18 luku

Jeesus käskee karttamaan ylpeyttä ja viettelemistä 1 – 11, puhuu vertauksen eksyneestä lampaasta 12 – 14, neuvoo, miten on kohdeltava rikkovaa veljeä 15 – 18, vakuuttaa rukouksen tulevan kuulluksi 19, 20 sekä kehoittaa anteeksiantavaisuuteen 21, 22 ja puhuu vertauksen armottomasta palvelijasta 23 – 35. (V. – 5 vert. Mark. 9:33 – 37 Luuk. 9: 46 – 48.)

1 Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"

1 Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: "Kukahan on suurin taivasten valtakunnassa?"

1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?

1. Sillä hetkellä tulit Opetuslapset Jesuxen tygö sanoden: cuca on suurin Taiwan waldacunnas?

1. SIhen aican edheskeuit Opetuslapset Iesusen tyge/ sanoden/ Cuca on sis se swurin Taiuan waldakunnas? (Siihen aikaan edeskäwit opetuslapset Jesuksen tykö/ sanoen/ Kuka on siis suurin taiwaan waltakunnassa?)

1. Ἐν ἐκείνῃ τῇ ὥρᾳ προσῆλθον οἱ μαθηταὶ τῷ Ἰησοῦ λέγοντες· Τίς ἄρα μείζων ἐστὶν ἐν τῇ βασιλείᾳ τῶν οὐρανῶν;

1. εν εκεινη τη ωρα προσηλθον οι μαθηται τω ιησου λεγοντες τις αρα μειζων εστιν εν τη βασιλεια των ουρανων 1. en ekeine te ora proselthon oi mathetai to iesoυ legontes tis ara meizon estin en te βasileia ton oυranon

1 {Mar 9:33-50 & Mat 18:1-14 & Luk 9:46-50 Sept. 29 AD.} The disciples came to Jesus in that hour, saying, Who then is greater in the kingdom of the heavens?

1. At the same time came the disciples unto Jesus, saying, Who is the greatest in the kingdom of heaven?

1. I den samme Stund gik Disciplene til Jesus og sagde: hvo er den Største i Himmeriges Rige?

1. I den tiden gingo Lärjungarna till Jesum, och sade: Hvilken är den störste i himmelriket?

1. Selsammal tunnil tullid jüngrid Jesusse jure, ja ütlesid: Kes on kül se surem taewarikis?

1. Tuo metu prie Jėzaus priėjo mokiniai ir paklausė: ‘‘Kas yra didžiausias dangaus karalystėje?’‘

1. Zu derselben Stunde traten die Jünger zu Jesu und sprachen: Wer ist doch der Größte im Himmelreich?

1. A cette heure-là, les disciples vinrent à Jésus, et lui dirent: Qui est le plus grand dans le royaume des cieux?

1. EN aquel tiempo se llegaron los discípulos a Jesús, diciendo: ¿Quién es el mayor en el reino de los cielos?

1 Te dierzelfder ure kwamen de discipelen tot Jezus, zeggende: Wie is toch de meeste in het Koninkrijk der hemelen?

1. Onej godziny przystąpili uczniowie do Jezusa, mówiąc: Któż wżdy największy jest w królestwie niebieskiem?

1. Abban az órában menének a tanítványok Jézushoz, mondván: Vajjon ki nagyobb a mennyeknek [1†] országában?

1 В то время ученики приступили к Иисусу и сказали:кто больше в Царстве Небесном?

1. Того часу приступили ученики до Ісуса, кажучи: Хто більший у царстві небесному?

2 Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä

2 Kutsuttuaan luokseen pienokaisen Jeesus asetti hänet heidän keskelleen

2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,

2. Ja Jesus cudzui tygöns lapsen ja asetti sen heidän keskellens ja sanoi:

2. Ja Iesus cutzui tygens yhden lapsen/ ia seisatti sen heiden keskellens ia sanoi/ (Ja Jesus kutsui tykönsä yhden lapsen/ ja seisotti sen heidän keskellänsä ja sanoi/)

2. καὶ προσκαλεσάμενος ὁ Ἰησοῦς παιδίον ἔστησεν αὐτὸ ἐν μέσῳ αὐτῶν καὶ εἶπεν·

2. και προσκαλεσαμενος ο ιησους παιδιον εστησεν αυτο εν μεσω αυτων 2. kai proskalesamenos o iesoυs paidion estesen aυto en meso aυton

2 And Jesus, having called to (him) a child, stood it in the midst of them,

2. And Jesus called a little child unto him, and set him in the midst of them,

2. Og Jesus kaldte et Barn til sig og stillede det midt iblandt dem,

2. Då kallade Jesus fram ett barn, och ställde det midt ibland dem;

2. Ja Jesus kutsus ühhe lapsokesse ennese jure, ja panni sedda seisma nende keskele,

2. Pasišaukęs vaikutį, Jėzus pastatė tarp jų

2. Jesus rief ein Kind zu sich und stellte das mitten unter sie

2. Et Jésus, ayant fait venir un enfant, le mit au milieu d'eux,

2. Y llamando Jesús a un niño, le puso en medio de ellos,

2 En Jezus een kindeken tot Zich geroepen hebbende, stelde dat in het midden van hen;

2. A zawoławszy Jezus dziecięcia, postawił je w pośrodku ich,

2. És előhíván Jézus egy kis gyermeket, közéjök állítja vala azt,

2 Иисус, призвав дитя, поставил его посреди них

2. І, покликавши Ісус хлопятко до себе, поставив його серед них,

3 ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.

3 ja sanoi: "Totisesti sanon teille: ellette käänny ja tule pienokaisten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.

3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.

3. Totisest minä sanon teille: ellet te käänny ja tule nijncuin lapset nijn et te tule Taiwan waldacundaan.

3. Totisest sanon mine teille/ Ellette te kienny ia tule ninquin lapset/ nin ette te siselkieu taiua' waldaku'dan. (Totisesti sanon minä teille/ Ellette te käänny ja tule niinkuin lapset/ niin ette te sisälle käy taiwaan waltakuntaan.)

3. Ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐὰν μὴ στραφῆτε καὶ γένησθε ὡς τὰ παιδία, οὐ μὴ εἰσέλθητε εἰς τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν.

3. και ειπεν αμην λεγω υμιν εαν μη στραφητε και γενησθε ως τα παιδια ου μη εισελθητε εις την βασιλειαν των ουρανων 3. kai eipen amen lego υmin ean me strafete kai genesthe os ta paidia oυ me eiselthete eis ten βasileian ton oυranon

3 and said, Assuredly I am saying to you°, If you° do not turn and become like little children, you° should never enter into the kingdom of the heavens.

3. And said, Verily I say unto you, Except ye be converted, and become as little children, ye shall not enter into the kingdom of heaven.

3. og sagde: sandelig siger jeg Eder: uden I omvende Eder, og blive som Børn, komme I ingenlunde ind i Himmeriges Rige.

3. Och sade: Sannerliga säger jag eder, utan I omvänden eder, och varden såsom barn, skolen I icke komma i himmelriket.

3. Ja ütles: Töest minna ütlen teile: kui teie ei pöra ümber, ja ei sa kui lapsokessed, siis ei sa teie mitte taewariki.

3. ir tarė: ‘‘Iš tiesų sakau jums: jeigu neatsiversite ir nepasidarysite kaip maži vaikai, niekaip neįeisite į dangaus karalystę.

3. und sprach: Wahrlich ich sage euch: Es sei denn, daß ihr umkehret und werdet wie die Kinder, so werdet ihr nicht ins Himmelreich kommen.

3. Et dit: Je vous le dis en vérité, si vous ne vous convertissez, et si vous ne devenez comme des enfants, vous n'entrerez point dans le royaume des cieux.

3. Y dijo: De cierto os digo, que sino os convirtiereis, y os hiciereis como niños, no entraréis en el reino de los cielos.

3 En zeide: Voorwaar zeg Ik u: Indien gij u niet verandert, en wordt gelijk de kinderkens, zo zult gij in het Koninkrijk der hemelen geenszins ingaan.

3. I rzekł: Zaprawdę powiadam wam: Jeźli się nie nawrócicie i nie staniecie się jako dzieci, żadnym sposobem nie wnijdziecie do królestwa niebieskiego.

3. És monda: Bizony mondom néktek, ha meg nem tértek és olyanok nem lesztek mint a kis gyermekek, semmiképen [2†] nem mentek be a mennyeknek országába.

3 и сказал: истинно говорю вам, если не обратитесь и не будете как дети, не войдете в Царство Небесное;

3. і рече: Істино глаголю вам: Коли не навернетесь, та не станете як дїти, то не ввійдете в царство небесне.

4 Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.

4 Joka siis nöyrtyy niin kuin tämä pienokainen, hän on suurin taivasten valtakunnassa.

4. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.

4. Joca idzens alenda nijncuin tämä lapsi se on suurin Taiwan waldacunnas.

4. Joca nyt itzens alistapi/ ninquin teme lapsi/ se ombi swrin Taiuan waldakunnas. (Joka nyt itsensä alistaapi/ niinkuin tämä lapsi/ se ompi suurin taiwaan waltakunnassa.)

4. ὅστις οὖν ταπεινώσει ἑαυτὸν ὡς τὸ παιδίον τοῦτο, οὗτός ἐστιν ὁ μείζων ἐν τῇ βασιλείᾳ τῶν οὐρανῶν.

4. οστις ουν ταπεινωση εαυτον ως το παιδιον τουτο ουτος εστιν ο μειζων εν τη βασιλεια των ουρανων 4. ostis oυn tapeinose eaυton os to paidion toυto oυtos estin o meizon en te βasileia ton oυranon

4 Therefore, who will be humbling himself like this little child, this one is the greater one in the kingdom of the heavens.

4. Whosoever therefore shall humble himself as this little child, the same is greatest in the kingdom of heaven.

4. Derfor, hvo sig selv fornedrer som dette Barn, han er den Største i Himmeriges Rige.

4. Hvilken nu sig sjelf så förnedrar, som detta barnet, han är den störste i himmelriket;

4. Kes nüüd isseennast allandab kui sesinnane lapsoke, se on se surem taewarikis.

4. Taigi kiekvienas, kas nusižemins kaip šis vaikelis, bus didžiausias dangaus karalystėje’‘.

4. Wer nun sich selbst erniedrigt wie dies Kind, der ist der Größte im Himmelreich.

4. C'est pourquoi, quiconque s'abaissera, comme cet enfant, celui-là est le plus grand dans le royaume des cieux.

4. Así que cualquiera que se humillare, como este niño, éste es el mayor en el reino de los cielos.

4 Zo wie dan zichzelven zal vernederen, gelijk dit kindeken, deze is de meeste in het Koninkrijk der hemelen.

4. Kto się tedy uniży jako to dziecię, tenci jest największym w królestwie niebieskiem.

4. A ki azért megalázza magát, mint ez a kis gyermek, az a nagyobb a mennyeknek országában.

4 итак, кто умалится, как это дитя, тот и больше в Царстве Небесном;

4. Оце ж, хто смирить ся, як хлопятко се, той більший у царстві небесному.

5 Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.

5 Ja joka ottaa luokseen yhden tällaisen pienokaisen minun nimessäni, ottaa luokseen minut.

5. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.

5. Ja joca holho yhden sencaltaisen lapsen minun nimeeni hän holho minun.

5. Ja ioca holhopi yhden sencaltaisen minun nimeeni/ hen holho minun. (Ja joka holhoaapi yhden senkaltaisen minun nimeeni/ hän holhoaa minun.)

5. καὶ ὃς ἐὰν δέξηται παιδίον τοιοῦτον ἓν ἐπὶ τῷ ὀνόματί μου, ἐμὲ δέχεται·

5. και ος εαν δεξηται παιδιον τοιουτον εν επι τω ονοματι μου εμε δεχεται 5. kai os ean deksetai paidion toioυton en epi to onomati moυ eme dechetai

5 And whoever accepts one such child in my name, accepts me.

5. And whoso shall receive one such little child in my name receiveth me.

5. Og hvo som annammer et saadant Barn i mit Navn, annammer mig.

5. Och hvilken som undfår ett sådant barn i mitt Namn, han undfår mig.

5. Ja, kui kegi ühhe nisugguse lapsokesse miño nimmel wastowottab, se wottab mind wasto.

5. ‘‘Kas priima tokį vaikelį mano vardu, tas mane priima.

5. Und wer ein solches Kind aufnimmt in meinem Namen, der nimmt mich auf.

5. Et quiconque reçoit un tel enfant en mon nom, me reçoit.

5. Y cualquiera que recibiere a un tal niño en mi nombre, a mí recibe.

5 En zo wie zodanig een kindeken ontvangt in Mijn Naam, die ontvangt Mij.

5. A kto by przyjął jedno dziecię takie w imieniu mojem, mnie przyjmuje.

5. És a ki egy ilyen kis gyermeket befogad az én nevemben, [3†] engem fogad be.

5 и кто примет одно такое дитя во имя Мое, тот Меня принимает;

5. І хто прийме одно таке хлопятко в імя моє, мене приймає.

6 Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

6 Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sille olisi hyväksi, että iso* myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

6. Mutta joca pahenda yhden näistä pienimmist jotca uscowat minun päälleni parambi hänen olis että myllyn kiwi ripustettaisin hänen caulaans ja upotettaisin meren sywyteen.

6. Mutta ioca pahendapi yhden neiste pienimist/ iotca minun päleni wskouat/ Parambi henen olis/ että Myllyn kiwi ripustetaisin henen caulans/ ia wpotetaisin meren syueyteen. (Mutta joka pahentaapi yhden näistä pienimmistä/ jotka minun päälleni uskowat/ Parempi hänen olisi/ että myllynkiwi ripustettaisiin hänen kaulaansa/ ja upotettaisiin meren sywyyteen.)

6. Ὃς δ’ ἂν σκανδαλίσῃ ἕνα τῶν μικρῶν τούτων τῶν πιστευόντων εἰς ἐμέ, συμφέρει αὐτῷ ἵνα κρεμασθῇ μύλος ὀνικὸς εἰς τὸν τράχηλον αὐτοῦ καὶ καταποντισθῇ ἐν τῷ πελάγει τῆς θαλάσσης.

6. ος δ αν σκανδαλιση ενα των μικρων τουτων των πιστευοντων εις εμε συμφερει αυτω ινα κρεμασθη μυλος ονικος επι τον τραχηλον αυτου και καταποντισθη εν τω πελαγει της θαλασσης 6. os d an skandalise ena ton mikron toυton ton pisteυonton eis eme sυmferei aυto ina kremasthe mυlos onikos epi ton trachelon aυtoυ kai katapontisthe en to pelagei tes thalasses

6 But whoever offends one of these little ones who believes in me, it is (more) advantageous for him that* a millstone, (the ones) rotated by a donkey, should be hung at his neck, and (that*) he should be sunk in the depths of the sea.

6. But whoso shall offend one of these little ones which believe in me, it were better for him that a millstone were hanged about his neck, and that he were drowned in the depth of the sea.

6. Men hvo som forarger een af diss Smaa, som troe paa mig, ham var det bedre, at der var hængt en Møllesteen om hans Hals, og han var kastet i Havets Dybhed.

6. Men hvilken som förargar en af dessa små, som tro på mig, honom vore bättre att en qvarnsten vore bunden vid hans hals, och han sänktes ned i hafsens djup.

6. Agga kes pahhandab ühhe neistsinnatsist pissikessist, kes minno sisse uskwad, sel on parrem, et weski-kiwwi tem̃a kaela peaks podama, ja tedda ärraupputadama süggawama merre kohta.

6. O kas pastūmėtų į nuodėmę vieną iš šitų mažutėlių, kurie tiki manim, tam būtų geriau, kad girnų akmuo būtų užkabintas jam ant kaklo ir jis būtų paskandintas jūros gelmėje.

6. Wer aber ärgert dieser Geringsten einen, die an mich glauben, dem wäre es besser, daß ein Mühlstein an seinen Hals gehängt und er ersäuft werde im Meer, da es am tiefsten ist.

6. Mais si quelqu'un scandalise un de ces petits qui croient en moi, il vaudrait mieux pour lui qu'on lui attachât une meule au cou, et qu'on le jetât au fond de la mer.

6. Y cualquiera que ofendiere a alguno de estos pequeños, que creen en mí, mejor le sería que le fuera colgada del cuello una piedra de molino de asno, y que fuese anegado en el profundo de la mar.

6 Maar zo wie een van deze kleinen, die in Mij geloven, ergert, het ware hem nutter, dat een molensteen aan zijn hals gehangen, en dat hij verzonken ware in de diepte der zee.

6. Kto by zaś zgorszył jednego z tych małych, którzy we mię wierzą, pożyteczniej by mu było, aby zawieszony był kamieó młyóski na szyi jego, a utopiony był w głębokości morskiej.

6. A ki pedig megbotránkoztat egyet e kicsinyek közül, a kik én bennem hisznek, jobb annak, hogy malomkövet kössenek a nyakára, [4†] és a tenger mélységébe vessék.

6 а кто соблазнит одного из малых сих, верующих в Меня, тому лучше было бы, если бы повесили ему мельничный жернов на шею ипотопили его во глубине морской.

6. Хто ж зблазнить одного з сих малих, що вірують у мене, лучче йому, щоб повішено млинове жорно на шию йому, та й утоплено в глибинї морській.

7 Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!

7 Voi maailmaa viettelysten vuoksi! Viettelysten täytyy näet tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka vaikutuksesta viettelys tulee!

7. Voi maailmaa pahennusten tähden, sillä pahennukset kumminkin tulevat! Voi kuitenkin sitä ihmistä, jonka kautta pahennus tulee!

7. Woi mailma pahennuxen tähden: sillä pahennus cummingin tule. Woi cuitengin sitä ihmistä jonga cautta pahennus tule.

7. We mailman pahannoxen tähden. Sille pahannos kumminghin tule. We quitengin sen Inhimisen/ ionga cautta pahannos tule. (Woi maailman pahennuksen tähden. Sillä pahennus kumminkin tulee. Woi kuitenkin sen ihmisen/ jonka kautta pahennus tulee.)

7. Οὐαὶ τῷ κόσμῳ ἀπὸ τῶν σκανδάλων· ἀνάγκη γὰρ ἐστιν ἐλθεῖν τὰ σκάνδαλα· πλὴν οὐαὶ τῷ ἀνθρώπῳ ἐκείνῳ δι’ οὗ τὸ σκάνδαλον ἔρχεται.

7. ουαι τω κοσμω απο των σκανδαλων αναγκη γαρ εστιν ελθειν τα σκανδαλα πλην ουαι τω ανθρωπω εκεινω δι ου το σκανδαλον ερχεται 7. oυai to kosmo apo ton skandalon anagke gar estin elthein ta skandala plen oυai to anthropo ekeino di oυ to skandalon erchetai

7 Woe to the world from the (coming) offenses! For* it is a necessity (for) the offenses to come; however, woe to that man through whom the offense comes!

7. Woe unto the world because of offences! for it must needs be that offences come; but woe to that man by whom the offence cometh!

7. Vee Verden for Forargelser! Vel er det fornødent, at Forargelser skulle komme; dog vee det Menneske, ved hvilket Forargelse kommer!

7. Ve verldene för förargelses skull; ty förargelse måste ju komma; dock, ve de mennisko, genom hvilka förargelse kommer.

7. Hädda ma-ilmale pahhanduste pärrast; sest pahhandussed peawad tullema, agga hädda selle iñimessele, kelle läbbi pahhandus tulleb.

7. Vargas pasauliui dėl papiktinimų! Papiktinimai neišvengiami, bet vargas tam žmogui, per kurį papiktinimas ateina.

7. Weh der Welt der Ärgernisse halben! Es muß ja Ärgernis kommen; doch weh dem Menschen, durch welchen Ärgernis kommt!

7. Malheur au monde à cause des scandales; il est nécessaire, il est vrai, qu'il arrive des scandales; mais malheur à l'homme par qui le scandale arrive!

7. ¡Ay del mundo por los escándalos! porque necesario es que vengan escándalos; mas ¡ay de aquel hombre, por el cual viene el escándalo!

7 Wee der wereld van de ergernissen, want het is noodzakelijk, dat de ergernissen komen; doch wee dien mens, door welken de ergernis komt!

7. Biada światu dla zgorszenia! albowiem muszą zgorszenia przyjść; wszakże biada człowiekowi onemu, przez którego przychodzi zgorszenie!

7. Jaj a világnak a botránkozások miatt! Mert szükség, hogy botránkozások essenek; [5†] de jaj annak az embernek, a ki által a botránkozás esik.

7 Горе миру от соблазнов, ибо надобно придти соблазнам;но горе тому человеку, через которого соблазн приходит.

7. Горе сьвітові від поблазней! треба бо прийти поблазням, тільки ж горе тому чоловікові, що через него поблазнь приходить!

8 Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.

8 Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa ne* poikki ja heitä luotasi. Sinulle on parempi, että jalkapuolena tai käsipuolena käyt elämään sisälle kuin, että sinut molemmat kädet tai molemmat jalat tallella heitetään iäiseen tuleen.

8. Mutta jos kätes taikka jalkas pahentaa sinun, niin leikkaa ne pois, ja heitä pois tyköäs. Parempi on sinun elämään sisälle mennä ontuvana taikka raajarikkona, kuin että sinulla olis kaksi kättä eli kaksi jalkaa, ja sinä heitettäisiin ijankaikkiseen tuleen.

8. Mutta jos sinun kätes taicka jalcas pahenda sinun nijn leicka se pois ja heitä pois tykös. Parambi on sinun elämään onduwana mennä taicka raajarickona cuin sinulla olis caxi kättä ja caxi jalca ja heitetäisin ijancaickiseen tuleen.

8. Mutta ios sinun kätes/ taicka sinun ialkas pahendapi sinun/ nin leicka se pois/ ia heite pois tykees. Parambi on sinun elemehen onduuana siselkieudhe/ taicka raiarickon/ quin sinulla olis caxi kätte ia caxi ialca/ ia heiteteisin sihen ijancaikiseen Tuleen. (Mutta jos sinun kätesi/ taikka sinun jalkasi pahentaapi sinun/ niin leikkaa se pois/ ja heitä pois tykösi. Parempi on sinun elämähän ontuwana sisälle käydä/ taikka raajarikon/ kuin sinulla olis kaksi kättä ja kaksi jalkaa/ ja heitettäisiin siihen iankaikkiseen tuleen.)

8. εἰ δὲ ἡ χείρ σου ἢ ὁ πούς σου σκανδαλίζει σε, ἔκκοψον αὐτὰ καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· καλόν σοί ἐστιν εἰσελθεῖν εἰς τὴν ζωὴν χωλόν ἢ κυλλὸν, ἢ δύο χεῖρας ἢ δύο πόδας ἔχοντα βληθῆναι εἰς τὸ πῦρ τὸ αἰώνιον.

8. ει δε η χειρ σου η ο πους σου σκανδαλιζει σε εκκοψον αυτα και βαλε απο σου καλον σοι εστιν εισελθειν εις την ζωην χωλον η κυλλον η δυο χειρας η δυο ποδας εχοντα βληθηναι εις το πυρ το αιωνιον 8. ei de e cheir soυ e o poυs soυ skandalizei se ekkopson aυta kai βale apo soυ kalon soi estin eiselthein eis ten zoen cholon e kυllon e dυo cheiras e dυo podas echonta βlethenai eis to pυr to aionion

8 Now if your hand or your foot is offending you, cut (both of) them off and cast (them) from you. It is good for you to enter into life lame or crippled, (rather) than to be cast into the everlasting fire, having two hands or two feet.

8. Wherefore if thy hand or thy foot offend thee, cut them off, and cast them from thee: it is better for thee to enter into life halt or maimed, rather than having two hands or two feet to be cast into everlasting fire.

8. Men dersom din Haand eller din Fod forarger dig, da hug den af og kast den fra dig. Det er dig bedre, at gaae halt eller enKrøbling ind til Livet, end at have to Hænder og to Fødder, og kastes i den evige Ild.

8. Är det så att din hand, eller din fot är dig till förargelse, så hugg honom af, och kastan ifrå dig; bättre är dig ingå uti lifvet halt, eller lemmalös, än du skulle hafva två händer och två fötter, och kastas i evinnerlig eld.

8. Agga kui sinno kässi ehk sinno jalg sind pahhandab, siis raiu neid ärra, ja heida ennesest ärra; parrem on sul, et sinna jallota ehk wiggane ello sisse lähhäd, kui et sul kaks kät ehk kaks jalga on, ja sind iggawesse tullesse heidetakse.

8. Jei tavo ranka ar koja traukia tave nusidėti, nukirsk ją ir mesk šalin. Geriau tau sužalotam ar luošam įeiti į gyvenimą, negu su abiem rankom ir kojom būti įmestam į amžiną ugnį.

8. So aber deine Hand oder dein Fuß dich ärgert, so haue ihn ab und wirf ihn von dir. Es ist besser, daß du zum Leben lahm oder als Krüppel eingehst, denn daß du zwei Hände oder zwei Füße hast und wirst in das höllische Feuer geworfen.

8. Que si ta main ou ton pied te fait tomber dans le péché, coupe-les, et jette-les loin de toi; car il vaut mieux que tu entres boiteux ou manchot dans la vie, que d'avoir deux pieds ou deux mains, et d'être jeté dans le feu éternel.

8. Por tanto, si tu mano o tu pié te fuere ocasión de caer, córtalos y échalos de tí: mejor te es entrar cojo o manco a la vida, que teniendo dos manos o dos piés ser echado al fuego eterno.

8 Indien dan uw hand of uw voet u ergert, houwt ze af en werpt ze van u. Het is u beter, tot het leven in te gaan, kreupel of verminkt zijnde, dan twee handen of twee voeten hebbende, in het eeuwige vuur geworpen te worden.

8. Przetoż jeźli ręka twoja albo noga twoja gorszy cię, odetnij ją i zarzuć od siebie; lepiej jest tobie wnijść do żywota chromym albo ułomnym, niżeli dwie ręce albo dwie nogi mając, wrzuconym być do ognia wiecznego.

8. Ha pedig a te [6†] kezed vagy a te lábad megbotránkoztat téged, vágd le azokat és vesd el magadtól; jobb néked az életre sántán vagy csonkán bemenned, hogynem két kézzel vagy két lábbal vettetned az örök tűzre.

8 Если же рука твоя или нога твоя соблазняет тебя, отсеки их и брось от себя: лучше тебе войти в жизнь без руки или без ноги, нежели с двумя руками и с двумя ногами быть ввержену в огонь вечный;

8. Коли ж рука твоя або нога твоя блазнить тебе, відотни її, та й кинь од себе: лучче тобі ввійти в життє кривим або калїкою, нїж мавши дві руцї чи дві нозї, бути вкинутим ув огонь вічний.

9 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.

9 Jos silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi. Sinulle on parempi, että silmäpuolena käyt elämään sisälle kuin, että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.

9. Ja jos silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs. Parempi on sinun silmäpuolena elämään sisälle mennä, kuin että sinulla olis kaksi silmää, ja sinä heitettäisiin helvetin tuleen.

9. Ja jos sinun silmäs pahenda sinun nijn puhcaise se ulos ja heitä pois tykös. Parambi on sinun elämään mennä silmäpuolla cuin sinulla olis caxi silmä ja heitetäisin helwetin tuleen.

9. Ja ios sinun silmes pahendapi sinun/ nin puhckais se wlgos/ ia heite pois tykees. Parambi on sinun elemehen siselkieudhe silmepoolla/ quin sinulla olis caxi silme/ ia heiteteisin heluetin Tuleen. (Ja jos sinun silmäsi pahentaapi sinun/ niin puhkaise se ulos/ ja heitä pois tykösi. Parempi on sinun elämähän sisälle käydä silmäpuolella/ kuin sinulla olisi kaksi silmää/ ja heitettäisiin helwetin tuleen.)

9. καὶ εἰ ὁ ὀφθαλμός σου σκανδαλίζει σε, ἔξελε αὐτὸν καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· καλόν σοί ἐστι μονόφθαλμον εἰς τὴν ζωὴν εἰσελθεῖν, ἢ δύο ὀφθαλμοὺς ἔχοντα βληθῆναι εἰς τὴν γέενναν τοῦ πυρός.

9. και ει ο οφθαλμος σου σκανδαλιζει σε εξελε αυτον και βαλε απο σου καλον σοι εστιν μονοφθαλμον εις την ζωην εισελθειν η δυο οφθαλμους εχοντα βληθηναι εις την γεενναν του πυρος 9. kai ei o ofthalmos soυ skandalizei se eksele aυton kai βale apo soυ kalon soi estin monofthalmon eis ten zoen eiselthein e dυo ofthalmoυs echonta βlethenai eis ten geennan toυ pυros

9 And if your eye is offending you, pluck it out and cast it from you. It is good for you to enter into life one-eyed, (rather) than having two eyes, (and) to be cast into the hell of fire.

9. And if thine eye offend thee, pluck it out, and cast it from thee: it is better for thee to enter into life with one eye, rather than having two eyes to be cast into hell fire.

9. Og dersom dit Øie forarger dig, da riv det ud og kast det fra dig. Det er dig bedre, at gaae eenøiet ind til Livet, end at have to Øine, og kastes i Helvedes Ild.

9. Och är det så att ditt öga är dig till förargelse, rif det ut, och kastat ifrå dig; bättre är dig, att du ingår uti lifvet enögder, än du skulle hafva tu ögon, och kastas i helvetes eld.

9. Ja kui sinno silm sind pahhandab, kissu tedda wälja, ja wiska ennesest ärra; parrem on sul, et sinna ühhe silmaga ello sisse lähhäd, kui et sul kaks silma on, ja sind pörgo tullesse heidetakse.

9. Ir jeigu tavo akis traukia tave nusidėti, išlupk ją ir mesk šalin. Tau geriau vienakiui įeiti į gyvenimą, negu su abiem akim būti įmestam į pragaro ugnį.

9. Und so dich dein Auge ärgert, reiß es aus und wirf's von dir. Es ist dir besser, daß du einäugig zum Leben eingehest, denn daß du zwei Augen habest und wirst in das höllische Feuer geworfen.

9. Et si ton œil te fait tomber dans le péché, arrache-le, et jette-le loin de toi; car il vaut mieux que tu entres dans la vie n'ayant qu'un œil, que d'avoir deux yeux, et d'être jeté dans la géhenne du feu.

9. Y si tu ojo te es ocasión de caer, sácale, y échale de tí; que mejor te es entrar con un ojo en la vida, que teniendo dos ojos ser echado al fuego del infierno.

9 En indien uw oog u ergert, trekt het uit, en werpt het van u. Het is u beter, maar een oog hebbende, tot het leven in te gaan, dan twee ogen hebbende, in het helse vuur geworpen te worden.

9. A jeźli cię oko twoje gorszy, wyłup je i zarzuć od siebie; lepiej jest tobie jednookim wnijść do żywota, niżeli oba oczy mając, być wrzuconym do ognia piekielnego.

9. És ha a te szemed botránkoztat meg téged, vájd ki azt és vesd el magadtól; jobb néked félszemmel bemenned az életre, hogynem két szemmel vettetned a gyehenna tüzére.

9 и если глаз твой соблазняет тебя, вырви его и брось от себя: лучше тебе с одним глазом войти в жизнь, нежели с двумя глазами быть ввержену в геенну огненную.

9. І коли око твоє блазнить тебе, вирви його, та й кинь од себе: лучче тобі увійти в життє однооким, анїж мавши дві оцї, бути вкинутим ув огняне пекло.

10 Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.

10 Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään* näistä pienistä, sillä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa aina näkevät Isäni kasvot, joka on taivaissa.

10. Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa.

10. Cadzocat ettet te cadzo ylön yhtäkän näistä pienimmist: sillä minä sanon teille: heidän Engelins Taiwais näkewät aina minun Isäni caswon joca on Taiwais.

10. Catzocat ettet te ylencatzo ychte neiste pienimist/ Sille mine sanon teille/ että heiden Engelins Taiuaisa/ aina näkeuet minun Iseni caswon/ ioca on Taiuaisa. (Katsokaat ettet te ylenkatso yhtään näistä pienimmistä/ Sillä minä sanon teille/ että heidän enkelinsä taiwaissa/ aina näkewät minun Isäni kaswon/ joka on taiwaissa.)

10. Ὁρᾶτε μὴ καταφρονήσητε ἑνὸς τῶν μικρῶν τούτων· λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οἱ ἄγγελοι αὐτῶν ἐν οὐρανοῖς διὰ παντὸς βλέπουσι τὸ πρόσωπον τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν οὐρανοῖς.

10. ορατε μη καταφρονησητε ενος των μικρων τουτων λεγω γαρ υμιν οτι οι αγγελοι αυτων εν ουρανοις δια παντος βλεπουσιν το προσωπον του πατρος μου του εν ουρανοις 10. orate me katafronesete enos ton mikron toυton lego gar υmin oti oi aggeloi aυton en oυranois dia pantos βlepoυsin to prosopon toυ patros moυ toυ en oυranois

10 See° that you° do not despise one of these little ones; for* I say to you°, that in the heavens their messengers are always looking at the face of my Father (who is) in the heavens.

10. Take heed that ye despise not one of these little ones; for I say unto you, That in heaven their angels do always behold the face of my Father which is in heaven.

10. Seer til, at I ikke foragte een af disse Smaa; thi jeg siger Eder: deres Engle i Himlene see altid min Faders Ansigt, som er i Himlene.

10. Ser till, att I förakten ingen af dessa små; ty jag säger eder, att deras Änglar i himmelen se alltid mins Faders ansigte, i himlom.

10. Katske, et teie mitte üht neistsinnatsist pissokessist ärra ei pölga: sest minna ütlen teile, et nende inglid taewas allati näwad minno Issa palge, kes taewas on.

10. Žiūrėkite, kad nepaniekintumėte nė vieno iš šitų mažutėlių, nes, sakau jums, jų angelai danguje visuomet mato mano dangiškojo Tėvo veidą’‘.

10. Sehet zu, daß ihr nicht jemand von diesen Kleinen verachtet. Denn ich sage euch: Ihre Engel im Himmel sehen allezeit in das Angesicht meines Vaters im Himmel.

10. Prenez garde de ne mépriser aucun de ces petits; car je vous dis que dans les cieux leurs anges voient sans cesse la face de mon Père qui est aux cieux.

10. Mirád no tengáis en poco a alguno de estos pequeños; porque yo os digo que sus ángeles en los cielos ven siempre el rostro de mi Padre, que está en los cielos.

10 Ziet toe, dat gij niet een van deze kleinen veracht. Want Ik zeg ulieden, dat hun engelen, in de hemelen, altijd zien het aangezicht Mijns Vaders, Die in de hemelen is.

10. Patrzajcież, abyście nie gardzili żadnym z tych maluczkich; albowiem wam powiadam, iż Aniołowie ich w niebiesiech zawsze patrzą na oblicze Ojca mojego, który jest w niebiesiech.

10. Meglássátok, hogy eme kicsinyek közül egyet is meg ne utáljatok; mert mondom néktek, [7†] hogy az ő angyalaik a mennyekben mindenkor látják az én mennyei Atyám orczáját.

10 Смотрите, не презирайте ни одного из малых сих; ибоговорю вам, что Ангелы их на небесах всегда видят лице Отца Моего Небесного.

10. Гледїть, щоб не погордувати одним із малих сих: глаголю бо вам: Що ангели їх на небі по всяк час бачять лице Отця мого небесного.

11 (Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.)

11 (Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.)

11. Sillä Ihmisen Poika tuli autuaaksi tekemään sitä, mikä kadonnut oli.

11. Sillä ihmisen Poica tuli autuaxi tekemän sitä cuin cadonnut oli.

11. Sille että Inhimisen Poica tuli wapauttaman/ site quin catonut oli. (Sillä että Ihmisen Poika tuli wapauttaman/ sitä kuin kadonnut oli.)

11. ἦλθε γὰρ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου σῶσαι τὸ ἀπολωλός.

11. ηλθεν γαρ ο υιος του ανθρωπου σωσαι το απολωλος 11. elthen gar o υios toυ anthropoυ sosai to apololos

11 For* the Son of Man came to save what has been lost. {Similar: Mat 18:12-14, Luk 15:3-7}

11. For the Son of man is come to save that which was lost.

11. Thi Menneskens Søn er kommen at frelse det, som var fortabt.

11. Ty menniskones Son är kommen till att frälsa det som förtappadt var.

11. Sest innimesse Poeg on tulnud önsaks teggema, mis on ärrakaddunud.)

11. ‘‘Žmogaus Sūnus atėjo gelbėti, kas buvo pražuvę.

11. Denn des Menschen Sohn ist gekommen, selig zu machen, das verloren ist.

11. Car le Fils de l'homme est venu pour sauver ce qui était perdu.

11. Porque el Hijo del hombre es venido para salvar lo que se había perdido.

11 Want de Zoon des mensen is gekomen om zalig te maken, dat verloren was.

11. Przyszedł bowiem Syn człowieczy, aby zbawił to, co było zginęło.

11. Mert az embernek Fia [8†] azért jött, hogy megtartsa, a mi elveszett vala.

11 Ибо Сын Человеческий пришел взыскать и спасти погибшее.

11. Син бо чоловічий прийшов спасати загублене.

12 Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?

12 Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?

12. Mitä te luulette? jos jollakin ihmisellä olis sata lammasta, ja yksi heistä eksyis: eikö hän jättäisi yhdeksänkymmentä ja yhdeksän, ja menis vuorelle, ja etsis eksynyttä?

12. Mitä te luuletta? jos jollakin ihmisellä olis sata lammast ja yxikin heistä exyis? eikö hän jätäis yhdexänkymmendä ja yhdexän wuorille ja menis ja edzeis sitä exynyttä?

12. Mite te luletta? Jos iollakin Inhimiselle olis sata lammast/ ia yxi heiste exyis? Eikö hen iätäis ne yhdexenkymme'd ia yhdexen mäghillen/ ia menis/ ia etzeis site exynyttä? (Mitä te luulette? Jos jollakin ihmisellä olisi sata lammasta/ ja yksi heistä eksyisi? Eikö hän jättäisi ne yhdeksänkymmentä ja yhdeksän mäkeen/ ja menisi/ ja etsisi sitä eksynyttä?)

12. Τί ὑμῖν δοκεῖ; ἐὰν γένηταί τινι ἀνθρώπῳ ἑκατὸν πρόβατα καὶ πλανηθῇ ἓν ἐξ αὐτῶν, οὐχὶ ἀφεὶς τὰ ἐνενήκοντα ἐννέα ἐπὶ τὰ ὄρη πορευθεὶς ζητεῖ τὸ πλανώμενον;

12. τι υμιν δοκει εαν γενηται τινι ανθρωπω εκατον προβατα και πλανηθη εν εξ αυτων ουχι αφεις τα εννενηκονταεννεα επι τα ορη πορευθεις ζητει το πλανωμενον 12. ti υmin dokei ean genetai tini anthropo ekaton proβata kai planethe en eks aυton oυchi afeis ta ennenekontaennea epi ta ore poreυtheis zetei to planomenon

12 What are you° thinking? If there should happen to (be) any man (who has) a hundred sheep, and one out of them might be misled, does he not seek the one which is misled, having left the ninety nine (and) having traveled on the mountains?

12. How think ye? if a man have an hundred sheep, and one of them be gone astray, doth he not leave the ninety and nine, and goeth into the mountains, and seeketh that which is gone astray?

12. Hvad tykkes Eder? Om et Menneske havde hundrede Faar, og eet af dem foer vild, forlader han ikke de ni og halfremsindstyve, og gaaer paa Bjergene, og leder efter det, som er faret vild?

12. Huru synes eder? Om en menniska hade hundrade får, och ett af dem fore vill; öfvergifver hon icke de nio och niotio på bergen, och går bort, och söker efter det som for vill?

12. Mis teie arwate? Kui ühhel innimessel sadda lammast olleks, ja üks neist peaks ärraeksima, eks temma jättaks neid ühheksaküm̃end peäle ühheksa, ja lähhäks mäggede peäle, ja otsiks sedda, mis ärraeksinud.

12. Kaip jums atrodo: jeigu kas turėtų šimtą avių ir viena nuklystų, argi jis nepaliktų devyniasdešimt devynių ir neitų į kalnus ieškoti nuklydusios?

12. Was dünkt euch? Wenn irgend ein Mensch hundert Schafe hätte und eins unter ihnen sich verirrte: läßt er nicht die neunundneunzig auf den Bergen, geht hin und sucht das verirrte?

12. Que vous en semble? Si un homme a cent brebis, et qu'il y en ait une égarée, ne laisse-t-il pas les quatre-vingt-dix-neuf sur les montagnes, pour s'en aller chercher celle qui s'est égarée?

12. ¿Qué os parece? Si tuviese algún hombre cien ovejas, y se perdiese una de ellas, ¿no iría por los montes, dejadas las noventa y nueve, a buscar la que se había perdido?

12 Wat dunkt u, indien enig mens honderd schapen had, en een uit dezelve afgedwaald ware, zal hij niet de negen en negentig laten, en op de bergen heengaande, het afgedwaalde zoeken?

12. Co się wam zda? Gdyby który człowiek miał sto owiec, a zabłąkałaby się jedna z nich, azaż nie zostawia onych dziewięćdziesięciu i dziewięciu, a poszedłszy na góry, nie szuka zbłąkanej?

12. Mit gondoltok? Ha valamely embernek száz juha [9†] van, és egy azok közül eltévelyedik: vajjon a kilenczvenkilenczet nem hagyja-é ott, és a hegyekre menvén, nem keresi-é azt, a melyik eltévelyedett?

12 Как вам кажется? Если бы у кого было сто овец, и одна из них заблудилась, то не оставит ли он девяносто девять в горах и не пойдет ли искать заблудившуюся?

12. Як вам здаєть ся? коли буде в якого чоловіка сотня овечок, та заблудить одна з них, чи не покине він девятьдесять і девять, та не пійде в гори, й не шукати ме заблудної?

13 Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.

13 Ja jos hän sen löytää totisesti sanon teille: hän iloitsee siitä enemmän kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.

13. Ja jos niin tapahtuu, että hän löytää sen, totisesti sanon minä teille: hän iloitsee enemmin siitä kuin yhdeksästäkymmenestä ja yhdeksästä, jotka ei eksyneet.

13. Ja jos nijn tapahtu että hän löytä hänen totisest sanon minä teille: hän iloidze enämmin sijtä cuin yhdexästäkymmenestä ja yhdexäst jotca ei exynet.

13. Ja ios nin tapactu/ että hen leutepi henen/ Totisesta sano' mine teille/ hen iloitzepi enämin sen ylitze/ quin yhdexenkymmenen ia yhdexen/ iotca eiuet exynyuet. (Ja jos niin tapahtuu/ että hän löytääpi hänen/ Totisesti sanon minä teille/ hän iloitseepi enemmin sen ylitse/ kuin yhdeksänkymmenen ja yhdeksän/ jotka eiwät eksyneet.)

13. καὶ ἐὰν γένηται εὑρεῖν αὐτό, ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι χαίρει ἐπ’ αὐτῷ μᾶλλον ἢ ἐπὶ τοῖς ἐνενήκοντα ἐννέα τοῖς μὴ πεπλανημένοις.

13. και εαν γενηται ευρειν αυτο αμην λεγω υμιν οτι χαιρει επ αυτω μαλλον η επι τοις εννενηκονταεννεα τοις μη πεπλανημενοις 13. kai ean genetai eυrein aυto amen lego υmin oti chairei ep aυto mallon e epi tois ennenekontaennea tois me peplanemenois

13 And if he happens to find it, assuredly I am saying to you°, He rejoices over it more than over the ninety nine which have not been misled.

13. And if so be that he find it, verily I say unto you, he rejoiceth more of that sheep, than of the ninety and nine which went not astray.

13. Og Hænder det sig, at han finder det, sandelig siger jeg Eder, at han glæder sig mer over det, end over de ni og halvfemsindstyve, som ikke fore vild.

13. Och händer det så, att hon finner det igen, sannerliga säger jag eder, hon gläds mera deröfver, än öfver de nio och niotio, som icke foro vill.

13. Ja kui se juhtub, et temma sedda leiab, töest minna ütlen teile, et temma selle pärrast röömsam on, kui nende ühheksakümne peäle ühheksa pärrast, mis mitte ep olle ärraeksinud.

13. Ir jei surastų­iš tiesų sakau jums­jis džiaugtųsi dėl jos labiau negu dėl devyniasdešimt devynių, kurios nebuvo nuklydusios.

13. Und so sich's begibt, daß er's findet, wahrlich ich sage euch, er freut sich darüber mehr denn über die neunundneunzig, die nicht verirrt sind.

13. Et s'il arrive qu'il la trouve, je vous dis en vérité qu'il en a plus de joie, que des quatre-vingt-dix-neuf qui ne se sont point égarées.

13. Y si aconteciese hallarla, de cierto os digo, que más se goza de aquella, que de las noventa y nueve que no se perdieron.

13 En indien het geschiedt, dat hij hetzelve vindt, voorwaar zeg Ik u, dat hij zich meer verblijdt over hetzelve, dan over de negen en negentig, die niet afgedwaald zijn geweest.

13. A jeźli mu się zdarzy, znaleźć ją, zaprawdę powiadam wam, że się z niej bardziej raduje, niż z onych dziewięćdziesięciu i dziewięciu nie zbłąkanych.

13. És ha történetesen megtalálja azt, bizony mondom néktek, inkább örvend azon, mint a kilenczvenkilenczen, a mely el nem tévelyedett.

13 и если случится найти ее, то, истинно говорю вам, он радуется о ней более, нежели о девяноста девяти незаблудившихся.

13. І коли доведеть ся знайти її, істино глаголю вам, що веселить ся над нею більше, нїж над девятьдесять і девятьма, що не заблудили.

14 Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.

14 Niin ei taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä hukkuisi."

14. Niin ei ole myös teidän Isänne tahto, joka on taivaissa, että joku näistä pienimmistä hukkuis.

14. Nijn ei ole myös teidän taiwallisen Isänne tahto että jocu näistä pienimmist huckuis.

14. Ei ole mös nin teiden Taiualisen Isenne tachto/ että yxiken neiste wähimiste huckuis. (Ei ole myös niin teidän Taiwaallisen Isänne tahto/ että yksikään näistä wähimmistä hukkuisi.)

14. οὕτως οὐκ ἔστι θέλημα ἔμπροσθεν τοῦ πατρὸς ὑμῶν τοῦ ἐν οὐρανοῖς ἵνα ἀπόληται εἷς τῶν μικρῶν τούτων.

14. ουτως ουκ εστιν θελημα εμπροσθεν του πατρος υμων του εν ουρανοις ινα αποληται εις των μικρων τουτων 14. oυtos oυk estin thelema emprosthen toυ patros υmon toυ en oυranois ina apoletai eis ton mikron toυton

14 So it is also not the will before your° Father (who is) in the heavens, that* one of these little ones should perish. {Mat 18:15-35; no parallel.}

14. Even so it is not the will of your Father which is in heaven, that one of these little ones should perish.

14. Saaledes er det ikke Eders himmelske Faders Villie, at een af diss Smaa skal fortabes.

14. Så är ock icke edar himmelske Faders vilje, att någor af dessa små skall borttappad varda.

14. Nenda ep olle ka mitte teie issa tahtminne, kes taewas on, et üks neist pissokessist peaks hukka sama.

14. Taip ir jūsų Tėvas, kuris danguje, nenori, kad pražūtų bent vienas iš šitų mažutėlių’‘.

14. Also auch ist's vor eurem Vater im Himmel nicht der Wille, daß jemand von diesen Kleinen verloren werde.

14. Ainsi la volonté de votre Père qui est aux cieux n'est pas qu'un seul de ces petits se perde.

14. Así no es la voluntad de vuestro Padre, que está en los cielos, que se pierda uno de estos pequeños.

14 Alzo is de wil niet uws Vaders, Die in de hemelen is, dat een van deze kleinen verloren ga.

14. Tak nie jest wola Ojca waszego, który jest w niebiesiech, aby zginął jeden z tych maluczkich.

14. Ekképen a ti mennyei Atyátok sem akarja, hogy egy is elveszszen e kicsinyek közül.

14 Так, нет воли Отца вашего Небесного, чтобы погиб один из малых сих.

14. Так нема волї перед Отцем вашим, що на небі, щоб загинув один із сих малих.

15 Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.

15 Jos veljesi tekee syntiä sinua vastaan, mene ja nuhtele häntä kahden kesken. Jos hän sinua kuulee, olet voittanut veljesi.

15. Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljes voittanut.

15. Mutta jos sinun weljes ricko sinua wastan nijn mene ja nuhtele händä cahden kesken. Jos hän sinua cuule nijns olet weljes woittanut.

15. Mutta ios sinun welies wastas ricko/ nin mene ia rangaise hende/ sinun keskenes ia henen yxinens. Jos hen sinua cwle/ Nin sine olet woitoxi sanut sinun welies. (Mutta jos sinun weljesi wastaasi rikkoo/ niin mene ja rankaise häntä/ sinun keskenäsi ja hänen yksinänsä. Jos hän sinua kuulee/ Niin sinä olet woitoksi saanut sinun weljesi.)

15. Ἐὰν δὲ ἁμαρτήσῃ εἰς σὲ ὁ ἀδελφός σου, ὕπαγε ἔλεγξον αὐτὸν μεταξὺ σοῦ καὶ αὐτοῦ μόνου· ἐάν σου ἀκούσῃ, ἐκέρδησας τὸν ἀδελφόν σου·

15. εαν δε αμαρτηση εις σε ο αδελφος σου υπαγε και ελεγξον αυτον μεταξυ σου και αυτου μονου εαν σου ακουση εκερδησας τον αδελφον σου 15. ean de amartese eis se o adelfos soυ υpage kai elegkson aυton metaksυ soυ kai aυtoυ monoυ ean soυ akoυse ekerdesas ton adelfon soυ

15 Now if your brother sins against {Greek: at or toward} you, go and reprove him, (the sin is) between you and him only; if he hears you, you (have) gained your brother.

15. Moreover if thy brother shall trespass against thee, go and tell him his fault between thee and him alone: if he shall hear thee, thou hast gained thy brother.

15. Men om din Broder synder imod dig, gak hen, og straf ham imellem dig og ham alene; hører han dig, da har du vundet din Broder.

15. Men om din broder syndar dig emot, så gack och straffa honom emellan dig och honom allena; hörer han dig, så hafver du förvärfvat din broder;

15. Agga kui sinno wend sinno wasto eksib, siis minne ja nomi tedda ennese ja temma keskis ükspäinis; kui temma sind kuleb, siis olled sinna omma weña kassuks sanud.

15. ‘‘Jei tavo brolis tau nusidėtų, eik ir pasakyk jam apie jo kaltę prie keturių akių. Jeigu jis paklausys tavęs, tu laimėjai savo brolį.

15. Sündigt aber dein Bruder an dir, so gehe hin und strafe ihn zwischen dir und ihm allein. Hört er dich, so hast du deinen Bruder gewonnen.

15. Si ton frère a péché contre toi, va et reprends-le entre toi et lui seul; s'il t'écoute, tu as gagné ton frère.

15. Por tanto si tu hermano pecare contra tí, vé, y redargúyele entre tí y él solo: si te oyere, ganado has a tu hermano.

15 Maar indien uw broeder tegen u gezondigd heeft, ga heen en bestraf hem tussen u en hem alleen; indien hij u hoort, zo hebt gij uw broeder gewonnen.

15. A jeźliby zgrzeszył przeciwko tobie brat twój, idź, strofuj go między tobą i onym samym: jeźli cię usłucha, pozyskałeś brata twego.

15. Ha pedig a te atyádfia vétkezik ellened, menj el és dorgáld [10†] meg őt négy szem között: ha hallgat rád, megnyerted a te atyádfiát;

15 Если же согрешит против тебя брат твой, пойди и обличи его между тобою и им одним; еслипослушает тебя, то приобрел ты брата твоего;

15. Коли ж погрішить проти тебе брат твій, ійди й обличи його між тобою й ним самим. Коли послухає тебе, здобув єси брата твого;

16 Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla'.

16 Mutta ellei hän kuule, ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, jotta jokainen asia tulisi vahvistetuksi kahden tai kolmen todistajan sanalla.

16. Mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssas, että kaikki asia kahden eli kolmen todistajan suussa olis.

16. Jos ei hän sinua cuule nijn ota yxi eli caxi cansas että caicki asiat cahden eli colmen todistajan suus olisit.

16. Jos ei hen sinua cwle/ Nin ota wiele nyt yxi eli caxi cansas/ senpäle että caiki asiat pite cahden taicka colmen todhistaian suusa seisoman. (Jos ei hän sinua kuule/ Niin ota wielä nyt yksi eli kaksi kanssasi/ senpäälle että kaikki asiat pitää kahden taikka kolmen todistajan suussa seisomaan.)

16. ἐὰν δὲ μὴ ἀκούσῃ, παράλαβε μετὰ σοῦ ἔτι ἕνα ἢ δύο, ἵνα ἐπὶ στόματος δύο μαρτύρων ἢ τριῶν σταθῇ πᾶν ῥῆμα.

16. εαν δε μη ακουση παραλαβε μετα σου ετι ενα η δυο ινα επι στοματος δυο μαρτυρων η τριων σταθη παν ρημα 16. ean de me akoυse paralaβe meta soυ eti ena e dυo ina epi stomatos dυo martυron e trion stathe pan rema

16 But if he does not hear (you), take with you one or two more, in order that, ‘at the mouth of two or three witnesses every declaration should be established.’ {Deu 19:15}

16. But if he will not hear thee, then take with thee one or two more, that in the mouth of two or three witnesses every word may be established.

16. Men hører han dig ikke, da tag endnu Een eller To med dig, paa det at Sagen maa blive fast efter to eller tre Vidners Mund.

16. Men hörer han dig icke, så tag ännu med dig en eller två, på det all sak skall bestå vid tvegge eller tregge vittnes mun.

16. Agga kui temma sind ei kule, siis wotta weel üks ehk kaks ennesega, et keik assi kahhe ellik kolme tunnistaja suus seisaks.

16. O jei nepaklausytų, pasiimk su savimi dar vieną ar du, kad ‘dviejų ar trijų liudytojų parodymais būtų patvirtintas kiekvienas žodis’.

16. Hört er dich nicht, so nimm noch einen oder zwei zu dir, auf daß alle Sache bestehe auf zweier oder dreier Zeugen Mund.

16. Mais s'il ne t'écoute pas, prends avec toi encore une ou deux personnes, afin que tout soit réglé sur la parole de deux ou de trois témoins.

16. Mas, si no te oyere, toma aun contigo uno o dos, para que en boca de dos o de tres testigos conste toda palabra.

16 Maar indien hij u niet hoort, zo neem nog een of twee met u; opdat in den mond van twee of drie getuigen alle woord besta.

16. Ale jeźli cię nie usłucha, przybierz do siebie jeszcze jednego albo dwóch, aby w uściech dwóch albo trzech świadków stanęło każde słowo.

16. Ha pedig nem hallgat rád, végy magad mellé még egyet vagy kettőt, hogy [11†] két vagy három tanú vallomásával erősíttessék minden szó.

16 если же не послушает, возьми с собою еще одного или двух, дабы устами двух или трех свидетелей подтвердилось всякое слово;

16. коли ж не послухає, візьми з собою ще одного або двох, щоб при устах двох сьвідків, або трьох, стало кожне слово.

17 Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.

17 Mutta ellei hän heitä kuule, ilmoita seurakunnalle. Ellei hän seurakuntaakaan kuule, olkoon hän sinulle niin kuin pakana ja veronkantaja.

17. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.

17. Ellei hän nijtä cuule nijn sano seuracunnalle ellei hän seuracunda cuule nijn pidä händä pacanana ja Publicanina.

17. Ellei hen nijte cwle/ nin sano Seurakunnalle. Ellei hen Seurakunda cwle/ Nin pidhe hende ninquin Pacana ia Publicani. (Ellei hän niitä kuule/ niin sano seurakunnalle. Ellei hän seurakuntaa kuule/ Niin pidä häntä niinkuin pakana ja publikaani.)

17. ἐὰν δὲ παρακούσῃ αὐτῶν, εἰπὲ τῇ ἐκκλησίᾳ· ἐὰν δὲ καὶ τῆς ἐκκλησίας παρακούσῃ, ἔστω σοι ὥσπερ ὁ ἐθνικὸς καὶ ὁ τελώνης.

17. εαν δε παρακουση αυτων ειπε τη εκκλησια εαν δε και της εκκλησιας παρακουση εστω σοι ωσπερ ο εθνικος και ο τελωνης 17. ean de parakoυse aυton eipe te ekklesia ean de kai tes ekklesias parakoυse esto soi osper o ethnikos kai o telones

17 But if he refuses to hear them, tell it to the congregation*, and if he also refuses to hear the congregation*, let him be just-like the Gentile and the tax collector to you.

17. And if he shall neglect to hear them, tell it unto the church: but if he neglect to hear the church, let him be unto thee as an heathen man and a publican.

17. Men hører han dem ikke, da siig Menigheden det; men hører han ikke Menigheden, da skal han være for dig ligesom en Hedning og Tolder.

17. Hörer han dem icke, så säg det församlingene; hörer han icke församlingena, så håll honom såsom en Hedning och Publican.

17. Agga kui tem̃a neid ei kule, siis aña koggodussele teäda. Agga kui tem̃a koggodustki ei kule, siis olgo ta sinno melest kui üks paggan ja tölner.

17. Jeigu jis jų nepaklausytų, pranešk bažnyčiai. O jei neklausys nė bažnyčios, tebūna jis tau kaip pagonis ir muitininkas.

17. Hört er die nicht, so sage es der Gemeinde. Hört er die Gemeinde nicht, so halt ihn als einen Zöllner oder Heiden.

17. Que s'il ne daigne pas les écouter, dis-le à l'Église; et s'il ne daigne pas écouter l'Église, regarde-le comme un païen et un péager.

17. Y si no oyere a ellos, dílo a la iglesia; y si no oyere a la iglesia ténle por un gentil, y un publicano.

17 En indien hij denzelven geen gehoor geeft; zo zeg het der gemeente; en indien hij ook der gemeente geen gehoor geeft, zo zij hij u als de heiden en de tollenaar.

17. A jeźliby ich nie usłuchał, powiedz zborowi; a jeźliby zboru nie usłuchał, niech ci będzie jako poganin i celnik.

17. Ha azokra nem hallgat, mondd meg a gyülekezetnek; ha a gyülekezetre sem hallgat, [12†] legyen előtted olyan, mint a pogány és a vámszedő.

17 если же не послушает их, скажи церкви; а если и церкви не послушает, то да будет он тебе, как язычник и мытарь.

17. Коли ж не послухає їх, скажи церкві. Коли ж і церкви не послухає, нехай буде тобі, як поганин і митник.

18 Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.

18 Totisesti sanon teille: kaikki minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.

18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.

18. Totisest sanon minä teille: Caicki mitä te maan päällä sidotta pitä myös oleman sidotut Taiwais: Ja caicki mitä te päästättä maan päällä pitä myös oleman päästetyt Taiwais.

18. Totisesta mine sanon teille/ Caiki mite te maan päle sidhotta/ pite mös Taiuas oleman sidhottudh. Ja caicki mite te pästet maan päle/ pite mös Taiuas oleman pästetydh. (Totisesti minä sanon teille/ Kaikki mitä te maan päällä sidottu/ pitää myös taiwaassa oleman sidottuna. Ja kaikki mitä te päästät maan päällä/ pitää myös taiwaassa oleman päästetyt.)

18. Ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὅσα ἐὰν δήσητε ἐπὶ τῆς γῆς, ἔσται δεδεμένα ἐν τῷ οὐρανῷ, καὶ ὅσα ἐὰν λύσητε ἐπὶ τῆς γῆς, ἔσται λελυμένα ἐν τῷ οὐρανῷ.

18. αμην λεγω υμιν οσα εαν δησητε επι της γης εσται δεδεμενα εν τω ουρανω και οσα εαν λυσητε επι της γης εσται λελυμενα εν τω ουρανω 18. amen lego υmin osa ean desete epi tes ges estai dedemena en to oυrano kai osa ean lυsete epi tes ges estai lelυmena en to oυrano

18 Assuredly, I am saying to you° again, As many things as you° may bind upon the earth will have (already) been bound in heaven, and as many things as you° may loose upon earth will have (already) been loosed in heaven.

18. Verily I say unto you, Whatsoever ye shall bind on earth shall be bound in heaven: and whatsoever ye shall loose on earth shall be loosed in heaven.

18. Sandelig siger jeg Eder: hvadsomhelst I binde paa Jorden, skal være bundet i Himmelen; og hvadsomhelst I løste paa Jorden, skal være løst i Himmelen.

18. Sannerliga säger jag eder: Allt det I binden på jordene, det skall vara bundet i himmelen; och allt det I lösen på jordene, det skall vara löst i himmelen.

18. Töest minna ütlen teile: mis teie ial Ma peäl seute, peab ka taewas seutud ollema, ja mis teie ial Ma peäl peästate, peab ka taewas peästetud ollema.

18. Iš tiesų sakau jums: ką tik jūs surišite žemėje, bus surišta ir danguje, ir ką tik atrišite žemėje, bus atrišta ir danguje’‘.

18. Wahrlich ich sage euch: Was ihr auf Erden binden werdet, soll auch im Himmel gebunden sein, und was ihr auf Erden lösen werdet, soll auch im Himmel los sein.

18. Je vous dis en vérité que tout ce que vous aurez lié sur la terre, sera lié dans le ciel; et tout ce que vous aurez délié sur la terre, sera délié dans le ciel.

18. De cierto os digo, que todo lo que ligareis en la tierra, será ligado en el cielo; y todo lo que desatareis en la tierra, será desatado en el cielo.

18 Voorwaar zeg Ik u: Al wat gij op de aarde binden zult, zal in den hemel gebonden wezen; en al wat gij op de aarde ontbinden zult, zal in den hemel ontbonden wezen.

18. Zaprawdę powiadam wam: Cokolwiek byście związali na ziemi, będzie związane i na niebie; a co byście rozwiązali na ziemi; będzie rozwiązane i na niebie.

18. Bizony mondom néktek: A mit megköttök a földön, [13†] a mennyben is kötve lészen; és a mit megoldotok a földön, a mennyben is oldva lészen.

18 Истинно говорю вам: что вы свяжете на земле, то будет связано на небе; и что разрешите на земле, то будет разрешено на небе.

18. Істино глаголю вам: Що звяжете на землї, буде звязане на небі; а що розвяжете на землї, буде розвязане на небі.

19 Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.

19 Vielä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä sopii mistä asiasta tahansa mitä he anovat, he saavat sen Isältäni joka on taivaissa."

19. Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on taivaissa.

19. Taas sanon minä teille: misä ikänäns asias caxi teistä sopiwat maan päällä jota he rucoilewat sen heidän pitä saaman minun Isäldäni joca on Taiwais.

19. Taas sano' mine teille/ Että misse ikenens cappalesa caxi teiste sopiuat maan päle/ iota he rucoleuat/ sen heiden pite saaman minun Iseldeni/ ioca on Taiuaisa. (Taas sanon minä teille/ Että missä ikänänsä kappaleessa kaksi teistä sopiwat maan päällä/ jota he rukoilewat/ sen heidän pitää saaman minun Isältäni/ joka on taiwaissa.)

19. Πάλιν ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἐὰν δύο ὑμῶν συμφωνήσωσιν ἐπὶ τῆς γῆς περὶ παντὸς πράγματος οὗ ἐὰν αἰτήσωνται, γενήσεται αὐτοῖς παρὰ τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν οὐρανοῖς.

19. παλιν λεγω υμιν οτι εαν δυο υμων συμφωνησωσιν επι της γης περι παντος πραγματος ου εαν αιτησωνται γενησεται αυτοις παρα του πατρος μου του εν ουρανοις 19. palin lego υmin oti ean dυo υmon sυmfonesosin epi tes ges peri pantos pragmatos oυ ean aitesontai genesetai aυtois para toυ patros moυ toυ en oυranois

19 Assuredly I say to you° again, that assuredly if two of you° agree together upon the earth concerning any matter, whatever they ask, it will happen for them from my Father (who is) in the heavens.

19. Again I say unto you, That if two of you shall agree on earth as touching any thing that they shall ask, it shall be done for them of my Father which is in heaven.

19. Atter siger jeg Eder, at dersom To af Eder blive enige paa Jorden om hvad for en Sag det er, at de ville bede det det skal vederfares dem af min Fader som er i Himlene.

19. Yttermera säger jag eder: Der två af eder komma öfverens på jordene, hvad ting det helst kan vara, som de bedja om, skall dem det vederfaras af minom Fader, som är i himlom.

19. Ta ütlen minna teile: Kui kaks teie seast ühhes nous on Ma peäl iggaühhe asja pärrast, mis nemmad ial palluwad, se peab neile sama minno Issa käest, kes taewas on.

19. ‘‘Ir dar sakau jums: jeigu du iš jūsų susitars žemėje prašyti bet kokio dalyko, jiems mano dangiškasis Tėvas jį suteiks.

19. Weiter sage ich euch: wo zwei unter euch eins werden, warum es ist, daß sie bitten wollen, das soll ihnen widerfahren von meinem Vater im Himmel.

19. Je vous dis encore, que si deux d'entre vous s'accordent sur la terre à demander quoi que ce soit, ils l'obtiendront de mon Père qui est aux cieux.

19. Dígoos además, que si dos de vosotros convinieren sobre la tierra, tocante a cualquiera cosa que pidieren, les será hecho por mi Padre, que está en los cielos.

19 Wederom zeg Ik u: Indien er twee van u samenstemmen op de aarde, over enige zaak, die zij zouden mogen begeren, dat die hun zal geschieden van Mijn Vader, Die in de hemelen is.

19. Zasię powiadam wam: Iż gdyby się z was dwaj zgodzili na ziemi o wszelką rzecz, o którą by prosili, stanie się im od Ojca mego, który jest w niebiesiech.

19. Ismét, mondom néktek, hogy ha ketten közületek [14†] egy akaraton lesznek a földön minden dolog felől, a mit csak kérnek, megadja nékik az én mennyei Atyám.

19 Истинно также говорю вам, что если двое из вас согласятся на земле просить о всяком деле, то, чего бы ни попросили, будет им от Отца Моего Небесного,

19. Знов глаголю вам: Що коли двоє з вас згодять ся на землї про всяку річ, якої просити муть, станеть ся їм від Отця мого, що на небі.

20 Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."

20 Sillä missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."

20. Sillä kussa kaksi taikka kolme tulevat kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.

20. Sillä cusa caxi taicka colme tulewat cocon minun nimeeni sijnä minä olen heidän keskelläns.

20. Sille että cusa caxi taicka colme coco'tuleuat * minun nimeeni/ sijne mine olen heiden keskellens. (Sillä että kussa kaksi taikka kolme kokoon tulewat minun nimeeni/ siinä minä olen heidän keskellänsä.)

20. οὗ γάρ εἰσι δύο ἢ τρεῖς συνηγμένοι εἰς τὸ ἐμὸν ὄνομα, ἐκεῖ εἰμι ἐν μέσῳ αὐτῶν.

20. ου γαρ εισιν δυο η τρεις συνηγμενοι εις το εμον ονομα εκει ειμι εν μεσω αυτων 20. oυ gar eisin dυo e treis sυnegmenoi eis to emon onoma ekei eimi en meso aυton

20 For* where two or three have been gathered together in my name, I am there in the midst of them.

20. For where two or three are gathered together in my name, there am I in the midst of them.

20. Thi hvor To eller Tre ere forsamlede i mit Navn, der er jeg midt iblandt dem.

20. Ty hvar två eller tre äro församlade i mitt Namn, der är jag midt ibland dem.

20. Sest kussa kaks ehk kolm minno nimmel on ühhes kous, seäl ollen minna kesk paikas nende seas.

20. Kur du ar trys susirinkę mano vardu, ten ir Aš esu tarp jų’‘.

20. Denn wo zwei oder drei versammelt sind in meinem Namen, da bin ich mitten unter ihnen.

20. Car où il y a deux ou trois personnes assemblées en mon nom, je suis là au milieu d'elles.

20. Porque donde están dos o tres congregados en mi nombre, allí estoy yo en medio de ellos.

20 Want waar twee of drie vergaderd zijn in Mijn Naam, daar ben Ik in het midden van hen.

20. Albowiem gdzie są dwaj albo trzej zgromadzeni w imię moje, tam jestem w pośrodku ich.

20. Mert a hol ketten vagy hárman egybegyűlnek az én nevemben, [15†] ott vagyok közöttük.

20 ибо, где двое или трое собраны во имя Мое, там Я посреди них.

20. Де бо двоє або троє зберуть ся в імя моє, там я посеред них.

21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"

21 Silloin Pietari meni Hänen luokseen ja sanoi Hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun tulee antaa anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, ihanko seitsemän kertaa?"

21. Silloin Pietari tuli hänen tykönsä, ja sanoi: Herra, kuinka usein minun pitää veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, antaman anteeksi? onko seitsemässä kerrassa kyllä?

21. Silloin Petari tuli hänen tygöns ja sanoi: Herra cuinga usein minun pitä weljelleni joca ricko minua wastan andaman andexi? Ongo seidzemes kerras kyllä?

21. Silloin Petari edheskeui henen tygens ia sanoi/ Herra/ Quinga wsein minun welie' ricko minua wasta'/ ia mine henelle antexianna'? Ongo seitzemen kerda kylle? (Silloin Petari edeskäwi hänen tykönsä ja sanoi/ Herra/ Kuinka usein minun weljeni rikkoo minua wastaan/ ja minä hänelle anteeksi annan? Onko seitsemän kertaa kyllä?)

21. Τότε προσελθὼν αὐτῷ ὁ Πέτρος εἶπε· Κύριε, ποσάκις ἁμαρτήσει εἰς ἐμὲ ὁ ἀδελφός μου καὶ ἀφήσω αὐτῷ; ἕως ἑπτάκις;

21. τοτε προσελθων αυτω ο πετρος ειπεν κυριε ποσακις αμαρτησει εις εμε ο αδελφος μου και αφησω αυτω εως επτακις 21. tote proselthon aυto o petros eipen kυrie posakis amartesei eis eme o adelfos moυ kai afeso aυto eos eptakis

21 Then Peter came near to him and said, Lord, how-often will my brother sin against {Greek: at or toward} me and I forgive him? Until seven-times?

21. Then came Peter to him, and said, Lord, how oft shall my brother sin against me, and I forgive him? till seven times?

21. Da gik Peter frem til ham og sagde: Herre! hvor ofte skal jeg forlade min Broder, som synder imod mig? indtil syv Gange?

21. Då steg Petrus fram till honom, och sade: Herre, huru ofta skall min broder synda emot mig, och jag skall förlåta honom det? Är sju resor nog?

21. Siis astus Peetrus temma jure ja ütles: Issand, mitto korda pean minna siis, kui mo wend minno wasto eksib, temmale andeks andma? ons kül seitse kord?

21. Tuomet Petras priėjo ir paklausė: ‘‘Viešpatie, kiek kartų turiu atleisti savo broliui, kai jis man nusideda? Ar iki septynių kartų?’‘

21. Da trat Petrus zu ihm und sprach: HERR, wie oft muß ich denn meinem Bruder, der an mir sündigt, vergeben? Ist's genug siebenmal?

21. Alors Pierre, s'étant approché, lui dit: Seigneur, combien de fois pardonnerai-je à mon frère, lorsqu'il péchera contre moi?

21. Entónces Pedro llegandose a él, dijo: Señor, ¿cuántas veces perdonaré a mi hermano que pecare contra mí? ¿hasta siete?

21 Toen kwam Petrus tot Hem, en zeide: Heere! hoe menigmaal zal mijn broeder tegen mij zondigen, en ik hem vergeven! Tot zevenmaal?

21. Tedy przystąpiwszy do niego Piotr, rzekł: Panie! wielekroć zgrzeszy przeciwko mnie brat mój, a odpuszczę mu? czyż aż do siedmiu kroć?

21. Ekkor hozzámenvén Péter, monda: Uram, hányszor lehet az én atyámfiának ellenem vétkezni, és néki megbocsátanom? még hétszer is?

21 Тогда Петр приступил к Нему и сказал: Господи! сколько раз прощать брату моему, согрешающему против меня? до семи ли раз?

21. Приступивши тодї Петр до Него, рече: Господи, скільки раз грішити ме проти мене брат мій, і я прощати му йому? до семи раз?

22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

22 Jeesus vastasi hänelle: "Sanon sinulle: ei seitsemän kertaa vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

22. Sanoi Jesus hänelle: en minä sano sinulle ainoastaan seitsemän kertaa, mutta seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

22. Sanoi Jesus hänelle: en minä sano sinulle ainoastans seidzemen kerta mutta seidzemenkymmendä kerta seidzemen.

22. Sanoi Iesus henelle/ En sano mine sinulle waiuoin seitzemen kerta/ mutta seitzemenkymende kerta seitzemen. (Sanoi Jesus hänelle/ En sano minä sinulle waiwoin seitsemän kertaa/ mutta seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.)

22. λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Οὐ λέγω σοι ἕως ἑπτάκις ἀλλ’ ἕως ἑβδομηκοντάκις ἑπτά.

22. λεγει αυτω ο ιησους ου λεγω σοι εως επτακις αλλ εως εβδομηκοντακις επτα 22. legei aυto o iesoυs oυ lego soi eos eptakis all eos eβdomekontakis epta

22 Jesus says to him, I do not say to you, Until seven times, but, until seventy-times seven-times.

22. Jesus saith unto him, I say not unto thee, Until seven times: but, Until seventy times seven.

22. Jesus sagde til ham; jeg siger dig, ikke indtil syv Gange, men indtil halvfjerdsinstyve Gange syv Gange.

22. Då sade Jesus till honom: Jag säger dig, icke sju resor; utan sjutio sinom sju resor.

22. Jesus ütles temma wasto: Ei minna ütle sulle mitte: seitse kord, waid ka seitsekümmend kord seitse kord.

22. Jėzus jam atsakė: ‘‘Aš nesakau tau iki septynių kartų, bet iki septyniasdešimt septynių’‘.

22. Jesus sprach zu ihm: Ich sage dir: Nicht siebenmal, sondern siebzigmal siebenmal.

22. Sera-ce jusqu'à sept fois? Jésus lui répondit: Je ne te dis pas jusqu'à sept fois, mais jusqu'à septante fois sept fois.

22. Jesús le dice: No te digo hasta siete, mas aun hasta setenta veces siete.

22 Jezus zeide tot hem: Ik zeg u, niet tot zevenmaal, maar tot zeventigmaal zeven maal.

22. I rzekł mu Jezus: Nie mówię ci aż do siedmiu kroć, ale aż do siedmdziesiąt siedmiu kroć.

22. Monda néki Jézus: Nem mondom néked, hogy még hétszer [16†] is, hanem még hetvenhétszer is.

22 Иисус говорит ему: не говорю тебе: до семи раз, но до седмижды семидесяти раз.

22. Рече йому Ісус: Не кажу тобі: До семи раз, а: До сїмдесять раз семи.

23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.

23 Sen vuoksi taivasten valtakunta on kuninkaan kaltainen, joka tahtoi selvittää tilit palvelijainsa kanssa.

23. Sentähden on taivaan valtakunta kuninkaaseen verrattu, joka tahtoi lukua laskea palveliainsa kanssa.

23. Sentähden on Taiwan waldacunda Cuningahan werrattu joca tahdoi lucua laske palweliains cansa.

23. Sentäden ombi Taiuaan waldakunda yhten Kuningan werdattu/ ioca tachtoi lucua laske palueliains cansa. (Sentähden ompi taiwaan waltakunta yhteen kuninkaan werrattu/ joka tahtoi lukua laskea palwelijainsa kanssa.)

23. Διὰ τοῦτο ὡμοιώθη ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ βασιλεῖ ὃς ἠθέλησεν συνᾶραι λόγον μετὰ τῶν δούλων αὐτοῦ.

23. δια τουτο ωμοιωθη η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω βασιλει ος ηθελησεν συναραι λογον μετα των δουλων αυτου 23. dia toυto omoiothe e βasileia ton oυranon anthropo βasilei os ethelesen sυnarai logon meta ton doυlon aυtoυ

23 Because of this, the kingdom of the heavens has been similar to a man: a king who wished to settle (the) account with his bondservants.

23. Therefore is the kingdom of heaven likened unto a certain king, which would take account of his servants.

23. Derfor er Himmeriges Rige lignet ved en Konge, som vilde holde Regnskab med sine Tjenere.

23. Fördenskull är himmelriket liknadt vid en Konung, som ville hålla räkenskap med sina tjenare.

23. Sepärrast on taewariik ühhe kunninga sarnane, kes omma sullastega tahtis arro piddada.

23. ‘‘Todėl su dangaus karalyste yra panašiai kaip su karaliumi, kuris sumanė atsiskaityti su savo tarnais.

23. Darum ist das Himmelreich gleich einem König, der mit seinen Knechten rechnen wollte.

23. C'est pourquoi le royaume des cieux est semblable à un roi qui voulut compter avec ses serviteurs.

23. Por lo cual el reino de los cielos es semejante a un hombre rey, que quiso hacer cuentas con sus siervos.

23 Daarom wordt het Koninkrijk der hemelen vergeleken bij een zeker koning, die rekening met zijn dienstknechten houden wilde.

23. Dlatego podobne jest królestwo niebieskie człowiekowi królowi, który się chciał rachować z sługami swymi.

23. Annakokáért hasonlatos a mennyeknek országa a királyhoz, a ki számot akar vala vetni az ő szolgáival.

23 Посему Царство Небесное подобно царю, который захотел сосчитаться с рабами своими;

23. Тим же то уподобилось царство небесне чоловіку цареві, що схотїв узяти перелїк од слуг своїх.

24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.

24 Kun hän alkoi selvityksen, tuotiin esiin eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenen tuhatta leiviskää*.

24. Ja kuin hän rupesi laskemaan, tuli yksi hänen eteensä, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.

24. Ja cuin hän rupeis laskeman tuli yxi hänen eteens joca oli hänelle welca kymmenen tuhatta leiwiskätä.

24. Ja quin hen rupeis laskeman/ tuli yxi henen eteens/ ioca oli henen welca kymenen tuhatta leiuisket. (Ja kuin hän rupesi laskeman/ tuli yksi hänen eteensä/ joka oli hänen welkaa kymmenen tuhatta leiwiskät.)

24. ἀρξαμένου δὲ αὐτοῦ συναίρειν προσηνέχθη αὐτῷ εἷς ὀφειλέτης μυρίων ταλάντων.

24. αρξαμενου δε αυτου συναιρειν προσηνεχθη αυτω εις οφειλετης μυριων ταλαντων 24. arksamenoυ de aυtoυ sυnairein prosenechthe aυto eis ofeiletes mυrion talanton

24 Now having begun to settle (the account), one (man) was brought to him, a debtor of ten-thousand (silver) talants {170 million dollars US} .

24. And when he had begun to reckon, one was brought unto him, which owed him ten thousand talents.

24. Men der han begyndte at holde Regnskab, blev Een ført frem for ham, som var ti tusinde Talenter skyldig.

24. Och när han begynte räkna, kom en fram för honom, som honom var skyldig tiotusend pund;

24. Agga kui temma hakkas arwama, todi üks temma ette, sel olli temmaga kümme tuhhat talenti wölgo.

24. Jam pradėjus apyskaitą, atvedė pas jį vieną, kuris buvo jam skolingas dešimt tūkstančių talentų.

24. Und als er anfing zu rechnen, kam ihm einer vor, der war ihm zehntausend Pfund schuldig.

24. Quand il eut commencé de compter, on lui en amena un qui lui devait dix mille talents;

24. Y comenzando a hacer cuentas, le fué presentado uno que le debía diez mil talentos.

24 Als hij nu begon te rekenen, werd tot hem gebracht een, die hem schuldig was tien duizend talenten.

24. A gdy się począł rachować, stawiono mu jednego, który był winien dziesięć tysięcy talentów.

24. Mikor pedig számot kezde vetni, hozának eléje egyet, a ki tízezer tálentommal vala adós.

24 когда начал он считаться, приведен был к нему некто, который должен был ему десять тысяч талантов;

24. Як же почав брати, приведено йому одного, що завинив йому десять тисяч талантів.

25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.

25 Mutta kun tällä ei ollut millä maksaa, määräsi hänen herransa hänet myytäväksi, samoin hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaiken mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.

25. Mutta ettei hänellä ollut varaa maksaa, käski hänen herransa hänen myytää, ja hänen emäntänsä ja lapsensa, ja kaikki mitä hänellä oli, ja maksettaa.

25. Ja ettei hänellä ollut wara maxa käski Herra hänen myytä ja hänen emändäns ja lapsens ja caicki mitä hänellä oli ja maxetta.

25. Ja ettei henelle ollut wara maxa/ käski Herra henen myytä/ ia henen emendens/ ia lapsens/ ia caiki mite henelle oli/ ia maxetta. (Ja ettei hänelle ollut waraa maksaa/ käski Herra hänen myydä/ ja hänen emäntänsä/ ja lapsensa/ ja kaikki mitä hänellä oli/ ja maksettaa.)

25. μὴ ἔχοντος δὲ αὐτοῦ ἀποδοῦναι ἐκέλευσεν αὐτὸν ὁ κύριος αὐτοῦ πραθῆναι καὶ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ τὰ τέκνα καὶ πάντα ὅσα εἶχε, καὶ ἀποδοθῆναι.

25. μη εχοντος δε αυτου αποδουναι εκελευσεν αυτον ο κυριος αυτου πραθηναι και την γυναικα αυτου και τα τεκνα και παντα οσα ειχεν και αποδοθηναι 25. me echontos de aυtoυ apodoυnai ekeleυsen aυton o kυrios aυtoυ prathenai kai ten gυnaika aυtoυ kai ta tekna kai panta osa eichen kai apodothenai

25 But he did not have (anything) to repay (him with), (so) his lord commanded him and his wife and children and all things, as many things as he was holding, to be sold* and (the money) to be repaid (to him).

25. But forasmuch as he had not to pay, his lord commanded him to be sold, and his wife, and children, and all that he had, and payment to be made.

25. Men der han Intet havde at betale med, bød hans Herre ham at sælges og hans Hustru og Børn og alt det, han havde, og Gjælden at betales.

25. Och efter han hade icke der han kunde betala med, böd herren att han skulle säljas, och hans hustru, och barn, och allt det han ägde, och betalas med.

25. Agga kui temmal ep olnud maksta, käskis temma Issand müa tedda ja temma naest ja lapsed, ja keik, mis temmal olli, ja maksta.

25. Kadangi šis neturėjo iš ko grąžinti skolą, valdovas įsakė parduoti jį, jo žmoną ir vaikus bei visą jo nuosavybę, kad būtų sumokėta skola.

25. Da er's nun nicht hatte, zu bezahlen, hieß der Herr verkaufen ihn und sein Weib und seine Kinder und alles, was er hatte, und bezahlen.

25. Et parce qu'il n'avait pas de quoi payer, son maître commanda qu'il fût vendu, lui, sa femme et ses enfants, et tout ce qu'il avait, afin que la dette fût payée.

25. Mas a éste, no pudiendo pagar, mandó su señor vender a él, y a su mujer, e hijos, con todo lo que tenía, y pagar.

25 En als hij niet had, om te betalen, beval zijn heer, dat men hem zou verkopen, en zijn vrouw en kinderen, en al wat hij had, en dat de schuld zou betaald worden.

25. A gdy nie miał skąd oddać, kazał go pan jego zaprzedać, i żonę jego, i dzieci, i wszystko, co miał, i dług oddać.

25. Nem tudván pedig fizetni, parancsolá annak ura, hogy adják el azt, és a feleségét és gyermekeit, és mindenét, a mije vala, és fizessenek.

25 а как он не имел, чем заплатить, то государь его приказал продать его, и жену его, и детей, и все, что он имел, и заплатить;

25. Як же не мав він, що віддати, звелїв пан його продати його, й жінку його, й дїтей, і все що мав, та й віддати.

26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.

26 Silloin palvelija maahan heittäytyen osoitti hänelle kunnioitusta ja sanoi: (Herra,) ole pitkämielinen minua kohtaan, niin maksan sinulle kaiken.

26. Niin palvelia lankesi maahan ja rukoili häntä, sanoen: herra, ole kärsivällinen minun kanssani, ja minä maksan kaikki sinulle.

26. Nijn se palwelia langeis maahan ja rucoili händä sanoden: Herra ole kärsiwäinen minun cansani ja minä maxan caicki sinulle.

26. Nin se paluelia mahanlangesi/ ia rucoli hende sanoden/ Herra/ Ole kersiueinen minun cansani/ ia caiki mine maxan sinulle. (Niin se palwelija maahan lankesi/ rukoili häntä sanoen/ Herra/ Ole kärsiwällinen minun kanssani/ ja kaikki minä maksan sinulle.)

26. πεσὼν οὖν ὁ δοῦλος προσεκύνει αὐτῷ λέγων· κύριε μακροθύμησον ἐπ’ ἐμοί, καὶ πάντα σοι ἀποδώσω.

26. πεσων ουν ο δουλος προσεκυνει αυτω λεγων κυριε μακροθυμησον επ εμοι και παντα σοι αποδωσω 26. peson oυn o doυlos prosekυnei aυto legon kυrie makrothυmeson ep emoi kai panta soi apodoso

26 Therefore the bondservant having fallen (down), was worshiping him, saying, Lord, have patience upon me, and I will be repaying all (of it) to you.

26. The servant therefore fell down, and worshipped him, saying, Lord, have patience with me, and I will pay thee all.

26. Da faldt Tjeneren ned for hans Fødder og sagde: Herre! vær langmodig med mig, og jeg vil betlae det altsammen.

26. Då föll den tjenaren ned, och tillbad honom, och sade: Herre, haf tålamod med mig, jag vill allt betala dig.

26. Siis heitis se sullane mahha, kummardas tedda, ja ütles: Issand kannata minnoga, ja minna tahhan sulle keik maksta.

26. Tada parpuolęs tarnas jį pagarbino ir tarė: ‘Turėk man kantrybės! Aš viską tau sumokėsiu’.

26. Da fiel der Knecht nieder und betete ihn an und sprach: Herr, habe Geduld mit mir, ich will dir's alles bezahlen.

26. Et ce serviteur, se jetant à terre, le suppliait, en disant: Seigneur, aie patience envers moi, et je te payerai tout.

26. Entónces aquel siervo postrado le rogaba, diciendo: Señor, deten la ira para conmigo, y todo te lo pagaré.

26 De dienstknecht dan, nedervallende, aanbad hem, zeggende: Heer! wees lankmoedig over mij, en ik zal u alles betalen.

26. Upadłszy tedy sługa on, pokłonił mu się, mówiąc: Panie! miej cierpliwość nade mną, a wszystko ci oddam.

26. Leborulván azért a szolga előtte, könyörög vala néki, mondván: Uram, légy türelemmel hozzám, és mindent megfizetek néked.

26 тогда раб тот пал, и, кланяясь ему, говорил: государь! потерпи на мне, и все тебе заплачу.

26. Упавши тодї слуга, поклонив ся йому, кажучи: Пане, потерпи менї, а все тобі віддам.

27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.

27 Niin herran kävi sääli sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.

27. Niin armahti herra palveliaa, päästi hänen, ja antoi hänelle velan anteeksi.

27. Nijn armahti Herra sitä palweliata ja päästi hänen andoi hänelle welan andexi.

27. Nin armachti Herra sen paluelian päle/ ia pästi henen/ ia welghan andexiannoi henelle. (Niin armahti Herra sen palwelijan päälle/ ja päästi hänen/ ja welan anteeksi antoi hänelle.)

27. σπλαγχνισθεὶς δὲ ὁ κύριος τοῦ δούλου ἐκείνου ἀπέλυσεν αὐτόν, καὶ τὸ δάνειον ἀφῆκεν αὐτῷ.

27. σπλαγχνισθεις δε ο κυριος του δουλου εκεινου απελυσεν αυτον και το δανειον αφηκεν αυτω 27. splagchnistheis de o kυrios toυ doυloυ ekeinoυ apelυsen aυton kai to daneion afeken aυto

27 But the lord of that bondservant, having compassion on (him), released him and forgave him the loan.

27. Then the lord of that servant was moved with compassion, and loosed him, and forgave him the debt.

27. Da ynkedes samme Tjeners Herre inderligen over ham, og gav ham løs og forlod ham Gjælden.

27. Då varkunnade herren sig öfver den tjenaren, och lät honom lös, och gaf honom till det han var skyldig.

27. Siis olli Issandal halle meel sesamma sullase peäl, laskis tedda lahti, ja se wölla jättis temma temmale mahha.

27. Pasigailėjęs to tarno, valdovas paleido jį ir dovanojo skolą.

27. Da jammerte den Herrn des Knechtes, und er ließ ihn los, und die Schuld erließ er ihm auch.

27. Alors le maître de ce serviteur, ému de compassion, le laissa aller, et lui remit la dette.

27. El señor de aquel siervo movido a misericordia, le soltó, y le perdonó la deuda.

27 En de heer van dezen dienstknecht, met barmhartigheid innerlijk bewogen zijnde, heeft hem ontslagen, en de schuld hem kwijtgescholden.

27. A użaliwszy się pan onego sługi, uwolnił go, i dług mu odpuścił.

27. Az úr pedig megszánván azt a szolgát, elbocsátá őt, és az adósságot is elengedé néki.

27 Государь, умилосердившись над рабом тем, отпустил его и долг простил ему.

27. Змилосердив ся ж пан слуги того, відпустив його, й простив йому довг.

28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.

28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään palvelutovereistaan joka oli hänelle velkaa sata denaria*. Hän tarttui tähän, kuristi kurkusta ja sanoi: Maksa mitä olet (minulle) velkaa.

28. Niin palvelia meni ulos, ja löysi yhden kanssapalvelioistansa, joka hänelle oli velkaa sata penninkiä; ja hän tarttui häneen, ja kiristi häntä kurkusta, sanoen: maksa minulle velkas.

28. Nijn se palwelia meni ulos ja löysi yhden cansapalwelioistans joca hänelle oli welca sata penningitä. Ja hän tartui häneen ja otti hänen caulasta sanoden: maxa welcas.

28. Nin se paluelia wlgosmeni/ ia leysi yhden henen cansapaluelioistans/ ioca oli henen welca sata penningit. Ja hen rupeis henen kijni/ ia saij henen caulasta/ ia weti/ sanoden/ Maxa welcas. (Niin se palwelija ulos meni/ ja löysi yhden hänen kanssapalwelijoistansa/ joka oli hänen welkaa sata penninkiä. Ja hän rupesi häneen kiinni/ ja sai hänen kaulasta/ ja weti/ sanoen/ Maksa welkasi.)

28. ἐξελθὼν δὲ ὁ δοῦλος ἐκεῖνος εὗρεν ἕνα τῶν συνδούλων αὐτοῦ, ὃς ὤφειλεν αὐτῷ ἑκατὸν δηνάρια, καὶ κρατήσας αὐτὸν ἔπνιγεν λέγων· ἀπόδος μοι εἴ τι ὀφείλεις.

28. εξελθων δε ο δουλος εκεινος ευρεν ενα των συνδουλων αυτου ος ωφειλεν αυτω εκατον δηναρια και κρατησας αυτον επνιγεν λεγων αποδος μοι ο τι οφειλεις 28. ekselthon de o doυlos ekeinos eυren ena ton sυndoυlon aυtoυ os ofeilen aυto ekaton denaria kai kratesas aυton epnigen legon apodos moi o ti ofeileis

28 But that bondservant went out and found one of his fellow bondservants who owed him a hundred denarii, and he took-hold of him, and was choking (him), saying, Repay if you are owing me anything.

28. But the same servant went out, and found one of his fellowservants, which owed him an hundred pence: and he laid hands on him, and took him by the throat, saying, Pay me that thou owest.

28. Men den samme Tjener gik ud og fandt en af sine Medtjenere, som var ham hundrede Penninge skyldig; og han greb fat paa ham og vilde kvæle ham, og sagde betal mig det, du er skyldig.

28. Då gick den tjenaren ut, och fann en af sina medtjenare, som honom var skyldig hundrade penningar; och han tog fatt på honom, och fick honom i halsen, drog honom, och sade: Betala det du äst skyldig.

28. Agga sesamma sullane läks wälja, ja leidis ühhe omast kasullasist, sel olli temmaga sadda tenari-rahha wölgo; ja tem̃a wottis tedda kinni, käggistas tedda ja ütles: Maksa mulle, mis sul wölgo on minnoga.

28. Vos išėjęs, tas tarnas sutiko vieną savo tarnybos draugą, kuris buvo jam skolingas šimtą denarų, ir nutvėręs smaugė jį, sakydamas: ‘Atiduok skolą!’

28. Da ging derselbe Knecht hinaus und fand einen seiner Mitknechte, der war ihm hundert Groschen schuldig; und er griff ihn an und würgte ihn und sprach: Bezahle mir, was du mir schuldig bist!

28. Mais ce serviteur, étant sorti, rencontra un de ses compagnons de service, qui lui devait cent deniers, et, l'ayant saisi, il l'étranglait, en disant: Paye-moi ce que tu me dois.

28. Y saliendo aquel siervo, halló a uno de sus compañeros, que le debía cien denarios; y trabándo de él, le ahogaba, diciendo: Págame lo que debes.

28 Maar dezelve dienstknecht, uitgaande, heeft gevonden een zijner mededienstknechten, die hem honderd penningen schuldig was, en hem aanvattende, greep hem bij de keel, zeggende: Betaal mij, wat gij schuldig zijt.

28. A wyszedłszy on sługa, znalazł jednego z spółsług swoich, który mu był winien sto groszy; a porwawszy go, dusił go, mówiąc: Oddaj mi, coś winien.

28. Kimenvén pedig az a szolga, találkozék egygyel az ő szolgatársai közül, a ki száz dénárral vala néki adós; és megragadván azt, fojtogatja vala, mondván: Fizesd meg nékem, a mivel tartozol.

28 Раб же тот, выйдя, нашел одного из товарищей своих, который должен был ему сто динариев, и, схватив его, душил, говоря: отдай мне, что должен.

28. Слуга ж той, вийшовши, знайшов одного з товаришів своїх, що завинив йому сотню денариїв; і, вхопивши його, давив, кажучи: Віддай менї, що винен.

29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.

29 Silloin hänen palvelutoverinsa heittäytyi maahan (hänen jalkainsa juureen) ja pyysi häntä sanoen: Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin maksan sinulle (kaiken).

29. Niin hänen kanssapalveliansa lankesi maahan hänen jalkainsa juureen, ja rukoili häntä, sanoen: ole kärsivällinen minun kanssani, ja minä maksan kaikki sinulle.

29. Nijn hänen cansapalwelians langeis maahan ja rucoili händä sanoden: ole kärsiwäinen minun cansani ja minä maxan caicki sinulle.

29. Nin henen cansapaluelians mahanlanges/ ia rucoli he'de sanode'/ Ole kersiueinen minun ca'san/ ia caiki mine maxan sinulle. (Niin hänen kanssapalwelijansa maahan lankesi/ ja rukoili häntä sanoen/ Ole kärsiwäinen minun kanssani/ ja kaikki minä maksan sinulle.)

29. πεσὼν οὖν ὁ σύνδουλος αὐτοῦ εἰς τοὺς πόδας αὐτοῦ παρεκάλει αὐτὸν λέγων· μακροθύμησον ἐπ’ ἐμοί, καὶ ἀποδώσω σοι·

29. πεσων ουν ο συνδουλος αυτου εις τους ποδας αυτου παρεκαλει αυτον λεγων μακροθυμησον επ εμοι και παντα αποδωσω σοι 29. peson oυn o sυndoυlos aυtoυ eis toυs podas aυtoυ parekalei aυton legon makrothυmeson ep emoi kai panta apodoso soi

29 Therefore his fellow bondservant, having fallen at his feet, was pleading with him, saying, Have patience upon me and I will be repaying you.

29. And his fellowservant fell down at his feet, and besought him, saying, Have patience with me, and I will pay thee all.

29. Da faldt hans Medtjener ned for hans Fødder, og bad ham og sagde: vær langmodig med mig, og jeg vil betale dig det altsammen.

29. Då föll hans medtjenare till hans fötter, och bad honom, sägandes: Haf tålamod med mig, jag vill allt betala dig.

29. Siis heitis se kasullane temma jalge ette mahha, pallus tedda, ja ütles: Kannata minnoga, ja minna tahhan sulle keik maksta.

29. Puolęs ant kelių, draugas maldavo: ‘Turėk man kantrybės! Aš viską sumokėsiu’.

29. Da fiel sein Mitknecht nieder und bat ihn und sprach: Habe Geduld mit mir; ich will dir's alles bezahlen.

29. Et son compagnon de service, se jetant à ses pieds, le suppliait, en disant: Aie patience envers moi, et je te payerai tout.

29. Entónces su compañero, postrándose a sus piés, le rogaba, diciendo: Deten la ira para conmigo, y todo te lo pagaré.

29 Zijn mededienstknecht dan, nedervallende aan zijn voeten, bad hem, zeggende: Wees lankmoedig over mij, en ik zal u alles betalen.

29. Przypadłszy tedy on spółsługa jego do nóg jego, prosił go, mówiąc: Miej cierpliwość nade mną, a oddam ci wszystko.

29. Leborulván azért az ő szolgatársa az ő lábai elé, könyörög vala néki, mondván: Légy türelemmel hozzám, és mindent megfizetek néked.

29 Тогда товарищ его пал к ногам его, умолял его и говорил: потерпи на мне, и все отдам тебе.

29. Упавши тодї товариш його в ноги йому, благав його, кажучи: Потерпи менї, і все віддам тобі.

30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.

30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankilaan, kunnes hän maksaisi mitä oli velkaa.

30. Mutta ei hän tahtonut, vaan meni ja heitti hänen torniin, siihenasti kuin hän velan maksais.

30. Mutta ei hän tahtonut waan meni ja heitti hänen tornijn sijhenasti cuin hän welan maxais.

30. Mutta ei hen tactonut/ waan meni ia heitti henen tornin/ sihenasti että hen welghan maxais. (Mutta ei hän tahtonut/ waan meni ja heitti hänen torniin/ siihenasti että hän welan maksaisi.)

30. ὁ δὲ οὐκ ἤθελεν, ἀλλὰ ἀπελθὼν ἔβαλεν αὐτὸν εἰς φυλακὴν ἕως οὗ ἀποδῷ τὸ ὀφειλόμενον.

30. ο δε ουκ ηθελεν {VAR1: αλλα } {VAR2: αλλ } απελθων εβαλεν αυτον εις φυλακην εως ου αποδω το οφειλομενον 30. o de oυk ethelen {VAR1: alla } {VAR2: all } apelthon eβalen aυton eis fυlaken eos oυ apodo to ofeilomenon

30 But he did not wish to, but having gone away he cast him into prison, until he should repay what is owed.

30. And he would not: but went and cast him into prison, till he should pay the debt.

30. Men han vilde ikke, men gik hen og kastede ham i Fængsel, indtil han betalte det, han var skyldig.

30. Men han ville icke; utan gick bort, och kastade honom i fängelse, så länge han betalade det han var skyldig.

30. Agga temma ei tahtnud mitte, waid läks ärra, ja heitis tedda wangitorni, kunni temma omma wölga ärramaksis.

30. Bet tas nesutiko, ėmė ir įmetė jį į kalėjimą, iki atiduos skolą.

30. Er wollte aber nicht, sondern ging hin und warf ihn ins Gefängnis, bis daß er bezahlte, was er schuldig war.

30. Mais lui ne le voulut point, et, s'en étant allé, le fit jeter en prison, jusqu'à ce qu'il eût payé la dette.

30. Mas él no quiso, sino fué, y le echó en la cárcel hasta que pagase la deuda.

30 Doch hij wilde niet, maar ging heen, en wierp hem in de gevangenis, totdat hij de schuld zou betaald hebben.

30. Lecz on nie chciał, ale szedłszy wrzucił go do więzienia, ażby oddał, co był winien.

30. De ő nem akará; hanem elmenvén, börtönbe veté őt, mígnem megfizeti, a mivel tartozik.

30 Но тот не захотел, а пошел и посадил его в темницу, пока не отдаст долга.

30. Він же не схотїв, а, відійшовши, укинув його в темницю, поки віддасть довг.

31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.

31 Nähdessään, mitä oli tapahtunut hänen palvelutoverinsa tulivat kovin murheellisiksi ja menivät ja kertoivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.

31. Mutta kuin muut hänen kanssapalveliainsa näkivät mitä tehtiin, murehtivat he sangen kovin, tulivat ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä tehty oli.

31. Cosca muut hänen cansapalwelians sen näit mitä tehtin murehdit he sangen cowin tulit ja ilmoitit Herrallens caiken mitä tehty oli.

31. Coska nyt mwdh henen cansapaluelians sen neghit/ mite techtin/ murehdit he sangen ia tulit/ ia ilmotit heiden Herralle's caike' mite oli techty. (Koska nyt muut hänen kanssapalwelijansa sen näit/ mitä tehtiin/ murehdit he sangen ja tulit/ ja ilmoitit heidän Herrallensa kaiken mitä oli tehty.)

31. ἰδόντες δὲ οἱ σύνδουλοι αὐτοῦ τὰ γενόμενα ἐλυπήθησαν σφόδρα, καὶ ἐλθόντες διεσάφησαν τῷ κυρίῳ ἑαυτῶν πάντα τὰ γενόμενα.

31. ιδοντες δε οι συνδουλοι αυτου τα γενομενα ελυπηθησαν σφοδρα και ελθοντες διεσαφησαν τω κυριω αυτων παντα τα γενομενα 31. idontes de oi sυndoυloi aυtoυ ta genomena elυpethesan sfodra kai elthontes diesafesan to kυrio aυton panta ta genomena

31 But his fellow bondservants, having seen the things which had happened, were extremely sorrowful. And they came to their own lord, and they told all the things which (had) happened.

31. So when his fellowservants saw what was done, they were very sorry, and came and told unto their lord all that was done.

31. Men der hans Medtjenere saae det, som skeet var, bleve de sare bedrøvede og kom og aabenbarede for deres Herre alt det, som skeet var.

31. Då nu andre hans medtjenare sågo det som skedde, tyckte dem det ganska illa vara, och kommo, och kungjorde sinom herra allt det skedt var.

31. Agga kui tem̃a kasullased näggid, mis sündis, said nemmad wägga kurwaks, ja tullid ja öördasid om̃a Issandale keik, mis olli sündinud.

31. Matydami, kas nutiko, kiti tarnai labai nuliūdo. Jie nuėjo ir papasakojo valdovui, kas įvyko.

31. Da aber seine Mitknechte solches sahen, wurden sie sehr betrübt und kamen und brachten vor ihren Herrn alles, was sich begeben hatte.

31. Ses compagnons de service, voyant ce qui s'était passé, en furent fort attristés; et ils vinrent rapporter à leur maître tout ce qui était arrivé.

31. Y viendo sus compañeros lo que pasaba, se entristecieron mucho, y viniendo declararon a su señor todo lo que había pasado.

31 Als nu zijn mededienstknechten zagen, hetgeen geschied was, zijn zij zeer bedroefd geworden; en komende, verklaarden zij hunnen heer al wat er geschied was.

31. Ujrzawszy tedy spółsłudzy jego, co się stało, zasmucili się bardzo, a szedłszy oznajmili panu swemu wszystko, co się stało.

31. Látván pedig az ő szolgatársai, a mik történtek vala, felettébb megszomorodának; és elmenvén, mindent megjelentének az ő uroknak, a mik történtek vala.

31 Товарищи его, видев происшедшее, очень огорчились и, придя, рассказали государю своему все бывшее.

31. Бачивши ж товариші його, що сталось, жалкували вельми, й, пійшовши, сказали своєму панові все, що сталось.

32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;

32 Kutsuttuaan sitten hänet luokseen, hänen herransa sanoi hänelle: Paha palvelija! Annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska pyysit minulta.

32. Silloin kutsui herra hänen eteensä, ja sanoi hänelle: sinä paha palvelia, minä annoin sinulle anteeksi kaiken velan, ettäs minua rukoilit:

32. Silloin cudzui Herra hänen eteens ja sanoi hänelle: sinä paha palwelia minä annoin sinulle andexi caiken welan ettäs minua rucoilit.

32. Silloin cutzui hene' Herra's sen etee's ia sanoi henelle/ Sine paha paluelia/ caiken sen welgan mine sinun andexiannoin ettes minua rucoilit. (Silloin kutsui hänen Herransa sen eteensä ja sanoi hänelle/ Sinä paha palwelija/ kaiken sen welan minä sinun anteeksi annoit ettäs minua rukoilit.)

32. τότε προσκαλεσάμενος αὐτὸν ὁ κύριος αὐτοῦ λέγει αὐτῷ· δοῦλε πονηρέ, πᾶσαν τὴν ὀφειλὴν ἐκείνην ἀφῆκά σοι, ἐπεὶ παρεκάλεσάς με·

32. τοτε προσκαλεσαμενος αυτον ο κυριος αυτου λεγει αυτω δουλε πονηρε πασαν την οφειλην εκεινην αφηκα σοι επει παρεκαλεσας με 32. tote proskalesamenos aυton o kυrios aυtoυ legei aυto doυle ponere pasan ten ofeilen ekeinen afeka soi epei parekalesas me

32 Then his lord called him, and says to him, You evil bondservant, I forgave you all that debt, since you pleaded with me.

32. Then his lord, after that he had called him, said unto him, O thou wicked servant, I forgave thee all that debt, because thou desiredst me:

32. Da kaldte hans Herre ham for sig og sagde til ham: du onde Tjener! al den Gjæld forlod jeg dig, fordi du bad mig.

32. Då kallade hans herre honom för sig, och sade till honom: Du skalkaktige tjenare, allt det du skyldig vast, gaf jag dig till, ty du bad mig;

32. Siis kutsus temma Issand tedda ennese ette, ja ütles temma wasto: Sinna tigge sullane, keik sedda wölga ollen minna sulle mahhajätnud, sest et sinna mind pallusid,

32. Tada, pasišaukęs jį, valdovas tarė: ‘Nedorasis tarne, visą tavo skolą aš tau dovanojau, nes labai manęs prašei.

32. Da forderte ihn sein Herr vor sich und sprach zu ihm: Du Schalksknecht, alle diese Schuld habe ich dir erlassen, dieweil du mich batest;

32. Alors son maître le fit venir et lui dit: Méchant serviteur, je t'avais remis toute cette dette, parce que tu m'en avais prié;

32. Entónces llamándole su señor, le dice: Mal siervo, toda aquella deuda te perdoné, porque me rogaste:

32 Toen heeft hem zijn heer tot zich geroepen, en zeide tot hem: Gij boze dienstknecht, al die schuld heb ik u kwijtgescholden, dewijl gij mij gebeden hebt;

32. Tedy zawoławszy go pan jego, rzekł mu: Sługo zły! wszystek on dług odpuściłem ci, żeś mię prosił.

32. Akkor előhivatván őt az ő ura, monda néki: Gonosz szolga, minden adósságodat elengedtem néked, mivelhogy könyörögtél nékem:

32 Тогда государь его призывает его и говорит: злой раб! весь долг тот я простил тебе, потому что ты упросил меня;

32. Тодї, призвавши його пан його, рече йому: Слуго ледачий, увесь довг той простив я тобі, як благав єси мене;

33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'

33 Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa palvelutoveriasi niin kuin minäkin armahdin sinua?

33. Eikö myös sinun pitänyt armahtaman kanssapalveliaas, niinkuin minäkin armahdin sinua?

33. Eikö myös sinun pitänyt armahtaman sinun cansapalweliatas nijncuin minäkin armahdin sinua?

33. Eikö mös sinun pitenyt armachtaman sinun cansa paluelias päle/ ninquin minekin armadhin sinua? (Eikö myös sinun pitänyt armahtaman sinun kanssapalwelijasi päälle/ niinkuin minäkin armahdin sinua?)

33. οὐκ ἔδει καὶ σὲ ἐλεῆσαι τὸν σύνδουλόν σου, ὡς καὶ ἐγὼ σὲ ἠλέησα;

33. ουκ εδει και σε ελεησαι τον συνδουλον σου ως και εγω σε ηλεησα 33. oυk edei kai se eleesai ton sυndoυlon soυ os kai ego se eleesa

33 It was essential (for) you to show-mercy also on your fellow bondservant, like I also showed-mercy to you.

33. Shouldest not thou also have had compassion on thy fellowservant, even as I had pity on thee?

33. Burde dig ikke og at forbarme dig over din Medtjener, ligesom jeg og har forbarmet mig over dig?

33. Skulle du ock icke hafva förbarmat dig öfver din medtjenare, såsom jag förbarmade mig öfver dig?

33. Eks siis sinna ka piddand armo heitma omma kasullase peäle, nenda kui minna ka sinno peäle ollen armo heitnud?

33. Argi neturėjai ir tu pasigailėti savo draugo, kaip aš pasigailėjau tavęs?!’

33. solltest du denn dich nicht auch erbarmen über deinen Mitknecht, wie ich mich über dich erbarmt habe?

33. Ne te fallait-il pas aussi avoir pitié de ton compagnon de service, comme j'avais eu pitié de toi?

33. ¿No te convenía también a tí tener misericordia de tu compañero, como también yo tuve misericordia de tí?

33 Behoordet gij ook niet u over uw mededienstknecht te ontfermen, gelijk ik ook mij over u ontfermd heb?

33. Azażeś się i ty nie miał zmiłować nad spółsługą twoim, jakom się i ja zmiłował nad tobą?

33. Nem kellett volna-é néked is könyörülnöd a te szolgatársadon, a miképen én is könyörültem te rajtad?

33 не надлежало ли и тебе помиловать товарища твоего,как и я помиловал тебя?

33. чи не слїд було й тобі помилувати товариша твого, як і я тебе помилував?

34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.

34 Niin hänen herransa vihastuneena antoi hänet pyövelinrenkien* käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken minkä oli hänelle velkaa.

34. Ja hänen herransa vihastui, ja antoi hänen pyöveleille, siihenasti kuin hän maksais kaikki, mitä hän oli hänelle velkaa.

34. Ja hänen Herrans wihastui ja annoi hänen böweleille sijhenasti cuin hän maxais caicki mitä hän oli hänelle welca.

34. Ja henen Herrans wihastui/ ia ylenannoi henen böueleille/ sihenasti että hen maxais caiki mite hen oli henelle welca. (Ja hänen Herransa wihastui/ ja ylenannoi hänen pyöweleille/ siihenasti että hän maksaisi kaikki mitä hän oli hänelle welkaa.)

34. καὶ ὀργισθεὶς ὁ κύριος αὐτοῦ παρέδωκεν αὐτὸν τοῖς βασανισταῖς ἕως οὗ ἀποδῷ πᾶν τὸ ὀφειλόμενον αὐτῷ.

34. και οργισθεις ο κυριος αυτου παρεδωκεν αυτον τοις βασανισταις εως ου αποδω παν το οφειλομενον αυτω 34. kai orgistheis o kυrios aυtoυ paredoken aυton tois βasanistais eos oυ apodo pan to ofeilomenon aυto

34 And his lord was angry, and gave him to the torturers until he should repay everything which is owed (to) him.

34. And his lord was wroth, and delivered him to the tormentors, till he should pay all that was due unto him.

34. Og hans Herre blev vred, og overantvordede ham til Bødlerne, indtil han betlate det, han var ham skyldig.

34. Och hans herre vardt vred, och antvardade honom bödlarna i händer, tilldess det var allt betaladt, som han honom skyldig var.

34. Ja temma Issand sai wihhaseks, ja andis tedda ärra waewajatte kätte, kunni temma piddi maksma keik, mis temmal temmaga wölgo olli.

34. Užsirūstinęs valdovas atidavė jį kankintojams, iki jis sumokės visą skolą.

34. Und sein Herr ward sehr zornig und überantwortete ihn den Peinigern, bis daß er bezahlte alles, was er ihm schuldig war.

34. Et son maître, étant irrité, le livra aux sergents, jusqu'à ce qu'il eût payé tout ce qu'il lui devait.

34. Entónces su señor enojado le entregó a los verdugos, hasta que pagase todo lo que le debía.

34 En zijn heer, vertoornd zijnde, leverde hem den pijnigers over, totdat hij zou betaald hebben al wat hij hem schuldig was.

34. A rozgniewawszy się pan jego, podał go katom, ażby oddał to wszystko, co mu był winien.

34. És megharagudván az ő ura, átadta őt a hóhérok kezébe, [17†] mígnem megfizeti mind, a mivel tartozik.

34 И, разгневавшись, государь его отдал его истязателям,пока не отдаст ему всего долга.

34. І, розгнївившись пан його; передав його мучителям, аж поки віддасть увесь довг йому.

35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."

35 Näin myös taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna veljellenne kukin sydämestänne anteeksi (heidän rikkomuksiaan)."

35. Niin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, jollette kukin veljellensä teidän sydämistänne anna anteeksi heidän rikoksiansa.

35. Nijn myös minun taiwallinen Isän teke teille jollet te cukin anna sydämestäns andexi weljens ricoxita.

35. Nin mös minun Taiualinen Isen teiden tekepi/ iollei itzecukin andexianna henen weliens teiden sydhemisten heiden ricoxitans. (Niin myös minun Taiwaallinen Isän teidän tekeepi/ jollei itsekukin anteeksi anna hänen weljensä teidän sydämistän heidän rikoksiansa.)

35. Οὕτω καὶ ὁ πατήρ μου ὁ ἐπουράνιος ποιήσει ὑμῖν ἐὰν μὴ ἀφῆτε ἕκαστος τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ ἀπὸ τῶν καρδιῶν ὑμῶν τὰ παραπτώματα αὐτῶν.

35. ουτως και ο πατηρ μου ο επουρανιος ποιησει υμιν εαν μη αφητε εκαστος τω αδελφω αυτου απο των καρδιων υμων τα παραπτωματα αυτων 35. oυtos kai o pater moυ o epoυranios poiesei υmin ean me afete ekastos to adelfo aυtoυ apo ton kardion υmon ta paraptomata aυton

35 So my heavenly Father will also be doing to you°, if each of you° does not forgive his brother his trespasses from your° hearts.

35. So likewise shall my heavenly Father do also unto you, if ye from your hearts forgive not every one his brother their trespasses.

35. Saa skal og min himmelske Fader gjøre mod Eder, og I ikke forlade Eders hjerter hver sin Broder hans Brøst.

35. Så skall ock min himmelske Fader göra eder, om I icke förlåten af edor hjerta, hvar och en sinom broder det de bryta.

35. Nenda teeb ka minno taewane Issa teile, kui teie iggaüks ommast süddamest andeks ei anna omma wennale temma eksitussed.)

35. Taip ir mano dangiškasis Tėvas pasielgs su jumis, jeigu kiekvienas iš širdies neatleisite savo broliui jo nusižengimų’‘.

35. Also wird euch mein himmlischer Vater auch tun, so ihr nicht vergebt von eurem Herzen, ein jeglicher seinem Bruder seine Fehler.

35. C'est ainsi que vous fera mon Père céleste, si vous ne pardonnez pas, chacun de vous, de tout son cour, à son frère ses fautes.

35. Así también hará con vosotros mi Padre celestial, si no perdonareis de vuestros corazones cada uno a su hermano sus ofensas.

35 Alzo zal ook Mijn hemelse Vader u doen, indien gij niet van harte vergeeft een iegelijk zijn broeder zijn misdaden.

35. Tak i Ojciec mój niebieski uczyni wam, jeźli nie odpuścicie każdy bratu swemu z serc waszych upadków ich.

35. Ekképen cselekszik az én mennyei Atyám is veletek, ha szivetekből [18†] meg nem bocsátjátok, kiki az ő atyjafiának, az ő vétkeiket.

35 Так и Отец Мой Небесный поступит с вами, если не простит каждый из вас от сердца своего брату своему согрешений его.

35. Так і Отець мій небесний робити ме вам, як не прощати мете кожен братові своєму від сердець ваших провин їх.