Hiobin Kirja
XXX. Lucu.
HIob surcuttele hänens wajonnen waiwoin ja wastoinkäymisijn/ että nuorucaiset pitäwät hänen juttuna/ v. 1.
jotca häneldä leipä kerjäisit/ candelenans/ v. 3.
sillä Jumala oli ottanut häneldä pois endisen wallan/ jolla hän saatti heidän cuuliaisexi/ v. 11.
walitta/ ettei Jumala cuule hänen rucoustans/ waan on hänen wihamiehens/ jonga mittamattoman woiman tähden ei hän saa lepo/ ennencuin cuolema hänen tääldä otta/ v. 20.
Job 30:1 NYt minun nuorembani naurawat minua/ joiden Isiä en minä olis pannut minun laumaini coirain secaan.
Job 30:2 Joiden woiman minä tyhjänä pidin/ jotca ei ijällisixi tullet.
Job 30:3 Ne cuin näljän ja tuscan tähden pakenit erinäns corpeen/ äsken turmellut ja köyhtynet.
Job 30:4 Jotca nuculaisia reweit pensasten ymbäri/ ja catawan juuret olit heidän ruocans.
Job 30:5 Ja cosca he nijtä reweit/ riemuidzit he sijtä nijncuin waras.
Job 30:6 He asuit cauhiain ojain tykönä/ maan luolisa ja wuortein rotcoisa.
Job 30:7 Pensasten keskellä he huusit/ ja ohdackein secaan he cocoisit heitäns.
Job 30:8 Turhain ja hyljättyin ihmisten lapset/ cuin halwimmat olit maan päällä.
Job 30:9 Nyt minä olen heidän lauluixens tullut/ ja täyty heidän juttunans olla.
Job 30:10 He cauhistuwat minua/ ja ercanewat cauwas minusta/ ja ei häpe sylke minun caswoilleni.
Job 30:11 Sillä hän on minun köyteni päästänyt/ ja on nöyryttänyt minun/ he owat ottanet suidzet minun suustani.
Job 30:12 Oikialle puolelle/ jolda minä wiherjöidzin/ asetit he idzens minua wastan ja lyckäisit pois minun jalkani/ ja teit tien minun päälleni/ hucuttaxens minua.
Job 30:13 He owat cukistanet minun polcuni/ se oli huokia heille minua wahingoitta ilman kenengän awuta.
Job 30:14 He owat tullet sisälle nijncuin suurten racoin läpidze/ ja owat secaseuraisin carannet sisälle.
Job 30:15 Pelco on käändynyt minua wastan/ ja nijncuin tuuli wainonnut minun cunniatani/ ja nijncuin juoxewa pilwi minun autuuttani.
Job 30:16 Mutta nyt caata minun sielun hänens minun päälleni/ ja minun murhepäiwäni owat minun käsittänet.
Job 30:17 Yöllä minun luuni läwistettin caikin paicoin läpidze.
Job 30:18 Suuren woiman cautta minä monella muoto waatetetan/ ja hän on wyöttänyt minun nijncuin minun hameni pään läwellä.
Job 30:19 Minä sotcutan locaan/ ja werratan tomuun ja tuhcaan.
Job 30:20 Minä hudan sinun tygös/ nijn et sinä wasta minua/ käyn minä edes/ nijn et sinä minusta tietäwäns ole.
Job 30:21 Sinä olet muuttunut minulle hirmuisexi/ ja wainot minua kätes woimalla.
Job 30:22 Sinä nostat minun tuuleen/ ja sulat minun woimallisest.
Job 30:23 Sillä minä tiedän ettäs annat minun cuolemaan/ joca on se huone/ cuin caikille eläwille on eteen asetettu.
Job 30:24 Ei hän cuitengan ojenna kättäns luutarhaan/ eikä huuda cadotuxestans.
Job 30:25 Minä itkin cowana aicana/ ja minun sielun armahti köyhä.
Job 30:26 Minä odotin hywä ja paha tuli/ minä odotin walkeutta/ ja pimeys tuli.
Job 30:27 Minun sisällyxeni kiehuwat lackamata/ murhen aica on minun ennättänyt.
Job 30:28 Minä käyn mustettuna/ ehkei Auringo minua ruscoittanut.
Job 30:29 Minä nousen Canssan seas ja huudan/ minä olen kärmehten weli/ ja Strutzlinnun cumpani.
Job 30:30 Minun nahcan on mustettunut/ ja minun luuni owat cuiwetut.
Job 30:31 Minun candelen on muuttunut walituxexi/ ja minun huilun itcuxi.
Vers. 10. He ) ne owat Chaldealaiset.
v. 11. Suidzet minun suustani ) se on/ on minulda waunut ja ajajan wiran/ se on/ minun waldani ottanut pois/
v. 18 Waatetetan ) se on/ moninainen waiwa tule wäkewäst minun päälleni/ nijn etten minä taida sitä estä/ minä wyötän minuni/ nijn etten minä taida tulla sijtä ulos/ ja pitä pitämän päälläni nijncuin hamen.
v. 24. Luutarhaan ) se on/ luutarhas minä cuitengin saan lewon.