33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

132 Psalmi

132 Psalmi

Siion on Herran asumus. Siionin kuningas on Herran voideltu.

Davidin ahkeruus Herran asumasiasta.

II. Jumalan lupausvala Messiaksesta ja hänen valtakunnastansa.

Veisu korkeimmassa Kuorissa.

1. Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,

1. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,

Ps. 56:9 Sinä olet lukenut minun pakolaispäiväni; pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.

Ps 56:9. Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?

2. hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:

2. Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:

3. Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,

3. En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;

4. minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,

4. En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,

2 Sam. 7:2 sanoi kuningas profeetta Naatanille: Katso, minä asun setripuisessa linnassa, mutta Jumalan arkki asuu telttakankaan suojassa.

2 Sam 7:2.etc. Sanoi kuningas propheta Natanille: katso, minä asun sedripuisessa huoneessa, ja Jumalan arkki asuu vaatetten keskellä.

1 Aik. 17:1 Kerran, kun Daavid istui linnassansa, sanoi Daavid profeetta Naatanille: Katso, minä asun setripuisessa palatsissa, mutta Herran liitonarkki on telttakankaan alla. Naatan sanoi Daavidille:

1 Aika K. 17:1.etc. Ja tapahtui, kuin David asui huoneessansa, sanoi hän propheta Natanille: katso, minä asun sedrihuoneessa, ja Herran liitonarkki on vaatetten alla.

5. ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle.

5. Siihen asti kuin minä löydän sian* Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.

Ap. t. 7:46 Hän sai armon Jumalan edessä ja anoi, että hän saisi valmistaa majan Jaakobin Jumalalle.

Ap. T 7:46. Joka löysi armon Jumalan tykönä, ja anoi, että hän olis majan löytänyt Jakobin Jumalalle.

6. Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.

6. Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.

7. Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.

7. Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.

1 Aika K. 28:2. Ja kuningas David nousi seisoalle ja sanoi: veljeni ja kansani, kuulkaat minua: minä olen aikonut rakentaa Herran liitonarkin lepohuoneen ja Jumalamme jalkain astinlaudan, ja olen valmistanut rakennuksen varaa.

Ps. 122:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: Menkäämme Herran huoneeseen.

Ps 122:1. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneesen,

8. Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.

8. Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.

4 Moos. 10:35 Ja kun arkki lähti liikkeelle, niin Mooses lausui: Nouse, Herra, hajaantukoot sinun vihollisesi, ja sinun vihamiehesi paetkoot sinua.

4 Mos 10:35. Ja koska arkki läksi matkaan, sanoi Moses: Herra nouse, että vihollises hajotettaisiin, ja ne, jotka sinua vainoovat, pakenisivat sinun edestäs.

4 Mos 10:36. Koska arkki lepäsi, sanoi hän: Palaja, Herra, niiden monen kymmenen tuhannen tykö Israelissa.

2 Aik. 6:41 Ja nyt: Nouse, Herra Jumala, tule leposijaasi, sinä ja sinun voimasi arkki. Sinun pappisi, Herra Jumala, olkoot puetut autuuteen, ja sinun hurskaasi riemuitkoot siitä, mikä hyvä on.

2 Aika K. 6:41. Niin nouse nyt, Herra Jumala, sinun lepoos, sinä ja sinun voimas arkki*: anna pappis, Herra Jumala, olla puetettuna autuudella, ja anna pyhäs iloita hyvyydessä.

9. Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.

9. Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.

10. Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.

10. Älä käännä pois voideltus* kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.

Ps. 18:51 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.

Ps 18:51. Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.

11. Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.

11. Herra on vannonut* Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.

2 Sam. 7:11 siitä ajasta saakka, jolloin minä asetin tuomareita kansalleni Israelille; minä annan sinun päästä rauhaan kaikista vihollisistasi. Ja Herra ilmoittaa sinulle, että Herra on tekevä sinulle huoneen.

2 Sam 7:12. Sittekuin sinun aikas on täytetty ja sinä lepäät isäis kanssa, herätän minä sinun siemenes sinun jälkees, joka sinun ruumiistas tuleva on: ja minä vahvistan hänen valtakuntansa.

1 Aika K. 17:11. Ja pitää tapahtuman, kuin sinun aikas on täytetty, että sinä menet isäis tykö, niin minä herätän sinun siemenes sinun jälkees, joka pitää oleman sinun pojistas, ja minä vahvistan hänen valtakuntansa.

Ps. 89:3. Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. –

Ps 89:4. Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:

Ps 89:20. Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles* ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.

Ap. t. 2:30 Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen,

Ap. T 2:30. Että hän siis oli propheta ja tiesi Jumalan hänelle valalla vannoneen, että hän oli hänen kupeensa hedelmästä lihan jälkeen herättävä Kristuksen hänen istuimellansa istumaan,

12. Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti.

12. Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.

13. Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:

13. Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.

14. Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.

14. Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.

Ps. 68:17 Miksi te, monihuippuiset vuoret, karsaasti katsotte vuorta, jolla Jumala on mielistynyt asumaan? Totisesti, Herra asuu siellä iankaikkisesti.

15. Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.

15. Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.

Ps. 72:12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.

Ps. 72:16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.

16. Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.

16. Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.

Jes. 61:6 Mutta teitä kutsutaan Herran papeiksi, sanotaan meidän Jumalamme palvelijoiksi; te saatte nauttia kansain rikkaudet ja periä heidän kunniansa.

Jes 61:6. Mutta teitä pitää Herran papiksi kutsuttaman, ja sanottaman: te olette meidän Jumalamme palveliat*, ja teidän pitää pakanain hyvyyden syömän, ja heidän kunniastansa pitää teidän kerskaaman.

Jes. 61:10 Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan, yljän kaltaiseksi, joka kantaa juhlapäähinettä niinkuin pappi, ja morsiamen kaltaiseksi, joka on koruillansa kaunistettu.

Jes 61:10. Minä iloitsen suuresti Herrassa, ja minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani*; sillä hän puetti minun autuuden vaatteilla, ja verhoitti minun vanhurskauden hameella: niin kuin ylkä kaunistettu papillisella kaunistuksella, ja niin kuin morsian kaunistettu kaunistuksessansa.

17. Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.

17. Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven*: minä valmistan kynttilän voidellulleni.

1 Kun. 11:36 ja hänen pojallensa minä annan yhden sukukunnan, että minun palvelijallani Daavidilla aina olisi lamppu palamassa minun edessäni Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka minä olen itselleni valinnut, asettaakseni nimeni siihen.

1 Kun K 11:36. Mutta hänen pojallensa annan minä yhden sukukunnan, että minun palveliallani Davidilla olis aina valkeus minun edessäni Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka minä olen valinnut minulleni, pannakseni nimeni sinne.

Ps. 18:29 Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.

Luuk. 1:69 ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta

Luuk 1:69. Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa,

Luuk. 2:32 valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.

Luuk 2:32. Valkeudeksi valistamaan pakanoita* ja sinun kansas Israelin kunniaksi.

18. Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa.

18. Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.

Hes 21:27. Minä tahdon sen (kruunun) tyhjäksi, tyhjäksi, tyhjäksi tehdä; ei sen myös pidä oleman siihen asti kuin se (a) tulee, jonka sen saaman pitää, hänelle minä sen annan.