PSALMIT

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

49 Psalmi

49 Psalmi



Jumalattoman onni katoaa. Hurskaan toivo pysyy.

Neuvotaan hämmästymättömyyteen pahana päivänä.


II. Osoitetaan rikkauteen luottamisen ja jumalattomain hulluus ja vahinko.


III. Kielletään pahenemasta jumalattomain myötäkäymisestä.



1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi.

1. Koran lasten Psalmi, edellä veisaajalle.

2. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,

2. Kuulkaat tätä, kaikki kansat*, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,




San l. 8:4. Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;



3. sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.

3. Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.

4. Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.

4. Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.

5. Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.

5. Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin*, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.



Ps. 78:2 Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.

Ps 78:2. Minä avaan suuni sananlaskuun*, ja vanhat tapaukset mainitsen,


Matt 13:35. Että täytettäisiin mitä oli prophetan kautta sanottu, joka sanoo: minä avaan suuni vertauksiin ja puhun ulos salatut maailman alusta.



6. Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?

6. Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?

7. He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.

7. Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.

8. Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.

8. Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.




Job 17:3. Nyt siis taivuta sinus, ja ole itse minun takaukseni! kukas muu olis, joka minua takais?

Matt. 16:26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

Matt 16:26. Sillä mitä se auttaa ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja sielullensa sais vahingon? taikka mitä antaa ihminen sielunsa lunastukseksi?



9. Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,

9. Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis*, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,




1 Piet 1:18. Tietäen, ettette ole katoovaisella hopialla eli kullalla lunastetut* teidän turhasta menostanne, jonka te isäin säädystä saitte,



10. että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.

10. Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.

11. Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.

11. Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.




1 Sam 25:26. Mutta nyt, herrani, niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielus elää, niin Herra on sinun estänyt, ettet verta vuodattanut eikä sinun kätes vapahtanut sinua. Mutta nyt olkoon sinun vihamiehes niin kuin Nabal* ja kaikki jotka herralleni pahaa suovat.

Saarn. 2:16 Sillä ei jää viisaasta, niinkuin ei tyhmästäkään, ikuista muistoa, kun kerran tulevina päivinä kaikki unhotetaan; ja eikö kuole viisas niinkuin tyhmäkin?

 

Saarn. 2:18 Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.

Saarn 2:18. Ja minä suutuin kaikkiin minun töihini, joita minä tein auringon alla, että minun sen jälkeen tulevaisille ihmisille jättämän pitää.

Jer. 17:11 Peltokana, joka hautoo, mitä ei ole muninut, on se, joka hankkii rikkautta vääryydellä; päiviensä puolivälissä hänen täytyy se jättää, ja hänen loppunsa on houkan loppu.

Jer 17:11. Sillä niin kuin lintu hautoo ja ei kuori, niin on myös se, joka väärin kalua kokoo; sillä hänen pitää jättämän sen kesken aikaansa, ja viimeiseltä tyhjäksi tuleman.



12. He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.

12. Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.

13. Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.

13. Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.



Saarn. 3:19 Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.




14. Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. Sela.

14. Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeen tulevaisensa sitä suullansa kiittävät, Sela!

15. Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa.

15. He makaavat helvetissä niin kuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman*, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin.




Viis 5:1. Silloin vanhurskas seisoo suurella rohkeudella niitä vastaan, jotka häntä ahdistaneet ja hänen työnsä hyljänneet ovat;


Viis 5:2. Koska he sen näkevät, niin he hämmästyvät sangen hirmuisesti, ja tyhmistyvät sitä autuutta, jota ei he toivoneet.


1 Kor. 6:1. Miksi joku teistä, jolla on toisen kanssa jotakin asiaa, rohkenee riidellä vääräin ja ei pyhäin edessä?


1 Kor. 6:2. Ettekö te tiedä, että pyhät pitää maailmaa tuomitseman*? Ja jos maailma pitää teidän kauttanne tuomittaman, ettekö siis te kelpaa pienempiä asioita tuomitsemaan?


Ilm K 2:26. Ja joka voittaa ja minun tekoni hamaan loppuun asti pitää, sille minä annan voiman pakanain ylitse,



16. Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. Sela.

16. Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, Sela!



Ps. 73:24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.




17. Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.

17. Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.



Ps. 37:1 Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.

Ps 37:1. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.

Ps. 37:7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.

Ps 37:7. Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele* sitä, jonka tie pahuudessa menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.



18. Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.

18. Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.



Job 27:16 Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,


 

Job 27:19. Rikas kuolee, vaan ei koota*: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.

Ps. 39:7 Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan vain he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa.


Luuk. 12:15 Ja hän sanoi heille: Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi.




19. Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,

19. Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.

20. täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.

20. Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.




Bar.3:17.etc. Jotka leikitsevät taivaan lintuin kanssa, jotka kokoovat hopiaa ja kultaa, joihin ihmiset luottavat, ja ei ikänä siitä taida ravituksi tulla.



21. Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.

21. Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.