16 luku

Jeesus nuhtelee fariseuksia, jotka pyytävät häneltä merkkiä taivaasta 1 – 4, ja varoittaa opetuslapsiaan fariseusten hapatuksesta 5 – 12 Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, Jumalan Pojaksi 13 – 20 Jeesus ilmoittaa tulevan kärsimyksensä 21 – 23 ja puhuu seuraajiensa itsensäkieltämisestä ja tulemuksestaan 24 – 28. (V. – 12 vert. Mark. 8:10 – 21.)

1 Ja fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luoksensa ja kiusasivat häntä pyytäen häntä näyttämään heille merkin taivaasta.

1 Fariseukset ja saddukeukset tulivat Jeesuksen luo ja kiusaten pyysivät Häntä näyttämään heille merkin taivaasta.

1. Niin tulivat hänen tykönsä Pharisealaiset ja Saddukealaiset ja kiusaten anoivat häneltä, että hän merkin taivaasta osoittais heille.

1. Niin tulit hänen tygöns Phariseuxet ja Saduceuxet ja anoit häneldä kiusaten merckiä Taiwasta.

1. NIn edhesastuit henen tygens ne Phariseuset ia Sadduceuset kiusaten hende/ että hen merkin Taiuasta osotais heille. (Niin edesastuit hänen tykönsä ne phariseukset ja saddukeukset kiusaten häntä/ että hän merkin taiwaasta osottaisi heille.)

1. Καὶ προσελθόντες οἱ Φαρισαῖοι καὶ Σαδδουκαῖοι πειράζοντες ἐπηρώτησαν αὐτὸν σημεῖον ἐκ τοῦ οὐρανοῦ ἐπιδεῖξαι αὐτοῖς.

1. και προσελθοντες οι φαρισαιοι και σαδδουκαιοι πειραζοντες επηρωτησαν αυτον σημειον εκ του ουρανου επιδειξαι αυτοις 1. kai proselthontes oi farisaioi kai saddoυkaioi peirazontes eperotesan aυton semeion ek toυ oυranoυ epideiksai aυtois

1 And the Pharisees and Sadducees came near, testing (him, and) asked him to show them a sign from heaven.

1. The Pharisees also with the Sadducees came, and tempting desired him that he would shew them a sign from heaven.

1. Og Pharisæerne og Sadducæerne gik frem, fristede ham og begjerede, at han vilde vise dem et Tegn af Himmelen.

1. Då stego de Phariseer och Sadduceer fram, och frestade honom, begärandes att han ville låta dem se tecken af himmelen.

1. Siis tullid Wariserid ja Sadduserid temma jure, need kiusasid tedda ja küssisid temmalt, et temma neile imme-tähte taewast piddi näitma.

1. Atėjo fariziejų ir sadukiejų ir mėgindami prašė Jį parodyti jiems ženklą iš dangaus.

1. Da traten die Pharisäer und Sadduzäer zu ihm; die versuchten ihn und forderten, daß er sie ein Zeichen vom Himmel sehen ließe.

1. Alors des pharisiens et des sadducéens vinrent à lui, et lui demandèrent en le tentant, qu'il leur fît voir quelque miracle du ciel.

1. Y LLEGÁNDOSE los Fariseos y los Saduceos, tentando, le pedían que les mostrase señal del cielo.

1 En de Farizeen en Sadduceen tot Hem gekomen zijnde, en Hem verzoekende, begeerden van Hem, dat Hij hun een teken uit den hemel zou tonen.

1. A przystąpiwszy Faryzeuszowie i Saduceuszowie, kusząc prosili go, aby im znamię z nieba ukazał.

1. És hozzá menvén a farizeusok és sadduczeusok, kisértvén, kérék őt, hogy mutasson nékik [1†] mennyei jelt.

1 И приступили фарисеи и саддукеи и, искушая Его, просили показать им знамение с неба.

1. Поприходили також Фарисеї та Садукеї й, спокушуючи Його, бажали від Него, щоб показав їм ознаку з неба.

2 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Kun ilta tulee, sanotte te: 'Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa',

2 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Illan tultua sanotte: Selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa

2. Niin hän vastasi ja sanoi heille: kuin ehtoo tulee, niin te sanotte: seijes tulee; sillä taivas ruskottaa,

2. Nijn hän wastais ja sanoi heille: ehtolla te sanotta: seijes tule: sillä Taiwas ruscotta.

2. Nin hen wastasi ia sanoi heille/ Echtolla te sanotta/ Seijes ilma tulepi/ sille että Taiuas ruskotta. (Niin hän wastasi ja sanoi heille/ Ehtoolla te sanotte/ Selkeä ilma tuleepi/ sillä että taiwas ruskottaa.)

2. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Ὀψίας γενομένης λέγετε· εὐδία· πυρράζει γὰρ ὁ οὐρανός·

2. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις οψιας γενομενης λεγετε ευδια πυρραζει γαρ ο ουρανος 2. o de apokritheis eipen aυtois opsias genomenes legete eυdia pυrrazei gar o oυranos

2 But having answered, he said to them, (After) it becomes evening, you° say, (It) will be fair-weather; for* the heaven is red.

2. He answered and said unto them, When it is evening, ye say, It will be fair weather: for the sky is red.

2. Men han svarede og sagde til dem: om Aftenen sige I: det bliver en skjøn Dag, thi Himmelen er rød;

2. Men han svarade, och sade till dem: Om aftonen sägen I: Det blifver klart väder; förty himmelen är röd;

2. Agga temma kostis ja ütles neile: Kui öhto saab, ütlete teie: Meile tulleb hea ilm, sest taewas punnab.

2. Jis jiems atsakė: ‘‘Atėjus vakarui, jūs sakote: ‘Bus giedra, nes dangus raudonas’,

2. Aber er antwortete und sprach: Des Abends sprecht ihr: Es wird ein schöner Tag werden, denn der Himmel ist rot;

2. Mais il leur répondit: Il fera beau temps, car le ciel est rouge.

2. Mas él respondiendo, les dijo: Cuando es la tarde del día, decís: Buen tiempo hará; porque el cielo tiene arreboles.

2 Maar Hij antwoordde, en zeide tot hen: Als het avond geworden is, zegt gij: Schoon weder; want de hemel is rood;

2. A on odpowiadając, rzekł im: Gdy bywa wieczór, mówicie: Pogoda będzie; bo się niebo czerwieni.

2. Ő pedig felelvén, monda [2†] nékik: Mikor estveledik, azt mondjátok: Szép idő lesz; mert veres az ég.

2 Он же сказал им в ответ: вечером вы говорите: будет ведро, потому что небо красно;

2. Він же, озвавшись, рече їм: Як настане вечір, ви говорите: Погода, бо червонїє небо.

3 ja aamulla: 'Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä'. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa.

3 ja aamulla: Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa synkkänä. (Tekopyhät,) taivaan muodon osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa.

3. Ja huomeneltain: tänäpänä tulee kova ilma; sillä taivas ruskottaa ja on valju. Te ulkokullatut! te taidatte taivaan muodon tuomita, mutta aikain merkkejä ette taida tuomita?

3. Ja huomeneltain tänäpän tule cowa ilma: sillä Taiwas ruscotta ja on pimiä. Te wieckat Te taidatte Taiwan muodon duomita ettäkö te taida myös tämän ajan merckiä duomita?

3. Ja homeneltain/ Tenepene tule coua ilma/ Sille että Taiuas ruskotta/ ia on pytere. Te wlcocullatut/ Te taidhat Taiuan moodhon domita/ Ettekö te taidha mös tämen aigan * merkie domita? (Ja huomeneltain/ Tänäpänä tulee kowa ilma/ Sillä että taiwas ruskottaa/ ja on pytere. (pimiä) Te ulkokullatut/ Te taidat taiwaan muodon tuomita/ Ettekö te taida myös tämän ajan merkkiä tuomita?)

3. καὶ πρωΐ· σήμερον χειμών· πυρράζει γὰρ στυγνάζων ὁ οὐρανός· ὑποκριταί, τὸ μὲν πρόσωπον τοῦ οὐρανοῦ γινώσκετε διακρίνειν, τὰ δὲ σημεῖα τῶν καιρῶν οὐ δύνασθε γνῶναι;

3. και πρωι σημερον χειμων πυρραζει γαρ στυγναζων ο ουρανος υποκριται το μεν προσωπον του ουρανου γινωσκετε διακρινειν τα δε σημεια των καιρων ου δυνασθε 3. kai proi semeron cheimon pυrrazei gar stυgnazon o oυranos υpokritai to men prosopon toυ oυranoυ ginoskete diakrinein ta de semeia ton kairon oυ dυnasthe

3 And in the morning, (There) will be a storm today; for* the heaven is red and dismal. Hypocrites! You° indeed know how to discern the face of the heaven, but you° are not able (to discern) the signs of the times.

3. And in the morning, It will be foul weather to day: for the sky is red and lowring. O ye hypocrites, ye can discern the face of the sky; but can ye not discern the signs of the times?

3. og om Morgenen: det bliver Storm i Dag, thi Himmelen er rød og mørk. I Øienskalke! om Himmelens Skikkelse vide I at dømme, men om Tidernes Tegn kunne I ikke.

3. Och om morgonen: Det blifver oväder i dag; ty himmelen är röd och olustig. I skrymtare, om himmelens skepelse kunnen I döma; kunnen I ock icke döma om tidsens tecken?

3. Ja hom̃iko ütlete teie : Tänna tulleb meile kurri ilm, sest taewas punnab ja on pilwes. Teie sallalikkud, kül teie taewa näggo moistate arwata; eks siis teie ei woi ka nende aegade tähtä arwata?

3. ir rytmetį: ‘Šiandien bus lietaus, nes rausta apsiniaukęs dangus’. Veidmainiai! Jūs mokate atpažinti dangaus veidą, o laiko ženklų­ ne.

3. und des Morgens sprecht ihr: Es wird heute Ungewitter sein, denn der Himmel ist rot und trübe. Ihr Heuchler! über des Himmels Gestalt könnt ihr urteilen; könnt ihr denn nicht auch über die Zeichen dieser Zeit urteilen?

3. Et le matin: Il y aura aujourd'hui de l'orage, car le ciel est sombre et rouge. Hypocrites! vous savez bien discerner l'apparence du ciel, et vous ne pouvez pas discerner les signes des temps!

3. Y a la mañana: Hoy habrá tempestad; porque tiene arreboles el cielo triste. Hipócritas, que sabéis hacer diferencia en la faz del cielo; ¿y en las señales de los tiempos no podéis?

3 En des morgens: Heden onweder; want de hemel is droevig rood. Gij geveinsden! het aanschijn des hemels weet gij wel te onderscheiden, en kunt gij de tekenen der tijden niet onderscheiden?

3. A rano: Dziś będzie niepogoda; albowiem się niebo pochmurne czerwieni. Obłudnicy! postawę nieba rozsądzić umiecie, a znamion tych czasów nie możecie.

3. Reggel pedig: Ma zivatar lesz; mert az ég borús és veres. Képmutatók, az ég ábrázatját meg tudjátok ítélni, az idők jeleit [3†] pedig nem tudjátok?

3 и поутру: сегодня ненастье, потому что небо багрово. Лицемеры! различать лице неба вы умеете, а знамений времен не можете.

3. А вранцї: Сьогоднї непогідь, бо небо червонїє та хмарить ся. Лицеміри, лице неба вмієте познавати, а ознак часу не можете?

4 Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki." Ja hän jätti heidät ja meni pois.

4 Paha ja avion rikkova sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta merkkiä, paitsi (profeetta) Joonan merkki." Ja Hän jätti heidät ja meni pois.

4. Tämä häijy ja huorintekijä sukukunta etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki. Ja hän jätti heidät, ja meni pois.

4. Tämä häijy ja huorintekiä sucucunda edzi merckiä ja ei hänelle anneta muuta merckiä waan Jonan Prophetan mercki ja hän jätti heidän ja meni pois.

4. Teme heijw ia hooralinen sucukunda etzipi merki/ ia ei anneta henelle merkie/ wan Jonan Prophetan merki. Ja hen ietti heiden/ ia poismeni. (Tämä häijy ja huorallinen sukukunta etsiipi merkkiä/ ja ei anneta hänelle merkkiä/ waan Jonan prophetan merkki. Ja hän jätti heidän/ ja pois meni.)

4. γενεὰ πονηρὰ καὶ μοιχαλὶς σημεῖον ἐπιζητεῖ, καὶ σημεῖον οὐ δοθήσεται αὐτῇ εἰ μὴ τὸ σημεῖον Ἰωνᾶ τοῦ προφήτου. καὶ καταλιπὼν αὐτοὺς ἀπῆλθεν.

4. γενεα πονηρα και μοιχαλις σημειον επιζητει και σημειον ου δοθησεται αυτη ει μη το σημειον ιωνα του προφητου και καταλιπων αυτους απηλθεν 4. genea ponera kai moichalis semeion epizetei kai semeion oυ dothesetai aυte ei me to semeion iona toυ profetoυ kai katalipon aυtoυs apelthen

4 An evil and adulterous generation is seeking after a sign, and no sign will be given to it, except the sign of Jonah the prophet. And he left them and went away.

4. A wicked and adulterous generation seeketh after a sign; and there shall no sign be given unto it, but the sign of the prophet Jonas. And he left them, and departed.

4. Den onde og vanartige Slægt begjerer Tegn, og den skal intet Tegn gives uden Jonas Prophetens Tegn. Og han forlod dem og gik bort.

4. Det vrånga och horiska slägtet söker efter tecken; och tecken skall icke gifvas dem, utan Jone Prophetens tecken. Och så öfvergaf han dem, och gick sin väg.

4. Se kurri ja abbiello ärrarikkuja suggu otsib imme-tähte , ja tem̃ale ei pea tähte antama, kui agga prohweti Jona ¤ täht; ja temma jättis neid mahha, ja läks ärra.

4. Pikta ir svetimaujanti karta ieško ženklo, tačiau jai nebus duota kito ženklo, kaip tik pranašo Jonos ženklas’‘. Ir, palikęs juos, nuėjo šalin.

4. Diese böse und ehebrecherische Art sucht ein Zeichen; und soll ihr kein Zeichen gegeben werden denn das Zeichen des Propheten Jona. Und er ließ sie und ging davon.

4. Une race méchante et adultère demande un miracle; mais on ne lui en accordera aucun autre que celui du prophète Jonas.Et, les laissant, il s'en alla.

4. La generación mala y adulterina demanda señal; mas señal no le será dada, sino la señal de Jonás el profeta. Y dejándoles se fué.

4 Het boos en overspelig geslacht verzoekt een teken; en hun zal geen teken gegeven worden, dan het teken van Jona, den profeet. En hen verlatende, ging Hij weg.

4. Rodzaj zły i cudzołożny znamienia szuka; ale mu znamię nie będzie dane, tylko ono znamię Jonasza proroka. I opuściwszy je, odszedł.

4. E gonosz és parázna nemzetség jelt kíván; [4†] és nem adatik néki jel, hanemha a Jónás prófétának jele. És ott hagyván őket, elméne.

4 Род лукавый и прелюбодейный знамения ищет, и знамение не дастся ему, кроме знамения Ионы пророка. И, оставив их, отошел.

4. Кодло лукаве та перелюбне ознаки шукає; а ознака не дасть ся йому, хиба тільки ознака Йони пророка. І, покинувши їх, пійшов.

5 Kun opetuslapset saapuivat toiselle rannalle, olivat he unhottaneet ottaa leipää mukaansa.

5 Kun *Hänen opetuslapsensa* saapuivat toiselle rannalle, he olivat unohtaneet ottaa leipiä mukaansa.

5. Ja kuin hänen opetuslapsensa olivat tulleet ylitse toiselle rannalle, olivat he unohtaneet ottaa leipiä myötänsä.

5. Ja cosca hänen Opetuslapsens olit tullet ylidze toiselle rannalle: olit he unhottanet otta leipä myötäns.

5. Ja coska henen Opetuslapsens olit tulluuat ylitze toiselle rannalle/ olit he wnochtanuuat leiuet otta mötens. (Ja koska hänen opetuslapsensa olit tulleet ylitse toiselle rannalle/ olit he unohtaneet leiwät ottaa myötänsä.)

5. Καὶ ἐλθόντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ εἰς τὸ πέραν ἐπελάθοντο ἄρτους λαβεῖν.

5. και ελθοντες οι μαθηται αυτου εις το περαν επελαθοντο αρτους λαβειν 5. kai elthontes oi mathetai aυtoυ eis to peran epelathonto artoυs laβein

5 And his disciples came to the (area) beyond-that, and forgot to take bread.

5. And when his disciples were come to the other side, they had forgotten to take bread.

5. Og der hans Disciple fore over til hiin Side, havde de glemt at tage Brød med.

5. Och när hans Lärjungar voro komne utöfver på den andra stranden, hade de förgätit taga bröd med sig.

5. Ja kui temma jüngrid said teile pole äre sanud, ollid nemmad unnustanud leiba ennestega wotmatta.

5. Keldamiesi į kitą ežero pusę, mokiniai buvo užmiršę pasiimti duonos.

5. Und da seine Jünger waren hinübergefahren, hatten sie vergessen, Brot mit sich zu nehmen.

5. Et ses disciples, en passant à l'autre bord, avaient oublié de prendre des pains.

5. Y venidos sus discípulos a la otra parte del lago, se habían olvidado de tomar pan.

5 En als Zijn discipelen op de andere zijde gekomen waren, hadden zij vergeten broden mede te nemen.

5. A gdy się przeprawili uczniowie jego na drugą stronę morza, zapamiętali wziąć chleba.

5. És az ő tanítványai a tulsó partra menvén, elfelejtettek kenyeret vinni magukkal.

5 Переправившись на другую сторону, ученики Его забыли взять хлебов.

5. Та ученики Його, перепливши на той бік, забули взяти хлїба.

6 Ja Jeesus sanoi heille: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta".

6 Jeesus sanoi heille: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."

6. Mutta Jesus sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat teitänne Pharisealaisten ja Saddukealaisten hapatuksesta.

6. Nijn Jesus sanoi heille: cadzocat ja cawahtacat teitän Phariseusten ja Saduceusten hapatuxest.

6. Nin Iesus sanoi heille/ Catzocat ia cauattacat teiden Phariseusten ia Sadduceuste' hapatoxest. (Niin Jesus sanoi heille/ Katsokaat ja kawahtakaat teidän phariseusten ja saddukeusten hapatuksesta.)

6. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Ὁρᾶτε καὶ προσέχετε ἀπὸ τῆς ζύμης τῶν Φαρισαίων καὶ Σαδδουκαίων.

6. ο δε ιησους ειπεν αυτοις ορατε και προσεχετε απο της ζυμης των φαρισαιων και σαδδουκαιων 6. o de iesoυs eipen aυtois orate kai prosechete apo tes zυmes ton farisaion kai saddoυkaion

6 Now Jesus said to them, Behold° and take-heed°, (stay) away from the leaven of the Pharisees and Sadducees!

6. Then Jesus said unto them, Take heed and beware of the leaven of the Pharisees and of the Sadducees.

6. Og Jesus sagde til dem: seer til og tager Eder vare for Pharisæernes og Sadducæernes Suurdeig.

6. Då sade Jesus till dem: Ser till, och förvarer eder för de Phariseers och Sadduceers surdeg.

6. Agga Jesus ütles nende wasto: Katske ja hoidke ennast Wariseride ja Sadduseride happotaigna eest.

6. Jėzus jiems tarė: ‘‘Būkite atidūs ir saugokitės fariziejų bei sadukiejų raugo’‘.

6. Jesus aber sprach zu ihnen: Sehet zu und hütet euch vor dem Sauerteig der Pharisäer und Sadduzäer!

6. Et Jésus leur dit: Gardez-vous avec soin du levain des pharisiens et des sadducéens.

6. Y Jesús les dijo: Mirád, y guardáos de la levadura de los Fariseos, y de los Saduceos.

6 En Jezus zeide tot hen: Ziet toe, en wacht u van den zuurdesem der Farizeen en Sadduceen.

6. I rzekł im Jezus: Patrzcie, a strzeżcie się kwasu Faryzeuszów i Saduceuszów.

6. Jézus pedig monda nékik: Vigyázzatok és őrizkedjetek [5†] a farizeusok és sadduczeusok kovászától.

6 Иисус сказал им: смотрите, берегитесь закваски фарисейской и саддукейской.

6. Ісус же рече до них: Гледїть, остерегайтесь квасу Фарисейського та Садукейського.

7 Niin he puhuivat keskenään sanoen: "Emme ottaneet leipää mukaamme".

7 Niin he päättelivät keskenään sanoen: "Emme ottaneet leipiä mukaamme."

7. Niin he ajattelivat itsellensä, sanoen: se on, ettemme ottaneet leipiä myötämme.

7. Nijn he ajattelit idzelläns sanoden: En me ottanet leipiä cansam.

7. Nin he aiattelit itzellens sanoden/ Emme me leipie ottaneet cansam. (Niin he ajattelit itsellensä sanoen/ Emme me leipiä ottaneet kanssamme.)

7. οἱ δὲ διελογίζοντο ἐν ἑαυτοῖς λέγοντες ὅτι Ἄρτους οὐκ ἐλάβομεν.

7. οι δε διελογιζοντο εν εαυτοις λεγοντες οτι αρτους ουκ ελαβομεν 7. oi de dielogizonto en eaυtois legontes oti artoυs oυk elaβomen

7 Now they were reasoning among themselves, saying, (It is) because we took no bread.

7. And they reasoned among themselves, saying, It is because we have taken no bread.

7. Da tænkte de ved sig selv og sagde: det er, fordi vi ikke toge Brød med.

7. Då tänkte de vid sig sjelfva, och sade: Vi hafve intet bröd tagit med oss.

7. Siis mötlesid nem̃ad isseenneses, ja ütlesid: Seeb se on, et meie ep olle leiba ennestega wotnud?

7. O jie tarpusavy svarstė: ‘‘Tai todėl, kad nepasiėmėme duonos’‘.

7. Da dachten sie bei sich selbst und sprachen: Das wird's sein, daß wir nicht haben Brot mit uns genommen.

7. Sur quoi ils raisonnaient en eux-mêmes, disant: C'est parce que nous n'avons point pris de pains.

7. Y ellos pensaban dentro de sí, diciendo: Esto es porque no tomámos pan.

7 En zij overlegden bij zichzelven, zeggende: Het is omdat wij geen broden mede genomen hebben.

7. A oni rozmawiali między sobą, mówiąc: Nie wzięliśmy chleba.

7. Ők pedig tanakodnak vala maguk között, mondván: Nem hoztunk kenyeret magunkkal.

7 Они же помышляли в себе и говорили: это значит , что хлебов мы не взяли.

7. Вони ж міркували собі, кажучи: Се, що не взяли ми хлїба.

8 Mutta kun Jeesus sen huomasi, sanoi hän: "Te vähäuskoiset, mitä puhutte keskenänne siitä, ettei teillä ole leipää mukananne?

8 Huomattuaan tämän Jeesus sanoi heille: "Vähäuskoiset, miksi ajattelette keskenänne, *ettette ottaneet* leipiä?

8. Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: te vähäuskoiset! mitä te ajattelette keskenänne, ettette leipiä myötänne ottaneet?

8. Cosca Jesus sen ymmärsi sanoi hän heille: te wähä uscoiset mitä te suretta keskenän etet te leipiä cansan ottanet?

8. Quin nyt Iesus sen tunsi/ sanoi hen heille/ Te wehevskoiset/ mite te suretta keskenen etett te leipie ottaneet cansan? (Kuin nyt Jesus sen tunsi/ sanoi hän heille/ Te wähäuskoiset/ mitä te surette keskenään ettet te leipiä ottaneet kanssan?)

8. γνοὺς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Τί διαλογίζεσθε ἐν ἑαυτοῖς, ὀλιγόπιστοι, ὅτι ἄρτους οὐκ ἐλάβετε;

8. γνους δε ο ιησους ειπεν αυτοις τι διαλογιζεσθε εν εαυτοις ολιγοπιστοι οτι αρτους ουκ ελαβετε 8. gnoυs de o iesoυs eipen aυtois ti dialogizesthe en eaυtois oligopistoi oti artoυs oυk elaβete

8 Now Jesus having known it, said to them, You° of small faith, why are you° reasoning among yourselves, because you° took no bread?

8. Which when Jesus perceived, he said unto them, O ye of little faith, why reason ye among yourselves, because ye have brought no bread

8. Men som Jesus det vidste, sagde han til dem: I lidet Troende! hvi tænkte I ved Eder selv derpaa, at I ikke toge Brød med?

8. När Jesus det förnam, sade han till dem: I klentrogne, hvad bekymrar det dock eder, att I icke hafven tagit bröd med eder?

8. Agga kui Jesus sedda moistis, ütles temma nende wasto: Teie nödra-ussulissed, mis teie mötlete isseenneses, et teie ep olle leiba ennestega wotnud?

8. Tai supratęs, Jėzus tarė: ‘‘Mažatikiai! Kodėl svarstote, kad nepasiėmėte duonos?

8. Da das Jesus merkte, sprach er zu ihnen: Ihr Kleingläubigen, was bekümmert ihr euch doch, daß ihr nicht habt Brot mit euch genommen?

8. Et Jésus, l'ayant connu, leur dit: Gens de petite foi, pourquoi raisonnez-vous en vous-mêmes, sur ce que vous n'avez point pris de pains?

8. Y entendiéndolo Jesús, les dijo: ¿Qué pensáis dentro de vosotros, hombres de poca fé, que no tomasteis pan?

8 En Jezus, dat wetende, zeide tot hen: Wat overlegt gij bij uzelven, gij kleingelovigen! dat gij geen broden mede genomen hebt?

8. Co obaczywszy Jezus, rzekł im: O czemże rozmawiacie między sobą, o małowierni, żeście chleba nie wzięli?

8. Jézus pedig megértvén ezt, monda nékik: Mit tanakodtok magatok között óh [6†] kicsinyhitűek, hogy kenyeret nem hoztatok magatokkal?!

8 Уразумев то, Иисус сказал им: что помышляете в себе, маловерные, что хлебов не взяли?

8. Постерігши ж се Ісус, рече до них: Що ви міркуєте собі, маловіри, що хлїба не взяли?

9 Ettekö vielä käsitä? Ja ettekö muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle ja kuinka monta vakallista otitte talteen,

9 Ettekö vielä käsitä, ettekä muista niitä viittä leipää viidelle tuhannelle ja kuinka monta vakallista otitte talteen,

9. Ettekö vielä ymmärrä, taikka ettekö te muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle, ja kuinka monta koria te korjasitte?

9. Ettäkö wielä ymmärrä? taicka ettekö te muista wijttä leipä ja wijttä tuhatta ihmistä ja mittoman coria te corjaisitta?

9. Ettekö wiele ymmerdhe? Taicka eikö te muista nite wijtte leipe/ ia wijtte tuhatta inhemiste/ ia mittoman korgia te ylesotitta? (Ettekö wielä ymmärrä? Taikka eikö te muista niitä wiittä leipää/ ja wiittä tuhatta ihmistä/ ja miten monta koria te ylös otitte)

9. οὔπω νοεῖτε, οὐδὲ μνημονεύετε τοὺς ἄρτους τῶν πεντακισχιλίων καὶ πόσους κοφίνους ἐλάβετε;

9. ουπω νοειτε ουδε μνημονευετε τους πεντε αρτους των πεντακισχιλιων και ποσους κοφινους ελαβετε 9. oυpo noeite oυde mnemoneυete toυs pente artoυs ton pentakischilion kai posoυs kofinoυs elaβete

9 Do you° not yet perceive, nor remember the five loaves of the five thousand, and how-many baskets you° took up?

9. Do ye not yet understand, neither remember the five loaves of the five thousand, and how many baskets ye took up?

9. Forstaae I ikke endnu? komme I ikke heller ihu de fem Brød iblandt de fem Tusinde, og hvor mange Kurve I da toge op?

9. Förstån I icke ännu, eller minnens, om de fem bröd emellan de femtusend män, och huru många korgar I upptogen?

9. Eks teie weel ei tunne? eks teie ei mälleta neid wiis leiba nende wie tuhhande seas, ja mitto korwi täit teie seäl saite?

9. Argi dar nesuprantate? Ar neprisimenate penkių kepalų penkiems tūkstančiams ir kiek pintinių surinkote trupinių?

9. Vernehmet ihr noch nichts? Gedenket ihr nicht an die fünf Brote unter die fünftausend und wie viel Körbe ihr da aufhobt?

9. N'avez-vous point encore d'intelligence, et ne vous souvenez-vous plus des cinq pains des cinq mille hommes, et combien vous en remportâtes de paniers;

9. ¿No entendéis aun, ni os acordáis de los cinco panes entre cinco mil varones, y cuántos esportones tomasteis?

9 Verstaat gij nog niet? en gedenkt gij niet aan de vijf broden der vijf duizend mannen; en hoevele korven gij opnaamt?

9. Jeszczeż nie rozumiecie, ani pamiętacie onych pięciu chlebów, a onych pięciu tysięcy ludzi, i jakoście wiele koszów zebrali?

9. Mégsem értitek-é, nem is emlékeztek-é az [7†] ötezernek öt kenyerére, és hogy hány kosárt töltöttetek meg?

9 Еще ли не понимаете и не помните о пяти хлебах на пять тысяч человек , и сколько коробоввы набрали?

9. Хиба ще не зрозуміли, та й не памятаєте пяти хлїбів пятьом тисячам, і скільки кошів набрали?

10 ettekä niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle ja kuinka monta vasullista otitte talteen?

10 ettekä niitä seitsemää leipää neljälle tuhannelle ja kuinka monta vasullista otitte talteen?

10. Niin myös niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle, ja kuinka monta koria te korjasitte?

10. Nijn mös nijtä seidzendä leipä ja neljä tuhatta ihmistä ja mittoman coria te corjaisitta?

10. Eike mös nite seitzende Leipe/ ia nelie tuhatta Inhimiste/ ia mittoman corghia te ylesotitta? (Eikö myös niitä seitsentä leipää/ ja neljä tuhatta ihmistä/ ja miten monta koria te ylös otitte?)

10. οὐδὲ τοὺς ἑπτὰ ἄρτους τῶν τετρακισχιλίων καὶ πόσας σπυρίδας ἐλάβετε;

10. ουδε τους επτα αρτους των τετρακισχιλιων και ποσας σπυριδας ελαβετε 10. oυde toυs epta artoυs ton tetrakischilion kai posas spυridas elaβete

10 Nor the seven loaves of the four thousand, and how-many baskets you° took up?

10. Neither the seven loaves of the four thousand, and how many baskets ye took up?

10. Ikke heller de syv Brød iblandt de fire Tusinde, hvor mange Kurve I da toge op?

10. Icke heller om de sju bröd emellan de fyratusend män, och huru många korgar I då upptogen?

10. Egga neid seitse leiba nelja tuhhande seas, ja mitto korwi täit teie siis saite?

10. Arba septynių kepalų keturiems tūkstančiams ir kiek pintinių surinkote trupinių?!

10. auch nicht an die sieben Brote unter die viertausend und wie viel Körbe ihr da aufhobt?

10. Ni des sept pains des quatre mille hommes, et combien vous en remportâtes de corbeilles?

10. ¿Ni de los siete panes entre cuatro mil, y cuántas espuertas tomasteis?

10 Noch aan de zeven broden der vier duizend mannen, en hoevele manden gij opnaamt?

10. Ani onych siedmiu chlebów i czterech tysięcy ludzi, a jakoście wiele koszów nazbierali?

10. Sem a [8†] négyezernek hét kenyerére, és hogy hány kosárt töltöttetek meg?

10 ни о семи хлебах на четыре тысячи, и сколько корзин вы набрали?

10. анї семи хлїбів чотирьом тисячам, і скільки кошів набрали?

11 Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä? Vaan kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."

11 Kuinka ette käsitä, etten *sano teille leivästä: varokaa* fariseusten ja saddukeusten hapatusta

11. Kuinka ette ymmärrä, etten minä leivästä teille sitä sanonut, että teidän pitäis kavahtaman teitänne Pharisealaisten ja Saddukealaisten hapatuksesta?

11. Cuinga et te ymmärrä ( etten minä leiwäst teille sitä sanonut että teidän pidäis cawattaman Phariseusten ja Saduceusten hapatuxest? )

11. Quinga sis se tule ettei te ymmerdä (etten mine leiuest teille site sanonut/ ette teiden pideis cauattaman sijte Phariseusten ia Sahduceusten hapatuxest?) (Kuinka siis se tulee ettei te ymmärrä (etten minä leiwästä teille sitä sanonut/ että teidän pitäisi kawahtaman siitä phariseusten ja saddukeusten hapatuksesta?))

11. πῶς οὐ νοεῖτε ὅτι οὐ περὶ ἄρτων εἶπον ὑμῖν προσέχειν ἀπὸ τῆς ζύμης τῶν Φαρισαίων καὶ Σαδδουκαίων;

11. πως ου νοειτε οτι ου περι αρτου ειπον υμιν προσεχειν απο της ζυμης των φαρισαιων και σαδδουκαιων 11. pos oυ noeite oti oυ peri artoυ eipon υmin prosechein apo tes zυmes ton farisaion kai saddoυkaion

11 How is it that you° do not perceive that I did not speak to you° concerning bread, (but) to take-heed, (stay) away from the leaven of the Pharisees and Sadducees?

11. How is it that ye do not understand that I spake it not to you concerning bread, that ye should beware of the leaven of the Pharisees and of the Sadducees?

11. Hvorledes forstaae I da ikke, det ei var om Brød jeg sagde til Eder, at I skulde tage Eder vare for Pharisæernes og Sadducæernes Suurdeig?

11. Huru kommer det då till, att I icke kunnen förstå, att jag icke sade eder om bröd, (då jag sade:) I skolen förvara eder för de Phariseers och Sadduceers surdeg?

11. Kuida ei moista teie siis mitte, et minna leiwast teile ei räginud, kui ma käsksin teid ennast hoida Wariseride ja Sadduseride happotaigna eest.

11. Tad kaip nesuprantate, jog kalbėjau jums ne apie duoną. Fariziejų ir sadukiejų raugo saugokitės!’‘

11. Wie, versteht ihr denn nicht, daß ich euch nicht sage vom Brot, wenn ich sage: Hütet euch vor dem Sauerteig der Pharisäer und Sadduzäer!

11. Comment ne comprenez-vous pas que ce n'est pas au sujet du pain, que je vous ai dit de vous garder du levain des pharisiens et des sadducéens?

11. ¿Cómo? ¿No entendéis que no por el pan os dije, que os guardaséis de la levadura de los Fariseos, y de los Saduceos?

11 Hoe verstaat gij niet, dat Ik u van geen brood gesproken heb, als Ik zeide, dat gij u wachten zoudt van den zuurdesem der Farizeen en Sadduceen.

11. Jakoż nie rozumiecie, żem wam nie o chlebie powiedział, mówiąc: Abyście się strzegli kwasu Faryzeuszów i Saduceuszów?

11. Hogyan nem értitek, hogy nem kenyérről mondtam néktek, hogy őrizkedjetek a farizeusok és sadduczeusok kovászától!?

11 как не разумеете, что не о хлебе сказал Я вам: берегитесь закваски фарисейской и саддукейской?

11. Як се не розумієте, що не про хлїб я казав вам, остерегатись квасу Фарисейського та Садукейського?

12 Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.

12 Silloin he ymmärsivät, ettei Hän käskenyt varomaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.

12. Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt heitä kavahtamaan itsiänsä leivän hapatuksesta, vaan Pharisealaisten ja Saddukealaisten opista.

12. Silloin he ymmärsit ettei hän käskenyt cawatta leiwän hapatuxest mutta Phariseusten ja Saduceusten opetuxest.

12. Silloin he ymmersit/ ettei hen käskenyt cauatta leiuen hapatuxest/ mutta Phariseusten ia Sadduceusten opetuxest. (Silloin he ymmärsit/ ettei hän käskenyt kawahtaa leiwän hapatuksesta/ mutta phariseusten ja saddukeusten opetuksesta.)

12. τότε συνῆκαν ὅτι οὐκ εἶπε προσέχειν ἀπὸ τῆς ζύμης τοῦ ἄρτου, ἀλλ’ ἀπὸ τῆς διδαχῆς τῶν Φαρισαίων καὶ Σαδδουκαίων.

12. τοτε συνηκαν οτι ουκ ειπεν προσεχειν απο της ζυμης του αρτου αλλ απο της διδαχης των φαρισαιων και σαδδουκαιων 12. tote sυnekan oti oυk eipen prosechein apo tes zυmes toυ artoυ all apo tes didaches ton farisaion kai saddoυkaion

12 Then they understood that he did not say to take-heed, (stay) away from the leaven of bread, but (stay) away from the teaching of the Pharisees and Sadducees. {Mar 8:27-30 & Mat 16:13-20 & Luk 9:18-21 Caesarea Philippi.}

12. Then understood they how that he bade them not beware of the leaven of bread, but of the doctrine of the Pharisees and of the Sadducees.

12. Da forstode de, at han havde ikke sagt, at de skulde tage sig vare for Brødets Suurdeig, men for Pharisæernes og Sadducæernes Lærdom.

12. Så förstodo de då, att han hade icke budit dem taga sig vara för bröds surdeg, utan för de Phariseers och Sadduceers lärdom.

12. Siis moistsid nemmad, et temma es olle üttelnud, et nemmad ennast piddid hoidma leiwa happotaigna eest, waid Wariseride ja Sadduseride öppetusse eest.

12. Tada jie suprato, kad Jis liepė saugotis ne duonos raugo, bet fariziejų ir sadukiejų mokslo.

12. Da verstanden sie, daß er nicht gesagt hatte, daß sie sich hüten sollten vor dem Sauerteig des Brots, sondern vor der Lehre der Pharisäer und Sadduzäer.

12. Alors ils comprirent que ce n'était pas du levain du pain, mais de la doctrine des pharisiens et des sadducéens qu'il leur avait dit de se garder.

12. Entónces entendieron que no les había dicho que se guardasen de levadura de pan, sino de la doctrina de los Fariseos, y de los Saduceos.

12 Toen verstonden zij, dat Hij niet gezegd had, dat zij zich wachten zouden van den zuurdesem des broods, maar van de leer der Farizeen en Sadduceen?

12. Tedy zrozumieli, że nie mówił, aby się strzegli kwasu chleba, ale nauki Faryzeuszów i Saduceuszów.

12. Ekkor értették meg, hogy nem arról szólott, hogy a kenyér kovászától, hanem hogy a farizeusok és sadduczeusok tudományától őrizkedjenek.

12 Тогда они поняли, что Он говорил им беречься не закваски хлебной, но учения фарисейского и саддукейского.

12. Тодї зрозуміли, що не казав остерегатись квасу хлїбного, а науки Фарисейської та Садукейської.

13 Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: "Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?"

13 Tultuaan Filippuksen Kesarean alueelle Jeesus kysyi opetuslapsiltaan sanoen: "Kenen ihmiset sanovat (minun,) Ihmisen Pojan olevan?"

13. Mutta kuin Jesus tuli Kesarean maan ääriin, joka kutsutaan Philippuksen, kysyi hän opetuslapsiltansa ja sanoi: kenenkä sanovat ihmiset minun, Ihmisen Pojan, olevan?

13. SIlloin tuli Jesus Cesarean maan äreen joca cudzutan Philippuxen ja kysyi Opetuslapsillens ja sanoi: Kenengä sanowat ihmiset minun ihmisen Pojan olewan?

13. Silloin tuli Iesus Cesarean maan ären/ ioca cutzutan Philippusen/ ia kysyi Opetuslapsillens ia sonoi/ Kenenge sanouat Inhimiset minun Inhimisen Poijan oleuan? (Silloin tuli Jesus Kesarean maan ääreen/ joka kutsutaan Philippuksen/ ja opetuslapsillensa ja sanoi/ Kenenkä sanowat ihmiset minun Ihmisen Pojan olewan?)

13. Ἐλθὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς εἰς τὰ μέρη Καισαρείας τῆς Φιλίππου ἠρώτα τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ λέγων· Τίνα με λέγουσιν οἱ ἄνθρωποι εἶναι τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου;

13. ελθων δε ο ιησους εις τα μερη καισαρειας της φιλιππου ηρωτα τους μαθητας αυτου λεγων τινα με λεγουσιν οι ανθρωποι ειναι τον υιον του ανθρωπου 13. elthon de o iesoυs eis ta mere kaisareias tes filippoυ erota toυs mathetas aυtoυ legon tina me legoυsin oi anthropoi einai ton υion toυ anthropoυ

13 Now (after) Jesus came into the parts of Caesarea Philippi, he asked his disciples, saying, Who do men say the Son of Man is?

13. When Jesus came into the coasts of Caesarea Philippi, he asked his disciples, saying, Whom do men say that I the Son of man am

13. Men der Jesus var kommen i Egnen af Cæsarea Philippe, spurgte han sine Disciple ad og sagde: hvad sige Menneskene mig, Menneskens Søn, at være?

13. Då kom Jesus i den ängden Cesarea Philippi, och frågade sina Lärjungar, och sade: Hvem säger folket mig, menniskones Son, vara?

13. Agga kui Jesus tulli Keisarea Wilippusse liñna raiale, küssis temma omma jüngrittelt, ja ütles: Kedda mind, innimesse Poega, need innimessed ütlewad ollewad?

13. Atėjęs į Pilypo Cezarėjos apylinkes, Jėzus paklausė savo mokinius: ‘‘Kuo žmonės mane, Žmogaus Sūnų, laiko?’‘

13. Da kam Jesus in die Gegend der Stadt Cäsarea Philippi und fragte seine Jünger und sprach: Wer sagen die Leute, daß des Menschen Sohn sei?

13. Et Jésus, étant arrivé dans le territoire de Césarée de Philippe, interrogeait ses disciples, disant: Qui disent les hommes que je suis, moi, le Fils de l'homme?

13. Y viniendo Jesús a las partes de Cesarea de Filipo, preguntó a sus discípulos, diciendo: ¿Quién dicen los hombres que es el Hijo del hombre?

13 Als nu Jezus gekomen was in de delen van Cesarea Filippi, vraagde Hij Zijn discipelen, zeggende: Wie zeggen de mensen, dat Ik, de Zoon des mensen, ben?

13. A gdy przyszedł Jezus w strony Cezaryi Filippowej, pytał uczniów swoich, mówiąc: Kimże mię powiadają być ludzie Syna człowieczego?

13. Mikor pedig Jézus Czézárea Filippi [9†] környékére méne, megkérdé tanítványait, mondván: Engemet, embernek Fiát, kinek mondanak az emberek?

13 Придя же в страны Кесарии Филипповой, Иисус спрашивал учеников Своих: за кого люди почитают Меня,Сына Человеческого?

13. Як же прийшов Ісус у сторони Кесариї Филипової, то питав учеників своїх, глаголючи: За кого мають люде мене, Сина чоловічого?

14 Niin he sanoivat: "Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista".

14 He vastasivat: "Jotkut Johannes Kastajan, mutta toiset Elian, toiset taas Jeremian tai jonkun muun profeetoista."

14. Niin he sanoivat: monikahdat Johannes Kastajan; mutta muutamat Eliaan; muutamat taas Jeremiaan, taikka jonkun prophetaista.

14. Nijn he sanoit: Monicahdat Johannes Castajan: Mutta muutamat Helian: Muutamat taas Jeremian taicka jongun Prophetaista.

14. Nin he sanoit. Monicadhat Johannem castaian. Mutta mutomat Heliam. Mutomat taas Jeremiam/ taicka yhden Prophedade' lugusta. (Niin he sanoit. Monikahdat Johannes Kastajan. Mutta muutamat Elian. Muutamat taas Jeremian/ taikka yhden prophetaiden luwusta.)

14. οἱ δὲ εἶπον· Οἱ μὲν Ἰωάννην τὸν βαπτιστήν, ἄλλοι δὲ Ἠλίαν, ἕτεροι δὲ Ἰερεμίαν ἢ ἕνα τῶν προφητῶν.

14. οι δε ειπον οι μεν ιωαννην τον βαπτιστην αλλοι δε ηλιαν ετεροι δε ιερεμιαν η ενα των προφητων 14. oi de eipon oi men ioannen ton βaptisten alloi de elian eteroi de ieremian e ena ton profeton

14 Now they said, Some (say) John the Immerser*; others, Elijah, and others, Jeremiah or one of the prophets.

14. And they said, Some say that thou art John the Baptist: some, Elias; and others, Jeremias, or one of the prophets.

14. Men de sagde: Nogle sige, at du er Johannes den Døber: men Andre, Elias; men Andre, Jeremias eller een af Propheterne.

14. Då sade de: Somlige Johannem Döparen, somlige Eliam, somlige Jeremiam, eller en af Propheterna.

14. Agga nemmad ütlesid: Monned ütlewad, et sa olled Joañes se ristia; agga teised, Elias, agga teised, Jeremias, ehk üks neist prohwetidest.

14. Jie atsakė: ‘‘Vieni Jonu Krikštytoju, kiti Eliju, kiti Jeremiju ar dar kuriuo iš pranašų’‘.

14. Sie sprachen: Etliche sagen, du seist Johannes der Täufer; die andern, du seist Elia; etliche du seist Jeremia oder der Propheten einer.

14. Et ils répondirent: Les uns disent que tu es Jean-Baptiste; les autres, Élie; et les autres, Jérémie, ou l'un des prophètes.

14. Y ellos dijeron: Unos: Juan el Bautista; y otros: Elías; y otros: Jeremías, o alguno de los profetas.

14 En zij zeiden: Sommigen: Johannes de Doper; en anderen: Elias; en anderen: Jeremia of een van de profeten.

14. A oni rzekli: Jedni Janem Chrzcicielem, a drudzy Elijaszem, insi też Jeremijaszem, albo jednym z proroków.

14. Ők pedig mondának: Némelyek Keresztelő [10†] Jánosnak, mások [11†] Illésnek; némelyek pedig Jeremiásnak, vagy egynek a próféták közül.

14 Они сказали: одни за Иоанна Крестителя, другие за Илию, а иные за Иеремию, или за одного из пророков.

14. Вони ж сказали: Одні за Йоана Хрестителя, другі за Ілию, инші ж за Єремію або одного з пророків.

15 Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"

15 Hän sanoi heille: "Entä kenen te sanotte minun olevan?"

15. Sanoi hän heille: mutta kenenkä te sanotte minun olevan?

15. Sanoi hän heille: mutta kenengä te sanotta minun olewan?

15. Sanoi hen heille/ Mutta kene'ge te sanotta minun oleuan? (Sanoi hän heille/ Mutta kenenkä te sanotte minun olewan?)

15. λέγει αὐτοῖς· Ὑμεῖς δὲ τίνα με λέγετε εἶναι;

15. λεγει αυτοις υμεις δε τινα με λεγετε ειναι 15. legei aυtois υmeis de tina me legete einai

15 He says to them, But who do you° say that I am?

15. He saith unto them, But whom say ye that I am

15. Han siger til dem: men I, hvem sige I mig at være?

15. Sade han till dem: Hvem sägen I mig då vara?

15. Temma ütles nende wasto: Agga kedda teie mind ütlete ollewad?

15. Jis vėl paklausė: ‘‘O kuo jūs mane laikote?’‘

15. Er sprach zu ihnen: Wer sagt denn ihr, daß ich sei?

15. Il leur dit: Et vous, qui dites-vous que je suis?

15. Díceles él: ¿Y vosotros, quién decís que soy?

15 Hij zeide tot hen: Maar gij, wie zegt gij, dat Ik ben?

15. I rzekł im: A wy kim mię być powiadacie?

15. Monda nékik: Ti pedig kinek mondotok engem?

15 Он говорит им: а вы за кого почитаете Меня?

15. Рече до них: Ви ж як кажете? хто я?

16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika".

16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika."

16. Vastasi Simon Pietari ja sanoi: sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.

16. Wastais Simon Petari ja sanoi: sinä olet Christus eläwän Jumalan Poica.

16. Nin wastasi Simon Petari/ ia sanoi/ Sine olet se Christus eläuen Jumalan Poica. (Niin wastasi Simon Petari/ ja sanoi/ Sinä olet se Kristus Eläwän Jumalan Poika.)

16. ἀποκριθεὶς δὲ Σίμων Πέτρος εἶπε· Σὺ εἶ ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ τοῦ ζῶντος.

16. αποκριθεις δε σιμων πετρος ειπεν συ ει ο χριστος ο υιος του θεου του ζωντος 16. apokritheis de simon petros eipen sυ ei o christos o υios toυ theoυ toυ zontos

16 Now Simon Peter answered and said, You are the Christ, the Son of the living God.

16. And Simon Peter answered and said, Thou art the Christ, the Son of the living God.

16. Da svarede Simon Petrus og sagde: du er Christus, den levende Guds Søn?

16. Då svarade Simon Petrus, och sade: Du äst Christus, lefvandes Guds Son.

16. Siis wastas Simon Peetrus, ja ütles: Sinna olled se Kristus se ellawa Jummala Poeg.

16. Tada Simonas Petras atsakė: ‘‘Tu esi Kristus, gyvojo Dievo Sūnus’‘.

16. Da antwortete Simon Petrus und sprach: Du bist Christus, des lebendigen Gottes Sohn!

16. Simon Pierre, prenant la parole, dit: Tu es le Christ, le Fils du Dieu vivant.

16. Y respondiendo Simón Pedro, dijo: Tú eres el Cristo, el Hijo del Dios viviente.

16 En Simon Petrus, antwoordende, zeide: Gij zijt de Christus, de Zoon des levenden Gods.

16. A odpowiadając Szymon Piotr rzekł: Tyś jest Chrystus, on Syn Boga żywego.

16. Simon Péter pedig felelvén, monda: Te [12†] vagy a Krisztus, az élő Istennek Fia.

16 Симон же Петр, отвечая, сказал: Ты - Христос, Сын Бога Живаго.

16. Озвавшись Симон Петр, каже: Ти єси Христос, Син Бога живого.

17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika, sillä liha ja veri eivät ole ilmoittaneet sitä sinulle, vaan minun Isäni joka on taivaissa."

17. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.

17. Ja Jesus wastaten sanoi hänelle: Autuas olet sinä Simon Jonan poica sillä ettei liha eikä weri ilmoittanut sitä sinulle mutta minun Isän joca on Taiwais.

17. Ja Iesus wastaden sanoi henelle/ Autuas olet sine Simon Jonan poica/ sille että liha ia weri ei ilmoittanut sinulle/ mutta minun Isen ioca on Taiuaisa. (Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Autuas olet sinä Simon Jonan poika/ sillä että liha ja weri ei ilmoittanut sinulle/ mutta minun Isäni joka on taiwaissa.)

17. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Μακάριος εἶ, Σίμων Βαριωνᾶ, ὅτι σὰρξ καὶ αἷμα οὐκ ἀπεκάλυψέ σοι, ἀλλ’ ὁ πατήρ μου ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

17. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτω μακαριος ει σιμων βαρ ιωνα οτι σαρξ και αιμα ουκ απεκαλυψεν σοι αλλ ο πατηρ μου ο εν τοις ουρανοις 17. kai apokritheis o iesoυs eipen aυto makarios ei simon βar iona oti sarks kai aima oυk apekalυpsen soi all o pater moυ o en tois oυranois

17 And Jesus answered and said to him, You are fortunate, Simon, Son-of-Jonah, because flesh and blood did not revealed it to you, but my Father, the (one) in the heavens.

17. And Jesus answered and said unto him, Blessed art thou, Simon Barjona: for flesh and blood hath not revealed it unto thee, but my Father which is in heaven.

17. Og Jesus svarede og sagde til ham: salig er du, Simon Jonas' Søn! thi Kjød og Blod har ikke aabenbaret dig det, men min Fader, som er i Himlene.

17. Då svarade Jesus, och sade till honom: Salig äst du, Simon, Jone son; ty kött och blod hafver dig det icke uppenbarat; utan min Fader, som är i himmelen.

17. Ja Jesus wastas ja ütles temmale: Önnis olled sinna, Simon Jona poeg, sest lihha ja werri ep olle sulle sedda mitte teäda annud, waid minno Issa, kes taewas on.

17. Jėzus jam atsakė: ‘‘Palaimintas tu, Simonai, Jonos sūnau, nes ne kūnas ir kraujas tau tai apreiškė, bet mano Tėvas, kuris yra danguje.

17. Und Jesus antwortete und sprach zu ihm: Selig bist du, Simon, Jona's Sohn; denn Fleisch und Blut hat dir das nicht offenbart, sondern mein Vater im Himmel.

17. Et Jésus lui répondit: tu es heureux, Simon, fils de Jona; car ce n'est pas la chair et le sang qui t'ont révélé cela, mais mon Père qui est dans les cieux.

17. Entónces respondiendo Jesús, le dijo: Bienaventurado eres, Simón, hijo de Jonás; porque no te lo reveló carne ni sangre, sino mi Padre que está en los cielos.

17 En Jezus, antwoordende, zeide tot hem: Zalig zijt gij, Simon, Bar-jona! want vlees en bloed heeft u dat niet geopenbaard, maar Mijn Vader, Die in de hemelen is.

17. Tedy odpowiadając Jezus rzekł mu: Błogosławiony jesteś Szymonie, synu Jonaszowy! bo tego ciało i krew nie objawiły tobie, ale Ojciec mój, który jest w niebiesiech.

17. És felelvén Jézus, monda néki: Boldog vagy Simon, Jónának fia, mert nem [13†] test és vér jelentette ezt meg néked, hanem az én mennyei Atyám.

17 Тогда Иисус сказал ему в ответ: блажен ты, Симон, сын Ионин, потому что не плоть и кровь открыли тебе это, но Отец Мой, Сущий на небесах;

17. І озвавшись Ісус, рече до него: Блажен єси, Симоне, сину Йонин, бо тїло й кров не відкрила тобі сього, а Отець мій, що на небі.

18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.

18 Ja minäkin sanon sinulle: sinä olet Pietari*, mutta tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani eivätkä tuonelan portit sitä voita.

18. Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.

18. Mutta minä myös sanon sinulle: sinä olet Petari ja tämän callion päälle tahdon minä raketa minun Seuracundani ja helwetin portit ei pidä händä woittaman.

18. Mutta mine woroin sanon sinulle/ että sine * olet Petari/ ia temen callion päle tahdon mine rakeda minun Seurakundani/ ia heluetin portit ei pide hende ylitzewoittama'. (Mutta minä wuoroin sanon sinulle/ että sinä olet Petari/ ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani/ ja helwetin portit ei pidä häntä ylitse woittaman.)

18. κἀγὼ δέ σοι λέγω ὅτι σὺ εἶ Πέτρος, καὶ ἐπὶ ταύτῃ τῇ πέτρᾳ οἰκοδομήσω μου τὴν ἐκκλησίαν, καὶ πύλαι ᾅδου οὐ κατισχύσουσιν αὐτῆς.

18. καγω δε σοι λεγω οτι συ ει πετρος και επι ταυτη τη πετρα οικοδομησω μου την εκκλησιαν και πυλαι αδου ου κατισχυσουσιν αυτης 18. kago de soi lego oti sυ ei petros kai epi taυte te petra oikodomeso moυ ten ekklesian kai pυlai adoυ oυ katischυsoυsin aυtes

18 But I also say to you, that you are {F} Peter and upon this, {F} the rock, I will be building my congregation* (of believers), and the gates of Hades will not be prevailing (against) her.

18. And I say also unto thee, That thou art Peter, and upon this rock I will build my church; and the gates of hell shall not prevail against it.

18. Men jeg siger dig ogsaa, at du er Petrus, og paa denne klippe vil jeg bygge min Menighed, og Helvedes Porte skulde ikke faae Overhaand over den.

18. Och jag säger dig igen, att du äst Petrus; och uppå detta hälleberget skall jag bygga mina församling; och helvetes portar skola icke varda henne öfvermägtige.

18. Ja minna ütlen sulle ka: Sinna olled Peetrus, ja sesinnatse kaljo peäle tahhan miña ehhitada om̃a koggodust, ja pörgo wärrawad ei pea sedda mitte ärra woitma,

18. Ir Aš tau sakau: tu esi Petras, ir ant šios uolos Aš pastatysiu savo bažnyčią, ir pragaro vartai jos nenugalės.

18. Und ich sage dir auch: Du bist Petrus, und auf diesen Felsen will ich bauen meine Gemeinde, und die Pforten der Hölle sollen sie nicht überwältigen.

18. Et moi, je te dis aussi que tu es Pierre, et que sur cette pierre je bâtirai mon Église, et les portes de l'enfer ne prévaudront point contre elle.

18. Y yo también te digo, que tú eres Pedro; y sobre esta roca edificaré mi iglesia; y las puertas del infierno no prevalecerán contra ella.

18 En Ik zeg u ook, dat gij zijt Petrus, en op deze petra zal Ik Mijn gemeente bouwen, en de poorten der hel zullen dezelve niet overweldigen.

18. A Ja ci też powiadam, żeś ty jest Piotr; a na tej opoce zbuduję kościół mój, a bramy piekielne nie przemogą go:

18. De én is mondom néked, hogy te Péter vagy, és ezen a [14†] kősziklán építem fel az én anyaszentegyházamat, és a pokol kapui sem vesznek rajta diadalmat.

18 и Я говорю тебе: ты - Петр, и на сем камне Я создам Церковь Мою, и врата ада не одолеютее;

18. Скажу ж і я тобі: Що ти єси Петр, і на сьому каменї збудую церкву мою, і ворота пекольні не подужають її.

19 Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa."

19 Sinulle annan taivasten valtakunnan avaimet. Ja minkä sinä sidot maan päällä, on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, on oleva päästetty taivaissa."

19. Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.

19. Ja minä annan sinulle Taiwan waldacunnan awaimet ja caicki cuin sinä maan päällä sidot pitä sidotut oleman Taiwais ja caicki cuin sinä päästät maan päällä ne pitä myös oleman päästetyt Taiwais.

19. Ja mine annan sinulle Taiuan waldakunnan Awaimet/ Ja caiki quin sine maan päle sidhot/ pite sidhottun oleman Taiuaisza/ Ja caiki quin sine pästet maan päle/ ne pite mös pästetyt oleman Taiuaisza. (Ja minä annan sinulle taiwaan waltakunnan awaimet/ Ja kaikki kuin sinä maan päällä sidot/ pitää sidotun oleman taiwaissa/ Ja kaikki kuin sinä päästät maan päällä/ ne pitää myös päästetyt oleman taiwaissa.)

19. καὶ δώσω σοι τὰς κλεῖς τῆς βασιλείας τῶν οὐρανῶν, καὶ ὃ ἐὰν δήσῃς ἐπὶ τῆς γῆς, ἔσται δεδεμένον ἐν τοῖς οὐρανοῖς, καὶ ὃ ἐὰν λύσῃς ἐπὶ τῆς γῆς, ἔσται λελυμένον ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

19. και δωσω σοι τας κλεις της βασιλειας των ουρανων και ο εαν δησης επι της γης εσται δεδεμενον εν τοις ουρανοις και ο εαν λυσης επι της γης εσται λελυμενον εν τοις ουρανοις 19. kai doso soi tas kleis tes βasileias ton oυranon kai o ean deses epi tes ges estai dedemenon en tois oυranois kai o ean lυses epi tes ges estai lelυmenon en tois oυranois

19 I will be giving to you the keys of the kingdom of the heavens, and whatever you bind upon the earth will have (already) been bound in the heavens, and whatever you loose upon the earth will have (already) been loosed in the heavens.

19. And I will give unto thee the keys of the kingdom of heaven: and whatsoever thou shalt bind on earth shall be bound in heaven: and whatsoever thou shalt loose on earth shall be loosed in heaven.

19. Og jeg vil give dig Himmerigets Riges Nøgler, og havd du binder paa Jorden, det skal være bundet i Himlene, og hvad du løser paa Jorden, det skal være løst i Himlene.

19. Och jag skall gifva dig himmelrikets nycklar. Allt det du binder på jordene, det skall vara bundet i himmelen; och allt det du löser på jordene, det skall vara löst i himmelen.

19. Ja minna tahhan sulle taewarigi wotmed anda, ja, mis siña Ma peäl kinniseud, se peab taewas kinniseutud ollema, ja mis ial siña Ma peäl peästad, peab ka taewas peästetud ollema.

19. Tau duosiu dangaus karalystės raktus; ką tu suriši žemėje, bus surišta ir danguje, ir ką tu atriši žemėje, bus atrišta ir danguje’‘.

19. Und ich will dir des Himmelsreichs Schlüssel geben: alles, was du auf Erden binden wirst, soll auch im Himmel gebunden sein, und alles, was du auf Erden lösen wirst, soll auch im Himmel los sein.

19. Et je te donnerai les clefs du royaume des cieux; et tout ce que tu lieras sur la terre sera lié dans les cieux; et tout ce que tu délieras sur la terre sera délié dans les cieux.

19. Y a tí daré las llaves del reino de los cielos; que todo lo que ligares en la tierra, será ligado en los cielos; y todo lo que desatares en la tierra, será desatado en los cielos.

19 En Ik zal u geven de sleutelen van het Koninkrijk der hemelen; en zo wat gij zult binden op de aarde, zal in de hemelen gebonden zijn; en zo wat gij ontbinden zult op de aarde, zal in de hemelen ontbonden zijn.

19. I tobie dam klucze królestwa niebieskiego; a cokolwiek zwiążesz na ziemi, będzie związane i w niebiesiech; a cokolwiek rozwiążesz na ziemi, będzie rozwiązane i w niebiesiech.

19. És néked adom a mennyek országának kulcsait; [15†] és a mit megkötsz a földön, a mennyekben is kötve lészen; és a mit megoldasz a földön, a mennyekben is oldva lészen.

19 и дам тебе ключи Царства Небесного: и что свяжешь на земле, то будет связано на небесах, и что разрешишь на земле, то будет разрешено на небесах.

19. І дам я тобі ключі царства небесного; й що звяжеш на землї, буде звязане на небі; а що розвяжеш на землї, буде розвязане на небі.

20 Silloin hän varoitti vakavasti opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että hän on Kristus.

20 Sitten Hän kielsi opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että Hän on (Jeesus) Kristus.

20. Niin hän haastoi opetuslapsiansa kellenkään sanomasta, että hän oli Jesus Kristus.

20. Nijn hän haasti Opetuslapsians kellengän sanomast että hän oli Jesus Christus.

20. Nin hen haasti Opetuslapsillans kellengen sanomast että hen oli se Iesus Christus. (Niin hän haasti opetuslapsillensa kellenkään sanomasta että hän oli se Jesus Kristus.)

20. τότε διεστείλατο τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ἵνα μηδενὶ εἴπωσιν ὅτι αὐτός ἐστιν Ἰησοῦς ὁ Χριστός.

20. τοτε διεστειλατο τοις μαθηταις αυτου ινα μηδενι ειπωσιν οτι αυτος εστιν ιησους ο χριστος 20. tote diesteilato tois mathetais aυtoυ ina medeni eiposin oti aυtos estin iesoυs o christos

20 Then he ordered the disciples in order that they should speak to no one that he was Jesus, the Christ. {Footnotes: Mat 16:18, these words are different in Greek. Peter translated is a ‘pebble’ and the other word is ‘rock’ as in ‘a massive rock or rock foundation,’ the kind of rock that the wise man built his house on in Mat 7:24-25.}{Mar 8:31-9:1 & Mat 16:21-28 & Luk 9:22-27 Caesarea Philippi.}

20. Then charged he his disciples that they should tell no man that he was Jesus the Christ.

20. Da bød han sine Disciple, at de skulde ingen Sige, at han var Christus.

20. Då böd han sina Lärjungar, att de skulle för ingen säga, att han var Jesus Christus.

20. Siis kelis temma ommad jüngrid, et nemmad ühhelegi ei piddand ütlema, et temma on Jesus se Kristus.)

20. Tada Jis griežtai įsakė savo mokiniams niekam neskelbti, kad Jis yra Jėzus­Kristus.

20. Da verbot er seinen Jüngern, daß sie niemand sagen sollten, daß er, Jesus, der Christus wäre.

20. Alors il défendit à ses disciples de dire à personne que lui, Jésus, fût le Christ.

20. Entónces mandó a sus discípulos que a nadie dijesen que él era Jesús el Cristo.

20 Toen verbood Hij Zijn discipelen, dat zij iemand zeggen zouden, dat Hij was Jezus, de Christus.

20. Tedy przykazał uczniom swoim, aby nikomu nie powiadali, że on jest Jezus Chrystus.

20. Akkor megparancsolá tanítványainak, hogy senkinek se [16†] mondják, hogy ő a Jézus Krisztus.

20 Тогда Иисус запретил ученикам Своим, чтобы никому не сказывали, что Он есть Иисус Христос.

20. Тодї наказав ученикам своїм, щоб не казали нїкому, що Він Ісус Христос.

21 Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös.

21 Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että Hänen on mentävä Jerusalemiin ja paljon kärsittävä vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten käsissä ja tultava tapetuksi ja kolmantena päivänä herättävä eloon.

21. Siitä ajasta rupesi Jesus julistamaan opetuslapsillensa, että hänen piti Jerusalemiin menemän, ja paljon vanhimmilta ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta kärsimän, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä ylösnouseman.

21. Siitä ajasta rupeis Jesus julistaman Opetuslapsillens että hänen piti Jerusalemijn menemän ja paljon wanhimmilda ja Pappein päämiehildä ja Kirjanoppeneilda kärsimän ja piti tapettaman ja colmanden päiwänä ylösnouseman.

21. Sijte aighasta rupeis Iesus iulgistaman Opetuslapsillens/ että henen pite Jerosoliman menemen/ ia palion kersimen nijlde Wanhimilda/ ia Pappedhen pämiehilde/ ia kirianoppenuilda/ ia tapettama' ia colmanden peiuen ylesnouseman. (Siitä ajasta rupesi Jesus julkistamaan opetuslapsillensa/ että hänen pitää Jerusalemiin menemään/ ja paljon kärsimään niiltä wanhimmilta/ ja pappeuden päämiehiltä/ ja kirjanoppineilta/ ja tapettaman ja kolmannen päiwän ylösnouseman.)

21. Ἀπὸ τότε ἤρξατο ὁ Ἰησοῦς δεικνύειν τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ὅτι δεῖ αὐτὸν ἀπελθεῖν εἰς Ἱεροσόλυμα καὶ πολλὰ παθεῖν ἀπὸ τῶν πρεσβυτέρων καὶ ἀρχιερέων καὶ γραμματέων καὶ ἀποκτανθῆναι, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἐγερθῆναι.

21. απο τοτε ηρξατο ο ιησους δεικνυειν τοις μαθηταις αυτου οτι δει αυτον απελθειν εις ιεροσολυμα και πολλα παθειν απο των πρεσβυτερων και αρχιερεων και γραμματεων και αποκτανθηναι και τη τριτη ημερα εγερθηναι 21. apo tote erksato o iesoυs deiknυein tois mathetais aυtoυ oti dei aυton apelthein eis ierosolυma kai polla pathein apo ton presβυteron kai archiereon kai grammateon kai apoktanthenai kai te trite emera egerthenai

21 Jesus began to show to his disciples from then (on), that it is essential (for) him to go to Jerusalem and to suffer many things from the elders and high-priests and scribes, and to be killed, and to arise in the third day.

21. From that time forth began Jesus to shew unto his disciples, how that he must go unto Jerusalem, and suffer many things of the elders and chief priests and scribes, and be killed, and be raised again the third day.

21. Fra den Tid begyndte Jesus at give sine Disciple tilkjende, at han burde at gaae til Jerusalem, og lide meget af de Ældste og Ypperstepræster og Skriftkloge, og ihjelslaaes og opstaae tredie Dag.

21. Ifrå den tiden begynte Jesus förkunna sina Lärjungar, huru han måste gå till Jerusalem, och lida mycket af de äldsta, och af de öfversta Presterna, och af de Skriftlärda; och dräpas, och tredje dagen uppstå igen.

21. Sest aiast hakkas Jesus täetama omma jüngrittele, et temma piddi Jerusalemma miñema, ja paljo kannatama wannemist, ja üllemist-preestridest ja kirjatundiast, ja et tedda piddi tappetama, ja kolmandamal päwal üllesärratadama.

21. Nuo tada Jėzus pradėjo aiškinti savo mokiniams, kad Jis turįs eiti į Jeruzalę ir daug iškentėti nuo vyresniųjų, aukštųjų kunigų ir Rašto žinovų, būti nužudytas ir trečią dieną prisikelti.

21. Von der Zeit an fing Jesus an und zeigte seinen Jüngern, wie er müßte hin gen Jerusalem gehen und viel leiden von den Ältesten und Hohenpriestern und Schriftgelehrten und getötet werden und am dritten Tage auferstehen.

21. Dès lors Jésus commença à déclarer à ses disciples qu'il fallait qu'il allât à Jérusalem, et qu'il y souffrît beaucoup de la part des sénateurs, et des principaux sacrificateurs, et des scribes, et qu'il y fût mis à mort, et qu'il ressuscitât le troisième jour.

21. Desde aquel tiempo comenzó Jesús a declarar a sus discípulos, que convenía ir él a Jerusalem, y padecer muchas cosas de los ancianos, y de los príncipes de los sacerdotes, y de los escribas, y ser muerto, y resucitar al tercero día.

21 Van toen aan begon Jezus Zijn discipelen te vertonen, dat Hij moest heengaan naar Jeruzalem, en veel lijden van de ouderlingen, en overpriesteren, en Schriftgeleerden, en gedood worden, en ten derden dage opgewekt worden.

21. I odtąd począł Jezus pokazywać uczniom swoim, iż musi odejść do Jeruzalemu, i wiele cierpieć od starszych i od przedniejszych kapłanów i nauczonych w Piśmie, a być zabitym i trzeciego dnia zmartwychwstać.

21. Ettől fogva kezdé Jézus jelenteni az ő tanítványainak, hogy néki [17†] Jeruzsálembe kell menni, és sokat szenvedni a vénektől és a főpapoktól és az írástudóktól, és megöletni, és harmadnapon [18†] föltámadni.

21 С того времени Иисус начал открыватьученикам Своим, что Ему должно идти в Иерусалим и много пострадать от старейшин и первосвященников и книжников, и быть убиту, и в третий день воскреснуть.

21. З того часу почав Ісус виявляти ученикам своїм, що мусить ійти в Єрусалим, і багато терпіти од старших, та архиєреїв, та письменників, і бути вбитим, і встати третього дня.

22 Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko".

22 Silloin Pietari otti Hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan Häntä sanoen: "Jumala olkoon sinulle armollinen, Herra. Älköön sinulle sitä tapahtuko."

22. Ja Pietari otti hänen erinänsä, rupesi häntä nuhtelemaan, sanoen: armahda itsiäs, Herra: älköön sinulle se taphtuko!

22. Ja cuin Petari otti hänen erinäns rupeis hän händä nuhteleman sanoden: armada idzes Herra älkön sinulle nijn tapahtuco.

22. Ja quin Petari otti henen eränens/ rupesi hen nuchteleman hende/ sanoden/ Armadha itzees Herra/ elken se sinun tapachtuco. (Ja kuin Pietari otti hänen erillensä/ rupesi hän nuhtelemaan häntä/ sanoen/ Armahda itseäsi Herra/ älkään se sinun tapahtuko.)

22. καὶ προσλαβόμενος αὐτὸν ὁ Πέτρος ἤρξατο ἐπιτιμᾶν αὐτῷ λέγων· Ἵλεώς σοι, Κύριε· οὐ μὴ ἔσται σοι τοῦτο.

22. και προσλαβομενος αυτον ο πετρος ηρξατο επιτιμαν αυτω λεγων ιλεως σοι κυριε ου μη εσται σοι τουτο 22. kai proslaβomenos aυton o petros erksato epitiman aυto legon ileos soi kυrie oυ me estai soi toυto

22 And Peter took him and began to rebuke him, saying, (God) will be lenient to you, Lord. This will never be (happening) to you.

22. Then Peter took him, and began to rebuke him, saying, Be it far from thee, Lord: this shall not be unto thee.

22. Og Peter tog ham tilside, begyndte at straffe ham, og sagde: Herre, spar dig selv; dette skee dig ingenlunde!

22. Och Petrus tog honom afsides, och begynte straffa honom, och sade: Herre, skona dig sjelf; detta vederfares dig icke.

22. Ja Peetrus wottis tedda ennese jure, ja hakkas tedda nomima, ja ütles: Issand, heida ennese peäle armo: ärgo sündko sulle sedda.

22. Tada Petras, pasivadinęs Jį į šalį, ėmė drausti: ‘‘Jokiu būdu, Viešpatie, Tau neturi taip atsitikti!’‘

22. Und Petrus nahm ihn zu sich, fuhr ihn an und sprach: HERR, schone dein selbst; das widerfahre dir nur nicht!

22. Alors Pierre, l'ayant pris à part, se mit à le reprendre et à lui dire: A Dieu ne plaise, Seigneur! cela ne t'arrivera point.

22. Y Pedro, tomándole aparte, comenzó a reprenderle, diciendo: Señor, ten compasión de ti: en ninguna manera esto te acontezca.

22 En Petrus, Hem tot zich genomen hebbende, begon Hem te bestraffen, zeggende: Heere, wees U genadig! dit zal U geenszins geschieden.

22. A wziąwszy go Piotr na stronę, począł go strofować, mówiąc: Zmiłuj się sam nad sobą, Panie! nie przyjdzie to na cię.

22. És Péter előfogván őt, kezdé feddeni, mondván: Mentsen Isten, Uram! Nem eshetik ez meg te véled.

22 И, отозвав Его, Петр начал прекословить Ему: будь милостив к Себе, Господи! да не будет этого с Тобою!

22. І взявши Його Петр, почав докоряти Йому, кажучи: Пожаль ся себе, Господи; нехай се не станеть ся Тобі.

23 Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".

23 Mutta Hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene taakseni, saatana. Sinä olet minulle viettelykseksi*, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan vaan sitä mikä on ihmisten."

23. Niin hän käänsi itsensä ympäri ja sanoi Pietarille: mene pois minun tyköäni, saatana! sinä olet minulle pahennukseksi: ettes ymmärrä niitä, jotka Jumalan ovat, mutta ne, jotka ihmisen ovat.

23. Ja hän käänsi hänens ymbärins ja sanoi: mene pois minun tyköäni Satan sinä pahennat minun ettes ymmärrä nijtä jotca Jumalan owat mutta ne jotca ihmisten owat.

23. 1Nin hen kensijn ymberins/ ia sanoi Petarille/ Mene pois minun tyköeni Satana/ sine estet minua/ Sille ettet sine ymmerdä nijte/ iotca ouat Jumalan/ mutta ne quin Inhimisten ouat. (Niin hän käänsi ympärinsä/ ja sanoi Petarille/ Mene pois minun tyköäni satana/ sinä estät minua/ Sillä ettet sinä ymmärrä niitä/ jotka owat Jumalan/ mutta ne kuin ihmisten owat.)

23. ὁ δὲ στραφεὶς εἶπε τῷ Πέτρῳ· Ὕπαγε ὀπίσω μου, Σατανᾶ· σκάνδαλόν μου εἶ· ὅτι οὐ φρονεῖς τὰ τοῦ Θεοῦ ἀλλὰ τὰ τῶν ἀνθρώπων.

23. ο δε στραφεις ειπεν τω πετρω υπαγε οπισω μου σατανα σκανδαλον μου ει οτι ου φρονεις τα του θεου αλλα τα των ανθρωπων 23. o de strafeis eipen to petro υpage opiso moυ satana skandalon moυ ei oti oυ froneis ta toυ theoυ alla ta ton anthropon

23 But he turned and said to Peter, Go behind me, adversary! You are an offense to me, because you are not mindful of the things of God, but the things of men.

23. But he turned, and said unto Peter, Get thee behind me, Satan: thou art an offence unto me: for thou savourest not the things that be of God, but those that be of men.

23. Men han vendte sig og sagde til Peter: vig bag mig, Satan! du er mig en Foargelse; thi du sandser ikke, hvad Guds er, men hvad Menneskens er.

23. Då vände han sig om, och sade till Petrum: Gack bort ifrå mig, du Satan; du äst mig till hinders; ty du besinnar icke det Gudi tillhörer, utan det menniskom tillhörer.

23. Agga temma pöris ennast ümber, ja ütles Peetrusse wasto: Minne mo tahha, sadan! sinna olled mulle pahhandusseks, sest sinna ei mötle se peäle, mis Jummala, waid mis innimeste mele pärrast on.

23. Bet Jis atsisukęs pasakė Petrui: ‘‘Eik šalin, šėtone! Tu man papiktinimas, nes mąstai ne apie tai, kas Dievo, o kas žmonių’‘.

23. Aber er wandte sich um und sprach zu Petrus: Hebe dich, Satan, von mir! du bist mir ärgerlich; denn du meinst nicht was göttlich, sondern was menschlich ist.

23. Mais Jésus, se tournant, dit à Pierre: Arrière de moi, Satan! tu m'es en scandale; car tes pensées ne sont pas aux choses de Dieu, mais à celles des hommes.

23. Entónces él volviéndose, dijo a Pedro: Quítate de delante de mí, Satanás: escándalo me eres; porque no entiendes lo que es de Dios, sino lo que es de los hombres.

23 Maar Hij, Zich omkerende, zeide tot Petrus: Ga weg achter Mij, satanas! gij zijt Mij een aanstoot, want gij verzint niet de dingen, die Gods zijn, maar die der mensen zijn.

23. A on obróciwszy się, rzekł Piotrowi: Idź ode mnie, szatanie! jesteś mi zgorszeniem; albowiem nie pojmujesz tego, co jest Bożego, ale co jest ludzkiego.

23. Ő pedig megfordulván, monda Péternek: Távozz tőlem Sátán; bántásomra vagy nékem; mert nem gondolsz az Isten dolgaira, hanem az emberi dolgokra.

23 Он же, обратившись, сказал Петру: отойди от Меня, сатана! ты Мне соблазн! потому что думаешь не о том, что Божие, но что человеческое.

23. Він же обернувсь і рече до Петра: Геть від мене, сатано! ти блазниш мене, бо не гадаєш про Боже, а про чоловіче.

24 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

24 Sitten Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Jos joku tahtoo kulkea jäljessäni, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua."

24. Silloin Jesus sanoi opetuslapsillensa: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä, ja seuratkaan minua;

24. Silloin Jesus sanoi Opetuslapsillens: jos jocu tahto seurata minua hän kieldäkän idzens ja ottacan ristins päällens ja seuratcan minua.

24. Silloin Iesus sanoi Opetuslapsillens/ Jos ioku tactopi minua seurata/ hen kieldeken itzens/ ia ottakan ristins pälens/ ia seuratkaan minua. (Silloin Jesus sanoi opetuslapsillensa/ Jos joku tahtoopi minua seurata/ hän kieltäkään itsensä/ ja ottakaan ristinsä päällensä/ ja seuratkaan minua.)

24. Τότε ὁ Ἰησοῦς εἶπεν τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Εἴ τις θέλει ὀπίσω μου ἐλθεῖν, ἀπαρνησάσθω ἑαυτὸν καὶ ἀράτω τὸν σταυρὸν αὐτοῦ καὶ ἀκολουθείτω μοι.

24. τοτε ο ιησους ειπεν τοις μαθηταις αυτου ει τις θελει οπισω μου ελθειν απαρνησασθω εαυτον και αρατω τον σταυρον αυτου και ακολουθειτω μοι 24. tote o iesoυs eipen tois mathetais aυtoυ ei tis thelei opiso moυ elthein aparnesastho eaυton kai arato ton staυron aυtoυ kai akoloυtheito moi

24 Then Jesus said to his disciples, If anyone is willing to come after me, let him deny himself and let him lift up his cross and let him follow me.

24. Then said Jesus unto his disciples, If any man will come after me, let him deny himself, and take up his cross, and follow me.

24. Da sagde Jesus til sine Disciple: vil Nogen komme efter mig, han fornægte sig selv, og tagesit Kors, og følge mig.

24. Då sade Jesus till sina Lärjungar: Hvilken som vill följa mig, han vedersake sig sjelf, och tage sitt kors uppå sig, och följe mig.

24. Siis ütles Jesus omma jüngrittele: Kui kegi minno järrele tahhab tulla, se salgago isseennast ärra, ja wotko omma risti ennese peäle ja käigo miño järrel.

24. Tuomet Jėzus savo mokiniams pasakė: ‘‘Jei kas nori eiti paskui mane, teišsižada pats savęs, teima savo kryžių ir teseka manimi.

24. Da sprach Jesus zu seinen Jüngern: Will mir jemand nachfolgen, der verleugne sich selbst und nehme sein Kreuz auf sich und folge mir.

24. Alors Jésus dit à ses disciples: Si quelqu'un veut venir après moi, qu'il renonce à lui-même, qu'il se charge de sa croix, et me suive.

24. Entónces Jesús dijo a sus discípulos: Si alguno quiere venir en pos de mí, niéguese a sí mismo, y tome su cruz, y sígame.

24 Toen zeide Jezus tot Zijn discipelen: Zo iemand achter Mij wil komen, die verloochene zichzelven, en neme zijn kruis op, en volge Mij.

24. Tedy rzekł Jezus do uczniów swoich: Jeźli kto chce iść za mną, niechajże samego siebie zaprze, a weźmie krzyż swój, i naśladuje mię!

24. Ekkor monda Jézus az ő tanítványainak: Ha valaki jőni [19†] akar én utánam, tagadja meg magát és vegye fel az ő keresztjét, [20†] és kövessen engem.

24 Тогда Иисус сказал ученикам Своим: если кто хочет идти за Мною, отвергнись себя, и возьмикрест свой, и следуй за Мною,

24. Рече тодї Ісус ученикам своїм: Коли хто хоче йти слїдом за мною, нехай відречеть ся себе самого, й візьме хрест свій, та й іде слїдом за мною.

25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, menettää sen, mutta joka menettää elämänsä minun tähteni, löytää sen.

25. Sillä joka tahtoo henkensä vapahtaa, hän hukuttaa sen; mutta joka henkensä hukuttaa minun tähteni, hän löytää sen.

25. Sillä joca tahto hengens kätke hän hucutta sen. Mutta joca hengens hucutta minun tähteni hän löytä sen.

25. Sille että ioca tacto henen hengens kätkije/ hen huckutta sen. Mutta ioca henen hengens hucutta minun tehten/ hen leutepi sen. (Sillä että joka tahtoo henkensä kätkeä/ hän hukuttaa sen. Mutta joka hänen henkensä hukuttaa minun tähteni/ hän löytääpi sen.)

25. ὃς γὰρ ἂν θέλῃ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ σῶσαι, ἀπολέσει αὐτήν· ὃς δ’ ἂν ἀπολέσῃ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἕνεκεν ἐμοῦ, εὑρήσει αὐτήν.

25. ος γαρ αν θελη την ψυχην αυτου σωσαι απολεσει αυτην ος δ αν απολεση την ψυχην αυτου ενεκεν εμου ευρησει αυτην 25. os gar an thele ten psυchen aυtoυ sosai apolesei aυten os d an apolese ten psυchen aυtoυ eneken emoυ eυresei aυten

25 For* whoever wishes to save his life, will be losing it, and whoever loses his life because of me will be finding it.

25. For whosoever will save his life shall lose it: and whosoever will lose his life for my sake shall find it.

25. Thi hvo som vil frelse sit Liv, skal miste det; og hvo som mister sit Liv for min Skyld, skal finde det.

25. Ty hvilken som vill behålla sitt lif, han skall mista det; och hvilken som mister sitt lif, för mina skull, han skall finna det.

25. Sest kes ial omma ello tahhab hoida, se kautab sedda ärra; agga kes ial omma ello ärra kautab minno pärrast, se leiab sedda.

25. Nes, kas nori išgelbėti savo gyvybę, tas ją praras; o kas praras savo gyvybę dėl manęs, tas ją atras.

25. Denn wer sein Leben erhalten will, der wird's verlieren; wer aber sein Leben verliert um meinetwillen, der wird's finden.

25. Car quiconque voudra sauver sa vie, la perdra; et quiconque perdra sa vie pour l'amour de moi, la trouvera;

25. Porque cualquiera que quisiere salvar su vida, la perderá; y cualquiera que perdiere su vida por causa de mí, la hallará.

25 Want zo wie zijn leven zal willen behouden, die zal hetzelve verliezen; maar zo wie zijn leven verliezen zal, om Mijnentwil, die zal hetzelve vinden.

25. Bo kto by chciał duszę swoję zachować, straci ją; a kto by stracił duszę swoję dla mnie, znajdzie ją.

25. Mert a ki meg akarja tartani [21†] az ő életét, elveszti azt; a ki pedig elveszti az ő életét én érettem, megtalálja azt.

25 ибо кто хочет душу свою сберечь, тот потеряет ее, а кто потеряет душу свою ради Меня, тотобретет ее;

25. Хто бо хоче спасти душу свою, той погубить її; хто ж погубить душу свою ради мене, знайде її.

26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

26 Sillä mitä ihminen hyötyy siitä, jos hän saisi haltuunsa koko maailman, mutta saisi vahingon sielulleen? Tai mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi?

26. Sillä mitä se auttaa ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja sielullensa sais vahingon? taikka mitä antaa ihminen sielunsa lunastukseksi?

26. Mitä se autta ihmisen jos hän caiken mailman woitta ja sielullens teke wahingon? taicka mitä anda ihminen jolla hän sieluns lunasta?

26. Mite se autta Inhimisen/ ios hen caiken Mailman woitta/ ia sielunsa wahingon tekepi? Taicka mite andapi Inhiminen/ iolla hen sielunsa lunastapi? (Mitä se auttaa ihmisen/ jos hän kaiken maailman woittaa/ ja sielunsa wahingon tekeepi? Taikka mitä antaapi ihminen/ jolla hän sielunsa lunastaapi?)

26. τί γὰρ ὠφελεῖται ἄνθρωπος, ἐὰν τὸν κόσμον ὅλον κερδήσῃ, τὴν δὲ ψυχὴν αὐτοῦ ζημιωθῇ; ἢ τί δώσει ἄνθρωπος ἀντάλλαγμα τῆς ψυχῆς αὐτοῦ;

26. τι γαρ ωφελειται ανθρωπος εαν τον κοσμον ολον κερδηση την δε ψυχην αυτου ζημιωθη η τι δωσει ανθρωπος ανταλλαγμα της ψυχης αυτου 26. ti gar ofeleitai anthropos ean ton kosmon olon kerdese ten de psυchen aυtoυ zemiothe e ti dosei anthropos antallagma tes psυches aυtoυ

26 For* what is a man profited, if he gains the whole world, and should forfeit his soul? Or what will a man give (as) an exchange for his soul?

26. For what is a man profited, if he shall gain the whole world, and lose his own soul? or what shall a man give in exchange for his soul?

26. Thi hvad gavner det Mennesket, om han vinder den ganske Verden, men tager Skade paa sin Sjæl? Eller hvad kan et Menneske give til Vederlag for sin Sjæl?

26. Hvad hjelper nu det menniskone, om hon förvärfvar hela verldena, och får dock skada till sin själ? Eller hvad kan menniskan gifva, der hon kan igenlösa sin själ med?

26. Sest mis kasso on innimessel sest, kui temma keik se ma-ilma kassuks saaks, agga omma hingele kahjo teeks; ehk mis lunnastamisse hinda woib innimenne anda omma hinge eest?

26. Kokia gi žmogui nauda, jeigu jis laimėtų visą pasaulį, o pakenktų savo sielai? Arba kuo žmogus galėtų išsipirkti savo sielą?

26. Was hülfe es dem Menschen, so er die ganze Welt gewönne und nähme Schaden an seiner Seele? Oder was kann der Mensch geben, damit er seine Seele wieder löse?

26. Car que servirait-il à un homme de gagner tout le monde, s'il perdait son âme? Ou que donnerait l'homme en échange de son âme?

26. Porque, ¿de qué aprovecha al hombre, si grangeare todo el mundo, y perdiere su alma? ¿O, qué recompensa dará el hombre por su alma?

26 Want wat baat het een mens, zo hij de gehele wereld gewint, en lijdt schade zijner ziel? Of wat zal een mens geven, tot lossing van zijn ziel?

26. Albowiem cóż pomoże człowiekowi, choćby wszystek świat pozyskał, a na duszy swojej szkodował? albo co za zamianę da człowiek za duszę swoję?

26. Mert mit használ [22†] az embernek, ha az egész világot megnyeri is, de az ő lelkében kárt vall? Avagy micsoda váltságot adhat az ember az ő lelkéért?

26 какая польза человеку, если он приобретет весь мир,а душе своей повредит? или какой выкуп даст человек за душу свою?

26. Що бо за користь чоловікові, хоч би сьвїт увесь здобув, а душу свою занапастив? або що дасть чоловік у замін за душу свою?

27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeltensä kanssa, ja silloin Hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

27. Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kunniassa enkelittensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin töittensä jälkeen.

27. Sillä se tosin tapahtu että ihmisen Poica on tulewa Isäns cunnias Engeleittens cansa ja silloin hän maxa cullekin töidens jälken.

27. Sille se tosin tapachtupi/ että Inhimisen Poigan pite tuleman henen Isens cunnias Engeleitens cansa/ ia silloin hen maxapi itzekungin tödhens ielskin. (Sillä se tosin tapahtuupi/ että Ihmisen Pojan pitää tuleman hänen Isänsä kunniassa enkeleittensä kanssa/ ja silloin hän maksaapi itsekunkin töidensä jälkeen.)

27. μέλλει γὰρ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἔρχεσθαι ἐν τῇ δόξῃ τοῦ πατρὸς αὐτοῦ μετὰ τῶν ἀγγέλων αὐτοῦ, καὶ τότε ἀποδώσει ἑκάστῳ κατὰ τὴν πρᾶξιν αὐτοῦ.

27. μελλει γαρ ο υιος του ανθρωπου ερχεσθαι εν τη δοξη του πατρος αυτου μετα των αγγελων αυτου και τοτε αποδωσει εκαστω κατα την πραξιν αυτου 27. mellei gar o υios toυ anthropoυ erchesthai en te dokse toυ patros aυtoυ meta ton aggelon aυtoυ kai tote apodosei ekasto kata ten praksin aυtoυ

27 For* the Son of Man is about to come in the glory of his Father with his messengers, and then he will be giving to each one according to his practice.

27. For the Son of man shall come in the glory of his Father with his angels; and then he shall reward every man according to his works.

27. Thi Menneskens Søn skal komme i sin Faders herlighed med sine Engle; og da skal han betale hver efter sin Gjerning.

27. Förty det skall ske, att menniskones Son skall komma i sins Faders härlighet, med sina Änglar; och då skall han löna hvarjom och enom efter hans gerningar.

27. Sest se peab sündima, et innimesse Poeg tulleb omma Issa au sees om̃a inglidega, ja siis tassub temma iggaühhe kätte temma tö järrele.

27. Nes Žmogaus Sūnus ateis savo Tėvo šlovėje su savo angelais, ir tuomet Jis atlygins kiekvienam pagal jo darbus.

27. Denn es wird geschehen, daß des Menschen Sohn komme in der Herrlichkeit seines Vaters mit seinen Engeln; und alsdann wird er einem jeglichen vergelten nach seinen Werken.

27. Car le Fils de l'homme doit venir dans la gloire de son Père, avec ses anges; et alors il rendra à chacun selon ses ouvres.

27. Porque el Hijo del hombre vendrá en la gloria de su Padre con sus ángeles; y entónces pagará a cada uno conforme a sus obras.

27 Want de Zoon des mensen zal komen in de heerlijkheid Zijns Vaders, met Zijn engelen, en alsdan zal Hij een iegelijk vergelden naar zijn doen.

27. Albowiem Syn człowieczy przyjdzie w chwale Ojca swego z Anioły swoimi, a tedy odda każdemu według uczynków jego.

27. Mert az embernek Fia eljő az ő Atyjának dicsőségében, az ő angyalaival; és akkor [23†] megfizet mindenkinek az ő cselekedete szerint.

27 ибо приидет Сын Человеческий во славе Отца Своего с Ангелами Своими и тогда воздаст каждому по делам его.

27. Прийде бо Син чоловічий у славі Отця свого з ангелами своїми; й тодї віддасть кожному по дїлам його.

28 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."

28 Totisesti sanon teille: tässä seisovain joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."

28. Totisesti minä sanon teille: muutamat seisovat tässä, joiden ei suinkaan pidä kuolemaa maistaman, siihenasti kuin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan hänen valtakunnassansa.

28. Totisest minä sanon teille: muutamat seisowat täsä jotca ei pidä cuolemata maistaman sijhenasti cuin he näkewät ihmisen Pojan tulewan hänen waldacunnasans.

28. Totisesta sanon mine teille/ Ouat mwtamat tessä seisouista/ iotca ei pide * colemata maistaman/ sihenasti quin he näkeuet Inhimisen Poigan tuleuan henen waldakunnasans. (Totisesti sanon minä teille/ Owat muutamat tässä seisowista/ jotka ei pidä kuolemata maistaman/ siihen asti kuin he näkewät Ihmisen Pojan tulewan hänen waltakunnassansa.)

28. ἀμὴν λέγω ὑμῖν, εἰσί τινες τῶν ὧδε ἑστηκότων, οἵτινες οὐ μὴ γεύσωνται θανάτου ἕως ἂν ἴδωσι τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου ἐρχόμενον ἐν τῇ βασιλείᾳ αὐτοῦ.

28. αμην λεγω υμιν εισιν τινες των ωδε εστηκοτων οιτινες ου μη γευσωνται θανατου εως αν ιδωσιν τον υιον του ανθρωπου ερχομενον εν τη βασιλεια αυτου 28. amen lego υmin eisin tines ton ode estekoton oitines oυ me geυsontai thanatoυ eos an idosin ton υion toυ anthropoυ erchomenon en te βasileia aυtoυ

28 Assuredly I am saying to you°, There are some who are standing here should never taste of death, until they should see the Son of Man coming in his kingdom.

28. Verily I say unto you, There be some standing here, which shall not taste of death, till they see the Son of man coming in his kingdom.

28. Sandelig siger jeg Eder: der ere Nogle, som her staae, som ingenlunde skulle smage Døden, førend de see Menneskens Sømme komme i sit Rige.

28. Sannerliga säger jag eder: Här äro någre ståndande, som icke skola smaka döden, tilldess de få se menniskones Son komma i sitt rike.

28. Töest minna ütlen teile: neist kes siin seiswad, on monned, kes ei pea surma maitsma, ennego nemmad innimesse Poia näwad tullewad ommas kunningrikis.

28. Iš tiesų sakau jums: kai kurie iš čia stovinčių neragaus mirties, kol pamatys Žmogaus Sūnų, ateinantį savo karalystėje’‘.

28. Wahrlich ich sage euch: Es stehen etliche hier, die nicht schmecken werden den Tod, bis daß sie des Menschen Sohn kommen sehen in seinem Reich.

28. Je vous dis en vérité qu'il y en a quelques-uns de ceux qui sont ici présents, qui ne mourront point qu'ils n'aient vu le Fils de l'homme venir en son règne.

28. De cierto os digo, que hay algunos de los que están aquí, que no gustarán la muerte, hasta que hayan visto al Hijo del hombre viniendo en su reino.

28 Voorwaar zeg Ik u: Er zijn sommigen van die hier staan, dewelke den dood niet smaken zullen, totdat zij den Zoon des mensen zullen hebben zien komen in Zijn Koninkrijk.

28. Zaprawdę powiadam wam: Są niektórzy z tych, co tu stoją, którzy nie ukuszą śmierci, ażby ujrzeli Syna człowieczego, idącego w królestwie swojem.

28. Bizony mondom néktek: Azok között, a kik itt állanak, vannak némelyek, a kik nem kóstolják meg a halált, [24†] a míg meg nem látják az embernek Fiát eljőni [25†] az ő országában.

28 Истинно говорю вам: есть некоторые из стоящих здесь, которые не вкусят смерти, как уже увидят Сына Человеческого, грядущего в Царствии Своем.

28. Істино глаголю вам: Єсть деякі між стоячими тут, що не вкусять смерти, аж поки побачять Сина чоловічого, грядущого в царстві своїм.