15 luku

Jeesus nuhtelee fariseuksia ja kirjanoppineita ulkokultaisuudesta 1 – 20, parantaa kanaanilaisen vaimon tyttären 21 – 28 ja muita sairaita 29 – 31 sekä ravitsee neljätuhatta miestä 32 – 39. (V. – 20 vert. Mark.7:1 – 23.)

1 Silloin tuli fariseuksia ja kirjanoppineita Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat:

1 Silloin Jeesuksen luo tuli Jerusalemista kirjanoppineita ja fariseuksia ja he sanoivat:

1. Silloin tulivat Jesuksen tykö kirjanoppineet ja Pharisealaiset Jerusalemista, ja sanoivat:

1. Silloin tulit Jesuxen tygö Kirjanoppenet ja Phariseuxet Jerusalemist ja sanoit:

1. SIlloin edheskeuit Iesusen tyge/ kirianoppenuuat ia Phariseuset iotca Jerosolimast tulluuat olit/ ia sanoit. (Silloin edeskäwit Jesuksen tykö/ kirjanoppineet ja phariseukset jotka Jerusalemista tulleet olit/ ja sanoit)

1. Τότε προσέρχονται τῷ Ἰησοῦ οἱ ἀπὸ Ἱεροσολύμων γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι λέγοντες·

1. τοτε προσερχονται τω ιησου οι απο ιεροσολυμων γραμματεις και φαρισαιοι λεγοντες 1. tote proserchontai to iesoυ oi apo ierosolυmon grammateis kai farisaioi legontes

1 {Mar 7:1-23 & Mat 15:1-20 & Joh 7:1 Galilee, probably Capernaum Spring 29 AD.} Then the scribes and Pharisees from Jerusalem come to Jesus, saying,

1. Then came to Jesus scribes and Pharisees, which were of Jerusalem, saying,

1. Da kom Skriftkloge og Pharisæer af Jesusalem til Jesus og sagde:

1. Då kommo till Jesum de Skriftlärde, och de Phariseer af Jerusalem, och sade:

1. Siis tullid Jesusse jure kirjatundiad ja Wariserid Jerusalemmast, ja ütlesid:

1. Tuomet prie Jėzaus priėjo Rašto žinovų ir fariziejų iš Jeruzalės ir klausė:

1. Da kamen zu ihm die Schriftgelehrten und Pharisäer von Jerusalem und sprachen:

1. Alors des scribes et des pharisiens vinrent de Jérusalem à Jésus, et lui dirent:

1. ENTÓNCES llegaron a Jesús ciertos escribas y Fariseos de Jerusalem, diciendo:

1 Toen kwamen tot Jezus enige Schriftgeleerden en Farizeen, die van Jeruzalem waren, zeggende:

1. Tedy przystąpili do Jezusa z Jeruzalemu nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie, mówiąc:

1. Akkor írástudók és farizeusok jőnek vala Jézushoz, Jeruzsálemből, mondván:

1 Тогда приходят к Иисусу Иерусалимские книжники и фарисеи и говорят:

1. Тодї прийшли до Ісуса письменники та Фарисеї з Єрусалиму, кажучи:

2 Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään ruvetessaan aterialle.

2 ”Miksi opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissäännön? Sillä he eivät pese käsiään, kun *syövät leipää."

2. Miksi sinun opetuslapses rikkovat vanhinten säädyn? sillä ei he pese käsiänsä leipää syödessänsä.

2. Mixi sinun Opetuslapses rickowat wanhinden säädyt? sillä ei he pese käsiäs leipä syödesäns.

2. Mixi sinun Opetuslapses ylitzkieuuet nijnen wanhinbaiden sädhöt? Sille eiuet he pese käsiense/ coska he leipe söuet. (Miksi sinun opetuslapsesi ylitse käywät niinen wanhimpaiden säännöt? Sillä eiwät he pese käsiänsä/ koska he leipää syöwät.)

2. Διατί οἱ μαθηταί σου παραβαίνουσι τὴν παράδοσιν τῶν πρεσβυτέρων; οὐ γὰρ νίπτονται τὰς χεῖρας αὐτῶν ὅταν ἄρτον ἐσθίωσιν.

2. δια τι οι μαθηται σου παραβαινουσιν την παραδοσιν των πρεσβυτερων ου γαρ νιπτονται τας χειρας αυτων οταν αρτον εσθιωσιν 2. dia ti oi mathetai soυ paraβainoυsin ten paradosin ton presβυteron oυ gar niptontai tas cheiras aυton otan arton esthiosin

2 Why are your disciples transgressing the tradition of the elders? For* they do not wash their hands whenever they eat bread.

2. Why do thy disciples transgress the tradition of the elders? for they wash not their hands when they eat bread.

2. hvi overtræde dine Disciple de Gamles Vedtægt? thi de toe ikke deres Hænder, idet de æde Brødet.

2. Hvi bryta dina Lärjungar de äldstas stadgar? Förty de två intet sina händer, när de skola äta bröd.

2. Mispärrast tewad sinno jüngrid wannematte seädmisse wasto? Sest nemmad ei pesse enneste kässi mitte, kui nemmad leiba wotwad.

2. ‘‘Kodėl Tavo mokiniai laužo prosenių tradiciją? Jie, prieš valgydami duoną, nesiplauna rankų’‘.

2. Warum übertreten deine Jünger der Ältesten Aufsätze? Sie waschen ihre Hände nicht, wenn sie Brot essen.

2. Pourquoi tes disciples transgressent-ils la tradition des anciens? car ils ne se lavent point les mains lorsqu'ils prennent leurs repas.

2. ¿Por qué tus discípulos traspasan la tradición de los ancianos? porque no lavan sus manos cuando comen pan.

2 Waarom overtreden Uw discipelen de inzetting der ouden? Want zij wassen hun handen niet, wanneer zij brood zullen eten.

2. Czemu uczniowie twoi przestępują ustawę starszych? albowiem nie umywają rąk swych, gdy mają jeść chleb.

2. Miért hágják át a te tanítványaid a vének [1†] rendeléseit? Mert nem [2†] mossák meg a kezeiket, mikor enni akarnak.

2 зачем ученики Твои преступают предание старцев? ибо не умывают рук своих, когда едят хлеб.

2. Чого Твої ученики переступають переказ старших? бо не миють рук своїх, як їдять хлїб.

3 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?

3 Mutta Hän vastasi heille sanoen: "Entä miksi te rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne vuoksi?

3. Niin hän vastaten sanoi heille: miksi tekin rikotte Jumalan käskyn, teidän säätynne tähden?

3. Nijn hän wastaten sanoi heille: Mixi myös te ricotte Jumalan käskyn teidän säätyinne tähden? Sillä Jumala käski sanoden:

3. Nin hen wastaden/ sanoi heille/ Mixi mös te ylitzkieut Jumalan käskyn teiden sätyn tähden? Sille että Jumala käski sanoden/ (Niin hän wastaten/ sanoi heille/ Miksi myös te ylitse käytte Jumalan käskyn teidän säädyn tähden? Sillä että Jumala käski sanoen/)

3. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Διατί καὶ ὑμεῖς παραβαίνετε τὴν ἐντολὴν τοῦ Θεοῦ διὰ τὴν παράδοσιν ὑμῶν;

3. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις δια τι και υμεις παραβαινετε την εντολην του θεου δια την παραδοσιν υμων 3. o de apokritheis eipen aυtois dia ti kai υmeis paraβainete ten entolen toυ theoυ dia ten paradosin υmon

3 But he answered and said to them, Why do you° also transgress the commandment of God because of your° tradition?

3. But he answered and said unto them, Why do ye also transgress the commandment of God by your tradition

3. Men han svarede og sagde til dem: hvi overtræde og I Guds Bud for Eders Vedtægts Skyld?

3. Han svarade, och sade till dem: Hvi bryten ock I Guds bud, för edra stadgars skull?

3. Agga temma kostis ja ütles nende wasto: Mispärrast tete teiege siis Jum̃ala kässo-sanna wasto om̃a seädmisse pärrast?

3. Jis, atsakydamas jiems, tarė: ‘‘O kodėl ir jūs laužote Dievo įsakymą savo tradicija?!

3. Er antwortete und sprach zu ihnen: Warum übertretet denn ihr Gottes Gebot um eurer Aufsätze willen?

3. Mais il leur répondit: Et vous, pourquoi transgressez-vous le commandement de Dieu par votre tradition?

3. Y él respondiendo, les dijo: ¿Por qué también vosotros traspasáis el mandamiento de Dios por vuestra tradición?

3 Maar Hij, antwoordende, zeide tot hen: Waarom overtreedt ook gij het gebod Gods, door uw inzetting?

3. A on odpowiadając, rzekł im: Czemuż i wy przestępujecie przykazanie Boże dla ustawy waszej?

3. Ő pedig felelvén monda nékik: Ti meg miért hágjátok át az Isten parancsolatját a ti rendeléseitek által?

3 Он же сказал им в ответ: зачем и вы преступаете заповедь Божию ради предания вашего?

3. Він же, озвавшись, рече до них: Чого ж се й ви переступаєте заповідь Божу ради переказу вашого?

4 Sillä Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'.

4 Sillä Jumala on *säätänyt sanoen*: Kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja: Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, se kuolemalla kuolkoon.

4. Sillä Jumala käski, sanoen: kunnioita isääs ja äitiäs: ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.

4. Cunnioita Isäs ja äitiäs ja joca kiroile Isäns eli äitiäns hänen pitä totisest cuoleman.

4. Cunnioita Isees ia eitees/ Ja ioca kirolepi Iseens eli eitiens/ henen pite colemalla cooleman. (Kunnioita isääsi ja äitiäsi/ Ja joka kiroileepi isäänsä eli äitiänsä/ hänen pitää kuolemalla kuoleman.)

4. ὁ γὰρ Θεὸς ἐνετείλατο λέγων· τίμα τὸν πατέρα καὶ τὴν μητέρα· καί· ὁ κακολογῶν πατέρα ἢ μητέρα θανάτῳ τελευτάτω·

4. ο γαρ θεος ενετειλατο λεγων τιμα τον πατερα σου και την μητερα και ο κακολογων πατερα η μητερα θανατω τελευτατω 4. o gar theos eneteilato legon tima ton patera soυ kai ten metera kai o kakologon patera e metera thanato teleυtato

4 For* God commanded, saying, ‘Honor (your) father and (your) mother.’ {Exo 20:12 & Deu 5:16} And, ‘He who is speaking evil of (their) father or mother, let him be ended (by the sentence of) death.’ {Exo 21:17 & Lev 20:9}

4. For God commanded, saying, Honour thy father and mother: and, He that curseth father or mother, let him die the death.

4. Thi Gud har budet, sigende: ær Fader og Moder; og hvo som bander Fader eller Moder, skal visselig døe.

4. Ty Gud hafver budit, och sagt: Du skall ära fader och moder; och hvilken som bannar fader eller moder, han skall döden dö.

4. Sest Jummal on käsknud ja üttelnud: Auusta omma issa ja emma, ja kes issa ehk emma neab, se peab surma surrema.

4. Juk Dievas įsakė: ‘Gerbk savo tėvą ir motiną!’, ir: ‘Kas keiktų tėvą ar motiną, mirtimi temiršta!’

4. Gott hat geboten: "Du sollst Vater und Mutter ehren; wer Vater und Mutter flucht, der soll des Todes sterben."

4. Car Dieu a donné ce commandement: Honore ton père et ta mère; et: Que celui qui maudira son père ou sa mère soit puni de mort.

4. Porque Dios mandó, diciendo: Honra a tu padre y a tu madre; y : El que maldijere a padre o a madre, muera de muerte.

4 Want God heeft geboden, zeggende: Eert uw vader en moeder, en: Wie vader of moeder vloekt, die zal den dood sterven.

4. Albowiem Bóg przykazał, mówiąc: Czcij ojca twego i matkę; i kto by złorzeczył ojcu albo matce, śmiercią niechaj umrze.

4. Mert Isten [3†] parancsolta ezt, mondván: Tiszteld atyádat és anyádat, és: A ki atyját vagy anyját szidalmazza, halállal lakoljon.

4 Ибо Бог заповедал: почитай отца и мать; и: злословящий отца или мать смертью да умрет.

4. Бог бо заповідав, глаголючи: Поважай батька твого й матїр, і: Хто лає батька або матїр, нехай умре смертю.

5 Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit ollut minulta saapa, on annettu uhrilahjaksi', sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiänsä.

5 mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: Mitä olisit minulta saava, on uhrilahja", sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä tai äitiään.

5. Mutta te sanotte: jokainen sanokaan isälle taikka äidille: se on uhrattu, jolla sinua piti minulta autettaman: ja ei ensinkään kunnoittaisi isäänsä eikä äitiänsä.

5. Mutta te sanotta oikiaxi joca sano Isälle taicka äitille se on Jumalalle annettu jolla minun piti sinua auttaman.

5. Mutta te sanotta Isellen taicka eitillen/ iocahinen sanocan/ Se ombi Jumalan annettu/ iolla minun piti sinua autaman/ (Mutta te sanotte isällen taikka äitillen/ jokainen sanokaan/ Se ompi Jumalan annettu/ jolla minun piti sinua auttaman/)

5. ὑμεῖς δὲ λέγετε· ὃς ἂν εἴπῃ τῷ πατρὶ ἢ τῇ μητρί, δῶρον ὃ ἐὰν ἐξ ἐμοῦ ὠφεληθῇς, καὶ οὐ μὴ τιμήσει τὸν πατέρα αὐτοῦ ἢ τὴν μητέρα αὐτοῦ·

5. υμεις δε λεγετε ος αν ειπη τω πατρι η τη μητρι δωρον ο εαν εξ εμου ωφεληθης 5. υmeis de legete os an eipe to patri e te metri doron o ean eks emoυ ofelethes

5 But you° say, Whoever says to his father or his mother, (in) whatever you might be profited from me, (it is) a gift (to God), and (then) should never honor his father and mother,

5. But ye say, Whosoever shall say to his father or his mother, It is a gift, by whatsoever thou mightest be profited by me;

5. Men I sige: hvo som siger til Fader eller Moder: det, hvormed jeg kunde hjulpet dig, er en Gave, han behøver ikke at ære sin Fader eller sin Moder.

5. Men I sägen: Hvar och en må säga till fader eller moder: Det är allt Gudi gifvet, som du skulle få af mig, dig till nytto. Dermed sker då, att ingen hedrar sin fader eller sina moder;

5. Agga teie ütlete: Kes ial issa ehk emma wasto ütleb: se on üks ohwri ande, mis sulle minno käest woiks kassuks tulla, se teeb hästi, ehk tem̃a kül mitte om̃a issa ehk om̃a em̃a auusta.

5. O jūs sakote: ‘Kiekvienas, kas pasakys tėvui ar motinai:­Viskas, kas tau būtų naudinga iš manęs, tebūnie dovana Dievui­

5. Ihr aber lehret: Wer zum Vater oder Mutter spricht: "Es ist Gott gegeben, was dir sollte von mir zu Nutz kommen", der tut wohl.

5. Mais vous, vous dites: Celui qui aura dit à son père ou à sa mère: Ce dont je pourrais t'assister est un don consacré à Dieu, n'est pas tenu d'honorer son père ou sa mère.

5. Mas vosotros decís: Cualquiera que dijere a su padre o a su madre: Toda ofrenda mía a tí aprovechará;

5 Maar gij zegt: Zo wie tot vader of moeder zal zeggen: Het is een gave, zo wat u van mij zou kunnen ten nutte komen; en zijn vader of zijn moeder geenszins zal eren, die voldoet.

5. Ale wy powiadacie: Kto by rzekł ojcu albo matce: Dar, którykolwiek jest ode mnie, tobie pożyteczny będzie; a nie uczciłby ojca swego albo matki swojej, bez winy będzie.

5. Ti pedig ezt mondjátok: A ki atyjának vagy anyjának ezt mondja: Templomi ajándék az, a mivel megsegíthetlek, az olyan akár ne is tisztelje az ő atyját vagy anyját.

5 А вы говорите: если кто скажет отцу или матери: дар Богу то, чем бы ты от меня пользовался,

5. Ви ж кажете: Хто скаже батькові або матері: Се дар (Божий), чим би ти з мене мав покористуватись,

6 Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.

6 Niin olette kumonneet Jumalan käskyn* perinnäissääntönne vuoksi.

6. Ja te olette rikkoneet Jumalan käskyn teidän säätynne tähden.

6. Ja nijn ei ensingän cunnioita Isäns eikä äitiäns ja te olette rickonet Jumalan käskyn teidän säätyin tähden.

6. ia ei cunnioita henen Isens taicka eiteens/ Ja te olette tyhijexi tehnyuet Jumalan käskyn/ teiden sädhyn tähden. (ja ei kunnioita hänen isäänsä taikka äitiänsä/ Ja te olette tyhjäksi tehneet Jumalan käskyn/ teidän säädyn tähden.)

6. καὶ ἠκυρώσατε τὴν ἐντολὴν τοῦ Θεοῦ διὰ τὴν παράδοσιν ὑμῶν.

6. και ου μη τιμηση τον πατερα αυτου η την μητερα αυτου και ηκυρωσατε την εντολην του θεου δια την παραδοσιν υμων 6. kai oυ me timese ton patera aυtoυ e ten metera aυtoυ kai ekυrosate ten entolen toυ theoυ dia ten paradosin υmon

6 and (thus) you° invalidated the commandment of God because of your° tradition.

6. And honour not his father or his mother, he shall be free. Thus have ye made the commandment of God of none effect by your tradition.

6. Saaledes have I tilintetgjort Guds Bud for Eders Vedtægts Skyld.

6. Och hafven dermed gjort Guds bud till intet, för edra stadgars skull.

6. Ja ollete nenda Jummala kässo-sanna tühjaks teinud omma seädmiste pärrast.

6. tas gali negerbti tėvo ir motinos’. Taip jūs savo tradicija Dievo įsakymą padarote negaliojantį.

6. Damit geschieht es, daß niemand hinfort seinen Vater oder seine Mutter ehrt, und also habt ihr Gottes Gebot aufgehoben um eurer Aufsätze willen.

6. Et ainsi vous avez anéanti le commandement de Dieu par votre tradition.

6. Y no honrare a su padre o a su madre, será libre. Así habéis invalidado el mandamiento de Dios por vuestra tradición.

6 En gij hebt alzo Gods gebod krachteloos gemaakt door uw inzetting.

6. I wzruszyliście przykazania Boże dla ustawy waszej.

6. És erőtelenné tettétek az Isten parancsolatját a ti rendeléseitek által.

6 тот может и не почтить отца своего или мать свою; таким образом вы устранили заповедь Божию преданием вашим.

6. той може не поважати батька свого або матери своєї. І знївечили ви заповідь Божу ради переказу вашого.

7 Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:

7 Tekopyhät, hyvin Jesaja ennusti teistä sanoen:

7. Te ulkokullatut! Jesaias ennusti teistä oikein, sanoen:

7. Te wieckat Esaias ennusti teistä oikein sanoden:

7. Te wlcocullatud/ Esaias oijkein noidhui teiste sanoden/ (Te ulkokullatut/ Esaias oikein noitui teistä sanoen/ )

7. ὑποκριταί! καλῶς προεφήτευσε περὶ ὑμῶν Ἡσαΐας λέγων·

7. υποκριται καλως προεφητευσεν περι υμων ησαιας λεγων 7. υpokritai kalos proefeteυsen peri υmon esaias legon

7 You° hypocrites! Isaiah prophesied well concerning you°, saying,

7. Ye hypocrites, well did Esaias prophesy of you, saying,

7. I Øienskalke! Esias spaaede retteligen om Eder, da han sagde:

7. I skrymtare, Esaias hafver rätt spått om eder, sägandes:

7. Teie sallalikkud, Jesaia on teist hästi prohweti wisil räkinud, ja üttelnud:

7. Veidmainiai! Gerai apie jus pranašavo Izaijas:

7. Ihr Heuchler, wohl fein hat Jesaja von euch geweissagt und gesprochen:

7. Hypocrites! Ésaïe a bien prophétisé à votre sujet, lorsqu'il a dit:

7. Hipócritas, bien profetizó de vosotros Isaías, diciendo:

7 Gij geveinsden! Wel heeft Jesaja van u geprofeteerd, zeggende:

7. Obłudnicy! dobrze o was prorokował Izajasz, mówiąc:

7. Képmutatók, igazán prófétált felőletek [4†] Ésaiás, mondván:

7 Лицемеры! хорошо пророчествовал о вас Исаия, говоря:

7. Лицеміри, добре прорік про вас Ісаїя, глаголючи:

8 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana,

8 Tämä kansa (lähestyy minua suullaan ja) kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta,

8. Tämä kansa lähestyy minua suullansa, ja kunnioittaa minua huulillansa; mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.

8. Tämä Canssa lähesty minua suullans ja cunnioitta minua huulillans mutta heidän sydämens on caucana minusta.

8. Teme Canssa lehestypi minua suullansa/ ia hwlillans minua cunnioitzeuat/ mutta heiden sydhemens on caukan minusta. (Tämä kansa lähestyypi minua suullansa/ ja huulillansa minua kunnioitsewat/ mutta heidän sydämensä on kaukana minusta.)

8. ἐγγίζει μοι λαὸς οὗτος τῷ στόματι αὐτῶν καὶ τοῖς χείλεσίν με τιμᾷ, ἡ δὲ καρδία αὐτῶν πόρρω ἀπέχει ἀπ’ ἐμοῦ·

8. εγγιζει μοι ο λαος ουτος τω στοματι αυτων και τοις χειλεσιν με τιμα η δε καρδια αυτων πορρω απεχει απ εμου 8. eggizei moi o laos oυtos to stomati aυton kai tois cheilesin me tima e de kardia aυton porro apechei ap emoυ

8 ‘These people are drawing near to me with their mouth, and are honoring me with their lips, but their heart is distant, faraway from me.

8. This people draweth nigh unto me with their mouth, and honoureth me with their lips; but their heart is far from me.

8. dette Folk holder sig nær til mig med sin Mund, og ærer mig med Læberne; men deres Hjerte er langt fra mig.

8. Detta folket nalkas mig med sin mun, och hedrar mig med sina läppar; men deras hjerta är långt ifrå mig.

8. Sesinnane rahwas tulleb minno liggi omma suga, ja auustab mind omma mokkadega, agga nende südda on kaugel minnust ärra.

8. ‘Ši tauta artinasi prie manęs savo lūpomis ir gerbia mane savo liežuviu, bet jos širdis toli nuo manęs.

8. "Dies Volk naht sich zu mir mit seinem Munde und ehrt mich mit seinen Lippen, aber ihr Herz ist fern von mir;

8. Ce peuple s'approche de moi de la bouche et m'honore des lèvres; mais leur cœur est bien éloigné de moi.

8. Este pueblo con su boca se acerca a mí, y con sus labios me honra; mas su corazón léjos está de mí.

8 Dit volk genaakt Mij met hun mond, en eert Mij met de lippen, maar hun hart houdt zich verre van Mij;

8. Lud ten przybliża się do mnie usty swemi, i wargami czci mię; ale serce ich daleko jest ode mnie.

8. Ez a nép szájával közelget hozzám, és ajkával tisztel engemet; szíve pedig távol van tőlem.

8 приближаются ко Мне люди сии устами своими, и чтут Меня языком, сердце же их далеко отстоит от Меня;

8. Народ сей приближуєть ся до мене губами своїми, й устами мене шанує, серце ж їх далеко від мене.

9 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'."

9 Vaan turhaan he palvelevat minua opettaen oppeina ihmisten käskyjä."

9. Vaan turhaan he minua palvelevat, opettain niitä opetuksia, jotka ovat ihmisten käskyt.

9. Waan turhan he minua palwelewat opettain sitä opetust joca ihmisten käsky on.

9. Wan turhan he palueleuat minua/ opettaden site opetost ioca on Inhimisten käsky. (Waan turhaan he palwelewat minua/ opettaen sitä opetusta joka on ihmisten käsky.)

9. μάτην δὲ σέβονταί με, διδάσκοντες διδασκαλίας ἐντάλματα ἀνθρώπων.

9. ματην δε σεβονται με διδασκοντες διδασκαλιας ενταλματα ανθρωπων 9. maten de seβontai me didaskontes didaskalias entalmata anthropon

9 But they are worshiping me in futility, teaching (as their) teachings– the commandments of men.’ {Isa 29:13}

9. But in vain they do worship me, teaching for doctrines the commandments of men.

9. Men de dyrke mig forgjeves, idet de lære saadanne Lærdomme, som ere Menneskers Bud.

9. Men de tjena mig fåfängt, lärande den lärdom som är menniskobud.

9. Agga ilma aego teniwad nemmad mind, et nemmad öppetawad öppetussed, mis innimeste käskmissed on.

9. Veltui jie mane garbina, žmogiškus priesakus paversdami mokymu’ ‘‘.

40. 15. 9. aber vergeblich dienen sie mir, dieweil sie lehren solche Lehren, die nichts denn Menschengebote sind."

9. Mais ils m'honorent en vain, en enseignant des doctrines qui sont des commandements d'hommes.

9. Mas en vano me honran enseñando como doctrinas, mandamientos de hombres.

9 Doch tevergeefs eren zij Mij, lerende leringen, die geboden van mensen zijn.

9. Lecz próżno mię czczą, nauczając nauk, które są przykazania ludzkie.

9. Pedig hiába tisztelnek engem, ha oly tudományokat tanítanak, a melyek embereknek parancsolatai.

9 но тщетно чтут Меня, уча учениям, заповедям человеческим.

9. Та марно вони поклоняють ся менї, навчаючи наук заповідей чоловічих.

10 Ja hän kutsui kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.

10 Kutsuttuaan luokseen kansan Hän sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.

10. Ja hän kutsui kansan tykönsä, ja sanoi heille: kuulkaat ja ymmärtäkäät!

10. Ja hän cudzui Canssan tygöns ja sanoi heille: cuulcat ja ymmärtäkät.

10. Ja hen cutzui Canssan tygens/ ia sanoi heille/ Cwlkat ia ymmerteket. (Ja hän kutsui kansan tykönsä/ ja sanoi heille/ Kuulkaat ja ymmärtäkäät.)

10. Καὶ προσκαλεσάμενος τὸν ὄχλον εἶπεν αὐτοῖς· Ἀκούετε καὶ συνίετε·

10. και προσκαλεσαμενος τον οχλον ειπεν αυτοις ακουετε και συνιετε 10. kai proskalesamenos ton ochlon eipen aυtois akoυete kai sυniete

10 And having called to him the crowd, he said to them, Hear° and understand°!

10. And he called the multitude, and said unto them, Hear, and understand:

10. Og han kaldte Folket til sig og sagde til dem: hører til og forstaaer!

10. Och han kallade till sig folket, och sade till dem: Hörer, och förstår.

10. Ja temma kutsus rahwast ennese jure, ja ütles neile: Kuulge ja moistke.

10. Sušaukęs minią, Jis kalbėjo: ‘‘Klausykite ir supraskite!

10. Und er rief das Volk zu sich und sprach zu ihm: Höret zu und fasset es!

10. Et ayant appelé le peuple, il leur dit:

10. Y llamando a sí a la multitud, les dijo: Oid, y entendéd.

10 En als Hij de schare tot Zich geroepen had, zeide Hij tot hen: Hoort en verstaat.

10. A zawoławszy do siebie ludu, rzekł im: Słuchajcie, a rozumiejcie.

10. És előszólítván a sokaságot, monda nékik: Halljátok és értsétek meg:

10 И, призвав народ, сказал им: слушайте и разумейте!

10. І, прикликавши людей, рече до них: Слухайте та й розумійте:

11 Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen."

11 Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suuhun, vaan mikä suusta lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen."

11. Ei se ihmistä saastuta, mikä suusta menee sisälle, mutta se, mikä suusta tulee ulos, saastuttaa ihmisen.

11. Ei se ihmistä saastuta cuin suuhun pannan mutta se cuin suusta tule se saastutta ihmisen.

11. Ei se quin suusta siselkieupi saastuta Inhimiste/ Mutta se quin suusta wlgoskieupi/ se sastuta Inhimisen. (Ei se kuin suusta sisälle käypi saastuta ihmista/ Mutta se kuin suusta uloskäypi/ se saastuttaa ihmisen.)

11. οὐ τὸ εἰσερχόμενον εἰς τὸ στόμα κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον, ἀλλὰ τὸ ἐκπορευόμενον ἐκ τοῦ στόματος τοῦτο κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

11. ου το εισερχομενον εις το στομα κοινοι τον ανθρωπον αλλα το εκπορευομενον εκ του στοματος τουτο κοινοι τον ανθρωπον 11. oυ to eiserchomenon eis to stoma koinoi ton anthropon alla to ekporeυomenon ek toυ stomatos toυto koinoi ton anthropon

11 Not what enters into the mouth desecrates the man, but what is traveling from the mouth, this desecrates the man.

11. Not that which goeth into the mouth defileth a man; but that which cometh out of the mouth, this defileth a man.

11. Ikke det, som indkommer i Munden, gjør Mennesket ureent, men det, som udgaaer af Munden, dette gjør Mennesket ureent.

11. Det besmittar icke menniskona, som ingår genom munnen; utan det, som utgår af munnen, det besmittar menniskona.

11. Ei se, mis suust sisse lähhäb, ei te mitte innimest rojaseks; waid se, mis suust wäljatulleb, se teeb innimest rojaseks.

11. Ne kas patenka į burną, suteršia žmogų, bet kas išeina iš burnos, tai suteršia žmogų’‘.

11. Was zum Munde eingeht, das verunreinigt den Menschen nicht; sondern was zum Munde ausgeht, das verunreinigt den Menschen.

11. Écoutez, et comprenez ceci: Ce n'est pas ce qui entre dans la bouche qui souille l'homme; mais ce qui sort de la bouche, c'est ce qui souille l'homme.

11. No lo que entra en la boca contamina al hombre; mas lo que sale de la boca, esto contamina al hombre.

11 Hetgeen ten monde ingaat, ontreinigt den mens niet; maar hetgeen ten monde uitgaat, dat ontreinigt den mens.

11. Nie to, co wchodzi w usta, pokala człowieka; ale co wychodzi z ust, to pokala człowieka.

11. Nem az fertőzteti meg az embert, a mi a szájon bemegy, [5†] hanem a mi kijön [6†] a szájból, az fertőzteti meg az embert.

11 не то, что входит в уста, оскверняет человека, но то,что выходит из уст, оскверняет человека.

11. Не те, що входить в уста, сквернить чоловіка, а що виходить із уст, те сквернить чоловіка.

12 Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?"

12 Silloin *Hänen opetuslapsensa* astuivat esille ja sanoivat Hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset puheen kuullessaan loukkaantuivat?"

12. Niin tulivat hänen opetuslapsensa, ja sanoivat hänelle: tiesitkös, että Pharisealaiset pahenivat, kuin he tämän puheen kuulivat?

12. Nijn tulit hänen Opetuslapsens ja sanoit hänelle: tiesitkös että Phariseuxet pahenit cosca he tämän puhen cuulit?

12. Nin edheskeuit henen Opetuslapsens/ ia sanoit henelle/ Tiesickös että Phariseuset pahenit/ coska he cwlit tämen Puheen? (Niin edeskäwit hänen opetuslapsensa/ ja sanoit hänelle/ Tiesitkös että phariseukset pahenit/ koska he kuulit tämän puheen?)

12. Τότε προσελθόντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ εἶπον αὐτῷ· Οἶδας ὅτι οἱ Φαρισαῖοι ἐσκανδαλίσθησαν ἀκούσαντες τὸν λόγον;

12. τοτε προσελθοντες οι μαθηται αυτου ειπον αυτω οιδας οτι οι φαρισαιοι ακουσαντες τον λογον εσκανδαλισθησαν 12. tote proselthontes oi mathetai aυtoυ eipon aυto oidas oti oi farisaioi akoυsantes ton logon eskandalisthesan

12 Then the disciples came near (to him and) said, Do you know that the Pharisees were offended (after) they heard this speech?

12. Then came his disciples, and said unto him, Knowest thou that the Pharisees were offended, after they heard this saying?

12. Da gik hans Disciple frem og sagde til ham veed du, at Pharisæerne have forarget sig, der de hørte denne Tale?

12. Då stego hans Lärjungar fram, och sade till honom: Vetst du, att Phariseerna förargades, när de hörde detta ordet?

12. Siis astsid tem̃a jüngrid tem̃a jure, ja ütlesid tem̃ale: Kas sinna tead, et Wariserid endid pahhandasid, kui nemmad sedda sanna kuulsid?

12. Tada priėję Jo mokiniai pranešė: ‘‘Ar žinai, kad fariziejai pasipiktino, išgirdę tuos žodžius?’‘

12. Da traten seine Jünger zu ihm und sprachen: Weißt du auch, daß sich die Pharisäer ärgerten, da sie das Wort hörten?

12. Alors ses disciples, s'approchant, lui dirent: N'as-tu pas remarqué que les pharisiens ont été scandalisés quand ils ont entendu ce discours?

12. Entónces llegándose sus discípulos, le dijeron: ¿Sabes que los Fariseos oyendo esta palabra se ofendieron?

12 Toen kwamen Zijn discipelen tot Hem, en zeiden tot Hem: Weet Gij wel, dat de Farizeen deze rede horende, geergerd zijn geweest?

12. Tedy przystąpiwszy uczniowie jego, rzekli mu: Wiesz, iż Faryzeuszowie, usłyszawszy tę mowę, zgorszyli się?

12. Akkor hozzájárulván az ő tanítványai, mondának néki: Tudod-é, hogy a farizeusok e beszédet hallván, megbotránkoztak?

12 Тогда ученики Его, приступив, сказали Ему: знаешь ли, что фарисеи, услышав слово сие, соблазнились?

12. Приступивши тодї ученики, рекли до Него: Чи знаєш, що Фарисеї, чувши слово, поблазнились?

13 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.

13 Mutta Hän vastasi sanoen: "Jokainen istutus, jota taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, revitään juurineen pois.

13. Mutta hän vastasi ja sanoi: jokainen istutus, jota ei minun taivaallinen Isäni ole istuttanut, pitää juurinensa revittämän ylös.

13. Mutta hän wastais ja sanoi: jocainen istutus jota ei minun taiwallinen Isän istuttanut pitä juurinens rewittämän ylös.

13. Mutta hen wastasi ia sanoi/ * Jocainen istutos/ iota ei minun Taiualinen Isen istuttanut pite iurinens ylesreuittemen. (Mutta hän wastasi ja sanoi/ Jokainen istutus/ jota ei minun Taiwaallinen Isän istuttanut pitää juurinensa ylös rewittämän.)

13. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπε· Πᾶσα φυτεία ἣν οὐκ ἐφύτευσεν ὁ πατήρ μου ὁ οὐράνιος ἐκριζωθήσεται.

13. ο δε αποκριθεις ειπεν πασα φυτεια ην ουκ εφυτευσεν ο πατηρ μου ο ουρανιος εκριζωθησεται 13. o de apokritheis eipen pasa fυteia en oυk efυteυsen o pater moυ o oυranios ekrizothesetai

13 He answered and said, Every plant which my heavenly father did not plant will be uprooted.

13. But he answered and said, Every plant, which my heavenly Father hath not planted, shall be rooted up.

13. Men han svarede og sagde: hver Plantning, som min himmelske Fader ikke har plantet, skal med Rod oprykkes.

13. Han svarade, och sade: Hvar och en plantering, som min himmelske Fader icke planterat hafver, skall uppryckas med rötter.

13. Agga temma kostis ja ütles: Igga taim, mis minno taewane issa ep olle istutanud, sedda kitkutakse ärra.

13. Jis atsakė: ‘‘Kiekvienas augalas, kurio nesodino mano dangiškasis Tėvas, bus išrautas.

13. Aber er antwortete und sprach: Alle Pflanzen, die mein himmlischer Vater nicht pflanzte, die werden ausgereutet.

13. Mais il répondit: Toute plante que mon Père céleste n'a point plantée, sera déracinée.

13. Mas respondiendo él, dijo: Toda planta que no plantó mi Padre celestial será desarraigada.

13 Maar Hij, antwoordende zeide: Alle plant, die Mijn hemelse Vader niet geplant heeft, zal uitgeroeid worden.

13. A on odpowiadając rzekł: Wszelki szczep, którego nie szczepił Ojciec mój niebieski, wykorzeniony będzie.

13. Ő pedig felelvén, monda: Minden plánta, a melyet nem az én mennyei Atyám plántált, kitépetik.

13 Он же сказал в ответ: всякое растение, которое не Отец Мой Небесный насадил, искоренится;

13. Він же, озвавшись, рече: Усяка рослина, що не насаджував Отець мій небесний, викоренить ся.

14 Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat."

14 Älkää heistä välittäkö, He ovat sokeita sokeain taluttajia, Mutta jos sokea sokeaa taluttaa, lankeavat molemmat kuoppaan."

14. Antakaat heidän olla: he ovat sokiat sokiain taluttajat; jos sokia sokiaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeevat.

14. Andacat heidän olla he owat sokiat ja sokiain taluttajat jos sokia sokiata talutta nijn he molemmat cuoppan langewat.

14. Andacat heiden olla/ he ouat sockiat/ ia sockiadhen taluttaiat. Jos nyt sockia sockiata taluttapi/ nin he molemat kropijn langeuat. (Antakaat heidän olla/ he owat sokiat/ ja sokiaiden taluttajat. Jos nyt sokia sokiata taluttaapi/ niin he molemmat kuoppiin lankeawat.)

14. ἄφετε αὐτούς· ὁδηγοί εἰσι τυφλοί τυφλῶν· τυφλὸς δὲ τυφλὸν ἐὰν ὁδηγῇ, ἀμφότεροι εἰς βόθυνον πεσοῦνται.

14. αφετε αυτους οδηγοι εισιν τυφλοι τυφλων τυφλος δε τυφλον εαν οδηγη αμφοτεροι εις βοθυνον πεσουνται 14. afete aυtoυs odegoi eisin tυfloi tυflon tυflos de tυflon ean odege amfoteroi eis βothυnon pesoυntai

14 Leave° them! They are blind guides of (the) blind. Now if the blind guide the blind, both will be falling into a ditch.

14. Let them alone: they be blind leaders of the blind. And if the blind lead the blind, both shall fall into the ditch.

14. Lader dem fare, Blinde ere Blindes Veiledere; men naar en Blind leder en Blind, da falde de begge i Graven.

14. Låter fara dem; de äro blinde, och blindas ledare; hvar nu en blinder leder en blindan, så falla de både i gropena.

14. Jätke neid; nemmad on söggedatte söggedad tee-juhhatajad. Agga kui sögge söggedale teed juhhatab, siis langewad nemmad mollemad kaewandusse.

14. Palikite juos! Jie akli aklųjų vadovai. O jeigu aklas aklą ves, abu į duobę įkris’‘.

14. Lasset sie fahren! Sie sind blinde Blindenleiter. Wenn aber ein Blinder den andern leitet, so fallen sie beide in die Grube.

14. Laissez-les; ce sont des aveugles qui conduisent des aveugles; que si un aveugle conduit un autre aveugle, ils tomberont tous deux dans la fosse.

14. Dejádlos: guias son ciegos de ciegos; y si el ciego guiare al ciego, ámbos caerán en el hoyo.

14 Laat hen varen; zij zijn blinde leidslieden der blinden. Indien nu de blinde den blinde leidt, zo zullen zij beiden in den gracht vallen.

14. Zaniechajcie ich; ślepi są wodzowie ślepych, a ślepy jeźliby ślepego prowadził, obadwa w dół wpadną.

14. Hagyjátok őket; [7†] vakoknak vak vezetői ők: ha pedig vak vezeti a vakot, mind a ketten a verembe esnek.

14 оставьте их: они - слепые вожди слепых; а если слепой ведет слепого, то оба упадут в яму.

14. Не вважайте на них: проводирі вони слїпі слїпих. А коли слїпий веде слїпого, обидва впадуть у яму.

15 Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Selitä meille tämä vertaus".

15 Pietari vastasi ja sanoi Hänelle: "Selitä meille tämä vertaus."

15. Niin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: selitä meille tämä vertaus.

15. NIin wastais Petari ja sanoi hänelle: selitä meille tämä wertaus.

15. Nin wastasi Petari ia sanoi henelle/ Wlgostoijmita meille täme tapaus. (Niin wastasi Petari ja sanoi hänelle/ Ulos toimita meille tämä tapaus.)

15. Ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Πέτρος εἶπεν αὐτῷ· Φράσον ἡμῖν τὴν παραβολήν ταύτην.

15. αποκριθεις δε ο πετρος ειπεν αυτω φρασον ημιν την παραβολην ταυτην 15. apokritheis de o petros eipen aυto frason emin ten paraβolen taυten

15 Now Peter answered and said to him, Explain to us the parable.

15. Then answered Peter and said unto him, Declare unto us this parable.

15. Men Peter svarede og sagde til ham: forklar os denne Lignelse.

15. Då svarade Petrus, och sade till honom: Uttyd oss denna liknelsen.

15. Siis kostis Peetrus ja ütles temma wasto: Selleta meile sedda tähhendamisse-sanna.

15. Tuomet Petras paprašė Jo: ‘‘Išaiškink mums tą palyginimą’‘.

15. Da antwortete Petrus und sprach zu ihm: Deute uns dieses Gleichnis.

15. Alors Pierre, prenant la parole, lui dit: Explique-nous cette parabole.

15. Y respondiendo Pedro, le dijo: Decláranos esta parábola.

15 En Petrus, antwoordende, zeide tot Hem: Verklaar ons deze gelijkenis.

15. A odpowiadając Piotr, rzekł mu: Wyłóż nam to podobieóstwo.

15. Péter pedig felelvén, monda néki: Magyarázd meg nékünk ezt a példázatot.

15 Петр же, отвечая, сказал Ему: изъясни нам притчу сию.

15. Озвав ся ж Петр і каже до Него: Виясни нам сю приповість.

16 Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?

16 Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?

16. Niin Jesus sanoi: vieläkö tekin olette ymmärtämättömät?

16. Nijn Jesus sanoi: wieläkö te oletta taitamattomat?

16. Nin sanoi Iesus/ Wielekö te nyt pwtutt ymmerdhyst? (Niin sanoi Jesus/ Wieläkö te nyt puutut ymmärrystä?)

16. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἀκμὴν καὶ ὑμεῖς ἀσύνετοί ἐστε;

16. ο δε ιησους ειπεν ακμην και υμεις ασυνετοι εστε 16. o de iesoυs eipen akmen kai υmeis asυnetoi este

16 Now Jesus said, Are you° also without understanding at this point?

16. And Jesus said, Are ye also yet without understanding

16. Men Jesus sagde: ere og I endnu uforstandige?

16. Då sade Jesus: Ären I ock ännu oförståndige?

16. Ja Jesus ütles: Welaks teiege ollete moistmatumad?

16. Jėzus atsakė: ‘‘Ar ir jūs dar nesuprantate?!

16. Und Jesus sprach zu ihnen: Seid ihr denn auch noch unverständig?

16. Et Jésus dit: Vous aussi, êtes-vous encore sans intelligence?

16. Y Jesús dijo: ¿Aun también vosotros sois sin entendimiento?

16 Maar Jezus zeide: Zijt ook gijlieden alsnog onwetende?

16. I rzekł Jezus: Jeszczeż i wy bezrozumni jesteście?

16. Jézus pedig monda: Ti is értelem nélkül vagytok-é még?

16 Иисус сказал: неужели и вы еще неразумеете?

16. Ісус же рече: Чи й ви ще без розуму?

17 Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu?

17 Ettekö (vielä) käsitä, että kaikki, mikä tulee suuhun, menee vatsaan ja heitetään käymälään?

17. Ettekö te vielä ymmärrä, että kaikki, mitä suuhun sisälle menee, se menee vatsaan, ja sillä on luonnollinen uloskäyminen.

17. Ettäkö te wielä ymmärrä? että caicki mitä suuhun pannan se mene wadzaan ja sillä on luonnolinen uloskäyminen.

17. Ettekö wiele ymmerdä? Että caiki mite suusta siselmene/ se mene watzan/ ia sille on loonnolinen wlgosmeno? (Ettekö wielä ymmärrä? Että kaikki mitä suusta sisälle menee/ se menee watsaan/ ja sille on luonnollinen ulosmeno?)

17. οὐ νοεῖτε ὅτι πᾶν τὸ εἰσπορευόμενον εἰς τὸ στόμα εἰς τὴν κοιλίαν χωρεῖ καὶ εἰς ἀφεδρῶνα ἐκβάλλεται;

17. ουπω νοειτε οτι παν το εισπορευομενον εις το στομα εις την κοιλιαν χωρει και εις αφεδρωνα εκβαλλεται 17. oυpo noeite oti pan to eisporeυomenon eis to stoma eis ten koilian chorei kai eis afedrona ekβalletai

17 Are you° not yet perceiving, that everything which travels into the mouth makes room in the belly, and is cast out into the sewer?

17. Do not ye yet understand, that whatsoever entereth in at the mouth goeth into the belly, and is cast out into the draught?

17. Forstaae I ikke endnu, alt det, som indkommer i Munden, gaaer I Bugen og udføres ad den unaturlige Gang?

17. Förstån I icke ännu, att allt det, som ingår genom munnen, det går i buken, och hafver sin naturliga utgång?

17. Eks teie weel ei moista, et keik, mis suust sisse lähhäb, se lähhäb köhto, ja heidetakse wälja omma paika.

17. Argi nesuprantate, kad visa, kas patenka į burną, eina į pilvą ir išmetama laukan?

17. Merket ihr noch nicht, daß alles, was zum Munde eingeht, das geht in den Bauch und wird durch den natürlichen Gang ausgeworfen?

17. Ne comprenez-vous pas que tout ce qui entre dans la bouche, s'en va dans le ventre et est jeté aux lieux secrets?

17. ¿No entendéis aun, que todo lo que entra en la boca, va al vientre, y es echado en la necesaria?

17 Verstaat gij nog niet, dat al wat ten monde ingaat, in den buik komt, en in de heimelijkheid wordt uitgeworpen?

17. Jeszczeż nie rozumiecie, iż wszystko, co wchodzi w usta, w brzuch idzie, i do wychodu bywa wyrzucono?

17. Mégsem értitek-é, hogy minden, a mi a szájon bemegy, a gyomorba jut, és az árnyékszékbe vettetik?

17 еще ли не понимаете, что все, входящеев уста, проходит в чрево и извергается вон?

17. Чи ще не зрозуміли, що те, що входить в уста, йде в живіт, і звергаєть ся в одхідник;

18 Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.

18 Mutta se mikä lähtee suusta ulos, tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.

18. Mutta jotka suusta tulevat ulos, ne lähtevät sydämestä ulos, ja saastuttavat ihmisen.

18. Mutta jotca suusta tulewat ne lähtewät sydämestä ja saastuttawat ihmisen:

18. Mutta ne iotca suusta wlgoskieuuet/ ne lechteuet itze sydhemeste/ ia ne saastuttauat Inhimisen. (Mutta ne jotka suusta ulos käywät/ ne lähtewät itse sydämestä/ ja ne saastuttawat ihmisen.)

18. τὰ δὲ ἐκπορευόμενα ἐκ τοῦ στόματος ἐκ τῆς καρδίας ἐξέρχεται, κἀκεῖνα κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

18. τα δε εκπορευομενα εκ του στοματος εκ της καρδιας εξερχεται κακεινα κοινοι τον ανθρωπον 18. ta de ekporeυomena ek toυ stomatos ek tes kardias ekserchetai kakeina koinoi ton anthropon

18 But these things which are traveling from the mouth, come out from the heart, and they desecrate the man.

18. But those things which proceed out of the mouth come forth from the heart; and they defile the man.

18. Men det, som udgaaer af Munden, kommer ud af Hjertet, og det gjør Mennesket ureent.

18. Men det, som går ut af munnen, det kommer ifrå hjertat; och det besmittar menniskona;

18. Agga mis suust wälja tulleb, se tulleb süddame seest wälja, ja se teeb innimest rojaseks.

18. O kas išeina iš burnos, eina iš širdies, ir tai suteršia žmogų.

18. Was aber zum Munde herausgeht, das kommt aus dem Herzen, und das verunreinigt den Menschen.

18. Mais ce qui sort de la bouche vient du cœur; c'est là ce qui souille l'homme.

18. Mas lo que sale de la boca, del mismo corazón sale, y esto contamina al hombre.

18 Maar die dingen, die ten monde uitgaan, komen voort uit het hart, en dezelve ontreinigen den mens.

18. Ale co z ust pochodzi, z serca wychodzi, a toć pokala człowieka.

18. A mik pedig a szájból jőnek ki, a szívből származnak, és azok fertőztetik meg az embert.

18 а исходящее из уст - из сердца исходит - сие оскверняет человека,

18. а те, що виходить із уст, береть ся з серця, і воно сквернить чоловіка.

19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.

19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet varkaudet, väärät todistukset ja rienaukset.

19. Sillä sydämestä tulevat ulos pahat ajatukset, murhat, salavuoteudet, huoruudet, varkaudet, väärät todistukset, pilkat:

19. Sillä sydämestä tulewat pahat ajatuxet murhat salawuoteudet haureudet warcaudet wäärät todistuxet pilcat.

19. Sille ette sydhemeste wlgoskieuuet pahat aiatoxet/ murhat/ hooruuet/ hauriuxet/ warcauxet/ wäret todhistuxet/ pilcat. (Sillä että sydämestä ulos käywät pahat ajatukset/ murhat/ huoruudet/ haureukset/ warkaukset/ wäärät todistukset/ pilkat.)

19. ἐκ γὰρ τῆς καρδίας ἐξέρχονται διαλογισμοὶ πονηροί, φόνοι, μοιχεῖαι, πορνεῖαι, κλοπαί, ψευδομαρτυρίαι, βλασφημίαι.

19. εκ γαρ της καρδιας εξερχονται διαλογισμοι πονηροι φονοι μοιχειαι πορνειαι κλοπαι ψευδομαρτυριαι βλασφημιαι 19. ek gar tes kardias ekserchontai dialogismoi poneroi fonoi moicheiai porneiai klopai pseυdomartυriai βlasfemiai

19 For* out of the heart comes forth evil reasonings, murders, adulteries, fornications, thefts, false testimonies, blasphemies.

19. For out of the heart proceed evil thoughts, murders, adulteries, fornications, thefts, false witness, blasphemies:

19. Thi af Hjertet udkomme onde Tanker, Mord, Hoer, Skjørlevnet, Tyverier, falske Vidnesbyrd, Bespottelser.

19. Ty af hjertat utgå onda tankar, mord, hor, skörlefnad, tjufveri, falsk vittne, hädelse.

19. Sest süddame seest tullewad wälja kurjad mötlemissed, tapmissed, abbiellorikmissed, horajahhid, wargussed, walletunnistussed, teotamissed.

19. Iš širdies išeina pikti sumanymai, žmogžudystės, svetimavimai, paleistuvystės, vagystės, melagingi liudijimai, piktžodžiavimai.

19. Denn aus dem Herzen kommen arge Gedanken: Mord, Ehebruch, Hurerei, Dieberei, falsch Zeugnis, Lästerung.

19. Car c'est du cœur que viennent les mauvaises pensées, les meurtres, les adultères, les fornications, les larcins, les faux témoignages, les blasphèmes.

19. Porque del corazón salen los malos pensamientos, muertes, adulterios, fornicaciones, hurtos, falsos testimonios, blasfemias.

19 Want uit het hart komen voort boze bedenkingen, doodslagen, overspelen, hoererijen, dieverijen, valse getuigenissen, lasteringen.

19. Albowiem z serca wychodzą złe myśli, mężobójstwa, cudzołóstwa, wszeteczeóstwa, złodziejstwa, fałszywe świadectwa, bluźnierstwa.

19. Mert [8†] a szívből származnak a gonosz gondolatok, gyilkosságok, házasságtörések, paráznaságok, lopások, hamis tanubizonyságok, káromlások.

19 ибо из сердца исходят злые помыслы, убийства, прелюбодеяния, любодеяния, кражи, лжесвидетельства, хуления -

19. Бо з серця беруть ся ледачі думки, душогубства, перелюбки, блуд, крадїж, криве сьвідкуваннє, хула.

20 Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä."

20 Tämä on sitä, mikä ihmisen saastuttaa, mutta pesemättömin käsin syöminen ei ihmistä saastuta."

20. Nämät ovat ne, jotka saastuttavat ihmisen; mutta pesemättömillä käsillä syödä, ei saastuta ihmistä.

20. Nämät saastuttawat ihmisen mutta pesemättömillä käsillä syödä ei saastuta ihmistä.

20. Neme saastuttauat Inhimisen. Mutta Pesemettömille käsille söödhe ei se Inhimiste saastuta. (Nämä saastuttawat ihmisen. Mutta pesemättömille käsille syödä ei ihmistä saastuta.)

20. ταῦτά ἐστι τὰ κοινοῦντα τὸν ἄνθρωπον· τὸ δὲ ἀνίπτοις χερσὶ φαγεῖν οὐ κοινοῖ τὸν ἄνθρωπον.

20. ταυτα εστιν τα κοινουντα τον ανθρωπον το δε ανιπτοις χερσιν φαγειν ου κοινοι τον ανθρωπον 20. taυta estin ta koinoυnta ton anthropon to de aniptois chersin fagein oυ koinoi ton anthropon

20 These things are what desecrate the man, but to eat with unwashed hands does not desecrate the man. {Mar 7:24 & Mat 15:21.}

20. These are the things which defile a man: but to eat with unwashen hands defileth not a man.

20. Disse ere de Ting, som gjøre Mennesket ureent; men at æde med utoede Hænder, gjør ikke Mennesket ureent.

20. Det äro de stycke, som besmitta menniskona; men äta med otvagna händer, besmittar icke menniskona.

20. Need asjad on, mis innimest rohaseks tewad; agga pessematta kättega söma, se ei te mitte innimest rojaseks.

20. Šitie dalykai suteršia žmogų, o valgymas neplautomis rankomis žmogaus nesuteršia’‘.

20. Das sind Stücke, die den Menschen verunreinigen. Aber mit ungewaschenen Händen essen verunreinigt den Menschen nicht.

20. Ce sont ces choses-là qui souillent l'homme; mais de manger sans s'être lavé les mains, cela ne souille point l'homme.

20. Estas cosas son las que contaminan al hombre; que comer con las manos por lavar no contamina al hombre.

20 Deze dingen zijn het, die den mens ontreinigen; maar het eten met ongewassen handen ontreinigt den mens niet.

20. Toć jest, co pokala człowieka: ale jeść nieumytemi rękoma, toć nie pokala człowieka.

20. Ezek fertőztetik meg az embert; de a mosdatlan kézzel való evés nem fertőzteti meg az embert.

20 это оскверняет человека; а есть неумытыми руками - не оскверняет человека.

20. Оце, що сквернить чоловіка; а їсти, непомивши рук, се не сквернить чоловіка.

21 Ja Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille.

21 Niin Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin alueelle.

21. Ja Jesus läksi sieltä ja poikkesi Tyron ja Sidonin maan ääriin.

21. JA Jesus läxi sieldä ja tuli Tyrin ja Sidonin maan ären.

21. Ja Iesus sielde poiskeui/ ia tuli Tyrin ia Sidonin maan ären. (Ja Jesus sieltä pois käwi/ ja tuli Tyyron ja Sidonin maan ääreen.)

21. Καὶ ἐξελθὼν ἐκεῖθεν ὁ Ἰησοῦς ἀνεχώρησεν εἰς τὰ μέρη Τύρου καὶ Σιδῶνος.

21. και εξελθων εκειθεν ο ιησους ανεχωρησεν εις τα μερη τυρου και σιδωνος 21. kai ekselthon ekeithen o iesoυs anechoresen eis ta mere tυroυ kai sidonos

21 And Jesus went out from there, and departed into the parts of Tyre and Sidon. {Mar 7:25-30 & Mat 15:22-28 Tyre and Sidon.}

21. Then Jesus went thence, and departed into the coasts of Tyre and Sidon.

21. Og Jesus gik bort derfra og drog til Thyrus' og Sidons Egne.

21. Och Jesus gick dädan, och kom i Tyri och Sidons landsändar.

21. Ja Jesus tulli seält ärra, ja läks Tirusse ja Sidoni rikide pole.

21. Iš ten išėjęs, Jėzus pasitraukė į Tyro ir Sidono sritį.

21. Und Jesus ging aus von dannen und entwich in die Gegend von Tyrus und Sidon.

21. Et Jésus, partant de là, se retira dans les quartiers de Tyr et de Sidon.

21. Y saliendo Jesús de allí, se fué a las partes de Tiro y de Sidón.

21 En Jezus van daar gaande, vertrok naar de delen van Tyrus en Sidon.

21. A wyszedłszy Jezus stamtąd, ustąpił w strony Tyru i Sydonu.

21. És elmenvén onnét Jézus, Tirus és Sidon vidékeire tére.

21 И, выйдя оттуда, Иисус удалился в страны Тирские и Сидонские.

21. Вийшов тодї Ісус ізвідтіля, і перейшов у Тирські та в Сидонські сторони.

22 Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni."

22 Katso, kanaanilainen vaimo tuli siltä alueelta ja huusi (Hänelle) sanoen: "Herra, Daavidin Poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa pahasti tytärtäni."

22. Ja katso, Kanaanean vaimo, joka niistä maan ääristä oli tullut, huusi häntä, sanoen: Herra, Davidin poika, armahda minua: minun tyttäreni vaivataan hirmuisesti perkeleeltä.

22. Ja cadzo Cananean waimo joca nijstä maan äristä oli tullut huusi händä sanoden: Herra Dawidin poica armada minun päälleni minun tyttären waiwatan hirmuisest Perkeleldä.

22. Ja catzo/ yxi Cananean waimo/ ioca nijste maan äriste oli tullut/ hwti henen tygens sanoden/ O Herra/ Dauidin Poica/ armadha minun päleni/ Minun tytteren hirmuisest rijwatan perchelelde. (Ja katso/ yksi Kananean waimo/ joka niistä maan ääristä oli tullut/ huuti hänen tykönsä sanoen/ Oi Herra/ Dawidin Poika/ armahda minun päälleni/ Minun tyttäreni hirmuisesti riiwataan perkeleeltä.)

22. καὶ ἰδοὺ γυνὴ Χαναναία ἀπὸ τῶν ὁρίων ἐκείνων ἐξελθοῦσα ἐκραύγασεν αὐτῷ λέγουσα· Ἐλέησόν με, Κύριε, υἱὲ Δαυῒδ· ἡ θυγάτηρ μου κακῶς δαιμονίζεται.

22. και ιδου γυνη χαναναια απο των οριων εκεινων εξελθουσα εκραυγασεν αυτω λεγουσα ελεησον με κυριε υιε δαβιδ η θυγατηρ μου κακως δαιμονιζεται 22. kai idoυ gυne chananaia apo ton orion ekeinon ekselthoυsa ekraυgasen aυto legoυsa eleeson me kυrie υie daβid e thυgater moυ kakos daimonizetai

22 And behold, a woman from Canaan came out from those borders, and cried-out to him, saying, Show-mercy to me, O Lord, you (the) son of David. My daughter is evilly demon-possessed.

22. And, behold, a woman of Canaan came out of the same coasts, and cried unto him, saying, Have mercy on me, O Lord, thou Son of David; my daughter is grievously vexed with a devil.

22. Og see, en cananæisk Kvinde kom fra de samme Grændser, raabte og sagde til ham: Herre, Davids Søn! forbarm dig over mig! min Datter plages ilde af Djævelen.

22. Och si, en Cananeisk qvinna kom af de landsändar, och ropade till honom, och sade: O Herre, Davids Son, förbarma dig öfver mig; min dotter qväljs jämmerliga af djefvulen.

22. Ja wata, üks Kananea-ma naene tulli neist raiadest wälja, ja kissendas, ja ütles temmale: Issand, Taweti Poeg, hallasta minno peäle, minno tüttar waewatakse kurjast waimust kurjaste.

22. Ir štai iš ano krašto atėjo moteris kanaanietė ir šaukė Jam: ‘‘Pasigailėk manęs, Viešpatie, Dovydo Sūnau! Mano dukterį baisiai kankina demonas!’‘

22. Und siehe, ein kanaanäisches Weib kam aus derselben Gegend und schrie ihm nach und sprach: Ach HERR, du Sohn Davids, erbarme dich mein! Meine Tochter wird vom Teufel übel geplagt.

22. Et une femme cananéenne, qui venait de ces quartiers, s'écria, et lui dit: Seigneur, fils de David! aie pitié de moi! ma fille est misérablement tourmentée par le démon.

22. Y, he aquí, una mujer Cananea, que había salido de aquellos términos, clamaba, diciéndole: Señor, Hijo de David, ten misericordia de mí: mi hija es malamente atormentada del demonio.

22 En ziet, een Kananese vrouw, uit die landpalen komende, riep tot Hem, zeggende: Heere! Gij Zone Davids, ontferm U mijner! mijn dochter is deerlijk van den duivel bezeten.

22. A oto niewiasta Chananejska z onych granic wyszedłszy, wołała, mówiąc do niego: Zmiłuj się nade mną Panie, synu Dawidowy! córka moja ciężko bywa od dyjabła dręczona.

22. És ímé egy kananeus asszony jövén ki abból a tartományból, kiált vala néki: Uram, Dávidnak fia, könyörülj rajtam! az én leányom az ördögtől gonoszul gyötörtetik.

22 И вот, женщина Хананеянка, выйдя из тех мест, кричала Ему: помилуй меня, Господи, сын Давидов, дочь моя жестоко беснуется.

22. Коли се жінка Канаанка прийшла з тих гряниць, і кричала до Него, кажучи: Помилуй мене, Господи, сину Давидів; дочка моя тяжко біснуєть ся.

23 Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme".

23 Mutta Hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin Hänen opetuslapsensa tulivat ja pyysivät Häntä sanoen: "Lähetä hänet menemään, sillä hän huutaa perässämme."

23. Mutta ei hän sanaakaan häntä vastannut. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä, sanoen: eroita häntä sinustas; sillä hän huutaa meidän jälkeemme.

23. Mutta ei hän sanacan händä wastannut. Nijn hänen Opetuslapsens tulit ja rucoilit händä sanoden: eroita händä sinustas: sillä hän huuta meidän jälkem.

23. Mutta ei sanakan hende wastanut. Nin henen Opetuslapsens edheskeuit/ ia rucolit hende/ sanoden/ Eroita hende sinustas/ sille hen hwta meiden ielkin. (Mutta ei sanakaan häntä wastannut. Niin hänen opetuslapsensa edeskäwit/ ja rukoilit häntä/ sanoen/ Eroita häntä sinusta/ sillä hän huutaa meidän jälkeen.)

23. ὁ δὲ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῇ λόγον. καὶ προσελθόντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἠρώτουν αὐτὸν λέγοντες· Ἀπόλυσον αὐτήν, ὅτι κράζει ὄπισθεν ἡμῶν.

23. ο δε ουκ απεκριθη αυτη λογον και προσελθοντες οι μαθηται αυτου ηρωτων αυτον λεγοντες απολυσον αυτην οτι κραζει οπισθεν ημων 23. o de oυk apekrithe aυte logon kai proselthontes oi mathetai aυtoυ eroton aυton legontes apolυson aυten oti krazei opisthen emon

23 But he answered her not a word. And his disciples came near and asked him, saying, Dismiss her, because she is crying behind us.

23. But he answered her not a word. And his disciples came and besought him, saying, Send her away; for she crieth after us.

23. Men han svarede hende ikke et Ord. Da traadte hans disciple til ham, bade ham og sagde: skil dig af med hende, thi hun raaber efter os.

23. Men han svarade henne icke ett ord. Då stego hans Lärjungar fram, och bådo honom, och sade: Skilj henne ifrå dig; ty hon ropar efter oss.

23. Agga temma ei wastand temmale sannagi. Siis astsid temma jüngrid temma jure, ja pallusid tedda, ja ütlesid: Sata tedda ärra, sest temma kissendab meid takka.

23. Bet Jėzus neatsakė nė žodžio. Tada priėjo mokiniai ir ėmė Jį maldauti: ‘‘Paleisk ją, nes ji šaukia mums iš paskos!’‘

23. Und er antwortete ihr kein Wort. Da traten zu ihm seine Jünger, baten ihn und sprachen: Laß sie doch von dir, denn sie schreit uns nach.

23. Mais il ne lui répondit rien. Et ses disciples, s'étant approchés, le prièrent, en disant: Renvoie-la, car elle crie après nous.

23. Mas él no le respondió palabra. Entónces llegándose sus discípulos, le rogaron, diciendo: Envíala, que da voces tras nosotros.

23 Doch Hij antwoordde haar niet een woord. En Zijn discipelen, tot Hem komende, baden Hem, zeggende: Laat haar van U; want zij roept ons na.

23. A on jej nie odpowiedział i słowa. Tedy przystąpiwszy uczniowie jego, prosili go, mówiąc: Odpraw ją, boć woła za nami.

23. Ő pedig egy szót sem felele néki. És az ő tanítványai hozzá menvén, kérik vala őt, mondván: Bocsásd el őt, mert utánunk kiált.

23 Но Он не отвечал ей ни слова. И ученики Его, приступив, просили Его: отпусти ее, потому что кричит за нами.

23. Він же не відказав їй нї слова. І, приступивши ученики Його, благали Його, кажучи: Відпусти її, бо кричить за нами.

24 Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö".

24 Mutta Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muuta kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten luo."

24. Niin hän vastaten sanoi: en ole minä lähetetty, vaan kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.

24. Nijn hän wastaten sanoi: en ole minä lähetetty waan cadotettuin lammasten tygö Israelin huonesta.

24. Nin hen wastaten sanoi/ En ole mine lehetetty/ waan nijnen cadhotettuin lammasten tyge Israelin hoonesta. (Niin hän wastaten sanoi/ En ole minä lähetetty/ waan niinen kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.)

24. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Οὐκ ἀπεστάλην εἰ μὴ εἰς τὰ πρόβατα τὰ ἀπολωλότα οἴκου Ἰσραήλ.

24. ο δε αποκριθεις ειπεν ουκ απεσταλην ει μη εις τα προβατα τα απολωλοτα οικου ισραηλ 24. o de apokritheis eipen oυk apestalen ei me eis ta proβata ta apololota oikoυ israel

24 But he answered and said, I was not sent, except to the lost sheep of the house of Israel.

24. But he answered and said, I am not sent but unto the lost sheep of the house of Israel.

24. Men han svarede og sagde: jeg er ikke udsendt uden til de fortabte Faar af Israels Huus.

24. Men han svarade, och sade: Jag är icke utsänd, utan till de borttappada får af Israels hus.

24. Agga temma kostis ja ütles: Minna ep olle mitte läkkitud kui agga Israeli suggu ärrakaddunud lammaste jure.

24. Bet Jis atsakė: ‘‘Aš esu siųstas tik pas pražuvusias Izraelio namų avis’‘.

24. Er antwortete aber und sprach: Ich bin nicht gesandt denn nur zu den verlorenen Schafen von dem Hause Israel.

24. Et il répondit: Je ne suis envoyé qu'aux brebis perdues de la maison d'Israël.

24. Y él respondiendo, dijo: No soy enviado sino a las ovejas perdidas de la casa de Israel.

24 Maar Hij, antwoordende, zeide: Ik ben niet gezonden, dan tot de verloren schapen van het huis Israels.

24. A on odpowiadając rzekł: Nie jestem posłany, tylko do owiec, które zginęły z domu Izraelskiego.

24. Ő pedig felelvén, monda: Nem küldettem, csak az Izráel [9†] házának elveszett juhaihoz.

24 Он же сказал в ответ: Я послан только к погибшим овцам дома Израилева.

24. Він же, озвавшись, рече: Послано мене тільки до загублених овечок дому Ізраїлевого.

25 Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: "Herra, auta minua".

25 Mutta vaimo tuli ja kumartui Hänen eteensä ja sanoi: "Herra, auta minua."

25. Mutta se tuli ja kumarsi häntä, sanoen: Herra, auta minua.

25. Mutta se tuli ja cumarsi händä sanoden: Herra auta minua.

25. Mutta se tuli ia cumarsi hende sanoden/ Herra/ auta minua. (Mutta se tuli ja kumarsi häntä sanoen/ Herra/ auta minua.)

25. ἡ δὲ ἐλθοῦσα προσεκύνησεν αὐτῷ λέγουσα· Κύριε, βοήθει μοι.

25. η δε ελθουσα προσεκυνει αυτω λεγουσα κυριε βοηθει μοι 25. e de elthoυsa prosekυnei aυto legoυsa kυrie βoethei moi

25 But she came and worshiped him, saying, Lord, help me.

25. Then came she and worshipped him, saying, Lord, help me.

25. Men hun kom og faldt ned for ham og sagde: Herre, hjælp mig!

25. Men hon kom, och tillbad honom, sägandes: Herre, hjelp mig.

25. Agga se naene tulli ja kummardas tedda, ja ütles: Issand aita mind!

25. Tada ji priėjusi Jį pagarbino ir tarė: ‘‘Viešpatie, padėk man!’‘

25. Sie kam aber und fiel vor ihm nieder und sprach: HERR, hilf mir!

25. Mais elle vint, et se prosterna, en disant: Seigneur! aide-moi.

25. Entónces ella vino, y le adoró, diciendo: Señor, socórreme.

25 En zij kwam en aanbad Hem, zeggende: Heere, help mij!

25. Lecz ona przystąpiwszy, pokłoniła mu się, mówiąc: Panie, ratuj mię!

25. Az asszony pedig odaérvén, leborula előtte, mondván: Uram, légy segítségül nékem!

25 А она, подойдя, кланялась Ему и говорила: Господи!помоги мне.

25. Вона ж, приступивши, поклонилась Йому, кажучи: Господи, поможи менї.

26 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".

26 Niin Hän vastasi ja sanoi: "Ei ole oikein ottaa lasten leipää ja heittää penikoille."

26. Niin hän vastaten sanoi: ei ole sovelias ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.

26. Nijn hän wastaten sanoi: ei ole soweljas otta lasten leipä ja heittä penicoille.

26. Nin hen wastaten sanoi/ Ei olle se souelias/ otta lastein leipe ia heitte penickoille. (Niin hän wastaten sanoi/ Ei ole se sowelias/ ottaa lasten leipää ja heittää penikoille.)

26. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Οὐκ ἔστι καλὸν λαβεῖν τὸν ἄρτον τῶν τέκνων καὶ βαλεῖν τοῖς κυναρίοις.

26. ο δε αποκριθεις ειπεν ουκ εστιν καλον λαβειν τον αρτον των τεκνων και βαλειν τοις κυναριοις 26. o de apokritheis eipen oυk estin kalon laβein ton arton ton teknon kai βalein tois kυnariois

26 Now he answered and said, It is not good to take the children’s bread and cast it to the puppies.

26. But he answered and said, It is not meet to take the children's bread, and to cast it to dogs.

26. Men han svarede og sagde: det er ikke smukt at tage Børnenes Brød og kaste det for smaa Hunde.

26. Då svarade han, och sade: Det är icke höfveligit att taga brödet ifrå barnen, och kasta det för hundarna.

26. Agga temma kostis ja ütles: Se ep olle mitte hea, et laste leib woetakse ja koerte ette heidetakse.

26. Jis atsakė: ‘‘Nedera imti vaikų duoną ir mesti šunyčiams’‘.

26. Aber er antwortete und sprach: Es ist nicht fein, daß man den Kindern ihr Brot nehme und werfe es vor die Hunde.

26. Il lui répondit: Il n'est pas juste de prendre le pain des enfants pour le jeter aux petits chiens.

26. Y respondiendo él, dijo: No es bien tomar el pan de los hijos, y echarlo a los perrillos.

26 Doch Hij antwoordde en zeide: Het is niet betamelijk het brood der kinderen te nemen, en den hondekens voor te werpen.

26. A on odpowiadając rzekł: Niedobra jest brać chleb dziecinny, a miotać szczeniętom.

26. Ő pedig felelvén, monda: Nem jó a fiak kenyerét elvenni, és az ebeknek vetni.

26 Он же сказал в ответ: нехорошо взять хлеб у детей и бросить псам.

26. Він же, озвавшись, рече: Не годить ся взяти в дїтей хлїб, і кинути собакам.

27 Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat".

27 Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra, mutta penikatkin syövät niitä muruja, jotka putoavat heidän herrainsa pöydältä."

27. Niin se vastasi: totta Herra, syövät kuitenkin penikatkin niistä muruista, jotka heidän herrainsa pöydältä putoovat.

27. Nijn se wastais: totta Herra syöwät cuitengin penicatkin nijstä muruista jotca heidän Herrains pöydäldä putowat.

27. Nin se wastasi/ Totta Herra. Sööuet quitengin penickat nijste muruista/ iotca heiden Herrains peudhelde putuuat. (Niin se wastasi/ Totta Herra. Syöwät kuitenkin penikat niistä muruista/ jotka heidän herrainsa pöydältä putoawat.)

27. ἡ δὲ εἶπε· Ναί, Κύριε, καὶ γὰρ τὰ κυνάρια ἐσθίει ἀπὸ τῶν ψιχίων τῶν πιπτόντων ἀπὸ τῆς τραπέζης τῶν κυρίων αὐτῶν.

27. η δε ειπεν ναι κυριε και γαρ τα κυναρια εσθιει απο των ψιχιων των πιπτοντων απο της τραπεζης των κυριων αυτων 27. e de eipen nai kυrie kai gar ta kυnaria esthiei apo ton psichion ton piptonton apo tes trapezes ton kυrion aυton

27 But she said, Yes, Lord; for* even the puppies eat from the crumbs which are falling from the table of their lords.

27. And she said, Truth, Lord: yet the dogs eat of the crumbs which fall from their masters' table.

27. Men hun sagde: jo, Herre! Hunde æde dog og af de Smuler, som falde af deres Herres Bord.

27. Svarade hon: Ja, Herre; dock likväl äta hundarna af de smulor, som falla utaf deras herrars bord.

27. Agga temma ütles: Jah, Issand, kum̃atagi söwad need koerokessed need rasokessed, mis nende issandatte laua peält mahhalangewad.

27. O ji atsiliepė: ‘‘Taip, Viešpatie, bet ir šunyčiai ėda trupinius, nukritusius nuo jų šeimininko stalo’‘.

27. Sie sprach: Ja, HERR; aber doch essen die Hündlein von den Brosamlein, die von ihrer Herren Tisch fallen.

27. Mais elle dit: Il est vrai, Seigneur! cependant les petits chiens mangent des miettes qui tombent de la table de leurs maîtres.

27. Y ella dijo: Así es Señor; pero los perros comen de las migajas que caen de la mesa de sus señores.

27 En zij zeide: Ja, Heere! doch de hondekens eten ook van de brokjes die er vallen van de tafel van hun heren.

27. A ona rzekła: Tak jest, Panie! a wszakże i szczenięta jedzą odrobiny, które padają z stołu panów ich.

27. Az pedig monda: Úgy van, Uram; de hiszen az ebek is esznek a morzsalékokból, a mik az ő uroknak asztaláról aláhullanak.

27 Она сказала: так, Господи! но и псы едят крохи, которые падают со стола господ их.

27. А вона каже: Так, Господи; тільки ж і собаки їдять кришки, що падають із стола в господаря їх.

28 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot". Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

28 Silloin Jeesus vastasi hänelle ja sanoi: "Oi vaimo, suuri on uskosi. Tapahtukoon sinulle niin kuin tahdot." Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve."

28. Silloin Jesus vastaten sanoi hänelle: oi vaimo, suuri on sinun uskos, tapahtukoon sinulle niinkuin sinä tahdot. Ja hänen tyttärensä tuli sillä hetkellä terveeksi.

28. Silloin Jesus wastaten sanoi hänelle: O waimo suuri on sinun uscos tapahtucon sinulle nijncuin sinä tahdot ja hänen tyttärens tuli sillä hetkellä terwexi.

28. Silloin Iesus wastaten sanoi henelle/ O waimo/ swri ombi sinun wskos/ olcon sinulle ninquins sine tahdot. Ja henen tytterens tuli teruexi samalla hetkelle. (Silloin Jesus wastaten sanoi hänelle/ Oi waimo/ suuri ompi sinun uskosi/ Olkoon sinulle niinkuin sinä tahdot. Ja hänen tyttärensä tuli terweeksi samalla hetkellä.)

28. τότε ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῇ· Ὦ γύναι, μεγάλη σου ἡ πίστις! γενηθήτω σοι ὡς θέλεις. καὶ ἰάθη ἡ θυγάτηρ αὐτῆς ἀπὸ τῆς ὥρας ἐκείνης.

28. τοτε αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτη ω γυναι μεγαλη σου η πιστις γενηθητω σοι ως θελεις και ιαθη η θυγατηρ αυτης απο της ωρας εκεινης 28. tote apokritheis o iesoυs eipen aυte o gυnai megale soυ e pistis genetheto soi os theleis kai iathe e thυgater aυtes apo tes oras ekeines

28 Then Jesus answered and said to her, O woman, great is your faith. Let it happen for you as you will (it). And her daughter was healed from that hour. {Mar 7:31 & Mat 15:29 Avoiding Herod’s territory.}

28. Then Jesus answered and said unto her, O woman, great is thy faith: be it unto thee even as thou wilt. And her daughter was made whole from that very hour.

28. Da svarede Jesus og sagde til hende: o Kvinde, din Tro er stor, dig skee, som du vil! Og hendes Datter blev karsk fra den samme Time.

28. Då svarade Jesus, och sade till henne: O qvinna, din tro är stor; ske dig som du vill. Och hennes dotter blef helbregda i samma stund.

28. Siis kostis Jesus, ja ütles temma wasto: Oh naene! sinno usk on suur, sulle sündko, nenda kui sa tahhad. Ja temma tüttar sai terweks sestsammast tunnist.)

28. Tada Jėzus jai tarė: ‘‘O moterie, didis tavo tikėjimas! Tebūnie tau, kaip tu nori’‘. Ir tą pačią valandą jos duktė pasveiko.

28. Da antwortete Jesus und sprach zu ihr: O Weib, dein Glaube ist groß! Dir geschehe, wie du willst. Und ihre Tochter ward gesund zu derselben Stunde.

28. Alors Jésus, répondant, lui dit: O femme! ta foi est grande; qu'il te soit fait comme tu le désires.Et à cette heure même sa fille fut guérie.

28. Entónces respondiendo Jesús, dijo: ¡O mujer! grande es tu fé: sea hecho contigo como quieres. Y fué sana su hija desde aquella hora.

28 Toen antwoordde Jezus, en zeide tot haar: O vrouw! groot is uw geloof; u geschiede, gelijk gij wilt. En haar dochter werd gezond van diezelfde ure.

28. Tedy odpowiadając Jezus rzekł jej: O niewiasto! wielka jest wiara twoja; niechaj ci się stanie, jako chcesz. I uzdrowiona jest córka jej od onejże godziny.

28. Ekkor felelvén Jézus, monda néki: Óh asszony, nagy [10†] a te hited! Legyen néked a te akaratod szerint. És meggyógyula az ő leánya attól a pillanattól fogva.

28 Тогда Иисус сказал ей в ответ: о, женщина! велика вера твоя; да будет тебе по желанию твоему. И исцелилась дочь ее в тот час.

28. Тодї озвавсь Ісус і рече до неї: Жінко, велика віра твоя: нехай станеть ся тобі, як бажаєш. І одужала дочка її з того часу.

29 Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle; ja hän nousi vuorelle ja istui sinne.

29 Sieltä lähdettyään Jeesus tuli Galilean järven äärelle ja Hän nousi vuorelle ja istuutui sinne.

29. Ja Jesus läksi sieltä ja tuli Galilean meren tykö, ja astui vuorelle, ja istui siihen.

29. JA Jesus meni sieldä edemmä ja tuli Galilean meren tygö astui wuorelle ja istui sijhen.

29. Ja Iesus sielde edheskeui/ tuli Galilean meren tyge/ ia ylesastui worelle/ istui sijhen. (Ja Jesus sieltä edes käwi/ tuli Galilean meren tykö/ ja ylös astui wuorelle/ istui siihen.)

29. Καὶ μεταβὰς ἐκεῖθεν ὁ Ἰησοῦς ἦλθεν παρὰ τὴν θάλασσαν τῆς Γαλιλαίας, καὶ ἀναβὰς εἰς τὸ ὄρος ἐκάθητο ἐκεῖ.

29. και μεταβας εκειθεν ο ιησους ηλθεν παρα την θαλασσαν της γαλιλαιας και αναβας εις το ορος εκαθητο εκει 29. kai metaβas ekeithen o iesoυs elthen para ten thalassan tes galilaias kai anaβas eis to oros ekatheto ekei

29 And Jesus, having gone-away from there, went beside the sea of Galilee, and he went-up into the mountain and was sitting there. {Mar 7:32-37 & Mat 15:30-31 Magadan and Bethsaida Summer 29 AD.}

29. And Jesus departed from thence, and came nigh unto the sea of Galilee; and went up into a mountain, and sat down there.

29. Og Jesus gik frem derfra og kom til den galilæiske Sø, og han gik op paa et Bjerg og satte sig der.

29. Och Jesus gick dädan länger fram, och kom till det Galileiska hafvet; och gick upp på ett berg, och satte sig der.

29. Ja Jesus läks seält emale, ja tulli Kalilea järwe äre, ja temma läks ühhe mäe peäle, ja istus senna mahha.

29. Iš ten išėjęs, Jėzus atvyko prie Galilėjos ežero. Jis užkopė ant kalno ir atsisėdo.

29. Und Jesus ging von da weiter und kam an das Galiläische Meer und ging auf einen Berg und setzte sich allda.

29. Jésus, partant de là, vint près de la mer de Galilée; et, étant monté sur une montagne, il s'y assit.

29. Y partido Jesús de allí, vino junto al mar de Galilea; y subiendo en un monte, se sentó allí.

29 En Jezus, van daar vertrekkende, kwam aan de zee van Galilea, en klom op den berg, en zat daar neder.

29. A Jezus poszedłszy stamtąd, przyszedł nad morze Galilejskie, a wstąpiwszy na górę, siedział tam.

29. És onnét [11†] távozva, méne Jézus a Galilea tengere mellé; és felmenvén a hegyre, ott leüle.

29 Перейдя оттуда, пришел Иисус к морю Галилейскому и, взойдя на гору, сел там.

29. І, перейшовши Ісус ізвідтіля, прийшов близько до моря Галилейського, й, зійшовши на гору, сїв там.

30 Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,

30 Hänen luoksensa tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, *sokeita, mykkiä, raajarikkoja* ja paljon muita, ja he laskivat heidät Jeesuksen jalkain juureen, ja Hän paransi heidät,

30. Ja paljo kansaa tuli hänen tykönsä, ja toivat kanssansa ontuvia, sokeita, mykkiä, raajarikkoja ja paljon muita, ja laskivat Jesuksen jalkain eteen; ja hän paransi heidät.

30. Ja paljo Canssa tuli hänen tygöns ja toit cansans onduwita sokioita cuuroja myckiä raajarickoja ja paljo muita ja saatit Jesuxen jalcain eteen.

30. Ja palio Canssa edeskeuit henen tygens/ Ja toijdh cansans onduuat/ sokiat/ kuroit/ myket/ Raiarickot/ ia palio muita/ Ja heitit ne Iesusen ialkaden eteen. (Ja paljon kansaa edeskäwit hänen tykönsä/ ja toit kansansa ontuwat/ sokiat/ kuurot/ mykät/ raajarikot/ ja paljon muita/ Ja heitit ne Jesuksen jalkaiden eteen.)

30. καὶ προσῆλθον αὐτῷ ὄχλοι πολλοὶ ἔχοντες μεθ’ ἑαυτῶν χωλούς, τυφλούς, κωφούς, κυλλούς, καὶ ἑτέρους πολλούς, καὶ ἔρριψαν αὐτοὺς παρὰ τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ, καὶ ἐθεράπευσεν αὐτούς·

30. και προσηλθον αυτω οχλοι πολλοι εχοντες μεθ εαυτων χωλους τυφλους κωφους κυλλους και ετερους πολλους και ερριψαν αυτους παρα τους ποδας του ιησου και εθεραπευσεν αυτους 30. kai proselthon aυto ochloi polloi echontes meth eaυton choloυs tυfloυs kofoυs kυlloυs kai eteroυs polloυs kai erripsan aυtoυs para toυs podas toυ iesoυ kai etherapeυsen aυtoυs

30 And large crowds came to him there, having their own lame, blind, mute, crippled and many others with them. They tossed them beside the feet of Jesus, and he healed them;

30. And great multitudes came unto him, having with them those that were lame, blind, dumb, maimed, and many others, and cast them down at Jesus' feet; and he healed them:

30. Og meget Folk kom til ham og havde med sig Halte, Blinde, Stumme, Krøblinger og mange andre; og de lagde dem for Jesu Fødder, og han helbredte dem.

30. Och till honom kom mycket folk, och hade med sig halta, blinda, dumbar, lemmalösa och många andra, och kastade dem för Jesu fötter; och han gjorde dem helbregda;

30. Ja paljo rahwast tulli tem̃a jure, neil olli ennestega jallotumaid, pimmedaid, keletumaid, wiggasid ja paljo teisi ja heitsid neid Jesusse jalge ette, ja temma teggi neid terweks.

30. Prie Jo susirinko didžiulės minios, kurios atsigabeno su savimi luošų, aklų, nebylių, raišų ir daugelį kitokių. Žmonės suguldė juos prie Jėzaus kojų, o Jis pagydė juos.

30. Und es kam zu ihm viel Volks, die hatten mit sich Lahme, Blinde, Stumme, Krüppel und viele andere und warfen sie Jesu vor die Füße, und er heilte sie,

30. Alors une grande multitude de peuple vint à lui, ayant avec eux des boiteux, des aveugles, des muets, des estropiés, et plusieurs autres malades. Ils les mirent aux pieds de Jésus, et il les guérit.

30. Y llegaron a él grandes multitudes, que tenían consigo cojos, ciegos, mudos, mancos, y otros muchos enfermos, y los echaron a los piés de Jesús, y los sanó:

30 En vele scharen zijn tot Hem gekomen, hebbende bij zich kreupelen, blinden, stommen, lammen, en vele anderen, en wierpen ze voor de voeten van Jezus; en Hij genas dezelve.

30. I przyszedł do niego wielki lud, mając z sobą chrome, ślepe, nieme, ułomne i inszych wiele, i kładli je u nóg Jezusowych, i uzdrawiał je,

30. És nagy sokaság megy vala hozzá, vivén magokkal sántákat, vakokat, némákat, csonkákat és sok egyebeket, és odahelyezék őket a Jézus lábai elé; és meggyógyítá őket,

30 И приступило к Нему множество народа, имея с собою хромых, слепых, немых, увечных и иных многих, и повергли их к ногам Иисусовым; и Он исцелил их;

30. І поприходило до Него пребагато людей, маючи з собою кривих, слїпих, нїмих, калїк і багацько инших, та й клали їх у ногах в Ісуса, й сцїлив їх,

31 niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

31 niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikot terveinä, rampain kävelevän ja sokeain näkevän. Ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

31. Niin että kansa ihmetteli, kuin he näkivät mykät puhuvan, raajarikot terveinä, ontuvat käyvän ja sokiat näkevän, ja kunnioittivat Israelin Jumalaa.

31. Ja hän paransi heitä nijn että Canssa ihmetteli cosca he näit mykät puhuwan raajaricot terwenä olewan onduwat käywän sokiat näkewän ja cunnioidzit Israelin Jumalata.

31. Ja hen paransi heiden/ nin että Canssat imechtelit/ coska he neijt ne myket puhuuan/ Raiarickot teruet oleuan/ Onduuat kieuuen/ sockiat näkeuen/ ia cunnioitzit Israelin Jumalat. (Ja hän paransi heidän/ niin että kansat ihmettelit/ koska he näit ne mykät puhuwan/ Raajarikot terweet olewan/ Ontuwat käywän/ sokiat näkewän/ ja kunnioitsit Israelin Jumalata.)

31. ὥστε τοὺς ὄχλους θαυμάσαι βλέποντες κωφοὺς ἀκούοντας, ἀλάλους λαλοῦντας, κυλλοὺς ὑγιεῖς, χωλοὺς περιπατοῦντας καὶ τυφλοὺς βλέποντας· καὶ ἐδόξασαν τὸν Θεὸν Ἰσραήλ.

31. ωστε τους οχλους θαυμασαι βλεποντας κωφους λαλουντας κυλλους υγιεις χωλους περιπατουντας και τυφλους βλεποντας και εδοξασαν τον θεον ισραηλ 31. oste toυs ochloυs thaυmasai βlepontas kofoυs laloυntas kυlloυs υgieis choloυs peripatoυntas kai tυfloυs βlepontas kai edoksasan ton theon israel

31 so-that the crowds marveled, seeing the mute speaking; the crippled healthy; the lame walking; and the blind seeing; and they glorified the God of Israel. {Mar 8:1-8:9 & Mat 15:32-38.}

31. Insomuch that the multitude wondered, when they saw the dumb to speak, the maimed to be whole, the lame to walk, and the blind to see: and they glorified the God of Israel.

31. saa at Folket forundrede sig, der de saae, at de Stumme talede, Krøblinger vare helbredede, Halte gik, og Blinde saae; og de prisede Israels Gud.

31. Så att folket förundrade sig, när de sågo de dumbar tala, de lemmalösa färdiga, de halta gå, de blinda se; och prisade Israels Gud.

31. Nenda et se rahwas immeks panni, kui nemmad näggid, et need keletumad räkisid, wiggased terweks said, jallotumad käisid, ja pimmedad näggid; ja nemmad kiitsid sedda Israeli Jummalat.

31. Minia stebėjosi, matydama nebylius kalbančius, luošius išgijusius, raišius vaikščiojančius ir akluosius reginčius. Ir jie šlovino Izraelio Dievą.

31. daß sich das Volk verwunderte, da sie sahen, daß die Stummen redeten, die Krüppel gesund waren, die Lahmen gingen, die Blinden sahen; und sie priesen den Gott Israels.

31. De sorte que le peuple était dans l'admiration, voyant que les muets parlaient, que les estropiés étaient guéris, que les boiteux marchaient, que les aveugles voyaient; et ils glorifiaient le Dieu d'Israël.

31. De tal manera, que las multitudes se maravillaron, viendo hablar los mudos, los mancos sanos, andar los cojos, ver los ciegos; y glorificaron al Dios de Israel.

31 Alzo dat de scharen zich verwonderden, ziende de stommen sprekende, de lammen gezond, de kreupelen wandelende, en de blinden ziende; en zij verheerlijkten den God Israels.

31. Tak iż się on lud dziwował, widząc, że niemi mówią, ułomni uzdrowieni są, chromi chodzą, a ślepi widzą; i wielbili Boga Izraelskiego.

31. Úgy hogy a sokaság álmélkodik vala, látván, hogy a némák beszélnek, a csonkák megépülnek, a sánták [12†] járnak, a vakok látnak: és dicsőíték Izráel Istenét.

31 так что народ дивился, видя немых говорящими, увечных здоровыми, хромых ходящими и слепых видящими; и прославлял Бога Израилева.

31. так що люде дивувались, бачивши, що нїмі говорять, калїки здорові, криві ходять, а слїпі бачять; і прославляли Бога Ізраїлевого.

32 Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: "Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla".

32 Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi: "Minun käy sääli kansaa, sillä he ovat viipyneet jo kolme päivää luonani, eikä heillä ole mitä söisivät. Mutta en halua laskea heitä syömättöminä menemään, jotteivät menehtyisi matkalla."

32. Ja Jesus kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi: minä armahdan kansaa, että he ovat jo kolme päivää minun tykönäni viipyneet, ja ei ole heillä mitään syötävää: ja en minä tahdo heitä tyköäni syömättä laskea pois, ettei he tiellä vaipuisi.

32. JA Jesus cudzui Opetuslapsens tygöns ja sanoi: minä armahdan Canssa että he owat jo colme päiwä minun tykönäni wijpynet ja ei ole heillä syötäwätä ja en minä tahdo heitä tyköäni syömätä poislaske ettei he tiellä waipuis.

32. Ja Iesus cutzui Opetuslapsens tygens/ ia sanoi/ Mine armadhan Canssan päle/ Sentähden että he ouat io colmet peiue minun tykeneni wijpyneet/ Ja ei ole heille söteuet/ Ja en mine tahdo heite tyköeni paastuten poislaske/ ettei he tielle wäsy. (Ja Jesus kutsui opetuslapsensa tykönsä/ ja sanoi/ Minä armahdan kansan päälle/ Sen tähden että he owat jo kolme päiwää minun tyköni wiipyneet/ Ja ei ole heille syötäwätä/ Ja en minä tahdo heitä tyköäni paastoten poislaskea/ ettei he tielle wäsy.)

32. Ὁ δὲ Ἰησοῦς προσκαλεσάμενος τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ εἶπε· Σπλαγχνίζομαι ἐπὶ τὸν ὄχλον, ὅτι ἤδη ἡμέραι τρεῖς προσμένουσί μοι καὶ οὐκ ἔχουσι τί φάγωσι· καὶ ἀπολῦσαι αὐτοὺς νήστεις οὐ θέλω, μήποτε ἐκλυθῶσιν ἐν τῇ ὁδῷ.

32. ο δε ιησους προσκαλεσαμενος τους μαθητας αυτου ειπεν σπλαγχνιζομαι επι τον οχλον οτι ηδη ημερας τρεις προσμενουσιν μοι και ουκ εχουσιν τι φαγωσιν και απολυσαι αυτους νηστεις ου θελω μηποτε εκλυθωσιν εν τη οδω 32. o de iesoυs proskalesamenos toυs mathetas aυtoυ eipen splagchnizomai epi ton ochlon oti ede emeras treis prosmenoυsin moi kai oυk echoυsin ti fagosin kai apolυsai aυtoυs nesteis oυ thelo mepote eklυthosin en te odo

32 Now Jesus called his disciples to him, (and) said, I have compassion upon the crowd because they already remain with me three days, and do not have what they might eat, and I am not willing to dismiss them starving, lest they might faint on the road.

32. Then Jesus called his disciples unto him, and said, I have compassion on the multitude, because they continue with me now three days, and have nothing to eat: and I will not send them away fasting, lest they faint in the way.

32. Men Jesus kaldte sine disciple til sig og sagde: mig ynkes inderligen over Folket, thi de have nu tøvet hos mig tre Dage, og have Intet at æde; og lade dem fastende fare vil jeg ikke, paa det de ikke skulle forsmægte paa Veien.

32. Och Jesus kallade sina Lärjungar till sig, och sade: Jag ömkar mig öfver folket; ty de hafva nu i tre dagar töfvat när mig, och hafva intet äta; och jag vill icke låta dem ifrå mig fastande, att de icke skola gifvas upp i vägen.

32. Ja Jesus kutsus ommad jüngrid ennese jure ja ütles: Mul on wägga halle meel se rahwa peäle, sest nemmad on jo kolm päwa minno jures olnud, ja neil ep olle middagi süa, ja minna ei tahha neid mitte lasta miñna sömata, et nemmad tee peäl ärra ei nörgu.

32. Pasišaukęs savo mokinius, Jėzus tarė: ‘‘Gaila man minios, nes jau tris dienas jie pasilieka su manimi ir neturi ko valgyti. Aš nepaleisiu jų alkanų, kad nenusilptų kelyje’‘.

32. Und Jesus rief seine Jünger zu sich und sprach: Es jammert mich des Volks; denn sie beharren nun wohl drei Tage bei mir und haben nichts zu essen; und ich will sie nicht ungegessen von mir lassen, auf daß sie nicht verschmachten auf dem Wege.

32. Alors Jésus, ayant appelé ses disciples, leur dit: J'ai pitié de cette multitude; car il y a déjà trois jours qu'ils ne me quittent point, et ils n'ont rien à manger; et je ne veux pas les renvoyer à jeun, de peur que les forces ne leur manquent en chemin.

32. Y Jesús llamando a sus discípulos, dijo: Tengo misericordia de la multitud, que ya hace tres dias que perseveran conmigo, y no tienen que comer; y enviarlos ayunos no quiero; porque no desmayen en el camino.

32 En Jezus, Zijn discipelen tot Zich geroepen hebbende, zeide: Ik word innerlijk met ontferming bewogen over de schare, omdat zij nu drie dagen bij Mij gebleven zijn, en hebben niet wat zij eten zouden; en Ik wil hen niet nuchteren van Mij laten, opdat zij op den weg niet bezwijken.

32. Lecz Jezus zwoławszy uczniów swoich, rzekł: Żal mi tego ludu; albowiem już trzy dni przy mnie trwają, a nie mają, co by jedli, a nie chcę ich rozpuścić głodnych, by snać nie pomdleli na drodze.

32. Jézus pedig előszólítván az ő tanítványait, monda: [13†] Szánakozom e sokaságon, mert három napja immár, hogy velem vannak, és nincs mit enniök. Éhen pedig nem akarom őket elbocsátani, hogy valamiképen ki ne dőljenek az úton.

32 Иисус же, призвав учеников Своих, сказал им: жаль Мне народа, что уже три дня находятся при Мне, и нечего им есть; отпустить же их неевшими не хочу, чтобы не ослабели в дороге.

32. Ісус же, покликавши учеників своїх, рече: Жаль менї людей, бо вже вони три днї пробувають зо мною, й не мають що їсти; а не хочу відпустити їх голодних, щоб не помлїли на дорозї.

33 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä me saamme täällä erämaassa niin paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?"

33 Hänen opetuslapsensa sanoivat Hänelle: "Mistä saamme autiomaassa niin paljon leipää, että voimme ravita näin suuren kansanjoukon"

33. Niin sanoivat hänen opetuslapsensa hänelle: kusta me saamme tässä erämaassa niin monta leipää, että me ravitsemme niin paljon kansaa?

33. Nijn sanoit hänen Opetuslapsens hänelle: custa me saamme täsä erimaas nijn paljo leipä cuin me rawidzemma tämän Canssan.

33. Nin sanoit hene' Opetuslapsens henelle/ Custa me saa'ma tesse ärimaas nin mo'da leipe/ ette me rauitzemma nein palion Canssan? (Niin sanoit hänen opetuslapsensa hänelle/ Kusta me saamme tässä äärimaassa niin monta leipää/ että me rawitsemme näin paljon kansaa?)

33. καὶ λέγουσιν αὐτῷ οἱ μαθηταί αὐτοῦ· Πόθεν ἡμῖν ἐν ἐρημίᾳ ἄρτοι τοσοῦτοι ὥστε χορτάσαι ὄχλον τοσοῦτον;

33. και λεγουσιν αυτω οι μαθηται αυτου ποθεν ημιν εν ερημια αρτοι τοσουτοι ωστε χορτασαι οχλον τοσουτον 33. kai legoυsin aυto oi mathetai aυtoυ pothen emin en eremia artoi tosoυtoi oste chortasai ochlon tosoυton

33 And his disciples say to him, From where (can we buy) so-many loaves for us in the wilderness, so-then to fully-feed so-great a crowd?

33. And his disciples say unto him, Whence should we have so much bread in the wilderness, as to fill so great a multitude?

33. Og hans Disciple sagde til ham: hveden skulle vi faae saa mange Brød, i Ørken, at vi kunne mætte saa meget Folk?

33. Då sade hans Lärjungar till honom: Hvar skole vi få här i öknene så mycket bröd, der vi kunne mätta så mycket folk med?

33. Siis ütlesid tem̃a jüngrid temma wasto: Kust meil ni paljo leiba on siin körbes, et meie ni paljo rahwast täidame?

33. Mokiniai Jam atsakė: ‘‘Iš kur mums imti dykumoje tiek duonos, kad galėtume pasotinti tokią didelę minią?’‘

33. Da sprachen seine Jünger zu ihm: Woher mögen wir so viel Brot nehmen in der Wüste, daß wir so viel Volks sättigen?

33. Et ses disciples lui dirent: D'où pourrions-nous avoir, dans ce lieu désert, assez de pain pour rassasier une telle multitude?

33. Entónces sus discípulos le dicen: ¿Dónde tenemos nosotros tantos panes en el desierto, que hartemos tan gran multitud?

33 En Zijn discipelen zeiden tot Hem: Van waar zullen wij zovele broden in de woestijn bekomen, dat wij zulk een grote schare zouden verzadigen?

33. Tedy mu rzekli uczniowie jego: Skądże byśmy wzięli tak wiele chleba na tej puszczy, abyśmy tak wielki lud nasycili?

33. És mondának néki az ő tanítványai: Honnét volna e pusztában annyi kenyerünk, hogy megelégítsünk ily nagy sokaságot?

33 И говорят Ему ученики Его: откуда нам взять в пустыне столько хлебов, чтобы накормить столько народа?

33. І кажуть Йому ученики Його: Де ж нам узяти стільки хлїба в пустинї, щоб нагодувати стільки народу?

34 Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän, ja muutamia kalasia".

34 Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He vastasivat: "Seitsemän, ja muutamia pikku kaloja."

34. Ja Jesus sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? He sanoivat: seitsemän, ja vähä kalasia.

34. Ja Jesus sanoi heille: monda leipä teillä on? He sanoit: seidzemen ja wähä calaisita.

34. Ja Iesus sanoi heille/ Mittoman leipe teille on? He sanoit/ Seitzemen/ Ja wehe calaisija. (Ja Jesus sanoi heille/ Monta leipää teillä on? He sanoit/ seitsemän/ Ja wähän kalaisia.)

34. καὶ λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Πόσους ἄρτους ἔχετε; οἱ δὲ εἶπον· Ἑπτά, καὶ ὀλίγα ἰχθύδια.

34. και λεγει αυτοις ο ιησους ποσους αρτους εχετε οι δε ειπον επτα και ολιγα ιχθυδια 34. kai legei aυtois o iesoυs posoυs artoυs echete oi de eipon epta kai oliga ichthυdia

34 And Jesus said to them, How-many loaves do you° have? But they said, Seven and a few small-fish.

34. And Jesus saith unto them, How many loaves have ye And they said, Seven, and a few little fishes.

34. Og Jesus sagde til dem: hvor mange Brød have I? Men de sagde: syv og faa smaa Fiske.

34. Sade Jesus till dem: Huru mång bröd hafven I? De sade: Sju, och några små fiskar.

34. Ja Jesus ütles nende wasto: Mitto leiba teil on? ja nemmad ütlesid: Seitse, ja pissut kallokessi.

34. Jėzus paklausė jų: ‘‘Kiek turite duonos?’‘ Jie atsakė: ‘‘Septynis kepalus ir kelias žuveles’‘.

34. Und Jesus sprach zu ihnen: Wie viel Brote habt ihr? Sie sprachen: Sieben und ein wenig Fischlein.

34. Et Jésus leur dit: Combien avez-vous de pains?Ils dirent: Sept et quelques petits poissons.

34. Y Jesús les dice: ¿Cuántos panes tenéis? Y ellos dijeron: Siete, y unos pocos pececillos.

34 En Jezus zeide tot hen: Hoevele broden hebt gij? Zij zeiden: Zeven, en weinige visjes.

34. I rzekł im Jezus: Wieleż macie chlebów? A oni rzekli: Siedm, i trochę rybek.

34. És monda nékik Jézus: Hány kenyeretek van? Ők pedig mondának: Hét, és néhány halunk.

34 Говорит им Иисус: сколько у вас хлебов? Они же сказали: семь, и немного рыбок.

34. І рече їм Ісус: Скільки хлїбів маєте ви? Вони ж кажуть: Сїм, та кілька рибок.

35 Niin hän käski kansan asettua maahan.

35 Niin Hän käski kansan asettua maahan.

35. Niin hän käski kansan istua maan päälle atrioitsemaan.

35. Nijn hän käski Canssan maan päällä atrioidzeman.

35. Nin hen käski Canssan maan päle atrioijtzeman. (Niin hän käski kansan maan päälle aterioitsemaan.)

35. καὶ ἐκέλευσε τοῖς ὄχλοις ἀναπεσεῖν ἐπὶ τὴν γῆν.

35. και εκελευσεν τοις οχλοις αναπεσειν επι την γην 35. kai ekeleυsen tois ochlois anapesein epi ten gen

35 And he commanded the crowd to lean-back upon the soil.

35. And he commanded the multitude to sit down on the ground.

35. Og han bød Folket sætte sig ned paa Jorden.

35. Då böd han folket sätta sig ned på jordena;

35. Ja temma käskis rahwast mahha-istuda Ma peäle.

35. Jėzus liepė žmonėms susėsti ant žemės.

35. Und er hieß das Volk sich lagern auf die Erde

35. Alors il commanda aux foules de s'asseoir à terre.

35. Y mandó a las multitudes que se recostasen en tierra.

35 En Hij gebood den scharen neder te zitten op de aarde.

35. Tedy rozkazał ludowi, aby siedli na ziemi.

35. És parancsolá a sokaságnak, hogy telepedjenek le a földön.

35 Тогда велел народу возлечь на землю.

35. І звелїв народові посїдати на землї.

36 Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

36 Sitten Hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja opetuslapset antoivat kansalle.

36. Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

36. Ja hän otti ne seidzemen leipä ja calat kijtti mursi ja andoi Opetuslastens ja Opetuslapset annoit Canssalle ja he söit caicki ja rawittiin.

36. Ja hen otti ne seitzemen leipe/ ia calat/ kijtti Jumalat/ mursi/ ia annoi Opetuslastens/ ia Opetuslapset annoit Canssalle/ Ja he caikin söijt/ ia rawittijn. (Ja hän otti ne seitsemän leipää/ ja kalat/ kiitti Jumalata/ mursi/ ja annoi opetuslastensa/ ja opetuslapset annoit kansalle/ Ja he kaikki söit/ ja rawittiin.)

36. καὶ λαβὼν τοὺς ἑπτὰ ἄρτους καὶ τοὺς ἰχθύας, εὐχαριστήσας ἔκλασε καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ, οἱ δὲ μαθηταὶ τοῖς ὄχλοις.

36. και λαβων τους επτα αρτους και τους ιχθυας ευχαριστησας εκλασεν και εδωκεν τοις μαθηταις αυτου οι δε μαθηται τω οχλω 36. kai laβon toυs epta artoυs kai toυs ichthυas eυcharistesas eklasen kai edoken tois mathetais aυtoυ oi de mathetai to ochlo

36 And he took the seven loaves and the (few) fish, and he gave-thanks and broke (them), and gave to his disciples, and the disciples (gave) to the crowds.

36. And he took the seven loaves and the fishes, and gave thanks, and brake them, and gave to his disciples, and the disciples to the multitude.

36. Og han tog de syv Brød og Fiskene, takkede, brød dem og gav sine Disciple dem, menDisciplene Folket.

36. Och tog de sju bröd och fiskarna, tackade, bröt, och gaf sina Lärjungar; och Lärjungarna gåfvo folkena.

36. Ja kui tem̃a need seitse leiba, ja need kallad sai wotnud, tännas temma, murdis, ja andis omma jüngrittele, agga jüngrid andsid rahwale.

36. Tada paėmė septynis duonos kepalus ir žuvis, padėkojo, sulaužė ir davė savo mokiniams, o mokiniai miniai.

36. und nahm die sieben Brote und die Fische, dankte, brach sie und gab sie seinen Jüngern; und die Jünger gaben sie dem Volk.

36. Et ayant pris les sept pains et les poissons, et ayant rendu grâces, il les rompit et les donna à ses disciples, et les disciples les donnèrent au peuple.

36. Y tomando los siete panes y los peces, dando gracias, los rompió, y dió a sus discípulos, y los discípulos a la multitud.

36 En Hij nam de zeven broden en de vissen, en als Hij gedankt had, brak Hij ze, en gaf ze Zijn discipelen; en de discipelen gaven ze aan de schare.

36. A wziąwszy one siedm chlebów i one ryby, uczyniwszy dzięki, łamał i dał uczniom swoim, a uczniowie ludowi.

36. És vevén a hét kenyeret és a halakat, és hálákat adván, megtöré, és adá az ő tanítványainak, a tanítványok pedig a sokaságnak.

36 И, взяв семь хлебов и рыбы, воздалблагодарение, преломил и дал ученикам Своим, а ученики народу.

36. І, взявши сїм хлїбів та рибу, оддав хвалу, ламав і давав ученикам своїм, а ученики народові.

37 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista.

37 Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi. Ja he kokosivat jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista.

37. Ja he söivät kaikki ja ravittiin, ja ottivat ylös mitä liiaksi jäi, seitsemän täysinäistä koria muruja.

37. Ja otit ylös mitä lijaxi jäi seidzemen täysinäistä coria muruja.

37. Ja ylesotit mite lighaxi ieij/ seitzemen corghia teunnens muruia. (Ja ylös otit mitä liiaksi jäi/ seitsemän koria täynnänsä muruja.)

37. καὶ ἔφαγον πάντες καὶ ἐχορτάσθησαν, καὶ ἦραν τὸ περισσεῦον τῶν κλασμάτων, ἑπτὰ σπυρίδας πλήρεις.

37. και εφαγον παντες και εχορτασθησαν και ηραν το περισσευον των κλασματων επτα σπυριδας πληρεις 37. kai efagon pantes kai echortasthesan kai eran to perisseυon ton klasmaton epta spυridas plereis

37 And they all ate and were fully-fed, and they took up what was leftover of the broken pieces, seven baskets full.

37. And they did all eat, and were filled: and they took up of the broken meat that was left seven baskets full.

37. Og de aade alle og bleve mættede; og de samlede de overblevne Stykker, syv Kurve fulde.

37. Och de åto alle, och vordo mätte; och upptogo det öfver var i styckom, sju korgar fulla.

37. Ja nemmad söid keik, ja nende köhhud said täis, ja korjasid kokko sedda, mis üllejänud neist pallokessist, seitse korwi täit.

37. Visi valgė ir pasisotino. Ir surinko septynias pilnas pintines likusių trupinių.

37. Und sie aßen alle und wurden satt; und hoben auf, was übrig blieb von Brocken, sieben Körbe voll.

37. Et tous en mangèrent et furent rassasiés; et on emporta sept corbeilles pleines des morceaux qui restèrent.

37. Y comieron todos, y se hartaron; y alzaron lo que sobró de los pedazos, siete espuertas llenas.

37 En zij aten allen en werden verzadigd, en zij namen op, het overschot der brokken, zeven volle manden.

37. I jedli wszyscy i nasyceni są, i zebrali, co zbyło ułomków, siedm koszów pełnych.

37. És mindnyájan evének, és megelégedének; és fölszedék a maradék darabokat hét teli kosárral.

37 И ели все и насытились; и набралиоставшихся кусков семь корзин полных,

37. І їли всї, й понаїдались; і назбирали останків ламаного сїм повних кошів.

38 Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

38 Niitä jotka söivät, oli neljä tuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

38. Mutta niitä jotka söivät, oli neljätuhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.

38. Mutta nijtä cuin söi oli neljä tuhatta miestä ilman waimoita ja lapsita.

38. Mutta ne iotca söijt/ olit nelie tuhatta mieste/ ilman waimoita ia lapsita. (Mutta ne jotka söit/ olit neljä tuhatta miestä/ ilman waimoitta ja lapsitta.)

38. οἱ δὲ ἐσθίοντες ἦσαν τετρακισχίλιοι ἄνδρες χωρὶς γυναικῶν καὶ παιδίων.

38. οι δε εσθιοντες ησαν τετρακισχιλιοι ανδρες χωρις γυναικων και παιδιων 38. oi de esthiontes esan tetrakischilioi andres choris gυnaikon kai paidion

38 Now those eating were (approximately) four thousand men, plus women and children. {Mar 8:10-26 & Mat 15:39-16:12 Near Caesarea Philippi Summer 29 AD.}

38. And they that did eat were four thousand men, beside women and children.

38. Men de, som aade, vare fire tusinde Mænd, foruden Kvinder og Børn.

38. Och de som åto voro fyratusend män, förutan qvinnor och barn.

38. Agga neid, kes ollid sönud, olli nelli tuhhat meest, issi naesed ja lapsed.

38. O valgytojų buvo keturi tūkstančiai vyrų, neskaičiuojant moterų ir vaikų.

38. Und die da gegessen hatten, derer waren viertausend Mann, ausgenommen Weiber und Kinder.

38. Or, ceux qui en avaient mangé étaient quatre mille hommes, sans compter les femmes et les petits enfants.

38. Y eran los que habían comido cuatro mil varones, sin las mujeres y los niños.

38 En die daar gegeten hadden, waren vier duizend mannen, zonder de vrouwen en kinderen.

38. A było tych, którzy jedli, cztery tysiące mężów, oprócz niewiast i dziatek.

38. A kik pedig ettek vala, négyezeren valának férfiak, asszonyokon és gyermekeken kívül.

38 а евших было четыре тысячи человек, кроме женщин и детей.

38. А тих, що їли, було чотири тисячі чоловіка, опріч жінок та дїтей.

39 Ja laskettuaan kansan tyköänsä hän astui venheeseen ja meni Magadanin alueelle.

39 Laskettuaan kansan luotaan Hän astui veneeseen ja meni Magdalan* alueelle.

39. Ja kuin hän oli kansan tyköänsä laskenut, astui hän haahteen, ja tuli Magdalan rajoille.

39. Ja cuin hän oli Canssan tyköäns laskenut astui hän hahteen ja tuli Magdalan rajoille.

39. Ja quin hen oli Canssan tyköens laskenut/ astui hen hachteen/ ia tuli Magdalan raioille. (Ja kuin hän oli kansan tyköänsä laskenut/ astui hän haahteen/ ja tuli Magdalan rajoille.)

39. Καὶ ἀπολύσας τοὺς ὄχλους ἀνέβη εἰς τὸ πλοῖον, καὶ ἦλθεν εἰς τὰ ὅρια Μαγδαλά.

39. και απολυσας τους οχλους ενεβη εις το πλοιον και ηλθεν εις τα ορια μαγδαλα 39. kai apolυsas toυs ochloυs eneβe eis to ploion kai elthen eis ta oria magdala

39 And having dismissed the crowds, he stepped into the ship, and went into the borders of Magadan.

39. And he sent away the multitude, and took ship, and came into the coasts of Magdala.

39. Og der han havde ladet Folket fare, gik han i et Skib og kom til Magdalas Grændser.

39. Och när han hade skiljt folket ifrå sig, steg han till skepps, och kom uti den gränson vid Magdala.

39. Ja kui temma sedda rahwast sai lasknud ärraminna, läks temma laewa ja tulli Mahdala raiade peäle.

39. Paleidęs minią, Jis sėdo į valtį ir nuplaukė į Magadano sritį.

39. Und da er das Volk hatte von sich gelassen, trat er in ein Schiff und kam in das Gebiet Magdalas.

39. Alors Jésus, ayant renvoyé le peuple, entra dans une barque, et il vint au territoire de Magdala.

39. Entónces despedidas las multitudes, subió en una nave, y vino a los términos de Magdala.

39 En de scharen van Zich gelaten hebbende, ging Hij in het schip, en kwam in de landpalen van Magdala.

39. Tedy rozpuściwszy lud, wstąpił w łódź, i przyszedł na granice Magdalaóskie.

39. És elbocsátván a sokaságot, beszálla a hajóba, és elméne Magdala határaiba.

39 И, отпустив народ, Он вошел в лодку и прибыл в пределы Магдалинские.

39. І, відпустивши народ, увійшов у човен, та й прибув у границї Магдалські.