20 luku

Jeesus puhuu vertauksen viinitarhan työmiehistä 1 – 16, julistaa tulevaa kärsimistään uudelleen 17 – 19, ojentaa Sebedeuksen poikia 20 – 23 ja kehoittaa opetuslapsiaan nöyryyteen 24 – 28 sekä parantaa kaksi sokeaa 29 – 34.

1 Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.

1 ”Sillä taivasten valtakunta on isännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.

1. Sillä taivaan valtakunta on perheenisännän vertainen, joka varhain huomeneltain läksi ulos palkkaamaan työväkeä viinamäkeensä.

1. Sillä Taiwan waldacunda on Perhenisännän wertainen joca warhain huomeneldain läxi ulos palckaman työwäke wijnamäkeens.

1. SIlle Taiuaan waldakunda ombi Perenisenen wertainen/ ioca warha' homenelta wlgoslexi/ palcaman töweki henen winatarhans. (Sillä taiwaan waltakunta ompi perheenisännän wertainen/ joka warhain huomenelta ulosläksi/ palkkaamaan työwäki hänen wiinitarhaansa.)

1. Ὁμοία γάρ ἐστιν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ οἰκοδεσπότῃ, ὅστις ἐξῆλθεν ἅμα πρωῒ μισθώσασθαι ἐργάτας εἰς τὸν ἀμπελῶνα αὐτοῦ·

1. ομοια γαρ εστιν η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω οικοδεσποτη οστις εξηλθεν αμα πρωι μισθωσασθαι εργατας εις τον αμπελωνα αυτου 1. omoia gar estin e βasileia ton oυranon anthropo oikodespote ostis ekselthen ama proi misthosasthai ergatas eis ton ampelona aυtoυ

1 For* the kingdom of the heavens is similar to a man (who is) a householder, who went out at the same time (every) morning to hire workers into his vineyard.

1. For the kingdom of heaven is like unto a man that is an householder, which went out early in the morning to hire labourers into his vineyard.

1. Thi Himmeriges Rige lignes ved en Huusbonde, som udgik tidlig om Morgenen, at leie Arbeidere til sin Viingaard.

1. Förty himmelriket är likt enom husbonda, som gick ut bittida om morgonen, till att leja sig arbetare i sin vingård.

1. Sest taewa-riik on ühhe innimesse sarnane, kes maia-issand, kes warra hom̃iko wäljaläks töteggiaid palkama omma wina mäele.

1. ‘‘Su dangaus karalyste yra panašiai, kaip su šeimininku, kuris anksti rytą išėjo samdytis darbininkų savo vynuogynui.

1. Das Himmelreich ist gleich einem Hausvater, der am Morgen ausging, Arbeiter zu mieten in seinen Weinberg.

1. Car le royaume des cieux est semblable à un père de famille, qui sortit dès la pointe du jour, afin de louer des ouvriers pour sa vigne.

1. PORQUE el reino de los cielos es semejante a un hombre, padre de familias, que salió por la mañana a coger peones para su viña.

1 Want het Koninkrijk der hemelen is gelijk een heer des huizes, die met den morgenstond uitging, om arbeiders te huren in zijn wijngaard.

1. Albowiem podobne jest królestwo niebieskie człowiekowi gospodarzowi, który wyszedł bardzo rano najmować robotników do winnicy swojej.

1. Mert hasonlatos a mennyeknek országa a gazdaemberhez, a ki jó reggel kiméne, hogy munkásokat fogadjon az ő [1†] szőlejébe.

1 Ибо Царство Небесное подобно хозяину дома, который вышел рано поутру нанять работников в виноградник свой

1. Подібне бо царство небесне чоловіку господареві, що вийшов рано вранцї наймати робітників у виноградник свій.

2 Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa.

2 Sovittuaan työmiesten kanssa denarista* päivältä hän lähetti heidät viinitarhaansa.

2. Ja kuin hän oli sopinut työmiesten kanssa päiväpenningistä, lähetti hän heidät viinamäkeensä.

2. Ja cuin hän oli sopinut työmiestens cansa määrätyst päiwä palcast lähetti hän heidän wijnamäkeens.

2. Ja quin hen oli mären tehnyt tömiestens cansa/ wissist päiwe penningist/ lehetti hen heijen winatarhans. (Ja kuin hän oli määrän tehnyt työmiestensä kanssa/ wissist päiwä penningistä/ lähetti hän heidät wiinitarhaans.a)

2. καὶ συμφωνήσας μετὰ τῶν ἐργατῶν ἐκ δηναρίου τὴν ἡμέραν ἀπέστειλεν αὐτοὺς εἰς τὸν ἀμπελῶνα αὐτοῦ.

2. συμφωνησας δε μετα των εργατων εκ δηναριου την ημεραν απεστειλεν αυτους εις τον αμπελωνα αυτου 2. sυmfonesas de meta ton ergaton ek denarioυ ten emeran apesteilen aυtoυs eis ton ampelona aυtoυ

2 And having agreed together with the workers at a denarius a day {a standard day’s pay} , he sent them into his vineyard.

2. And when he had agreed with the labourers for a penny a day, he sent them into his vineyard.

2. Men der han blev eens med Arbeiderne om en Penning om Dagen, sendte han dem i sin Viingaard.

2. Och när han hade varit öfverens med arbetarena om en viss dagspenning, sände han dem i sin vingård.

2. Agga kui temma nende töteggiattega olli leppinud ühhe tenari-rahhaga päwa palgaks, siis läkkitas temma neid omma wina mäele.

2. Susiderėjęs su darbininkais po denarą dienai, jis nusiuntė juos į savo vynuogyną.

2. Und da er mit den Arbeitern eins ward um einen Groschen zum Tagelohn, sandte er sie in seinen Weinberg.

2. Et étant convenu avec les ouvriers d'un denier par jour, il les envoya à sa vigne.

2. Y concertado con los peones por un denario al día, los envió a su viña.

2 En als hij met de arbeiders eens geworden was, voor een penning des daags, zond hij hen heen in zijn wijngaard.

2. A zmówiwszy się z robotnikami z grosza na dzieó posłał je do winnicy swojej.

2. Megszerződvén pedig a munkásokkal napi tíz pénzben, elküldé őket az ő szőlejébe.

2 и, договорившись с работниками по динарию на день, послал их в виноградник свой;

2. І, згодившись із робітниками по денарию на день, післав їх у виноградник свій.

3 Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina;

3 Kun hän lähti ulos kolmannen tunnin vaiheilla,* hän näki toisia seisomassa torilla joutilaina

3. Ja hän meni ulos liki kolmannella hetkellä, ja näki muita seisovan turulla joutilaina,

3. Ja hän meni ulos liki colmannella hetkellä näki hän muita seisowan Turulla joutilasna ja sanoi heille:

3. Nin hen wlgosmeni/ liki colmanel hetkel/ näki hen mwita seisouan turulla ioutilassa/ ia sanoi heille/ (Niin hän ulosmeni/ liki kolmannella hetkellä/ näki hän muita seisowan turulla joutilassa/ ja sanoi heille/)

3. καὶ ἐξελθὼν περὶ τρίτην ὥραν εἶδεν ἄλλους ἑστῶτας ἐν τῇ ἀγορᾷ ἀργούς,

3. και εξελθων περι την τριτην ωραν ειδεν αλλους εστωτας εν τη αγορα αργους 3. kai ekselthon peri ten triten oran eiden alloυs estotas en te agora argoυs

3 And he went out around (the) third hour {i.e. 9:00 AM} and saw others standing idle in the marketplace;

3. And he went out about the third hour, and saw others standing idle in the marketplace,

3. Og han gik ud ved den tredie Time, og saae Andre staae ledige paa Torvet,

3. Sedan gick han ut vid tredje stunden, och såg några andra ståndande fåfänga på torget;

3. Ja temma läks wälja kolmandamal tunnil ja näggi teisi turro peäl töta seiswad,

3. Išėjęs apie trečią valandą, jis pamatė kitus, stovinčius aikštėje be darbo.

3. Und ging aus um die dritte Stunde und sah andere an dem Markte müßig stehen

3. Il sortit encore vers la troisième heure, et il en vit d'autres qui étaient sur la place sans rien faire,

3. Y saliendo cerca de la hora de las tres, vió otros que estaban en la plaza ociosos,

3 En uitgegaan zijnde omtrent de derde ure, zag hij anderen, ledig staande op de markt.

3. A wyszedłszy o trzeciej godzinie, ujrzał drugich, którzy stali na rynku próżnujący;

3. És kimenvén három óra tájban, láta másokat, a kik hivalkodván a piaczon álltak vala.

3 выйдя около третьего часа, он увидел других, стоящих на торжище праздно,

3. І, вийшовши коло третьої години, побачив инших, що стояли на торгу без дїла,

4 ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'.

4 ja sanoi heille: Menkää tekin viinitarhaan, ja mikä kohtuus on, sen annan teille.

4. Ja sanoi heille: menkäät tekin viinamäkeen, ja mitä kohtuullinen on, minä annan teille. Niin he menivät.

4. Mengät myös te minun wijnamäkeni ja mitä cohtullinen on nijn minä annan teille: Nijn he menit sinne.

4. Menget mös tö minun winatarhan/ ia mite cochtolinen on/ mine annan teille. Nin he menit sinne. (Menkäät myös te minun wiinitarhaan/ ja mitä kohtuullinen on/ minä annan teille. Niin he menit sinne.)

4. καὶ ἐκείνοις εἶπεν· ὑπάγετε καὶ ὑμεῖς εἰς τὸν ἀμπελῶνα, καὶ ὃ ἐὰν ᾖ δίκαιον δώσω ὑμῖν. οἱ δὲ ἀπῆλθον.

4. κακεινοις ειπεν υπαγετε και υμεις εις τον αμπελωνα και ο εαν η δικαιον δωσω υμιν 4. kakeinois eipen υpagete kai υmeis eis ton ampelona kai o ean e dikaion doso υmin

4 and he said to those (men), You° also, go° into the vineyard and I will be giving you° whatever is just. And they went.

4. And said unto them; Go ye also into the vineyard, and whatsoever is right I will give you. And they went their way.

4. og han sagde til dem: gaar I og hen i Viingaarden, og jeg vil give Eder, hvad som ret er. Men de gik hen.

4. Och sade till dem: Går ock I uti min vingård; och hvad skäligit är, vill jag gifva eder.

4. Ja ütles nende wasto: Minge ka teie winamäele, ja mis ial öige on, tahhan minna teile anda.

4. Jis tarė jiems: ‘Eikite ir jūs į mano vynuogyną, ir, kas bus teisinga, aš jums užmokėsiu!’ Jie nuėjo.

4. und sprach zu ihnen: Gehet ihr auch hin in den Weinberg; ich will euch geben, was recht ist.

4. Et il leur dit: Allez, vous aussi, à ma vigne, et je vous donnerai ce qui sera raisonnable.

4. Y les dijo: Id también vosotros a mi viña, y os daré lo que fuere justo. Y ellos fueron.

4 En hij zeide tot dezelve: Gaat ook gij heen in den wijngaard, en zo wat recht is, zal ik u geven. En zij gingen.

4. I rzekł im: Idźcie i wy do winnicy, a co będzie sprawiedliwego, dam wam.

4. És monda nékik: Menjetek el ti is a szőlőbe, és a mi igazságos, megadom néktek.

4 и им сказал: идите и вы в виноградник мой, и что следовать будет, дам вам. Они пошли.

4. і рече до них: Ідїть і ви у виноградник, і що буде право, дам вам. Вони й пійшли.

5 Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin.

5 Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen tunnin vaiheilla ja teki samoin.

5. Taas hän meni ulos liki kuudennella ja yhdeksännellä hetkellä, ja teki myös niin.

5. Ja taas hän meni ulos liki cuudennella ja yhdexännellä hetkellä ja teki myös nijn.

5. Ja taas hen wlgosmeni liki cudhenel ia yhdexenel hetkel/ ia teki samallamoto. (Ja taas hän ulosmeni liki kuudennella ja yhdeksännellä hetkel/ ja teki samalla muotoa.)

5. πάλιν ἐξελθὼν περὶ ἕκτην καὶ ἐνάτην ὥραν ἐποίησεν ὡσαύτως.

5. οι δε απηλθον παλιν εξελθων περι εκτην και εννατην ωραν εποιησεν ωσαυτως 5. oi de apelthon palin ekselthon peri ekten kai ennaten oran epoiesen osaυtos

5 Again, they went out around the sixth {i.e. Noon} and the ninth hour; {i.e. 3:00 PM} and he did likewise*.

5. Again he went out about the sixth and ninth hour, and did likewise.

5. Han gik atter ud ved den sjette og niende Time, og gjorde ligesaa.

5. Och de gingo. Och åter gick han ut vid sjette och nionde stunden, och gjorde sammaledes.

5. Ja nemmad läksid ärra. Ta läks temma wälja kuendamal ja ühheksamal tunnil, ja teggi nendasammoti.

5. Ir vėl išėjęs apie šeštą ir devintą valandą, jis taip pat padarė.

5. Und sie gingen hin. Abermals ging er aus um die sechste und die neunte Stunde und tat gleichalso.

5. Et ils y allèrent. Il sortit encore vers la sixième et la neuvième heure, et fit la même chose.

5. Salió otra vez cerca de las seis y de las nueve horas, e hizo lo mismo.

5 Wederom uitgegaan zijnde omtrent de zesde en negende ure, deed hij desgelijks.

5. A oni poszli. Zasię wyszedłszy o szóstej i dziewiątej godzinie, także uczynił.

5. Azok pedig elmenének. Hat és kilencz óra tájban ismét kimenvén, ugyanazon képen cselekedék.

5 Опять выйдя около шестого и девятого часа, сделал то же.

5. Вийшовши знов коло шестої і девятої години, зробив так само.

6 Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?'

6 Ja kun hän meni ulos yhdennentoista tunnin vaiheilla hän tapasi toisia seisomassa (joutilaina) ja sanoi heille: Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?

6. Mutta yhdellätoistakymmenennellä hetkellä läksi hän ulos, ja löysi muita joutilaina seisomasta, ja sanoi heille: miksi te tässä kaiken päivän joutilaina seisotte?

6. Mutta yhdellätoistakymmenellä hetkellä läxi hän ulos ja löysi muita joutilasna seisomast ja sanoi heille: mixi te täsä caiken päiwän joutilasna seisotte?

6. Mutta yhdelletoistakymenelle hetkelle/ hen wlgoslexi/ ia leysi mwita ioutilassa seisomast/ ia sanoi heille/ Mixi te tesse caiken päiuen ioutilassa seisotta? (Mutta yhdennellätoistakymmenellä hetkellä/ hän ulosläksi/ ja löysii muita joutilassa seisomasta/ ja sanoi heille/ Miksi te tässä kaiken päiwän joutilassa seisotte?)

6. περὶ δὲ τὴν ἑνδεκάτην ἐξελθὼν εὗρεν ἄλλους ἑστῶτας ἀργούς, καὶ λέγει αὐτοῖς· τί ὧδε ἑστήκατε ὅλην τὴν ἡμέραν ἀργοί;

6. περι δε την ενδεκατην ωραν εξελθων ευρεν αλλους εστωτας αργους και λεγει αυτοις τι ωδε εστηκατε ολην την ημεραν αργοι 6. peri de ten endekaten oran ekselthon eυren alloυs estotas argoυs kai legei aυtois ti ode estekate olen ten emeran argoi

6 Now around the eleventh hour, {i.e. 5:00 PM} he went out and found others standing idle, and he says to them, Why are you° standing here idle the whole day?

6. And about the eleventh hour he went out, and found others standing idle, and saith unto them, Why stand ye here all the day idle?

6. Men ved den ellevte Time gik han ud, og fandt Andre staae ledige, og sagde til dem: hvi staae I her den ganske Dag ledige?

6. Men vid den ellofte stundena gick han ut, och fann några andra ståndande fåfänga, och sade till dem: Hvi stån I här hela dagen fåfänge?

6. Agga ühheteistkümnemal tunnil läks temma wälja, ja leidis teisi töta seismast, ja ütles nende wasto: Mis teie siin keige päwa töta seisate?

6. Išėjęs apie vienuoliktą, jis rado dar kitus stovinčius be darbo ir sako jiems: ‘Ko čia stovite visą dieną be darbo?’

6. Um die elfte Stunde aber ging er aus und fand andere müßig stehen und sprach zu ihnen: Was steht ihr hier den ganzen Tag müßig?

6. Et vers la onzième heure, il sortit et en trouva d'autres qui étaient sans rien faire, et il leur dit: Pourquoi vous tenez-vous ici tout le jour sans rien faire?

6. Y saliendo cerca de las once horas, halló otros que estaban ociosos, y les dijo: ¿Por qué estáis aquí todo el día ociosos?

6 En uitgegaan zijnde omtrent de elfde ure, vond hij anderen ledig staande, en zeide tot hen: Wat staat gij hier den gehelen dag ledig?

6. Potem o jedenastej godzinie wyszedłszy, znalazł drugie, którzy stali próżnujący, i rzekł im: Przecz tu stoicie cały dzieó próżnujący?

6. Tizenegy óra tájban is kimenvén, talála másokat, a kik hivalkodva állottak vala, és monda nékik: Miért álltok itt egész napon át, hivalkodván?

6 Наконец, выйдя около одиннадцатого часа, он нашел других, стоящих праздно, и говорит им: что вы стоите здесь целый день праздно?

6. Вийшовши ж коло одинайцятої години, знайшов инших, що стояли без дїла, й рече до них: Чого тут стоїте увесь день без дїла?

7 He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'. (ja mikä kohtuus on, sen saatte).

7 He vastasivat hänelle: Koska kukaan ei ole meitä palkannut. Hän sanoi heille: Menkää tekin viinitarhaani (ja mikä kohtuus on, sen saatte).

7. He sanoivat hänelle: sillä ei ole kenkään meitä palkannut. Hän sanoi heille: menkäät tekin minun viinamäkeeni, ja mitä kohtuus on, pitää teidän saaman.

7. He wastaisit: ei ole kengän meitä palcannut. Hän sanoi heille: mengät te myös minun wijnamäkeeni ja mitä cohtus on sen pitä teidän saaman.

7. He wastasit/ Sille ettei kengen ole meite palcanut. Hen sanoi heille/ Menget te mös minun winatarhani/ ia mite cochtus on/ sen pite teiden saama'. (He wastasit/ Sillä ettei kenkään ole meitä palkannut. Hän sanoi heille/ Menkäät te myös minun wiinitarhaani/ ja mitä kohtuus on/ sen pitää teidän saaman.)

7. λέγουσιν αὐτῷ· ὅτι οὐδεὶς ἡμᾶς ἐμισθώσατο. λέγει αὐτοῖς· ὑπάγετε καὶ ὑμεῖς εἰς τὸν ἀμπελῶνα, καὶ ὃ ἐὰν ᾖ δίκαιον λήψεσθε.

7. λεγουσιν αυτω οτι ουδεις ημας εμισθωσατο λεγει αυτοις υπαγετε και υμεις εις τον αμπελωνα και ο εαν η δικαιον ληψεσθε 7. legoυsin aυto oti oυdeis emas emisthosato legei aυtois υpagete kai υmeis eis ton ampelona kai o ean e dikaion lepsesthe

7 They say to him, Because no one hired us. (So) he says to them, You° also, go° into the vineyard and you° will be receiving whatever is just.

7. They say unto him, Because no man hath hired us. He saith unto them, Go ye also into the vineyard; and whatsoever is right, that shall ye receive.

7. De sagde til ham: fordi Ingen leiede os, Han sagde til dem: gaar I ogsaa hen i Viingaarden, og hvad som ret er, skulle I faae.

7. De sade till honom: Ty ingen hafver lejt oss. Då sade han till dem: Går ock I uti min vingård; och hvad skäligit är, skolen I få.

7. Nemmad ütlesid tem̃ale: meid ep olle ükski palganud. Temma ütles neile: Minge teiegi wina-mäele, ja mis ial öige on, peate teie sama.

7. Jie atsakė: ‘Kad niekas mūsų nepasamdė’. Jis tarė jiems: ‘Eikite ir jūs į vynuogyną, ir, kas bus teisinga, jūs gausite’.

7. Sie sprachen zu ihm: Es hat uns niemand gedingt. Er sprach zu ihnen: Gehet ihr auch hin in den Weinberg, und was recht sein wird, soll euch werden.

7. Ils lui répondirent: Parce que personne ne nous a loués. Il leur dit: Allez, vous aussi, à ma vigne, et vous recevrez ce qui sera raisonnable.

7. Dícenle ellos: Porque nadie nos ha cogido. Díceles: Id también vosotros a la viña, y recibiréis lo que fuere justo.

7 Zij zeiden tot hem: Omdat ons niemand gehuurd heeft. Hij zeide tot hen: Gaat ook gij heen in den wijngaard, en zo wat recht is, zult gij ontvangen.

7. Rzekli mu: Iż nas nikt nie najął; i rzekł im: Idźcie i wy do winnicy, a co będzie sprawiedliwego, weźmiecie.

7. Mondának néki: Mert senki sem fogadott meg minket. Monda nékik: Menjetek el ti is a szőlőbe, és a mi igazságos, megkapjátok.

7 Они говорят ему: никто нас не нанял. Он говорит им: идите и вы в виноградник мой, и что следовать будет, получите.

7. Кажуть вони йому: Бо нїхто не найняв нас. Рече він їм: Ійдїть і ви в виноградник, і що буде право, одержите.

8 Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti'.

8 Mutta illan tultua sanoi viinitarhan herra tilanhoitajalle:* Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti.

8. Mutta kuin ehtoo tuli, sanoi viinamäen isäntä perheensä haltialle: kutsu työväki, ja maksa heidän palkkansa, ruveten viimeisistä ensimäisiin asti.

8. Cosca ehto tuli sanoi wijnamäen isändä Perhenshaldialle: cudzu työwäki ja maxa heidän palckans ruweten wijmeisist ensimäisin asti.

8. Coska nyt echto tuli/ sanoi winatarha' Herra henen Perenhaltiallens/ Cutzu töueki/ ia maxa heiden palcans/ ruueten wimeisist haman ensimeisin asti. (Koska nyt ehtoo tuli/ sanoi wiinitarhan Herra hänen perheenhaltijallensa/ Kutsu työwäki/ ja maksa heidän palkkansa/ ruweten wiimeistä hamaan ensimmäisiin asti.)

8. ὀψίας δὲ γενομένης λέγει ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος τῷ ἐπιτρόπῳ αὐτοῦ· κάλεσον τοὺς ἐργάτας καὶ ἀπόδος αὐτοῖς τὸν μισθὸν ἀρξάμενος ἀπὸ τῶν ἐσχάτων ἕως τῶν πρώτων.

8. οψιας δε γενομενης λεγει ο κυριος του αμπελωνος τω επιτροπω αυτου καλεσον τους εργατας και αποδος αυτοις τον μισθον αρξαμενος απο των εσχατων εως των πρωτων 8. opsias de genomenes legei o kυrios toυ ampelonos to epitropo aυtoυ kaleson toυs ergatas kai apodos aυtois ton misthon arksamenos apo ton eschaton eos ton proton

8 Now (after) it became evening, the lord of the vineyard says to his commissioner, Call the workers and give to them their wages, begin from the last to the first.

8. So when even was come, the lord of the vineyard saith unto his steward, Call the labourers, and give them their hire, beginning from the last unto the first.

8. Men der det blev aften, siger Viingaardenens Herre til sin Foged. kald Arbeiderne, og giv dem Lønnen, og begynd fra de Sidste til de Første.

8. När aftonen kom, sade vingårdsherren till sin skaffare: Kalla fram arbetarena, och gif dem deras lön, begynnandes på de sista, intill de första.

8. Agga kui öhto sai, ütles se wina-mäe issand omma üllewaatja wasto: Kutsu need töteggiad, ja anna neile palka, ja hakka wiimsist essimessist sadik.

8. Atėjus vakarui, vynuogyno šeimininkas liepė ūkvedžiui: ‘Pašauk darbininkus ir išmokėk jiems atlyginimą, pradėdamas nuo paskutiniųjų ir baigdamas pirmaisiais!’

8. Da es nun Abend ward, sprach der Herr des Weinberges zu seinem Schaffner: Rufe die Arbeiter und gib ihnen den Lohn und heb an an den Letzten bis zu den Ersten.

8. Quand le soir fut venu, le maître de la vigne dit à son intendant: Appelle les ouvriers, et leur paye leur salaire, en allant des derniers jusqu'aux premiers.

8. Y cuando fué la tarde del día, el señor de la viña dijo a su administrador: Llama los peones, y págales el jornal, comenzando desde los postreros hasta los primeros.

8 Als het nu avond geworden was, zeide de heer des wijngaards, tot zijn rentmeester: Roep de arbeiders, en geef hun het loon, beginnende van de laatsten tot de eersten.

8. A gdy był wieczór, rzekł pan winnicy sprawcy swemu: Zawołaj robotników, a oddaj im zapłatę, począwszy od ostatnich aż do pierwszych.

8. Mikor pedig beestveledék, monda a szőlőnek ura az ő vinczellérjének: Hívd elő a munkásokat, és add ki nékik a bért, az utolsóktól kezdve mind az elsőkig.

8 Когда же наступил вечер, говорит господин виноградника управителю своему: позови работников и отдай им плату, начав с последних до первых.

8. Як же настав вечір, рече пан виноградника доморядникові своєму: Поклич робітників, та роздай їм нагороду, почавши від останнїх аж до первих.

9 Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin.

9 Kun yhdennentoista tunnin vaiheilla palkatut tulivat, he saivat kukin denarin.

9. Ja kuin ne tulivat, jotka liki yhdellätoistakymmenennellä hetkellä tulleet olivat, saivat he kukin penninkinsä.

9. Ja cuin ne tulit jotca liki yhdellätoistakymmenellä hetkellä tullet olit ja sait cukin päiwän palcan.

9. Ja quin he tulit/ iotca liki ychte toistakyme'de hetke tulleet olit/ ia sait cukin peiue palcan. (Ja kuin he tulit/ jotka liki yhtä toistakymmentä hetkeä tulleet olit/ ja sait kukin päiwäpalkan.)

9. καὶ ἐλθόντες οἱ περὶ τὴν ἑνδεκάτην ὥραν ἔλαβον ἀνὰ δηνάριον.

9. και ελθοντες οι περι την ενδεκατην ωραν ελαβον ανα δηναριον 9. kai elthontes oi peri ten endekaten oran elaβon ana denarion

9 And (after) those (hired) around the eleventh hour {i.e. 5:00 PM} came, they (each) received a denarius apiece.

9. And when they came that were hired about the eleventh hour, they received every man a penny.

9. Og de kom, som vare leiede ved den ellevte Time og fok hver en Penning.

9. Och när de kommo fram, som vid ellofte stundena komne voro, fick hvardera dagspenningen.

9. Ja kui need tullid, kes ühhelteistkümnemal tunnil ollid palgatud, said nemmad iggaüks ühhe tenari-rahha.

9. Atėję pasamdytieji apie vienuoliktą valandą kiekvienas gavo po denarą.

9. Da kamen, die um die elfte Stunde gedingt waren, und empfing ein jeglicher seinen Groschen.

9. Et ceux de la onzième heure, étant venus, reçurent chacun un denier.

9. Y viniendo los que habían venido cerca de las once horas, recibieron cada uno un denario.

9 En als zij kwamen, die ter elfder ure gehuurd waren, ontvingen zij ieder een penning.

9. A gdy przyszli oni, którzy o jedenastej godzinie byli najęci, wziął każdy z nich po groszu.

9. És jövén a tizenegyórásak, fejenként tíz-tíz pénzt vőnek.

9 И пришедшие около одиннадцатого часа получили по динарию.

9. І прийшовши ті, що коло одинайцятої години, взяли по денарию.

10 Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin.

10 Kun ensimmäiset tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat kukin denarin.

10. Mutta kuin ensimäiset tulivat, luulivat he enemmän saavansa; ja he myös saivat kukin penninkinsä.

10. Cosca ensimäiset tulit luulit he enämmän saawans.

10. Coska nyt ne ensimeiset tulit/ lulit he enäme' saua's. (Koska nyt ne ensimmäiset tulit/ luulit he enemmän saawansa.)

10. ἐλθόντες δὲ οἱ πρῶτοι ἐνόμισαν ὅτι πλείονα λήψονται, καὶ ἔλαβον καὶ αὐτοὶ ἀνὰ δηνάριον.

10. ελθοντες δε οι πρωτοι ενομισαν οτι πλειονα ληψονται και ελαβον και αυτοι ανα δηναριον 10. elthontes de oi protoi enomisan oti pleiona lepsontai kai elaβon kai aυtoi ana denarion

10 Now (after) the first came, they supposed that they will be receiving more, but they themselves also received a denarius apiece.

10. But when the first came, they supposed that they should have received more; and they likewise received every man a penny.

10. Men der de Første kom, mente de at de skulle faae mere; og fik hver en Penning.

10. Men när de förste kommo, mente de, att de skulle fått mer; och fingo ock hvardera dagspenningen.

10. Agga kui need essimessed tullid, mötlesid nemmad, et nemmad piddid eñam sama, ja needsammad said ka iggaüks ühhe tenari-rahha.

10. Prisiartinę pirmieji manė daugiau gausią, bet irgi gavo po denarą.

10. Da aber die ersten kamen, meinten sie, sie würden mehr empfangen; und sie empfingen auch ein jeglicher seinen Groschen.

10. Les premiers, étant aussi venus, s'attendaient à recevoir davantage; mais ils reçurent aussi chacun un denier.

10. Y viniendo también los primeros, pensaron que habían de recibir más; pero también ellos recibieron cada uno un denario.

10 En de eersten komende, meenden, dat zij meer ontvangen zouden; en zij zelven ontvingen ook elk een penning.

10. Przyszedłszy też i pierwsi, mniemali, że więcej wezmą; ale wzięli i oni, każdy z nich, po groszu.

10. Jövén azután az elsők, azt gondolják vala, hogy ők többet kapnak: de ők is tíz-tíz pénzt vőnek fejenként.

10 Пришедшие же первыми думали, что они получат больше, но получили и они по динарию;

10. Прийшовши ж перші, думали, що більше візьмуть; та взяли й вони по денарию.

11 Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan

11 Sen saatuaan he napisivat isäntää vastaan

11. Ja kuin he saivat, napisivat he perheenisäntää vastaan,

11. Ja he myös sait cukin päiwä palcan. Ja cuin he sait napisit he Perhenisändätä wastan ja sanoit:

11. Ja he mös cukin sait peiue palcans Ja quin he sait/ napitzit he Pere'isendet wastan/ ia sanoit/ (Ja he myös kukin sait päiwäpalkkansa. Ja kuin he sait/ napisit he perheen isäntää wastaan/ ja sanoit/)

11. λαβόντες δὲ ἐγόγγυζον κατὰ τοῦ οἰκοδεσπότου

11. λαβοντες δε εγογγυζον κατα του οικοδεσποτου 11. laβontes de egoggυzon kata toυ oikodespotoυ

11 But having received it, they were murmuring against the householder,

11. And when they had received it, they murmured against the goodman of the house,

11. Men der de fik den, knurrede de imod Huusbonden og sagde:

11. Och när de så fingo, knorrade de emot husbondan;

11. Agga kui nemmad sedda sanud, nurrisesid nemmad se maia-issanda wasto.

11. Paėmę jie murmėjo prieš šeimininką,

11. Und da sie den empfingen, murrten sie wider den Hausvater

11. Et l'ayant reçu, ils murmuraient contre le père de famille,

11. Y tomándolo, murmuraban contra el padre de la familia,

11 En dien ontvangen hebbende, murmureerden zij tegen den heer des huizes,

11. A wziąwszy, szemrali przeciwko gospodarzowi,

11. A mint pedig fölvevék, zúgolódnak vala a házigazda ellen,

11 и, получив, стали роптать на хозяина дома

11. І взявши вони, нарекали на господаря,

12 ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'.

12 ja sanoivat: Nämä viimeiset ovat tehneet työtä yhden tunnin, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.

12. Sanoen: nämät viimeiset ovat yhden hetken työtä tehneet, ja sinä teit heidät meidän verraksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.

12. Nämät wijmeiset olit ainoastans yhden hetken työsä ja sinä teit heidän meidän werraxem jotca olemma candanet päiwän cuorman ja helden.

12. Nämet wimeiset olit yhde' hetke' töese/ ia sine teghit heiden meide' werdaxem/ iotca olema candanuuat peiuen corman ia helten. (Nämät wiimeiset olit yhden hetken työssä/ ja sinä teit heidän meidän werraksemme/ jotka olemme kantaneet päiwän kuorman ja helteen.)

12. λέγοντες ὅτι οὗτοι οἱ ἔσχατοι μίαν ὥραν ἐποίησαν, καὶ ἴσους ἡμῖν αὐτοὺς ἐποίησας τοῖς βαστάσασι τὸ βάρος τῆς ἡμέρας καὶ τὸν καύσωνα.

12. λεγοντες οτι ουτοι οι εσχατοι μιαν ωραν εποιησαν και ισους ημιν αυτους εποιησας τοις βαστασασιν το βαρος της ημερας και τον καυσωνα 12. legontes oti oυtoi oi eschatoi mian oran epoiesan kai isoυs emin aυtoυs epoiesas tois βastasasin to βaros tes emeras kai ton kaυsona

12 saying, These last ones did (only) one hour (of work), and you made* them equal to us, who bore the burden of the day and the burning heat.

12. saying, These last have wrought but one hour, and thou hast made them equal unto us, which have borne the burden and heat of the day.

12. disse Sidste have ikkun arbeidet een Time, og du har gjort dem lige med os, som have baaret Dagens Byrde og Hede.

12. Och sade: Desse siste hafva arbetat en timma, och du gjorde dem lika med oss, som hafva burit dagsens tunga och hettan.

12. Ja ütlesid: Needsinnatsed wiimsed on agga ühhe tunni tööd teinud, ja sinna olled neid meie arrolisseks teinud, kes meie päwa koorma ja pallawat olleme kannud.

12. sakydami: ‘Šitie paskutinieji tedirbo vieną valandą, o tu sulyginai juos su mumis, nešusiais dienos ir kaitros naštą’.

12. und sprachen: Diese haben nur eine Stunde gearbeitet, und du hast sie uns gleich gemacht, die wir des Tages Last und die Hitze getragen haben.

12. En disant: Ces derniers n'ont travaillé qu'une heure, et tu les as égalés à nous qui avons supporté le poids du jour et la chaleur.

12. Diciendo: Estos postreros solo han trabajado una hora, y los has hecho iguales a nosotros, que hemos llevado la carga, y el calor del día.

12 Zeggende: Deze laatsten hebben maar een uur gearbeid, en gij hebt ze ons gelijk gemaakt, die den last des daags en de hitte gedragen hebben.

12. Mówiąc: Ci ostatni jednę godzinę robili, a uczyniłeś je nam równymi, którzyśmy znosili ciężar dnia i upalenie.

12. Mondván: Azok az utolsók egyetlen óráig munkálkodtak és egyenlőkké tetted azokat velünk, a kik a napnak terhét és hőségét szenvedtük.

12 и говорили: эти последние работали один час, и ты сравнял их с нами, перенесшими тягость дня и зной.

12. говорячи: Що сї останні одну годину робили, й зрівняв єси їх із нами, що зносили тяготу дня і спеку.

13 Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista?

13 Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: Ystävä, en tee sinulle väärin. Etkö sopinut kanssani denarista?

13. Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: ystäväni, en tee minä sinulle vääryyttä; etkös sopinut minun kanssani määrätystä penningistä?

13. Nijn hän wastais yhdelle heistä ja sanoi: ystäwän en tee minä sinulle wääryttä etkös sopinut minun cansani määrätyst palcast?

13. Nin hen wastasi yhdelle heiste ia sanoi/ Ysteuen/ en teghe mine sinun wärytt/ Etkö sine märenyt minun cansani wissist päiue pe'ningist? (Niin hän wastasi yhdelle heistä ja sanoi/ Ystäwän/ en tee minä sinun wääryyttä/ Etkö sinä määrännyt minun kanssani wissiste päiwää penningistä?)

13. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν ἑνὶ αὐτῶν· ἑταῖρε, οὐκ ἀδικῶ σε· οὐχὶ δηναρίου συνεφώνησάς μοι;

13. ο δε αποκριθεις ειπεν ενι αυτων εταιρε ουκ αδικω σε ουχι δηναριου συνεφωνησας μοι 13. o de apokritheis eipen eni aυton etaire oυk adiko se oυchi denarioυ sυnefonesas moi

13 But he answered and said to one of them, Comrade, I am not wronging you. Did you not agree together with me for a denarius?

13. But he answered one of them, and said, Friend, I do thee no wrong: didst not thou agree with me for a penny?

13. Men han svarede og sagde til een af dem: Ven! jeg gjør dig ikke Uret; er du ikke bleven eens med mig om en Penning?

13. Då svarade han enom af dem, och sade: Min vän, jag gör dig ingen orätt; vast du icke öfverens med mig om en viss dagspenning?

13. Agga temma kostis, ja ütles ühhele nende seast: Söbber, minna ei te sulle mitte liga, eks sa olle minnoga ühhe tenari-rahhaga leppinud?

13. Bet jis vienam iš jų atsakė: ‘Bičiuli, aš tavęs neskriaudžiu! Argi ne už denarą susiderėjai su manimi?

13. Er antwortete aber und sagte zu einem unter ihnen: Mein Freund, ich tue dir nicht Unrecht. Bist du nicht mit mir eins geworden für einen Groschen?

13. Mais il répondit et dit à l'un d'eux: Mon ami, je ne te fais point de tort; n'es-tu pas convenu avec moi d'un denier?

13. Y él respondiendo dijo a uno de ellos: Amigo, no te hago agravio. ¿No te concertaste conmigo por un denario?

13 Doch hij, antwoordende, zeide tot een van hen: Vriend! ik doe u geen onrecht; zijt gij niet met mij eens geworden voor een penning?

13. A on odpowiadając rzekł jednemu z nich: Przyjacielu! nie czynię ci krzywdy; azaż się nie z grosza zmówił ze mną?

13. Ő pedig felelvén, monda azok közül egynek: Barátom, nem cselekszem igazságtalanul veled; avagy nem tíz pénzben szerződtél-é meg velem?

13 Он же в ответ сказал одному из них: друг! я не обижаю тебя; не за динарий ли ты договорился со мною?

13. Він же, озвавшись, рече одному з них: Друже, не кривджу тебе; хиба не за денария згодив ся єси зо мною?

14 Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin.

14 Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa niin kuin sinullekin.

14. Ota se, mikä sinun tulee, ja mene matkaas; mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa niinkuin sinullekin.

14. Ota se cuin sinun tule ja mene matcas: minä tahdon myös tälle wijmeiselle anda nijncuin sinullengin.

14. Ota se quin sinu' tule/ ia mene matcaas. Mine tahdo' mös täme' wimeisen anda ninquin sinungin. (Ota se kuin sinun tulee/ ja mene matkaasi. Minä tahdon myös tämä wiimeisen antaa niinkuin sinunkin.)

14. ἆρον τὸ σὸν καὶ ὕπαγε· θέλω δὲ τούτῳ τῷ ἐσχάτῳ δοῦναι ὡς καὶ σοί.

14. αρον το σον και υπαγε θελω δε τουτω τω εσχατω δουναι ως και σοι 14. aron to son kai υpage thelo de toυto to eschato doυnai os kai soi

14 Take up the thing (which is) yours and go away. It is my will to give to this last (one), as (I) also (did) to you.

14. Take that thine is, and go thy way: I will give unto this last, even as unto thee.

14. Tag Dit, og gak hen. Men jeg vil give denne Sidste ligesom dig.

14. Tag det dig tillhörer, och gack din väg; men jag vill gifva denna sista så mycket som dig.

14. Wotta so omma, ja minne omma teed; agga minna tahhan sellesinnatse wiimsele anda nenda kui sullegi;

14. Imk, kas tavo, ir eik sau. Aš noriu ir šitam paskutiniam duoti tiek, kiek tau.

14. Nimm, was dein ist, und gehe hin! Ich will aber diesem letzten geben gleich wie dir.

14. Prends ce qui est à toi, et t'en va. Je veux donner à ce dernier autant qu'à toi.

14. Toma lo que es tuyo, y véte: yo quiero dar a este postrero como a tí.

14 Neem het uwe en ga heen. Ik wil dezen laatsten ook geven, gelijk als u.

14. Weźmij, co twojego jest, a idź; chcę bowiem temu ostatniemu dać jako i tobie.

14. Vedd, a mi a tiéd, és menj el. Én pedig ennek az utolsónak is annyit akarok adni, mint néked.

14 возьми свое и пойди; я же хочу дать этому последнему то же , что и тебе;

14. Візьми своє, та й іди: я ж хочу й сьому останньому дати, що й тобі.

15 Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'

15 (Vai) enkö saa tehdä omallani mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sen vuoksi, että minä olen hyvä?

15. Vai enkö minä saa tehdä minun kalustani mitä minä tahdon? taikka katsotkos sentähden karsaasti, että minä hyvä olen?

15. Wai engö minä saa tedä minun calustani mitä minä tahdon? taicka cadzotcos sentähden carsast että minä hywä olen?

15. Waij engö mine mahda tehdä minun calustani/ mite mine tahdo'? Taicka catzocos sentedhe' carsast/ että mine hyue olen? (Wai enkö minä mahda tehdä minun kalustani/ mitä minä tahdon? Taikka katsotkos sentähden karsaasti/ että minä hywä olen?)

15. ἢ οὐκ ἔξεστί μοι ποιῆσαι ὃ θέλω ἐν τοῖς ἐμοῖς, εἰ ὁ ὀφθαλμός σου πονηρός ἐστιν ὅτι ἐγὼ ἀγαθός εἰμι;

15. η ουκ εξεστιν μοι ποιησαι ο θελω εν τοις εμοις ει ο οφθαλμος σου πονηρος εστιν οτι εγω αγαθος ειμι 15. e oυk eksestin moi poiesai o thelo en tois emois ei o ofthalmos soυ poneros estin oti ego agathos eimi

15 Or is it not legal for me to do what I will in the things which (are) mine? (Or) should your eye be evil, because I am good?

15. Is it not lawful for me to do what I will with mine own? Is thine eye evil, because I am good?

15. Eller har jeg ikke Magt til at gjøre med Mit, hvad jeg vil? eller er dit Øie ondt, fordi jeg er god?

15. Eller må jag icke göra uti min ting hvad jag vill? Ser du fördenskull illa ut, att jag så god är?

15. Ehk eks mul olle lubba minno ommaga tehha, mis minna tahhan? ehk ons sinno meel pahha, et minna hea ollen?

15. Argi aš neturiu teisės daryti ką noriu su tuo, kas mano? Ar todėl tavo akis pikta, kad aš geras?’

15. Oder habe ich nicht Macht, zu tun, was ich will, mit dem Meinen? Siehst du darum so scheel, daß ich so gütig bin?

15. Ne m'est-il pas permis de faire ce que je veux de ce qui est à moi? Ton œil est-il méchant parce que je suis bon?

15. ¿No me es lícito a mí hacer lo que quiero en mis cosas? ¿O es malo tu ojo, porque yo soy bueno?

15 Of is het mij niet geoorloofd, te doen met het mijne, wat ik wil? Of is uw oog boos, omdat ik goed ben?

15. Azaż mi się nie godzi czynić z mojem, co chcę? Czyli oko twoje złośliwe jest, iżem ja jest dobry?

15. Avagy [2†] nem szabad-é nékem a magaméval azt tennem, amit akarok? avagy a te szemed azért gonosz, mert én jó vagyok?

15 разве я не властен в своем делать, что хочу? или глаз твой завистлив от того, что я добр?

15. Хиба ж не вільно менї робити, що хочу, з добром моїм? Чи того твоє око лихе, що я добрий?

16 Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi." Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.

16 Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. (Sillä monet ovat kutsutut mutta harvat valitut)”

16. Niin viimeiset tulevat ensimäisiksi ja ensimäiset viimeisiksi. Sillä monta ovat kutsutut, mutta harvat valitut.

16. Nijn wijmeiset tulewat ensimäisixi ja ensimäiset wijmeisixi. Sillä monda owat cudzutut mutta harwat walitut.

16. Nin wimeset tuleuat ensimeisix/ ia ensimeiset wimesix. Sille että monda ouat cutzuttut/ mutta haruat ouat wlgoswalitut. (Niin wiimeiset tulewat ensimmäisiksi/ ja ensimmäiset wiimeisiksi. Sillä että monta owat kutsutut/ mutta harwat owat uloswalitut.)

16. Οὕτως ἔσονται οἱ ἔσχατοι πρῶτοι καὶ οἱ πρῶτοι ἔσχατοι· πολλοὶ γὰρ εἰσι κλητοί, ὀλίγοι δὲ ἐκλεκτοί.

16. ουτως εσονται οι εσχατοι πρωτοι και οι πρωτοι εσχατοι πολλοι γαρ εισιν κλητοι ολιγοι δε εκλεκτοι 16. oυtos esontai oi eschatoi protoi kai oi protoi eschatoi polloi gar eisin kletoi oligoi de eklektoi

16 So the last will be first, and the first last; for* many are invited but few are chosen. {Mar 10:32-45 & Mat 20:17-28 & Luk 18:31-34; Peraea or Judea, near Jordan.}

16. So the last shall be first, and the first last: for many be called, but few chosen.

16. Saaledes skulle de Sidste blive de Første, og de Første de Sidste; thi Mange ere kaldede, men Faa ere udvalgte.

16. Alltså varda de ytterste de främste, och de främste de ytterste. Ty månge äro kallade; men få äro utvalde.

16. Nenda sawad need wiimsed essimesseks, ja need essimessed wiimseks; sest paljo on kutsutud, agga pissut ärrawallitsetud.)

16. Taip paskutinieji bus pirmi, o pirmieji­paskutiniai; nes daug yra pašauktų, bet maža išrinktų’‘.

16. Also werden die Letzten die Ersten und die Ersten die Letzten sein. Denn viele sind berufen, aber wenige auserwählt.

16. Ainsi les derniers seront les premiers, et les premiers seront les derniers; car il y en a beaucoup d'appelés, mais peu d'élus.

16. Así los primeros serán postreros; y los postreros primeros; porque muchos son llamados, mas pocos escogidos.

16 Alzo zullen de laatsten de eersten zijn, en de eersten de laatsten; want velen zijn geroepen, maar weinigen uitverkoren.

16. Takci będą ostatni pierwszymi, a pierwsi ostatnimi; albowiem wiele jest wezwanych, ale mało wybranych.

16. Ekképen lesznek [3†] az utolsók elsők és az elsők utolsók; mert sokan vannak a hivatalosok, [4†] de kevesen a választottak.

16 Так будут последние первыми, и первые последними, ибо много званых, а мало избранных.

16. Так будуть останнї перві, а перві останнї; багато бо званих, мало ж вибраних.

17 Ja kun Jeesus lähti kulkemaan ylös Jerusalemiin, otti hän ne kaksitoista erilleen ja sanoi matkalla heille:

17 Kulkiessaan ylös Jerusalemiin Jeesus otti ne kaksitoista opetuslasta erilleen tiellä ja sanoi heille:

17. Ja Jesus meni ylös Jerusalemiin, ja otti kaksitoistakymmentä opetuslastansa erinänsä tiellä tykönsä, ja sanoi heille:

17. Ja Jesus meni ylös Jerusalemijn ja otti caxitoistakymmendä Opetuslastans erinäns tiellä tygöns:

17. Ja Iesus ylesastui Jerosoliman/ ia otti caxitoistakymende Opetuslastans erinens tiellä tygens. (Ja Jesus ylösastu Jerusalemiin/ ja otti kaksitoistakymmentä opetuslastansa erinensä tiellä tykönsä.)

17. Καὶ ἀναβαίνων ὁ Ἰησοῦς εἰς Ἱεροσόλυμα παρέλαβε τοὺς δώδεκα μαθητὰς κατ’ ἰδίαν ἐν τῇ ὁδῷ καὶ εἶπεν αὐτοῖς·

17. και αναβαινων ο ιησους εις ιεροσολυμα παρελαβεν τους δωδεκα μαθητας κατ ιδιαν εν τη οδω και ειπεν αυτοις 17. kai anaβainon o iesoυs eis ierosolυma parelaβen toυs dodeka mathetas kat idian en te odo kai eipen aυtois

17 And (while) going-up to Jerusalem, Jesus took the twelve disciples privately by the road and he said to them,

17. And Jesus going up to Jerusalem took the twelve disciples apart in the way, and said unto them,

17. Og Jesus drog op til Jerusalem, og tog de tolv Disciple tilside paa Veien, og sagde til dem:

17. Och så drog Jesus upp till Jerusalem, och tog de tolf Lärjungarna till sig på vägen, och sade till dem:

17. Ja Jesus läks ülles Jerusalemma, ja wottis need kaksteistkümmend jüngrit ennese jure issepäinis tee peäl, ja ütles neile:

17. Išvykdamas į Jeruzalę, Jėzus pasiėmė skyrium dvylika mokinių ir kelyje kalbėjo jiems:

17. Und er zog hinauf gen Jerusalem und nahm zu sich die zwölf Jünger besonders auf dem Wege und sprach zu ihnen:

17. Et Jésus, montant à Jérusalem, prit à part sur le chemin ses douze disciples, et leur dit:

17. Y subiendo Jesús a Jerusalem, tomó sus doce discípulos aparte en el camino, y les dijo:

17 En Jezus, opgaande naar Jeruzalem, nam tot Zich de twaalf discipelen alleen op den weg, en zeide tot hen:

17. A wstępując Jezus do Jeruzalemu, wziął z sobą dwanaście uczniów na osobne miejsce w drodze, i rzekł im:

17. És mikor felmegy vala Jézus Jeruzsálembe, útközben csupán a tizenkét tanítványt vévén magához, monda nékik:

17 И, восходя в Иерусалим, Иисус дорогою отозвал двенадцать учеников одних, и сказал им:

17. І, йдучи Ісус у Єрусалим, узяв дванайцять учеників на самоту в дорозї, й рече до них:

18 Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan

18 ”Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat Hänet kuolemaan.

18. Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika ylönannetaan pappein päämiehille ja kirjanoppineille; ja he tuomitsevat hänen kuolemaan,

18. Ja sanoi heille: cadzo me menemmä Jerusalemijn ja ihmisen Poica ylönannetan Pappein päämiehille ja Kirjanoppenuille ja he duomidzewat hänen cuolemaan.

18. Ja sanoi heille/ Catzo/ me ylesastum Jerusalemin/ Ja Inhimisen Poica pite ylenannettaman pappein pämiehille/ ia kijrianoppenuille/ ia he domitzeuat henen colemaan/ (Ja sanoi heille/ Katso/ me ylösastumme Jerusalemiin/ Ja Ihmisen Poika pitää ylenannettaman pappein päämiehille/ ja kirjanoppineille/ ja he tuomitsewat hänen kuolemaan/)

18. Ἰδοὺ ἀναβαίνομεν εἰς Ἱεροσόλυμα, καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου παραδοθήσεται τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ γραμματεῦσι, καὶ κατακρινοῦσιν αὐτὸν θανάτῳ,

18. ιδου αναβαινομεν εις ιεροσολυμα και ο υιος του ανθρωπου παραδοθησεται τοις αρχιερευσιν και γραμματευσιν και κατακρινουσιν αυτον θανατω 18. idoυ anaβainomen eis ierosolυma kai o υios toυ anthropoυ paradothesetai tois archiereυsin kai grammateυsin kai katakrinoυsin aυton thanato

18 Behold, we go-up into Jerusalem, and the Son of Man will be given up to the high-priests and scribes, and they will be condemning him to death,

18. Behold, we go up to Jerusalem; and the Son of man shall be betrayed unto the chief priests and unto the scribes, and they shall condemn him to death,

18. see, vi reise op til Jerusalem og Menneskens Søn skal overantvordes de Ypperstepræster og Skriftkloge; og de skulle fordømme ham til Døden,

18. Si, vi farom upp till Jerusalem, och menniskones Son skall öfverantvardas dem öfversta Prestomen, och dem Skriftlärdom; och de skola döma honom till döden.

18. Wata meie lähhäme ülles Jerusalemma, ja innimesse Poeg antakse ärra üllemapreestride ja kirjatundiatte kätte, ja nemmad moistwad tedda surma,

18. ‘‘Štai einame į Jeruzalę, ir Žmogaus Sūnus bus išduotas aukštiesiems kunigams bei Rašto žinovams. Jie nuteis Jį mirti,

18. Siehe, wir ziehen hinauf gen Jerusalem, und des Menschen Sohn wird den Hohenpriestern und Schriftgelehrten überantwortet werden; sie werden ihn verdammen zum Tode

18. Nous montons à Jérusalem, et le Fils de l'homme sera livré aux principaux sacrificateurs et aux scribes, et ils le condamneront à la mort,

18. He aquí, subimos a Jerusalem, y el Hijo del hombre será entregado a los príncipes de los sacerdotes, y a los escribas, y le condenarán a muerte.

18 Ziet, wij gaan op naar Jeruzalem, en de Zoon des mensen zal den overpriesteren en Schriftgeleerden overgeleverd worden, en zij zullen Hem ter dood veroordelen;

18. Oto wstępujemy do Jeruzalemu, Syn człowieczy będzie wydany przedniejszym kapłanom i nauczonym w Piśmie, i osądzą go na śmierć.

18. Ímé, felmegyünk [5†] Jeruzsálembe, és az embernek Fia átadatik a főpapoknak és írástudóknak; és halálra kárhoztatják őt,

18 вот, мы восходим в Иерусалим, и Сын Человеческий предан будет первосвященникам и книжникам, и осудят Его на смерть;

18. Оце ми йдемо в Єрусалим; і буде виданий Син чоловічий архиєреям, та письменникам, і осудять вони Його на смерть;

19 ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös."

19 He antavat Hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiin naulittavaksi, mutta kolmantena päivänä Hän nousee ylös.”

19. Ja antavat ylön hänen pakanoille pilkattaa, ja ruoskittaa, ja ristiinnaulittaa: ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.

19. Ja ylönandawat pacanoille pilcatta ja ruoskitta ja ristinnaulitta ja colmandena päiwänä hän ylösnouse.

19. Ja he ylenandauat henen pacanoille pilcatta/ ia rooskitta/ ia ristinnaulitta/ ia colmandena peiuen hen ylesnousepi. (Ja he ylenantawat hänen pakanoille pilkattaa/ ja ruoskittaa/ ja ristiinnaulita/ ja kolmantena päiwän hän ylösnouseepi.)

19. καὶ παραδώσουσιν αὐτὸν τοῖς ἔθνεσιν εἰς τὸ ἐμπαῖξαι καὶ μαστιγῶσαι καὶ σταυρῶσαι, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἀναστήσεται.

19. και παραδωσουσιν αυτον τοις εθνεσιν εις το εμπαιξαι και μαστιγωσαι και σταυρωσαι και τη τριτη ημερα αναστησεται 19. kai paradosoυsin aυton tois ethnesin eis to empaiksai kai mastigosai kai staυrosai kai te trite emera anastesetai

19 and they will be giving him to the Gentiles, *that* they should mock and scourge and crucify (him), and he will rise* again in the third day.

19. And shall deliver him to the Gentiles to mock, and to scourge, and to crucify him: and the third day he shall rise again.

19. og overantvorde Hedningerne ham og bespotte og hudstryge og korsfæste; og paa den tredie Dag skal han opstaae.

19. Och de skola öfverantvarda honom Hedningomen, till att begabbas, och hudflängas, och korsfästas; och tredje dagen skall han uppstå igen.

19. Ja andwad tedda pagganatte kätte naerda, ja piitsaga peksta ja risti peäle pua; ja kolmandamal päwal peab tem̃a jälle üllestousma.

19. atiduos pagonims tyčiotis, nuplakti ir nukryžiuoti, ir trečią dieną Jis prisikels’‘.

19. und werden ihn überantworten den Heiden, zu verspotten und zu geißeln und zu kreuzigen; und am dritten Tage wird er wieder auferstehen.

19. Et ils le livreront aux gentils, pour être moqué, et fouetté et crucifié; mais il ressuscitera le troisième jour.

19. Y le entregarán a los Gentiles, para que le escarnezcan, y azoten, y crucifiquen; mas al tercero día resucitará.

19 En zij zullen Hem den heidenen overleveren, om Hem te bespotten en te geselen, en te kruisigen; en ten derden dage zal Hij weder opstaan.

19. I wydadzą go poganom na pośmiewanie i na ubiczowanie i na ukrzyżowanie; ale trzeciego dnia zmartwychwstanie.

19. És a pogányok kezébe adják őt, hogy megcsúfolják és megostorozzák és keresztre feszítsék; de harmadnap feltámad.

19 и предадут Его язычникам на поругание и биение и распятие; и в третий день воскреснет.

19. і видадуть Його поганам, щоб з Него насьміхались, та били, та розпяли, а третього ж дня він воскресне.

20 Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen hänen tykönsä ja kumarsi häntä, aikoen anoa häneltä jotakin.

20 Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen Hänen luokseen, kumartui maahan ja pyysi Häneltä jotain.

20. Silloin tuli hänen tykönsä Zebedeuksen poikain äiti poikinensa, kumarsi ja anoi jotakin häneltä.

20. Silloin tuli hänen tygöns Zebedeuxen poicain äiti poikinens cumarsi ja anoi jotain häneldä.

20. Silloin edheskeui henen tygens Zebedeusen poicain eitei poikinens/ cumartadhen/ ia anodhen iotain henelde. (Silloin edeskäwi hänen tykönsä Zebedeuksen poikain äiti poikinensa/ kumartaen/ ja anoen jotain häneltä.)

20. Τότε προσῆλθεν αὐτῷ ἡ μήτηρ τῶν υἱῶν Ζεβεδαίου μετὰ τῶν υἱῶν αὐτῆς προσκυνοῦσα καὶ αἰτοῦσά τι παρ’ αὐτοῦ.

20. τοτε προσηλθεν αυτω η μητηρ των υιων ζεβεδαιου μετα των υιων αυτης προσκυνουσα και αιτουσα τι παρ αυτου 20. tote proselthen aυto e meter ton υion zeβedaioυ meta ton υion aυtes proskυnoυsa kai aitoυsa ti par aυtoυ

20 Then the mother of the sons of Zebedee, with her sons, came to him, worshiping (him), and asking something from him.

20. Then came to him the mother of Zebedee's children with her sons, worshipping him, and desiring a certain thing of him.

20. Da gik Zebedæus' Sønners Moder til ham med sine Sønner, faldt ned for ham og bad ham om Noget.

20. Då steg Zebedei söners moder fram till honom med sina söner, tillbad honom, och begärade något af honom.

20. Siis astus Sebedeusse poegade emma temma jure omma poegega, kummardas ja pallus temmalt middagi.

20. Tada prie Jėzaus priėjo Zebediejaus sūnų motina kartu su savo sūnumis ir, pagarbinusi Jį, ėmė kažko prašyti.

20. Da trat zu ihm die Mutter der Kinder des Zebedäus mit ihren Söhnen, fiel vor ihm nieder und bat etwas von ihm.

20. Alors la mère des fils de Zébédée s'approcha de lui avec ses fils, et se prosterna pour lui demander quelque chose.

20. Entónces se llegó a él la madre de los hijos de Zebedeo con sus hijos, adorando, y pidiéndole algo.

20 Toen kwam de moeder der zonen van Zebedeus tot Hem met haar zonen, Hem aanbiddende, en begerende wat van Hem.

20. Tedy przystąpiła do niego matka synów Zebedeuszowych z synami swoimi, kłaniając mu się, i prosząc nieco od niego.

20. Ekkor hozzá méne a Zebedeus fiainak [6†] anyja az ő fiaival együtt, leborulván és kérvén ő tőle valamit.

20 Тогда приступила к Нему мать сыновей Зеведеевых с сыновьями своими, кланяясь и чего-то прося у Него.

20. Тодї приступила до Него мати синів Зеведеєвих із синами своїми, кланяючись та просячи чогось у Него.

21 Niin hän sanoi vaimolle: "Mitä tahdot?" Tämä sanoi hänelle: "Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi".

21 Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä haluat?” Tämä vastasi Hänelle: ”Sano, että nämä kaksi poikaani saavat istua, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi.”

21. Vaan hän sanoi hänelle: mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle: sano, että nämät kaksi minun poikaani istuisivat, yksi sinun oikialla kädelläs ja toinen vasemmallas, sinun valtakunnassas.

21. Ja hän sanoi hänelle: mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle: sano että nämät caxi minun poicani istuisit yxi sinun oikialla kädelläs ja toinen wasemallas sinun waldacunnasas.

21. Ja hen sanoi henelle/ Mites tahdot? Sanoi hen henelle/ Sanos ette nämet caxi minun poicani istuisit yxi sinun oikial kädhelles/ ia toinen sinun wasemalles sinun waldakunnasas. (Ja hän sanoi hänelle/ Mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle/ Sanos että nämät kaksi minun poikaani istuisit yksi sinun oikealla kädelläsi/ ja toinen sinun wasemmallasi sinun waltakunnassasi.)

21. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῇ· Τί θέλεις; λέγει αὐτῷ· Εἰπὲ ἵνα καθίσωσιν οὗτοι οἱ δύο υἱοί μου εἷς ἐκ δεξιῶν σου καὶ εἷς ἐξ εὐωνύμων σου ἐν τῇ βασιλείᾳ σου.

21. ο δε ειπεν αυτη τι θελεις λεγει αυτω ειπε ινα καθισωσιν ουτοι οι δυο υιοι μου εις εκ δεξιων σου και εις εξ ευωνυμων εν τη βασιλεια σου 21. o de eipen aυte ti theleis legei aυto eipe ina kathisosin oυtoi oi dυo υioi moυ eis ek deksion soυ kai eis eks eυonυmon en te βasileia soυ

21 But he said to her, What do you wish? She says to him, Say that* these, my two sons, may sit, one at your right (hand) and one at your left (hand) in your kingdom.

21. And he said unto her, What wilt thou She saith unto him, Grant that these my two sons may sit, the one on thy right hand, and the other on the left, in thy kingdom.

21. Men han sagde til hende: hvad vil du? Hun sagde til ham: siig, at disse mine to Sønner skulle sidde i dit Rige, den ene ved din høire, den anden ved den venstre Side.

21. Då sade han till henne: Hvad vill du? Sade hon till honom: Låt dessa två mina söner sitta i ditt rike; den ena på dina högra hand, och den andra på dina venstra.

21. Agga temma ütles temma wasto: Mis sa tahhad? temma ütles temmale: Kässi needsinnatsed minno kaks poega istuda, teist sinno parremal, ja teist pahhemal käel om̃as kuñingrikis.

21. Jis paklausė jos: ‘‘Ko nori?’‘ Toji atsakė: ‘‘Leisk, kad šitie abu mano sūnūs Tavo karalystėje sėdėtų vienas Tavo dešinėje, o kitas kairėje’‘.

21. Und er sprach zu ihr: Was willst du? Sie sprach zu ihm: Laß diese meine zwei Söhne sitzen in deinem Reich, einen zu deiner Rechten und den andern zu deiner Linken.

21. Et il lui dit: Que veux-tu?Elle lui dit: Ordonne que mes deux fils, qui sont ici, soient assis l'un à ta droite et l'autre à ta gauche, dans ton royaume.

21. Y él le dijo: ¿Qué quieres? Ella le dijo: Dí que se asienten estos dos hijos míos, el uno a tu mano derecha, y el otro a tu izquierda, en tu reino.

21 En Hij zeide tot haar: Wat wilt gij? Zij zeide tot Hem: Zeg, dat deze mijn twee zonen zitten mogen, de een tot Uw rechter-en de ander tot Uw linker hand in Uw Koninkrijk.

21. A on jej rzekł; Czegóż chcesz? Rzekła mu: Rzecz, aby siedzieli ci dwaj synowie moi, jeden po prawicy twojej a drugi po lewicy w królestwie twojem.

21. Ő pedig monda néki: Mit akarsz? Monda néki: Mondd, hogy ez az én két fiam [7†] üljön a te országodban egyik jobb kezed felől, a másik bal kezed felől.

21 Он сказал ей: чего ты хочешь? Она говорит Ему: скажи, чтобы сии два сына мои сели у Тебяодин по правую сторону, а другой по левую в Царстве Твоем.

21. Він же рече до неї: Чого хочеш? Каже вона до Него: Скажи, щоб сидїли оцї два сини мої, один по правицї Твоїй, а другий по лївицї у царстві Твоєму.

22 Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova (tai tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan)?" He sanoivat hänelle: "Voimme".

22 Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: ”Ette käsitä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova (tai tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan)?” He sanoivat Hänelle: ”Voimme”.

22. Niin Jesus vastaten sanoi: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minun pitää juoman, ja kastettaa sillä kasteella, jolla minä kastetaan? He sanoivat hänelle: me voimme.

22. Nijn Jesus wastaten sanoi: et te tiedä mitä te anotta woittaco juoda sen Calkin jonga minun pitä juoman? ja castetta sillä Castella jolla minä castetan?

22. Nin Iesus wastaden sanoi/ Ette te tiede mite te annotta. Woittaco ioodha sen * Calkin/ ionga minun pite iooman? ia castetta sille castel/ iolla mine castetan? (Niin Jesus wastaten sanoi/ Ette te tiedä mitä te anotte. Woitteko juoda sen kalkin/ jonka minun pitää juoman? ja kastettaa sillä kasteella/ jolla minä kastetaan?)

22. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Οὐκ οἴδατε τί αἰτεῖσθε. δύνασθε πιεῖν τὸ ποτήριον ὃ ἐγὼ μέλλω πίνειν ἢ τὸ βάπτισμα ὃ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθῆναι; λέγουσιν αὐτῷ· Δυνάμεθα.

22. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν ουκ οιδατε τι αιτεισθε δυνασθε πιειν το ποτηριον ο εγω μελλω πινειν και το βαπτισμα ο εγω βαπτιζομαι βαπτισθηναι λεγουσιν αυτω δυναμεθα 22. apokritheis de o iesoυs eipen oυk oidate ti aiteisthe dυnasthe piein to poterion o ego mello pinein kai to βaptisma o ego βaptizomai βaptisthenai legoυsin aυto dυnametha

22 But Jesus answered and said, You° do not know what you° ask. Are you° able to drink the cup which I am about to drink, or to be immersed* (with) the immersion* (to) which I am (about to be) immersed*? They say to him, We are able.

22. But Jesus answered and said, Ye know not what ye ask. Are ye able to drink of the cup that I shall drink of, and to be baptized with the baptism that I am baptized with They say unto him, We are able.

22. Men Jesus svarede og sagde: I vide ikke, hvad I bede. Kunne I drikke den Kalk, som jeg skal drikke, og døbes med den Daab, som jeg skal døbes med? De sige til ham: vi kunne.

22. Då svarade Jesus, och sade: I veten icke hvad I bedjen; kunnen I dricka den kalken, som jag skall dricka, och döpas med det dopet, som jag döpes med? Då sade de till honom: Ja, väl.

22. Agga Jesus wastas ja ütles: Teie ei tea mitte, mis teie pallute, kas teie woite sest karrikast jua, mis minna pean joma, ja se ristmissega ennast lasta ristida, misga mind ristitakse? nemmad ütlesid temma wasto: Jah woime.

22. Jėzus atsakė: ‘‘Nežinote, ko prašote. Ar galite gerti taurę, kurią Aš gersiu, ir būti krikštijami krikštu, kuriuo Aš krikštijamas?’‘ Jie atsakė: ‘‘Galime’‘.

22. Aber Jesus antwortete und sprach: Ihr wisset nicht, was ihr bittet. Könnt ihr den Kelch trinken, den ich trinken werde, und euch taufen lassen mit der Taufe, mit der ich getauft werde? Sie sprachen zu ihm: Jawohl.

22. Mais Jésus, répondant, leur dit: vous ne savez ce que vous demandez. Pouvez-vous boire la coupe que je dois boire, ou être baptisés du baptême dont je dois être baptisé?Ils lui dirent: Nous le pouvons.

22. Entónces Jesús respondiendo, dijo: No sabéis lo que pedís. ¿Podéis beber de la copa de que yo tengo que beber; y ser bautizados del bautismo de que yo soy bautizado? Dícen ellos: Podemos.

22 Maar Jezus antwoordde en zeide: Gijlieden weet niet wat gij begeert; kunt gij den drinkbeker drinken, dien Ik drinken zal, en met den doop gedoopt worden, waarmede Ik gedoopt worde? Zij zeiden tot Hem: Wij kunnen.

22. Ale Jezus odpowiadając rzekł: Nie wiecie, o co prosicie; możecież pić kielich, który ja będę pił? i chrztem, którym się ja chrzczę, być ochrzczeni? Rzekli mu: Możemy.

22. Jézus pedig felelvén, monda: Nem tudjátok, mit kértek. Megihatjátok-é a pohárt, [8†] a melyet én megiszom? és megkeresztelkedhettek-é azzal [9†] a keresztséggel, a melylyel én megkeresztelkedem? Mondának néki: Meg.

22 Иисус сказал в ответ: не знаете, чего просите. Можете ли пить чашу, которуюЯ буду пить, или креститься крещением, которым Я крещусь? Они говорят Ему: можем.

22. Озвав ся ж Ісус і рече: Не знаєте, чого просите. Чи зможете ви пити чашу, яку я пити му, й хреститись хрещеннєм, яким я хрещусь? Кажуть йому: Зможемо.

23 Hän sanoi heille: "Minun maljani te tosin juotte (ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin), mutta minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut".

23 Hän sanoi heille: ”Minun maljani te tosin juotte (ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin). Mutta oikealla ja vasemmalla puolella istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille Isäni on sen valmistanut.”

23. Ja hän sanoi heille: minun kalkkini tosin te juotte ja sillä kasteella, jolla minä kastetaan, te kastetaan; mutta istua minun oikialla kädelläni, taikka vasemmalla, ei ole minun antamisellani, vaan joille se on valmistettu minun Isältäni.

23. He sanoit hänelle: me woimma. Hän sanoi heille: Minun Calckini tosin te juotta ja sillä Castella jolla minä castetan te castetan. Mutta istua minun oikialla kädelläni taicka wasemalla ei ole minun andamisellani mutta joille se on walmistettu minun Isäldäni.

23. He sanoit henelle/ Me woima. Hen sanoi heille/ Minun Calkin tosin te iootta/ ia sille castel/ iolla mine castetan/ te castetan. Mutta istua minun oikeal kädhelen/ taicka wasemalla/ ei ole minun andaminen mutta ioille walmistettu ombi minun Iseldeni. (He sanoit hänelle/ Me woimme. Hän sanoi heille/ Minun kalkin te tosin juotte/ ja sillä kasteella/ jolla minä kastetaan/ te kastetaan. Mutta istua minun oikealla kädelläni/ taikka wasemmalla/ ei ole minun antaminen mutta joille walmistettu ompi minun Isältäni.)

23. καὶ λέγει αὐτοῖς· Τὸ μὲν ποτήριόν μου πίεσθε, καὶ τὸ βάπτισμα ὃ ἐγὼ βαπτίζομαι βαπτισθήσεσθε· τὸ δὲ καθίσαι ἐκ δεξιῶν μου καὶ ἐξ εὐωνύμων μου οὐκ ἔστιν ἐμὸν δοῦναι, ἀλλ’ οἷς ἡτοίμασται ὑπὸ τοῦ πατρός μου.

23. και λεγει αυτοις το μεν ποτηριον μου πιεσθε και το βαπτισμα ο εγω βαπτιζομαι βαπτισθησεσθε το δε καθισαι εκ δεξιων μου και εξ ευωνυμων μου ουκ εστιν εμον δουναι αλλ οις ητοιμασται υπο του πατρος μου 23. kai legei aυtois to men poterion moυ piesthe kai to βaptisma o ego βaptizomai βaptisthesesthe to de kathisai ek deksion moυ kai eks eυonυmon moυ oυk estin emon doυnai all ois etoimastai υpo toυ patros moυ

23 And he says to them, Indeed, you° will be drinking my cup and you° will be immersed* (with) the immersion* (to) which I am immersed*, but to sit at my right and at my left, is not mine to give, but (it is for them) for whom it has been prepared by my Father.

23. And he saith unto them, Ye shall drink indeed of my cup, and be baptized with the baptism that I am baptized with: but to sit on my right hand, and on my left, is not mine to give, but it shall be given to them for whom it is prepared of my Father.

23. Og han sagde til dem: min Kalk skulle vil vel drikke, og med den Daab, som jeg døbes med, skulle I døbes, men at sidde ved min høire og ved min venstre Side, hører ikke mig til at give Nogen, uden dem, som det er beredt af min Fader.

23. Sade han till dem: Min kalk skolen I visst dricka, och döpas med det dop, som jag döpes med; men sitta på mina högra hand och venstra står icke mig till att gifva, utan dem som det tillredt är af minom Fader.

23. Ja temma ütles neile: Minno karrikast peate teie kül joma, ja se ristmissega, misga mind ristitakse, peab teid ristitama: agga minno parremal ja minno pahhemal käel istuda, ep olle minno käes teile anda, waid kennele se on walmistud minno Issast.)

23. Tuomet Jis tarė: ‘‘Mano taurę, tiesa, gersite, ir krikštu, kuriuo Aš krikštijamas, būsite pakrikštyti, bet vietą mano dešinėje ar kairėje ne Aš duodu; tai bus tiems, kuriems mano Tėvo paruošta’‘.

23. Und er sprach zu ihnen: Meinen Kelch sollt ihr zwar trinken, und mit der Taufe, mit der ich getauft werde, sollt ihr getauft werden; aber das sitzen zu meiner Rechten und Linken zu geben steht mir nicht zu, sondern denen es bereitet ist von meinem Vater.

23. Et il leur dit: Il est vrai que vous boirez ma coupe, et que vous serez baptisés du baptême dont je serai baptisé; mais d'être assis à ma droite et à ma gauche, ce n'est pas à moi à l'accorder; cela ne sera donné qu'à ceux à qui mon Père l'a destiné.

23. El les dice: A la verdad de mi copa beberéis; y del bautismo de que yo soy bautizado, seréis bautizados; mas sentaros a mi mano derecha, y a mi izquierda, no es mío darlo, sino a los que está aparejado por mi Padre.

23 En Hij zeide tot hen: Mijn drinkbeker zult gij wel drinken, en met den doop, waarmede Ik gedoopt worde, zult gij gedoopt worden; maar het zitten tot Mijn rechter-,en tot Mijn linker hand, staat bij Mij niet te geven, maar het zal gegeven worden dien het bereid is van Mijn Vader.

23. Tedy im rzekł: Kielichci mój pić będziecie, i chrztem, którym się ja chrzczę, ochrzczeni będziecie; ale siedzieć po prawicy mojej i po lewicy mojej, nie jest moja rzecz dać wam, ale tym, którym jest zgotowano od Ojca mojego.

23. És monda nékik: Az én poharamat megiszszátok ugyan, és a keresztséggel, a melylyel én megkeresztelkedem, megkeresztelkedtek; de az én jobb és balkezem felől való ülést nem az én dolgom megadni, hanem azoké lesz az, a kiknek az én Atyám elkészítette.

23 И говорит им: чашу Мою будете пить, и крещением, которым Я крещусь, будете креститься, но дать сесть у Меня по правую сторону и по левую - не от Меня зависит , но кому уготовано Отцем Моим.

23. І рече до них: Ви-то чашу мою пити мете, й хрещеннєм, яким я хрещусь, хрестити метесь; тільки ж, щоб вам сидїти по правицї в мене й по лївицї в мене, се не єсть моє дати, а кому приготовлено від Отця мого.

24 Kun ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he näihin kahteen veljekseen.

24 Sen kuultuaan ne kymmenen närkästyivät näihin kahteen veljekseen.

24. Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he niistä kahdesta veljeksestä.

24. Cosca ne kymmenen sen cuulit närkästyit he nijstä cahdesta weljexestä.

24. Coska nyt ne kymmenen sen cwlit/ närckestyt he nijstä cahdest weliest. (Koska nyt ne kymmenen sen kuulit/ närkästyit he niistä kahdesta weljestä.)

24. Καὶ ἀκούσαντες οἱ δέκα ἠγανάκτησαν περὶ τῶν δύο ἀδελφῶν.

24. και ακουσαντες οι δεκα ηγανακτησαν περι των δυο αδελφων 24. kai akoυsantes oi deka eganaktesan peri ton dυo adelfon

24 And having heard (this), the ten were indignant concerning the two brothers.

24. And when the ten heard it, they were moved with indignation against the two brethren.

24. Og der de Ti det hørte, bleve de vrede paa de to Brødre.

24. När de tio det hörde, vordo de misslynte på de två bröderna.

24. Ja kui need kümme sedda kuulsid, sai nende meel pahhaks nende kahhe wenna peäle.

24. Tai išgirdę, kiti dešimt mokinių supyko ant dviejų brolių.

24. Da das die zehn hörten, wurden sie unwillig über die zwei Brüder.

24. Les dix autres, ayant entendu cela, furent indignés contre ces deux frères.

24. Y como los diez oyeron esto, se enojaron de los dos hermanos.

24 En als de andere tien dat hoorden, namen zij het zeer kwalijk van de twee broeders.

24. A usłyszawszy to oni dziesięciu, rozgniewali się na onych dwóch braci.

24. És hallva ezt a tíz, megboszankodék a két testvérre.

24 Услышав сие, прочие десять учеников вознегодовали на двух братьев.

24. І почувши десять, ремствували на двох братів.

25 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

25 Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: ”Tiedätte, että kansain ruhtinaat herroina niitä hallitsevat ja mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

25. Mutta Jesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: te tiedätte, että kansain päämiehet vallitsevat heitä, ja ylimmäisillä on valta heidän ylitsensä.

25. Mutta Jesus cudzui heidän tygöns ja sanoi: te tiedätte että mailmalliset Päämiehet wallidzewat heitä ja jotca jalot owat he hallidzewat heitä.

25. Mutta Iesus cutzui heidet tygens/ ia sanoi/ Te tiedhette/ että pacanaiden pämiehet heite waltauat/ ia iotca ialot ouat/ he wallan harioittauat heiden pälens. (Mutta Jesus kutsui heidät tykönsä/ ja sanoi/ Te tiedätte/ että pakanoiden päämiehet heitä waltaawat/ ja jotka jalot owat/ he wallan harjoittawat heidän päällänsä.)

25. ὁ δὲ Ἰησοῦς προσκαλεσάμενος αὐτοὺς εἶπεν· Οἴδατε ὅτι οἱ ἄρχοντες τῶν ἐθνῶν κατακυριεύουσιν αὐτῶν καὶ οἱ μεγάλοι κατεξουσιάζουσιν αὐτῶν.

25. ο δε ιησους προσκαλεσαμενος αυτους ειπεν οιδατε οτι οι αρχοντες των εθνων κατακυριευουσιν αυτων και οι μεγαλοι κατεξουσιαζουσιν αυτων 25. o de iesoυs proskalesamenos aυtoυs eipen oidate oti oi archontes ton ethnon katakυrieυoυsin aυton kai oi megaloi kateksoυsiazoυsin aυton

25 But Jesus called them and said, You° know that the rulers of the Gentiles are lording it over them, and their great ones wield authority over them.

25. But Jesus called them unto him, and said, Ye know that the princes of the Gentiles exercise dominion over them, and they that are great exercise authority upon them.

25. Men Jesus kaldte dem til sig og sagde: I vide, at Folkenes Fyrster herske over dem, og de Store bruge Myndighed over dem.

25. Då kallade Jesus dem till sig, och sade: I veten, att verldslige Förstar äro rådande, och de som herrar äro, hafva magtena.

25. Agga Jesus kutsus neid ennese jure ja ütles: Teie teate, et pagganatte üllemad wallitsewad nende ülle, ja sured wotwad woimust nende peäle.

25. O Jėzus, pasikvietęs juos pas save, tarė: ‘‘Jūs žinote, kad pagonių valdovai jiems viešpatauja ir didieji juos valdo.

25. Aber Jesus rief sie zu sich und sprach: Ihr wisset, daß die weltlichen Fürsten herrschen und die Obersten haben Gewalt.

25. Et Jésus, les ayant appelés, leur dit: Vous savez que les princes des nations les dominent, et que les grands leur commandent avec autorité.

25. Entónces Jesús llamándolos, dijo: Ya sabéis que los príncipes de los Gentiles se enseñorean sobre ellos; y los que son grandes ejercen sobre ellos potestad.

25 En als Jezus hen tot Zich geroepen had, zeide Hij: Gij weet, dat de oversten der volken heerschappij voeren over hen, en de groten gebruiken macht over hen.

25. Ale Jezus zwoławszy ich, rzekł: Wiecie, iż książęta narodów panują nad nimi, a którzy wielcy są, mocy dokazują nad nimi.

25. Jézus pedig előszólítván őket, monda: Tudjátok, hogy a pogányok fejedelmei [10†] uralkodnak azokon, és a nagyok hatalmaskodnak rajtok.

25 Иисус же, подозвав их, сказал: вы знаете, что князья народов господствуют над ними, и вельможи властвуют ими;

25. Ісус же, покликавши їх, рече: Ви знаєте, що в поган князї панують над ними, й великі управляють ними.

26 Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne,

26 Niin älköön (kuitenkaan) olko teidän keskellänne, vaan joka teidän joukossanne tahtoo tulla suureksi, olkoon palvelijanne,

26. Vaan ei niin pidä oleman teidän keskenänne; mutta joka tahtoo teidän seassanne suurin olla, se olkoon teidän palvelianne;

26. Ei nijn pidä oleman teidän keskenän mutta cuca tahto teidän seasan jaloin olla se olcan teidän palwelian.

26. Ei nin pidhe oleman teiden keskenen/ mutta cuka ikenens tactoisi teiden seghasan ialo olla/ se olkan teiden paluelian. (Ei niin pidä oleman teidän keskenän/ mutta kuka ikänänsä tahtoisi teidän seassan jalo olla/ se olkaan teidän palwelijan.)

26. οὐχ οὕτως ἔσται ἐν ὑμῖν, ἀλλ’ ὃς ἐὰν θέλῃ ἐν ὑμῖν μέγας γενέσθαι, ἔσται ὑμῶν διάκονος,

26. ουχ ουτως δε εσται εν υμιν αλλ ος εαν θελη εν υμιν μεγας γενεσθαι εστω υμων διακονος 26. oυch oυtos de estai en υmin all os ean thele en υmin megas genesthai esto υmon diakonos

26 But it will not be so among you°, but whoever will be wishing to become great among you°, he will be your° servant;

26. But it shall not be so among you: but whosoever will be great among you, let him be your minister;

26. Men saa skal det ikke være iblandt Eder; men hvo som vil være stor iblandt Eder, han være Eders Tjener;

26. Så skall det icke vara ibland eder; utan den, som vill vara mägtig ibland eder, han vare edar tjenare.

26. Agga teie seas ei pea se nenda mitte ollema; waid kes ial tahhab teie seast sureks sada, se olgo teie tener.

26. Bet tarp jūsų taip neturi būti. Kas iš jūsų nori būti didžiausias, tebūnie jūsų tarnas,

26. So soll es nicht sein unter euch. Sondern, so jemand will unter euch gewaltig sein, der sei euer Diener;

26. Mais il n'en doit pas être ainsi parmi vous; au contraire, quiconque voudra être grand parmi vous, qu'il soit votre serviteur.

26. Mas entre vosotros no será así; sino el que entre vosotros quisiere hacerse grande, será vuestro servidor;

26 Doch alzo zal het onder u niet zijn; maar zo wie onder u zal willen groot worden, die zij uw dienaar;

26. Lecz nie tak będzie między wami: ale ktobykolwiek między wami chciał być wielkim, niech będzie sługą waszym.

26. De ne így legyen közöttetek; hanem a ki közöttetek nagy [11†] akar lenni, legyen a ti szolgátok;

26 но между вами да не будет так: а кто хочет между вами быть большим, да будет вам слугою;

26. Не так же буде в вас: нї, хто хоче бути великим між вами, нехай буде вам слугою;

27 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;

27 ja joka teistä tahtoo olla ensimmäinen olkoon orjanne,

27. Ja joka tahtoo teidän seassanne ensimäinen olla, se olkoon teidän palvelianne.

27. Ja joca tahto teidän seasan ensimäinen olla se olcan teidän palwelian.

27. Ja ioca tactoisi teiden seghasan ensimeinen olla/ se olcon teiden drengine. (Ja joka tahtoisi teidän seassan ensimmäinen olla/ se olkoon teidän renkinne.)

27. καὶ ὃς ἂν θέλῃ ἐν ὑμῖν εἶναι πρῶτος, ἔσται ὑμῶν δοῦλος·

27. και ος εαν θελη εν υμιν ειναι πρωτος εστω υμων δουλος 27. kai os ean thele en υmin einai protos esto υmon doυlos

27 and whoever wishes to be first among you°, let him be your° bondservant;

27. And whosoever will be chief among you, let him be your servant:

27. og hvo som vil være den Ypperste iblandt Eder, han være Eder underdanig.

27. Och hvilken ibland eder vill vara den främste, han vare edar dräng.

27. Ja kes ial teie seast keige üllem tahhab olla, se olgo teie sullane.

27. ir kas nori būti pirmas tarp jūsų, tebūnie jūsų vergas.

27. und wer da will der Vornehmste sein, der sei euer Knecht,

27. Et quiconque voudra être le premier entre vous, qu'il soit votre esclave,

27. Y el que entre vosotros quisiere ser el primero, será vuestro siervo:

27 En zo wie onder u zal willen de eerste zijn, die zij uw dienstknecht.

27. A ktobykolwiek między wami chciał być pierwszym, niech będzie sługą waszym.

27. És a ki közöttetek első akar lenni, legyen a [12†] ti szolgátok.

27 и кто хочет между вами быть первым, да будет вам рабом;

27. і хто хоче між вами бути першим, нехай вам буде рабом,

28 niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

28 niin kuin Ihmisen Poika ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen puolesta."

28. Niinkuin ei Ihmisen Poika tullut, että häntä piti palveltaman, mutta että hän palvelis, ja antais henkensä lunastukseksi monen edestä.

28. Nijncuin ei ihmisen Poica tullut että händä piti palweldaman mutta että hän palwelis ja andais hengens lunastuxexi monen edestä.

28. Ninquin Inhimisen Poica ei tullut että hende piti palueltama'/ mutta että hen paluelis/ ia annais henen Hengens lunastuxexi monen edheste. (Niinkuin Ihmisen Poika ei tullut että häntä piti palweltaman/ mutta että hän palwelisi/ ja antaisi hänen henkensä lunastukseksi monen edestä.)

28. ὥσπερ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου οὐκ ἦλθε διακονηθῆναι, ἀλλὰ διακονῆσαι καὶ δοῦναι τὴν ψυχὴν αὐτοῦ λύτρον ἀντὶ πολλῶν.

28. ωσπερ ο υιος του ανθρωπου ουκ ηλθεν διακονηθηναι αλλα διακονησαι και δουναι την ψυχην αυτου λυτρον αντι πολλων 28. osper o υios toυ anthropoυ oυk elthen diakonethenai alla diakonesai kai doυnai ten psυchen aυtoυ lυtron anti pollon

28 just-like the Son of Man did not come to be served to, but to serve and to give his life (as) a redemption in exchange-for many. {Mar 10:46-52 & Mat 20:29-34 & Luk 18:35-43; Jericho.}

28. Even as the Son of man came not to be ministered unto, but to minister, and to give his life a ransom for many.

28. Ligesom Menneskens Søn ikke er kommen at lade sig tjene, men at tjene og at give sit Liv til en Gjenløsning for Mange.

28. Såsom menniskones Son är icke kommen, på det han vill låta tjena sig, utan att han vill tjena, och gifva sitt lif till återlösning för många.

28. Nenda kui innimesse Poeg ep olle tulnud, et tedda tenitakse, waid et temma tenib ja annab omma hinge lunnastamisse hinnaks mitme eest.

28. Ir Žmogaus Sūnus atėjo, ne kad Jam tarnautų, bet pats tarnauti ir savo gyvybės atiduoti kaip išpirkos už daugelį’‘.

28. gleichwie des Menschen Sohn ist nicht gekommen, daß er sich dienen lasse, sondern daß er diene und gebe sein Leben zu einer Erlösung für viele.

28. Comme le Fils de l'homme est venu, non pour être servi, mais pour servir et donner sa vie en rançon pour plusieurs.

28. Así como el Hijo del hombre no vino para ser servido, sino para servir, y para dar su vida en rescate por muchos.

28 Gelijk de Zoon des mensen niet is gekomen om gediend te worden, maar om te dienen, en Zijn ziel te geven tot een rantsoen voor velen.

28. Jako i Syn człowieczy nie przyszedł, aby mu służono, ale aby służył, i aby dał duszę swą na okup za wielu.

28. Valamint az embernek Fia nem azért jött, hogy néki szolgáljanak, hanem hogy ő [13†] szolgáljon, és adja az ő életét [14†] váltságul sokakért.

28 так как Сын Человеческий не для того пришел, чтобыЕму служили, но чтобы послужить и отдать душу Свою для искупления многих.

28. як Син чоловічий не прийшов, щоб служено Йому, а служити, й дати душу свою яко викуп за многих.

29 Ja heidän lähtiessään Jerikosta seurasi häntä suuri kansan paljous.

29 Heidän lähtiessään Jerikosta Häntä seurasi suuri kansanjoukko.

29. Ja heidän lähteissänsä Jerikosta, seurasi häntä paljo kansaa.

29. Ja heidän lähteisäns Jerichost seurais händä paljo Canssa.

29. Ja heide' wlgoskieudesens Jerichost/ seurasi he'de palio Ca'ssa. (Ja heidän ulos käydessänsä Jerikosta/ seurasi häntä paljon kansaa.)

29. Καὶ ἐκπορευομένων αὐτῶν ἀπὸ Ἰεριχὼ ἠκολούθησεν αὐτῷ ὄχλος πολύς.

29. και εκπορευομενων αυτων απο ιεριχω ηκολουθησεν αυτω οχλος πολυς 29. kai ekporeυomenon aυton apo iericho ekoloυthesen aυto ochlos polυs

29 And (while) traveling out from Jericho, a large crowd followed him.

29. And as they departed from Jericho, a great multitude followed him.

29. Og der de gik ud fra Jericho, fulgte ham meget Folk.

29. Och när de gingo utaf Jericho, följde honom mycket folk.

29. Ja kui nemmad Jeriko liñnast wäljaläksid, käis paljo rahwast temma järrel.

29. Jiems išeinant iš Jericho, paskui Jį sekė didelė minia.

29. Und da sie von Jericho auszogen, folgte ihm viel Volks nach.

29. Et comme ils partaient de Jérico, une grande foule le suivit.

29. Entónces saliendo ellos de Jericó, le seguía una gran multitud.

29 En als zij van Jericho uitgingen, is Hem een grote schare gevolgd.

29. A gdy oni wychodzili z Jerycha, szedł za nim wielki lud.

29. És mikor [15†] Jerikóból távozának, nagy sokaság követé őt.

29 И когда выходили они из Иерихона, за Ним следовало множество народа.

29. І як виходили вони з Єрихона, йшло слїдом за Ним багато народу.

30 Ja katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä; ja kun he kuulivat, että Jeesus kulki ohitse, huusivat he sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä".

30 Ja katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä. Kuullessaan Jeesuksen kulkevan ohi, he huusivat sanoen: "Herra, Daavidin Poika, armahda meitä."

30. Ja katso, kaksi sokiaa istuivat tien ohessa. Kuin he kuulivat, että Jesus kävi ohitse, huusivat he, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!

30. Ja cadzo caxi sokiata istuit tien ohes. Cosca he cuulit että Jesus käwi huusit he sanoden: Herra Dawidin Poica armada meitä.

30. Ja catzo/ Caxi sokiata istuit tijen ohes. Coska he cwlit/ että Iesus keui/ hwdhit he sanodhen/ O Herra Dauidin Poica armadha meite/ (Ja katso/ Kaksi sokeata istuit tien ohessa. Koska he kuulit/ että Jesus käwi/ huusit he sanoen/ Oi Herra Dawidin Poika armahda meitä.)

30. καὶ ἰδοὺ δύο τυφλοὶ καθήμενοι παρὰ τὴν ὁδόν, ἀκούσαντες ὅτι Ἰησοῦς παράγει, ἔκραξαν λέγοντες· ἐλέησον ἡμᾶς, Κύριε, υἱός Δαυῒδ.

30. και ιδου δυο τυφλοι καθημενοι παρα την οδον ακουσαντες οτι ιησους παραγει εκραξαν λεγοντες ελεησον ημας κυριε υιος δαβιδ 30. kai idoυ dυo tυfloi kathemenoi para ten odon akoυsantes oti iesoυs paragei ekraksan legontes eleeson emas kυrie υios daβid

30 And behold, two blind men sitting beside the road, having heard that Jesus was passing by, they cried out, saying, Lord, son of David, show-mercy to us!

30. And, behold, two blind men sitting by the way side, when they heard that Jesus passed by, cried out, saying, Have mercy on us, O Lord, thou Son of David.

30. Og see, to Blinde sadde ved Veien, og der de hørte, at Jesus gik forbi, raabte de og sagde: Herre, Davids Søn, forbarme dig over os!

30. Och si, två blinde såto vid vägen; och när de hörde, att Jesus gick der fram, ropade de, och sade: Ack! Herre, Davids Son, förbarma dig öfver oss.

30. Ja wata, kaks pimmedat istsid tee äres, ja kui nemmad kuulsid, et Jesus möda läks, kissendasid nemmad, ja ütlesid: Issand Taweti Poeg, heida armo meie peäle!

30. Ir štai pakelėje sėdėjo du neregiai. Išgirdę praeinantį Jėzų, jie ėmė šaukti: ‘‘Viešpatie, Dovydo Sūnau, pasigailėk mūsų!’‘

30. Und siehe, zwei Blinde saßen am Wege; und da sie hörten, daß Jesus vorüberging, schrieen sie und sprachen: Ach HERR, du Sohn Davids, erbarme dich unser!

30. Et deux aveugles qui étaient assis près du chemin, ayant entendu que Jésus passait, crièrent en disant: Seigneur, Fils de David, aie pitié de nous!

30. Y, he aquí, dos ciegos sentados junto al camino, como oyeron que Jesús pasaba, clamaron, diciendo: Señor, Hijo de David, ten misericordia de nosotros.

30 En ziet, twee blinden, zittende aan den weg, als zij hoorden, dat Jezus voorbijging, riepen, zeggende: Heere, Gij Zone Davids! ontferm U onzer.

30. A oto dwaj ślepi, siedzący przy drodze, usłyszawszy, iż Jezus przechodził, zawołali, mówiąc: Zmiłuj się nad nami, Panie, synu Dawidowy!

30. És ímé, két vak, a ki az út mellett ül vala, meghallván, hogy Jézus arra megy el, kiált vala, mondván: Uram, Dávidnak Fia, könyörülj rajtunk!

30 И вот, двое слепых, сидевшие у дороги, услышав, что Иисус идет мимо, начали кричать: помилуй нас, Господи, Сын Давидов!

30. І ось двоє слїпих, що сидїли над шляхом, почувши, що Ісус переходить, кричали, кажучи: Помилуй нас, Господи, сину Давидів.

31 Niin kansa nuhteli heitä saadakseen heidät vaikenemaan; mutta he huusivat sitä enemmän sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä".

31 Mutta kansa nuhteli heitä, jotta he vaikenisivat. He huusivat kuitenkin sitä kovemmin sanoen: "Herra, Daavidin Poika, armahda meitä."

31. Niin kansa torui heitä vaikenemaan. Mutta he huusivat enemmin, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!

31. Nijn Canssa waadei heitä waickeneman. Mutta he huusit enämmin sanoden: Herra Dawidin Poica armada meitä.

31. Nin Canssa nuchteli heite waickeneman. Mutta he enämin hwsit sanodhen/ O Herra Dauidin Poica armadha meite. (Niin kansa nuhteli heitä waikenemaan. Mutta he enemmin huusit sanoen/ Oi Herra Dawidin Poika armahda meitä/)

31. ὁ δὲ ὄχλος ἐπετίμησεν αὐτοῖς ἵνα σιωπήσωσιν· οἱ δὲ μεῖζον ἔκραζον λέγοντες· ἐλέησον ἡμᾶς, Κύριε, υἱός Δαυῒδ.

31. ο δε οχλος επετιμησεν αυτοις ινα σιωπησωσιν οι δε μειζον εκραζον λεγοντες ελεησον ημας κυριε υιος δαβιδ 31. o de ochlos epetimesen aυtois ina siopesosin oi de meizon ekrazon legontes eleeson emas kυrie υios daβid

31 But the crowd rebuked them, in order that they should be silent, but they were crying out the greatest, saying, Lord, son of David, show-mercy (to) us!

31. And the multitude rebuked them, because they should hold their peace: but they cried the more, saying, Have mercy on us, O Lord, thou Son of David.

31. Men Folket truede dem, at de skulle tie; men de raabte mere og sagde: Herre, Davids Søn, forbarme dig over os!

31. Men folket näpste dem, att de skulle tiga. Då ropade de dessmer, och sade: Ack! Herre, Davids Son, förbarma dig öfver oss.

31. Agga rahwas söitles neid, et nemmad piddid wait ollema; agga nemmad kissendasid weel ennam, ja ütlesid: Issand Taweti Poeg heida armo meie peäl.

31. Minia draudė juos, kad tylėtų, bet anie dar garsiau šaukė: ‘‘Viešpatie, Dovydo Sūnau, pasigailėk mūsų!’‘

31. Aber das Volk bedrohte sie, daß sie schweigen sollten. Aber sie schrieen viel mehr und sprachen: Ach HERR, du Sohn Davids, erbarme dich unser!

31. Et le peuple les reprit, pour les faire taire; mais ils criaient plus fort: Seigneur, Fils de David, aie pitié de nous!

31. Y la multitud les reñía para que callasen; mas ellos clamaban más, diciendo: Señor, Hijo de David, ten misericordia de nosotros.

31 En de schare bestrafte hen, opdat zij zwijgen zouden; maar zij riepen te meer, zeggende: Ontferm U onzer, Heere, Gij Zone Davids!

31. Ale on lud gromił ich, aby milczeli; lecz oni tem więcej wołali, mówiąc: Zmiłuj się nad nami, Panie, synu Dawidowy!

31. A sokaság pedig dorgálja vala őket, hogy hallgassanak; de azok annál jobban kiáltnak vala, mondván: Uram, Dávidnak Fia, könyörülj rajtunk!

31 Народ же заставлял их молчать; но они еще громче стали кричать: помилуй нас, Господи, Сын Давидов!

31. Народ же сваривсь на них, щоб мовчали; а вони ще більш кричали, кажучи: Помилуй нас, Господи, сину Давидів.

32 Silloin Jeesus seisahtui ja kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"

32 Silloin Jeesus seisahtui, kutsui heidät ja sanoi: "Mitä haluatte minun tekevän teille?"

32. Ja Jesus seisahti, ja kutsui heidät tykönsä, ja sanoi: mitä te tahdotte, että minun pitää teille tekemän?

32. Ja Jesus seisatti ja cudzui heidän tygöns ja sanoi: Mitä te tahdotta että minun pitä teidän tekemän?

32. Ja Iesus seisatti/ ia cutzui heite tygens/ ia sanoi/ Mite te tahdot että minu' pite teide' tekeme'? (Ja Jesus seisahti/ ja kutsui heitä tykönsä/ ja sanoi/ Mitä te tahdot että minun pitää teidän tekemän?)

32. καὶ στὰς ὁ Ἰησοῦς ἐφώνησεν αὐτοὺς καὶ εἶπε· Τί θέλετε ποιήσω ὑμῖν;

32. και στας ο ιησους εφωνησεν αυτους και ειπεν τι θελετε ποιησω υμιν 32. kai stas o iesoυs efonesen aυtoυs kai eipen ti thelete poieso υmin

32 And Jesus stood and summoned them, and said, What do you° will that I might do for you°?

32. And Jesus stood still, and called them, and said, What will ye that I shall do unto you

32. Og Jesus stod stille og kaldte ad dem og sagde: hvad ville I, at jeg skal gjøre Eder?

32. Då stadnade Jesus, och kallade dem, och sade: Hvad viljen I, att jag skall göra eder?

32. Ja Jesus jäi seisma ja hüdis neid, ja ütles: Mis te tahhate, et minna teile pean teggema?

32. Jėzus sustojo, pašaukė juos ir paklausė: ‘‘Ko norite, kad jums padaryčiau?’‘

32. Jesus aber stand still und rief sie und sprach: Was wollt ihr, daß ich euch tun soll?

32. Et Jésus, s'arrêtant, les appela et leur dit: Que voulez-vous que je vous fasse?

32. Y parándose Jesús, los llamó, y dijo: ¿Qué queréis que haga por vosotros?

32 En Jezus, stil staande, riep hen en zeide: Wat wilt gij, dat Ik u doe?

32. A zastanowiwszy się Jezus, zawołał ich i rzekł: Cóż chcecie, abym wam uczynił?

32. És megállván Jézus, megszólítá őket és monda: Mit akartok, hogy cselekedjem veletek?

32 Иисус, остановившись, подозвал их и сказал: чего вы хотите от Меня?

32. І, зупинившись Ісус, покликав їх, і рече: Що хочете, щоб зробив вам?

33 He sanoivat hänelle: "Herra, että meidän silmämme aukenisivat".

33 He sanoivat Hänelle: "Herra, että silmämme aukenisivat."

33. Sanoivat he hänelle: Herra, että meidän silmämme aukenisivat.

33. Sanoit he hänelle: Herra että meidäm silmän aukenisit.

33. Sanoit he henelle/ Herra/ että meiden silmen aukenisit. (Sanoit he hänelle/ Herra/ että me meidän silmäin aukenisit.)

33. λέγουσιν αὐτῷ· Κύριε, ἵνα ἀνοιχθῶσιν ἡμῶν οἱ ὀφθαλμοὶ.

33. λεγουσιν αυτω κυριε ινα ανοιχθωσιν ημων οι οφθαλμοι 33. legoυsin aυto kυrie ina anoichthosin emon oi ofthalmoi

33 They say to him, Lord, that* our eyes might be opened.

33. They say unto him, Lord, that our eyes may be opened.

33. De sagde til ham: Herre! at vore Øine maatte oplades.

33. De sade till honom: Herre, att vår ögon måtte öppnas.

33. Nemmad ütlesid temma wasto: Issand, et meie silmad saaksid lahti.

33. Neregiai Jam atsakė: ‘‘Viešpatie, kad atsivertų mūsų akys’‘.

33. Sie sprachen zu ihm: HERR, daß unsere Augen aufgetan werden.

33. Ils lui dirent: Seigneur, que nos yeux soient ouverts.

33. Dícenle ellos: Señor, que sean abiertos nuestros ojos.

33 Zij zeiden tot Hem: Heere! dat onze ogen geopend worden.

33. Rzekli mu: Panie! aby były otworzone oczy nasze.

33. Mondának néki: Azt, Uram, hogy megnyíljanak a mi szemeink.

33 Они говорят Ему: Господи! чтобы открылись глаза наши.

33. Кажуть йому: Господи, щоб очі наші відкрились.

34 Niin Jeesuksen tuli heitä sääli, ja hän kosketti heidän silmiänsä, ja kohta he saivat näkönsä ja seurasivat häntä.

34 Niin Jeesus säälin valtaamana kosketti heidän silmiään ja heti heidän silmänsä saivat näkönsä takaisin ja he seurasivat Häntä.

34. Niin Jesus armahti heitä ja tarttui heidän silmiinsä, ja he saivat kohta näkönsä ja seurasivat häntä.

34. Nijn Jesus armahti heitä ja rupeis heidän silmijns: Ja he sait cohta näköns ja seuraisit händä.

34. Nin Iesus armachti heiden pälens/ rupeisi heiden silmijnse. Ja cocta heiden silmens sait näghön/ Ja he seurasit hende. (Niin Jesus armahti heidän päällensä/ rupesi heidän silmiinsä. Ja kohta heidän silmänsä sait näön/ Ja he seurasit häntä.)

34. σπλαγχνισθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς ἥψατο τῶν ὀφθαλμῶν αὐτῶν, καὶ εὐθέως ἀνέβλεψαν αὐτῶν οἱ ὀφθαλμοί, καὶ ἠκολούθησαν αὐτῷ.

34. σπλαγχνισθεις δε ο ιησους ηψατο των οφθαλμων αυτων και ευθεως ανεβλεψαν αυτων οι οφθαλμοι και ηκολουθησαν αυτω 34. splagchnistheis de o iesoυs epsato ton ofthalmon aυton kai eυtheos aneβlepsan aυton oi ofthalmoi kai ekoloυthesan aυto

34 Now Jesus, having compassion, touched their eyes, and immediately their eyes recovered their sight and they followed him.

34. So Jesus had compassion on them, and touched their eyes: and immediately their eyes received sight, and they followed him.

34. Men Jesus ynkedes inderligen, og rørte ved deres Øine. og strax bleve deres Øine seende, og de fulgte ham.

34. Då varkunnade sig Jesus öfver dem, och tog på deras ögon; och straxt fingo de sina syn, och följde honom.

34. Agga Jesussel olli halle meel ja putus nende silmade külge, ja seddamaid näggid nende silmad jälle, ja nemmad käisid temma järrel.

34. Pasigailėjęs Jėzus palietė jų akis; jie tučtuojau praregėjo ir nusekė paskui Jį.

34. Und es jammerte Jesum, und er rührte ihre Augen an; und alsbald wurden ihre Augen wieder sehend, und sie folgten ihm nach.

34. Et Jésus, ému de compassion, toucha leurs yeux, et aussitôt ils virent, et ils le suivirent.

34. Entónces Jesús teniéndoles misericordia, tocó los ojos de ellos, y luego sus ojos recibieron la vista, y le siguieron.

34 En Jezus, innerlijk bewogen zijnde met barmhartigheid, raakte hun ogen aan; en terstond werden hun ogen ziende, en zij volgden Hem.

34. A użaliwszy się ich Jezus, dotknął się oczu ich, a zaraz przejrzały oczy ich; i szli za nim.

34. Jézus pedig megszánván őket, illeté az ő szemeiket; és szemeik azonnal megnyíltak; és követék őt.

34 Иисус же, умилосердившись, прикоснулся к глазам их; итотчас прозрели глаза их, и они пошли за Ним.

34. Змилосердив ся ж Ісус, і доторкнувсь очей їх, і зараз прозріли очі їх, і пійшли вони слїдом за Ним.