3 luku

Daavidin pojat. Abner luopuu Iisbosetista ja menee Daavidin puolelle. Jooab surmaa Abnerin. Daavid suree Abnerin kuolemaa.

1. Sota Saulin suvun ja Daavidin suvun välillä tuli pitkälliseksi. Mutta Daavid vahvistui vahvistumistaan, Saulin suku heikontui heikontumistaan.

1. Ja pitkällinen sota oli Saulin huoneen ja Davidin huoneen vaiheella; mutta David kasvoi ja menestyi, ja Saulin huone hävisi ja väheni.

1. JA pitkällinen sota oli Saulin ja Dawidin huonen waihella mutta Dawid caswoi ja menestyi ja Saulin huone häwis ja wäheni.

1 Now there was long war between the house of Saul and the house of David. And David grew stronger and stronger, but the house of Saul grew weaker and weaker.

1. Now there was long war between the house of Saul and the house of David: but David waxed stronger and stronger, and the house of Saul waxed weaker and weaker.

1. Und es war ein langer Streit zwischen dem Hause Sauls und dem Hause Davids. David aber nahm immer mehr zu, und das Haus Saul nahm immer mehr ab.

1. Y HUBO luenga guerra entre la casa de Saul, y la casa de David: mas David se iba fortificando, y la casa de Saul iba en diminución.

1 И была продолжительная распря между домом Сауловым и домом Давидовым. Давид все более и более усиливался, а дом Саулов более и более ослабевал.

2. Ja Daavidille syntyi poikia Hebronissa. Hänen esikoisensa oli Amnon, jonka äiti oli jisreeliläinen Ahinoam.

2. Ja Davidille syntyi lapsia Hebronissa; hänen esikoisensa oli Amnon Ahinoamista Jisreeliläisestä.

2. JA Dawidille syndyi Hebronis lapsia hänen esicoisens oli Amnon Ahinoamist sijtä Jesreelitist.

2 And sons were born to David in Hebron: and his firstborn was Amnon, of Ahinoam the Jezreelitess,

2. And unto David were sons born in Hebron: and his firstborn was Amnon, of Ahinoam the Jezreelitess;

2. Und es wurden David Kinder geboren zu Hebron: Sein erstgeborener Sohn: Amnon, von Ahinoam, der Jesreelitin;

2. Y nacieron hijos a David en Hebrón. Su primogénito fué Amnón de Aquinoam Jezraelita.

2 И родились у Давида сыновей в Хевроне. Первенец его был Амнон от Ахиноамы Изреелитянки,

3. Hänen toinen poikansa oli Kilab, jonka äiti oli Abigail, karmelilaisen Naabalin vaimo; kolmas oli Absalom, Gesurin kuninkaan Talmain tyttären, Maakan, poika.

3. Toinen Kileab Abigailista Nabalin emännästä, joka oli Karmelista; kolmas Absalom Maakan poika kuninkaan Talmain tyttären Gessurista;

3. Toinen Chileab Abigailist Nabalin emännäst joca oli Carmelist. Colmas Absalom Maachan poica Thalmain Cuningan tyttären Gessurist

3 and his second, Chileab, of Abigail the wife of Nabal the Carmelite and the third, Absalom the son of Maacah the daughter of Talmai king of Geshur,

3. And his second, Chileab, of Abigail the wife of Nabal the Carmelite; and the third, Absalom the son of Maacah the daughter of Talmai king of Geshur;

3. der zweite Chileab, von Abigail, Nabals Weib, des Karmeliten; der dritte: Absalom, der Sohn Maachas, der Tochter Thalmais, des Königs zu Gessur;

3. Su segundo fué Queleab de Abigail, la mujer de Nabal, el del Carmelo; el tercero, Absalom, hijo de Maaca, hija de Tolmai rey de Gessur;

3 а второй сын его – Далуиа от Авигеи, бывшей жены Навала, Кармилитянки; третий – Авессалом, сын Маахи, дочери Фалмая, царя Гессурского;

4. Neljäs oli Adonia, Haggitin poika, ja viides Sefatja, Abitalin poika.

4. Neljäs Adonia Haggitin poika; viides Sephatja Abitalin poika;

4. Neljäs Adonia Hagithin poica. Wijdes SaphatJa Abithalin poica.

4 and the fourth, Adonijah the son of Haggith and the fifth, Shephatiah the son of Abital,

4. And the fourth, Adonijah the son of Haggith; and the fifth, Shephatiah the son of Abital;

4. der vierte: Adonia, der Sohn der Haggith; der fünfte: Sephatja, der Sohn der Abital;

4. El cuarto, Adonías, hijo de Haggit; el quinto, Safatias, hijo de Abital;

4 четвертый – Адония, сын Аггифы; пятый – Сафатия, сын Авиталы;

5. Kuudes oli Jitream, Daavidin vaimon Eglan poika. Nämä syntyivät Daavidille Hebronissa.

5. Kuudes Jitream Eglasta Davidin emännästä; nämä syntyivät Davidille Hebronissa.

5. Cuudes Jethream Eglast Dawidin emännäst. Nämät synnyit Dawidille Hebronis.

5 and the sixth, Ithream, of Eglah, David's wife. These were born to David in Hebron.

5. And the sixth, Ithream, by Eglah David's wife. These were born to David in Hebron.

5. der sechste: Jethream, von Egla, dem Weib Davids. Diese sind David geboren zu Hebron.

5. El sexto, Jetraam de Egla mujer de David: estos nacieron a David en Hebrón.

5 шестой – Иефераам от Эглы, жены Давидовой. Они родились у Давидав Хевроне.

6. Niin kauan kuin oli sota Saulin suvun ja Daavidin suvun välillä, piti Abner voimakkaasti Saulin suvun puolta.

6. Kuin sota oli Saulin huoneeen ja Davidin huoneen vaiheella, vahvisti Abner itsensä Saulin huoneessa.

6. COsca sota Dawidin ja Saulin huonen waihella oli wahwisti Abner Saulin huonetta.

6 And it happened, while there was war between the house of Saul and the house of David, that Abner made himself strong in the house of Saul.

6. And it came to pass, while there was war between the house of Saul and the house of David, that Abner made himself strong for the house of Saul.

6. Als nun der Streit war zwischen dem Hause Sauls und dem Hause Davids, stärkte Abner das Haus Sauls.

6. Y como había guerra entre la casa de Saul, y la de David, aconteció que Abner se esforzaba por la casa de Saul.

6 Когда была распря между домом Саула и домом Давида, то Авенир поддерживал дом Саула.

7. Saulilla oli ollut sivuvaimo, nimeltä Rispa, Aijan tytär. Ja Iisboset sanoi Abnerille: Miksi olet mennyt minun isäni sivuvaimon tykö?

7. Ja Saulilla oli ollut jalkavaimo, Ritspa nimeltä, Aijan tytär, ja (Isboset) sanoi Abnerille: miksis olet mennyt isäni jalkavaimon tykö?

7. Ja Saulilla oli yxi jalcawaimo Rizpa nimeldä Ajan tytär. Ja Isboseth sanoi Abnerille: mixis macat minun Isäni jalcawaimon cansa?

7 Now Saul had a concubine whose name was Rizpah, the daughter of Aiah. And (Ish-bosheth) said to Abner, Why have you gone in to my father's concubine?

7. And Saul had a concubine, whose name was Rizpah, the daughter of Aiah: and Ishbosheth said to Abner, Wherefore hast thou gone in unto my father's concubine?

7. Und Saul hatte ein Kebsweib, die hieß Rizpa, eine Tochter Ajas. Und Is-Boseth sprach zu Abner: Warum hast du dich getan zu meines Vaters Kebsweib?

7. Y Saul había tenido una concubina que se llamaba Resfa, hija de Aja: e Is-boset dijo a Abner: ¿Por qué has entrado a la concubina de mi padre?

7 У Саула была наложница, по имени Рицпа, дочь Айя. И сказал Иевосфей Авениру: зачем ты вошел к наложнице отца моего?

8. Abner vihastui kovin Iisbosetin sanoista ja sanoi: Olenko minä koiranpää, Juudasta kotoisin? Kun minä nytkin osoitan laupeutta isäsi Saulin suvulle, hänen veljilleen ja ystävilleen enkä ole antanut sinun joutua Daavidin käsiin, niin sinä kuitenkin nyt syytät minua rikoksen teosta naiselle.

8. Niin Abner vihastui suuresti Isbosetin sanoista ja sanoi: olenko minä koiran pää, joka Juudaa vastaan tein tänäpänä laupiuden sinun isäs Saulin huoneelle, ja hänen veljillensä ja ystävillensä, ja en ole antanut sinua Davidin käsiin! ja sinä soimaat minua tänäpänä vaimon tähden pahantekiäksi?

8. Nijn Abner wihastui suurest Isbosethin sanoista ja sanoi: olengo minä coiran pää joca Judat wastan tein laupiuden sinun Isäs Saulin huonelle ja hänen weljillens ja ystäwillens ja en ole andanut sinua Dawidin käsijn ja sinä soimat minua tänäpän waimon tähden pahantekiäxi?

8 Then Abner was very angry for the words of Ish-bosheth and said, Am I a dog's head that belongs to Judah? This day I show kindness to the house of Saul your father, to his brothers and to his friends and have not delivered you into the hand of David and yet you charge me this day with a fault concerning this woman.

8. Then was Abner very wroth for the words of Ishbosheth, and said, Am I a dog's head, which against Judah do shew kindness this day unto the house of Saul thy father, to his brethren, and to his friends, and have not delivered thee into the hand of David, that thou chargest me to day with a fault concerning this woman?

8. Da ward Abner sehr zornig über die Worte Is-Boseths und sprach: Bin ich denn ein Hundskopf, der ich wider Juda an dem Hause Sauls, deines Vaters, und an seinen Brüdern und Freunden Barmherzigkeit tue und habe dich nicht in Davids Hände gegeben? Und du rechnest mir heute eine Missetat zu um ein Weib?

8. Y Abner se enojó en gran manera por las palabras de Is-boset, y dijo: ¿Soy yo cabeza de los perros de Judá? Yo he hecho hoy misericordia con la casa de Saul tu padre, con sus hermanos, y con sus amigos, y no te he entregado en las manos de David, y tú me has hecho hoy cargo del pecado de una mujer.

8 Авенир же сильно разгневался на слова Иевосфея и сказал: разве я –собачья голова? Я против Иуды оказал ныне милость дому Саула, отцатвоего, братьям его и друзьям его, и не предал тебя в руки Давида, а ты взыскиваешь нынена мне грех из-за женщины.

9. Jumala rangaiskoon Abneria nyt ja vasta, jos minä en tee Daavidille, niinkuin Herra on hänelle vannonut:

9. Jumala tehköön Abnerin kanssa sen ja sen, jos minä en tee, niinkuin Herra on vannonut Davidille:

9. Jumala tehkön Abnerin cansa sen ja sen jos en minä tee nijncuin HERra on wannonut Dawidille.

9 God do so to Abner and more also, if, as Jehovah has sworn to David, I do not even so to him,

9. So do God to Abner, and more also, except, as the LORD hath sworn to David, even so I do to him;

9. Gott tue Abner dies und das, wenn ich nicht tue, wie der HERR dem David geschworen hat,

9. Así haga Dios a Abner, y así le añada, que como ha jurado Jehová a David, así haga yo con él:

9 То и то пусть сделает Бог Авениру и еще больше сделает ему! Как клялся Господь Давиду, так и сделаю ему:

10. minä otan pois kuninkuuden Saulin suvulta ja pystytän Daavidille valtaistuimen Israeliin ja Juudaan, Daanista aina Beersebaan asti.

10. Että minä otan kuninkaan valtakunnan Saulin huoneesta pois, ja ylennän Davidin istuimen Israelin ja Juudan ylitse, Danista Bersebaan asti.

10. Että minä otan Cuningan waldacunnan Saulin huonest pois ja ylönnän Dawidin istuimen Israelin ja Judan ylidzen Danist BerSeban asti.

10 to transfer the kingdom from the house of Saul and to set up the throne of David over Israel and over Judah, from Dan even to Beer-sheba.

10. To translate the kingdom from the house of Saul, and to set up the throne of David over Israel and over Judah, from Dan even to Beersheba.

10. daß das Königreich vom Hause Saul genommen werde und der Stuhl Davids aufgerichtet werde über Israel und Juda von Dan bis gen Beer-Seba.

10. Y que yo traspase el reino de la casa de Saul, y confirme la silla de David sobre Israel, y sobre Judá, desde Dan hasta Beer-seba.

10 отниму царство от дома Саулова и поставлю престол Давида над Израилем и над Иудою, от Дана до Вирсавии.

11. Eikä hän enää voinut vastata Abnerille sanaakaan, sillä hän pelkäsi häntä.

11. Ja ei hän taitanut Abneria enää vastata yhtään sanaa; sillä hän pelkäsi häntä.

11. Ja ei hän taitanut händä enämbi wastata yhtän sana sillä hän pelkäis händä.

11 And he could not answer Abner another word because he feared him.

11. And he could not answer Abner a word again, because he feared him.

11. Da konnte er fürder ihm kein Wort mehr antworten, so fürchtete er sich vor ihm.

11. Y él no pudo responder palabra a Abner porque tenía temor de él.

11 И не мог Иевосфей возразить Авениру, ибо боялся его.

12. Mutta Abner lähetti paikalla sanansaattajat Daavidin luo sanomaan: Kenenkä on maa? ja vielä näin: Tee liitto minun kanssani; ja katso, minun käteni on oleva sinun kanssasi ja on kääntävä koko Israelin sinun puolellesi.

12. Ja Abner lähetti sanansaattajat edellänsä Davidin tykö, sanoen: kenenkä maa oma on? ja sanoi: tee liitto minun kanssani, ja katso, minun käteni on sinun kanssas, kääntämään kaikkea Israelia sinun tykös.

12. JA Abner lähetti sanan edelläns Dawidille sanoden: kenengä maa oma on? ja sanoi: tee lijttos minun cansani ja cadzo minun käten on sinun cansas käändämän caicke Israeli sinun tygös.

12 And Abner sent messengers to David in his place, saying, Whose is the land? (And) saying, Make your league with me, and behold, my hand will be with you to bring about all Israel to you.

12. And Abner sent messengers to David on his behalf, saying, Whose is the land? saying also, Make thy league with me, and, behold, my hand shall be with thee, to bring about all Israel unto thee.

12. Und Abner sandte Boten zu David für sich und ließ ihm sagen: Wes ist das Land? Und sprach: Mache einen Bund mit mir; siehe, meine Hand soll mit dir sein, daß ich zu dir kehre das ganze Israel.

12. Y envió Abner mensajeros a David de su parte, diciendo: ¿Cúya es la tierra? Y que le dijesen: Haz alianza conmigo, y, he aquí que mi mano será contigo para volver a tí a todo Israel.

12 И послал Авенир от себя послов к Давиду, сказать: чья эта земля? Иеще сказать: заключи союз со мною, и рука моя будет с тобою, чтобы обратить к тебе весьнарод Израильский.

13. Hän vastasi: Hyvä, minä teen liiton sinun kanssasi. Yhtä minä kuitenkin vaadin sinulta: älä astu minun kasvojeni eteen tuomatta Miikalia, Saulin tytärtä, kun tulet astuaksesi minun kasvojeni eteen.

13. Hän sanoi: oikein, minä teen liiton sinun kanssas; mutta yhtä anon minä sinulta, sanoen: ei pidä sinun tuleman minun näkyviini ennen kuin sinä tuot Mikalin Saulin tyttären minun tyköni, tullessas katsomaan kasvojani.

13. Hän sanoi: oikein minä teen lijton sinun cansas mutta yhtä anon minä sinulda ettes tule minun näkywini ennen cuins tuot Michalin Saulin tyttären minun tygöni tullesas cadzoman minun caswojani.

13 And he said, Well! I will make a league with you, but one thing I require of you. That is, you will not see my face unless you first bring Michal, Saul's daughter, when you come to see my face.

13. And he said, Well; I will make a league with thee: but one thing I require of thee, that is, Thou shalt not see my face, except thou first bring Michal Saul's daughter, when thou comest to see my face.

13. Er sprach: Wohl, ich will einen Bund mit dir machen. Aber eins bitte ich von dir, daß du mein Angesicht nicht sehest, du bringst denn zuvor Michal, Sauls Tochter, wenn du kommst, mein Angesicht zu sehen.

13. Y él dijo: Bien. Yo haré contigo alianza: mas una cosa te pido; y es, que no me vengas a ver sin que primero traigas a Micol la hija de Saul, cuando vinieres a verme.

13 И сказал Давид : хорошо, я заключу союз с тобою, только прошу тебя об одном, именно – ты не увидишь лица моего, если не приведешь с собою Мелхолы, дочери Саула, когда придешь увидеться со мною.

14. Sitten Daavid lähetti sanansaattajat Iisbosetin, Saulin pojan, luo sanomaan: Anna minulle vaimoni Miikal, jonka minä olen kihlannut itselleni sadalla filistealaisten esinahalla.

14. Lähetti myös David sanansaattajat Isbosetin Saulin pojan tykö ja antoi hänelle sanoa: anna minulle minun emäntäni Mikal, jonka minä kihlasin minulleni sadalla Philistealaisten esinahalla.

14. LÄhetti myös Dawid sanan Isbosethille Saulin pojalle ja andoi hänelle sanoa: anna minulle minun emändän Michal jonga minä kihlaisin minulleni sadalla Philisterein esinahalla.

14 And David sent messengers to Ish-bosheth, Saul's son, saying, Deliver to me my wife Michal whom I betrothed to me for a hundred foreskins of the Philistines.

14. And David sent messengers to Ishbosheth Saul's son, saying, Deliver me my wife Michal, which I espoused to me for an hundred foreskins of the Philistines.

14. Auch sandte David Boten zu Is-Boseth, dem Sohn Sauls, und ließ ihm sagen: Gib mir mein Weib Michal, die ich mir verlobt habe mit hundert Vorhäuten der Philister.

14. Después de esto David envió mensajeros a Is-boset, hijo de Saul, diciendo: Restitúyeme a mi mujer Micol, la cual yo desposé conmigo por cien prepucios de Filisteos.

14 И отправил Давид послов к Иевосфею, сыну Саулову, сказать: отдай жену мою Мелхолу, которую я получил за сто краеобрезаний Филистимских.

15. Iisboset lähetti ottamaan hänet hänen mieheltään Paltielilta, Laiksen pojalta.

15. Isboset lähetti matkaan ja antoi ottaa hänen mieheltänsä Paltielilta Laiksen pojalta pois.

15. Isboseth lähetti matcaan ja andoi hänen otetta mieheldäns Paltielildä Laixen pojalda pois.

15 And Ish-bosheth sent and took her from her husband, even from Paltiel the son of Laish.

15. And Ishbosheth sent, and took her from her husband, even from Phaltiel the son of Laish.

15. Is-Boseth sandte hin und ließ sie nehmen von dem Mann Paltiel, dem Sohn des Lais.

15. Entónces Is-boset envió, y quitóla a su marido Faltiel, hijo de Lais.

15 И послал Иевосфей и взял ее от мужа, от Фалтия, сына Лаишева.

16. Ja hänen miehensä lähti hänen mukanaan ja seurasi häntä aina Bahurimiin asti, itkien lakkaamatta. Niin Abner sanoi hänelle: Mene tiehesi, palaja takaisin. Ja hän palasi takaisin.

16. Ja hänen miehensä meni hänen kanssansa, hän kävi ja itki hänen jälissänsä hamaan Bahurimiin asti. Niin sanoi Abner hänelle: palaja ja mene matkaas. Ja hän palasi.

16. Ja hänen miehens meni hänen cansans ja itki hänen jälisäns haman Bahurimin asti. Nijn sanoi Abner hänelle: palaja ja mene matcaas. Ja hän palais.

16 And her husband went with her, weeping as he went and followed her to Bahurim. Then Abner said to him, Go, return and he returned.

16. And her husband went with her along weeping behind her to Bahurim. Then said Abner unto him, Go, return. And he returned.

16. Und ihr Mann ging mit ihr und weinte hinter ihr bis gen Bahurim. Da sprach Abner zu ihm: Kehre um und gehe hin! Und er kehrte um.

16. Y su marido fué con ella llorando por el camino en pos de ella hasta Bajurim: y Abner le dijo: Anda, vuélvete. Entónces él se volvió.

16 Пошел с нею и муж ее и с плачем провожал ее до Бахурима; но Авенир сказал ему: ступай назад. И он возвратился.

17. Abner oli neuvotellut Israelin vanhinten kanssa sanoen: Jo kauan olette halunneet saada Daavidin kuninkaaksenne.

17. Ja Abner puhui Israelin vanhimmille ja sanoi: te olette jo kauvan aikaa halunneet Davidia kuninkaaksenne.

17. JA Abner puhui Israelin wanhimmille ja sanoi: te oletta jo cauwan aica halannet Dawidit teidän Cuningaxen/

17 And Abner had communication with the elders of Israel, saying, In times past you* sought for David to be king over you*.

17. And Abner had communication with the elders of Israel, saying, Ye sought for David in times past to be king over you:

17. Und Abner hatte eine Rede mit den Ältesten in Israel und sprach: Ihr habt schon längst nach David getrachtet, daß er König wäre über euch.

17. Y habló Abner con los ancianos de Israel, diciendo: Ayer y anteayer procurabais que David fuese rey sobre vosotros;

17 И обратился Авенир к старейшинам Израильским, говоря: и вчера и третьего дня вы желали, чтобы Давид был царем над вами,

18. Niin pankaa se nyt toimeen, sillä Herra on sanonut Daavidille näin: 'Palvelijani Daavidin kädellä minä vapautan kansani Israelin filistealaisten käsistä ja kaikkien heidän vihollistensa käsistä.'

18. Niin tehkäät nyt se; sillä Herra on sanonut Davidista; minä vapahdan minun kansani Israelin palveliani Davidin käden kautta Philistealaisten kädestä ja kaikkein heidän vihollistensa kädestä.

18. Nijn tehkät nyt se: sillä HERra on sanonut Dawidist: minä wapadan minun Canssani Israelin minun palweliani Dawidin käden cautta Philisterein kädest ja caickein heidän wiholistens kädest.

18 Now then do it, for Jehovah has spoken of David, saying, By the hand of my servant David I will save my people Israel out of the hand of the Philistines and out of the hand of all their enemies.

18. Now then do it: for the LORD hath spoken of David, saying, By the hand of my servant David I will save my people Israel out of the hand of the Philistines, and out of the hand of all their enemies.

18. So tut's nun; denn der HERR hat von David gesagt: Ich will mein Volk Israel erretten durch die Hand Davids, meines Knechtes, von der Philister Hand und aller seiner Feinde Hand.

18. Ahora pues, hacédlo; porque Jehová ha hablado a David, diciendo: Por la mano de mi siervo David libraré a mi pueblo Israel de mano de los Filisteos, y de mano de todos sus enemigos.

18 теперь сделайте это , ибо Господь сказал Давиду: „рукою раба Моего Давида Я спасу народ Мой Израиля от руки Филистимлян и от руки всех врагов его".

19. Abner puhui tämän myös benjaminilaisille, ja Abner meni ja puhui Daavidillekin Hebronissa, mitä mieltä Israel ja koko Benjaminin heimo olivat.

19. Puhui myös Abner BenJaminin korvain kuullen, ja meni myös puhumaan Davidin korville Hebroniin kaikkia mikä Israelille ja kaikelle BenJaminin huoneelle kelpasi.

19. Puhui myös Abner BenJaminin corwain cuullen ja meni myös puhuman Dawidin corwille Hebronijn caickia cuin Israelille ja caikelle BenJaminin huonelle kelpais.

19 And Abner also spoke in the ears of Benjamin. And Abner also went to speak in the ears of David in Hebron all that seemed good to Israel and to the whole house of Benjamin.

19. And Abner also spake in the ears of Benjamin: and Abner went also to speak in the ears of David in Hebron all that seemed good to Israel, and that seemed good to the whole house of Benjamin.

19. Auch redete Abner vor den Ohren Benjamins und ging auch hin, zu reden vor den Ohren Davids zu Hebron alles, was Israel und dem ganzen Hause Benjamin wohl gefiel.

19. Y habló también Abner en oidos de Benjamín: y también fué Abner a decir a David a Hebrón todo el parecer de los de Israel, y de toda la casa de Benjamín.

19 То же говорил Авенир и Вениамитянам. И пошел Авенир в Хеврон, чтобыпересказать Давиду все, чего желали Израиль и весь дом Вениаминов.

20. Kun Abner tuli Daavidin luo Hebroniin, mukanaan kaksikymmentä miestä, laittoi Daavid pidot Abnerille ja miehille, jotka olivat hänen kanssaan.

20. Kuin Abner tuli Davidin tykö Hebroniin ja kaksikymmentä miestä hänen kanssansa, teki David pidot Abnerille ja niille miehille, jotka hänen kanssansa olivat.

20. COsca Abner tuli Dawidin tygö Hebronijn ja caxikymmendä miestä hänen cansans teki Dawid heille pidon.

20 So Abner came to David to Hebron and twenty men with him. And David made Abner and the men who were with him a feast.

20. So Abner came to David to Hebron, and twenty men with him. And David made Abner and the men that were with him a feast.

20. Da nun Abner gen Hebron zu David kam und mit ihm zwanzig Mann, machte ihnen David ein Mahl.

20. Vino pues Abner a David en Hebrón, y con él veinte hombres: y David hizo banquete a Abner, y a los que con él habían venido.

20 И пришел Авенир к Давиду в Хеврон и с ним двадцать человек, и сделал Давид пир для Авенира и людей, бывших с ним.

21. Ja Abner sanoi Daavidille: Minä nousen ja menen kokoamaan kaiken Israelin herrani, kuninkaan, luo, että he tekisivät liiton sinun kanssasi ja sinä saisit hallittaviksesi kaikki, joita haluat. Niin Daavid päästi Abnerin menemään, ja hän lähti rauhassa.

21. Ja Abner sanoi Davidille: minä nousen ja menen kokoomaan kaiken Israelin herrani kuninkaan tykö, että he tekisivät liiton sinun kanssas, ja sinä olisit kuningas niinkuin sinun sielus halajaa. Niin David päästi Abnerin menemään rauhassa.

21. Ja Abner sanoi Dawidille: minä nousen ja menen cococoman caiken Israelin minun Herrani Cuningan tygö että he tekisit lijton sinun cansas ja sinä olisit Cuningas nijncuin sinun sielus halaja. Nijn Dawid päästi Abnerin menemän rauhas.

21 And Abner said to David, I will arise and go and will gather all Israel to my lord the king that they may make a covenant with you and that you may reign over all that your soul desires. And David sent Abner away and he went in peace.

21. And Abner said unto David, I will arise and go, and will gather all Israel unto my lord the king, that they may make a league with thee, and that thou mayest reign over all that thine heart desireth. And David sent Abner away; and he went in peace.

21. Und Abner sprach zu David: Ich will mich aufmachen und hingehen, daß ich das ganze Israel zu meinem Herrn, dem König, sammle und daß sie einen Bund mit dir machen, auf daß du König seist, wie es deine Seele begehrt. Also ließ David Abner von sich, daß er hinginge mit Frieden.

21. Y dijo Abner a David: Yo me levantaré, e iré, y juntaré a mi señor el rey todo Israel, para que hagan contigo alianza, y tú reines sobre todo lo que desea tu alma. Y David envió a Abner, y él se fué en paz.

21 И сказал Авенир Давиду: я встану и пойду и соберу к господину моему царю весь народ Израильский, и они вступят в завет с тобою, и будешь царствовать над всеми, как желает душа твоя. И отпустилДавид Авенира, и он ушел с миром.

22. Katso, silloin Daavidin palvelijat ja Jooab tulivat ryöstöretkeltä ja toivat mukanaan paljon saalista; mutta Abner ei ollut enää Daavidin luona Hebronissa, sillä tämä oli päästänyt hänet menemään, ja hän oli lähtenyt rauhassa.

22. Ja katso, Davidin palveliat ja Joab tulivat sotaväen tyköä ja toivat kanssansa suuren saaliin; mutta Abner ei ollut silloin Davidin tykönä Hebronissa, sillä hän oli päästänyt hänen menemään rauhassa.

22. JA cadzo Dawidin palweliat ja Joab tulit sotawäen tykö ja toit cansans suuren saalin mutta Abner ei ollut silloin Dawidin tykönä Hebronis waan hän oli päästänyt hänen menemän rauhas.

22 And behold, the servants of David and Joab came from a foray and brought in a great spoil with them, but Abner was not with David in Hebron, for he had sent him away and he had gone in peace.

22. And, behold, the servants of David and Joab came from pursuing a troop, and brought in a great spoil with them: but Abner was not with David in Hebron; for he had sent him away, and he was gone in peace.

22. Und siehe, die Knechte Davids und Joab kamen von einem Streifzuge und brachten mit sich große Beute. Abner aber war nicht mehr bei David zu Hebron, sondern er hatte ihn von sich gelassen, daß er mit Frieden weggegangen war.

22. Y he aquí los siervos de David y Joab, que venían del campo, y traían consigo gran presa. Y Abner ya no estaba con David en Hebrón, que ya él le había despedido, y él se había ido en paz.

22 И вот, слуги Давидовы с Иоавом пришли из похода и принесли с собоюмного добычи; но Авенира уже не было с Давидом в Хевроне, ибо Давид отпустил его, и он ушел с миром.

23. Kun Jooab ja kaikki sotaväki, joka oli hänen kanssaan, tulivat, kerrottiin Jooabille: Abner, Neerin poika, tuli kuninkaan luo, ja hän päästi hänet menemään, ja hän lähti rauhassa.

23. Kuin Joab ja kaikki sotajoukko olivat tulleet, sanottiin Joabille, sanoen: Abner Nerin poika on tullut kuninkaan tykö, ja hän on päästänyt hänet rauhassa menemään.

23. Cosca Joab ja caicki sotajoucko olit tullet sanottin hänelle: Abner Nerin poica on tullut Cuningan tygö ja hän on päästänyt hänen rauhas menemän.

23 When Joab and all the army that was with him came, they told Joab, saying, Abner the son of Ner came to the king and he has sent him away and he has gone in peace.

23. When Joab and all the host that was with him were come, they told Joab, saying, Abner the son of Ner came to the king, and he hath sent him away, and he is gone in peace.

23. Da aber Joab und das ganze Heer mit ihm war gekommen, ward ihm angesagt, daß Abner, der Sohn Ners, zum König gekommen war und hatte er ihn von sich gelassen, daß er mit Frieden war weggegangen.

23. Y como Joab y todo el ejército que con él estaba vinieron, fué dado aviso a Joab, diciendo: Abner, hijo de Ner, ha venido al rey: y él le ha enviado, y se fué en paz.

23 Когда Иоав и все войско, ходившее с ним, пришли, то Иоаву рассказали: приходил Авенир, сын Ниров, к царю, и тот отпустил его, и он ушел смиром.

24. Silloin Jooab meni kuninkaan luo ja sanoi: Mitä olet tehnyt? Katso, Abner tuli sinun luoksesi; miksi päästit hänet menemään menojansa?

24. Niin meni Joab kuninkaan tykö ja sanoi: mitäs olet tehnyt? Katso, Abner on tullut sinun tykös: miksis olet hänen päästänyt vapaasti menemään?

24. Nijn meni Joab Cuningan tygö ja sanoi: mitäs tehnyt olet? cadzo Abner on tullut sinun tygös mixis olet hänen päästänyt menemän?

24 Then Joab came to the king and said, What have you done? Behold, Abner came to you. Why is it that you have sent him away and he has gone?

24. Then Joab came to the king, and said, What hast thou done? behold, Abner came unto thee; why is it that thou hast sent him away, and he is quite gone?

24. Da ging Joab zum König hinein und sprach: Was hast du getan? Siehe, Abner ist zu dir gekommen; warum hast du ihn von dir gelassen, daß er ist weggegangen?

24. Entónces Joab vino al rey, y le dijo: ¿Qué has hecho? He aquí, habíase venido Abner a tí: ¿por qué pues le dejaste que se fuese?

24 И пришел Иоав к царю и сказал: что ты сделал? Вот, приходил к тебе Авенир; зачем ты отпустил его, и он ушел?

25. Etkö ymmärrä, että Abner, Neerin poika, tuli pettämään sinua ja urkkimaan lähtöäsi ja tuloasi ja kaikkea, mitä teet?

25. Etkös tunne Abneria Nerin poikaa? Hän on tullut sinua pettämään tiedustellaksensa ulos- ja sisällekäymistäs ja koetellaksensa kaikkia, mitäs teet.

25. Etkös tunne Abneri Nerin poica: hän on tullut sinua pettämän tiedustellaxens sinun ulos ja sisälle käymistäs ja coetellaxens mitäs teet.

25 You know Abner the son of Ner, that he came to deceive you and to know your going out and your coming in and to know all that you do.

25. Thou knowest Abner the son of Ner, that he came to deceive thee, and to know thy going out and thy coming in, and to know all that thou doest.

25. Kennst du Abner, den Sohn Ners, nicht? Denn er ist gekommen, dich zu überreden, daß er erkennt deinen Ausgang und Eingang und erführe alles, was du tust.

25. ¿Sabes tú que Abner, hijo de Ner, es venido para engañarte, y saber tu salida y tu entrada, y por entender todo lo que tú haces?

25 Ты знаешь Авенира, сына Нирова: он приходил обмануть тебя, узнать выход твой и вход твой и разведать все, что ты делаешь.

26. Sitten Jooab lähti Daavidin luota ja lähetti sanansaattajat Abnerin jälkeen, ja he palauttivat hänet takaisin Boor-Siirasta; eikä Daavid tiennyt siitä mitään.

26. Ja kuin Joab läksi Davidin tyköä, lähetti hän sanansaattajat Abnerin perään, ja he toivat hänen Borhasirasta; ja ei David siitä mitään tietänyt.

26. JA cosca Joab läxi Dawidin tykö lähetti hän sanan Abnerin perän että he toisit hänen Borhasirast ja ei Dawid sijtä mitän tietänyt.

26 And when Joab came out from David, he sent messengers after Abner and they brought him back from the well of Sirah, but David knew it not.

26. And when Joab was come out from David, he sent messengers after Abner, which brought him again from the well of Sirah: but David knew it not.

26. Und da Joab von David ausging, sandte er Boten Abner nach, daß sie ihn wiederum holten von Bor-Hassira; und David wußte nichts darum.

26. Y saliéndose Joab de con David, envió mensajeros tras Abner, los cuales le volvieron desde el pozo de Sira, sin saberlo David.

26 И вышел Иоав от Давида и послал гонцов вслед за Авениром; и возвратили они его от колодезя Сира, без ведома Давида.

27. Kun Abner tuli takaisin Hebroniin, vei Jooab hänet syrjään porttiholvin keskelle, muka puhutellakseen häntä kahden kesken, ja pisti häntä siellä vatsaan, niin että hän kuoli — hänen veljensä Asaelin veren kostoksi.

27. Kuin Abner tuli Hebroniin jälleen, vei Joab hänet keskelle porttia puhutellaksensa häntä erinänsä, ja pisti siellä häntä vatsaan, niin että hän kuoli, veljensä Asahelin veren tähden.

27. Cosca Abner tuli Hebronijn jällens wei Joab hänen keskelle porttia puhutellaxens händä erinäns ja pisti siellä händä wadzaan nijn että hän cuoli hänen weljens Asahelin weren tähden.

27 And when Abner was returned to Hebron, Joab took him aside into the midst of the gate to speak with him quietly and killed* him there in the body, so that he died, for the blood of Asahel his brother.

27. And when Abner was returned to Hebron, Joab took him aside in the gate to speak with him quietly, and smote him there under the fifth rib, that he died, for the blood of Asahel his brother.

27. Als nun Abner wieder gen Hebron kam, führte ihn Joab mitten unter das Tor, daß er heimlich mit ihm redete, und stach ihn daselbst in den Bauch, daß er starb, um seines Bruders Asahel Bluts willen.

27. Y como Abner volvió a Hebrón, Joab le apartó al medio de la puerta hablando con él blandamente como de secreto, y allí le hirió junto a la quinta costilla por la muerte de Asael su hermano, y murió.

27 Когда Авенир возвратился в Хеврон, то Иоав отвел его внутрь ворот, как будто для того, чтобы поговорить с ним тайно, и там поразил его в живот. И умер Авенир за кровь Асаила, брата Иоавова.

28. Kun Daavid sitten sai sen kuulla, sanoi hän: Abnerin, Neerin pojan, vereen olen viaton minä ja minun kuninkuuteni Herran edessä iankaikkisesti.

28. Kuin David sai sen tietää, sanoi hän: minä olen viatoin ja minun valtakuntani Herran edessä ijankaikkisesti Abnerin Nerin pojan verestä.

28. Cosca Dawid nämät sai tietä sanoi hän: minä olen wiatoin ja minun waldacundan HERran edes ijancaickisest Abnerin Nerin pojan werestä.

28 And afterward, when David heard it, he said, I and my kingdom are guiltless before Jehovah until everlasting of the blood of Abner the son of Ner.

28. And afterward when David heard it, he said, I and my kingdom are guiltless before the LORD for ever from the blood of Abner the son of Ner:

28. Da das David hernach erfuhr, sprach er: Ich bin unschuldig und mein Königreich vor dem HERRN ewiglich an dem Blut Abners, des Sohnes Ners;

28. Cuando David supo esto después, dijo: Yo soy limpio, y mi reino, delante de Jehová, para siempre, de la sangre de Abner, hijo de Ner:

28 И услышал после Давид об этом и сказал: невинен я и царство мое вовек пред Господом в крови Авенира, сына Нирова;

29. Tulkoon se Jooabin pään päälle ja kaiken hänen isänsä perheen päälle, älköötkä Jooabin suvusta loppuko vuotoa tai pitalia sairastavat, kainalosauvoilla kulkijat, miekkaan kaatuvat ja leivän puutteessa olijat.

29. Mutta tulkoon se Joabin pään päälle ja kaiken hänen isänsä huoneen, ja älköön puuttuko Joabin huoneessa se, jolla juoksu ja spitali on, ja joka sauvalla käy ja miekalla kaatuu, ja jolta leipä puuttuu.

29. Mutta tulcon se Joabin pään päälle ja caiken hänen Isäns huonen ja älkön puuttuco Joabin huones se jolla juoxu ja spitali on ja joca sauwalla käy ja miecalla caatu ja jolda leipä puuttu.

29 Let it fall upon the head of Joab and upon all his father's house. And let there not fail from the house of Joab one who has a discharge, or who is a leper, or who leans on a staff, or who falls by the sword, or who lacks bread.

29. Let it rest on the head of Joab, and on all his father's house; and let there not fail from the house of Joab one that hath an issue, or that is a leper, or that leaneth on a staff, or that falleth on the sword, or that lacketh bread.

29. es falle aber auf das Haupt Joabs und auf seines Vaters ganzes Haus, und müsse nicht aufhören im Hause Joabs, der einen Eiterfluß und Aussatz habe und am Stabe gehe und durchs Schwert falle und an Brot Mangel habe.

29. Caiga sobre la cabeza de Joab, y sobre toda la casa de su padre; que nunca falte de la casa de Joab hombre que padezca flujo, ni leproso, ni quien ande con bordón, ni quien muera a cuchillo, ni quien tenga falta de pan.

29 пусть падет она на голову Иоава и на весь дом отца его; пусть никогда не остается дом Иоава без семеноточивого, или прокаженного, или опирающегося на посох, или падающего от меча, или нуждающегося в хлебе.

30. Näin Jooab ja hänen veljensä Abisai tappoivat Abnerin, sentähden että tämä oli surmannut heidän veljensä Asaelin taistelussa Gibeonin luona.

30. Ja näin tappoivat Joab ja hänen veljensä Abisai Abnerin, että hän löi kuoliaaksi Asahelin heidän veljensä sodassa Gibeonin tykönä.

30. Ja näin tapoit Joab ja hänen weljens Abisai Abnerin että hän löi cuoliaxi Asahelin heidän weljens sodas Gibeonin tykönä.

30 So Joab and Abishai his brother killed Abner because he had killed their brother Asahel at Gibeon in the battle.

30. So Joab and Abishai his brother slew Abner, because he had slain their brother Asahel at Gibeon in the battle.

30. Also erwürgten Joab und Abisai Abner, darum daß er ihren Bruder Asahel getötet hatte im Streit zu Gibeon.

30. Así que Joab y Abisaí su hermano mataron a Abner, porque él había muerto a Asael hermano de ellos en la batalla en Gabaón.

30 Иоав же и брат его Авесса убили Авенира за то, что он умертвил брата их Асаила в сражении у Гаваона.

31. Mutta Daavid sanoi Jooabille ja kaikelle väelle, joka oli hänen kanssaan: Reväiskää vaatteenne ja kääriytykää säkkeihin ja pitäkää valittajaiset Abnerille. Ja kuningas Daavid kulki paarien perässä.

31. Mutta David sanoi Joabille ja kaikelle kansalle, jotka olivat hänen kanssansa: reväiskää vaatteenne rikki, ja puettakaat teitänne säkeillä, ja valittakaat Abnerin tähden. Ja kuningas David kävi paarien perässä.

31. Mutta Dawid sanoi Joabille ja caikelle Canssalle jotca olit hänen cansans: rewäiskät teidän waatten ricki ja puettacat teitän säkeillä ja parcucat Abnerin tähden. Ja Cuningas käwi paarein peräs.

31 And David said to Joab and to all the people who were with him, Tear your* clothes and gird yourselves with sackcloth and mourn before Abner. And king David followed the funeral.

31. And David said to Joab, and to all the people that were with him, Rend your clothes, and gird you with sackcloth, and mourn before Abner. And king David himself followed the bier.

31. David aber sprach zu Joab und allem Volk, das mit ihm war: Zerreißt eure Kleider und gürtet Säcke um euch und tragt Leid um Abner! Und der König ging dem Sarge nach.

31. Entónces David dijo a Joab, y a todo el pueblo que con él estaba: Rompéd vuestros vestidos, y ceños de sacos, y hacéd llanto delante de Abner: y el rey iba detrás de las andas.

31 И сказал Давид Иоаву и всем людям, бывшим с ним: раздерите одеждываши и оденьтесь во вретища и плачьте над Авениром. И царь Давид шел за гробом его .

32. Ja he hautasivat Abnerin Hebroniin; ja kuningas korotti äänensä ja itki Abnerin haudalla, ja kaikki kansa itki.

32. Ja he hautasivat Abnerin Hebronissa, ja kuningas koroitti äänensä ja itki Abnerin haudan tykönä; itki myös kaikki kansa.

32. Cosca he hautaisit Abnerin Hebronis corgotti Cuningas änens ja itki Abnerin haudan tykönä itki myös caicki Canssa.

32 And they buried Abner in Hebron. And the king lifted up his voice and wept at the grave of Abner and all the people wept.

32. And they buried Abner in Hebron: and the king lifted up his voice, and wept at the grave of Abner; and all the people wept.

32. Und da sie Abner begruben zu Hebron, hob der König seine Stimme auf und weinte bei dem Grabe Abners, und weinte auch alles Volk.

32. Y sepultaron a Abner en Hebron: y alzando el rey su voz, lloró al sepulcro de Abner: y todo el pueblo también lloró.

32 Когда погребали Авенира в Хевроне, то царь громко плакал над гробом Авенира; плакал и весь народ.

33. Ja kuningas viritti itkuvirren Abnerista ja sanoi: Pitikö Abnerin kuolla, niinkuin kuolee houkka?

33. Ja kuningas valitti Abneria ja sanoi: onko Abner kuollut, niinkuin tyhmä kuolee?

33. Ja Cuningas walitti Abnerita ja sanoi: Abner ei ole cuollut nijncuin tyhmä cuole:

33 And the king lamented for Abner and said, Should Abner die as a fool dies?

33. And the king lamented over Abner, and said, Died Abner as a fool dieth?

33. Und der König klagte um Abner und sprach: Mußte Abner sterben, wie ein Ruchloser stirbt?

33. Y endechando el rey al mismo Abner, decía: ¿Murió Abner como muere el insensato?

33 И оплакал царь Авенира, говоря: смертью ли подлого умирать Авениру?

34. Eivät olleet sinun kätesi sidotut eivätkä jalkasi vaskikahleisiin pannut. Sinä kaaduit, niinkuin kaadutaan vilpillisten käden kautta. Niin kaikki kansa itki häntä vielä enemmän.

34. Sinun kätes ei olleet sidotut, sinun jalkas ei olleet vaskikahleissa: sinä olet kaatunut, niinkuin se, joka pahantekiäin edessä lankee. Ja kaikki kansa itki vielä enemmin häntä.

34. Sinun kätes ei ollet sidotut sinun jalcas ei ollet rautacahleis: sinä olet caatunut nijncuin se joca pahantekiän edes lange. Ja Canssa itkit wielä enämmin händä.

34 Your hands were not bound, nor your feet put into fetters. As a man falls before the sons of iniquity, so did you fall. And all the people wept again over him.

34. Thy hands were not bound, nor thy feet put into fetters: as a man falleth before wicked men, so fellest thou. And all the people wept again over him.

34. Deine Hände waren nicht gebunden, deine Füße waren nicht in Fesseln gesetzt; du bist gefallen, wie man vor bösen Buben fällt. Da beweinte ihn alles Volk noch mehr.

34. Tus manos no eran atadas, ni tus piés ligados con grillos. Como los que caen delante de los hijos de iniquidad, así caiste. Y añadieron todo el pueblo a llorar sobre él.

34 Руки твои не были связаны, и ноги твои не в оковах, и ты пал, как падают от разбойников. И весь народ стал еще более плакать над ним.

35. Ja kaikki kansa tuli, kun vielä oli päivä, vaatimaan, että Daavid söisi jotakin; mutta Daavid vannoi ja sanoi: Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos minä maistan leipää tai muuta, ennenkuin aurinko laskee.

35. Ja kaikki kansa tuli Davidin kanssa rualle, kuin vielä valkia päivä oli; ja David vannoi ja sanoi: Jumala tehköön minulle sen ja sen, jos minä leipää taikka jotakin muuta maistan, ennenkuin aurinko laskee.

35. COsca caicki Canssa tulit Dawidin cansa rualle ja wielä walkia päiwä oli wannoi Dawid ja sanoi: Jumala tehkön minulle sen ja sen jos minä leipä taicka jotakin muuta maistan ennencuin Auringo laske.

35 And all the people came to cause David to eat bread while it was yet day, but David swore, saying, God do so to me and more also, if I taste bread, or anything else, till the sun is down.

35. And when all the people came to cause David to eat meat while it was yet day, David sware, saying, So do God to me, and more also, if I taste bread, or ought else, till the sun be down.

35. Da nun alles Volk hineinkam, mit David zu essen, da es noch hoch am Tage war, schwur David und sprach: Gott tue mir dies und das, wo ich Brot esse oder etwas koste, ehe die Sonne untergeht.

35. Y como todo el pueblo viniese a dar de comer pan a David, siendo aun de día, David juró, diciendo: Así me haga Dios, y así me añada, si ántes que se ponga el sol yo gustare pan, o otra cualquiera cosa.

35 И пришел весь народ предложить Давиду хлеба, когда еще продолжался день; но Давид поклялся, говоря: то и то пусть сделает со мноюБог и еще больше сделает, если я до захождения солнца вкушу хлеба или чего-нибудь.

36. Kun kaikki kansa sai kuulla sen, miellytti se heitä, samoinkuin kaikki muu, mitä kuningas teki, oli kaikelle kansalle mieleen.

36. Ja kaikki kansa ymmärsi sen, ja se kelpasi heille, ja kaikki se hyvä minkä kuningas oli tehnyt kaiken kansan silmäin edessä.

36. Ja caicki Canssa ymmärsi sen ja se kelpais heille caicki se hywä cuin Cuningas oli tehnyt Canssan silmäin edes.

36 And all the people took notice of it and it pleased them, as whatever the king did pleased all the people.

36. And all the people took notice of it, and it pleased them: as whatsoever the king did pleased all the people.

36. Und alles Volk erkannte es, und gefiel ihnen auch wohl, wie alles, was der König tat, dem ganzen Volke wohl gefiel;

36. Así entendió todo el pueblo, y les plugo en sus ojos; porque todo lo que el rey hacía parecía bien en ojos de todo el pueblo.

36 И весь народ узнал это, и понравилось ему это, как и все, что делал царь, нравилось всему народу.

37. Ja kaikki kansa ja koko Israel ymmärsivät sinä päivänä, että Abnerin, Neerin pojan, surma ei ollut lähtenyt kuninkaasta.

37. Ja kaikki kansa ja koko Israel ymmärsivät sinä päivänä, ettei se ollut kuninkaalta, että Abner Nerin poika oli tapettu.

37. Ja caicki Canssa ja coco Israel ymmärsit sinä päiwänä ettei se ollut Cuningalda että Abner Nerin poica oli tapettu.

37 So all the people and all Israel understood that day that it was not of the king to kill Abner the son of Ner.

37. For all the people and all Israel understood that day that it was not of the king to slay Abner the son of Ner.

37. und alles Volk und ganz Israel merkten des Tages, daß es nicht vom König war, daß Abner, der Sohn Ners, getötet ward.

37. Y todo el pueblo, y aun todo Israel entendieron aquel día, que no había venido del rey, que Abner, hijo de Ner, muriese.

37 И узнал весь народ и весь Израиль в тот день, что не от царя произошло умерщвление Авенира, сына Нирова.

38. Ja kuningas sanoi palvelijoilleen: Ettekö tiedä, että ruhtinas ja suuri mies on tänä päivänä kaatunut Israelissa?

38. Ja kuningas sanoi palvelioillensa: ettekö te tiedä, että tänäpänä on yksi päämies, ja tosin suuri mies kaatunut Israelissa?

38. Ja Cuningas sanoi palwelioillens: ettäkö te tiedä että tänäpän on yxi päämies ja tosin suuri mies caatunut Israelis?

38 And the king said to his servants, Do you* not know that there is a prince and a great man fallen this day in Israel?

38. And the king said unto his servants, Know ye not that there is a prince and a great man fallen this day in Israel?

38. Und der König sprach zu seinen Knechten: Wisset ihr nicht, daß auf diesen Tag ein Fürst und Großer gefallen ist in Israel?

38. Entónces el rey dijo a sus siervos: ¿No sabéis que ha caido hoy en Israel un príncipe, y grande?

38 И сказал царь слугам своим: знаете ли, что вождь и великий муж пал в этот день в Израиле?

39. Mutta minä olen vielä heikko, vaikka olen voideltu kuninkaaksi, ja nuo miehet, Serujan pojat, ovat liian väkivaltaiset minun hillitä. Herra maksakoon sille, joka tekee pahaa, hänen pahuutensa mukaan.

39. Ja minä olen vielä heikko ja voideltu kuningas, mutta ne miehet ZeruJan pojat ovat kovemmat minua: Herra maksakoon sille, joka pahaa tekee, hänen pahuutensa jälkeen!

39. Ja minä olen wielä heicko ja woideltu Cuningas mutta ne miehet ZeruJan pojat owat

39 And I am this day weak, though anointed king and these men the sons of Zeruiah are too hard for me. Jehovah reward the evildoer according to his wickedness.

39. And I am this day weak, though anointed king; and these men the sons of Zeruiah be too hard for me: the LORD shall reward the doer of evil according to his wickedness.

39. Ich aber bin noch zart und erst gesalbt zum König. Aber die Männer, die Kinder der Zeruja, sind mir verdrießlich. Der HERR vergelte dem, der Böses tut, nach seiner Bosheit.

39. Que yo ahora aun soy tierno rey ungido: y estos hombres, los hijos de Sarvia, muy duros me son: Jehová dé el pago al que mal hace, conforme a su malicia.

39 Я теперь еще слаб, хотя и помазан на царство, а эти люди, сыновья Саруи, сильнее меня; пусть же воздаст Господь делающему злое по злобе его!