JOBIN KIRJA
Jossa selitetään se kysymys, tapahtuneeko hyvillekin vastoinkäymistä ja vaivaa Jumalalta? Sen päälle Job vahvasti seisoo ja pitää, että Jumala vaivaa hyviäkin ilman heidän syytä, ainoastaan itsellensä kiitokseksi ja kunniaksi, niinkuin Kristus Joh 9:3 myös sen todistaa sokiana syntyneestä. Silla vastaan asettaavat heitänsä hänen ystävänsä, ja monilla sanoilla tahtovat todistaa, että Jumala on vanhurskas, niin ettei hän vaivaa ketään hyvää; vaan jos hän häntä vaivaa, niin hän on osannut syntiä tehdä: ja niin heillä on mmailmallinen ja inhimillinen ajatus Jumalast ja hänen vanhurskaudestansa, kuin hän olis niinkuin ihmiset ovata, ja hänen oikeutensa, kuin maailman oikeus ona. Ehkä Job myös, niinkuin se myös tosikin on. Mutta viimeiseltä tyomitsee Jumala, että mitä Job Jumalaa vastaan puhui tuskassansa, sen oli hän väärin puhunut; kuitenkin mitä hän ystäviänsä vastaa oli puhunut viattomuudestansa ennenkuin hän vaivattiin, sen oli hän oikein puhunut. Ja niin tämä kirja viimein tämän asian päättää, että ainoa Jumala on hurskas, ja kuintenkin ihminen taitaa olla hurskas muiden suhteen Jumalankin edessa.Mutta tämä on meille lohdutukseksi kirjoitettu, että Jumala sallii suuretkin pyhänsä horjahtua eninomaisesti vastoinkäymisessä. Silla ennenkuin Job tuli kuoleman ahdistukseen, kiittää hän Jumalaa, kuin hänen kalunsa tuli pois ja lapsensa kuolivat. Mutta kuin kuolema ahdistai häntä ja Jumala eroitti itsensä, antoivat hänen sanasa kyllä tietää, mikä ihmisen ajatuss on ( ehkä kuinka pyhä hän olis ) Jumalaa vastaan, nimittäin, että hän luulee, ettei Jumala ole Jumala, vaan pikemmin ankara tuomari ja vihainen tyranni, joka väkivaltaa tkee, ja ei pidä lukua kenenkään hyvästä elämästä. Tämä on suurin kappale tässä kirjassa. Sen ymmärtävät ainoastaan ne joita kiusataan ja jotka tuntevat, mikä on kärsiä Jumalan vihaa ja tuomiota kussa hänen armonsa peitetty on.
1. Luku.
I. Kirjoitetaan Jobin jumalisuus, lapset, äveriäisyys ja uhraaminen lastensa erehdyksen sovittamiseksi. II. Saatana kantelee Jobin jumalisuuden olevan huikentelevaisen vastoinkäymisessä. III. Herra sallii saatanan kiusata Jobia vastoinkäymisellä huikentelevaisuuteen; mutta Job pysyy vahvana jumalisuudessa.
I. Yksi mies oli Utsin maalla nimeltä Job; ja se mies oli vakaa ja hurskas, ja Jumalaa pelkääväinen, ja vältti pahaa.
2. Ja hänelle oli syntynyt seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.
3. Ja hänen karjansa oli seitsemäntuhatta lammasta, kolmetuhatta kamelia, viisisataa paria härkiä ja viisisataa aasia, ja myös sangen paljo perhettä. Ja se mies oli voimallisempi kuin kaikki, jotka itäisellä maalla asuivat.
4. Ja hänen poikansa menivät ja tekivät pidon huoneessansa itsekukin päivänänsä, ja lähettivät ja antoivat kutsua kolme sisartansa syömään ja juomaan kanssansa.
5. Ja kuin pitopäivät olivat kuluneet, lähetti Job ja pyhitti heitä, ja nousi aamulla varhain ja uhrasi polttouhria kaikkein heidän lukunsa jälkeen. Sillä Job ajatteli: minun poikani ovat taitaneet syntiä tehdä ja unohtaneet Jumalan sydämessänsä. Näin teki Job joka päivä.
6. II. Mutta tapahtui yhtenä päivänä, että Jumalan lapset tulivat* ja astuivat Herran eteen, ja tuli myös saatana heidän kanssansa.
7. Mutta Herra sanoi saatanalle: mistä sinä tulet? Saatana vastasi Herraa ja sanoi: minä olen käynyt ja vaeltanut ympäri maan.
8. Niin sanoi Herra saatanalle: etkö ole ottanut vaaria palveliastani Jobista? sillä ei hänen vertaistansa ole maalla: hän on vakaa ja hurskas, Jumalaa pelkääväinen mies, ja välttää pahaa.
9. Saatana vastasi Herraa ja sanoi: turhaanko Job pelkää Jumalaa?
10. Etkös ole piirittänyt häntä, hänen huonettansa ja kaikkia mitä hänellä on ympäri? sinä olet siunannut hänen käsialansa, ja hänen tavaransa on levitetty maassa.
11. Mutta ojenna kätes ja tartu kaikkeen hänen saatuunsa, mitämaks hän luopuu sinusta kasvois edessä.
12. III. Herra sanoi saatanalle: katso, kaikki hänen tavaransa olkoon sinun kädessäs, ainoastaan älä häneen kättäs satuta. Silloin läksi saatana Herran tyköä.
13. Mutta sinä päivänä, kuin hänen poikansa ja tyttärensä söivät ja joivat viinaa vanhimman veljensä huoneessa,
14. Tuli sanansaattaja Jobin tykö ja sanoi: härjillä kynnettiin, ja aasit kävivät läsnä laitumella;
15. Niin he tulivat rikkaasta Arabiasta ja ottivat ne, ja löivät palveliat miekan terällä; ja minä ainoastaan yksin pääsin sanomaan sinulle.
16. Kuin hän vielä puhui, tuli toinen ja sanoi: Jumalan tuli putosi taivaasta ja sytytti lampaat ja palveliat, ja poltti ne; ja minä ainoastaan yksin pääsin sanomaan sinulle.
17. Kuin hän vielä puhui, tuli yksi ja sanoi: Kaldealaiset tekivät kolme joukkoa ja hyökkäsivät kamelein päälle, ja ottivat ne pois, ja löivät miekan terällä; ja minä ainoastaan yksin pääsin sanomaan sinulle.
18. Kuin hän vielä puhui, tuli yksi ja sanoi: sinun poikas ja tyttäres söivät ja joivat viinaa vanhimman veljensä huoneessa.
19. Ja katso, suuri tuulispää tuli korvesta ja sysäsi neljään huoneen nurkkaan, ja se kaatui nuorukaisten päälle, niin että he kuolivat; ja minä ainoastaan yksin pääsin sanomaan sinulle.
20. Silloin Job nousi ja repäisi vaatteensa*, ja repi päätänsä+, ja heittäysi maahan ja rukoili,
21. Ja sanoi: alasti olen minä tullut äitini kohdusta, ja alasti pitää minun sinne jälleen menemän*; Herra antoi ja Herra otti: Herran nimi olkoon kiitetty!
22. Näissä kaikissa ei rikkonut Job, eikä tehnyt tyhmästi Jumalaa vastaan.