SEFANJA

ZEPHANJA

Propheta  ZephanJa

1938 1776 1642
     
2 LUKU 2 LUKU II. Lucu
2:1 Menkää itseenne, kootkaa ajatuksenne, te häpeämätön kansa, 2:1 Kootkaat teitänne ja tulkaat tänne, te vihattava kansa, 2:1 COotcat teitän ja tulcat tänne/ te wihattawa Canssa/ ennencuin duomio tule:
2:2 ennenkuin neuvopäätös on synnyttänyt - päivä kiitää pois kuin akanat - ennenkuin teidän päällenne tulee Herran vihan hehku, ennenkuin teidän päällenne tulee Herran vihan päivä. 2:2 Ennenkuin tuomio tulee: että te sivalletaan päivällä pois niinkuin akanat, ennekuin \Herran\ hirmuinen vihan tulee teidän päällenne, ennekuin \Herran\ vihan päivä tulee teidän päällenne. 2:2 Että te siwalletan päiwällä pois nijncuin acanat/ ennencuin HERran hirmuinen wiha tule teidän päällen/ ennencuin HERran wihan päiwä tule teidän päällen.
2:3 Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä. 2:3 Etsikäät \Herraa\, kaikkia siviät maassa, te jotka hänen oikeutensa pidätte; etsikäät vanhurskautta, etsikäät nöyryyttä, että te \Herran\ vihan päivänä varjelluksi tulisitte. 2:3 Edzikät HERra caicki radolliset maasa/ te jotca hänen oikeuttans pidätte/ edzikät wanhurscautta/ edzikät nöyryttä/ että te HERran wihan päiwänä warjeluxi tulisitta.
2:4 Sillä Gassa on oleva hyljätty ja Askelon autio, Asdod ajetaan pois keskipäivällä, ja Ekron hävitetään. 2:4 Sillä Gatsa pitää hyljättämän, ja Askalon autioksi tehtämän; Asdod pitää puolipäivästä ajettaman pois, ja Ekron hävitettämän. 2:4 Sillä Gaza pitä hyljättämän/ ja Ascalon autiaxi tehtämän. Asdod pitä myös puolipäiwäst ajettaman pois/ ja Accaron häwitettämän.
2:5 Voi meren rannikon asukkaita, kreettien kansaa! Herran sana on teitä vastaan, Kanaan, filistealaisten maa; ja minä hävitän sinut asujattomaksi. 2:5 Voi niitä, jotka meren puolessa asuvat ja ovat vahvat sotamiehet! \Herran\ sana on tuleva teidän päällenne, te Kanaanealaiset Philistealaisten maakunnassa; minä tahdon sinun hukuttaa, ettei kenenkään pidä sinussa asuman. 2:5 Woi nijtä jotca meren puoles asuwat/ sotiwaiset/ HERran sana on tulewa teidän päällen. Sinä Canaan Philisterin maacunnas/ minä tahdon sinun hucutta/ ettei kenengän pidä sinus asuman.
2:6 Ja meren rannikko on oleva laitumina, joilla on paimenten vesikuoppia ja lammastarhoja. 2:6 Se maa merta liki pitää paimenten majoiksi ja lammasten pihatoiksi ja laitumiksi tuleman. 2:6 MEren puoles pitä aiwa paimenden majoja ja lammasten pihatoita oleman.
2:7 Ja rannikko joutuu Juudan heimon jäännökselle. Siellä he laiduntavat; Askelonin huoneisiin he asettuvat makaamaan illoin. Sillä Herra, heidän Jumalansa, on pitävä heistä huolen ja kääntävä heidän kohtalonsa. 2:7 Ja se maa pitää Juudan huoneen jääneitten oma oleman, joissa heidän pitää kaitseman, ja Askalonin huoneissa ehtoona makaaman; sillä \Herra\, heidän Jumalansa on heitä etsinyt, ja heidän vankiutensa palauttanut. 2:7 Ja sen pitä jääneille Judan huonesta osaxi tuleman/ joisa heidän pitä caidzeman. Ehtona pitä heidän Ascalonin huoneisa heidäns sioittaman/ cosca HERra heidän Jumalans on heitä edzinyt/ ja heidän fangeudens palauttanut.
2:8 Minä olen kuullut Mooabin häväistykset ja ammonilaisten pilkat, joilla he ovat häväisseet minun kansaani ja ylvästelleet sen aluetta vastaan. 2:8 Minä olen Moabin pilkan ja Ammonin lasten häväistyksen kuullut, kuin he minun kansaani häväisseet ovat, ja kerskanneet heidän rajoistansa. 2:8 Minä olen Moabin pilcan/ ja Ammonin lasten häwäistyxen cuullut/ cuin he minun Canssani häwäisnet owat/ ja kerscannet heitäns heidän rajoistans.
2:9 Sentähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, on Mooab tuleva Sodoman kaltaiseksi ja ammonilaiset Gomorran kaltaisiksi, nokkospehkojen maaksi, suolakuopaksi, autioksi iankaikkisesti. Jääneet minun kansastani ryöstävät heitä, ja minun kansakuntani jäännökset ottavat heidät perintöosaksensa. 2:9 Niin totta kuin minä elän, sanoo \Herra\ Zebaot, Israelin Jumala, Moab pitää tuleman niinkuin Sodoma, ja Ammonin lapset niinkuin Gomorra, ja niinkuin nokulaspensaan ja suolakuopan, ja ijankaikkisesti hävitettynä oleman; jääneet minun kansastani pitää heitä ryöstämän, ja jääneet minun kansastani pitää heitä perimän. 2:9 Nijn totta cuin minä elän/ sano HERra Zebaoth Israelin Jumala/ Moab pitä nijncuin Sodoma/ ja Ammonin lapset nijncuin Gomorra/ ja nijncuin noculaispensan ja suolacuopan/ ja nijncuin ijancaickinen autio oleman. JÄänet minun Canssastani pitä heitä ryöstämän/ ja jäänet minun Canssastani pitä heitä perimän.
2:10 Tämä tulee heille heidän ylpeydestään, siitä, että ovat herjanneet, ovat ylvästelleet Herran Sebaotin kansaa vastaan. 2:10 Sen pitää heille tapahtuman heidän ylpeytensä tähden, että he ovat \Herran\ Zebaotin kansaa pilkanneet, ja siitä kerskanneet. 2:10 Sen pitä heille tapahtuman heidän coreudens tähden/ että he owat HERran Zebaothin Canssa pilcannet/ ja heitäns sijtä kerscannet.
2:11 Peljättävä on Herra heille oleva, sillä hän tekee voimattomiksi kaikki maan jumalat; ja kaikki pakanain saaret, kukin paikastansa, tulevat häntä kumartaen rukoilemaan. 2:11 \Herra\ on hirmuinen heitä vastaan oleva, sillä hän on kaikki jumalat maan päältä kadottava; ja kaikki pakanain luodot pitää häntä kumartaman, kukin paikastansa. 2:11 HERra on hirmuinen heitä wastan olewa: sillä hän on caicki jumalat maan pääldä cadottawa: ja caicki luodot pitä händä cumartaman/ cukin paicastans.
2:12 Myöskin teidät, etiopialaiset, on minun miekkani kaatava - heidätkin! 2:12 Etiopialaiset pitää myös minun miekallani tapettaman. 2:12 EThiopialaiset pitä myös miecalla tapettaman.
2:13 Ja hän on ojentava kätensä pohjoista kohden ja on hukuttava Assurin, tekevä Niiniven autioksi, kuivaksi kuin erämaa. 2:13 Ja hänen pitää kätensä pohjaan päin ojentaman ja Assurin kadottaman; Niniven on hän tekevä autioksi ja karkiaksi niinkuin korven. 2:13 Ja hänen pitä kätens pohja päin ojendaman ja Assurin cadottaman. Niniwen on hän tekewä autiaxi ja carkiaxi nijncuin corwen:
2:14 Sen keskellä makaa laumoja, kaikkia villieläimiä joukoittain. Pelikaani ja tuonenkurki yöpyvät sen patsaanpäissä. Kuule, kuinka ne laulavat akkuna-aukossa! Kynnyksellä on tyhjyys. Setrilaudoituksen hän on paljastanut. 2:14 Ja laumat pitää keskellä sitä makaaman, niiden pakanain kaikkinaiset eläimet; niin myös ruovonpäristäjät ja tarhapöllöt pitää heidän torneissansa asuman, ja äänen pitää laulaman heidän akkunissansa, ja hävitys heidän kynnyksillänsä; sillä sedrilaudat pitää revittämän pois. 2:14 Että sijhen caickinaiset eläimet pacanain secaan idzens cocowat. Cacarit ja hypiät pitä heidän tornisans asuman/ ja änen pitä laulaman heidän ackunoisans/ ja häwitys heidän kynnyxilläns: sillä Cedrilaudat pitä rewittämän pois.
2:15 Tämä oli se riemuisa kaupunki, joka asui turvallisena, joka sanoi sydämessään: "Minä, eikä ketään muuta!" Kuinka autioksi se on tullut, villieläinten makuusijaksi! Jokainen, joka käy siitä ohitse, viheltää ja huiskuttaa kättä. 2:15 Tämä on se iloinen kaupunki, joka niin irstaana asui, ja sanoi sydämessänsä: minä olen, ja ei yksikään muu. Kuinka hän on niin autioksi tehty, että eläimet siinä makaavat? Ja joka käy sen ohitse, hän viheltää häntä, ja paukuttaa käsiänsä. 2:15 Tämä on se iloinen Caupungi/ joca nijn irstana asu/ ja sanoi hänen sydämesäns: minä se olen/ ja ei kengän muu. Cuinga hän on nijn autiaxi tehty? että eläimet sijnä asuwat/ ja joca käy sen ohidze/ hän wilistä händä/ ja paucutta käsiäns hänen päällens.
     


VALITSE
LUKU

1 2 3