JOBIN KIRJA
26. Luku.
I. Job kysyy Bildadin puheen tarkoitusta. II. Puhuu laviammalta kuin Bildad Jumalan suurista teoista, joita ei hän eikä yksikään ihminen taida käsittää.
I. Job vastasi ja sanoi:
2. Ketäs autat? sitäkö, jolla ei voimaa ole? autatkos sitä, jolla ei voimaa ole käsivarressa?
3. Ketäs neuvot? sitäkö, joka ei mitään tiedä, ja opetat voimallista toimittamaan?
4. Kenen edessä sinä puhut, ja kenen edessä henkes käy ulos?
5. II. Uljaat huokaavat, niin myös ne, jotka veden alla asuvat.
6. Helvetti on avoinna* hänen edessänsä, ja kadotuksella ei ole peitettä.
7. Hän venyttää* pohjoisen tyhjän päälle, ja maa riippuu tyhjän päällä.
8. Vedet hän kokoo pilviinsä*, ja pilvet ei repee niiden alla.
9. Hän pitää istuimensa*, ja levittää pilvensä sen päälle.
10. Hän on asettanut määrän* vetten ympärille, siihenasti kuin valkeus ja pimeys loppuvat.
11. Taivaan patsaat vapisevat ja hämmästyvät hänen kurituksestansa.
12. Voimallansa on hän halaissut meren, ja hänen ymmärryksestänsä tyventyy meren ylpeys.
13. Taivas tulee kirkkaaksi hänen ilmansa kautta, ja hän valmistaa kädellänsä pitkän kärmeen.
14. Katso, näin tapahtuu hänen tekoinsa kanssa, mutta näistä olemme me vähän kuulleet; vaan kuka voi ymmärtää hänen väkevyytensä jylinän?