27 luku

Jeesus annetaan Pilatuksen käsiin 1, 2 Juudas hirttäytyy 3 – 5; veren hinnalla ostetaan savenvalajan pelto 6 – 10 Jeesus tunnustaa olevansa kuningas 11 – 14; Pilatus päästää irti Barabbaan ja luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi 15 – 26 Jeesusta pilkataan 27 – 31; hänet ristiinnaulitaan 32 – 44; hän antaa henkensä 45 – 56, ja hänet haudataan 57 – 61 Hautaa vartioidaan 62 – 66.

1 Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet;

1 Aamun tultua kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaakseen Hänet.

1. Mutta kuin aamu tuli, pitivät kaikki pappein päämiehet ja kansan vanhimmat neuvoa Jesusta vastaan, häntä kuolettaaksensa,

1. Mutta huomeneldain pidit caicki Pappein päämiehet ja Canssan wanhimmat neuwo Jesusta wastan händä cuolettaxens.

1. MUtta Homeneltan pidit caiki Pappein pämiehet ia Canssan Wanhimat neuuo Iesusta wastan/ että he saisit henen coletta. (Mutta huomeneltain pidit kaikki pappein päämiehet ja kansan wanhimmat neuwoa Jesusta wastaan/ että he saisit hänen kuolettaa.)

1. Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησοῦ ὥστε θανατῶσαι αὐτόν·

1. πρωιας δε γενομενης συμβουλιον ελαβον παντες οι αρχιερεις και οι πρεσβυτεροι του λαου κατα του ιησου ωστε θανατωσαι αυτον 1. proias de genomenes sυmβoυlion elaβon pantes oi archiereis kai oi presβυteroi toυ laoυ kata toυ iesoυ oste thanatosai aυton

1 {Mar 15:1 & Mat 27:1-2 Luk 22:66-23:1 Joh 18:28a Jerusalem early Fri. morning.} Now (after) it became morning, all the high-priests and the elders of the people took a council against Jesus so-that they might slay him;

1. When the morning was come, all the chief priests and elders of the people took counsel against Jesus to put him to death:

1. Men der det var blevet Morgen, holdt alle de Ypperstepræster og Folkets Ældste Raad imod Jesus, at de kunde aflive ham.

1. Men om morgonen höllo alle öfverste Presterna, och de äldste i folket, råd emot Jesum, att de måtte dräpa honom.

1. Agga kui walge sai, piddasid keik üllemad preestrid ja rahwa wannemad nou Jesusse wasto, et nemmad tedda piddid surma saatma.

1. Rytui išaušus, visi aukštieji kunigai ir tautos vyresnieji nusprendė, kad Jėzus turi būti nužudytas.

1. Des Morgens aber hielten alle Hohenpriester und die Ältesten des Volks einen Rat über Jesus, daß sie ihn töteten.

1. Dès que le matin fut venu, tous les principaux sacrificateurs et les anciens du peuple tinrent conseil contre Jésus pour le faire mourir.

1. Y VENIDA la mañana, entraron en consejo todos los príncipes de los sacerdotes, y los ancianos del pueblo, contra Jesús, para entregarle a muerte.

1 Als het nu morgenstond geworden was, hebben al de overpriesters en de ouderlingen des volks te zamen raad genomen tegen Jezus, dat zij Hem doden zouden.

1. A gdy było rano, weszli w radę wszyscy przedniejsi kapłani i starsi ludu przeciwko Jezusowi, aby go zabili;

1. Mikor pedig reggel lőn, tanácsot [1†] tartának mind a főpapok és a nép vénei Jézus ellen, hogy őt megöljék.

1 Когда же настало утро, все первосвященники и старейшины народа имели совещание об Иисусе, чтобы предать Егосмерти;

1. Як же настав ранок, зробили раду всї архиєреї й старші людські на Ісуса, щоб убити Його;

2 ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin.

2 He sitoivat Hänet, veivät pois ja luovuttivat Hänet maaherra (Pontius) Pilatukselle.

2. Ja sitoivat hänen, menivät pois ja ylönantoivat hänen maaherralle Pontius Pilatukselle.

2. Ja sidoit hänen weit pois ja ylönannoit hänen MaanHerralle Pontius Pilatuxelle.

2. Ja sidhoit henen/ poisweit/ ia ylenannoit henen waldamiehelle Pontio Pilato. (Ja sidoit hänen/ pois weit/ ja ylenannoit hänen waltamiehelle Pontius Pilatukselle.)

2. καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν αὐτὸν Ποντίῳ Πιλάτῳ τῷ ἡγεμόνι.

2. και δησαντες αυτον απηγαγον και παρεδωκαν αυτον ποντιω πιλατω τω ηγεμονι 2. kai desantes aυton apegagon kai paredokan aυton pontio pilato to egemoni

2 and they bound him and led him away and gave him up to Pontius Pilate the governor. {Mat 27:3-10 & Acts 1:18-19 Fri. morning and toward the future.}

2. And when they had bound him, they led him away, and delivered him to Pontius Pilate the governor.

2. Og de bandt ham og førte ham hen, og overantvordede Landshøvdingen Pontius Pilatus ham.

2. Och ledde honom bundnan, och öfverantvardaden landshöfdinganom Pontio Pilato.

2. Ja nemmad siddusid tedda kinni, wisid tedda ärra, ja andsid tedda Pontiusse Pilatusse Ma-wallitseja kätte.

2. Surišę nuvedė ir atidavė Jį valdytojui Poncijui Pilotui.

2. Und banden ihn, führten ihn hin und überantworteten ihn dem Landpfleger Pontius Pilatus.

2. Et l'ayant lié, ils l'emmenèrent et le livrèrent à Ponce-Pilate, le gouverneur.

2. Y le llevaron atado, y le entregaron a Poncio Pilato presidente.

2 En Hem gebonden hebbende, leidden zij Hem weg, en gaven Hem over aan Pontius Pilatus, den stadhouder.

2. I związawszy go, wiedli i podali Ponckiemu Piłatowi, staroście.

2. És megkötözvén őt, elvivék, és átadák őt Ponczius Pilátusnak [2†] a helytartónak.

2 и, связав Его, отвели и предали ЕгоПонтию Пилату, правителю.

2. і, звязавши Його, повели тай передали Його Понтийському Пилату, ігемонові.

3 Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille

3 Kun sitten Juudas, Hänen kavaltajansa näki, että Hänet oli tuomittu, toi hän katuen takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille

3. Kuin Juudas, joka hänen petti, näki hänen kuolemaan tuomituksi, katui hän, ja toi jälleen ne kolmekymmentä hopiapenninkiä pappein päämiehille ja vanhimmille,

3. Cosca Judas joca hänen petti näki hänen cuolemaan duomituxi catui hän ja toi jällens ne colmekymmendä hopiapenningitä Pappein päämiehille ja wanhimmille ja sanoi:

3. Coska nyt Judas/ ioca henen petti näki että hen oli colemaa' domittu/ nin hen catui/ Ja iellenstoi ne colmekymende Hopia peningit Pappein pämiehille ia Wanhimille/ ia sanoi/ (Koska nyt Judas/ joka hänen petti näki että hän oli kuolemaan tuomittu/ niin hän katui/ Ja jällens toi ne kolmekymmentä hopeapenningitä pappein päämiehille ja wanhimmille/ ja sanoi/)

3. Τότε ἰδὼν Ἰούδας ὁ παραδιδοὺς αὐτὸν ὅτι κατεκρίθη, μεταμεληθεὶς ἀπέστρεψε τὰ τριάκοντα ἀργύρια τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ πρεσβυτέροις

3. τοτε ιδων ιουδας ο παραδιδους αυτον οτι κατεκριθη μεταμεληθεις απεστρεψεν τα τριακοντα αργυρια τοις αρχιερευσιν και τοις πρεσβυτεροις 3. tote idon ioυdas o paradidoυs aυton oti katekrithe metameletheis apestrepsen ta triakonta argυria tois archiereυsin kai tois presβυterois

3 Then Judas, (the one giving him up), (after) he saw that he was condemned, regretted and returned the thirty (pieces of) silver to the high-priests and the elders,

3. Then Judas, which had betrayed him, when he saw that he was condemned, repented himself, and brought again the thirty pieces of silver to the chief priests and elders,

3. Der Judas, som ham forraadte, da saae, at han var fordømt, angrede det ham, og han bar de tredive Sølvpenninge til de Ypperstepræster og Ældste igjen og sagde:

3. När Judas, som honom förrådde, såg att han var dömder, ångrade det honom, och bar igen de tretio silfpenningar till de öfversta Presterna, och till de äldsta;

3. Kui Judas näggi, kes tedda olli ärraannud, et ta olli hukka moistetud, siis kahhetses tem̃a sedda, ja töi need kolmkümmend höbbetükki jälle üllemapreestride ja wannematte kätte,

3. Pamatęs, jog Jėzus pasmerktas, išdavikas Judas gailėjosi ir nunešė atgal aukštiesiems kunigams ir vyresniesiems trisdešimt sidabrinių,

3. Da das sah Judas, der ihn verraten hatte, daß er verdammt war zum Tode, gereute es ihn, und brachte wieder die dreißig Silberlinge den Hohenpriestern und den Ältesten

3. Alors Judas, qui l'avait trahi, voyant qu'il était condamné, se repentit et reporta les trente pièces d'argent aux principaux sacrificateurs et aux anciens,

3. Entónces Júdas, el que le había entregado, viendo que era condenado, volvió arrepentido las treinta piezas de plata a los príncipes de los sacerdotes, y a los ancianos,

3 Toen heeft Judas, dien Hem verraden had, ziende, dat Hij veroordeeld was, berouw gehad, en heeft de dertig zilveren penningen den overpriesters en den ouderlingen wedergebracht,

3. Tedy Judasz, który go był wydał, widząc, iż był osądzony, żałując tego, wrócił trzydzieści srebrników, przedniejszym kapłanom i starszym ludu.

3. Akkor látván Júdás, a ki őt elárulá, hogy elítélték őt, megbánta dolgát, és visszavivé a harmincz ezüst pénzt a főpapoknak [3†] és a véneknek,

3 Тогда Иуда, предавший Его, увидев, что Он осужден, и, раскаявшись, возвратил тридцать сребренников первосвященникам и старейшинам,

3. Тодї, побачивши Юда, зрадник Його, що Його осуджено, розкаяв ся, і вернув трийцять срібняків архиєреям та старшинї,

4 ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."

4 ja sanoi: "Tein synnin, kun kavalsin viattoman veren." Mutta he sanoivat: "Mitä se meille kuuluu? Katso itse eteesi."

4. Sanoen: minä pahasti tein, että minä petin viattoman veren. Mutta he sanoivat: mitä meidän siihen tulee? katso itsiäs.

4. Minä pahasti tein että minä petin wiattoman weren. Nijn he sanoit: Mitä meidän sijhen tule? cadzo idzes.

4. Mine pahasti tein että mine wighattoman weren pettenyt olen. Nin he sanoit/ Mite meiden sihen tule? Catzo sinuas. (Minä pahasti tein että minä wiattoman weren pettänyt olen. Niin he sanoit/ Mitä meidän siihen tulee? Katso sinuas.)

4. λέγων· Ἥμαρτον παραδοὺς αἷμα ἀθῷον. οἱ δὲ εἶπον· Τί πρὸς ἡμᾶς; σὺ ὄψει.

4. λεγων ημαρτον παραδους αιμα αθωον οι δε ειπον τι προς ημας συ οψει 4. legon emarton paradoυs aima athoon oi de eipon ti pros emas sυ opsei

4 saying, I sinned, having given up innocent blood. But they said, What (is that) to us? You will see (to it).

4. Saying, I have sinned in that I have betrayed the innocent blood. And they said, What is that to us? see thou to that.

4. jeg har syndet, at jeg forraadte uskyldigt Blod. Men de sagde: hvad kommer det os ved? see du dertil.

4. Och sade: Jag hafver illa gjort, att jag hafver förrådt menlöst blod. Då sade de: Hvad kommer det oss vid? Der må du se dig om.

4. Ja ütles: Minna ollen patto teinud, et ma ollen wagga werd ärraannud; agga nemmad ütlesid: Mis meil sega teggemist, katsu sinna issi.

4. sakydamas: ‘‘Nusidėjau, išduodamas nekaltą kraują’‘. Tie atsakė: ‘‘Kas mums darbo? Tu žinokis!’‘

4. und sprach: Ich habe übel getan, daß ich unschuldig Blut verraten habe.

4. En disant: J'ai péché; j'ai trahi le sang innocent. Mais ils dirent: Que nous importe, tu y aviseras.

4. Diciendo: Yo he pecado entregando la sangre inocente. Mas ellos dijeron: ¿Qué se nos da a nosotros? Viéraslo tú.

4 Zeggende: Ik heb gezondigd, verradende het onschuldig bloed! Maar zij zeiden: Wat gaat ons dat aan? Gij moogt toezien.

4. Mówiąc: Zgrzeszyłem, wydawszy krew niewinną! A oni rzekli: Cóż nam do tego? ty ujrzysz!

4. Mondván: Vétkeztem, hogy elárultam az ártatlan vért. Azok pedig mondának: Mi közünk hozzá? Te lássad.

4 говоря: согрешил я, предав кровь невинную. Они же сказали ему: что нам до того? смотри сам.

4. кажучи: Згрішив я, зрадивши кров невинну. Вони ж сказали: Що нам до того? ти побачиш.

5 Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.

5 Viskattuaan hopearahat temppeliin hän lähti sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.

5. Ja hän heitti hopiapenningit templiin, läksi sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.

5. Ja hän heitti hopiapenningit Templijn läxi sieldä meni pois ja hirtti idzens.

5. Ja hen heitti ne Hopia peningit Templijn/ keui sielde/ ia meni pois ia hirtti itzens noralla. (Ja hän heitti ne hopeapenningit templiin/ käwi sieltä/ ja meni pois ja hirtti itsensä nuoralla.)

5. καὶ ῥίψας τὰ ἀργύρια ἐν τῷ ναῷ ἀνεχώρησε, καὶ ἀπελθὼν ἀπήγξατο.

5. και ριψας τα αργυρια εν τω ναω ανεχωρησεν και απελθων απηγξατο 5. kai ripsas ta argυria en to nao anechoresen kai apelthon apegksato

5 And having tossed the (pieces of) silver in the temple, he departed. And having gone away, he hung himself.

5. And he cast down the pieces of silver in the temple, and departed, and went and hanged himself.

5. Og han kastede Sølvpenningene i Templet, veg bort, og gik hen og hængte sig.

5. Och han kastade silfpenningarna i templet, och gick sin väg; och gick bort, och hängde sig sjelf.

5. Ja temma heitis need höbbetükkid mahha siñna templisse, ja läks körwale, ja ärraminnes poos ta ennast ülles.

5. Nusviedęs šventykloje pinigus, jis išbėgo ir pasikorė.

5. Sie sprachen: Was geht uns das an? Da siehe du zu! Und er warf die Silberlinge in den Tempel, hob sich davon, ging hin und erhängte sich selbst.

5. Alors, après avoir jeté les pièces d'argent dans le temple, il se retira, et s'en étant allé, il s'étrangla.

5. Y arrojando las piezas de plata al templo, se partió, y fué, y se ahorcó.

5 En als hij de zilveren penningen in den tempel geworpen had, vertrok hij, en heengaande verworgde zichzelven.

5. A porzuciwszy one srebrniki w kościele, odszedł, a odszedłszy powiesił się.

5. Ő pedig eldobván az ezüst pénzeket a templomban, eltávozék; [4†] és elmenvén felakasztá magát.

5 И, бросив сребренники в храме, он вышел, пошел и удавился.

5. І, покинувши він срібняки в церкві, вийшов і відійшовши, повісив ся.

6 Niin ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: "Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta".

6 Mutta ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat; "Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta."

6. Mutta pappein päämiehet ottivat hopiapenningit ja sanoivat: ei näitä sovi panna uhriarkkuun; sillä se on veren hinta.

6. Mutta Pappein päämiehet otit hopiapenningit ja sanoit: ei näitä sowi panna uhriarckun sillä se on weren hinda.

6. Mutta Pappein pämiehet otit hopia peningit ia sanoit/ Ei soui neite panna wffriarckon/ sille se on weren hinda. (Mutta pappein päämiehet otit hopeapenningit ja sanoit/ Ei sowi näitä panna uhriarkkuun/ sillä se on weren hinta.)

6. οἱ δὲ ἀρχιερεῖς λαβόντες τὰ ἀργύρια εἶπον· Οὐκ ἔξεστι βαλεῖν αὐτὰ εἰς τὸν κορβανᾶν, ἐπεὶ τιμὴ αἵματός ἐστι.

6. οι δε αρχιερεις λαβοντες τα αργυρια ειπον ουκ εξεστιν βαλειν αυτα εις τον κορβαναν επει τιμη αιματος εστιν 6. oi de archiereis laβontes ta argυria eipon oυk eksestin βalein aυta eis ton korβanan epei time aimatos estin

6 Now the high-priests took the (pieces of) silver and said, It is not legal to put them into the depository, since it is the price of blood.

6. And the chief priests took the silver pieces, and said, It is not lawful for to put them into the treasury, because it is the price of blood.

6. Men de Ypperstepræster toge Sølvpenningene og sagde; det er ikke tilladt at lægge dem i Templets Kiste, thi det er Blodpenge.

6. Men de öfverste Presterna togo silfpenningarna, och sade: Man må icke kasta dem i offerkistona; ty det är blods värd.

6. Agga üllemadpreestrid wotsid need höbbetükkid, ja ütlesid: Neid ei sünni mitte ohwri kirsto panna, sest se on werre hind.

6. Aukštieji kunigai paėmė sidabrinius ir kalbėjo: ‘‘Jų negalima dėti į šventyklos iždą, nes tai užmokestis už kraują’‘.

6. Aber die Hohenpriester nahmen die Silberlinge und sprachen: Es taugt nicht, daß wir sie in den Gotteskasten legen, denn es ist Blutgeld.

6. Et les principaux sacrificateurs, ayant pris les pièces d'argent, dirent: Il n'est pas permis de les mettre dans le trésor sacré; car c'est le prix du sang.

6. Y los príncipes de los sacerdotes, tomando las piezas de plata, dijeron: No es lícito echarlas en el tesoro, porque es precio de sangre.

6 En de overpriesters, de zilveren penningen nemende, zeiden: Het is niet geoorloofd, dezelve in de offerkist te leggen, dewijl het een prijs des bloeds is.

6. Ale przedniejsi kapłani wziąwszy one srebrniki, mówili: Nie godzi się ich kłaść do skarbu kościelnego, gdyż zapłata jest krwi.

6. A főpapok pedig felszedvén az ezüst pénzeket, mondának: Nem szabad ezeket a [5†] templom kincsei közé tennünk, mert vérnek ára.

6 Первосвященники, взяв сребренники, сказали: непозволительно положить их в сокровищницу церковную, потому что это цена крови.

6. Архиєреї ж, взявши срібняки, сказали: Не годить ся класти їх у скарбоню, бо се цїна крові.

7 Ja neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.

7 Neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.

7. Niin he pitivät neuvoa, ja ostivat niillä savenvalajan pellon, vierasten hautaamiseksi.

7. Nijn he pidit neuwo ja ostit nijllä sawenwalajan pellon wierasten hautamisexi.

7. Nin he pidhit neuuo/ ia ostit nijlle yhden Sawenualaian pellon/ Pilagrimein Hautamisexi. (Niin he pidit neuwoa/ ja ostit niillä yhden sawenwalajan pellon/ pilagrimein (wieraiden) hautaamiseksi)

7. συμβούλιον δὲ λαβόντες ἠγόρασαν ἐξ αὐτῶν τὸν ἀγρὸν τοῦ κεραμέως εἰς ταφὴν τοῖς ξένοις·

7. συμβουλιον δε λαβοντες ηγορασαν εξ αυτων τον αγρον του κεραμεως εις ταφην τοις ξενοις 7. sυmβoυlion de laβontes egorasan eks aυton ton agron toυ kerameos eis tafen tois ksenois

7 Now they took a council and bought from them the potter’s field, *for the burial of strangers.

7. And they took counsel, and bought with them the potter's field, to bury strangers in.

7. Men de holdt Raad og kjøbte den Pottemagers Ager derfor, til at Jorden Fremmede udi.

7. Och när de hade hållit råd, köpte de dermed en krukomakares åker, till främmandes begrafning;

7. Agga nemmad piddasid nou, ja ostsid nende eest ühhe pottiseppa pöllo matmisse paigaks woörastele.

7. Jie pasitarė ir už juos nupirko puodžiaus dirvą ateiviams laidoti.

7. Sie hielten aber einen Rat und kauften den Töpfersacker darum zum Begräbnis der Pilger.

7. Et ayant délibéré, ils en achetèrent le champ d'un potier, pour la sépulture des étrangers.

7. Mas habido consejo, compraron con ellas el campo del Ollero, por sepultura para los extranjeros.

7 En te zamen raad gehouden hebbende, kochten zij daarmede den akker des pottenbakkers, tot een begrafenis voor de vreemdelingen.

7. I naradziwszy się, kupili za nie rolę garncarzową na pogrzeb gościom.

7. Tanácsot ülvén pedig, megvásárlák azon a fazekasnak mezejét idegenek számára való temetőnek.

7 Сделав же совещание, купили на них землю горшечника, для погребения странников;

7. Зробивши ж раду, купили за них ганчарське поле, щоб ховати на йому захожих.

8 Sentähden sitä peltoa vielä tänäkin päivänä kutsutaan Veripelloksi.

8 Sen vuoksi sitä peltoa on tähän päivään asti kutsuttu Veripelloksi,

8. Sentähden se pelto on kutsuttu tähän päivään asti veripelloksi.

8. Sentähden se peldo cudzutan wielä tähän päiwän asti weripelloxi.

8. Senteden se pelto cutzutan wiele tehen peiwen asti/ Weripelloxi. (Sentähden se pelto kutsutaan wielä tähän päiwään asti/ Weripelloksi.)

8. διὸ ἐκλήθη ὁ ἀγρὸς ἐκεῖνος ἀγρὸς αἵματος ἕως τῆς σήμερον.

8. διο εκληθη ο αγρος εκεινος αγρος αιματος εως της σημερον 8. dio eklethe o agros ekeinos agros aimatos eos tes semeron

8 Hence until today, that field was called, The Field of Blood.

8. Wherefore that field was called, The field of blood, unto this day.

8. Derfor blev den Ager kaldet Blodager indtil denne Dag.

8. Af hvilko den platsen heter Blodplats, intill denna dag.

8. Sepärrast hütakse se pöld werre pölluks tännapäwani.

8. Todėl ta dirva iki šios dienos vadinasi Kraujo dirva.

8. Daher ist dieser Acker genannt der Blutacker bis auf den heutigen Tag.

8. C'est pourquoi ce champ-là a été appelé jusqu'à aujourd'hui le Champ du sang.

8. Por lo cual fué llamado aquel campo: Campo de sangre, hasta el día de hoy.

8 Daarom is die akker genaamd de akker des bloeds, tot op den huidigen dag.

8. Dlatego ona rola nazwana jest rolą krwi, aż do dnia dzisiejszego.

8. Ezért hívják ezt a mezőt vérmezejének [6†] mind e mai napig.

8 посему и называется земля та „землею крови" до сего дня.

8. Через се зветь ся поле се Кріваве Поле по сей день.

9 Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan kautta, joka sanoo: "Ja he ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat israelilaisten puolesta arvioineet,

9 silloin toteutui, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan välityksellä, joka sanoo: "He ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta, jonka Israelin lapset olivat arvioineet,

9. Silloin täytettiin se mikä sanottu oli Jeremias prophetalta, joka sanoo: ja he ottivat kolmekymmentä hopiapenninkiä, sen arvatun hinnan, jonka he arvasivat Israelin lapsilta,

9. Silloin täytettin se cuin sanottu oli Jeremialda Prophetalda joca sanoi:

9. Silloin teutettin se quin sanottu oli lepitze Jeremian Prophetan/ ioca sanoi/ (Silloin täytettin se kuin sanottu oli läwitse Jeremian prophetan/ joka sanoi/)

9. τότε ἐπληρώθη τὸ ῥηθὲν διὰ Ἰερεμίου τοῦ προφήτου λέγοντος· καὶ ἔλαβον τὰ τριάκοντα ἀργύρια, τὴν τιμὴν τοῦ τετιμημένου ὃν ἐτιμήσαντο ἀπὸ υἱῶν Ἰσραήλ,

9. τοτε επληρωθη το ρηθεν δια ιερεμιου του προφητου λεγοντος και ελαβον τα τριακοντα αργυρια την τιμην του τετιμημενου ον ετιμησαντο απο υιων ισραηλ 9. tote eplerothe to rethen dia ieremioυ toυ profetoυ legontos kai elaβon ta triakonta argυria ten timen toυ tetimemenoυ on etimesanto apo υion israel

9 Then what was spoken through Jeremiah the prophet was fulfilled, saying, ‘And they took the thirty (pieces of) silver, the price of the one who had been priced, whom (some) of the sons from Israel priced for themselves;

9. Then was fulfilled that which was spoken by Jeremy the prophet, saying, And they took the thirty pieces of silver, the price of him that was valued, whom they of the children of Israel did value;

9. Da fuldkommedes det, som talet er ved Propheten Jeremias, som siger: og de toge de dredive Sølvpenninge, den Burderedes Værd, hvilken Israels Børn vurderede,

9. Då vardt fullkomnadt det som sagdt var genom Jeremias Propheten, som sade: Och de hafva tagit tretio silfpenningar, der den sålde med betalad vardt, hvilken de köpte af Israels barn.

9. (Siis on töeks sanud, mis ööldud on prohweti Jeremia läbbi, kes ütleb: Ja nemmad on wotnud Israeli laste käest kolmkümmend höbbetükki, selle hinda, kedda ni kalliks arwati, kedda monned Israeli lastest nii kalliks arwasid.

9. Tuomet išsipildė, kas buvo parašyta per pranašą Jeremiją: ‘‘Ir paėmė trisdešimt sidabrinių­įkainotojo kainą, už kurią buvo Jį suderėję iš Izraelio vaikų,­

9. Da ist erfüllt, was gesagt ist durch den Propheten Jeremia, da er spricht: "Sie haben genommen dreißig Silberlinge, damit bezahlt war der Verkaufte, welchen sie kauften von den Kindern Israel,

9. Alors s'accomplit ce qui avait été dit par Jérémie le prophète en ces termes: Ils ont pris les trente pièces d'argent, le prix de celui qui a été évalué, de celui que les enfants d'Israël ont évalué;

9. Entónces se cumplió lo que fué dicho por el profeta Jeremías, que dijo: Y tomaron las treinta piezas de plata, precio del apreciado, que fué apreciado por los hijos de Israel;

9 Toen is vervuld geworden, hetgeen gesproken is door den profeet Jeremia, zeggende: En zij hebben de dertig zilveren penningen genomen, de waarde des Gewaardeerden van de kinderen Israels, Denwelken zij gewaardeerd hebben;

9. Tedy się wypełniło, co powiedziano przez Jeremijasza proroka, mówiącego: I wzięli trzydzieści srebrników, zapłatę oszacowanego, który był oszacowany od synów Izraelskich;

9. Ekkor teljesedék be a Jeremiás próféta mondása, a ki így szólott: És vevék a harmincz [7†] ezüst pénzt, a megbecsültnek árát, a kit Izráel fiai részéről megbecsültek,

9 Тогда сбылось реченное через пророка Иеремию, который говорит: и взяли тридцать сребренников, цену Оцененного, Которого оценили сыны Израиля,

9. Тодї справдилось, що сказав Єремія пророк, глаголючи: І взяли вони трийцять срібняків, цїну цїненного, котрого цїнено з синів Ізраїля,

10 ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra oli minun kauttani käskenyt".

10 ja antoivat ne savenvalajan pellosta,* niin kuin Herra oli minua käskenyt."

10. Ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra on minun käskenyt.

10. Ja he otit colmekymmendä hopiapenningitä jolla se myyty maxettin jonga he ostit Israelin lapsilda ja annoit sawenwalajan pellosta nijncuin Herra on minun käskenyt.

10. Ja he otit colmekymende Hopia penningite/ iolla se myyty maxettijn/ Jonga he ostit Israelin lapsilda/ ia annoit ne Sauenwalaian pellosta/ ninquin HERRA ombi minun keskenyt. (Ja he otit kolmekymmentä hopeapenninkiä/ jolla se myyty maksettiin/ Jonka he ostit Israelin lapsilta/ ja annoit ne sawenwalajan pellosta/ niinkuin HERRA ompi minun käskenyt.)

10. καὶ ἔδωκαν αὐτὰ εἰς τὸν ἀγρὸν τοῦ κεραμέως, καθὰ συνέταξέ μοι Κύριος.

10. και εδωκαν αυτα εις τον αγρον του κεραμεως καθα συνεταξεν μοι κυριος 10. kai edokan aυta eis ton agron toυ kerameos katha sυnetaksen moi kυrios

10 and they gave them *for the potter’s field, just-as the Lord commanded me.’ {Jer 32:6-9} {Mar 15:2-5 & Mat 27:11-14 & Luk 23:2-5 & Joh 18:28b-38 Jerusalem early Fri. morning.}

10. And gave them for the potter's field, as the Lord appointed me.

10. og de gave dem for en Pottemagers Ager, som Herren befol mig.

10. Och de hafva dem gifvit för en krukomakares åker, som Herren mig befallt hade.

10. Ja on neid annud ühhe pottiseppa pöllo eest, nenda kui Issand mind on käsknud.)

10. ir atidavė juos už puodžiaus dirvą; taip man Viešpats buvo paskyręs’‘.

10. und haben sie gegeben um den Töpfersacker, wie mir der HERR befohlen hat."

10. Et ils les ont données pour le champ du potier, comme le Seigneur me l'avait ordonné.

10. Y las dieron para comprar el campo del Ollero, como me ordenó el Señor.

10 En hebben dezelve gegeven voor den akker des pottenbakkers; volgens hetgeen mij de Heere bevolen heeft.

10. I dali je za rolę garncarzową, jako mi postanowił Pan.

10. És adák azt a fazekas mezejéért, a mint az Úr rendelte volt nékem.

10 и дали их за землю горшечника, как сказал мне Господь.

10. і дали їх на ганчарське поле, як повелїв менї Господь.

11 Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Niin Jeesus sanoi: "Sinäpä sen sanot".

11 Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi Häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Niin Jeesus vastasi hänelle: "Sinä sanot."

11. Mutta Jesus seisoi maaherran edessä. Niin maaherra kysyi häneltä, sanoen: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Jesus sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.

11. Mutta Jesus seisoi MaanHerran edesä nijn MaanHerra kysyi hänelle sanoden: oletcos Judalaisten Cuningas?

11. Mutta Iesus seisoi Waldamiehen edhese/ Nin kysyi waldamies henelle sanoden/ Oleckos se Judasten Kuningas? (Mutta Jesus seisoi waltamiesten edessä/ Niin kysyi waltamies häneltä sanoen/ Oletkos se Judasten kuningas?)

11. Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἔστη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος· καὶ ἐπηρώτησεν αὐτὸν ὁ ἡγεμὼν λέγων· Σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων; ὁ δὲ ἔφη αὐτῷ· Σὺ λέγεις.

11. ο δε ιησους εστη εμπροσθεν του ηγεμονος και επηρωτησεν αυτον ο ηγεμων λεγων συ ει ο βασιλευς των ιουδαιων ο δε ιησους εφη αυτω συ λεγεις 11. o de iesoυs este emprosthen toυ egemonos kai eperotesen aυton o egemon legon sυ ei o βasileυs ton ioυdaion o de iesoυs efe aυto sυ legeis

11 Now Jesus stood before the governor and the governor asked him, saying, Are you the King of the Jews? Now Jesus said to him, You speak (it correctly).

11. And Jesus stood before the governor: and the governor asked him, saying, Art thou the King of the Jews And Jesus said unto him, Thou sayest.

11. Men Jesus stod for Landshøvdingen; og Landshøvdingen spurgte ham og sagde: er du Jødernes Konge? Men Jesus sagde til ham: du siger det.

11. Och Jesus stod för landshöfdinganom; och landshöfdingen frågade honom, och sade: Äst du Judarnas Konung? Då sade Jesus till honom: Du säger det.

11. Agga Jesus seisis Mawallitseja ees: ja Ma-wallitseja küssis temmalt, ja ütles: Olled sa Juda-rahwa Kunningas? agga Jesus ütles temmale: Jah, ollen.

11. O Jėzus stovėjo valdytojo akivaizdoje. Valdytojas Jį klausė: ‘‘Ar Tu esi žydų karalius?’‘ Jėzus atsakė: ‘‘Taip yra, kaip sakai’‘.

11. Jesus aber stand vor dem Landpfleger; und der Landpfleger fragte ihn und sprach: Bist du der Juden König? Jesus aber sprach zu ihm: Du sagst es.

11. Or, Jésus parut devant le gouverneur, et le gouverneur l'interrogea en disant: Es-tu le roi des Juifs? Et Jésus lui dit: Tu le dis.

11. Y Jesús estuvo delante del presidente, y el presidente le preguntó, diciendo: ¿Eres tú el rey de los Judíos? Y Jesús le dijo: Tú lo dices.

11 En Jezus stond voor den stadhouder; en de stadhouder vraagde Hem, zeggende: Zijt Gij de Koning der Joden? En Jezus zeide tot hem: Gij zegt het.

11. A Jezus stał przed starostą; i pytał go starosta, mówiąc: Tyżeś jest on król żydowski? A Jezus mu rzekł: Ty powiadasz.

11. Jézus pedig ott álla a [8†] helytartó előtt; és kérdezé őt a helytartó, mondván: Te vagy-é a zsidók királya? Jézus pedig monda néki: Te mondod.

11 Иисус же стал пред правителем. И спросил Его правитель: Ты Царь Иудейский? Иисус сказал ему: ты говоришь.

11. Ісус же стояв перед ігемоном; і питав Його ігемон, кажучи: Чи Ти цар Жидівський? Ісус же рече йому: Ти сказав єси.

12 Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, ei hän mitään vastannut.

12 Ja kun ylipapit ja vanhimmat Häntä syyttivät, Hän ei vastannut mitään.

12. Ja kuin hänen päällensä kannettiin pappein päämiehiltä ja vanhimmilta, ei hän mitään vastannut.

12. Jesus sanoi hänelle: sinäpä sen sanot. Ja cuin hänen päällens cannettin Pappein päämiehildä ja wanhimmilda ei hän mitän wastannut.

12. Nin sanoi Iesus henelle/ Sinepe sen sanot. Ja quin henen pälens cannetijn Pappein pämiehilde/ ia wanhimilda ei hen miteken wastanut. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Sinäpä sen sanoit. Ja kuin hänen päällensä kannettiin pappein päämiehiltä/ ja wanhimmilta ei hän mitäkään wastannut.)

12. καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ τῶν πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο.

12. και εν τω κατηγορεισθαι αυτον υπο των αρχιερεων και των πρεσβυτερων ουδεν απεκρινατο 12. kai en to kategoreisthai aυton υpo ton archiereon kai ton presβυteron oυden apekrinato

12 And while* he was accused by the high-priests and the elders, he answered nothing.

12. And when he was accused of the chief priests and elders, he answered nothing.

12. Og der han blev anklaget af de Ypperstepræster og Ældste, svarede han Intet.

12. Och när han anklagades af de öfversta Presterna, och af de äldsta, svarade han intet.

12. Ja kui temma peäle kaebati neist üllemist preestridest, ja wannemist, siis ei kostnud temma ühtegi.

12. Aukštųjų kunigų ir vyresniųjų kaltinamas, Jis nieko neatsakė.

12. Und da er verklagt ward von den Hohenpriestern und Ältesten, antwortete er nicht.

12. Et lorsqu'il fut accusé par les principaux sacrificateurs et les anciens, il ne répondit rien.

12. Y siendo acusado por los príncipes de los sacerdotes, y por los ancianos, nada respondió.

12 En als Hij van de overpriesters en de ouderlingen beschuldigd werd, antwoordde Hij niets.

12. A gdy naó skarżyli przedniejsi kapłani i starsi, nic nie odpowiedział.

12. És mikor vádolák őt a főpapok és a [9†] vének, semmit sem felele.

12 И когда обвиняли Его первосвященники и старейшины, Он ничего не отвечал.

12. А, як винуватили Його архиєреї та старші, не відказував нїчого.

13 Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"

13 Silloin Pilatus sanoi Hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"

13. Silloin sanoi Pilatus hänelle: etkös kuule, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat?

13. Silloin sanoi Pilatus hänelle: etkös cuule cuinga cowasti he sinun päälles candawat?

13. Silloin sanoi Pilatus henelle/ Etkös cwle quin monda todhistosta he sinun wastas sanouat? (Silloin sanoi Pilatus hänelle/ Etkös kuule kuin monta todistusta he sinun wastaan sanowat?)

13. τότε λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος· Οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσι;

13. τοτε λεγει αυτω ο πιλατος ουκ ακουεις ποσα σου καταμαρτυρουσιν 13. tote legei aυto o pilatos oυk akoυeis posa soυ katamartυroυsin

13 Then Pilate says to him, Do you not hear how-many things they are testifying against you?

13. Then said Pilate unto him, Hearest thou not how many things they witness against thee?

13. Da sagde Pilatus til ham: hører du ikke, hvor meget de vidne imod dig?

13. Då sade Pilatus till honom: Hörer du icke, huru mycket de betyga emot dig?

13. Siis ütles Pilatus temma wasto: Eks sa kule, kui paljo nem̃ad sinno wasto tuñistawad?

13. Tada Pilotas klausė: ‘‘Ar negirdi, kiek daug jie prieš Tave liudija?’‘

13. Da sprach Pilatus zu ihm: Hörst du nicht, wie hart sie dich verklagen?

13. Alors Pilate lui dit: N'entends-tu pas combien de choses ils déposent contre toi?

13. Pilato entónces le dice: ¿No oyes cuántas cosas testifican contra tí?

13 Toen zeide Pilatus tot Hem: Hoort Gij niet, hoevele zaken zij tegen U getuigen?

13. Tedy mu rzekł Piłat: Nie słyszyszże jako wiele przeciwko tobie świadczą?

13. Akkor monda néki Pilátus: Nem hallod-é, mily sok bizonyságot tesznek ellened?

13 Тогда говорит Ему Пилат: не слышишь, сколько свидетельствуют против Тебя?

13. Тодї каже до Него Пилат: Хиба не чуєш, скільки сьвідкують на Тебе?

14 Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

14 Mutta Hän ei vastannut hänelle yhteenkään kysymykseen, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

14. Ja ei hän vastannut häntä yhtäkään sanaa, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

14. Ja ei hän wastannut händä yhtäkän sana nijn että MaanHerrakin suurest ihmetteli.

14. Ja ei hen wastanut hende ychteken sana/ nin että mös Waldamies sangen imechteli. (Ja ei hän wastannut häntä yhtäkään sanaa/ niin että myös waltamies sangen ihmetteli.)

14. καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμα, ὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν.

14. και ουκ απεκριθη αυτω προς ουδε εν ρημα ωστε θαυμαζειν τον ηγεμονα λιαν 14. kai oυk apekrithe aυto pros oυde en rema oste thaυmazein ton egemona lian

14 And he did not answer him, not even with one word; so-that the governor marveled exceedingly. {Mar 15:6-19 & Mat 27:15-30 & Joh 18:39-19:16 Fri., April 7, 30AD.}

14. And he answered him to never a word; insomuch that the governor marvelled greatly.

14. Og han svarede ham end ikke til eet Ord, saa at Landshøvdingen forundrede sig saare.

14. Och han svarade honom icke till ett ord, så att landshöfdingen förundrade sig storliga.

14. Ja temma ei wastand temmale ei ühhe ainsa sanna peäle, nenda et Mawallitseja sedda wägga immeks panni.

14. Bet Jis neatsakė jam nė žodžio ir tuo labai nustebino valdytoją.

14. Und er antwortete ihm nicht auf ein Wort, also daß der Landpfleger sich verwunderte.

14. Mais il ne lui répondit pas une parole; de sorte que le gouverneur en était fort surpris.

14. Y no le respondió ni una palabra, de tal manera que el presidente se maravillaba mucho.

14 Maar Hij antwoordde hem niet op een enig woord, alzo dat de stadhouder zich zeer verwonderde.

14. Lecz mu nie odpowiedział i na jedno słowo, tak iż się starosta bardzo dziwował.

14. És [10†] nem felele néki egyetlen szóra sem, úgy hogy a helytartó igen elcsodálkozék.

14 И не отвечал ему ни на одно слово, так что правитель весьма дивился.

14. І не відказав Він йому нї на одно слово, так що ігемон вельми дивував ся.

15 Oli tapana, että maaherra juhlan aikana päästi kansalle yhden vangin irti, kenenkä he tahtoivat.

15 Maaherralla oli tapana juhlan aikana päästää kansalle irti yksi vanki, se, jonka he tahtoivat.

15. Mutta juhlana oli maaherra tottunut päästämään kansalle jonkun vangin irralle, jonka he tahtoivat.

15. Mutta Juhlana oli MaanHerra tottunut päästämän Canssalle jongun fangin irralle jonga he tahdoit.

15. Mutta Juhlana oli Waldamies tottunut pästämen Canssalle yhde' Fangin irdhalle ionga he tachtoit. (Mutta juhlana oli waltamies tottunut päästämään kansalle yhden wangin irralle jonka he tahtoit.)

15. Κατὰ δὲ τὴν ἑορτὴν εἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δέσμιον ὃν ἤθελον.

15. κατα δε εορτην ειωθει ο ηγεμων απολυειν ενα τω οχλω δεσμιον ον ηθελον 15. kata de eorten eiothei o egemon apolυein ena to ochlo desmion on ethelon

15 Now the governor had been accustomed at (the) feast to release one prisoner to the crowd, whom they willed.

15. Now at that feast the governor was wont to release unto the people a prisoner, whom they would.

15. Men paa Høitiden pleiede Landshøvdingen at give Folket een Fange løs, hvilken de vilde.

15. Men om högtidsdagen plägade landshöfdingen gifva folkena en fånga lös, hvilken som de begärade.

15. Agga Pühhiks olli Mawallitsejal se wiis, rahwale ühhe wangi lahti lasta, kedda nemmad tahtsid.

15. Per šventę valdytojas buvo pratęs paleisti miniai vieną kalinį, kurio ji norėdavo.

15. Auf das Fest aber hatte der Landpfleger die Gewohnheit, dem Volk einen Gefangenen loszugeben, welchen sie wollten.

15. Or, le gouverneur avait coutume, à chaque fête de Pâque, de relâcher au peuple un des prisonniers, celui qu'ils voulaient.

15. Y en el día de la fiesta acostumbraba el presidente soltar al pueblo un preso cual quisiesen.

15 En op het feest was de stadhouder gewoon den volke een gevangene los te laten, welken zij wilden.

15. Ale na święto zwykł był starosta wypuszczać ludowi jednego więźnia, którego by chcieli.

15. Ünnepenként [11†] pedig egy foglyot szokott szabadon bocsátani a helytartó a sokaság kedvéért, a kit akarának.

15 На праздник же Пасхи правитель имел обычай отпускать народу одного узника, которого хотели.

15. На сьвято ж звик був ігемон одпускати народові одного вязника, которого вони хотїли.

16 Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.

16 Heillä oli silloin kuuluisa vanki nimeltä Barabbas.

16. Niin oli heillä silloin yksi kuuluisa vanki sidottuna, joka kutsuttiin Barabbas.

16. Nijn oli heillä silloin yxi cuuluisa fangi sidottuna joca cudzuttin Barrabas.

16. Nin oli henellä silloin yxi cwluisa Fangi sidottuna/ ioca cutzuttin Barrabas. (Niin oli hänellä silloin yksi kuuluisa wanki sidottuna/ joka kutsuttiin Barrabas.)

16. εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν.

16. ειχον δε τοτε δεσμιον επισημον λεγομενον βαραββαν 16. eichon de tote desmion episemon legomenon βaraββan

16 Now then they were holding a notable prisoner called* Barabbas.

16. And they had then a notable prisoner, called Barabbas.

16. Men de havde da en mærkelig Fange, som hedte barrabas.

16. Och hade han på den tid en beryktad fånga, som het Barabbas.

16. Agga siis olli neil üks kulus wang, kedda hüti Parrabaks.

16. Tuo metu jie turėjo pagarsėjusį kalinį, vardu Barabą.

16. Er hatte aber zu der Zeit einen Gefangenen, einen sonderlichen vor anderen, der hieß Barabbas.

16. Et il y avait alors un prisonnier insigne nommé Barabbas.

16. Y tenían entónces un preso famoso, que se llamaba Barrabás.

16 En zij hadden toen een welbekenden gevangene, genaamd Bar-abbas.

16. I mieli natenczas więźnia znacznego, którego zwano Barabbasz.

16. Vala pedig akkor egy nevezetes foglyuk, a kit Barabbásnak hívtak.

16 Был тогда у них известный узник, называемый Варавва;

16. Мали ж тодї знаного вязника, на прізвище Вараву.

17 Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille: "Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"

17 Heidän ollessaan nyt koolla Pilatus sanoi heille: "Kumman tahdotte, että päästän teille, Barabbaan vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"

17. Kuin he siis koossa olivat, sanoi Pilatus heille: kumman te tahdotte, että minä päästän teille? Barabbaan, taikka Jesuksen, joka kutsutaan Kristus?

17. Ja cosca he coosa olit sanoi Pilatus heille: cumman te tahdotte että minä päästän teille Barraban taicka Jesuxen joca cudzutan Christus?

17. Ja coska he sijs cokonut olit/ sanoi Pilatus heille/ Cumman te tahdotta että mine lasken teillen irdhalle/ Barrabam taicka Iesusen/ ioca cutzutan Christus? (Ja koska he siis kokoonnut olit/ sanoi Pilatus heille/ Kumman te tahdotte että minä lasken teillen irralle/ Barrabaan taikka Jesuksen/ joka kutsutaan Kristus?)

17. συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος· Τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν, Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον Χριστόν;

17. συνηγμενων ουν αυτων ειπεν αυτοις ο πιλατος τινα θελετε απολυσω υμιν βαραββαν η ιησουν τον λεγομενον χριστον 17. sυnegmenon oυn aυton eipen aυtois o pilatos tina thelete apolυso υmin βaraββan e iesoυn ton legomenon christon

17 Therefore, having been gathered together, Pilate said to them, Whom do you° wish that I may release to you°? Barabbas or Jesus who is called* Christ?

17. Therefore when they were gathered together, Pilate said unto them, Whom will ye that I release unto you? Barabbas, or Jesus which is called Christ?

17. Derfor, det de vare forsamlede, sagde Pilatus til dem: hvilken ville I, at jeg skal give Eder løs: Barrabas eller Jesus, som kaldes Christus?

17. Och när de voro församlade, sade Pilatus till dem: Hvilken viljen I att jag skall gifva eder lös, Barabbam, eller Jesum, som kallas Christus?

17. Kui nemmad nüüd ühhes kous ollid, ütles Pilatus nende wasto: Kumba teie tahhate, et ma teile pean lahti laskma, Parrabast woi Jesust, kedda hütakse Kristusseks?

17. Todėl, žmonėms susirinkus, Pilotas klausė: ‘‘Kurį norite, kad jums paleisčiau: Barabą ar Jėzų, vadinamą Kristumi?’‘

17. Und da sie versammelt waren, sprach Pilatus zu ihnen: Welchen wollt ihr, daß ich euch losgebe? Barabbas oder Jesus, von dem gesagt wird, er sei Christus?

17. Comme ils étaient assemblés, Pilate leur dit: Lequel voulez-vous que je vous relâche, Barabbas ou Jésus qu'on appelle Christ?

17. Y juntos ellos, les dijo Pilato: ¿Cuál queréis que os suelte? ¿á Barrabás, o a Jesús, que es llamado el Cristo?

17 Als zij dan vergaderd waren, zeide Pilatus tot hen: Welken wilt gij, dat ik u zal loslaten, Bar-abbas, of Jezus, Die genaamd wordt Christus?

17. A gdy się zebrali, rzekł do nich Piłat: Któregoż chcecie, abym wam wypuścił? Barabbasza, czyli Jezusa, którego zowią Chrystusem?

17. Mikor azért egybegyülekezének, monda nékik Pilátus: Melyiket akarjátok hogy elbocsássam néktek: Barabbást-é, vagy Jézust, a kit Krisztusnak hívnak?

17 итак, когда собрались они, сказал им Пилат: кого хотите, чтобы я отпустил вам: Варавву, или Иисуса, называемого Христом?

17. Як же вони зібрались, сказав їм Пилат: Кого хочете, щоб одпустив вам: Вараву, чи Ісуса, на прізвище Христа?

18 Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.

18 Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat luovuttaneet Hänet.

18. Sillä hän tiesi, että he hänen kateuden tähden olivat antaneet ylön.

18. Sillä hän tiesi että he hänen cateuden tähden olit ylönandanet.

18. Sille hen tiesi että he henen cateudhen tehden olit ylenandaneet. (Sillä hän tiesi että he hänen kateuden tähden olit ylen antaneet.)

18. ᾔδει γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παρέδωκαν αὐτόν.

18. ηδει γαρ οτι δια φθονον παρεδωκαν αυτον 18. edei gar oti dia fthonon paredokan aυton

18 For* he knew that they gave him up because of envy.

18. For he knew that for envy they had delivered him.

18. Thi han vidste, at de havde af Avind overantvordet ham.

18. Ty han visste, att de hade öfverantvardat honom för afunds skull.

18. Sest temma teädis, et nemmad tedda kaddedusse pärrast ollid ärraannud.

18. Nes jis žinojo, kad Jėzų jie buvo išdavę iš pavydo.

18. Denn er wußte wohl, daß sie ihn aus Neid überantwortet hatten.

18. Car il savait que c'était par envie qu'ils l'avaient livré.

18. Porque sabía que por envidia le habían entregado.

18 Want hij wist, dat zij Hem door nijdigheid overgeleverd hadden.

18. Bo wiedział, iż go z nienawiści wydali.

18. Mert jól tudja vala, hogy irigységből adák őt kézbe. [12†]

18 ибо знал, что предали Его из зависти.

18. Знав бо, що через зависть видали Його.

19 Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä".

19 Mutta hänen istuessaan tuomarinistuimella hänen vaimonsa lähetti sanomaan hänelle: "Älä ensinkään puutu tuohon vanhurskaaseen mieheen, sillä olen tänään unessa paljon kärsinyt Hänen tähtensä."

19. Mutta kuin hän tuomio-istuimelle istui, lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä, sanoen: älä sinä mitään tee sille vanhurskaalle; sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani hänen tähtensä.

19. Mutta cuin hän duomio istuimelle istui lähetti hänen emändäns hänen tygöns ja käski hänelle sanoa: älä sinä mitän tee sille wanhurscalle: sillä minä olen paljo kärsinyt tänäpän unesani hänen tähtens.

19. Mutta quin hen Domiostolin päle istui/ lehetti henen Emendens henen tygens/ ia käski henelle sanoa/ Ele sine miten teghe sille wanhurskalle/ Sille mine olen palio kerssinyt tenepene wnesani/ henen tehdens. (Mutta kuin hän tuomiotuolin päälle istui/ lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä/ ja käski hänelle sanoa/ Älä sinä mitään tee sille wanhurskaalle/ Sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani/ hänen tähtensä.)

19. Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ βήματος ἀπέστειλε πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα· Μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ· πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ’ ὄναρ δι’ αὐτόν.

19. καθημενου δε αυτου επι του βηματος απεστειλεν προς αυτον η γυνη αυτου λεγουσα μηδεν σοι και τω δικαιω εκεινω πολλα γαρ επαθον σημερον κατ οναρ δι αυτον 19. kathemenoυ de aυtoυ epi toυ βematos apesteilen pros aυton e gυne aυtoυ legoυsa meden soi kai to dikaio ekeino polla gar epathon semeron kat onar di aυton

19 Now (while) sitting upon the judicial-seat, his wife sent to him, saying, (Have) nothing (between) you and that righteous (man); for* I suffered many things today in a dream because of him.

19. When he was set down on the judgment seat, his wife sent unto him, saying, Have thou nothing to do with that just man: for I have suffered many things this day in a dream because of him.

19. Men der han sad paa Domstolen, skikkede hans Hustru til ham og lod sige: befat dig intetmed denne Retfærdige; thi jeg har lidt meget i Dag i en Drøm for hans Skyld.

19. Och när han satt på domstolen, sände hans hustru till honom, och lät säga honom: Befatta dig intet med denna rättfärdiga mannen; jag hafver mycket lidit i dag i sömnen för hans skull.

19. Agga kui temma kohto järje peäl istus, läkkitas temma naene temma jure, ja laskis öölda: Ärgo olgo sulle ühtegi teggemist sesinnatse öigega, sest minna ollen tänna unnes paljo kannatanud temma pärrast.

19. Sėdinčiam teismo krėsle Pilotui žmona atsiuntė įspėjimą: ‘‘Nieko nedaryk šitam teisiajam, nes šiąnakt sapne labai dėl Jo kentėjau’‘.

19. Und da er auf dem Richtstuhl saß, schickte sein Weib zu ihm und ließ ihm sagen: Habe du nichts zu schaffen mit diesem Gerechten; ich habe heute viel erlitten im Traum seinetwegen.

19. Or, pendant qu'il était assis sur le tribunal, sa femme lui envoya dire: Ne te mêle point de l'affaire de ce juste; car j'ai beaucoup souffert aujourd'hui en songe, à son sujet.

19. Y estando él sentado en el tribunal, su mujer envió a él, diciendo: No tengas que ver con aquel justo; porque hoy he padecido muchas cosas en sueños por causa de él.

19 En als hij op den rechterstoel zat, zo heeft zijn huisvrouw tot hem gezonden, zeggende: Heb toch niet te doen met dien Rechtvaardige; want ik heb heden veel geleden in den droom om Zijnentwil.

19. A gdy on siedział na sądowej stolicy, posłała do niego żona jego, mówiąc: Nie miej żadnej sprawy z tym sprawiedliwym; bom wiele ucierpiała dziś we śnie dla niego.

19. A mint pedig ő az ítélőszékben ül vala, külde ő hozzá a felesége, ezt üzenvén: Ne avatkozzál amaz igaz ember dolgába; mert sokat szenvedtem ma álmomban ő miatta.

19 Между тем, как сидел он на судейском месте, жена его послала ему сказать: не делай ничего Праведнику Тому, потому что я ныне во сне много пострадала за Него.

19. Як же сидїв він на судищі, прислала до него жінка його кажучи: Нїчого тобі й праведнику сьому; багато бо терпіла я сьогоднї вві снї через Него.

20 Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.

20 Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa* anomaan Barabbasta ja surmauttamaan Jeesuksen.

20. Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta Jesusta hukkaamaan.

20. Mutta Pappein päämiehet ja wanhimmat yllytit Canssa anoman Barrabast mutta Jesusta huckaman.

20. Mutta ne Pappein pämiehet ia ne Wanhimat yllytit Canssan anoman Barrabast/ mutta Iesusta huckaman. (Mutta ne pappein päämiehet ja ne wanhimmat yllytit kansan anomaan Barrabasta/ mutta Jesusta hukkaaman.)

20. Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι ἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν, τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν.

20. οι δε αρχιερεις και οι πρεσβυτεροι επεισαν τους οχλους ινα αιτησωνται τον βαραββαν τον δε ιησουν απολεσωσιν 20. oi de archiereis kai oi presβυteroi epeisan toυs ochloυs ina aitesontai ton βaraββan ton de iesoυn apolesosin

20 Now the high-priests and the elders persuaded the crowds in order that they should ask for Barabbas and should destroy Jesus.

20. But the chief priests and elders persuaded the multitude that they should ask Barabbas, and destroy Jesus.

20. Men de Ypperstepræster og de Ældste overtalede Folket, at de skulde begjere Barrabas, men omkomme Jesus.

20. Men de öfverste Presterna, och de äldste, gåfvo folkena in, att de skulle begära Barabbam, och förgöra Jesum.

20. Agga üllemad preestrid ja wannemad melitasid rahwast, et nemmad Parrabast piddid lahti palluma, ja Jesust hukka saatma.

20. Bet aukštieji kunigai ir vyresnieji įtikino minią, kad prašytų paleisti Barabą, o Jėzų pražudytų.

20. Aber die Hohenpriester und die Ältesten überredeten das Volk, daß sie um Barabbas bitten sollten und Jesus umbrächten.

20. Mais les principaux sacrificateurs et les anciens persuadèrent au peuple de demander Barabbas, et de faire périr Jésus.

20. Mas los príncipes de los sacerdotes, y los ancianos, persuadieron al pueblo, que pidiese a Barrabás, y a Jesús matase.

20 Maar de overpriesters en de ouderlingen hebben den scharen aangeraden, dat zij zouden Bar-abbas begeren, en Jezus doden.

20. Ale przedniejsi kapłani i starsi namówili lud, aby prosili o Barabbasza, a Jezusa, aby stracili.

20. A főpapok és vének pedig reá beszélék a sokaságot, hogy Barabbást kérjék ki, Jézust pedig veszítsék el.

20 Но первосвященники и старейшины возбудили народ просить Варавву, а Иисуса погубить.

20. Архиєреї ж і старші наустили народ, щоб випросили Вараву, Ісуса ж убили.

21 Ja maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että minä teille päästän?" Niin he sanoivat: "Barabbaan".

21 Maaherra alkoi taas puhua ja sanoi heille: "Kumman näistä kahdesta tahdotte, että päästän teille?" Niin he sanoivat: "Barabbaan."

21. Niin vastasi maaherra ja sanoi heille: kumman näistä kahdesta te tahdotte, että minä päästän teille? mutta he sanoivat: Barabbaan.

21. Nijn wastais MaanHerra ja sanoi heille: cumman näistä cahdesta te tahdotte että minä päästän teille?

21. Nin wastasi Waldamies ia sanoi heille/ Cumman neiste cahdesta te tahdotta että mine lasken teille irdhalle? Mutta he sanoit/ Barrabam. (Niin wastasi waltamies ja sanoi heille/ Kumman näistä kahdesta te tahdotte että minä lasken teille irralle? Mutta he sanoit/ Barraban.)

21. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς· Τίνα θέλετε ἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν; οἱ δὲ εἶπον· Βαραββᾶν.

21. αποκριθεις δε ο ηγεμων ειπεν αυτοις τινα θελετε απο των δυο απολυσω υμιν οι δε ειπον βαραββαν 21. apokritheis de o egemon eipen aυtois tina thelete apo ton dυo apolυso υmin oi de eipon βaraββan

21 But the governor answered and said to them, Whom do you° will that I may release to you° from the two? But they said, Barabbas!

21. The governor answered and said unto them, Whether of the twain will ye that I release unto you? They said, Barabbas.

21. Men Landshævdingen svarede og sagde til dem: hvilken ville I, at jeg skal give Eder løs af disse To? Men de sagde: Barrabas.

21. Då svarade landshöfdingen, och sade till dem: Hvilken af dessa två viljen I att jag skall gifva eder lös? De sade: Barabbam.

21. Siis kostis Mawallitseja, ja ütles nende wasto: Kumba teie tahhate neist, et ma teile pean lahti laskma? agga nemmad ütlesid: Parrabast.

21. Tada valdytojas jiems tarė: ‘‘Kurį iš šių dviejų norite, kad jums paleisčiau?’‘ Jie šaukė: ‘‘Barabą!’‘

21. Da antwortete nun der Landpfleger und sprach zu ihnen: Welchen wollt ihr unter diesen zweien, den ich euch soll losgeben? Sie sprachen: Barabbas.

21. Et le gouverneur, reprenant la parole, leur dit: Lequel des deux voulez-vous que je vous relâche? et ils dirent: Barabbas.

21. Y respondiendo el presidente, les dijo: ¿Cuál de los dos queréis que os suelte? Y ellos dijeron: A Barrabás.

21 En de stadhouder, antwoordende, zeide tot hen: Welken van deze twee wilt gij, dat ik u zal loslaten? En zij zeiden: Bar-abbas.

21. A odpowiadając starosta, rzekł im: Którego chcecie, abym wam z tych dwóch wypuścił? a oni odpowiedzieli: Barabbasza.

21. Felelvén pedig a helytartó, monda nékik: A kettő közül melyiket akarjátok, hogy elbocsássam néktek? Azok pedig mondának: Barabbást.

21 Тогда правитель спросил их: кого из двух хотите, чтобыя отпустил вам? Они сказали: Варавву.

21. Озвав ся ж ігемон і рече до них: Кого хочете з двох, щоб випустив вам? Вони ж сказали: Вараву.

22 Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He sanoivat kaikki: "Ristiinnaulittakoon!"

22 Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He kaikki sanoivat hänelle: "Naulittakoon ristiin!"

22. Pilatus sanoi heille: mitä siis minun pitää tekemän Jesukselle, joka kutsutaan Kristus? Sanoivat he kaikki hänelle: ristiinnaulittakaan.

22. Mutta he sanoit: Barraban. Pilatus sanoi heille: mitästä sijs minun pitä tekemän Jesuxelle joca cudzutan Christus? Sanoit he caicki hänelle: Ristinnaulittacan.

22. Pilatus sanoi heille/ Miteste sijs minun pite tekemen Iesusest/ ioca cutzutan Christus? Sanoit he caiki henelle/ Ristinnaulitakan. (Pilatus sanoi heille/ Mitä tästä siis minun pitää tekemän Jesuksesta/ joka kutsutaan Kristus? Sanoit he kaikki hänelle/ Ristiinnaulittakaan.)

22. λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος· Τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον Χριστόν; λέγουσιν αὐτῷ πάντες· Σταυρωθήτω.

22. λεγει αυτοις ο πιλατος τι ουν ποιησω ιησουν τον λεγομενον χριστον λεγουσιν αυτω παντες σταυρωθητω 22. legei aυtois o pilatos ti oυn poieso iesoυn ton legomenon christon legoυsin aυto pantes staυrotheto

22 Pilate says to them, Therefore what should I do (to) Jesus who is called* Christ? They all say to him, Let him be crucified!

22. Pilate saith unto them, What shall I do then with Jesus which is called Christ? They all say unto him, Let him be crucified.

22. Pilatus sagde til dem: hvad skal jeg da gjøre med Jesus, som kaldes Christus? De sagde alle til ham: lad ham korsfæstes!

22. Då sade Pilatus till dem: Hvad skall jag då göra af Jesu, som kallas Christus? Sade de till honom alle: Låt korsfästa honom.

22. Pilatus ütles nende wasto: Mis miña siis pean teggema Jesussega, kedda hütakse Kristusseks? nemmad ütlesid: Sago temma risti lödud.

22. Pilotas paklausė: ‘‘Ką gi man daryti su Jėzumi, kuris vadinamas Kristumi?’‘ Jie visi rėkė: ‘‘Nukryžiuok Jį!’‘

22. Pilatus sprach zu ihnen: Was soll ich denn machen mit Jesus, von dem gesagt wird er sei Christus? Sie sprachen alle: Laß ihn kreuzigen!

22. Pilate ajouta: Que ferai-je donc de Jésus qu'on appelle Christ? Tous lui répondirent: Qu'il soit crucifié.

22. Pilato les dijo: ¿Qué pues haré de Jesús que es llamado el Cristo? Dícenle todos: Sea crucificado.

22 Pilatus zeide tot hen: Wat zal ik dan doen met Jezus, Die genaamd wordt Christus? Zij zeiden allen tot hem: Laat Hem gekruisigd worden.

22. Rzekł im Piłat: Cóż tedy uczynię z Jezusem, którego zowią Chrystusem? Rzekli mu wszyscy: Niech będzie ukrzyżowany.

22. Monda nékik Pilátus: Mit cselekedjem hát Jézussal, a kit Krisztusnak hívnak? Mindnyájan mondának: Feszíttessék meg!

22 Пилат говорит им: что же я сделаю Иисусу, называемому Христом? Говорят ему все: да будет распят.

22. Каже до них Пилат: Що ж оце робити му з Ісусом, на прізвище Христом? Кажуть йому всї: Нехай буде розпятий.

23 Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!"

23 Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa Hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Naulittakoon ristiin!"

23. Niin sanoi maaherra: mitä hän pahaa teki? Mutta he huusivat sitä enemmin ja sanoivat: ristiinnaulittakaan.

23. Nijn sanoi MaanHerra mitästä hän paha teki? Mutta he huusit sitä enämmin ja sanoit: Ristinnaulittacan.

23. Nin sanoi Waldamies/ Mite hen sijs teki? Mutta he hwdhit site enämin/ ia sanoit/ Ristinnaulitakan. (Niin sanoi waltamies/ Mitä hän siis teki? Mutta he huusit sitä enemmin/ ja sanoit/ Ristiinnaulittakaan.)

23. ὁ δὲ ἡγεμὼν ἔφη· Τί γὰρ κακὸν ἐποίησεν; οἱ δὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες· Σταυρωθήτω.

23. ο δε ηγεμων εφη τι γαρ κακον εποιησεν οι δε περισσως εκραζον λεγοντες σταυρωθητω 23. o de egemon efe ti gar kakon epoiesen oi de perissos ekrazon legontes staυrotheto

23 But the governor said, For* what evil did he do? But they were crying out even-more, saying, Let him be crucified!

23. And the governor said, Why, what evil hath he done? But they cried out the more, saying, Let him be crucified.

23. Men Landshøvdingen sagde: hvad Ondt har han da gjort? Men de raabte end mere: lad ham korsfæstes!

23. Då sade landshöfdingen: Hvad hafver han dock illa gjort? Då skriade de ännu mer, och sade: Låt korsfästa honom.

23. Agga Mawallitseja ütles: Mis temma siis kurja teinud? agga nem̃ad kissendasid weel ennam ja ütlesid: Sago temma risti lödud.

23. Jis klausė: ‘‘Ką bloga Jis padarė?’‘ Bet jie dar garsiau šaukė: ‘‘Nukryžiuok Jį!’‘

23. Der Landpfleger sagte: Was hat er denn Übles getan? Sie schrieen aber noch mehr und sprachen: Laß ihn kreuzigen!

23. Et le gouverneur leur dit: Mais quel mal a-t-il fait? Alors ils crièrent plus fort: Qu'il soit crucifié!

23. Y el presidente les dijo: Pues ¿qué mal ha hecho? Mas ellos alzaban más el grito, diciendo: Sea crucificado.

23 Doch de stadhouder zeide: Wat heeft Hij dan kwaads gedaan? En zij riepen te meer, zeggende: Laat Hem gekruisigd worden!

23. A starosta rzekł: Cóż wżdy złego uczynił? Ale oni tem bardziej wołali, mówiąc: Niech będzie ukrzyżowany!

23. A helytartó pedig monda: Mert mi rosszat cselekedett? Azok pedig még inkább kiáltoznak vala, mondván: Feszíttessék meg!

23 Правитель сказал: какое же зло сделал Он? Но они еще сильнее кричали: да будет распят.

23. Ігемон же каже: Що бо злого зробив? Вони ж кричали ще гірш: Нехай буде розпятий.

24 Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen minä tämän (vanhurskaan) miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."

24 Nähdessään, ettei mikään auta, vaan syntyy pikemmin meteli, Pilatus otti vettä ja pesi kätensä kansan edessä ja sanoi: "Olen viaton tämän (vanhurskaan) miehen vereen. Katsokaa eteenne."

24. Kuin Pilatus näki, ettei hän mitään auttaa taitanut, mutta enempi pauhina tuli, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan edessä, sanoen: viatoin olen minä tämän vanhurskaan vereen: katsokaat itsiänne.

24. Cosca Pilatus näki ettei mitän auttanut mutta enä huhu tuli otti hän wettä ja pesi kätens Canssan edes sanoden: wiatoin olen minä tämän wanhurscan wereen cadzocat teitän.

24. Coska nyt Pilatus näki ettei miteken auttanut/ mutta enämbi mässe tuli/ otti hen wedhen/ pesi kädhensä Canssan edhes/ sanoden/ Wighatoin mine olen temen Wanhurskan werest/ catzocat teiten. (Koska nyt Pilatus näki ettei mitäkään auttanut/ mutta enempi mässe tuli/ otti hän weden/ pesi kätensä kansan edessä/ sanoen/ Wiatoin minä olen tämän wanhurskaan werestä/ katsokaat teitän.)

24. ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ, ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται, λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου, λέγων· Ἀθῷός εἰμι ἀπὸ τοῦ αἵματος τοῦ δικαίου τούτου· ὑμεῖς ὄψεσθε.

24. ιδων δε ο πιλατος οτι ουδεν ωφελει αλλα μαλλον θορυβος γινεται λαβων υδωρ απενιψατο τας χειρας απεναντι του οχλου λεγων αθωος ειμι απο του αιματος του δικαιου τουτου υμεις οψεσθε 24. idon de o pilatos oti oυden ofelei alla mallon thorυβos ginetai laβon υdor apenipsato tas cheiras apenanti toυ ochloυ legon athoos eimi apo toυ aimatos toυ dikaioυ toυtoυ υmeis opsesthe

24 Pilate saw he profited nothing, but rather that an uproar is happening, took water and washed his hands in front of the crowd, saying, I am innocent from the blood of this righteous man; you° will see (to it).

24. When Pilate saw that he could prevail nothing, but that rather a tumult was made, he took water, and washed his hands before the multitude, saying, I am innocent of the blood of this just person: see ye to it.

24. Men der Pilatus saae, at han udrettede Intet, men at der blev større Bulder, tog han Vaand, og toede Hænderne for Folket og sagde: jeg er uskyldig i denne Retfærdiges Blod; seer I dertil.

24. Men när Pilatus såg, att han kunde intet skaffa, utan sorlet blef ju mer, tog han vatten, och tvådde sina händer för folkena, och sade: Oskyldig är jag i denna rättfärdiga mansens blod; I mågen se eder der om.

24. Agga kui Pilatus näggi, et tem̃a ei woind ühtegi parrata, waid et weel ennam kärra sündis, wottis temma wet, ja pessis kässi rahwa nähhes, ja ütles: Ma ollen ilmasüta sellesinnatse öige werrest; kül teie sate nähha.

24. Pilotas, pamatęs, kad nieko nelaimi, o sąmyšis tik didėja, paėmė vandens, nusiplovė rankas minios akivaizdoje ir tarė: ‘‘Aš nekaltas dėl šio teisiojo kraujo. Jūs žinokitės!’‘

24. Da aber Pilatus sah, daß er nichts schaffte, sondern daß ein viel größer Getümmel ward, nahm er Wasser und wusch die Hände vor dem Volk und sprach: Ich bin unschuldig an dem Blut dieses Gerechten, sehet ihr zu!

24. Pilate, voyant qu'il ne gagnait rien, mais que le tumulte augmentait, prit de l'eau et se lava les mains devant le peuple, en disant: Je suis innocent du sang de ce juste; c'est à vous d'y penser.

24. Y viendo Pilato que nada aprovechaba, ántes se hacía más alboroto, tomando agua lavó sus manos delante del pueblo, diciendo: Inocente soy yo de la sangre de este justo: védlo vosotros.

24 Als nu Pilatus zag, dat hij niet vorderde, maar veel meer dat er oproer werd, nam hij water en wies de handen voor de schare, zeggende: Ik ben onschuldig aan het bloed dezes Rechtvaardigen; gijlieden moogt toezien.

24. A widząc Piłat, iż to nic nie pomagało, ale owszem się większy rozruch wszczynał, wziąwszy wodę, umył ręce przed ludem, mówiąc: Nie jestem ja winien krwi tego sprawiedliwego; wy ujrzycie.

24. Pilátus pedig látván, hogy semmi sem használ, hanem még nagyobb háborúság támad, vizet vévén, megmosá [13†] kezeit a sokaság előtt, mondván: Ártatlan vagyok ez igaz embernek vérétől; ti lássátok!

24 Пилат, видя, что ничто не помогает, но смятениеувеличивается, взял воды и умыл руки перед народом, и сказал: невиновен я в крови Праведника Сего; смотрите вы.

24. Бачивши ж Пилат, що нїчого не врадить, а ще більш росте буча, взявши води, помив руки перед народом, і каже: Невинен я крові праведника сього; ви побачите.

25 Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle".

25 Kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon Hänen verensä meidän vastuullemme ja lastemme vastuulle."

25. Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: hänen verensä tulkaan meidän päällemme ja lastemme päälle.

25. Ja caicki Canssa wastais ja sanoi: hänen werens tulcan meidän päällem ja meidän lastem päälle:

25. Ja wastasi caiki Canssa/ ia sanoi/ Henen werens tulcan meiden pälen/ ia meiden lasten päle. (Ja wastasi kaikki kansa/ ja sanoi/ Hänen werensä tulkaan meidän päällen/ ja meidän lasten päälle.)

25. καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπε· Τὸ αἷμα αὐτοῦ ἐφ’ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν.

25. και αποκριθεις πας ο λαος ειπεν το αιμα αυτου εφ ημας και επι τα τεκνα ημων 25. kai apokritheis pas o laos eipen to aima aυtoυ ef emas kai epi ta tekna emon

25 And all the people answered and said, His blood (is) upon us and upon our children.

25. Then answered all the people, and said, His blood be on us, and on our children.

25. Og det ganske Folk svarede og sagde: hans Blod komme over os og over vore Børn.

25. Då svarade allt folket, och sade: Hans blod komme öfver oss, och öfver vår barn.

25. Siis wastas keik rahwas ja ütles: Temma werri olgo meie peäle, ja meie laste peäle.

25. Visi žmonės šaukė: ‘‘Jo kraujas tekrinta ant mūsų ir ant mūsų vaikų!’‘

25. Da antwortete das ganze Volk und sprach: Sein Blut komme über uns und unsere Kinder.

25. Et tout le peuple répondit: Que son sang retombe sur nous et sur nos enfants!

25. Y respondiendo todo el pueblo, dijo: Su sangre sea sobre nosotros, y sobre nuestros hijos.

25 En al het volk, antwoordende, zeide: Zijn bloed kome over ons, en over onze kinderen.

25. A odpowiadając wszystek lud, rzekł: Krew jego na nas i na dziatki nasze.

25. És felelvén az egész nép, monda: Az [14†] ő vére mi rajtunk és a mi magzatainkon.

25 И, отвечая, весь народ сказал: кровь Его на нас и на детях наших.

25. І, озвавшись увесь народ, сказав: Кров Його на нас і на дїти наші.

26 Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

26 Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta ruoskitti Jeesuksen ja luovutti Hänet ristiin naulittavaksi.

26. Silloin päästi hän heille Barabbaan; mutta Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi hän ylön ristiinnaulittaa.

26. Silloin päästi hän Barraban mutta Jesuxen andoi hän ruoskitta ja ristinnaulitta.

26. Silloin hen laski irdhalle Barrabam/ mutta Iesusen hen annoi rooskitta/ ia ylenannoi henen ristinnaulitta. (Silloin hän laski irralle Barrabaan/ mutta Jesuksen hän annoi ruoskittaa/ ja ylenantoi hänen ristiinnaulittaa.)

26. τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν, τὸν δὲ Ἰησοῦν φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ.

26. τοτε απελυσεν αυτοις τον βαραββαν τον δε ιησουν φραγελλωσας παρεδωκεν ινα σταυρωθη 26. tote apelυsen aυtois ton βaraββan ton de iesoυn fragellosas paredoken ina staυrothe

26 Then he released to them Barabbas, but having scourged Jesus, he gave (him) up in order that he should be crucified.

26. Then released he Barabbas unto them: and when he had scourged Jesus, he delivered him to be crucified.

26. Da gav han dem Barrabas løs; men Jesus lod han hudstryge, og overantvordede ham, at han skulde korsfæstes.

26. Då gaf han dem Barabbam lös; men Jesum lät han hudflänga, och öfverantvardade honom, att han skulle korsfästas.

26. Siis laskis tem̃a neile Parrabast lahti, agga Jesust laskis temma piitsaga peksta, ja andis tedda ärra, et tedda piddi risti lödama.

26. Tada jis paleido jiems Barabą, o Jėzų nuplakdinęs atidavė nukryžiuoti.

26. Da gab er ihnen Barabbas los; aber Jesus ließ er geißeln und überantwortete ihn, daß er gekreuzigt würde.

26. Alors il leur relâcha Barabbas, et après avoir fait fouetter Jésus, il le leur livra pour être crucifié.

26. Entónces les soltó a Barrabás; y habiendo azotado a Jesús, le entregó para ser crucificado.

26 Toen liet hij hun Bar-abbas los, maar Jezus gegeseld hebbende, gaf hij Hem over om gekruisigd te worden.

26. Tedy im wypuścił Barabbasza; ale Jezusa ubiczowawszy, wydał go, aby był ukrzyżowany.

26. Akkor elbocsátá nékik Barabbást; Jézust pedig megostoroztatván, kezökbe adá, hogy megfeszíttessék.

26 Тогда отпустил им Варавву, а Иисуса, бив, предал на распятие.

26. Тодї відпустив їм Вараву; Ісуса ж, побивши, передав, щоб розпято Його.

27 Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko sotilasjoukon.

27 Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja kokosivat Hänen luokseen koko sotilasosaston.

27. Silloin maaherran huovit veivät Jesuksen raastupaan, ja kokosivat hänen tykönsä kaiken joukon.

27. Silloin MaanHerran huowit otit Jesuxen Rastupan ja cocoisit hänen tygöns caiken joucon.

27. Silloin Waldamiehe' Houit otit Iesusen Radztuuas/ ia cokosit henen tygens caiken iouckon/ (Silloin waltamiehen howit otti Jesuksen raastuwassa/ ja kokosit hänen tykönsä kaiken joukon/)

27. Τότε οἱ στρατιῶται τοῦ ἡγεμόνος παραλαβόντες τὸν Ἰησοῦν εἰς τὸ πραιτώριον συνήγαγον ἐπ’ αὐτὸν ὅλην τὴν σπεῖραν·

27. τοτε οι στρατιωται του ηγεμονος παραλαβοντες τον ιησουν εις το πραιτωριον συνηγαγον επ αυτον ολην την σπειραν 27. tote oi stratiotai toυ egemonos paralaβontes ton iesoυn eis to praitorion sυnegagon ep aυton olen ten speiran

27 Then the soldiers of the governor took Jesus into the palace and gathered together the whole cohort {600 soldiers} upon him.

27. Then the soldiers of the governor took Jesus into the common hall, and gathered unto him the whole band of soldiers.

27. Da toge Landshøvdingens Stridsmænd Jesus til sig i Domhuset, og samlede om ham den ganske Rode.

27. Då togo landshöfdingens krigsknektar Jesum till sig, in på Rådhuset, och församlade hela skaran till honom;

27. Siis wotsid Mawallitseja söamehhed Jesust ennesega kohto kotta, ja koggusid temma jure keik omma seltsi kokko.

27. Valdytojo kareiviai nusivedė Jėzų į pretorijų ir surinko aplink jį visą kuopą.

27. Da nahmen die Kriegsknechte des Landpflegers Jesus zu sich in das Richthaus und sammelten über ihn die ganze Schar

27. Et les soldats du gouverneur amenèrent Jésus au prétoire, et ils assemblèrent autour de lui toute la cohorte.

27. Entónces los soldados del presidente llevando a Jesús al pretorio, juntaron a él toda la cuadrilla.

27 Toen namen de krijgsknechten des stadhouders Jezus met zich in het rechthuis, en vergaderden over Hem de ganse bende.

27. Tedy żołnierze starościni przywiódłszy Jezusa na ratusz, zebrali do niego wszystkę rotę;

27. Akkor a helytartó vitézei elvivék Jézust az őrházba, és oda gyűjték hozzá az egész csapatot.

27 Тогда воины правителя, взяв Иисуса в преторию, собрали на Него весь полк

27. Тодї воїни ігемонові, взявши Ісуса на судище, зібрали на Него всю роту.

28 Ja he riisuivat hänet ja panivat hänen päällensä tulipunaisen vaipan

28 Riisuttuaan Hänet, he panivat Hänen päälleen tulipunaisen päällysvaipan.

28. Ja kuin he olivat hänen riisuneet, puettivat he hänen purpuraiseen kaapuun,

28. Ja cuin he olit hänen rijsunet puetit he hänen Purpuraiseen Caapuun.

28. Ja quin he olit henen risuneet/ nin he pughetit henen Purpuraisen Capuun/ (Ja kuin he olit hänen riisuneet/ niin he puetit hänen purppuraiseen kaapuun/)

28. καὶ ἐκδύσαντες αὐτὸν περιέθηκαν αὐτῷ χλαμύδα κοκκίνην,

28. και εκδυσαντες αυτον περιεθηκαν αυτω χλαμυδα κοκκινην 28. kai ekdυsantes aυton periethekan aυto chlamυda kokkinen

28 And having stripped him, they placed a scarlet cloak around him.

28. And they stripped him, and put on him a scarlet robe.

28. Og de afklædte ham og kastede en Purpurkaabe om ham.

28. Och afklädde honom, och klädde på honom en purpurmantel;

28. Ja wotsid temma rided seljast ärra, ja pannid temma ümber purpuri mantli,

28. Jie išrengė Jį ir apsiautė raudonu apsiaustu.

28. und zogen ihn aus und legten ihm einen Purpurmantel an

28. Et l'ayant dépouillé, ils le revêtirent d'un manteau d'écarlate.

28. Y desnudándole, echáronle encima un manto de grana.

28 En als zij Hem ontkleed hadden, deden zij Hem een purperen mantel om;

28. A zewlekłszy go, przyodziali go płaszczem szarłatowym;

28. És levetkeztetvén őt, bíbor palástot adának reá.

28 и, раздев Его, надели на Него багряницу;

28. І, роздягнувши Його, накинули на Него червоний плащ;

29 ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!"

29 Sitten he väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen Hänen päähänsä ja ruokokepin Hänen oikeaan käteensä. Polvistuen Hänen eteensä, he pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas."

29. Ja tekivät orjantappuroista kruunun ja panivat hänen päähänsä ja ruovon hänen oikiaan käteensä, ja kumarsivat polviansa hänen edessänsä, pilkkasivat häntä ja sanoivat: terve, Juudalaisten kuningas!

29. Ja panit orjantappuroista Cruunun hänen päähäns ja annoit ruogon hänen oikiaan käteens ja cumarsit polwians hänen edesäns ja pilckaisit händä ja sanoit: Terwe Judalaisten Cuningas.

29. ia orientappuroist wäthyn Crunon panit henen Päens päle/ ia Roghon annoit henen oikeaan käteens/ ia cumarsit poluians henen edhesens/ ia pilcasit hende/ ia sanoit/ Terue Judasten Kuningas. (Ja orjantappuroista wäännetyn kruunun panit hänen päänsä päälle/ ja ruowon annoit hänen oikeaan käteensä/ ja kumarsit polwiansa hänen edessänsä/ ja pilkkasit häntä/ ja sanoit/ Terwe Judasten kuningas.)

29. καὶ πλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαν ἐπὶ τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ καὶ κάλαμον ἐπὶ τὴν δεξιὰν αὐτοῦ, καὶ γονυπετήσαντες ἔμπροσθεν αὐτοῦ ἐνέπαιζον αὐτῷ λέγοντες· Χαῖρε, ὁ βασιλεῦς τῶν Ἰουδαίων·

29. και πλεξαντες στεφανον εξ ακανθων επεθηκαν επι την κεφαλην αυτου και καλαμον επι την δεξιαν αυτου και γονυπετησαντες εμπροσθεν αυτου ενεπαιζον αυτω λεγοντες χαιρε ο βασιλευς των ιουδαιων 29. kai pleksantes stefanon eks akanthon epethekan epi ten kefalen aυtoυ kai kalamon epi ten deksian aυtoυ kai gonυpetesantes emprosthen aυtoυ enepaizon aυto legontes chaire o βasileυs ton ioυdaion

29 And having braided a crown from thorns, they placed it upon his head and a reed upon his right (hand), and they knelt (down) before him and were mocking him, saying, Hail, King of the Jews!

29. And when they had platted a crown of thorns, they put it upon his head, and a reed in his right hand: and they bowed the knee before him, and mocked him, saying, Hail, King of the Jews!

29. Og de flettede en Krone af Torne og satte den paa hans Hoved, og et Rør i hans høire Haand; og de faldt paa Knæ for ham, og bespottede ham og sagde: hil være dig du Jødernes Konge.

29. Och vredo samman ena törnekrono, och satte på hans hufvud, och fingo honom en rö i sina högra hand, och böjde knä för honom, och begabbade honom, och sade: Hel Judarnas Konung.

29. Ja punnusid kroni kibbowitsust, ja pannid sedda temma pähha, ja andsid pilliroo temma parrema kätte, ja heitsid temma ette pölweli mahha, naersid tedda ja ütlesid: Terre Juda-rahwa kunningas!

29. Nupynę erškėčių vainiką, uždėjo Jam ant galvos, o į Jo dešinę įspraudė nendrę. Po to tyčiodamiesi klūpčiojo prieš Jį ir sakė: ‘‘Sveikas, žydų karaliau!’‘

29. und flochten eine Dornenkrone und setzten sie auf sein Haupt und ein Rohr in seine rechte Hand und beugten die Kniee vor ihm und verspotteten ihn und sprachen: Gegrüßet seist du, der Juden König!

29. Puis, ayant fait une couronne d'épines, ils la lui mirent sur la tête, avec un roseau dans la main droite, et s'agenouillant devant lui, ils se moquaient de lui, en lui disant: Je te salue, roi des Juifs.

29. Y pusieron sobre su cabeza una corona tejida de espinas, y una caña en su mano derecha; e hincando la rodilla delante de él, burlaban de él, diciendo: Tengas gozo, rey de los Judíos.

29 En een kroon van doornen gevlochten hebbende, zetten die op Zijn hoofd, en een rietstok in Zijn rechter hand; en vallende op hun knieen voor Hem, bespotten zij Hem, zeggende: Wees gegroet, Gij Koning der Joden!

29. I uplótłszy koronę z ciernia, włożyli na głowę jego, i dali trzcinę w prawą rękę jego, a upadając przed nim na kolana, naśmiewali się z niego, mówiąc: Bądź pozdrowiony, królu żydowski!

29. És tövisből fonott koronát tőnek a fejére, és nádszálat a jobb kezébe; és térdet hajtva előtte, csúfolják vala őt, mondván: Üdvöz légy zsidóknak királya!

29 и, сплетши венец из терна, возложили Ему на голову и дали Ему в правую руку трость; и, становясь пред Ним на колени, насмехались над Ним, говоря: радуйся, Царь Иудейский!

29. і, сплївши вінець із тернини, положили на голову Йому, а тростину в правицю Його; і кидаючись на колїна перед Ним, насьміхались із Него, кажучи: Радуй ся, царю Жидівський!

30 Ja he sylkivät häntä, ottivat ruovon ja löivät häntä päähän.

30 He myös sylkivät Hänen päälleen ja ottivat ruokokepin ja löivät Häntä päähän.

30. Ja kuin he olivat sylkeneet hänen päällensä, ottivat he ruovon ja löivät häntä päähän.

30. Ja cuin he olit sylkenet hänen päällens pilckaisit he händä otit ruogon ja löit händä päähän.

30. Ja quin he olit sylkeneet henen pällens/ pilcasit he hende/ otit Roghon/ ia löit henen pähens. (Ja kuin he olit sylkeneet hänen päällensä/ pilkkasit he häntä/ otit ruowon/ ja löit hänen päähänsä.)

30. καὶ ἐμπτύσαντες εἰς αὐτὸν ἔλαβον τὸν κάλαμον καὶ ἔτυπτον εἰς τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ.

30. και εμπτυσαντες εις αυτον ελαβον τον καλαμον και ετυπτον εις την κεφαλην αυτου 30. kai emptυsantes eis aυton elaβon ton kalamon kai etυpton eis ten kefalen aυtoυ

30 And having spit at him, they took the reed and were beating (it) into his head. {Mar 15:20-23 & Mat 27:31-34 & Luk 23:26-33 & Joh 19:17 Road to the Cross, Fri. morning.}

30. And they spit upon him, and took the reed, and smote him on the head.

30. Og de spyttede paa ham, og toge Røret og sloge paa hans Hoved.

30. Och de spottade på honom, och togo rön, och slogo dermed hans hufvud.

30. Ja nem̃ad süllitasid temma peäle ja wotsid sedda pillirogo, ja löid sega tem̃a pähhä.

30. Spjaudydami Jį, stvėrė iš Jo nendrę ir čaižė per galvą.

30. und spieen ihn an und nahmen das Rohr und schlugen damit sein Haupt.

30. Et crachant contre lui, ils prenaient le roseau et lui en frappaient la tête.

30. Y escupiendo en él, tomaron la caña, y le herían en la cabeza.

30 En op Hem gespogen hebbende, namen zij den rietstok en sloegen op Zijn hoofd.

30. A plując na niego, wzięli onę trzcinę, i bili go w głowę jego.

30. És mikor [15†] megköpdösék őt, elvevék a nádszálat, és a fejéhez verdesik vala.

30 и плевали на Него и, взяв трость, били Его по голове.

30. І, плюючи на Него, брали тростину, й били по голові Його.

31 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä vaipan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.

31 Pilkattuaan Häntä, he riisuivat Häneltä päällysvaipan, pukivat Hänet Hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät Hänet pois ristiinnaulittavaksi.

31. Ja sittekuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä kaapun, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ristiinnaulittaa.

31. Ja sijtte cuin he olit händä pilcannet rijsuit he häneldä Caapun ja puetit hänen omijn waatteisins ja weit hänen ristinnaulitta.

31. Ja sijtte quin he olit hende pilcanuet/ nin he risuit henelde Capun/ ia pughetit henen omijn Waatteins/ ia poisweit henen ristinnaulitta. (Ja sitten kuin he olit häntä pilkanneet/ niin he riisuit häneltä kaawun/ ja puetit hänen omiin waatteihinsa/ ja poisweit hänen ristiinnaulittaa.)

31. καὶ ὅτε ἐνέπαιξαν αὐτῷ, ἐξέδυσαν αὐτὸν τὴν χλαμύδα καὶ ἐνέδυσαν αὐτὸν τὰ ἱμάτια αὐτοῦ, καὶ ἀπήγαγον αὐτὸν εἰς τὸ σταυρῶσαι.

31. και οτε ενεπαιξαν αυτω εξεδυσαν αυτον την χλαμυδα και ενεδυσαν αυτον τα ιματια αυτου και απηγαγον αυτον εις το σταυρωσαι 31. kai ote enepaiksan aυto eksedυsan aυton ten chlamυda kai enedυsan aυton ta imatia aυtoυ kai apegagon aυton eis to staυrosai

31 And when they (had) mocked him, they stripped the cloak (off) him and clothed (him) with his own garments and led him away, *that* they should crucify him.

31. And after that they had mocked him, they took the robe off from him, and put his own raiment on him, and led him away to crucify him.

31. Og der de havde bespottet ham, toge de Kaaben af han og iførte ham hans egne Klæder, og førte ham hen at Korsfæstes.

31. Och när de hade begabbat honom klädde de mantelen af honom, och klädde på honom hans kläder, och ledde honom bort, till att korsfästan.

31. Ja kui nem̃ad tedda said naernud, wotsid nemmad se mantli temma seljast ärra, ja pañid temma om̃ad rided tem̃a selga, ja wisid tedda ärra, et nem̃ad tedda piddid risti löma.

31. Pasityčioję iš Jo, jie nusiautė apsiaustą, apvilko Jo paties drabužiais ir išsivedė nukryžiuoti.

31. Und da sie ihn verspottet hatten, zogen sie ihm seine Kleider an und führten ihn hin, daß sie ihn kreuzigten.

31. Après s'être ainsi moqués de lui, ils lui ôtèrent le manteau et lui remirent ses habits, et ils l'emmenèrent pour le crucifier.

31. Y después que le hubieron escarnecido, le desnudaron el manto, y le vistieron de sus vestidos, y le llevaron para crucificarle.

31 En toen zij Hem bespot hadden, deden zij Hem den mantel af, en deden Hem Zijn klederen aan, en leidden Hem heen om te kruisigen.

31. A gdy się z niego naśmiali, zewlekli go z onego płaszcza, i oblekli go w szatę jego, i wiedli go, aby był ukrzyżowany.

31. És miután megcsúfolták, levevék róla a palástot és az ő maga ruháiba öltözteték; és elvivék, hogy megfeszítsék őt.

31 И когда насмеялись над Ним, сняли с Него багряницу, и одели Его в одежды Его, и повели Его нараспятие.

31. І, як насьміялись із Него, зняли з Него плащ, і надїли на Него одежу Його, й повели Його на розпяттє.

32 Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiänsä.

32 Pois mennessään he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan Hänen ristiään.

32. Mutta kuin he menivät ulos, löysivät he yhden miehen Kyrenistä, nimeltä Simon: sen he vaativat hänen ristiänsä kantamaan.

32. Ja löysit yhden miehen Kyrenest joca cudzuttin Simon sen he waadit hänen ristiäns candaman.

32. Ja coska he wlgoskeuit/ leusit he yhden Miehen Kyrenest/ ioca cutzuttin Simon/ sen he waadhit henen ristiens candamahan. (Ja koska he uloskäwit/ löysit he yhden miehen Kyrenestä/ joka kutsuttiin Simon/ sen he waadit hänen ristiänsä kantamaan.)

32. Ἐξερχόμενοι δὲ εὗρον ἄνθρωπον Κυρηναῖον ὀνόματι Σίμωνα· τοῦτον ἠγγάρευσαν ἵνα ἄρῃ τὸν σταυρὸν αὐτοῦ.

32. εξερχομενοι δε ευρον ανθρωπον κυρηναιον ονοματι σιμωνα τουτον ηγγαρευσαν ινα αρη τον σταυρον αυτου 32. ekserchomenoi de eυron anthropon kυrenaion onomati simona toυton eggareυsan ina are ton staυron aυtoυ

32 Now (while) going out, they found a man from Cyrene, Simon by name. They compelled this one to go (with them), in order that he might lift up his cross.

32. And as they came out, they found a man of Cyrene, Simon by name: him they compelled to bear his cross.

32. Men idet de gik ud, fandt de et Menneske fra Cyrene ved Navn Simon; ham tvang de til at bære hans Kors.

32. Och när de gingo ut, funno de en man af Cyrene, som het Simon; honom tvingade de till att han skulle bära hans kors.

32. Agga kui nem̃ad wälja läksid, leidsid nemmad ühhe innimesse, kes Kireni-liñna mees, Simon nimmi, sedda sundsid nemmad, et ta temma risti piddi kandma.

32. Išeidami jie sutiko žmogų iš Kirėnės, vardu Simoną. Tą privertė nešti Jėzaus kryžių.

32. Und indem sie hinausgingen, fanden sie einen Menschen von Kyrene mit Namen Simon; den zwangen sie, daß er ihm sein Kreuz trug.

32. Et comme ils sortaient, ils trouvèrent un homme de Cyrène, nommé Simon, qu'ils contraignirent de porter la croix de Jésus.

32. Y saliendo, hallaron a un Cireneo que se llamaba Simón: a éste cargaron para que llevase su cruz.

32 En uitgaande, vonden zij een man van Cyrene, met name Simon; dezen dwongen zij, dat hij Zijn kruis droeg.

32. A wychodząc znaleźli człowieka Cyrenejczyka, imieniem Szymon; tego przymusili, aby niósł krzyż jego.

32. Kifelé menve pedig találkozának egy czirénei emberrel, a kit [16†] Simonnak hívnak vala; ezt kényszeríték, hogy vigye az ő keresztjét.

32 Выходя, они встретили одного Киринеянина, по имени Симона; сего заставили нести крест Его.

32. Виходячи ж, знайшли чоловіка Киринейського, на ймя Симона; сього заставили нести хрест Його,

33 Ja tultuaan paikalle, jota sanotaan Golgataksi, se on: pääkallon paikaksi;

33 Tultuaan Golgataksi kutsutulle paikalle — se merkitsee pääkallonpaikka —

33. Ja tulivat siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on: pääkallon paikka.

33. Ja tulit sijhen paickan joca cudzutan Golgatha se on pääcalloin paicka.

33. Ja tulit sihen siaan/ quin cutzutan Golgatha/ se on * Päcalloin paicka. (ja tulit siihen sijaan/ kuin kutsutaan Golgatha/ se pääkalloin paikka.)

33. Καὶ ἐλθόντες εἰς τόπον λεγόμενον Γολγοθᾶ, ὅ ἐστι λεγόμενος κρανίου τόπος,

33. και ελθοντες εις τοπον λεγομενον γολγοθα ος εστιν λεγομενος κρανιου τοπος 33. kai elthontes eis topon legomenon golgotha os estin legomenos kranioυ topos

33 And they came to a place called* Golgotha, which is to say, the place of a skull,

33. And when they were come unto a place called Golgotha, that is to say, a place of a skull,

33. Og der de kom til et Sted, kaldet Golgatha, der er udlagt: Hovedpandested,

33. Och då de kommo till det rummet, som kallas Golgatha, det är, till hufvudskallaplatsen,

33. Ja kui nemmad senna paika said, mis hütakse Kolgotaks, se on ärraselletud: Pea-lae asse,

33. Atėję į vietą, vadinamą Golgota (tai yra: ‘‘Kaukolės vieta’‘),

33. Und da sie an die Stätte kamen mit Namen Golgatha, das ist verdeutscht Schädelstätte,

33. Et étant arrivés au lieu appelé Golgotha, qui signifie, le Lieu du crâne,

33. Y como llegaron al lugar que se llama Gólgota, que quiere decir, el lugar de la Calavera,

33 En gekomen zijnde tot de plaats, genaamd Golgotha, welke is gezegd Hoofdschedelplaats,

33. A przyszedłszy na miejsce rzeczone Golgota, które zowią miejscem trupich głów,

33. És mikor eljutának arra a helyre, a melyet Golgothának, [17†] azaz koponya helyének neveznek,

33 И, придя на место, называемое Голгофа, что значит: Лобное место,

33. І прийшовши на врочище (місце) Голгота, чи то б сказати Черепове місце,

34 he tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua viiniä; mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda.

34 he antoivat Hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua hapanviiniä*. Mutta maistettuaan sitä Hän ei tahtonut juoda.

34. He antoivat hänelle etikkaa juoda sapella sekoitettua; ja kuin hän maisti, niin ei hän tahtonut juoda.

34. Ja he annoit hänelle etickat juoda sapella secoitettua ja cuin hän maisti nijn ei hän tahtonut juoda.

34. Ja he annoit henelle Eticat ioodha sapella secoitettua/ Ja quin hen maisti/ ei hen tahdonut ioodha. (Ja he annoit hänelle etikat juoda sapella sekoitettua/ Ja kuin hän maisti/ ei hän tahtonut juoda.)

34. ἔδωκαν αὐτῷ πιεῖν ὄξος μετὰ χολῆς μεμιγμένον· καὶ γευσάμενος οὐκ ἤθελε πιεῖν.

34. εδωκαν αυτω πιειν οξος μετα χολης μεμιγμενον και γευσαμενος ουκ ηθελεν πιειν 34. edokan aυto piein oksos meta choles memigmenon kai geυsamenos oυk ethelen piein

34 they gave him vinegar to drink, having been mixed with gall. And having tasted (it), he was not willing to drink (it). {Mar 15:24-32 & Mat 27:35-44 & Luk 23:33-43 & Joh 19:18-27 9:00 until Noon, Fri.}

34. They gave him vinegar to drink mingled with gall: and when he had tasted thereof, he would not drink.

34. da gave de ham at drikke Eddike, blandet med Galde; og der han smagte det, vilde han ikke drikke.

34. Gåfvo de honom ättiko dricka, blandad med galla; och när han smakade det, ville han icke drickat.

34. Siis andsid nemmad temmale ädikast jua sappiga seggatud, ja kui ta sai maitsnud, ei tahtnud ta mitte jua.

34. davė Jam gerti rūgštaus vyno, sumaišyto su tulžimi, bet Jėzus paragavęs negėrė.

34. gaben sie ihm Essig zu trinken mit Galle vermischt; und da er's schmeckte, wollte er nicht trinken.

34. Ils lui présentèrent à boire du vinaigre mêlé avec du fiel; mais quand il en eut goûté, il n'en voulut pas boire.

34. Le dieron a beber vinagre mezclado con hiel; y gustando, no quiso beberlo.

34 Gaven zij Hem te drinken edik met gal gemengd; en als Hij dien gesmaakt had, wilde Hij niet drinken.

34. Dali mu pić ocet z żółcią zmieszany; a skosztowawszy, nie chciał pić.

34. Méreggel megelegyített [18†] eczetet adának néki inni; és megízlelvén, nem akara inni.

34 дали Ему пить уксуса, смешанного с желчью; и, отведав, не хотел пить.

34. дали Йому пити оцту, змішаного з жовчю; і, покуштувавши, не хотїв пити.

35 Ja kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, jakoivat he keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa.( jotta täyttyisi, minkä profeetta on puhunut: "He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät arpaa puvustani")

35 Kun he olivat naulinneet Hänet ristiin, he arpaa heittäen jakoivat keskenään Hänen vaatteensa, (jotta toteutuisi minkä profeetta on puhunut: "He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät arpaa puvustani").

35. Mutta sitte kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät arpaa, että täytettäisiin, mitä sanottu oli prophetan kautta; he ovat minun vaatteeni jakaneet, ja minun vaatteistani ovat he heittäneet arpaa.

35. MUtta sijtte cuin he olit hänen ristinnaulinnet jaoit he hänen waattens ja heitit arpa että täytetäisin cuin sanottu oli Prophetalda: he owat heillens minun waatteni jacanet ja minun waatteistani owat he heittänet arpa.

35. Mutta sijttequin he olit henen ristinnaulinneet/ iaghoit he henen waattens/ ia heitit arwan/ senpäle että pideis teutettemen/ quin sanottu oli Prophetan cautta/ He ouat heille's minun waateeni iacaneet/ ia minu' waatetteni päle he ouat heittenet arpoi. (Mutta sitten kuin he olit hänen ristiinnaulinneet/ jaoit he hänen waatteensa/ ja heitit arwan/ sen päälle että pitäisi täytettämän/ kuin sanottu oli prophetain kautta/ He owat heillens minun waatteeni jakaneet/ ja minun waatteeni päälle he owat heittäneet arpaa.)

35. σταυρώσαντες δὲ αὐτὸν διεμερίσαντο τὰ ἱμάτια αὐτοῦ βάλοντες κλῆρον,

35. σταυρωσαντες δε αυτον διεμερισαντο τα ιματια αυτου βαλλοντες κληρον ινα πληρωθη το ρηθεν υπο του προφητου διεμερισαντο τα ιματια μου εαυτοις και επι τον ιματισμον μου εβαλον κληρον 35. staυrosantes de aυton diemerisanto ta imatia aυtoυ βallontes kleron ina plerothe to rethen υpo toυ profetoυ diemerisanto ta imatia moυ eaυtois kai epi ton imatismon moυ eβalon kleron

35 Now having crucified him, ‘they divided his garments among them, casting a lot'; {T} (in order that the Scripture might be fulfilled, which says, ‘They divided my garments among them and they cast a lot for my garment.’) {Psa 22.18}

35. And they crucified him, and parted his garments, casting lots: that it might be fulfilled which was spoken by the prophet, They parted my garments among them, and upon my vesture did they cast lots.

35. Men de, som havde korsæstet ham, skiftede hans Klæder og kastede Lod om dem, at det skulde fuldkommes, som er sagt af Propheten: de skiftede mine Klæder og kastede Lod om min Klædebon.

35. Men sedan de hade korsfäst honom, bytte de hans kläder, och kastade lott derom; på det fullbordas skulle det som sagdt var genom Propheten: De hafva bytt min kläder emellan sig, och på min klädnad hafva de kastat lott.

35. Agga kui nemmad tedda said risti lönud, jaggasid nemmad temma rided, ja heitsid liisko nende pärrast, et piddi töeks sama, mis on ööldud prohweti läbbi: Nemmad on mo rided issekeskis jagganud, ja mo kue pärrast liisko heitnud.

35. Nukryžiavę Jį, pasidalijo Jo drabužius, mesdami burtą, kad išsipildytų, kas buvo per pranašą pasakyta: ‘‘Jie dalinosi mano drabužius ir dėl mano apdaro metė burtą’‘.

35. Da sie ihn aber gekreuzigt hatten, teilten sie seine Kleider und warfen das Los darum, auf daß erfüllet würde, was gesagt ist durch den Propheten: "Sie haben meine Kleider unter sich geteilt, und über mein Gewand haben sie das Los geworfen."

35. Et après l'avoir crucifié, ils se partagèrent ses habits, en les tirant au sort; afin que ce qui a été dit par le prophète s'accomplît: Ils se sont partagé mes habits, et ils ont tiré ma robe au sort.

35. Y después que le hubieron crucificado, repartieron sus vestidos, echando suertes; para que se cumpliese lo que fué dicho por el profeta: Se repartieron mis vestidos, y sobre mi ropa echaron suertes.

35 Toen zij nu Hem gekruisigd hadden, verdeelden zij Zijn klederen, het lot werpende; opdat vervuld zou worden, hetgeen gezegd is door den profeet: Zij hebben Mijn klederen onder zich verdeeld, en hebben het lot over Mijn kleding geworpen.

35. A ukrzyżowawszy go, rozdzielili szaty jego, i miotali los, aby się wypełniło, co powiedziano przez proroka: Rozdzielili sobie szaty moje, a o odzienie moje los miotali.

35. Minek utána pedig megfeszíték őt, eloszták az ő ruháit, sorsot vetvén; hogy beteljék a próféta mondása: [19†] Megosztozának az én ruháimon, és az én köntösömre sorsot vetének.

35 Распявшие же Его делили одежды Его, бросая жребий;

35. Розпявши ж Його, подїлили одежу Його, кинувши жереб, щоб справдилось, що сказав пророк: Подїлили собі шати мої, й на одежу мою кинули жереб.

36 Sitten he istuutuivat ja vartioivat häntä siellä.

36 Sitten he istuutuivat ja vartioivat Häntä siellä.

36. Ja istuen he vartioitsivat häntä siinä.

36. Ja he istuit sijnä ja wartioidzit händä.

36. Ja istudhen he wartioitzit hende sijne. (Ja istuen he wartioitsit häntä siinä.)

36. καὶ καθήμενοι ἐτήρουν αὐτὸν ἐκεῖ.

36. και καθημενοι ετηρουν αυτον εκει 36. kai kathemenoi eteroυn aυton ekei

36 And sitting down, they were guarding him there.

36. And sitting down they watched him there;

36. Og de sadde der og toge vare paa ham.

36. Och de såto der, och togo vara på honom.

36. Ja nemmad istsid, ja hoidsid tedda seäl.

36. Ir ten pat susėdę, saugojo Jį.

36. Und sie saßen allda und hüteten sein.

36. Et s'étant assis, ils le gardaient là.

36. Y le guardaban, sentados allí.

36 En zij, nederzittende, bewaarden Hem aldaar.

36. A siedząc, strzegli go tam.

36. És leülvén, ott őrzik vala őt.

36 и, сидя, стерегли Его там;

36. І, посїдавши, стерегли Його там;

37 Ja he olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä julki, näin kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas".

37 Ja he olivat panneet Hänen päänsä yläpuolelle Hänen syynsä kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas."

37. Ja he panivat hänen päänsä päälle hänen syynsä kirjoitetun: TÄMÄ ON JESUS, JUUDALAISTEN KUNINGAS.

37. Ja he kirjoitit hänen pääns päälle hänen syyns:

37. Ja he panit henen Päens päle henen syyns kirioitetun/ (Ja he panit hänen päänsä päälle hänen syynsä kirjoitetutn/)

37. καὶ ἐπέθηκαν ἐπάνω τῆς κεφαλῆς αὐτοῦ τὴν αἰτίαν αὐτοῦ γεγραμμένην· Οὗτός ἐστιν Ἰησοῦς ὁ βασιλεῦς τῶν Ἰουδαίων.

37. και επεθηκαν επανω της κεφαλης αυτου την αιτιαν αυτου γεγραμμενην ουτος εστιν ιησους ο βασιλευς των ιουδαιων 37. kai epethekan epano tes kefales aυtoυ ten aitian aυtoυ gegrammenen oυtos estin iesoυs o βasileυs ton ioυdaion

37 And they placed above his head an accusation that had been written, This Jesus is the King of the Jews.

37. And set up over his head his accusation written, THIS IS JESUS THE KING OF THE JEWS.

37. Og oven over hans Hoved satte de Beskyldningen mod ham skreven: denne er Jesus, den Jødernes Konge.

37. Och de satte hans sak, skrifven öfver hans hufvud: Denne är Jesus, Judarnas Konung.

37. Ja ülle temma Pea pannid nem̃ad temma surma süüd, kirjotud; Sesiñane on JESUS se Juda-rahwa Kunningas.

37. Viršum Jo galvos jie prisegė užrašytą Jo kaltinimą: ‘‘Šitas yra Jėzus, žydų karalius’‘.

37. Und oben zu seinen Häupten setzten sie die Ursache seines Todes, und war geschrieben: Dies ist Jesus, der Juden König.

37. Ils mirent aussi au-dessus de sa tête la cause de sa condamnation, ainsi écrite: CELUI-CI EST JÉSUS LE ROI DES JUIFS.

37. Y pusieron sobre su cabeza su causa escrita: ESTE ES JESÚS, EL REY DE LOS JUDÍOS.

37 En zij stelden boven Zijn hoofd Zijn beschuldiging geschreven: DEZE IS JEZUS, DE KONING DER JODEN.

37. I przybili nad głową jego winę jego napisaną: Ten jest Jezus, król żydowski.

37. És feje fölé illeszték az ő kárhoztatásának okát, oda írván: Ez Jézus, a zsidók [20†] királya.

37 и поставили над головою Его надпись, означающую винуЕго: Сей есть Иисус, Царь Иудейский.

37. і прибили над головою Його написану вину Його: Се Ісус, цар Жидівський.

38 Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssansa kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.

38 Silloin naulittiin Hänen kanssaan ristiin kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.

38. Silloin ristiinnaulittiin kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yksi oikialle puolelle ja toinen vasemmalle.

38. Tämä on Jesus Judalaisten Cuningas. Silloin ristinnaulittin caxi ryöwäritä hänen cansans yxi oikialle puolelle ja toinen wasemalle.

38. Teme on Iesus Judasten Kuningas. Silloin he ristinnaulitzit caxi Röuerite henen cansas/ yxi oikealle polelle/ ia toinen wasemelle. (Tämä on Jesus Judasten kuningas. Sillon he ristiinnaulitsit kaksi ryöwäriä hänen kanssansa/ yksi oikealle puolelle/ ja toinen wasemmalle.)

38. Τότε σταυροῦνται σὺν αὐτῷ δύο λῃσταί, εἷς ἐκ δεξιῶν καὶ εἷς ἐξ εὐωνύμων.

38. τοτε σταυρουνται συν αυτω δυο λησται εις εκ δεξιων και εις εξ ευωνυμων 38. tote staυroυntai sυn aυto dυo lestai eis ek deksion kai eis eks eυonυmon

38 Then two robbers are crucified together with him, one at the right and one at the left.

38. Then were there two thieves crucified with him, one on the right hand, and another on the left.

38. Da korsfæstede de med ham to Røvere, een ved den høire, og een ved den venstre Side.

38. Och då vordo två röfvare korsfäste med honom, den ene på den högra sidon, och den andre på den venstra.

38. Siis podi temmaga kaks rööwlit risti, teine parrema, ja teine pahhema pole.

38. Kartu su Juo buvo nukryžiuoti du plėšikai, vienas iš dešinės, kitas iš kairės.

38. Und da wurden zwei Mörder mit ihm gekreuzigt, einer zur Rechten und einer zur Linken.

38. On crucifia en même temps avec lui deux brigands, l'un à sa droite et l'autre à sa gauche.

38. Entónces crucificaron con él dos ladrones: uno a la derecha, y otro a la izquierda.

38 Toen werden met Hem twee moordenaars gekruisigd, een ter rechter-,en een ter linker zijde.

38. Byli też ukrzyżowani z nim dwaj zbójcy, jeden po prawicy, a drugi po lewicy.

38. Akkor megfeszítének vele együtt két latrot, egyiket [21†] jobbkéz felől, és a másikat balkéz felől.

38 Тогда распяты с Ним два разбойника: один по правую сторону, а другой по левую.

38. Тодї розпято з Ним двох розбійників, одного по правицї, а другого по лївицї.

39 Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä, nyökyttivät päätänsä

39 Mutta ohikulkijat rienasivat Häntä, nyökyttäen päätään

39. Mutta ohitsekäyväiset pilkkasivat häntä, vääntelivät päätänsä,

39. Mutta ohidzekäywäiset pilckaisit händä wäändelit päätäns ja sanoit:

39. Mutta ohitzekieuueiset pilcaisit hende/ wändelit pätens/ ia sanoit/ (Mutta ohitsekäywäiset pilkkasit häntä/ wääntelit päätänsä/ ja sanoit.)

39. Οἱ δὲ παραπορευόμενοι ἐβλασφήμουν αὐτὸν κινοῦντες τὰς κεφαλὰς αὐτῶν

39. οι δε παραπορευομενοι εβλασφημουν αυτον κινουντες τας κεφαλας αυτων 39. oi de paraporeυomenoi eβlasfemoυn aυton kinoυntes tas kefalas aυton

39 Now those who traveled by were blaspheming him, wagging their heads,

39. And they that passed by reviled him, wagging their heads,

39. Men de, som gik forbi, bespottede ham, og rystede deres Hoveder og sagde:

39. Men de, som gingo der fram, hädde honom, och riste sin hufvud;

39. Agga need, kes möda läksid, teotasid tedda, wangutasid ommad Pead,

39. Einantys pro šalį užgauliojo Jėzų, kraipydami galvas

39. Die aber vorübergingen, lästerten ihn und schüttelten ihre Köpfe

39. Et ceux qui passaient lui disaient des outrages, branlant la tête,

39. Y los que pasaban, le decían injurias, meneando sus cabezas,

39 En die voorbijgingen, lasterden Hem, schuddende hun hoofden.

39. A ci, którzy mimo chodzili, bluźnili go, chwiejąc głowami swojemi,

39. Az arramenők pedig szidalmazzák vala őt, fejüket [22†] hajtogatván.

39 Проходящие же злословили Его, кивая головами своими

39. Мимойдучі ж хулили Його, киваючи головами своїми,

40 ja sanoivat: "Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat, auta itseäsi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas ristiltä".

40 ja sanoen: "Sinä, joka hajoitat temppelin ja kolmessa päivässä rakennat sen, *pelasta itsesi. Jos olet Jumalan Poika,* astu alas ristiltä."

40. Ja sanoivat: sinä joka maahan jaotat Jumalan templin ja kolmena päivänä sen rakennat, auta itsiäs: jos olet Jumalan Poika, niin astu alas rististä.

40. Sinäkö se olet joca särjet Jumalan Templin ja colmena päiwänä sen jällens rakennat auta idzes: jos sinä olet Jumalan Poica nijn astu alas rististä.

40. Sinekö se olet ioca särghet Jumalan Templin/ ia colmena peiwen sen ylesrakennat/ auta itzes/ Jos sine olet Jumalan Poica alasastu Ristin pälte. (Sinäkö se olet joka säret Jumalan templin/ ja kolmena päiwän sen ylösrakennat/ auta itseäsi/ Jos sinä olet Jumalan Poika alas astu ristin päältä.)

40. καὶ λέγοντες· Ὁ καταλύων τὸν ναὸν καὶ ἐν τρισὶν ἡμέραις οἰκοδομῶν! σῶσον σεαυτόν· εἰ υἱὸς εἶ τοῦ Θεοῦ, κατάβηθι ἀπὸ τοῦ σταυροῦ.

40. και λεγοντες ο καταλυων τον ναον και εν τρισιν ημεραις οικοδομων σωσον σεαυτον ει υιος ει του θεου καταβηθι απο του σταυρου 40. kai legontes o katalυon ton naon kai en trisin emerais oikodomon soson seaυton ei υios ei toυ theoυ kataβethi apo toυ staυroυ

40 and saying, He who tears-down the temple and builds it in three days, save yourself. If you are the Son of God, come-down from the cross.

40. And saying, Thou that destroyest the temple, and buildest it in three days, save thyself. If thou be the Son of God, come down from the cross.

40. du, som nedbryder Templet og bygger det i tre Dage, frels dig selv; er du Guds Søn, da stig ned af Korset.

40. Och sade: Du, som bryter ned Guds tempel, och bygger det i tre dagar upp, hjelp dig sjelf; äst du Guds Son, så stig ned af korset.

40. Ja ütlesid: Siña, kes sa sedda templi mahhakissud, ja kolme päwaga üllesehhitad, aita issiennast, olled sinna Jummala Poeg, siis astu risti peält mahha.

40. ir sakydami: ‘‘Še Tau, kuris sugriauni šventyklą ir per tris dienas atstatai; išgelbėk save! Jei esi Dievo Sūnus, nuženk nuo kryžiaus!’‘

40. und sprachen: Der du den Tempel Gottes zerbrichst und baust ihn in drei Tagen, hilf dir selber! Bist du Gottes Sohn, so steig herab von Kreuz.

40. Et disant: Toi qui détruis le temple, et qui le rebâtis en trois jours, sauve-toi toi-même; si tu es le Fils de Dieu, descends de la croix.

40. Y diciendo: Tú, el que derribas el templo, y en tres dias lo reedificas, sálvate a tí mismo. Si eres Hijo de Dios, desciende de la cruz.

40 En zeggende: Gij, Die den tempel afbreekt, en in drie dagen opbouwt, verlos Uzelven. Indien Gij de Zone Gods zijt, zo kom af van het kruis.

40. I mówiąc: Ty, co rozwalasz kościół, a w trzech dniach budujesz go, ratuj samego siebie; jeźliś jest Syn Boży, zstąp z krzyża.

40. És ezt mondván: [23†] Te, ki lerontod a templomot és harmadnapra fölépíted, szabadítsd meg magadat; ha Isten Fia vagy, szállj le a keresztről!

40 и говоря: Разрушающий храм и в три дня Созидающий! спаси Себя Самого; если Ты Сын Божий, сойди с креста.

40. і кажучи: Ти, що руйнуєш церкву, й за три днї будуєш її, спаси ся сам. Коли ти Син Божий, зійди з хреста.

41 Samoin ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat häntä ja sanoivat:

41 Samoin ylipapitkin pilkaten kirjanoppineitten ja vanhinten kanssa sanoivat:

41. Niin myös pappein päämiehet, kirjanoppineitten ja vanhimmitten kanssa, pilkkasivat häntä ja sanoivat:

41. Nijn myös Pappein päämiehet Kirjanoppenet ja wanhimmat pilckaisit händä ja sanoit:

41. Samallamodholla Pappein pämiehet Kirianoppenutten cansa/ ia Wanhimat pilcasit hende/ ia sanoit/ (Samalla muodolla pappein päämiehet kirjanoppineitten kanssa/ ja wanhimmat pilkkasit häntä/ ja sanoit/)

41. ὁμοίως δὲ καὶ οἱ ἀρχιερεῖς ἐμπαίζοντες μετὰ τῶν γραμματέων καὶ πρεσβυτέρων καὶ Φαρισαίων ἔλεγον·

41. ομοιως δε και οι αρχιερεις εμπαιζοντες μετα των γραμματεων και πρεσβυτερων ελεγον 41. omoios de kai oi archiereis empaizontes meta ton grammateon kai presβυteron elegon

41 Now likewise, also the high-priests with the scribes and elders and Pharisees, mocking (him, and) were saying,

41. Likewise also the chief priests mocking him, with the scribes and elders, said,

41. Ligesaa bespottede de Ypperstepræster ham, med de Skriftkloge og Ældste, og sagde:

41. Sammaledes ock de öfverste Presterna, med de Skriftlärda och de äldsta, begabbade honom och sade:

41. Agga nendasammoti naersid tedda ka üllemad preestrid kirjatundiatte ja wannemattega ja ütlesid:

41. Taip pat tyčiojosi aukštieji kunigai su Rašto žinovais ir vyresniaisiais, kalbėdami:

41. Desgleichen auch die Hohenpriester spotteten sein samt den Schriftgelehrten und Ältesten und sprachen:

41. De même aussi les principaux sacrificateurs, avec les scribes et les anciens, disaient en se moquant:

41. De esta manera también los príncipes de los sacerdotes escarneciendo, con los escribas, y los Fariseos, y los ancianos, decían:

41 En desgelijks ook de overpriesters met de Schriftgeleerden, en ouderlingen, en Farizeen, Hem bespottende, zeiden:

41. Także i przedniejsi kapłani z nauczonymi w Piśmie, i z starszymi, naśmiewając się, mówili:

41. Hasonlóképen a főpapok is csúfolódván az írástudókkal és a vénekkel egyetemben, ezt mondják vala:

41 Подобно и первосвященники с книжниками и старейшинами и фарисеями, насмехаясь, говорили:

41. Так само ж і архиєреї, насьміхаючись із письменниками та старшими, казали:

42 Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häneen.

42”Toisia Hän pelasti, itseään ei voi pelastaa. (Jos) Hän on Israelin kuningas, astukoon nyt alas ristiltä, niin uskomme Häneen.

42. Muita hän on auttanut, itsiänsä ei hän voi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas, niin astukaan nyt alas rististä, niin me uskomme hänen.

42. Muita on hän auttanut mutta ei hän woi idzens autta. Jos hän on Israelin Cuningas nijn astucan alas rististä ja me uscom hänen.

42. Muita hen on autanut/ ia ei hen itzens woi autta. Jos hen on Israelin Kuningas/ sijtte alasastucan nyt Rististe/ ia me wskom henen. (Muita hän on auttanut/ ja ei hän itsensä woi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas/ sitten alas astukoon nyt ristiltä/ ja me uskomme häneen.)

42. Ἄλλους ἔσωσεν, ἑαυτὸν οὐ δύναται σῶσαι· εἰ βασιλεὺς Ἰσραήλ ἐστι, καταβάτω νῦν ἀπὸ τοῦ σταυροῦ καὶ πιστεύσομεν ἐπ’ αὐτῷ·

42. αλλους εσωσεν εαυτον ου δυναται σωσαι ει βασιλευς ισραηλ εστιν καταβατω νυν απο του σταυρου και πιστευσομεν αυτω 42. alloυs esosen eaυton oυ dυnatai sosai ei βasileυs israel estin kataβato nυn apo toυ staυroυ kai pisteυsomen aυto

42 He saved others(, yet) he is not able to save himself. If he is (the) King of Israel; let him come-down now from the cross and we will believe in him.

42. He saved others; himself he cannot save. If he be the King of Israel, let him now come down from the cross, and we will believe him.

42. han har frelst Andre, sig selv kan han ikke frelse; er han Israels Konge, da stige han nu ned af Korset, saa ville vi troe ham;

42. Andra hafver han hulpit, sig sjelf kan han icke hjelpa; är han Israels Konung, så stige nu ned af korset, och vi vilje tro honom.

42. Muid on temma aitnud, issiennast ei woi tem̃a mitte aidata; kui temma Israeli Kunningas on, siis astko temma nüüd risti peält mahha, siis tahhame meie tedda uskuda.

42. ‘‘Kitus išgelbėdavo, o pats negali išsigelbėti. Jeigu Jis Izraelio karalius, tenužengia dabar nuo kryžiaus, ir mes Juo tikėsime.

42. Andern hat er geholfen, und kann sich selber nicht helfen. Ist er der König Israels, so steige er nun vom Kreuz, so wollen wir ihm glauben.

42. Il a sauvé les autres, et il ne peut se sauver lui-même. S'il est le roi d'Israël, qu'il descende maintenant de la croix et nous croirons en lui.

42. A otros salvó, a sí no se puede salvar. Si es el rey de Israel, descienda ahora de la cruz, y creeremos en él.

42 Anderen heeft Hij verlost, Hij kan Zichzelven niet verlossen. Indien Hij de Koning Israels is, dat Hij nu afkome van het kruis, en wij zullen Hem geloven.

42. Inszych ratował, a samego siebie ratować nie może; jeźliż jest król Izraelski, niech teraz zstąpi z krzyża, a uwierzymy mu.

42. Másokat megtartott, magát nem tudja megtartani. Ha Izráel királya, szálljon le most a keresztről, és majd hiszünk néki.

42 других спасал, а Себя Самого не можетспасти; если Он Царь Израилев, пусть теперь сойдет с креста, и уверуем в Него;

42. Инших спасав, а себе не може спасти. Коли Він царь Ізраїлський, нехай тепер зійде з хреста, й ввіруємо в Него;

43 Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: 'Minä olen Jumalan Poika'."

43 Hän on luottanut Jumalaan. Pelastakoon Jumala* nyt Hänet, jos on Häneen mielistynyt. Sillä Hän on sanonut: Olen Jumalan Poika. "

43. Hän turvasi Jumalaan: päästäköön nyt hänen, jos hän mielistyy häneen. Sillä hän sanoi: Jumalan Poika minä olen.

43. Hän turwais Jumalaan päästäkäm nyt händä jos hän tahto. Sillä hän sanoi: Jumalan Poica minä olen.

43. Hen turuasi Jumalan päle/ pästeken henen nyt/ ios hen tachto. Sille hen sanoi/ Jumalan Poica mine olen. (Hän turwasi Jumalan päälle/ päästäkään hänen nyt/ jos hän tahtoo. Sillä hän sanoi/ Jumalan Poika minä olen.)

43. πέποιθεν ἐπὶ τὸν Θεόν, ῥυσάσθω νῦν αὐτόν, εἰ θέλει αὐτόν· εἶπε γὰρ ὅτι Θεοῦ εἰμι υἱός.

43. πεποιθεν επι τον θεον ρυσασθω νυν αυτον ει θελει αυτον ειπεν γαρ οτι θεου ειμι υιος 43. pepoithen epi ton theon rυsastho nυn aυton ei thelei aυton eipen gar oti theoυ eimi υios

43 He has confidence upon God. Let him rescue him now, if he is willing (to save) him; for* he said, I am the Son of God.

43. He trusted in God; let him deliver him now, if he will have him: for he said, I am the Son of God.

43. han forlod sig paa Gud, han frie ham nu, om han har Behag i ham; thi han har sagt: jeg er Guds Søn.

43. Han hafver tröst på Gud; han frälse nu honom, om han är något om honom; ty han hafver sagt: Jag är Guds Son.

43. Temma on Jummala peäle lootnud, se peästko tedda nüüd, kui ta temma mele pärrast on; sest temma on üttelnud: Minna ollen Jummala Poeg.

43. Jis pasitikėjo Dievu, tad teišvaduoja Tas dabar Jį, jeigu Jam Jo reikia, nes Jis sakė: ‘Aš Dievo Sūnus’ ‘‘.

43. Er hat Gott vertraut; der erlöse ihn nun, hat er Lust zu ihm; denn er hat gesagt: Ich bin Gottes Sohn.

43. Il s'est confié en Dieu; que Dieu le délivre maintenant, s'il lui est agréable; car il a dit: Je suis le Fils de Dieu.

43. Confió en Dios: líbrele ahora, si le quiere; porque ha dicho: Soy Hijo de Dios.

43 Hij heeft op God betrouwd; dat Hij Hem nu verlosse, indien Hij Hem wel wil; want Hij heeft gezegd: Ik ben Gods Zoon.

43. Dufał w Bogu, niechże go teraz wybawi, jeźli się w nim kocha; boć powiedział: Jestem Synem Bożym.

43. Bízott [24†] az Istenben; mentse meg most őt, ha akarja; mert azt mondta: Isten Fia vagyok.

43 уповал на Бога; пусть теперь избавит Его, если Онугоден Ему. Ибо Он сказал: Я Божий Сын.

43. Він уповав на Бога; нехай тепер визволить Його, коли хоче Його; казав бо: Я Син Божий.

44 Ja samalla tavalla herjasivat häntä ryöväritkin, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.

44 Samalla tavoin solvasivat Häntä ryöväritkin, jotka olivat naulitut Hänen kanssaan ristiin.

44. Sitä myös ryövärit hänelle soimasivat, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.

44. Sitä myös ryöwärit hänelle soimaisit jotca olit ristinnaulitut hänen cansans.

44. Ja sitesama mös Röuerit henelle soimasit/ iotca olit ristinnaulitudt henen cansans. (Ja sitä samaa myös ryöwärit hänelle soimasit/ jotka olit ristiinnaulitut hänen kanssansa.)

44. τὸ δ’ αὐτὸ καὶ οἱ λῃσταὶ οἱ συσταυρωθέντες αὐτῷ ὠνείδιζον αὐτόν.

44. το δ αυτο και οι λησται οι συσταυρωθεντες αυτω ωνειδιζον αυτω 44. to d aυto kai oi lestai oi sυstaυrothentes aυto oneidizon aυto

44 Now the robbers who were also crucified together with him were reproaching him (with) the same thing. {Mar 15:34 & Mat 27:45 & Luk 23:44 around Noon.}

44. The thieves also, which were crucified with him, cast the same in his teeth.

44. Men det Samme bebreidede og røverne ham, som vare korsfæstede med ham.

44. Det samma kastade ock röfvarena honom före, som med honom korsfäste voro.

44. Nendasammoti teotasid tedda ka need rööwlid, kes temmaga ollid risti podud.

44. Taip pat Jį užgauliojo ir kartu nukryžiuoti plėšikai.

44. Desgleichen schmähten ihn auch die Mörder, die mit ihm gekreuzigt waren.

44. Les brigands qui étaient crucifiés avec lui l'injuriaient de la même manière.

44. Lo mismo también le zaherían los ladrones que estaban crucificados con él.

44 En hetzelfde verweten Hem ook de moordenaars, die met Hem gekruisigd waren.

44. Także też i zbójcy, którzy byli z nim ukrzyżowani, urągali mu.

44. A kiket vele együtt feszítének meg, a latrok is ugyanazt hányják vala szemére.

44 Также и разбойники, распятые с Ним, поносили Его.

44. Так само й розбійники, що були розпяті з Ним, докоряли Йому.

45 Mutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.

45 Mutta kuudennesta tunnista* alkaen oli pimeä yli koko maan aina yhdeksänteen tuntiin asti.

45. Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen asti oli pimiä kaikessa maassa.

45. Mutta cuudennest hetkest haman yhdexänden asti oli pimiä caikesa maasa.

45. Mutta cudenest hetkeste haman ydhexenden asti/ oli pimije ylitze caiken Maan. (Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen asti/ oli pimeä ylitse kaiken maan.)

45. Ἀπὸ δὲ ἕκτης ὥρας σκότος ἐγένετο ἐπὶ πᾶσαν τὴν γῆν ἕως ὥρας ἐνάτης.

45. απο δε εκτης ωρας σκοτος εγενετο επι πασαν την γην εως ωρας εννατης 45. apo de ektes oras skotos egeneto epi pasan ten gen eos oras ennates

45 Now there became darkness upon all the earth from the sixth hour until the ninth hour {i.e. Noon until 3:00 PM; Amos 8:8–9?} . {Mar 15:34-41 & Mat 27:46-56 & Luk 23:45-49 & Joh 19:28-30 around 5:00 PM.}

45. Now from the sixth hour there was darkness over all the land unto the ninth hour.

45. Men fra den sjette Time blev et Mørke over det ganske Land, indtil de niende Time.

45. Och ifrå sjette timman vardt ett mörker öfver hela landet, intill nionde timman.

45. Agga kuendamal tunnil sai pimmedus keik ülle se Ma ühheksamast tunnist sadik.

45. Nuo šeštos iki devintos valandos visą kraštą gaubė tamsa.

45. Und von der sechsten Stunde an ward eine Finsternis über das ganze Land bis zu der neunten Stunde.

45. Or, depuis la sixième heure, il y eut des ténèbres sur tout le pays, jusqu'à la neuvième heure.

45. Y desde la hora de sexta fueron tinieblas sobre toda la tierra, hasta la hora de nona.

45 En van de zesde ure aan werd er duisternis over de gehele aarde, tot de negende ure toe.

45. A od szóstej godziny stała się ciemność po wszystkiej ziemi aż do dziewiątej godziny.

45. Hat [25†] órától kezdve pedig sötétség lőn mind az egész földön, kilencz óráig.

45 От шестого же часа тьма была по всей земле до часа девятого;

45. Від шестої ж години настала темрява по всїй землї до години девятої.

46 Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

46 Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

46. Ja liki yhdeksättä hetkeä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minun ylenannoit?

46. Ja liki yhdexättä hetke huusi Jesus corkialla änellä sanoden: Eli Eli lamaasabahtani se on minun Jumalan minun Jumalan mixis minun ylönannoit?

46. Ja liki yhdexette hetke hwti Iesus corckial änelle/ sanoden/ Eli Eli lamasabachtani/ se on/ minun Jumalan/ minun Jumalan/ mixis minun ylenannoit? (Ja liki yhdeksättä hetkeä huuti Jesus korkealla äänellä/ sanoen/ Eli Eli lama sabachtani/ se on/ minun Jumalani/ minun Jumalani/ miksis minun ylenannoit?)

46. περὶ δὲ τὴν ἐνάτην ὥραν ἀνεβόησεν ὁ Ἰησοῦς φωνῇ μεγάλῃ λέγων· Ἠλὶ ἠλὶ, λιμᾶ σαβαχθανί; τοῦτ’ ἔστι Θεέ μου, Θεέ μου, ἱνατί με ἐγκατέλιπες;

46. περι δε την εννατην ωραν ανεβοησεν ο ιησους φωνη μεγαλη λεγων ηλι ηλι λαμα σαβαχθανι τουτ εστιν θεε μου θεε μου ινα τι με εγκατελιπες 46. peri de ten ennaten oran aneβoesen o iesoυs fone megale legon eli eli lama saβachthani toυt estin thee moυ thee moυ ina ti me egkatelipes

46 Now around the ninth hour {i.e. 3:00 PM} Jesus cried with a loud voice, saying, Eli, Eli, lama sabachthani? That is, ‘My God, my God, why did you forsake me?’ {Psa 22:1}

46. And about the ninth hour Jesus cried with a loud voice, saying, Eli, Eli, lama sabachthani that is to say, My God, my God, why hast thou forsaken me

46. Men ved den niende Time raabte Jesus med stor Røst og sagde: Eli! Eli! Lama Sabachtani? det er: min Gud! min Gud! hvorfor har du forladt mig?

46. Och vid den nionde timman ropade Jesus med höga röst, och sade: Eli, Eli, Lama Sabachthani? det är: Min Gud, min Gud, hvi hafver du öfvergifvit mig?

46. Ja ühheksamal tunnil kissendas Jesus sure heälega, ja ütles: Eli! Eli! lama sabahtani, se on: Mo Jummal! mo Jummal! miks sa mind olled mahhajätnud?

46. O apie devintą valandą Jėzus sušuko garsiu balsu: ‘‘Elí, Elí, lemá sabachtáni?’‘, tai reiškia: ‘‘Mano Dieve, mano Dieve, kodėl mane palikai?!’‘

46. Und um die neunte Stunde schrie Jesus laut und sprach: Eli, Eli, lama asabthani? das heißt: Mein Gott, mein Gott, warum hast du mich verlassen?

46. Et vers la neuvième heure, Jésus s'écria d'une voix forte, en disant: Éli, Éli, lama sabachthani?

46. Y cerca de la hora de nona Jesús exclamó con gran voz, diciendo: Eli, Eli, ¿lamma sabachthani? esto es: Dios mío, Dios mío, ¿por qué me has desamparado?

46 En omtrent de negende ure riep Jezus met een grote stem zeggende: ELI, ELI, LAMA SABACHTHANI! dat is: Mijn God! Mijn God! Waarom hebt Gij Mij verlaten!

46. A około dziewiątej godziny zawołał Jezus głosem wielkim, mówiąc: Eli, Eli, Lama Sabachtani! to jest, Boże mój! Boże mój! czemuś mię opuścił?

46. Kilencz óra körül pedig nagy fenszóval kiálta Jézus, mondván: ELI, ELI! LAMA SABAKTÁNI? azaz: Én [26†] Istenem, én Istenem! miért hagyál el engemet?

46 а около девятого часа возопил Иисус громким голосом:Или, Или! лама савахфани? то есть: Боже Мой, Боже Мой! для чего Ты Меня оставил?

46. Коло девятої ж години покликнув Ісус великим голосом, глаголючи: Ілі, Ілі лама савахтані; те єсть: Боже мій, Боже мій, чом мене покинув єси?

47 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Hän huutaa Eliasta".

47 Sen kuullessaan jotkut siinä seisovista sanoivat: "Hän huutaa Eliaa."

47. Mutta muutamat niistä, jotka siinä seisoivat, kuin he sen kuulivat, sanoivat: Eliasta hän huutaa.

47. Mutta muutamat jotca sijnä seisoit cosca he sen cuulit sanoit he: Heliasta hän huuta.

47. Mutta monicahdat/ iotca sijne seisoit/ coska he sen cwlit/ sanoit he/ Heliasta hen hwta. (Mutta monikahdat/ jotka siinä seisoit/ koska he sen kuulit/ sanoit he/ Eliasta hän huutaa.)

47. τινὲς δὲ τῶν ἐκεῖ ἑστηκότων ἀκούσαντες ἔλεγον ὅτι Ἠλίαν φωνεῖ οὗτος.

47. τινες δε των εκει εστωτων ακουσαντες ελεγον οτι ηλιαν φωνει ουτος 47. tines de ton ekei estoton akoυsantes elegon oti elian fonei oυtos

47 But some of them standing there, (after) they heard it, were saying, This one is summoning Elijah.

47. Some of them that stood there, when they heard that, said, This man calleth for Elias.

47. Men Nogle af dem, som der stode, da de hørte det, sagde de: han kalder paa Elias.

47. Men någre, som der stodo, när de det hörde, sade de: Han åkallar Elias.

47. Agga kui monningad neist, kes seäl seisid, sedda kuulsid, ütlesid nemmad: Sesinnane kutsub Eliast.

47. Kai kurie iš ten stovėjusiųjų, tai išgirdę, sakė: ‘‘Jis šaukiasi Elijo’‘.

47. Etliche aber, die dastanden, da sie das hörten, sprachen sie: Der ruft den Elia.

47. Et quelques-uns de ceux qui étaient présents, ayant entendu cela, disaient: Il appelle Élie.

47. Y algunos de los que estaban allí, oyéndolo, decían: A Elías llama éste.

47 En sommigen van die daar stonden, zulks horende, zeiden: Deze roept Elias.

47. Tedy niektórzy z tych, co tam stali, usłyszawszy to, mówili: Elijasza ten woła.

47. Némelyek pedig az ott állók közül, a mint ezt hallák, mondának: Illést hívja ez.

47 Некоторые из стоявших там, слыша это, говорили: Илию зовет Он.

47. Деякі ж, що там стояли, почувши, казали: Що Ілию кличе сей.

48 Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda.

48 Muuan heistä juoksi heti ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani ruokokepin päähän ja antoi Hänelle juoda.

48. Ja kohta juoksi yksi heistä ja otti sienen, ja täytti sen etikalla, pani sen ruovon päähän, ja antoi hänen juoda.