9 luku

Jeesus parantaa halvatun 1 – 8, kutsuu Matteuksen ja aterioi hänen kodissaan publikaanien ja syntisten kanssa 9 – 13, puhuu paastoamisesta 14 – 17, parantaa verenjuoksua sairastavan naisen ja herättää päämiehen tyttären 18 – 26, tekee kaksi sokeaa näkeviksi 27 – 31 ja mykän puhuvaksi 32 – 34 sekä vaeltaa uudestaan Galileassa opettaen kansaa ja parantaen sairaita 35 – 38 (V. – 8 vert. Mark. 2:1 – 12 Luuk. 5:17 – 26.)

1 Ja hän astui venheeseen, meni jälleen toiselle rannalle ja tuli omaan kaupunkiinsa.

1 Astuttuaan veneeseen Hän kulki yli järven ja tuli omaan kaupunkiinsa.

1. Ja hän astui haahteen, meni jälleen ylitse ja tuli omaan kaupunkiinsa.

1. JA hän astui hahten meni jällens ylidzen ja tuli omaan Caupungijns.

1. Ja nin hen astui hacte'/ ylitzemeni iellens/ ia tuli omaa' caupu'gijns. (Ja niin hän astui haahteen/ ylitse meni jällens/ ja tuli omaan kaupunkiinsa.)

1. Καὶ ἐμβὰς εἰς πλοῖον διεπέρασεν καὶ ἦλθεν εἰς τὴν ἰδίαν πόλιν.

1. και εμβας εις το πλοιον διεπερασεν και ηλθεν εις την ιδιαν πολιν 1. kai emβas eis to ploion dieperasen kai elthen eis ten idian polin

1 And he stepped into the ship and ferried over and came into his own city. {Mar 2:1-12 & Mat 9:2-8 & Luk 5:17-26.}

1. And he entered into a ship, and passed over, and came into his own city.

1. Og han traadte ind i Skibet og foer over og kom til sin egen Stad.

1. Då steg han i skeppet, och for utöfver igen, och kom uti sin stad.

1. Ja temma läks laewa ja tulli ülle järwe, ja sai omma liñna.

1. Įlipęs į valtį, Jėzus persikėlė per ežerą ir sugrįžo į savo miestą.

1. Da trat er in das Schiff und fuhr wieder herüber und kam in seine Stadt.

1. Jésus, étant entré dans la barque, repassa le lac, et vint en sa ville.

1. ENTÓNCES entrando en una nave, pasó a la otra parte, y vino a su ciudad.

1 En in het schip gegaan zijnde, voer Hij over en kwam in Zijn stad. En ziet, zij brachten tot Hem een geraakte, op een bed liggende.

1. Tedy wstąpiwszy w łódź, przewiózł się, i przyszedł do miasta swego;

1. És hajóra szállva átkele, és méne [1†] a maga városába.

1 Тогда Он, войдя в лодку, переправился обратно и прибыл в Свой город.

1. І ввійшов Він у човен, та й переплив, і прийшов у свій город.

2 Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".

2 Ja katso, Hänen luokseen tuotiin halvautunut mies, joka makasi vuoteella. Nähdessään heidän uskonsa Jeesus sanoi halvautuneelle: ”Poikani, ole turvallisella mielellä, syntisi ovat sinulle anteeksi annetut.”

2. Ja katso, he toivat hänen eteensä halvatun, joka makasi vuoteella. Ja kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: poikani, ole hyvässä turvassa, syntis annetaan anteeksi sinulle.

2. Ja cadzo he toit halwatun joca macais wuotella. Cosca Jesus näki heidän uscons sanoi hän halwatulle: poican ole hywäs turwas sinun syndis annetan andexi sinulle.

2. Ja catzo/ he edhestoit yhde' Haluatu' wootes sairastaua'. Coska nyt Iesus näki heiden wscons/ sanoi hen Haluatulle/ Poican oe hyues turuas/ sinun synnis andexiannetan sinulle. (Ja katso/ he edestoit yhden halwatun wuoteessa sairastawan. Koska nyt Jesus näki heidän uskonsa/ sanoi hän halwatulle/ Poikani ole hywässä turwassa/ sinun syntisi anteeksiannetaan sinulle.)

2. Καὶ ἰδοὺ προσέφερον αὐτῷ παραλυτικὸν ἐπὶ κλίνης βεβλημένον. καὶ ἰδὼν ὁ Ἰησοῦς τὴν πίστιν αὐτῶν εἶπεν τῷ παραλυτικῷ· Θάρσει, τέκνον· ἀφέωνταί σοι αἱ ἁμαρτίαι σου.

2. και ιδου προσεφερον αυτω παραλυτικον επι κλινης βεβλημενον και ιδων ο ιησους την πιστιν αυτων ειπεν τω παραλυτικω θαρσει τεκνον αφεωνται σοι αι αμαρτιαι σου 2. kai idoυ proseferon aυto paralυtikon epi klines βeβlemenon kai idon o iesoυs ten pistin aυton eipen to paralυtiko tharsei teknon afeontai soi ai amartiai soυ

2 And behold, they were bringing a paralytic to him, having been put upon a cot, and Jesus saw their faith said to the paralytic, Child, have courage; your sins have been forgiven to you.

2. And, behold, they brought to him a man sick of the palsy, lying on a bed: and Jesus seeing their faith said unto the sick of the palsy; Son, be of good cheer; thy sins be forgiven thee.

2. Og See, de førte en værkbruden til ham, som laa paa en Seng; og der Jesus saae deres Tro, sagde han til den Værkbrudne: Søn! vær frimodig, dine Synder er dig forladne.

2. Och si, de hade in för honom en borttagnan, som låg uti ene säng. När nu Jesus såg deras tro, sade han till den borttagna: Var vid ett godt mod, min son, dina synder förlåtas dig.

2. Ja wata, nemmad kandsid temma jure ühhe alwatud, kes wodis maas olli. Ja kui Jesus nende usko näggi, ütles temma selle alwatud wasto: Olle julge minno poeg, sinno pattud on sulle andeks antud.

2. Ir štai Jam atnešė paralyžiuotą žmogų, paguldytą ant gulto. Pamatęs jų tikėjimą, Jėzus tarė paralyžiuotajam: ‘‘Būk drąsus, sūnau, tavo nuodėmės atleistos!’‘

2. Und siehe, da brachten sie zu ihm einen Gichtbrüchigen, der lag auf einem Bett. Da nun Jesus ihren Glauben sah, sprach er zu dem Gichtbrüchigen: Sei getrost, mein Sohn; deine Sünden sind dir vergeben.

2. Et on lui présenta un paralytique couché sur un lit. Et Jésus, voyant la foi de ces gens-là, dit au paralytique: Prends courage, mon fils, tes péchés te sont pardonnés.

2. Y, he aquí, le trajeron un paralítico echado en una cama; y viendo Jesús la fé de ellos, dijo al paralítico: Confía, hijo; tus pecados te son perdonados.

2 En Jezus, hun geloof ziende, zeide tot den geraakte: Zoon! wees welgemoed; uw zonden zijn u vergeven.

2. A oto przynieśli mu powietrzem ruszonego, na łożu leżącego. A widząc Jezus wiarę ich, rzekł powietrzem ruszonemu: Ufaj, synu! odpuszczone są tobie grzechy twoje.

2. És ímé hoznak vala hozzá egy ágyban fekvő gutaütött embert. És látva Jézus azoknak hitét, monda a gutaütöttnek: Bízzál fiam! Megbocsáttattak néked a te bűneid.

2 И вот, принесли к Нему расслабленного, положенного на постели. И, видя Иисус веру их, сказал расслабленному: дерзай, чадо! прощаются тебе грехи твои.

2. Коли се принесено до Него розслабленого, лежачого на постелї; і бачивши Ісус віру їх, рече розслабленому: Бодрись, сину; одпускають ся тобі гріхи твої.

3 Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa".

3 Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: ”Tämä rienaa.”

3. Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat keskenänsä: tämä pilkkaa (Jumalaa).

3. Ja cadzo muutamat Kirjanoppenuist sanoit keskenäns: tämä pilcka Jumalata.

3. Ja catzo/ mutamat kirianoppenuist sanoit keskenens/ Täme pilca Jumalata. (Ja katso/ muutamat kirjanoppineista sanoit keskenänsä/ Tämä pilkkaa Jumalata.)

3. καὶ ἰδού τινες τῶν γραμματέων εἶπον ἐν ἑαυτοῖς· Οὗτος βλασφημεῖ.

3. και ιδου τινες των γραμματεων ειπον εν εαυτοις ουτος βλασφημει 3. kai idoυ tines ton grammateon eipon en eaυtois oυtos βlasfemei

3 And behold, some of the scribes said among themselves, This one is blaspheming.

3. And, behold, certain of the scribes said within themselves, This man blasphemeth.

3. Og see, nogle af de Skriftkloge sagde ved sig selv: denne bespotter Gud.

3. Och si, somlige utaf de Skriftlärda sade vid sig sjelfva: Denne häder Gud.

3. Ja wata, monningad kirjatundiatte seast rääksid isse-enneses: Sesinnane teotab Jummalat.

3. Kai kurie Rašto žinovai ėmė murmėti: ‘‘Jis piktžodžiauja!’‘

3. Und siehe, etliche unter den Schriftgelehrten sprachen bei sich selbst: Dieser lästert Gott.

3. Là-dessus, quelques scribes disaient en eux-mêmes: Cet homme blasphème.

3. Y, he aquí, algunos de los escribas decían dentro de sí: Este blasfema.

3 En ziet, sommigen der Schriftgeleerden zeiden in zichzelven: Deze lastert God.

3. A oto niektórzy z nauczonych w Piśmie mówili sami w sobie: Ten bluźni.

3. És ímé némelyek az írástudók közül mondának magukban: Ez [2†] káromlást szól.

3 При сем некоторые из книжников сказали сами в себе: Он богохульствует.

3. Аж тут деякі письменники кажуть собі: Сей хулить.

4 Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne?

4 Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: ”Miksi ajattelette pahaa sydämessänne?

4. Ja kuin Jesus näki heidän ajatuksensa, sanoi hän: miksi ajattelette pahaa sydämessänne?

4. Cosca Jesus näki heidän ajatuxens sanoi hän:

4. Coska nyt Iesus heiden aiatoxens näki/ sanoi hen/ (Koska nyt Jesus heidän ajatuksensa näki/ sanoi hän/)

4. καὶ εἰδὼς ὁ Ἰησοῦς τὰς ἐνθυμήσεις αὐτῶν εἶπεν· Ἵνα τί ὑμεῖς ἐνθυμεῖσθε πονηρὰ ἐν ταῖς καρδίαις ὑμῶν;

4. και ιδων ο ιησους τας ενθυμησεις αυτων ειπεν ινα τι υμεις ενθυμεισθε πονηρα εν ταις καρδιαις υμων 4. kai idon o iesoυs tas enthυmeseis aυton eipen ina ti υmeis enthυmeisthe ponera en tais kardiais υmon

4 And Jesus, having seen their contemplations said, Why are you° contemplating evil in your° hearts?

4. And Jesus knowing their thoughts said, Wherefore think ye evil in your hearts

4. Og der Jesus saae deres Tanker, sagde han: hvi tænke I saa ondt i Eders Hjerter?

4. Men när Jesus såg deras tankar, sade han: Hvi tänken I ondt i edor hjerta?

4. Agga kui Jesus nende mötted näggi, ütles temma: Mikspärrast mötlete teie kurja ommas süddames?

4. Žinodamas jų mintis, Jėzus tarė: ‘‘Kam piktai mąstote savo širdyje?

4. Da aber Jesus ihre Gedanken sah, sprach er: Warum denkt ihr so arges in euren Herzen?

4. Mais Jésus, connaissant leurs pensées, leur dit: Pourquoi avez-vous de mauvaises pensées dans vos cours?

4. Y viendo Jesús sus pensamientos, dijo: ¿Por qué pensáis mal en vuestros corazones?

4 En Jezus, ziende hun gedachten, zeide: Waarom overdenkt gij kwaad in uw harten?

4. A widząc Jezus myśli ich, rzekł: Przeczże wy myślicie złe rzeczy w sercach waszych?

4. És Jézus, látva [3†] az ő gondolataikat, monda: Miért gondoltok gonoszt a ti szívetekben?

4 Иисус же, видя помышления их, сказал: для чего вы мыслите худое в сердцах ваших?

4. І знаючи Ісус мислї їх, рече: На що ви думаєте лукаве в серцях ваших?

5 Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja käy'?

5 Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: Syntisi ovat sinulle anteeksi annetut vai sanoa: Nouse ja käy?

5. Sillä kumpi on keviämpi sanoa: synnit annetaan anteeksi sinulle, taikka sanoa: nouse ja käy?

5. Mixi te ajattelette paha teidän sydämisän? cumbi on kewiämbi sano? synnit annetan andexi sinulle taicka sano: nouse ja käy?

5. Mixi te paha aiattelet teiden sydhemisenne? Cumbi keuiembi on sano/ Synnit andexiannetan sinulle/ taica sanoa/ Nouse yles ia kiew? (Miksi te pahaa ajattelet teidän sydämissänne? Kumpi kewiämpi on sanoa/ Synnit anteeksi annetaan sinulle/ taikka sanoa/ Nouse ylös ja käy?)

5. τί γάρ ἐστιν εὐκοπώτερον, εἰπεῖν, ἀφέωνταί σου αἱ ἁμαρτίαι, ἢ εἰπεῖν, ἔγειρε καὶ περιπάτει;

5. τι γαρ εστιν ευκοπωτερον ειπειν αφεωνται σοι αι αμαρτιαι η ειπειν εγειραι και περιπατει 5. ti gar estin eυkopoteron eipein afeontai soi ai amartiai e eipein egeirai kai peripatei

5 For* what is easier, to say, Your sins have been forgiven; or to say, Lift yourself up and walk?

5. For whether is easier, to say, Thy sins be forgiven thee; or to say, Arise, and walk?

5. Thi hvilket er Lettere, at sige: dine Synder ere dig forladne? eller at sige: staa op og vandre?

5. Hvilket är lättare säga: Dina synder förlåtas dig; eller säga: Statt upp, och gack?

5. Sest mis on kergem üttelda: pattud on sulle andeks antud, ehk üttelda: touse ülles ja könni.

5. Kas gi lengviau­ar pasakyti: ‘Tavo nuodėmės atleistos!’, ar liepti: ‘Kelkis ir vaikščiok!’?

5. Welches ist leichter: zu sagen: Dir sind deine Sünden vergeben, oder zu sagen: Stehe auf und wandle?

5. Car lequel est le plus aisé de dire: Tes péchés te sont pardonnés, ou de dire: Lève-toi, et marche?

5. ¿Cuál es más fácil, decir: Los pecados te son perdonados; o decir: Levántate, y anda?

5 Want wat is lichter te zeggen: De zonden zijn u vergeven? of te zeggen: Sta op en wandel?

5. Albowiem cóż łatwiej rzec: Odpuszczone są tobie grzechy, czyli rzec: Wstaó, a chodź?

5. Mert mi könnyebb, ezt mondani-é: Megbocsáttattak néked a te bűneid; vagy ezt mondani: Kelj föl és járj?

5 ибо что легче сказать: прощаются тебе грехи, или сказать: встань и ходи?

5. Що ж бо легше: сказати: Одпускають ся тобі гріхи, чи сказати: Устань, та й ходи?

6 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi — niin" hän sanoi halvatulle — "Nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."

6 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi” — sitten Hän sanoi halvautuneelle: ”Nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”

6. Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (niin sanoi hän halvatulle:) nouse ja ota vuotees, ja mene kotias.

6. Mutta että teidän pitä tietämän ihmisen Pojalla olewan wallan maasa synnit andexi anda.

6. Mutta että teiden pite tietemen/ että Inhimisen poialla on walta maasa synnit andexianda/ (Mutta että teidän pitää tietämän/ että Ihmisen Pojalla on walta maassa synnit anteeksiantaa.)

6. ἵνα δὲ εἰδῆτε ὅτι ἐξουσίαν ἔχει ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπὶ τῆς γῆς ἀφιέναι ἁμαρτίας – τότε λέγει τῷ παραλυτικῷ· Ἐγερθεὶς ἆρόν σου τὴν κλίνην καὶ ὕπαγε εἰς τὸν οἶκόν σου.

6. ινα δε ειδητε οτι εξουσιαν εχει ο υιος του ανθρωπου επι της γης αφιεναι αμαρτιας τοτε λεγει τω παραλυτικω εγερθεις αρον σου την κλινην και υπαγε εις τον οικον σου 6. ina de eidete oti eksoυsian echei o υios toυ anthropoυ epi tes ges afienai amartias tote legei to paralυtiko egertheis aron soυ ten klinen kai υpage eis ton oikon soυ

6 But in order that you° may know that the Son of Man has authority upon the earth to forgive sins (then he says to the paralytic), (After) you (have) raised yourself (up), lift up your cot and go away to your house.

6. But that ye may know that the Son of man hath power on earth to forgive sins, (then saith he to the sick of the palsy,) Arise, take up thy bed, and go unto thine house.

6. Men at I skulle vide, at Menneskens Søn har Magt paa Jorden at forlader Synder, da siger han til den Værkbrudne: Staa op, og tag din Seng op, og gak til dit Huus.

6. Men på det I skolen veta, att menniskones Son hafver magt på jordene till att förlåta synder, sade han till den borttagna: Statt upp, tag dina säng, och gack i ditt hus.

6. Agga et teie peate teädma, et innimesse Poial melewald on pattud Ma peäl andeks anda,(siis ütleb temma selle alwatud wasto, Touse ülles, tösta omma wodi ülles ¤, ja minne omma kotta.

6. Ir todėl, kad žinotumėte Žmogaus Sūnų turint galią žemėje atleisti nuodėmes,­čia Jis kreipėsi į paralyžiuotąjį:­Kelkis, pasiimk savo gultą ir eik namo!’‘

6. Auf das ihr aber wisset, daß des Menschen Sohn Macht habe, auf Erden die Sünden zu vergeben (sprach er zu dem Gichtbrüchigen): Stehe auf, hebe dein Bett auf und gehe heim!

6. Or, afin que vous sachiez que le Fils de l'homme a l'autorité sur la terre de pardonner les péchés: Lève-toi,dit-il alors au paralytique, prends ton lit, et t'en va dans ta maison.

6. Pues para que sepáis que el Hijo del hombre tiene potestad en la tierra de perdonar pecados, (dice entónces al paralítico:) Levántate, toma tu cama, y véte a tu casa.

6 Doch opdat gij moogt weten, dat de Zoon des mensen macht heeft op de aarde, de zonden te vergeven (toen zeide Hij tot den geraakte): Sta op, neem uw bed op, en ga heen naar uw huis.

6. Ale abyście wiedzieli, iż ma moc Syn człowieczy na ziemi odpuszczać grzechy, tedy rzekł powietrzem ruszonemu: Wstawszy, weźmij łoże twoje, a idź do domu twego.

6. Hogy pedig megtudjátok, hogy az ember Fiának van hatalma a földön a bűnöket megbocsátani (ekkor monda a gutaütöttnek): Kelj föl, vedd a te ágyadat, és eredj haza.

6 Но чтобы вы знали, что Сын Человеческий имеет власть на земле прощать грехи, - тогда говорит расслабленному:встань, возьми постель твою, и иди в дом твой.

6. От же, щоб знали ви, що Син чоловічий має власть на землї прощати гріхи, (тодї рече до розслабленого:) Устань, візьми постїль твою, та й іди до дому твого!

7 Ja hän nousi ja lähti kotiinsa.

7 Niin tämä nousi ja meni kotiinsa.

7. Ja hän nousi ja meni kotiansa.

7. Sanoi hän halwatulle: nouse ja ota wuotes ja mene cotias. Ja hän nousi ja meni cotians.

7. Sijtte sanoi hen sille Haluatulle/ Nouse yles/ ia ota sinun wootes/ ia mene cotias. Ja hen ylesnousi/ ja meni cotians. (Sitten sanoi hän sille halwatulle/ Nouse ylös/ ja ota sinun wuoteesi/ ja mene kotiasi. Ja hän ylös nousi/ ja meni kotiansa.)

7. καὶ ἐγερθεὶς ἀπῆλθεν εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ.

7. και εγερθεις απηλθεν εις τον οικον αυτου 7. kai egertheis apelthen eis ton oikon aυtoυ

7 And having raised himself (up), he went away to his house.

7. And he arose, and departed to his house.

7. Og han stod op og gik bort til sit Huus.

7. Och han stod upp, och gick hem.

7. Ja temma tousis ülles, ja läks omma kotta.

7. Šis atsikėlė ir nuėjo į savo namus.

7. Und er stand auf und ging heim.

7. Et il se leva, et s'en alla dans sa maison.

7. Entónces él se levantó, y se fué a su casa.

7 En hij opgestaan zijnde, ging heen naar zijn huis.

7. Tedy wstawszy, poszedł do domu swego.

7. És az felkelvén, haza méne.

7 И он встал, взял постель свою и пошел в дом свой.

7. І, вставши, пійшов до дому свого!

8 Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, peljästyivät he ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut senkaltaisen vallan ihmisille.

8 Sen nähdessään kansanjoukot ihmettelivät ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut ihmisille sellaisen vallan.

8. Ja kuin kansa sen näki, ihmettelivät he ja kunnioittivat Jumalaa, joka oli ihmisille antanut senkaltaisen vallan.

8. Ja cosca Canssa sen näki ihmettelit he ja cunnioitit Jumalata joca oli ihmisille andanut sencaltaisen wallan.

8. Ja coska canssa sen neit/ imehtelit he/ ia cunnioitit Jumala/ ioca oli andanut Inhimisten sencaltaisen wallan. (Ja koska kansa sen näit/ ihmettelit he/ ja kunnioitit Jumalaa/ joka oli antanut ihmisten senkaltaisen wallan.)

8. ἰδόντες δὲ οἱ ὄχλοι ἐθαύμασαν καὶ ἐδόξασαν τὸν Θεὸν τὸν δόντα ἐξουσίαν τοιαύτην τοῖς ἀνθρώποις.

8. ιδοντες δε οι οχλοι εθαυμασαν και εδοξασαν τον θεον τον δοντα εξουσιαν τοιαυτην τοις ανθρωποις 8. idontes de oi ochloi ethaυmasan kai edoksasan ton theon ton donta eksoυsian toiaυten tois anthropois

8 Now (after) the crowds saw it, they marveled and glorified God, who gave such authority to men. {Mar 2:13-14 & Mat 9:9 & Luk 5:27-28 At or near Capernaum.}

8. But when the multitudes saw it, they marvelled, and glorified God, which had given such power unto men.

8. Men der Folket det saae, forundrede de sig, og prisede Gud, som havde givet Menneskene saadan Magt.

8. När folket det såg, förundrade de sig, och prisade Gud, som sådana magt hade gifvit menniskom.

8. Agga kui se rahwas sedda näggi, pañid nemmad sedda immeks, ja auustasid Jummalat, kes nisuggust melewalda neile innimestele annab.)

8. Visa tai pamačiusios, minios stebėjosi ir šlovino Dievą, suteikusį tokią galią žmonėms.

8. Da das Volk das sah, verwunderte es sich und pries Gott, der solche Macht den Menschen gegeben hat.

8. Le peuple ayant vu cela, fut rempli d'admiration, et il glorifia Dieu d'avoir donné un tel pouvoir aux hommes.

8. Y las gentes viéndolo, se maravillaron, y glorificaron a Dios, que hubiese dado tal potestad a hombres.

8 De scharen nu dat ziende, hebben zich verwonderd, en God verheerlijkt, die zodanige macht den mensen gegeven had.

8. Co ujrzawszy lud, dziwował się, i chwalił Boga, który dał taką moc ludziom.

8. A sokaság pedig ezt látván, elálmélkodék, és dicsőíté az Istent, hogy ilyen hatalmat adott az embereknek.

8 Народ же, видев это, удивился и прославил Бога, давшего такую власть человекам.

8. Народ же, бачивши се, дивував ся і прославляв Бога, що дав таку власть людям.

9 Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.

9 Sieltä eteenpäin kulkiessaan Jeesus näki tulliasemalla istumassa miehen nimeltä Matteus ja sanoi hänelle: ”Seuraa minua.” Niin tämä nousi ja seurasi Häntä.

9. Ja kuin Jesus sieltä kävi ohitse, näki hän ihmisen istuvan tullihuoneessa, nimeltä Matteus, ja sanoi hänelle: seuraa minua. Niin hän nousi ja seurasi häntä.

9. JA cuin Jesus sieldä käwi ohidze näki hän ihmisen istuwan tulli huones nimeldä Mattheus. Ja hän sanoi hänelle: seura minua. Nijn hän nousi ja seurais händä.

9. Ja quin Iesus sielde ohitzekieui/ näki hen Inhimisen tullihones istuuan/ nimelde Mattheus/ Ja hen sanoi henelle/ Seura minua. Nin hen ylesnousi/ ia seurasi hende. (Ja kuin Jesus sieltä ohitse käwi/ näki hän ihmisen tullihuoneessa istuwan/ nimeltä Mattheus/ Ja hän sanoi hänelle/ Seuraa minua. Niin hän ylös nousi/ ja seurasi häntä.)

9. Καὶ παράγων ὁ Ἰησοῦς ἐκεῖθεν εἶδεν ἄνθρωπον καθήμενον ἐπὶ τὸ τελώνιον, Ματθαῖον λεγόμενον, καὶ λέγει αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι. καὶ ἀναστὰς ἠκολούθησεν αὐτῷ.

9. και παραγων ο ιησους εκειθεν ειδεν ανθρωπον καθημενον επι το τελωνιον ματθαιον λεγομενον και λεγει αυτω ακολουθει μοι και αναστας ηκολουθησεν αυτω 9. kai paragon o iesoυs ekeithen eiden anthropon kathemenon epi to telonion matthaion legomenon kai legei aυto akoloυthei moi kai anastas ekoloυthesen aυto

9 And passing by from there, Jesus saw a man, called* Matthew, sitting at a tax-office and he says to him, Follow me. And he stood up and followed him. {Mar 2:15-22 & Mat 9:10-17 & Luk 5:29-39 Capernaum.}

9. And as Jesus passed forth from thence, he saw a man, named Matthew, sitting at the receipt of custom: and he saith unto him, Follow me. And he arose, and followed him.

9. Og der Jesus gik bort derfra, saae han et Menneske sidde i Tolboden, han hed Matthæus; og han siger til ham: følg mig! Og han stod op og fulgte ham.

9. Och när Jesus gick dädan, såg han en man sittandes vid tullen, som het Mattheus; och han sade till honom: Följ mig. Då stod han upp, och följde honom.

9. Ja kui Jesus seält ärraläks, näggi temma ühhe iñimesse tolli jures istwad, Matteus nim̃i, ja ütles temma wasto: Käi minno järrel. Ja tem̃a tousis ülles ja läks tem̃a järrele.

9. Iškeliaudamas iš ten, Jėzus pamatė muitinėje sėdintį žmogų, vardu Matą, ir tarė jam: ‘‘Sek paskui mane!’‘ Šis atsikėlė ir nusekė paskui Jį.

9. Und da Jesus von dannen ging, sah er einen Menschen am Zoll sitzen, der hieß Matthäus; und er sprach zu ihm: Folge mir! Und er stand auf und folgte ihm.

9. Et Jésus, étant parti de là, vit un homme, nommé Matthieu, assis au bureau des impôts, et il lui dit: Suis-moi.Et lui, se levant, le suivit.

9. Y pasando Jesús de allí, vió a un hombre, que estaba sentado al banco de los tributos, el cual se llamaba Mateo, y dícele: Sígueme. Y se levantó, y le siguió.

9 En Jezus, van daar voortgaande, zag een mens in het tolhuis zitten, genaamd Mattheus; en zeide tot hem: Volg Mij. En hij opstaande, volgde Hem.

9. A odchodząc stamtąd Jezus, ujrzał człowieka siedzącego na cle, którego zwano Mateusz, i rzekł mu: Pójdź za mną; tedy wstawszy, szedł za nim.

9. És mikor Jézus onnét tovább méne, láta egy embert ülni a vámszedő helyen, a kinek Máté volt a neve, és monda néki: Kövess engem! És az felkelvén, követé őt.

9 Проходя оттуда, Иисус увидел человека, сидящего у сбора пошлин, по имени Матфея,и говорит ему: следуй за Мною. И он встал и последовал за Ним.

9. І проходячи Ісус ізвідтіля, побачив чоловіка, на ймя Маттея, що сидїв на митницї: і рече до него: Йди слїдом за мною. І, вставши, пійшов слїдом за Ним.

10 Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.

10 Hänen aterioidessaan Matteuksen kotona, katso, monta veronkantajaa ja syntistä tuli ja aterioi Jeesuksen ja Hänen opetuslastensa kanssa.

10. Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi huoneessa, katso, niin tuli monta Publikania ja syntistä, ja atrioitsivat Jesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.

10. Ja tapahtui että Jesus atrioidzi hänen huonesans cadzo nijn tuli monda Publicani ja syndistä ja atrioidzit Jesuxen ja hänen Opetuslastens cansa.

10. Ja tapactui/ ette Iesus atrioitzi henen hoonesans/ ia catzo/ monda Publicani ia synneiste iotca olit tulluuat/ ynne atrioitzit Iesusen ia henen opetuslastens cansa. (Ja tapahtui/ että Jesus aterioitsi hänen huoneessansa/ ja katso/ monta publikaania ja syntistä jotka olit tulleet/ ynnä aterioitsit Jesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.)

10. Καὶ ἐγένετο αὐτοῦ ἀνακειμένου ἐν τῇ οἰκίᾳ, καὶ ἰδοὺ πολλοὶ τελῶναι καὶ ἁμαρτωλοὶ ἐλθόντες συνανέκειντο τῷ Ἰησοῦ καὶ τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ.

10. και εγενετο αυτου ανακειμενου εν τη οικια και ιδου πολλοι τελωναι και αμαρτωλοι ελθοντες συνανεκειντο τω ιησου και τοις μαθηταις αυτου 10. kai egeneto aυtoυ anakeimenoυ en te oikia kai idoυ polloi telonai kai amartoloi elthontes sυnanekeinto to iesoυ kai tois mathetais aυtoυ

10 And it happened, (while he was) reclining (at a meal) in the house, behold, many tax collectors and sinners came and reclined together with Jesus and his disciples.

10. And it came to pass, as Jesus sat at meat in the house, behold, many publicans and sinners came and sat down with him and his disciples.

10. Og det skete, der han sad tilbors i Huset, see, da kom og mange Toldere og Syndere, og sadde tilbords med Jesus og hans Disciple.

10. Och det begaf sig att, när han satt vid bord i hans hus, si, der kommo månge Publicaner och syndare, och såto till bords med Jesu och hans Lärjungar.

10. Ja se sündis, kui temma Matteusse koias laudas istus, wata, siis tullid paljo tölnerid ja pattusid, ja istsid senna lauda Jesusse ja temma jüngrittega.

10. Kai Jėzus sėdėjo namuose prie stalo, ten susirinko daug muitininkų bei nusidėjėlių, kurie susėdo šalia Jo ir Jo mokinių.

10. Und es begab sich, da er zu Tische saß im Hause, siehe, da kamen viele Zöllner und Sünder und saßen zu Tische mit Jesu und seinen Jüngern.

10. Et voici, Jésus étant à table dans la maison de Matthieu, beaucoup de péagers et de gens de mauvaise vie vinrent, et se mirent à table avec Jésus et ses disciples.

10. Y aconteció que estando él sentado a comer en la casa, he aquí, que muchos publicanos y pecadores, que habían venido, se sentaron juntamente a la mesa con Jesús y sus discípulos.

10 En het geschiedde, als Hij in het huis van Mattheus aanzat, ziet, vele tollenaars en zondaars kwamen en zaten mede aan, met Jezus en Zijn discipelen.

10. I stało się, gdy Jezus siedział za stołem w domu jego, że oto wiele celników i grzeszników przyszedłszy, usiedli z Jezusem i z uczniami jego.

10. És lőn, a mikor ő letelepedék a házban, ímé sok vámszedő és bűnös jött oda és letelepedtek Jézussal és az ő tanítványaival az asztalhoz.

10 И когда Иисус возлежал в доме, многие мытари и грешники пришли и возлегли с Ним и учениками Его.

10. І сталось, як сидїв Він за столом у господї, аж ось поприходило багато митників і грішників, та й посїдали з Ним і з учениками Його.

11 Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?"

11 Sen nähdessään fariseukset sanoivat Hänen opetuslapsilleen: ”Miksi opettajanne syö veronkantajain ja syntisten kanssa?”

11. Ja kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsillensa: miksi teidän Mestarinne syö Publikanien ja syntisten kanssa?

11. Cosca Phariseuxet sen näit sanoit he hänen Opetuslapsillens: mixi teidän Mestarin syö Publicanein ja synneisten cansa?

11. Coska Phariseuset sen neit/ sanoit he henen opetuslapsillens/ Mixi teiden Mestarin sööpi publicanein ia synneisten cansa? (Koska phariseukset sen näit/ sanoit he hänen opetuslapsillensa/ Miksi teidän mestari syöpi publikaanein ja syntisten kanssa?)

11. καὶ ἰδόντες οἱ Φαρισαῖοι εἶπον τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Διατί μετὰ τῶν τελωνῶν καὶ ἁμαρτωλῶν ἐσθίει ὁ διδάσκαλος ὑμῶν;

11. και ιδοντες οι φαρισαιοι ειπον τοις μαθηταις αυτου δια τι μετα των τελωνων και αμαρτωλων εσθιει ο διδασκαλος υμων 11. kai idontes oi farisaioi eipon tois mathetais aυtoυ dia ti meta ton telonon kai amartolon esthiei o didaskalos υmon

11 And (after) the Pharisees saw it, they said to his disciples, Why is your° teacher eating with the tax collectors and sinners?

11. And when the Pharisees saw it, they said unto his disciples, Why eateth your Master with publicans and sinners?

11. Og der Pharisæerne saae det, sagde de til hans disciple: hvi æder Eders Mester med Toldere og Syndere?

11. När de Phariseer det sågo, sade de till hans Lärjungar: Hvi äter edar mästare med Publicaner och syndare?

11. Ja kui Wariserid sedda näggid, ütlesid nemmad temma jüngrittele: Mikspärrast sööb teie öppetaja tölneride ja pattustega?

11. Fariziejai, tai išvydę, sakė Jo mokiniams: ‘‘Kodėl jūsų Mokytojas valgo su muitininkais ir nusidėjėliais?’‘

11. Da das die Pharisäer sahen, sprachen sie zu seinen Jüngern: Warum isset euer Meister mit den Zöllnern und Sündern?

11. Les pharisiens, voyant cela, dirent à ses disciples: Pourquoi votre maître mange-t-il avec les péagers et les gens de mauvaise vie?

11. Y viendo esto los Fariseos, dijeron a sus discípulos: ¿Por qué come vuestro Maestro con los publicanos y pecadores?

11 En de Farizeen, dat ziende, zeiden tot Zijn discipelen: Waarom eet uw Meester met de tollenaren en de zondaren?

11. Co widząc Faryzeuszowie, rzekli uczniom jego: Przeczże z celnikami i grzesznikami je nauczyciel wasz?

11. És látva ezt a farizeusok, mondának [4†] az ő tanítványainak: Miért eszik ez a ti Mesteretek a vámszedőkkel és bűnösökkel együtt?

11 Увидев то, фарисеи сказали ученикам Его: для чего Учитель ваш ест и пьет с мытарями и грешниками?

11. І бачивши се Фарисеї, казали ученикам Його: Як се ваш учитель їсть із митниками та грішниками?

12 Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

12 Mutta kun Jeesus sen kuuli, Hän sanoi heille: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat.

12. Mutta kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän heille: ei terve tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

12. Cosca Jesus sen cuuli sanoi hän heille: ei terwet tarwidze parandajata waan sairat.

12. Coska Iesus sen cwli/ sanoi hen heille/ Ei taruitze ne/ iotca teruet on läkerite/ waan iotca sairastauat. (Koska Jesus sen kuuli/ sanoi hän heille/ Ei tarwitse ne/ jotka terweet on lääkäriä/ waan jotka sairastawat.)

12. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀκούσας εἶπεν αὐτοῖς· Οὐ χρείαν ἔχουσιν οἱ ἰσχύοντες ἰατροῦ, ἀλλ’ οἱ κακῶς ἔχοντες.

12. ο δε ιησους ακουσας ειπεν αυτοις ου χρειαν εχουσιν οι ισχυοντες ιατρου αλλ οι κακως εχοντες 12. o de iesoυs akoυsas eipen aυtois oυ chreian echoυsin oi ischυontes iatroυ all oi kakos echontes

12 But Jesus having heard it, said to them, Those who are strong have no need of a physician, but those who are ill.

12. But when Jesus heard that, he said unto them, They that be whole need not a physician, but they that are sick.

12. Men der Jesus det hørte, sagde han til dem: de Karske have ikke Lægen behov, men de, som lide ilde.

12. När Jesus det hörde, sade han till dem: De helbregda behöfva icke läkare, utan de kranke;

12. Agga kui Jesus sedda kulis, ütles temma nende wasto: Neil, kes terwed on, ep olle arsti tarwis, waid haigedel.

12. Tai išgirdęs, Jėzus atsiliepė: ‘‘Ne sveikiesiems reikia gydytojo, o ligoniams.

12. Da das Jesus hörte, sprach er zu ihnen: Die Starken bedürfen des Arztes nicht, sondern die Kranken.

12. Et Jésus, l'ayant entendu, leur dit: Ce ne sont pas ceux qui sont en santé qui ont besoin de médecin, mais ceux qui se portent mal.

12. Y oyéndolo Jesús, les dijo: Los que están sanos, no tienen necesidad de médico; sino los enfermos.

12 Maar Jezus, zulks horende, zeide tot hen: Die gezond zijn hebben den medicijnmeester niet van node, maar die ziek zijn.

12. A Jezus usłyszawszy to, rzekł im: Nie potrzebująć zdrowi lekarza, ale ci, co się źle mają.

12. Jézus pedig ezt hallván, monda nékik: Nem az egészségeseknek van szüksége orvosra, hanem a betegeknek.

12 Иисус же, услышав это, сказал им: не здоровые имеют нужду во враче, но больные,

12. Ісус же, почувши, рече до них: Дужим не треба лїкаря, тільки недужим.

13 Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

13 Mutta menkää ja oppikaa mitä merkitsee: ”Laupeutta minä haluan enkä uhria.”Sillä minä en ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä (mielenmuutokseen).”

13. Mutta menkäät ja oppikaat, mikä se on: laupiutta minä tahdon, enkä uhria; sillä en minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.

13. Waan mengät parammin ja oppecat se: laupiutta minä tahdon ja en uhria: sillä en minä tullut wanhurscaita cudzuman mutta syndisitä parannuxeen.

13. Mutta paramin menget/ ia oppecat mike se on/ Laupiutta mine tahdon/ ia * en wffri/ Sille en tullut mine * wanhurskaita cutzuman/ mutta synneitzit parannoxelle. (Mutta paremmin menkäät/ ja oppikaat mikä se on/ Laupeutta minä tahdon/ ja en uhria/ Sillä en tullut minä wanhurskaita kutsuman/ mutta syntiset parannukselle.)

13. πορευθέντες δὲ μάθετε τί ἐστιν, Ἔλεον θέλω καὶ οὐ θυσίαν· οὐ γὰρ ἦλθον καλέσαι δικαίους, ἀλλὰ ἁμαρτωλούς εἰς μετάνοιαν.

13. πορευθεντες δε μαθετε τι εστιν ελεον θελω και ου θυσιαν ου γαρ ηλθον καλεσαι δικαιους αλλ αμαρτωλους εις μετανοιαν 13. poreυthentes de mathete ti estin eleon thelo kai oυ thυsian oυ gar elthon kalesai dikaioυs all amartoloυs eis metanoian

13 Now (while) you° (have) traveled (on), learn° what is (meant by), ‘I will (to have) mercy and not sacrifice.’ {Hos 6:6} For* I did not come to call the righteous, but sinners to repentance.

13. But go ye and learn what that meaneth, I will have mercy, and not sacrifice: for I am not come to call the righteous, but sinners to repentance.

13. Men gaar hen og lærer, hvad det er: Jeg vil Miskundhed og ikke Offer; thi jeg er ikke kommen at kalde Retfærdige, men Syndere til Omvendelse.

13. Men går, och lärer hvad det är: Jag hafver lust till barmhertighet, och icke till offer; jag är icke kommen till att kalla de rättfärdiga, utan syndare till bättring.

13. Agga minge ja öppige, mis se on: minna tahhan hallastust, ja mitte ohwri, sest minna ep olle tulnud öigid, waid pattusid mele-parrandamisse pole kutsma.)

13. Eikite ir pasimokykite, ką reiškia žodžiai: ‘Aš noriu gailestingumo, o ne aukos’. Aš atėjau šaukti ne teisiųjų, bet nusidėjėlių atgailai’‘.

13. Gehet aber hin und lernet, was das sei: "Ich habe Wohlgefallen an Barmherzigkeit und nicht am Opfer." Ich bin gekommen die Sünder zur Buße zu rufen, und nicht die Gerechten.

13. Mais allez, et apprenez ce que signifie: Je veux la miséricorde, et non pas le sacrifice, car ce ne sont pas des justes que je suis venu appeler à la repentance, mais des pécheurs.

13. Andád, ántes aprendéd que cosa es: Misericordia quiero, y no sacrificio: Porque no he venido a llamar los justos, sino los pecadores a arrepentimiento.

13 Doch gaat heen en leert, wat het zij: Ik wil barmhartigheid, en niet offerande; want Ik ben niet gekomen om te roepen rechtvaardigen, maar zondaars tot bekering.

13. Owszem idźcie, a nauczcie się, co to jest: Miłosierdzia chcę, a nie ofiary; bom nie przyszedł wzywać sprawiedliwych, ale grzesznych do pokuty.

13. Elmenvén pedig tanuljátok meg, mi az: [5†] Irgalmasságot akarok és nem áldozatot. Mert nem az igazakat hivogatni jöttem, [6†] hanem a bűnösöket a megtérésre.

13 пойдите, научитесь, что значит: милости хочу, а не жертвы? Ибо Я пришел призвать не праведников, но грешников к покаянию.

13. От же йдїть та навчіть ся, що воно єсть: Милости хочу, а не жертви. Не прийшов бо я звати праведних а грішних до покаяння.

14 Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"

14 Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: ”Miksi me ja fariseukset paastoamme paljon, mutta sinun opetuslapsesi eivät paastoa?”

14. Silloin tulivat Johanneksen opetuslapset hänen tykönsä, ja sanoivat: minkätähden me ja Pharisealaiset niin paljo paastoomme, mutta ei sinun opetuslapses paastoo?

14. SIlloin tulit Johannexen Opetuslapset hänen tygöns ja sanoit: mingätähden me ja Phariseuxet nijn paljo paastomma mutta ei sinun Opetuslapses paasto?

14. Silloin Johannesen opetuslapset käuit henen tygens/ ia sanoit/ Mingetähden me/ ia Phariseuset nin palion paastwme/ Mutta sinun opetuslapses ei paastuua/ (Silloin Johanneksen opetuslapset käwit hänen tykönsä/ ja sanoit/ Minkä tähden me/ ja phariseukset niin paljon paastoamme/ Mutta sinun opetuslapsesi ei paastoa/)

14. Τότε προσέρχονται αὐτῷ οἱ μαθηταὶ Ἰωάννου λέγοντες· Διὰ τί ἡμεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι νηστεύομεν πολλά, οἱ δὲ μαθηταί σου οὐ νηστεύουσι;

14. τοτε προσερχονται αυτω οι μαθηται ιωαννου λεγοντες δια τι ημεις και οι φαρισαιοι νηστευομεν πολλα οι δε μαθηται σου ου νηστευουσιν 14. tote proserchontai aυto oi mathetai ioannoυ legontes dia ti emeis kai oi farisaioi nesteυomen polla oi de mathetai soυ oυ nesteυoυsin

14 Then the disciples of John come near to him, saying, Why do we and the Pharisees fast much, but your disciples do not fast?

14. Then came to him the disciples of John, saying, Why do we and the Pharisees fast oft, but thy disciples fast not?

14. Da kom Johannes' Disciple til ham og sagde: hvi faste vi og Pharisæerne meget, men dine Disciple faste ikke?

14. Då kommo till honom Johannis Lärjungar, och sade: Hvi faste vi och Phariseerna så mycket, och dine Lärjungar fasta intet?

14. Siis tullid Joannesse jüngrid tem̃a jure, ja ütlesid: Mikspärrast paastume meie ja Wariserid ni paljo, ja sinno jüngrid ei paastu mitte?

14. Tada priėjo Jono mokiniai ir paklausė: ‘‘Kodėl mes ir fariziejai daug pasninkaujame, o Tavo mokiniai nepasninkauja?’‘

14. Indes kamen die Jünger des Johannes zu ihm und sprachen: Warum fasten wir und die Pharisäer so viel, und deine Jünger fasten nicht?

14. Alors les disciples de Jean vinrent à Jésus, et lui dirent: D'où vient que nous et les pharisiens nous jeûnons souvent, et que tes disciples ne jeûnent point?

14. Entónces los discípulos de Juan vienen a él, diciendo: ¿Por qué nosotros y los Fariseos ayunamos muchas veces, y tus discípulos no ayunan?

14 Toen kwamen de discipelen van Johannes tot Hem, zeggende: Waarom vasten wij en de Farizeen veel, en Uw discipelen vasten niet?

14. Tedy przyszli do niego uczniowie Janowi, mówiąc: Przecz my i Faryzeuszowie często pościmy, a uczniowie twoi nie poszczą?

14. Akkor a János tanítványai jövének hozzá, mondván: Miért hogy mi és [7†] a farizeusok sokat bőjtölünk, a te tanítványaid pedig nem bőjtölnek?

14 Тогда приходят к Нему ученики Иоанновы и говорят: почему мы и фарисеи постимся много, а Твои ученики не постятся?

14. Приступили тодї до Него ученики Йоанові, говорячи: Чого ми та Фарисеї постимо часто, а твої ученики не постять.

15 Niin Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.

15 Jeesus sanoi heille: ”Eivät kai häävieraat voi surra niin kauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.

15. Niin Jesus sanoi heille: taitaako hääjoukko niinkauvan murehtia, kuin ylkä on heidän kanssansa? mutta päivät tulevat, että ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin heidän pitää paastooman.

15. Nijn Jesus sanoi: Taitawatco yljän pojat nijncauwan murhettia cuin ylkä on heidän cansans? mutta päiwät tulewat että ylkä otetan heildä pois ja silloin heidän pitä paastoman.

15. Nin sanoi Iesus heille/ Taitauatco ylghen poiat murechtija nin cauuan/ quin ylkä on heiden cansans? Mutta ne peiuet tuleuat/ coska ylkä heilde poisotetan/ ia silloin heiden pite paastoman. (Niin sanoi Jesus heille/ Taitawatko yljän pojat murehtia niin kauan/ kuin ylkä on heidän kanssansa? Mutta ne päiwät tulewat/ koska ylkä heiltä pois otetaan/ ja silloin heidän pitää paastoaman.)

15. καὶ εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Μὴ δύνανται οἱ υἱοὶ τοῦ νυμφῶνος πενθεῖν ἐφ’ ὅσον μετ’ αὐτῶν ἐστιν ὁ νυμφίος; ἐλεύσονται δὲ ἡμέραι, ὅταν ἀπαρθῇ ἀπ’ αὐτῶν ὁ νυμφίος, καὶ τότε νηστεύσουσιν.

15. και ειπεν αυτοις ο ιησους μη δυνανται οι υιοι του νυμφωνος πενθειν εφ οσον μετ αυτων εστιν ο νυμφιος ελευσονται δε ημεραι οταν απαρθη απ αυτων ο νυμφιος και τοτε νηστευσουσιν 15. kai eipen aυtois o iesoυs me dυnantai oi υioi toυ nυmfonos penthein ef oson met aυton estin o nυmfios eleυsontai de emerai otan aparthe ap aυton o nυmfios kai tote nesteυsoυsin

15 And Jesus said to them, The sons of the bridal-party {companions or guests} are not able to mourn, inasmuch as the bridegroom is with them, are they? But the days will come, whenever the bridegroom is taken away from them and then they will be fasting.

15. And Jesus said unto them, Can the children of the bridechamber mourn, as long as the bridegroom is with them but the days will come, when the bridegroom shall be taken from them, and then shall they fast.

15. Og Jesus sagde til dem: kunne Bryllupsfolkene sørge, saalænge Brudgommen er hos dem? Men de Dage skulle komme, naar Brudgommen skal borttages fra dem, og da skulle de faste.

15. Då sade Jesus till dem: Huru kan bröllopsfolket sörja, så länge brudgummen är när dem? Men de dagar skola komma, att brudgummen skall tagas ifrå dem, och då skola de fasta.

15. Agga Jesus ütles nende wasto: Kas woiwad pulma-rahwas kurwad olla, kunni peigmees nende jures on? agga need päwad tullewad, kui peigmees neist saab ärrawoetud, et nemmad siis ka paastuwad.

15. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Argi gali vestuvininkai gedėti, kol su jais yra jaunikis? Bet ateis dienos, kai jaunikis iš jų bus atimtas, ir tada jie pasninkaus.

15. Jesus sprach zu ihnen: Wie können die Hochzeitleute Leid tragen, solange der Bräutigam bei ihnen ist? Es wird aber die Zeit kommen, daß der Bräutigam von ihnen genommen wird; alsdann werden sie fasten.

15. Et Jésus leur répondit: Les amis de l'époux peuvent-ils s'affliger pendant que l'époux est avec eux? Mais le temps viendra que l'époux leur sera ôté, et alors ils jeûneront.

15. Y les dijo Jesús: ¿Pueden los que están de bodas tener luto entre tanto que el esposo está con ellos? Mas vendrán dias, cuando el esposo será quitado de ellos, y entónces ayunarán.

15 En Jezus zeide tot hen: Kunnen ook de bruiloftskinderen treuren, zolang de Bruidegom bij hen is? Maar de dagen zullen komen, wanneer de Bruidegom van hen zal weggenomen zijn, en dan zullen zij vasten.

15. I rzekł im Jezus: Izali się mogą synowie łożnicy małżeóskiej smęcić, póki z nimi jest oblubieniec? Ale przyjdą dni, gdy od nich będzie oblubieniec odjęty, a tedy pościć będą.

15. És monda nékik Jézus: Vajjon szomorkodhatik-é a násznép a míg velök van a vőlegény? de eljőnek a napok, a mikor [8†] elvétetik tőlök a vőlegény, és akkor bőjtölni fognak.

15 И сказал им Иисус: могут ли печалиться сыны чертога брачного, пока с ними жених? Но придут дни, когда отнимется у них жених, и тогда будут поститься.

15. І рече їм Ісус: Чи можуть весїльні синове сумувати, поки з ними жених? Прийдуть же днї, що візьмуть од них жениха, тодї й постити муть.

16 Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan, sillä semmoinen täytetilkku repii palasen vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.

16 Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaatteeseen, sillä sen täytetilkku repii vaatetta ja reikä tulee pahemmaksi.

16. Mutta ei kenkään paikkaa vanhaa vaatetta uuden veran tilalla; sillä paikka repee pois vaatteesta, ja läpi tulee pahemmaksi.

16. Ei kengän paicka wanha waatetta vden weran tilgalla: sillä se paicka rewäise cuitengin hänens pois waattesta ja läpi tule pahemmaxi.

16. * Ei kengen paicka wanha werca/ wdhen werghan tilghalla/ Sille se paicka reweise quitengin henense pois wateesta/ ia se aucku tule pahemaxi. (Ei kenkään paikkaa wanhaa werkaa/ uuden weran tilkulla/ Sillä se paikka rewäisee kuitenkin hänensä pois waatteesta/ ja se aukko tulee pahemmaksi.)

16. οὐδεὶς δὲ ἐπιβάλλει ἐπίβλημα ῥάκους ἀγνάφου ἐπὶ ἱματίῳ παλαιῷ· αἴρει γὰρ τὸ πλήρωμα αὐτοῦ ἀπὸ τοῦ ἱματίου, καὶ χεῖρον σχίσμα γίνεται.

16. ουδεις δε επιβαλλει επιβλημα ρακους αγναφου επι ιματιω παλαιω αιρει γαρ το πληρωμα αυτου απο του ιματιου και χειρον σχισμα γινεται 16. oυdeis de epiβallei epiβlema rakoυs agnafoυ epi imatio palaio airei gar to pleroma aυtoυ apo toυ imatioυ kai cheiron schisma ginetai

16 But no one puts a patch of unshrunk fabric upon an old garment; for* its fullness (shrinks and) lifts away from the garment and a worse split happens.

16. No man putteth a piece of new cloth unto an old garment, for that which is put in to fill it up taketh from the garment, and the rent is made worse.

16. Men Ingen sætter en Klud af nyt Klæde paa et gammelt Klædebon; thi Kluden river Noget fra Klædebonnet, og Hullet bliver være.

16. Ingen lappar ett gammalt kläde med en ny klut; ty han rifver likväl kluten af klädena igen, och hålet blifver värre.

16. Agga ükski ei panne wañumatta ride tükki ühhe waña kue peäle; sest se paik kissub middagi ärra sest kuest, ja se auk saab pahhemaks.

16. Niekas sudėvėto drabužio nelopo naujo audinio lopu, nes toks lopinys atplėšia drabužio gabalą, ir pasidaro dar didesnė skylė.

16. Niemand flickt ein altes Kleid mit einem Lappen von neuem Tuch; denn der Lappen reißt doch wieder vom Kleid, und der Riß wird ärger.

16. Personne ne met une pièce de drap neuf à un vieil habit; parce que la pièce emporterait l'habit, et la déchirure en serait plus grande.

16. Nadie echa remiendo de paño nuevo en vestido viejo; porque el tal remiendo tira del vestido, y se hace peor rotura.

16 Ook zet niemand een lap ongevold laken op een oud kleed; want deszelfs aangezette lap scheurt af van het kleed, en er wordt een ergere scheur.

16. A żaden nie wprawuje łaty sukna nowego w szatę wiotchą; albowiem ono załatanie ujmuje nieco od szaty, i stawa się gorsze rozdarcie;

16. Senki sem vet pedig új [9†] posztóból foltot az ócska ruhára; mert a mi azt kitoldaná, még elszakít a ruhából és nagyobb szakadás lesz.

16 И никто к ветхой одежде не приставляет заплаты из небеленой ткани, ибо вновь пришитое отдерет от старого, и дыра будет еще хуже.

16. Нїхто не пришиває шматка нового сукна до старої одежини, бо відодреть ся його латка від одежини, й дїрка буде гірша.

17 Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät."

17 Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin. Muuten leilit pakahtuvat ja viini vuotaa pois ja leilit turmeltuvat. Vaan uusi viini lasketaan uusiin leileihin, ja molemmat säilyvät.”

17. Ei myös pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin leileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viina vuotaa pois, ja leilit turmellaan; vaan nuorta viinaa lasketaan uusiin leileihin, ja niin he molemmat tähdellä ovat.

17. Ei pane kengän myös tuoretta wijna wanhoin leileihin sillä leilit pacahtuwat ja wijna wuota pois ja leilit turmellan: mutta tuore wijna lasketan vsijn leileihin ja nijn he molemmat tähdellä owat.

17. Ei kengen mös pane torecta wijna wanhoin leilein/ mwtoin leilit pacachtauat/ ia wijna wlgoswota/ ia leilit hucastuuat/ Mutta he laskeuat nooren wijnan wsin leilein/ nin he molomat ouat tähdelle. (Ei kenkään myös pane tuoretta wiinaa wanhoin leileihin/ muutoin leilit pakahtuwat/ ja wiina ulos wuotaa/ ja leilit hukastuwat/ Mutta ne laskewat nuoren wiinan uusiin leilein/ niin ne molemmat owat tähdellä.)

17. οὐδὲ βάλλουσιν οἶνον νέον εἰς ἀσκοὺς παλαιούς· εἰ δὲ μήγε, ῥήγνυνται οἱ ἀσκοί, καὶ ὁ οἶνος ἐκχεῖται καὶ οἱ ἀσκοὶ ἀπολλοῦνται· ἀλλὰ οἶνον νέον εἰς ἀσκοὺς βάλλουσι καινούς, καὶ ἀμφότεροι συντηροῦνται.

17. ουδε βαλλουσιν οινον νεον εις ασκους παλαιους ει δε μηγε ρηγνυνται οι ασκοι και ο οινος εκχειται και οι ασκοι απολουνται αλλα βαλλουσιν οινον νεον εις ασκους καινους και αμφοτερα συντηρουνται 17. oυde βalloυsin oinon neon eis askoυs palaioυs ei de mege regnυntai oi askoi kai o oinos ekcheitai kai oi askoi apoloυntai alla βalloυsin oinon neon eis askoυs kainoυs kai amfotera sυnteroυntai

17 Nor do they put new wine into old wineskins; otherwise the wineskins burst and the wine is poured out and the wineskins will be destroyed, but they put new wine into new wineskins and both are protected together. {Mar 5:22-43 & Mat 9:18-26 & Luk 8:41-56 Capernaum.}

17. Neither do men put new wine into old bottles: else the bottles break, and the wine runneth out, and the bottles perish: but they put new wine into new bottles, and both are preserved.

17. Man lader og ikke ny Viin i gamle Læderflasker, ellers briste Læderflaskerne, og Viinen spildes, og Læderflaskerne fordærves; men man lader ny Viin i nye Læderflasker, saa blive de begge bevarede.

17. Ej heller låter man nytt vin i gamla flaskor; annars gå flaskorna sönder, och vinet spilles ut, och flaskorna förderfvas; utan man låter nytt vin i nya flaskor, så blifver både förvarad.

17. Ei panda ka mitte wärsket wina wanna nahkastjade sisse; muido löhkuwad need nahk-astjad löhki, ja se wiin saab pillatud, ja need nahkastjad lähhäwad hukka; waid wärsket wina peab ute nahkastjade sisse pannema, siis seisawad mollemad terwed.

17. Taip pat niekas nepila jauno vyno į senus vynmaišius, nes antraip vynmaišiai plyštų, vynas išsilietų ir vynmaišiai niekais nueitų. Bet jaunas vynas pilamas į naujus vynmaišius, ir abeji išsilaiko’‘.

17. Man faßt auch nicht Most in alte Schläuche; sonst zerreißen die Schläuche und der Most wird verschüttet, und die Schläuche kommen um. Sondern man faßt Most in neue Schläuche, so werden sie beide miteinander erhalten.

17. On ne met pas non plus le vin nouveau dans de vieux vaisseaux; autrement les vaisseaux se rompent, le vin se répand, et les vaisseaux sont perdus; mais on met le vin nouveau dans des vaisseaux neufs, et l'un et l'autre se conservent.

17. Ni echan vino nuevo en cueros viejos; de otra manera los cueros se rompen, y el vino se derrama, y se pierden los cueros; mas echan el vino nuevo en cueros nuevos; y lo uno y lo otro se conserva juntamente.

17 Noch doet men nieuwen wijn in oude leder zakken; anders zo bersten de leder zakken, en de wijn wordt uitgestort, en de leder zakken verderven, maar men doet nieuwen wijn in nieuwe leder zakken, en beide te zamen worden behouden.

17. Ani leją wina młodego w stare statki; bo inaczej pukają się statki, a wino wycieka, i statki się psują; ale młode wino leją w nowe statki, i oboje bywają zachowane.

17. Új bort [10†] sem töltenek ó tömlőkbe; máskülönben a tömlők szétszakadoznak, és a bor kiömöl, a tömlők is elvesznek; hanem az új bort új tömlőkbe töltik, és mindkettő megmarad.

17 Не вливают также вина молодого в мехиветхие; а иначе прорываются мехи, и вино вытекает, и мехи пропадают, но вино молодое вливают в новые мехи, и сберегается то и другое.

17. І не наливають нового вина у старі міхи, ато міхи прорвуть ся, і вино витече, й міхи пропадуть; а наливають нове вино в міхи нові, то й буде все цїле.

18 Kun hän tätä heille puhui, niin katso, eräs päämies tuli ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Minun tyttäreni kuoli juuri ikään, mutta tule ja pane kätesi hänen päällensä, niin hän virkoaa eloon".

18 Hänen tätä heille puhuessaan, katso, muuan päämies tuli ja kumartui maahan Hänen eteensä ja sanoi: ”Tyttäreni kuoli juuri, mutta tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän virkoaa eloon.”

18. Kuin hän nämät heille puhunut oli, katso, niin päämies tuli ja kumarsi häntä, sanoen: nyt on minun tyttäreni kuolemallansa; mutta tule ja pane kätes hänen päällensä, niin hän virkoaa.

18. COsca hän nämät heille puhunut oli cadzo nijn yxi Päämies tuli ja cumarsi händä sanoden: Herra nyt cuoli minun tyttären mutta tule ja pane kätes hänen päällens nijn hän tule eläwäxi.

18. Coska hen oli näme puhunut heille/ Catzo/ nin tuli yxi Pämies/ ia cumarsi hende sanoden/ Herra/ minun tytteren nyt cooli/ Mutta tule/ ia pane sinun kätes henen pälens/ ia nin hen eläuexi tule. (Koska hän oli nämä puhunut heille/ Katso/ niin tuli yksi päämies/ ja kumarsi häntä sanoen/ Herra/ minun tyttäreni nyt kuoli/ Mutta tule/ ja pane sinun kätesi hänen päällensä/ ja niin hän eläwäksi tulee.)

18. Ταῦτα αὐτοῦ λαλοῦντος αὐτοῖς ἰδοὺ ἄρχων εἷς προσελθὼν προσεκύνει αὐτῷ λέγων ὅτι Ἡ θυγάτηρ μου ἄρτι ἐτελεύτησεν· ἀλλὰ ἐλθὼν ἐπίθες τὴν χεῖρά σου ἐπ’ αὐτήν καὶ ζήσεται.

18. ταυτα αυτου λαλουντος αυτοις ιδου αρχων {VAR2: εις } ελθων προσεκυνει αυτω λεγων οτι η θυγατηρ μου αρτι ετελευτησεν αλλα ελθων επιθες την χειρα σου επ αυτην και ζησεται 18. taυta aυtoυ laloυntos aυtois idoυ archon {VAR2: eis } elthon prosekυnei aυto legon oti e thυgater moυ arti eteleυtesen alla elthon epithes ten cheira soυ ep aυten kai zesetai

18 (While) speaking these things to them, behold, one ruler came to him and was worshiping (him), saying, My daughter (just) now died*. But (after) you (have) gone (to her), lay your hand upon her and she will live.

18. While he spake these things unto them, behold, there came a certain ruler, and worshipped him, saying, My daughter is even now dead: but come and lay thy hand upon her, and she shall live.

18. Der han dette talede til dem, see, da kom en Øverste og faldt ned for ham og sagde: Min Datter er just nu død; men kom og læg din Haand paa hende, saa bliver hun levende.

18. Vid han detta talade till dem, si, då kom en öfverste, och tillbad honom, och sade: Herre, min dotter är nu straxt blifven död; men kom, och lägg dina hand på henne, så blifver hon lefvandes.

18. Kui temma sedda neile räkis, wata, siis tulli üks üllem, ja kummardas tedda ja ütles: Minno tüttar on praego ärrasurnud, agga tulle ja panne omma kät temma peäle, siis saab temma ellawaks.

18. Jam taip bekalbant, prisiartino vienas vyresnysis, pagarbino Jį ir tarė: ‘‘Ką tik mirė mano dukrelė. Bet ateik, uždėk ant jos ranką, ir ji atgis’‘.

18. Da er solches mit ihnen redete, siehe, da kam der Obersten einer und fiel vor ihm nieder und sprach: HERR, meine Tochter ist jetzt gestorben; aber komm und lege deine Hand auf sie, so wird sie lebendig.

18. Comme il leur disait ces choses, un chef de synagogue vint, qui se prosterna devant lui, et lui dit: Ma fille vient de mourir; mais viens lui imposer les mains, et elle vivra.

18. Hablando él estas cosas a ellos, he aquí, cierto principal vino, y le adoró, diciendo: Mi hija es muerta poco ha; mas ven, y pon tu mano sobre ella, y vivirá.

18 Als Hij deze dingen tot hen sprak, ziet, een overste kwam en aanbad Hem, zeggende: Mijn dochter is nu terstond gestorven, doch kom en leg Uw hand op haar, en zij zal leven.

18. To gdy on do nich mówił, oto niektóry przełożony bóżnicy przyszedłszy pokłonił mu się, mówiąc: Córka moja dopiero skonała; ale pójdź, a włóż na nią rękę twoję, a ożyje.

18. Mikor ezeket mondá nékik, ímé egy főember eljövén leborula [11†] előtte, mondván: Az én leányom épen most halt meg; de jer, vesd reá kezedet, és megelevenedik.

18 Когда Он говорил им сие, подошел к Нему некоторый начальник и, кланяясь Ему, говорил: дочь моя теперь умирает; но приди, возложи на нее руку Твою, и она будет жива.

18. Говорить Він їм се, аж ось приходить один старшина, і, вклонившись Йому, каже: Дочка моя тільки що скінчилась; та прийди положи на неї руку твою, то й оживе.

19 Niin Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsinensa.

19 Niin Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsineen.

19. Niin Jesus nousi ja seurasi häntä, ja hänen opetuslapsensa.

19. Nijn Jesus nousi ja seurais händä ja hänen Opetuslapsens.

19. Nin nousi Iesus yles ia seurasi hende/ ia henen opetuslapsens. (Niin nousi Jesus ylös ja seurasi häntä/ ja hänen opetuslapsensa.)

19. καὶ ἐγερθεὶς ὁ Ἰησοῦς ἠκολούθησεν αὐτῷ καὶ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ.

19. και εγερθεις ο ιησους ηκολουθησεν αυτω και οι μαθηται αυτου 19. kai egertheis o iesoυs ekoloυthesen aυto kai oi mathetai aυtoυ

19 And Jesus and his disciples raised themselves (up) and followed him.

19. And Jesus arose, and followed him, and so did his disciples.

19. Og Jesus stod op og fulgte ham med sine Disciple.

19. Jesus stod upp, och följde honom, och hans Lärjungar.

19. Ja Jesus tousis ülles, ja käis temma järrel, ja temma jüngrid.

19. Jėzus atsikėlė ir nuėjo paskui jį kartu su savo mokiniais.

19. Und Jesus stand auf und folgte ihm nach und seine Jünger.

19. Et Jésus, s'étant levé, le suivit avec ses disciples.

19. Y se levantó Jesús, y le siguió, y sus discípulos.

19 En Jezus opgestaan zijnde, volgde hem, en Zijn discipelen.

19. Tedy wstawszy Jezus, szedł za nim, i uczniowie jego.

19. És felkelvén Jézus követé őt tanítványaival együtt.

19 И встав, Иисус пошел за ним, и ученики Его.

19. І вставши Ісус, пійшов за ним, і ученики Його.

20 Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua.

20 Katso, nainen, joka kaksitoista vuotta oli sairastanut verenvuotoa, lähestyi takaa ja kosketti Hänen vaippansa tupsua.

20. Ja katso, vaimo, joka oli kaksitoistakymmentä ajastaikaa punaista tautia sairastanut, kävi takana, ja tarttui hänen vaatteensa liepeeseen;

20. JA cadzo waimo joca oli caxitoistakymmendä ajastaica punaista tautia sairastanut käwi hänen tacanans ja rupeis hänen waattens liepesen: Sillä hän oli idzelläns sanonut:

20. Ja catzo/ yxi waimo/ ioca caxitoistakymende wootta oli punaist tauti sairastanut/ hen käui henen tacanans/ rupeis henen watens leepesen/ Sille hen oli sanonut itzellens/ (Ja katso/ yksi waimo/ joka kaksitoistakymmentä wuotta oli punaista tautia sairastanut/ hän käwi hänen takanansa/ rupesi hänen waatteensa liepeeseen/ Sillä hän oli sanonut itsellensä/)

20. Καὶ ἰδοὺ γυνὴ, αἱμορροοῦσα δώδεκα ἔτη, προσελθοῦσα ὄπισθεν ἥψατο τοῦ κρασπέδου τοῦ ἱματίου αὐτοῦ·

20. και ιδου γυνη αιμορροουσα δωδεκα ετη προσελθουσα οπισθεν ηψατο του κρασπεδου του ιματιου αυτου 20. kai idoυ gυne aimorrooυsa dodeka ete proselthoυsa opisthen epsato toυ kraspedoυ toυ imatioυ aυtoυ

20 And behold, a woman, having (had) a flow of blood (for) twelve years, came near, behind (him) and touched the hem of his garment;

20. And, behold, a woman, which was diseased with an issue of blood twelve years, came behind him, and touched the hem of his garment:

20. Og see, en Kvinde, som havde tolv Aar havt Blodflod, traadte til bag fra og rørte ved Sømmen af hans Klædebon;

20. Och si, en qvinna, som hade lidit blodgång i tolf år, gick bakefter honom, och kom vid hans klädafåll;

20. (Ja wata, üks naene, kennel kaksteistkümmend aastat werritöbbi olnud, tulli temma selja tahha, ja putus temma kue pallistusse.

20. Ir štai moteris, dvylika metų serganti kraujoplūdžiu, prisiartino iš paskos ir palietė Jo apsiausto apvadą.

20. Und siehe, ein Weib, das zwölf Jahre den Blutgang gehabt, trat von hinten zu ihm und rührte seines Kleides Saum an.

20. Et une femme qui était malade d'une perte de sang depuis douze ans, s'approcha par-derrière, et toucha le bord de son vêtement,

20. Y, he aquí, una mujer enferma de flujo de sangre doce años había, llegándose por detrás, tocó la fimbria de su vestido;

20 (En ziet, een vrouw die twaalf jaren het bloedvloeien gehad had, komende tot Hem van achteren, raakte den zoom Zijns kleeds aan;

20. (A oto niewiasta, która płynienie krwi ode dwunastu lat cierpiała, przystąpiwszy z tyłu, dotknęła się podołka szat jego;

20. És ímé, egy asszony, a ki tizenkét év óta vérfolyásban szenved vala, hozzájárulván hátulról, illeté az ő ruhájának szegélyét.

20 И вот, женщина, двенадцать лет страдавшая кровотечением, подойдя сзади, прикоснулась к краю одежды Его,

20. І ось жінка, що нездужала кровотіччю дванайцять років, приступила ззаду й приторкнулась до краю одежі Його:

21 Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi".

21 Sillä hän sanoi mielessään: ”Jos vain kosketan Hänen vaippaansa, tulen terveeksi.”

21. Sillä hän oli itsellensä sanonut; jos minä ainoastaan rupeen hänen vaatteesensa, niin minä tulen terveeksi.

21. jos minä ainoastans rupen hänen waattesens nijn minä tulen terwexi.

21. Jos mine waiuoin rupen henen wateesens/ nin mine tulen teruexi. (Jos minä waiwoin rupean hänen waatteeseensa/ niin minä tulen terweeksi.)

21. ἔλεγεν γὰρ ἐν ἑαυτῇ, Ἐὰν μόνον ἅψωμαι τοῦ ἱματίου αὐτοῦ, σωθήσομαι.

21. ελεγεν γαρ εν εαυτη εαν μονον αψωμαι του ιματιου αυτου σωθησομαι 21. elegen gar en eaυte ean monon apsomai toυ imatioυ aυtoυ sothesomai

21 for* she was saying in herself, ‘If only I touch his garment; I will be cured.

21. For she said within herself, If I may but touch his garment, I shall be whole.

21. thi hun sagde ved sig selv: dersom jeg ikkun rør ved hans Klædebon, da bliver jeg helbredt.

21. Ty hon sade vid sig sjelf: Måtte jag allenast komma vid hans kläder, så blefve jag helbregda.

21. Sest temma ütles isseenneses: Saaksin minna agga temma kuesse putuda, siis saan minna terweks.

21. Mat ji pati sau kalbėjo: ‘‘Jei tik palytėsiu Jo drabužį­išgysiu’‘.

21. Denn sie sprach bei sich selbst: Möchte ich nur sein Kleid anrühren, so würde ich gesund.

21. Car elle disait en elle-même: Si seulement je touche son vêtement, je serai guérie.

21. Porque decía entre sí: Si tocare solamente su vestido, seré sana.

21 Want zij zeide in zichzelven: Indien ik alleenlijk Zijn kleed aanraak, zo zal ik gezond worden.

21. Bo rzekła sama w sobie: Jeźli się tylko dotknę szaty jego, będę uzdrowiona.

21. Mert ezt mondja vala magában: Ha csak [12†] ruháját illetem is, meggyógyulok.

21 ибо она говорила сама в себе: если только прикоснусь к одежде Его, выздоровею.

21. бо казала сама собі: Як тільки приторкнусь до краю одежі Його, то спасусь.

22 Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi". Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.

22 Jeesus kääntyi ja nähdessään hänet sanoi: ”Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; uskosi on sinut pelastanut.” Ja sillä hetkellä nainen parani.

22. Niin Jesus käänsi itsensä, näki hänen ja sanoi: ole hyvässä turvassa, tyttäreni! sinun uskos on sinun terveeksi tehnyt. Ja vaimo tuli sillä hetkellä terveeksi.

22. Nijn Jesus käänsi hänens näki hänen ja sanoi: ole hywäs turwas tyttären sinun uscos on sinun terwexi tehnyt. Ja waimo tuli sillä hetkellä terwexi.

22. Mutta nin Iesus kiensi henens/ ia näki henen ia sanoi/ Ole hyues turuas Tytteren/ sinun wskos on tehnyt sinun teruexi. Ja se waimo tuli teruexi samalla hetkelle. (Mutta niin Jesus käänsi hänensä/ ja näki hänen ja sanoi/ Ole hywässä turwassa tyttärein/ sinun uskosi on tehnyt sinut terweeksi. Ja se waimo tuli terweeksi samalla hetkellä.)

22. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐπιστραφεὶς καὶ ἰδὼν αὐτὴν εἶπε· Θάρσει, θύγατερ· ἡ πίστις σου σέσωκέ σε. καὶ ἐσώθη ἡ γυνὴ ἀπὸ τῆς ὥρας ἐκείνης.

22. ο δε ιησους επιστραφεις και ιδων αυτην ειπεν θαρσει θυγατερ η πιστις σου σεσωκεν σε και εσωθη η γυνη απο της ωρας εκεινης 22. o de iesoυs epistrafeis kai idon aυten eipen tharsei thυgater e pistis soυ sesoken se kai esothe e gυne apo tes oras ekeines

22 Now Jesus having turned, saw her, and said, Daughter, have courage; your faith has cured you. And the woman was cured from that hour.

22. But Jesus turned him about, and when he saw her, he said, Daughter, be of good comfort; thy faith hath made thee whole. And the woman was made whole from that hour.

22. Men Jesus vendte sig om, og da han saae hende, sagde hen: Datter! vær frimodig, din tro har frelst dig. Og Kvinden blev helbredt fra den samme Stund.

22. Då vände Jesus sig om, och som han såg henne, sade han: Var vid goda tröst, dotter, din tro hafver hulpit dig. Och qvinnan vardt helbregda i samma stund.

22. Agga Jesus pöris ennast ümber, ja näggi tedda, ja ütles: Olle julge, tüttar, sinno usk on sind aitnud. Ja se naene sai terweks selsammal tunnil.)

22. Jėzus, atsigręžęs ir ją pamatęs, tarė: ‘‘Pasitikėk, dukra, tavo tikėjimas išgydė tave’‘. Ir tą pačią akimirką moteris pagijo.

22. Da wandte sich Jesus um und sah sie und sprach: Sei getrost, meine Tochter; dein Glaube hat dir geholfen. Und das Weib ward gesund zu derselben Stunde.

22. Jésus, s'étant retourné et la regardant, lui dit: Prends courage, ma fille! ta foi t'a guérie.Et cette femme fut guérie dès cette heure-là.

22. Mas Jesús volvíendose, y mirándola, dijo: Confía, hija, tu fé te ha sanado. Y la mujer fué sana desde aquella hora.

22 En Jezus, Zich omkerende, en haar ziende, zeide: Wees welgemoed, dochter! uw geloof heeft u behouden. En de vrouw werd gezond van dezelve ure af.)

22. Ale Jezus obróciwszy się i ujrzawszy ją, rzekł: Ufaj, córko! wiara twoja ciebie uzdrowiła; i uzdrowiona była niewiasta od onej godziny.)

22. Jézus pedig megfordulván és reá tekintvén, monda: Bízzál leányom; a te hited megtartott [13†] téged. És meggyógyult az asszony abban az órában.

22 Иисус же, обратившись и увидев ее, сказал: дерзай, дщерь! вера твоя спасла тебя. Женщина с того часа стала здорова.

22. Ісус же, обернувшись і побачивши її, рече: Дочко, бодрись; віра твоя спасла тебе. І спаслась жінка з того часу.

23 Ja kun Jeesus tuli päämiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,

23 Tullessaan päämiehen talolle ja nähdessään huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,

23. Ja kuin Jesus tuli päämiehen huoneeseen, ja näki pillein soittajat ja kansan hymisevän,

23. Ja cosca Jesus tuli Päämiehen huonesen ja näki huiluin soittajat ja Canssan hymisewän.

23. Ja coska Iesus tuli pämiehen honesen/ ia näki * huijlunsoijttaiat/ ia canssan hymiseuen sanoi hen heille/ (Ja koska Jesus tuli päämiehen huoneeseen/ ja näki huilunsoittajat/ ja kansan hymisewän sanoi hän heille/)

23. Καὶ ἐλθὼν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν οἰκίαν τοῦ ἄρχοντος καὶ ἰδὼν τοὺς αὐλητὰς καὶ τὸν ὄχλον θορυβούμενον λέγει αὐτοῖς·

23. και ελθων ο ιησους εις την οικιαν του αρχοντος και ιδων τους αυλητας και τον οχλον θορυβουμενον 23. kai elthon o iesoυs eis ten oikian toυ archontos kai idon toυs aυletas kai ton ochlon thorυβoυmenon

23 And (after) Jesus came into the ruler’s house and saw the flute-players and the crowd being in an uproar,

23. And when Jesus came into the ruler's house, and saw the minstrels and the people making a noise,

23. Og der Jesus kom i den Øverstes Huus og saae Piberne og Folket, som buldrede, og sagde han til dem:

23. Och när Jesus kom i öfverstans hus, och såg piparena, och folket sorlande,

23. Ja kui Jesus selle üllema kotta sai, ja näggi need willepuhhujad ja rahwast mässawad,

23. Atėjęs į vyresniojo namus ir pamatęs vamzdininkus bei šurmuliuojančią minią,

23. Und als er in des Obersten Haus kam und sah die Pfeifer und das Getümmel des Volks,

23. Quand Jésus fut arrivé à la maison du chef de synagogue, et qu'il eut vu les joueurs de flûte et la foule qui faisait grand bruit, il leur dit:

23. Y venido Jesús a casa del principal, viendo los tañedores de flautas, y el gentío que hacía bullicio,

23 En als Jezus in het huis des oversten kwam, en zag de pijpers en de woelende schare,

23. A gdy przyszedł Jezus w dom przełożonego, i ujrzał piszczki i lud zgiełk czyniący,

23. És Jézus a főember házához érvén, látván a sípolókat és a tolongó sokaságot,

23 И когда пришел Иисус в дом начальника и увидел свирельщиков и народ в смятении,

23. І ввійшовши Ісус у господу до старшини, та побачивши сопільників та голосїльників,

24 sanoi hän: "Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu". Niin he nauroivat häntä.

24 Jeesus sanoi heille: ”Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu.” Niin he nauroivat Hänelle.

24. Sanoi hän heille: menkäät pois; sillä ei piika ole kuollut, vaan hän makaa. Ja he nauroivat häntä.

24. sanoi hän heille: Mengät pois ei pijca ole cuollut mutta hän maca: ja he nauroit händä

24. Menget pois/ ei ole pica coollut/ mutta hen maca. Ja he nauroit hende. (Menkäät pois/ ei ole piika kuollut/ Mutta hän makaa. Ja he nauroit häntä.)

24. Ἀναχωρεῖτε· οὐ γὰρ ἀπέθανε τὸ κοράσιον ἀλλὰ καθεύδει· καὶ κατεγέλων αὐτοῦ.

24. λεγει αυτοις αναχωρειτε ου γαρ απεθανεν το κορασιον αλλα καθευδει και κατεγελων αυτου 24. legei aυtois anachoreite oυ gar apethanen to korasion alla katheυdei kai kategelon aυtoυ

24 he says to them, Depart°; for* the girl is not dead, but is sleeping. And they were laughing at him.

24. He said unto them, Give place: for the maid is not dead, but sleepeth. And they laughed him to scorn.

24. viger bort, thi Pigen er ikke død, men hun sover. Og de beloe ham.

24. Sade han till dem: Går edra färde; pigan är icke död, men hon sofver. Och de gjorde spe af honom.

24. Siis ütles temma nende wasto: Tagganege, sest se neitsikenne polle mitte surnud, waid tem̃a maggab. Ja nem̃ad naersid tedda.

24. Jėzus paliepė: ‘‘Pasitraukite, nes mergaitė ne mirus, o miega’‘. Jie tik šaipėsi iš Jo.

24. sprach er zu ihnen: Weichet! denn das Mägdlein ist nicht tot, sondern es schläft. Und sie verlachten ihn.

24. Retirez-vous; car cette jeune fille n'est pas morte, mais elle dort.Et ils se moquaient de lui.

24. Díceles: Apartáos, que la jóven no es muerta; sino que duerme. Y se burlaban de él.

24 Zeide Hij tot hen: Vertrekt; want het dochtertje is niet dood, maar slaapt. En zij belachten Hem.

24. Rzekł im: Ustąpcie; albowiem dzieweczka nie umarła, ale śpi. I naśmiewali się z niego.

24. Monda nékik: Menjetek el innen, mert a leányzó [14†] nem halt meg, hanem aluszik. És kinevették őt.

24 сказал им: выйдите вон, ибо не умерла девица, но спит. И смеялись над Ним.

24. рече до них: Уступіть ся: не вмерло бо дївча, а спить. І насьміхались із Него.

25 Mutta kun väkijoukko oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä; ja tyttö nousi.

25 Mutta kun väkijoukko oli ajettu ulos, Hän meni sisälle ja tarttui hänen käteensä. Ja tyttö nousi.

25. Mutta kuin kansa oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä, ja piika nousi.

25. Cosca Canssa oli ajettu ulos meni hän sisälle ja rupeis hänen käteens ja pijca nousi.

25. Coska nyt canssa oli wlgosaiettu/ käui hen sisel/ ia rupeis henen kätens/ ia ylesnousi pica. (Koska nyt kansa oli ulosajettu/ käwi hän sisälle/ ja rupesi hänen käteensä/ ja ylösnousi piika.)

25. ὅτε δὲ ἐξεβλήθη ὁ ὄχλος, εἰσελθὼν ἐκράτησε τῆς χειρὸς αὐτῆς, καὶ ἠγέρθη τὸ κοράσιον.

25. οτε δε εξεβληθη ο οχλος εισελθων εκρατησεν της χειρος αυτης και ηγερθη το κορασιον 25. ote de ekseβlethe o ochlos eiselthon ekratesen tes cheiros aυtes kai egerthe to korasion

25 But when the crowd was cast out, having entered, he took-hold of her hand, and the girl arose.

25. But when the people were put forth, he went in, and took her by the hand, and the maid arose.

25. Men der Folket var uddrevet, gik han ind og tog hende fat ved Haanden, da stod Pigen op.

25. När nu folket var utdrifvet, gick han in, och tog henne i handen; och pigan stod upp.

25. Agga kui rahwast wälja-aeti, läks temma sisse ja hakkas temma kätte kinni, ja se neitsikenne tousis ülles.

25. Kai minia buvo išvaryta, Jis įėjo vidun, paėmė mergaitę už rankos, ir ji atsikėlė.

25. Als aber das Volk hinausgetrieben war, ging er hinein und ergriff es bei der Hand; da stand das Mädglein auf.

25. Et après qu'on eut fait sortir tout le monde, il entra, et prit par la main cette jeune fille, et elle se leva.

25. Y como la gente fué echada fuera, entró, y la tomó de la mano; y la jóven se levantó.

25 Als nu de schare uitgedreven was, ging Hij in, en greep haar hand; en het dochtertje stond op.

25. Ale gdy wygnany był on lud, wszedłszy, ujął ją za rękę jej, i wstała dzieweczka.

25. Mikor pedig a sokaság eltávolíttaték, bemenvén, megfogá annak kezét, és a leányzó felkelt.

25 Когда же народ был выслан, Он, войдя, взял ее за руку, и девица встала.

25. От же, як випроваджено людей, та ввійшов Він і взяв її за руку, то дївча і встало.

26 Ja sanoma tästä levisi koko siihen maahan.

26 Ja sanoma tästä levisi koko siihen maahan.

26. Ja sen sanoma kuului kaikkeen siihen maahan.

26. Ja se sanoma cuului caicken maahan.

26. Ja se sanoma cwlui ylitze kaiken sen maan. (Ja se sanoma kuului ylitse kaiken sen maan.)

26. καὶ ἐξῆλθεν ἡ φήμη αὕτη εἰς ὅλην τὴν γῆν ἐκείνην.

26. και εξηλθεν η φημη αυτη εις ολην την γην εκεινην 26. kai ekselthen e feme aυte eis olen ten gen ekeinen

26 And this fame went forth into that whole land. {Mat 9:27-34 Probably Capernaum; no parallel.}

26. And the fame hereof went abroad into all that land.

26. Og dette Rygte kom ud i det ganske Land.

26. Och detta ryktet gick öfver det hela landet.

26. Ja sesinnane könne läks laiale keik sedda maad läbbi.)

26. Garsas apie tai pasklido po visą aną kraštą.

26. Und dies Gerücht erscholl in dasselbe ganze Land.

26. Et le bruit s'en répandit par toute cette contrée.

26. Y salió esta fama por toda aquella tierra.

26 En dit gerucht ging uit door dat gehele land.

26. I rozeszła się ta wieść po wszystkiej ziemi.

26. És elterjede ez a hír abban az egész tartományban.

26 И разнесся слух о сем по всей земле той.

26. І рознеслась про се чутка широко по всїй землї тій.

27 Ja kun Jeesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: "Daavidin poika, armahda meitä".

27 Kun Jeesus kulki sieltä, Häntä seurasi kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: ”Daavidin poika, armahda meitä!”

27. Ja kuin Jesus sieltä läksi, seurasi häntä kaksi sokiaa, huutain ja sanoen: Davidin poika, armahda meitä.

27. JA cosca Jesus sieldä läxi seurais händä caxi sokiata huusit ja sanoit: Dawidin Poica armada meitä. Ja cosca hän tuli huonesen tulit sokiat hänen tygöns.

27. Ja coska Iesus sielde poijslexi/ seurasit hende caxi sokiata/ hwsit ia sanoit/ Armadha meite Dauidin poica. Ja coska hen tuli hoonesen/ edheskeuit ne sokiat henen tygens. (Ja koska Jesus sieltä pois läksi/ seurasit häntä kaksi sokeata/ huusit ja sanoit/ Armahda meitä Dawidin poika. Ja koska hän tuli huoneeseen/ edeskäwit ne sokeat hänen tykönsä.)

27. Καὶ παράγοντι ἐκεῖθεν τῷ Ἰησοῦ ἠκολούθησαν αὐτῷ δύο τυφλοὶ κράζοντες καὶ λέγοντες· Ἐλέησον ἡμᾶς, υἱὲ Δαυῒδ.

27. και παραγοντι εκειθεν τω ιησου ηκολουθησαν αυτω δυο τυφλοι κραζοντες και λεγοντες ελεησον ημας υιε δαβιδ 27. kai paragonti ekeithen to iesoυ ekoloυthesan aυto dυo tυfloi krazontes kai legontes eleeson emas υie daβid

27 And Jesus passing by from there, two blind men followed him, crying out and saying, Show-mercy to us, son of David!

27. And when Jesus departed thence, two blind men followed him, crying, and saying, Thou Son of David, have mercy on us.

27. Og der Jesus gik frem derfra, fulgte ham to Blinde, som raabte og sagde: du Davids Søn! forbarme dig over os.

27. Och när Jesus gick dädan, följde honom två blinde; de ropade, och sade: O Davids Son, förbarma dig öfver oss.

27. Ja kui Jesus seält emale läks, käisid temma järrel kaks pimmedat, need kissendasid, ja ütlesid: Taweti Poeg, heida armo meie peäle.

27. Jėzui išeinant, du neregiai sekė paskui Jį ir šaukė: ‘‘Pasigailėk mūsų, Dovydo Sūnau!’‘

27. Und da Jesus von da weiterging, folgten ihm zwei Blinde nach, die schrieen und sprachen: Ach, du Sohn Davids, erbarme dich unser!

27. Comme Jésus partait de là, deux aveugles le suivirent, criant et disant: Fils de David! aie pitié de nous.

27. Y pasando Jesús de allí, le siguieron dos ciegos dando voces, y diciendo: Ten misericordía de nosotros, Hijo de David.

27 En als Jezus van daar voortging, zijn Hem twee blinden gevolgd, roepende en zeggende: Gij Zone Davids, ontferm U onzer!

27. A gdy Jezus odchodził stamtąd, szli za nim dwaj ślepi, wołając i mówiąc: Synu Dawidowy! zmiłuj się nad nami.

27. És mikor Jézus tovább ment onnét, két vak követé őt, kiáltozva és ezt mondva: Könyörülj rajtunk, Dávidnak fia!

27 Когда Иисус шел оттуда, за Ним следовали двое слепыхи кричали: помилуй нас, Иисус, сын Давидов!

27. І як вийшов Ісус ізвідтіля, ійшло слїдом за Ним двоє слїпих, і, покликуючи, казали: Сину Давидів, помилуй нас.

28 Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus sanoi heille: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle: "Uskomme, Herra".

28 Hänen mentyään sokeat tulivat Hänen luokseen, ja Jeesus sanoi heille: ”Uskotteko, että voin tehdä sen?” He sanoivat Hänelle: ”Uskomme, Herra.”

28. Ja kuin hän tuli huoneeseen, tulivat sokiat hänen tykönsä, ja Jesus sanoi heille: uskotteko minun sen voivan teille tehdä? He sanoivat hänelle: Herra, me uskomme.

28. Ja Jesus sanoi heille: uscottaco minun sen woiwan teille tehdä? he sanoit hänelle: Herra me uscomma.

28. Ja sanoi heille Iesus/ wskottaco että mine woin sen tehdä teille? He sanoit henelle/ Herra/ me wskoma. (Ja sanoi heille Jesus/ uskotteko että minä woin sen tehdä teille? He sanoit hänelle/ Herra/ me uskomme.)

28. ἐλθόντι δὲ εἰς τὴν οἰκίαν προσῆλθον αὐτῷ οἱ τυφλοί, καὶ λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Πιστεύετε ὅτι δύναμαι τοῦτο ποιῆσαι; λέγουσιν αὐτῷ· Ναί, Κύριε.

28. ελθοντι δε εις την οικιαν προσηλθον αυτω οι τυφλοι και λεγει αυτοις ο ιησους πιστευετε οτι δυναμαι τουτο ποιησαι λεγουσιν αυτω ναι κυριε 28. elthonti de eis ten oikian proselthon aυto oi tυfloi kai legei aυtois o iesoυs pisteυete oti dυnamai toυto poiesai legoυsin aυto nai kυrie

28 Now he came into the house, the blind men came to him and Jesus says to them, You° believe that I am able to do this? They say to him, Yes, Lord.

28. And when he was come into the house, the blind men came to him: and Jesus saith unto them, Believe ye that I am able to do this They said unto him, Yea, Lord.

28. Men der han kom i Huset, gik de Blinde til ham, og Jesus siger til dem: troe I, at jeg kan gjøre dette? De sige til ham: ja, Herre!

28. Och när han kom i huset, stego de blinde fram till honom; och Jesus sade till dem: Tron I, att jag kan detta göra eder? Då sade de till honom: Ja, Herre.

28. Agga kui temma koio tulli, astsid need pimmedad temma jure, ja Jesus ütles nende wasto: Kas teie ussute, et minna sedda woin tehha? Nemmad ütlesid temmale: Kül Issand.

28. Kai Jis pasiekė namus, neregiai užėjo pas Jį. Jėzus paklausė: ‘‘Ar tikite, kad Aš galiu tai padaryti?’‘ Šie atsakė: ‘‘Taip, Viešpatie!’‘

28. Und da er heimkam, traten die Blinden zu ihm. Und Jesus sprach zu ihnen: Glaubt ihr, daß ich euch solches tun kann? Da sprachen sie zu ihm: HERR, ja.

28. Et quand il fut arrivé à la maison, ces aveugles vinrent à lui, et Jésus leur dit: Croyez-vous que je puisse faire cela?Ils lui répondirent: Oui, Seigneur!

28. Y venido a casa, vinieron a él los ciegos; y Jesús les dice: ¿Creeis que puedo hacer esto? Ellos dicen: Si, Señor.

28 En als Hij in huis gekomen was, kwamen de blinden tot Hem. En Jezus zeide tot hen: Gelooft gij, dat Ik dat doen kan? Zij zeiden tot Hem: Ja, Heere!

28. A gdy on wszedł do domu, przyszli do niego ślepi; i rzekł im Jezus: Wierzycież, iż to mogę uczynić? Rzekli mu: Owszem Panie!

28. Mikor pedig beméne a házba, oda menének hozzá a vakok, és monda nékik Jézus: Hiszitek-é, hogy én azt megcselekedhetem? Mondának néki: Igen, Uram.

28 Когда же Он пришел в дом, слепые приступили к Нему.И говорит им Иисус: веруете ли, что Я могу это сделать? Они говорят Ему: ей, Господи!

28. І, як увійшов у господу, приступили до Него слїпі; й рече їм Ісус: Чи віруєте ви, що я можу се зробити? Кажуть Йому: Так, Господи.

29 Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan".

29 Silloin Hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: ”Tapahtukoon teille uskonne mukaan.”

29. Niin hän rupesi heidän silmiinsä, sanoen: tapahtukoon teille uskonne jälkeen.

29. Nijn hän rupeis heidän silmijns sanoden: tapahtucon teille teidän usconne jälken. Ja heidän silmäns aukenit.

29. Nin hen rupeis heiden silmeins päle/ sanodhen/ Teiden wskon ielken olcon teille. Ja heiden silmet aukenit. (Niin hän rupesi heidän silmien päälle/ sanoen/ Teidän uskon jälkeen olkoon teille. Ja heidän silmät aukenit)

29. τότε ἥψατο τῶν ὀφθαλμῶν αὐτῶν λέγων· Κατὰ τὴν πίστιν ὑμῶν γενηθήτω ὑμῖν.

29. τοτε ηψατο των οφθαλμων αυτων λεγων κατα την πιστιν υμων γενηθητω υμιν 29. tote epsato ton ofthalmon aυton legon kata ten pistin υmon genetheto υmin

29 Then he touched their eyes, saying, Let it happen for you° according to your° faith.

29. Then touched he their eyes, saying, According to your faith be it unto you.

29. Da rørte han ved deres Øine og sagde: Eder skee efter Eders Tro!

29. Då tog han på deras ögon, och sade: Ske eder efter edra tro.

29. Siis putus temma nende silmade külge, ja ütles: Teile sündko teie ussu järrele.

29. Tada Jis palietė jų akis ir tarė: ‘‘Tebūna jums pagal jūsų tikėjimą’‘.

29. Da rührte er ihre Augen an und sprach: Euch geschehe nach eurem Glauben.

29. Alors il leur toucha les yeux, en disant: Qu'il vous soit fait selon votre foi.

29. Entónces tocó los ojos de ellos, diciendo: Conforme a vuestra fé os sea hecho.

29 Toen raakte Hij hun ogen aan, zeggende: U geschiede naar uw geloof.

29. Tedy się dotknął oczu ich, mówiąc: Według wiary waszej niechaj się wam stanie.

29. Akkor illeté az ő szemeiket, mondván: [15†] Legyen néktek a ti hitetek szerint.

29 Тогда Он коснулся глаз их и сказал: по вере вашей да будет вам.

29. Тодї приторкнув ся Він до очей їх, і рече: По вірі вашій нехай станеть ся вам.

30 Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: "Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää".

30 Niin heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus puhutteli heitä ankarasti ja sanoi: ”Katsokaa, ettei kukaan saa tätä tietää.”

30. Ja heidän silmänsä aukenivat. Niin Jesus haastoi heitä, sanoen: katsokaat, ettei kenkään saa tätä tietää.

30. Nijn Jesus haasti heitä sanoden: cadzocat ettei kengän tätä saa tietä.

30. Nin Iesus haasti heite/ sanoden/ Catzocat ettei kengen täte saa tiete. (Niin Jesus haastoi heitä/ sanoen/ Katsokaat ettei kenkään tätä saa tietää.)

30. καὶ ἀνεῴχθησαν αὐτῶν οἱ ὀφθαλμοί· καὶ ἐνεβριμήσατο αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς λέγων· Ὁρᾶτε μηδεὶς γινωσκέτω.

30. και ανεωχθησαν αυτων οι οφθαλμοι και ενεβριμησατο αυτοις ο ιησους λεγων ορατε μηδεις γινωσκετω 30. kai aneochthesan aυton oi ofthalmoi kai eneβrimesato aυtois o iesoυs legon orate medeis ginosketo

30 And their eyes were opened. And Jesus scolded them, saying, See° that (you)° let no one know it.

30. And their eyes were opened; and Jesus straitly charged them, saying, See that no man know it.

30. Og deres Øine bleve aabnede. Og Jesus bød dem strengeligen og sagde: seer til, at Ingen faar det at vide.

30. Och deras ögon vordo öppnade; och Jesus hotade dem, sägandes: Ser till, att ingen får detta veta.

30. Ja nende silmad said lahti; ja Jesus kelas neid kowwaste, ja ütles: Katske, et ükski sedda ei sa teäda.

30. Ir jų akys atsivėrė. Jėzus griežtai jiems įsakė: ‘‘Žiūrėkite, kad niekas nesužinotų!’‘

30. Und ihre Augen wurden geöffnet. Und Jesus bedrohte sie und sprach: Seht zu, daß es niemand erfahre!

30. Et leurs yeux furent ouverts; et Jésus les menaça fortement, en disant: Prenez garde que personne ne le sache.

30. Y los ojos de ellos fueron abiertos; y Jesús les encargó rigurosamente, diciendo: Mirád, que nadie lo sepa.

30 En hun ogen zijn geopend geworden. En Jezus heeft hun zeer gestrengelijk verboden, zeggende: Ziet, dat niemand het wete.

30. I otworzyły się oczy ich; i przygroził im srodze Jezus, mówiąc: Patrzcież, aby nikt o tem nie wiedział.

30. És megnyilatkozának azoknak szemei; és rájok parancsola Jézus, mondván: [16†] Meglássátok, senki meg ne tudja!

30 И открылись глаза их; и Иисус строго сказал им: смотрите, чтобы никто не узнал.

30. І відкрились їм очі. І заказав їм Ісус: Гледїть, щоб нїхто не довідавсь.

31 Mutta he menivät pois ja levittivät sanomaa hänestä koko siihen maahan.

31 Mutta mentyään pois he levittivät sanomaa Hänestä koko siinä maassa.

31. Vaan kuin he menivät pois, niin he julistivat hänen sanomansa kaikessa siinä maassa.

31. Waan cosca he menit pois nijn he julistit hänen sanomans caikesa sijnä maasa.

31. Waan coska he poismenit iulghistit he henen sanomans caikella sille maalla. (Waan koska he pois menit julkistit he hänen sanomansa kaikella sillä maalla.)

31. οἱ δὲ ἐξελθόντες διεφήμισαν αὐτὸν ἐν ὅλῃ τῇ γῇ ἐκείνῃ.

31. οι δε εξελθοντες διεφημισαν αυτον εν ολη τη γη εκεινη 31. oi de ekselthontes diefemisan aυton en ole te ge ekeine

31 But they went forth and broadcasted (about) him in that whole land.

31. But they, when they were departed, spread abroad his fame in all that country.

31. Men da de gik ud, udspredte de hans Rygte i det ganske Land.

31. Men de gingo ut, och beryktade honom i det hela landet.

31. Agga nemmad läksid wälja, ja teggid tedda kuulsaks keik sesamma Ma sees.

31. Tačiau tie išėję išgarsino Jį po visą tą kraštą.

31. Aber sie gingen aus und machten ihn ruchbar im selben ganzen Lande.

31. Mais, étant sortis, ils répandirent sa réputation dans toute cette contrée.

31. Mas ellos salidos, divulgaron su fama por toda aquella tierra.

31 Maar zij, uitgegaan zijnde, hebben Hem ruchtbaar gemaakt door dat gehele land.

31. Lecz oni wyszedłszy, rozsławili go po wszystkiej onej ziemi.

31. Azok pedig kimenvén, elterjeszték az ő hírét abban az egész tartományban.

31 А они, выйдя, разгласили о Нем по всей земле той.

31. Вони ж, вийшовши, розпустили про Него чутку по всїй землї тій.

32 Ja katso, näiden lähdettyä tuotiin hänen tykönsä mykkä mies, joka oli riivattu.

32 Näitten mentyä, katso, Hänen luokseen tuotiin mykkä mies, joka oli riivattu.

32. Kuin nämät olivat menneet ulos, katso, niin he toivat mykän ja pirulta riivatun ihmisen hänen eteensä.

32. COsca nämät olit mennet ulos cadzo nijn he toit mykän ja Pirulda rijwatun ihmisen hänen eteens: ja cosca Perkele oli ajettu ulos nijn myckä puhui.

32. Coska nyt nämet olit wlgosmennyuet/ Catzo/ nin he toit mycken ia Pirulda riwatun Inhimisen henen eteens. Ja quin perchele oli wlgosaiettu/ puhui mycke. (Koska nyt nämät olit ulos menneet/ Katso/ niin he toit mykän ja pirulta riiwatun ihmisen hänen eteensä. Ja kuin perkele oli ulos ajettu/ puhui mykkä.)

32. Αὐτῶν δὲ ἐξερχομένων ἰδοὺ προσήνεγκαν αὐτῷ ἄνθρωπον κωφὸν δαιμονιζόμενον·

32. αυτων δε εξερχομενων ιδου προσηνεγκαν αυτω ανθρωπον κωφον δαιμονιζομενον 32. aυton de ekserchomenon idoυ prosenegkan aυto anthropon kofon daimonizomenon

32 Now (while) they are going forth, behold, they brought a demon-possessed mute man to him.

32. As they went out, behold, they brought to him a dumb man possessed with a devil.

32. Men der disse vare udgangne, see, da førte de et stumt Menneske til ham, som var besat.

32. När desse voro utgångne, si, då hade de ena mennisko fram för honom, som var en dumbe och besatt.

32. Kui nüüd needsammad ollid wäljaläinud, wata, siis töid nemmad temma jure ühhe innimesse, se olli keleto, ja kurjast waimust waewatud.

32. Jiems išėjus, štai atvedė pas Jį demono apsėstą nebylį.

32. Da nun diese waren hinausgekommen, siehe, da brachten sie zu ihm einen Menschen, der war stumm und besessen.

32. Et comme ils sortaient, on lui présenta un homme muet, démoniaque.

32. Y saliendo ellos, he aquí, le trajeron un hombre mudo, endemoniado.

32 Als dezen nu uitgingen, ziet, zo brachten zij tot Hem een mens, die stom en van den duivel bezeten was.

32. A gdy oni wychodzili, oto przywiedli mu człowieka niemego, opętanego od dyjabła.

32. Mikor pedig azok elmentek vala, ímé egy ördöngős néma [17†] embert hozának néki.

32 Когда же те выходили, то привели к Нему человека немого бесноватого.

32. Як же вони виходили, ось приведено до Него нїмого чоловіка біснуватого.

33 Ja kun riivaaja oli ajettu ulos, niin mykkä puhui, ja kansa ihmetteli sanoen: "Tällaista ei ole Israelissa ikinä nähty".

33 Kun riivattu oli ajettu ulos, mykkä puhui, ja kansa ihmetteli ja sanoi: ”Tällaista ei ole Israelissa koskaan nähty.”

33. Ja kuin perkele oli ajettu ulos, niin mykkä puhui. Ja kansa ihmetteli ja sanoi: ei senkaltaista ole ikänä Israelissa nähty.

33. Ja Canssa ihmetteli ja sanoi: ei sencaltaista ole ikänäns Israelis nähty.

33. Ja Canssa imehteli/ ia sanoi/ Sencaltaista ei ikenens Israelis ilmestenyt. (Ja kansa ihmetteli/ ja sanoi/ Senkaltaista ei ikänänsä Israelissa ilmestynyt.)

33. καὶ ἐκβληθέντος τοῦ δαιμονίου ἐλάλησεν ὁ κωφός. καὶ ἐθαύμασαν οἱ ὄχλοι λέγοντες, Οὐδέποτε ἐφάνη οὕτως ἐν τῷ Ἰσραήλ.

33. και εκβληθεντος του δαιμονιου ελαλησεν ο κωφος και εθαυμασαν οι οχλοι λεγοντες {VAR1: οτι } ουδεποτε εφανη ουτως εν τω ισραηλ 33. kai ekβlethentos toυ daimonioυ elalesen o kofos kai ethaυmasan oi ochloi legontes {VAR1: oti } oυdepote efane oυtos en to israel

33 And (after) the demon was cast out, the mute man spoke and the crowds marveled, saying, This was never so manifested in Israel.

33. And when the devil was cast out, the dumb spake: and the multitudes marvelled, saying, It was never so seen in Israel.

33. Og der Djævelen var uddreven, talede den Stumme. Og Folket forundrede sig og sagde: aldrig er saadant seet i Israel.

33. Och när djefvulen var utdrifven, talade dumben. Och folket förundrade sig, och sade: Sådant hafver aldrig varit sedt i Israel.

33. Ja kui se kurri waim olli wäljaaetud, räkis se keleto; ja rahwas immetellesid ja ütlesid: Sedda ep olle weel ial Israeli rahwa seas nähtud.

33. Išvarius demoną, nebylys prakalbo. Minios stebėjosi ir sakė: ‘‘Dar niekad Izraelyje nebuvo tokių dalykų’‘.

33. Und da der Teufel war ausgetrieben, redete der Stumme. Und das Volk verwunderte sich und sprach: Solches ist noch nie in Israel gesehen worden.

33. Et le démon ayant été chassé, le muet parla. Et le peuple, étant dans l'admiration, disait: Rien de semblable n'a jamais été vu en Israël.

33. Y echado fuera el demonio, el mudo habló. Y las gentes se maravillaron, diciendo: Nunca ha sido vista cosa semejante en Israel.

33 En als de duivel uitgeworpen was, sprak de stomme. En de scharen verwonderden zich, zeggende: Er is nooit desgelijks in Israel gezien!

33. A gdy był wygnany on dyjabeł, przemówił niemy; i dziwował się lud, mówiąc: Nigdy się taka rzecz nie pokazała w Izraelu.

33. És az ördögöt kiűzvén, megszólalt a néma; és a sokaság csudálkozik vala, mondván: Soha nem láttak ilyet Izráelben!

33 И когда бес был изгнан, немой стал говорить. И народ, удивляясь, говорил: никогда не бывало такого явления в Израиле.

33. І, як вигнав Він біса, почав нїмий говорити; й дивувались люде, кажучи: Нїколи не явилось такого в Ізраїлї.

34 Mutta fariseukset sanoivat: "Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".

34 Mutta fariseukset sanoivat: ”Riivaajain päämiehen avulla Hän ajaa ulos riivaajia.”

34. Mutta Pharisealaiset sanoivat: hän ajaa ulos perkeleet perkeleitten pääruhtinasten kautta.

34. Mutta Phariseuxet sanoit: hän aja ulos Perkelet Perkeleitten Pääruhtinan cautta.

34. Mutta Phariseuset sanoit/ Percheleden päructinan caut/ hen wlgosaia percheleet. (Mutta phariseukset sanoit/ perkeleiden pääruhtinaan kautta/ hän ulos ajoi perkeleet.)

34. οἱ δὲ Φαρισαῖοι ἔλεγον· Ἐν τῷ ἄρχοντι τῶν δαιμονίων ἐκβάλλει τὰ δαιμόνια.

34. οι δε φαρισαιοι ελεγον εν τω αρχοντι των δαιμονιων εκβαλλει τα δαιμονια 34. oi de farisaioi elegon en to archonti ton daimonion ekβallei ta daimonia

34 But the Pharisees were saying, He is casting out demons by the ruler of the demons. {Mar 6:6b-13 & Mat 9:35-10:42 & Luk 9:1-6 Third circuit of Galilee.}

34. But the Pharisees said, He casteth out devils through the prince of the devils.

34. Men Pharisæerne sagde: han uddriver Djævle ved Djævelenes Øverste.

34. Men de Phariseer sade: Med den öfversta djefvulen drifver han djeflar ut.

34. Agga Wariserid ütlesid: Kurja waimude üllema läbbi aiab temma kurjad waimud wälja.

34. O fariziejai kalbėjo: ‘‘Jis išvaro demonus jų valdovo jėga’‘.

34. Aber die Pharisäer sprachen: Er treibt die Teufel aus durch der Teufel Obersten.

34. Mais les pharisiens disaient: Il chasse les démons par le prince des démons.

34. Mas los Fariseos decían: Por el príncipe de los demonios echa fuera los demonios.

34 Maar de Farizeen zeiden: Hij werpt de duivelen uit door den overste der duivelen.

34. Ale Faryzeuszowie mówili: Przez książęcia dyjabelskiego wygania dyjabły.

34. A farizeusok pedig ezt mondják vala: Az [18†] ördögök fejedelme által űzi ki az ördögöket.

34 А фарисеи говорили: Он изгоняет бесов силою князябесовского.

34. Фарисеї ж казали: Виганяє Він біси князем бісовським.

35 Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

35 Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät opettaen heidän synagoogissaan ja julistaen valtakunnan ilosanomaa ja parantaen tauteja ja kaikkea raihnautta (kansan keskellä).

35. Ja Jesus kävi kaikkia kaupungeita ja kyliä ympäri, ja opetti heidän synagogissansa, ja saarnasi valtakunnan evankeliumia, ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkea sairautta kansassa.

35. JA Jesus käwi caickia Caupungeita ja kyliä ymbärins ja opetti heidän Synagogisans ja saarnais waldacunnan Ewangeliumi ja paransi caickinaisia taudeja ja caickia sairautta Canssas.

35. Ja Iesus ymberins keui caiki caupungit/ ia kylet/ ia opetti heiden Synagogisans/ sarnaten Waldakunnan Euangelium/ ia paransi caikinaiset taudhit/ ia caiken saijraudhen Canssas. (Ja Jesus ympäriinsä käwi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissansa/ saarnaten waltakunnan ewankeliumia/ ja paransi kaikkinaiset taudit/ ja kaiken sairauden kansassa.)

35. Καὶ περιῆγεν ὁ Ἰησοῦς τὰς πόλεις πάσας καὶ τὰς κώμας, διδάσκων ἐν ταῖς συναγωγαῖς αὐτῶν καὶ κηρύσσων τὸ εὐαγγέλιον τῆς βασιλείας καὶ θεραπεύων πᾶσαν νόσον καὶ πᾶσαν μαλακίαν ἐν τῷ λαῷ.

35. και περιηγεν ο ιησους τας πολεις πασας και τας κωμας διδασκων εν ταις συναγωγαις αυτων και κηρυσσων το ευαγγελιον της βασιλειας και θεραπευων πασαν νοσον και πασαν μαλακιαν εν τω λαω 35. kai periegen o iesoυs tas poleis pasas kai tas komas didaskon en tais sυnagogais aυton kai kerυsson to eυaggelion tes βasileias kai therapeυon pasan noson kai pasan malakian en to lao

35 And Jesus was proceeding around all the cities and the villages, teaching in their synagogues and preaching the good-news of the kingdom and healing every disease and every illness among the people.

35. And Jesus went about all the cities and villages, teaching in their synagogues, and preaching the gospel of the kingdom, and healing every sickness and every disease among the people.

35. Og Jesus gik omkring i alle Stæder og Byer, og lærte i deres Synagoger og prædikede Rigets Evangelium og Helbredte al Sygdom og al Skrøbelighed iblandt Folket.

35. Och Jesus gick omkring i alla städer och byar, lärde i deras Synagogor, och predikade Evangelium om riket, och helade allahanda sjuko, och allahanda krankhet ibland folket.

35. Jesus käis keik liñnad ja allewid läbbi, öppetas nende koggoduste koddade sees, ja kulutas sedda armo-öppetust Jum̃ala rigist, ja parrandas keik többe ja keik wigga rahwa seas.

35. Jėzus ėjo per visus miestus ir kaimus, mokydamas jų sinagogose, skelbdamas karalystės Evangeliją ir gydydamas visas žmonių ligas bei negalias.

35. Und Jesus ging umher in alle Städte und Märkte, lehrte in ihren Schulen und predigte das Evangelium von dem Reich und heilte allerlei Seuche und allerlei Krankheit im Volke.

35. Et Jésus allait par toutes les villes et par toutes les bourgades, enseignant dans leurs synagogues, prêchant l'évangile du royaume de Dieu, et guérissant toutes sortes de maladies et toutes sortes d'infirmités parmi le peuple.

35. Y rodeaba Jesús por todas las ciudades y aldeas, enseñando en las sinagogas de ellos, y predicando el evangelio del reino, y sanando toda enfermedad, y toda dolencia en el pueblo.

35 En Jezus omging al de steden en vlekken, lerende in hun synagogen, en predikende het Evangelie des Koninkrijks, en genezende alle ziekte en alle kwale onder het volk.

35. I obchodził Jezus wszystkie miasta i miasteczka, nauczając w bóżnicach ich, i każąc Ewangieliję królestwa, a uzdrawiając wszelką chorobę, i wszelką niemoc między ludem.

35. És körüljárja vala Jézus a városokat mind, és a falvakat, [19†] tanítván azoknak zsinagógáiban, és hirdetvén az Isten országának evangyéliomát, és gyógyítván mindenféle betegséget és mindenféle erőtelenséget a nép között.

35 И ходил Иисус по всем городам и селениям, уча в синагогах их, проповедуя Евангелие Царствия и исцеляя всякую болезнь и всякую немощь в людях.

35. І ходив Ісус по всїх городах і селах, навчаючи по школах їх, і проповідуючи євангелию царства, й сцїляючи всяку болїсть і всяку неміч між людьми.

36 Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.

36 Nähdessään kansanjoukot Hänen tuli heitä sääli, koska he olivat nääntyneet ja hylätyt niin kuin lampaat, joilla ei ole paimenta.

36. Ja kuin hän näki kansat, armahti hän heidän päällensä, että he olivat niin nääntyneet ja hajoitetut kuin lampaat, joilla ei ole paimenta.

36. Ja cosca hän näki Canssat armahti hän heitä että he olit nijn hyljätyt ja hajotetut cuin lambat ilman paimenda.

36. Ja coska hen nyt näki Canssat/ Armachti hen heiden pälens/ että he olit ylenannetut/ ia haiotetut/ ninquin lambat/ joilla ei ole Paimenda. (Ja koska hän nyt näki kansat/ Armahti hän heidän päällensä/ että he olit ylenannetut/ ja hajoitetut/ niinkuin lampaat/ joilla ei ole paimenta.)

36. Ἰδὼν δὲ τοὺς ὄχλους ἐσπλαγχνίσθη περὶ αὐτῶν ὅτι ἦσαν ἐκλελυμένοι καὶ ἐρριμμένοι ὡς πρόβατα μὴ ἔχοντα ποιμένα.

36. ιδων δε τους οχλους εσπλαγχνισθη περι αυτων οτι ησαν εκλελυμενοι και ερριμμενοι ωσει προβατα μη εχοντα ποιμενα 36. idon de toυs ochloυs esplagchnisthe peri aυton oti esan eklelυmenoi kai errimmenoi osei proβata me echonta poimena

36 But (after) he saw the crowds, he had compassion concerning them, because they were bothered (in spirit) and were being tossed (about), like sheep not having a shepherd.

36. But when he saw the multitudes, he was moved with compassion on them, because they fainted, and were scattered abroad, as sheep having no shepherd.

36. Men der han saae Folket, ynkedes han inderligen over dem; thi de vare forsmægtede og adspredte som Faar, der ikke have Hyrde.

36. Och när han såg folket, ömkade han sig öfver dem, att de voro förlåtne och förskingrade, som de får som ingen herdan hade.

36. Agga kui temma sedda rahwast näggi, olli temmal halle südda nende pärrast, sest nemmad ollid rammotumad, ja ärrapillatud otsego lambad, kennel ep olle karjast.

36. Matydamas minias, Jis gailėjosi žmonių, nes jie buvo suvargę ir išsklaidyti lyg avys be piemens.

36. Und da er das Volk sah, jammerte ihn desselben; denn sie waren verschmachtet und zerstreut wie die Schafe, die keinen Hirten haben.

36. Et voyant la multitude du peuple, il fut ému de compassion envers eux, de ce qu'ils étaient misérables et errants, comme des brebis qui n'ont point de berger.

36. Y viendo las multitudes, tuvo misericordia de ellas; que eran derramadas y esparcidas, como ovejas que no tienen pastor.

36 En Hij, de scharen ziende, werd innerlijk met ontferming bewogen over hen, omdat zij vermoeid en verstrooid waren, gelijk schapen, die geen herder hebben.

36. A widząc on lud, użalił się go, iż był strudzony i rozproszony jako owce nie mające pasterza.

36. Mikor pedig [20†] látta vala a sokaságot, könyörületességre indula rajtok, mert el voltak gyötörve és szétszórva, mint a pásztor nélkül [21†] való juhok.

36 Видя толпы народа, Он сжалился над ними, что они были изнурены и рассеяны, как овцы, не имеющие пастыря.

36. Поглядаючи ж на людей, жалкував над ними, що були потомлені й розпорошені, як вівцї без пастиря.

37 Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.

37 Niin Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.

37. Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: eloa on tosin paljo, mutta työväkeä on vähä.

37. Silloin hän sanoi Opetuslapsillens: elo on tosin paljo mutta työwäke on wähä:

37. Silloin sanoi hen opetuslapsillens/ Elo tosin ombi sangen palio/ mutta wähe on tööwäki/ (Silloin sanoi hän opetuslapsillensa/ Eloa tosin ompi sangen paljon/ mutta wähän on työwäkeä/)

37. τότε λέγει τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Ὁ μὲν θερισμὸς πολύς, οἱ δὲ ἐργάται ὀλίγοι·

37. τοτε λεγει τοις μαθηταις αυτου ο μεν θερισμος πολυς οι δε εργαται ολιγοι 37. tote legei tois mathetais aυtoυ o men therismos polυs oi de ergatai oligoi

37 Then he says to his disciples, The harvest is indeed large, but the workers are few.

37. Then saith he unto his disciples, The harvest truly is plenteous, but the labourers are few;

37. Da sagde han til sine Disciple: Høsten er vel stor, men Arbeiderne faa;

37. Då sade han till sina Lärjungar: Säden är mycken, och arbetarena äro få.

37. Siis ütles temma omma jüngrittele: sedda leikust on kül paljo, agga pissut töteggiaid.

37. Tuomet Jis tarė savo mokiniams: ‘‘Pjūtis didelė, o darbininkų maža.

37. Da sprach er zu seinen Jüngern: Die Ernte ist groß, aber wenige sind der Arbeiter.

37. Alors il dit à ses disciples: La moisson est grande, mais il y a peu d'ouvriers.

37. Entónces dice a sus discípulos: A la verdad la mies es mucha; mas los obreros, pocos.

37 Toen zeide Hij tot Zijn discipelen: De oogst is wel groot; maar de arbeiders zijn weinige;

37. Tedy rzekł uczniom swoim: Żniwoć wprawdzie wielkie, ale robotników mało.

37. Akkor monda az ő tanítványainak: Az [22†] aratni való sok, de a munkás kevés.

37 Тогда говорит ученикам Своим: жатвы много, а делателей мало;

37. Рече тодї ученикам своїм: Жнива багато, робітника ж мало.

38 Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."

38 Rukoilkaa siis elon Herraa, että Hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.”

38. Rukoilkaat sentähden elon Herraa, että hän työväkeä lähettäis eloonsa.

38. Rucoilcat sentähden elon Herra että hän työwäke lähetäis hänen eloons.

38. Rucolcat sentähden Elon Herra/ että hen wlgoslähäteis tööwäkie henen eloonsa. (Rukoilkaat sentähden Elon Herraa/ että hän ulos lähettäisi työwäkeä hänen eloonsa)

38. δεήθητε οὖν τοῦ κυρίου τοῦ θερισμοῦ ὅπως ἐκβάλῃ ἐργάτας εἰς τὸν θερισμὸν αὐτοῦ.

38. δεηθητε ουν του κυριου του θερισμου οπως εκβαλη εργατας εις τον θερισμον αυτου 38. deethete oυn toυ kυrioυ toυ therismoυ opos ekβale ergatas eis ton therismon aυtoυ

38 Therefore beseech° from the Lord of the harvest, *that he should put out workers into his harvest.

38. Pray ye therefore the Lord of the harvest, that he will send forth labourers into his harvest.

38. beder derfor Høstens Herre, at han udsender Arbeidere i sin Høst.

38. Beder fördenskull sädenes Herra, att han sänder arbetare i sina säd.

38. Sepärrast palluge leikusse Issandat, et temma töteggiaid omma leikusse kallale wottaks wäljaaiada.

38. Todėl melskite pjūties Viešpatį, kad siųstų darbininkų į savo pjūtį’‘.

38. Darum bittet den HERRN der Ernte, daß er Arbeiter in seine Ernte sende.

38. Priez donc le Maître de la moisson d'envoyer des ouvriers dans sa moisson.

38. Rogád pues al Señor de la mies, que envie obreros a su mies.

38 Bidt dan den Heere des oogstes, dat Hij arbeiders in Zijn oogst uitstote.

38. Proście tedy Pana żniwa, aby wypchnął robotniki na żniwo swoje.

38. Kérjétek azért az aratásnak Urát, hogy küldjön munkásokat az ő aratásába.

38 итак молите Господина жатвы, чтобы выслал делателейна жатву Свою.

38. Просїть Господа жнива, щоб вислав женцїв на жниво своє.