13 luku

Jeesus puhuu vertauksen kylväjästä 1 – 9, sanoo, minkä tähden hän puhuu vertauksilla 10 – 17, ja selittää vertauksen kylväjästä 18 – 23; puhuu vertauksen nisusta ja lusteesta 24 – 30, sinapinsiemenestä 31, 32 ja hapatuksesta 33, eikä puhu kansalle mitään ilman vertausta 34, 35; selittää vertauksen nisusta ja lusteesta 36 – 43 Vertaus peltoon kätketystä aarteesta 44, kallisarvoisesta helmestä 45, 46 ja mereen lasketusta nuotasta 47 – 50 Taivasten valtakunnan opetuslapsen on tuotava esille uutta ja vanhaa 51, 52 Jeesusta ylenkatsotaan Nasaretissa 53 – 58. (V. – 23 vert. Mark.4: 1 – 23 Luuk.8:4 – 18.)

1 Sinä päivänä Jeesus lähti asunnostaan ja istui järven rannalle.

1 Sinä päivänä Jeesus talosta lähdettyään istuutui järven rannalle.

1. Mutta sinä päivänä läksi Jesus huoneesta ja istui meren tykönä.

1. Sinä päiwänä läxi Jesus huonesta ja istui meren tykönä.

1. SIne peiue'/ wlgoskeui Iesus honesta/ ia istui meren tyghe. (Sinä päiwänä/ ulos käwi Jesus huoneesta/ ja istui meren tykö.)

1. Ἐν δὲ τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ ἐξελθὼν ὁ Ἰησοῦς τῆς οἰκίας ἐκάθητο παρὰ τὴν θάλασσαν·

1. εν δε τη ημερα εκεινη εξελθων ο ιησους απο της οικιας εκαθητο παρα την θαλασσαν 1. en de te emera ekeine ekselthon o iesoυs apo tes oikias ekatheto para ten thalassan

1 {Mar 4:1-25 & Mat 13:1-23 & Luk 8:4-18 Sea of Galilee.} Now in that day, Jesus went away from the house and was sitting beside the sea.

1. The same day went Jesus out of the house, and sat by the sea side.

1. Paa den samme Dag gik Jesus ud af Huset og satte sig ved Søen.

1. På den dagen gick Jesus ut af huset, och satte sig utmed hafvet.

1. Sel päwal läks Jesus seält koiast ärra, ja istus mahha merre äre.

1. Tą dieną, išėjęs iš namų, Jėzus atsisėdo ant ežero kranto.

1. An demselben Tage ging Jesus aus dem Hause und setzte sich an das Meer.

1. Ce même jour, Jésus, étant sorti de la maison, s'assit au bord de la mer.

1. Y AQUEL día, saliendo Jesús de casa, se sentó junto a la mar.

1 En te dien dage Jezus, uit het huis gegaan zijnde, zat bij de zee.

1. A dnia onego wyszedłszy Jezus z domu, usiadł nad morzem:

1. Azon a napon kimenvén Jézus a házból, leüle a tenger mellett.

1 Выйдя же в день тот из дома, Иисус сел у моря.

1. Тогож дня вийшов Ісус із господи, та й сїв край моря.

2 Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla.

2 Hänen luokseen kokoontui suuret kansanjoukot, niin että Hän astui veneeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla.

2. Ja hänen tykönsä kokoontui paljo kansaa, niin että hän meni haahteen, ja istui: ja kaikki kansa seisoi rannalla.

2. Ja hänen tygöns cocondui paljo Canssa nijn että hän meni hahteen ja istui ja caicki Canssa seisoi rannalla:

2. Ja hene' tyge's cocostuijt palio Canssa/ nin että hen siselkeui hacten/ ia istui/ ia caiki Canssa seisoit rannalla. (Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa/ niin että hän sisälle käwi haahteen/ ja istui/ ja kaikki kansa seisoit rannalla.)

2. καὶ συνήχθησαν πρὸς αὐτὸν ὄχλοι πολλοί, ὥστε αὐτὸν εἰς πλοῖον ἐμβάντα καθῆσθαι, καὶ πᾶς ὁ ὄχλος ἐπὶ τὸν αἰγιαλὸν εἱστήκει.

2. και συνηχθησαν προς αυτον οχλοι πολλοι ωστε αυτον εις το πλοιον εμβαντα καθησθαι και πας ο οχλος επι τον αιγιαλον ειστηκει 2. kai sυnechthesan pros aυton ochloi polloi oste aυton eis to ploion emβanta kathesthai kai pas o ochlos epi ton aigialon eistekei

2 And large crowds were gathered to (see) him, so-that he stepped onto a ship and was sitting, and all the crowd stood upon the beach.

2. And great multitudes were gathered together unto him, so that he went into a ship, and sat; and the whole multitude stood on the shore.

2. Og meget Folk forsamledes til ham, saa han steg i Skibet og satte sig; og alt Folket stod paa Strandbredden.

2. Och der församlades mycket folk till honom, så att han steg uti ett skepp, och satte sig; och allt folket stod på strandene.

2. Ja paljo rahwast koggus temma jure, nenda et tem̃a piddi laewa peäle minnema ja mahha-istuma; ja keik rahwas seisis merre äres.

2. Prie Jo susirinko didžiulė minia; todėl Jis įlipo į valtį ir atsisėdo, o žmonės stovėjo pakrantėje.

2. Und es versammelte sich viel Volks zu ihm, also daß er in das Schiff trat und saß, und alles Volk stand am Ufer.

2. Et une grande foule s'assembla auprès de lui; en sorte qu'il monta dans une barque. Il s'y assit, et toute la multitude se tenait sur le rivage.

2. Y se allegaron a él grandes multitudes; y entrándose él en una nave, se sentó, y toda la mutitud estaba en la ribera.

2 En tot Hem vergaderden vele scharen, zodat Hij in een schip ging en nederzat, en al de schare stond op den oever.

2. I zebrał się do niego wielki lud, tak iż wstąpiwszy w łódź, siedział, a wszystek lud stał na brzegu.

2. És nagy sokaság gyülekezék ő hozzá, annyira, hogy ő a hajóba méne leülni; az egész sokaság pedig a parton áll vala.

2 И собралось к Нему множество народа, так что Он вошел в лодку и сел; а весь народ стоял наберегу.

2. І зібралось до Него багато народу, так що Він увійшов у човен, та й сїв; а ввесь народ стояв на березї.

3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: "Katso, kylväjä meni kylvämään.

3 Ja Hän puhui heille paljon vertauksin ja sanoi: ”Katso, kylväjä lähti kylvämään.

3. Ja hän puhui heille paljon vertauksilla, sanoen: katso, kylväjä meni kylvämään.

3. Ja hän sanoi heille monella wertauxella sanoden:

3. Ja hen sanoi heille monella wertauxella/ sanodhen/ (Ja hän sanoi heille monella wertauksella/ sanoen/)

3. καὶ ἐλάλησεν αὐτοῖς πολλὰ ἐν παραβολαῖς λέγων·

3. και ελαλησεν αυτοις πολλα εν παραβολαις λεγων ιδου εξηλθεν ο σπειρων του σπειρειν 3. kai elalesen aυtois polla en paraβolais legon idoυ ekselthen o speiron toυ speirein

3 And he spoke many things to them in parables, saying: Behold, the sower went forth to sow;

3. And he spake many things unto them in parables, saying, Behold, a sower went forth to sow;

3. Og han talede meget til dem ved Lignelser og sagde: see, en Sædemand gik ud at saae.

3. Och han talade med dem mångahanda i liknelser, sägandes: Si, en sädesman gick ut, och skulle så.

3. Ja temma räkis nende wasto paljo tähhendamisse sannade läbbi, ja ütles: Wata, üks külwaja läks wälja külwama.

3. Jis daug jiems kalbėjo palyginimais: ‘‘Štai sėjėjas išėjo sėti.

3. Und er redete zu ihnen mancherlei durch Gleichnisse und sprach: Siehe, es ging ein Säemann aus, zu säen.

3. Et il leur dit plusieurs choses par des similitudes, et il leur parla ainsi:

3. Y les habló muchas cosas por parábolas, diciendo: He aquí, el que sembraba salió a sembrar.

3 En Hij sprak tot hen vele dingen door gelijkenissen, zeggende: Ziet, een zaaier ging uit om te zaaien.

3. I mówił do nich wiele w podobieóstwach i rzekł: Oto wyszedł rozsiewca, aby rozsiewał;

3. És sokat beszéle nékik példázatokban, mondván: Ímé kiméne [1†] a magvető vetni,

3 И поучал их много притчами, говоря: вот, вышел сеятель сеять;

3. І промовляв до него багато приповістями, глаголючи: Ото вийшов сїяч сїяти;

4 Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

4 Hänen kylväessään toiset siemenet putosivat tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

4. Ja hänen kylväissänsä lankesivat muutamat tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

4. Cadzo kylwäjä meni kylwämän ja cosca hän kylwi langeisit muutamat tien ohen ja linnut tulit ja söit ne.

4. Catzo yxi kylueie wlgosmeni kyluemen/ ia coska hen kylui/ langeisit monicahdhat tien ohen/ Ja tulit linnut/ ia ylessöit nee. (Katso yksi kylwäjä ulos meni kylwämään/ ja koska hän kylwi/ lankeisit monikahdat tien oheen/ Ja tulit linnut/ ja ylös söit ne.)

4. Ἰδοὺ ἐξῆλθεν ὁ σπείρων τοῦ σπείραι. καὶ ἐν τῷ σπείρειν αὐτὸν ἃ μὲν ἔπεσεν παρὰ τὴν ὁδόν, καὶ ἐλθόντα τὰ πετεινὰ κατέφαγεν αὐτά·

4. και εν τω σπειρειν αυτον α μεν επεσεν παρα την οδον και ηλθεν τα πετεινα και κατεφαγεν αυτα 4. kai en to speirein aυton a men epesen para ten odon kai elthen ta peteina kai katefagen aυta

4 and while* he sowed, some fell beside the road and the birds came and devoured them.

4. And when he sowed, some seeds fell by the way side, and the fowls came and devoured them up:

4. Og idet han saaede, faldt Noget ved Veien; og Fuglene kom, og aade det op.

4. Och när han sådde, föll somt vid vägen; och kommo foglarna, och åto det upp.

4. Ja kui temma külwas, kukkus muist tee äre; siis tullid linnud, ja söid sedda ärra.

4. Jam besėjant, vieni grūdai nukrito palei kelią, ir atskridę paukščiai juos sulesė.

4. Und indem er säte, fiel etliches an den Weg; da kamen die Vögel und fraßen's auf.

4. Un semeur sortit pour semer; et comme il semait, une partie de la semence tomba le long du chemin; et les oiseaux vinrent et la mangèrent toute.

4. Y sembrando, parte de la simiente cayó junto al camino, y vinieron las aves, y la comieron.

4 En als hij zaaide, viel een deel van het zaad bij den weg; en de vogelen kwamen en aten datzelve op.

4. A gdy on rozsiewał, niektóre padło podle drogi; i przyleciały ptaki, a podziobały je.

4. És a mikor ő vet vala, némely mag az útfélre esék; és eljövén a madarak, elkapdosák azt.

4 и когда он сеял, иное упало придороге, и налетели птицы и поклевали то;

4. і як він сїяв, инше впало край шляху, й прилетїло птаство, та й повизбирувало його.

5 Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.

5 Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljoa maata, ja ne nousivat heti oraalle, koska niillä ei ollut syvää maata.

5. Muutamat taas lankesivat kivistöön, kussa ei heillä ollut paljo maata, ja nousivat pian päälle, ettei heillä ollut syvää maata;

5. Muutamat taas langeisit kiwistön cusa ei heillä ollut paljo maata ja nousit pian päälle ettei heillä ollut sywä maata.

5. Mutamat taas langeisit kiwistön/ cussa ei ollut heille palio mulda/ ia pijan ylesnousit/ Sille ettei heille ollut sywe maa/ (Muutamat taas lankesit kiwistöön/ kussa ei ollut heille paljo multaa/ ja pian ylös nousit/ Sillä ettei heille ollut sywä maa/)

5. ἄλλα δὲ ἔπεσεν ἐπὶ τὰ πετρώδη ὅπου οὐκ εἶχε γῆν πολλήν, καὶ εὐθέως ἐξανέτειλε διὰ τὸ μὴ ἔχειν βάθος γῆς.

5. αλλα δε επεσεν επι τα πετρωδη οπου ουκ ειχεν γην πολλην και ευθεως εξανετειλεν δια το μη εχειν βαθος γης 5. alla de epesen epi ta petrode opoυ oυk eichen gen pollen kai eυtheos eksaneteilen dia to me echein βathos ges

5 Now others fell upon the rocky-areas, where they did not have much soil and immediately they rose up because they had no depth of soil;

5. Some fell upon stony places, where they had not much earth: and forthwith they sprung up, because they had no deepness of earth:

5. Men Noget faldt paa Steengrund, hvor det ikke havde megen Jord: og det voxte snart op, fordi det ikke havde dyb Jord.

5. Somt föll på stenören, der det hade icke mycken jord; och gick snart upp, ty det hade icke djupa jord.

5. Agga muist kukkus kaljopeälse Ma peäle, kussa temmal ep olnud paljo mulda; ja tousis pea ülles, sepärrast et temmal ep olnud süggawat mulda.

5. Kiti nukrito uolėtoj vietoj, kur buvo nedaug žemės. Jie greit sudygo, nes neturėjo gilesnio žemės sluoksnio.

5. Etliches fiel in das Steinige, wo es nicht viel Erde hatte; und ging bald auf, darum daß es nicht tiefe Erde hatte.

5. Une autre partie tomba sur les endroits pierreux, où elle n'avait que peu de terre; et elle leva aussitôt, parce qu'elle n'entrait pas profondément dans la terre;

5. Y parte cayó en pedregales, donde no tenía mucha tierra; y nació luego, porque no tenía tierra profunda:

5 En een ander deel viel op steenachtige plaatsen, waar het niet veel aarde had; en het ging terstond op, omdat het geen diepte van aarde had.

5. Drugie zasię padło na miejsce opoczyste, gdzie nie miało wiele ziemi; i wnet weszło, iż nie miało głębokości ziemi.

5. Némely pedig a köves helyre esék, a hol nem sok földje vala; és hamar kikele, mivelhogy nem vala mélyen a földben.

5 иное упало на места каменистые, где немного было земли, и скоро взошло, потому что земля была неглубока.

5. Инше ж упало на каменистому, де не мало землї багато, й зараз посходило, бо не мало глибокої землї;

6 Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.

6 Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja niillä ei ollut juurta, ne kuivettuivat.

6. Mutta kuin aurinko nousi, niin he poudittiin, ja ettei heillä ollut juurta, niin he kuivettuivat.

6. Mutta cosca Auringo coitti nijn he poudittin ja ettei heillä ollut juurta nijn he cuiwetuit.

6. Mutta coska auringo coitti/ nin he poudhittin/ Sille ettei heille ollut iwrta/ nin he poisquiuetuijdt. (Mutta koska aurinko koitti/ niin he poudittiin/ Sillä ettei heillä ollut juurta/ niin he poiskuiwetuit.)

6. ἡλίου δὲ ἀνατείλαντος ἐκαυματίσθη, καὶ διὰ τὸ μὴ ἔχειν ῥίζαν ἐξηράνθη·

6. ηλιου δε ανατειλαντος εκαυματισθη και δια το μη εχειν ριζαν εξηρανθη 6. elioυ de anateilantos ekaυmatisthe kai dia to me echein rizan ekseranthe

6 and (after) the sun rose, they were burnt, and they dried up because they had no root.

6. And when the sun was up, they were scorched; and because they had no root, they withered away.

6. Men der Solen gik op, blev det forbrændt, og fordi det ikke havde rod, visnede det.

6. Men när solen gick upp, förvissnade det; och efter det hade inga rötter, torkades det bort.

6. Agga kui päike tousis, wottis poud sedda kinni, ja et temmal juurt ep olnud, kuiwis temma ärra.

6. Saulei patekėjus, daigai išdegė ir, neturėdami šaknų, sudžiūvo.

6. Als aber die Sonne aufging, verwelkte es, und dieweil es nicht Wurzel hatte, ward es dürre.

6. Mais le soleil étant levé, elle fut brûlée; et parce qu'elle n'avait point de racine, elle sécha.

6. Mas en saliendo el sol, se quemó, y se secó, porque no tenía raíz.

6 Maar als de zon opgegaan was, zo is het verbrand geworden; en omdat het geen wortel had, is het verdord.

6. Ale gdy słoóce weszło, wygorzało, a iż nie miało korzenia, uschło.

6. De mikor a nap felkelt, elsüle; és mivelhogy gyökere nem vala, elszáradott.

6 Когда же взошло солнце, увяло, и, как не имело корня, засохло;

6. як же зійшло сонце, то й повяло воно, а, не мавши кореня, посохло.

7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.

7 Toiset taas putosivat orjantappuroihin ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne.

7. Mutta muutamat lankesivat orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös, ja tukahuttivat ne.

7. Muutamat langeisit orjantappuroihin ja orjantappurat caswoit ja tucahutit heidän.

7. Mutamat la'gesit oriantappuroihin/ ia oria'tappurat yleskaswoit/ ia läkehytit heiden. (Muutamat lankesit orjantappuroihin/ ja orjantappurat ylös kaswoit/ ja läkähdytit heidän.)

7. ἄλλα δὲ ἔπεσεν ἐπὶ τὰς ἀκάνθας, καὶ ἀνέβησαν αἱ ἄκανθαι καὶ ἀπέπνιξαν αὐτά·

7. αλλα δε επεσεν επι τας ακανθας και ανεβησαν αι ακανθαι και απεπνιξαν αυτα 7. alla de epesen epi tas akanthas kai aneβesan ai akanthai kai apepniksan aυta

7 Now others fell upon the thorns, and the thorns shot-up and choked them.

7. And some fell among thorns; and the thorns sprung up, and choked them:

7. Men Noget faldt iblandt Torne; og Tornene voxte op, og kvalte det.

7. Och somt föll ibland törne; och törnebuskarna uppväxte, och förqvafde det.

7. Agga muist kukkus ohhakatte sekka, ja need ohhakad kaswid ülles, ja läm̃atasid sedda ärra.

7. Kiti nukrito tarp erškėčių. Erškėčiai išaugo ir nusmelkė juos.

7. Etliches fiel unter die Dornen; und die Dornen wuchsen auf und erstickten's.

7. Une autre partie tomba parmi les épines; et les épines crûrent et l'étouffèrent.

7. Y parte cayó entre espinas, y las espinas crecieron, y la ahogaron.

7 En een ander deel viel in de doornen; en de doornen wiesen op, en verstikten hetzelve.

7. A drugie padło między ciernie, i wzrosły ciernie, a zadusiły je.

7. Némely pedig a tövisek közé esék, és a tövisek felnevekedvén, megfojták azt.

7 иное упало в терние, и выросло терние и заглушило его;

7. А инше попадало між тернину, й тернина, розвившись, поглушила його.

8 Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.

8 Mutta toiset putosivat hyvään maahan ja tuottivat sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää.

8. Muutamat taas lankesivat hyvään maahan, ja tekivät hedelmän, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen ja muutama kolmenkymmenen kertaisen.

8. Muutamat taas langeisit hywän maahan ja teit hedelmän muutamat satakertaisen muutamat cuudenkymmenen kertaisen ja muutamat colmenkymmenen kertaisen.

8. Mutamat taas langesit hyueen mahan/ ia teijt hedhelmen/ Monicadhat satakerdaisen/ monicadhat cwsikymenkerdaise'/ ia monicadhat colme'kymenkerdaisen. (Muutamat taas lankesit hywään maahan/ ja teit hedelmän/ Monikahdat satakertaisen/ monikahdat kuusikymmenkertaisen/ ja monikahdat kolmekymmenkertaisen.)

8. ἄλλα δὲ ἔπεσεν ἐπὶ τὴν γῆν τὴν καλὴν καὶ ἐδίδου καρπὸν ὃ μὲν ἑκατόν, ὃ δὲ ἑξήκοντα, ὃ δὲ τριάκοντα.

8. αλλα δε επεσεν επι την γην την καλην και εδιδου καρπον ο μεν εκατον ο δε εξηκοντα ο δε τριακοντα 8. alla de epesen epi ten gen ten kalen kai edidoυ karpon o men ekaton o de eksekonta o de triakonta

8 But now, others fell upon the good soil and were giving fruit, which some (was) a hundred (times), but (some) was sixty, but (some) thirty.

8. But other fell into good ground, and brought forth fruit, some an hundredfold, some sixtyfold, some thirtyfold.

8. Men Noget faldt i god Jord, og bar Frugt; Noget hundrede Fold, men Noget Tresindstyve Fold, men Noget dredive Fold.

8. Och somt föll i goda jord, och gjorde frukt; somt hundradefaldt, somt sextiofaldt, och somt tretiofaldt.

8. Agga muist kukkus hea Ma peäle, ja monni kandis saa wörra, monni kuekümne wörra, agga monni kolmekümne wörra wilja.

8. Dar kiti nukrito į gerą žemę ir davė derlių: vieni šimteriopą, kiti šešiasdešimteriopą, dar kiti trisdešimteriopą.

8. Etliches fiel auf gutes Land und trug Frucht, etliches hundertfältig, etliches sechzigfältig, etliches dreißigfältig.

8. Et une autre partie tomba dans la bonne terre, et rapporta du fruit: un grain en rapporta cent, un autre soixante, et un autre trente.

8. Y parte cayó en buena tierra, y dió fruto; uno de a ciento, y otro de a sesenta, y otro de a treinta.

8 En een ander deel viel in de goede aarde, en gaf vrucht, het een honderd-,het ander zestig-,en het ander dertig voud.

8. A drugie padło na ziemię dobrą i wydało pożytek, jedno setny, drugie sześćdziesiątny, a drugie trzydziestny.

8. Némely pedig a jó földbe esék, és gyümölcsöt terme, némely száz annyit, némely hatvan annyit, némely pedig harmincz annyit.

8 иное упало на добрую землю и принесло плод: одно во сто крат, а другое в шестьдесят, иное же в тридцать.

8. Инше ж упало на добру землю, і дало овощ, одно в сотеро, друге в шісьдесятеро, инше ж у трийцятеро.

9 Jolla on korvat, se kuulkoon."

9 Jolla on korvat (kuulla), hän kuulkoon!”

9. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!

9. Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

9. Jolla on coruat cwlla/ se cwlkan. (Jolla on korwat kuulla/ se kuulkaan.)

9. ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

9. ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 9. o echon ota akoυein akoυeto

9 He who has ears to hear, let him hear.

9. Who hath ears to hear, let him hear.

9. Hvo som haver Øren at høre med, han høre!

9. Hvilken som hafver öron till att höra, han höre.

9. Kel körwad on kuulda, se kuulgo.

9. Kas turi ausis klausyti­teklauso!’‘

9. Wer Ohren hat zu hören, der höre!

9. Que celui qui a des oreilles pour entendre, entende.

9. Quien tiene oidos para oir, oiga.

9 Wie oren heeft om te horen, die hore.

9. Kto ma uszy ku słuchaniu, niechaj słucha.

9. A kinek van füle a hallásra, hallja.

9 Кто имеет уши слышать, да слышит!

9. Хто має уші слухати, нехай слухає.

10 Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?"

10 Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat Hänelle: ”Miksi puhut heille vertauksin?”

10. Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: miksi sinä puhut heille vertauksilla?

10. NIjn Opetuslapset tulit ja sanoit hänelle: mixi sinä puhut heille wertauxilla:

10. Nin Opetuslapset edhesastuit/ ia sanoit henelle/ Mixi sine puhudh heille wertauxilla? (Niin opetuslapset edesastuit/ ja sanoit hänelle/ Miksi sinä puhut heille wertauksilla?)

10. Καὶ προσελθόντες οἱ μαθηταὶ εἶπον αὐτῷ· Διὰ τί ἐν παραβολαῖς λαλεῖς αὐτοῖς;

10. και προσελθοντες οι μαθηται ειπον αυτω δια τι εν παραβολαις λαλεις αυτοις 10. kai proselthontes oi mathetai eipon aυto dia ti en paraβolais laleis aυtois

10 And the disciples came near and said to him, Why do you speak to them in parables?

10. And the disciples came, and said unto him, Why speakest thou unto them in parables?

10. Og disciplene gik til ham og sagde til ham: hvi taler du til dem ved Lignelser?

10. Då stego Lärjungarna fram, och sade till honom: Hvi talar du till dem med liknelser?

10. Ja jüngrid astsid temma jure, ja ütlesid temma wasto: Mispärrast rägid sinna neile tähhendamisse sannade läbbi?

10. Priėję mokiniai paklausė Jo: ‘‘Kodėl jiems kalbi palyginimais?’‘

10. Und die Jünger traten zu ihm und sprachen: Warum redest du zu ihnen durch Gleichnisse?

10. Alors les disciples, s'étant approchés, lui dirent: Pourquoi leur parles-tu en paraboles?

10. Entónces llegándose los discípulos, le dijeron: ¿Por qué les hablas por parábolas?

10 En de discipelen tot Hem komende, zeiden tot Hem: Waarom spreekt Gij tot hen door gelijkenissen?

10. Tedy przystąpiwszy uczniowie, rzekli mu: Dlaczegoż im w podobieóstwach mówisz?

10. A tanítványok pedig hozzámenvén, mondának néki: Miért szólasz nékik példázatokban?

10 И, приступив, ученики сказали Ему: для чего притчамиговоришь им?

10. І, приступивши ученики, казали до Него: На що ти глаголеш до них приповістями?

11 Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.

11 Hän vastasi ja sanoi (heille): ”Koska teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.

11. Mutta hän vastasi ja sanoi: teille on annettu tuta taivaan valtakunnan salaisuudet, vaan ei heille ole annettu.

11. Nijn hän wastais ja sanoi heille: teille on annettu tuta Taiwan waldacunnan salaisudet waan ei heille ole annettu.

11. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Teiden on annettu tuta Taiuan waldakunnan salaudhet/ Waan ei heille ole annettu. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Teidän on annettu tuta taiwaan waltakunnan salaudet/ Waan ei heille ole annettu.)

11. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Ὅτι ὑμῖν δέδοται γνῶναι τὰ μυστήρια τῆς βασιλείας τῶν οὐρανῶν, ἐκείνοις δὲ οὐ δέδοται.

11. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις οτι υμιν δεδοται γνωναι τα μυστηρια της βασιλειας των ουρανων εκεινοις δε ου δεδοται 11. o de apokritheis eipen aυtois oti υmin dedotai gnonai ta mυsteria tes βasileias ton oυranon ekeinois de oυ dedotai

11 But he answered and said to them, It has been given to you° to know the mysteries of the kingdom of the heavens, but it has not been given to those (men).

11. He answered and said unto them, Because it is given unto you to know the mysteries of the kingdom of heaven, but to them it is not given.

11. Men han svarede og sagde til dem: Eder er det givet at forstaae Himmeriges Rige Hemmeligheder; men dem er det ikke givet.

11. Då svarade han dem, och sade: Eder är gifvet att veta himmelrikets lönlighet; men dem är det icke gifvet.

11. Agga temma kostis ja ütles nende wasto: Teile on antud taewarigi sallajad asjad moista, agga neile ep olle mitte antud.

11. Jėzus atsakė: ‘‘Jums duota pažinti dangaus karalystės paslaptis, o jiems neduota.

11. Er antwortete und sprach: Euch ist es gegeben, daß ihr das Geheimnis des Himmelreichs verstehet; diesen aber ist es nicht gegeben.

11. Il répondit, et leur dit: Parce qu'il vous est donné de connaître les mystères du royaume des cieux; mais cela ne leur est point donné.

11. Y él respondiendo, les dijo: Porque a vosotros es concedido saber los misterios del reino de los cielos, mas a ellos no es concedido.

11 En Hij, antwoordende, zeide tot hen: Omdat het u gegeven is, de verborgenheden van het Koninkrijk der hemelen te weten, maar dien is het niet gegeven.

11. A on odpowiadając, rzekł im: Wam dano wiedzieć tajemnicę królestwa niebieskiego, ale onym nie dano;

11. Ő pedig felelvén, monda nékik: Mert néktek megadatott, hogy érthessétek a mennyek országának titkait, ezeknek pedig nem adatott meg.

11 Он сказал им в ответ: для того, что вам дано знать тайны Царствия Небесного, а им не дано,

11. Він же, озвавшись, рече до них: Вам дано знати тайни царства небесного, їм же не дано.

12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

12 Jolla näet on, sille annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

12. Sillä jolla on, hänelle pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta siltä, jolla ei ole, pitää sekin otettaman pois, mikä hänellä on.

12. Sillä jolla on hänelle pitä annettaman ja hänellä pitä kyllä oleman. Mutta sildä jolla ei ole pitä sekin otettaman pois cuin hänellä on.

12. Sille että iolla * ombi/ henelle pite annettaman/ ia henellä pite kyll oleman. Mutta silde iolla ei ole/ pite mös sekin poisotettaman/ quin henelle on. (Sillä että jolla ompi/ hänelle pitää annettaman/ ja hänellä pitää kyllä oleman. Mutta siltä jolla ei ole/ pitää myös sekin pois otettaman/ kuin hänellä on.)

12. ὅστις γὰρ ἔχει, δοθήσεται αὐτῷ καὶ περισσευθήσεται· ὅστις δὲ οὐκ ἔχει, καὶ ὃ ἔχει ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ.

12. οστις γαρ εχει δοθησεται αυτω και περισσευθησεται οστις δε ουκ εχει και ο εχει αρθησεται απ αυτου 12. ostis gar echei dothesetai aυto kai perisseυthesetai ostis de oυk echei kai o echei arthesetai ap aυtoυ

12 For* who(ever) has, to him will be given and he will abound, but who(ever) does not have, even what he has will be taken away from him.

12. For whosoever hath, to him shall be given, and he shall have more abundance: but whosoever hath not, from him shall be taken away even that he hath.

12. Thi hvo som haver, han skal gives og han skal have til Overflod; men Hvo som ikke haver, ham skal endog fratages, det han haver.

12. Ty hvilken som hafver, honom skall gifvas, att han skall nog hafva; men den som icke hafver, af honom skall ock varda taget det han hafver.

12. Sest kennel ial on, sellele peab antama, ja temmal peab kül ollema; agga kennel ep olle, selle käest peab ka ärrawoetama mis tem̃al on.

12. Mat, kas turi, tam bus duota, ir jis turės su pertekliumi, o iš neturinčio bus atimta ir tai, ką jis turi.

12. Denn wer da hat, dem wird gegeben, daß er die Fülle habe; wer aber nicht hat, von dem wird auch das genommen was er hat.

12. Car on donnera à celui qui a, et il aura encore davantage; mais pour celui qui n'a pas, on lui ôtera même ce qu'il a.

12. Porque a cualquiera que tiene, se le dará, y tendrá más; mas al que no tiene, aun lo que tiene le será quitado.

12 Want wie heeft, dien zal gegeven worden, en hij zal overvloediglijk hebben; maar wie niet heeft, van dien zal genomen worden, ook dat hij heeft.

12. Albowiem kto ma, będzie mu dano, i obfitować będzie, ale kto nie ma, i to, co ma, będzie od niego odjęto.

12. Mert [2†] a kinek van, annak adatik, és bővölködik; de a kinek nincs, az is elvétetik tőle, a mije van.

12 ибо кто имеет, тому дано будет и приумножится, а кто не имеет, у того отнимется и то, что имеет;

12. Хто бо має, тому дасть ся, й надто мати ме; а хто не має, в того візьметь ся й те, що має.

13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.

13 Sen vuoksi puhun heille vertauksin, koska he näkevinä eivät näe ja kuulevina eivät kuule, eivätkä ymmärrä.

13. Sentähden minä puhun heille vertauksilla, ettei he nähden näe, eikä kuullen kuule, ei myös ymmärrä.

13. Sentähden minä puhun heille wertauxilla: Ettei he nähden näe eikä cuullen cuule ei myös ymmärrä.

13. Sentedhen mine puhun heille wertauxilla. Ettei näkeueiset pide näkemen/ eike cwleuaiset/ cwleman/ eike ymmertämen. (Sentähden minä puhun heille wertauksilla. Ettei näkewäiset pidä näkemään/ eikä kuulewaiset/ kuuleman/ eikä ymmärtämän.)

13. διὰ τοῦτο ἐν παραβολαῖς αὐτοῖς λαλῶ, ὅτι βλέποντες οὐ βλέπουσι καὶ ἀκούοντες οὐκ ἀκούουσι οὐδὲ συνιοῦσι,

13. δια τουτο εν παραβολαις αυτοις λαλω οτι βλεποντες ου βλεπουσιν και ακουοντες ουκ ακουουσιν ουδε συνιουσιν 13. dia toυto en paraβolais aυtois lalo oti βlepontes oυ βlepoυsin kai akoυontes oυk akoυoυsin oυde sυnioυsin

13 Because of this, I speak to them in parables, because seeing, they do not see, and hearing, they do not hear, nor do they understand.

13. Therefore speak I to them in parables: because they seeing see not; and hearing they hear not, neither do they understand.

13. Derfor taler jeg til dem ved Lignelser, fordi de skjøndt seende dog ikke see, og hørende dog ikke høre, og forstaae ikke heller.

13. Fördenskull talar jag dem till med liknelser; ty med seende ögon se de intet, och med hörande öron höra de intet; ty de förståt icke.

13. Sepärrast rägin minna nende wasto tähhendamisse sannade läbbi, sest et nemmad nähhes ei nä, ja kuuldes ei kule egga moista.

13. Aš jiems kalbu palyginimais todėl, kad jie žiūrėdami nemato, klausydami negirdi ir nesupranta.

13. Darum rede ich zu ihnen durch Gleichnisse. Denn mit sehenden Augen sehen sie nicht, und mit hörenden Ohren hören sie nicht; denn sie verstehen es nicht.

13. C'est à cause de cela que je leur parle en similitudes, parce qu'en voyant ils ne voient point, et qu'en entendant ils n'entendent et ne comprennent point.

13. Por eso les hablo por parábolas; porque viendo no ven, y oyendo no oyen, ni entienden.

13 Daarom spreek Ik tot hen door gelijkenissen, omdat zij ziende niet zien, en horende niet horen, noch ook verstaan.

13. Dlategoć im w podobieóstwach mówię, iż widząc nie widzą, i słysząc nie słyszą, ani rozumieją.

13. Azért szólok velök példázatokban, mert [3†] látván nem látnak, és hallván nem hallanak, sem nem értenek.

13 потому говорю им притчами, что они видя не видят, и слыша не слышат, и не разумеют;

13. Тим я глаголю до них приповістями: бо, дивлячись, не бачять, і слухаючи, не чують, анї розуміють.

14 Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.

14 Heissä toteutuu se Jesajan ennustus, joka sanoo: Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.

14. Ja heissä täytetään Jesaiaan ennustus, joka sanoo: korvillanne pitää teidän kuuleman, ja ei ymmärtämän, ja nähden näkemän, ja ei äkkäämän.

14. Ja heisä täytetän Esaian ennustus joca sanoi: Corwillan pitä teidän cuuleman ja ei ymmärtämän ja nähden näkemän ja ei äckämän.

14. Ja heisse teyteten Esaian noituus/ ioca sanoi/ Coruillan pite teiden cwleman/ ia ei ymmertämen/ ia näkeweisne pite teiden näkemen/ ia ei eckemen. (Ja heissä täytetään Esaian noituus/ joka sanoi/ Korwillan pitää teidän kuuleman/ ja ei ymmärtämän/ ja näkewäisenä pitää teidän näkemän/ ja ei äkkäämän)

14. μήποτε ἐπιστρέψωσι· καὶ τότε πληρωθήσεται αὐτοῖς ἡ προφητεία Ἡσαΐου ἡ λέγουσα· ἀκοῇ ἀκούσετε καὶ οὐ μὴ συνῆτε, καὶ βλέποντες βλέψετε καὶ οὐ μὴ ἴδητε·

14. και αναπληρουται επ αυτοις η προφητεια ησαιου η λεγουσα ακοη ακουσετε και ου μη συνητε και βλεποντες βλεψετε και ου μη ιδητε 14. kai anapleroυtai ep aυtois e profeteia esaioυ e legoυsa akoe akoυsete kai oυ me sυnete kai βlepontes βlepsete kai oυ me idete

14 And the prophecy of Isaiah is fulfilled in them, which says, ‘In hearing you° will hear and should never understand, and seeing you° will see and should never know;

14. And in them is fulfilled the prophecy of Esaias, which saith, By hearing ye shall hear, and shall not understand; and seeing ye shall see, and shall not perceive:

14. Og i dem fuldkommes Esaias' Spaadom, som siger: med Eders Øren skulle I høre, og dog ikke forstaae, og se med Eders Øine, og ikke fatte.

14. Och på dem varder fullkomnad Esaie Prophetie, som säger: Med öronen skolen I höra, och skolen icke förståt; och med seende ögon skolen I se, och skolen icke förnimmat.

14. Ja neist saab töeks Jesaia prohweti-kulutaminne, mis ütleb: Kuuldes peate teie kuulma, ja ei mitte moistma, ja nähhes peate teie näggema, ja ei mitte tundma.

14. Jiems pildosi Izaijo pranašystės žodžiai: ‘Girdėti girdėsite, bet nesuprasite, žiūrėti žiūrėsite, bet nematysite.

14. Und über ihnen wird die Weissagung Jesaja's erfüllt, die da sagt: "Mit den Ohren werdet ihr hören, und werdet es nicht verstehen; und mit sehenden Augen werdet ihr sehen, und werdet es nicht verstehen.

14. Ainsi s'accomplit en eux la prophétie d'Ésaïe, qui dit: Vous entendrez de vos oreilles, et vous ne comprendrez point; en voyant vous verrez, et vous ne discernerez point.

14. De manera que se cumple en ellos la profecía de Isaías, que dice: De oido oiréis, y no entenderéis; y viendo veréis, y no percibiréis.

14 En in hen wordt de profetie van Jesaja vervuld, die zegt: Met het gehoor zult gij horen, en geenszins verstaan; en ziende zult gij zien, en geenszins bemerken.

14. I pełni się w nich proroctwo Izajaszowe, które mówi: Słuchem słuchać będziecie, ale nie zrozumiecie; i widząc widzieć będziecie, ale nie ujrzycie;

14. És beteljesedék rajtok Ésaiás [4†] jövendölése, a mely ezt mondja: Hallván halljatok, és ne értsetek; és látván lássatok, és ne ismerjetek:

14 и сбывается над ними пророчество Исаии, которое говорит: слухом услышите - и не уразумеете, и глазами смотреть будете - и не увидите,

14. І справджуєть ся на них пророцтво Ісаїї, що глаголе: Слухом слухати мете, та й не зрозумієте, й, дивлячись, бачити мете, та й не постережете.

15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'

15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he vaivoin kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotteivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

15. Sillä tämän kansan sydän on kovettunut, ja he korvillansa työläästi kuulivat, ja silmänsä panivat umpeen, ettei he joskus näkisi silmillänsä, ja kuulisi korvillansa, ja ymmärtäisi sydämellänsä, ja palajaisivat, ja minä parantaisin heitä.

15. Sillä tämän Canssan sydän on cowettu ja he ei corwillans cuullet ja silmäns panit umben. Ettei he joscus näkis silmilläns ja cuulis corwillans ja ymmärräis sydämelläns ja palajaisit ja minä parannaisin heitä.

15. Sille että teme' Canssan sydhen on cowettu/ Ja coruillans he raskasti cwlit/ Ja silmens he wmpen panit. Ettei he ioskus näkisi silmille/ ia coruilla cwlisi/ ia sydhemelle ymmerdheisi/ ja palaiaisit/ ia mine parannaisin heite. (Sillä että tämän kansan sydän on kowettu/ Ja korwillansa he raskaasti kuulit/ Ja silmänsä he umpeen panit. Ettei he joskus näkisi silmillä/ ja korwilla kuulisi/ ja sydämellä ymmärtäisi/ ja palajaisit/ ja minä parantaisin heitä.)

15. ἐπαχύνθη γὰρ ἡ καρδία τοῦ λαοῦ τούτου, καὶ τοῖς ὠσὶ βαρέως ἤκουσαν, καὶ τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτῶν ἐκάμμυσαν, μήποτε ἴδωσι τοῖς ὀφθαλμοῖς καὶ τοῖς ὠσὶν ἀκούσωσι καὶ τῇ καρδίᾳ συνῶσι καὶ ἐπιστρέψωσι, καὶ ἰάσομαι αὐτούς.

15. επαχυνθη γαρ η καρδια του λαου τουτου και τοις ωσιν βαρεως ηκουσαν και τους οφθαλμους αυτων εκαμμυσαν μηποτε ιδωσιν τοις οφθαλμοις και τοις ωσιν ακουσωσιν και τη καρδια συνωσιν και επιστρεψωσιν και ιασωμαι αυτους 15. epachυnthe gar e kardia toυ laoυ toυtoυ kai tois osin βareos ekoυsan kai toυs ofthalmoυs aυton ekammυsan mepote idosin tois ofthalmois kai tois osin akoυsosin kai te kardia sυnosin kai epistrepsosin kai iasomai aυtoυs

15 for* the heart of this people became-callous and they (have) selectively heard with the(ir) ears and they closed their eyes; lest they should see with their eyes and should hear with their ears and should understand with their heart and should turn again and I will be healing them.’ {Isa 6:9-10}

15. For this people's heart is waxed gross, and their ears are dull of hearing, and their eyes they have closed; lest at any time they should see with their eyes, and hear with their ears, and should understand with their heart, and should be converted, and I should heal them.

15. Thi dette Folks Hjerte er blevet forhærdet, og med Ørene høre de tungt, og deres Øine have de tillukt, paa det de ikke skulle komme til at see med Øinene og høre med ørene ogforstaae med Hjertet og omvende sig, at jeg maatte helbrede dem.

15. Ty detta folks hjerta är förstockadt, och deras öron höra illa, och deras ögon hafva de igenlyckt; på det de icke ens skulle se med ögonen, och höra med öronen, och förståt med hjertat, och omvända sig, att jag måtte hela dem.

15. Sest sesinnatse rahwa südda on tuimaks läinud, ja nemmad kuulwad raskeste körwadega, ja pannewad ommad silmad kinni, et nemmad wahhest silmaga ei nä ja körwadega ei kule, ja süddamega ei moista, ja ümber ei pöra, ja minna neid ei parranda.

15. Šitų žmonių širdys aptuko. Jie prastai girdėjo ausimis ir užmerkė akis, kad nepamatytų akimis, neišgirstų ausimis, nesuprastų širdimi ir neatsiverstų, ir Aš jų nepagydyčiau’.

15. Denn dieses Volkes Herz ist verstockt, und ihre Ohren hören übel, und ihre Augen schlummern, auf daß sie nicht dermaleinst mit den Augen sehen und mit den Ohren hören und mit dem Herzen verstehen und sich bekehren, daß ich ihnen hülfe."

15. Car le cœur de ce peuple est appesanti; ils entendent dur de leurs oreilles, ils ont fermé les yeux, de peur qu'ils ne voient de leurs yeux, et qu'ils n'entendent de leurs oreilles, et qu'ils ne comprennent du cœur, et qu'ils ne se convertissent, et que je ne les guérisse.

15. Porque el corazón de este pueblo está engrosado, y de los oidos oyen pesadamente, y de sus ojos guiñan; para que no vean de los ojos, y oigan de los oidos, y del corazón entiendan, y se conviertan, y yo los sane.

15 Want het hart dezes volks is dik geworden, en zij hebben met de oren zwaarlijk gehoord, en hun ogen hebben zij toegedaan; opdat zij niet te eniger tijd met de ogen zouden zien, en met de oren horen, en met het hart verstaan, en zich bekeren, en Ik hen geneze.

15. Albowiem zatyło serce ludu tego, a uszyma ciężko słyszeli, i oczy swe zamrużyli, żeby kiedy oczyma nie widzieli i uszyma nie słyszeli, a sercem nie zrozumieli, i nie nawrócili się, a uzdrowiłbym je.

15. Mert megkövéredett e népnek szíve, és füleikkel nehezen hallottak, és szemeiket behunyták; hogy valami módon ne lássanak szemeikkel, és ne halljanak füleikkel, és ne értsenek szívükkel, és meg ne térjenek, és meg ne gyógyítsam őket.

15 ибо огрубело сердце людей сих и ушами с трудом слышат, и глаза свои сомкнули, да не увидятглазами и не услышат ушами, и не уразумеют сердцем, и дане обратятся, чтобы Я исцелил их.

15. Затвердїло бо серце народу сього, й ушима тяжко чують, й очі свої вони заплющили, щоб инколи не побачити очима, й не почути ушима, й не зрозуміти серцем, і не навернутись, щоб сцїлив я їх.

16 Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.

16 Mutta autuaat teidän silmänne, koska he näkevät ja korvanne, koska ne kuulevat!

16. Mutta autuaat ovat teidän silmännne, sillä he näkevät, ja teidän korvanne, sillä he kuulevat.

16. MUtta autuat owat teidän silmän sillä he näkewät ja teidän corwanna sillä he cuulewat.

16. Mutta autuat teiden silmenne ouat/ sille he näkeuet/ ia teiden coruanna/ sille he cwleuat. (Mutta autuaat teidän silmänne owat/ sillä ne näkewät/ ja teidän korwanne/ sillä ne kuulewat. )

16. ὑμῶν δὲ μακάριοι οἱ ὀφθαλμοὶ ὅτι βλέπουσι, καὶ τὰ ὦτα ὑμῶν ὅτι ἀκούουσιν.

16. υμων δε μακαριοι οι οφθαλμοι οτι βλεπουσιν και τα ωτα υμων οτι ακουει 16. υmon de makarioi oi ofthalmoi oti βlepoυsin kai ta ota υmon oti akoυei

16 But your° eyes (are) fortunate, because they are seeing, and your° ears, because they are hearing.

16. But blessed are your eyes, for they see: and your ears, for they hear.

16. Men salige ere Eders Øine, at de see, og Eders Øren, at de høre.

16. Men salig äro edor ögon, att de se, och edor öron, att de höra.

16. Agga önsad on teie silmad, et nemmad näwad; ja teie körwad, et nemmad kuulwad.

16. Bet palaimintos jūsų akys, nes mato, ir jūsų ausys, nes girdi.

16. Aber selig sind eure Augen, daß sie sehen, und eure Ohren, daß sie hören.

16. Mais vous êtes heureux d'avoir des yeux qui voient et des oreilles qui entendent.

16. Mas bienaventurados vuestros ojos, porque ven; y vuestros oidos, porque oyen.

16 Doch uw ogen zijn zalig, omdat zij zien, en uw oren, omdat zij horen.

16. Ale oczy wasze błogosławione, że widzą, i uszy wasze, że słyszą;

16. A ti szemeitek [5†] pedig boldogok, hogy látnak; és a ti füleitek, hogy hallanak.

16 Ваши же блаженны очи, что видят, и уши ваши, что слышат,

16. Ваші ж очі блаженні, бо бачять, і уші ваші, бо чують.

17 Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.

17 Sillä totisesti sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette eivätkä ole kuulleet.

17. Sillä totisesti sanon minä teille: monta prophetaa ja vanhurskasta pyysi nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.

17. Totisesta sanon minä teille: monda Prophetat ja wanhurscast pyysit nähdä joita te näettä ja ei nähnet ja cuulla joita te cuuletta ja ei saanet cuulla.

17. Sentähden totisesta sano mine teille/ että mo'da prophetat/ ia wa'hurskast halasit nähdhä iotca te näghette/ ia eiuet nähnyet/ ia cwlla/ iotca te cwletta/ ia eiuet cwlluuat. (Sentähden totisesti sanon minä teille/ että monta prophetat/ ja wanhurskaat halasit nähdä jotka te näette/ ja eiwät nähneet/ ja kuulla/ jotka te kuulette/ ja eiwät kuulleet.)

17. ἀμὴν γὰρ λέγω ὑμῖν ὅτι πολλοὶ προφῆται καὶ δίκαιοι ἐπεθύμησαν ἰδεῖν ἃ βλέπετε, καὶ οὐκ εἶδον, καὶ ἀκοῦσαι ἃ ἀκούετε, καὶ οὐκ ἤκουσαν.

17. αμην γαρ λεγω υμιν οτι πολλοι προφηται και δικαιοι επεθυμησαν ιδειν α βλεπετε και ουκ ειδον και ακουσαι α ακουετε και ουκ ηκουσαν 17. amen gar lego υmin oti polloi profetai kai dikaioi epethυmesan idein a βlepete kai oυk eidon kai akoυsai a akoυete kai oυk ekoυsan

17 For* assuredly I am saying to you°, that many prophets and righteous (men) desired to see the things you° are seeing and did not see them, and to hear the things you° are hearing and did not hear them.

17. For verily I say unto you, That many prophets and righteous men have desired to see those things which ye see, and have not seen them; and to hear those things which ye hear, and have not heard them.

17. Thi sandelig siger jeg Eder: mange Propheter og Retfærdige begjerede at see det, I see, og faae det ikke; og at høre det, I høre, og hørte det ikke.

17. Sannerliga säger jag eder, att månge Propheter och rättfärdige hafva begärat se det I sen, och fingo dock icke set, och höra det I hören, och fingo dock icke hörat.

17. Sest töest minna ütlen teile: paljo prohwetid ja öigid on tahtnud nähha, mis teie näte, ja ep olle sedda mitte näinud, ja kuulda, mis teie kulete, ep olle sedda mitte kuulnud.

17. Iš tiesų sakau jums: daugelis pranašų ir teisiųjų troško išvysti, ką jūs matote, bet neišvydo, ir girdėti, ką jūs girdite, bet neišgirdo’‘.

17. Wahrlich ich sage euch: Viele Propheten und Gerechte haben begehrt zu sehen, was ihr sehet, und haben's nicht gesehen, und zu hören, was ihr höret, und haben's nicht gehört.

17. Car je vous dis en vérité que plusieurs prophètes et justes ont désiré de voir ce que vous voyez, et ne l'ont pas vu; et d'entendre ce que vous entendez, et ne l'ont pas entendu.

17. Porque de cierto os digo, que muchos profetas y justos desearon ver lo que vosotros veis, y no lo vieron; y oir lo que vosotros oís, y no lo oyeron.

17 Want voorwaar zeg Ik u, dat vele profeten en rechtvaardigen hebben begeerd te zien de dingen, die gij ziet, en hebben ze niet gezien; en te horen de dingen, die gij hoort, en hebben ze niet gehoord.

17. Bo zaprawdę powiadam wam, iż wiele proroków i sprawiedliwych żądało widzieć to, co wy widzicie, ale nie widzieli, i słyszeć to, co słyszycie, ale nie słyszeli.

17. Mert bizony mondom néktek, hogy sok próféta és igaz kívánta látni, a miket ti láttok, és nem látták; és hallani, a miket ti hallotok, és nem hallották.

17 ибо истинно говорю вам, что многие пророки и праведники желали видеть, что вы видите, и не видели, и слышать, что вы слышите, и не слышали.

17. Істино бо глаголю вам: Що многі пророки й праведники бажали бачити, що ви бачите, та й не бачили; й чути, що ви чуєте, та й не чули.

18 Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä:

18 Kuulkaa siis vertaus kylväjästä.

18. Niin kuulkaat siis te kylväjän vertaus:

18. Nijn cuulcat sijs kylwäjän wertaus:

18. Nin cwlcat te sis sen kylueien wertaus. (Niin kuulkaat te siis sen kylwäjän wertaus.)

18. Ὑμεῖς οὖν ἀκούσατε τὴν παραβολὴν τοῦ σπείραντος.

18. υμεις ουν ακουσατε την παραβολην του σπειροντος 18. υmeis oυn akoυsate ten paraβolen toυ speirontos

18 Therefore you°, hear° the parable of the sower:

18. Hear ye therefore the parable of the sower.

18. Saa hører I nu den Lignelse om Sædemanden.

18. Så hörer nu I denna liknelsen om sädesmannen.

18. Siis kuulge nüüd teie se tähhendamisse sanna sest külwaiast.

18. ‘‘Tad pasiklausykite palyginimo apie sėjėją.

18. So hört nun ihr dieses Gleichnis von dem Säemann:

18. Vous donc entendez la parabole du semeur:

18. Oid pues vosotros la parábola del que siembra.

18 Gij dan, hoort de gelijkenis van den zaaier.

18. Wy tedy słuchajcie podobieóstwa onego rozsiewcy.

18. Ti halljátok meg azért a magvető példázatát.

18 Вы же выслушайте значение притчи о сеятеле:

18. Оце ж послухайте приповістї про сїяча.

19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.

19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä kuvaa sitä joka kylvettiin tien viereen.

19. Kuin joku kuulee valtakunnan sanan ja ei ymmärrä, niin tulee pahuus ja tempaa pois sen mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, joka tien oheen oli kylvetty.

19. Cosca jocu cuule waldacunnan sanan ja ei ymmärrä nijn tule pahus ja temma sen pois cuin hänen sydämehens kylwettin. Tämä on se joca tien ohen oli kylwetty.

19. Coska iocu cwle waldakunnan sanan/ ia ei ymmerdhä/ nin tulepi se paha ia poistemma sen quin henen sydhemens kyluettin. Teme on se/ ioca tien ohen oli kyluetty. (Koska joku kuulee waltakunnan sanan/ ja ei ymmärrä/ niin tuleepi se paha ja pois tempaa sen kuin hänen sydämeensä kylwettiin. Tämä on se/ joka tien oheen on kylwetty.)

19. παντὸς ἀκούοντος τὸν λόγον τῆς βασιλείας καὶ μὴ συνιέντος, ἔρχεται ὁ πονηρὸς καὶ αἴρει τὸ ἐσπαρμένον ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ· οὗτός ἐστιν ὁ παρὰ τὴν ὁδὸν σπαρείς.

19. παντος ακουοντος τον λογον της βασιλειας και μη συνιεντος ερχεται ο πονηρος και αρπαζει το εσπαρμενον εν τη καρδια αυτου ουτος εστιν ο παρα την οδον σπαρεις 19. pantos akoυontos ton logon tes βasileias kai me sυnientos erchetai o poneros kai arpazei to esparmenon en te kardia aυtoυ oυtos estin o para ten odon spareis

19 everyone hearing the word of the kingdom and not understanding (it), (then) the evil (one) comes and seizes what has been sown in his heart. This is he who was sown beside the road.

19. When any one heareth the word of the kingdom, and understandeth it not, then cometh the wicked one, and catcheth away that which was sown in his heart. This is he which received seed by the way side.

19. Naar Nogen hører Rigets Ord, og forstaar det ikke, da kommer den Onde, og river det bort, som er saaet i hans Hjerte, denne er det, som er saaet ved Veien.

19. Hvar någor hörer ordet om riket, och förstår det icke, så kommer den onde, och rifver det bort, som sådt är i hans hjerta; det är den som vid vägen sådder var.

19. Kui kegi sedda kunningrigi sanna kuleb, ja ei moista sedda mitte, siis tulleb se tigge ja kissub sedda ärra, mis temma süddame sisse olli külwatud. Se on se, mis tee äre on külwatud.

19. Pas kiekvieną, kuris girdi karalystės žodį ir nesupranta, ateina piktasis ir išplėšia, kas buvo pasėta jo širdyje. Tai yra pasėlis prie kelio.

19. Wenn jemand das Wort von dem Reich hört und nicht versteht, so kommt der Arge und reißt hinweg, was da gesät ist in sein Herz; und das ist der, bei welchem an dem Wege gesät ist.

19. Lorsqu'un homme écoute la parole du Royaume, et qu'il ne la comprend point, le Malin vient, et ravit ce qui est semé dans le cœur; c'est celui qui a reçu la semence le long du chemin.

19. Oyendo cualquiera la palabra del reino, y no entendiéndola, viene el Malo, y arrebata lo que fué sembrado en su corazón. Este es el que fué sembrado junto al camino.

19 Als iemand dat Woord des Koninkrijks hoort, en niet verstaat, zo komt de boze, en rukt weg, hetgeen in zijn hart gezaaid was; deze is degene, die bij den weg bezaaid is.

19. Gdy kto słucha słowa o tem królestwie, a nie rozumie, przychodzi on zły i porywa to, co wsiano w serce jego; tenci jest on, który podle drogi posiany jest.

19. Ha valaki hallja az ígét a mennyeknek országáról és nem érti, eljő a gonosz és elkapja azt, a mi annak szívébe vettetett vala. Ez az, a mely az útfélre esett.

19 ко всякому, слушающему слово о Царствии и не разумеющему, приходит лукавый и похищает посеянное в сердце его - вот кого означает посеянное при дороге.

19. Коли хто чує слово царства, й не зрозуміє, приходить лукавий, та й хапає, що посїяно у него в серцї. Се - засїяний край шляху.

20 Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan;

20 Mikä kallioperälle kylvettiin kuvaa sitä, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan.

20. Mutta kivistöön kylvetty on se, joka kuulee sanan, ja kohta ilolla sen vastaan ottaa;

20. Mutta kiwistön kylwetty on se joca cuule sanan ja cohta ilolla sen otta.

20. Mutta se quin kiuistön kyluettin/ se ombi/ quin cwle sanan/ ia cocta ilolla sen ottapi. (Mutta se kuin kiwistöön kylwettiin/ se ompi/ kuin kuulee sanan/ ja kohta ilolla sen ottaapi.)

20. ὁ δὲ ἐπὶ τὰ πετρώδη σπαρείς, οὗτός ἐστιν ὁ τὸν λόγον ἀκούων καὶ εὐθέως μετὰ χαρᾶς λαμβάνων αὐτόν·

20. ο δε επι τα πετρωδη σπαρεις ουτος εστιν ο τον λογον ακουων και ευθυς μετα χαρας λαμβανων αυτον 20. o de epi ta petrode spareis oυtos estin o ton logon akoυon kai eυthυs meta charas lamβanon aυton

20 And he who was sown upon the rocky-areas, this is he who hears the word and immediately (is) receiving it with joy;

20. But he that received the seed into stony places, the same is he that heareth the word, and anon with joy receiveth it;

20. Men det, som er saaet paa Steengrund, er den, som hører Ordet, og annammer det strax med Glæde.

20. Men den som var sådder på stenören, är den som hörer ordet, och tager det straxt gladeliga.

20. Agga mis kaljopeälse Ma peäle külwatud, se on se, kes sedda sanna kuleb, ja sedda warsi römoga wastowottab.

20. Pasėlis uolėtoje vietoje­tai tas, kuris, girdėdamas žodį, tuojau su džiaugsmu jį priima.

20. Das aber auf das Steinige gesät ist, das ist, wenn jemand das Wort hört und es alsbald aufnimmt mit Freuden;

20. Et celui qui a reçu la semence dans des endroits pierreux, c'est celui qui entend la parole, et qui la reçoit aussitôt avec joie;

20. Y el que fué sembrado en pedregales, éste es el que oye la palabra, y luego la recibe con gozo.

20 Maar die in steenachtige plaatsen bezaaid is, deze is degene, die het Woord hoort, en dat terstond met vreugde ontvangt;

20. A na opoczystych miejscach posiany, ten jest, który słucha słowa i zaraz je z radością przyjmuje;

20. A mely pedig a köves helyre esett, ez az, a ki hallja az ígét, és mindjárt örömmel fogadja;

20 А посеянное на каменистых местах означает того, кто слышит слово и тотчас с радостью принимает его;

20. А засїяний на каменистому, се той, що чує слово, й зараз приймає його з радостю:

21 mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois.

21 Mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän on epävakaa. Kun tulee ahdistus tai vaino sanan vuoksi, hän heti lankeaa pois.

21. Mutta ei ole hänellä juurta itsessänsä, vaan ajan pysyy: kuin siis vaiva eli vaino tulee sanan tähden, niin hän kohta pahenee.

21. Mutta ei ole hänellä juurta idzesäns eikä pysy: cosca waiwa ja tusca tule sanan tähden nijn hän cohta pahane.

21. Mutta ei ole henelle itzesens iwrta/ waan hen ombi aialinen/ Nin coska waiua ia tuska pälekieupi sanan tehden/ cocta hen pahane. (Mutta ei ole hänellä itsessänsä juurta/ waan hän ompi ajallinen/ Niin koska waiwa ja tuska päälle käypi sanan tähden/ kohta hän pahenee.)

21. οὐκ ἔχει δὲ ῥίζαν ἐν ἑαυτῷ, ἀλλὰ πρόσκαιρός ἐστι, γενομένης δὲ θλίψεως ἢ διωγμοῦ διὰ τὸν λόγον εὐθὺς σκανδαλίζεται.

21. ουκ εχει δε ριζαν εν εαυτω αλλα προσκαιρος εστιν γενομενης δε θλιψεως η διωγμου δια τον λογον ευθυς σκανδαλιζεται 21. oυk echei de rizan en eaυto alla proskairos estin genomenes de thlipseos e diogmoυ dia ton logon eυthυs skandalizetai

21 but he does not have root in himself, but is temporary, and (after) affliction or persecution has happened (to him) because of the word, immediately he stumbles.

21. Yet hath he not root in himself, but dureth for a while: for when tribulation or persecution ariseth because of the word, by and by he is offended.

21. Men han har ikke Rod i sig, og bliver kun ved til en Tid; men naar Trængsel eller Forfølgelse kommer for Ordets Skyld, forarges han strax.

21. Men han hafver ingen rot i sig sjelf, utan står till en tid; och när bedröfvelsen och förföljelsen påkomma för ordets skull, straxt förargas han.

21. Agga temmal ep olle juurt enneses, waid seisab agga ürrikesseks; kui willetsus ja kiusatus tulleb se sanna pärrast, siis pahhandakse tedda warsi.

21. Tačiau jis be šaknų­nepastovus žmogus. Kilus kokiam sunkumui ar persekiojimui dėl žodžio, jis tuoj pat pasipiktina.

21. aber er hat nicht Wurzel in sich, sondern ist wetterwendisch; wenn sich Trübsal und Verfolgung erhebt um des Wortes willen, so ärgert er sich alsbald.

21. Mais il n'a point de racine en lui-même, il ne dure qu'un moment, et lorsque l'affliction ou la persécution survient à cause de la parole, il se scandalise aussitôt.

21. Mas no tiene raíz en sí, ántes es temporal; porque venida la aflicción o la persecución por la palabra, luego se ofende.

21 Doch hij heeft geen wortel in zichzelven, maar is voor een tijd; en als verdrukking of vervolging komt, om des Woords wil, zo wordt hij terstond geergerd.

21. Ale nie ma korzenia w sobie, lecz doczesny jest; a gdy przychodzi ucisk, albo prześladowanie dla słowa, wnet się gorszy.

21. De nincs gyökere benne, hanem csak ideig való; mihelyt pedig nyomorgatás vagy üldözés támad az íge miatt, azonnal megbotránkozik.

21 но не имеет в себе корня и непостоянен: когда настанет скорбь или гонение за слово, тотчас соблазняется.

21. тільки же не має він кореня в собі, він до часу; як настане горе або гоненнє за слово, зараз блазнить ся.

22 Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi.

22 Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, kuvaa sitä, joka kuulee sanan, mutta tämän maailmanajan huoli ja rikkauden viettelys tukahuttaa sanan, ja hänestä tulee hedelmätön.

22. Mutta orjantappurain sekaan kylvetty on se, joka sanan kuulee; ja tämän mailman suru ja rikkauden petos tukahuttaa sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi.

22. Mutta orjantappurain secan kylwetty on se joca cuule sanan ja tämän mailman suru ja rickauden petos tucahutta sanan ja hän tule hedelmättömäxi.

22. Mutta ioca oriantappurain secan oli kyluetty/ se ombi/ quin cwle sanan/ ia temen Mailma' suru/ ia rickaudhen petos/ läkeytte Sanan/ ia hen tule hedhelmettömexi. (Mutta joka orjantappurain sekaan oli kylwetty/ se ompi/ kuin kuulee sanan/ ja tämän maailman suru/ ja rikkauden petos/ läkähdyttää sanan/ ja hän tulee hedelmättömäksi.)

22. ὁ δὲ εἰς τὰς ἀκάνθας σπαρείς, οὗτός ἐστιν ὁ τὸν λόγον ἀκούων, καὶ ἡ μέριμνα τοῦ αἰῶνος τούτου καὶ ἡ ἀπάτη τοῦ πλούτου συμπνίγει τὸν λόγον, καὶ ἄκαρπος γίνεται.

22. ο δε εις τας ακανθας σπαρεις ουτος εστιν ο τον λογον ακουων και η μεριμνα του αιωνος τουτου και η απατη του πλουτου συμπνιγει τον λογον και ακαρπος γινεται 22. o de eis tas akanthas spareis oυtos estin o ton logon akoυon kai e merimna toυ aionos toυtoυ kai e apate toυ ploυtoυ sυmpnigei ton logon kai akarpos ginetai

22 And he who was sown into the thorns, this is he who hears the word, and the anxiety of this age and the deception of riches, choke the word and he becomes unfruitful.

22. He also that received seed among the thorns is he that heareth the word; and the care of this world, and the deceitfulness of riches, choke the word, and he becometh unfruitful.

22. Men det, som er saaet iblandt Torne, er den, som hører Ordet; og denne Verdens Bekymring og Rigdoms Forfølgelse kvæler Ordet, og det bliver uden Frugt.

22. Men den som var sådder ibland törne, är den som hörer ordet; och desse verldenes bekymmer, och rikedomsens svek förqväfver ordet; och han blifver utan frukt.

22. Agga mis ohhakatte sekka külwatud, se on se, kes sedda sanna kuleb; ja sesinnatse ma-ilma murre ja se pettis rikkus lämmatab sedda sanna ärra, ja jääb ilma wiljata.

22. Pasėlis tarp erškėčių­tai tas, kuris klauso žodžio, bet šio pasaulio rūpesčiai ir turtų apgaulė nustelbia žodį, ir jis lieka nevaisingas.

22. Das aber unter die Dornen gesät ist, das ist, wenn jemand das Wort hört, und die Sorge dieser Welt und der Betrug des Reichtums erstickt das Wort, und er bringt nicht Frucht.

22. Et celui qui a reçu la semence parmi les épines, c'est celui qui entend la parole; mais les soucis de ce monde et la séduction des richesses étouffent la parole, et elle devient infructueuse.

22. Y el que fué sembrado en espinas, éste es el que oye la palabra; mas la congoja de este siglo y el engaño de las riquezas ahogan la palabra, y viene a quedar sin fruto.

22 En die in de doornen bezaaid is, deze is degene, die het Woord hoort; en de zorgvuldigheid dezer wereld, en de verleiding des rijkdoms verstikt het Woord, en het wordt onvruchtbaar.

22. A między ciernie posiany, ten jest, który słucha słowa; ale pieczołowanie świata tego i omamienie bogactw zadusza słowo, i staje się bez pożytku.

22. A mely pedig a tövisek közé esett, ez az, a ki hallja az ígét, de [6†] e világnak gondja és a gazdagságnak csalárdsága elfojtja az ígét, és gyümölcsöt nem terem.

22 А посеянное в тернии означает того, кто слышит слово, но забота века сего и обольщение богатства заглушает слово, и оно бывает бесплодно.

22. А засїяний в тернинї, се той, що чує слово, та журба віку сього і омана богацтва глушить слово, й робить ся без'овочним.

23 Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä."

23 Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin kuvaa sitä, joka kuulee ja ymmärtää sanan. Hän siis tuottaa sadon ja antaa mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää.”

23. Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää, joka tosin tuottaa hedelmän ja tekee, muutama satakertaisen, muutama kuudenkymmenen kertaisen, muutama kolmenkymmenen kertaisen.

23. Mutta hywän maahan kylwetty on se joca cuule sanan ja ymmärtä ja tuotta myös ja teke hedelmän muutamat satakertaiset muutamat cuudenkymmenen kertaiset muutamat colmenkymmenen kertaiset.

23. Mutta ioca oli hyuen Mahan kyluetty/ se ombi quin cwle Sanan/ ia ymmertä/ ia mös tootta hedhelmen ia teke/ Nin että mwtama teke satakerdaiset/ monicachta kusikymenkerdaiset/ ia monicachta colmekymenkerdaiset. (Mutta joka on hywään maahan kylwetty/ se ompi kuin kuulee sanan/ ja ymmärtää/ ja myös tuottaa hedelmän ja tekee/ Niin että muutama tekee satakertaiset/ monikahta kuusikymmenkertaiset/ ja monikahta kolmekymmenkertaiset.)

23. ὁ δὲ ἐπὶ τὴν γῆν τὴν καλὴν σπαρείς, οὗτός ἐστιν ὁ τὸν λόγον ἀκούων καὶ συνιῶν, ὃς δὴ καρποφορεῖ καὶ ποιεῖ ὃ μὲν ἑκατόν, ὃ δὲ ἑξήκοντα, ὃ δὲ τριάκοντα.

23. ο δε επι την γην την καλην σπαρεις ουτος εστιν ο τον λογον ακουων και συνιων ος δη καρποφορει και ποιει ο μεν εκατον ο δε εξηκοντα ο δε τριακοντα 23. o de epi ten gen ten kalen spareis oυtos estin o ton logon akoυon kai sυnion os de karpoforei kai poiei o men ekaton o de eksekonta o de triakonta

23 Now he who was sown upon the good soil, this is he who hears the word and understands it; who bears-fruit and produces some a hundred (times), and (some) sixty, and (some) thirty! {Mat 13:24-30; no parallel.}

23. But he that received seed into the good ground is he that heareth the word, and understandeth it; which also beareth fruit, and bringeth forth, some an hundredfold, some sixty, some thirty.

23. Men det, som er saaet i god Jord, er den, som hører Ordet, og forstaae det, som ogsaa bærer Frugt, En hundrede Fold, en Anden tresindstyve Fold, en Anden tredive Fold.

23. Men den som var sådder i goda jord, är den som hörer ordet, och förstår det; och bär också frukt, så att somt gör hundradefaldt, somt sextiofaldt, och somt tretiofaldt.

23. Agga mis hea Ma peäle külwatud, se on se, kes sedda saña kuleb ja moistab, kes ka wilja kannab; ja monni kannab saa wörra, agga monni kuekümne, agga moñi kolmekümne wörra wilja.

23. O pasėlis geroje žemėje­tas, kuris girdi ir supranta žodį; tas ir neša vaisių: kas duoda šimteriopą, kas šešiasdešimteriopą, o kas trisdešimteriopą’‘.

23. Das aber in das gute Land gesät ist, das ist, wenn jemand das Wort hört und versteht es und dann auch Frucht bringt; und etlicher trägt hundertfältig, etlicher aber sechzigfältig, etlicher dreißigfältig.

23. Mais celui qui a reçu la semence dans une bonne terre, c'est celui qui entend la parole, et qui la comprend, et qui porte du fruit; en sorte qu'un grain en produit cent, un autre soixante, et un autre trente.

23. Mas el que fué sembrado en buena tierra, éste es el que oye y entiende la palabra, el que también da el fruto; y lleva uno a ciento, y otro a sesenta, y otro a treinta.

23 Die nu in de goede aarde bezaaid is, deze is degene, die het Woord hoort en verstaat, die ook vrucht draagt en voortbrengt, de een honderd-,de ander zestig-,en de ander dertig voud.

23. A na dobrej ziemi posiany, jest ten, który słucha słowa i rozumie, tenci pożytek przynosi; a przynosi jeden setny, drugi sześćdziesiątny, a drugi trzydziestny.

23. A mely pedig a jó földbe esett, ez az, a ki hallja és érti az ígét; a ki gyümölcsöt is terem, és terem némely száz annyit, némely hatvan annyit, némely pedig harmincz annyit.

23 Посеянное же на доброй земле означает слышащего слово и разумеющего, который и бывает плодоносен, так что иной приносит плод во сто крат, инойв шестьдесят, а иной в тридцать.

23. Засїяний же на добрій землї, се той, що чує слово й розуміє, й дає овощ; і родить одно в сотеро, друге в шістьдесятеро, инше ж у трийцятеро.

24 Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.

24 Toisen vertauksen Hän esitti heille sanoen: "Taivasten valtakunnan on kuin miehen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa,

24. Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on ihmisen vertainen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.

24. Toisen wertauxen pani hän heidän eteens sanoden: Taiwan waldacunda on ihmisen wertainen joca kylwi hywän siemenen peldons.

24. Toisen wertauxen hen pani heiden eteens/ sanoden. Taiuan waldakunda ombi yhden Inhimisen wertainen/ ioca kylui hyuen Siemenen henen peltons. (Toisen wertauksen hän pani heidän eteensä/ sanoen. Taiwaan waltakunta ompi yhden ihmisen wertainen/ joka kylwi hywän siemenen hänen peltoonsa.)

24. Ἄλλην παραβολὴν παρέθηκεν αὐτοῖς λέγων· Ὡμοιώθη ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ σπείραντι καλὸν σπέρμα ἐν τῷ ἀγρῷ αὐτοῦ·

24. αλλην παραβολην παρεθηκεν αυτοις λεγων ωμοιωθη η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω {VAR1: σπειροντι } {VAR2: σπειραντι } καλον σπερμα εν τω αγρω αυτου 24. allen paraβolen paretheken aυtois legon omoiothe e βasileia ton oυranon anthropo {VAR1: speironti } {VAR2: speiranti } kalon sperma en to agro aυtoυ

24 He placed another parable before them, saying: The kingdom of the heavens is similar to a man who sows good seed in his field;

24. Another parable put he forth unto them, saying, The kingdom of heaven is likened unto a man which sowed good seed in his field:

24. Han fremsatte en anden Lignelse for dem og sagde: Himmeriges Rige lignes ved et Menneske, som saaede god Sæd i sin Ager.

24. En annor liknelse satte han dem före, och sade: Himmelriket är likt ene mennisko, som sådde goda säd i sin åker;

24. Ühhe teise tähhendamisse sanna panni temma nende ette, ja ütles: Taewa-riik on ühhe innimesse sarnane, kes head semet omma pöllo peäle külwas.

24. Jis pateikė jiems kitą palyginimą: ‘‘Su dangaus karalyste yra kaip su žmogumi, kuris pasėjo dirvoje gerą sėklą.

24. Er legte ihnen ein anderes Gleichnis vor und sprach: Das Himmelreich ist gleich einem Menschen, der guten Samen auf seinen Acker säte.

24. Jésus leur proposa une autre parabole, en disant: Le royaume des cieux est semblable à un homme qui avait semé une bonne semence dans son champ.

24. Otra parábola les propuso, diciendo: El reino de los cielos es semejante a un hombre que siembra buena simiente en su campo.

24 Een andere gelijkenis heeft Hij hun voorgesteld, zeggende: Het Koninkrijk der hemelen is gelijk aan een mens, die goed zaad zaaide in zijn akker.

24. Drugie podobieóstwo przełożył im, mówiąc: Podobne jest królestwo niebieskie człowiekowi, rozsiewającemu dobre nasienie na roli swojej.

24. Más példázatot is adott eléjök, mondván: Hasonlatos a mennyeknek országa az emberhez, a ki az ő földébe jó magot [7†] vetett;

24 Другую притчу предложил Он им, говоря: Царство Небесное подобно человеку, посеявшему доброе семя на поле своем;

24. Ще иншу приповість подав їм, глаголючи: Уподобилось царство небесне чоловікові, що сїє добре насїннє на ниві своїй;

25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.

25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta vehnän sekaan ja meni pois.

25. Mutta ihmisten maatessa tuli hänen vihollisensa ja kylvi ohdakkeita nisuin sekaan, ja meni pois.

25. Mutta ihmisten maates tuli hänen wihollisens ja kylwi ohdackeita nisuin secaan ja meni pois.

25. Mutta Inhimisten maates/ tuli henen wihollissens/ ia kylui ohdakeet nisuijn sekan/ ia poismeni. (Mutta ihmisen maatessa/ tuli hänen wihollisensa/ ja ohdakkeet nisujen sekaan/ ja pois meni.)

25. ἐν δὲ τῷ καθεύδειν τοὺς ἀνθρώπους ἦλθεν αὐτοῦ ὁ ἐχθρὸς καὶ ἔσπειρε ζιζάνια ἀνὰ μέσον τοῦ σίτου καὶ ἀπῆλθεν.

25. εν δε τω καθευδειν τους ανθρωπους ηλθεν αυτου ο εχθρος και εσπειρεν ζιζανια ανα μεσον του σιτου και απηλθεν 25. en de to katheυdein toυs anthropoυs elthen aυtoυ o echthros kai espeiren zizania ana meson toυ sitoυ kai apelthen

25 but while* the men slept, his enemy came and sowed darnels between (the stalks) of the wheat and went away.

25. But while men slept, his enemy came and sowed tares among the wheat, and went his way.

25. Men der Folkene sov, kom hans Fjende, og saaede Klinte iblandt Hveden, og gik bort.

25. Men då folket sof, kom hans ovän, och sådde ogräs midt ibland hvetet; och gick sin väg.

25. Agga kui innimessed maggasid, tulli temma waenlane ja külwas umrohto kesk nisso sekka, ja läks ärra.

25. Žmonėms bemiegant, atėjo jo priešas, pasėjo kviečiuose raugių ir nuėjo.

25. Da aber die Leute schliefen, kam sein Feind und säte Unkraut zwischen den Weizen und ging davon.

25. Mais pendant que les hommes dormaient, son ennemi vint, qui sema de l'ivraie parmi le blé, et s'en alla.

25. Mas durmiendo los hombres, vino su enemigo, y sembró zizaña entre el trigo, y se fué.

25 En als de mensen sliepen, kwam zijn vijand, en zaaide onkruid midden in de tarwe, en ging weg.

25. A gdy ludzie zasnęli, przyszedł nieprzyjaciel jego, i nasiał kąkolu między pszenicą, i odszedł.

25. De mikor az emberek alusznak vala, eljöve az ő ellensége és konkolyt vete a búza közé, és elméne.

25 когда же люди спали, пришел враг его и посеял между пшеницею плевелы и ушел;

25. як же люде спали, прийшов ворог його, й насїяв куколю між пшеницю, та й пійшов.

26 Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.

26 Kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.

26. Mutta kuin oras rupesi kasvamaan ja hedelmän kantoi, silloin näkyivät myös ohdakkeet.

26. Cosca oras rupeis caswaman ja hedelmöidzemän nijn näyit myös ohdacket.

26. Coska nyt oras rupeis casuaman/ ia hedhelmeitzemen/ nin näghyit mös ohdacket. (Koska nyt oras rupesi kaswamaan/ ja hedelmäitsemään/ niin näkyit myös ohdakkeet.)

26. ὅτε δὲ ἐβλάστησεν ὁ χόρτος καὶ καρπὸν ἐποίησε, τότε ἐφάνη καὶ τὰ ζιζάνια.

26. οτε δε εβλαστησεν ο χορτος και καρπον εποιησεν τοτε εφανη και τα ζιζανια 26. ote de eβlastesen o chortos kai karpon epoiesen tote efane kai ta zizania

26 But when the blade sprouted and produced fruit, then (the) darnels also appeared.

26. But when the blade was sprung up, and brought forth fruit, then appeared the tares also.

26. Men der Grøden voxte og bar Frugt, da lod ogsaa Klinten sig tilsyne.

26. Då nu säden växte, och bar frukt, syntes ock ogräset.

26. Kui nüüd orras kaswis ja wilja kandis, siis nähti ka se umrohhi.

26. Kai želmuo paūgėjo ir subrandino vaisių, pasirodė ir raugės.

26. Da nun das Kraut wuchs und Frucht brachte, da fand sich auch das Unkraut.

26. Et après que la semence eut poussé, et qu'elle eut produit du fruit, l'ivraie parut aussi.

26. Y como la yerba salió, e hizo fruto, entónces la zizaña apareció también.

26 Toen het nu tot kruid opgeschoten was, en vrucht voortbracht, toen openbaarde zich ook het onkruid.

26. A gdy urosła trawa i pożytek przyniosła, tedy się pokazał i kąkol.

26. Mikor pedig felnevekedék a vetés, és gyümölcsöt terme, akkor meglátszék a konkoly is.

26 когда взошла зелень и показался плод, тогда явились и плевелы.

26. Як же зійшов засїв, та принїс овощ, показавсь тодї й кукіль.

27 Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?'

27 Niin isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkö kylvänyt hyvää siementä peltoosi? Kuinka siinä sitten on lustetta?

27. Mutta perheen isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: Herra, etkös hyvää siementä kylvänyt peltoos? kusta siis sillä on ohdakkeet?

27. Silloin tulit perhenisännän palweliat ja sanoit hänelle: Herra etkös hywä siemendä kylwänyt peldos custa sijs sijhen on ohdacket tullet?

27. Silloin edheskeuit perenisennen palueliat/ ia sanoit henelle/ Herra eikös hyue Sieme'de kyluenyt peltos/ custa sis henelle ombi ohdackeet? (Silloin edeskäwit perheenisännän palwelijat/ ja sanoit hänelle/ Herra etkös hywää siementä kylwänyt peltoosi/ kusta siis hänelle ompi ohdakkeet?)

27. προσελθόντες δὲ οἱ δοῦλοι τοῦ οἰκοδεσπότου εἶπον αὐτῷ· κύριε, οὐχὶ καλὸν σπέρμα ἔσπειρας ἐν τῷ σῷ ἀγρῷ; πόθεν οὖν ἔχει ζιζάνια;

27. προσελθοντες δε οι δουλοι του οικοδεσποτου ειπον αυτω κυριε ουχι καλον σπερμα εσπειρας εν τω σω αγρω ποθεν ουν εχει τα ζιζανια 27. proselthontes de oi doυloi toυ oikodespotoυ eipon aυto kυrie oυchi kalon sperma espeiras en to so agro pothen oυn echei ta zizania

27 Now the bondservant of the householder came near and said to him, Lord, did you not sow good seed in your field? Therefore from where have (the) darnels (come)?

27. So the servants of the householder came and said unto him, Sir, didst not thou sow good seed in thy field? from whence then hath it tares?

27. Men Huusbondens tjenere kom frem og sagde til ham: Herre, saaede du ikke god Sæd i din ager? Hvorfra har den da Klinten?

27. Då gingo husbondans tjenare fram, och sade till honom: Herre, sådde du icke goda säd i din åker? Hvadan hafver han då ogräs?

27. Agga maia issanda sullased tullid temma jure ja ütlesid temmale: Issand, eks sa olle head semet omma pöllo peäle külwanud, kust temmale nüüd se umrohhi tulleb?

27. Šeimininko tarnai atėję klausė: ‘Šeimininke, argi ne gerą sėklą pasėjai savo lauke? Iš kurgi atsirado raugių?’

27. Da traten die Knechte zu dem Hausvater und sprachen: Herr, hast du nicht guten Samen auf deinen Acker gesät? Woher hat er denn das Unkraut?

27. Alors les serviteurs du père de famille lui vinrent dire: Seigneur, n'as-tu pas semé une bonne semence dans ton champ? D'où vient donc qu'il y a de l'ivraie?

27. Y llegándose los siervos del padre de familias, le dijeron: Señor, ¿no sembraste buena simiente en tu campo? ¿Pues de donde tiene zizaña?

27 En de dienstknechten van den heer des huizes gingen en zeiden tot hem: Heere! hebt gij niet goed zaad in uw akker gezaaid? Van waar heeft hij dan dit onkruid?

27. Tedy przystąpiwszy słudzy gospodarscy, rzekli mu: Panie! izaliś dobrego nasienia nie nasiał na roli twojej? Skądże tedy ma kąkol?

27. A gazda szolgái pedig előállván, mondának néki: Uram, avagy nem tiszta magot vetettél-e a te földedbe? honnan van azért benne a konkoly?

27 Придя же, рабы домовладыки сказали ему: господин! не доброе ли семя сеял ты на поле твоем? откуда же на нем плевелы?

27. І прийшли слуги господаря того, та й кажуть йому: Пане, хиба ти не добре насїннє сїяв на твоїй ниві? Звідкіля ж узяв ся кукіль?

28 Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt'. Niin palvelijat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?'

28 Hän sanoi heille: Sen on vihamies tehnyt. Niin palvelijat sanoivat Hänelle: Tahdotko sitten, että menemme kokoamaan sen?

28. Niin sanoi hän heille: vihamies sen teki. Mutta palveliat sanoivat hänelle: tahdotkos, että me menemme ja kokoomme ne?

28. Nijn sanoi hän heille: wihollinen sen teki. Sanoit palweliat hänelle: tahdotcos että me menem ja rewimme ne pois.

28. Nin sanoi hen heille/ Wiholinen Inhiminen sen teki. Sanoit palueliat henelle/ Tadhocos sis ette me menem/ ia nee poishaghem? (Niin sanoi hän heille/ Wihollinen ihminen sen teki. Sanoit palwelijat hänelle/ Tahdotkos siis että me menemme/ ja ne pois hakkaamme?)

28. ὁ δὲ ἔφη αὐτοῖς· ἐχθρὸς ἄνθρωπος τοῦτο ἐποίησεν. οἱ δὲ δοῦλοι εἶπον αὐτῷ· θέλεις οὖν ἀπελθόντες συλλέξωμεν αὐτά;

28. ο δε εφη αυτοις εχθρος ανθρωπος τουτο εποιησεν οι δε δουλοι ειπον αυτω θελεις ουν απελθοντες συλλεξωμεν αυτα 28. o de efe aυtois echthros anthropos toυto epoiesen oi de doυloi eipon aυto theleis oυn apelthontes sυlleksomen aυta

28 Now he said to them, A man, an enemy, did this. Now the bondservants said to him, Therefore do you wish that (after) we (have) gone away, (that) we will collect them?

28. He said unto them, An enemy hath done this. The servants said unto him, Wilt thou then that we go and gather them up?

28. Han sagde til ham: det har et fjensk Menneske gjort. Da sagde Tjeneren til ham: vil du da, at vi skulle gaae hen og luge den af?

28. Då sade han till dem: Det hafver ovännen gjort. Sade tjenarena till honom: Vill du, att vi gåm, och hemte det bort?

28. Agga temma ütles neile: Sedda on teinud üks innimenne, kes waenlane, siis ütlesid sullased temma wasto: Kas sa siis tahhad, et meie peame minnema, ja sedda kokkokogguma?

28. Jis atsakė: ‘Tai padarė priešas’. Tarnai pasiūlė: ‘Jei nori, eisime ir jas išravėsime’.

28. Er sprach zu ihnen: Das hat der Feind getan. Da sagten die Knechte: Willst du das wir hingehen und es ausjäten?

28. Et il leur dit: C'est un ennemi qui a fait cela. Et les serviteurs lui répondirent: Veux-tu donc que nous allions la cueillir?

28. Y él les dijo: Algún enemigo ha hecho esto. Y los siervos le dijeron: ¿Pues quieres que vayamos, y la cojamos?

28 En hij zeide tot hen: Een vijandig mens heeft dat gedaan. En de dienstknechten zeiden tot hem: Wilt gij dan, dat wij heengaan en datzelve vergaderen?

28. A on im rzekł: Nieprzyjaciel człowiek to uczynił. I rzekli słudzy do niego: A chceszże, iż pójdziemy, a zbierzemy go?

28. Ő pedig monda nékik: Valamely ellenség cselekedte azt. A szolgák pedig mondának néki: Akarod-é tehát, hogy elmenvén, összeszedjük azokat?

28 Он же сказал им: враг человека сделал это. А рабы сказали ему: хочешь ли, мы пойдем, выберем их?

28. Він же рече їм: Се зробив чоловік ворог. Слуги ж сказали йому: Чи хочеш, щоб ми пійшли та випололи його?

29 Mutta hän sanoi: 'En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin.

29 Mutta hän sanoi: En, jottette lustetta kootessanne nyhtäisi vehnää sen mukana.

29. Mutta hän sanoi: en, ettette ohdakkeita kootessanne myös tempaisi ynnä heidän kanssansa nisuja pois.

29. Mutta hän sanoi: en sillä cosca te ohdacket rewittä pois nijn te myös temmatte nisut pois.

29. Mutta hen sanoi/ En/ senpäle ette coska te ohdacket ylesrewitte/ ettei te ynne nisuia yleste'ma. (Mutta hän sanoi/ En/ sen päälle että koska te ohdakkeet ylös rewitte/ ettei te ynnä nisuja ylös tempaa.)

29. ὁ δέ ἔφη· οὔ, μήποτε συλλέγοντες τὰ ζιζάνια ἐκριζώσητε ἅμα αὐτοῖς τὸν σῖτον·

29. ο δε εφη ου μηποτε συλλεγοντες τα ζιζανια εκριζωσητε αμα αυτοις τον σιτον 29. o de efe oυ mepote sυllegontes ta zizania ekrizosete ama aυtois ton siton

29 But he said, No; lest (while) collecting up the darnels, you° may uproot the wheat at the same time with them.

29. But he said, Nay; lest while ye gather up the tares, ye root up also the wheat with them.

29. Men han sagde: Nei, paa det I ikke skulle tillige med den rykke Hveden op, naar I luge Klinten af.

29. Då sade han: Nej, på det att, när I upprycken ogräset, I icke skolen ock dermed upprycka hvetet.

29. Agga temma ütles: Ei mitte, et teie ühtlase sega sedda nisso wälja ei kissu, kui teie sedda umrohto kokkokoggute.

29. Jis atsakė: ‘Ne, kad kartais, ravėdami rauges, neišrautumėte kartu su jomis ir kviečių.

29. Er sprach: Nein! auf daß ihr nicht zugleich den Weizen mit ausraufet, so ihr das Unkraut ausjätet.

29. Et il dit: Non, de peur qu'en cueillant l'ivraie vous n'arrachiez le froment en même temps.

29. Y él dijo: No; porque cogiendo la zizaña, no arranquéis también con ella el trigo.

29 Maar hij zeide: Neen, opdat gij, het onkruid vergaderende, ook mogelijk met hetzelve de tarwe niet uittrekt.

29. A on rzekł: Nie! byście snać zbierając kąkol, nie wykorzenili zaraz z nim i pszenicy.

29. Ő pedig monda: Nem. Mert a mikor összeszeditek a konkolyt, azzal együtt netalán a búzát is kiszaggatjátok.

29 Но он сказал: нет, - чтобы, выбирая плевелы, вы невыдергали вместе с ними пшеницы,

29. Він же рече: Нї, щоб виполюючи кукіль, разом з ним і пшеницї не повиривали.

30 Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'"

30 Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti, ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta vehnä korjatkaa aittaani."

30. Sallikaat molemmat kasvaa elon-aikaan asti; ja elon-ajalla sanon minä elomiehille: kootkaat ensin ohdakkeet, ja sitokaat heitä lyhteisiin poltettaa, mutta nisut kootkaat minun aittaani.

30. Sallicat caswa molemmat elon aican asti: ja elon ajalla sanon minä elomiehille: cootcat ensin ohdacket ja sitocat heitä lyhteisin poldetta mutta nisut cootcat minun aittani.

30. Sallicat ynne caswa molemat elonaica' asti. Ja elon aighala sanon mine elomiehille. Cootkat ensin ohdacket/ ia sitocat heite lychteixi/ poltetta/ Mutta nisut cootkat minun aittaani. (Sallikaat ynnä kaswaa molemmat elonaikaan asti. Ja elon ajalla sanon minä elomiehille. Kootkaat ensin ohdakkeet/ ja sitokaat heitä lyhteiksi/ poltettaa/ Mutta nisut kootkaat minun aittaani.)

30. ἄφετε συναυξάνεσθαι ἀμφότερα μέχρι τοῦ θερισμοῦ, καὶ ἐν καιρῷ τοῦ θερισμοῦ ἐρῶ τοῖς θερισταῖς· συλλέξατε πρῶτον τὰ ζιζάνια καὶ δήσατε αὐτὰ εἰς δέσμας πρὸς τὸ κατακαῦσαι αὐτά, τὸν δὲ σῖτον συναγάγετε εἰς τὴν ἀποθήκην μου.

30. αφετε συναυξανεσθαι αμφοτερα μεχρι του θερισμου και εν τω καιρω του θερισμου ερω τοις θερισταις συλλεξατε πρωτον τα ζιζανια και δησατε αυτα εις δεσμας προς το κατακαυσαι αυτα τον δε σιτον συναγαγετε εις την αποθηκην μου 30. afete sυnaυksanesthai amfotera mechri toυ therismoυ kai en to kairo toυ therismoυ ero tois theristais sυlleksate proton ta zizania kai desate aυta eis desmas pros to katakaυsai aυta ton de siton sυnagagete eis ten apotheken moυ

30 Allow° both to be grown together till the harvest, and I will be saying to the reapers in (the) time of the harvest, Collect° first the darnels and bind° them in bundles in order to burn them, but gather° the wheat into my barn. {Mar 4:30-34 & Mat 13:31-35.}

30. Let both grow together until the harvest: and in the time of harvest I will say to the reapers, Gather ye together first the tares, and bind them in bundles to burn them: but gather the wheat into my barn.

30. Lader dem begge voxe tilsammen indtil Høsten; og i Høstens Tid vil jeg sige til Høstfolkene: sanker først Klinten tilsammen, og binder den i Knipper, at opbrænde den; men samler Hveden i min lade.

30. Låter båda växa intill skördetiden; och i skördetiden vill jag säga skördemännomen: Hemter först ogräset samman, och binder det i knippor, till att uppbrännas; men hvetet församler i mina lado.

30. Laske mollemad ühtlase kaswada leikusseks, ja leikusse aial tahhan minna leikiattele öölda: kogguge enne sedda umrohto, ja sidduge sedda wihko sedda ärrapölletada, agga sedda nisso pange kokko minno aita.)

30. Palikite abejus augti iki pjūties. Pjūties metu pasakysiu pjovėjams: ‘Pirmiau išrinkite rauges ir suriškite į pėdelius sudeginti, o kviečius sukraukite į mano kluoną’ ‘‘.

30. Lasset beides miteinander wachsen bis zur Ernte; und um der Ernte Zeit will ich zu den Schnittern sagen: Sammelt zuvor das Unkraut und bindet es in Bündlein, daß man es verbrenne; aber den Weizen sammelt mir in meine Scheuer.

30. Laissez-les croître tous deux ensemble jusqu'à la moisson; et au temps de la moisson, je dirai aux moissonneurs: Cueillez premièrement l'ivraie, et liez-la en faisceaux pour la brûler; mais assemblez le froment dans mon grenier.

30. Dejád crecer juntamente lo uno y lo otro hasta la siega; y al tiempo de la siega yo diré a los segadores: Cogéd primero la zizaña, y atádla en manojos para quemarla; mas el trigo allegádlo en mi alfolí.

30 Laat ze beiden te zamen opwassen tot den oogst, en in den tijd des oogstes zal ik tot de maaiers zeggen: Vergadert eerst dat onkruid, en bindt het in busselen, om hetzelve te verbranden; maar brengt de tarwe samen in mijn schuur.

30. Dopuśćcie obojgu społem rość aż do żniwa; a czasu żniwa rzekę żeócom: Zbierzcie pierwej kąkol, a zwiążcie go w snopki ku spaleniu; ale pszenicę zgromadźcie do gumna mojego.

30. Hagyjátok, hogy együtt nőjjön mind a kettő az aratásig, és az aratás idején azt mondom majd az aratóknak: Szedjétek össze először a konkolyt, és kössétek kévékbe, hogy megégessétek; a búzát [8†] pedig takarítsátok az én csűrömbe.

30 оставьте расти вместе то и другое до жатвы; и во время жатвы я скажу жнецам: соберите прежде плевелы и свяжите их в связки, чтобы сжечь их, а пшеницууберите в житницу мою.

30. Нехай ростуть обоє до жнив, а в жнива я скажу женцям: Зберіть перш кукіль та повяжіть у снопи, щоб спалити, а пшеницю зложіть у клунї в мене.

31 Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.

31 Toisen vertauksen Hän esitti heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.

31. Toisen vertauksen pani hän heidän eteensä, sanoen: taivaan valtakunta on sinapin siemenen vertainen, jonka ihminen otti ja kylvi peltoonsa;

31. Toisen wertauxen pani hän heidän etens sanoden: Taiwan waldacunda on Sinapin siemenen wertainen jonga ihminen otti ja kylwi peldoons joca on pienin caickia siemenitä.

31. Toisen wertauxen hen pani heiden eteens sanodhe'. Taiuan waldakunda ombi Sinapin * iyuen wertainen/ ionga Inhiminen otti ia kylui peltoons/ ioca on pienin caikija siemenite. (Toisen wertauksen hän pani heidän eteensä sanoen. Taiwaan waltakunta ompi sinapinjywän wertainen/ jonka ihminen otti ja kylwi peltoonsa/ joka on pienin kaikkia siemeniä.)

31. Ἄλλην παραβολὴν παρέθηκεν αὐτοῖς λέγων· Ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν κόκκῳ σινάπεως, ὃν λαβὼν ἄνθρωπος ἔσπειρεν ἐν τῷ ἀγρῷ αὐτοῦ·

31. αλλην παραβολην παρεθηκεν αυτοις λεγων ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων κοκκω σιναπεως ον λαβων ανθρωπος εσπειρεν εν τω αγρω αυτου 31. allen paraβolen paretheken aυtois legon omoia estin e βasileia ton oυranon kokko sinapeos on laβon anthropos espeiren en to agro aυtoυ

31 He placed another parable before them, saying: The kingdom of the heavens is similar to a kernel of a mustard-seed, which a man took and sowed in his field;

31. Another parable put he forth unto them, saying, The kingdom of heaven is like to a grain of mustard seed, which a man took, and sowed in his field:

31. Han fremsatte en anden Lignelse for dem og sagde: Himmeriges Rige ligner et Sennepskorn, som et Menneske tog og saaede i sin Ager.

31. En annor liknelse satte han dem före, och sade: Himmelriket är likt ett senapskorn, som en man tog, och sådde i sin åker;

31. Ühhe teise tähhendamisse sanna panni temma nende ette, ja ütles: Taewa-riik on ühhe sinnapi iwwakesse sarnane, mis üks innimenne wöttis ja külwas omma pöllo peäle,

31. Jis pateikė jiems dar vieną palyginimą: ‘‘Dangaus karalystė yra kaip garstyčios grūdelis, kurį žmogus ėmė ir pasėjo savo dirvoje.

31. Ein anderes Gleichnis legte er ihnen vor und sprach: Das Himmelreich ist gleich einem Senfkorn, das ein Mensch nahm und säte es auf seinen Acker;

31. Il leur proposa une autre parabole, en disant: Le royaume des cieux est semblable à un grain de moutarde que quelqu'un prend et sème dans son champ;

31. Otra parábola les propuso, diciendo: El reino de los cielos es semejante al grano de mostaza, que tomándolo alguno lo sembró en su campo:

31 Een andere gelijkenis heeft Hij hun voorgesteld, zeggende: Het Koninkrijk der hemelen is gelijk aan het mosterdzaad, hetwelk een mens heeft genomen en in zijn akker gezaaid;

31. Insze podobieóstwo przełożył im, mówiąc: Podobne jest królestwo niebieskie ziarnu gorczycznemu, które wziąwszy człowiek, wsiał na roli swojej.

31. Más példázatot is adott eléjök, mondván: Hasonlatos a mennyeknek országa a mustármaghoz, [9†] a melyet vévén az ember, elvete az ő mezejében;

31 Иную притчу предложил Он им, говоря: Царство Небесноеподобно зерну горчичному, которое человек взял и посеял на поле своем,

31. Иншу приповість подав їм, глаголючи: Царство небесне подібне зерну горчицї, що, взявши чоловік, посїяв на ниві своїй.

32 Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."

32 Se on vähäisin kaikista siemenistä, mutta kun se on kasvanut, se on muita vihanneskasveja suurempi, ja muuttuu puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."

32. Joka on pienin kaikkia siemeniä, mutta kuin se kasvanut on, niin hän on suurin kaalein seassa, ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille.

32. Mutta cosca se caswoi nijn hän on suurin taimein seas ja tule puuxi nijn että taiwan linnut tulewat ja tekewät pesäns sen oxille.

32. Mutta coska se ylescaswoi/ nin hen ombi swrin caalein seghas/ ia tule puuxi/ nin että Taiuan linnut tuleuat/ ia tekeuet pesens sen oxain päle. (Mutta koska se ylös kaswoi/ niin hän ompi suurin kaalein seassa/ ja tulee puuksi/ niin että taiwaan linnut tulewat/ ja tekewät pesänsä sen oksain päälle.)

32. ὃ μικρότερον μέν ἐστι πάντων τῶν σπερμάτων, ὅταν δὲ αὐξηθῇ μεῖζον τῶν λαχάνων ἐστὶ καὶ γίνεται δένδρον, ὥστε ἐλθεῖν τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ καὶ κατασκηνοῦν ἐν τοῖς κλάδοις αὐτοῦ.

32. ο μικροτερον μεν εστιν παντων των σπερματων οταν δε αυξηθη μειζον των λαχανων εστιν και γινεται δενδρον ωστε ελθειν τα πετεινα του ουρανου και κατασκηνουν εν τοις κλαδοις αυτου 32. o mikroteron men estin panton ton spermaton otan de aυksethe meizon ton lachanon estin kai ginetai dendron oste elthein ta peteina toυ oυranoυ kai kataskenoυn en tois kladois aυtoυ

32 which indeed is least (compared to) all of the (other) seeds, but whenever it is grown, it is greater (than) the herbs and becomes a tree, so-that the birds of the heaven come and nest in its branches.

32. Which indeed is the least of all seeds: but when it is grown, it is the greatest among herbs, and becometh a tree, so that the birds of the air come and lodge in the branches thereof.

32. Dette er vel mindre end alt andet Frø, men naar det voxer op, er det større end Urterne, og bliver et Træ, saa at Himmelens Fugle komme og bygge Rede i dets Grene.

32. Hvilket minst är af all frö; men när det varder uppväxt, är det störst ibland krydder, och blifver ett trä, så att foglarna under himmelen komma, och göra sin näste på dess qvistar.

32. Mis kül se keige wähhem on keikist seemnist; agga kui tem̃a saab ülleskaswanud, siis on temma keigesurem aia-rohtude seast, ja saab puuks, nenda et need liñud, mis taewa al on, tullewad ja tewad pessasid tem̃a oksade peäle.

32. Nors jis mažiausias iš visų sėklų, bet užaugęs būna didesnis už visus augalus ir tampa medeliu; net padangių paukščiai atskridę susisuka lizdus jo šakose’‘.

32. welches ist das kleinste unter allem Samen; wenn er erwächst, so ist es das größte unter dem Kohl und wird ein Baum, daß die Vögel unter dem Himmel kommen und wohnen unter seinen Zweigen.

32. Ce grain est la plus petite de toutes les semences; mais quand il a crû, il est plus grand que les légumes, et il devient un arbre; tellement que les oiseaux du ciel viennent habiter dans ses branches.

32. El cual a la verdad es el más pequeño de todas las simientes; mas cuando ha crecido, es el mayor de todas las hortalizas; y se hace árbol, que vienen las aves del cielo, y hacen nidos en sus ramas.

32 Hetwelk wel het minste is onder al de zaden, maar wanneer het opgewassen is, dan is 't het meeste van de moeskruiden, en het wordt een boom, alzo dat de vogelen des hemels komen en nestelen in zijn takken.

32. Które najmniejszeć jest ze wszystkich nasion; ale kiedy urośnie, największe jest ze wszystkich jarzyn, i staje się drzewem, tak iż ptaki niebieskie przylatując, gniazda sobie czynią na gałązkach jego.

32. A mely kisebb ugyan minden magnál; de a mikor felnő, nagyobb a veteményeknél, és fává lesz, annyira, hogy reá szállanak az égi madarak, és fészket raknak ágain.

32 которое, хотя меньше всех семян, но, когда вырастет,бывает больше всех злаков и становится деревом, так что прилетают птицы небесные и укрываются в ветвяхего.

32. Найдрібнїще воно між усяким насїннєм; як же виросте, то стане найбуйнїщим між яриною, і зробить ся деревом, так що птаство небесне прилїтає кублитись між гіллєм його.

33 Taas toisen vertauksen hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani".

33 Toisen vertauksen Hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakkaan* jauhoja, kunnes kaikki happani."

33. Toisen vertauksen sanoi hän heille: taivaan valtakunta on hapatuksen vertainen, jonka vaimo otti, ja sekoitti kolmeen vakkaan jauhoja, siihen asti kuin kaikki happani.

33. Toisen wertauxen sanoi hän heille: Taiwan waldacunda on hapatoxen wertainen jonga waimo otti ja secoitti colmeen wackan jauhoi sijhenasti cuin caicki happani.

33. Toisen wertauxe' sanoi hen heille. Taiuan waldakunda ombi * Hapatoxe' wertaine' ionga waimo otti/ ia seghoitti colmen wacan iauhoia/ sijhen asti quin caiki happani. (Toisen wertauksen sanoi hän heille. Taiwaan waltakunta ompi hapatuksen wertainen jonka waimo otti/ ja sekoitti kolmen wakan jauhoja/ siihen asti kuin kaikki happani.)

33. Ἄλλην παραβολὴν ἐλάλησεν αὐτοῖς· Ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ζύμῃ, ἣν λαβοῦσα γυνὴ ἐνέκρυψεν εἰς ἀλεύρου σάτα τρία, ἕως οὗ ἐζυμώθη ὅλον.

33. αλλην παραβολην ελαλησεν αυτοις ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων ζυμη ην λαβουσα γυνη ενεκρυψεν εις αλευρου σατα τρια εως ου εζυμωθη ολον 33. allen paraβolen elalesen aυtois omoia estin e βasileia ton oυranon zυme en laβoυsa gυne enekrυpsen eis aleυroυ sata tria eos oυ ezυmothe olon

33 He spoke another parable to them: The kingdom of the heavens is similar to leaven, which a woman took and hid in three three-gallon-containers of flour, until it was entirely leavened.

33. Another parable spake he unto them; The kingdom of heaven is like unto leaven, which a woman took, and hid in three measures of meal, till the whole was leavened.

33. Han sagde dem en anden Lignelse: Himmeriges Rige ligner en Suurdeig, hvilken en kvinde tog og nedlagde i tre Maader Meel, indtil det blev syret altsammen.

33. En annor liknelse sade han till dem: Himmelriket är likt enom surdeg, hvilken en qvinna tog, och blandade i tre skeppor mjöl, tilldess det blef alltsammans surt.

33. Ühhe teise tähhendamisse sanna räkis tem̃a neile: Taewariik on happotaigna sarnane, mis üks naene wottis ja seggas kolme wakka jahho sekka, kunni keik läks hapnema.

33. Jis pasakė ir dar kitą palyginimą: ‘‘Dangaus karalystė yra kaip raugas, kurį moteris įmaišė trijuose saikuose miltų, ir nuo jo viskas įrūgo’‘.

33. Ein anderes Gleichnis redete er zu ihnen: Das Himmelreich ist gleich einem Sauerteig, den ein Weib nahm und unter drei Scheffel Mehl vermengte, bis es ganz durchsäuert ward.

33. Il leur dit une autre parabole: Le royaume des cieux est semblable à du levain qu'une femme a pris et mêlé à trois mesures de farine, jusqu'à ce que la pâte soit toute levée.

33. Otra parábola les dijo: El reino de los cielos es semejante a la levadura, que tomándola una mujer, la esconde en tres medidas de harina, hasta que todo se leude.

33 Een andere gelijkenis sprak Hij tot hen, zeggende: Het Koninkrijk der hemelen is gelijk aan een zuurdesem, welken een vrouw nam en verborg in drie maten meels, totdat het geheel gezuurd was.

33. Insze podobieóstwo powiedział im: Podobne jest królestwo niebieskie kwasowi, który wziąwszy niewiasta, zakryła we trzy miary mąki, ażby wszystka skwaśniała.

33. Más példázatot is mondott nékik: Hasonlatos a mennyeknek országa a kovászhoz, [10†] a melyet vévén az asszony, három mércze lisztbe elegyíte, mígnem az egész megkele.

33 Иную притчу сказал Он им: Царство Небесное подобно закваске, которую женщина, взяв, положила в три меры муки, доколе не вскисло все.

33. Иншу приповість сказав їм, глаголючи: Царство небесне подібне квасу, що жінка візьме та й рощинить ним три мірки борошна (муки), поки все вкисне.

34 Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään;

34 Kaiken tämän Jeesus puhui kansalle vertauksin eikä hän puhunut heille [mitään] ilman vertausta,

34. Nämät kaikki puhui Jesus kansalle vertauksilla, ja ilman vertauksia ei hän mitään puhunut heille,

34. Nämät caicki puhui Jesus Canssalle wertauxilla ja ilman wertauxita ei hän mitän puhunut: että täytetäisin cuin oli Prophetan cautta sanottu joca sanoi:

34. Näme caiki Iesus puhui Cansalle wertauxilla/ ia ilman wertauxit ei hen miteken heille puhunut. Että se teuteteisin/ quin oli Prophetan cautta sanottu/ ioca sanoi/ (Nämä kaikki Jesus puhui kansalle wertauksilla/ ja ilman wertauksia ei hän mitäkään heille puhunut. Että se täytettäisiin/ kuin oli prophetan kautta sanottu/ joka sanoi/)

34. Ταῦτα πάντα ἐλάλησεν ὁ Ἰησοῦς ἐν παραβολαῖς τοῖς ὄχλοις, καὶ χωρὶς παραβολῆς οὐδὲν ἐλάλει αὐτοῖς·

34. ταυτα παντα ελαλησεν ο ιησους εν παραβολαις τοις οχλοις και χωρις παραβολης ουκ ελαλει αυτοις 34. taυta panta elalesen o iesoυs en paraβolais tois ochlois kai choris paraβoles oυk elalei aυtois

34 Jesus spoke all these things in parables to the crowds, and he was not speaking to them without a parable;

34. All these things spake Jesus unto the multitude in parables; and without a parable spake he not unto them:

34. Alt dette talede Jesus til folket ved Lignelser, og uden Lignelse talede han Intet til dem;

34. Detta allt talade Jesus i liknelser till folket; och utan liknelse talade han intet till dem;

34. Sedda keik räkis Jesus tähhendamisse sañade läbbi rahwa wasto, ja ilma tähhendamisse sañata ei rägind tem̃a mitte nende wasto.

34. Visa tai Jėzus kalbėjo minioms palyginimais, ir be palyginimų Jis jiems nekalbėjo,

34. Solches alles redete Jesus durch Gleichnisse zu dem Volk, und ohne Gleichnis redete er nicht zu ihnen,

34. Jésus dit toutes ces choses au peuple en similitudes, et il ne leur parlait point sans similitudes.

34. Todo esto habló Jesús por parábolas a la multitud; y nada les habló sin parábolas;

34 Al deze dingen heeft Jezus tot de scharen gesproken door gelijkenissen, en zonder gelijkenis sprak Hij tot hen niet.

34. To wszystko mówił Jezus w podobieóstwach do ludu, a bez podobieóstwa nie mówił do nich;

34. Mind ezeket [11†] példázatokban mondá Jézus a sokaságnak, és példázat nélkül semmit sem szóla nékik,

34 Все сие Иисус говорил народу притчами, и без притчи не говорил им,

34. Все це говорив Ісус людям приповістями, а без приповістей не говорив їм:

35 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti".

35 jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, tuon ilmi sitä, mikä on ollut salattuna maailman perustamisesta asti."

35. Että täytettäisiin mitä oli prophetan kautta sanottu, joka sanoo: minä avaan suuni vertauksiin ja puhun ulos salatut maailman alusta.

35. Minä awan suuni wertauxis ja puhun salatut mailman algusta.

35. Minun pite awaman suuni wertauxis/ ia minun pite wlgosröyhemen salatut mailman alghusta. (Minun pitää awaaman suuni wertauksissa/ ja minun pitää ulos röyhäämän salatut maailman alusta.)

35. ὅπως πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν διὰ τοῦ προφήτου λέγοντος· ἀνοίξω ἐν παραβολαῖς τὸ στόμα μου, ἐρεύξομαι κεκρυμμένα ἀπὸ καταβολῆς κόσμου.

35. οπως πληρωθη το ρηθεν δια του προφητου λεγοντος ανοιξω εν παραβολαις το στομα μου ερευξομαι κεκρυμμενα απο καταβολης κοσμου 35. opos plerothe to rethen dia toυ profetoυ legontos anoikso en paraβolais to stoma moυ ereυksomai kekrυmmena apo kataβoles kosmoυ

35 *that what was spoken through the prophet might be fulfilled, saying, ‘I will open my mouth in parables. I will be uttering things which have been hidden from the conception of the world.’ {Psa 78:2} {Mat 13:36-53; no parallel.}

35. That it might be fulfilled which was spoken by the prophet, saying, I will open my mouth in parables; I will utter things which have been kept secret from the foundation of the world.

35. at det skulde fuldkommes, som er talet ved Propheten, som siger: jeg vil oplade min Mund i Lignelser; jeg vil udsige det, som har været skjult, fra Verdens Grundvold blev lagt.

35. Att det skulle fullkomnas, som sagdt var genom Propheten som sade: Jag skall öppna min mun i liknelser, och skall uttala det hemligit varit hafver ifrå verldenes begynnelse.

35. Et piddi töeks sama, mis ööldud on selle prohweti läbbi, kes ütleb: Minna tahhan omma su lahti tehha tähhendamisse sannade läbbi ja tahhan rohkeste kulutada sallaja-asjo ma-ilma algmissest.

35. kad išsipildytų, kas buvo per pranašą pasakyta: ‘‘Aš atversiu savo burną palyginimais, skelbsiu nuo pasaulio sukūrimo paslėptus dalykus’‘.

35. auf das erfüllet würde, was gesagt ist durch den Propheten, der da spricht: Ich will meinen Mund auftun in Gleichnissen und will aussprechen die Heimlichkeiten von Anfang der Welt.

35. De sorte que ce qui avait été dit par le prophète en ces termes, fut accompli: J'ouvrirai ma bouche en similitudes; j'annoncerai des choses qui ont été cachées depuis la création du monde.

35. Para que se cumpliese lo que fué dicho por el profeta, que dijo: Abriré en parábolas mi boca: rebosaré cosas escondidas desde la fundación del mundo.

35 Opdat vervuld zou worden, wat gesproken is door den profeet, zeggende: Ik zal Mijn mond opendoen door gelijkenissen; Ik zal voortbrengen dingen, die verborgen waren van de grondlegging der wereld.

35. Aby się wypełniło, co powiedziano przez proroka mówiącego: Otworzę w podobieóstwach usta moje, wypowiem skryte rzeczy od założenia świata.

35. Hogy beteljék a mit [12†] a próféta szólott, mondván: Megnyitom az én számat példázatokra; és kitárom, amik e világ alapítása óta rejtve valának.

35 да сбудется реченное через пророка, который говорит: отверзу в притчах уста Мои; изреку сокровенное от создания мира.

35. щоб справдилось, що сказав пророк, глаголючи: Одкрию в приповістях уста мої, промовлю втаєне від настання сьвіта.

36 Sitten hän laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta".

36 Laskettuaan sitten kansanjoukot luotaan Jeesus meni huoneeseen. Hänen opetuslapsensa tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta."

36. Silloin laski Jesus kansan menemään, ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä, sanoen: selitä meille sen vertaus pellon ohdakkeista.

36. SIlloin laski Jesus Canssan ja tuli cotia. Ja hänen Opetuslapsens tulit sanoden: selitä meille se wertaus pellon ohdackeist.

36. Silloin laski Iesus Canssan/ ia tuli cotija. Ja henen Opetuslapsens edheskeuit/ sanoden/ Wlgostoimita meille se wertaus Pellon ohdackeist. (Silloin laski Jesus kansan/ ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa edeskäwit/ sanoen/ Ulos toimita meille se wertaus pellon ohdakkeista.)

36. Τότε ἀφεὶς τοὺς ὄχλους ἦλθεν εἰς τὴν οἰκίαν αὐτοῦ. Καὶ προσῆλθον αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγοντες· Φράσον ἡμῖν τὴν παραβολὴν τῶν ζιζανίων τοῦ ἀγροῦ.

36. τοτε αφεις τους οχλους ηλθεν εις την οικιαν ο ιησους και προσηλθον αυτω οι μαθηται αυτου λεγοντες φρασον ημιν την παραβολην των ζιζανιων του αγρου 36. tote afeis toυs ochloυs elthen eis ten oikian o iesoυs kai proselthon aυto oi mathetai aυtoυ legontes frason emin ten paraβolen ton zizanion toυ agroυ

36 Then Jesus, having left the crowds, went into the house and his disciples came to him, saying, Explain to us the parable of the darnels of the field.

36. Then Jesus sent the multitude away, and went into the house: and his disciples came unto him, saying, Declare unto us the parable of the tares of the field.

36. Da lod Jesus Folket fare og kom til sit Huus; og hans Disciple gik til ham og sagde: forklar os den Lignelse om Klinten paa Ageren.

36. Då skiljde Jesus folket ifrå sig, och kom hem. Och hans Lärjungar stego fram till honom, och sade: Uttyd oss denna liknelsen om åkrens ogräs.

36. Siis laskis Jesus rahwast ennesest ärraminna ja tulli koio, ja temma jüngrid astsid temma jure ja ütlesid: Selleta meile se tähhendamisse sanna sest umrohhust pöllo peäl.

36. Paleidęs minias, Jėzus parėjo namo. Prie Jo priėjo mokiniai ir prašė: ‘‘Išaiškink mums palyginimą apie rauges dirvoje’‘.

36. Da ließ Jesus das Volk von sich und kam heim. Und seine Jünger traten zu ihm und sprachen: Deute uns das Geheimnis vom Unkraut auf dem Acker.

36. Alors Jésus, ayant renvoyé le peuple, s'en alla à la maison, et ses disciples, étant venus vers lui, lui dirent: Explique-nous la parabole de l'ivraie du champ.

36. Entónces, enviadas las multitudes, Jesús se vino a casa; y llegándose a él sus discípulos, le dijeron: Decláranos la parábola de la zizaña del campo.

36 Toen nu Jezus de scharen van Zich gelaten had, ging Hij naar huis. En Zijn discipelen kwamen tot Hem, zeggende: Verklaar ons de gelijkenis van het onkruid des akkers.

36. Tedy rozpuściwszy on lud, przyszedł Jezus do domu; i przystąpili do niego uczniowie jego, mówiąc: Wyłóż nam podobieóstwo o kąkolu onej roli.

36. Ekkor elbocsátván a sokaságot, beméne Jézus a házba. És az ő tanítványai hozzámenének, mondván: Magyarázd meg nékünk [13†] a szántóföld konkolyáról való példázatot.

36 Тогда Иисус, отпустив народ, вошел в дом. И, приступив к Нему, ученики Его сказали: изъясни нам притчу о плевелах на поле.

36. Тодї одіслав Ісус людей та й пійшов до дому; і приступили до Него ученики Його, говорячи: Виясни нам приповість про кукіль на ниві.

37 Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.

37 Hän vastasi sanoen heille: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.

37. Niin hän vastasi ja sanoi heille: joka kylvää hyvän siemenen, se on Ihmisen Poika.

37. Nijn hän wastais ja sanoi heille: ihmisen poica on hywän siemenen kylwänyt peldo on mailma hywä siemen on waldacunnan lapset.

37. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Inhimisen Poica on se ioca hyuen sijemenen kylui. Pelto on mailma. Se hyue Sijemen on Waldakunnan lapset. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Ihmisen Poika on se joka hywän siemenen kylwi. Pelto on maailma. Se hywä siemen on waltakunnan lapset.)

37. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Ὁ σπείρων τὸ καλὸν σπέρμα ἐστὶν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου·

37. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις ο σπειρων το καλον σπερμα εστιν ο υιος του ανθρωπου 37. o de apokritheis eipen aυtois o speiron to kalon sperma estin o υios toυ anthropoυ

37 Now he answered and said to them, He who is sowing the good seed is the Son of Man;

37. He answered and said unto them, He that soweth the good seed is the Son of man;

37. Men han svarede og sagde til dem: den, som saaer den gode Sæd, er Menneskens Søn.

37. Då svarade han, och sade till dem: Menniskones Son är den som den goda sädena sår.

37. Agga temma kostis ja ütles nende wasto: Kes head semet külwab, on se innimesse Poeg.

37. Jis jiems atsakė: ‘‘Sėjantysis gerą sėklą yra Žmogaus Sūnus.

37. Er antwortete und sprach zu ihnen: Des Menschen Sohn ist's, der da Guten Samen sät.

37. Il répondit, et leur dit: Celui qui sème la bonne semence, c'est le Fils de l'homme;

37. Y respondiendo él, les dijo: El que siembra la buena simiente es el Hijo del hombre.

37 En Hij, antwoordende, zeide tot hen: Die het goede zaad zaait, is de Zoon des mensen;

37. A on odpowiadając, rzekł im: Ten, który rozsiewa dobre nasienie, jest Syn człowieczy;

37. Ő pedig felelvén monda nékik: A ki a jó magot veti, az az embernek Fia;

37 Он же сказал им в ответ: сеющий доброе семя есть Сын Человеческий;

37. Він же, озвавшись, рече їм: Сїючий добре насїннє, се Син чоловічий;

38 Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.

38 Pelto on maailma. Hyvä siemen on valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.

38. Mutta pelto on maailma; vaan hyvä siemen, ne ovat valtakunnan lapset; mutta ohdakkeet ovat pahan lapset.

38. Mutta ohdacket owat pahan lapset.

38. Mutta ohdacket ouat sen pahan lapset. (Mutta ohdakkeet owat sen pahan lapset.)

38. ὁ δὲ ἀγρός ἐστιν ὁ κόσμος· τὸ δὲ καλὸν σπέρμα, οὗτοί εἰσιν οἱ υἱοὶ τῆς βασιλείας· τὰ δὲ ζιζάνιά εἰσιν οἱ υἱοὶ τοῦ πονηροῦ·

38. ο δε αγρος εστιν ο κοσμος το δε καλον σπερμα ουτοι εισιν οι υιοι της βασιλειας τα δε ζιζανια εισιν οι υιοι του πονηρου 38. o de agros estin o kosmos to de kalon sperma oυtoi eisin oi υioi tes βasileias ta de zizania eisin oi υioi toυ poneroυ

38 and the field is the world, and the good seed, these are the sons of the kingdom, and the darnels are the sons of the evil (one);

38. The field is the world; the good seed are the children of the kingdom; but the tares are the children of the wicked one;

38. Men Ageren er Verden; og den gode Sæd er Rigets Børn; og Klinten er den Ondes Børn;

38. Åkren är verlden; den goda säden äro riksens barn; ogräset äro hins ondas barn.

38. Agga se pöld on se ma-ilm, agga se hea seme on need kunningrigi lapsed ; agga se umrohhi on selle tiggeda ¤ lapsed.

38. Dirva­tai pasaulis. Gera sėkla­karalystės vaikai, o raugės­ piktojo vaikai.

38. Der Acker ist die Welt. Der gute Same sind die Kinder des Reiches. Das Unkraut sind die Kinder der Bosheit.

38. Le champ, c'est le monde; la bonne semence, ce sont les enfants du royaume; l'ivraie, ce sont les enfants du Malin;

38. El campo es el mundo; la buena simiente son los hijos del reino; y la zizaña son los hijos del Malo;

38 En de akker is de wereld; en het goede zaad zijn de kinderen des Koninkrijks; en het onkruid zijn de kinderen des bozen;

38. A rola jest świat, a dobre nasienie są synowie królestwa; ale kąkol są synowie onego złego;

38. A szántóföld pedig a világ; [14†] a jó mag az Isten országának fiai; a konkoly pedig a gonosznak fiai.

38 поле есть мир; доброе семя, это сыны Царствия, а плевелы - сыны лукавого;

38. а нива, се сьвіт; добре ж насїнне, се сини царства; а кукіль, се сини лукавого;

39 Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit.

39 Vihamies, joka ne kylvi, on paholainen. Elonaika on tämän maailmanajan täyttyminen, ja leikkuumiehet ovat enkelit.

39. Vihollinen, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu; mutta elomiehet ovat enkelit.

39. Wihollinen joca ne kylwi on Perkele elon aica on mailman loppu: elomiehet owat Engelit.

39. Wihoilinen ioca sen kylui/ on perchele. Elonaica on Mailma' loppu. Elomiehet ouat Engelit. (Wihollinen joka sen kylwi/ on perkele. Elonaika on maailman loppu. Elomiehet owat enkelit.)

39. ὁ δὲ ἐχθρὸς ὁ σπείρας αὐτά ἐστιν ὁ διάβολος· ὁ δὲ θερισμὸς συντέλεια τοῦ αἰῶνός ἐστιν· οἱ δὲ θερισταὶ ἄγγελοί εἰσιν.

39. ο δε εχθρος ο σπειρας αυτα εστιν ο διαβολος ο δε θερισμος συντελεια του αιωνος εστιν οι δε θερισται αγγελοι εισιν 39. o de echthros o speiras aυta estin o diaβolos o de therismos sυnteleia toυ aionos estin oi de theristai aggeloi eisin

39 and the enemy that sowed them is the devil and the harvest is the end of the world, and the reapers are messengers.

39. The enemy that sowed them is the devil; the harvest is the end of the world; and the reapers are the angels.

39. og Fjenden, som den saaede, er Djævelen og Høsten er Verdens Ende; og Høstfolkene ere Englene.

39. Ovännen, som sådde, är djefvulen; skördetiden är verldenes ände; skördemännerna äro Änglarna.

39. Agga se waenlane, kes sedda külwab, on kurrat; agga se leikus on se ma-ilma löppetus; agga need leikajad on inglid.

39. Jas pasėjęs priešas­velnias. Pjūtis­pasaulio pabaiga, o pjovėjai­ angelai.

39. Der Feind, der sie sät, ist der Teufel. Die Ernte ist das Ende der Welt. Die Schnitter sind die Engel.

39. L'ennemi qui l'a semée, c'est le diable; la moisson, c'est la fin du monde; et les moissonneurs sont les anges.

39. El enemigo que la sembró, es el diablo; la siega es el fin del mundo; y los segadores son los ángeles.

39 En de vijand, die hetzelve gezaaid heeft, is de duivel; en de oogst is de voleinding der wereld; en de maaiers zijn de engelen.

39. Nieprzyjaciel zasię, który go rozsiał, jestci dyjabeł, a żniwo jest dokonanie świata, a żeócy są Aniołowie.

39. Az ellenség pedig, a ki a konkolyt vetette, az ördög; az aratás pedig a világ vége; az aratók pedig az angyalok.

39 враг, посеявший их, есть диавол; жатва есть кончина века, а жнецы суть Ангелы.

39. ворог, що всїяв його, се диявол; жнива, се конець сьвіта; а женцї, се ангели.

40 Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.

40 Niin kuin siis lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin tapahtuu (tämän) maailmanajan täyttymisessä.

40. Niinkuin siis ohdakkeet haetaan kokoon ja tulella poltetaan, niin pitää myös tämän maailman lopulla oleman.

40. Nijncuin ohdacket haetan cocon ja tulella poltetan nijn pitä myös tämän mailman lopulla oleman.

40. Sentehden ninquin ohdacket coconhaghetan/ ia tulella poltetan/ nin pite mös oleman temen Mailman loppuna. (Sentähden niinkuin ohdakkeet kokoon haetaan/ ja tulella poltetaan/ niin pitää myös oleman tämän maailman loppuna.)

40. ὥσπερ οὖν συλλέγεται τὰ ζιζάνια καὶ πυρὶ καίεται, οὕτως ἔσται ἐν τῇ συντελείᾳ τοῦ αἰῶνος·

40. ωσπερ ουν συλλεγεται τα ζιζανια και πυρι κατακαιεται ουτως εσται εν τη συντελεια του αιωνος τουτου 40. osper oυn sυllegetai ta zizania kai pυri katakaietai oυtos estai en te sυnteleia toυ aionos toυtoυ

40 Therefore, just-like the darnels are collected and burned in fire; so it will be in the end of this world.

40. As therefore the tares are gathered and burned in the fire; so shall it be in the end of this world.

40. Derfor, ligesom Klinten sankes og opbrændes med Ild, saa skal det og skee ved denne Verdens Ende.

40. Såsom nu ogräset hemtas samman, och brännes upp med eld, så skall det ske på denna verldenes ända.

40. Otsego nüüd umrohhi koggutakse, ja tullega ärrapölletakse, nenda peab se ka sesinnatse ma-ilma aia löppetussel ollema.

40. Taigi, kaip surenkamos ir sudeginamos ugnyje raugės, taip bus ir pasaulio pabaigoje.

40. Gleichwie man nun das Unkraut ausjätet und mit Feuer verbrennt, so wird's auch am Ende dieser Welt gehen:

40. Comme donc on amasse l'ivraie, et qu'on la brûle dans le feu, il en sera de même à la fin du monde.

40. De manera que como es cogida la zizaña, y quemada a fuego, así será en el fin de este siglo.

40 Gelijkerwijs dan het onkruid vergaderd, en met vuur verbrand wordt, alzo zal het ook zijn in de voleinding dezer wereld.

40. Jako tedy zbierają kąkol, a palą go ogniem, tak będzie przy dokonaniu świata tego.

40. A miképen azért összegyűjtik a konkolyt és megégetik: akképen lesz a világnak végén.

40 Посему как собирают плевелы и огнем сжигают, так будет при кончине века сего:

40. Оце ж, як той кукіль збираєть ся та палить ся огнем, так буде при кінцї сьвіта сього:

41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta,

41 Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat Hänen valtakunnastaan kaikki viettelijät* ja ne, jotka harjoittavat laittomuutta,

41. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja heidän pitää kokooman hänen valtakunnastansa kaikki pahennukset, ja ne jotka vääryyttä tekevät,

41. Ihmisen Poica lähettä Engelins ja heidän pitä cocoman caicki pahennoxet ja ne jotca wääryttä tekewät hänen waldacunnastans.

41. Inhimisen Poica lehdettepi Engelinse/ ia heiden pite cocoman caiki pahoitoxet/ ia ne iotca wärytte tekeuet/ henen Waldakunnastans. (Ihmisen Poika lähettääpi enkelinsä/ ja heidän pitää kokoaman kaikki pahoitukset/ ja ne jotka wääryyttä tekewät/ hänen waltakunnastansa.)

41. ἀποστελεῖ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου τοὺς ἀγγέλους αὐτοῦ, καὶ συλλέξουσιν ἐκ τῆς βασιλείας αὐτοῦ πάντα τὰ σκάνδαλα καὶ τοὺς ποιοῦντας τὴν ἀνομίαν,

41. αποστελει ο υιος του ανθρωπου τους αγγελους αυτου και συλλεξουσιν εκ της βασιλειας αυτου παντα τα σκανδαλα και τους ποιουντας την ανομιαν 41. apostelei o υios toυ anthropoυ toυs aggeloυs aυtoυ kai sυlleksoυsin ek tes βasileias aυtoυ panta ta skandala kai toυs poioυntas ten anomian

41 The Son of Man will be sending forth his messengers and they will be collecting out of his kingdom all the offenses and those who are practicing lawlessness,

41. The Son of man shall send forth his angels, and they shall gather out of his kingdom all things that offend, and them which do iniquity;

41. Menneskens Søn skal udsende sine Engle, og de skulle sanke af hans Rige alle Forargelser og dem, som gjøre Uret.

41. Menniskones Son skall sända sina Änglar, och de skola församla all förargelse utaf hans rike, och dem som illa göra;

41. Innimesse Poeg lähhätab ommad inglid, ja nemmad peawad kogguma keik need pahhandussed temma kunningrigi seest, ja neid, kes tewad kässo wasto.

41. Žmogaus Sūnus išsiųs savo angelus, tie išrankios iš Jo karalystės visus papiktinimus bei piktadarius

41. des Menschen Sohn wird seine Engel senden; und sie werden sammeln aus seinem Reich alle Ärgernisse und die da unrecht tun,

41. Le Fils de l'homme enverra ses anges, qui ôteront de son royaume tous les scandales et ceux qui feront l'iniquité;

41. Enviará el Hijo del hombre sus ángeles, y cogerán de su reino todos los estorbos, y los que hacen iniquidad;

41 De Zoon des mensen zal Zijn engelen uitzenden, en zij zullen uit Zijn Koninkrijk vergaderen al de ergernissen, en degenen, die de ongerechtigheid doen;

41. Pośle Syn człowieczy Anioły swoje, a oni zbiorą z królestwa jego wszystkie zgorszenia, i te, którzy nieprawość czynią;

41. Az embernek Fia elküldi az ő angyalait, és az ő országából [15†] összegyűjtik a botránkozásokat mind, és azokat is, a kik gonoszságot cselekesznek,

41 пошлет Сын Человеческий Ангелов Своих, и соберут из Царства Его все соблазны и делающих беззаконие,

41. Пошле Син чоловічий ангели свої, й позбирають вони з царства Його все, що блазнить, і всїх, що роблять беззаконнє,

42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

42 ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä on itku ja hammasten kiristys.

42. Ja heittävät heidät tuliseen pätsiin: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

42. Ja heittäwät heidän cuumaan pädzijn siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

42. Ja heitteuet heiden cwman wgnijn/ Sielle pite oleman idku/ ia hambain kiristus. (Ja heittäwät heidän kuumaan uuniin/ Siellä pitää oleman itku/ ja hampain kiristys.)

42. καὶ βαλοῦσιν αὐτοὺς εἰς τὴν κάμινον τοῦ πυρός· ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων.

42. και βαλουσιν αυτους εις την καμινον του πυρος εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων 42. kai βaloυsin aυtoυs eis ten kaminon toυ pυros ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton

42 and will be casting them into the furnace of fire– the weeping and the gnashing of teeth will be there.

42. And shall cast them into a furnace of fire: there shall be wailing and gnashing of teeth.

42. Og de skulle kaste dem i Ild-ovnen; der skal være Graad og Tænders Gnidsel.

42. Och skola kasta dem uti en brinnande ugn; der skall vara gråt och tandagnisslan.

42. Ja peawad neid tullise ahjo heitma; seäl peab ollema ullumiñe ja ham̃aste kirristaminne.

42. ir įmes juos į ugnies krosnį. Ten bus verksmas ir dantų griežimas.

42. und werden sie in den Feuerofen werfen; da wird sein Heulen und Zähneklappen.

42. Et ils les jetteront dans la fournaise ardente: là seront les pleurs et les grincements de dents.

42. Y los echarán en el horno de fuego: allí será el lloro, y el crugir de dientes.

42 En zullen dezelve in den vurigen oven werpen; daar zal wening zijn en knersing der tanden.

42. I wrzucą je w piec ognisty, tam będzie płacz i zgrzytanie zębów.

42. És bevetik őket a tüzes kemenczébe: ott [16†] lészen sírás és fogcsikorgatás.

42 и ввергнут их в печь огненную; там будет плач и скрежет зубов;

42. та й повкидають їх ув огняну піч: там буде плач і скреготаннє зубів.

43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.

43 Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat (kuulla), hän kuulkoon!

43. Silloin pitää vanhurskaat kiiltämän niinkuin aurinko isänsä valtakunnassa. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan!

43. Silloin pitä wanhurscat kijldämän nijncuin Auringo heidän Isäns waldacunnas. Jolla on corwat cuulla hän cuulcan.

43. Silloin pite ne wanhurskat kijltemen/ ninquin Auringo heiden Isens Waldakunnas. Jolla on coruat cwlla hen cwlkan. (Silloin pitää ne wanhurskaat kiiltämän/ niinkuin aurinko heidän Isänsä waltakunnassa. Jolla on korwat kuulla hän kuulkaan.)

43. Τότε οἱ δίκαιοι ἐκλάμψουσιν ὡς ὁ ἥλιος ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ πατρὸς αὐτῶν. ὁ ἔχων ὦτα ἀκούειν ἀκουέτω.

43. τοτε οι δικαιοι εκλαμψουσιν ως ο ηλιος εν τη βασιλεια του πατρος αυτων ο εχων ωτα ακουειν ακουετω 43. tote oi dikaioi eklampsoυsin os o elios en te βasileia toυ patros aυton o echon ota akoυein akoυeto

43 Then the righteous will be shining out like the sun in the kingdom of their Father. He who has ears to hear, let him hear.

43. Then shall the righteous shine forth as the sun in the kingdom of their Father. Who hath ears to hear, let him hear.

43. Da skulle de Retfærdige skinne som Solen i deres Faders Rige. Hvo som har Øren at høre med, han høre.

43. Då skola de rättfärdige skina såsom solen i deras faders rike. Hvilken öron hafver till att höra, han höre.

43. Siis peawad, kes öiged, paistma kui päike om̃a Issa kuñingrikis. Kel körwad on kuulda, se kuulgo.

43. Tada teisieji spindės kaip saulė savo Tėvo karalystėje. Kas turi ausis klausyti­teklauso!’‘

43. Dann werden die Gerechten leuchten wie die Sonne in ihres Vaters Reich. Wer Ohren hat zu hören, der höre!

43. Alors les justes luiront comme le soleil dans le royaume de leur Père. Que celui qui a des oreilles pour entendre, entende.

43. Entónces los justos resplandecerán, como el sol, en el reino de su Padre. El que tiene oidos para oir, oiga.

43 Dan zullen de rechtvaardigen blinken, gelijk de zon, in het Koninkrijk huns Vaders. Die oren heeft om te horen, die hore.

43. Tedy sprawiedliwi lśnić się będą jako słoóce w królestwie Ojca swego. Kto ma uszy ku słuchaniu, niechaj słucha.

43. Akkor [17†] az igazak fénylenek, mint a nap, az ő Atyjoknak országában. A kinek van füle a hallásra, hallja.

43 тогда праведники воссияют, как солнце, в Царстве Отца их. Кто имеет уши слышать, да слышит!

43. Тодї праведні сияти муть, як сонце в царстві Отця свого. Хто має уші слухати, нехай слухає.

44 Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon.

44 (Vielä) taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki. Ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaiken, mitä hänellä oli ja osti sen pellon.

44. Taas on taivaan valtakunta tavaran vertainen, joka on peltoon kätketty, jonka ihminen löysi, ja kätki sen: ja ilon tähden, mikä hänellä siitä oli, meni hän pois ja myi kaikki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.

44. Taas on Taiwan waldacunda tawaran wertainen joca on peldoon kätketty jonga ihminen löysi ja kätki sen: ja ilon tähden cuin hänellä sijtä oli meni hän pois ja myi caicki mitä hänellä oli ja osti sen pellon.

44. Taas on Taiuaan waldakunda * Ardohaudhan wertainen/ ioca on Pellos kätketty/ ionga Inhiminen leusi/ ia kätki sen. Ja ilon tähden/ quin henelle sijte oli/ meni hen pois/ ia myi caiki mite henelle oli/ ia osti sen pellon. (Taas on taiwaan waltakunta arwohaudan wertainen/ joka on pellossa kätketty/ jonka ihminen löysi/ ja kätki sen. Ja ilon tähden/ kuin hänelle siitä oli/ meni hän pois/ ja myi kaikki mitä hänellä oli/ ja osti sen pellon.)

44. Πάλιν ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν θησαυρῷ κεκρυμμένῳ ἐν τῷ ἀγρῷ, ὃν εὑρὼν ἄνθρωπος ἔκρυψε, καὶ ἀπὸ τῆς χαρᾶς αὐτοῦ ὑπάγει καὶ πάντα ὅσα ἔχει πωλεῖ καὶ ἀγοράζει τὸν ἀγρὸν ἐκεῖνον.

44. παλιν ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων θησαυρω κεκρυμμενω εν τω αγρω ον ευρων ανθρωπος εκρυψεν και απο της χαρας αυτου υπαγει και παντα οσα εχει πωλει και αγοραζει τον αγρον εκεινον 44. palin omoia estin e βasileia ton oυranon thesaυro kekrυmmeno en to agro on eυron anthropos ekrυpsen kai apo tes charas aυtoυ υpagei kai panta osa echei polei kai agorazei ton agron ekeinon

44 Again, the kingdom of the heavens is similar to a treasure that has been hidden in the field; which a man found and hid, and he goes and sells all (his) things from his joy, as many things as he has and buys that field.

44. Again, the kingdom of heaven is like unto treasure hid in a field; the which when a man hath found, he hideth, and for joy thereof goeth and selleth all that he hath, and buyeth that field.

44. Atter lignes Himmerigets Rige ved et liggendefæ, skjult i en Ager, hvilket et Menneske fandt og skjulte, og gik hen af Glæde derover og solgte alt det, han havde og kjøbte den Ager.

44. Åter är himmelriket likt enom skatt, som fördold var uti en åker, hvilken en man fann, och fördolde honom; och af rätto glädje, som han hafver deraf, går han bort, och säljer allt det han hafver, och köper den åkren.

44. Ta on taewariik ühhe warrandusse sarnane, mis pöllo peäle auko mahha pandud, mis üks innimenne leidis ja sallaja piddas, ja läks seält ärra römus selle pärrast, ja müüs ärra keik, mis temmal olli, ja ostis se pöllo.

44. ‘‘Dangaus karalystė yra kaip dirvoje paslėptas lobis. Atradęs jį, žmogus tai nuslepia; iš to džiaugsmo eina, parduoda visa, ką turi, ir perka tą dirvą.

44. Abermals ist gleich das Himmelreich einem verborgenem Schatz im Acker, welchen ein Mensch fand und verbarg ihn und ging hin vor Freuden über denselben und verkaufte alles, was er hatte, und kaufte den Acker.

44. Le royaume des cieux est encore semblable à un trésor caché dans un champ, qu'un homme a trouvé et qu'il cache; et dans sa joie, il s'en va et vend tout ce qu'il a, et achète ce champ-là.

44. También el reino de los cielos es semejante al tesoro escondido en un campo, el cual hallado, el hombre lo encubre; y de gozo de él, va, y vende todo lo que tiene, y compra aquel campo.

44 Wederom is het Koninkrijk der hemelen gelijk aan een schat, in den akker verborgen, welken een mens gevonden hebbende, verborg dien, en van blijdschap over denzelven, gaat hij heen, en verkoopt al wat hij heeft, en koopt dienzelven akker.

44. Zasię podobne jest królestwo niebieskie skarbowi skrytemu w roli, który znalazłszy człowiek skrył, i od radości, którą miał z niego, odchodzi, i wszystko, co ma, sprzedaje, i kupuje onę rolę.

44. Ismét hasonlatos a mennyeknek országa a szántóföldben elrejtett kincshez, a melyet megtalálván az ember, elrejté azt; és a felett való örömében elmegy és [18†] eladván mindenét a mije van, megveszi azt a szántóföldet.

44 Еще подобно Царство Небесное сокровищу, скрытому на поле, которое, найдя, человек утаил, и от радости о нем идет и продает все, что имеет, и покупает поле то.

44. Знов, царство небесне подібне скарбу, закопаному на ниві: що, знайшовши його чоловік, приховав, і, радїючи, йде та й продає все, що має, та й купує ту ниву.

45 Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä,

45 Vielä taivasten valtakunta on kauppiaan kaltainen, joka etsi kauniita helmiä.

45. Taas on taivaan valtakunta kauppamiehen vertainen, joka etsi hyviä päärlyjä.

45. Taas on Taiwan waldacunda cauppamiehen wertainen joca edzei hywiä Pärlyjä.

45. Taas on Taiuaan Waldakunda Caupamiehen wertainen/ ioca hyui Perlye etzei/ (Taas on taiwaan waltakunta kauppamiehen wertainen/ joka hywää päärlyä etsi/)

45. Πάλιν ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ ἐμπόρῳ ζητοῦντι καλοὺς μαργαρίτας·

45. παλιν ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω εμπορω ζητουντι καλους μαργαριτας 45. palin omoia estin e βasileia ton oυranon anthropo emporo zetoυnti kaloυs margaritas

45 Again, the kingdom of the heavens is similar to a man, (who is) a merchant, seeking beautiful pearls;

45. Again, the kingdom of heaven is like unto a merchant man, seeking goodly pearls:

45. Atter lignes Himmeriges Rige ved en Kjøbmand, som søgte efter gode Perler;

45. Åter är himmelriket likt enom köpman, som sökte efter goda perlor.

45. Ta on taewariik ühhe kaupmehhe sarnane, kes häid perlid otsis.

45. Vėl su dangaus karalyste yra kaip su pirkliu, ieškančiu gerų perlų.

45. Abermals ist gleich das Himmelreich einem Kaufmann, der gute Perlen suchte.

45. Le royaume des cieux est encore semblable à un marchand qui cherche de belles perles,

45. Asimismo el reino de los cielos es semejante a un hombre tratante, que busca buenas perlas:

45 Wederom is het Koninkrijk der hemelen gelijk aan een koopman, die schone paarlen zoekt;

45. Zasię podobne jest królestwo niebieskie człowiekowi kupcowi, szukającemu pięknych pereł;

45. Ismét hasonlatos a mennyeknek országa a kereskedőhöz, a ki igazgyöngyöket keres;

45 Еще подобно Царство Небесное купцу, ищущему хорошихжемчужин,

45. Знов, царство небесне подібне чоловікові купцеві, що шукає добрих перел;

46 ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.

46 Löydettyään yhden kallisarvoisen helmen, hän meni ja myi kaiken mitä hänellä oli, ja osti sen.

46. Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn, meni hän pois, myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.

46. Ja cuin hän löysi callin Pärlyn meni hän pois ja myi caicki mitä hänellä oli ja osti sen.

46. Ja quin hen leusi yhden callijn Perlyn/ meni hen pois/ ia myi caiki mite henelle oli/ ia osti sen. (Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn/ meni hän pois/ ja myi kaikki mitä hänellä oli/ ja osti sen.)

46. ὃς εὑρὼν ἕνα πολύτιμον μαργαρίτην ἀπελθὼν πέπρακε πάντα ὅσα εἶχε καὶ ἠγόρασεν αὐτόν.

46. ος ευρων ενα πολυτιμον μαργαριτην απελθων πεπρακεν παντα οσα ειχεν και ηγορασεν αυτον 46. os eυron ena polυtimon margariten apelthon pepraken panta osa eichen kai egorasen aυton

46 who found one (very) precious pearl, went and sold* all (his) things, as many things as he had, and bought it.

46. Who, when he had found one pearl of great price, went and sold all that he had, and bought it.

46. hvilken, der han fandt en meget kostelig Perle, gik hen og solgte alt det, han havde, og købte samme.

46. Och när han hade funnit ena kosteliga perlo, gick han bort, och sålde allt det han ägde, och köpte henne.

46. Kui tem̃a ühhe kalli perli leidis, läks tem̃a ja müüs keik, mis temmal olli, ja ostis sesam̃a.

46. Atradęs vieną brangų perlą, jis eina, parduoda visa, ką turi, ir nusiperka jį’‘.

46. Und da er eine köstliche Perle fand, ging er hin und verkaufte alles, was er hatte, und kaufte sie.

46. Et qui, ayant trouvé une perle de grand prix, s'en est allé et a vendu tout ce qu'il avait, et l'a achetée.

46. Que hallando una preciosa perla, fué, y vendió todo lo que tenía, y la compró.

46 Dewelke, hebbende een parel van grote waarde gevonden, ging heen en verkocht al wat hij had, en kocht dezelve.

46. Który znalazłszy jednę perłę bardzo drogą, odszedł, i posprzedawał wszystko, co miał, i kupił ją.

46. A ki találván egy drágagyöngyre, [19†] elméne, és mindenét eladván a mije volt, megvevé azt.

46 который, найдя одну драгоценную жемчужину, пошел и продал все, что имел, и купил ее.

46. і знайшовши він одну перлу дорогоцїнну, пійшов та й продав усе, що мав, та й купив її.

47 Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja.

47 Vielä taivasten valtakunta on mereen heitetyn nuotan kaltainen, joka kokosi kaikenlaisia kaloja.

47. Taas on taivaan valtakunta verkon vertainen, joka on mereen heitetty, ja kaikenlaisia kokosi.

47. TAas on Taiwan waldacunda wercon wertainen /joca on mereen heitetty cocoman caickinaisia caloja cosca se täyten tuli.

47. Taas on Taiuaan Waldakunda Nootan wertainen/ ioca on mereen heitetty/ cocoman caikinaisi caloia/ Coska se sis teuten tuli/ (Taas on taiwaan waltakunta nuotan wertainen/ joka on mereen heitetty/ kokoaman kaikkinaisia kaloja/ Koska se siis täyteen tuli/)

47. Πάλιν ὁμοία ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν σαγήνῃ βληθείσῃ εἰς τὴν θάλασσαν καὶ ἐκ παντὸς γένους συναγαγούσῃ·

47. παλιν ομοια εστιν η βασιλεια των ουρανων σαγηνη βληθειση εις την θαλασσαν και εκ παντος γενους συναγαγουση 47. palin omoia estin e βasileia ton oυranon sagene βletheise eis ten thalassan kai ek pantos genoυs sυnagagoυse

47 Again, the kingdom of the heavens is similar to a dragnet, that was cast into the sea and gathered (fish) of every variety;

47. Again, the kingdom of heaven is like unto a net, that was cast into the sea, and gathered of every kind:

47. Atter er Himmerigets Rige ligt en Vod, som kastes i Havet, og som samler af alle slags Fisk.

47. Åter är himmelriket likt ene not, som kastades i hafvet, och församlade allahanda fiskar.

47. Ta on taewariik ühhe noda sarnane, mis merresse wissatakse, ja keige suggu kallo kokkoweab.

47. ‘‘Ir vėl su dangaus karalyste yra kaip su jūron metamu tinklu, užgriebiančiu įvairiausių žuvų.

47. Abermals ist gleich das Himmelreich einem Netze, das ins Meer geworfen ist, womit man allerlei Gattung fängt.

47. Le royaume des cieux est encore semblable à un filet qui, étant jeté dans la mer, ramasse toutes sortes de choses.

47. También el reino de los cielos es semejante a una red, que echada en la mar, coge de todas suertes:

47 Wederom is het Koninkrijk der hemelen gelijk aan een net, geworpen in de zee, en dat allerlei soorten van vissen samenbrengt;

47. Zasię podobne jest królestwo niebieskie niewodowi zapuszczonemu w morze, i ryby wszelkiego rodzaju zagarniającemu.

47. Szintén hasonlatos a mennyeknek országa a tengerbe vetett gyalomhoz, a mely mindenféle [20†] fajtát összefogott;

47 Еще подобно Царство Небесное неводу, закинутому в море и захватившему рыб всякого рода,

47. Знов, царство небесне подібне неводові, що закинуто в море, й що зайняв усячини;

48 Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois.

48 Kun se tuli täyteen, he vetivät sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he heittivät pois.

48. Kuin se täyteen tuli, vetivät he sen rannalle, ja istuivat ja eroittivat hyvät astioihinsa, mutta mädänneet he heittivät pois.