13 luku

Amnon tekee väkivaltaa Taamarille. Absalomin kosto.

1. Sen jälkeen tapahtui tämä. Daavidin pojalla Absalomilla oli kaunis sisar nimeltä Taamar, ja Daavidin poika Amnon rakastui häneen.

1. Ja tapahtui sitte, että Absalomilla Davidin pojalla oli kaunis sisar, jonka nimi oli Tamar; ja Amnon Davidin poika rakasti häntä.

1. JA tapahtui sijtte että Absolomilla Dawidin pojalla oli caunis sisar jonga nimi oli Thamar ja Amnon Dawidin poica racasti händä.

1 And it happened after this, that Absalom the son of David had a fair sister whose name was Tamar. And Amnon the son of David loved her.

1. And it came to pass after this, that Absalom the son of David had a fair sister, whose name was Tamar; and Amnon the son of David loved her.

1. Und es begab sich darnach, daß Absalom, der Sohn Davids, hatte eine schöne Schwester, die hieß Thamar; und Amnon, der Sohn Davids, gewann sie lieb.

1. DESPUÉS de esto aconteció, que Absalom, hijo de David, tenía una hermana hermosa que se llamaba Tamar, de la cual se enamoró Amnón hijo de David.

1 И было после того: у Авессалома, сына Давидова, была сестра красивая, по имениФамарь, и полюбил ее Амнон, сын Давида.

2. Ja Amnon tuli aivan sairaaksi tuskasta sisarensa Taamarin tähden; sillä kun tämä oli neitsyt, näytti Amnonista mahdottomalta tehdä hänelle mitään.

2. Ja Amnon saatti itsensä tuskissansa sairaaksi sisarensa Tamarin tähden; sillä hän oli neitsy. Ja näkyi työlääksi Amnonin silmäin edessä hänelle jotakin tehdä.

2. Ja Amnon teeskeli idzens sairaxi Thamarin hänen sisarens tähden: sillä hän oli neidzy. Ja näyi työläxi Amnonin silmäin edes hänelle jotakin tehdä.

2 And Amnon was so frustrated that he fell sick because of his sister Tamar. For she was a virgin and it seemed hard to Amnon to do anything to her.

2. And Amnon was so vexed, that he fell sick for his sister Tamar; for she was a virgin; and Amnon thought it hard for him to do any thing to her.

2. Und dem Amnon ward wehe, als wollte er krank werden um Thamars, seiner Schwester, willen. Denn sie war eine Jungfrau, und es deuchte Amnon schwer sein, daß er ihr etwas sollte tun.

2. Y Amnón fué angustiado, hasta enfermar por Tamar su hermana: porque por ser ella vírgen, parecía a Amnón que sería cosa dificultosa hacerle algo.

2 И скорбел Амнон до того, что заболел из-за Фамари, сестры своей; ибо она была девица, и Амнону казалось трудным что-нибудь сделать с нею.

3. Mutta Amnonilla oli ystävä, nimeltä Joonadab, Daavidin veljen Simean poika; ja Joonadab oli hyvin ovela mies.

3. Mutta Amnonilla oli ystävä,joka kutsuttiin Jonadab, Simean Davidin veljen poika; ja Jonadab oli sangen kavala mies.

3. MUtta Amnonilla oli ystäwä joca cudzuttin Jonadab Simean Dawidin weljen poica ja Jonadab oli sangen cawala mies.

3 But Amnon had a friend whose name was Jonadab, the son of Shimeah, David's brother. And Jonadab was a very sly man.

3. But Amnon had a friend, whose name was Jonadab, the son of Shimeah David's brother: and Jonadab was a very subtil man.

3. Amnon aber hatte einen Freund, der hieß Jonadab, ein Sohn Simeas, Davids Bruders; und derselbe Jonadab war ein sehr weiser Mann.

3. Y Amnón tenía un amigo, que se llamaba Jonadab, hijo de Samma, hermano de David, y Jonadab era hombre muy astuto.

3 Но у Амнона был друг, по имени Ионадав, сын Самая, брата Давидова; и Ионадав был человек очень хитрый.

4. Tämä sanoi hänelle: Miksi sinä kuihdut noin päivä päivältä, kuninkaan poika? Etkö ilmaise minulle sitä? Amnon vastasi hänelle: Minä olen rakastunut veljeni Absalomin sisareen Taamariin.

4. Hän sanoi hänelle: kuninkaan poika, miksis niin laihaksi tulet päivä päivältä? Etkös minulle sitä sano? Niin sanoi Amnon hänelle: minä rakastan Tamaria,veljeni Absalomin sisarta.

4. Hän sanoi hänelle: Cuningan poica mixis nijn laihaxi tulet päiwä päiwäldä? etkös minulle sitä sano? Nijn sanoi Amnon hänelle: minä racastan Thamarit minun weljeni Absalomin sisarta.

4 And he said to him, Why, O son of the king, are you emaciated this way from day to day? Will you not tell me? And Amnon said to him, I love Tamar, my brother Absalom's sister.

4. And he said unto him, Why art thou, being the king's son, lean from day to day? wilt thou not tell me? And Amnon said unto him, I love Tamar, my brother Absalom's sister.

4. Der sprach zu ihm: Warum wirst du so mager, du Königssohn, von Tag zu Tag? Magst du mir's nicht ansagen? Da sprach Amnon zu ihm: Ich habe Thamar, meines Bruders Absalom Schwester, liebgewonnen.

4. Y este le dijo: Hijo del rey, ¿qué es la causa que a las mañanas estás así flaco? ¿No me lo descubrirás a mí? Y Amnón le respondió: Yo amo a Tamar la hermana de mi hermano Absalom.

4 И он сказал ему: отчего ты так худеешь с каждым днем, сын царев, – не откроешь ли мне? И сказал ему Амнон: Фамарь, сестру Авессалома, брата моего, люблю я.

5. Joonadab sanoi hänelle: Paneudu vuoteeseesi ja tekeydy sairaaksi. Ja kun isäsi tulee katsomaan sinua, niin sano hänelle: 'Salli minun sisareni Taamarin tulla antamaan minulle jotakin syötävää; jos hän valmistaisi ruuan minun silmieni edessä, että minä näkisin sen, niin minä söisin hänen kädestään.'

5. Jonadab sanoi hänelle: laske sinus vuoteeses ja teeskele itses sairaaksi: kuin siis sinun isäs tulee katsomaan sinua, niin sano hänelle: tulkaan sisareni Tamar ruokkimaan minua ja valmistamaan ruokaa minun eteeni, että minä näkisin ja söisin hänen kädestänsä.

5. Jonadab sanoi hänelle: laske sinus wuoteses ja teeskele idzes sairaxi cosca sijs sinun Isäs tule cadzoman sinua nijn sano hänelle: tulcan minun sisaren Thamar ruockiman minua ja walmistaman herckua minulle että minä näkisin ja söisin hänen kädestäns.

5 And Jonadab said to him, Lie down on your bed and pretend to be sick. And when your father comes to see you, say to him, Let my sister Tamar come, I beseech you and give me bread to eat and dress the food in my sight, that I may see it and eat it from her hand.

5. And Jonadab said unto him, Lay thee down on thy bed, and make thyself sick: and when thy father cometh to see thee, say unto him, I pray thee, let my sister Tamar come, and give me meat, and dress the meat in my sight, that I may see it, and eat it at her hand.

5. Jonadab sprach zu ihm: Lege dich auf dein Bett und stelle dich krank. Wenn dann dein Vater kommt, dich zu besuchen, so sprich zu ihm: Laß doch meine Schwester Thamar kommen, daß sie mir zu essen gebe und mache vor mir das Essen, daß ich zusehe und von ihrer Hand esse.

5. Y Jonadab le dijo: Acuéstate en tu cama, y finge que estás enfermo: y cuando tu padre viniere a visitarte, díle: Ruégote que venga mi hermana Tamar, para que me conforte con alguna comida, y haga delante de mí alguna vianda, para que viendo la coma de su mano.

5 И сказал ему Ионадав: ложись в постель твою, и притворись больным; и когда отец твой придет навестить тебя: скажи ему: пусть придет Фамарь, сестра моя, и подкрепит меня пищею, приготовив кушанье при моих глазах, чтоб я видел, и ел из рук ее.

6. Niin Amnon paneutui maata ja tekeytyi sairaaksi. Kun kuningas tuli katsomaan häntä, sanoi Amnon kuninkaalle: Salli minun sisareni Taamarin tulla tekemään kaksi kakkua minun silmieni edessä, niin minä syön hänen kädestään.

6. Niin Amnon pani levätä ja teeskeli itsensä sairaaksi. Kuin kuningas tuli häntä katsomaan, sanoi Amnon kuninkaalle: tulkaan minun sisareni Tamar valmistamaan minun eteeni kaksikin herkkua, että minä söisin hänen kädestänsä.

6. Nijn Amnon pani lewätä ja teeskeli idzens sairaxi. Cosca Cuningas tuli händä cadzoman sanoi Amnon Cuningalle: tulcan minun sisaren Thamar walmistaman minun eteeni yhden hercun eli caxi että minä söisin hänen kädestäns.

6 So Amnon lay down and pretend to be sick. And when the king came to see him, Amnon said to the king, Let my sister Tamar come, I beseech you and make me a couple of cakes in my sight, that I may eat from her hand.

6. So Amnon lay down, and made himself sick: and when the king was come to see him, Amnon said unto the king, I pray thee, let Tamar my sister come, and make me a couple of cakes in my sight, that I may eat at her hand.

6. Also legte sich Amnon und stellte sich krank. Da nun der König kam, ihn zu besuchen, sprach Amnon zum König: Laß doch meine Schwester Thamar kommen, daß sie vor mir einen Kuchen oder zwei mache und ich von ihrer Hand esse.

6. Y Amnón se acostó, y fingió que estaba enfermo, y vino el rey a visitarle: y Amnón dijo al rey: Yo te ruego que venga mi hermana Tamar, y haga delante de mí dos hojuelas que coma yo de su mano.

6 И лег Амнон и притворился больным, и пришел царь навестить его; и сказал Амнон царю: пусть придет Фамарь, сестра моя,и испечет при моих глазах лепешку, или две, и я поем из рук ее.

7. Silloin Daavid lähetti sanan Taamarille linnaan ja käski sanoa hänelle: Mene veljesi Amnonin taloon ja valmista hänelle ruokaa.

7. Niin lähetti David sanan Tamarille huoneesen ja antoi hänelle sanoa: mene veljes Amnonin huoneesen ja valmista hänelle ruokaa.

7. Nijn lähetti Dawid sanan Thamarille huoneseens ja andoi hänelle sanoa: mene sinun weljes Amnonin huoneseen ja walmista hänelle ruoca.

7 Then David sent home to Tamar, saying, Go now to your brother Amnon's house and make food for him.

7. Then David sent home to Tamar, saying, Go now to thy brother Amnon's house, and dress him meat.

7. Da sandte David nach Thamar ins Haus und ließ ihr sagen: Gehe hin ins Haus deines Bruders Amnon und mache ihm eine Speise.

7. Y David envió a Tamar a su casa, diciendo: Vé ahora a casa de Amnón tu hermano, y házle de comer.

7 И послал Давид к Фамари в дом сказать: пойди вдом Амнона, брата твоего, и приготовь ему кушанье.

8. Niin Taamar meni veljensä Amnonin taloon, jossa tämä makasi. Ja hän otti taikinaa, sotki ja teki kakkuja hänen silmiensä edessä ja paistoi kakut,

8. Tamar meni veljensä Amnonin huoneesen, ja hän makasi vuoteessa; ja hän otti taikinan, sotkui ja valmisti sen hänen silmäinsä edessä, ja kypsensi ne herkut.

8. Thamar meni hänen weljens Amnonin huoneseen ja hän macais wuotees ja hän otti taikinan sotcui ja keitti sen hänen silmäins edes ja walmisti hänelle hercun.

8 So Tamar went to her brother Amnon's house and he was laid down. And she took dough and kneaded it and made cakes in his sight and baked the cakes.

8. So Tamar went to her brother Amnon's house; and he was laid down. And she took flour, and kneaded it, and made cakes in his sight, and did bake the cakes.

8. Thamar ging hin ins Haus ihres Bruders Amnon; er aber lag im Bett. Und sie nahm einen Teig und knetete und bereitete es vor seinen Augen und buk die Kuchen.

8. Entónces Tamar fué a casa de su hermano Amnón, el cual estaba acostado: y tomó harina, y amasó, e hizo hojuelas delante de él, y aderezó las hojuelas.

8 И пошла она в дом брата своего Амнона; а он лежит. И взяла она муки и замесила, и изготовила пред глазами его и испекла лепешки,

9. otti pannun ja kaatoi hänen eteensä; mutta tämä ei tahtonut syödä. Ja Amnon sanoi: Toimittakaa kaikki minun luotani ulos. Niin menivät kaikki hänen luotaan ulos.

9. Ja hän otti pannun ja kaasi hänen eteensä, vaan ei hän tahtonut syödä. Ja Amnon sanoi: antakaat kaikki mennä ulos minun tyköäni; niin menivät kaikki ulos hänen tyköänsä.

9. Ja hän otti sen hercun ja caasi hänen eteens waan ei hän tahtonut syödä. Ja Amnon sanoi: anna caicki mennä ulos minun tyköni ja caicki menit ulos.

9 And she took the pan and poured them out before him, but he refused to eat. And Amnon said, Have all men out from me. And they went out every man from him.

9. And she took a pan, and poured them out before him; but he refused to eat. And Amnon said, Have out all men from me. And they went out every man from him.

9. Und sie nahm eine Pfanne und schüttete es vor ihm aus; aber er weigerte sich zu essen. Und Amnon sprach: Laßt jedermann von mir hinausgehen. Und es ging jedermann von ihm hinaus.

9. Y tomando la sarten sacólas delante de él: mas él no quiso comer. Y dijo Amnon: Echád fuera de aquí a todos. Y todos se salieron de allí.

9 и взяла сковороду и выложила пред ним; но он не хотел есть. И сказал Амнон: пусть все выйдут от меня. И вышли от неговсе люди,

10. Sitten Amnon sanoi Taamarille: Tuo ruoka tänne sisähuoneeseen, syödäkseni sinun kädestäsi. Niin Taamar otti tekemänsä kakut ja toi ne sisähuoneeseen veljellensä Amnonille.

10. Niin sanoi Amnon Tamarille: kanna ruoka kamariin syödäkseni kädestäs. Niin Tamar otti herkun, jonka hän valmistanut oli, ja kantoi kamariin veljensä Amnonin tykö.

10. Nijn sanoi Amnon Thamarille: canna ruoca Camarijn syödäxeni kädestäs. Nijn Thamar otti hercun jonga hän walmistanut oli ja candoi Camarijn Amnonin hänen weljens tygö.

10 And Amnon said to Tamar, Bring the food into the chamber that I may eat from your hand. And Tamar took the cakes that she had made and brought them into the chamber to Amnon her brother. And she laid her hand on her head and went her way, crying aloud as she went.

10. And Amnon said unto Tamar, Bring the meat into the chamber, that I may eat of thine hand. And Tamar took the cakes which she had made, and brought them into the chamber to Amnon her brother.

10. Da sprach Amnon zu Thamar: Bringe das Essen in die Kammer, daß ich von deiner Hand esse. Da nahm Thamar die Kuchen, die sie gemacht hatte, und brachte sie zu Amnon, ihrem Bruder, in die Kammer.

10. Entónces Amnón dijo a Tamar: Trae la comida a la recámara, para que yo coma de tu mano. Y tomando Tamar las hojuelas que había cocido, llevólas a su hermano Amnón a la recámara.

10 и сказал Амнон Фамари: отнеси кушанье во внутреннюю комнату, и я поем из рук твоих. И взяла Фамарь лепешки, которые приготовила, и отнесла Амнону, брату своему, во внутреннюю комнату.

11. Mutta kun hän tarjosi niitä tälle syödä, tarttui tämä häneen ja sanoi hänelle: Tule, makaa minun kanssani, sisareni!

11. Ja kuin hän taritsi hänelle syödä, tarttui hän häneen ja sanoi hänelle: tule minun sisareni ja makaa minun kanssani.

11. Ja cuin hän taridzi hänelle syödä tarttui hän häneen ja sanoi hänelle: tule minun sisaren ja maca minun cansani.

11 And when she had brought them near to him to eat, he took hold of her and said to her, Come, lie with me, my sister.

11. And when she had brought them unto him to eat, he took hold of her, and said unto her, Come lie with me, my sister.

11. Und da sie es zu ihm brachte, daß er äße, ergriff er sie und sprach zu ihr: Komm her, meine Schwester, schlaf bei mir!

11. Y como ella se las puso delante para que comiese, él trabó de ella, diciéndole: Ven, hermana mía, duerme conmigo.

11 И когда она поставила пред ним, чтоб он ел, то он схватил ее, и сказал ей: иди, ложись со мною, сестра моя.

12. Mutta hän sanoi: Pois se, veljeni, älä tee minulle väkivaltaa; sillä semmoista ei saa tehdä Israelissa. Älä tee sellaista häpeällistä tekoa.

12. Mutta hän sanoi: ei, minun veljeni, älä minua häpäise! sillä ei niin pidä tehtämän Israelissa. älä tee hulluutta.

12. Mutta hän sanoi: ei minun weljen älä minua häwäise sillä ei nijn ole tapa tehdä Israelis Älä tee tätä hulluutta.

12 And she answered him, No, my brother, do not force me, for no such thing ought to be done in Israel. Do not do this senselessness.

12. And she answered him, Nay, my brother, do not force me; for no such thing ought to be done in Israel: do not thou this folly.

12. Sie aber sprach zu ihm: Nicht, mein Bruder, schwäche mich nicht, denn so tut man nicht in Israel; tue nicht eine solche Torheit!

12. Ella entónces le respondió: No, hermano mío, no me hagas fuerza: porque no se hace así en Israel: no hagas tal locura.

12 Но она сказала: нет, брат мой, не бесчести меня, ибо не делается так в Израиле; не делай этого безумия.

13. Mihin minä joutuisin häpeäni kanssa? Ja sinua pidettäisiin Israelissa houkkana. Puhu nyt kuninkaan kanssa; hän ei minua sinulta kiellä.

13. Kuhunka minun pitäis häpiäni sälyttämän? Ja sinä tulisit niinkuin tyhmä Israelissa. Puhu paremmin kuninkaan kanssa, sillä ei hän minua sinulta kiellä.

13. Cusa pidäis minun oleman minun häpiäni tähden? Ja sinä tulisit nijncuin yxi tyhmä Israelis. Puhu paremmin Cuningan cansa ei hän minua sinulda kiellä.

13 And I, where shall I carry my shame? And as for you, you will be as one of the fools in Israel. Now therefore, I beseech you, speak to the king, because he will not withhold me from you.

13. And I, whither shall I cause my shame to go? and as for thee, thou shalt be as one of the fools in Israel. Now therefore, I pray thee, speak unto the king; for he will not withhold me from thee.

13. Wo will ich mit meiner Schande hin? Und du wirst sein wie die Toren in Israel. Rede aber mit dem König; der wird mich dir nicht versagen.

13. Porque ¿dónde iría yo con mi deshonra? Y aun tú serías estimado como uno de los insensatos de Israel. Yo te ruego ahora que hables al rey, que no me negará a tí.

13 И я, куда пойду я с моим бесчестием? И ты, ты будешь одним из безумных в Израиле. Ты поговори с царем; он не откажет отдать меня тебе.

14. Mutta tämä ei tahtonut kuulla häntä, vaan voitti hänet, teki hänelle väkivaltaa ja makasi hänet.

14. Mutta ei hän tahtonut kuulla häntä, vaan voitti hänen, häpäisi ja makasi hänen.

14. Mutta ei hän cuullut händä waan woitti hänen häwäis ja macais hänen.

14 However he would not listen to her voice, but being stronger than she, he forced her and lay with her.

14. Howbeit he would not hearken unto her voice: but, being stronger than she, forced her, and lay with her.

14. Aber er wollte nicht gehorchen und überwältigte sie und schwächte sie und schlief bei ihr.

14. Mas él no la quiso oir, ántes pudiendo más que ella la forzó, y durmió con ella.

14 Но он не хотел слушать слов ее, и преодолел ее, и изнасиловал ее, и лежал с нею.

15. Mutta sitten valtasi Amnonin ylen suuri vastenmielisyys häntä kohtaan: vastenmielisyys häntä kohtaan oli suurempi kuin rakkaus, jolla hän oli häntä rakastanut. Ja Amnon sanoi hänelle: Nouse, mene tiehesi.

15. Sitte vihasi Amnon häntä sangen suurella vihalla, niin että viha, jolla hän häntä vihasi oli suurempi, kuin rakkaus ennen oli, jolla hän häntä rakasti. Ja Amnon sanoi hänelle: nouse ja mene.

15. Ja Amnon wihais händä suurest nijn että wiha tuli suuremmaxi cuin rackaus ennen oli. Ja Amnon sanoi hänelle: nouse ja mene.

15 Then Amnon hated her with exceedingly great hatred, for the hatred with which he hated her was greater than the love with which he had loved her. And Amnon said to her, Arise, be gone.

15. Then Amnon hated her exceedingly; so that the hatred wherewith he hated her was greater than the love wherewith he had loved her. And Amnon said unto her, Arise, be gone.

15. Und Amnon ward ihr überaus gram, daß der Haß größer war, denn vorhin die Liebe war. Und Amnon sprach zu ihr: Mache dich auf und hebe dich!

15. Y aborrecióla Amnón de tan grande aborrecimiento, que el odio con que la aborreció después, fué mayor que el amor con que la había amado. Y díjole Amnon: Levántate, y véte.

15 Потом возненавидел ее Амнон величайшею ненавистью, так что ненависть, какою он возненавидел ее, была сильнее любви, какую имел к ней; и сказал ей Амнон: встань, уйди.

16. Silloin hän sanoi hänelle: Eikö tämä rikos, että ajat minut pois, ole vielä suurempi kuin se toinen, jonka olet minulle tehnyt? Mutta hän ei tahtonut kuulla häntä,

16. Mutta hän sanoi: eikö tämä pahuus ole suurempi kuin se toinen, jonka sinä olet tehnyt minun kanssani, ettäs minun ajat ulos. Mutta ei hän tahtonut kuulla häntä;

16. Mutta hän sanoi: tämä pahus on suurembi cuin se toinen cuins olet tehnyt minun cansani ettäs minun ajat ulos. Mutta ei hän cuullut händä.

16 And she said to him, Not so, because this great wrong in putting me forth is (worse) than the other that you did to me. But he would not listen to her.

16. And she said unto him, There is no cause: this evil in sending me away is greater than the other that thou didst unto me. But he would not hearken unto her.

16. Sie aber sprach zu ihm: Das Übel ist größer denn das andere, das du an mir getan hast, daß du mich ausstößest. Aber er gehorchte ihrer Stimme nicht,

16. Y ella le respondió: No es razón. Mayor mal es este de echarme, que el que me has hecho. Mas él no la quiso oir.

16 И Фамарь сказала ему: нет, прогнать меня – это зло больше первого, которое тысделал со мною. Но он не хотел слушать ее.

17. vaan huusi nuoren miehen, joka häntä palveli, ja sanoi: Ajakaa ulos minun luotani tämä, ja lukitse ovi hänen jälkeensä.

17. Vaan kutsui nuorukaisensa, joka häntä palveli ja sanoi: aja tämä ulos minun tyköäni, ja sulje ovi kiinni hänen jälkeensä.

17. Waan cudzui nuorucaisens joca händä palweli ja sanoi: aja tämä ulos minun tyköni ja sulje owi kijnni hänen jälkens.

17 Then he called his servant who ministered to him and said, Put this woman out from me now and bolt the door after her.

17. Then he called his servant that ministered unto him, and said, Put now this woman out from me, and bolt the door after her.

17. sondern rief seinen Knaben, der sein Diener war, und sprach: Treibe diese von mir hinaus und schließe die Tür hinter ihr zu!

17. Ántes llamando a su criado, que le servía, le dijo: Échame esta allá fuera, y cierra la puerta tras ella.

17 И позвал отрока своего, который служил ему, и сказал: прогони эту от меня вон и запри дверь за нею.

18. Ja tytöllä oli yllään pitkäliepeinen, hihallinen ihokas; sillä sellaisiin viittoihin olivat kuninkaan tyttäret puetut neitsyenä ollessaan. Ja kun palvelija oli vienyt hänet ulos ja lukinnut oven hänen jälkeensä,

18. Ja hänen yllänsä oli kirjava hame; sillä senkaltaisilla hameilla olivat kuninkaan tyttäret vaatetetut, niinkauvan kuin he olivat neitseet. Ja kuin hänen palveliansa oli hänen ajanut ulos ja sulkenut oven hänen jälkeensä,

18. Ja hänen ylläns oli kirjawa hame: sillä sencaltaisilla hameilla olit Cuningan tyttäret waatetetut nijncauwan cuin he olit neidzet. Ja cosca hänen palwelians oli hänen ajanut ulos ja sulkenut owen hänen jälkens:

18 And she had a garment of various colors upon her, for with such robes were the king's daughters who were virgins appareled. Then his servant brought her out and bolted the door after her.

18. And she had a garment of divers colours upon her: for with such robes were the king's daughters that were virgins apparelled. Then his servant brought her out, and bolted the door after her.

18. Und sie hatte einen bunten Rock an; denn solche Röcke trugen des Königs Töchter, welche Jungfrauen waren. Und da sie sein Diener hinausgetrieben und die Tür hinter ihr zugeschlossen hatte,

18. Y ella tenía una ropa de colores sobre sí, (que las hijas vírgenes de los reyes vestían de aquellas ropas:) y su criado la echó fuera, y cerró la puerta tras ella.

18 На ней была разноцветная одежда, ибо такие верхние одежды носили царские дочери-девицы. И вывел ее слуга вон и запер за нею дверь.

19. sirotteli Taamar tuhkaa päähänsä ja repäisi pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan, joka hänellä oli yllänsä, pani kätensä päänsä päälle ja meni huutaen lakkaamatta.

19. Heitti Tamar tuhkaa päänsä päälle, ja repäisi sen kirjavan hameen rikki, joka hänen yllänsä oli, ja pani kätensä päänsä päälle, ja huusi mennessänsä.

19. Heitti Thamar tuhca pääns päälle ja rewäissen kirjawan hamen ricki joca hänen ylläns oli ja pani kätens pääns päälle ja huusi mennesäns.

19 And Tamar put ashes on her head and tore her garment of various colors that was on her.

19. And Tamar put ashes on her head, and rent her garment of divers colours that was on her, and laid her hand on her head, and went on crying.

19. warf Thamar Asche auf ihr Haupt und zerriß den bunten Rock, den sie anhatte, und legte ihre Hand auf das Haupt und ging daher und schrie.

19. Y Tamar tomó ceniza, y esparcióla sobre su cabeza, y rompió la ropa de colores de que estaba vestida: y puestas sus manos sobre su cabeza, se fué gritando.

19 И посыпала Фамарь пеплом голову свою, и разодрала разноцветнуюодежду, которую имела на себе, и положила руки свои на голову свою, и так шла и вопила.

20. Hänen veljensä Absalom sanoi hänelle: Onko veljesi Amnon ollut sinun kanssasi? Vaikene nyt, sisareni, onhan hän veljesi. Älä pane tätä asiaa niin sydämellesi. Niin Taamar jäi hyljättynä veljensä Absalomin taloon.

20. Ja hänen veljensä Absalom sanoi hänelle: onko sinun veljes Amnon ollut sinun kanssas? Ole ääneti sisareni: se on sinun veljes, älä sitä niin pane sydämees. Niin Tamar jäi yksinäiseksi veljensä Absalomin huoneesen.

20. Ja hänen weljens Absalom sanoi hänelle: ongo sinun weljes Amnon ollut sinun cansas? ole äneti minun sisaren se on sinun weljes älä sitä nijn pane sydämes. Nijn Thamar jäi yxinäisexi Absalomin hänen weljens huoneseen.

20 And Absalom her brother said to her, Has Amnon your brother been with you? But now hold your peace, my sister. He is your brother. Do not take this thing to heart. So Tamar remained desolate in her brother Absalom's house.

20. And Absalom her brother said unto her, Hath Amnon thy brother been with thee? but hold now thy peace, my sister: he is thy brother; regard not this thing. So Tamar remained desolate in her brother Absalom's house.

20. Und ihr Bruder Absalom sprach zu Ihr: Ist denn dein Bruder Amnon bei dir gewesen? Nun, meine Schwester, schweig still; es ist dein Bruder, und nimm die Sache nicht so zu Herzen. Also blieb Thamar einsam in Absaloms, ihres Bruders, Haus.

20. Y le dijo su hermano Absalom: ¿Ha estado contigo tu hermano Amnón? Calla, pues, ahora hermana mía, tu hermano es, no pongas tu corazón en este negocio. Y Tamar se quedó desconsolada en casa de su hermano Absalom.

20 И сказал ей Авессалом, брат ее: не Амнон ли, брат твой, был с тобою? – но теперь молчи, сестра моя; он – брат твой; не сокрушайся сердцем твоим об этом деле. И жила Фамарь в одиночестве в доме Авессалома, брата своего.

21. Kun kuningas Daavid kuuli kaiken tämän, vihastui hän kovin.

21. Ja kuin kuningas David kaikki nämät kuuli vihastui hän sangen suuresti.

21. Ja cosca Cuningas Dawid caicki nämät cuuli wihastui hän sangen suurest.

21 But when king David heard of all these things, he was very angry.

21. But when king David heard of all these things, he was very wroth.

21. Und da der König David solches alles hörte, ward er sehr zornig. Aber Absalom redete nicht mit Amnon, weder Böses noch Gutes;

21. Y el rey David, oyendo todo esto, fué muy enojado.

21 И услышал царь Давид обо всем этом, и сильно разгневался.

22. Mutta Absalom ei puhunut Amnonille sanaakaan, ei pahaa eikä hyvää, sillä Absalom vihasi Amnonia, sentähden että tämä oli tehnyt väkivaltaa hänen sisarellensa Taamarille.

22. Mutta Absalom ei puhunut Amnonille pahaa eli hyvää; vaan Absalom vihasi Amnonia että hän häpäisi hänen sisarensa Tamarin.

22. Mutta Absalom ei puhunut Amnonille paha eli hywä waan Absalom wihais Amnonit että hän häwäis hänen sisarens Thamarin.

22 And Absalom spoke to Amnon neither good nor bad, for Absalom hated Amnon, because he had forced his sister Tamar.

22. And Absalom spake unto his brother Amnon neither good nor bad: for Absalom hated Amnon, because he had forced his sister Tamar.

22. denn Absalom war Amnon gram, darum daß er seine Schwester Thamar geschwächt hatte.

22. Mas Absalom no habló, ni malo ni bueno con Amnón, porque Absalom aborrecía a Amnón, porque había forzado a su hermana Tamar.

22 Авессалом же не говорил с Амноном ни худого, ни хорошего; ибо возненавидел Авессалом Амнона за то, что он обесчестил Фамарь, сестру его.

23. Kahden vuoden kuluttua tapahtui, että Absalomilla oli lammasten keritsiäiset Baal-Haasorissa, joka on Efraimin luona. Ja Absalom kutsui sinne kaikki kuninkaan pojat.

23. Kahden vuoden perästä antoi Absalom kerittää lampaitansa BaalHatsarissa, joka on Ephraimin tykönä; ja Absalom kutsui kaikki kuninkaan lapset.

23. CAhden wuoden peräst andoi Absalom keritä lambaitans BaalHazoris joca on Ephraimin alla ja Absalom cudzui caicki Cuningan lapset.

23 And it happened after two full years, that Absalom had sheep-shearers in Baal-hazor, which is beside Ephraim and Absalom invited all the king's sons.

23. And it came to pass after two full years, that Absalom had sheepshearers in Baalhazor, which is beside Ephraim: and Absalom invited all the king's sons.

23. Über zwei Jahre aber hatte Absalom Schafscherer zu Baal-Hazor, das bei Ephraim liegt; und Absalom lud alle Kinder des Königs

23. Y aconteció, pasados dos años de tiempo, que Absalom tenía trasquiladores en Baal-hasor, que es junto a Efraim. Y convidó Absalom a todos los hijos del rey,

23 Чрез два года было стрижение овец у Авессалома в Ваал – Гацоре, что у Ефрема, и позвал Авессалом всех сыновей царских.

24. Ja Absalom tuli kuninkaan tykö ja sanoi: Katso, palvelijallasi on lammasten keritsiäiset; jospa kuningaskin palvelijoineen tulisi palvelijansa luo.

24. Ja Absalom tuli myös kuninkaan tykö ja sanoi: katso, palveliallas ovat nyt lammasten keritsiät: minä rukoilen, että kuningas palvelioinensa tulis palveliansa tykö.

24. Ja Absalom tuli myös Cuningan tygö ja sanoi: cadzo sinun palweliallas on lammasten keridziä minä rucoilen että Cuningas palwelioinens tulis palwelians tygö.

24 And Absalom came to the king and said, Behold now, your servant has sheep-shearers. Let the king, I beseech you and his servants go with your servant.

24. And Absalom came to the king, and said, Behold now, thy servant hath sheepshearers; let the king, I beseech thee, and his servants go with thy servant.

24. und kam zum König und sprach: Siehe, dein Knecht hat Schafscherer; der König wolle samt seinen Knechten mit seinem Knecht gehen.

24. Y vino Absalom al rey, y díjole: He aquí, tu siervo tiene ahora trasquiladores: yo ruego que venga el rey y sus siervos con tu siervo.

24 И пришел Авессалом к царю и сказал: вот, ныне стрижение овецу раба твоего; пусть пойдет царь и слуги его с рабом твоим.

25. Mutta kuningas vastasi Absalomille: Ei niin, poikani, älkäämme tulko kaikki, ettemme olisi sinulle vaivaksi. Ja vaikka hän pyytämällä pyysi häntä, ei hän kuitenkaan tahtonut mennä, vaan hyvästeli hänet.

25. Mutta kuningas sanoi Absalomille: ei niin, poikani, älkäämme kaikki menkö, ettemme tekisi sinulle vaivaa. Ja vaikka hän suuresti rukoili häntä, ei hän kuitenkaan tahtonut mennä, vaan siunasi häntä.

25. Mutta Cuningas sanoi Absalomille: ei nijn minun poican älkäm caicki mengö tekemän sinulle waiwa. Ja cosca hän suurest rucoili händä ei hän cuitengan tahtonut mennä waan siunais händä.

25 And the king said to Absalom, No, my son, let us not all go, lest we are burdensome to you. And he pressed him. However he would not go, but blessed him.

25. And the king said to Absalom, Nay, my son, let us not all now go, lest we be chargeable unto thee. And he pressed him: howbeit he would not go, but blessed him.

25. Der König aber sprach zu Absalom: Nicht, mein Sohn, laß uns nicht alle gehen, daß wir dich nicht beschweren. Und da er ihn nötigte, wollte er doch nicht gehen, sondern segnete ihn.

25. Y respondió el rey a Absalom: No, hijo mío, no vamos todos, porque no seamos gravosos sobre tí. Y porfió con él, y no quiso venir, mas le bendijo.

25 Но царь сказал Авессалому: нет, сын мой, мы не пойдем все, чтобы не быть тебе в тягость. И сильно упрашивал его Авессалом ; но он не захотел идти, и благословил его.

26. Silloin Absalom sanoi: Jollet itse tulekaan, salli kuitenkin veljeni Amnonin tulla meidän kanssamme. Kuningas sanoi hänelle: Miksi juuri hänen olisi mentävä sinun kanssasi?

26. Absalom sanoi: jollet sinä tule, niin salli veljeni Amnonin käydä meidän kanssamme. Kuningas sanoi hänelle: mitä hän menee sinun kanssas?

26. Absalom sanoi: eikö minun weljen Amnon käy meidän cansam? Cuningas sanoi hänelle: mitä hän mene sinun cansas?

26 Then Absalom said, If not, I beseech you, let my brother Amnon go with us. And the king said to him, Why should he go with you?

26. Then said Absalom, If not, I pray thee, let my brother Amnon go with us. And the king said unto him, Why should he go with thee?

26. Absalom sprach: Soll denn nicht mein Bruder Amnon mit uns gehen? Der König sprach zu ihm: Warum soll er mit dir gehen?

26. Entónces dijo Absalom: Si no, ruégote que venga con nosotros Amnón mi hermano. Y el rey le respondió: ¿Para qué ha de ir contigo?

26 И сказал ему Авессалом: по крайней мере пусть пойдет с нами Амнон, брат мой. И сказал ему царь: зачем ему идти с тобою?

27. Mutta kun Absalom pyytämällä pyysi häntä, päästi hän Amnonin ja kaikki muut kuninkaan pojat menemään hänen kanssansa.

27. Niin Absalom vaati häntä, että hän antoi Amnonin ja kaikki kuninkaan lapset mennä heidän kanssansa.

27. Nijn Absalom waadei händä että hän andoi Amnonin ja caicki Cuningan lapset mennä heidän cansans.

27 But Absalom pressed him and he let Amnon and all the king's sons go with him.

27. But Absalom pressed him, that he let Amnon and all the king's sons go with him.

27. Da nötigte ihn Absalom, daß er mit ihm ließ Amnon und alle Kinder des Königs.

27. Y como Absalom le importunase, dejó ir con él a Amnón, y a todos los hijos del rey.

27 Но Авессалом упросил его, и он отпустил с ним Амнона и всех царских сыновей.

28. Ja Absalom käski palvelijoitaan ja sanoi: Pitäkää silmällä, milloin Amnonin sydän tulee iloiseksi viinistä, ja kun minä sanon teille: 'Surmatkaa Amnon', niin tappakaa hänet älkääkä peljätkö; sillä minähän olen teitä käskenyt. Olkaa lujat ja urhoolliset.

28. Ja Absalom käski palvelioillensa ja sanoi: ottakaat vaari kuin Amnon tulee iloiseksi viinasta ja minä sanon teille: lyökäät Amnon! niin tappakaat häntä, älkäät peljätkö, sillä minä olen sen teille käskenyt, olkaat rohkiat ja miehuulliset siihen.

28. Ja Absalom käski palwelioillens ja sanoi: ottacat waari cosca Amnon tule iloisexi wijnasta ja minä sanon teille: lyökät Amnon nijn tappacat händä älkät peljätkö: sillä minä olen sen teille käskenyt olcat rohkiat ja miehulliset sijhen.

28 And Absalom commanded his servants, saying, Notice you* now, when Amnon's heart is merry with wine and when I say to you*, Strike Amnon, then kill him. Do not fear; have I not commanded you*? Be courageous and be valiant.

28. Now Absalom had commanded his servants, saying, Mark ye now when Amnon's heart is merry with wine, and when I say unto you, Smite Amnon; then kill him, fear not: have not I commanded you? be courageous, and be valiant.

28. Absalom aber gebot seinen Leuten und sprach: Sehet darauf, wenn Amnon guter Dinge wird von dem Wein und ich zu euch spreche: Schlagt Amnon und tötet ihn, daß ihr euch nicht fürchtet; denn ich hab's euch geheißen. Seid getrost und frisch daran!

28. Y había mandado Absalom a sus criados, diciendo: Yo os ruego que miréis, cuando el corazón de Amnón estará alegre del vino, y cuando yo os dijere: Heríd a Amnon; entónces matádle: y no tengáis temor, que yo os lo he mandado. Esforzáos, pues, y sed hombres valientes.

28 Авессалом же приказал отрокам своим, сказав: смотрите, как толькоразвеселится сердце Амнона от вина, и я скажу вам: „поразите Амнона",тогда убейте его, не бойтесь; это я приказываю вам, будьте смелы и мужественны.

29. Absalomin palvelijat tekivät Amnonille, niinkuin Absalom oli käskenyt. Silloin kaikki kuninkaan pojat nousivat, istuivat kukin muulinsa selkään ja pakenivat.

29. Ja Absalomin palveliat tekivät Amnonille niinkuin Absalom käskenyt oli. Niin kaikki kuninkaan lapset nousivat, ja jokainen istui muulinsa päälle ja pakeni.

29. Ja Absalomin palweliat teit Amnonille nijncuin Absalom heitä käskenyt oli. Nijn caicki Cuningan lapset nousit ja jocainen istui juhtans päälle ja pakeni.

29 And the servants of Absalom did to Amnon as Absalom had commanded. Then all the king's sons arose and every man got up upon his mule and fled.

29. And the servants of Absalom did unto Amnon as Absalom had commanded. Then all the king's sons arose, and every man gat him up upon his mule, and fled.

29. Also taten die Leute Absaloms dem Amnon, wie ihnen Absalom geboten hatte. Da standen alle Kinder des Königs auf, und ein jeglicher setzte sich auf sein Maultier und flohen.

29. Y los criados de Absalom lo hicieron con Amnón como Absalom se lo había mandado, y levantándose todos los hijos del rey subieron todos en sus mulos, y huyeron.

29 И поступили отроки Авессалома с Амноном, как приказал Авессалом. Тогдавстали все царские сыновья, сели каждый на мула своего и убежали.

30. Heidän vielä ollessaan matkalla tuli Daavidille sanoma: Absalom on surmannut kaikki kuninkaan pojat, niin ettei heistä ole jäänyt jäljelle ainoatakaan.

30. Ja kuin he vielä tiellä olivat, tuli sanoma Davidille, sanoen: Absalom on lyönyt kaikki kuninkaan lapset, niin ettei yksikään heistä ole jäänyt.

30. JA cosca he wielä tiellä olit tuli sanoma Dawidille että Absalom oli lyönyt caicki Cuningan lapset nijn ettei yxikän heistä ollut jäänyt.

30 And it happened, while they were in the way, that the news came to David, saying, Absalom has slain all the king's sons and there is not one of them left.

30. And it came to pass, while they were in the way, that tidings came to David, saying, Absalom hath slain all the king's sons, and there is not one of them left.

30. Und da sie noch auf dem Wege waren, kam das Gerücht vor David, daß Absalom hätte alle Kinder des Königs erschlagen, daß nicht einer von ihnen übrig wäre.

30. Y estando aun ellos en el camino, la fama llegó a David, diciendo: Absalom ha asesinado a todos los hijos del rey, que ninguno ha quedado de ellos.

30 Когда они были еще на пути, дошел слух до Давида, что Авессалом умертвил всех царских сыновей, и не осталось ни одного из них.

31. Silloin kuningas nousi, repäisi vaatteensa ja paneutui maahan maata; ja kaikki hänen palvelijansa seisoivat siinä reväistyin vaattein.

31. Niin nousi kuningas ja repäisi vaatteensa rikki, ja heitti itsensä maahan; ja kaikki palveliat, jotka seisoivat hänen ympärillänsä, repäisivät vaatteensa rikki.

31. Nijn nousi Cuningas ja rewäis waattens ricki ja heitti idzens maahan ja caicki palweliat jotca seisoit hänen ymbärilläns rewäisit waattens ricki.

31 Then the king arose and tore his garments and lay on the earth and all his servants stood by with their clothes torn.

31. Then the king arose, and tare his garments, and lay on the earth; and all his servants stood by with their clothes rent.

31. Da stand der König auf und zerriß seine Kleider und legte sich auf die Erde; und alle seine Knechte, die um ihn her standen, zerrissen ihre Kleider.

31. Entónces David levantándose rompió sus vestidos, y echóse en tierra: y todos sus siervos estaban desgarrados sus vestidos.

31 И встал царь, и разодрал одежды свои, и повергся на землю, и все слуги его, предстоящие ему, разодрали одежды свои.

32. Niin Joonadab, Daavidin veljen Simean poika, puhkesi puhumaan ja sanoi: Älköön herrani luulko, että kaikki nuoret miehet, kuninkaan pojat, ovat tapetut; ainoastaan Amnon on kuollut. Sillä ilme Absalomin kasvoilla on tiennyt pahaa siitä päivästä lähtien, jona Amnon teki väkivaltaa hänen sisarellensa Taamarille.

32. Niin vastasi Jonadab Simean Davidin veljen poika ja sanoi: älköön minun Herrani ajatelko, että kaikki nuorukaiset kuninkaan lapsista ovat tapetut, vaan ainoastansa Amnon on kuollut; sillä se on ollut Absalomin mielessä siitä päivästä, kuin hän häpäisi hänen sisarensa Tamarin.

32. Nijn wastais Jonadab Simean Dawidin weljen poica ja sanoi: minun Herran älkön ajatelco että caicki nuorucaiset Cuningan lapsist owat cuollet waan ainoastans Amnon: sillä se on ollut Absalomin mieles sijtä päiwästä cuin hän häwäis sisarens Thamarin.

32 And Jonadab, the son of Shimeah, David's brother, answered and said, Do not let my lord suppose that they have killed all the young men the king's sons, for Amnon only is dead. For by the command of Absalom this has been determined from the day that he forced his sister Tamar.

32. And Jonadab, the son of Shimeah David's brother, answered and said, Let not my lord suppose that they have slain all the young men the king's sons; for Amnon only is dead: for by the appointment of Absalom this hath been determined from the day that he forced his sister Tamar.

32. Da hob Jonadab an, der Sohn Simeas, des Bruders Davids, und sprach: Mein Herr denke nicht, daß alle jungen Männer, die Kinder des Königs tot sind, sondern Amnon ist allein tot. Denn Absalom hat's bei sich behalten von dem Tage an, da er seine Schwester Thamar schwächte.

32. Y respondió Jonadab el hijo de Samma hermano de David, y dijo: No diga mi señor, que han asesinado a todos los mozos, hijos del rey, que solo Amnón es muerto, que en la boca de Absalom estaba puesto desde el día que Amnón forzó a Tamar su hermana,

32 Но Ионадав, сын Самая, брата Давидова, сказал: пусть не думает господин мой, что всех отроков, царских сыновей, умертвили; один только Амнон умер, ибо у Авессалома был этот замысел с того дня, как Амнон обесчестил сестру его;

33. Älköön siis herrani, kuningas, panko sydämelleen sitä puhetta, että muka kaikki kuninkaan pojat olisivat kuolleet; sillä ainoastaan Amnon on kuollut.

33. Niin älköön herrani kuningas panko sydämellensä, ajatellen, että kaikki kuninkaan lapset ovat kuolleet; sillä Amnon on ainoastansa kuollut.

33. Nijn älkön minun Herran Cuningas ajatelco sydämesäns että caicki Cuningan lapset owat cuollet waan Amnon on ainoastans cuollut.

33 Now therefore do not let my lord the king take the thing to his heart, to think that all the king's sons are dead, for only Amnon is dead.

33. Now therefore let not my lord the king take the thing to his heart, to think that all the king's sons are dead: for Amnon only is dead.

33. So nehme nun mein Herr, der König, solches nicht zu Herzen, daß alle Kinder des Königs tot seien, sondern Amnon ist allein tot.

33. Por tanto ahora no ponga mi señor el rey en su corazón tal palabra, diciendo: Todos los hijos del rey han sido asesinados, que solo Amnón es muerto.

33 итак пусть господин мой, царь, не тревожится мыслью о том, будто умерли все царские сыновья: умер один только Амнон.

34. Mutta Absalom pakeni. Kun palvelija, joka oli tähystäjänä, nosti silmänsä ja katseli, niin katso, paljon väkeä tuli tietä, joka oli hänen takanansa, vuoren kuvetta.

34. Ja Absalom pakeni; ja palvelia, joka vartiana oli, nosti silmänsä ja näki, ja katso, suuri joukko kansaa tuli tiellä toinen toisensa perästä, vuoren sivulta.

34. Mutta Absalom pakeni. Ja nuorucainen joca wartian oli nosti silmäns ja näki cadzo suuri joucko Canssa tuli tiellä toinen toisens peräst wuoren siwulda.

34 But Absalom fled. And the young man who kept the watch lifted up his eyes and looked, and behold, there came many people by the way of the hill-side behind him.

34. But Absalom fled. And the young man that kept the watch lifted up his eyes, and looked, and, behold, there came much people by the way of the hill side behind him.

34. Absalom aber floh. Und der Diener auf der Warte hob seine Augen auf und sah; und siehe, ein großes Volk kam auf dem Wege nacheinander an der Seite des Berges.

34. Y Absalom huyó. Y alzando sus ojos el mozo, que estaba en atalaya, miró, y, he aquí mucho pueblo que venía a sus espaldas por el camino de hacia el monte.

34 И убежал Авессалом. И поднял отрок, стоявший на страже, глаза свои, и увидел: вот, много народа идет по дороге по скату горы.

35. Silloin Joonadab sanoi kuninkaalle: Katso, kuninkaan pojat tulevat. On tapahtunut, niinkuin palvelijasi sanoi.

35. Niin Jonadab sanoi kuninkaalle: katso, kuninkaan lapset tulevat; niinkuin palvelias sanonut on, niin on myös tapahtunut.

35. Nijn Jonadab sanoi Cuningalle: cadzo Cuningan lapset tulewat nijncuin sinun palwelias sanonut on nijn on myös tapahtunut.

35 And Jonadab said to the king, Behold, the king's sons have come; as your servant said, so it is.

35. And Jonadab said unto the king, Behold, the king's sons come: as thy servant said, so it is.

35. Da sprach Jonadab zum König: Siehe, die Kinder des Königs kommen; wie dein Knecht gesagt hat, so ist's ergangen.

35. Y dijo Jonadab al rey: He allí los hijos del rey que vienen; porque así es como tu siervo ha dicho.

35 Тогда Ионадав сказал царю: это идут царские сыновья; как говорил раб твой, так и есть.

36. Juuri kun hän oli saanut sen sanotuksi, niin katso, kuninkaan pojat tulivat; ja he korottivat äänensä ja itkivät. Myöskin kuningas ja kaikki hänen palvelijansa itkivät hyvin katkerasti.

36. Ja kuin hän puhunut oli, katso, kuninkaan lapset tulivat, korottivat äänensä ja itkivät. Kuningas ja kaikki hänen palveliansa itkivät myös suurella itkulla.

36. Ja cuin hän puhunut oli cadzo Cuningan lapset tulit corgotit änens ja itkit. Cuningas ja caicki hänen palwelians itkit myös suurella itculla.

36 And it happened, as soon as he had made an end of speaking, that, behold, the king's sons came and lifted up their voice and wept. And the king also and all his servants wept very much.

36. And it came to pass, as soon as he had made an end of speaking, that, behold, the king's sons came, and lifted up their voice and wept: and the king also and all his servants wept very sore.

36. Und da er hatte ausgeredet, siehe, da kamen die Kinder des Königs und hoben ihre Stimme auf und weinten. Der König und alle seine Knechte weinten auch gar sehr.

36. Y como él acabó de hablar, he aquí los hijos del rey que vinieron, y alzando su voz lloraron. Y también el mismo rey, y todos sus siervos lloraron de muy gran llanto.

36 И едва только сказал он это, вот пришли царские сыновья, и подняли вопль и плакали. И сам царь и все слугиего плакали очень великим плачем.

37. Mutta Absalom oli paennut ja mennyt Gesurin kuninkaan Talmain, Ammihudin pojan, luo. Ja Daavid suri poikaansa kaiken aikaa.

37. Mutta Albsalom pakeni ja meni Talmain Gessurin kuninkaan Ammihudin pojan tykö; mutta hän murehti poikansa tähden ne päivät.

37. Mutta Absalom pakeni ja meni Thalmain Gesurin Cuningan Amihudin pojan tygö.

37 But Absalom fled and went to Talmai the son of Ammihur, king of Geshur. And (David) mourned for his son every day.

37. But Absalom fled, and went to Talmai, the son of Ammihud, king of Geshur. And David mourned for his son every day.

37. Absalom aber floh und zog zu Thalmai, dem Sohn Ammihuds, dem König zu Gessur. Er aber trug Leid über seinen Sohn alle Tage.

37. Mas Absalom huyó, y se fué a Tolmai, hijo de Ammiud rey de Gessur. Y David lloró por su hijo todos los dias.

37 Авессалом же убежал и пошел к Фалмаю, сыну Емиуда, царю Гессурскому. И плакал Давид о сыне своем во все дни.

38. Kun Absalom oli paennut ja tullut Gesuriin, jäi hän sinne kolmeksi vuodeksi.

38. Mutta sittekuin Absalom oli paennut ja matkustanut Gessuriin oli hän siellä kolme ajastaikaa.

38. Mutta hän murhetti poicans tähden caicki päiwät. Mutta sijttecuin Absalom oli paennut ja matcustanut Gesurijn oli hän siellä colme ajastaica.

38 So Absalom fled and went to Geshur and was there three years.

38. So Absalom fled, and went to Geshur, and was there three years.

38. Da aber Absalom geflohen war und gen Gessur gezogen, blieb er daselbst drei Jahre.

38. Y como Absalom huyó, y vino a Gessur, estuvo allá tres años.

38 Авессалом убежал и пришел в Гессур и пробыл там три года.

39. Ja kuningas Daavid ikävöi päästä Absalomin luo, sillä hän oli lohduttautunut Amnonin kuolemasta.

39. Ja sen jälkeen lakkasi kuningas David menemästä Absalomia vastaan; sillä hän oli jo lohdutettu Amnonin jälkeen, joka kuollut oli.

39. Ja senjälken lackais Cuningas Dawid menemäst Absalomi wastan: sillä ettei hän enä murhettinut Amnonin cuolemat.

39 And (the soul of) king David longed to go forth to Absalom, for he was comforted concerning Amnon, seeing he was dead.

39. And the soul of king David longed to go forth unto Absalom: for he was comforted concerning Amnon, seeing he was dead.

39. Und der König David hörte auf, auszuziehen wider Absalom; denn er hatte sich getröstet über Amnon, daß er tot war.

39. Y el rey David deseó salir por Absalom: porque ya estaba consolado a cerca de Amnón, que era muerto.

39 И не стал царь Давид преследовать Авессалома; ибо утешился о смерти Амнона.