11 luku

Jeesus opettaa Galilean kaupungeissa 1, antaa vastauksen Johannes Kastajan lähettämille 2 – 6, todistaa Johanneksesta 7 – 19, nuhtelee kansaa katumattomuudesta 20 – 24, ylistää Isää armon ilmoittamisesta lapsenmielisille 25 – 27 ja kutsuu tykönsä työtä tekeväiset ja raskautetut 28 – 30.

1 Ja kun Jeesus oli antanut kahdelletoista opetuslapselleen kaikki nämä käskyt, niin hän lähti sieltä opettamaan ja saarnaamaan heidän kaupunkeihinsa.

1 Kun Jeesus oli päättänyt käskyjen antamisen kahdelletoista opetuslapselleen Hän lähti sieltä opettamaan ja saarnaamaan heidän kaupunkeihinsa.

1. Ja tapahtui, kuin Jesus lakkasi senkaltaisia kadelletoistakymmenelle opetuslapsellensa käskemästä, meni hän sieltä edemmä opettamaan ja saarnaamaan heidän kaupunkeihinsa.

1. JA se tapahtui cosca Jesus lackais sencaltaisia cahdelle toistakymmenelle Opetuslapsellens käskemäst meni hän sieldä edemmä opettaman ja saarnaman heidän Caupungeihins.

1. JA se tapachtui/ Coska Iesus lackasi sencaltaisi henen cadhelle toistakymmenelle Opetuslapsillens keskemest/ keui hen sielde edespeiten/ että henen piti opettaman/ ia sarnaman heiden caupu'geisans. (JA se tapahtui/ Koska Jesus lakkasi senkaltaisia hänen kahdelle toistakymmenelle opetuslapsillensa käskemästä/ käwi hän sieltä edespäiten/ että hänen piti opettaman/ ja saarnaaman heidän kaupungeissansa.)

1. Καὶ ἐγένετο ὅτε ἐτέλεσεν ὁ Ἰησοῦς διατάσσων τοῖς δώδεκα μαθηταῖς αὐτοῦ, μετέβη ἐκεῖθεν τοῦ διδάσκειν καὶ κηρύσσειν ἐν ταῖς πόλεσιν αὐτῶν. Κaὶ ẻgénetο ὅte ẻtélesen ὁ Ἰisοȗs dιatásson tοῖs dódeκa mathitaῖs aὐtοȗ, metébi ẻκeῖthen tοȗ dιdásκeιn κaὶ κirússeιn ẻn taῖs pόlesιn aὐtõn. </i>

1. και εγενετο οτε ετελεσεν ο ιησους διατασσων τοις δωδεκα μαθηταις αυτου μετεβη εκειθεν του διδασκειν και κηρυσσειν εν ταις πολεσιν αυτων 1. kai egeneto ote etelesen o iesoυs diatasson tois dodeka mathetais aυtoυ meteβe ekeithen toυ didaskein kai kerυssein en tais polesin aυton

1 And it happened when Jesus (had) completed commanding his twelve disciples, he went-away from there to teach and to preach in their cities. {Mat 11:2-30 & Luk 7:18-35 Galilee.}

1. And it came to pass, when Jesus had made an end of commanding his twelve disciples, he departed thence to teach and to preach in their cities.

1. Og det skete, der Jesus havde fuldendt denne Befaling til sine tolv Disciple, gik han frem derfra, at lære og prædike i deres Stæder.

1. Och det begaf sig, när Jesus sådana bud till sina tolf Lärjungar fullkomnat hade, gick han dädan fram bätter, på det han skulle lära, och predika i deras städer.

1. Ja se sündis, kui Jesus sai löppetanud omma kaksteistkümmend jüngrit sedda käskmast, läks temma seält emale öppetama, ja jutlust teggema liñnade sees.

1. Baigęs nurodymus dvylikai savo mokinių, Jėzus iškeliavo toliau mokyti ir pamokslauti kituose miestuose.

1. Und es begab sich, da Jesus solch Gebot an seine zwölf Jünger vollendet hatte, ging er von da weiter, zu lehren und zu predigen in ihren Städten.

1. Après que Jésus eut achevé de donner ces ordres à ses douze disciples, il partit de là pour aller enseigner et prêcher dans leurs villes.

1. Y ACONTECIÓ, que acabando Jesús de dar mandamientos a sus doce discípulos, se fué de allí a enseñar y a predicar en las ciudades de ellos.

1 En het is geschied, toen Jezus geeindigd had Zijn twaalf discipelen bevelen te geven, dat Hij van daar voortging, om te leren en te prediken in hun steden.

1. I stało się, gdy Jezus przestał rozkazywać dwunastu uczniom swoim, poszedł z onąd, aby uczył i kazał w miastach ich.

1. És lőn, mikor elvégezé Jézus a tizenkét tanítványának adott utasítást, elméne onnan, hogy tanítson és prédikáljon azoknak városaiban.

1 И когда окончил Иисус наставления двенадцати ученикам Своим, перешел оттуда учить и проповедывать в городах их.

1. І сталось, як скінчив Ісус, наказуючи дванайцятьом ученикам своїм, пійшов звідтіля навчати й проповідувати по городах їх.

2 Mutta kun Johannes vankilassa ollessaan kuuli Kristuksen teot, lähetti hän opetuslapsiansa

2 Kuultuaan vankilassa Kristuksen teot Johannes lähetti kaksi opetuslastaan

2. Mutta kuin Johannes vankiudessa kuuli Kristuksen työt, lähetti hän kaksi opetuslastansa,

2. COsca Johannes joca silloin fangeuxes oli cuuli Christuxen työt lähetti hän caxi Opetuslastans kysymän häneldä:

2. Coska nyt Johannes/ ioca silloin oli fangiuxes/ cwli Christusen töödh/ lehdetti hen caxi Opetuslastans/ kysymen hende/ (Koska nyt Johannes/ joka silloin oli wankeuksessa/ kuuli Kristuksen työt/ lähetti hän kaksi opetuslastansa/ kysymään häntä/)

2. Ὁ δὲ Ἰωάννης ἀκούσας ἐν τῷ δεσμωτηρίῳ τὰ ἔργα τοῦ Χριστοῦ, πέμψας δύο τῶν μαθητῶν αὐτοῦ

2. ο δε ιωαννης ακουσας εν τω δεσμωτηριω τα εργα του χριστου πεμψας δυο των μαθητων αυτου 2. o de ioannes akoυsas en to desmoterio ta erga toυ christoυ pempsas dυo ton matheton aυtoυ

2 Now (after) John heard the works of the Christ (while) in prison, he sent two of his disciples

2. Now when John had heard in the prison the works of Christ, he sent two of his disciples,

2. Men der Johannes hørte i Fængslet Christi Gjerninger, sendte han to af sine Diciple og lod ham sige:

2. När Johannes, som då var i fängelset, hörde Christi gerningar, sände han två sina Lärjungar;

2. Agga Joannes kui temma wangitornis kulis Kristusse teud, siis läkkitas temma kaks ommast jüngrittest,

2. Jonas, išgirdęs kalėjime apie Kristaus darbus, nusiuntė du savo mokinius

2. Da aber Johannes im Gefängnis die Werke Christi hörte, sandte er seiner Jünger zwei

2. Or, Jean, ayant entendu parler dans la prison de ce que le Christ faisait, envoya deux de ses disciples pour lui dire

2. Y oyendo Juan en la prisión los hechos de Cristo, envióle dos de sus discípulos,

2 En Johannes, in de gevangenis gehoord hebbende de werken van Christus, zond twee van zijn discipelen;

2. A Jan usłyszawszy w więzieniu o uczynkach Chrystusowych, posławszy dwóch z uczniów swoich,

2. János pedig, mikor meghallotta a [1†] fogságban a Krisztus cselekedeteit, elküldvén kettőt az ő [2†] tanítványai közül,

2 Иоанн же, услышав в темнице о делах Христовых, послал двоих из учеников своих

2. Почувши ж Йоан у темницї про дїла Христові, послав двох учеників своїх,

3 sanomaan hänelle: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"

3 sanomaan Hänelle: ”Oletko sinä sen tuleva vai pitääkö meidän odottaa toista?”

3. Sanomaan hänelle: oletko sinä se tuleva, eli pitääkö meidän toista odottaman?

3. Oletcos se tulewa eli pitäcö meidän toista odottaman?

3. Oletco sine se tuleua/ taicka pitekö meiden toista odhottaman? (Oletkos sinä se tulewa/ taikka pitääkö meidän toista odottaman?)

3. εἶπεν αὐτῷ· Σὺ εἶ ὁ ἐρχόμενος ἢ ἕτερον προσδοκῶμεν;

3. ειπεν αυτω συ ει ο ερχομενος η ετερον προσδοκωμεν 3. eipen aυto sυ ei o erchomenos e eteron prosdokomen

3 and said to him, Are you the one who is coming, or (should) we expect a different (one)?

3. And said unto him, Art thou he that should come, or do we look for another?

3. Er du den, som kommer, eller skulle vi vente en anden?

3. Och lät säga honom: Äst du den som komma skall, eller skolom vi förbida någon annan?

3. Ja ütles temmale: Kas olled sinna se , kes peab tullema, woi peame meie teist ootma?

3. Jo paklausti: ‘‘Ar Tu esi Tas, kuris turi ateiti, ar mums laukti kito?’‘

3. und ließ ihm sagen: Bist du, der da kommen soll, oder sollen wir eines anderen warten?

3. Es-tu celui qui doit venir, ou devons-nous en attendre un autre?

3. Diciendo: ¿Eres tú aquel que había de venir, o esperarémos a otro?

3 En zeide tot hem: Zijt Gij Degene, Die komen zou, of verwachten wij een anderen?

3. Rzekł mu: Tyżeś jest on, który ma przyjść, czyli inszego czekać mamy?

3. Monda néki: Te vagy-é az, [3†] a ki eljövendő, vagy mást várjunk?

3 сказать Ему: Ты ли Тот, Который должен придти, или ожидать нам другого?

3. сказати Йому: Чи ти грядущий, чи иншого ждати нам?

4 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:

4 Jeesus vastasi sanoen heille: ”Menkää ja kertokaa Johannekselle mitä kuulette ja näette.

4. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: menkäät ja sanokaat jälleen Johannekselle, ne mitkä te kuulette ja näette:

4. Nijn Jesus wastais ja sanoi heille: mengät ja sanocat Johannexelle ne cuin te cuuletta ja näettä.

4. Nin Iesus wastasi/ ia sanoi heille/ Menget ia sanocat Johannesel/ ne quin te cwlette ia nägette. (Niin Jesus wastasi/ ja sanoi heille/ Menkäät ja sanokaat Johannekselle/ ne kuin te kuulette ja näette.)

4. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Πορευθέντες ἀπαγγείλατε Ἰωάννῃ ἃ ἀκούετε καὶ βλέπετε·

4. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις πορευθεντες απαγγειλατε ιωαννη α ακουετε και βλεπετε 4. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois poreυthentes apaggeilate ioanne a akoυete kai βlepete

4 And Jesus answered and said to them, (After) you° (have) traveled (back), report° to John what you° hear and see:

4. Jesus answered and said unto them, Go and shew John again those things which ye do hear and see:

4. Og Jesus svarede og sagde til dem: gaaer hen og forkynder Johannes de Ting, som I høre og see:

4. Då svarade Jesus, och sade till dem: Går, och säger Johanni igen, hvad I hafven hört och sett:

4. Ja Jesus wastas ja ütles neile: Minge ja kulutage Joannessele, mis teie kulete ja näte.

4. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Eikite ir pasakykite Jonui, ką girdite ir matote:

4. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Gehet hin und saget Johannes wieder, was ihr sehet und höret:

4. Et Jésus, répondant, leur dit: Allez, et rapportez à Jean les choses que vous entendez et que vous voyez:

4. Y respondiendo Jesús, les dijo: Id, hacéd saber a Juan las cosas que oís y veis.

4 En Jezus antwoordde en zeide tot hen: Gaat heen en boodschapt Johannes weder, hetgeen gij hoort en ziet:

4. A odpowiadając Jezus, rzekł im: Szedłszy, oznajmijcie Janowi, co słyszycie i widzicie.

4. És felelvén Jézus, monda nékik: Menjetek el és jelentsétek Jánosnak, a miket hallotok és láttok:

4 И сказал им Иисус в ответ: пойдите, скажите Иоанну, что слышите и видите:

4. Одказав Ісус і рече їм: Ійдїть та сповістїть Йоана про все, що чули й бачили:

5 sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.

5 Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, pitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleita herätetään ja köyhille julistetaan ilosanomaa.

5. Sokiat saavat näkönsä, ja ontuvat käyvät, spitaliset puhdistetaan, ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, ja köyhille saarnataan evankeliumi,

5. Sokiat saawat näköns onduwat käywät spitaliset puhdistetan ja cuuroit cuulewat ja cuollet herätetän ja köyhille saarnatan Evangelium.

5. Sokiat saauat nägöns/ Onduuat keuuet/ Spitaliset puhdistetan/ ia Cwroit cwleuat/ ia Colluet ylesheräteten/ ia nijlle kieuhille sarnatan Euangelium/ (Sokeat saawat näkönsä/ Ontuwat käywät/ Spitaaliset puhdistetaan/ ja kuurot kuulewat/ ja kuolleet ylös herätetään/ ja niille köyhille saarnataan ewankeliumi/)

5. τυφλοὶ ἀναβλέπουσι καὶ χωλοὶ περιπατοῦσι, λεπροὶ καθαρίζονται καὶ κωφοὶ ἀκούουσι, νεκροὶ ἐγείρονται καὶ πτωχοὶ εὐαγγελίζονται·

5. τυφλοι αναβλεπουσιν και χωλοι περιπατουσιν λεπροι καθαριζονται και κωφοι ακουουσιν νεκροι εγειρονται και πτωχοι ευαγγελιζονται 5. tυfloi anaβlepoυsin kai choloi peripatoυsin leproi katharizontai kai kofoi akoυoυsin nekroi egeirontai kai ptochoi eυaggelizontai

5 the blind recover their sight and the lame walk, the lepers are cleansed and the deaf hear, the dead are raised and the poor have the good-news proclaimed to them.

5. The blind receive their sight, and the lame walk, the lepers are cleansed, and the deaf hear, the dead are raised up, and the poor have the gospel preached to them.

5. Blinde see, og Halte gaae, Spedalske renses, og Døve høre, Døde staae op, og Evangelium prædikes for Fattige;

5. De blinde se, de halte gå, de spitelske göras rene, och de döfva höra; de döde resas upp, och dem fattigom varder predikadt Evangelium.

5. Pimmedad näwad jälle, ja jallotumad käiwad, piddalitöbbised tehhakse puhtaks, ja kurdid kuulwad, surnud ärratakse ülles, ja waestele kulutakse armo-öppetus,

5. aklieji praregi, luošieji vaikščioja, raupsuotieji apvalomi, kurtieji girdi, mirusieji prikeliami, vargšams skelbiama Evangelija.

5. die Blinden sehen und die Lahmen gehen, die Aussätzigen werden rein und die Tauben hören, die Toten stehen auf und den Armen wird das Evangelium gepredigt;

5. Les aveugles recouvrent la vue, les boiteux marchent, les lépreux sont nettoyés, les sourds entendent, les morts ressuscitent, et l'évangile est annoncé aux pauvres.

5. Los ciegos ven, y los cojos andan: los leprosos son limpiados, y los sordos oyen: los muertos son resucitados, y a los pobres es anunciado el evangelio.

5 De blinden worden ziende, en de kreupelen wandelen; de melaatsen worden gereinigd, en de doven horen; de doden worden opgewekt, en den armen wordt het Evangelie verkondigd.

5. Ślepi widzą, a chromi chodzą, trędowaci biorą oczyszczenie, a głusi słyszą, umarli zmartwychwstają, i ubogim Ewangielija opowiadana bywa;

5. A vakok látnak, és a sánták járnak; a poklosok megtisztulnak és a siketek hallanak; a [4†] halottak föltámadnak, és a szegényeknek evangyéliom hirdettetik;

5 слепые прозревают и хромые ходят, прокаженные очищаются и глухие слышат, мертвые воскресают и нищие благовествуют;

5. слїпі бачять, і криві ходять, прокажені очищають ся, і глухі чують, мертві встають, і вбогі проповідують благовістє.

6 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."

6 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun.”

6. Ja autuas on se, joka ei pahene minusta.

6. Ja autuas on se joca ei pahene minusta.

6. ia autuas ombi se/ ioca ei * pahane minun cauttani. (ja autuas ompi se/ joka ei pahene minun kauttani.)

6. καὶ μακάριός ἐστιν ὃς ἐὰν μὴ σκανδαλισθῇ ἐν ἐμοί.

6. και μακαριος εστιν ος εαν μη σκανδαλισθη εν εμοι 6. kai makarios estin os ean me skandalisthe en emoi

6 And whoever is not offended at me is fortunate.

6. And blessed is he, whosoever shall not be offended in me.

6. og salig er den, som ikke forarges paa mig.

6. Och salig är den, som icke varder förargad i mig.

6. Ja önnis on, kes ial ennast minnust ei pahhanda.

6. Ir palaimintas, kas nepasipiktina manimi’‘.

6. und selig ist, der sich nicht an mir ärgert.

6. Heureux est celui qui ne se scandalisera pas de moi.

6. Y bienaventurado es el que no fuere escandalizado en mí.

6 En zalig is hij, die aan Mij niet zal geergerd worden.

6. A błogosławiony jest, który się nie zgorszy ze mnie.

6. És boldog, a ki [5†] én bennem meg nem botránkozik.

6 и блажен, кто не соблазнится о Мне.

6. І щасливий, хто не поблазнить ся мною.

7 Kun he olivat menneet, rupesi Jeesus puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

7 Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua kansalle Johanneksesta: ”Mitä läksitte autiomaahan katsomaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

7. Kuin he menivät pois, rupesi Jesus sanomaan kansalle Johanneksesta: mitä te läksitte korpeen katsomaan? ruokoako, joka tuulelta häälytetään?

7. Cosca he menit pois rupeis Jesus sanoman Canssalle Johannexest: Mitä te läxitte corpeen cadzoman? ruococo joca tuulelda häälytetän?

7. Coska nyt he poismenit/ rupeis Iesus sanoman cansalle Joha'nesest/ Mite te lexitte wlgos corpehen catzoman? Max roco/ ioca häilytetan twlelda? (Koska nyt he pois menit/ rupesi Jesus sanomaan kansalle Johanneksesta/ Mitä te läksitte ulos korpeen katsomaan/ Maksaruokoa/ joka häilytetään tulelta?)

7. Τούτων δὲ πορευομένων ἤρξατο ὁ Ἰησοῦς λέγειν τοῖς ὄχλοις περὶ Ἰωάννου· Τί ἐξήλθετε εἰς τὴν ἔρημον θεάσασθαι; κάλαμον ὑπὸ ἀνέμου σαλευόμενον;

7. τουτων δε πορευομενων ηρξατο ο ιησους λεγειν τοις οχλοις περι ιωαννου τι εξηλθετε εις την ερημον θεασασθαι καλαμον υπο ανεμου σαλευομενον 7. toυton de poreυomenon erksato o iesoυs legein tois ochlois peri ioannoυ ti ekselthete eis ten eremon theasasthai kalamon υpo anemoυ saleυomenon

7 Now (while) these (disciples) are traveling on, Jesus began to say to the crowds concerning John, What did you° go out into the wilderness to see? A reed shaken by the wind?

7. And as they departed, Jesus began to say unto the multitudes concerning John, What went ye out into the wilderness to see A reed shaken with the wind

7. Men der disse gik bort, begyndte Jesus at sige til Folket om Johannes: hvad ere I udgangne i Ørken at skue? et Rør, som bevæges hid og did af Veiret?

7. När som de gingo bort, begynte Jesus tala till folket om Johanne: Hvad gingen I ut i öknena till att se? Villen I se en rö, som drifs hit och dit af vädret?

7. Agga kui need ärraläksid, hakkas Jesus rahwale rägima Joannessest: Mis teie ollete wäljaläinud körbe waatma? pillirogo, mis tulest köikutakse?

7. Jiems nueinant, Jėzus ėmė kalbėti minioms apie Joną: ‘‘Ko išėjote į dykumą pažiūrėti? Ar vėjo linguojamos nendrės?

7. Da die hingingen, fing Jesus an, zu reden zu dem Volk von Johannes: Was seid ihr hinausgegangen in die Wüste zu sehen? Wolltet ihr ein Rohr sehen, das der Wind hin und her bewegt?

7. Comme ils s'en allaient, Jésus se mit à parler de Jean au peuple, et dit: Qu'êtes-vous allés voir au désert? Un roseau agité du vent?

7. E idos ellos, comenzó Jesús a decir de Juan a las multitudes: ¿Qué salisteis a ver al desierto? ¿una caña que es meneada del viento?

7 Als nu dezen heengingen, heeft Jezus tot de scharen begonnen te zeggen van Johannes: Wat zijt gij uitgegaan in de woestijn te aanschouwen? Een riet, dat van den wind ginds en weder bewogen wordt?

7. A gdy oni odeszli, począł Jezus mówić do ludu o Janie: Coście wyszli na puszczę widzieć? Izali trzcinę chwiejącą się od wiatru?

7. Mikor pedig azok elmentek vala, szólni kezde Jézus a sokaságnak Jánosról: Mit látni mentetek ki [6†] a pusztába? Nádszálat-é, a mit a szél hajtogat?

7 Когда же они пошли, Иисус начал говорить народу об Иоанне: что смотреть ходили вы в пустыню? трость ли, ветром колеблемую?

7. Як же вони відходили, почав Ісус говорити людям про Йоана: Чого виходили ви в пустиню дивитись? На тростину, що вітер колише?

8 Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, hienopukuiset ovat kuningasten kartanoissa.

8 Vai mitä läksitte autiomaahan katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin pukeutunutta? Katso, hienoihin pukeutuvat on kuningasten palatseissa.

8. Taikka mitä te läksitte katsomaan? ihmistäkö, vaatetettua pehmeillä vaatteilla? Katso, jotka pehmeitä kantavat, ne ovat kuningasten huoneissa.

8. Taicka mitä te läxitte cadzoman? ihmistäkö waatetettua pehmiöillä waatteilla? Cadzo jotca pehmeitä candawat ne owat Cuningasten huoneisa.

8. Taicka mite te lexitte wlgos catzoman? Max Inhimist watittu pehmeil waatteil? Catzo iotca pehmeite candauat/ ne ouat Kuningaiden hooneisa. (Taikka mitä te läksitte ulos katsomaan? Maks ihmistä waatettu pehmeillä waatteilla? Katso jotka pehmeitä kantawat/ ne owat kuninkaiden huoneissa.)

8. ἀλλὰ τί ἐξήλθετε ἰδεῖν; ἄνθρωπον ἐν μαλακοῖς ἠμφιεσμένον; ἰδοὺ οἱ τὰ μαλακὰ φοροῦντες ἐν τοῖς οἴκοις τῶν βασιλέων εἰσίν.

8. αλλα τι εξηλθετε ιδειν ανθρωπον εν μαλακοις ιματιοις ημφιεσμενον ιδου οι τα μαλακα φορουντες εν τοις οικοις των βασιλεων εισιν 8. alla ti ekselthete idein anthropon en malakois imatiois emfiesmenon idoυ oi ta malaka foroυntes en tois oikois ton βasileon eisin

8 But what did you° go out to see? A man who has been dressed-up in soft garments? Behold, those who are wearing soft (garments) are in royal houses.

8. But what went ye out for to see? A man clothed in soft raiment? behold, they that wear soft clothing are in kings' houses.

8. Eller hvad ere I udgangne et see? et Menneske, iført bløde Klæder? See, de, som bære bløde Klæder, ere i Kongers Huse.

8. Eller hvad gingen I ut till att se? Villen I se ena mennisko i len kläder? Si, de som draga len kläder äro i Konungahusen.

8. Ehk mis teie ollete wäljaläinud waatma? ühhe innimesse pehme riettega ehhitud? wata, kes pehmed rided kandwad, need on kunningatte koddade sees.

8. Ko gi išėjote pamatyti? Ar švelniais drabužiais vilkinčio žmogaus? Švelniais drabužiais vilkintys gyvena karaliaus rūmuose.

8. Oder was seid ihr hinausgegangen zu sehen? Wolltet ihr einen Menschen in weichen Kleidern sehen? Siehe, die da weiche Kleider tragen, sind in der Könige Häusern.

8. Mais, qu'êtes-vous allés voir? Un homme vêtu d'habits précieux? Voici, ceux qui portent des vêtements précieux sont dans les maisons des rois.

8. O ¿qué salisteis a ver? ¿un hombre vestido de ropas delicadas? He aquí, los que traen ropas delicadas, en las casas de los reyes están.

8 Maar wat zijt gij uitgegaan te zien? Een mens, met zachte klederen bekleed? Ziet, die zachte klederen dragen, zijn in der koningen huizen.

8. Ale coście wyszli widzieć? Izali człowieka w miękkie szaty obleczonego? oto którzy miękkie szaty noszą, w domach królewskich są.

8. Hát mit látni mentetek ki? Puha ruhába öltözött embert-é? Ímé a kik puha ruhákat viselnek, a királyok palotáiban vannak.

8 Что же смотреть ходили вы? человека ли, одетого в мягкие одежды? Носящие мягкие одежды находятся в чертогах царских.

8. Або чого виходили ви дивитись? На чоловіка одягненого в мяку одежу? ось ті, що носять мяку одежу, вони в царських будинках.

9 Vai mitä te lähditte? Profeettaako katsomaan? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.

9 Vai mitä läksitte katsomaan? Profeettaako? Niin, sanon teille, ja suurempaa kuin profeettaa.

9. Taikka mitä te läksitte katsomaan? Prophetaako? totisesti sanon minä teille: tämä on jalompi kuin propheta.

9. Taicka mitä te läxitte cadzoman? Prophetaco? totisest sanon minä teille: tämä on jalombi cuin Propheta:

9. Taicka mite te lexitte wlgos catzoma'? Max Prophetaat? Wissist/ sanon mine teille/ Teme on ialombi quin Propheta/ (Taikka mitä te läksitte ulos katsomaan? Maks profeettaa? Wissiste/ sanon minä teille/ Tämä on jalompi kuin profeetta/)

9. ἀλλὰ τί ἐξήλθετε ἰδεῖν; προφήτην; ναί λέγω ὑμῖν, καὶ περισσότερον προφήτου.

9. αλλα τι εξηλθετε ιδειν προφητην ναι λεγω υμιν και περισσοτερον προφητου 9. alla ti ekselthete idein profeten nai lego υmin kai perissoteron profetoυ

9 But why did you° go out? To see a prophet? I am saying to you°, Yes, and one (who is) more-than a prophet.

9. But what went ye out for to see? A prophet? yea, I say unto you, and more than a prophet.

9. Eller hvad ere I udgangne at see? en Prophet? Ja, jeg siger Eder, endog langt mere end en Prophet!

9. Eller hvad gingen I ut till att se? Villen I se en Prophet? Ja, jag säger eder, mer än en Prophet.

9. Ehk mis teie ollete wäljaläinud waatma? üht prohweti? töest minna ütlen teile, kes weel üllem on kui prohwet;

9. Tai ko gi išėjote pamatyti? Ar pranašo? Taip, sakau jums, ir kur kas daugiau negu pranašo!

9. Oder was seid ihr hinausgegangen zu sehen? Wolltet ihr einen Propheten sehen? Ja, ich sage euch, der auch mehr ist denn ein Prophet.

9. Qu'êtes-vous donc allés voir? Un prophète? Oui, vous dis-je, et plus qu'un prophète.

9. O ¿qué salisteis a ver? ¿profeta? Ciertamente os digo, y más que profeta.

9 Maar wat zijt gij uitgegaan te zien? Een profeet? Ja, Ik zeg u, ook veel meer dan een profeet.

9. Ale coście wyszli widzieć? Izali proroka? zaiste powiadam wam, i więcej niż proroka.

9. Hát mit látni mentetek ki? [7†] Prófétát-é? Bizony, mondom néktek, prófétánál is nagyobbat!

9 Что же смотреть ходили вы? пророка? Да, говорю вам, и больше пророка.

9. Або чого виходили ви дивитись? На пророка? Так, глаголю вам: І більше пророка.

10 Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.

10 (Sillä) tämä on se, josta on kirjoitettu: ”Katso, lähetän edelläsi enkelini, joka valmistaa tiesi eteesi.

10. Sillä tämä on se, josta kirjoitettu on: katso, minä lähetän enkelini sinun kasvois eteen, joka on valmistava sinun ties sinun etees.

10. Sillä tämä on se josta kirjoitettu on: cadzo minä lähetän minun Engelini sinun caswos eteen joca on walmistapa sinun ties sinun etees.

10. Sille että teme on se/ iosta kirioitettu on/ Catzo mine lehdeten minun Engelin sinun casuos eten/ ioca walmistapa on sinu' tijes sinun etees. (Sillä että tämä on se/ josta kirjoitettu on/ Katso minä lähetän minun enkelin sinun kaswosi eteen/ joka walmistawa on sinun tiesi sinun eteesi.)

10. οὗτος γὰρ ἐστι περὶ οὗ γέγραπται· ἰδοὺ ἐγὼ ἀποστέλλω τὸν ἄγγελόν μου πρὸ προσώπου σου, ὃς κατασκευάσει τὴν ὁδόν σου ἔμπροσθέν σου.

10. ουτος γαρ εστιν περι ου γεγραπται ιδου εγω αποστελλω τον αγγελον μου προ προσωπου σου ος κατασκευασει την οδον σου εμπροσθεν σου 10. oυtos gar estin peri oυ gegraptai idoυ ego apostello ton aggelon moυ pro prosopoυ soυ os kataskeυasei ten odon soυ emprosthen soυ

10 For* this is he, concerning whom it has been written, ‘Behold, I send my messenger before your face, who will be preparing your way before you.’ {Mal 3:1}

10. For this is he, of whom it is written, Behold, I send my messenger before thy face, which shall prepare thy way before thee.

10. Thi han er den, om hvem der er skrevet: see, jeg sender min Engel for dit Ansigt, som skal berede din Vei for dig.

10. Ty han är den samme, om hvilken skrifvet är: Si, jag sänder min Ängel för ditt ansigte, hvilken skall tillreda din väg för dig.

10. Sest se on sesamma, kennest kirjotud on: Wata, minna läkkitan omma ingli sinno palle eel, kes sinno teed sinno ees peab walmistama.

10. Jis yra tas, apie kurį parašyta: ‘Štai Aš siunčiu pirma Tavęs savo pasiuntinį, kuris nuties prieš Tave kelią’.

10. Denn dieser ist's, von dem geschrieben steht: "Siehe, ich sende meinen Engel vor dir her, der deinen Weg vor dir bereiten soll."

10. Car c'est celui de qui il est écrit: Voici, j'envoie mon messager devant ta face, qui préparera ton chemin devant toi.

10. Porque éste es de quien está escrito: He aquí, yo envio mi mensajero delante de tu faz, que aparejará tu camino delante de tí.

10 Want deze is het, van dewelken geschreven staat: Ziet, Ik zende Mijn engel voor Uw aangezicht, die Uw weg bereiden zal voor U heen.

10. Boć ten jest, o którym napisano: Oto ja posyłam Anioła mego przed obliczem twojem, który zgotuje drogę twoję przed tobą.

10. Mert ő az, a kiről meg van írva: Ímé [8†] én elküldöm az én követemet a te orczád előtt, a ki megkészíti előtted a te útadat.

10 Ибо он тот, о котором написано: се, Я посылаю Ангела Моего пред лицем Твоим, который приготовит путь Твой пред Тобою.

10. Се ж бо той, про кого писано: Ось посилаю ангела мого перед лицем твоїм, що приготовить дорогу твою перед тобою.

11 Totisesti minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän.

11 Totisesti sanon teille: ei ole vaimoista syntyneiden joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja. Mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän.

11. Totisesti sanon minä teille: kaikkein niiden seassa, jotka vaimoista syntyneet ovat, ei ole yhtäkään suurempaa kuin Johannes Kastaja tullut; mutta kuitenkin se, joka vähin on taivaan valtakunnassa, on häntä suurempi.

11. Totisesta sanon minä teille caickein nijden seas jotca waimoist syndynet owat ei ole yhtäkän surembata Johannes Castajata tullut. Mutta cuitengin se cuin wähin on Taiwan waldacunnas hän on händä suurembi.

11. Totisesta sanon mine teille/ Caikein nijnen seghas/ iotca waimoist syndyneet ouat/ ei ole yxigen swrembi ylestullut/ quin Johannes castaia. Mutta quitengin se quin on wähin Taiuan waldakunnas/ hen on hende swrembi. (Totisesti sanon minä teille/ Kaikkein niiden seassa/ jotka waimoista syntyneet owat/ ei ole yksikään suurempi ylöstullut/ kuin Johannes Kastaja. Mutta kuitenkin se kuin on wähin taiwaan waltakunnassa/ hän on häntä suurempi.)

11. ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐκ ἐγήγερται ἐν γεννητοῖς γυναικῶν μείζων Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ· ὁ δὲ μικρότερος ἐν τῇ βασιλείᾳ τῶν οὐρανῶν μείζων αὐτοῦ ἐστιν.

11. αμην λεγω υμιν ουκ εγηγερται εν γεννητοις γυναικων μειζων ιωαννου του βαπτιστου ο δε μικροτερος εν τη βασιλεια των ουρανων μειζων αυτου εστιν 11. amen lego υmin oυk egegertai en gennetois gυnaikon meizon ioannoυ toυ βaptistoυ o de mikroteros en te βasileia ton oυranon meizon aυtoυ estin

11 Assuredly I am saying to you°, A greater (man) has not arisen among those born from women (than) John the Immerser*. But he who is least in the kingdom of the heavens is greater (than) he.

11. Verily I say unto you, Among them that are born of women there hath not risen a greater than John the Baptist: notwithstanding he that is least in the kingdom of heaven is greater than he.

11. Sandelig siger jeg Eder: iblandt dem, som ere fødte af Kvinder, er ingen Større opstanden end Johannes den Døber; men den Mindste i Himmeriges Rige er større end han.

11. Sannerliga säger jag eder: Ibland dem, som äro födde af qvinnor, är ingen uppkommen, som är större än Johannes Döparen; dock likväl, den som är minst i himmelriket, han är större än han.

11. Töest minna ütlen teile: nende seast, kes naestest on sündinud, ep olle mitte suremat üllestousnud, kui ristia Joannes, agga se, kes wähhem on taewarikis, on surem tedda.

11. Iš tiesų sakau jums: tarp gimusių iš moterų nepakilo didesnis už Joną Krikštytoją, bet ir mažiausias dangaus karalystėje didesnis už jį.

11. Wahrlich ich sage euch: Unter allen, die von Weibern geboren sind, ist nicht aufgekommen, der größer sei denn Johannes der Täufer; der aber der Kleinste ist im Himmelreich, ist größer denn er.

11. Je vous dis en vérité qu'entre ceux qui sont nés de femme, il n'en a pas été suscité de plus grand que Jean-Baptiste; toutefois celui qui est le plus petit dans le royaume des cieux est plus grand que lui.

11. De cierto os digo, que no se levantó entre los que nacen de mujeres otro mayor que Juan el Bautista: mas el que es muy pequeño en el reino de los cielos, mayor es que él.

11 Voorwaar zeg Ik u: onder degenen, die van vrouwen geboren zijn, is niemand opgestaan meerder dan Johannes de Doper; doch die de minste is in het Koninkrijk der hemelen, is meerder dan hij.

11. Zaprawdę powiadam wam: Nie powstał z tych, którzy się z niewiast rodzą, większy nad Jana Chrzciciela; ale który jest najmniejszym w królestwie niebieskiem, większy jest, niżeli on.

11. Bizony mondom néktek: az asszonyoktól szülöttek között nem támadott nagyobb Keresztelő Jánosnál; de a ki legkisebb a [9†] mennyeknek országában, nagyobb nálánál.

11 Истинно говорю вам: из рожденных женами не восставал больший Иоанна Крестителя; но меньший в Царстве Небесном больше его.

11. Істино глаголю вам: Не явив ся між нарожденими від жінок більший од Йоана Хрестителя; найменший же у царстві небесному більший од него.

12 Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.

12 Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti taivasten valtakunta on hyökkäysten kohteena, ja hyökkääjät riistävät sen itselleen.

12. Mutta hamasta Johannes Kastajan päivistä, niin tähän asti, kärsii taivaan valtakunta väkivaltaa, ja väkevät repivät sen itsellensä.

12. Mutta hamast Johannes Castajan päiwästä nijn tähän päiwän asti kärsi Taiwan waldacunda wäkiwalda ja wäkewät repiwät sen heillens.

12. Mutta hamast Johannesen Castaijan peiuiste/ nin tehen peiue' asti kersi Taiuaa' * waldaku'da/ wäkiwalda/ ia ne wägelliset sen repiuet heillens. (Mutta hamasta Johannes Kastajan päiwistä/ niin tähän päiwään asti käsi taiwaan waltakunta/ wäkiwalta/ ja ne wäelliset sen repiwät heillens.)

12. ἀπὸ δὲ τῶν ἡμερῶν Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ ἕως ἄρτι ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν βιάζεται, καὶ βιασταὶ ἁρπάζουσιν αὐτήν.

12. απο δε των ημερων ιωαννου του βαπτιστου εως αρτι η βασιλεια των ουρανων βιαζεται και βιασται αρπαζουσιν αυτην 12. apo de ton emeron ioannoυ toυ βaptistoυ eos arti e βasileia ton oυranon βiazetai kai βiastai arpazoυsin aυten

12 But from the days of John the Immerser* until now the kingdom of the heavens suffers-violently and (the) violent ones seize it.

12. And from the days of John the Baptist until now the kingdom of heaven suffereth violence, and the violent take it by force.

12. Men fra Johannes den Døbers Dage indtil nu trænger man med Vold ind i HimmerigesRige, og de, som trænge ind, rive det til sig.

12. Men ifrå Johannis Döparens dagar, och till denna dagen, lider himmelriket våld; och de väldige rifva det till sig.

12. Ristia Joannesse päiwist siit sadik käiakse wäggise taewarigi peäle, ja kes wäggise peäle käiwad, kiskwad sedda ennese pole.

12. Nuo Jono Krikštytojo dienų iki dabar dangaus karalystė grobiama, ir stiprieji ją jėga ima.

12. Aber von den Tagen Johannes des Täufers bis hierher leidet das Himmelreich Gewalt, und die Gewalt tun, die reißen es an sich.

12. Mais depuis le temps de Jean-Baptiste jusqu'à maintenant, le royaume des cieux est forcé, et les violents le ravissent.

12. Y desde los dias de Juan el Bautista hasta ahora al reino de los cielos se hace fuerza; y los valientes lo arrebatan.

12 En van de dagen van Johannes den Doper tot nu toe, wordt het Koninkrijk der hemelen geweld aangedaan, en de geweldigers nemen hetzelve met geweld.

12. A ode dni Jana Chrzciciela aż dotąd królestwo niebieskie gwałt cierpi, a gwałtownicy porywają je.

12. A [10†] Keresztelő János idejétől fogva pedig mind mostanig erőszakoskodnak a mennyek országáért, és az erőszakoskodók ragadják el azt.

12 От дней же Иоанна Крестителя доныне Царство Небесноесилою берется, и употребляющие усилие восхищают его,

12. І від часів Йоана Хрестителя та й до сього дня царство небесне здобуваєть ся силою, і хто здобуває, той силоміць бере його.

13 Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti;

13 Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti.

13. Sillä kaikki prophetat ja laki ovat Johannekseen asti ennustaneet.

13. Sillä caicki Prophetat ja Laki owat Johannexen asti ennustanet.

13. Sille että caiki Prophetat/ ia mös itze laki/ ouat Johannesen asti noijtuneet. (Sillä että kaikki prophetat/ ja myös itse laki/ owat Johannekseen asti noituneet.)

13. πάντες γὰρ οἱ προφῆται καὶ ὁ νόμος ἕως Ἰωάννου ἐπροφήτευσαν·

13. παντες γαρ οι προφηται και ο νομος εως ιωαννου προεφητευσαν 13. pantes gar oi profetai kai o nomos eos ioannoυ proefeteυsan

13 For* all the prophets and the law prophesied until John.

13. For all the prophets and the law prophesied until John.

13. Thi alle Propheter og Loven spaaede indtil Johannes.

13. Ty alle Propheterna och lagen hafva spått intill Johannem.

13. Ja keik need prohwetid ja käsk on ennekulutanud Joannessest sadik.

13. Visi pranašai ir Įstatymas pranašavo iki Jono

13. Denn alle Propheten und das Gesetz haben geweissagt bis auf Johannes.

13. Car tous les prophètes et la loi ont prophétisé jusqu'à Jean.

13. Porque todos los profetas, y la ley, hasta Juan profetizaron.

13 Want al de profeten en de wet hebben tot Johannes toe geprofeteerd.

13. Bo wszyscy prorocy i zakon aż do Jana prorokowali.

13. Mert a próféták mindnyájan és a törvény Jánosig prófétáltak vala.

13 ибо все пророки и закон прорекли до Иоанна.

13. Бо всї пророки й закон пророкували до Йоана.

14 ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva.

14 Ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elia joka on tuleva.

14. Ja jos te tahdotte ottaa vastaan: hän on se Elias, joka tuleva on.

14. Ja jos te tahdotta otta wastan hän on se Elias joca tulewa oli.

14. Ja ios te tahdotta wastan otta/ Hen on se Elias/ ioca oli tuleuainen. (Ja jos te tahdotte wastaan ottaa/ Hän on se Elias/ joka oli tulewainen.)

14. καὶ εἰ θέλετε δέξασθαι, αὐτός ἐστιν Ἠλίας ὁ μέλλων ἔρχεσθαι.

14. και ει θελετε δεξασθαι αυτος εστιν ηλιας ο μελλων ερχεσθαι 14. kai ei thelete deksasthai aυtos estin elias o mellon erchesthai

14 And if you° are willing to accept (it), he himself is Elijah, who is the one about to come.

14. And if ye will receive it, this is Elias, which was for to come.

14. Og dersom I ville tro det: han er Elias, som skal komme.

14. Och om I viljen anammat, han är Elias, som komma skulle.

14. Ja (kui teie tahhate wastowotta,) temma on Elias, kes piddi tullema.

14. ir, jeigu norite priimti, tai jis ir yra Elijas, kuris turi ateiti.

14. Und (so ihr's wollt annehmen) er ist Elia, der da soll zukünftig sein.

14. Et si vous voulez recevoir ce que je dis, il est cet Élie qui devait venir.

14. Y si queréis recibirlo, él es aquel Elías que había de venir.

14 En zo gij het wilt aannemen, hij is Elias, die komen zou.

14. A jeźli chcecie przyjąć, onci jest Elijasz, który miał przyjść.

14. És, ha be akarjátok venni, [11†] Illés ő, a ki eljövendő vala.

14 И если хотите принять, он есть Илия, которому должно придти.

14. І коли хочете прийняти, він єсть Ілия, що має прийти.

15 Jolla on korvat, se kuulkoon.

15 Jolla on korvat (kuulla), hän kuulkoon!

15. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!

15. Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

15. Jolla on coruat cwlla/ hen cwlkan. (Jolla on korwat kuulla/ hän kuulkaan.)

15. ὁ ἔχων ὦτα ἀκουέτω.

15. ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 15. o echon ota akoυein akoυeto

15 He who has ears to hear, let him hear.

15. He that hath ears to hear, let him hear.

15. Hvo som har Øren at høre med, han høre!

15. Den som hafver öron till att höra, han höre.

15. Kel körwad on kuulda, kuulgo.

15. Kas turi ausis klausyti­teklauso!’‘

15. Wer Ohren hat, zu hören, der höre!

15. Que celui qui a des oreilles pour entendre, entende.

15. El que tiene oidos para oir, oiga.

15 Wie oren heeft om te horen, die hore.

15. Kto ma uszy ku słuchaniu, niechaj słucha.

15. A kinek van füle a hallásra, hallja.

15 Кто имеет уши слышать, да слышит!

15. Хто має уші слухати, нехай слухає.

16 Mutta mihin minä vertaan tämän sukupolven? Se on lasten kaltainen, jotka istuvat toreilla ja huutavat toisilleen

16 Mutta mihin minä vertaan tämän sukupolven? Se on poikasten kaltainen, jotka istuvat toreilla ja huutavat tovereilleen

16. Vaan minkä verraksi minä tämän sukukunnan vedän? hän on lasten vertainen, jotka turulla istuvat ja huutavat kumppaneillensa,

16. WAan mingä werraxi minä tämän sugun wedän? hän on nijden lasten wertainen jotca turulla istuwat ja huutawat cumpaneillens ja sanowat:

16. Waan minge werdaxi mine wedhen temen sughun? Hen on nijnen lasten werta iotca Turulla istuuat/ ia hwtauat cumpaniens tyge/ ia sanouat/ (Waan minkä wertaksi minä wedän tämän suwun? Hän on niiden lasten werta jotka turulla istuwat/ ja huutawat kumppaniensa tykö/ ja sanowat/)

16. Τίνι δὲ ὁμοιώσω τὴν γενεὰν ταύτην; ὁμοία ἐστὶ παιδίοις καθημένοις ἐν ἀγοραῖς ἃ προσφωνοῦντα τοῖς ἑτέροις αὐτῶν λέγουσιν·

16. τινι δε ομοιωσω την γενεαν ταυτην ομοια εστιν παιδαριοις εν αγοραις καθημενοις και προσφωνουσιν τοις εταιροις αυτων 16. tini de omoioso ten genean taυten omoia estin paidariois en agorais kathemenois kai prosfonoυsin tois etairois aυton

16 But to what will be similar to this generation? It is similar to children sitting in the marketplaces and shouting to their comrades

16. But whereunto shall I liken this generation? It is like unto children sitting in the markets, and calling unto their fellows,

16. Men hvem skal jeg ligne denne Slægt ved? Den er lig de smaa Børn, som sidde paa Torvene og raabe til deres Staldbrødre og sige:

16. Men vid hvem skall jag likna detta slägtet? Det är likt barnom, som uppå torget sitta, och ropa till sina stallbröder;

16. Agga kenne sarnatseks pean minna seddasinnast suggu arwama? temma on nende poisikeste sarnane, kes turrude peäl istuwad ja hüüdwad omma seltsi wasto,

16. ‘‘Su kuo galėčiau palyginti šią kartą? Ji panaši į vaikus, kurie sėdi prekyvietėje ir šaukia savo draugams:

16. Wem soll ich aber dies Geschlecht vergleichen? Es ist den Kindlein gleich, die an dem Markt sitzen und rufen gegen ihre Gesellen

16. Mais à qui comparerai-je cette génération? Elle ressemble aux petits enfants assis dans les places publiques, et qui crient à leurs compagnons, et disent:

16. Mas ¿á quién compararé esta generación? Es semejante a los muchachos que se sientan en las plazas, y dan voces a sus compañeros,

16 Doch waarbij zal Ik dit geslacht vergelijken? Het is gelijk aan de kinderkens, die op de markten zitten, en hun gezellen toeroepen.

16. Ale komuż przypodobam ten naród? podobny jest dziatkom, które siedzą na rynkach, i wołają na towarzysze swoje,

16. De kihez hasonlítsam ezt a nemzetséget? Hasonlatos a gyermekekhez, a kik a piaczon ülnek, és kiáltoznak az ő társaiknak,

16 Но кому уподоблю род сей? Он подобен детям, которые сидят на улице и, обращаясь к своим товарищам,

16. Кому ж я уподоблю рід сей? Подібен він тим дїтям, що сидять на торгу, та гукають до своїх товаришів,

17 sanoen: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette valittaneet'.

17 sanoen: Soitimme teille huilua ettekä te tanssineet, lauloimme (teille) itkuvirsiä ettekä valittaneet.

17. Ja sanovat: me soitimme huilua teidän edessänne, ja ette hypänneet: me olemme veisanneet teille murhevirsiä, ja ette itkeneet.

17. Me huilua soitimma teidän edesän ja et te hypännet me olemma weisannet teille murhen wirsiä ja et te itkenet.

17. Me hwilua soijttima teiden edhesen/ ia ette te hypenyuet/ Me olemma weisannut mureen wirsie teillen/ ia ette te idkenyuet. (Me huilua soitimme teidän edessän/ ja ette te hypänneet/ Me olemme weisanneet murheen wirsiä teillen/ ja ette te itkeneet.)

17. ηὐλήσαμεν ὑμῖν, καὶ οὐκ ὠρχήσασθε, ἐθρηνήσαμεν ὑμῖν, καὶ οὐκ ἐκόψασθε.

17. και λεγουσιν ηυλησαμεν υμιν και ουκ ωρχησασθε εθρηνησαμεν υμιν και ουκ εκοψασθε 17. kai legoυsin eυlesamen υmin kai oυk orchesasthe ethrenesamen υmin kai oυk ekopsasthe

17 and saying, We piped to you° and you° did not dance. We mourned for you° and (yet) you° did not grieve for yourselves.

17. And saying, We have piped unto you, and ye have not danced; we have mourned unto you, and ye have not lamented.

17. vi fløitede for Eder, og I vilde ikke danse, vi sang klagelig for Eder, og I vilde ikke græde.

17. Och säga: Vi hafve pipat för eder, och I villen intet dansa; vi hafve sjungit sorgesång till eder, och I villen intet gråta.

17. Ja ütlewad: Meie olleme teile willet aianud, ja teie ep olle tantsinud; meie olleme teile nuttoluggu laulnud, ja teie ep olle mitte nutnud.

17. ‘Mes jums grojome, o jūs nešokote. Mes giedojome raudas, o jūs neraudojote’.

17. und sprechen: Wir haben euch gepfiffen, und ihr wolltet nicht tanzen; wir haben euch geklagt, und ihr wolltet nicht weinen.

17. Nous vous avons joué de la flûte, et vous n'avez point dansé; nous avons chanté des plaintes devant vous, et vous n'avez point pleuré.

17. Y dicen: Os tañímos flauta, y no bailasteis: os endechámos, y no lamentasteis.

17 En zeggen: Wij hebben u op de fluit gespeeld, en gij hebt niet gedanst; wij hebben u klaagliederen gezongen, en gij hebt niet geweend.

17. I mówią: Grałyśmy wam na piszczałce, a nie taócowałyście; śpiewałyśmy pieśni żałobne, a nie płakałyście.

17. És ezt mondják: Sípoltunk néktek, és nem tánczoltatok; siralmas énekeket énekeltünk néktek, és nem sírtatok.

17 говорят: мы играли вам на свирели, и вы не плясали; мы пели вам печальные песни, и вы не рыдали.

17. та кажуть: Ми вам сурмили, а ви не скакали; ми вам жалібно приговорювали, а ви не плакали.

18 Sillä Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja he sanovat: 'Hänessä on riivaaja'.

18 Sillä Johannes tuli, ei syö eikä juo, ja he sanovat: Hänessä on riivaaja.

18. Sillä Johannes tuli ei syöden eikä juoden, ja he sanovat: hänellä on perkele.

18. Sillä Johannes tuli ei syöden eikä juoden ja he sanowat: hänellä on Perkele.

18. Sille Johannes hen tuli/ ei södhen/ eike iodhen/ ia he sanouat/ Henelle on Perchele. (Sillä Johannes hän tuli/ ei syöden/ eikä juoden/ ja he sanowat/ Hänellä on perkele.)

18. ἦλθεν γὰρ Ἰωάννης μήτε ἐσθίων μήτε πίνων, καὶ λέγουσι· δαιμόνιον ἔχει·

18. ηλθεν γαρ ιωαννης μητε εσθιων μητε πινων και λεγουσιν δαιμονιον εχει 18. elthen gar ioannes mete esthion mete pinon kai legoυsin daimonion echei

18 For* John came neither eating nor drinking and they say, He has a demon.

18. For John came neither eating nor drinking, and they say, He hath a devil.

18. Thi Johannes kom, som hverkend aad eller drak, og de sige: han haver Djævelen.

18. Johannes är kommen, och hvarken åt eller drack; och de säga: Han hafver djefvulen.

18. Sest Joannes on tulnud, ei sönud egga jonud, ja nem̃ad ütlewad: tem̃al on kurri waim.

18. Atėjo Jonas, nevalgus ir negeriantis, tai jie sako: ‘Jis demono apsėstas’.

18. Johannes ist gekommen, aß nicht und trank nicht; so sagen sie: Er hat den Teufel.

18. Car Jean est venu ne mangeant ni ne buvant; et ils disent: Il a un démon.

18. Porque vino Juan que ni comía ni bebía, y dicen: Demonio tiene.

18 Want Johannes is gekomen, noch etende, noch drinkende, en zij zeggen: Hij heeft den duivel.

18. Albowiem przyszedł Jan ani jedząc ani pijąc, a mówią: Iż dyjabelstwo ma.

18. Mert eljött János, [12†] a ki sem eszik, sem iszik, és azt mondják: Ördög van benne.

18 Ибо пришел Иоанн, ни ест, ни пьет; и говорят: в нем бес.

18. Бо прийшов Йоан, не їсть і не пє, а вони кажуть: Диявола має.

19 Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja he sanovat: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!' Ja viisaus on oikeaksi näytetty teoissansa."

19 Ihmisen Poika tuli, syö ja juo, ja he sanovat: Katso, syömäri ja viininjuoja, veronkantajain ja syntisten ystävä!” Ja viisaus on lastensa puolelta oikeaksi tunnustettu.”

19. Ihmisen Poika tuli syöden ja juoden, ja he sanovat: katso ihmistä, syömäriä ja viinan juomaria, Publikanein ja syntisten ystävää. Mutta viisaus vanhurskautetaan lapsiltansa.

19. Ihmisen Poica tuli syöden ja juoden ja he puhuwat cadzo sitä syömäritä ja wijnan juomarita Publicanein ja Synnisten ystäwätä. Ja wijsaudella annetan oikeus hänen lapsildans.

19. Inhimisen poica tuli södhen ia iodhen/ ia he puhuuat/ Catzo/ site sömeri ia winan ioomari/ Publicanein/ ia synnijsten ysteue? Ja * wijsaudelle oijkeus annetan henen lapsildans. (Ihmisen Poika tuli syöden ja juoden/ ja he puhuwat/ Katso/ sitä syömäri ja wiinan juomari/ Publikanein/ ja syntisten ystäwä? Ja wiisaudelle oikeus annetaan hänen lapsiltansa.)

19. ἦλθεν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐσθίων καὶ πίνων, καὶ λέγουσιν· ἰδοὺ ἄνθρωπος φάγος καὶ οἰνοπότης, τελωνῶν φίλος καὶ ἁμαρτωλῶν. καὶ ἐδικαιώθη ἡ σοφία ἀπὸ τῶν τέκνων αὐτῆς!

19. ηλθεν ο υιος του ανθρωπου εσθιων και πινων και λεγουσιν ιδου ανθρωπος φαγος και οινοποτης τελωνων φιλος και αμαρτωλων και εδικαιωθη η σοφια απο των τεκνων αυτης 19. elthen o υios toυ anthropoυ esthion kai pinon kai legoυsin idoυ anthropos fagos kai oinopotes telonon filos kai amartolon kai edikaiothe e sofia apo ton teknon aυtes

19 The Son of Man came eating and drinking and they say, Behold, a glutton and a drunkard, a friend of tax collectors and sinners! And wisdom was made righteous from her children.

19. The Son of man came eating and drinking, and they say, Behold a man gluttonous, and a winebibber, a friend of publicans and sinners. But wisdom is justified of her children.

19. Menneskens Søn kom, som æder og drikker, og de sige: see, en Fraadser og en Viindranker, Tolderes og Synderes Ven! Dog Viisdommen er retfærdiggjort af sine Børn.

19. Menniskones Son är kommen, äter och dricker; och de säga: Si, hvilken fråssare och vindrinkare är den mannen, Publicaners och syndares vän. Och visdomenom varder rätt gifvet utaf sinom barnom.

19. Innimesse Poeg on tulnud, sööb ja joob; ja nemmad ütlewad: Wata, se innimenne on södik ja wina jodik, tölneritte ja pattuste söbber; ommeti moistetakse tarkust öigeks ommast lapsist.

19. Atėjo Žmogaus Sūnus, valgantis ir geriantis, tai jie sako: ‘Štai rijūnas ir vyno gėrėjas, muitininkų ir nusidėjėlių bičiulis’. Bet išmintį pateisina jos vaikai’‘.

19. Des Menschen Sohn ist gekommen, ißt und trinkt; so sagen sie: Siehe, wie ist der Mensch ein Fresser und ein Weinsäufer, der Zöllner und der Sünder Geselle! Und die Weisheit muß sich rechtfertigen lassen von ihren Kindern.

19. Le Fils de l'homme est venu mangeant et buvant; et ils disent: Voilà un mangeur et un buveur, un ami des péagers et des pécheurs. Mais la sagesse a été justifiée par ses enfants.

19. Vino el Hijo del hombre, que come y bebe, y dicen: He aquí un hombre comilón, y bebedor de vino, amigo de publicanos y de pecadores. Mas la sabiduría es justificada de sus hijos.

19 De Zoon des mensen is gekomen, etende en drinkende, en zij zeggen: Ziet daar, een Mens, Die een vraat en wijnzuiper is, een Vriend van tollenaren en zondaren. Doch de Wijsheid is gerechtvaardigd geworden van Haar kinderen.

19. Przyszedł Syn człowieczy jedząc i pijąc, a mówią: Oto człowiek obżerca i pijanica wina, przyjaciel celników i grzeszników; i usprawiedliwiona jest mądrość od synów swoich.

19. Eljött az embernek Fia, [13†] a ki eszik és iszik, és ezt mondják: Ímé a nagy étü és részeges ember, a vámszedők és bűnösök barátja! És igazoltaték a bölcseség az ő fiaitól.

19 Пришел Сын Человеческий, ест и пьет; и говорят: вот человек, который любит есть и пить вино, друг мытарям и грешникам. И оправдана премудрость чадами ее.

19. Прийшов Син чоловічий, їсть і пє, а вони кажуть: Ось чоловік прожора та пяниця, друг митникам та грішникам. І оправдилась премудрість од дїтей своїх.

20 Sitten hän rupesi nuhtelemaan niitä kaupunkeja, joissa useimmat hänen voimalliset tekonsa olivat tapahtuneet, siitä, etteivät ne olleet tehneet parannusta:

20 Sitten Hän rupesi nuhtelemaan niitä kaupunkeja, joissa Hänen useimmat voimatekonsa olivat tapahtuneet, siitä että ne eivät olleet muuttaneet mieltänsä.

20. Silloin hän rupesi soimaamaan niitä kaupungeita, joissa olivat tehdyt usiammat hänen väkevät työnsä, ettei he itsiänsä parantaneet.

20. SIlloin hän rupeis soimaman nijtä Caupungeita joisa hän olit tehnyt usiammast wäkewemmät työt: ja ei he heitäns cuitengan parandanet.

20. Silloin hen rupeis soimaman nijte caupungeita/ ioissa hen oli tehnyt swrimat awud/ ia eiuet quitengan heidens parandaneet. (Silloin hän rupesi soimaaman niitä kaupungeita/ joissa hän oli tehnyt suurimmat awut/ ja eiwät kuitenkaan heidäns parantaneet.)

20. Τότε ἤρξατο ὀνειδίζειν τὰς πόλεις ἐν αἷς ἐγένοντο αἱ πλεῖσται δυνάμεις αὐτοῦ, ὅτι οὐ μετενόησαν·

20. τοτε ηρξατο ονειδιζειν τας πολεις εν αις εγενοντο αι πλεισται δυναμεις αυτου οτι ου μετενοησαν 20. tote erksato oneidizein tas poleis en ais egenonto ai pleistai dυnameis aυtoυ oti oυ metenoesan

20 Then he began to reproach the cities in which most of his miracles had happened, because they did not repent.

20. Then began he to upbraid the cities wherein most of his mighty works were done, because they repented not:

20. Da begyndte han at skamme de Stæder ud, i hvilke hans fleste kraftige Gjerninger vare gjorte, fordi de ikke havde omvendt sig.

20. Då begynte han till att förvita de städer, i hvilkom han hade gjort sina mesta krafter, och de hade likväl intet bättrat sig:

20. Siis hakkas temma need liñnad söitlema, kus sees keigeennamiste temma wäggewad teud ollid sündinud, sest et nemmad mitte es olle meelt parrandanud.

20. Tada Jis pradėjo priekaištauti miestams, kuriuose buvo padaryta daugumas Jo stebuklų, kad jie neatgailavo:

20. Da fing er an, die Städte zu schelten, in welchen am meisten seiner Taten geschehen waren, und hatten sich doch nicht gebessert:

20. Alors il se mit à faire des reproches aux villes où il avait fait la plupart de ses miracles, de ce qu'elles ne s'étaient point repenties.

20. Entónces comenzó a zaherir a las ciudades en las cuales habían sido hechas muy muchas de sus maravillas, porque no se habían arrepentido, diciendo:

20 Toen begon Hij de steden, in dewelke Zijn krachten meest geschied waren, te verwijten, omdat zij zich niet bekeerd hadden.

20. Tedy począł przymawiać miastom, w których się najwięcej działo cudów jego, że nie pokutowały, mówiąc:

20. Ekkor elkezdé szemökre hányni ama városoknak, a melyekben legtöbb csodái lőnek, hogy nem tértek vala meg:

20 Тогда начал Он укорять города, в которых наиболееявлено было сил Его, за то, что они не покаялись:

20. Тодї почав докоряти городам, де стало ся найбільше чудес Його, що не покаялись:

21 Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet teissä, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen.

21 ”Voi sinua Korasin, voi sinua Beetsaida. Sillä jos ne voimateot, jotka teissä ovat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, ne olisivat jo aikaa sitten säkissä ja tuhassa muuttaneet mielensä.

21. Voi sinuas Koratsin, voi sinus Betsaida! Jos senkaltaiset väkevät työt olisivät tehdyt Tyrossa ja Sidonissa kuin teissä tehdyt ovat, niin he olisivat aikaa säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen.

21. Woi sinuas Chorazi woi sinuas Bethsaida jos sencaltaiset wäkewät työt olisit tehdyt Tyros ja Zidonis cuin teisä tehdyt owat nijn he olisit aica säkis ja tuhwas tehnet parannuxen.

21. We sinun Chorazin/ We sinun Bethsaidan. ios sencaltaiset awudh olisit techdyt Tyros ia Sidonis/ iotca teisä tehdyt ouat/ He olisit aamut säckis ia tuhghas tehnyt synnin parannuxen. (Woi sinun Korasin/ Woi sinun Betsaidan jos senkaltaiset awut olisit tehdyt Tyrossa ja Sidonissa/ jotka teissä tehdyt owat/ He olisit aamut säkissä ja tuhassa tehnyt synnin parannuksen.)

21. Οὐαί σοι, Χοραζίν, οὐαί σοι, Βηθσαϊδά· ὅτι εἰ ἐν Τύρῳ καὶ Σιδῶνι ἐγενήθησαν αἱ δυνάμεις αἱ γενόμεναι ἐν ὑμῖν, πάλαι ἂν ἐν σάκκῳ καὶ σποδῷ καθήμεναι μετενόησαν.

21. ουαι σοι χοραζιν ουαι σοι {VAR1: βηθσαιδαν } {VAR2: βηθσαιδα } οτι ει εν τυρω και σιδωνι εγενοντο αι δυναμεις αι γενομεναι εν υμιν παλαι αν εν σακκω και σποδω μετενοησαν 21. oυai soi chorazin oυai soi {VAR1: βethsaidan } {VAR2: βethsaida } oti ei en tυro kai sidoni egenonto ai dυnameis ai genomenai en υmin palai an en sakko kai spodo metenoesan

21 Woe to you, Chorazin! Woe to you, Bethsaida! Because if the miracles which happened in Tyre and Sidon which (have) happened in you°, they would have repented long-ago in sackcloth and ashes.

21. Woe unto thee, Chorazin! woe unto thee, Bethsaida! for if the mighty works, which were done in you, had been done in Tyre and Sidon, they would have repented long ago in sackcloth and ashes.

21. Vee dig, Chorazin! vee dig, Bethsaida; thi havde de kraftige Gjerninger været gjorte i Thyrus og Sidon, som ere gjorte i Eder, da havde de længe siden omvendt sig i Sæk og Aske.

21. Ve dig, Chorazin, ve dig, Bethsaida; ty hade sådana krafter varit gjorda i Tyro och Sidon, som i eder gjorda äro, de hade långo uti säck och asko gjort syndabättring.

21. Hädda sulle Koraatsin, hädda sulle Petsaida; sest kui need wäggewad teud olleksid Tirusses ja Sidonis sündinud, mis teie jures on sündinud, kül nemmad olleksid ennemuiste kottis ja tuhkas meelt parrandanud.

21. ‘‘Vargas tau, Chorazine! Vargas tau, Betsaida! Jeigu Tyre ir Sidone būtų įvykę tokių stebuklų, kokie padaryti pas jus, jie seniai būtų atgailavę su ašutine bei pelenuose.

21. Wehe dir Chorazin! Weh dir, Bethsaida! Wären solche Taten zu Tyrus und Sidon geschehen, wie bei euch geschehen sind, sie hätten vorzeiten im Sack und in der Asche Buße getan.

21. Malheur à toi, Corazin! malheur à toi, Bethsaïda! car si les miracles qui ont été faits au milieu de vous eussent été faits à Tyr et à Sidon, il y a longtemps qu'elles se seraient repenties en prenant le sac et la cendre.

21. ¡Ay de tí, Corazín! ¡Ay de tí, Betsaida! porque si en Tiro y en Sidón se hubieran hecho las maravillas que han sido hechas en vosotras, ya mucho ha que se hubieran arrepentido en saco y en ceniza.

21 Wee u, Chorazin! wee u Bethsaida! want zo in Tyrus en Sidon de krachten waren geschied, die in u geschied zijn, zij zouden zich eertijds in zak en as bekeerd hebben.

21. Biada tobie Chorazynie! biada tobie Betsaido! bo gdyby się były w Tyrze i w Sydonie te cuda stały, które się w was stały, dawno by były w worze i w popiele pokutowały.

21. Jaj néked [14†] Korazin! Jaj néked Bethsaida! Mert ha Tirusban és Sidonban történnek vala azok a csodák, a melyek bennetek lőnek, [15†] rég megtértek volna gyászruhában és hamuban.

21 горе тебе, Хоразин! горе тебе, Вифсаида! ибо если бы в Тире и Сидоне явлены были силы, явленные в вас, то давно бы они во вретище и пепле покаялись,

21. Горе тобі, Хоразине! горе тобі, Витсаїдо! бо коли б чудеса, що стали ся в вас, стались у Тирі та Сидонї, давно були б вони покаялись у веретищі та попелї.

22 Mutta minä sanon teille: Tyyron ja Siidonin on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin teidän.

22 Mutta minä sanon teille: Tyyron ja Siidonin on tuomiopäivänä helpompi kuin teidän.

22. Jonka tähden sanon minä teille: Tyrolle ja Sidonille pitää oleman huokiamman tuomiopäivänä kuin teille.

22. Mutta cuitengin minä sanon teille: Tyrolle ja Zidonille pitä oleman huokiamman duomio päiwänä cuin teille.

22. Mutta quitengin mine sanon teille/ Että Tyronin ia Sidonin pite oleman hokiamman Domio päiuen quin teiden. (Mutta kuitenkin minä sanon teille/ Että Tyronin ja Sidonin pitää oleman huokiamman tuomiopäiwän kuin teidän.)

22. πλὴν λέγω ὑμῖν, Τύρῳ καὶ Σιδῶνι ἀνεκτότερον ἔσται ἐν ἡμέρᾳ κρίσεως ἢ ὑμῖν.

22. πλην λεγω υμιν τυρω και σιδωνι ανεκτοτερον εσται εν ημερα κρισεως η υμιν 22. plen lego υmin tυro kai sidoni anektoteron estai en emera kriseos e υmin

22 However I say to you°, It will be more tolerable for Tyre and Sidon in (the) day of judgment than for you°.

22. But I say unto you, It shall be more tolerable for Tyre and Sidon at the day of judgment, than for you.

22. Men jeg siger Eder: det skal gaae Thyrus og Sidon lideligere paa Dommens Dag end Eder.

22. Dock säger jag eder, att Tyro och Sidoni skall drägeligare varda på domedag, än eder.

22. Siiski ütlen minna teile: Tirussel ja Sidonil peab hölpsam pölli ollema kohto päwal, kui teil.

22. Todėl sakau jums: Tyrui ir Sidonui bus lengviau teismo dieną negu jums!

22. Doch ich sage euch: Es wird Tyrus und Sidon erträglicher gehen am Jüngsten Gericht als euch.

22. C'est pourquoi je vous dis que le sort de Tyr et de Sidon sera plus supportable au jour du jugement que le vôtre.

22. Por tanto yo os digo, que a Tiro y a Sidón será más tolerable el castigo en el día del juicio, que a vosotras.

22 Doch Ik zeg u: Het zal Tyrus en Sidon verdragelijker zijn in den dag des oordeels, dan ulieden.

22. Wszakże powiadam wam: Lżej będzie Tyrowi i Sydonowi w dzieó sądny, niżeli wam.

22. De mondom néktek: Tirusnak és Sidonnak könnyebb dolga lesz az ítélet napján, hogynem néktek.

22 но говорю вам: Тиру и Сидону отраднее будет в день суда, нежели вам.

22. Тільки ж глаголю вам: Одраднїще буде Тирові та Сидонові суднього дня, нїж вам.

23 Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä.

23 Ja sinä Kapernaum, joka olet korotettu taivaaseen saakka! Tuonelaan asti sinut syöstään alas. Sillä jos ne voimateot, jotka sinussa ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Sodomassa, se olisi seisonut tähän päivään asti.

23. Ja sinä Kapernaum, joka olet korotettu taivaaseen asti! sinä pitää hamaan helvettiin sysättämän; sillä jos Sodomassa olisivat senkaltaiset väkevät työt tehdyt kuin sinussa, niin he vielä tänäpänä seisoisivat.

23. Ja sinä Capernaum joca olet corgotettu taiwasen asti sinun pitä haman Helwettin sysättämän. Sillä jos Sodomas olisit sencaltaiset wäkewät työt tehdyt cuin sinus nijn he wielä tänäpän seisoisit.

23. Ja sine Capernaum/ ioca olet yleskorgotettu taiuasen asti/ sinun pite haman heluettin sysettemen. Sille ios Sodomis olisit sencaltaiset awudh tehdyt/ ninquin sinus/ he seisoisit wiele tenepäne. (Ja sinä Kapernaum/ joka olet ylökorotettu taiwaaseen asti/ sinun pitää hamaan helwettiin sysättämään. Sillä jos Sodomassa olisit senkaltaiset awut tehdyt/ niinkuin sinussa/ he seisoisit wielä tänäpänä.)

23. καὶ σύ Καπερναούμ, ἡ ἕως τοῦ οὐρανοῦ ὑψωθεῖσα ἕως ᾅδου καταβιβασθήσῃ· ὅτι εἰ ἐν Σοδόμοις ἐγενήθησαν αἱ δυνάμεις αἱ γενόμεναι ἐν σοί, ἔμειναν ἂν μέχρι τῆς σήμερον.

23. και συ καπερναουμ η εως του ουρανου υψωθεισα εως αδου καταβιβασθηση οτι ει εν σοδομοις εγενοντο αι δυναμεις αι γενομεναι εν σοι εμειναν αν μεχρι της σημερον 23. kai sυ kapernaoυm e eos toυ oυranoυ υpsotheisa eos adoυ kataβiβasthese oti ei en sodomois egenonto ai dυnameis ai genomenai en soi emeinan an mechri tes semeron

23 And you, Capernaum, who was exalted to heaven, you will be descending to Hades, because if the miracles which happened in Sodom, which (have) happened in you, it would have remained till today.

23. And thou, Capernaum, which art exalted unto heaven, shalt be brought down to hell: for if the mighty works, which have been done in thee, had been done in Sodom, it would have remained until this day.

23. Og du, Capernaum! du skal nedstødes indtil Helvede; thi dersom de kraftige Gjerninger havde været gjorte i Sodoma, som ere gjorte i dig, var den bleven indtil denne Dag.

23. Och du Capernaum, som äst upphöjd allt intill himmelen, du skall blifva nederstött allt intill helvete; förty hade sådana krafter skett i Sodoma, som i dig skedde äro, det hade stått än i dag.

23. Ja sinna Kapernaum, kes sinna taewani olled üllendatud, sind peab pörgoni mahhalükkatama; sest kui Sodomas olleksid need wäggewad teud sündinud, mis sinno sees on sündinud, temma seisaks weel terwe tännapääw.

23. Ir tu, Kafarnaume, išaukštintas iki dangaus, nugarmėsi iki pragaro! Jeigu Sodomoje būtų įvykę tokių stebuklų, kokių įvyko tavyje, ji būtų išlikusi iki šios dienos.

23. Und du, Kapernaum, die du bist erhoben bis an den Himmel, du wirst bis in die Hölle hinuntergestoßen werden. Denn so zu Sodom die Taten geschehen wären, die bei euch geschehen sind, sie stände noch heutigestages.

23. Et toi, Capernaüm, qui as été élevée jusqu'au ciel, tu seras abaissée jusqu'en enfer; car si les miracles qui ont été faits au milieu de toi eussent été faits à Sodome, elle subsisterait encore aujourd'hui.

23. Y tú, Capernaum, que eres levantada hasta el cielo, hasta los infiernos serás abajada; porque si en Sodoma se hubiesen hecho las maravillas que han sido hechas en tí, hubieran permanecido hasta el día de hoy.

23 En gij, Kapernaum! die tot den hemel toe zijt verhoogd, gij zult tot de hel toe nedergestoten worden. Want zo in Sodom die krachten waren geschied, die in u geschied zijn, zij zouden tot op den huidigen dag gebleven zijn.

23. A ty Kapernaum! któreś aż do nieba wywyższone, aż do piekła strącone będziesz; bo gdyby się były w Sodomie te cuda działy, które się działy w tobie, zostałaby była aż do dnia dzisiejszego.

23. Te is [16†] Kapernaum, a ki az égig felmagasztaltattál, a pokolig fogsz megaláztatni; mert ha Sodomában történnek vala azok a csodák, a melyek te benned lőnek, mind e mai napig megmaradt volna.

23 И ты, Капернаум, до неба вознесшийся, до ада низвергнешься, ибо если бы в Содоме явлены были силы, явленные в тебе, то он оставался бы до сего дня;

23. І ти, Капернауме, що піднявсь аж під небо, провалиш ся в саме пекло; бо коли б чудеса, що стали ся в тобі, стали ся в Содомі, зостав ся б він аж і досї.

24 Mutta minä sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sinun."

24 Mutta minä sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäivänä helpompi kuin sinun.”

24. Jonka tähden sanon minä teille: Sodoman maalle pitää huokiamman oleman tuomiopäivänä kuin sinulle.

24. Mutta cuitengin sanon minä teille: Sodomalle pitä huokiamman oleman duomio päiwänä cuin sinulle.

24. Mutta quitengin sano mine teille/ Että Sodoman maan pite hookijman oleman Domio päiuen/ quin sinun. (Mutta kuitenkin sanon minä teille/ Että Sodoman maan pitää huokeamman oleman tuomiopäiwän/ kuin sinun.)

24. πλὴν λέγω ὑμῖν ὅτι γῇ Σοδόμων ἀνεκτότερον ἔσται ἐν ἡμέρᾳ κρίσεως ἢ σοί.

24. πλην λεγω υμιν οτι γη σοδομων ανεκτοτερον εσται εν ημερα κρισεως η σοι 24. plen lego υmin oti ge sodomon anektoteron estai en emera kriseos e soi

24 However I say to you°, that it will be more tolerable for (the) land of Sodom in (the) day of judgment, than for you.

24. But I say unto you, That it shall be more tolerable for the land of Sodom in the day of judgment, than for thee.

24. Men jeg siger Eder: det skal gaae Sodomas Land lideligere paa Dommens Dag end dig.

24. Dock säger jag eder: De Sodomeers lande skall drägeligare varda på domedag än dig.

24. Ommeti ütlen minna teile: Sodoma-rahwa maal peab hölpsam pölli ollema kohto päwal, kui sul.

24. Todėl sakau jums: Sodomos žemei bus lengviau teismo dieną negu tau’‘.

24. Doch ich sage euch, es wird dem Sodomer Lande erträglicher gehen am Jüngsten Gericht als dir.

24. C'est pourquoi je vous dis que le sort du pays de Sodome sera plus supportable au jour du jugement que le tien.

24. Por tanto yo os digo, que a la tierra de Sodoma será más tolerable el castigo en el día del juicio, que a tí.

24 Doch Ik zeg u, dat het den lande van Sodom verdragelijker zal zijn in den dag des oordeels, dan u.

24. Nawet powiadam wam: Iż lżej będzie ziemi Sodomskiej w dzieó sądny, niżeli tobie.

24. De mondom néktek, hogy Sodoma földének könnyebb [17†] dolga lesz az ítélet napján, hogynem néked.

24 но говорю вам, что земле Содомской отраднее будет в день суда, нежели тебе.

24. Тим то глаголю вам: Що одраднїще буде землї Содомській суднього дня, нїж тобі.

25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.

25 Siihen aikaan Jeesus alkoi puhua ja sanoi: ”Ylistän sinua Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmaissut ne lapsenmielisille.

25. Sillä ajalla vastasi Jesus ja sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, ettäs olet kätkenyt nämät viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille.

25. SIllä ajalla wastais Jesus ja sanoi: Minä kijtän sinua Isä Taiwan ja maan Herra ettäs olet kätkenyt nämät wijsailda ja toimellisilda ja olet nämät ilmoittanut pienille:

25. Sille samalla aialla/ wastasi Iesus/ ia sanoi/ Mine kijten sinua Ise/ Taiuan ia maan Herra/ että sine olet ketkenyt nämet wijsailda ia toimellisilde/ ia olet nämet ilmoittanut pienille/ (Sillä samalla ajalla/ wastasi Jesus/ ja sanoi/ Minä kiitän sinua Isä/ Taiwaan ja maan Herra/ että sinä olet kätkenyt nämät wiisailta ja toimellisilta/ ja olet nämät ilmoittanut pienille/)

25. Ἐν ἐκείνῳ τῷ καιρῷ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἐξομολογοῦμαί σοι, πάτερ, Κύριε τοῦ οὐρανοῦ καὶ τῆς γῆς, ὅτι ἀπέκρυψας ταῦτα ἀπὸ σοφῶν καὶ συνετῶν, καὶ ἀπεκάλυψας αὐτὰ νηπίοις·

25. εν εκεινω τω καιρω αποκριθεις ο ιησους ειπεν εξομολογουμαι σοι πατερ κυριε του ουρανου και της γης οτι απεκρυψας ταυτα απο σοφων και συνετων και απεκαλυψας αυτα νηπιοις 25. en ekeino to kairo apokritheis o iesoυs eipen eksomologoυmai soi pater kυrie toυ oυranoυ kai tes ges oti apekrυpsas taυta apo sofon kai sυneton kai apekalυpsas aυta nepiois

25 Jesus answered and said at that time, I profess you, (O) Father, Lord of heaven and the earth, that you hid these things from the wise and intelligent and revealed them to infants.

25. At that time Jesus answered and said, I thank thee, O Father, Lord of heaven and earth, because thou hast hid these things from the wise and prudent, and hast revealed them unto babes.

25. Paa den samme Tid udbrød Jesus og sagde: jeg priser dig, Fader, Himmelens og Jordens Herre! at du har skjult dette for de Vise og Forstandige og aabenbaret det for de Umyndige.

25. I den tiden svarade Jesus, och sade: Jag prisar dig, Fader, himmelens och jordenes Herre, att du hafver detta dolt för de visa och förnumstiga, och hafver det uppenbarat för de fåkunniga.

25. Sel aial wastas Jesus ja ütles: Minna kidan sind, Issa, taewa ja ma Issand, et sinna sedda targade ja moistlikkude eest olled ärrapetnud, ja olled sedda wäetimille teäda annud.

25. Anuo metu Jėzus kalbėjo: ‘‘Aš šlovinu Tave, Tėve, dangaus ir žemės Viešpatie, kad paslėpei tai nuo išmintingųjų ir gudriųjų, o apreiškei mažutėliams.

25. Zu der Zeit antwortete Jesus und sprach: Ich preise dich, Vater und HERR Himmels und der Erde, daß du solches den Weisen und Klugen verborgen hast und hast es den Unmündigen offenbart.

25. En ce temps-là Jésus, prenant la parole, dit: Je te loue, ô Père, Seigneur du ciel et de la terre, de ce que tu as caché ces choses aux sages et aux intelligents, et que tu les as révélées aux enfants.

25. En aquel tiempo respondiendo Jesús, dijo: Gracias te doy, Padre, Señor del cielo y de la tierra, porque escondiste estas cosas a los sabios y entendidos, y las has revelado a los niños.

25 In dienzelfden tijd antwoordde Jezus en zeide: Ik dank U, Vader! Heere des hemels en der aarde! dat Gij deze dingen voor de wijzen en verstandigen verborgen hebt, en hebt dezelve den kinderkens geopenbaard.

25. W on czas odpowiadając Jezus, rzekł: Wysławiam cię, Ojcze, Panie nieba i ziemi! żeś te rzeczy zakrył przed mądrymi i roztropnymi, a objawiłeś je niemowlątkom.

25. Abban az időben szólván Jézus, monda: Hálákat [18†] adok néked, Atyám, mennynek és földnek Ura, hogy elrejtetted ezeket a bölcsek és az értelmesek elől, és a kisdedeknek megjelentetted.

25 В то время, продолжая речь, Иисус сказал: славлю Тебя, Отче, Господи неба и земли, что Ты утаил сие от мудрых и разумных и открыл то младенцам;

25. І озвав ся Ісус того часу знов і рече: Хвалю Тебе, Отче, Господи неба й землї, що Ти втаїв се від премудрих і розумних, а відкрив єси те недолїткам.

26 Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.

26 Niin, Isä, sillä näin oli hyvä tahtosi.”

26. Tosin Isä, sillä niin oli sinun hyvä tahtos.

26. Tosin Isä nijn oli sinun hywä tahtos.

26. Tosin Ise/ nin oli sinun hyue tactos sinun edheses. (Tosin Isä/ niin oli sinun hywä tahtosi sinun edessäsi.)

26. ναί, ὁ πατήρ, ὅτι οὕτως ἐγένετο εὐδοκία ἔμπροσθέν σου.

26. ναι ο πατηρ οτι ουτως εγενετο ευδοκια εμπροσθεν σου 26. nai o pater oti oυtos egeneto eυdokia emprosthen soυ

26 Yes, Father, because thus it became a delight before you.

26. Even so, Father: for so it seemed good in thy sight.

26. Ja, Fader! thi det var saaledes behageligt for dig.

26. Ja, Fader, så hafver varit behageligit för dig.

26. Töest, Issa, sest se on nenda sinno mele pärrast olnud.

26. Taip, Tėve, nes Tau taip patiko.

26. Ja, Vater; denn es ist also wohlgefällig gewesen vor dir.

26. Oui, mon Père! cela est ainsi, parce que tu l'as trouvé bon.

26. Así, Padre, pues que así agradó a tus ojos.

26 Ja, Vader! Want alzo is geweest het welbehagen voor U.

26. Zaprawdę, Ojcze! tak się upodobało tobie.

26. Igen, Atyám, mert így volt kedves te előtted.

26 ей, Отче! ибо таково было Твое благоволение.

26. Так, Отче: бо так воно вподобалось тобі.

27 Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.

27 Kaikki on Isäni antanut minulle. Eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja kenelle Poika tahtoo Hänet ilmaista.

27. Kaikki ovat minulle annetut minun Isältäni, ja ei kenkään tunne Poikaa, mutta Isä; eikä Isää tunne yksikään, mutta Poika, ja kenelle ikänä Poika tahtoo sen ilmoittaa.

27. Caicki owat minulle annetut minun Isäldäni ja ei kengän tunne Poica mutta Isä eikä Isä tunne yxikän mutta Poica ja kelle ikänäns Poica tahto sen ilmoitta.

27. Caiki minulle ouat annetudh minu' Iseldeni/ ia eikengen tunne poica mutta Ise/ eike Ise yxiken tunne mutta poica/ ia kellenikenens poica tacto sen ilmoitta. (Kaikki minulle owat annetut minun Isältäni/ ja eikenkään tunne poikaa mutta Isä/ eikä Isää yksikään tunne mutta poika/ ja kelle ikänänsä poika tahtoo sen ilmoittaa.)

27. Πάντα μοι παρεδόθη ὑπὸ τοῦ πατρός μου· καὶ οὐδεὶς ἐπιγινώσκει τὸν υἱὸν εἰ μὴ ὁ πατήρ, οὐδὲ τὸν πατέρα τις ἐπιγινώσκει εἰ μὴ ὁ υἱὸς καὶ ᾧ ἐὰν βούληται ὁ υἱὸς ἀποκαλύψαι.

27. παντα μοι παρεδοθη υπο του πατρος μου και ουδεις επιγινωσκει τον υιον ει μη ο πατηρ ουδε τον πατερα τις επιγινωσκει ει μη ο υιος και ω εαν βουληται ο υιος αποκαλυψαι 27. panta moi paredothe υpo toυ patros moυ kai oυdeis epiginoskei ton υion ei me o pater oυde ton patera tis epiginoskei ei me o υios kai o ean βoυletai o υios apokalυpsai

27 All things were given to me by my Father and no one fully knows the Son, except the Father; nor does anyone know the Father fully, except the Son and he to whomever the Son wills to reveal (him.)

27. All things are delivered unto me of my Father: and no man knoweth the Son, but the Father; neither knoweth any man the Father, save the Son, and he to whomsoever the Son will reveal him.

27. Alle Ting ere mig overgivne af min Fader; og Ingen kjender Sønnen uden Faderen, og Igen kjender Faderen uden Sønnen og den, som Sønnen vil det aabenbare.

27. All ting äro gifven mig i våld af minom Fader; och ingen känner Sonen, utan Fadren; och ingen heller känner Fadren, utan Sonen, och den som Sonen vill det uppenbara.

27. Keik on minno kätte antud minno Issast, ja ükski mu ei tunne Poega, kui agga Issa, ja ükski ei tunne Issa, kui agga Poeg, ja kennele se Poeg sedda tahhab ilmutada.

27. Viskas man yra mano Tėvo atiduota; ir niekas nepažįsta Sūnaus, tik Tėvas, nei Tėvo niekas nepažįsta, tik Sūnus ir kam Sūnus nori apreikšti.

27. Alle Dinge sind mir übergeben von meinem Vater. Und niemand kennet den Sohn denn nur der Vater; und niemand kennet den Vater denn nur der Sohn und wem es der Sohn will offenbaren.

27. Toutes choses m'ont été données par mon Père; et nul ne connaît le Fils que le Père; et nul ne connaît le Père que le Fils, et celui à qui le Fils aura voulu le faire connaître.

27. Todas las cosas me son entregadas por mi Padre; y nadie conoció al Hijo, sino el Padre: ni al Padre conoció alguno, sino el Hijo, y aquel a quien el Hijo le quisiere revelar.

27 Alle dingen zijn Mij overgegeven van Mijn Vader; en niemand kent den Zoon dan de Vader, noch iemand kent den Vader dan de Zoon, en dien het de Zoon wil openbaren.

27. Wszystkie rzeczy dane mi są od Ojca mego, i nikt nie zna Syna, tylko Ojciec, ani Ojca kto zna, tylko Syn, a komu by chciał Syn objawić.

27. Mindent [19†] nékem adott át az én Atyám, és senki sem ismeri a Fiút, csak az Atya; az Atyát sem ismeri senki, csak a Fiú, és a kinek a Fiú akarja megjelenteni.

27 Все предано Мне Отцем Моим, и никто не знает Сына, кроме Отца; и Отца не знает никто, кроме Сына, и кому Сын хочет открыть.

27. Все передане менї від Отця мого, й нїхто не знає Сина, тільки Отець; анї Отця нїхто не знає, тільки Син, та кому хоче Син одкрити.

28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.

28 Tulkaa minun luokseni, kaikki työtä tekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon.

28. Tulkaat minun tyköni kaikki, jotka työtä teette ja olette raskautetut, ja minä tahdon teitä virvoittaa.

28. Tulcat caicki minun tygöni jotca työtä teette ja oletta rascautetut ja minä tahdon teitä wirgotta.

28. Tulkat Te Caiki Minun Tykeni/ iotca töteteghett ia raskautetudh oletta/ ia mine tahdon teidhen wirghotta. (Tulkaa te kaikki minun tyköni/ jotka työtä teette ja raskautetut olette/ ja minä tahdon teidän wirwottaa.)

28. Δεῦτε πρός με πάντες οἱ κοπιῶντες καὶ πεφορτισμένοι, κἀγὼ ἀναπαύσω ὑμᾶς.

28. δευτε προς με παντες οι κοπιωντες και πεφορτισμενοι καγω αναπαυσω υμας 28. deυte pros me pantes oi kopiontes kai pefortismenoi kago anapaυso υmas

28 Come-here° to me, all you° who labor and have been loaded (down,) and I will be giving-rest to you°.

28. Come unto me, all ye that labour and are heavy laden, and I will give you rest.

28. Kommer hid til mig, Alle, som arbeide og ere besværede! og jeg vil give Eder Hvile.

28. Kommer till mig, I alle, som arbeten, och ären betungade; och jag vill vederqvicka eder.

28. Tulge minno jure keik, kes waewatud ja koormatud ollete, ja minna tahhan teile hingamist sata.

28. Ateikite pas mane visi, kurie vargstate ir esate prislėgti, ir Aš jus atgaivinsiu.

28. Kommet her zu mir alle, die ihr mühselig und beladen seid; ich will euch erquicken.

28. Venez à moi, vous tous qui êtes fatigués et chargés, et je vous soulagerai.

28. Veníd a mí, todos los que estáis trabajados, y cargados, que yo os haré descansar.

28 Komt herwaarts tot Mij, allen die vermoeid en belast zijt, en Ik zal u rust geven.

28. Pójdźcie do mnie wszyscy, którzyście spracowani i obciążeni, a Ja wam sprawię odpocznienie;

28. Jőjjetek én hozzám mindnyájan, a kik megfáradtatok és megterheltettetek, és [20†] én megnyugosztlak titeket.

28 Придите ко Мне все труждающиеся и обремененные, и Я успокою вас;

28. Прийдїть до мене, всї знеможені та отягчені, я впокою вас.

29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.

29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta — sillä minä olen lempeä ja nöyrä sydämeltä — niin löydätte levon sielullenne.

29. Ottakaat minun ikeeni teidän päällenne, ja oppikaat minusta, että minä olen siviä ja nöyrä sydämestä: ja te löydätte levon teidän sieluillenne;

29. Ottacat minun iken teidän päällen ja oppecat minusta että minä olen siwiä ja nöyrä sydämest ja te löydätte lewon teidän sieluillen:

29. Ottacat minun ikeen teiden pälen/ ia oppecat minust/ Että mine olen laupias ia neure sydhemest/ Ja teiden pite leutemen lewon teiden sijeluillen/ (Ottakaat minun ikeeni teidän päällen/ ja oppikaat minusta/ Että minä olen laupias ja nöyrä sydämestä/ Ja teidän pitää löytämän lewon teidän sieluillen/)

29. ἄρατε τὸν ζυγόν μου ἐφ’ ὑμᾶς καὶ μάθετε ἀπ’ ἐμοῦ, ὅτι πρᾷός εἰμι καὶ ταπεινὸς τῇ καρδίᾳ, καὶ εὑρήσετε ἀνάπαυσιν ταῖς ψυχαῖς ὑμῶν·

29. αρατε τον ζυγον μου εφ υμας και μαθετε απ εμου οτι πραος ειμι και ταπεινος τη καρδια και ευρησετε αναπαυσιν ταις ψυχαις υμων 29. arate ton zυgon moυ ef υmas kai mathete ap emoυ oti praos eimi kai tapeinos te kardia kai eυresete anapaυsin tais psυchais υmon

29 Take° my yoke upon you° and learn° from me, because I am meek and humble in heart and you° will be finding rest for your° souls.

29. Take my yoke upon you, and learn of me; for I am meek and lowly in heart: and ye shall find rest unto your souls.

29. Tager mit Aag paa Eder og lærer af mig, thi jeg er sagtmodig og ydmyg af Hjertet: saa skulle I finde Hvile for Eders Sjæle.

29. Tager på eder mitt ok, och lärer af mig; ty jag är mild och ödmjuk af hjertat; och I skolen finna ro till edra själar.

29. Wotke enneste peäle minno ikke, ja öppige minnust, et minna ollen tassane, ja süddamest allandik, siis leiate teie hingamist enneste hingedele.

29. Imkite ant savęs mano jungą ir mokykitės iš manęs, nes Aš romus ir nuolankios širdies, ir jūs rasite savo sieloms atgaivą.

29. Nehmet auf euch mein Joch und lernet von mir; denn ich bin sanftmütig und von Herzen demütig; so werdet ihr Ruhe finden für eure Seelen.

29. Chargez-vous de mon joug, et apprenez de moi, parce que je suis doux et humble de cour, et vous trouverez le repos de vos âmes;

29. Llevád mi yugo sobre vosotros, y aprendéd de mí, que soy manso y humilde de corazón; y hallaréis descanso para vuestras almas.

29 Neemt Mijn juk op u, en leert van Mij, dat Ik zachtmoedig ben en nederig van hart; en gij zult rust vinden voor uw zielen.

29. Weźmijcie jarzmo moje na się, a uczcie się ode mnie, żem Ja cichy i pokornego serca; a znajdziecie odpocznienie duszom waszym;

29. Vegyétek föl magatokra az én igámat, és tanuljátok meg tőlem, hogy én szelid és alázatos szívű vagyok: és nyugalmat találtok a ti lelkeiteknek.

29 возьмите иго Мое на себя и научитесь от Меня, ибо Я кроток и смирен сердцем, и найдете покой душам вашим;

29. Візьміть ярмо моє на себе, й навчіть ся від мене: бо я тихий і смирний серцем; то й знайдете відпочинок душам вашим.

30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."

30 Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani kevyt.”

30. Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani on keviä.

30. Sillä minun iken on sowelias ja minun cuorman on kewiä.

30. Sille että minun ikeen ombi souelias/ ia minun corman on kewijä. (Sillä että minun ikeeni ompi sowelias/ ja minun kuormani on keweä.)

30. ὁ γὰρ ζυγός μου χρηστὸς καὶ τὸ φορτίον μου ἐλαφρόν ἐστιν.

30. ο γαρ ζυγος μου χρηστος και το φορτιον μου ελαφρον εστιν 30. o gar zυgos moυ chrestos kai to fortion moυ elafron estin

30 For* my yoke is easy and my load is light.

30. For my yoke is easy, and my burden is light.

30. Thi mit Aag er gavnligt, og min Byrde er let.

30. Ty mitt ok är lustigt, och min börda är lätt.

30. Sest miño ikke on hea, ja minno koorm on kebja.

30. Nes mano jungas švelnus ir mano našta lengva’‘.

30. Denn mein Joch ist sanft, und meine Last ist leicht.

30. car mon joug est aisé, et mon fardeau léger.

30. Porque mi yugo es suave, y ligera mi carga.

30 Want Mijn juk is zacht, en Mijn last is licht.

30. Albowiem jarzmo moje wdzięczne jest, a brzemię moje lekkie jest.

30. Mert az én igám gyönyörűséges, és az [21†] én terhem könnyű.

30 ибо иго Мое благо, и бремя Мое легко.

30. Бо ярмо моє любе, й тягар мій легкий.