PSALMIT

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

144 Psalmi

144 Psalmi

 

 

Ylistys ja rukous Herralle, joka siunaa kansaansa.

David kiittää voiton edestä, jonka hän omistaa Jumalalle.

 

II. Rukoilee edespäinkin apua.

 

III. Puhuu maailman lasten mielisuosiosta ja Jumalan lasten oikiasta autuudesta.

 

 

 

1 Davidin Psalmi

 

 

1. Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan,

1. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,

 

 

2 Sam. 22:35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään.

2 Sam 22:35. Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään.

Ps. 18:35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!

Ps 18:35. Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.

Ps. 18:40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.

Ps 18:40. Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.

 

 

2. hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.

2. Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan*, joka minun kansani minun alleni vaatii.

 

 

Ps. 18:2 Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,

Ps 18:2. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.

Ps. 18:44 Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.

Ps 18:3. Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.

Ps. 18:48 Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle;

 

 

 

3. Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet!.

3. Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?

 

 

Job 7:17 Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi,

Job 7:7. Muista, että minun elämäni on tuuli*, ja minun silmäni ei palaja hyvää näkemään.

Ps. 8:5 niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?

Ps 8:5. Mikä on ihminen, ettäs häntä muistat? eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet?

Hebr. 2:6 Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?

Hebr 2:6. Mutta yksi sen todistaa toisessa paikassa ja sanoo: mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet?

 

 

4. Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.

4. On sittekin ihminen tyhjän verta*: hänen aikansa katoo niin kuin varjo+.

 

 

Job 8:9 Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.

Ps 39:12. Koskas jonkun rankaiset synnin tähden, niin hänen kaunistuksensa kulutetaan* niin kuin koilta; tosin aivan turhat ovat kaikki ihmiset, Sela!

Job 14:2 kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.

Ps 62:10. Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään*, niin monta kuin heitä on.

Ps. 39:6 Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Sela.

Job 8:9. Sillä me olemme niin kuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niin kuin varjo* maan päällä.

Ps. 39:12 Kun sinä ihmistä synnin tähden rangaistuksilla kuritat, kulutat sinä hänen kauneutensa niinkuin koinsyömän. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset. Sela.

Job 14:2. Kasvaa niin kuin kukkanen, ja kaatuu; pakenee niin kuin varjo, ja ei pysy.

Ps. 62:10 Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys.

Ps 102:12. Minun päiväni ovat kuluneet niin kuin varjo, ja minä kuivetun niin kuin ruoho.

Ps. 102:12 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.

 

 

 

5. Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat.

5. Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.

 

 

Ps. 18:10 Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.

Ps 18:8.etc. Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.

Ps. 104:32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.

Ps 104:32. Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.

Jes. 64:1 Oi, jospa sinä halkaisisit taivaat ja astuisit alas, niin että vuoret järkkyisivät sinun edessäsi, niinkuin risut leimahtavat tuleen, niinkuin vesi tulella kiehuu,

 

 

 

6. Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät.

6. Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.

 

 

Ps. 18:15 Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.

 

 

 

7. Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä,

7. Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä* ja muukalaisten+ lasten käsistä,

 

 

Ps. 18:17 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;

Ps 18:17. Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.

Ps. 18:45 Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni.

Ps 18:18. Hän vapahti minun* voimallisista vihollisistani, minun vainollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.

 

Ps 18:45. Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.

 

Ps 18:46. Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.

 

 

8. joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi!.

8. Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.

9. Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla,

9. Jumala, minä veisaan* sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,

 

 

Ps. 18:50 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,

Ps 18:50. Sen tähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,

Ps. 33:2 Ylistäkää Herraa kanteleilla, soittakaa hänelle kymmenkielisillä harpuilla.

Ps 18:51. Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.

Ps. 40:4 Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan.

 

Ps. 98:1 Virsi. Veisatkaa Herralle uusi virsi, sillä hän on ihmeitä tehnyt. Hän on saanut voiton oikealla kädellänsä ja pyhällä käsivarrellansa.

 

 

 

10. sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta.

10. Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.

11. Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi.

11. Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten lasten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,

12. Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat;.

12. Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niin kuin vesat, ja meidän tyttäret, niin kuin templin kaunistetut seinät.

 

 

 

Job 21:11. Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niin kuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.

 

 

13. meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin;.

13. Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;

14. meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme.

14. Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.

15. Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!.

15. Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.

 

 

Ps. 33:12 Autuas se kansa, jonka Jumala Herra on, se kansa, jonka hän on perinnöksensä valinnut!

Ps 33:12. Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.