JOBIN KIRJA
36. Luku.
I. Elihu sanelee Jumalan vanhurskauden tarkoituksista yhteisesti ja vitsauksista erinäisesti. II. Sovittaa puheensa Jobiin ja varoo häntä. III. Julistaa Jumalan voimallisia töitä.
I. Elihu puhui vielä ja sanoi:
2. Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
3. Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
4. Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
5. Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: hän on voimallinen sydämensä väestä.
6. Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
7. Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta*: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
8. Ja ehkä vangit* olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä;
9. Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
10. Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
11. Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
12. Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla*, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
13. Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
14. Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
15. Mutta vaivaista auttaa* hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
16. II. Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
17. Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
18. Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
19. Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
20. Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
21. Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niinkuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
22. III. Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
23. Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
24. Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
25. Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
26. Katso, Jumala on suuri*, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat+.
27. Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
28. Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
29. Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
30. Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
31. Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
32. Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
33. Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.