PSALMIT

120.Psalmi

1. Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.
2. Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.
3. Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

Jaak. 3:5 Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!

4. Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

Ps. 11:2 Sillä katso, jumalattomat jännittävät jousensa, ovat panneet nuolensa jänteelle oikeamielisiä pimeässä ampuaksensa.
Ps. 52:3. Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen? Jumalan armo pysyy alati.
Ps. 57:5 Minun sieluni on jalopeurain keskellä, minun täytyy maata tultasuitsevaisten seassa, ihmisten, joiden hampaat ovat keihäitä ja nuolia ja joiden kieli on terävä miekka.
Ps. 59:8 Katso, he purkavat suustaan sisuansa, miekat ovat heidän huulillansa, sillä: Kuka sen kuulee?

5. Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!
6. Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.
7. Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.