24 luku

Väenlasku. Rutto. Daavid rakentaa alttarin Araunan puimatantereelle.

1. Mutta Herran viha syttyi taas Israelia kohtaan, niin että hän yllytti Daavidin heitä vastaan, sanoen: Mene ja laske Israel ja Juuda.

1. Ja Herran viha taas julmistui Israelia vastaan ja hän kehoitti Davidin heidän keskellensä, sanoen: mene ja lue Israel ja Juuda.

1. JA HERran wiha taas julmistui Israeli wastan ja kehoitti Dawidin heidän keskellens sanoden: mene ja lue Israel ja Juda.

1 And again the anger of Jehovah was kindled against Israel and he moved David against them, saying, Go, number Israel and Judah.

1. And again the anger of the LORD was kindled against Israel, and he moved David against them to say, Go, number Israel and Judah.

1. Und der Zorn des HERRN ergrimmte abermals wider Israel und er reizte David wider sie, daß er sprach: Gehe hin, zähle Israel und Juda!

1. Y VOLVIÓ el furor de Jehová a enojarse contra Israel, e incitó a David contra ellos a que dijese: Vé, cuenta a Israel, y a Judá.

1 Гнев Господень опять возгорелся на Израильтян, и возбудил он в них Давида сказать: пойди, исчисли Израиля и Иуду.

2. Niin kuningas sanoi Jooabille, sotajoukon päällikölle, joka oli hänen luonaan: Kiertele kaikki Israelin sukukunnat Daanista Beersebaan asti, ja pitäkää kansan katselmus, että minä saisin tietää kansan lukumäärän.

2. Ja kuningas sanoi Joabille sodanpäämiehellensä: mene nyt kaikkein Israelin sukukuntain ympäri, ruveten Danista BerSebaan asti, ja lue kansa, että minä tietäisin kansan paljouden.

2. Ja Cuningas sanoi Joabille sodans päämiehelle: mene caiken Israelin sucucunnan ymbärins ruweten Danist BerSeban asti ja lue Canssa että minä tiedäisin Canssan paljouden.

2 And the king said to Joab the captain of the army, who was with him, Go now to and fro through all the tribes of Israel, from Dan even to Beer-sheba and number you* the people, that I may know the sum of the people.

2. For the king said to Joab the captain of the host, which was with him, Go now through all the tribes of Israel, from Dan even to Beersheba, and number ye the people, that I may know the number of the people.

2. Und der König sprach zu Joab, seinem Feldhauptmann: Gehe umher in allen Stämmen Israels von Dan an bis gen Beer-Seba und zähle das Volk, daß ich wisse, wieviel sein ist!

2. Y dijo el rey a Joab general del ejército que tenía consigo: Rodea todas las tribus de Israel, desde Dan hasta Beer-seba, y contád el pueblo, para que yo sepa el número del pueblo.

2 И сказал царь Иоаву военачальнику, который был при нем: пройди повсем коленам Израилевым от Дана до Вирсавии, и исчислите народ, чтобы мне знать число народа.

3. Jooab vastasi kuninkaalle: Herra, sinun Jumalasi, lisätköön kansan, olkoon se kuinka suuri tahansa, satakertaiseksi, ja saakoon herrani, kuningas, nähdä sen omin silmin. Mutta miksi herrani, kuningas, haluaa sellaista?

3. Joab sanoi kuninkaalle: Herra sinun Jumalas enetköön siihen kansaan sata kertaa sen verran kuin siinä nyt on, että herrani kuninkaan silmät sen näkisivät; mutta mitä iloa on herrallani kuninkaalla siitä asiasta?

3. Joab sanoi Cuningalle: sinun HERras Jumalas enätkön sijhen Canssaan sata kerta sen werran cuin sijnä nyt on että minun HerranCuningan näkis ilons. Mutta mitä iloa minun Herralleni Cuningalleni on sijtä asiast.

3 And Joab said to the king, Now Jehovah your God add to the people, however many they may be, a hundredfold and may the eyes of my lord the king see it, but why does my lord the king delight in this thing?

3. And Joab said unto the king, Now the LORD thy God add unto the people, how many soever they be, an hundredfold, and that the eyes of my lord the king may see it: but why doth my lord the king delight in this thing?

3. Joab sprach zu dem König: Der HERR, dein Gott, tue diesem Volk, wie es jetzt ist, noch hundertmal soviel, daß mein Herr, der König, seiner Augen Lust daran sehe; aber was hat mein Herr König zu dieser Sache Lust?

3. Y Joab respondió al rey: Añada Jehová tu Dios al pueblo cien veces tantos como son, y que lo vea mi señor el rey; mas ¿para qué quiere esto mi señor el rey?

3 И сказал Иоав царю: Господь Бог твой да умножит столько народа, сколько есть, и еще во сто раз столько, а очи господина моего царя да увидят это ; нодля чего господин мой царь желает этого дела?

4. Kuitenkin kuninkaan sana velvoitti Jooabia ja sotapäällikköjä; niin Jooab ja sotapäälliköt lähtivät kuninkaan luota pitämään Israelin kansan katselmusta.

4. Mutta kuninkaan sana vahvistui Joabia ja sodanpäämiehiä vastaan. Niin Joab ja sotajoukon päämiehet menivät kuninkaan tyköä lukemaan Israelin kansaa.

4. Mutta Cuningan sana wahwistui Joabia ja sodan päämiehiä wastan. Nijn Joab ja sotajoucon päämiehet menit Cuningan tykö lukeman Israelin Canssa.

4 Notwithstanding, the king's word prevailed against Joab and against the captains of the army. And Joab and the captains of the army went out from the presence of the king to number the people of Israel.

4. Notwithstanding the king's word prevailed against Joab, and against the captains of the host. And Joab and the captains of the host went out from the presence of the king, to number the people of Israel.

4. Aber des Königs Wort stand fest wider Joab und die Hauptleute des Heeres. Also zog Joab aus und die Hauptleute des Heeres von dem König, daß sie das Volk Israel zählten.

4. Empero la palabra del rey pudo más que Joab, y que los capitanes del ejército: y salió Joab, de delante del rey con los capitanes del ejército, para ir a contar el pueblo de Israel.

4 Но слово царя Иоаву и военачальникам превозмогло; и пошел Иоав с военачальниками от царя считать народ Израильский.

5. Ja he menivät Jordanin yli ja leiriytyivät Aroeriin, oikealle puolelle jokilaakson keskikohdalla olevaa kaupunkia, Gaadiin ja Jaeseriin päin.

5. Ja he menivät Jordanin ylitse ja sioittivat itsensä Aroeriin, oikialle puolelle sitä paikkaa, joka on keskellä Gadin ojaa, Jaeserin tykönä;

5. Ja he menit Jordanin ylidze ja sioitit idzens Aroerijn oikialle puolelle sitä paicka joca on Gadin ojas ja Jaeseris.

5 And they passed over the Jordan and encamped in Aroer on the right side of the city that is in the middle of the valley of Gad and to Jazer.

5. And they passed over Jordan, and pitched in Aroer, on the right side of the city that lieth in the midst of the river of Gad, and toward Jazer:

5. Und sie gingen über den Jordan und lagerten sich zu Aroer, zur Rechten der Stadt, die am Bach Gad liegt, und gen Jaser hin,

5. Y pasando el Jordán asentaron en Aroer, a la mano derecha de la ciudad que está en medio del arroyo de Gad, y junto a Jazer.

5 И перешли они Иордан и остановились в Ароере, на правой стороне города, который среди долины Гадовой, к Иазеру;

6. Sitten he tulivat Gileadiin ja Tahtim-Hodsin maahan; sitten he tulivat Daan-Jaaniin ja sieltä ympäri Siidoniin.

6. Ja tulivat Gileadiin ja alhaiseen maahan Hadsiin, sitte tulivat he DanJaniin ja Zidonia ympärinsä;

6. Ja tulit Gileadijn ja sijhen alhaisen maahan Hadsijn sijtte tulit he DanJanijn ja Zidonit ymbärins.

6 Then they came to Gilead and to the land of Tahtim-hodshi. And they came to Dan-jaan and all around to Sidon,

6. Then they came to Gilead, and to the land of Tahtimhodshi; and they came to Danjaan, and about to Zidon,

6. und kamen gen Gilead und ins Niederland Hodsi, und kamen gen Dan-Jaan und um Sidon her,

6. Y después vinieron a Galaad, y a la tierra baja de Hodsi; y de allí vinieron a Danjaán, y al rededor de Sidón.

6 и пришли в Галаад и в землю Тахтим-Ходши; и пришли в Дан-Яан и обошли Сидон;

7. Sitten he tulivat Tyyron linnoitukseen ja kaikkiin hivviläisten ja kanaanilaisten kaupunkeihin ja menivät sieltä Juudan Etelämaahan Beersebaan asti.

7. Ja tulivat vahvaan kaupunkiin Tyroon ja kaikkiin Heviläisten ja Kanaanealaisten kaupunkeihin. Sitte he läksivät sieltä etelän puolelle Juudaa BerSebaan asti;

7. Ja tulit sijhen wahwan Caupungijn Tyroon ja caickijn Hewerein ja Cananerein Caupungeihin. Sijtte he läxit sieldä ja tulit etelän puolelle Judat ja BerSebat.

7 and came to the stronghold of Tyre and to all the cities of the Hivites and of the Canaanites. And they went out to the south of Judah, at Beer-sheba.

7. And came to the strong hold of Tyre, and to all the cities of the Hivites, and of the Canaanites: and they went out to the south of Judah, even to Beersheba.

7. und kamen zu der festen Stadt Tyrus und allen Städten der Heviter und Kanaaniter, und kamen hinaus an den Mittag Juda's gen Beer-Seba,

7. Y vinieron a la fortaleza de Tiro, y a todas las ciudades de los Heveos, y de los Cananeos, y salieron al mediodía de Judá a Beer-seba.

7 и пришли к укреплению Тира и во все города Хивеян и Хананеян и вышли на юг Иудеи в Вирсавию;

8. Ja kun he olivat kierrelleet koko maan, tulivat he yhdeksän kuukauden ja kahdenkymmenen päivän kuluttua takaisin Jerusalemiin.

8. Ja kävivät kaiken maan ympäri, ja tulivat yhdeksän kuukauden ja kahdenkymmenen päivän perästä Jerusalemiin jällensä.

8. Ja käwit caiken maan ymbärins ja tulit yhdexän Cuucauden ja cahdenkymmenen päiwän peräst Jerusalemijn jällens.

8 So when they had gone to and fro through all the land, they came to Jerusalem at the end of nine months and twenty days.

8. So when they had gone through all the land, they came to Jerusalem at the end of nine months and twenty days.

8. und durchzogen das ganze land und kamen nach neuen Monaten und zwanzig Tagen gen Jerusalem.

8. Y después que hubieron andado toda la tierra, volvieron a Jerusalem después de nueve meses y veinte dias.

8 и обошли всю землю и пришли чрез девять месяцев и двадцать дней в Иерусалим.

9. Ja Jooab ilmoitti kuninkaalle kansan lasketun lukumäärän: Israelissa oli kahdeksansataa tuhatta sotakuntoista miekkamiestä, ja Juudassa oli viisisataa tuhatta miestä.

9. Ja Joab antoi kuninkaalle kansan luvun, ja Israelissa oli kahdeksansataa tuhatta vahvaa miekan ulosvetävää sotamiestä; mutta Juudassa oli viisisataa tuhatta miestä.

9. Ja Joab andoi Cuningalle Canssan lugun ja Israelis oli candexan sata tuhatta wahwa sotamiestä jotca aseilla käwit ulos. Mutta Judaas oli wijsisata tuhatta miestä.

9 And Joab gave the sum of the numbering of the people to the king. And there were in Israel eight hundred thousand valiant men who drew the sword and the men of Judah were five hundred thousand men.

9. And Joab gave up the sum of the number of the people unto the king: and there were in Israel eight hundred thousand valiant men that drew the sword; and the men of Judah were five hundred thousand men.

9. Und Joab gab dem König die Summe des Volks, das gezählt war. Und es waren in Israel achthundertmal tausend starke Männer, die das Schwert auszogen, und in Juda fünfhundertmal tausend Mann.

9. Y Joab dió la cuenta del número del pueblo al rey: y fueron los de Israel ochocientos mil hombres fuertes, que sacaban espada: y de los de Judá fueron quinientos mil hombres.

9 И подал Иоав список народной переписи царю; и оказалось, что Израильтян было восемьсот тысяч мужей сильных, способных к войне, а Иудеян пятьсот тысяч.

10. Mutta Daavidin omatunto soimasi häntä, sittenkuin hän oli laskenut kansan, ja Daavid sanoi Herralle: Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt, Herra, anteeksi palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt ylen tyhmästi.

10. Ja Davidin sydän tykytti sitte kuin kansa luettu oli, ja David sanoi Herralle: minä olen sangen suuresti syntiä tehnyt, että minä sen tein. Herra, käännä nyt palvelias pahateko pois; sillä minä olen tehnyt sangen tyhmästi.

10. JA Dawidin sydän tuli murhellisexi sijtte cuin Canssa luettu oli ja Dawid sanoi HERralle: minä olen sangen suurest syndiä tehnyt että minä sen tein HERra käännä nyt palwelias pahateco pois: sillä minä olen tehnyt sangen tyhmäst.

10 And David's heart killed* him after he had numbered the people. And David said to Jehovah, I have sinned greatly in what I have done, but now, O Jehovah, I beseech you, put away the iniquity of your servant, for I have done very foolishly.

10. And David's heart smote him after that he had numbered the people. And David said unto the LORD, I have sinned greatly in that I have done: and now, I beseech thee, O LORD, take away the iniquity of thy servant; for I have done very foolishly.

10. Und das Herz schlug David, nachdem das Volk gezählt war. Und David sprach zum HERRN: Ich habe schwer gesündigt, daß ich das getan habe; und nun, HERR, nimm weg die Missetat deines Knechtes; denn ich habe sehr töricht getan.

10. Y después que David hubo contado el pueblo, hirióle su corazón, y dijo David a Jehová: Yo he pecado gravemente por haber hecho esto; mas ahora Jehová, ruégote que traspases el pecado de tu siervo; porque yo he obrado muy neciamente.

10 И вздрогнуло сердце Давидово после того, как он сосчитал народ.И сказал Давид Господу: тяжко согрешил я, поступив так; и ныне молюТебя, Господи, прости грех раба Твоего, ибо крайне неразумно поступил я.

11. Ja kun Daavid aamulla nousi, oli profeetta Gaadille, Daavidin näkijälle, tullut tämä Herran sana:

11. Ja kuin David huomeneltain nousi, tuli Herran sana prophetan Gadin Davidin näkiän tykö, sanoen:

11. JA cosca Dawid huomeneltain nousi tuli HERran sana Prophetan Gadin tygö Dawidin Näkiän joca sanoi hänelle:

11 And when David rose up in the morning, the word of Jehovah came to the prophet Gad, David's seer, saying,

11. For when David was up in the morning, the word of the LORD came unto the prophet Gad, David's seer, saying,

11. Und da David des Morgens aufstand, kam des HERRN Wort zu Gad, dem Propheten, Davids Seher, und sprach:

11. Y por la mañana cuando David se levantaba, fué palabra de Jehová a Gad profeta, vidente de David, diciendo:

11 Когда Давид встал на другой день утром, то было слово Господа к Гаду пророку, прозорливцу Давида:

12. Mene ja puhu Daavidille: Näin sanoo Herra: Kolme ehtoa minä asetan sinun eteesi; valitse yksi niistä, niin minä teen sen sinulle.

12. Mene ja puhu Davidille: näin sanoo Herra: kolme minä panen sinun etees; valitse itselles niistä yksi, jonka minä sinulle teen.

12. Mene ja puhu Dawidille näin sano HERra: colme minä panen sinun etees walidze idzelles nijstä yxi jonga minä sinulle teen.

12 Go and speak to David, Jehovah says thus, I offer you three things. Choose you one of them, that I may do it to you.

12. Go and say unto David, Thus saith the LORD, I offer thee three things; choose thee one of them, that I may do it unto thee.

12. Gehe hin und rede mit David: So spricht der HERR: Dreierlei bringe ich zu dir; erwähle dir deren eins, daß ich es dir tue.

12. Vé, y habla a David: Así dijo Jehová: Tres cosas te ofrezco: tú te escogerás de estas la una, la cual yo haga.

12 пойди и скажи Давиду: так говорит Господь: три наказания предлагаю Я тебе; выбери себе одно из них, которое совершилось бы над тобою.

13. Niin Gaad meni Daavidin tykö, ilmoitti ja sanoi hänelle: Tuleeko nälkä seitsemäksi vuodeksi sinun maahasi, vai pakenetko sinä kolme kuukautta vihollisiasi, jotka ajavat sinua takaa, vai tuleeko rutto sinun maahasi kolmeksi päiväksi? Mieti nyt ja katso, mitä minä vastaan hänelle, joka minut lähetti.

13. Gad tuli Davidin tykö, ilmoitti ja sanoi hänelle: tahdotkos että nälkä tulee seitsemäksi ajastajaksi maakunnalles, taikka ettäs kolme kuukautta pakenet vihamiestes edellä ja he ajavat sinua takaa, eli että rutto on kolme päivää sinun maallas? Niin ota nyt vaari, ja katso, mitä minä hänelle vastaan, joka minun lähetti.

13. GAd tuli Dawidin tygö ilmoitti ja sanoi hänelle: tahdotcos että nälkä tule seidzemexi ajastajaxi sinun maacunnalles taicka ettäs colme Cuucautta pakenet sinun wihamiestes edellä eli että rutto on colme päiwä sinun maallas nijn ota nyt waari ja cadzo mitä minä hänelle wastan joca minun lähetti.

13 So Gad came to David and told him and said to him, Shall three years of famine come to you in your land? Or will you flee three months before your foes while they pursue you? Or will there be three days' pestilence in your land? Now decide and see what answer I will return to him who sent me.

13. So Gad came to David, and told him, and said unto him, Shall seven years of famine come unto thee in thy land? or wilt thou flee three months before thine enemies, while they pursue thee? or that there be three days' pestilence in thy land? now advise, and see what answer I shall return to him that sent me.

13. Gad kam zu David und sagte es ihm an und sprach zu ihm: Willst du, daß sieben Jahre Teuerung in dein Land komme? oder daß du drei Monate vor deinen Widersachern fliehen müssest und sie dich verfolgen? oder drei Tage Pestilenz in deinem Lande sei? So merke nun und siehe, was ich wieder sagen soll dem, der mich gesandt hat.

13. Y Gad vino a David, y denuncióle, y díjole: ¿Quiéres que te vengan siete años de hambre en tu tierra? ¿O que huyas tres meses delante de tus enemigos, y que ellos te persigan? ¿O que tres dias haya pestilencia en tu tierra? Piensa ahora, y mira que responderé al que me envió.

13 И пришел Гад к Давиду, и возвестил ему, и сказал ему: избирай себе,быть ли голоду в стране твоей семь лет, или чтобы ты три месяца бегал от неприятелей твоих, и они преследовали тебя, или чтобы в продолжение трех дней была моровая язва в стране твоей? теперь рассуди и реши, что мне отвечать Пославшему меня.

14. Daavid vastasi Gaadille: Minä olen suuressa hädässä. Me tahdomme langeta Herran käsiin, sillä hänen laupeutensa on suuri; ihmisten käsiin minä en tahdo langeta.

14. David sanoi Gadille: minulla on sangen suuri ahdistus; mutta salli meidän langeta Herran käsiin, sillä Herran armo on suuri. En minä tahdo langeta ihmisten käsiin.

14. Dawid sanoi Gadille: minulla on sangen suuri ahdistus mutta langetcam HERran käsijn ( sillä HERran armo on suuri ) en minä tahdo langeta ihmisten käsijn.

14 And David said to Gad, I am in a great strait. Let us fall now into the hand of Jehovah, for his mercies are great and do not let me fall into the hand of man.

14. And David said unto Gad, I am in a great strait: let us fall now into the hand of the LORD; for his mercies are great: and let me not fall into the hand of man.

14. David sprach zu Gad: Es ist mir sehr angst; aber laß uns in die Hand des HERRN fallen, denn seine Barmherzigkeit ist groß; ich will nicht in der Menschen Hand fallen.

14. Entónces David dijo a Gad: En grande angustia estoy. Yo ruego que yo caiga en la mano de Jehová, porque sus miseraciones son muchas, y que yo no caiga en manos de hombres.

14 И сказал Давид Гаду: тяжело мне очень; но пусть впаду я в руки Господа, ибо велико милосердие Его; только бы в руки человеческие не впасть мне.

15. Niin Herra antoi ruton tulla Israeliin, aamusta alkaen määrättyyn aikaan asti; ja kansaa kuoli Daanista Beersebaan asti seitsemänkymmentä tuhatta miestä.

15. Ja Herra antoi ruttotaudin tulla Israeliin, ruveten aamulla niin määrättyyn aikaan asti; ja kansaa kuoli Danista niin BerSebaan asti, seitsemänkymmentä tuhatta miestä.

15. Ja HERra andoi tulla ruttotaudin Israelijn ruweten amulla nijn määrättyn aicaan että Canssa cuoli Danist nijn BerSebaan seidzemenkymmendä tuhatta miestä.

15 So Jehovah sent a pestilence upon Israel from the morning even to the time appointed. And there died of the people from Dan even to Beer-sheba seventy thousand men.

15. So the LORD sent a pestilence upon Israel from the morning even to the time appointed: and there died of the people from Dan even to Beersheba seventy thousand men.

15. Also ließ der HERR Pestilenz in Israel kommen von Morgen an bis zur bestimmten Zeit, daß des Volks starb von Dan an bis gen Beer-Seba siebzigtausend Mann.

15. Y Jehová envió pestilencia en Israel desde la mañana hasta el tiempo señalado: y murieron del pueblo, desde Dan hasta Beer-seba, setenta mil hombres.

15 И послал Господь язву на Израильтян от утра до назначенного времени; и умерло из народа, от Дана до Вирсавии, семьдесят тысяч человек.

16. Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuhotaksensa sen, katui Herra sitä pahaa ja sanoi enkelille, joka kansaa tuhosi: Jo riittää; laske kätesi alas. Ja Herran enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan puimatantereen luona.

16. Ja kuin enkeli ojensi kätensä Jerusalemin ylitse, kadottaaksensa häntä, niin Herra katui sitä pahaa ja sanoi enkelille, joka kansaa hävitti: kyllä jo on; pidä nyt kätes alallansa. Ja Herran enkeli oli Araunan Jebusilaisen riihen tykönä.

16. JA cosca Engeli ojensi kätens Jerusalemin ylidze cadottaxens händä. Nijn HERra cadui sitä pahutta ja sanoi Engelille joca Canssan häwitti: kyllä jo on pidä nyt kätes alallans. Ja HERran Engeli oli Araunan sen Jebuserin rijhes.

16 And when the messenger stretched out his hand toward Jerusalem to destroy it, Jehovah relented of the evil and said to the messenger who destroyed the people, It is enough. Now stay your hand. And the messenger of Jehovah was by the threshing-floor of Araunah the Jebusite.

16. And when the angel stretched out his hand upon Jerusalem to destroy it, the LORD repented him of the evil, and said to the angel that destroyed the people, It is enough: stay now thine hand. And the angel of the LORD was by the threshingplace of Araunah the Jebusite.

16. Und da der Engel seine Hand ausstreckte über Jerusalem, daß er es verderbte, reute den HERRN das Übel, und er sprach zum Engel, zu dem Verderber im Volk: Es ist genug; laß deine Hand ab! Der Engel aber des HERRN war bei der Tenne Aravnas, des Jebusiters.

16. Y como el ángel extendió su mano sobre Jerusalem para destruirla, Jehová se arrepintió de aquel mal, y dijo al ángel que destruía el pueblo. Basta ahora: detén tu mano. Entónces el ángel de Jehová estaba junto a la era de Areuna Jebuseo.

16 И простер Ангел руку свою на Иерусалим, чтобы опустошить его; но Господь пожалел о бедствии и сказал Ангелу, поражавшему народ:довольно, теперь опусти руку твою. Ангел же Господень был тогда у гумна Орны Иевусеянина.

17. Mutta nähdessään enkelin surmaavan kansaa sanoi Daavid Herralle: Katso, minä olen tehnyt syntiä, minä olen tehnyt väärin; mutta nämä minun lampaani, mitä he ovat tehneet? Sattukoon sinun kätesi minuun ja minun isäni perheeseen.

17. Kuin David näki enkelin, joka kansaa löi, sanoi hän Herralle: katso, minä olen syntiä tehnyt ja minä olen sen pahan tehnyt: mitä nämät lampaat ovat tehneet? Anna siis kätes olla minua vastaan ja minun isäni huonetta vastaan.

17. Cosca Dawid näki Engelin joca Canssa löi sanoi hän HERralle: cadzo minä olen syndiä tehnyt ja minä olen sen pahan tehnyt mitä nämät lambat owat tehnet? anna sinun kätes olla minua ja minun Isäni huonetta wastan.

17 And David spoke to Jehovah when he saw the messenger who killed* the people and said, Behold, I have sinned and I have done perversely, but these sheep, what have they done? I beseech you, let your hand, be against me and against my father's house.

17. And David spake unto the LORD when he saw the angel that smote the people, and said, Lo, I have sinned, and I have done wickedly: but these sheep, what have they done? let thine hand, I pray thee, be against me, and against my father's house.

17. Da aber David den Engel sah, der das Volk schlug, sprach er zum HERRN: Siehe, ich habe gesündigt, ich habe die Missetat getan; was habe diese Schafe getan? Laß deine Hand wider mich und meines Vaters Haus sein!

17. Y David dijo a Jehová, cuando vió al ángel que hería al pueblo: Yo pequé, yo hice la maldad: ¿Estas ovejas qué hicieron? Ruégote que tu mano se torne contra mí, y contra la casa de mi padre.

17 И сказал Давид Господу, когда увидел Ангела, поражавшего народ, говоря: вот, я согрешил, я поступил беззаконно; а эти овцы, что сделали они? пусть же рука Твоя обратится на меня и на дом отца моего.

18. Ja Gaad tuli Daavidin tykö samana päivänä ja sanoi hänelle: Mene ja pystytä Herralle alttari jebusilaisen Araunan puimatantereelle.

18. Ja sinä päivänä tuli Gad Davidin tykö ja sanoi hänelle: mene ja rakenna Herralle alttari Jebusilaisen Araunan riiheen.

18. JA sinä päiwänä tuli Gad Dawidin tygö ja sanoi hänelle: mene ja rakenna HERralle Altari sen Jebuserin Araunan rijheen.

18 And Gad came that day to David and said to him, Go up, rear an altar to Jehovah in the threshing-floor of Araunah the Jebusite.

18. And Gad came that day to David, and said unto him, Go up, rear an altar unto the LORD in the threshingfloor of Araunah the Jebusite.

18. Und Gad kam zu David zur selben Zeit und sprach zu ihm: Gehe hinauf und richte dem HERRN einen Altar auf in der Tenne Aravnas, des Jebusiters!

18. Y Gad vino a David aquel día, y díjole: Sube, y haz un altar a Jehová en la era de Areuna Jebuseo.

18 И пришел в тот день Гад к Давиду и сказал: иди, поставь жертвенник Господу на гумне Орны Иевусеянина.

19. Niin Daavid meni, Gaadin sanan ja Herran käskyn mukaan.

19. Ja David meni kohta niinkuin Gad sanoi ja Herra oli käskenyt.

19. Ja Dawid meni cohta nijncuin Gad sanoi ja HERra oli käskenyt.

19 And David went up according to the saying of Gad, as Jehovah commanded.

19. And David, according to the saying of Gad, went up as the LORD commanded.

19. Also ging David hinauf, wie Gad ihm gesagt und der HERR ihm geboten hatte.

19. Y David subió conforme al dicho de Gad, que Jehová había mandado.

19 И пошел Давид по слову Гада, как повелел Господь.

20. Mutta kun Arauna katsahti ulos ja näki kuninkaan palvelijoineen tulevan luoksensa, meni hän ulos ja kumartui kasvoillensa maahan kuninkaan eteen.

20. Mutta kuin Arauna käänsi itsensä, näki hän kuninkaan palvelioinensa tulevan tykönsä; niin Arauna läksi ulos ja lankesi kasvoillensa maahan kuninkaan eteen,

20. Mutta cosca Arauna käänsi idzens näki hän Cuningan tulewan palwelioinens tygöns nijn hän langeis caswoillens.

20 And Araunah looked forth and saw the king and his servants coming on toward him. And Araunah went out and bowed himself before the king with his face to the ground.

20. And Araunah looked, and saw the king and his servants coming on toward him: and Araunah went out, and bowed himself before the king on his face upon the ground.

20. Und da Aravna sich wandte, sah er den König mit seinen Knechten zu ihm herüberkommen und fiel nieder auf sein Angesicht zur Erde

20. Y mirando Areuna, vió al rey y a sus siervos que pasaban a él: y saliendo Areuna inclinóse delante del rey hacia tierra.

20 И взглянул Орна и увидел царя и слуг его, шедших к нему, и вышел Орна и поклонился царю лицем своим до земли.

21. Ja Arauna sanoi: Miksi herrani, kuningas, tulee palvelijansa luo? Daavid vastasi: Ostamaan sinulta puimatantereen, rakentaakseni Herralle alttarin, että vitsaus taukoaisi kansasta.

21. Ja sanoi: miksi herrani kuningas tulee palveliansa tykö? David sanoi: riihtä ostamaan sinulta, rakentaakseni Herralle alttaria, että vitsaus lakkais kansasta.

21. Cumarsi ja sanoi: mixi Cuningas minun Herran tule palwelians tygö? Dawid wastais händä: minä tulin rihtä ostaman raketaxeni HERralle Altari että widzaus lackais Canssasta.

21 And Araunah said, Why has my lord the king come to his servant? And David said, To buy the threshing-floor from you, to build an altar to Jehovah that the plague may be halted from the people.

21. And Araunah said, Wherefore is my lord the king come to his servant? And David said, To buy the threshingfloor of thee, to build an altar unto the LORD, that the plague may be stayed from the people.

21. und sprach: Warum kommt mein Herr, der König, zu seinem Knecht? David sprach: Zu kaufen von dir die Tenne und zu bauen dem HERRN einen Altar, daß die Plage vom Volk aufhöre.

21. Y dijo Areuna: ¿Por qué viene mi señor el rey a su siervo? Y David respondió: Para comprar de tí esta era para edificar en ella altar a Jehová, y que la mortandad cese del pueblo.

21 И сказал Орна: зачем пришел господин мой царь к рабу своему? И сказал Давид: купить у тебя гумно для устроения жертвенника Господу, чтобы прекратилось поражение народа.

22. Arauna sanoi Daavidille: Herrani, kuningas, ottakoon ja uhratkoon, mitä hyväksi näkee. Katso, tässä on härät polttouhriksi ja puimaäkeet sekä härkien valjaat haloiksi.

22. Arauna sanoi Davidille: herrani kuningas ottakaan ja uhratkaan niinkuin hänelle kelpaa. Katso, tässä on härkä polttouhriksi, reet ja kaikki härkäin kalut haloiksi.

22. Arauna sanoi Dawidille: minun Herran Cuningas ottacan ja uhratcan nijncuin hänelle kelpa. Cadzo täsä on härkä polttouhrixi reet ja caicki härkäin calut halgoixi.

22 And Araunah said to David, Let my lord the king take and offer up what seems good to him. Behold, the oxen for the burnt offering and the threshing instruments and the yokes of the oxen for the wood.

22. And Araunah said unto David, Let my lord the king take and offer up what seemeth good unto him: behold, here be oxen for burnt sacrifice, and threshing instruments and other instruments of the oxen for wood.

22. Aber Aravna sprach zu David: Mein Herr, der König, nehme und opfere, wie es ihm gefällt: siehe, da ist ein Rind zum Brandopfer und Schleifen und Geschirr vom Ochsen zu Holz.

22. Y Areuna dijo a David: Tome y sacrifique mi señor el rey lo que bien le pareciere. He aquí bueyes para el holocausto, y trillos, y otros aderezos de bueyes para leña.

22 И сказал Орна Давиду: пусть возьмет и вознесет в жертвугосподин мой, царь, что ему угодно. Вот волы для всесожжения и повозки и упряжь воловья на дрова.

23. Tämän kaiken, kuningas, Arauna antaa kuninkaalle. Ja Arauna sanoi kuninkaalle: Olkoon Herra, sinun Jumalasi, sinulle suosiollinen.

23. Nämät kaikki, kuningas, antaa Arauna kuninkaalle. Ja Arauna sanoi kuninkaalle: Herra sinun Jumalas leppyköön sinulle.

23. Nämät caicki andoi Arauna Cuningalle. Ja Arauna sanoi Cuningalle: sinun HERras Jumalas leppykön sinulle.

23 All this, O king, Araunah gives to the king. And Araunah said to the king, Jehovah your God accept you.

23. All these things did Araunah, as a king, give unto the king. And Araunah said unto the king, The LORD thy God accept thee.

23. Das alles gab Aravna, der König, dem König. Und Aravna sprach zum König: Der HERR, dein Gott, lasse dich ihm angenehm sein.

23. Todo lo da, como un rey, Areuna al rey: Y dijo Areuna al rey: Jehová tu Dios te sea propicio.

23 Все это, царь, Орна отдает царю. Еще сказал Орна царю: Господь Бог твой да будет милостив к тебе!

24. Mutta kuningas sanoi Araunalle: Ei niin, vaan minä ostan ne sinulta täydestä hinnasta, sillä minä en uhraa Herralleni, Jumalalleni, ilmaiseksi saatuja polttouhreja. Niin Daavid osti puimatantereen ja härät viidelläkymmenellä hopeasekelillä.

24. Mutta kuningas sanoi Araunalle: ei suinkaan, vaan minä ostan sen täydellisesti sinulta hinnalla; sillä en minä tee Herralle polttouhria siitä, joka minulle lahjaksi on annettu. Niin osti David riihen ja härjän viidelläkymmenellä hopiasiklillä,

24. Mutta Cuningas sanoi Araunalle: ei suingan waan minä ostan sen sinulda: sillä en minä tee HERralle polttouhria sijtä cuin minulle lahjaxi on annettu. Nijn osti Dawid rijhen ja härjän wijdelläkymmenellä hopia Siclillä.

24 And the king said to Araunah, No, but I will truly buy it from you at a price. Neither will I offer burnt offerings to Jehovah my God which cost me nothing. So David bought the threshing-floor and the oxen for fifty shekels of silver.

24. And the king said unto Araunah, Nay; but I will surely buy it of thee at a price: neither will I offer burnt offerings unto the LORD my God of that which doth cost me nothing. So David bought the threshingfloor and the oxen for fifty shekels of silver.

24. Aber der König sprach zu Aravna: Nicht also, sondern ich will dir's abkaufen um seinen Preis; denn ich will dem HERRN, meinem Gott, nicht Brandopfer tun, das ich umsonst habe. Also kaufte David die Tenne und das Rind um fünfzig Silberlinge

24. Y el rey dijo a Areuna: No, sino por precio te lo compraré: porque no ofreceré a Jehová mi Dios holocaustos por nada. Entónces David compró la era y los bueyes por cincuenta siclos de plata.

24 Но царь сказал Орне: нет, я заплачу тебе, что стоит, и не вознесу Господу Богу моему жертвы, взятой даром. И купил Давид гумнои волов за пятьдесят сиклей серебра.

25. Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja. Niin Herra leppyi maalle, ja vitsaus taukosi Israelista.

25. Ja rakensi Herralle siinä alttarin ja uhrasi polttouhreja ja kiitosuhreja; ja Herra leppyi maakunnalle, ja vitsaus lakkasi Israelissa.

25. Ja rakensi HERralle siellä Altarin ja uhrais polttouhreja ja HERra leppyi maacunnalle ja widzaus lackais Canssast.

25 And David built there an altar to Jehovah and offered burnt offerings and peace offerings. So Jehovah was entreated for the land and the plague was halted from Israel.

25. And David built there an altar unto the LORD, and offered burnt offerings and peace offerings. So the LORD was intreated for the land, and the plague was stayed from Israel.

25. und baute daselbst dem HERRN einen Altar und opferte Brandopfer und Dankopfer. Und der HERR ward dem Land versöhnt, und die Plage hörte auf von dem Volk Israel.

25. Y edificó allí David un altar a Jehová, y sacrificó holocaustos, y pacíficos, y Jehová se aplacó con la tierra, y cesó la plaga de Israel.

25 И соорудил там Давид жертвенник Господу и принес всесожжения имирные жертвы. И умилостивился Господь над страною, и прекратилось поражение Израильтян.