6 luku

Vuorisaarnan jatkoa: Jeesus puhuu oikeasta hyväntekeväisyydestä 1 – 4, rukouksesta 5 – 15, paastoamisesta 16 – 18 ja taivaallisten aarteiden kokoamisesta 19 – 23 sekä kehoittaa kaikessa turvautumaan Jumalaan 24 – 34.

1 Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.

1 Varokaa harjoittamasta hyväntekeväisyyttänne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidät. Muuten ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.

1. Kavahtakaat, ettette anna almujanne ihmisten edessä, että te heiltä nähtäisiin: niin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.

1. CAwattacat ettet te anna almuisatan ihmisten edes/ että te heildä nähtäisin/ nijn et te saa palcka teidän Isäldän/ joca on taiwais.

1. Cauattacat ettei te Almusatan anna Inhimisten edhes/ että teiden pite heilde nächtemen/ Mwtoin ette te saa palca teiden Iselden/ ioca ombi Taiuaisa. (Kawahtakaat ettei te almujanne anna ihmisten edes/ että teidän pitää heiltä nähtämän/ Muutoin ette te saa palkkaan teidän Isältän/ joka ompi taiwaissa.)

1. Προσέχετε τὴν ἐλεημοσύνην ὑμῶν μὴ ποιεῖν ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων πρὸς τὸ θεαθῆναι αὐτοῖς· εἰ δὲ μήγε, μισθὸν οὐκ ἔχετε παρὰ τῷ πατρὶ ὑμῶν τῷ ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

1. προσεχετε την ελεημοσυνην υμων μη ποιειν εμπροσθεν των ανθρωπων προς το θεαθηναι αυτοις ει δε μηγε μισθον ουκ εχετε παρα τω πατρι υμων τω εν τοις ουρανοις 1. prosechete ten eleemosυnen υmon me poiein emprosthen ton anthropon pros to theathenai aυtois ei de mege misthon oυk echete para to patri υmon to en tois oυranois

1 {Mat 6:1-34; no parallel.} Take-heed° not to do your° charity before men, in order to be seen by them, otherwise you° have no reward from your° Father, the (one) in the heavens.

1. Take heed that ye do not your alms before men, to be seen of them: otherwise ye have no reward of your Father which is in heaven.

1. Vogter Eder, at I ikke gjøre Eders Almisse for Menneskene for at ansees af dem ellers have I ikke Løn hos Eders Fader, som er i Himlene.

1. Hafver akt uppå edra almoso, att I icke gifven henne för menniskomen, på det I skolen varda sedde af dem; annars hafven I ingen lön när edar Fader, som är i himmelen.

1. Katske, et teie omma waeste andid iñimeste nähhes ei anna, et teid neist peab nähtama, muido ei olle teil palka teie Issa jures, kes taewas on.

1. ‘‘Žiūrėkite, jog nedarytumėte savo gailestingumo darbų žmonių akyse, kad būtumėte jų matomi, kitaip negausite atlygio iš savo Tėvo, kuris danguje.

1. Habt acht auf eure Almosen, daß ihr die nicht gebet vor den Leuten, daß ihr von ihnen gesehen werdet; ihr habt anders keinen Lohn bei eurem Vater im Himmel.

1. Prenez garde de ne pas faire votre aumône devant les hommes, afin d'en être vus; autrement vous n'en aurez point de récompense de votre Père qui est aux cieux.

1. MIRÁD que no hagáis vuestra limosna delante de los hombres, para que seais mirados de ellos: de otra manera no tenéis galardón de vuestro Padre que está en los cielos.

1 Hebt acht, dat gij uw aalmoes niet doet voor de mensen, om van hen gezien te worden; anders zo hebt gij geen loon bij uw Vader, Die in de hemelen is.

1. Strzeżcie się, abyście jałmużny waszej nie czynili przed ludźmi dlatego, abyście byli widziani od nich; inaczej nie będziecie mieli zapłaty u Ojca waszego, który jest w niebiesiech.

1. Vigyázzatok, hogy alamizsnátokat ne osztogassátok az emberek előtt, hogy lássanak titeket; mert különben nem lesz jutalmatok a ti mennyei Atyátoknál.

1 Смотрите, не творите милостыни вашей пред людьми стем, чтобы они видели вас: иначе не будет вам награды отОтца вашего Небесного.

1. Остерегайтесь подавати милостиню вашу перед людьми, щоб вони вас бачили; а то не мати мете нїякої нагороди від Отця вашого, що на небі.

2 Sentähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niinkuin ulkokullatut tekevät synagoogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

2 Kun siis annat almua, älä soitata torvea edelläsi niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kaduilla, jotta ihmiset heitä ylistäisivät. Totisesti sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

2. Kuin siis almua annat, niin älä edelläs torvella soita, niinkuin ulkokullatut synagogissa ja kujilla tekevät, että he ihmisiltä kunnioitettaisiin. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.

2. Coscas sijs almu annat nijn älä edelläs torwella soita nijncuin wieckat Synagogis ja cujilla tekewät että he ihmisildä cunnioitetaisin. Totisest sanon minä teille: he owat saanet palckans.

2. Cosca sis sine annat Almusan/ ele toruella soijta edhelles/ ninquin ne wlcocullatut tekeuet Synagogisans/ ia cathuin harois/ että heiden pideis cunnioijtettaman Inhimisilde. Totisesta sanon mine teille/ He ouat palcans sanet. (Koska siis sinä annat almusan/ älä torwella soita edelläsi/ niinkuin ne ulkokullatut tekewät synagogissansa/ ja katuin haaroissa/ että heidän pitäisi kunnioitettaman ihmisiltä. Totisesti sanon minä teille/ He owat palkkansa saaneet.)

2. Ὅταν οὖν ποιῇς ἐλεημοσύνην, μὴ σαλπίσῃς ἔμπροσθέν σου, ὥσπερ οἱ ὑποκριταὶ ποιοῦσιν ἐν ταῖς συναγωγαῖς καὶ ἐν ταῖς ῥύμαις, ὅπως δοξασθῶσιν ὑπὸ τῶν ἀνθρώπων· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἀπέχουσι τὸν μισθὸν αὐτῶν.

2. οταν ουν ποιης ελεημοσυνην μη σαλπισης εμπροσθεν σου ωσπερ οι υποκριται ποιουσιν εν ταις συναγωγαις και εν ταις ρυμαις οπως δοξασθωσιν υπο των ανθρωπων αμην λεγω υμιν απεχουσιν τον μισθον αυτων 2. otan oυn poies eleemosυnen me salpises emprosthen soυ osper oi υpokritai poioυsin en tais sυnagogais kai en tais rυmais opos doksasthosin υpo ton anthropon amen lego υmin apechoυsin ton misthon aυton

2 Therefore, whenever you are doing charity, do not sound (a trumpet) before you just-like the hypocrites do in the synagogues and in the lanes, *that they may be glorified by men. Assuredly I am saying to you°, They are fully having their reward.

2. Therefore when thou doest thine alms, do not sound a trumpet before thee, as the hypocrites do in the synagogues and in the streets, that they may have glory of men. Verily I say unto you, They have their reward.

2. Derfor, naar du gjør Almisse, skal du ikke lade blæse i Basune for dig, som Øijskalkene gjøre i Synagoger og paa Gader, paa det de kunne æres af Mennesker; Sandelig siger jeg Eder: de have deres Løn borte.

2. När du nu gifver almoso, låt icke stöta i basun för dig, som de skrymtare göra i Synagogorna, och uppå gatorna, att de skola varda prisade af menniskomen; sannerliga säger jag eder, de hafva fått sin lön.

2. Sepärrast kui sinna waestele andid annad, ei pea sinna ennese ees laskma passunat aiada, nenda kui sallalikkud tewad koggodusse koddade sees ja ulitsatte peäl, et neid innimestest peab auustadama. Töest minna ütlen teile: neil on omma palk käes.

2. Todėl, duodamas išmaldą, netrimituok sinagogose ir gatvėse, kaip daro veidmainiai, kad būtų žmonių giriami. Iš tiesų sakau jums: jie jau atsiėmė savo atlygį.

2. Wenn du Almosen gibst, sollst du nicht lassen vor dir posaunen, wie die Heuchler tun in den Schulen und auf den Gassen, auf daß sie von den Leuten gepriesen werden. Wahrlich ich sage euch: Sie haben ihren Lohn dahin.

2. Quand donc tu feras l'aumône, ne fais pas sonner la trompette devant toi, comme font les hypocrites dans les synagogues et dans les rues, afin qu'ils en soient honorés des hommes. Je vous dis en vérité qu'ils reçoivent leur récompense.

2. Pues cuando haces limosna, no hagas tocar trompeta delante de tí, como hacen los hipócritas en las sinagogas, y en las plazas, para ser estimados de los hombres: de cierto os digo que ya tienen su galardón.

2 Wanneer gij dan aalmoes doet, zo laat voor u niet trompetten, gelijk de geveinsden in de synagogen en op de straten doen, opdat zij van de mensen geeerd mogen worden. Voorwaar zeg Ik u: Zij hebben hun loon weg.

2. Przetoż, gdy czynisz jałmużnę, nie trąb przed sobą, jako obłudnicy czynią w bóżnicach i na ulicach, aby byli chwaleni od ludzi; zaprawdę powiadam wam, odbierają zapłatę swoję.

2. Azért mikor alamizsnát osztogatsz, ne kürtöltess magad előtt, a hogy a képmutatók tesznek a zsinagógákban és az utczákon, hogy az emberektől dícséretet nyerjenek. Bizony mondom néktek: elvették jutalmukat.

2 Итак, когда творишь милостыню, не труби перед собою, как делают лицемеры в синагогах и на улицах, чтобы прославляли их люди. Истинно говорю вам: они уже получают награду свою.

2. Тим, коли подаєш милостиню, то не труби в трубу перед собою, як роблять лицеміри по школах та по улицях, щоб здобути слави в людей. Істино глаголю вам: Мають вони нагороду собі.

3 Vaan kun sinä almua annat, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee,

3 Vaan kun sinä annat almua, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee,

3. Mutta kuin sinä almua annat, niin älköön vasen kätes tietäkö, mitä oikia kätes tekee,

3. Mutta cosca sinä almu annat nijn älkön sinun wasen kätes tietkö mitä oikia kätes teke.

3. Mutta cosca sine annat Almusan/ elken sinun wasen kätes tietkö mite sinun oikia kätes teke. (Mutta koska sinä annat almusan/ älkään sinun wasen kätesi tietkö mitä sinun oikea kätesi tekee.)

3. σοῦ δὲ ποιοῦντος ἐλεημοσύνην μὴ γνώτω ἡ ἀριστερά σου τί ποιεῖ ἡ δεξιά σου,

3. σου δε ποιουντος ελεημοσυνην μη γνωτω η αριστερα σου τι ποιει η δεξια σου 3. soυ de poioυntos eleemosυnen me gnoto e aristera soυ ti poiei e deksia soυ

3 But (when) you are doing charity, do not let your left (hand) know what your right (hand) is doing,

3. But when thou doest alms, let not thy left hand know what thy right hand doeth:

3. Men naar du gjør Almisse, lad din Venstre Haand ikke vide, hvad din høire gjør,

3. Men när du vill gifva almoso, så låt dina venstra hand icke veta, hvad den högra gör;

3. Agga kui sinna waestele andid annad, siis ei pea sinno pahhem kässi mitte teädma, mis sinno parram kässi teeb,

3. Kai aukoji, tenežino tavo kairė, ką daro dešinė,

3. Wenn du aber Almosen gibst, so laß deine linke Hand nicht wissen, was die rechte tut,

3. Mais quand tu fais l'aumône, que ta main gauche ne sache pas ce que fait ta droite;

3. Mas cuando tú haces limosna, no sepa tu izquierda lo que hace tu derecha.

3 Maar als gij aalmoes doet, zo laat uw linker hand niet weten, wat uw rechter doet;

3. Ale ty gdy czynisz jałmużnę, niechaj nie wie lewica twoja, co czyni prawica twoja.

3. Te pedig a mikor alamizsnát osztogatsz, ne tudja a te bal kezed, mit cselekszik [1†] a te jobb kezed;

3 У тебя же, когда творишь милостыню, пусть левая рука твоя не знает, что делает правая,

3. Ти ж, як подаєш милостиню, то нехай лїва рука твоя не знає, що робить права:

4 että almusi olisi salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.

4 jotta almusi olisi salassa, ja Isäsi, joka näkee salassa, maksaa (itse) sinulle (julkisesti).”

4. Että almus olis salaisuudessa, ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksais sinulle julkisesti.

4. Että sinun almus olis salaudes ja sinun Isäs joca salaisudet näke maxais sinulle julkisest.

4. Että sinun almusas olis salaudhes/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ hen maxapi sinulle iulkisesta. (Että sinun almusas olis salaudessa/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ hän maksaapi sinulle julkisesti.)

4. ὅπως ᾖ σου ἡ ἐλεημοσύνη ἐν τῷ κρυπτῷ· καὶ ὁ πατήρ σου ὁ βλέπων ἐν τῷ κρυπτῷ ἀποδώσει σοι ἐν τῷ φανερῷ.

4. οπως η σου η ελεημοσυνη εν τω κρυπτω και ο πατηρ σου ο βλεπων εν τω κρυπτω αυτος αποδωσει σοι εν τω φανερω 4. opos e soυ e eleemosυne en to krυpto kai o pater soυ o βlepon en to krυpto aυtos apodosei soi en to fanero

4 *that your charity may be in secret, and your Father who sees in secret will be repaying you openly.

4. That thine alms may be in secret: and thy Father which seeth in secret himself shall reward thee openly.

4. paa det din Almisse kan være i Løndom, og din Fader som seer i Løndom, han skal betale dig aabenbare.

4. På det din almosa blifver lönlig; och din Fader, som i löndom ser, vedergäller dig det uppenbarliga.

4. Et sinno waeste anded woiksid sallaja olla, ja sinno issa, kes sallajasse nääb, kül se sulle maksab awwalikult.

4. kad tavo gailestingumo auka būtų slaptoje, o tavo Tėvas, regintis slaptoje, tau atlygins viešai’‘.

4. auf daß dein Almosen verborgen sei; und dein Vater, der in das Verborgene sieht, wird dir's vergelten öffentlich.

4. Afin que ton aumône se fasse en secret; et ton Père qui voit dans le secret te le rendra publiquement.

4. Que sea tu limosna en secreto; y tu Padre, que ve en lo secreto, él te recompensará en lo público.

4 Opdat uw aalmoes in het verborgen zij; en uw Vader, Die in het verborgen ziet, Die zal het u in het openbaar vergelden.

4. Aby jałmużna twoja była w skrytości, a Ojciec twój, który widzi w skrytości, ten ci jawnie odda.

4. Hogy a te alamizsnád titkon legyen; és a te Atyád, a ki titkon néz, megfizet néked nyilván.

4 чтобы милостыня твоя была втайне; и Отец твой, видящий тайное, воздаст тебе явно.

4. щоб твоя милостиня була потайна; а Отець твій, що бачить потайне, віддасть тобі прилюдно.

5 Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

5 ”Kun rukoilet, älä ole niin kuin tekopyhät, sillä he rukoilevat mielellään seisoen synagogissa ja katujen kulmissa, jotta ihmiset heidät näkisivät. Totisesti sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

5. Ja kuin rukoilet, niin ei sinun pidä oleman niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellänsä seisovat ja rukoilevat synagogissa ja kujain kulmissa, että he ihmisiltä nähtäisiin. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.

5. JA coscas rucoilet nijn ei sinun pidä oleman nijncuin wieckat: sillä he rucoilewat Synagogis ja cujain culmis että he ihmisildä nähdäisin. Totisest sanon minä teille: he owat saanet palckans.

5. Ja cosca sine rucolet/ ei pidhe sinun oleman ninquin ne wlcocullatut. Sille että he seisouat Synagogisa ia catuin harois rucoellen/ senpäle/ että he nädhaisin Inhimisilde. Totisesta sanon mine teille/ He ouat palcans sanet. (Ja koska sinä rukoilet/ ei pidä sinun oleman niinkuin ne ulkokullatut. Sillä että he seisowat synagogissa ja katuin haaroissa rukoellen/ senpäälle/ että he nähtäisiin ihmisiltä. Totisesti sanon minä teille/ He owat palkkansa saaneet.)

5. Καὶ ὅταν προσεύχῃ, οὐκ ἔσῃ ὡς οἱ ὑποκριταί· ὅτι φιλοῦσιν ἐν ταῖς συναγωγαῖς καὶ ἐν ταῖς γωνίαις τῶν πλατειῶν ἑστῶτες προσεύχεσθαι, ὅπως ἄν φανῶσι τοῖς ἀνθρώποις· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὅτι ἀπέχουσι τὸν μισθὸν αὐτῶν.

5. και οταν προσευχη ουκ εση ωσπερ οι υποκριται οτι φιλουσιν εν ταις συναγωγαις και εν ταις γωνιαις των πλατειων εστωτες προσευχεσθαι οπως αν φανωσιν τοις ανθρωποις αμην λεγω υμιν οτι απεχουσιν τον μισθον αυτων 5. kai otan proseυche oυk ese osper oi υpokritai oti filoυsin en tais sυnagogais kai en tais goniais ton plateion estotes proseυchesthai opos an fanosin tois anthropois amen lego υmin oti apechoυsin ton misthon aυton

5 And whenever you° pray, do not be just-like the hypocrites, because they love to pray, standing in the synagogues and at the street corners, *that they may appear (devout) to men. Assuredly I am saying to you°, that they are fully having their reward.

5. And when thou prayest, thou shalt not be as the hypocrites are: for they love to pray standing in the synagogues and in the corners of the streets, that they may be seen of men. Verily I say unto you, They have their reward.

5. Og naar du beder, skal du ikke være som Øienskalkene; thi de staae gjerne og bede i Synagoger og paa Hjørner af Gader. paa det de kunne ansees af Menneskene; sandelig siger jeg Eder: de have deres Løn borte.

5. Och när du beder, skall du icke vara som de skrymtare; förty de stå gerna i Synagogorna och i gatohörnen och bedja, att de skola blifva sedde af menniskomen; sannerliga säger jag eder, de hafva fått sin lön.

5. Ja kui sinna Jum̃alat pallud, ei pea sinna mitte ollema kui sallalikkud; sest nemmad palluwad Jummalat heal melel seistes koggodusse koddade sees, ja ulitsatte nurkade peäl, et neid innimestest peab nähtama. Töest minna ütlen teile, et neil omma palk käes on.

5. ‘‘Kai meldžiatės, nebūkite kaip veidmainiai, kurie mėgsta melstis, stovėdami sinagogose ir gatvių kampuose, kad būtų žmonių matomi. Iš tiesų sakau jums: jie jau atsiėmė savo atlygį.

5. Und wenn du betest, sollst du nicht sein wie die Heuchler, die da gerne stehen und beten in den Schulen und an den Ecken auf den Gassen, auf daß sie von den Leuten gesehen werden. Wahrlich ich sage euch: Sie haben ihren Lohn dahin.

5. Et quand tu prieras, ne fais pas comme les hypocrites; car ils aiment à prier en se tenant debout dans les synagogues et aux coins des rues, afin d'être vus des hommes. Je vous dis en vérité qu'ils reçoivent leur récompense.

5. Y cuando orares, no seas como los hipócritas; porque ellos aman el orar en las sinagogas, y en las esquinas de las calles en pié; para que sean vistos. De cierto que ya tienen su galardón.

5 En wanneer gij bidt, zo zult gij niet zijn gelijk de geveinsden; want die plegen gaarne, in de synagogen en op de hoeken der straten staande, te bidden, opdat zij van de mensen mogen gezien worden. Voorwaar, Ik zeg u, dat zij hun loon weg hebben.

5. A gdy się modlisz, nie bądź jako obłudnicy; albowiem się oni radzi w bóżnicach i na rogach ulic stojąc, modlą, aby byli widziani od ludzi; zaprawdę powiadam wam, iż odbierają zapłatę swoję.

5. És mikor imádkozol, ne légy olyan, mint a képmutatók, a kik a gyülekezetekben és az utczák szegeletein fenállva szeretnek imádkozni, hogy lássák őket az emberek. Bizony mondom néktek: elvették jutalmukat.

5 И, когда молишься, не будь, как лицемеры, которыелюбят в синагогах и на углах улиц, останавливаясь, молиться, чтобы показаться перед людьми. Истинно говорю вам, что они уже получают награду свою.

5. І коли молиш ся, не будь таким, як лицеміри; бо вони люблять молитись, стоячи в школах та по росхідних улицях, щоб їх бачили люде. Істино глаголю вам: Мають вони нагороду собі.

6 Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle (julkisesti).

6 Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa, ja Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle (julkisesti).

6. Vaan kuin sinä rukoilet, niin mene kammioos, ja sulje oves, ja rukoile Isääs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.

6. Waan cosca sinä rucoilet nijn mene Camarijs ja sulje owi ja rucoile sinun Isäs salaisest ja sinun Isäs joca salaudet näke maxa sinulle julkisest.

6. Waan cosca sine rucolet/ mene sinun camaris sisel/ ia sulghe oues/ ia rucole sinun Ises salaisest/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ hen maxa sinun iulkisest. (Waan koska sinä rukoilet/ mene sinun kamariisi sisälle/ ja sulje owesi/ ja rukoile sinun Isääs salaisesti/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ hän maksaa sinun julkisesti.)

6. σὺ δὲ ὅταν προσεύχῃ, εἴσελθε εἰς τὸ ταμιεῖόν σου καὶ κλείσας τὴν θύραν σου πρόσευξαι τῷ πατρί σου τῷ ἐν τῷ κρυπτῷ· καὶ ὁ πατήρ σου ὁ βλέπων ἐν τῷ κρυπτῷ ἀποδώσει σοι ἐν τῷ φανερῷ.

6. συ δε οταν προσευχη εισελθε εις το ταμιειον σου και κλεισας την θυραν σου προσευξαι τω πατρι σου τω εν τω κρυπτω και ο πατηρ σου ο βλεπων εν τω κρυπτω αποδωσει σοι εν τω φανερω 6. sυ de otan proseυche eiselthe eis to tamieion soυ kai kleisas ten thυran soυ proseυksai to patri soυ to en to krυpto kai o pater soυ o βlepon en to krυpto apodosei soi en to fanero

6 But you, whenever you pray, enter into your storeroom, and (after) you (have) locked your door, pray to your Father who is in secret, and your Father who sees in secret will be repaying you openly.

6. But thou, when thou prayest, enter into thy closet, and when thou hast shut thy door, pray to thy Father which is in secret; and thy Father which seeth in secret shall reward thee openly.

6. Men du, naar du beder, gak ind i dit Kammer, og luk din Dør, og beder til din Fader, som er i Løndom, og din Fader, som seer i Løndom, skal betale dig aabenbare.

6. Men när du beder, så gack in i din kammar, och slå dörrena till, och bed din Fader hemliga; och din Fader, som i löndom ser, skall dig det verdergälla uppenbarliga.

6. Agga siña kui sa Jum̃alat pallud, siis minne om̃a kambri, ja panne omma ukse kinni, ja pallu om̃a Issa, kes sallajas on, ja sinno Issa, kes sallajas nääb, maksab sulle awwalikkult.

6. Kai meldiesi, eik į savo kambarėlį ir, užsirakinęs duris, melskis savo Tėvui, kuris yra slaptoje, o tavo Tėvas, regintis slaptoje, tau atlygins viešai.

6. Wenn aber du betest, so gehe in dein Kämmerlein und schließ die Tür zu und bete zu deinem Vater im Verborgenen; und dein Vater, der in das Verborgene sieht, wird dir's vergelten öffentlich.

6. Mais toi, quand tu pries, entre dans ton cabinet, et ayant fermé ta porte, prie ton Père qui est dans ce lieu secret; et ton Père qui voit dans le secret te le rendra publiquement.

6. Mas tú, cuando orares, entra en tu cámara, y cerrada tu puerta, ora a tu Padre que está en lo escondido; y tu Padre, que ve en lo escondido, te recompensará en lo público.

6 Maar gij, wanneer gij bidt, gaat in uw binnenkamer, en uw deur gesloten hebbende, bidt uw Vader, Die in het verborgen is; en uw Vader, Die in het verborgen ziet, zal het u in het openbaar vergelden.

6. Ale ty, gdy się modlisz, wnijdź do komory swojej, a zawarłszy drzwi swoje, módl się Ojcu twemu, który jest w skrytości; a Ojciec twój, który widzi w skrytości, odda ci jawnie.

6. Te pedig a mikor imádkozol, menj be a te belső szobádba, és [2†] ajtódat bezárva, imádkozzál a te Atyádhoz, a ki titkon van; és a te Atyád, a ki titkon néz, megfizet néked nyilván.

6 Ты же, когда молишься, войди в комнату твою и, затворив дверь твою, помолись Отцу твоему, Который втайне; и Отец твой, видящий тайное, воздаст тебе явно.

6. Ти ж, коли молиш ся, увійди в хатину твою та, зачинивши двері, помолись Отцю твоєму потай; а Отець твій, що бачить потайне, віддасть тобі прилюдно.

7 Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.

7 Rukoillessanne älkää tyhjiä hokeko niin kuin pakanat, sillä he luulevat, että heitä kuullaan heidän monisanaisuutensa vuoksi.

7. Ja kuin te rukoilette, niin älkää olko paljon puhuvaiset, niinkuin pakanat; sillä he luulevat heitä paljon puheensa tähden kuultavan.

7. Ja cosca te rucoiletta nijn älkät olco paljo puhuwaiset nijncuin pacanat: sillä he luulewat heidäns paljon puhens tähden cuulduxi.

7. Ja cosca te rucolet/ Elke olco paliopuhuuaiset/ ninquin pacanat. Sille he lwleuat/ että he palionpuheens tedhen cwldut ouat. (Ja koska te rukoilet/ Älkää olko paljopuhuwaiset/ niinkuin pakanat. Sillä he luulewat/ että he paljon puheensa tähden kuullut owat.)

7. Προσευχόμενοι δὲ μὴ βαττολογήσητε ὥσπερ οἱ ἐθνικοί, δοκοῦσι γὰρ ὅτι ἐν τῇ πολυλογίᾳ αὐτῶν εἰσακουσθήσονται.

7. προσευχομενοι δε μη βαττολογησητε ωσπερ οι εθνικοι δοκουσιν γαρ οτι εν τη πολυλογια αυτων εισακουσθησονται 7. proseυchomenoi de me βattologesete osper oi ethnikoi dokoυsin gar oti en te polυlogia aυton eisakoυsthesontai

7 And (while) praying, do° not be repetitious just-like the Gentile; for* they think that they will be heard in their many words.

7. But when ye pray, use not vain repetitions, as the heathen do: for they think that they shall be heard for their much speaking.

7. Men naar I bede, skulle I ikke bruge overflødige Ord som Hedningerne; thi de mene, at de blive bønhørte for deres mange Ord.

7. Och när I bedjen, skolen I icke vara mångtalige, såsom Hedningarna; ty de mena, att de skola varda hörde för sin många ords skull.

7. Agga kui teie Jummalat pallute, ei pea teie mitte paljo lobbisema, nenda kui pagganad, sest nemmad arwawad, et neid kuultakse omma paljo lobbisemisse pärrast.

7. Melsdamiesi nedaugiažodžiaukite kaip pagonys: jie mano būsią išklausyti dėl žodžių gausumo.

7. Und wenn ihr betet, sollt ihr nicht viel plappern wie die Heiden; denn sie meinen, sie werden erhört, wenn sie viel Worte machen.

7. Or, quand vous priez, n'usez pas de vaines redites, comme les païens; car ils croient qu'ils seront exaucés en parlant beaucoup.

7. Y orando, no habléis inútilmente, como los paganos, que piensan que por su parlería serán oidos.

7 En als gij bidt, zo gebruikt geen ijdel verhaal van woorden, gelijk de heidenen; want zij menen, dat zij door hun veelheid van woorden zullen verhoord worden.

7. A modląc się, nie bądźcie wielomówni, jako poganie; albowiem oni mniemają, że dla swojej wielomówności wysłuchani będą.

7. És mikor imádkoztok, ne legyetek sok beszédűek, mint a pogányok, a kik azt gondolják, hogy az ő sok beszédükért [3†] hallgattatnak meg.

7 А молясь, не говорите лишнего, как язычники, ибо они думают, что в многословии своем будут услышаны;

7. Як же молитесь, то не говоріть багато, як погане: бо вони думають, що за довгі молитви будуть вислухані.

8 Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.

8 Älkää olko heidän kaltaisiaan, sillä Isänne tietää, mitä te tarvitsette, ennen kuin Häneltä anotte.

8. Sentähden älkäät olko heidän kaltaisensa; sillä Isänne tietää kyllä, mitä tarvitsette, ennen kuin te häneltä rukoilettekaan.

8. Sentähden älkät olco heidän caltaisens: sillä teidän Isän tietä kyllä mitä te tarwidzetta ennen cuin te häneldä rucoilettacan.

8. Sentedhen elke olko heidhen caltaisens. Sille teidhen Isen tiete kylle mite te taruitzetta/ ennen quin te rucoletta henelde. (Sentähden älkää olko heidän kaltaisensa. Sillä teidän Isän tietää kyllä mitä te tarwitsette/ ennen kuin te rukoilette häneltä.)

8. μὴ οὖν ὁμοιωθῆτε αὐτοῖς· οἶδε γὰρ ὁ πατὴρ ὑμῶν ὧν χρείαν ἔχετε πρὸ τοῦ ὑμᾶς αἰτῆσαι αὐτόν.

8. μη ουν ομοιωθητε αυτοις οιδεν γαρ ο πατηρ υμων ων χρειαν εχετε προ του υμας αιτησαι αυτον 8. me oυn omoiothete aυtois oiden gar o pater υmon on chreian echete pro toυ υmas aitesai aυton

8 Therefore, do° not be similar to them, for* your° Father knows what things you° have need of before you° ask him.

8. Be not ye therefore like unto them: for your Father knoweth what things ye have need of, before ye ask him.

8. Derfor skulle I ikke vorde dem lige; thi Eders Fader veed, hvad I have behov, førend I bede ham.

8. Varer fördenskull dem icke like; edar Fader vet väl hvad eder görs behof, förr än I bedjen honom.

8. Sepärrast ärge sage mitte nende sarnatseks, sest teie Issa teab, mis teil tarwis on, ennego teie tedda pallute.

8. Nebūkite panašūs į juos, nes jūsų Tėvas žino, ko jums reikia, dar prieš jums prašant Jo.

8. Darum sollt ihr euch ihnen nicht gleichstellen. Euer Vater weiß, was ihr bedürfet, ehe ihr ihn bittet.

8. Ne leur ressemblez donc pas; car votre Père sait de quoi vous avez besoin, avant que vous lui demandiez.

8. No os hagáis pues semejantes a ellos; porque vuestro Padre sabe de que cosas tenéis necesidad, ántes que vosotros le pidáis.

8 Wordt dan hun niet gelijk; want uw Vader weet, wat gij van node hebt, eer gij Hem bidt.

8. Nie bądźcież tedy im podobni, gdyż wie Ojciec wasz, czego potrzebujecie, pierwej niżbyście wy go prosili.

8. Ne legyetek hát ezekhez hasonlók; mert jól tudja a ti [4†] Atyátok, mire van szükségetek, mielőtt kérnétek tőle.

8 не уподобляйтесь им, ибо знает Отец ваш, в чем вы имеете нужду, прежде вашего прошения у Него.

8. Не приподоблюйте ся ж до них; бо Отець ваш знає, чого вам треба, перш нїж просите в Него.

9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;

9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

9. Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes.

9. Näin teidän sijs pitä rucoileman: ISä meidän joca olet taiwais. Pyhitetty olcon sinun nimes.

9. Nein sis teiden pite rucoleman. Ise meiden ioca olet Taiuais. Pyhetty olcon sinun nimes. (Näin siis teidän pitää rukoileman/ Isä meidän joka olet taiwaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.)

9. Οὕτως οὖν προσεύχεσθε ὑμεῖς· Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς, ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου·

9. ουτως ουν προσευχεσθε υμεις πατερ ημων ο εν τοις ουρανοις αγιασθητω το ονομα σου 9. oυtos oυn proseυchesthe υmeis pater emon o en tois oυranois agiastheto to onoma soυ

9 Therefore pray° thus: our Father, the (one) in the heavens, let your name be made holy.

9. After this manner therefore pray ye: Our Father which art in heaven, Hallowed be thy name.

9. Derfor skulle I saaledes bede: Vor Fader, du som er i Himlene! Helliget vorde dit Navn;

9. Derföre skolen I bedja alltså: Fader vår, som äst i himlom, helgadt varde ditt Namn.

9. Sepärrast luggege nenda: Meie Issa , kes sa olled taewas, pühhitsetud sago sinno ¤ nimmi.

9. Todėl melskitės taip: ‘Tėve mūsų, kuris esi danguje, teesie šventas Tavo vardas,

9. Darum sollt ihr also beten: Unser Vater in dem Himmel! Dein Name werde geheiligt.

9. Vous donc priez ainsi: Notre Père qui es aux cieux, ton nom soit sanctifié; ton règne vienne;

9. Vosotros, pues, oraréis así: Padre nuestro, que estás en los cielos: sea santificado tu nombre.

9 Gij dan bidt aldus: Onze Vader, Die in de hemelen zijt! Uw Naam worde geheiligd.

9. Wy tedy tak się módlcie; Ojcze nasz, któryś jest w niebiesiech! Święć się imię twoje;

9. Ti azért így imádkozzatok: [5†] Mi Atyánk, ki vagy a mennyekben, szenteltessék meg a te neved;

9 Молитесь же так: Отче наш, сущий на небесах! дасвятится имя Твое;

9. Тим же то молїться ось як: Отче наш, що на небі! Нехай святить ся імя твоє.

10 tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;

10 Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaissa.

10. Lähestyköön sinun valtakuntas. Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin taivaassa.

10. Lähestykön sinun waldacundas. Olcon sinun tahtos nijn maasa cuin taiwais.

10. Lehestulkon sinun waldakundas. Olcon sinun tactos nin maasa/ quin on Taiuais. (Lähestyköön sinun waltakuntasi. Olkoon sinun tahtosi niin maassa/ kuin on taiwaissa.)

10. ἐλθέτω ἡ βασιλεία σου· γενηθήτω τὸ θέλημά σου, ὡς ἐν οὐρανῷ καὶ ἐπὶ τῆς γῆς.

10. ελθετω η βασιλεια σου γενηθητω το θελημα σου ως εν ουρανω και επι της γης 10. eltheto e βasileia soυ genetheto to thelema soυ os en oυrano kai epi tes ges

10 Let your kingdom come. Let your will happen as in heaven, also upon the earth.

10. Thy kingdom come. Thy will be done in earth, as it is in heaven.

10. komme dit Rige; skje din Villie som i Himmelen, saa og paa Jorden;

10. Tillkomme ditt rike; ske din vilje, såsom i himmelen, så ock på jordene.

10. Sinno riik tulgo, sinno tahtminne ¤ sündko kui taewas nenda ka Ma peäl.

10. teateinie Tavo karalystė, tebūnie Tavo valia kaip danguje, taip ir žemėje.

10. Dein Reich komme. Dein Wille geschehe auf Erden wie im Himmel.

10. Ta volonté soit faite sur la terre comme au ciel;

10. Venga tu reino: sea hecha tu voluntad, como en el cielo, así también en la tierra.

10 Uw Koninkrijk kome. Uw wil geschiede, gelijk in den hemel alzo ook op de aarde.

10. Przyjdź królestwo twoje; bądź wola twoja jako w niebie, tak i na ziemi.

10. Jőjjön el a te országod; [6†] legyen meg a te akaratod, mint a mennyben, úgy a földön is.

10 да приидет Царствие Твое; да будет воля Твоя и на земле, как на небе;

10. Нехай прийде царство твоє. Нехай буде воля твоя, як на небі, так і на землї.

11 anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;

11 Anna meille tänään jokapäiväinen leipämme;

11. Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

11. Anna meille tänäpän meidän jocapäiwäinen leipäm.

11. Anna meille tenepeiuenä meiden iocapeiuenen leipen. (Anna meille tänäpäiwänä meidän jokapäiwäinen leipän.)

11. τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον δὸς ἡμῖν σήμερον·

11. τον αρτον ημων τον επιουσιον δος ημιν σημερον 11. ton arton emon ton epioυsion dos emin semeron

11 Give our {F} needful bread to us today.

11. Give us this day our daily bread.

11. giv os i Dag vort daglige Brød;

11. Gif oss i dag vårt dagliga bröd.

11. Meie iggapäwase leiwa anna meile tännapääw.

11. Kasdienės mūsų duonos duok mums šiandien

11. Unser täglich Brot gib uns heute.

11. Donne-nous aujourd'hui notre pain quotidien;

11. Dános hoy nuestro pan cotidiano.

11 Geef ons heden ons dagelijks brood.

11. Chleba naszego powszedniego daj nam dzisiaj.

11. A mi mindennapi kenyerünket add meg nékünk ma.

11 хлеб наш насущный дай нам на сей день;

11. Хлїб наш щоденний дай нам сьогоднї.

12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;

12 ja anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.

12. Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meidän velvollistemme.

12. Ja anna meille meidän welcam andexi nijncuin mekin annam meidän welgollistem. Ja älä johdata meitä kiusauxeen. Mutta päästä meitä pahasta.

12. Ja anna meille synnime andexi ninquin me annama meiden welgholisten. Ja ele iohdata meite kiusauxen. Mutta päste meite pahasta. (Ja anna meille syntimme anteeksi niinkuin me annamme meidän welkollisten. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.)

12. καὶ ἄφες ἡμῖν τὰ ὀφειλήματα ἡμῶν, ὡς καὶ ἡμεῖς ἀφίεμεν τοῖς ὀφειλέταις ἡμῶν·

12. και αφες ημιν τα οφειληματα ημων ως και ημεις αφιεμεν τοις οφειλεταις ημων 12. kai afes emin ta ofeilemata emon os kai emeis afiemen tois ofeiletais emon

12 And forgive us our debts, as we also forgive our debtors.

12. And forgive us our debts, as we forgive our debtors.

12. og forlad os vor Skyld, som vi Forlade vore Skyldnere;

12. Och förlåt oss våra skulder, såsom ock vi förlåtom dem oss skyldige äro.

12. Ja aña andeks meile meie wöllad , kui ka meie andeks ¤ anname omma wölglastele.

12. ir atleisk mums mūsų kaltes, kaip ir mes atleidžiame savo kaltininkams.

12. Und vergib uns unsere Schuld, wie wir unseren Schuldigern vergeben.

12. Pardonne-nous nos péchés, comme aussi nous pardonnons à ceux qui nous ont offensés,

12. Y perdónanos nuestras deudas, como también nosotros perdonamos a nuestros deudores.

12 En vergeef ons onze schulden, gelijk ook wij vergeven onzen schuldenaren.

12. I odpuść nam nasze winy, jako i my odpuszczamy naszym winowajcom;

12. És bocsásd meg a mi [7†] vétkeinket, miképen mi is megbocsátunk azoknak, a kik ellenünk vétkeztek;

12 и прости нам долги наши, как и мы прощаем должникам нашим;

12. І прости нам довги наші, як і ми прощаємо довжникам нашим.

13 Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.

13 Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

13. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta. Sillä sinun on valtakunta, ja voima, ja kunnia, ijankaikkisesti. Amen!

13. Sillä sinun on waldacunda ja woima ja cunnia ijancaickisest Amen.

13. Sille ette sinun ombi waldakunda/ ia woijma/ ia cunnia ijancaikisudhes. Amen. (Sillä että sinun ompi waltakunta/ ja woima/ ja kunnia iankaikkisuudessa. Amen.)

13. καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν, ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ. ὅτι σοῦ ἐστιν ἡ βασιλεία καὶ ἡ δύναμις καὶ ἡ δόξα εἰς τοὺς αἰῶνας· ἀμήν.

13. και μη εισενεγκης ημας εις πειρασμον αλλα ρυσαι ημας απο του πονηρου οτι σου εστιν η βασιλεια και η δυναμις και η δοξα εις τους αιωνας αμην 13. kai me eisenegkes emas eis peirasmon alla rυsai emas apo toυ poneroυ oti soυ estin e βasileia kai e dυnamis kai e doksa eis toυs aionas amen

13 And do not bring us into temptation, but rescue us from the evil (one), because yours is the kingdom and the power and the glory, forever. Amen.

13. And lead us not into temptation, but deliver us from evil: For thine is the kingdom, and the power, and the glory, for ever. Amen.

13. og led os ikke ind i Fristelse; men fri os fra det Onde; thi dit er Riget og Kraften og Herligheden i Evighed! Amen.

13. Och inled oss icke i frestelse; utan fräls oss ifrån ondo. Ty riket är ditt, och magten, och härligheten, i evighet. Amen.

13. Ja ärra sata meid mitte kiusatusse sisse, waid peästa meid ärra sest kurjast ¤; sest sinno pärralt on se riik, ja se wäggi, ja se au iggawest, Amen.

13. Ir nevesk mūsų į pagundymą, bet gelbėk mus nuo pikto; nes Tavo yra karalystė, jėga ir šlovė per amžius. Amen’.

13. Und führe uns nicht in Versuchung, sondern erlöse uns von dem Übel. Denn dein ist das Reich und die Kraft und die Herrlichkeit in Ewigkeit. Amen.

13. Et ne nous induis point en tentation, mais délivre-nous du Malin; car à toi appartiennent le règne, la puissance, et la gloire à jamais. Amen!

13. Y no nos metas en tentación, mas líbranos de mal; porque tuyo es el reino, y el poder, y la gloria, por todos los siglos. Amén.

13 En leid ons niet in verzoeking, maar verlos ons van den boze. Want Uw is het Koninkrijk, en de kracht, en de heerlijkheid, in der eeuwigheid, amen.

13. I nie wwódź nas na pokuszenie, ale nas zbaw ode złego; albowiem twoje jest królestwo i moc i chwała na wieki. Amen.

13. És ne vígy minket kísértetbe, de szabadíts meg minket a gonosztól. Mert tiéd [8†] az ország és a hatalom és a dicsőség mind örökké. Ámen!

13 и не введи нас в искушение, но избавь нас от лукавого. Ибо Твое есть Царство и сила и слава во веки. Аминь.

13. І не введи нас у спокусу, а ізбави нас од лукавого. Бо твоє єсть царство й сила, й слава по віки. Амінь.

14 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;

14 Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia ikuisesti. Aamen. Sillä jos te annatte ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, niin myös taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi.

14. Sillä jos te anteeksi annatte ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi.

14. Sentähden jos te andexi annatte ihmisille heidän ricoxens nijn myös teidän taiwallinen Isän anda teillen andexi.

14. Sentedhen ios te andexiannat Inhimisten heiden ricoxens nin mös teiden taiualinen Isen anda teiden andexi. (Sentähden jos te anteeksi annat ihmisten heidän rikoksensa niin myös teidän taiwaallinen Isän antaa teidän anteeksi.)

14. Ἐὰν γὰρ ἀφῆτε τοῖς ἀνθρώποις τὰ παραπτώματα αὐτῶν, ἀφήσει καὶ ὑμῖν ὁ πατὴρ ὑμῶν ὁ οὐράνιος·

14. εαν γαρ αφητε τοις ανθρωποις τα παραπτωματα αυτων αφησει και υμιν ο πατηρ υμων ο ουρανιος 14. ean gar afete tois anthropois ta paraptomata aυton afesei kai υmin o pater υmon o oυranios

14 For* if you° forgive men their trespasses, your° heavenly Father will also be forgiving you°.

14. For if ye forgive men their trespasses, your heavenly Father will also forgive you:

14. Thi forlade I Menneskene deres Overtrædelser, skal Eders himmelske Fader og forlade Eder;

14. Ty om I förlåten menniskomen deras brott, så förlåter ock edar himmelske Fader eder.

14. Sest kui teie innimestele nende eksitussed andeks annate, siis annab ka teie taewane Issa teile andeks.

14. Jeigu jūs atleisite žmonėms jų nusižengimus, tai ir jūsų dangiškasis Tėvas atleis jums,

14. Denn so ihr den Menschen ihre Fehler vergebet, so wird euch euer himmlischer Vater auch vergeben,

14. Car si vous pardonnez aux hommes leurs offenses, votre Père céleste vous pardonnera aussi.

14. Porque si perdonareis a los hombres sus ofensas, os perdonará también a vosotros vuestro Padre celestial.

14 Want indien gij den mensen hun misdaden vergeeft, zo zal uw hemelse Vader ook u vergeven.

14. Bo jeźli odpuścicie ludziom upadki ich, odpuści i wam Ojciec wasz niebieski;

14. Mert ha megbocsátjátok az embereknek az ő vétkeiket, megbocsát néktek is a ti mennyei Atyátok.

14 Ибо если вы будете прощать людям согрешения их, то простит и вам Отец ваш Небесный,

14. Бо коли прощати мете людям провини їх, то й Отець ваш небесний прощати ме вам.

15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

15 Mutta jollette te anna ihmisille anteeksi (heidän rikkomuksiaan), ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

15. Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän rikoksianne.

15. Waan jollet te andexi anna ihmisille heidän ricoxitans nijn ei myös teidän Isän andexi anna teidän ricoxitan.

15. Waan iollei te andexi anna Inhimisten heiden ricoxitans/ nin ei mös teiden Isen andexianna teiden ricoxitan. (Waan jollei te anteeksi anna ihmisten heidän rikoksian/ niin ei myös teidän Isän anteeksi anna teidän rikoksianne)

15. ἐὰν δὲ μὴ ἀφῆτε τοῖς ἀνθρώποις τὰ παραπτώματα αὐτῶν, οὐδὲ ὁ πατὴρ ὑμῶν ἀφήσει τὰ παραπτώματα ὑμῶν.

15. εαν δε μη αφητε τοις ανθρωποις τα παραπτωματα αυτων ουδε ο πατηρ υμων αφησει τα παραπτωματα υμων 15. ean de me afete tois anthropois ta paraptomata aυton oυde o pater υmon afesei ta paraptomata υmon

15 But if you° do° not forgive men their trespasses, neither will your° Father be forgiving your° trespasses. {Footnotes: Mat 6:11, no one knows for sure what the original word means. It is only in the N.T. twice and no where else.}

15. But if ye forgive not men their trespasses, neither will your Father forgive your trespasses.

15. men forlade I ikke Menneskene deres Overtrædelser, skal Eders Fader ikke heller forade Eders Overtrædelser.

15. Men om I icke förlåten menniskomen deras brott, så skall edar Fader icke heller förlåta eder edor brott.

15. Agga kui teie innimestele nende eksitussi mitte andeks ei anna, siis ei anna ka teie Issa teie eksitussi mitte andeks.

15. o jeigu jūs neatleisite žmonėms jų nusižengimų, tai ir jūsų Tėvas neatleis jūsų nusižengimų’‘.

15. Wo ihr aber den Menschen ihre Fehler nicht vergebet, so wird euch euer Vater eure Fehler auch nicht vergeben.

15. Mais si vous ne pardonnez pas aux hommes leurs offenses, votre Père ne pardonnera pas non plus les vôtres.

15. Mas si no perdonareis a los hombres sus ofensas, tampoco vuestro Padre os perdonará vuestras ofensas.

15 Maar indien gij den mensen hun misdaden niet vergeeft, zo zal ook uw Vader uw misdaden niet vergeven.

15. A jeźli nie odpuścicie ludziom upadków ich, i Ojciec wasz nie odpuści wam upadków waszych.

15. Ha pedig meg [9†] nem bocsátjátok az embereknek az ő vétkeiket, a ti mennyei Atyátok sem bocsátja meg a ti vétkeiteket.

15 а если не будете прощать людям согрешения их, то и Отец ваш не простит вам согрешенийваших.

15. Як же не прощати мете людям провин їх, то й Отець ваш небесний не прощати буде провин ваших.

16 Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

16 Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät, sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, jotta ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

16. Mutta kuin te paastootte, niin älkäät olko surulliset niinkuin ulkokullatut; sillä he muuttavat muotonsa, että he ihmisiltä nähtäisiin paastoovan. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.

16. MUtta cosca te paastotta nijn älkät olco surulliset cuin wieckat: sillä he muuttawat muotons että he ihmisildä nähdäisin paastowan. Totisest sanon minä teille: he owat saanet palckans.

16. Mutta cosca te pastotta/ elke nin olko Suruliset quin ne wlcocullatut. Sille he mwttauat heiden caszuonsa/ senpäle/ että he näghyisit Inhimisilde pastouaiset. Totisesta sanon mine teille/ he ouat palcans sanet. (Mutta koska te paastotte/ Älkää niin olko surulliset kuin ne ulkokullatut. Sillä he muuttawat heidän kaswonsa/ senpäälle/ että he näkyisit ihmisiltä paastowaiset. Totisesti sanon minä teille/ he owat palkkansa saaneet.)

16. Ὅταν δὲ νηστεύητε, μὴ γίνεσθε ὥσπερ οἱ ὑποκριταὶ σκυθρωποί, ἀφανίζουσι γὰρ τὰ πρόσωπα αὐτῶν ὅπως φανῶσι τοῖς ἀνθρώποις νηστεύοντες· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὅτι ἀπέχουσιν τὸν μισθὸν αὐτῶν.

16. οταν δε νηστευητε μη γινεσθε ωσπερ οι υποκριται σκυθρωποι αφανιζουσιν γαρ τα προσωπα αυτων οπως φανωσιν τοις ανθρωποις νηστευοντες αμην λεγω υμιν οτι απεχουσιν τον μισθον αυτων 16. otan de nesteυete me ginesthe osper oi υpokritai skυthropoi afanizoυsin gar ta prosopa aυton opos fanosin tois anthropois nesteυontes amen lego υmin oti apechoυsin ton misthon aυton

16 Now whenever you° fast, do° not become just-like the hypocrites, (with) a gloomy face; for* they disfigure their faces, *that they may appear to men (to be) fasting. Assuredly I am saying to you°, They are fully having their reward.

16. Moreover when ye fast, be not, as the hypocrites, of a sad countenance: for they disfigure their faces, that they may appear unto men to fast. Verily I say unto you, They have their reward.

16. Naar I faste, da ser ikke bedrøvede ud som Øienskalkene; thi de forvende deres Ansigt, paa det Menneskene kunne se dem faste; sandelig siger jeg Eder: de havde deres Løn borte.

16. När som I fasten, skolen I icke vara som I voren bedröfvade, såsom de skrymtare; ty de förvandla sin ansigte, att de skola synas för menniskomen med sin fasto; sannerliga säger jag eder, de hafva redo sin lön.

16. Agga kui teie paastute, siis ärge sage mitte kurwanäolisseks, nenda kui sallalikkud; sest nemmad tewad omma pallet näotumaks, et rahwas peab näggema neid paastwad. Töest miña ütlen teile, et neil om̃a palk käes on.

16. ‘‘Kai pasninkaujate, nebūkite paniurę kaip veidmainiai: jie perkreipia veidus, kad žmonės matytų juos pasninkaujant. Iš tiesų sakau jums: jie jau atsiėmė savo atlygį.

16. Wenn ihr fastet, sollt ihr nicht sauer sehen wie die Heuchler; denn sie verstellen ihr Angesicht, auf daß sie vor den Leuten scheinen mit ihrem Fasten. Wahrlich ich sage euch: Sie haben ihren Lohn dahin.

16. Et quand vous jeûnez, ne prenez pas un air triste, comme les hypocrites; car ils se rendent le visage tout défait, afin qu'il paraisse aux hommes qu'ils jeûnent. Je vous dis en vérité qu'ils reçoivent leur récompense.

16. Y cuando ayunáis, no seais como los hipócritas, austeros: que demudan sus rostros para parecer a los hombres que ayunan. De cierto os digo, que ya tienen su galardón.

16 En wanneer gij vast, toont geen droevig gezicht, gelijk de geveinsden; want zij mismaken hun aangezichten, opdat zij van de mensen mogen gezien worden, als zij vasten. Voorwaar, Ik zeg u, dat zij hun loon weg hebben.

16. A gdy pościcie, nie bądźcież smętnej twarzy, jako obłudnicy; szpecą bowiem twarzy swoje, aby byli widziani od ludzi, że poszczą; zaprawdę powiadam wam, odbierają zapłatę swoję.

16. Mikor pedig bőjtöltök, ne legyen komor a nézéstek, mint a képmutatóké, a kik eltorzítják arczukat, hogy lássák az emberek, hogy ők bőjtölnek. [10†] Bizony mondon néktek, elvették jutalmukat.

16 Также, когда поститесь, не будьте унылы, как лицемеры, ибо они принимают на себя мрачные лица, чтобы показаться людям постящимися. Истинно говорю вам, что они уже получают награду свою.

16. Коли ж постите, нехай не буде в вас, як у лицемірів, сумного виду: зміняють бо лиця свої, щоб здаватись людям постниками. Істинно глаголю вам: Що мають вони нагороду собі.

17 Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi,

17 Vaan kun sinä paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi,

17. Vaan sinä kuin paastoot, niin voitele pääs ja pese kasvos,

17. Waan coscas paastot nijn woitele pääs ja pese caswos:

17. Waan cosca sine pastot/ nin woitele sinun pääs/ ia pese sinun casuos/ (Waan koska sinä paastoot/ niin woitele sinun pääsi/ ja pese sinun kaswosi/)

17. σὺ δὲ νηστεύων ἄλειψαί σου τὴν κεφαλὴν καὶ τὸ πρόσωπόν σου νίψαι,

17. συ δε νηστευων αλειψαι σου την κεφαλην και το προσωπον σου νιψαι 17. sυ de nesteυon aleipsai soυ ten kefalen kai to prosopon soυ nipsai

17 But (as for) you, (when) you are fasting, anoint your head and wash your face

17. But thou, when thou fastest, anoint thine head, and wash thy face;

17. Men naar du faster, da salv dit Hoved, og to dit Ansigt,

17. Men när du fastar, så smörj ditt hufvud, och två ditt ansigte;

17. Agga kui sinna paastud, siis woia omma Pea, ja pesse ommad silmad.

17. O tu, kai pasninkauji, pasitepk galvą ir nusiprausk veidą,

17. Wenn du aber fastest, so salbe dein Haupt und wasche dein Angesicht,

17. Mais toi, quand tu jeûnes, oins ta tête et lave ton visage;

17. Mas tú, cuando ayunas, unge tu cabeza, y lava tu rostro,

17 Maar gij, als gij vast, zalft uw hoofd, en wast uw aangezicht;

17. Ale ty, gdy pościsz, namaż głowę twoję, i umyj twarz twoję,

17. Te pedig mikor bőjtölsz, kend meg a te fejedet, és a te orczádat mosd meg;

17 А ты, когда постишься, помажь голову твою и умой лице твое,

17. Ти ж, коли постиш, намасти голову твою, і вмий лице твоє;

18 etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle (julkisesti).

18 jotteivät ihmiset näkisi sinun paastoavan, vaan Isäsi joka on salassa, ja Isäsi joka salassa näkee, maksaa sinulle (julkisesti)."

18. Ettet ihmisiltä nähtäis paastoovan, mutta Isältäs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.

18. Ettei se nähdäis ihmisildä ettäs paastot mutta sinun Isäldäs joca on salaisudes. Ja sinun Isäs joca salaisudes näke maxa sinulle julkisest.

18. ettei se nächteue olis Inhimisilde ettäs pastot/ Mutta sinun Iselles/ ioca on salaudhes/ ia sinun Ises/ ioca näke salaudhes/ maxa sinun iulkisest. (ettei se nähtäwä oli ihmisiltä ettäs paastoot/ Mutta sinun Isällesi/ joka on salaudessa/ ja sinun Isäsi/ joka näkee salaudessa/ maksaa sinun julkisesti.)

18. ὅπως μὴ φανῇς τοῖς ἀνθρώποις νηστεύων ἀλλὰ τῷ πατρί σου τῷ ἐν τῷ κρυπτῷ· καὶ ὁ πατήρ σου ὁ βλέπων ἐν τῷ κρυπτῷ ἀποδώσει σοι ἐν τῷ φανερῷ.

18. οπως μη φανης τοις ανθρωποις νηστευων αλλα τω πατρι σου τω εν τω κρυπτω και ο πατηρ σου ο βλεπων εν τω κρυπτω αποδωσει σοι εν τω φανερω 18. opos me fanes tois anthropois nesteυon alla to patri soυ to en to krυpto kai o pater soυ o βlepon en to krυpto apodosei soi en to fanero

18 *that you do not appear to be fasting to men, but to your Father (who is) in secret, and your Father who sees in secret will be repaying you.

18. That thou appear not unto men to fast, but unto thy Father which is in secret: and thy Father, which seeth in secret, shall reward thee openly.

18. at ikke Menneskene skulle see dig faste, men din Fader, som er i Løndom, og din Fader, som seer i Løndom, skal betale dig aabenbare.

18. Att du icke synes för menniskomen med dine fasto, utan för din Fader, som lönligen är; och din Fader, som ser i löndom, vedergäller dig det uppenbarliga.

18. Et innimessed ei nä sind paastwad, waid sinno Issa, kes sallajas on; ja sinno Issa, kes sallajas nääb, tassub sulle awwalikkult.

18. kad ne žmonėms rodytumeis pasninkaująs, bet savo Tėvui, kuris yra slaptoje. Ir tavo Tėvas, regintis slaptoje, tau atlygins viešai’‘.

18. auf daß du nicht scheinest vor den Leuten mit deinem Fasten, sondern vor deinem Vater, welcher verborgen ist; und dein Vater, der in das Verborgene sieht, wird dir's vergelten öffentlich.

18. Afin qu'il ne paraisse pas aux hommes que tu jeûnes, mais seulement à ton Père qui est présent en secret; et ton Père qui voit dans le secret te récompensera publiquement.

18. Para no parecer a los hombres que ayunas, sino a tu Padre que está en lo escondido; y tu Padre que ve en lo escondido, te recompensará en lo público.

18 Opdat het van de mensen niet gezien worde, als gij vast, maar van uw Vader, Die in het verborgen is; en uw Vader, Die in het verborgen ziet, zal het u in het openbaar vergelden.

18. Abyś nie był widziany od ludzi, że pościsz, ale od Ojca twojego, który jest w skrytości; a Ojciec twój, który widzi w skrytości, odda ci jawnie.

18. Hogy ne az emberek lássák bőjtölésedet, hanem a te Atyád, a ki titkon van; és a te Atyád, [11†] a ki titkon néz, megfizet néked nyilván.

18 чтобы явиться постящимся не пред людьми, но пред Отцом твоим, Который втайне; и Отец твой, видящий тайное, воздаст тебе явно.

18. щоб не здавав ся людям постником, а Отцеві твоєму, що потай; а Отець твій, що бачить потайне, віддасть тобі прилюдно.

19 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.

19 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste tärvelee ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat,

19. Älkäät tavaraa kootko maan päällä, kussa koi ja ruoste raiskaavat, ja kussa varkaat kaivavat ja varastavat;

19. ÄLkät tawarata cootco maan päällä cusa ruoste ja coit raiscawat ja cusa warcat caiwawat ja warastawat.

19. Elket rickautta maan päle coghotko/ cussa rooste ia coit raiskauat/ ia cussa warcat caiwauat ia warastauat. (Älkäät rikkautta maan päälle kootko/ kussa ruoste ja koit raiskaawat/ ja kussa warkaat kaiwawat ja warastawat.)

19. Μὴ θησαυρίζετε ὑμῖν θησαυροὺς ἐπὶ τῆς γῆς, ὅπου σὴς καὶ βρῶσις ἀφανίζει, καὶ ὅπου κλέπται διορύσσουσιν καὶ κλέπτουσιν·

19. μη θησαυριζετε υμιν θησαυρους επι της γης οπου σης και βρωσις αφανιζει και οπου κλεπται διορυσσουσιν και κλεπτουσιν 19. me thesaυrizete υmin thesaυroυs epi tes ges opoυ ses kai βrosis afanizei kai opoυ kleptai diorυssoυsin kai kleptoυsin

19 Do° not store up treasures for you upon the earth, where moth and rust ingest, and where thieves burrow through (your)° (wall) and steal.

19. Lay not up for yourselves treasures upon earth, where moth and rust doth corrupt, and where thieves break through and steal:

19. Samler Eder ikke Liggendefæ paa Jorden hvor Møl og Rust fordærve, og hvor Tyve igennembryde og stjæle;

19. I skolen icke församla eder ägodelar på jordene, der mal och rost förderfvar dem, och der som tjufvar grafva, och stjäla;

19. Ärge kogguge ennestele warrandust Ma peäl, kus koi ja rooste sedda ärrarikkub, ja kussa wargad läbbikaewawad ja warrastawad.

19. ‘‘Nekraukite sau turtų žemėje, kur kandys ir rūdys ėda, kur vagys įsilaužia ir vagia.

19. Ihr sollt euch nicht Schätze sammeln auf Erden, da sie die Motten und der Rost fressen und da die Diebe nachgraben und stehlen.

19. Ne vous amassez pas des trésors sur la terre, où les vers et la rouille gâtent tout, et où les larrons percent et dérobent;

19. No hagáis tesoros en la tierra, donde la polilla y el orín corrompe, y donde ladrones minan, y hurtan;

19 Vergadert u geen schatten op de aarde, waar ze de mot en de roest verderft, en waar de dieven doorgraven en stelen;

19. Nie skarbcie sobie skarbów na ziemi, gdzie mól i rdza psuje, i gdzie złodzieje podkopywują i kradną;

19. Ne gyűjtsetek magatoknak kincseket a földön, hol a rozsda és a moly megemészti, és a hol a tolvajok kiássák és ellopják;

19 Не собирайте себе сокровищ на земле, где моль и ржа истребляют и где воры подкапывают и крадут,

19. Не збирайте собі скарбів на землї, де міль і ржа їсть, і де злодїї підкопують ся і крадуть.

20 Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.

20 vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste tärvele ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta.

20. Vaan kootkaat teillenne tavaraa taivaassa, kussa ei koi eikä ruoste raiskaa, ja kussa ei varkaat kaiva eikä varasta.

20. Waan cootcat teillen tawarata taiwas cusa ei ruoste eikä coi raisca ja cusa ei warcat caiwa eikä warasta:

20. Waan coghotcatta teillen rickaudet Taiuahas/ cussa eike rooste/ eike coit raiska/ ia cussa warcat eiuet caiua/ eike warast. (Waan kootkaatte teillen rikkaudet taiwahassa/ kussa eikä ruoste/ eikä koit raiskaa/ ja kussa warkaat eiwät kaiwa/ eikä warasta.)

20. θησαυρίζετε δὲ ὑμῖν θησαυροὺς ἐν οὐρανῷ, ὅπου οὔτε σὴς οὔτε βρῶσις ἀφανίζει, καὶ ὅπου κλέπται οὐ διορύσσουσιν οὐδὲ κλέπτουσιν·

20. θησαυριζετε δε υμιν θησαυρους εν ουρανω οπου ουτε σης ουτε βρωσις αφανιζει και οπου κλεπται ου διορυσσουσιν ουδε κλεπτουσιν 20. thesaυrizete de υmin thesaυroυs en oυrano opoυ oυte ses oυte βrosis afanizei kai opoυ kleptai oυ diorυssoυsin oυde kleptoυsin

20 But store° up for yourselves treasures in heaven, where neither moth nor rust ingest, and where thieves do not burrow through nor steal.

20. But lay up for yourselves treasures in heaven, where neither moth nor rust doth corrupt, and where thieves do not break through nor steal:

20. samler Eder Liggendefæ i Himmelen, hvor hverken Møl, ei heller Rust fordærver, og hvor Tyve ikke igennembryde, ei heller stjæle.

20. Utan församler eder ägodelar i himmelen, der hvarken rost eller mal förderfvar dem, och der tjufvar icke grafva, eller stjäla.

20. Agga kogguge eñestele warrandust taewas, kussa egga koi egga rooste ei rikku, ja kussa wargad läbbi ei kaewa egga warrasta.

20. Bet kraukite sau turtus danguje, kur nei kandys, nei rūdys neėda, kur vagys neįsilaužia ir nevagia,

20. Sammelt euch aber Schätze im Himmel, da sie weder Motten noch Rost fressen und da die Diebe nicht nachgraben noch stehlen.

20. Mais amassez-vous des trésors dans le ciel, où les vers ni la rouille ne gâtent rien, et où les larrons ne percent ni ne dérobent point;

20. Mas hacéos tesoros en el cielo, donde ni polilla ni orín corrompe, y donde ladrones no minan, ni hurtan.

20 Maar vergadert u schatten in den hemel, waar ze noch mot noch roest verderft, en waar de dieven niet doorgraven noch stelen;

20. Ale sobie skarbcie skarby w niebie, gdzie ani mól ani rdza psuje, i gdzie złodzieje nie podkopywują, ani kradną.

20. Hanem gyűjtsetek magatoknak kincseket [12†] mennyben, a hol sem a rozsda, sem a moly meg nem emészti, és a hol a tolvajok ki nem ássák, sem el nem lopják.

20 но собирайте себе сокровища на небе, где ни моль, ни ржа не истребляют и где воры не подкапывают и не крадут,

20. Збирайте ж собі скарби на небі, де нї міль, нї ржа не їсть, і де злодїї не підкопують ся й не крадуть.

21 Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.

21 Sillä missä *aarteenne on, siellä on myös sydämenne* oleva."

21. Sillä kussa teidän tavaranne on, siellä on myös teidän sydämenne.

21. Sillä cusa teidän tawaran on siellä on myös teidän sydämen.

21. Sille cussa teiden rickaudhen on sielle on/ mös teiden sydhemen. (Sillä kussa teidän rikkauden on siellä on/ myös teidän sydämen.)

21. ὅπου γάρ ἐστιν ὁ θησαυρός ὑμῶν, ἐκεῖ ἔσται καὶ ἡ καρδία ὑμῶν.

21. οπου γαρ εστιν ο θησαυρος υμων εκει εσται και η καρδια υμων 21. opoυ gar estin o thesaυros υmon ekei estai kai e kardia υmon

21 For* where your° treasure is, your° heart will also be there.

21. For where your treasure is, there will your heart be also.

21. Thi hvor Eders Liggendefæ er, der vil Eders Hjerte være.

21. Ty der edre ägodelar äro, der är ock edart hjerta.

21. Sest kussa teie warrandus on, seäl on ka teie südda.

21. nes kur tavo turtas, ten ir tavo širdis’‘.

21. Denn wo euer Schatz ist, da ist auch euer Herz.

21. Car où est votre trésor, là sera aussi votre cour.

21. Porque donde estuviere vuestro tesoro, allí estará vuestro corazón.

21 Want waar uw schat is, daar zal ook uw hart zijn.

21. Albowiem gdzie jest skarb wasz, tam jest i serce wasze.

21. Mert a hol van a ti kincsetek, ott [13†] van a ti szívetek is.

21 ибо где сокровище ваше, там будет и сердце ваше.

21. Бо де скарб ваш, там буде й серце ваше.

22 Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu.

22 Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, koko ruumiisi on oleva valaistu.

22. Silmä on ruumin valkeus; jos siis silmäs on yksinkertainen, niin koko ruumiis on valaistu.

22. Silmä on ruumin walkeus jos sijs sinun silmäs on yxikertainen nijn coco ruumis on walaistu.

22. Silme on rumin walkeus/ Jos sis sinun silmes ombi yxikertainen/ nin sinun coco rumijs on walkia. (Silmä on ruumiin walkeus/ Jos siis sinun silmäsi ompi yksikertainen/ niin sinun koko ruumiisi on walkia.)

22. Ὁ λύχνος τοῦ σώματός ἐστιν ὁ ὀφθαλμός. ἐὰν οὖν ὁ ὀφθαλμός σου ἁπλοῦς ᾖ, ὅλον τὸ σῶμά σου φωτεινὸν ἔσται·

22. ο λυχνος του σωματος εστιν ο οφθαλμος εαν ουν ο οφθαλμος σου απλους η ολον το σωμα σου φωτεινον εσται 22. o lυchnos toυ somatos estin o ofthalmos ean oυn o ofthalmos soυ aploυs e olon to soma soυ foteinon estai

22 The lamp of the body is the eye, therefore if your eye is clear, your whole body will be radiant.

22. The light of the body is the eye: if therefore thine eye be single, thy whole body shall be full of light.

22. Øiet er Legemets Lys; derfor, dersom dit Øie er sundt, bliver dit ganske Legeme lyst;

22. Kroppsens ljus är ögat; är ditt öga enfaldigt, så varder din hele kropp ljus.

22. Silm on ihho künal, kui nüüd sinno silm selge on, siis on keik sinno ihho selge.

22. ‘‘Kūno žiburys yra akis. Todėl, jei tavo akis sveika, visas tavo kūnas bus šviesus.

22. Das Auge ist des Leibes Licht. Wenn dein Auge einfältig ist, so wird dein ganzer Leib licht sein;

22. L'œil est la lumière du corps: si donc ton œil est sain, tout ton corps sera éclairé;

22. La luz del cuerpo es el ojo: así que si tu ojo fuere sincero, todo tu cuerpo será luminoso.

22 De kaars des lichaams is het oog; indien dan uw oog eenvoudig is, zo zal uw gehele lichaam verlicht wezen;

22. Oko twoje jestci świecą ciała twego; jeźliby tedy oko twoje było szczere, wszystko ciało twoje jasne będzie;

22. A test lámpása a szem. Ha [14†] azért a te szemed tiszta, a te egész tested világos lesz.

22 Светильник для тела есть око. Итак, если око твоебудет чисто, то все тело твое будет светло;

22. Сьвітло тїлу око; тим, коли око в тебе ясне, то й все тїло твоє буде сьвітле.

23 Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!

23 Mutta jos silmäsi on viallinen, koko ruumiisi on oleva pimeä. Jos siis se valo, joka on sinussa, on pimeää, kuinka suuri onkaan pimeä!"

23. Mutta jos silmäs on paha, niin koko ruumiis on pimiä. Jos siis se valkeus, joka sinussa on, on pimeys, kuinka suuri on itse pimeys?

23. Waan jos sinun silmäs on paha nijn sinun coco ruumis on pimiä. Jos sijs se walkeus joca sinus on on pimeys cuinga suuri on idze pimeys?

23. Waan ios sinun silmes ombi paha/ nin sinun coco rumijs ombi pimijä. Jos sis se walkeus ioca sinus on/ pimeys ombi/ quinga swret sijs ne pimeydhet ouat? (Waan jos sinun silmäsi ompi paha/ niin sinun koko ruumiisi ompi pimeä. Jos siis se walkeus joka sinussa on/ pimeys ompi/ kuinka suuret siis ne pimeydet owat?)

23. ἐὰν δὲ ὁ ὀφθαλμός σου πονηρὸς ᾖ, ὅλον τὸ σῶμά σου σκοτεινὸν ἔσται. εἰ οὖν τὸ φῶς τὸ ἐν σοὶ σκότος ἐστί, τὸ σκότος πόσον;

23. εαν δε ο οφθαλμος σου πονηρος η ολον το σωμα σου σκοτεινον εσται ει ουν το φως το εν σοι σκοτος εστιν το σκοτος ποσον 23. ean de o ofthalmos soυ poneros e olon to soma soυ skoteinon estai ei oυn to fos to en soi skotos estin to skotos poson

23 But if your eye is evil, your whole body will be dark. Therefore, if the light which is in you is darkness, how-much (greater) is the darkness!

23. But if thine eye be evil, thy whole body shall be full of darkness. If therefore the light that is in thee be darkness, how great is that darkness!

23. men dersom dit Øie er ondt, bliver dit ganske Legeme mørkt. Dersom derfor det Lys der er i dig, er Mørke, hvor stort bliver da Mørket!

23. Men är ditt öga argt, så varder din hele kropp mörk. Är det nu så att ljuset, som är i dig, är mörker, huru stort blifver då mörkret sjelft?

23. Agga kui sinno silm pahha on, siis on keik sinno ihho pimme. Kui nüüd se walgus, mis sinno sees on, pimmedus on, kui suur on siis se pimmedus?

23. O jei tavo akis pikta, visas tavo kūnas bus tamsus. Taigi, jei tavyje esanti šviesa yra tamsa, tai kokia baisi toji tamsa!’‘

23. ist aber dein Auge ein Schalk, so wird dein ganzer Leib finster sein. Wenn nun das Licht, das in dir ist, Finsternis ist, wie groß wird dann die Finsternis sein!

23. Mais si ton œil est mauvais, tout ton corps sera ténébreux. Si donc la lumière qui est en toi est ténèbres, combien seront grandes ces ténèbres!

23. Mas si tu ojo fuere malo, todo tu cuerpo será tenebroso. Así que si la luz que en tí hay, son tinieblas, ¿cuántas serán las mismas tinieblas?

23 Maar indien uw oog boos is, zo zal geheel uw lichaam duister zijn. Indien dan het licht, dat in u is, duisternis is, hoe groot zal de duisternis zelve zijn!

23. Jeźliby zaś oko twoje złe było, wszystko ciało twoje ciemne będzie; jeźli tedy światłość, która jest w tobie, ciemnością jest, sama ciemność jakaż będzie?

23. Ha pedig a te szemed gonosz, a te egész tested sötét lesz. Ha azért a benned lévő világosság sötétség: mekkora akkor a sötétség?!

23 если же око твое будет худо, то все тело твое будет темно. Итак, если свет, который в тебе, тьма, то какова же тьма?

23. Коли ж у тебе око лихе, то й все тїло твоє буде темне. Тим, коли сьвітло, що в тобі, буде темрява, то яка велика се темрява!

24 Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.

24 Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Sillä hän joko vihaa toista ja rakastaa toista tai liittyy toiseen ja halveksii toista. Ette voi palvella Jumalaa ja rikkautta*.

24. Ei kenkään voi palvella kahta herraa; sillä taikka hän tätä vihaa ja toista rakastaa, taikka hän tähän suostuu ja toisen ylönkatsoo. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.

24. EI kengän woi palwella cahta Herra: sillä taicka hän tätä wiha ja toista racasta taicka hän tähän suostu ja toisen ylöncadzo: et te woi palwella Jumalata ja Mammonat.

24. Eikenge' woi cachta Herra paluela/ Sille taicka hen tete wihapi/ ia toista racastapi/ Taicka hen telle kijnitarttu/ ia toisen ylencatzo. Ei te woi paluella Jumalata ia Mammon. (Eikenkään woi kahta herraa palwella/ Sillä taikka hän tätä wihaapi/ ja toista rakastaapi/ Taikka hän tälle kiinni tarttuu/ ja toisen ylös katsoo. Ei te woi palwella Jumalata ja mammonaa.)

24. Οὐδεὶς δύναται δυσὶ κυρίοις δουλεύειν· ἢ γὰρ τὸν ἕνα μισήσει καὶ τὸν ἕτερον ἀγαπήσει, ἢ ἑνὸς ἀνθέξεται καὶ τοῦ ἑτέρου καταφρονήσει· οὐ δύνασθε Θεῷ δουλεύειν καὶ μαμωνᾷ.

24. ουδεις δυναται δυσι κυριοις δουλευειν η γαρ τον ενα μισησει και τον ετερον αγαπησει η ενος ανθεξεται και του ετερου καταφρονησει ου δυνασθε θεω δουλευειν και μαμμωνα 24. oυdeis dυnatai dυsi kυriois doυleυein e gar ton ena misesei kai ton eteron agapesei e enos antheksetai kai toυ eteroυ katafronesei oυ dυnasthe theo doυleυein kai mammona

24 No one is able to serve* two lords, for* either he will hate the one and will love* the other; or he will hold to one and will despise the other. You° are not able to serve* God and {F} money. {Mat 6:24, or: Money as in your ‘God of Money,’ or ‘The Almighty Dollar.’}

24. No man can serve two masters: for either he will hate the one, and love the other; or else he will hold to the one, and despise the other. Ye cannot serve God and mammon.

24. Ingen kan tjene to Herrer; thi han maa enten hade den ene og elske den anden eller holde sig til den ene og foragte den anden. I kunne ikke tjene Gud eller Mammon.

24. Ingen kan tjena två herrar; ty att han antingen skall hata den ena, och den andra älska; eller han håller sig intill den ena, och den andra föraktar han; I kunnen icke tjena Gudi och Mammon.

24. Ükski ei woi kahte issandat tenida, sest ehk temma wihkab ühhe ja armastab teise; ehk hoiab ühhe pole, ja pölgab teist ärra. Teie ei woi mitte Jummalat tenida ja Mammonat.

24. ‘‘Niekas negali tarnauti dviems šeimininkams: arba jis vieno nekęs, o kitą mylės, arba vienam bus atsidavęs, o kitą nieku vers. Negalite tarnauti Dievui ir Mamonai’‘.

24. Niemand kann zwei Herren dienen: entweder er wird den einen hassen und den andern lieben, oder er wird dem einen anhangen und den andern verachten. Ihr könnt nicht Gott dienen und dem Mammon.

24. Nul ne peut servir deux maîtres; car, ou il haïra l'un, et aimera l'autre; ou il s'attachera à l'un, et méprisera l'autre. Vous ne pouvez servir Dieu et Mammon.

24. Ninguno puede servir a dos señores; porque o aborrecerá al uno, y amará al otro; o se llegará al uno, y menospreciará al otro. No podéis servir a Dios, y a las riquezas.

24 Niemand kan twee heren dienen; want of hij zal den enen haten en den anderen liefhebben, of hij zal den enen aanhangen en den anderen verachten; gij kunt niet God dienen en den Mammon.

24. Nikt nie może dwom panom służyć, gdyż albo jednego będzie miał w nienawiści, a drugiego będzie miłował; albo jednego trzymać się będzie, a drugim pogardzi; nie możecie Bogu służyć i mamonie.

24. Senki sem szolgálhat két [15†] úrnak. Mert vagy az egyiket gyűlöli és a másikat szereti; vagy az egyikhez ragaszkodik és a másikat megveti. Nem szolgálhattok Istennek és a Mammonnak.

24 Никто не может служить двум господам: ибо или одного будет ненавидеть, а другого любить; или одному станет усердствовать, а о другом нерадеть. Не можете служить Богу и маммоне.

24. Нїхто не може служити двом панам, бо, або одного ненавидїти ме, а другого любити ме; або до одного прихилить ся, а другим гордувати ме. Не можете Богу служити й мамонї.

25 Sentähden minä sanon teille: Älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

25 Sen vuoksi sanon teille: Älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte ja* mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä pukisitte yllenne. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

25. Sentähden sanon minä teille: älkäät murehtiko henkenne tähden, mitä te syötte ja mitä te juotte, eikä ruumiinne tähden, millä te teitänne verhootte. Eikö henki enempi ole kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin vaate?

25. Sentähden sanon minä teille: älkät murhettico teidän hengenne tähden mitä te syöttä eli juotta: eikä teidän ruuminne tähden millä waattella te teidän werhotta. Eikö hengi enämbi ole cuin ruoca? ja ruumis parembi cuin waate?

25. Sentehde' mine sanon teille/ Elket murehtico teidhen Hengen edeest/ mite teiden pite sömen taicka iooman/ Eike mös teiden rumin edhest mille waateil te teidhen werhoman pite. Eikö Hengi enämbi ole/ quin rooca? ia rumis parambi quin waate? (Sentähden minä sanon teille/ Älkäät murehtiko teidän Hengen edestä/ mitä teidän pitää syömän taikka isoaman/ Eikä myös teidän ruumiin edestä millä waatteilla te teidän werhoaman pitää. Eikö Henki enempi ole/ kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin waate?)

25. Διὰ τοῦτο λέγω ὑμῖν, μὴ μεριμνᾶτε τῇ ψυχῇ ὑμῶν τί φάγητε καὶ τί πίητε, μηδὲ τῷ σώματι ὑμῶν τί ἐνδύσησθε· οὐχὶ ἡ ψυχὴ πλεῖόν ἐστιν τῆς τροφῆς καὶ τὸ σῶμα τοῦ ἐνδύματος;

25. δια τουτο λεγω υμιν μη μεριμνατε τη ψυχη υμων τι φαγητε και τι πιητε μηδε τω σωματι υμων τι ενδυσησθε ουχι η ψυχη πλειον εστιν της τροφης και το σωμα του ενδυματος 25. dia toυto lego υmin me merimnate te psυche υmon ti fagete kai ti piete mede to somati υmon ti endυsesthe oυchi e psυche pleion estin tes trofes kai to soma toυ endυmatos

25 Because of this, I am saying to you°, Do° not be anxious for your° life, what you° may eat and what you° may drink; nor for what you° may clothe your° body with. Is not the life (worth) more-than the nourishment and the body (worth more-than) the clothing?

25. Therefore I say unto you, Take no thought for your life, what ye shall eat, or what ye shall drink; nor yet for your body, what ye shall put on. Is not the life more than meat, and the body than raiment?

25. Derfor siger jeg Eder: bekymrer Eder ikke for Eders Liv, hvad I skulle æde, og hvad I skulle drikke; ikke heller for Eders legeme, hvad I skulle iføres. Er ikke Livet mere end maden, og legemet mere end klæderne?

25. Derföre säger jag eder: Sörjer icke för edart lif, hvad I skolen äta och dricka; och icke för edar kropp, hvad I skolen kläda eder med. Är icke lifvet mer än maten, och kroppen mer än kläden?

25. Sepärrast ütlen miña teile: ärge murretsege mitte om̃a ello eest, mis teie peate söma, ja mis teie peate joma, egga omma ihho eest, mis teie peate selga pannema. Eks ello eñam olle kui toidus, ja ihho eñam kui rided?

25. ‘‘Todėl sakau jums: nesirūpinkite savo gyvybe, ką valgysite ar ką gersite, nei savo kūnu, kuo vilkėsite. Argi gyvybė ne daugiau už maistą ir kūnas už drabužį?

25. Darum sage ich euch: Sorget nicht für euer Leben, was ihr essen und trinken werdet, auch nicht für euren Leib, was ihr anziehen werdet. Ist nicht das Leben mehr denn Speise? und der Leib mehr denn die Kleidung?

25. C'est pourquoi je vous dis: Ne soyez point en souci pour votre vie, de ce que vous mangerez, et de ce que vous boirez; ni pour votre corps, de quoi vous serez vêtus. La vie n'est-elle pas plus que la nourriture, et le corps plus que le vêtement?

25. Por tanto os digo: No os congojéis por vuestra vida, qué habéis de comer, o qué habéis de beber; ni por vuestro cuerpo, qué habéis de vestir. ¿La vida no es más que el alimento, y el cuerpo que el vestido?

25 Daarom zeg Ik u: Zijt niet bezorgd voor uw leven, wat gij eten, en wat gij drinken zult; noch voor uw lichaam, waarmede gij u kleden zult; is het leven niet meer dan het voedsel, en het lichaam dan de kleding?

25. Dlatego powiadam wam: Nie troszczcie się o żywot wasz, co byście jedli, albo co byście pili, ani o ciało wasze, czem byście się odziewali; azaż żywot nie jest zacniejszy niż pokarm, i ciało niż odzienie?

25. Azért azt mondom néktek: [16†] Ne aggodalmaskodjatok a ti éltetek felől, mit egyetek és mit igyatok; sem a ti testetek felől, mibe öltözködjetek. Avagy nem több-é az élet hogynem az eledel, és a test hogynem az öltözet?

25 Посему говорю вам: не заботьтесь для души вашей, что вам есть и что пить, ни для тела вашего, во что одеться. Душа не больше ли пищи, и тело одежды?

25. Тим глаголю вам: Не журіть ся життєм вашим, що вам їсти або пити; анї тїлом вашим, чим зодягти ся. Чи душа ж не більше їжі, а тїло одежі?

26 Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?

26 Katsokaa taivaan lintuja: ne eivät kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?

26. Katsokaat taivaan lintuja, ei he kylvä eikä niitä, ei myös kokoa riiheen, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii heidät. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he?

26. Cadzocat taiwan linduja ei he kylwä eikä nijtä ei myös coco rijheen ja teidän taiwallinen Isän ruocki heidän. Ettäkö te paljo enämbi ole cuin he?

26. Catzocat taiuan linduin päle/ sille ettei he kylue/ eike nijte/ eike mös cocoa rijheen/ ia teiden taiualinen Isen roocki heite. Ettekö te palio enämbi oli quin hö? (Katsokaat taiwaan lintuin päälle/ sillä ettei he kylwä/ eikä niitä/ eikä myös kokoa riiheen/ ja teidän taiwaallinen Isän ruoki heitä. Ettekö te paljon enempi olle kuin hyö.)

26. ἐμβλέψατε εἰς τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ, ὅτι οὐ σπείρουσιν οὐδὲ θερίζουσιν οὐδὲ συνάγουσιν εἰς ἀποθήκας, καὶ ὁ πατὴρ ὑμῶν ὁ οὐράνιος τρέφει αὐτά· οὐχ ὑμεῖς μᾶλλον διαφέρετε αὐτῶν;

26. εμβλεψατε εις τα πετεινα του ουρανου οτι ου σπειρουσιν ουδε θεριζουσιν ουδε συναγουσιν εις αποθηκας και ο πατηρ υμων ο ουρανιος τρεφει αυτα ουχ υμεις μαλλον διαφερετε αυτων 26. emβlepsate eis ta peteina toυ oυranoυ oti oυ speiroυsin oυde therizoυsin oυde sυnagoυsin eis apothekas kai o pater υmon o oυranios trefei aυta oυch υmeis mallon diaferete aυton

26 Look° at the birds of the heaven, that they do not sow, nor reap, nor gather into barns, and your° heavenly Father is nourishing them. Are you° not rather carrying much more-value-than them?

26. Behold the fowls of the air: for they sow not, neither do they reap, nor gather into barns; yet your heavenly Father feedeth them. Are ye not much better than they?

26. Seer til Himmelens Fugle; de saae ikke og høste ikke og sanke ikke i Lader, og Eders himmelske Fader føder dem; ere I ikke meget mere end de?

26. Ser uppå foglarna under himmelen; de så intet, och intet skära de heller upp, och församla intet i ladorna: och edar himmelske Fader föder dem. Ären I icke mycket mer än de?

26. Pange tähhele need liñud, mis taewa al: sest nem̃ad ei külwa egga leika, egga panne kokko aitade sisse, ja teie taewane Issa toidab neid. Eks teie olle paljo üllemad kui need?

26. Pažvelkite į padangių paukščius: nei jie sėja, nei pjauna, nei į kluonus krauna, o jūsų dangiškasis Tėvas juos maitina. Argi jūs ne daug vertesni už juos?

26. Sehet die Vögel unter dem Himmel an: sie säen nicht, sie ernten nicht, sie sammeln nicht in die Scheunen; und euer himmlischer Vater nährt sie doch. Seid ihr denn nicht viel mehr denn sie?

26. Regardez les oiseaux de l'air; car ils ne sèment, ni ne moissonnent, ni n'amassent dans des greniers, et votre Père céleste les nourrit. N'êtes-vous pas beaucoup plus qu'eux?

26. Mirád a las aves del cielo, que no siembran, ni siegan, ni allegan en alfolíes; y vuestro Padre celestial las alimenta. ¿No sois vosotros mucho mejores que ellas?

26 Aanziet de vogelen des hemels, dat zij niet zaaien, noch maaien, noch verzamelen in de schuren; en uw hemelse Vader voedt nochtans dezelve; gaat gij dezelve niet zeer veel te boven?

26. Spojrzyjcie na ptaki niebieskie, iż nie sieją ani żną, ani zbierają do gumien, a wżdy Ojciec wasz niebieski żywi je; izali wy nie jesteście daleko zacniejsi nad nie?

26. Tekintsetek az égi madarakra, hogy nem vetnek, nem aratnak, sem csűrbe nem takarnak; és a ti mennyei Atyátok eltartja azokat. Nem sokkal különbek vagytok-é azoknál? [17†]

26 Взгляните на птиц небесных: они ни сеют, ни жнут, ни собирают в житницы; и Отец ваш Небесный питает их. Вы не гораздо ли лучше их?

26. Спогляньте на птаство небесне, що не сїють і не жнуть, анї збирають у клуню; от же Отець ваш небесний годує їх. А ви хиба не луччі від них?

27 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?

27 Mutta kuka teistä voi murehtimalla lisätä mitään ikäänsä?

27. Mutta kuka teistä voi surullansa lisätä yhden kyynärän pituudellensa?

27. Eli cuca teistä woi surullans lisätä kynärän hänen pitudellens?

27. Eli cuca on teiste ioca henen swruns cansa woipi lisäte henen pituudhellens yhden kynären? (Eli kuka on teistä joka hänen surunsa kanssa woipi lisätä hänen pituudellensa yhden kyynärän?)

27. τίς δὲ ἐξ ὑμῶν μεριμνῶν δύναται προσθεῖναι ἐπὶ τὴν ἡλικίαν αὐτοῦ πῆχυν ἕνα;

27. τις δε εξ υμων μεριμνων δυναται προσθειναι επι την ηλικιαν αυτου πηχυν ενα 27. tis de eks υmon merimnon dυnatai prostheinai epi ten elikian aυtoυ pechυn ena

27 Now who out of you° is able to add one cubit upon his stature (by) being anxious?

27. Which of you by taking thought can add one cubit unto his stature?

27. Men hvo iblandt Eder kan lægge en Alen til sin Væxt, endog han bekymrer sig derfor?

27. Hvilken ibland eder är, som med sin omsorg förmår sätta en aln till sina längd?

27. Agga kes on teie seast, kes omma murrega ennese pitkusse jure woib ühhe küünra jätkata?

27. O kas iš jūsų gali savo rūpesčiu bent per sprindį pridėti sau ūgio?

27. Wer ist aber unter euch, der seiner Länge eine Elle zusetzen möge, ob er gleich darum sorget?

27. Et qui est-ce d'entre vous qui par son souci puisse ajouter une coudée à sa taille?

27. ¿Mas quién de vosotros, por mucho que se congoje, podrá añadir a su estatura un codo?

27 Wie toch van u kan, met bezorgd te zijn, een el tot zijn lengte toedoen?

27. I któż z was troskliwie myśląc, może przydać do wzrostu swego łokieć jeden?

27. Kicsoda pedig az közületek, [18†] a ki aggodalmaskodásával megnövelheti termetét egy araszszal?

27 Да и кто из вас, заботясь, может прибавить себе росту хотя на один локоть?

27. Хто з вас, журячись, може прибавити собі зросту хоч на один локіть?

28 Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.

28 Ja mitä murehditte vaatteista? Katsokaa vainion kukkia, kuinka ne kasvavat; ne eivät tee työtä eivätkä kehrää."

28. Ja mitä te surette vaatteista? Katsokaat kukkasia kedolla, kuinka he kasvavat: ei he työtä tee, eikä kehrää.

28. Ja mitä te suretta waatteista? cadzocat cuckaisita kedolla: cuinga he caswawat ei he työtä te eikä kehrä.

28. Ja mingetähden te swretta watteista? Catzocat Cuckaisita kedholla quinga he casuauat/ Ei he töteteghe/ eike kehrä. (Ja minkätähden te suretta waatteista? Katsokaat kukkaisia kedolla kuinka he kaswawat/ Ei he työtä tee/ eikä kehrää.)

28. καὶ περὶ ἐνδύματος τί μεριμνᾶτε; καταμάθετε τὰ κρίνα τοῦ ἀγροῦ πῶς αὐξάνει· οὐ κοπιᾷ οὐδὲ νήθει·

28. και περι ενδυματος τι μεριμνατε καταμαθετε τα κρινα του αγρου πως αυξανει ου κοπια ουδε νηθει 28. kai peri endυmatos ti merimnate katamathete ta krina toυ agroυ pos aυksanei oυ kopia oυde nethei

28 And why are you° anxious concerning clothing? Learn° from the lilies of the field, somehow they are growing; they are not laboring, nor spinning.

28. And why take ye thought for raiment? Consider the lilies of the field, how they grow; they toil not, neither do they spin:

28. Og hvi bekymre I Eder for Klæderne? Betragter Lilierne paa Marken, hvorledes de voxe; de arbeide ikke, spinde ikke;

28. Och för hvars skull sörjen I för kläden? Skåder liljorna på markene, huru de växa; de arbeta intet, ej heller spinna.

28. Ja mis murretsete teie riette pärrast? pange tähhele need lillikessed mis wälja peäl, kuida nemmad kaswawad, nemmad ei te tööd egga kehra.

28. Ir kam gi rūpinatės drabužiu? Žiūrėkite, kaip auga lauko lelijos. Jos nesidarbuoja ir neverpia,

28. Und warum sorget ihr für die Kleidung? Schaut die Lilien auf dem Felde, wie sie wachsen: sie arbeiten nicht, auch spinnen sie nicht.

28. Et pour ce qui est du vêtement, pourquoi en êtes-vous en souci? Observez comment les lis des champs croissent; ils ne travaillent, ni ne filent.

28. Y por el vestido, ¿por qué os congojáis? Aprendéd de los lirios del campo, como crecen: no trabajan, ni hilan:

28 En wat zijt gij bezorgd voor de kleding? Aanmerkt de lelien des velds, hoe zij wassen; zij arbeiden niet, en spinnen niet;

28. A o odzienie przeczże się troszczycie? Przypatrzcie się liliom polnym, jako rosną; nie pracują, ani przędą.

28. Az öltözet felől is mit aggodalmaskodtok? Vegyétek eszetekbe a mező liliomait, mi módon növekednek: nem munkálkodnak, és nem fonnak;

28 И об одежде что заботитесь? Посмотрите на полевые лилии, как они растут: ни трудятся, ни прядут;

28. І одежею чого вам журитись? Придивіть ся до польових лилїй, як вони ростуть; не працюють, нї прядуть;

29 Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.

29 Kuitenkin sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.

29. Kuitenkin sanon minä teille, ettei Salomon kaikessa kunniassansa ollut niin vaatetettu kuin yksi heistä.

29. Cuitengin sanon minä teille: ettei Salomon caikes cunniasans ollut nijn waatetettu cuin yxi heistä.

29. Quidengin sanon mine teille/ ettei Salomon caikes henen cunniasans ollut nin watittu/ quin yxi heiste. (Kuitenkin sanon minä teille/ ettei Salomon kaikessa hänen kunniassansa ollut niin waatetettu/ kuin yksi heistä.)

29. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι οὐδὲ Σολομὼν ἐν πάσῃ τῇ δόξῃ αὐτοῦ περιεβάλετο ὡς ἓν τούτων.

29. λεγω δε υμιν οτι ουδε σολομων εν παση τη δοξη αυτου περιεβαλετο ως εν τουτων 29. lego de υmin oti oυde solomon en pase te dokse aυtoυ perieβaleto os en toυton

29 Yet I am saying to you°, that even Solomon in all his glory was not dressed like one of these.

29. And yet I say unto you, That even Solomon in all his glory was not arrayed like one of these.

29. men jeg siger Eder, at end ikke Salomon i al sin Herlighed var saa klædt som een af dem.

29. Dock säger jag eder att icke Salomo, i all sin härlighet, var så klädd som en af dem.

29. Agga minna ütlen teile, et Salomonki keige omma au sees ep olle mitte nenda olnud ehhitud kui üks neistsinnatsist.

29. bet sakau jums: nė Saliamonas visoje savo šlovėje nebuvo taip pasipuošęs, kaip kiekviena iš jų.

29. Ich sage euch, daß auch Salomo in aller seiner Herrlichkeit nicht bekleidet gewesen ist wie derselben eins.

29. Cependant je vous dis que Salomon même, dans toute sa gloire, n'a point été vêtu comme l'un d'eux.

29. Mas os digo, que ni aun Salomón con toda su gloria fué vestido así como uno de ellos.

29 En Ik zeg u, dat ook Salomo, in al zijn heerlijkheid, niet is bekleed geweest, gelijk een van deze.

29. A Ja wam powiadam, iż ani Salomon we wszystkiej sławie swojej nie był tak przyodziany, jako jedna z tych.

29. De mondom néktek, hogy [19†] Salamon minden dicsőségében sem öltözködött úgy, mint ezek közül egy.

29 но говорю вам, что и Соломон во всей славе своей не одевался так, как всякая из них;

29. глаголю ж вам: Що й Соломон у всїй славі своїй не одягавсь так, як одна з них.

30 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?

30 Jos siis Jumala näin vaatettaa vainion ruohon, joka tänään on ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, vähäuskoiset?

30. Jos Jumala näin vaatettaa pellon ruohon, joka tänäpänä seisoo ja huomenna pätsiin heitetään, eikö hän paljoa enemmin teidän sitä tee, te vähäuskoiset?

30. Jos Jumala näin waatetta pellon ruohon joca tänäpän seiso ja huomen pädzijn heitetän eikö hän paljo enämmin teidän sitä tee te wähäuscoiset?

30. Jos nyt Jumala watitze nein pellon rohon/ ioca tenepenä seiso/ ia hoomen heitetän wghnijn/ eikö hen palio enämin teiden site teghe/ o te wähe vskoiset? (Jos nyt Jumala waatitsee näin pellon ruohon/ joka tänäpänä seisoo/ ja huomenna heitetään uuniin/ eikö hän paljo enemmin teidän sitä tee/ oi te wähäuskoiset?)

30. Εἰ δὲ τὸν χόρτον τοῦ ἀγροῦ, σήμερον ὄντα καὶ αὔριον εἰς κλίβανον βαλλόμενον, ὁ Θεὸς οὕτως ἀμφιέννυσιν, οὐ πολλῷ μᾶλλον ὑμᾶς, ὀλιγόπιστοι;

30. ει δε τον χορτον του αγρου σημερον οντα και αυριον εις κλιβανον βαλλομενον ο θεος ουτως αμφιεννυσιν ου πολλω μαλλον υμας ολιγοπιστοι 30. ei de ton chorton toυ agroυ semeron onta kai aυrion eis kliβanon βallomenon o theos oυtos amfiennυsin oυ pollo mallon υmas oligopistoi

30 But if God so dresses-up the grass of the field, which is (here) today and the next-day is cast into the oven, (will he) not much more (clothe) you°? You° of small faith!

30. Wherefore, if God so clothe the grass of the field, which to day is, and to morrow is cast into the oven, shall he not much more clothe you, O ye of little faith?

30. Klæder da Gud saaledes det Græs paa Marken, som er i Dag og i Morgen kastes i Ovnen, skulde han ikke meget mere klæde Eder, I lidet troende?

30. Kläder nu Gud så gräset på markene, hvilket dock i dag står, och i morgon kastas i ugnen, skulle han icke mycket mer göra det eder, o I klentrogne?

30. Kui nüüd Jum̃al sedda rohto wälja peäl, mis täña on, ja home ahjo wissatakse, nenda ehhitab, eks siis paljo ennam teid, teie nödra-usklikkud?

30. Jeigu Dievas taip aprengia laukų žolę, kuri šiandien žaliuoja, o rytoj metama į krosnį, tai argi Jis dar labiau nepasirūpins jumis, mažatikiai?

30. So denn Gott das Gras auf dem Felde also kleidet, das doch heute steht und morgen in den Ofen geworfen wird: sollte er das nicht viel mehr euch tun, o ihr Kleingläubigen?

30. Si donc Dieu revêt ainsi l'herbe des champs, qui est aujourd'hui, et qui demain sera jetée dans le four, ne vous revêtira-t-il pas beaucoup plutôt, ô gens de petite foi?

30. Y si la yerba del campo, que hoy es, y mañana es echada en el horno, Dios la viste así, ¿no hará mucho más a vosotros, hombres de poca fé?

30 Indien nu God het gras des velds, dat heden is, en morgen in den oven geworpen wordt, alzo bekleedt, zal Hij u niet veel meer kleden, gij kleingelovigen?

30. Jeźli tedy trawę polną, która dziś jest, a jutro bywa w piec wrzucona, Bóg tak przyodziewa, azaż nie daleko więcej was! o małowierni!

30. Ha pedig a mezőnek füvét, a mely ma van, és holnap kemenczébe vettetik, így ruházza az Isten; nem sokkal inkább-é titeket, ti kicsinyhitűek?

30 если же траву полевую, которая сегодня есть, а завтрабудет брошена в печь, Бог так одевает, кольми паче вас, маловеры!

30. Коли ж Бог так з'одягає польове зіллє, що сьогоднї воно є, а завтра вкинуть його в піч, то чи не більше ж з'одягати ме вас, маловірні?

31 Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?'

31 Älkää siis murehtiko sanoen: ”Mitä söisimme?” tai: ”Mitä joisimme?” tai: ”Mihin pukeutuisimme?”

31. Älkäät siis surulliset olko, sanoen: mitä me syömme, taikka mitä me juomme? eli millä me meitämme verhoomme?

31. Älkät sijs surulliset olco sanoden: mitä me syömme taicka mitä me juomma? eli millä me meitäm werhoitam? sillä caickia näitä pacanat edziwät.

31. Elket sis swruliset olco/ sanodhen/ Mite me sööme? Taicka mite me ioomma? Taicka mille me werhoita'? Sille caikia neite pacanat etziuet. (Älkäät siis surulliset olko/ sanoen/ Mitä me syömme? Taikka mitä me isoamme? Taikka millä me werhoitan? Sillä kaikkia näitä pakanat etsiwät.)

31. μὴ οὖν μεριμνήσητε λέγοντες, τί φάγωμεν ἤ τί πίωμεν ἤ τί περιβαλώμεθα;

31. μη ουν μεριμνησητε λεγοντες τι φαγωμεν η τι πιωμεν η τι περιβαλωμεθα 31. me oυn merimnesete legontes ti fagomen e ti piomen e ti periβalometha

31 Therefore do° not be anxious, saying, What should we eat? or, What should we drink? or, What should we dress ourselves with?

31. Therefore take no thought, saying, What shall we eat? or, What shall we drink? or, Wherewithal shall we be clothed?

31. Derfor skulle I ikke bekymre Eder og sige: hvad skulle vi æde? eller: hvad skulle vi drikke? eller: hvormed skulle vi klæde os?

31. Så skolen I nu icke hafva omsorg, sägande: Hvad skole vi äta? Eller, hvad skole vi dricka? Eller, hvad skole vi kläda oss med?

31. Sepärrast ei pea teie mitte murretsema ja ütlema: Mis peame meie söma? ehk mis peame meie joma? ehk misga peame meie eñast katma?

31. Todėl nesirūpinkite ir neklausinėkite: ‘Ką valgysime?’, arba: ‘Ką gersime?’, arba: ‘Kuo vilkėsime?’

31. Darum sollt ihr nicht sorgen und sagen: Was werden wir essen, was werden wir trinken, womit werden wir uns kleiden?

31. Ne soyez donc point en souci, disant: Que mangerons-nous? que boirons-nous? ou de quoi serons-nous vêtus

31. No os congojéis, pues, diciendo: ¿Qué comeremos, o qué beberemos, o con qué nos cubriremos?

31 Daarom zijt niet bezorgd, zeggende: Wat zullen wij eten, of wat zullen wij drinken, of waarmede zullen wij ons kleden?

31. Nie troszczcie się tedy, mówiąc: Cóż będziemy jeść? albo co będziemy pić? albo czem się będziemy przyodziewać?

31. Ne aggodalmaskodjatok tehát, és ne mondjátok: Mit együnk? vagy: Mit igyunk? vagy: Mivel ruházkodjunk?

31 Итак не заботьтесь и не говорите: что нам есть? или что пить? или во что одеться?

31. Тим же то не журіть ся, кажучи: Що їсти мем? або: Що пити мем? або: Чим зодягнемось?

32 Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.

32 Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän tätä kaikkea tarvitsevan.

32. Sillä kaikkia näitä pakanat etsivät; sillä teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkia näitä tarvitsevan.

32. Teidän taiwallinen Isän kyllä tietä teidän caickia näitä tarwidzewan.

32. Teiden Taiualinen Isen kylle tietä/ että te caiki näme taruitzet. (Teidän Taiwaallinen Isän kyllä tietää/ että te kaikki nämä tarwitsewat.)

32. πάντα γὰρ ταῦτα τὰ ἔθνη ἐπιζητεῖ· οἶδεν γὰρ ὁ πατὴρ ὑμῶν ὁ οὐράνιος ὅτι χρῄζετε τούτων ἁπάντων.

32. παντα γαρ ταυτα τα εθνη επιζητει οιδεν γαρ ο πατηρ υμων ο ουρανιος οτι χρηζετε τουτων απαντων 32. panta gar taυta ta ethne epizetei oiden gar o pater υmon o oυranios oti chrezete toυton apanton

32 For* the Gentiles are seeking after all these things; for* your° heavenly Father knows that you° have needs of all these things.

32. For after all these things do the Gentiles seek:) for your heavenly Father knoweth that ye have need of all these things.

32. Efter alt saadant søge Hedningerne; thi Eders Himmelske Fader veed, at I have alle disse Ting behov.

32. Ty allt sådant söka Hedningarna. Edar himmelske Fader vet väl, att allt detta göres eder behof.

32. Sest keik sedda noudwad pagganad takka; sest # teie taewane Issa teab, et teile sedda keik tarwis lähhäb.

32. Visų tų dalykų ieško pagonys. Jūsų dangiškasis Tėvas juk žino, kad viso to jums reikia.

32. Nach solchem allem trachten die Heiden. Denn euer himmlischer Vater weiß, daß ihr des alles bedürfet.

32. Car ce sont les païens qui recherchent toutes ces choses; et votre Père céleste sait que vous avez besoin de toutes ces choses-là.

32. (Porque los Gentiles buscan todas estas cosas;) porque vuestro Padre celestial sabe que de todas estas cosas tenéis necesidad.

32 Want al deze dingen zoeken de heidenen; want uw hemelse Vader weet, dat gij al deze dingen behoeft.

32. Boć tego wszystkiego poganie szukają; wieć bowiem Ojciec wasz niebieski, że tego wszystkiego potrzebujecie.

32. Mert mind ezeket a pogányok kérdezik. Mert jól tudja a ti mennyei Atyátok, hogy mind ezekre szükségetek van.

32 потому что всего этого ищут язычники, и потому что Отец ваш Небесный знает, что вы имеете нужду во всем этом.

32. Про все таке побивають ся погане; бо Отець ваш небесний знає, що вам усього того треба.

33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.

33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin myös tämä kaikki annetaan teille lisäksi.

33. Vaan etsikäät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nämät teille annetaan.

33. Edzikät ensin Jumalan waldacunda ja hänen wanhurscauttans ja nijn caicki nämät teille annetan.

33. Etziket ensin Jumala' waldaku'da/ ia hene' wa'hurscautta's/ ia nin nemet caiki teille tyghelangeuat/ (Etsikäät ensin Jumalan waltakunta/ ja hänen wanhurskauttansa/ ja niin nämät kaikki teille tykö lankeewat/)

33. ζητεῖτε δὲ πρῶτον τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ καὶ τὴν δικαιοσύνην αὐτοῦ, καὶ ταῦτα πάντα προστεθήσεται ὑμῖν.

33. ζητειτε δε πρωτον την βασιλειαν του θεου και την δικαιοσυνην αυτου και ταυτα παντα προστεθησεται υμιν 33. zeteite de proton ten βasileian toυ theoυ kai ten dikaiosυnen aυtoυ kai taυta panta prostethesetai υmin

33 But first seek° the kingdom of God and his righteousness, and all these things will be added to you°.

33. But seek ye first the kingdom of God, and his righteousness; and all these things shall be added unto you.

33. Men søger først Guds Rige og hans retfærdighed, saa skulle og alle disse Ting tillægges Eder.

33. Söker först efter Guds rike, och hans rättfärdighet, så faller eder allt detta till.

33. Agga noudke essite Jummala riki ja temma öigust, siis sedda keik peab teile peälegi antama.

33. Pirmiausia ieškokite Dievo karalystės ir Jo teisumo, o visa tai bus jums pridėta.

33. Trachtet am ersten nach dem Reich Gottes und nach seiner Gerechtigkeit, so wird euch solches alles zufallen.

33. Mais cherchez premièrement le royaume de Dieu et sa justice, et toutes ces choses vous seront données par-dessus.

33. Mas buscád primeramente el reino de Dios, y su justicia; y todas estas cosas os serán añadidas.

33 Maar zoekt eerst het Koninkrijk Gods en Zijn gerechtigheid, en al deze dingen zullen u toegeworpen worden.

33. Ale szukajcie naprzód królestwa Bożego, i sprawiedliwości jego, a to wszystko będzie wam przydano.

33. Hanem [20†] keressétek először Istennek országát, és az ő igazságát; [21†] és ezek mind megadatnak néktek.

33 Ищите же прежде Царства Божия и правды Его, и это все приложится вам.

33. А шукайте перш царства Божого та правди Його; се ж усе додасть ся вам.

34 Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."

34 Älkää siis murehtiko huomisesta, sillä huominen murehtii itsestään. Päivälle riittää vaivansa.”

34. Älkäät sentähden sureko huomisesta päivästä; sillä huomisella päivällä on suru itsestänsä. Tyytykään kukin päivä surullensa.

34. Älkät sentähden sureco huomenisesta päiwästä: sillä huomenisella päiwällä on suru idzestäns. Tytykän cukin päiwä surullens.

34. Elkett sen tehden swreco hoomenesta päiuest/ Sille hoomenisel päiuelle ombi suru itzestens. Tytyken itzecukin päiue * surullens. (Älkäät sen tähden sureko huomenesta päiwästä/ Sillä huomiselle päiwälle ompi suru itsestänsä/ Tyytykään itsekukin päiwä surullensa.)

34. Μὴ οὖν μεριμνήσητε εἰς τὴν αὔριον, ἡ γὰρ αὔριον μεριμνήσει τα ἑαυτῆς· ἀρκετὸν τῇ ἡμέρᾳ ἡ κακία αὐτῆς.

34. μη ουν μεριμνησητε εις την αυριον η γαρ αυριον μεριμνησει τα εαυτης αρκετον τη ημερα η κακια αυτης 34. me oυn merimnesete eis ten aυrion e gar aυrion merimnesei ta eaυtes arketon te emera e kakia aυtes

34 Therefore do° not be anxious *for the next-day; for* the next-day will be anxious (enough) for the things of itself. Its evil is enough for the (one) day.

34. Take therefore no thought for the morrow: for the morrow shall take thought for the things of itself. Sufficient unto the day is the evil thereof.

34. Bekymrer Eder derfor ikke for den anden Morgen; thi den Dag i Morgen skal bekymre sig for sit Eget. Hver Dag haver nok i sin Plage.

34. Sörjer icke fördenskull för morgondagen; ty morgondagen hafver sjelf sina omsorg med sig. Det är nog, att hvar dag hafver sin egen plågo.

34. Sepärrast ärge murretsege mitte hoomse ette, sest kül hoomne pääw omma eest murret peab. Iggal päwal saab kül ommast waewast.)

34. Taigi nesirūpinkite rytdiena, nes rytojus pats pasirūpins savimi. Kiekvienai dienai užtenka savo vargo’‘.

34. Darum sorgt nicht für den andern Morgen; denn der morgende Tag wird für das Seine sorgen. Es ist genug, daß ein jeglicher Tag seine eigene Plage habe.

34. Ne soyez donc point en souci pour le lendemain; car le lendemain aura souci de ce qui le regarde. A chaque jour suffit sa peine.

34. Así que, no os congojéis por lo de mañana; que el mañana traerá su congoja: basta al día su aflicción.

34 Zijt dan niet bezorgd tegen den morgen; want de morgen zal voor het zijne zorgen; elke dag heeft genoeg aan zijn zelfs kwaad.

34. Przetoż nie troszczcie się o jutrzejszy dzieó: albowiem jutrzejszy dzieó troskać się będzie o swoje potrzeby. Dosyćci ma dzieó na swojem utrapieniu.

34. Ne aggodalmaskodjatok tehát a holnap felől; mert [22†] a holnap majd aggodalmaskodik a maga dolgai felől. Elég minden napnak a maga baja.

34 Итак не заботьтесь о завтрашнем дне, ибозавтрашний сам будет заботиться о своем: довольно для каждого дня своей заботы.

34. Оце ж не журіть ся про завтра; бо завтра журити меть ся само про своє. Доволї в кожного дня лиха свого.