PSALMIT
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
144 Psalmi |
144 Psalmi |
|
|
Ylistys ja rukous Herralle, joka siunaa kansaansa. |
David kiittää voiton edestä, jonka hän omistaa Jumalalle. |
|
II. Rukoilee edespäinkin apua. |
|
III. Puhuu maailman lasten mielisuosiosta ja Jumalan lasten oikiasta autuudesta. |
|
|
|
Davidin Psalmi |
1. Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan, |
1. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan, |
|
|
2 Sam. 22:35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään. |
2 Sam 22:35. Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijoutsea jännittämään. |
Ps. 18:35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään! |
Ps 18:35. Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään. |
Ps. 18:40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni. |
Ps 18:40. Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan. |
|
|
2. hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle. |
2. Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan*, joka minun kansani minun alleni vaatii. |
|
|
Ps. 18:2 Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani, |
Ps 18:2. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani. |
|
Ps 18:3. Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni. |
Ps. 18:44 Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua. |
|
Ps. 18:48 Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle; |
|
|
|
3. Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet!. |
3. Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin? |
|
|
|
Job 7:7. Muista, että minun elämäni on tuuli*, ja minun silmäni ei palaja hyvää näkemään. |
Job 7:17 Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi, |
|
Ps. 8:5 niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? |
Ps 8:5. Mikä on ihminen, ettäs häntä muistat? eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet? |
Hebr. 2:6 Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen? |
Hebr 2:6. Mutta yksi sen todistaa toisessa paikassa ja sanoo: mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet? |
|
|
4. Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo. |
4. On sittekin ihminen tyhjän verta*: hänen aikansa katoo niin kuin varjo. |
|
|
|
|
Job 8:9 Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä. |
Job 8:9. Sillä me olemme niin kuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niin kuin varjo* maan päällä. |
Job 14:2 kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy. |
Job 14:2. Kasvaa niin kuin kukkanen, ja kaatuu; pakenee niin kuin varjo, ja ei pysy. |
Ps. 39:6 Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Sela. |
|
Ps. 39:12 Kun sinä ihmistä synnin tähden rangaistuksilla kuritat, kulutat sinä hänen kauneutensa niinkuin koinsyömän. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset. Sela. |
Ps 39:12. Koskas jonkun rankaiset synnin tähden, niin hänen kaunistuksensa kulutetaan* niin kuin koilta; tosin aivan turhat ovat kaikki ihmiset, Sela! |
Ps. 62:10 Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys. |
Ps 62:10. Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään*, niin monta kuin heitä on. |
Ps. 102:12 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho. |
Ps 102:12. Minun päiväni ovat kuluneet niin kuin varjo, ja minä kuivetun niin kuin ruoho. |
|
|
5. Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat. |
5. Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat. |
|
|
Ps. 18:10 Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla. |
Ps 18:8.etc. Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui. |
Ps. 104:32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat. |
Ps 104:32. Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat. |
Jes. 64:1 Oi, jospa sinä halkaisisit taivaat ja astuisit alas, niin että vuoret järkkyisivät sinun edessäsi, niinkuin risut leimahtavat tuleen, niinkuin vesi tulella kiehuu, |
|
|
|
6. Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät. |
6. Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä. |
|
|
Ps. 18:15 Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät. |
|
|
|
7. Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä, |
7. Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä* ja muukalaisten lasten käsistä, |
|
|
Ps. 18:17 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä; |
Ps 18:17. Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä. |
|
Ps 18:18. Hän vapahti minun* voimallisista vihollisistani, minun vainollisistani, jotka minua väkevämmät olivat. |
Ps. 18:45 Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni. |
Ps 18:45. Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun. |
|
Ps 18:46. Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä. |
|
|
8. joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi!. |
8. Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi. |
9. Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla, |
9. Jumala, minä veisaan* sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla, |
|
|
Ps. 18:50 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta, |
Ps 18:50. Sen tähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen, |
|
Ps 18:51. Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti. |
Ps. 33:2 Ylistäkää Herraa kanteleilla, soittakaa hänelle kymmenkielisillä harpuilla. |
|
Ps. 40:4 Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan. |
|
Ps. 98:1 Virsi. Veisatkaa Herralle uusi virsi, sillä hän on ihmeitä tehnyt. Hän on saanut voiton oikealla kädellänsä ja pyhällä käsivarrellansa. |
|
|
|
10. sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta. |
10. Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta. |
11. Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi. |
11. Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten lasten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi, |
12. Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat; |
12. Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niin kuin vesat, ja meidän tyttäret, niin kuin templin kaunistetut seinät. |
|
|
|
Job 21:11. Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niin kuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät. |
|
|
13. meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin; |
13. Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme; |
14. meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme. |
14. Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme. |
15. Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!. |
15. Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on. |
|
|
Ps. 33:12 Autuas se kansa, jonka Jumala Herra on, se kansa, jonka hän on perinnöksensä valinnut! |
Ps 33:12. Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut. |
|
|