Hiobin Kirja
XIX. Lucu .
HIob walitta että hänen ystäwäns enändäwät hänen wiheljäisydens ylpeillä puheillans/ v. 1.
käske heidän otta waarin/ että Jumala teke hänelle wääryttä/ v. 6.
hänen rucoillesans ei hän cuule händä/ waan pitä hänen wihollisnans hänen hirmuisudesans/ v. 7.
saatta hänen nijn ylöncadzotuxi/ että hänen lähimmäisens pakenewat händä/ hänen palwelians cadzowat hänen ylön/ emändä ja lapset cauhistuwat händä/ v. 13.
huuta armahtaman hänen päällens/ v. 21.
ennusta caunist ruumisten nousemisest ja ijancaickisest elämäst/ jolla hän händäns lohdutta hänen wiheljäisydesäns/ v. 25.
Job 19:1 HIob wastais/ ja sanoi:
Job 19:2 Mixi te waiwatte minun sieluani/ ja kidutatte minua sanoilla?
Job 19:3 Te oletta nyt kymmenen kerta pilcannet minua/ ja ette häpiä minun nijn waiwata.
Job 19:4 Jos minä erehdyn/ nijn minä idzelleni erehdyn.
Job 19:5 Mutta te tosin nousetta minua wastan/ ja soimatte minun pilckani.
Job 19:6 Tiedätkös sijs wihdoin että Jumala teke minulle wääryttä/ ja on pijrittänyt minun werckohinsa.
Job 19:7 Cadzo/ ehkä minä wielä wäkiwallan tähden huudaisin/ nijn ei cuitengan cuulda minua. Minä huudan/ ja ei täsä ole yhtän oikeutta.
Job 19:8 Hän on aidannut minun tieni/ etten minä taida sitä käydä/ ja pannut pimeyden minun polguilleni.
Job 19:9 Hän on rijsunut minun cunniani minun pääldäni/ ja ottanut cruunun minun päästäni.
Job 19:10 Hän on minun särkenyt joca culmalda/ ja laskenut menemän/ ja on rewäisnyt ylös minun toiwoni nijncuin puun.
Job 19:11 Hän on hirmuisest wihastunut minulle/ ja hän pitä minun wihamiesnäns.
Job 19:12 Hänen sotamiehens owat cocondunet/ ja owat asettanet tiens minun päälleni/ ja owat pijrittänet minun majani.
Job 19:13 Hän on eroittanut minun weljeni cauwas minusta/ ja minun tuttawani owat minulle muucalaisexi tullet.
Job 19:14 Minun lähimmäiseni pijloiwat minua/ ja minun ystäwäni owat unhottanet minun.
Job 19:15 Minun huonecundaiseni ja pijcani pitäwät minun wierasna/ minä olen tundemattomaxi tullut heidän silmäins edes.
Job 19:16 Minä huusin minun palweliatani/ ja ei hän wastannut minua: minun täyty rucoilla händä omalla suullani.
Job 19:17 Minun emändän pitä idzens wierasna/ cosca minä huudan händä.
Job 19:18 Minun täyty palwella omia lapsiani/ ja nuoretkin lapset minun cadzowat ylön/ jos minä nousen/ nijn he puhuwat minusta.
Job 19:19 Caicki uscolliset ystäwäni cauhistuwat minua/ ja joita minä racastin/ owat käändänet idzens minua wastan.
Job 19:20 Minun luuni tartuit minun nahcani ja lihani. En minä taida nahallani peittä hambaitani.
Job 19:21 Armahtacat minun päälleni/ armahtacat minun päälleni/ te minun ystäwäni: sillä Jumalan käsi on minuun sattunut.
Job 19:22 Mixi te wainotte minua nijncuin Jumalakin/ ja ette taida minun lihastani rawitta.
Job 19:23 Josca minun puheni kirjoitettaisin/ josca ne kirjaan pandaisin.
Job 19:24 Raudalla caiwetaisin plyijyyn/ ja ijancaickisexi muistoxi hacataisin kiween.
Job 19:25 Minä tiedän minun lunastajan eläwän/ ja hän herättä minun wijmein maasta.
Job 19:26 Ja minä puetetan tällä minun nahallani/ ja minä saan lihasani nähdä Jumalan.
Job 19:27 Hänen minä olen näkewä/ ja minun silmäni cadzowat händä/ ja ei kengän outo.
Job 19:28 Minun munascuuni owat culunet minun helmasani/ sillä te sanotte: cuinga me wainoisim händä ja löydäisim syytä händä wastan.
Job 19:29 Peljätkä miecka/ sillä miecka on pahain töiden costo/ että te tiedäisitte curituxen tulewan.
Vers. 9. Cunniani/ Cruunun/
v. 10. toiwoni ) Nämät owat puhutut ajallisen elämän hywistä päiwistä.
v. 22. Rawitta ) se on/ et te lacka minua puremasta ja nuhtelemasta.
v. 25. Lunastajan ) Heb. on Goel/ Latinaxi Vindex/ joca Lev. 25. ja Num. 26. ja mualla/ on suculainen/ joca lähimmäisen sucuns pandixi pannut calut lunasta/ eli hänen tapetun sucuns costaja ja päälle candaja on. Että Hiob Christuxen täxi cudzu/ opetta hän/ että hän miehudens cautta on tullut meidän weljexem/ costaman meidän puolestam sille murhajalle Perkelelle/ ja lunastaman meille jällens ijancaickista Isän maata.