37 luku

Jesajan ennustus Jerusalemin pelastumisesta. Sanheribin häviö ja surma.

1. Kun kuningas Hiskia sen kuuli, repäisi hän vaatteensa, pukeutui säkkiin ja meni Herran temppeliin.

1. Kuin kuningas Hiskia tämän kuuli, repäisi hän vaatteensa, ja kääri säkin ympärillensä, ja meni Herran huoneeseen,

1. COsca Cuningas Jehiskia tämän cuuli rewäis hän waattens/

1 And it happened, when king Hezekiah heard it, that he tore his clothes and covered himself with sackcloth and went into the house of Jehovah.

1. And it came to pass, when king Hezekiah heard it, that he rent his clothes, and covered himself with sackcloth, and went into the house of the LORD.

1. Da aber der König Hiskia das hörte, zerriß er seine Kleider und hüllte einen Sack um sich und ging in das Haus des HERRN

1. ACONTECIÓ pues que el rey Ezequías, oido esto, rompió sus vestidos, y cubierto de saco vino a la casa de Jehová.

1 Когда услышал это царь Езекия, то разодрал одежды свои и покрылся вретищем, и пошел в дом Господень;

2. Ja hän lähetti palatsin päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappein vanhimmat, säkkeihin puettuina, profeetta Jesajan, Aamoksen pojan, tykö.

2. Ja lähetti Eliakimin, huoneenhaltian, ja Sebnan, kirjoittajan, ylimmäisten pappein kanssa, puettuna säkkeihin, propheta Jesaian Amotsin pojan tykö,

2. ja käärei säkin ymbärillens ja meni HERran huoneseen. Ja lähetti Eliakimin Hofmestarin ja Sebnan Cantzlerin ylimmäisten Pappein cansa käärityt säckeijn Prophetan Jesaian Amoxen pojan tygö sanoman hänelle:

2 And he sent Eliakim, who was over the household and Shebna the scribe and the elders of the priests, covered with sackcloth, to Isaiah the prophet the son of Amoz.

2. And he sent Eliakim, who was over the household, and Shebna the scribe, and the elders of the priests covered with sackcloth, unto Isaiah the prophet the son of Amoz.

2. und sandte Eljakim, den Hofmeister, und Sebna, den Schreiber, samt den Ältesten der Priester, mit Säcken umhüllt, zu dem Propheten Jesaja, dem Sohn des Amoz,

2. Y envió a Eliacim mayordomo, y a Sobna escriba, y a los ancianos de los sacerdotes cubiertos de sacos a Isaías profeta, hijo de Amós.

2 и послал Елиакима, начальника дворца, и Севну писца, и старшихсвященников, покрытых вретищами, к пророку Исаии, сыну Амосову.

3. Ja he sanoivat hänelle: Näin sanoo Hiskia: 'Hädän, kurituksen ja häväistyksen päivä on tämä päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, mutta ei ole voimaa synnyttää.

3. Sanomaan hänelle: näin sanoo Hiskia: tämä on vaivan, toran ja häväistyksen päivä; sillä lapset ovat tulleet synnyttämiselle ja ei ole voimaa synnyttää.

3. Näin sano Jehiskia: tämä on surun soimun ja häwäistyxen päiwä ja on nijncuin cosca lapset owat tullet synnyttämiselle ja ei ole woima synnyttä.

3 And they said to him, Thus says Hezekiah, This day is a day of trouble and of rebuke and of blasphemy, for the sons have come to the birth and there is not strength to bring forth.

3. And they said unto him, Thus saith Hezekiah, This day is a day of trouble, and of rebuke, and of blasphemy: for the children are come to the birth, and there is not strength to bring forth.

3. daß sie zu ihm sprächen: So spricht Hiskia: Das ist ein Tag der Trübsal, des Scheltens und Lästerns, und es geht, gleich als wenn die Kinder bis an die Geburt gekommen sind und ist keine Kraft da, zu gebären.

3. Los cuales le dijeron: Ezequías dice así: día de angustia, de reprensión, y de blasfemia es este día; porque los hijos han llegado hasta la rotura, y no hay fuerza en la que pare.

3 И они сказали ему: так говорит Езекия: день скорби и наказания ипосрамления день сей, ибо младенцы дошли до отверстия утробы матерней, асилы нет родить.

4. Ehkä Herra, sinun Jumalasi, kuulee Rabsaken sanat, joilla hänen herransa, Assurin kuningas, on lähettänyt hänet herjaamaan elävää Jumalaa, ja rankaisee häntä näistä sanoista, jotka Herra, sinun Jumalasi, on kuullut. Niin kohota nyt rukous jäännöksen puolesta, joka vielä on olemassa.'

4. Jospa siis Herra sinun Jumalas tahtois kuulla Rabsaken sanat, jonka hänen herransa Assyrian kuningas lähetti häpäisemään elävää Jumalaa, ja pilkkaamaan senkaltaisilla sanoilla kuin Herra sinun Jumalas on kuullut; ja ettäs tahtoisit korottaa rukoukses jääneiden edestä, jotka vielä käsissä ovat.

4. Josca sijs HERra sinun Jumalas tahdois cuulla Rabsaken sanat jonga hänen Herrans Assyrian Cuningas lähetti häwäisemän eläwätä Jumalata ja pilckaman sencaltaisilla sanoilla cuin HERra sinun Jumalas on cuullut: Ja ettäs tahdoisit corgotta rucouxes jäänyitten edestä jotca wielä käsisä owat.

4 It may be Jehovah your God will hear the words of Rabshakeh, whom the king of Assyria his master has sent to defy the living God and will rebuke the words which Jehovah your God has heard. Therefore lift up your prayer for the remnant that is left.

4. It may be the LORD thy God will hear the words of Rabshakeh, whom the king of Assyria his master hath sent to reproach the living God, and will reprove the words which the LORD thy God hath heard: wherefore lift up thy prayer for the remnant that is left.

4. Daß doch der HERR, dein Gott, hören wollte die Worte des Erzschenken, welchen sein Herr, der König von Assyrien, gesandt hat, zu lästern den lebendigen Gott und zu schelten mit solchen Worten, wie der HERR, dein Gott, gehört hat! Und du wollest ein Gebet erheben für die übrigen, die noch vorhanden sind.

4. Quizá oirá Jehová tu Dios las palabras de Rabsaces, al cual envió el rey de Asiria su señor a blasfemar al Dios vivo, y a reprender con las palabras que oyó Jehová tu Dios: alza pues oración tú por los restos que han aun quedado.

4 Может быть, услышит Господь Бог твой слова Рабсака, которого послал царь Ассирийский, господин его, хулить Бога живаго и поносить словами, какие слышал Господь, Бог твой; вознеси же молитву об оставшихся,которые находятся еще в живых.

5. Kun kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan tykö,

5. Ja kuningas Hiskian palveliat tulivat Jesaian tykö.

5. Ja Cuningas Jehiskian palweliat tulit Jesaian tygö. Mutta Jesaia sanoi heille: näin sanocat teidän Herrallen:

5 So the servants of king Hezekiah came to Isaiah.

5. So the servants of king Hezekiah came to Isaiah.

5. Und die Knechte des Königs Hiskia kamen zu Jesaja.

5. Vinieron pues los siervos de Ezequías a Isaías.

5 И пришли слуги царя Езекии к Исаии.

6. sanoi Jesaja heille: Sanokaa näin herrallenne: 'Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut ja joilla Assurin kuninkaan poikaset ovat häväisseet minua.

6. Mutta Jesaia sanoi heille: näin sanokaat teidän herrallenne: Herra sanoo näin: älä pelkää niitä sanoja, joita sinä kuulit, joilla Assyrian kuninkaan palveliat ovat häväisseet minua.

6. HERra sano näin: älä pelkä nijtä sanoja cuins cuulit joilla Assyrian Cuningan palweliat owat häwäisnet minua.

6 And Isaiah said to them, Thus you* will say to your* master, Jehovah says thus: Do not be afraid of the words that you have heard, with which the servants of the king of Assyria have blasphemed me.

6. And Isaiah said unto them, Thus shall ye say unto your master, Thus saith the LORD, Be not afraid of the words that thou hast heard, wherewith the servants of the king of Assyria have blasphemed me.

6. Jesaja aber sprach: So saget eurem Herrn: Der HERR spricht also: Fürchte dich nicht vor den Worten, die du gehört hast, mit welchen mich die Knechte des Königs von Assyrien geschmäht haben.

6. Y díjoles Isaías: Diréis así a vuestro señor: Jehová dice así: No temas por las palabras que has oido, con las cuales me han blasfemado los siervos del rey de Asiria.

6 И сказал им Исаия: так скажите господину вашему: так говорит Господь: не бойся слов, которые слышал ты, которыми поносили Меня слуги царя Ассирийского.

7. Katso, minä annan häneen mennä sellaisen hengen, että hän kuultuaan sanoman palajaa omaan maahansa; ja minä annan hänen kaatua miekkaan omassa maassansa.'

7. Katso, minä annan hänelle hengen, ja hänen pitää saaman kuulla sanoman, ja palajaman omalle maallensa; ja minä tahdon kaataa hänen miekalla hänen maassansa.

7. Cadzo minä teen hänelle toisen mielen ja hänen pitä saaman jotakin cuulla jongatähden hänen pitä palajaman maahans ja minä tahdon caata hänen miecalla hänen maasans.

7 Behold, I will put a spirit in him and he will hear news and will return to his own land. And I will cause him to fall by the sword in his own land.

7. Behold, I will send a blast upon him, and he shall hear a rumour, and return to his own land; and I will cause him to fall by the sword in his own land.

7. Siehe, ich will ihm einen anderen Mut machen, und er soll etwas hören, daß er wieder heimziehe in sein Land; und will ihn durchs Schwert fällen in seinem Lande.

7. He aquí que yo doy en él un espíritu, y oirá un rumor, y volverse ha a su tierra; y yo haré que en su tierra caiga a cuchillo.

7 Вот, Я пошлю в него дух, и он услышит весть, и возвратится в землю свою, и Я поражу его мечом в земле его.

8. Ja Rabsake kääntyi takaisin ja tapasi Assurin kuninkaan sotimassa Libnaa vastaan; sillä hän oli kuullut, että tämä oli lähtenyt Laakiista pois.

8. Mutta kuin Rabsake palasi, löysi hän Assyrian kuninkaan sotimasta LIbnaa vastaan; sillä hän oli kuullut hänen matkustaneen Lakiksesta.

8. MUtta cosca Rabsake palais löysi hän Assyrian Cuningan sotimast Libnat wastan: sillä hän oli cuullut hänen matcustanen Lachixest.

8 So Rabshakeh returned and found the king of Assyria warring against Libnah, for he had heard that he was departed from Lachish.

8. So Rabshakeh returned, and found the king of Assyria warring against Libnah: for he had heard that he was departed from Lachish.

8. Da aber der Erzschenke wiederkam, fand er den König von Assyrien streiten wider Libna; denn er hatte gehört, daß er gen Lachis gezogen war.

8. Vuelto pues Rabsaces halló al rey de Asiria, que batía a Lebna; porque ya había oido que se había apartado de Laquis.

8 И возвратился Рабсак и нашел царя Ассирийского воюющим против Ливны; ибо он слышал, что тот отошел от Лахиса.

9. Mutta kun Sanherib kuuli Tirhakasta, Etiopian kuninkaasta, sanottavan: Hän on lähtenyt liikkeelle sotiakseen sinua vastaan, niin hän sen kuultuaan lähetti sanansaattajat Hiskian tykö ja käski sanoa:

9. Sillä sanoma tuli Tirhakasta Etiopian kuninkaasta, sanoen: hän on lähtenyt sotimaan sinua vastaan. Kuin hän tämän kuuli, lähetti hän sanan Hiskialle, ja käski hänelle sanoa:

9. Sillä sanoma tuli Thirhacasta Ethiopialaisten Cuningasta sanoden: hän on lähtenyt sotiman sinua wastan. Cosca hän tämän cuuli lähetti hän sanan Jehiskian tygö ja käski hänelle sanoa:

9 And he heard say concerning Tirhakah king of Ethiopia, He has come out to fight against you. And when he heard it, he sent messengers to Hezekiah, saying,

9. And he heard say concerning Tirhakah king of Ethiopia, He is come forth to make war with thee. And when he heard it, he sent messengers to Hezekiah, saying,

9. Und es kam ein Gerücht von Thirhaka, der Mohren König, sagend: Er ist ausgezogen, wider dich zu streiten.

9. Mas oyendo decir de Taraca, rey de Etiopía: He aquí que ha salido para hacerte guerra: en oyéndolo, envió mensajeros a Ezequías, diciendo:

9 И услышал он о Тиргаке, царе Ефиопском; ему сказали: вот, он вышел сразиться с тобою. Услышав это, он послал послов к Езекии, сказав:

10. Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: 'Älä anna Jumalasi, johon sinä luotat, pettää itseäsi äläkä ajattele: Jerusalem ei joudu Assurin kuninkaan käsiin.

10. Sanokaat Hiskialle Juudan kuninkaalle näin: älä anna sinun Jumalas pettää sinuas, johon sinä luotat, ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian kuninkaan käteen.

10. Sanocat Jehiskialle Judan Cuningalle näin: älä anna sinun Jumalas pettä sinuas johons luotat ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian Cuningan käteen.

10 Thus will you* speak to Hezekiah king of Judah, saying, Do not let your God in whom you trust deceive you, saying, Jerusalem will not be given into the hand of the king of Assyria.

10. Thus shall ye speak to Hezekiah king of Judah, saying, Let not thy God, in whom thou trustest, deceive thee, saying, Jerusalem shall not be given into the hand of the king of Assyria.

10. Da er nun solches hörte, sandte er Boten zu Hiskia und ließ ihm sagen: Sagt Hiskia, dem König Juda's, also: Laß dich deinen Gott nicht betrügen, auf den du dich verläßt und sprichst: Jerusalem wird nicht in die Hand des Königs von Assyrien gegeben werden.

10. Diréis así a Ezequías, rey de Judá: No te engañe tu Dios, en quien tú confias, diciendo: Jerusalem no será entregada en mano del rey de Asiria.

10 так скажите Езекии, царю Иудейскому: пусть не обманывает тебя Богтвой, на Которого ты уповаешь, думая: „не будет отдан Иерусалим в руки царя Ассирийского".

11. Olethan kuullut, mitä Assurin kuninkaat ovat tehneet kaikille maille, kuinka he ovat vihkineet ne tuhon omiksi. Ja sinäkö pelastuisit!

11. Katso, sinä olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat kaikille maakunnille tehneet ovat, ja ne hävittäneet; ja sinä pelastettaisiin?

11. Cadzo sinä olet cuullut mitä Assyrian Cuningat caikille maacunnille tehnet owat ja ne häwittänet ja sinä pelastettaisin?

11 Behold, you have heard what the kings of Assyria have done to all lands, by destroying them utterly. And will you be delivered?

11. Behold, thou hast heard what the kings of Assyria have done to all lands by destroying them utterly; and shalt thou be delivered?

11. Siehe, du hast gehört, was die Könige von Assyrien getan haben allen Landen und sie verbannt; und du solltest errettet werden?

11. He aquí que tu oiste lo que hicieron los reyes de Asiria a todas las tierras, como las destruyeron: ¿escaparte has tú?

11 Вот, ты слышал, что сделали цари Ассирийские со всеми землями, положив на них заклятие; ты ли уцелеешь?

12. Ovatko kansain jumalat pelastaneet niitä, jotka minun isäni ovat tuhonneet: Goosania, Harrania, Resefiä ja Telassarin edeniläisiä?

12. Ovatko myös pakanain jumalat auttaneet niitä, joita minun isäni ovat hävittäneet, Gosanin ja Haranin, Resephin, ja Edenin lapset, jotka Telassarissa olivat?

12. Ongo myös pacanain jumalat auttanet nijtä maacundia joita minun Isäni owat häwittänet? nijncuin on Gosan Haran Rezeph ja Edomin lapset Thelassaris?

12 Have the gods of the nations delivered them, which my fathers have destroyed, Gozan and Haran and Rezeph and the sons of Eden who were in Telassar?

12. Have the gods of the nations delivered them which my fathers have destroyed, as Gozan, and Haran, and Rezeph, and the children of Eden which were in Telassar?

12. Haben auch die Götter der Heiden die Lande errettet, welche meine Väter verderbt haben, als Gosan, Haran, Rezeph und die Kinder Edens zu Thelassar?

12. ¿Libraron los dioses de las naciones a los que destruyeron mis antepasados, a Gozan, y Harán, Rezef, y a los hijos de Edén, que moraban en Telasar?

12 Боги народов, которых разорили отцы мои, спасли ли их, спасли ли Гозан и Харан, и Рецеф, и сынов Едена, что в Фалассаре?

13. Missä on Hamatin kuningas ja Arpadin kuningas, Sefarvaimin kaupungin, Heenan ja Ivvan kuningas?'

13. Kussa on Hamatin kuningas, ja Arphadin kuningas, ja Sepharvaimin, Henan ja Ivvan kaupungin kuningas?

13. Cusa on Hamathin Cuningas ja Sepharwaiminin Caupungin Cuningas Henan ja Iwan?

13 Where is the king of Hamath and the king of Arpad and the king of the city of Sepharvaim, of Hena and Ivvah?

13. Where is the king of Hamath, and the king of Arphad, and the king of the city of Sepharvaim, Hena, and Ivah?

13. Wo ist der König zu Hamath und der König zu Arpad und der König der Stadt Sepharvaim, Hena und Iwa?

13. ¿Dónde está el rey de Hamat, y el rey de Arfad, el rey de la ciudad de Sefarvaim, de Ana, y de Hava?

13 Где царь Емафа и царь Арпада, и царь города Сепарваима, Ены иИввы?

14. Kun Hiskia oli ottanut kirjeen sanansaattajilta ja lukenut sen, meni hän Herran temppeliin; ja Hiskia levitti sen Herran eteen.

14. Ja kuin Hiskia oli saanut kirjan sanansaattajalta ja lukenut sen, meni hän ylös Herran huoneeseen, ja Hiskia levitti sen Herran eteen.

14. JA cosca Jehiskia oli saanut kirjan sanansaattajalda ja lukenut sen meni hän ylös HERran huonesen ja ilmoitti sen rucouxisa HERran edesä.

14 And Hezekiah received the letter from the hand of the messengers and read it. And Hezekiah went up to the house of Jehovah and spread it before Jehovah.

14. And Hezekiah received the letter from the hand of the messengers, and read it: and Hezekiah went up unto the house of the LORD, and spread it before the LORD.

14. Und da Hiskia den Brief von den Boten empfangen und gelesen hatte, ging er hinauf in das Haus des HERRN und breitete ihn aus vor dem HERRN.

14. Y tomó Ezequías las cartas de las manos de los mensajeros, y leyólas, y subió a la casa de Jehová, y extendiolas delante de Jehová.

14 И взял Езекия письмо из руки послов и прочитал его, и пошел в дом Господень, и развернул его Езекия пред лицем Господним;

15. Ja Hiskia rukoili Herraa ja sanoi:

15. Ja Hiskia rukoili Herraa ja sanoi:

15. Ja Jehiskia rucoili HERra ja sanoi:

15 And Hezekiah prayed to Jehovah, saying,

15. And Hezekiah prayed unto the LORD, saying,

15. Und Hiskia betete zum HERR und sprach:

15. Entónces Ezequías oró a Jehová, diciendo:

15 и молился Езекия пред лицем Господним и говорил:

16. Herra Sebaot, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.

16. Herra Zebaot, Israelin Jumala, joka istut Kerubimin päällä, sinä, joka olet ainoa Jumala kaikkein maakuntain ylitse maan päällä: sinä olet tehnyt taivaan ja maan:

16. HERra Zebaoth sinä Israelin Jumala joca istut Cherubimin päällä sinä joca olet ainoa Jumala caickein maacundain ylidzen maan päällä sinä olet tehnyt taiwan ja maan.

16 O Jehovah of hosts, the God of Israel, who sit (above) the cherubim, you are the God, even you alone, of all the kingdoms of the earth. You have made heaven and earth.

16. O LORD of hosts, God of Israel, that dwellest between the cherubims, thou art the God, even thou alone, of all the kingdoms of the earth: thou hast made heaven and earth.

16. HERR Zebaoth, du Gott Israels, der du allein über dem Cherubim sitzest, du bist allein Gott über alle Königreiche auf Erden, du hast Himmel und Erde gemacht.

16. Jehová de los ejércitos, Dios de Israel, que moras entre los querubines, tú eres Dios solo sobre todos los reinos de la tierra: tú hiciste los cielos, y la tierra.

16 Господи Саваоф, Боже Израилев, седящий на Херувимах! Ты один Богвсех царств земли; Ты сотворил небо и землю.

17. Herra, kallista korvasi ja kuule; Herra, avaa silmäsi ja katso. Kuule kaikki Sanheribin sanat, jotka hän lähetti herjatakseen elävää Jumalaa.

17. Herra, kallista korvas ja kuule, Herra, avaa silmäs ja näe: kuule siis kaikki Sanheribin sanat, joka on lähettänyt häpäisemään elävää Jumalaa.

17. HERra cumarra corwas ja cuule HERra awa silmäs ja näe cuule sijs caicki Sanheribin sanat jotca hän on lähettänyt häwäisemän eläwätä Jumalata.

17 Incline your ear, O Jehovah and hear. Open your eyes, O Jehovah and see and hear all the words of Sennacherib, who has sent to defy the living God.

17. Incline thine ear, O LORD, and hear; open thine eyes, O LORD, and see: and hear all the words of Sennacherib, which hath sent to reproach the living God.

17. HERR neige deine Ohren und höre doch; HERR, tue deine Augen auf und siehe doch; höre doch alle die Worte Sanheribs, die er gesandt hat, zu schmähen den lebendigen Gott.

17. Inclina, o! Jehová, tu oido, y oye: abre, o! Jehová, tus ojos, y mira, y oye todas las palabras de Senaquerib, el cual envió a blasfemar al Dios viviente.

17 Приклони, Господи, ухо Твое и услышь; открой, Господи, очи Твои и воззри, и услышь слова Сеннахирима, который послал поносить Тебя, Бога живаго.

18. Se on totta, Herra, että Assurin kuninkaat ovat hävittäneet kaikki maat ja omankin maansa.

18. Tosi se on, Herra, että Assyrian kuninkaat ovat autioksi tehneet kaikki valtakunnat heidän maakuntainsa kanssa,

18. Totta se on HERra Assyrian Cuningat owat autiaxi tehnet caicki waldacunnat heidän maacundains cansa/

18 Of a truth, Jehovah, the kings of Assyria have laid waste all the countries and their land,

18. Of a truth, LORD, the kings of Assyria have laid waste all the nations, and their countries,

18. Wahr ist es, HERR, die Könige von Assyrien haben wüst gemacht alle Königreiche samt ihren Landen

18. Ciertamente, o! Jehová, los reyes de Asiria destruyeron todas las tierras, y sus comarcas;

18 Правда, о, Господи! цари Ассирийские опустошили все страны и землиих

19. Ja he ovat heittäneet niiden jumalat tuleen; sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, ja sentähden he voivat hävittää ne.

19. Ja ovat heittäneet heidän Jumalansa tuleen; sillä ei ne olleet jumalat, vaan ihmisten kätten työt, puut ja kivet, ja ne he ovat hävittäneet.

19. Ja owat heittänet heidän jumalans tuleen: sillä ei ne ollet jumalat waan ihmisten kätten työt puut ja kiwet ne owat häwitetyt.

19 and have cast their gods into the fire. For they were no gods, but the work of men's hands, wood and stone. Therefore they have destroyed them.

19. And have cast their gods into the fire: for they were no gods, but the work of men's hands, wood and stone: therefore they have destroyed them.

19. und haben ihre Götter ins Feuer geworfen; denn sie waren nicht Götter, sondern Werk von Menschenhänden, Holz und Stein. Die sind vertilgt.

19. Y a los dioses de ellos pusieron en fuego; porque no eran dioses, mas obra de manos de hombre, madero y piedra; por eso los deshicieron.

19 и побросали богов их в огонь; но это были не боги, а изделие рук человеческих, дерево и камень, потому и истребили их.

20. Mutta pelasta nyt meidät, Herra, meidän Jumalamme, hänen käsistänsä, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä, Herra, olet ainoa.

20. Mutta nyt, Herra meidän Jumalamme, auta meitä hänen kädestänsä; että kaikki valtakunnat maan päällä ymmärtäisivät sinun ainoan olevan Herran.

20. Mutta nyt HERra meidän Jumalam auta meitä hänen kädestäns että caicki waldacunnat maan päällä ymmärräisit sinun ainoan olewan HERran.

20 Now therefore, O Jehovah our God, save us from his hand, that all the kingdoms of the earth may know that you are Jehovah, even you only.

20. Now therefore, O LORD our God, save us from his hand, that all the kingdoms of the earth may know that thou art the LORD, even thou only.

20. Nun aber, HERR, unser Gott, hilf uns von seiner Hand, auf daß alle Königreiche auf Erden erfahren, daß du der HERR seist allein.

20. Ahora pues, Jehová Dios nuestro, líbranos de su mano, para que todos los reinos de la tierra conozcan, que tú, o! Jehová, eres solo.

20 И ныне, Господи Боже наш, спаси нас от руки его; и узнают все царства земли, что Ты, Господи, Бог один.

21. Niin Jesaja, Aamoksen poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Koska sinä olet rukoillut minua avuksi Sanheribia, Assurin kuningasta, vastaan,

21. Silloin lähetti Jesaia Amotsin poika Hiskian tykö, ja käski hänelle sanoa: näin sanoo Herra Israelin Jumala: (minä olen kuullut) sen, kuin sinä minua rukoillut olet Assyrian kuninkaan Sanheribin tähden.

21. SIlloin lähetti Jesaia Amozin poica Jehiskian tygö ja käski hänelle sanoa: näin sano HERra Israelin Jumala sitä cuin sinä minua rucoillut olet Assyrian Cuningan Sanheribin tähden.

21 Then Isaiah the son of Amoz sent to Hezekiah, saying, Jehovah says thus, the God of Israel, Because you have prayed to me against Sennacherib king of Assyria,

21. Then Isaiah the son of Amoz sent unto Hezekiah, saying, Thus saith the LORD God of Israel, Whereas thou hast prayed to me against Sennacherib king of Assyria:

21. Das sandte Jesaja, der Sohn des Amoz, zu Hiskia und ließ ihm sagen: So spricht der HERR, der Gott Israels: Was du mich gebeten hast des Königs Sanherib halben von Assyrien,

21. Entónces Isaías, hijo de Amós, envió a decir a Ezequías: Jehová Dios de Israel dice así: Acerca de lo que me rogaste de Senaquerib, rey de Asiria;

21 И послал Исаия, сын Амосов, к Езекии сказать: так говорит Господь, Бог Израилев: о чем ты молился Мне против Сеннахирима, царя Ассирийского, –

22. niin tämä on se sana, jonka Herra on puhunut hänestä: Neitsyt, tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua; tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätänsä sinun jälkeesi.

22. Niin on tämä se minkä Herra hänestä sanoo: neitsy, Zionin tytär katsoo sinun ylön, ja pilkkaa sinua, ja Jerusalemin tytär vääntelee päätänsä sinun perääs.

22. Nijn on tämä se cuin HERra hänestä sano: neidzy tytär Zion cadzo sinun ylön ja pilcka sinua ja tytär Jerusalem wäändele päätäns sinun peräs.

22 this is the word which Jehovah has spoken concerning him: The virgin daughter of Zion has despised you and laughed you to scorn. The daughter of Jerusalem has shaken her head at you.

22. This is the word which the LORD hath spoken concerning him; The virgin, the daughter of Zion, hath despised thee, and laughed thee to scorn; the daughter of Jerusalem hath shaken her head at thee.

22. so ist es das, was der HERR von ihm redet: Die Jungfrau Tochter Zion verachtet dich und spottet dein, und die Tochter Jerusalem schüttelt das Haupt dir nach.

22. Esto es lo que Jehová habló de él: ¿Háte menospreciado? ¿ha hecho escarnio de tí, o! vírgen hija de Sión? ¿meneó su cabeza a tus espaldas, o! hija de Jerusalem?

22 вот слово, которое Господь изрек о нем: презрит тебя, посмеется надтобою девствующая дочь Сиона, покачает вслед тебя головою дочь Иерусалима.

23. Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan.

23. Ketäs olet pilkannut ja häväissyt? ketä vastaan sinä olet korottanut äänes? sinä olet nostanut silmäs Israelin Pyhää vastaan.

23. Ketä sinä olet pilcannut ja häwäisnyt kenengä päälle sinä olet corgottanut änes? ja olet nostanut silmäs Israelin Pyhä wastan.

23 Whom have you defied and blasphemed? And against whom have you exalted your voice and lifted up your eyes on high? (Even) against the Holy One of Israel.

23. Whom hast thou reproached and blasphemed? and against whom hast thou exalted thy voice, and lifted up thine eyes on high? even against the Holy One of Israel.

23. Wen hast du geschmäht und gelästert? Über wen hast du die Stimme erhoben? Du hebst deine Augen empor wider den Heiligen in Israel.

23. ¿A quién injuriaste, y a quién blasfemaste? ¿Contra quién alzaste tu voz, y alzaste tus ojos en alto? Contra el alto Santo de Israel.

23 Кого ты порицал и поносил? и на кого возвысил голос и поднял так высоко глаза твои? на Святаго Израилева.

24. Palvelijaisi kautta sinä herjasit Herraa ja sanoit: 'Monilla vaunuillani minä nousin vuorten harjalle, Libanonin ääriin saakka; minä hakkasin maahan sen korkeat setrit, sen parhaat kypressit, ja tunkeuduin sen etäisimmälle harjalle, sen rehevimpään metsään;

24. Sinun palveliais kautta olet sinä häväissyt Herraa, ja sanonut: minun monilla rattaillani olen minä mennyt ylös vuorten kukkuloille Libanonin puolelle, ja tahdon hakata maahan hänen korkiat sedripuunsa ja valitut honkansa, ja mennä kukkulain ylitse hänen ääreensä, hänen ihanan vainionsa metsään.

24. Sinun palwelioittes cautta olet sinä häwäisnyt HERra ja sanot: minun monilla rattaillani olen minä mennyt ylös wuorten cuckuloille Libanonin puolelle ja olen hacannut hänen corkiat Cedripuunsa ja walitut hongans ja olen tullut cuckulain ylidzen medzän loppuun maalla.

24 You have defied the Lord by your servants and have said, I have come up to the height of the mountains with the multitude of my chariots, to the innermost parts of Lebanon. And I will cut down the tall cedars of it and the choice fir trees of it and I will enter into its farthest height, the forest of its fruitful field.

24. By thy servants hast thou reproached the Lord, and hast said, By the multitude of my chariots am I come up to the height of the mountains, to the sides of Lebanon; and I will cut down the tall cedars thereof, and the choice fir trees thereof: and I will enter into the height of his border, and the forest of his Carmel.

24. Durch deine Knechte hast du den HERRN geschändet und sprichst: "Ich bin durch die Menge meiner Wagen heraufgezogen auf die Höhe der Berge, den innersten Libanon, und habe seine hohen Zedern abgehauen samt seinen auserwählten Tannen und bin bis zu seiner äußersten Höhe gekommen, an den Wald seines Baumgartens.

24. Por mano de tus siervos denostaste al Señor, y dijiste: Yo con la multitud de mis carros subiré a las alturas de los montes, a las cuestas del Líbano: cortaré sus altos cedros, sus hayas escogidas: después vendré a lo alto de su fin, al monte de su Carmelo.

24 Чрез рабов твоих ты порицал Господа и сказал: „со множеством колесниц моих я взошел на высоту гор, на ребра Ливана, и срубил рослые кедры его, отличные кипарисы его, и пришел на самую вершину его, в рощу сада его;

25. minä kaivoin kaivoja ja join kuiviin vedet, ja jalkapohjallani minä kuivasin kaikki Egyptin virrat.'

25. Minä olen kaivanut ja juonut vettä; ja minun jalkapöytäni on kuivannut kaikki piiritetyt ojat.

25. Minä olen caiwanut ja juonut wettä ja minun jalcapöytän on cuiwanut caicki kätketyt wedet.

25 I have dug and drunk water and with the sole of my feet I will dry up all the rivers of Egypt.

25. I have digged, and drunk water; and with the sole of my feet have I dried up all the rivers of the besieged places.

25. Ich habe gegraben und getrunken die Wasser und werde mit meinen Fußsohlen austrocknen alle Flüsse Ägyptens."

25. Yo cavé, y bebí las aguas: con las pisadas de mis piés secaré todos los ríos de munición.

25 и откапывал я, и пил воду; и осушу ступнями ног моих все реки Египетские".

26. Etkö ole kuullut: kauan sitten minä olen tätä valmistanut, muinaisuudesta saakka tätä aivoitellut! Nyt minä olen sen toteuttanut, ja niin sinä sait hävittää varustetut kaupungit autioiksi kiviroukkioiksi,

26. Etkös ole kaukaa kuullut, että minä muinen juuri niin tehnyt ja sen toimittanut olen, ja vielä nyt niin teen, että vahvat kaupungit kukistetaan kiviraunioiksi?

26. Mutta etkös ole cuullut että minä muinen juuri nijn tehnyt ja wanhast toimittanut olen ja wielä nyt nijn teen että wahwat Caupungit cukistetan kiwiraunioixi?

26 Have you not heard how I have done it from afar and formed it of long-ago? Now I have made it occur, that it should be your to lay waste fortified cities into ruinous heaps.

26. Hast thou not heard long ago, how I have done it; and of ancient times, that I have formed it? now have I brought it to pass, that thou shouldest be to lay waste defenced cities into ruinous heaps.

26. Hast du aber nicht gehört, daß ich solches lange zuvor getan habe und von Anfang habe ich's bereitet? Jetzt aber habe ich's kommen lassen, daß feste Städte zerstört werden zu Steinhaufen

26. ¿No has oido decir, que yo la hice de luengo tiempo, que yo la formé de dias antiguos? Ahora la he hecho venir, y será para destrucción de ciudades fuertes en montones de asolamiento.

26 Разве не слышал ты, что Я издавна сделал это, в древние дни предначертал это, а ныне выполнил тем, что ты опустошаешь крепкие города, превращая их в груды развалин?

27. ja niiden asukkaat olivat voimattomat, he kauhistuivat ja joutuivat häpeään; heidän kävi niinkuin kedon ruohon ja niinkuin vihannan heinän, niinkuin katolla kasvavain kortten ja niinkuin laihon ennen oljelle tulemistaan.

27. Ja heidän asujansa voimattomiksi ja epäileväisiksi tulevat, ja häpiään joutuvat; ja tulevat niinkuin kedon ruoho ja viheriäinen ruoho, niinkuin ruoho kattoin päällä, joka ennen kuivettuu kuin tuleentuu.

27. Ja heidän asujans woimattomixi ja epäilewäisexi tulewat ja häpiään joutuwat ja tulewat kedon ruohoxi ja wiherjäisexi yrtixi nijncuin heinä cattoin päällä joca ennen cuiwettu cuin se kypsendy.

27 Therefore their inhabitants were of small power. They were dismayed and confounded. They were as the grass of the field and as the green herb. As the grass on the housetops and as a field (of grain) before it is grown up.

27. Therefore their inhabitants were of small power, they were dismayed and confounded: they were as the grass of the field, and as the green herb, as the grass on the housetops, and as corn blasted before it be grown up.

27. und ihre Einwohner schwach und zaghaft werden und mit Schanden bestehen und werden wie das Feldgras und wie das grüne Kraut, wie Gras auf den Dächern, welches verdorrt, ehe es denn reif wird.

27. Y sus moradores, cortos de manos, quebrantados, y avergonzados: serán grama del campo, y hortaliza verde: yerba de los tejados, que ántes de madura se seca.

27 И жители их сделались маломощны, трепещут и остаются в стыде; они стали как трава на поле и нежная зелень,как порост на кровлях и опаленный хлеб, прежде нежели выколосился.

28. Istuitpa sinä tai lähdit tai tulit, minä sen tiedän, niinkuin senkin, että sinä raivoat minua vastaan.

28. Mutta minä tiedän sinun asumukses hyvin, sinun uloslähtemises ja sisällekäymises; ja sinun kiukuitsemises minua vastaan.

28. Mutta minä tunnen sinun asumas hywin sinun uloslähtemises ja sisällekäymises ja sinun kiuckus minua wastan.

28 But I know your sitting down and your going out and your coming in and your raging against me.

28. But I know thy abode, and thy going out, and thy coming in, and thy rage against me.

28. Ich kenne aber deine Wohnung, deinen Auszug und Einzug und dein Toben wider mich.

28. Tu estada, tu salida, y tu entrada, he entendido; y tu furor contra mí.

28 Сядешь ли ты, выйдешь ли, войдешь ли, Я знаю все, знаю идерзость твою против Меня.

29. Koska sinä minua vastaan raivoat ja koska sinun ylpeytesi on tullut minun korviini, niin minä panen koukkuni sinun nenääsi ja suitseni sinun suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.

29. Ettäs kiukuitset minua vastaan, ja sinun ylpeytes on joutunut minun korvilleni, panen minä renkaani sinun sieraimiis ja suitseni sinun suuhus, ja vien sinun sitä tietä jälleen takaperin, jotas tullutkin olet.

29. Ettäs kiucuidzet minua wastan ja sinun ylpeydes on joutunut minun corwijni panen minä rengan sinun nenääs ja suidzet suuhus ja wien sinun sitä tietä jällens cotias jotas tullutkin olet.

29 Because of your raging against me and because your arrogance has come up into my ears, therefore I will put my hook in your nose and my bridle in your lips and I will turn you back by the way by which you came.

29. Because thy rage against me, and thy tumult, is come up into mine ears, therefore will I put my hook in thy nose, and my bridle in thy lips, and I will turn thee back by the way by which thou camest.

29. Weil du denn wider mich tobst und dein Stolz herauf vor meine Ohren gekommen ist, will ich dir einen Ring an die Nase legen und ein Gebiß in dein Maul und will dich des Weges wieder heimführen, den du gekommen bist.

29. Porque te airaste contra mí, y tu estruendo ha subido a mis oidos: pondré pues mi anzuelo en tu nariz, y mi freno en tus labios, y hacerte he tornar por el camino por donde veniste.

29 За твою дерзость против Меня и за то, что надмение твое дошло до ушей Моих, Я вложу кольцо Мое в ноздри твои и удила Мои в рот твой, и возвращу тебя назад тою же дорогою,которою ты пришел.

30. Ja tämä on oleva sinulle merkkinä: tänä vuonna syödään jälkikasvua ja toisena vuonna kesanto-aaluvaa, mutta kolmantena vuonna te kylväkää ja leikatkaa, istuttakaa viinitarhoja ja syökää niiden hedelmää.

30. Ja tämä pitää oleman sinulle merkiksi: syö tänä vuonna, mitä kasvanut on, toisena vuonna, mitä itsestänsä kasvaa, kolmantena vuonna kylväkäät ja leikatkaat, istuttakaat viinapuita, ja syökäät heidän hedelmäänsä.

30. JA tämä pitä oleman sinulle merkixi: syö tänä wuonna mitä tallattu on toisna wuonna mitä idzestäns caswa colmandena wuonna kylwäkä ja leicatca istuttaca wijnapuita ja syökät heidän hedelmätäns.

30 And this will be the sign to you. You* will eat this year what grows of itself and in the second year what springs of the same and in the third year sow you* and reap and plant vineyards and eat the fruit of it.

30. And this shall be a sign unto thee, Ye shall eat this year such as groweth of itself; and the second year that which springeth of the same: and in the third year sow ye, and reap, and plant vineyards, and eat the fruit thereof.

30. Das sei dir aber ein Zeichen: Iß dies Jahr, was von selber wächst; das andere Jahr, was noch aus den Wurzeln wächst; im dritten Jahr säet und erntet, pflanzt Weinberge und esset ihre Früchte.

30. Y esto te será por señal: Comerás este año lo que nace de suyo; y el año segundo también lo que nace de suyo; y el año tercero sembraréis, y segaréis, y plantaréis viñas, y comeréis el fruto de ellos.

30 И вот, тебе, Езекия, знамение: ешьте в этот год выросшее от упавшего зерна, и на другой год – самородное; а на третий год сейте и жните, и садите виноградные сады, и ешьте плоды их.

31. Ja Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jäljelle jääneet, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin.

31. Ja pelastettuin ja jääneiden Juudan huoneesta pitää taas alhaalta juurtuman,ja ylhäältä kantaman hedelmän.

31. Sillä pelastettuin ja jäänyitten Judan huonesta pitä taas juurtuman ja ylhäldä candaman hedelmän.

31 And the remnant that has escaped from the house of Judah will again take root downward and bear fruit upward.

31. And the remnant that is escaped of the house of Judah shall again take root downward, and bear fruit upward:

31. Denn die Erretteten vom Hause Juda und die übrigbleiben, werden noch wiederum unter sich wurzeln und über sich Frucht tragen.

31. Y lo que hubiere escapado de la casa de Judá, tornará a echar raíz abajo, y hará fruto arriba.

31 И уцелевший в доме Иудином остаток пустит опять корень внизу и принесет плод вверху,

32. Sillä Jerusalemista lähtee kasvamaan jäännös, pelastunut joukko Siionin vuorelta. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.

32. Sillä Jerusalemista pitää vielä nyt jääneiden tuleman ulos, ja vapahdetut Zionin vuorelta. Tätä on Herran Zebaotin kiivaus tekevä.

32. Sillä Jerusalemist pitä wielä nyt jäänyitten tuleman ulos ja wapahdetut Zionin wuorelda: Tätä on HERran Zebaothin kijwaus tekewä.

32 For out of Jerusalem will go forth a remnant and out of Mount Zion those who will escape. The zeal of Jehovah of hosts will perform this.

32. For out of Jerusalem shall go forth a remnant, and they that escape out of mount Zion: the zeal of the LORD of hosts shall do this.

32. Denn von Jerusalem werden noch ausgehen, die übriggeblieben sind, und die Erretteten von Berge Zion. Solches wird tun der Eifer des HERRN Zebaoth.

32. Porque de Jerusalem saldrán residuos, y del monte de Sión escapada. El zelo de Jehová de los ejércitos hará esto.

32 ибо из Иерусалима произойдет остаток, и спасенное – от горы Сиона. Ревность Господа Саваофа соделает это.

33. Sentähden, näin sanoo Herra Assurin kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä siihen nuolta ammu, ei tuo sitä vastaan kilpeä eikä luo sitä vastaan vallia.

33. Sentähden sanoo Herra Assyrian kuninkaasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän kaupunkiin, eikä yhtään nuolta sinne ampuman, eli yhtä kilpeä tuoman sen eteen, taikka yhtään vallia tekemän sen ympärille;

33. Sentähden sano HERra Assyrian Cuningasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän Caupungijn eikä yhtän nuolda sinne ambuaman eli yhtän kilpe tuleman sen eteen taicka yhtän skantzia tekemän sen ymbärille.

33 Therefore Jehovah says thus concerning the king of Assyria, He will not come to this city, nor shoot an arrow there. Neither will he come before it with shield, nor cast up a mound against it.

33. Therefore thus saith the LORD concerning the king of Assyria, He shall not come into this city, nor shoot an arrow there, nor come before it with shields, nor cast a bank against it.

33. Darum spricht der HERR also vom König von Assyrien: Er soll nicht kommen in diese Stadt und soll auch keinen Pfeil dahin schießen und mit keinem Schilde davor kommen und soll keinen Wall um sie schütten;

33. Por tanto así dice Jehová acerca del rey de Asiria: No entrará en esta ciudad, ni echará saeta en ella: no vendrá delante de ella escudo, ni será echado sobre ella baluarte.

33 Посему так говорит Господь о царе Ассирийском: „не войдет он в этот город и не бросит туда стрелы, и не приступит к нему со щитом, и не насыплет против него вала.

34. Samaa tietä, jota hän tuli, hän palajaa, ja tähän kaupunkiin hän ei tule, sanoo Herra.

34. Vaan pitää palajaman sitä tietä takaperin, jota hän tullut on, ja ei tähän kaupunkiin ensinkään tuleman, sanoo Herra.

34. Waan pitä palajaman sitä tietä tacaperin jota hän tullutkin oli nijn ettei hän tähän Caupungijn ensingän tule sano HERra.

34 By the way that he came, he will return by the same and he will not come to this city, says Jehovah.

34. By the way that he came, by the same shall he return, and shall not come into this city, saith the LORD.

34. sondern des Weges, den er gekommen ist, soll er wieder heimkehren, daß er in diese Stadt nicht komme, spricht der HERR.

34. Por el camino que vino, se tornará, y no entrará en esta ciudad, dice Jehová.

34 По той же дороге, по которой пришел, возвратится, а в город сей не войдет, говорит Господь.

35. Sillä minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.

35. Sillä minä varjelen tämän kaupungin, niin että minä autan häntä, minun tähteni ja minun palveliani Davidin tähden.

35. Sillä minä warjelen tämän Caupungin nijn että minä autan händä minun tähteni ja minun palweliani Dawidin tähden.

35 For I will defend this city to save it, for my own sake and for my servant David's sake.

35. For I will defend this city to save it for mine own sake, and for my servant David's sake.

35. Denn ich will diese Stadt schützen, daß ich ihr aushelfe um meinetwillen und um meines Dieners David willen.

35. Y yo ampararé a esta ciudad para salvarla por amor de mí, y por amor de David mi siervo.

35 Я буду охранять город сей, чтобы спасти его ради Себяи ради Давида, раба Моего".

36. Niin Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina.

36. Silloin läksi Herran enkeli ja löi Assyrian leirissä sata ja viisiyhdeksättäkymmentä tuhatta miestä. Ja kuin he varhain huomeneltain nousivat, katso, ne kaikki olivat kuolleiden ruumiit.

36. Silloin läxi HERran Engeli ja löi Assyrian leirisä sata ja wijsi yhdexättäkymmendä tuhatta miestä. Ja cuin he warhain huomeneldain nousit cadzo nijn joca paicka oli cuolleita ruumita täynäns.

36 And the messenger of Jehovah went forth and killed* in the camp of the Assyrians a hundred and eighty-five thousand. And when men arose early in the morning, behold, these were all dead bodies.

36. Then the angel of the LORD went forth, and smote in the camp of the Assyrians a hundred and fourscore and five thousand: and when they arose early in the morning, behold, they were all dead corpses.

36. Da fuhr aus der Engel des HERRN und schlug im assyrischen Lager hundertfünfundachtzigtausend Mann. Und da sie sich des Morgens früh aufmachten, siehe, da lag's alles eitel tote Leichname.

36. Y salió el ángel de Jehová, e hirió ciento y ochenta y cinco mil en el campo de los Asirios; y cuando se levantaron por la mañana, he aquí que todo era cuerpos de muertos.

36 И вышел Ангел Господень и поразил в стане Ассирийском сто восемьдесят пять тысяч человек . И встали поутру, и вот, все тела мертвые.

37. Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois; hän palasi maahansa ja jäi Niiniveen.

37. Ja Assyrian kuningas Sanherib läksi matkaansa ja palasi, ja asui Ninivessä.

37. Ja Assyrian Cuningas Sanherib läxi matcans ja palais cotians ja oli Niniwes.

37 So Sennacherib king of Assyria departed and went and returned and dwelt at Nineveh.

37. So Sennacherib king of Assyria departed, and went and returned, and dwelt at Nineveh.

37. Und der König von Assyrien, Sanherib, brach auf zog weg und kehrte wieder heim und blieb zu Ninive.

37. Entónces Senaquerib rey de Asiria partiéndose se fué, y se tornó; e hizo su morada en Nínive.

37 И отступил, и пошел, и возвратился Сеннахирим, царь Ассирийский, и жил в Ниневии.

38. Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat hänen poikansa Adrammelek ja Sareser hänet miekalla; sitten he pakenivat Araratin maahan. Ja hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

38. Ja tapahtui, kuin hän rukoili jumalansa Nisrokin huoneessa, löivät hänen poikansa Adramelek ja Saretser hänen miekalla, ja pakenivat Araratin maalle. Ja hänen poikansa Assarhaddon tuli kuinkaaksi hänen siaansa.

38. Ja tapahtui cosca hän rucoili hänen jumalans Nisrochin huonesa löit hänen poicans Adramelek ja SarEzer hänen miecalla ja pakenit Araratin maalle. Ja hänen poicans AssarHaddon tuli Cuningaxi hänen siaans.

38 And it happened, as he was worshiping in the house of Nisroch his god, that Adrammelech and Sharezer his sons killed* him with the sword and they escaped into the land of Ararat. And Esarhaddon his son reigned instead of him.

38. And it came to pass, as he was worshipping in the house of Nisroch his god, that Adrammelech and Sharezer his sons smote him with the sword; and they escaped into the land of Armenia: and Esarhaddon his son reigned in his stead.

38. Und es begab sich auch, da er anbetete im Hause Nisrochs, seines Gottes, erschlugen ihn seine Söhne Adrammelech und Sarezer mit dem Schwert, und sie flohen ins Land Ararat. Und sein Sohn Asar-Haddon ward König an seiner Statt.

38. Y acaeció, que estando orando en el templo de Nisroc su dios, Adramelec y Sarezer sus hijos le hirieron a cuchillo, y huyeron a la tierra de Armenia; y reinó en su lugar Asaradón su hijo.

38 И когда он поклонялся в доме Нисроха, бога своего, Адрамелех и Шарецер, сыновья его, убили его мечом, а сами убежали в землю Араратскую. И воцарился Асардан, сын его, вместо него.