33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

78 Psalmi

78 Psalmi

Israelin entisten vaiheiden varoittavia opetuksia.

Kaunis neuvo Jumalan sanasta vaaria ottamaan.

II. Ankara nuhdellussaarna Juudalaisten kovakorvaisuutta ja epäuskoa vastaan; joka on esimaalaus Kristuksen saarnoihin Uud. Test.

Asaphin opetus.

1. Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.

1. Kuule, kansani, minun lakini: kallistakaat korvanne minun suuni sanoihin.

2. Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.

2. Minä avaan suuni sananlaskuun*, ja vanhat tapaukset mainitsen,

Ps. 49:5 Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.

Ps 49:5. Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin*, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.

Matt. 13:35 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti.

Matt 13:35. Että täytettäisiin mitä oli prophetan kautta sanottu, joka sanoo: minä avaan suuni vertauksiin ja puhun ulos salatut maailman alusta.

3. Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,

3. Jotka me kuulleet olemme ja tiedämme, ja meidän isämme meille jutelleet ovat,

Ps. 44:2 Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.

Ps 44:2. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.

4. sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.

4. Ettemme sitä salaisi heidän lapsiltansa, jälkeen tulevaiselta sukukunnalta, julistain Herran kiitoksia, ja hänen voimaansa ja ihmeitänsä, jotka hän on tehnyt.

5. Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,

5. Hän sääsi todistuksen Jakobissa, ja antoi lain* Israelissa, jonka hän käski meidän isäimme opettaa lapsillensa,

2 Moos. 20:1 Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:

*2 Mos.20:*

5 Moos. 4:9 Ole vain varuillasi ja ota itsestäsi tarkka vaari, ettet unhota, mitä omin silmin olet nähnyt, ja ettei se lähde sinun sydämestäsi koko elinaikanasi, vaan että ilmoitat sen lapsillesi ja lastesi lapsille:

5 Moos. 6:6 Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi.

Hes. 20:10 Ja kun olin vienyt heidät pois Egyptin maasta ja tuonut heidät erämaahan,

6. että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.

6. Että vastatulevaiset oppisivat, ja lapset, jotka vielä syntyvät: kuin he kasvavat, että hekin myös ilmoittaisivat lapsillensa;

5 Mos 4:10. Sitä päivää, jonas seisoit Herran sinun Jumalas edessä Horebissa, kuin Herra sanoi minulle: kokoa minulle kansa, antaakseni heidän kuulla minun sanojani, jotka heidän pitää oppiman, että he pelkäisivät minua kaikkena elinaikanansa maan päällä, ja opettaisivat lapsiansa.

5 Mos 6:7. Ja teroittaman ne sinun lapsilles, ja niistä puhuman, huoneessa istuissas ja tiellä käydessäs, maata pannessas ja noustessas.

5 Mos 11:19. Ja opettakaat niitä teidän lapsillenne, niin että sinä puhut niistä, huoneessa istuissas, tiellä käydessäs, levätä pannessas ja noustessas.

7. Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.

7. Että he panisivat toivonsa Jumalaan ja ei unohtaisi Jumalan tekoja, vaan pitäisivät hänen käskynsä,

8. Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.

8. Ja ei olisi niin kuin heidän isänsä, vastahakoinen ja kankia suku*, joka ei vahvistanut sydäntänsä, ja heidän henkensä ei riippunut uskollisesti Jumalassa;

2 Moos. 32:9 Ja Herra sanoi vielä Moosekselle: Minä näen, että tämä kansa on niskurikansa.

2 Mos 32:9. Ja Herra sanoi Mosekselle: minä näin tämän kansan; ja katso, se on niskurikansa.

2 Moos. 33:3. että tulisit siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Sillä minä en itse vaella sinun kanssasi, koska olet niskurikansa, etten minä sinua tiellä hukuttaisi.

2 Mos 33:3. Sille maalle, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa; sillä en minä mene sinun kanssas, sillä sinä olet niskurikansa, etten minä sinua joskus tiellä hukuttaisi.

2 Moos. 33:5 Ja Herra sanoi Moosekselle: Sano israelilaisille: Te olette niskurikansa. Jos minä silmänräpäyksenkään vaeltaisin sinun keskelläsi, minä hukuttaisin sinut. Riisu nyt koristuksesi yltäsi, niin minä ajattelen, mitä sinulle tekisin.

2 Mos 33:5. Ja Herra sanoi Mosekselle: sano Israelin lapsille: te olette niskurikansa*, minä tulen äkisti sinun päälles, ja hukutan sinun; riisu siis nyt kaunistukses sinultas, että minä tietäisin, mitä minä sinulle tekisin.

2 Moos. 34:9 Herra, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin käyköön Herra meidän keskellämme. Sillä tämä on tosin niskurikansa, mutta anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät perintöosaksesi.

2 Mos 34:9. Ja sanoi: Herra, jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs, niin käykään siis Herra meidän kanssamme: sillä tämä on niskuri kansa; että sinä olisit meidän vääryydellemme ja synnillemme armollinen, ja omistaisit meitä sinulles perimiseksi.

5 Moos. 31:27 Sillä minä tunnen sinun tottelemattomuutesi ja uppiniskaisuutesi. Katso, minun vielä eläessäni teidän kanssanne te olette niskoitelleet Herraa vastaan; saati sitten minun kuoltuani!

5 Moos. 32:5 Heidän menonsa oli paha häntä kohtaan, he eivät olleet hänen lapsiansa, vaan häpeäpilkku - tuo nurja ja kiero sukupolvi!

Ps. 95:7 Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:

9. Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.

9. Niin kuin Ephraimin lapset, sota-aseilla varustetut joutsimiehet, pakenivat sodan ajalla.

4 Mos 14:40.etc. Ja he nousivat varhain huomeneltain ja menivät vuoren kukkulalle, ja sanoivat: katso, tässä me olemme, ja menemme siihen paikkaan, josta Herra on puhunut; sillä me olemme syntiä tehneet.

5 Mos 1:41.etc. Niin te vastasitte ja sanoitte minulle: me olemme rikkoneet Herraa vastaan: me menemme ja sodimme*, niin kuin Herra meidän Jumalamme meille käskenyt on. Kuin te siis valmiit olitte, jokainen sota-aseinensa, ja ynseydessä menitte vuorelle,

10. Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,

10. Ei he pitäneet Jumalan liittoa, ja ei vaeltaneet hänen laissansa.

Hes 20:10.etc. Ja kuin minä heidät Egyptin maalta olin johdattanut ulos, ja antanut heidän tulla korpeen;

Hes. 20:13 Mutta Israelin heimo niskoitteli minua vastaan erämaassa: he eivät vaeltaneet minun käskyjeni mukaan, ylenkatsoivat minun oikeuteni, jotka ihmisen on pidettävä, että hän niistä eläisi, ja minun sapattini he kovin rikkoivat. Niin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän ylitsensä erämaassa ja lopettaa heidät.

11. vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.

11. Ja he unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän heille osottanut oli.

12. Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.

12. Heidän isäinsä edessä teki hän ihmeitä*, Egyptin maassa, Zoanin kedolla.

2 Mos 14:* 15:*

13. Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.

13. Hän halkasi meren ja vei heitä sen lävitse, ja asetti vedet niin kuin roukkion.

2 Moos. 14:21 Ja Mooses ojensi kätensä meren yli. Niin Herra saattoi vahvalla itätuulella, joka puhalsi koko yön, meren väistymään ja muutti meren kuivaksi maaksi; ja vesi jakautui kahtia.

2 Mos 14:21. Koska Moses ojensi kätensä meren ylitse, antoi Herra vedet juosta pois vahvalla itätuulella koko sen yön; ja teki meren kuiville, ja vedet erkanivat.

Ps 106:9. Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niin kuin korvessa,

14. Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.

14. Ja hän talutti heitä yli päivää pilvellä, yli yötä tulen valolla.

2 Moos. 13:21 Ja Herra kulki heidän edellänsä, päivällä pilvenpatsaassa johdattaaksensa heitä tietä myöten ja yöllä tulenpatsaassa valaistaksensa heidän kulkunsa, niin että he voivat vaeltaa sekä päivällä että yöllä.

2 Mos 13:21. Ja Herra kävi heidän edellänsä päivällä pilven patsaassa, johdattaaksensa heitä tiellä, ja yöllä tulen patsaassa, valistaaksensa heitä vaeltamaan, sekä yöllä että päivällä.

2 Mos 13:22. Pilven patsas ei erinnyt päivällä, eikä tulen patsas yöllä kansan edestä.

Ps. 105:39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.

Ps 105:39. Hän levitti pilven verhoksi, ja tulen yötä valistamaan.

15. Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.

15. Hän halkasi kalliot korvessa, ja juotti heitä vedellä yltä kyllä.

2 Moos. 17:6 Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebin luona; lyö kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda. Ja Mooses teki niin Israelin vanhimpain nähden.

2 Mos 17:6. Katso, minä seison siellä sinun edessäs kalliolla Horebissa: ja sinun pitää lyömän kalliota, ja siitä pitää vedet juokseman, niin että kansa siitä juoda saa. Ja Moses teki niin Israelin vanhimpain edessä.

4 Moos. 20:10 Ja Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen, ja hän sanoi heille: Kuulkaa nyt, te niskurit! Onko meidän saatava teille vettä tästä kalliosta?

4 Mos 20:10. Ja Moses ja Aaron kokosivat kansan kallion eteen, ja sanoivat heille: kuulkaat nyt te niskurit: pitääkö meidän tästä kalliosta teille vettä saaman?

Ps 105:41. Hän avasi kallion*, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.

1 Kor. 10:4. Ja kaikki yhtäläistä hengellistä juomaa juoneet*; sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; mutta se kallio oli Kristus.

16. Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.

16. Ja hän laski ojat vuotamaan kalliosta, niin että vedet siitä vuosivat niin kuin virrat.

17. Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.

17. Ja vielä he sittenkin syntiä tekivät häntä vastaan, ja vihoittivat korkeimman korvessa.

18. He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.

18. He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, anoen ruokaa sielullensa.

2 Moos. 16:2 Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa;

2 Mos 16:2. Ja koko Israelin lasten joukko napisi Mosesta ja Aaronia vastaan korvessa.

2 Mos 16:3. Ja Israelin lapset sanoivat heille: joska me olisimme Egyptin maalla Herran käden kautta kuolleet, koska me istuimme lihapatain tykönä, ja oli leipää yltä kyllä syödä*; sillä te olette sen tähden meidän johdattaneet tähän korpeen kuolettaaksenne näljällä kaikkea tätä joukkoa.

4 Moos. 11:4 Mutta heidän keskuuteensa kerääntyneessä hylkyväessä heräsivät himot, ja niin israelilaisetkin rupesivat jälleen itkemään, sanoen: Voi jospa meillä olisi lihaa syödäksemme!

4 Mos 11:4. Mutta sekalainen kansa heidän seassansa oli syttynyt himoon, ja Israelin lapset myös rupesivat taas itkemään ja sanoivat: kuka antaa meille lihaa syödäksemme?

4 Mos 11:5. Me muistamme ne kalat, joita me söimme ilman maksota Egyptissä, ja ne agurkit, ja melonit, ja puurlaukat, ja sipulit, ja kynsilaukat.

Ps. 106:14 Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.

Ps 106:14. He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.

19. Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?

19. He puhuivat Jumalaa vastaan* ja sanoivat: voineeko Jumala valmistaa pöydän korvessa?

4 Mos 11:1. etc.Ja tapahtui, koska kansa kärsimättömyydestä napisi, oli se paha Herran korvissa, ja koska Herra sen kuuli, julmistui hänen vihansa, ja Herran tuli syttyi* heidän seassansa, joka äärimäiset heidän leirissänsä poltti.

20. Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?

20. Katso, kyllä tosin hän kallioon löi, ja vedet vuosivat, ja ojat juoksivat; mutta voineeko hän myös leipää antaa, eli kansallensa lihaa toimittaa?

21. Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,

21. Kuin Herra sen kuuli, vihastui hän*: ja tuli sytytettiin Jakobissa, ja julmuus tuli Israelin päälle,

4 Moos. 11:1 Mutta kansa tuskitteli, ja se oli paha Herran korvissa. Kun Herra sen kuuli, vihastui hän, ja Herran tuli syttyi heidän keskellään, ja se kulutti ulommaisen osan leiriä.

4 Mos 11:1. etc.Ja tapahtui, koska kansa kärsimättömyydestä napisi, oli se paha Herran korvissa, ja koska Herra sen kuuli, julmistui hänen vihansa, ja Herran tuli syttyi* heidän seassansa, joka äärimäiset heidän leirissänsä poltti.

22. koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.

22. Ettei he uskoneet Jumalan päälle, ja ei uskaltaneet hänen apuunsa.

23. Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;

23. Ja hän käski pilviä ylhäältä, ja avasi taivaan ovet,

24. hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.

24. Ja antoi sataa heille mannaa syödäksensä, ja antoi heille taivaan leipää.

2 Mos 16:14.etc. Ja kuin kaste nousi, katso, niin oli korvessa jotakin ymmyrjäistä ja pientä, niin kuin härmää maan päällä.

4 Mos 11:7. Ja man oli niin kuin korianderin siemen, ja nähdä niin kuin bedellion.

Viis 16:20. Sitä vastaan ruokit sinä kansas enkelein rualla, ja lähetit leipää taivaasta ilman työtä valmistettua, joka taisi antaa kaikkinaista himoa, ja oli jokaiselle hänen makunsa jälkeen.

Joh 6:31. Meidän isämme söivät mannaa korvessa, niin kuin kirjoitettu on: hän antoi heille leipää taivaasta syödäksensä.

1 Kor. 10:3. Ja ovat kaikki yhtäläistä hengellistä ruokaa syöneet,

25. Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.

25. He söivät väkeväin leipää: hän lähetti heille kyllä ruokaa ravinnoksi.

2 Moos. 16:4 Niin Herra sanoi Moosekselle: Katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta. Ja kansa menköön ja kootkoon kunakin päivänä sen päivän tarpeen. Näin minä koettelen heitä, vaeltavatko he minun lakini mukaan vai eivät.

4 Moos. 11:7 Ja manna oli korianderin siemenen kaltaista ja bedellion-pihkan näköistä.

Viis 16:20 Sen sijaan sinä ravitsit kansasi enkelien ruualla ja ilman heidän omaa vaivannäköänsä lähetit heille taivaasta valmista leipää, joka voi antaa kaikenlaista nautintoa ja oli itsekunkin maun mukaista.

Joh. 6:31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi.'

1Kor. 10:3. ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa

26. Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;

26. Hän antoi itätuulen puhaltaa taivaan alla, ja väkevyydellänsä kehoitti hän etelätuulen,

2 Mos 16:13. Ja tapahtui ehtoona, että peltokanat tulivat ja peittivät leirin, ja aamulla oli kaste leirin ympärinsä.

4 Moos. 11:31 Mutta Herran lähettämä tuuli nousi ja ajoi edellään viiriäisiä mereltä päin ja painoi niitä leiriin päivänmatkan laajuudelta joka suunnalle leiristä, lähes kahden kyynärän korkeuteen maasta.

4 Mos 11:31. Niin tuli tuuli Herralta ja ajoi peltokanat merestä, ja hajoitti ne leiriin, täältäpäin päiväkunnan matkan, ja sieltäpäin päiväkunnan matkan leirin ympärille, liki kahta kyynärää korkialle maan päälle.

27. hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;

27. Ja antoi sataa, niin kuin tomua, lihaa heille, ja lintuja niin kuin santaa meressä,

28. hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.

28. Ja salli langeta keskelle heidän leiriänsä, joka paikassa kuin he asuivat.

29. Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.

29. Niin he söivät ja yltä kyllä ravittiin: ja hän antoi heille heidän himonsa,

4 Mos 11:33. Koska liha oli vielä heidän hammastensa välillä, ja ennen kuin se tuli kuluneeksi, julmistui Herran viha kansan päälle, ja Herra löi heitä sangen suurella rangaistuksella,

Ps 106:15. Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.

30. Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,

30. Kuin ei he vielä lakanneet himoitsemasta, ja ruoka oli vielä heidän suussansa,

31. kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.

31. Tuli Jumalan viha heidän päällensä, ja tappoi jaloimmat heidän seastansa, ja parahimmat Israelissa hän maahan löi.

32. Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.

32. Mutta vielä sittenkin kaikissa näissä he syntiä tekivät ja ei uskoneet hänen ihmeitänsä.

4 Moos. 14:1 Silloin koko kansa alkoi huutaa ja parkua, ja kansa itki sen yön.

4 Mos 13:*

4 Mos 14:29. Teidän ruumiinne pitää lankeeman tässä korvessa ja kaikki teidän luettunne, jotka luettiin kahdenkymmenen vuotisista ja sen ylitse, jotka napisitte minua vastaan.

4 Mos 14:30. Ei teidän pidä tuleman siihen maahan, jonka ylitse minä käteni nostin, salliakseni teidän siellä asua, paitsi Kalebia Jephunnen poikaa, ja Josuaa Nunin poikaa.

4 Mos 14:36. Ja ne miehet, jotka Moses lähetti maata vakoomaan ja palasivat, saattaen kaiken kansan napisemaan häntä vastaan, ja olivat tuottaneet pahan sanoman maasta,

5 Mos 2:1. Silloin me palasimme ja matkustimme korpeen Punaisen meren tietä, niin kuin Herra minulle sanonut oli, ja vaelsimme Seirin vuorta ympäri kauvan aikaa.

5 Mos 2:14. Vaan aika, kuin me matkustimme KadesBarneasta, siihen asti kuin me tulimme Saredin ojan ylitse, oli kahdeksan vuotta neljättäkymmentä, siihen asti kuin kaikki sotamiehet leirissä olivat hukkuneet, niin kuin Herra heille vannonut oli.

5 Mos 2:15. Sillä Herran käsi oli heitä vastaan, hukuttamaan heitä leirissä, siihen asti kuin hän peräti lopetti heidät.

33. Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.

33. Sen tähden lopetti hän heidän päivänsä turhuudessa, ja heidän vuotensa kiiruhtain.

Ps. 90:9 Niin kaikki meidän päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus.

34. Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.

34. Kuin hän heitä tappoi, etsivät he häntä: ja he palasivat ja tulivat varhain Jumalan tykö,

35. He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.

35. Ja muistelivat, että Jumala on heidän turvansa, ja Jumala korkein heidän lunastajansa.

36. Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;

36. Ja he puhuivat hänelle ulkokullaisesti suullansa, ja valehtelivat hänelle kielellänsä.

Jes. 29:13 Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä,

Jer. 12:2 Sinä heidät istutat, he myös juurtuvat; he kasvavat, kantavat myös hedelmää. Heidän suussansa sinä olet lähellä, mutta kaukana heidän sisimmästään.

37. sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.

37. Mutta heidän sydämensä ei ollut oikia hänen puoleensa, ja ei he pitäneet uskollisesti hänen liittoansa.

38. Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.

38. Mutta hän oli armollinen, ja antoi pahat teot anteeksi, ja ei hukuttanut heitä; ja hän käänsi pois usein vihansa, ettei hän laskenut kaikkea vihaansa menemään.

2 Moos. 34:6 Ja Herra kulki hänen ohitsensa ja huusi: Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa,

Ps. 86:5 Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.

Ps. 86:15 Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen, suuri armossa ja totuudessa.

Ps. 145:8 Herra on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa.

Joel 2:13 Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa.

39. Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.

39. Sillä hän muisti heidän lihaksi, tuuleksi, joka menee pois ja ei palaja.

Job 7:7 Muista, että minun elämäni on tuulen henkäys; minun silmäni ei enää saa onnea nähdä.

Job 7:7. Muista, että minun elämäni on tuuli*, ja minun silmäni ei palaja hyvää näkemään.

Job 14:1 Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta,

Job 14:1. Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa, ja on täynnä levottomuutta,

Job 14:19 vesi kuluttaa kivet, ja rankkasade huuhtoo pois maan mullan; niin sinä hävität ihmisen toivon.

Job 14:19. etc. Vesi kuluttaa kivet, ja virta vie maan pois, ja mitä sen päällä itse kasvaa: niin sinä myös ihmisen toivon kadotat.

Ps. 103:13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.

Ps 103:13. Niin kuin isä* armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;

Ps 103:15. Ihminen on eläissänsä niin kuin ruoho: hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla:

40. Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!.

40. Kuinka usein he vihoittivat hänen* korvessa ja kehoittivat hänen erämaassa?

4 Mos 14:22. Sillä kaikki miehet, jotka näkivät minun kunniani ja ihmeeni, jotka minä tein Egyptissä ja korvessa, ja nyt kymmenen kertaa ovat minua kiusanneet, eikä kuulleet minun ääntäni:

41. Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.

41. Ja he kiusasivat taas Jumalaa joka aika, ja laittivat pyhää Israelissa.

42. He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,

42. Ei he muistaneet hänen kättänsä sinä päivänä, jona hän lunasti heitä vihollisista:

43. jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,

43. Niin kuin hän oli merkkinsä Egyptissä tehnyt, ja ihmeensä Zoanin kedolla,

44. muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;

44. Koska hän heidän virtansa vereksi* muutti, ettei he ojistansa taitaneet juoda:

2 Moos. 7:19 Ja Herra sanoi Moosekselle: Sano Aaronille: 'Ota sauvasi ja ojenna kätesi Egyptin vetten yli, sen jokien, kanavien ja lammikkojen yli ja kaikkien niiden paikkojen yli, joihin on vettä kokoontunut, niin ne muuttuvat vereksi. Ja verta on oleva Egyptin maassa kaikkialla, sekä puuastioissa että kiviastioissa.'

2 Mos 7:19. Ja Herra sanoi Mosekselle: sano Aaronille: ota sauvas, ja ojenna kätes Egyptin vetten ylitse, ja heidän virtainsa ylitse, ja heidän jokeinsa ylitse, ja heidän järveinsä ylitse, ja kaikkein heidän vesilammikkoinsa ylitse, ja ne pitää tuleman vereksi, ja pitää oleman veri koko Egyptin maassa, sekä puuastioissa että myös kiviastioissa.

Ps 105:29. Hän muutti heidän vetensä vereksi* ja kuoletti heidän kalansa.

45. lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;

45. Koska hän turilaat heidän sekaansa lähetti, jotka heitä söivät, ja sammakot, jotka heitä hukuttivat;

2 Moos. 8:2 Mutta jos kieltäydyt päästämästä heitä, niin katso, minä rankaisen koko sinun maatasi sammakoilla.

2 Mos 8:2. Vaan jos et sinä tahdo päästää; katso, niin minä rankaisen kaikki sinun maas ääret sammakoilla.

2 Mos 8:6. Ja Aaron ojensi kätensä Egyptin vetten ylitse; ja sammakot tulivat sieltä ylös, ja peittivät koko Egyptin maan.

2 Mos 8:21. Sillä jos et sinä päästä minun kansaani; katso, niin minä tahdon lähettää sinulle, ja sinun palvelioilles, ja sinun kansalles, ja sinun huoneisiis kaikkinaiset turilaat, niin että kaikki huoneet Egyptissä täytetään turilaista, niin myös se maa jonka päällä he ovat.

46. antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;

46. Ja antoi heidän tulonsa ruohomadoille, ja heidän työnsä heinäsirkoille;

2 Moos. 10:4 Sillä jos sinä kieltäydyt päästämästä minun kansaani, niin katso, minä annan huomenna tulla sinun maahasi heinäsirkkoja.

2 Mos 10:4. Sillä jos sinä estelet päästää minun kansani; katso, niin minä huomenna tuotan heinäsirkat kaikkiin sinun maas ääriin,

Ps 105:34. Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,

47. hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;

47. Koska hän rakeilla heidän viinapuunsa löi, ja heidän metsäfikunansa jääkivillä;

2 Moos. 9:18 niin katso, huomenna tähän aikaan minä annan tulla ylen ankaran raesateen, jonka kaltaista ei ole Egyptissä ollut siitä päivästä saakka, jona sen perustus pantiin, aina tähän asti.

2 Mos 9:18. Katso, huomenna tällä ajalla annan minä sangen suuria rakeita sataa, jonka kaltaisia ei ole ollut Egyptissä, hamasta siitä päivästä kuin se perustettu on, niin tähän asti.

Ps 105:32.etc. Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,

48. antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.

48. Koska hän löi heidän karjansa rakeilla, ja heidän laumansa pitkäisen tulella;

49. Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.

49. Hän lähetti heidän päällensä vihansa, närkästyksen, julmuuden ja ahdistuksen, pahain enkelien lähettämisellä;

2. Moos. 9:3 niin katso, Herran käsi on lyövä sinun karjaasi, joka on kedolla, hevosia, aaseja, kameleita, nautoja ja lampaita ylen ankaralla ruttotaudilla.

Viis 17:2. Sillä koska ne väärät luulivat polkevansa pyhän kansan, tulivat he pimeydellä sidotuksi, ja pitkällä yöltä vangituksi, ja niin kuin karkurit olivat he suljetut katon alla ijankaikkiselta viisaudelta.

Viis 17:3. Ja kuin he luulivat syntinsä salatuksi ja pimiän peitteen alla unhotetuksi, tulivat he hirmuisesti hajoitetuksi ja peljästyksellä kauhistetuksi.

50. Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.

50. Hän päästi vihansa heidän sekaansa, ja ei päästänyt heidän sielujansa kuolemasta, ja heidän eläimensä rutolla kuoletti;

2 Mos 9:3. Katso, Herran käsi on sinun karjas päällä, jotka ovat kedolla, hevosten päällä, aasein päällä, kamelein päällä, härkäin päällä, lammasten päällä, sangen raskaan ruttotaudin kanssa.

2 Mos 9:8. Ja Herra sanoi Mosekselle ja Aaronille: ottakaat kätenne täyteen toton nokea, ja Moses paiskatkaan sen taivaasen päin Pharaon edessä.

51. Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.

51. Koska hän kaikki esikoiset löi Egyptissä*, ensimäiset perilliset Hamin majoissa,

2 Moos. 11:5 Ja kaikki esikoiset Egyptin maassa kuolevat, valtaistuimellansa istuvan faraon esikoisesta käsikiveä vääntävän orjattaren esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset.

2 Mos 11:5. Ja jokainen esikoinen Egyptin maalla pitää kuoleman, Pharaon esikoisesta, joka hänen istuimellansa piti istuman, piian esikoiseen asti, joka myllyssä on, niin myös kaikkein eläinten esikoiset.

2 Moos. 12:29 Ja puoliyön aikana tapahtui, että Herra surmasi kaikki Egyptin maan esikoiset, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta vankikuopassa olevan vangin esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset.

2 Mos 12:29. Ja tapahtui puoliyön aikana, että Herra löi kaikki esikoiset Egyptin maalla, Pharaon esikoisesta, joka hänen istuimellansa istuman piti, niin vangin esikoiseen asti, joka oli vankihuoneessa, ja kaikki eläinten esikoiset.

2 Mos 12:30. Sinä yönä nousi Pharao ja kaikki hänen palveliansa, ja kaikki Egyptiläiset, ja suuri parku oli Egyptissä; sillä ei siellä ollut huonetta, jossa ei kuollutta ollut.

Ps. 105:36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

52. Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.

52. Ja antoi kansansa vaeltaa* niin kuin lampaat, ja vei heidät niin kuin lauman korvessa,

2 Moos. 12:31 Ja hän kutsutti yöllä Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: Nouskaa ja menkää pois minun kansani joukosta, sekä te että israelilaiset; menkää ja palvelkaa Herraa, niinkuin olette puhuneet.

2 Mos 12:3. Puhukaat koko Israelin seurakunnalle, sanoen: kymmenentenä päivänä tällä kuulla ottakaan itse kukin itsellensä karitsan, se joka perheenisäntä on, karitsan joka huoneelle;

Ps. 77:21 Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.

Ps 77:21. Sinä veit kansas niin kuin lammaslauman*, Moseksen ja Aaronin kautta.

53. Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.

53. Ja saatti heitä turvallisesti, ettei he peljänneet; vaan heidän vihollisensa peitti meri.

2 Moos. 14:19 Niin Jumalan enkeli, joka oli kulkenut Israelin joukon edellä, siirtyi kulkemaan heidän takanansa; ja pilvenpatsas siirtyi heidän edeltänsä ja asettui heidän taaksensa

2 Mos 14:27. Niin ojensi Moses kätensä meren ylitse, ja meri palasi ennen huomenta voimaansa. Ja koska Egyptiläiset pakenivat, kohtasi heitä vesi*, ja Herra syöksi heidät keskelle merta.

2 Mos 14:28. Ja vedet palasivat ja kävivät vaunuin, ja ratsasmiesten, ja koko Pharaon sotajoukon ylitse, jotka heitä olivat seuranneet mereen: niin ettei yksikään heistä päässyt.

54. Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.

54. Ja hän vei heitä pyhänsä rajoihin*, tämän vuoren tykö, jonka hänen oikia kätensä saanut oli.

2 Moos. 15:13 Mutta armossasi sinä johdatit lunastamaasi kansaa, sinä veit sen voimallasi pyhään asuntoosi.

2 Moos. 15:17 Sinä viet heidät perille ja istutat heidät vuorelle, joka on sinun perintöosasi, paikkaan, jonka sinä, Herra, olet asunnoksesi valmistanut, pyhäkköösi, Herra, jonka sinun kätesi ovat tehneet.

Jos 1:1.etc.Ja tapahtui Moseksen Herran palvelian kuoleman jälkeen, että Herra puhui Josualle Nunin pojalle, Moseksen palvelialle, sanoen:

55. Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.

55. Ja hän ajoi pois heidän edestänsä pakanat, ja jakoi heille perimisen arvalla*: ja niiden majoissa antoi hän Israelin sukukunnat asua.

Joos. 1:1 Herran palvelijan Mooseksen kuoltua sanoi Herra Joosualle, Nuunin pojalle, Mooseksen palvelijalle, näin:

Jos 13:7. Niin jaa nyt tämä maa yhdeksän sukukunnan välillä perimiseksi, ja puolelle Manassen sukukunnalle.

2 Sam 5:6.etc. Ja kuningas meni ja hänen miehensä Jerusalemiin Jebusilaisia vastaan, jotka maalla asuivat. Ja he sanoivat Davidille: ei sinun pidä tänne tuleman, vaan sokiat ja ontuvat pitää sinun täältä pois ajaman; ja he ajattelivat, ettei Davidin pitänyt sinne tuleman.

Ps. 44:3. Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.

Ps. 105:44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

56. Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,

56. Mutta he kiusasivat ja vihoittivat korkian Jumalan, ja ei pitäneet hänen todistuksiansa.

Tuom. 2:8 Mutta Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana.

57. vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.

57. Vaan he palasivat takaperin ja petollisesti luopuivat pois niin kuin heidän isänsäkin: poikkesivat pois niin kuin hellinnyt joutsi.

Hoos. 7:16 He kääntyvät, mutta eivät korkeutta kohti. He ovat kuin pettävä jousi. Heidän ruhtinaittensa pitää kaatuman miekkaan kieltensä kiukkuisuuden tähden. Tästä he saavat pilkan Egyptin maassa.

Hos 7:16. He palajavat, mutta ei Korkeimman tykö, vaan ovat niin kuin hellinnyt joutsi*; sen tähden pitää heidän päämiehensä miekan kautta lankeeman, heidän uhkauksensa tähden: tämä on heidän pilkkansa Egyptin maalla.

58. He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.

58. Ja he vihoittivat hänen korkeuksillansa ja kehoittivat häntä epäjumalainsa kuvilla.

2 Mos 32:1. Mutta koska kansa näki, että Moses viipyi tulemasta alas vuorelta, niin he kokoontuivat Aaronia vastaan, ja sanoivat hänelle: nouse, tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidät Egyptin maalta johdatti.

5 Moos. 32:16 He herättivät hänen kiivautensa vierailla jumalillaan, he vihoittivat hänet kauhistuksillansa.

5 Moos. 32:21 He ovat herättäneet minun kiivauteni jumalilla, jotka eivät jumalia ole, ovat vihoittaneet minut turhilla jumalillansa; niin minäkin herätän heidän kiivautensa kansalla, joka ei ole kansa, vihoitan heidät houkalla pakanakansalla.

Tuom 2:1.etc. Ja Herran enkeli astui ylös Gilgalista Bokimiin ja sanoi: minä johdatin teidät tänne Egyptistä ja toin teidät siihen maahan, jonka minä vannoin teidän isillenne ja sanoin: en minä tee liittoani teidän kanssanne tyhjäksi ijankaikkisesti,

59. Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.

59. Ja kuin Jumala sen kuuli, niin hän närkästyi, ja hylkäsi kovin Israelin,

60. Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.

60. Niin että hän luopui asuinsiastansa Silossa*, siitä majasta, jonka hän ihmisten sekaan asetti,

Joos. 18:1 Ja kaikki israelilaisten seurakunta kokoontui Siiloon, ja he pystyttivät sinne ilmestysmajan, sittenkuin maa oli tullut heille alamaiseksi.

1 Sam. 4:11 Ja Jumalan arkki ryöstettiin, ja Eelin kaksi poikaa, Hofni ja Piinehas, saivat surmansa.

1 Sam 4:11. Ja Jumalan arkki otettiin pois; ja kaksi Elin poikaa, Hophni ja Pinehas, kuolivat.

Jer. 7:12 Menkääpä minun asuinpaikkaani, joka oli Siilossa, jossa minä ensin annoin nimeni asua, ja katsokaa, mitä minä olen sille tehnyt kansani Israelin pahuuden tähden!

Jer 7:12. Mutta menkäät nyt minun paikkaani, joka on Silossa*, jossa minun nimeni ennen asunut on, ja katsokaat, mitä minä siellä tehnyt olen kansani Israelin pahuuden tähden.

61. Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.

61. Ja antoi heidän voimansa vankeuteen*, ja heidän kauneutensa vihollisten käsiin.

1 Sam 4:* 5:* 6:*

62. Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.

62. Ja hän hylkäsi kansansa miekan alle, ja närkästyi perimistänsä vastaan.

63. Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.

63. Heidän parhaat nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitseensä ei tulleet häävirsillä kunnioitetuksi.

64. Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.

64. Heidän pappinsa kaatuivat miekalla; ja heidän leskensä ei itkeneet,

65. Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.

65. Ja Herra heräsi niinkuin joku makaavainen, niin kuin joku väkevä luihkaaja viinan juomisesta,

66. Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.

66. Ja löi vihollistansa perävieriin, ja pani ijankaikkisen häpiän heidän päällensä,

67. Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,

67. Ja heitti Josephin majan pois, ja ei valinnut Ephraimin sukukuntaa.

68. vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.

68. Vaan hän valitsi Juudan sukukunnan, Zionin vuoren, jota hän rakasti,

2 Aik. 6:6 Mutta Jerusalemin minä olen valinnut nimeni asuinsijaksi, ja Daavidin minä olen valinnut vallitsemaan kansaani Israelia.'

Ps. 48:3. Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki.

Ps. 132:13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:

69. Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.

69. Ja rakensi pyhänsä korkialle, niin kuin ijankaikkisesti pysyväisen maan,

70. Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.

70. Ja valitsi palveliansa Davidin, ja otti hänen lammashuoneesta.

1 Sam. 16:11 Ja Samuel kysyi Iisailta: Siinäkö olivat kaikki nuorukaiset? Hän vastasi: Vielä on nuorin jäljellä, mutta hän on kaitsemassa lampaita. Niin Samuel sanoi Iisaille: Lähetä noutamaan hänet, sillä me emme istu ruualle, ennenkuin hän tulee tänne.

1 Sam 16:11. Ja Samuel sanoi Isaille: joko nyt täällä kaikki pojat ovat? Hän sanoi: vielä nuorin jäljellä on, ja katso, hän kaitsee lampaita*. Niin sanoi Samuel Isaille: lähetä hänen peräänsä ja anna noutaa tänne; sillä ei meidän pidä istuman ennen kuin hän tulee.

1 Sam 17:34. Mutta David sanoi Saulille: palvelias kaitsi isänsä lampaita, ja tuli jalopeura ja karhu ja vei lampaan laumasta,

71. Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.

71. Imettävistä lampaista haki hän hänen, että hän hänen kanssansa Jakobin kaitsis, ja Israelin hänen perimisensä.

2 Sam. 7:8 Sano siis minun palvelijalleni Daavidille: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä olen ottanut sinut laitumelta, lammasten jäljestä, kansani Israelin ruhtinaaksi.

2 Sam 7:8. Sano siis nyt palvelialleni Davidille: Näin sanoo Herra Zebaot: minä olen ottanut sinun lampurista kansani Israelin päämieheksi.

72. Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.

72. Ja hän kaitsi heitä kaikella sydämensä vakuudella, ja hallitsi heitä kaikella ahkeruudella.