10 luku

Jeesuksen kahdelletoista opetuslapselleen antama valta 1; opetuslasten nimet 2 – 4; hän lähettää heidät juutalaisten luo antaen heille ohjeita 5 – 15, rohkaisee heitä kestämään vainoissa 16 – 23 ja ihmisiä pelkäämättä tunnustamaan häntä 24 – 33, puhuu hänen tähtensä syntyvästä eripuraisuudesta ja ristinkantamisen velvollisuudesta 34 – 39 sekä lupaa palkan niille, jotka ottavat heidät vastaan 40 – 42. (V. – 15 vert. Mark. 6: 7 – 13 Luuk. 9: 1 – 5.)

1 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

1 Hän kutsui luokseen kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan, niin että he voivat ajaa ne ulos ja parantaa kaikkia tauteja ja kaikkea raihnautta.

1. Ja hän kutsui tykönsä kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille vallan riettaisia henkiä vastaan, niitä ajaa ulos, ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkea sairautta.

1. JA hän cudzui tygöns caxitoistakymmendä Opetuslastans ja andoi heille wallan riettaisita hengejä wastan nijtä aja ulos ja paranda caickinaisia taudeja ja caickia sairautta.

1. IA hen cutzui caxitoistakymende Opetuslastans tygens/ ia annoi heille wallan wastoin reetaisit hengije/ että he heite wlgosaiaisit/ ia parannaisit caikinaiset Taudhit/ ia iocaitzen sairaudhen. (Ja hän kutsui kaksitoistakymmentä opetuslastansa tykönsä/ ja antoi heille wallan wastoin riettaisit henkiä/ että he heitä ulosajaisit/ ja parantaisit kaikkinaiset taudit/ ja jokaisen sairauden.)

1. Καὶ προσκαλεσάμενος τοὺς δώδεκα μαθητὰς αὐτοῦ ἔδωκεν αὐτοῖς ἐξουσίαν πνευμάτων ἀκαθάρτων ὥστε ἐκβάλλειν αὐτὰ καὶ θεραπεύειν πᾶσαν νόσον καὶ πᾶσαν μαλακίαν.

1. και προσκαλεσαμενος τους δωδεκα μαθητας αυτου εδωκεν αυτοις εξουσιαν πνευματων ακαθαρτων ωστε εκβαλλειν αυτα και θεραπευειν πασαν νοσον και πασαν μαλακιαν 1. kai proskalesamenos toυs dodeka mathetas aυtoυ edoken aυtois eksoυsian pneυmaton akatharton oste ekβallein aυta kai therapeυein pasan noson kai pasan malakian

1 And having called his twelve disciples, he gave to them authority (over) unclean spirits, so-that (they are able) to cast them out, and to heal every disease and every illness.

1. And when he had called unto him his twelve disciples, he gave them power against unclean spirits, to cast them out, and to heal all manner of sickness and all manner of disease.

1. Og han kaldte sine tolv Disciple til sig og gav dem Magt over de urene Aander, at uddrive dem, og at helbrede al Sygdom og Skrøbelighed.

1. Och han kallade sina tolf Lärjungar till sig, och gaf dem magt öfver de orena andar, att de skulle drifva dem ut, och bota allahanda sjukdom och allahanda krankhet.

1. Ja temma kutsus ommad kaksteistküm̃end jüngrit ennese jure, ja andis neile melewalda rojaste waimude ülle, neidsammo wäljaaiada, ja keik többe ja keik wigga parrandada.

1. Pasišaukęs dvylika savo mokinių, Jis suteikė jiems valdžią netyrosioms dvasioms, kad išvarinėtų jas ir gydytų visas ligas bei negalias.

1. Und er rief seine zwölf Jünger zu sich und gab ihnen Macht über die unsauberen Geister, daß sie sie austrieben und heilten allerlei Seuche und allerlei Krankheit.

1. Jésus, ayant appelé ses douze disciples, leur donna le pouvoir de chasser les esprits immondes et de guérir toutes sortes de maladies et toutes sortes d'infirmités.

1. ENTÓNCES llamando a sus doce discípulos, les dió potestad contra los espíritus inmundos, para que los echasen fuera, y sanasen toda enfermedad, y toda dolencia.

1 En Zijn twaalf discipelen tot Zich geroepen hebbende, heeft Hij hun macht gegeven over de onreine geesten, om dezelve uit te werpen, en om alle ziekte en alle kwale te genezen.

1. A zwoławszy dwunastu uczniów swoich, dał im moc nad duchy nieczystymi, aby je wyganiali, i uzdrawiali wszelką chorobę i wszelką niemoc.

1. És előszólítván tizenkét [1†] tanítványát, hatalmat ada nékik a tisztátalan lelkek felett, hogy kiűzzék azokat, és gyógyítsanak minden betegséget és minden erőtelenséget.

1 И призвав двенадцать учеников Своих, Он дал им власть над нечистыми духами, чтобы изгонять их и врачевать всякую болезнь и всякую немощь.

1. І, прикликавши дванайцять учеників своїх, дав їм власть над нечистими духами, щоб виганяли їх, і сцїляли всяку болїсть і всяку неміч.

2 Ja nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen oli Simon, jota kutsuttiin Pietariksi, ja Andreas, hänen veljensä, sitten Jaakob Sebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,

2 Nämä ovat kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen Simon, jota kutsutaan Pietariksi, ja hänen veljensä Andreas; Jaakob, Sebedeuksen poika, ja hänen veljensä Johannes;

2. Mutta nämät ovat kahdentoistakymmenen apostolin nimet: ensimmäinen Simon, joka Pietariksi kutsutaan, ja Andreas, hänen veljensä, Jakobus Zebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,

2. Mutta nämät owat cahdentoistakymmenen Apostolein nimet: ensimäinen Simon joca Petarixi cudzutan ja Andreas hänen weljens Jacobus Zebedeuxen poica ja Johannes hänen weljens,

2. Mutta näme ouat nijnen cadhentoistakymenen Apostolin nimet. Ensimeinen/ Symon/ ioca cutzutan Petari/ ia Andreas henen weliens Jacobus Zebedeusen poica/ ia Johannes henen weliens/ (Mutta nämä owat niiden kahdentoistakymmenen apostoli nimet. Ensimmäinen/ Simon/ joka kutsutaan Petari/ ja Andreas hänen weljensä Jakobus Zebedeuksen poika/ ja Johannes hänen weljensä)

2. Τῶν δὲ δώδεκα ἀποστόλων τὰ ὀνόματά ἐισι ταῦτα· πρῶτος Σίμων ὁ λεγόμενος Πέτρος καὶ Ἀνδρέας ὁ ἀδελφὸς αὐτοῦ, Ἰάκωβος ὁ τοῦ Ζεβεδαίου καὶ Ἰωάννης ὁ ἀδελφὸς αὐτοῦ,

2. των δε δωδεκα αποστολων τα ονοματα εστιν ταυτα πρωτος σιμων ο λεγομενος πετρος και ανδρεας ο αδελφος αυτου ιακωβος ο του ζεβεδαιου και ιωαννης ο αδελφος αυτου 2. ton de dodeka apostolon ta onomata estin taυta protos simon o legomenos petros kai andreas o adelfos aυtoυ iakoβos o toυ zeβedaioυ kai ioannes o adelfos aυtoυ

2 Now the names of the twelve apostles are these: the first (is) Simon, who is called* Peter and Andrew his brother; James and John his brother, the (sons) of Zebedee;

2. Now the names of the twelve apostles are these; The first, Simon, who is called Peter, and Andrew his brother; James the son of Zebedee, and John his brother;

2. Men disse ere de tolv Apostlers Navne: den første, Simon, som kaldes Petrus, og Andreas, hans Broder; Jakobus, Zebedæus' Søn, og Johannes, hans Broder;

2. Men dessa äro de tolf Apostlars namn: Den förste, Simon, som kallas Petrus, och Andreas, hans broder; Jacobus, Zebedei son, och Johannes, hans broder;

2. Agga nende kahheteistkümne Apostli nimmed on needsinnatsed: Se essimenne Simon nimmetud Peetrusseks, ja Andreas tem̃a wend; Jakobus Sebedeusse poeg, ja Joannes temma wend.

2. Dvylikos apaštalų vardai: pirmasis Simonas, vadinamas Petru, ir jo brolis Andriejus; Zebediejaus sūnus Jokūbas ir jo brolis Jonas;

2. Die Namen aber der zwölf Apostel sind diese: der erste Simon, genannt Petrus, und Andreas, sein Bruder; Jakobus, des Zebedäus Sohn, und Johannes, sein Bruder;

2. Or, voici les noms des douze apôtres: le premier est Simon, nommé Pierre, et André, son frère; Jacques, fils de Zébédée, et Jean, son frère;

2. Y los nombres de los doce Apóstoles son estos: El primero, Simón, que es llamado Pedro, y Andrés, su hermano: Santiago, hijo de Zebedeo, y Juan su hermano:

2 De namen nu der twaalf apostelen zijn deze: de eerste, Simon, gezegd Petrus, en Andreas, zijn broeder; Jakobus, de zoon van Zebedeus, en Johannes, zijn broeder;

2. A dwunastu Apostołów te są imiona: Pierwszy Szymon, którego zowią Piotr, i Andrzej, brat jego; Jakób, syn Zebedeusza, i Jan, brat jego;

2. A tizenkét apostol nevei pedig ezek: Első Simon, a kit Péternek hívnak, és András, az ő testvére; Jakab, a Zebedeus fia, és János az ő testvére;

2 Двенадцати же Апостолов имена суть сии: первый Симон,называемый Петром, и Андрей, брат его, Иаков Зеведеев и Иоанн, брат его,

2. На ймя ж дванайцять апостолів були: первий Симон, що прозвано Петром, та Андрій брат його; Яков Заведеїв, та Йоан брат його;

3 Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja Matteus, publikaani, Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus, lisänimeltä Taddeus,

3 Filippus ja Bartholomeus; Tuomas ja veronkantaja Matteus; Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus lisänimeltä Taddeus;

3. Philippus ja Bartolomeus, Tomas ja Matteus, Publikani, Jakobus Alpheuksen poika, ja Lebbeus, liialta nimeltä Taddeus,

3. Philippus ja Bartholomeus Thomas ja Mattheus joca Publicani oli ollut Jacobus Alpheuxen poica ja Lebbeus lijalda nimeldä Taddeus

3. Philippus/ ia Bartholomeus/ Thomas/ ia Mattheus/ ioca oli Publicanus ollut/ Jacobus Alphein poica/ Ja Lebbeus ligalnimelle Taddeus/ (Philippus/ ja Bartholomeus/ Thomas/ ja Mattheus/ joka oli publikanus ollut/ Jakobus Alphein poika/ Ja Lebbeus liikanimelle Taddeus/)

3. Φίλιππος καὶ Βαρθολομαῖος, Θωμᾶς καὶ Ματθαῖος ὁ τελώνης, Ἰάκωβος ὁ τοῦ Ἁλφαίου καὶ Λεββαῖος ὁ ἐπικληθεὶς Θαδδαῖος,

3. φιλιππος και βαρθολομαιος θωμας και ματθαιος ο τελωνης ιακωβος ο του αλφαιου και λεββαιος ο επικληθεις θαδδαιος 3. filippos kai βartholomaios thomas kai matthaios o telones iakoβos o toυ alfaioυ kai leββaios o epikletheis thaddaios

3 Philip and Bartholomew; Thomas and Matthew the tax collector; James the (son) of Alphaeus and Lebbaeus who was surnamed Thaddaeus;

3. Philip, and Bartholomew; Thomas, and Matthew the publican; James the son of Alphaeus, and Lebbaeus, whose surname was Thaddaeus;

3. Philippus og Bartholomæus; Thomas og Matthæus den Tolder; Jakobus, Alphæus' Søn, og Lebbæus med Tilnavnet Thaddæus;

3. Philippus och Bartholomeus; Thomas och Mattheus, som hade varit en Publican; Jacobus, Alphei son, och Lebbeus, med det vedernamnet Thaddeus;

3. Wilippus ja Partolomeus, Tomas ja Matteus kes tölner, Jakobus Alweusse poeg, ja Lebbeus, kelle liignimmi Taddeus.

3. Pilypas ir Baltramiejus; Tomas ir muitininkas Matas; Alfiejaus sūnus Jokūbas ir Lebėjus, vadinamas Tadu;

3. Philippus und Bartholomäus; Thomas und Matthäus, der Zöllner; Jakobus, des Alphäus Sohn, Lebbäus, mit dem Zunamen Thaddäus;

3. Philippe, et Barthélemi; Thomas, et Matthieu le péager; Jacques, fils d'Alphée, et Lebbée, surnommé Thaddée;

3. Felipe, y Bartolomé: Tomás, y Mateo el publicano: Santiago, hijo de Alfeo, y Lebeo, que tenía el sobrenombre de Tadeo:

3 Filippus en Bartholomeus; Thomas en Mattheus, de tollenaar; Jakobus, de zoon van Alfeus, en Lebbeus, toegenaamd Thaddeus;

3. Filip i Bartłomiej, Tomasz i Mateusz on celnik, Jakób, syn Alfeusza, i Lebeusz, nazwany Tadeusz;

3. Filep és Bertalan; Tamás és Máté, a vámszedő; Jakab, az Alfeus fia, és Lebbeus, a kit Taddeusnak hívtak;

3 Филипп и Варфоломей, Фома и Матфей мытарь, Иаков Алфеев и Леввей, прозванный Фаддеем,

3. Филип, та Вартоломей; Тома, та Маттей митник: Яков Алфеїв, та Леввій, на прізвище Тадей;

4 Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama, joka hänet kavalsi.

4 Simon kiivailija ja Juudas Iskariot, joka kavalsi Hänet.

4. Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, joka myös hänen petti.

4. Simon Cananeus ja Judas Ischariotes joca hänen petti.

4. Symon Cananeus/ ia Judas Ischariotes/ ioca mös petti henen. (Simon Kananeus/ ja Judas Iskariotes/ joka myös petti hänen.)

4. Σίμων ὁ Κανανίτης καὶ Ἰούδας ὁ Ἰσκαριώτης ὁ καὶ παραδοὺς αὐτόν.

4. σιμων ο κανανιτης και ιουδας ισκαριωτης ο και παραδους αυτον 4. simon o kananites kai ioυdas iskariotes o kai paradoυs aυton

4 Simon the Canaanite {Or: zealot. See Luk 6:15, Acts 1:13.} and Judas the Iscariot, who gave him up to the Jews.

4. Simon the Canaanite, and Judas Iscariot, who also betrayed him.

4. Simon Cananites og Judas Ischariot, som og forraadte ham.

4. Simon af Cana, och Judas Ischarioth, den ock förrådde honom.

4. Simon Kanast ja Judas Iskariotist, kes tedda ka ärraandis.

4. Simonas Kananietis ir Judas Iskarijotas, kuris išdavė Jėzų.

4. Simon von Kana und Judas Ischariot, welcher ihn verriet.

4. Simon le Cananite, et Judas l'Iscariote, qui même trahit Jésus.

4. Simón de Cana, y Júdas Iscariote, que también le entregó.

4 Simon Kananites, en Judas Iskariot, die Hem ook verraden heeft.

4. Szymon Kananejczyk, i Judasz Iszkaryjot, który go też wydał.

4. Simon a kananita, és Judás, az Iskariotes, a ki el is árulta őt.

4 Симон Кананит и Иуда Искариот, который и предал Его.

4. Симон Хананець, та Юда Іскариотський, що й зрадив Його.

5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,

5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti. Hän käski heitä sanoen: ”Älkää menkö pakanain tielle, älkääkä astuko samarialaisten kaupunkiin,

5. Nämät kaksitoistakymmentä lähetti Jesus, joille hän oli käskenyt, sanoen: älkäät menkö pakanain teille, ja Samarialaisten kaupunkiin älkäät sisälle menkö;

5. NÄmät caxitoistakymmendä lähetti Jesus joille hän oli käskenyt sanoden: älkät mengö pacanain teille ja Samaritanein Caupungeihin älkät mengö:

5. Nämet caxitoistakymende wlgoslehetti Iesus ioille hen käskenyt oli/ sanoden/ Elket mengö pacanaiden tielle/ ia Samaritanein caupungin elket sisel mengö/ (Nämät kaksitoistakymmentä ulos lähetti Jesus joille hän käskenyt oli/ sanoen/ Älkäät menkö pakanaiden tielle/ ja Samaritain kaupunkiin älkäät sisälle menkö/)

5. Τούτους τοὺς δώδεκα ἀπέστειλεν ὁ Ἰησοῦς παραγγείλας αὐτοῖς λέγων· Εἰς ὁδὸν ἐθνῶν μὴ ἀπέλθητε, καὶ εἰς πόλιν Σαμαριτῶν μὴ εἰσέλθητε·

5. τουτους τους δωδεκα απεστειλεν ο ιησους παραγγειλας αυτοις λεγων εις οδον εθνων μη απελθητε και εις πολιν σαμαρειτων μη εισελθητε 5. toυtoυs toυs dodeka apesteilen o iesoυs paraggeilas aυtois legon eis odon ethnon me apelthete kai eis polin samareiton me eiselthete

5 Jesus sent forth these twelve (apostles) and commanded them, saying, Do° not go into (any) road of the Gentiles and do° not enter into any city of the Samaritans;

5. These twelve Jesus sent forth, and commanded them, saying, Go not into the way of the Gentiles, and into any city of the Samaritans enter ye not:

5. Disse Tolv udsendte Jesus, bød dem og sagde: gaar ikke ind i de Samaritaners Stad.

5. Dessa tolf sände Jesus ut, och böd dem, och sade: Går icke på Hedningarnas väg, och går icke i de Samariters städer;

5. Neid kaksteistküm̃end läkkitas Jesus, käskis neid ja ütles: Ärge minge mitte pagganatte tee peäle ja ärge minge mitte Samaria rahwa liñna.

5. Šiuos dvylika Jėzus išsiuntė, įsakydamas jiems: ‘‘Nepasukite keliu pas pagonis ir neužeikite į samariečių miestą,

5. Diese zwölf sandte Jesus, gebot ihnen und sprach: Gehet nicht auf der Heiden Straße und ziehet nicht in der Samariter Städte,

5. Jésus envoya ces douze-là, et il leur donna ses ordres, en disant: N'allez point vers les gentils, et n'entrez dans aucune ville des Samaritains;

5. Estos doce envió Jesús, a los cuales dió mandamiento, diciendo: Por el camino de los Gentiles no iréis, y en ciudad de Samaritanos no entréis:

5 Deze twaalf heeft Jezus uitgezonden, en hun bevel gegeven, zeggende: Gij zult niet heengaan op den weg der heidenen, en gij zult niet ingaan in enige stad der Samaritanen.

5. Tych dwunastu posłał Jezus, rozkazując im i mówiąc: Na drogę poganów nie zachodźcie, i do miasta Samarytaóczyków nie wchodźcie;

5. Ezt a tizenkettőt küldé ki Jézus, és megparancsolá nékik, mondván: Pogányok útjára ne menjetek, és Samaritánusok városába ne menjetek be;

5 Сих двенадцать послал Иисус, и заповедал им, говоря: на путь к язычникам не ходите, и в город Самарянский не входите;

5. Сих дванайцятьох послав Ісус, і наказав їм, глаголючи: Не йдїть шляхом поган, і не ввіходьте в город Самарянський;

6 vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.

6 vaan menkää pikemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten luo.

6. Mutta menkäät paremmin kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.

6. Mutta mengät parammin cadotettuin lammasten tygö Israelin huonesta.

6. Mutta menget paramin nijnen cadhotettuin lammasten tyge Israelin hoonest. (Mutta menkäät paremmin niiden kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.)

6. πορεύεσθε δὲ μᾶλλον πρὸς τὰ πρόβατα τὰ ἀπολωλότα οἴκου Ἰσραήλ.

6. πορευεσθε δε μαλλον προς τα προβατα τα απολωλοτα οικου ισραηλ 6. poreυesthe de mallon pros ta proβata ta apololota oikoυ israel

6 but travel° rather to the lost sheep of the house of Israel.

6. But go rather to the lost sheep of the house of Israel.

6. Men gaaer hellere hen til de fortabte Faar af Isarels Huus.

6. Utan går heldre till de borttappade får af Israels hus.

6. Agga minge enneminne Israeli suggu ärrakaddunud lammaste jure.

6. bet verčiau eikite pas pražuvusias Izraelio namų avis.

6. sondern gehet hin zu den verlorenen Schafen aus dem Hause Israel.

6. Mais allez plutôt vers les brebis perdues de la maison d'Israël.

6. Mas íd ántes a las ovejas perdidas de la casa de Israel.

6 Maar gaat veel meer heen tot de verloren schapen van het huis Israels.

6. Ale raczej idźcie do owiec, które zginęły z domu Izraelskiego;

6. Hanem menjetek inkább Izráel házának eltévelyedett [2†] juhaihoz.

6 а идите наипаче к погибшим овцам дома Израилева;

6. а раднїщ ійдїть до загублених овечок дому Ізраїлевого;

7 Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle'.

7 Menkää ja saarnatkaa sanoen: Taivasten valtakunta on tullut lähelle.

7. Niin menkäät ja saarnatkaat, sanoen: taivaan valtakunta on lähestynyt.

7. Nijn mengät ja saarnatcat sanoden: Taiwan waldacunda on lähestynyt.

7. Nin menget ia sarnatkat/ sanoden/ Taiuan waldakunda ombi iuri lehestynyt. (Niin menkäät ja saarnatkaat/ sanoen/ Taiwaan waltakunta ompi juuri lähestynyt.)

7. πορευόμενοι δὲ κηρύσσετε λέγοντες ὅτι Ἤγγικεν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν.

7. πορευομενοι δε κηρυσσετε λεγοντες οτι ηγγικεν η βασιλεια των ουρανων 7. poreυomenoi de kerυssete legontes oti eggiken e βasileia ton oυranon

7 Now (while) you° are traveling, preach°, saying, The kingdom of the heavens has drawn near.

7. And as ye go, preach, saying, The kingdom of heaven is at hand.

7. Og naar I gaae ud, da prædiker og siger, at Himmeriges Rige er kommet nær.

7. Men går, och prediker, och säger: Himmelriket är kommet hardt när.

7. Agga minge, ja kulutage, ja üttelge: Taewa-riik on liggi tulnud.

7. Keliaudami skelbkite: ‘Prisiartino dangaus karalystė!’

7. Geht aber und predigt und sprecht: Das Himmelreich ist nahe herbeigekommen.

7. Et quand vous serez partis, prêchez, et dites: Le royaume des cieux approche.

7. Y yendo, predicád, diciendo: El reino de los cielos ha llegado.

7 En heengaande predikt, zeggende: Het Koninkrijk der hemelen is nabij gekomen.

7. A idąc każcie, mówiąc: Przybliżyło się królestwo niebieskie.

7. Elmenvén pedig prédikáljatok, mondván: Elközelített [3†] a mennyeknek országa.

7 ходя же, проповедуйте, что приблизилось Царство Небесное;

7. а ходячи проповідуйте, глаголючи: Царство небесне наближилось.

8 Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

8 Parantakaa sairaita, puhdistakaa pitaalisia, herättäkää kuolleita, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

8. Sairaita parantakaat, spitalisia puhdistakaat, kuolleita herättäkäät, perkeleitä ajakaat ulos. Lahjaksi te saitte, niin myös lahjaksi antakaat.

8. Kipiöitä tehkät terwexi Spitalisia puhdistacat cuolleita herättäkät Perkeleitä ulosajacat. Lahjaxi te saitte nijn myös lahjaxi andacat.

8. Kipiet techket teruexi/ Spitaliset puhdistaca. Colluet yleswirghottaca. Perchelet wlgosaiacat. Lahiaxi te saitta/ nin mös lahiaxi andacat. (Kipeät tehkäät terweeksi/ Spitaliset puhdistakaa. Kuolleet ylös wiroittakaa. perkeleet ulos ajakaat. Lahjaksi te saitte/ niin myös lahjaksi antakaat.)

8. ἀσθενοῦντας θεραπεύετε, λεπροὺς καθαρίζετε, νεκροὺς ἐγείρετε, δαιμόνια ἐκβάλλετε· δωρεὰν ἐλάβετε, δωρεὰν δότε.

8. ασθενουντας θεραπευετε λεπρους καθαριζετε νεκρους εγειρετε δαιμονια εκβαλλετε δωρεαν ελαβετε δωρεαν δοτε 8. asthenoυntas therapeυete leproυs katharizete nekroυs egeirete daimonia ekβallete dorean elaβete dorean dote

8 Heal° the sick; cleanse° the lepers; cast° out demons; freely you° received, freely (you°) give.

8. Heal the sick, cleanse the lepers, raise the dead, cast out devils: freely ye have received, freely give.

8. Helbreder de Syge, renser de spedalske, opvækker de Døde uddriver Djævle. I have annammet det for Intet, giver det for Intet.

8. Görer de sjuka helbregda, de spitelska rena; reser upp de döda; utdrifver djeflar. I hafven fått förgäfves, så skolen I ock gifva förgäfves.

8. Tehke haigid terweks, puhhastage piddalitöbbisid, ärratage surnud ülles, aiage kurje waimusid wälja, ilma ollete teie sanud, ilma andke.

8. Gydykite ligonius, apvalykite raupsuotuosius, prikelkite mirusius, išvarinėkite demonus. Dovanai gavote, dovanai ir duokite!

8. Macht die Kranken gesund, reinigt die Aussätzigen, weckt die Toten auf, treibt die Teufel aus. Umsonst habt ihr's empfangen, umsonst gebt es auch.

8. Guérissez les malades, nettoyez les lépreux, ressuscitez les morts, chassez les démons. Vous avez reçu gratuitement, donnez gratuitement.

8. Sanád enfermos, limpiád leprosos, resucitád muertos, echád fuera demonios: de gracia recibisteis, dad de gracia.

8 Geneest de kranken; reinigt de melaatsen; wekt de doden op; werpt de duivelen uit. Gij hebt het om niet ontvangen, geeft het om niet.

8. Chore uzdrawiajcie, trędowate oczyszczajcie, umarłe wskrzeszajcie, dyjabły wyganiajcie; darmoście wzięli, darmo dawajcie.

8. Betegeket [4†] gyógyítsatok, poklosokat tisztítsatok, halottakat támasszatok, ördögöket űzzetek. Ingyen vettétek, ingyen adjátok.

8 больных исцеляйте, прокаженных очищайте, мертвых воскрешайте, бесов изгоняйте; даром получили, даром давайте.

8. Сцїляйте недужих, очищайте прокажених, воскрешайте мертвих, виганяйте біси; дармо прийняли, дармо й давайте.

9 Älkää varustako itsellenne kultaa, älkää hopeata älkääkä vaskea vyöhönne,

9 Älkää varustako itsellenne kultaa tai hopeaa tai vaskea vöihinne.

9. Ei teidän pidä varustaman itsiänne kullalla eikä hopialla, eikä vaskella teidän vyöllenne,

9. Ei teidän pidä culda eikä hopiata eikä waske pitämän teidän wyöllän eikä ewässäckiä matcalla eikä cahta hametta eikä kengiä eikä sauwa:

9. Ei teiden pidhe Culda/ eike hoopia/ eike Raha * pitemen teiden cuckaroisan/ eike ewessecki matkas/ eike cachta hamet/ eike kengije/ eike sauua/ (Ei teidän pidä kultaa/ eikä hopeaa/ eikä rahaa pitämän teidän kukkaroissan/ eikä ewässäkkiä matkassa/ eikä kahta hametta/ eikä kenkiä/ eikä sauwaa/)

9. Μὴ κτήσησθε χρυσὸν μηδὲ ἄργυρον μηδὲ χαλκὸν εἰς τὰς ζώνας ὑμῶν,

9. μη κτησησθε χρυσον μηδε αργυρον μηδε χαλκον εις τας ζωνας υμων 9. me ktesesthe chrυson mede argυron mede chalkon eis tas zonas υmon

9 Do° not procure gold, nor silver, nor brass (coins) *for your° (money) belts;

9. Provide neither gold, nor silver, nor brass in your purses,

9. I skulle ikke have Guld, ei Sølv, ei Kobber i Eders Belter;

9. Hafver icke guld, icke heller silfver, icke heller penningar i edra pungar;

9. Teie ei pea mitte kulda egga höbbedat, egga wask-rahha ommal wööl piddama.

9. Neimkite nei aukso, nei sidabro, nei variokų į savo juostas;

9. Ihr sollt nicht Gold noch Silber noch Erz in euren Gürteln haben,

9. Ne prenez ni or, ni argent, ni monnaie dans vos ceintures;

9. No proveáis oro, ni plata, ni dinero en vuestras bolsas,

9 Verkrijgt u noch goud, noch zilver, noch koper geld in uw gordels;

9. Nie bierzcie z sobą złota, ani srebra, ani miedzi w trzosy wasze;

9. Ne szerezzetek aranyat, se ezüstöt, se réz-pénzt a ti erszényetekbe,

9 Не берите с собою ни золота, ни серебра, ни меди впоясы свои,

9. Не беріть собі нї золота, нї срібла, нї грошей у череси ваші,

10 Älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä, älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa ansainnut.

10 älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä älkääkä sauvaa, sillä työmies on ruokansa ansainnut.

10. Eikä evässäkillä matkalle, eikä kahdella hameella, eikä kengillä, eikä sauvalla; sillä työmies on ruokansa ansainnut.

10. Sillä työmies on ruocans ansainnut.

10. Sille että Tömies ombi roghans ansiolinen. (Sillä että työmies ompi ruokaansa ansiollinen.)

10. μὴ πήραν εἰς ὁδὸν μηδὲ δύο χιτῶνας μηδὲ ὑποδήματα μηδὲ ῥάβδον· ἄξιος γὰρ ἐστιν ὁ ἐργάτης τῆς τροφῆς αὐτοῦ.

10. μη πηραν εις οδον μηδε δυο χιτωνας μηδε υποδηματα μηδε {VAR1: ραβδον } {VAR2: ραβδους } αξιος γαρ ο εργατης της τροφης αυτου εστιν 10. me peran eis odon mede dυo chitonas mede υpodemata mede {VAR1: raβdon } {VAR2: raβdoυs } aksios gar o ergates tes trofes aυtoυ estin

10 no knapsack *for (your)° journey, neither two tunics nor shoes nor staffs; for* the worker is worthy of his nourishment.

10. Nor scrip for your journey, neither two coats, neither shoes, nor yet staves: for the workman is worthy of his meat.

10. ei Taske til at reise med, ei heller to kjortler, ei heller Skoe, ei heller Stav; thi en Arbeider er sin Føde værd.

10. Och inga vägskräppo, och icke två kjortlar, icke skor, och ingen staf; ty arbetaren är värd sin mat.

10. Egga pauna tee peäl, egga kahte kube egga kingi egga saua; sest töteggia on omma toidusse wäärt.

10. nei kelionmaišio, nei dviejų tunikų, nei sandalų, nei lazdos, nes darbininkas vertas savo valgio.

10. auch keine Tasche zur Wegfahrt, auch nicht zwei Röcke, keine Schuhe, auch keinen Stecken. Denn ein Arbeiter ist seiner Speise wert.

10. Ni sac pour le voyage, ni deux habits, ni souliers, ni bâton; car l'ouvrier est digne de sa nourriture.

10. Ni alforja para el camino, ni dos ropas de vestir, ni zapatos, ni bordón; porque el obrero digno es de su alimento.

10 Noch male tot den weg, noch twee rokken, noch schoenen, noch staf; want de arbeider is zijn voedsel waardig.

10. Ani taistry na drogę, ani dwóch sukien, ani butów, ani laski; albowiem godzien jest robotnik żywności swojej.

10. Se [5†] útitáskát, se két ruhát, se sarut, se pálczát; mert [6†] méltó a munkás az ő táplálékára.

10 ни сумы на дорогу, ни двух одежд, ни обуви, ни посоха, ибо трудящийся достоин пропитания.

10. анї торбини на дорогу, анї двох одежин, нї обувя, нї палицї: бо робітник достоєн харчі своєї.

11 Ja mihin kaupunkiin tai kylään te tulettekin, tiedustelkaa, kuka siellä on arvollinen, ja jääkää hänen luokseen, kunnes sieltä lähdette.

11 Mihin tahansa kaupunkiin tai kylään tulettekin, tiedustelkaa kuka on arvollinen, ja jääkää sinne kunnes lähdette pois.

11. Vaan kuhunka ikänä kaupunkiin taikka kylään te sisälle menette, niin kyselkäät, kuka siinä on mahdollinen, ja olkaat siellä siihenasti kuin te lähdette.

11. Waan cuhunga ikänäns Caupungijn taicka kylään te menette nijn kyselkät cuca sijnä on otollinen ja olcat siellä sijhenasti cuin te lähdette.

11. Waan cungaikenens caupungin tadica kylen te siselkieytte/ Kyselket cuka sijne on otolinen/ Ja olcatta sielle sijhenasti että te poislehdette. (Waan kuinka ikänänsä kaupunkiin taikka kylään te sisälle käytte/ Kyselkäät kuka siinä on otollinen/ Ja olkaatte siellä siihen asti että te pois lähdette.)

11. εἰς ἣν δ’ ἂν πόλιν ἢ κώμην εἰσέλθητε, ἐξετάσατε τίς ἐν αὐτῇ ἄξιός ἐστι· κἀκεῖ μείνατε ἕως ἂν ἐξέλθητε.

11. εις ην δ αν πολιν η κωμην εισελθητε εξετασατε τις εν αυτη αξιος εστιν κακει μεινατε εως αν εξελθητε 11. eis en d an polin e komen eiselthete eksetasate tis en aυte aksios estin kakei meinate eos an ekselthete

11 Now into whatever city or village you° enter, probe° out who is worthy in it, and abide° there until you° should go.

11. And into whatsoever city or town ye shall enter, enquire who in it is worthy; and there abide till ye go thence.

11. Men hvilken Stad eller By I komme ind udi, udspørger, hvem der er i den, som er det værd, og bliver der, indtil I drage bort.

11. Men hvar I gån in uti en stad eller by, så bespörjer om der någor inne är, som dess värdig är; och blifver der, tilldess I dragen dädan.

11. Agga kui teie ial ühhe liñna ehk allewi sisse lähhäte, siis kulage, kes selle sees sedda wäärt on? ja seña jäge, senni kui teie seält ärralähhäte.

11. Atėję į kokį nors miestą ar kaimą, susiieškokite vertą žmogų ir apsistokite pas jį, kol išvyksite.

11. Wo ihr aber in eine Stadt oder einen Markt geht, da erkundigt euch, ob jemand darin sei, der es wert ist; und bei demselben bleibet, bis ihr von dannen zieht.

11. Et dans quelque ville ou bourgade que vous entriez, informez-vous qui y est digne; et demeurez chez lui jusqu'à ce que vous partiez.

11. Mas en cualquiera ciudad o aldea, donde entraréis, buscád con diligencia quien sea en ella digno, y morád allí hasta que salgais.

11 En in wat stad of vlek gij zult inkomen, onderzoekt, wie daarin waardig is; en blijft aldaar, totdat gij daar uitgaat.

11. A do któregokolwiek miasta albo miasteczka wnijdziecie, wywiadujcie się, kto by w niem tego był godzien, a tamże mieszkajcie, póki nie wynijdziecie;

11. A mely városba vagy faluba pedig bementek, tudakozzátok meg, ki abban méltó; és ott [7†] maradjatok, a míg tovább mehettek.

11 В какой бы город или селение ни вошли вы, наведывайтесь, кто в нем достоин, и там оставайтесь, пока не выйдете;

11. І в який город чи село ввійдете, роспитайте, хто там є достойний; там і пробувайте, аж поки вийдете.

12 Ja tullessanne taloon tervehtikää sitä.

12 Tullessanne taloon tervehtikää sitä.

12. Mutta kuin te huoneeseen sisälle menette, niin tervehtikäät sitä (ja sanokaat: rauha olkoon tälle huoneelle!)

12. Mutta cosca te huonesen menette nijn terwettäkät sitä ja sanocat: rauha olcon tälle huonelle.

12. Mutta coska te hoonen siselmenet/ nin teruetteke hende. Ja sanokat/ Rauha olcoon tehen hoonesen/ (Mutta koska te huoneen sisälle menet/ niin terwehtäkää häntä. Ja sanokaat/ Rauha olkoon tähän huoneeseen/)

12. εἰσερχόμενοι δὲ εἰς τὴν οἰκίαν ἀσπάσασθε αὐτήν λέγοντες· εἰρήνη τῷ οἰκῳ τούτῳ.

12. εισερχομενοι δε εις την οικιαν ασπασασθε αυτην 12. eiserchomenoi de eis ten oikian aspasasthe aυten

12 Now (while) entering into the house, greet° it.

12. And when ye come into an house, salute it.

12. Men naar I gaae ind i et Huus, da hilser det;

12. Men när I gån in i ett hus, så helser det.

12. Agga kui teie ühhe koia sisse lähhäte, siis terretage sedda.

12. Įeidami į namus, pasveikinkite juos.

12. Wo ihr aber in ein Haus geht, so grüßt es;

12. Et quand vous entrerez dans quelque maison, saluez-la.

12. Y entrando en la casa, saludádla.

12 En als gij in het huis gaat, zo groet hetzelve.

12. A wszedłszy w dom, pozdrówcie go.

12. Ha pedig [8†] bementek a házba, köszöntsétek azt.

12 а входя в дом, приветствуйте его, говоря: мир дому сему;

12. А як увійдете в яку господу, витайте її, кажучи: Мир сїй господї.

13 Ja jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon teidän rauhanne teille takaisin.

13 Jos talo on arvollinen, tulkoon sille rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon rauhanne teille.

13. Ja jos huone on mahdollinen, niin tulkaan teidän rauhanne hänelle; jollei hän ole mahdollinen, niin teidän rauhanne teille palajaa.

13. Ja jos se huone on otollinen nijn tulcan teidän rauhan hänelle: jollei hän ole otollinen nijn teidän rauhan teille palaja.

13. Ja ios se hoone on otolinen/ nin tulkan teidhen rauhan sen päle. Jollei hen ole otolinen/ nin teiden rauhan teille palaiapi. (Ja jos se huone on otollinen/ niin tulkaan teidän rauhan sen päälle. Jollei hän ole otollinen/ niin teidän rauhan teille palaapi.)

13. καὶ ἐὰν μὲν ᾖ ἡ οἰκία ἀξία, ἐλέθτω ἡ εἰρήνη ὑμῶν ἐπ’ αὐτήν· ἐὰν δὲ μὴ ᾖ ἀξία, ἡ εἰρήνη ὑμῶν πρὸς ὑμᾶς ἐπιστραφήτω.

13. και εαν μεν η η οικια αξια ελθετω η ειρηνη υμων επ αυτην εαν δε μη η αξια η ειρηνη υμων προς υμας επιστραφητω 13. kai ean men e e oikia aksia eltheto e eirene υmon ep aυten ean de me e aksia e eirene υmon pros υmas epistrafeto

13 And if indeed the house is worthy, let your° peace come upon it, but if it is not worthy, let your° peace return to you°.

13. And if the house be worthy, let your peace come upon it: but if it be not worthy, let your peace return to you.

13. og dersom samme Huus er det værd, da komme Eders Fred over det; men dersom det ikke er det værd, da vende Eders Fred til Eder igjen,

13. Och är det så, att det huset är värdigt, så kommer edar frid öfver det; är det ock icke värdigt, så kommer edar frid till eder igen.

13. Ja kui se kodda sedda wäärt on, siis tulgo teie rahho selle peäle; agga kui se ep olle mitte wäärt, siis pöörgo teie rahho teie pole taggasi.

13. Ir jeigu namai bus verti, teateinie jiems jūsų ramybė. O jeigu nebus verti­jūsų ramybė tesugrįžta jums.

13. und so es das Haus wert ist, wird euer Friede auf sie kommen. Ist es aber nicht wert, so wird sich euer Friede wieder zu euch wenden.

13. Et si la maison en est digne, que votre paix vienne sur elle; mais si elle n'en est pas digne, que votre paix retourne à vous.

13. Y si la casa fuere digna, que vuestra paz venga sobre ella; mas si no fuere digna, que vuestra paz vuelva sobre vosotros.

13 En indien dat huis waardig is, zo kome uw vrede over hetzelve, maar indien het niet waardig is, zo kere uw vrede weder tot u.

13. A jeźliby on dom tego był godny, niech na niego przyjdzie pokój wasz; a jeźliby nie był godny, pokój wasz niech się wróci do was.

13. És ha méltó a ház, szálljon a ti békességtek reá; ha pedig nem méltó, a ti békességtek rátok térjen vissza.

13 и если дом будет достоин, то мир ваш придет на него; если же не будет достоин, то мир ваш к вам возвратится.

13. І, коли господа достойна, нехай упокій ваш зійде на неї. Коли ж вона недостойна, то нехай упокій ваш вернеть ся до вас.

14 Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.

14 Jos kuka ei ota teitä vastaan eikä kuuntele sanojanne, lähtekää pois siitä talosta tai kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.

14. Ja kussa ei kenkään ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, niin menkäät ulos siitä huoneesta taikka siitä kaupungista, ja puhdistakaat tomu jaloistanne.

14. Ja cusa ei kengän rupe teitä wastan eikä cuule teidän sanojan nijn mengät ulos nijstä huoneista taicka sijtä Caupungista: ja pudistacat tomukin teidän jalgoistan.

14. Ja cussa eikengen teite wastanrupee/ eike cwle teiden sanoian/ nin wlgosmenget nijstä hooneist/ tadica sijte caupungist/ Ja * pudhistakat tommu teiden ialghoistanna. (Ja kussa ei kenkään teitä wastaan rupeaa/ eikä kuule teidän sanojan/ niin ulos menkäät niistä huoneista/ taikka siitä kaupungista/ ja pudistakaa tomu teidän jaloistanne.)

14. καὶ ὃς ἐὰν μὴ δέξηται ὑμᾶς μηδὲ ἀκούσῃ τοὺς λόγους ὑμῶν, ἐξερχόμενοι ἔξω τῆς οἰκίας ἢ τῆς πόλεως ἐκείνης ἐκτινάξατε τὸν κονιορτὸν τῶν ποδῶν ὑμῶν.

14. και ος εαν μη δεξηται υμας μηδε ακουση τους λογους υμων εξερχομενοι της οικιας η της πολεως εκεινης εκτιναξατε τον κονιορτον των ποδων υμων 14. kai os ean me deksetai υmas mede akoυse toυs logoυs υmon ekserchomenoi tes oikias e tes poleos ekeines ektinaksate ton koniorton ton podon υmon

14 And whoever did not accept you°, nor heard your° words, (while) you° are going forth from (that) house or that city, shake-off° the dust from your° feet.

14. And whosoever shall not receive you, nor hear your words, when ye depart out of that house or city, shake off the dust of your feet.

14. og dersom Nogen ikke vil annamme Eder og ei høre Eders Taler, gaaer ud af det Huus eller den Stad, og afryster Støvet af Eders Fødder.

14. Och der som ingen anammar eder, eller hörer edor ord, så går utaf det huset eller staden, och skudder stoftet utaf edra fötter.

14. Ja kes ial teid wasto ei wotta, egga teie sanno mitte ei kule, sest koiast, ehk sest liñnast minge wälja, ja puistage se tolmo enneste jalgade peält ärra.

14. Jei kas jūsų nepriimtų ir neklausytų jūsų žodžių, tai, išėję iš tokių namų ar tokio miesto, nusikratykite ir dulkes nuo kojų.

14. Und wo euch jemand nicht annehmen wird noch eure Rede hören, so geht heraus von demselben Haus oder der Stadt und schüttelt den Staub von euren Füßen.

14. Et partout où l'on ne vous recevra pas, et où l'on n'écoutera pas vos paroles, en sortant de cette maison ou de cette ville, secouez la poussière de vos pieds.

14. Y cualquiera que no os recibiere, ni oyere vuestras palabras, salíd de aquella casa o ciudad, y sacudíd el polvo de vuestros piés.

14 En zo iemand u niet zal ontvangen, noch uw woorden horen, uitgaande uit dat huis of uit dezelve stad, schudt het stof uwer voeten af.

14. A kto by was nie przyjął, ani słuchał słów waszych, wychodząc z domu albo z miasta onego, otrząśnijcie proch z nóg waszych.

14. És ha valaki nem fogad be titeket, és nem hallgatja a ti beszédeteket, mikor kimentek abból a házból, vagy városból, lábaitok porát is [9†] verjétek le.

14 А если кто не примет вас и не послушает слов ваших, то, выходя из дома или из города того, отрясите прах от ног ваших;

14. А хто вас не прийме й не слухати ме словес ваших, то, виходячи з такого дому чи города того, отрусїть і порох із ніг ваших.

15 Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.

15 Totisesti sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.

15. Totisesti sanon minä teille: huokeampi pitää oleman Sodoman ja Gomorran maalle tuomiopäivänä kuin sille kaupungille.

15. Totisest sanon minä teille huokembi pitä oleman Sodoman ja Gomorran maalle duomio päiwänä cuin sille Caupungille.

15. Totisesta sanon mine teille/ Hookembi pite oleman Sodoman ia Gomorrhan maan/ domio peiuene quin sille caupungilla. (Totisesti sanon minä teille/ Huokeampi pitää Sodoman ja Gomorran maat/ tuomio päiwänä kuin sillä kaupungilla.)

15. ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἀνεκτότερον ἔσται γῇ Σοδόμων καὶ Γομόρρας ἐν ἡμέρᾳ κρίσεως ἢ τῇ πόλει ἐκείνῃ.

15. αμην λεγω υμιν ανεκτοτερον εσται γη σοδομων και γομορρων εν ημερα κρισεως η τη πολει εκεινη 15. amen lego υmin anektoteron estai ge sodomon kai gomorron en emera kriseos e te polei ekeine

15 Assuredly I am saying to you°, It will be more tolerable (for the) land of Sodom and Gomorrah in (the) day of judgment, than for that city.

15. Verily I say unto you, It shall be more tolerable for the land of Sodom and Gomorrha in the day of judgment, than for that city.

15. Sandelig siger jeg Eder, det skal gaae Sodomiters og Gomoriters Land lideligere paa Dommens Dag end denne Stad.

15. Sannerliga säger jag eder: Sodome och Gomorre land varder drägeligare på domedag, än dem stadenom.

15. Töest minna ütlen teile: Sodoma ja Komorra maal peab kohto päwal hölpsam pölli ollema kui sel liñnal.

15. Iš tiesų sakau jums: Sodomos ir Gomoros žemei bus lengviau teismo dieną negu tokiam miestui’‘.

15. Wahrlich ich sage euch: Dem Lande der Sodomer und Gomorrer wird es erträglicher gehen am Jüngsten Gericht denn solcher Stadt.

15. Je vous dis en vérité que le sort de Sodome et de Gomorrhe sera plus supportable au jour du jugement que celui de cette ville-là.

15. De cierto os digo: Que el castigo será más tolerable a la tierra de Sodoma, y de Gomorra en el día del juicio, que a aquella ciudad.

15 Voorwaar zeg Ik u: Het zal den lande van Sodom en Gomorra verdragelijker zijn in den dag des oordeels, dan dezelve stad.

15. Zaprawdę wam powiadam: Lżej będzie ziemi Sodomskiej i Gomorskiej w dzieó sądny, niżeli miastu onemu.

15. Bizony mondom néktek: [10†] Az ítélet napján könnyebb lesz a Sodoma és Gomora földjének dolga, mint annak a városnak.

15 истинно говорю вам: отраднее будет земле Содомской и Гоморрской в день суда, нежели городу тому.

15. Істинно глаголю вам: Легше буде землї Содомській та Гоморській суднього дня, нїж городові тому.

16 Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.

16 Katso, lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.

16. Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat sutten keskelle: olkaat sentähden taitavat niinkuin käärmeet, ja vakaat niinkuin kyyhkyiset.

16. CAdzo minä lähetän teidän nijncuin lambat sutten keskelle olcat sentähden taitawat nijncuin kärmet ja wacat nijncuin mettiset.

16. Catzo mine lehetten teiden/ ninquin lambat swttein keskelle. Olkat sentehden taitauat/ ninquin kermet/ ia yxikerdhaijset ninquin mettiset. (Katso minä lähetän teidän/ niinkuin lampaat sutten keskelle. Olkaa sentähden taitawät/ niinkuin käärmeet/ ja yksikertaiset niinkuin mettiset.)

16. Ἰδοὺ ἐγὼ ἀποστέλλω ὑμᾶς ὡς πρόβατα ἐν μέσῳ λύκων· γίνεσθε οὖν φρόνιμοι ὡς οἱ ὄφεις καὶ ἀκέραιοι ὡς αἱ περιστεραί.

16. ιδου εγω αποστελλω υμας ως προβατα εν μεσω λυκων γινεσθε ουν φρονιμοι ως οι οφεις και ακεραιοι ως αι περιστεραι 16. idoυ ego apostello υmas os proβata en meso lυkon ginesthe oυn fronimoi os oi ofeis kai akeraioi os ai peristerai

16 Behold, I am sending you° forth like sheep in the midst of wolves; therefore, become° prudent like serpents and harmless like doves.

16. Behold, I send you forth as sheep in the midst of wolves: be ye therefore wise as serpents, and harmless as doves.

16. See, jeg sender Eder som Faar midt iblandt Ulve, vorder derfor snilde som Slanger og eenfoldige som Duer.

16. Si, jag sänder eder såsom får ibland ulfvar; varer fördenskull snälle såsom ormar, och enfaldige som dufvor.

16. Wata, minna läkkitan teid kui lambaid kesket huntide sekka; sepärrast olge moistlikkud kui ussid, ja waggurad kui tuikessed.

16. ‘‘Štai Aš siunčiu jus kaip avis tarp vilkų. Todėl būkite gudrūs kaip žalčiai ir neklastingi kaip balandžiai.

16. Siehe, ich sende euch wie Schafe mitten unter die Wölfe; darum seid klug wie die Schlangen und ohne Falsch wie die Tauben.

16. Voici, je vous envoie comme des brebis au milieu des loups; soyez donc prudents comme les serpents, et simples comme les colombes.

16. He aquí, yo os envio, como a ovejas en medio de lobos: sed pues prudentes como serpientes, y sencillos como palomas.

16 Ziet, Ik zende u als schapen in het midden der wolven; zijt dan voorzichtig gelijk de slangen, en oprecht gelijk de duiven.

16. Oto Ja was posyłam jako owce między wilki; bądźcież tedy roztropnymi jako węże, a szczerymi jako gołębice,

16. Ímé, [11†] én elbocsátlak titeket, mint juhokat a farkasok közé; [12†] legyetek azért okosak mint a kígyók, és szelidek mint a galambok.

16 Вот, Я посылаю вас, как овец среди волков: итак будьте мудры, как змии, и просты, как голуби.

16. Оце я посилаю вас, як овечок між вовки; тим бувайте мудрі, як вужі, та тихі, як голуби.

17 Kavahtakaa ihmisiä, sillä he vetävät teidät oikeuksiin, ja synagoogissaan he teitä ruoskivat;

17 Mutta varokaa ihmisiä, sillä he luovuttavat teitä oikeusistuimille ja synagoogissaan he ruoskivat teitä.

17. Mutta kavahtakaat ihmisiä; sillä he ylönantavat teidät raastupiinsa, ja synagogissansa he hosuvat teitä.

17. Mutta cawattacat ihmisiä sillä he wiewät teidän heidän Rastupijns ja heidän Synagogisans he hosuwat teitä.

17. Mutta cauattacat teiden nijlde Inhimisilde/ sille he edhesweteuet teiden heiden radstupins/ ia heiden Synagogisans pite heiden hoosuman teite. (Mutta kawahtakaat teidän niiltä ihmisiltä/ sill he edeswetäwät teidän heidän raastupiinsa/ ja heidän synagoogissansa pitää heidän hosuman teitä.)

17. προσέχετε δὲ ἀπὸ τῶν ἀνθρώπων· παραδώσουσι γὰρ ὑμᾶς εἰς συνέδρια, καὶ ἐν ταῖς συναγωγαῖς αὐτῶν μαστιγώσουσιν ὑμᾶς·

17. προσεχετε δε απο των ανθρωπων παραδωσουσιν γαρ υμας εις συνεδρια και εν ταις συναγωγαις αυτων μαστιγωσουσιν υμας 17. prosechete de apo ton anthropon paradosoυsin gar υmas eis sυnedria kai en tais sυnagogais aυton mastigosoυsin υmas

17 But take-heed°, (stay) away from men; for* they will be giving you° up to councils, and they will be scourging you° in their synagogues;

17. But beware of men: for they will deliver you up to the councils, and they will scourge you in their synagogues;

17. Vogter Eder for Menneskene; thi de skulle overantvorde Eder til Raadet og hudstryge Eder i deres Synagoger.

17. Men vakter eder för menniskomen: ty de skola öfverantvarda eder på sin Rådhus, och uti deras Synagogor skola de hudflänga eder.

17. Agga hoidke ennast innimeste eest; sest nemmad andwad teid ärra suurte kohhutte kätte, ja pekswad teid piitsaga nende koggoduste koddade sees.

17. Saugokitės žmonių, nes jie įskųs jus teismams ir plaks savo sinagogose.

17. Hütet euch vor den Menschen; denn sie werden euch überantworten vor ihre Rathäuser und werden euch geißeln in ihren Schulen.

17. Mais soyez en garde contre les hommes; car ils vous livreront aux tribunaux, et ils vous feront fouetter dans les synagogues;

17. Y guardáos de los hombres; porque os entregarán a los concilios, y en sus sinagogas os azotarán.

17 Maar wacht u voor de mensen; want zij zullen u overleveren in de raadsvergaderingen, en in hun synagogen zullen zij u geselen.

17. A strzeżcie się ludzi; albowiem was będą wydawać do rady, i w zgromadzeniach swoich was biczować będą.

17. De óvakodjatok az emberektől; mert törvényszékekre adnak titeket és [13†] az ő gyülekezeteikben megostoroznak titeket;

17 Остерегайтесь же людей: ибо они будут отдавать вас в судилища и в синагогах своих будут бить вас,

17. Та й стережіть ся людей: бо вони видавати муть вас у судові зборища, й в школах своїх бити вас будуть;

18 ja teidät viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja pakanoille.

18 ja teitä viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni todistukseksi heille ja pakanoille.

18. Te viedään myös päämiesten ja kuningasten eteen minun tähteni, heille ja pakanoille todistukseksi.

18. Te wiedän myös Päämiesten ja Cuningasten eteen minun tähteni heille ja pacanoille todistuxexi.

18. Nin mös Pämiesten ia Kuningaiden eteen te wiedhen/ minun tehden/ heille ia pacanoille todistoxexi. (Niin myös päämiesten ja kuninkaiden eteen te wiedään/ minun tähden/ heille ja pakanoille todistukseksi.)

18. καὶ ἐπὶ ἡγεμόνας δὲ καὶ βασιλεῖς ἀχθήσεσθε ἕνεκεν ἐμοῦ εἰς μαρτύριον αὐτοῖς καὶ τοῖς ἔθνεσιν.

18. και επι ηγεμονας δε και βασιλεις αχθησεσθε ενεκεν εμου εις μαρτυριον αυτοις και τοις εθνεσιν 18. kai epi egemonas de kai βasileis achthesesthe eneken emoυ eis martυrion aυtois kai tois ethnesin

18 and you° will also be led in front of governors and kings because of me, *for a testimony to them and to the Gentiles.

18. And ye shall be brought before governors and kings for my sake, for a testimony against them and the Gentiles.

18. I skulle og føres for Fyrster og Konger for min Skyld, dem og Hedningerne til et Vidnesbyrd.

18. Och I skolen varda framdragne för Förstar och Konungar, för mina skull, till vittnesbörd öfver dem, och öfver Hedningarna.

18. Ja teid wiakse ka ma-wallitsejatte ja kunningatte ette minno pärrast, neile ja pagganattele tunnistusseks.

18. Jūs būsite dėl manęs vedžiojami pas valdytojus ir karalius liudyti jiems ir pagonims.

18. Und man wird euch vor Fürsten und Könige führen um meinetwillen, zum Zeugnis über sie und über die Heiden.

18. Et vous serez menés devant les gouverneurs, et devant les rois, à cause de moi, pour rendre témoignage devant eux et devant les nations.

18. Y aun ante gobernadores, y reyes seréis llevados por causa de mí, para testimonio contra ellos, y los Gentiles.

18 En gij zult ook voor stadhouders en koningen geleid worden, om Mijnentwil, hun en den heidenen tot getuigenis.

18. Także przed starosty i przed króle wodzeni będziecie dla mnie, na świadectwo przeciwko nim i poganom.

18. És helytartók és királyok elé visznek titeket érettem, bizonyságul ő [14†] magoknak és a pogányoknak.

18 и поведут вас к правителям и царям за Меня, для свидетельства перед ними и язычниками.

18. і водити муть вас перед старших та перед царів за мене, на сьвідкуваннє їм і поганам.

19 Mutta kun he vetävät teitä oikeuteen, älkää huolehtiko siitä, miten tahi mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän on puhuminen.

19 Mutta kun he luovuttavat teitä, älkää murehtiko miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sinä hetkenä, mitä teidän tulee puhua.

19. Kuin he teitä ylönantavat, älkäät murehtiko, kuinka eli mitä teidän pitää puhuman; sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän pitää puhuman.

19. Cosca he teitä eteen wetäwät älkät murhettico cuinga ja mitä teidän pitä puhuman sillä teille annetan sillä hetkellä mitä teidän pitä puhuman.

19. Coska he nyt teite edhesweteuet/ Elket murehtigo/ quinga/ taica mite teiden pite puhuman/ Sille että teille annetan samalla hetkel mite teiden pite puhuman. (Koska he nyt teitä edeswetäwät/ Älkäät murehtiko/ kuinka/ taikka mitä teidän pitää puhuman/ Sillä että teille annetaan samalla hetkellä mitä teidän pitää puhuman.)

19. ὅταν δὲ παραδῶσωσιν ὑμᾶς, μὴ μεριμνήσητε πῶς ἢ τί λαλήσητε· δοθήσεται γὰρ ὑμῖν ἐν ἐκείνῃ τῇ ὥρᾳ τί λαλήσητε·

19. οταν δε παραδιδωσιν υμας μη μεριμνησητε πως η τι λαλησητε δοθησεται γαρ υμιν εν εκεινη τη ωρα τι λαλησετε 19. otan de paradidosin υmas me merimnesete pos e ti lalesete dothesetai gar υmin en ekeine te ora ti lalesete

19 But whenever they give you° up, do° not be anxious how or what you° should speak; for* it will be given to you° in that hour what you° will be speaking.

19. But when they deliver you up, take no thought how or what ye shall speak: for it shall be given you in that same hour what ye shall speak.

19. Men naar de overantvorde Eder, da bekymrer Eder ikke for, hvorledes eller hvad I Skulle tale; thi det skal gives Eder i den samme Time, hvad I skulle tale.

19. Och när som de nu öfverantvarda eder, så varer icke bekymrade, huru eller hvad I skolen tala; ty det skall eder gifvas i samma stundene, hvad I tala skolen;

19. Kui nemmad teid nüüd ärraandwad, siis ärge murretsege mitte, kuida ehk mis teie peate rägima; sest sedda peab teile sel tunnil antama, mis teie peate rägima.

19. Kai jie jus įskųs, nesirūpinkite, kaip arba ką kalbėsite, nes tą valandą jums bus duota, ką jūs turite sakyti.

19. Wenn sie euch nun überantworten werden, so sorget nicht, wie oder was ihr reden sollt; denn es soll euch zu der Stunde gegeben werden, was ihr reden sollt.

19. Mais quand on vous livrera à eux, ne soyez point en peine ni de ce que vous direz, ni comment vous parlerez; car ce que vous aurez à dire vous sera inspiré à l'heure même.

19. Mas cuando os entregaren, no os congojéis como, o qué habéis de hablar; porque en aquella hora os será dado que habléis.

19 Doch wanneer zij u overleveren, zo zult gij niet bezorgd zijn, hoe of wat gij spreken zult; want het zal u in dezelve ure gegeven worden, wat gij spreken zult.

19. Ale gdy was podadzą, nie troszczcie się, jako i co byście mówili; albowiem wam dano będzie onejże godziny, co byście mówili;

19. De mikor átadnak titeket, ne aggodalmaskodjatok, [15†] mi módon vagy mit szóljatok; mert megadatik néktek abban az órában, mit mondjatok.

19 Когда же будут предавать вас, не заботьтесь, как или что сказать; ибо в тот часдано будет вам, что сказать,

19. Як же видавати муть вас, не дбайте про те, як і що вам казати; бо дасть ся вам того часу, що вам казати.

20 Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.

20 Sillä ette te ole puhumassa, vaan Isänne Henki, joka puhuu teissä.

20. Sillä ette te ole, jotka puhutte, vaan teidän Isänne Henki, joka teissä puhuu.

20. Et te ole jotca puhutta waan teidän Isän Hengi joca teisä puhu.

20. Sille ette te ole ne/ iotca puhuuat/ waan teiden Isen Hengi/ ioca teisse puhupi. (Sillä ette te ole ne/ jotka puhuwat/ waan teidän Isän Henki/ joka teissä puhuupi.)

20. οὐ γὰρ ὑμεῖς ἐστε οἱ λαλοῦντες ἀλλὰ τὸ Πνεῦμα τοῦ πατρὸς ὑμῶν τὸ λαλοῦν ἐν ὑμῖν.

20. ου γαρ υμεις εστε οι λαλουντες αλλα το πνευμα του πατρος υμων το λαλουν εν υμιν 20. oυ gar υmeis este oi laloυntes alla to pneυma toυ patros υmon to laloυn en υmin

20 For* it is not you° who speaks, but the Spirit of your° Father who speaks in you°.

20. For it is not ye that speak, but the Spirit of your Father which speaketh in you.

20. Thi I ere ikke de, som tale, men det er Eders Faders Aand, som taler i Eder.

20. Förty det ären icke I, som talen, utan det är edar Faders Ande, som talar i eder.

20. Sest teie ep olle mitte need, kes rägiwad, waid teie Issa Waim on, kes teie sees rägib.

20. Nes ne jūs kalbėsite, o jūsų Tėvo Dvasia kalbės jumyse.

20. Denn ihr seid es nicht, die da reden, sondern eures Vaters Geist ist es, der durch euch redet.

20. Car ce n'est pas vous qui parlerez, mais c'est l'Esprit de votre Père qui parlera en vous.

20. Porque no sois vosotros los que habláis, sino el Espíritu de vuestro Padre, que habla en vosotros.

20 Want gij zijt het niet, die spreekt, maar het is de Geest uws Vaders, Die in u spreekt.

20. Bo wy nie jesteście, którzy mówicie, ale duch Ojca waszego, który mówi w was.

20. Mert nem ti vagytok, a kik szóltok, hanem a ti Atyátoknak Lelke az, a ki szól ti bennetek. [16†]

20 ибо не вы будете говорить, но Дух Отца вашего будет говорить в вас.

20. Не ви бо промовляти мете, а дух Отця вашого промовляти ме в вас.

21 Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.

21 Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja luovuttavat heidät kuolemaan.

21. Mutta veli antaa ylön veljensä kuolemaan, ja isä pojan, ja lapset karkaavat vanhempia vastaan, ja antavat tappaa heitä,

21. Weli saatta toisen weljen cuoleman ja Isä poicans ja lapset carcawat wanhembitans wastan ja tappawat heitä.

21. Se yxi welij edeswete sen toisen welien colemaan/ Ja Ise Poians/ ia lapset carkauat wanhimbaidens wastan/ ia tappauat heite. (Se yksi weli edeswetää sen toisen weljensä kuolemaan/ ja isä poikansa/ ja lapset karkaawat wanhempaidensa wastaan/ ja tappawat heitä.)

21. παραδώσει δὲ ἀδελφὸς ἀδελφὸν εἰς θάνατον καὶ πατὴρ τέκνον, καὶ ἐπαναστήσονται τέκνα ἐπὶ γονεῖς καὶ θανατώσουσιν αὐτούς·

21. παραδωσει δε αδελφος αδελφον εις θανατον και πατηρ τεκνον και επαναστησονται τεκνα επι γονεις και θανατωσουσιν αυτους 21. paradosei de adelfos adelfon eis thanaton kai pater teknon kai epanastesontai tekna epi goneis kai thanatosoυsin aυtoυs

21 Now brother will be giving up brother to death and the father his child and children will be standing up against parents and will be slaying them.

21. And the brother shall deliver up the brother to death, and the father the child: and the children shall rise up against their parents, and cause them to be put to death.

21. Men en Broder skal forraade den anden til Døden, og en Fader sit Barn, og Børn skulle sætte sig op mod Forældre og aflive dem.

21. Den ene brodren skall öfverantvarda den andra till döden, och fadren sonen; och barnen skola sätta sig upp emot föräldrarna, och dräpa dem.

21. Agga wend annab wenda ärra surma, ja issa omma poega; ja lapsed pannewad om̃a wannematte wasto, ja tappawad neid.

21. Brolis išduos mirti brolį ir tėvas­sūnų, o vaikai sukils prieš gimdytojus ir žudys juos.

21. Es wird aber ein Bruder den andern zum Tod überantworten und der Vater den Sohn, und die Kinder werden sich empören wider die Eltern und ihnen zum Tode helfen.

21. Or, le frère livrera son frère à la mort, et le père son enfant; et les enfants se soulèveront contre leurs pères et leurs mères, et les feront mourir.

21. El hermano entregará al hermano a la muerte, y el padre al hijo; y los hijos se levantarán contra los padres, y los harán morir.

21 En de ene broeder zal den anderen broeder overleveren tot den dood, en de vader het kind, en de kinderen zullen opstaan tegen de ouders, en zullen hen doden.

21. I wyda brat brata na śmierć, i ojciec syna, i powstaną dzieci przeciwko rodzicom, i będą je zabijać.

21. Halálra adja pedig testvér testvérét, atya gyermekét; támadnak magzatok szüleik ellen, és megöletik őket.

21 Предаст же брат брата на смерть, и отец - сына; и восстанут дети на родителей, и умертвят их;

21. Видавати ж ме брат брата на смерть, і батько дитину, і вставати муть дїти на родителїв, і вбивати муть їх.

22 Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

22 Ja te tulette kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

22. Ja te tulette vihattavaksi kaikilta minun nimeni tähden. Mutta joka loppuun asti vahvana pysyy, hän tulee autuaaksi.

22. Ja caicki teitä wihawat minun nimeni tähden. Mutta joca loppun asti wahwana pysy hän tule autuaxi.

22. Ja caiki teite wihauat minun Nimeni tähden. Mutta ioca loppun asti wahuast seiso/ hen tule autuaxi. (Ja kaikki teitä wihaawat minun nimeni tähden. Mutta joka loppuun asti wahwana seisoo/ hän tulee autuaaksi.)

22. καὶ ἔσεσθε μισούμενοι ὑπὸ πάντων διὰ τὸ ὄνομά μου· ὁ δὲ ὑπομείνας εἰς τέλος οὗτος σωθήσεται.

22. και εσεσθε μισουμενοι υπο παντων δια το ονομα μου ο δε υπομεινας εις τελος ουτος σωθησεται 22. kai esesthe misoυmenoi υpo panton dia to onoma moυ o de υpomeinas eis telos oυtos sothesetai

22 And you° will be hated by all men because of my name. But he who (has) endured to the end, this one will be saved.

22. And ye shall be hated of all men for my name's sake: but he that endureth to the end shall be saved.

22. Og I skulle hades af Alle for mit Navns Skyld; men den, som bliver bestandig indtil Enden, han skal blive salig.

22. Och I skolen varda hatade af allom, för mitt Namns skull; men hvilken som står fast uti ändan, han skall blifva salig.

22. Ja teid wihkatakse keikist minno nimme pärrast; agga kes otsani jääb kannatama, sesinnane peab önsaks sama.

22. Jūs būsite visų nekenčiami dėl mano vardo. Bet kas ištvers iki galo, bus išgelbėtas.

22. Und ihr müsset gehaßt werden von jedermann um meines Namens willen. Wer aber bis an das Ende beharrt, der wird selig.

22. Et vous serez haïs de tous à cause de mon nom; mais celui qui persévérera jusqu'à la fin, c'est celui-là qui sera sauvé.

22. Y seréis aborrecidos de todos por causa de mi nombre; mas el que lo soportare hasta el fin, éste será salvo.

22 En gij zult van allen gehaat worden om Mijn Naam; maar die volstandig zal blijven tot het einde, die zal zalig worden.

22. I będziecie w nienawiści u wszystkich dla imienia mego; ale kto wytrwa do koóca, ten będzie zbawion.

22. És gyűlöletesek lesztek, mindenki [17†] előtt az én nevemért; de a ki mindvégig megáll, az megtartatik.

22 и будете ненавидимы всеми за имя Мое; претерпевший же до конца спасется.

22. І ненавидїти муть вас усї за ймя моє; хто ж видержить до кінця, той спасеть ся.

23 Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee.

23 Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen, sillä totisesti sanon teille: ette ennätä suoriutua kaikista Israelin kaupungeista ennen kuin Ihmisen Poika tulee.

23. Mutta koska he teitä siinä kaupungissa vainoovat, niin paetkaat toiseen. Totisesti sanon minä teille: ette ehdi kaikkia Israelin kaupungeita toimittaa, siihenasti kuin Ihmisen Poika tulee.

23. Cosca he teitä yhdes Caupungis wainowat nijn paetcat toiseen. Totisesta sanon minä teille: et te woi caickia Israelin Caupungeita toimitta sijhenasti cuin ihmisen Poica tule.

23. Coska he nyt wainouat teite ydhes caupungis/ nin paetkat toisen. Sille totisesta sanon mine teille/ ette te woi caiki Israelin caupungeit toimitta sijhenasti että Inhimisen Poica tulepi. (Koska he nyt wainoawat teitä yhdessä kaupungissa/ niin paetkaat toiseen. Sillä totisesti sanon minä teille/ ette te woi kaikki Israelin kaupungit toimittaa siihenasti että Ihmisen Poika tuleepi.)

23. ὅταν δὲ διώκωσιν ὑμᾶς ἐν τῇ πόλει ταύτῃ, φεύγετε εἰς τὴν ἄλλην· ἀμὴν γὰρ λέγω ὑμῖν, οὐ μὴ τελέσητε τὰς πόλεις τοῦ Ἰσραὴλ ἕως ἂν ἔλθῃ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου.

23. οταν δε διωκωσιν υμας εν τη πολει ταυτη φευγετε εις την αλλην αμην γαρ λεγω υμιν ου μη τελεσητε τας πολεις του ισραηλ εως αν ελθη ο υιος του ανθρωπου 23. otan de diokosin υmas en te polei taυte feυgete eis ten allen amen gar lego υmin oυ me telesete tas poleis toυ israel eos an elthe o υios toυ anthropoυ

23 But whenever they persecute you° in this city, flee° into another; for* assuredly I am saying to you°, You° should never complete the cities of Israel, until the Son of Man should come.

23. But when they persecute you in this city, flee ye into another: for verily I say unto you, Ye shall not have gone over the cities of Israel, till the Son of man be come.

23. Men naar de forfølge Eder i een Stad, da flyer til en anden; thi sandelig siger jeg Eder: I skulle ikke komme til Ende med Israels Stæder, førend Menneskens Søn kommer.

23. När de förfölja eder i den ena staden, så flyr till den andra. Sannerliga säger jag eder: I skolen icke hafva orkat fara omkring alla Israels städer, förrän menniskones Son kommer.

23. Agga kui nemmad teid siin liñnas kiusawad, siis pöggenege teise. Sest töest miña ütlen teile: teie ei sa Israeli liñnad mitte keik öppetades läbbikäinud, eñego innimesse Poeg saab tulnud.

23. Kai jus persekios viename mieste, bėkite į kitą. Iš tiesų sakau jums: dar nebūsite išvaikščioję Izraelio miestų, kai ateis Žmogaus Sūnus.

23. Wenn sie euch aber in einer Stadt verfolgen, so flieht in eine andere. Wahrlich ich sage euch: Ihr werdet mit den Städten Israels nicht zu Ende kommen, bis des Menschen Sohn kommt.

23. Or, quand ils vous persécuteront dans une ville, fuyez dans une autre; je vous dis en vérité que vous n'aurez pas achevé d'aller par toutes les villes d'Israël, que le Fils de l'homme ne soit venu.

23. Mas cuando os persiguieren en esta ciudad, huid a la otra; porque de cierto os digo, que no acabaréis de andar todas las ciudades de Israel, que no venga el Hijo del hombre.

23 Wanneer zij u dan in deze stad vervolgen, vliedt in de andere; want voorwaar zeg ik u: Gij zult uw reis door de steden Israels niet geeindigd hebben, of de Zoon des mensen zal gekomen zijn.

23. A gdy was prześladować będą w tem mieście, uciekajcie do drugiego; bo zaprawdę powiadam wam, że nie obejdziecie miast Izraelskich, aż przyjdzie Syn człowieczy.

23. Mikor pedig abban a városban üldöznek titeket, szaladjatok a másikba. Mert bizony mondom néktek: be sem járjátok Izráel városait, míg az [18†] embernek Fia eljövend.

23 Когда же будут гнать вас в одном городе, бегите в другой. Ибо истинно говорю вам: не успеете обойти городов Израилевых, как приидет Сын Человеческий.

23. Коли ж вас гонити муть у тому городї, втїкайте в инший: істинно бо глаголю вам: Не перейдете ще городів Ізраїлевих, доки Син чоловічий прийде.

24 Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä.

24 Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi, eikä palvelija isäntäänsä parempi.

24. Ei ole opetuslapsi parempi opettajaansa, eikä palvelia parempi isäntäänsä.

24. Ei ole Opetuslapsi parembi Opettajatans eikä palwelia parembi isändätäns. Tytykön Opetuslapsi jos hän on nijncuin hänen Opettajans ja palwelia nijncuin hänen isändäns.

24. Ei ole opetuslapsi ylitze Mestarins/ Eike paluelia ylitze henen Herrans. Tytyken Opetuslapsi ios hen ombi ninquin henen Mestarins/ ia Paluelia ninquin henen Herrans. (Ei ole opetuslapsi ylitse mestarinsa/ Eikä palwelija ylitse hänen herransa. Tyytykään opetuslapsi jos hän ompi niinkuin hänen mestarinsa/ ja palwelija niinkuin hänen herransa.)

24. Οὐκ ἔστι μαθητὴς ὑπὲρ τὸν διδάσκαλον οὐδὲ δοῦλος ὑπὲρ τὸν κύριον αὐτοῦ.

24. ουκ εστιν μαθητης υπερ τον διδασκαλον ουδε δουλος υπερ τον κυριον αυτου 24. oυk estin mathetes υper ton didaskalon oυde doυlos υper ton kυrion aυtoυ

24 A disciple is not above his teacher, nor a bondservant above his lord.

24. The disciple is not above his master, nor the servant above his lord.

24. Disciplen er ikke over Mesteren, ei heller Tjeneren over sin Herre.

24. Lärjungen är icke öfver mästaren; och icke heller tjenaren öfver sin herra.

24. Jünger ep olle üllem omma öppetajat, egga sullane üllem omma issandat.

24. Mokinys nėra aukštesnis už savo mokytoją nei tarnas už šeimininką.

24. Der Jünger ist nicht über seinen Meister noch der Knecht über den Herrn.

24. Le disciple n'est pas plus que son maître, ni le serviteur plus que son seigneur.

24. El discípulo no es más que su Maestro, ni el siervo más que su Señor.

24 De discipel is niet boven den meester, noch de dienstknecht boven zijn heer.

24. Nie jestci uczeó nad mistrza, ani sługa nad Pana swego;

24. Nem [19†] fölebbvaló a tanítvány a tanítónál, sem a szolga az ő uránál.

24 Ученик не выше учителя, и слуга не выше господина своего:

24. Ученик не старший од учителя свого, анї слуга од пана свого.

25 Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!

25 Opetuslapselle riittää, että hänen käy niin kuin opettajansa ja palvelijan kuin isäntänsä. Jos he ovat sanoneet perheenisäntää beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään.”

25. Siinä on opetuslapselle kyllä, että hän on niinkuin hänen opettajansa, ja palvelia niinkuin hänen isäntänsä. Jos he ovat itse isännän beelsebubiksi kutsuneet, kuinka paljoa ennemmin he hänen perheensä kutsuvat?

25. Jos he owat idze Isännän Beelzebubixi cudzunet cuinga paljo enämmin he hänen perhens cudzuwat?

25. Jos he ouat itze Isenen Beelzebub cutzuneet/ quinga palio enämin he henen pereens cutzuuat? (Jos he owat itse Isännän beelzebub kutsuneet/ kuinka paljon enemmin he hänen perheensä kutsuwat?)

25. ἀρκετὸν τῷ μαθητῇ ἵνα γένηται ὡς ὁ διδάσκαλος αὐτοῦ, καὶ ὁ δοῦλος ὡς ὁ κύριος αὐτοῦ. εἰ τὸν οἰκοδεσπότην Βεελζεβοὺλ ἐκάλεσαν, πόσῳ μᾶλλον τοὺς οἰκιακοὺς αὐτοῦ;

25. αρκετον τω μαθητη ινα γενηται ως ο διδασκαλος αυτου και ο δουλος ως ο κυριος αυτου ει τον οικοδεσποτην {VAR1: βεελζεβουλ } {VAR2: βεελζεβουβ } εκαλεσαν ποσω μαλλον τους οικιακους αυτου 25. arketon to mathete ina genetai os o didaskalos aυtoυ kai o doυlos os o kυrios aυtoυ ei ton oikodespoten {VAR1: βeelzeβoυl } {VAR2: βeelzeβoυβ } ekalesan poso mallon toυs oikiakoυs aυtoυ

25 It is enough for the disciple that* he should become like his teacher and the bondservant like his lord. If they called the householder Beelzebub, how-much more the kinfolk!

25. It is enough for the disciple that he be as his master, and the servant as his lord. If they have called the master of the house Beelzebub, how much more shall they call them of his household?

25. Det er Disciplen nok, at han bliver som hans Mester, og Tjeneren som Hans Herre; have de kaldet Huusbonden Beelzebul, hvor meget mere hans Huusfolk.

25. Det är Lärjunganom nog, att han är såsom hans mästare, och tjenarenom, att han är såsom hans herre. Hafva de kallat husbonden Beelzebub, huru mycket mer skola de så kalla hans husfolk?

25. Küllab jüngrile sestke saab, et temma on kui temma öppetaja, ja sullane kui temma issand; kui nemmad koia-issandat Peeltsebuliks on hüüdnud, kui paljo ennam temma perret.

25. Pakanka, jei mokinys prilygsta mokytojui ir tarnas šeimininkui. Jei namų šeimininką jie praminė Belzebulu, tai ką bekalbėti apie namiškius!’‘

25. Es ist dem Jünger genug, daß er sei wie sein Meister und der Knecht wie sein Herr. Haben sie den Hausvater Beelzebub geheißen, wie viel mehr werden sie seine Hausgenossen also heißen!

25. Il suffit au disciple d'être comme son maître, et au serviteur d'être comme son seigneur. S'ils ont appelé le père de famille Béelzébul, combien plus appelleront-ils ainsi ses domestiques?

25. Bástele al discípulo ser como su Maestro, y al siervo como su Señor: si al mismo padre de familias llamaron Belzebú, ¿cuánto más a los de su casa?

25 Het zij den discipel genoeg, dat hij worde gelijk zijn meester, en de dienstknecht gelijk zijn heer. Indien zij den Heere des huizes Beelzebul hebben geheten, hoeveel te meer Zijn huisgenoten!

25. Dosyć uczniowi, aby był jako mistrz jego, a sługa jako Pan jego; jeźlić gospodarza Beelzebubem nazywali, czem więcej domowniki jego nazywać będą.

25. Elég a tanítványnak, ha olyan mint a mestere, és a szolga mint az ő [20†] Ura. Ha a házigazdát Belzebubnak hívták, mennyivel inkább az ő házanépét?!

25 довольно для ученика, чтобы он был, как учитель его, и для слуги, чтобы он был, как господин его. Если хозяина дома назвали веельзевулом, не тем ли более домашних его?

25. Доволї з ученика, коли буде, як учитель його, а слуга, як пан його. Коли господаря дому названо Вельзевулом, то як більше домашнїх його?

26 Älkää siis peljätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mitä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

26 Älkää siis pelätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

26. Älkäät sentähden heitä peljätkö; sillä ei ole mitään peitetty, joka ei pidä ilmoitettaman, ja salattu, joka ei tule tiettäväksi.

26. Älkät sentähden heitä peljätkö. Sillä ei ole mitän peitetty joca ei pidä ilmoitettaman ja ei ole mitän salattu joca ei tule tiettäwäxi.

26. Elket sentehden heite pelietkö. Sille ettei miteken ole peitetty/ ioca ei pidhe ilmoitettaman/ ia ei miten salattu/ quin ei tule tietteuexi. (Älkäät sentähden heitä peljätkö. Sillä ettei mitäkään ole peitetty/ joka ei pidä ilmoitettaman/ ja ei mitään salattu/ kuin ei tule tiettäwäksi.)

26. Μὴ οὖν φοβηθῆτε αὐτούς· οὐδὲν γάρ ἐστι κεκαλυμμένον ὃ οὐκ ἀποκαλυφθήσεται, καὶ κρυπτὸν ὃ οὐ γνωσθήσεται.

26. μη ουν φοβηθητε αυτους ουδεν γαρ εστιν κεκαλυμμενον ο ουκ αποκαλυφθησεται και κρυπτον ο ου γνωσθησεται 26. me oυn foβethete aυtoυs oυden gar estin kekalυmmenon o oυk apokalυfthesetai kai krυpton o oυ gnosthesetai

26 Therefore do° not fear them; for* there is nothing hidden, which will not be revealed, and (nothing) secret, which will not be known.

26. Fear them not therefore: for there is nothing covered, that shall not be revealed; and hid, that shall not be known.

26. Frygter derfor ikke for dem; thi Intet er skjult, som jo skal aabenbares, og Intet er lønligt, som man jo skal faae at vide.

26. Rädens fördenskull intet för dem; ty det är intet fördoldt, som icke skall varda uppenbaradt; och intet lönligit, som icke skall blifva vetterligit.

26. Sepärrast ärge kartke neid mitte; sest ühtegi ep olle kinnikaetud, mis ei peaks ilmuma, ja ühtegi ep olle sallaja, mis ei peaks teäda sama.

26. ‘‘Taigi nebijokite jų. Nes nieko nėra uždengta, kas nebus atidengta, ir nieko paslėpta, kas nepasidarys žinoma.

26. So fürchtet euch denn nicht vor ihnen. Es ist nichts verborgen, das es nicht offenbar werde, und ist nichts heimlich, das man nicht wissen werde.

26. Ne les craignez donc point; car il n'y a rien de caché qui ne doive être découvert, ni rien de secret qui ne doive être connu.

26. Así que no los temáis; porque nada hay encubierto, que no haya de ser manifestado; y nada oculto que no haya de saberse.

26 Vreest dan hen niet; want er is niets bedekt, hetwelk niet zal ontdekt worden, en verborgen, hetwelk niet zal geweten worden.

26. Przetoż nie bójcie się ich; albowiem nic nie jest skrytego, co by nie miało być objawiono, i nic tajemnego, czego by się dowiedzieć nie miano.

26. Azért ne féljetek tőlök. Mert nincs oly [21†] rejtett dolog, a mi napfényre ne jőne; és oly titok, a mi ki ne tudódnék.

26 Итак не бойтесь их, ибо нет ничего сокровенного, что не открылось бы, и тайного, что не было бы узнано.

26. Тим же то не лякайтесь їх: нема бо нїчого закритого, що не відкриєть ся, анї захованого, що не виявить ся.

27 Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.

27 Minkä sanon teille pimeässä, se puhukaa valossa, ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.

27. Jota minä teille pimeissä sanon, sitä sanokaat valkeudessa, ja mitä te korvissanne kuulette, sitä saarnatkaat kattoin päällä.

27. Jota minä teille pimeis sanon sitä sanocat walkeudes ja mitä teidän corwaanne sanotan sitä saarnatcat cattoin päällä.

27. Jota mine sanon teille pimeise/ site sanokat walkiudhes/ ia mite teiden coruaa'ne sanotan/ site sarnatcat cattoin päle. (Jota minä sanon teille pimeässä/ sitä sanokaat walkeudessa/ ja mitä teidän korwaanne sanotaan/ sitä saarnatkaat kattoin päällä.)

27. ὃ λέγω ὑμῖν ἐν τῇ σκοτίᾳ, εἴπατε ἐν τῷ φωτί· καὶ ὃ εἰς τὸ οὖς ἀκούετε, κηρύξατε ἐπὶ τῶν δωμάτων.

27. ο λεγω υμιν εν τη σκοτια ειπατε εν τω φωτι και ο εις το ους ακουετε κηρυξατε επι των δωματων 27. o lego υmin en te skotia eipate en to foti kai o eis to oυs akoυete kerυksate epi ton domaton

27 What I am speaking to you° in the darkness, speak° in the light, and what you° hear in (your)° ear, preach° upon the housetops.

27. What I tell you in darkness, that speak ye in light: and what ye hear in the ear, that preach ye upon the housetops.

27. Hvad jeg siger Eder i Mørket, det taler i Lyset; og hvad der siges Eder i Øret, det prædiker paa Tagene.

27. Hvad jag säger eder i mörkret, det säger i ljuset; och hvad som sägs eder i örat, det prediker på taken.

27. Mis minna teile rägin pimmedusses, sedda rägige walges; ja mis teie kulete körwasse rägitawa, sedda kulutage kattuste peäl.

27. Ką jums kalbu tamsoje, sakykite šviesoje, ir ką šnibždu į ausį, skelbkite nuo stogų.

27. Was ich euch sage in der Finsternis, das redet im Licht; und was ihr hört in das Ohr, das predigt auf den Dächern.

27. Ce que je vous dis dans les ténèbres, dites-le dans la lumière; et ce que je vous dis à l'oreille, prêchez-le sur les toits.

27. Lo que os digo en tinieblas, decídlo en luz; y lo que oís al oido, predicádlo desde los tejados.

27 Hetgeen Ik u zeg in de duisternis, zegt het in het licht; en hetgeen gij hoort in het oor, predikt dat op de daken.

27. Co wam w ciemności mówię, powiadajcie na świetle; a co w ucho słyszycie, obwoływajcie na dachach;

27. A mit néktek a sötétben mondok, a világosságban mondjátok; és a mit fülbe súgva hallotok, a háztetőkről hirdessétek.

27 Что говорю вам в темноте, говорите при свете; и что на ухо слышите, проповедуйте на кровлях.

27. Що я кажу вам потемки, кажіть повидну; й що чуєте на ухо, проповідуйте на домах.

28 Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

28 Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua, vaan pelätkää ennemmin Häntä, joka voi sekä sielun, että ruumiin hukuttaa helvettiin.

28. Ja älkäät peljätkö niitä, jotka ruumiin tappavat, ja ei voi sielua tappaa; mutta peljätkäät enemmin sitä, joka voi sekä sielun että ruumiin helvetissä hukuttaa.

28. JA älkät peljätkö nijtä jotca ruumin tappawat ja ei woi sielua tappa mutta peljätkät enämmin sitä joca woi sekä sielun että ruumin Helwettin hucutta.

28. Ja elket teiten pelietkö nijlde/ iotca rumin tappauat/ ia eiuet woi sielua tappa/ Mutta pelietkä enämin site/ ioca woipi seke sielun että rumin heluettin hucutta. (Ja älkäät peljätkö niitä/ jotka ruumiin tappawat/ ja eiwät woi sielua tappaa/ Mutta peljätkää enemmin sitä/ joka woipi sekä sielun että ruumiin helwettiin hukuttaa.)

28. καὶ μὴ φοβεῖσθε ἀπὸ τῶν ἀποκτεννόντων τὸ σῶμα, τὴν δὲ ψυχὴν μὴ δυναμένων ἀποκτεῖναι· φοβήθητε δὲ μᾶλλον τὸν δυνάμενον καὶ ψυχὴν καὶ σῶμα ἀπολέσαι ἐν γεέννῃ.

28. και μη φοβηθητε απο των αποκτεινοντων το σωμα την δε ψυχην μη δυναμενων αποκτειναι φοβηθητε δε μαλλον τον δυναμενον και ψυχην και σωμα απολεσαι εν γεεννη 28. kai me foβethete apo ton apokteinonton to soma ten de psυchen me dυnamenon apokteinai foβethete de mallon ton dυnamenon kai psυchen kai soma apolesai en geenne

28 And do° not be afraid, (preaching) at those who kill the body, but are not able to kill the soul, but rather fear the one who is able to destroy both soul and body in hell.

28. And fear not them which kill the body, but are not able to kill the soul: but rather fear him which is able to destroy both soul and body in hell.

28. Og frygter ikke for dem, som flaae Legemet ihjel, men kunne ikke flaa Sjælen ihjel; menfrygter hellere for den, som kan fordærve baade Sjæl og Legeme i Helvede.

28. Och rädens icke för dem, som dräpa kroppen, och hafva dock icke magt att dräpa själena; utan rädens mer honom, som kan förderfva både själ och kropp i helvete.

28. Ja ärge kartke neid mitte, kes ihho ärratapwad, ja ei woi mitte hinge tappa; agga kartke ennam tedda, kes hinge ja ihho woib rikkuda pörgus.

28. Nebijokite tų, kurie žudo kūną, bet negali užmušti sielos. Verčiau bijokite to, kuris gali pražudyti ir sielą, ir kūną pragare.

28. Und fürchtet euch nicht vor denen, die den Leib töten, und die Seele nicht können töten; fürchtet euch aber vielmehr vor dem, der Leib und Seele verderben kann in der Hölle.

28. Et ne craignez point ceux qui ôtent la vie du corps, et qui ne peuvent faire mourir l'âme; mais craignez plutôt celui qui peut faire périr et l'âme et le corps dans la géhenne.

28. Y no tengáis miedo de los que matan el cuerpo, mas al alma no pueden matar: teméd ántes a aquel que puede destruir el alma y el cuerpo en el infierno.

28 En vreest u niet voor degenen, die het lichaam doden, en de ziel niet kunnen doden; maar vreest veel meer Hem, Die beide ziel en lichaam kan verderven in de hel.

28. A nie bójcie się tych, którzy zabijają ciało, lecz duszy zabić nie mogą; ale raczej bójcie się tego, który może i duszę i ciało zatracić w piekielnym ogniu.

28. És ne féljetek azoktól, a kik a testet ölik [22†] meg, a lelket pedig meg nem ölhetik; hanem attól féljetek inkább, a ki mind a [23†] lelket, mind a testet elvesztheti a gyehennában.

28 И не бойтесь убивающих тело, души же не могущих убить; а бойтесь более Того, Кто может и душу и тело погубить в геенне.

28. І не лякайтесь тих, що вбивають тїло, душі ж не здолїють убити; а лякайтесь більше того, хто зможе погубити і душу й тїло в пеклї.

29 Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta.

29 Eikö kahta varpusta myydä yhteen assiin (raha)? Eikä yksikään niistä putoa maahan ellei Isänne salli.

29. Eikö kaksi varpusta yhteen ropoon myydä? ja yksi heistä ei putoo maan päälle ilman teidän Isättänne;

29. Eikö caxi warpuista yhten ropoin myydä? ja yxi heistä ei puto maan päälle ilman teidän Isätän.

29. Eikö caxi warwuist ychten ropoin myydhe? ia yxi heiste ei puto maan päle/ ilman teiden Iseten. (Eikö kaksi warpusta yhteen ropoon myydä? ja yksi heistä ei putoaa maan päälle/ ilman teidän Isättänne.)

29. οὐχὶ δύο στρουθία ἀσσαρίου πωλεῖται; καὶ ἓν ἐξ αὐτῶν οὐ πεσεῖται ἐπὶ τὴν γῆν ἄνευ τοῦ πατρὸς ὑμῶν.

29. ουχι δυο στρουθια ασσαριου πωλειται και εν εξ αυτων ου πεσειται επι την γην ανευ του πατρος υμων 29. oυchi dυo stroυthia assarioυ poleitai kai en eks aυton oυ peseitai epi ten gen aneυ toυ patros υmon

29 Are two sparrows not sold for a copper-coin? And not one out of them will be falling to the earth without your° Father (knowing it);

29. Are not two sparrows sold for a farthing? and one of them shall not fall on the ground without your Father.

29. Sælges ikke to Spurve for en Penning? og ikke een af dem falder til Jorden uden Eders Faders Villie.

29. Säljas icke två sparfvar för en skärf? Och en af dem faller icke på jordena, edar Fader förutan.

29. Eks kaks warblast müda weringe eest? ja ei lange ühte ainust neist mahha ilma teie issata.

29. Argi ne du žvirbliai parduodami už skatiką? Ir nė vienas iš jų nekrinta žemėn be jūsų Tėvo valios.

29. Kauft man nicht zwei Sperlinge um einen Pfennig? Dennoch fällt deren keiner auf die Erde ohne euren Vater.

29. Deux passereaux ne se vendent-ils pas une pite? Or, il n'en tombera pas un seul à terre sans la permission de votre Père.

29. ¿No se venden dos pajarillos por una blanca? Y uno de ellos no caerá a tierra sin vuestro Padre.

29 Worden niet twee musjes om een penningsken verkocht? En niet een van deze zal op de aarde vallen zonder uw Vader.

29. Izali dwóch wróbelków za pieniążek nie sprzedają, a wżdy jeden z nich nie upadnie na ziemię oprócz woli Ojca waszego.

29. Nemde, két verebecskét [24†] meg lehet venni egy kis fillérért? És egy sem esik azok közül a földre a ti Atyátok akarata nélkül!

29 Не две ли малые птицы продаются за ассарий? И ни одна из них не упадет на землю без воли Отцавашего;

29. Хиба не два горобцї продають ся за шага? а нї один з них не впаде на землю без Отця вашого.

30 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.

30 Ovatpa kaikki päänne hiuksetkin luetut.

30. Niin ovat myös kaikki teidän päänne hiukset luetut.

30. Nijn owat nyt myös caicki teidän pään hiuxet luetut.

30. Nin ouat nyt mös caiki teiden päen hiuxet luettudh/ (Niin owat nyt myös kaikki teidän pään hiukset luetut/)

30. ὑμῶν δὲ καὶ αἱ τρίχες τῆς κεφαλῆς πᾶσαι ἠριθμημέναι εἰσί.

30. υμων δε και αι τριχες της κεφαλης πασαι ηριθμημεναι εισιν 30. υmon de kai ai triches tes kefales pasai erithmemenai eisin

30 but even the hairs of your° head are all numbered.

30. But the very hairs of your head are all numbered.

30. Ja, endog alle eders hovedhaar ere talte.

30. Äro ock edor hufvudhår all räknad.

30. Agga ka teie juukse karwad keik on ärraloetud.

30. O jūsų net visi galvos plaukai suskaičiuoti.

30. Nun aber sind auch eure Haare auf dem Haupte alle gezählt.

30. Les cheveux même de votre tête sont tous comptés.

30. Y vuestros cabellos también, todos están contados.

30 En ook uw haren des hoofds zijn alle geteld.

30. Nawet i włosy wszystkie na głowie waszej policzone są.

30. Néktek pedig még a fejetek hajszálai is mind számon vannak.

30 у вас же и волосы на голове все сочтены;

30. У вас же і все волоссє на голові перелїчене.

31 Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

31 Älkää siis pelätkö; olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

31. Älkäät siis peljätkö: te olette paremmat, kuin monta varpusta.

31. Älkät sijs peljätkö te oletta parammat cuin monda warpuista.

31. Elket sis pelietkö/ Te oletta paramat/ quin monda warwuista. (Älkäät siis peljätkö/ Te olette paremmat/ kuin monta warpusta.)

31. μὴ οὖν φοβηθῆτε· πολλῶν στρουθίων διαφέρετε ὑμεῖς.

31. μη ουν φοβηθητε πολλων στρουθιων διαφερετε υμεις 31. me oυn foβethete pollon stroυthion diaferete υmeis

31 Therefore do° not fear, (because) you° are carrying more-value-than many sparrows.

31. Fear ye not therefore, ye are of more value than many sparrows.

31. Frygter derfor ikke; I ere bedre end mange Spurve.

31. Derföre skolen I icke rädas; I ären ju mer värde än månge sparfvar.

31. Sepärrast ärge kartke mitte; teie ollete parremad, kui paljo warblasi.

31. Tad nebijokite! Jūs vertesni už daugybę žvirblių.

31. So fürchtet euch denn nicht; ihr seid besser als viele Sperlinge.

31. Ne craignez donc rien; vous valez mieux que beaucoup de passereaux.

31. No temáis pues: más valéis vosotros que muchos pajarillos.

31 Vreest dan niet; gij gaat vele musjes te boven.

31. Nie bójcie się tedy; nad wiele wróbelków wy zacniejszymi jesteście.

31. Ne féljetek azért; ti sok verebecskénél drágábbak vagytok.

31 не бойтесь же: вы лучше многих малых птиц.

31. Оце же не лякайтесь: ви дорожчі многих горобцїв.

32 Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.

32 Sen vuoksi, jokaisen joka tunnustaa minut ihmisten edessä, tunnustan minäkin Isäni edessä, joka on taivaissa.

32. Sentähden jokainen joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen tunnustan myös minä Isäni edessä, joka on taivaissa.

32. Sentähden jocainen cuin minun tunnusta ihmisten edes sen tunnustan myös minä minun Isäni edes joca on Taiwais.

32. Sentähden/ iocahine' quin minun tunnusta Inhimisten edhes/ sen tunnustan mös mine/ minun Iseni edhes/ ioca on Taiuaisa. (Sentähden/ jokainen kuin minun tunnustaa ihmisten edessä/ sen tunnustan myös minä/ minun Isäni edessä/ joka on taiwaissa.)

32. Πᾶς οὖν ὅστις ὁμολογήσει ἐν ἐμοὶ ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων, ὁμολογήσω κἀγὼ ἐν αὐτῷ ἔμπροσθεν τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν οὐρανοῖς·

32. πας ουν οστις ομολογησει εν εμοι εμπροσθεν των ανθρωπων ομολογησω καγω εν αυτω εμπροσθεν του πατρος μου του εν ουρανοις 32. pas oυn ostis omologesei en emoi emprosthen ton anthropon omologeso kago en aυto emprosthen toυ patros moυ toυ en oυranois

32 Therefore, everyone who will confess (to be) in me before men, I will also confess (to be) in him before my Father, (who is) in the heavens.

32. Whosoever therefore shall confess me before men, him will I confess also before my Father which is in heaven.

32. Derfor, hvo som vil bekjende mig for Menneskene, den vil jeg og bekjende for min Fader, som er i Himlene.

32. Derföre, hvar och en som mig bekänner för menniskom, honom vill jag ock bekänna för min Fader, som är i himmelen.

32. Sepärrast iggaüks, kes mind tunnistab innimeste ees, tedda tahhan ka minna tunnistada omma Issa ees, kes taewas on.

32. Kas išpažins mane žmonių akivaizdoje, ir Aš jį išpažinsiu savo dangiškojo Tėvo akivaizdoje.

32. Wer nun mich bekennet vor den Menschen, den will ich bekennen vor meinem himmlischen Vater.

32. Quiconque donc me confessera devant les hommes, je le confesserai aussi devant mon Père qui est aux cieux.

32. Pues cualquiera que me confesare delante de los hombres, le confesaré yo también delante de mi Padre, que está en los cielos.

32 Een iegelijk dan, die Mij belijden zal voor de mensen, dien zal Ik ook belijden voor Mijn Vader, Die in de hemelen is.

32. Wszelki tedy, który by mię wyznał przed ludźmi, wyznam go Ja też przed Ojcem moim, który jest w niebiesiech;

32. Valaki azért vallást tesz én rólam az emberek előtt, én is vallást teszek arról az én mennyei Atyám előtt;

32 Итак всякого, кто исповедает Меня пред людьми, того исповедаю и Я пред Отцем Моим Небесным;

32. От же всякий, хто мене визнавати ме перед людьми, того й я визнавати му перед Отцем моїм, що на небі.

33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, hänet minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

33. Mutta joka minun kieltää ihmisten edessä, hänen minä myös kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

33. Mutta joca minun kieldä ihmisten edes hänen minä myös kiellän minun Isäni edes joca on Taiwais.

33. Mutta iocahinen quin minun kieltä Inhimisten edhes/ kiellen mine mös henen minun Iseni edhes/ ioca on Taiuaisa. (Mutta jokainen kuin minun kieltää ihmisten edessä/ kiellän minä myös hänen minun Isäni edessä/ joka on taiwaissa.)

33. ὅστις δ’ ἂν ἀρνήσηταί με ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων, ἀρνήσομαι αὐτὸν κἀγὼ ἔμπροσθεν τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν οὐρανοῖς.

33. οστις δ αν αρνησηται με εμπροσθεν των ανθρωπων αρνησομαι αυτον καγω εμπροσθεν του πατρος μου του εν ουρανοις 33. ostis d an arnesetai me emprosthen ton anthropon arnesomai aυton kago emprosthen toυ patros moυ toυ en oυranois

33 But whoever denies me before men, I will also be denying him before my Father (who is) in the heavens.

33. But whosoever shall deny me before men, him will I also deny before my Father which is in heaven.

33. Men hvosomhelst vil nægte mig for Menneskene, den vil jeg og nægte for min Fader, som er i Himlene.

33. Men den som mig vedersakar för menniskom, honom skall jag ock vedersaka för min Fader, som är i himmelen.

33. Agga kes ial mind ärrasalgab innimeste ees, sedda tahhan ka minna ärrasallata omma Issa ees, kes taewas on.

33. O kas išsižadės manęs žmonių akivaizdoje, ir Aš jo išsižadėsiu savo dangiškojo Tėvo akivaizdoje’‘.

33. Wer mich aber verleugnet vor den Menschen, den will ich auch verleugnen vor meinem himmlischen Vater.

33. Mais quiconque me reniera devant les hommes, je le renierai aussi devant mon Père qui est aux cieux.

33. Y cualquiera que me negare delante de los hombres, le negaré yo también delante de mi Padre, que está en los cielos.

33 Maar zo wie Mij verloochend zal hebben voor de mensen, dien zal Ik ook verloochenen voor Mijn Vader, Die in de hemelen is.

33. A kto by się mnie zaparł przed ludźmi, zaprę się go i Ja przed Ojcem moim, który jest w niebiesiech.

33. A ki pedig [25†] megtagad engem az emberek előtt, én is megtagadom azt az én mennyei Atyám előtt.

33 а кто отречется от Меня пред людьми, отрекусь от того и Я пред Отцем Моим Небесным.

33. А хто відречеть ся мене перед людьми, того й я відречусь перед Отцем моїм, що на небі.

34 Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.

34 Älkää luulko, että olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle. En ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan.

34. Älkäät luulko, että minä olen tullut rauhaa lähettämään maan päälle: en ole minä tullut rauhaa, vaan miekkaa lähettämään.

34. ÄLkät luulco että minä olen tullut rauha lähettämän maan päälle en ole minä tullut rauha mutta miecka lähettämän.

34. Elket luulco/ että mine olen tullut * rauhan lehettemen maan päle/ En ole tullut rauha/ mutta mieckan lehettemen. (Älkäät luulko/ että minä olen tullut rauhan lähettämän maan päälle/ En ole tullut rauhaa/ mutta miekan lähettämän.)

34. Μὴ νομίσητε ὅτι ἦλθον βαλεῖν εἰρήνην ἐπὶ τὴν γῆν· οὐκ ἦλθον βαλεῖν εἰρήνην ἀλλὰ μάχαιραν.

34. μη νομισητε οτι ηλθον βαλειν ειρηνην επι την γην ουκ ηλθον βαλειν ειρηνην αλλα μαχαιραν 34. me nomisete oti elthon βalein eirenen epi ten gen oυk elthon βalein eirenen alla machairan

34 Do° not suppose that I came to cast peace upon the earth; I did not come to cast peace, but a sword.

34. Think not that I am come to send peace on earth: I came not to send peace, but a sword.

34. I skulle ikke mene, at jeg er kommen at bringe Fred paa Jorden; jeg er ikke kommen at bringe Fred, men Sværd.

34. I skolen icke mena, att jag är kommen till att sända frid på jordena; jag är icke kommen till att sända frid, utan svärdet.

34. Ärge möttelge mitte, et minna ollen tulnud rahho läkkitama Ma peäle; minna ep olle tulnud rahho läkkitama, waid moöka.

34. ‘‘Nemanykite, jog Aš atėjau atnešti žemėn ramybės. Atėjau atnešti ne ramybės, o kalavijo.

34. Ihr sollt nicht wähnen, daß ich gekommen sei, Frieden zu senden auf die Erde. Ich bin nicht gekommen, Frieden zu senden, sondern das Schwert.

34. Ne pensez pas que je sois venu apporter la paix sur la terre: je suis venu apporter, non la paix, mais l'épée.

34. No penséis que he venido para meter paz en la tierra: no he venido para meter paz, sino espada.

34 Meent niet, dat Ik gekomen ben, om vrede te brengen op de aarde; Ik ben niet gekomen om vrede te brengen, maar het zwaard.

34. Nie mniemajcie, żem przyszedł dawać pokój na ziemię; nie przyszedłem dawać pokoju, ale miecz.

34. Ne gondoljátok, hogy azért jöttem, hogy békességet bocsássak e földre; nem azért jöttem, hogy békességet bocsássak, hanem hogy fegyvert.

34 Не думайте, что Я пришел принести мир на землю; не мир пришел Я принести, но меч,

34. Не думайте, що я прийшов послати впокій на землю; не прийшов я послати впокій, а меч.

35 Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;

35 Sillä olen tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiään vastaan ja miniän anoppiaan vastaan.

35. Sillä minä tulin ihmistä isäänsä vastaan riitaiseksi tekemään, ja tytärtä äitiänsä vastaan ja miniää anoppiansa vastaan.

35. Sillä minä tulin ihmistä Isäns wastan rijdaisexi tekemän ja tytärtä äitiäns wastan ja miniän hänen anoppians wastan.

35. Sille mine tulin Inhimiste Isens wastan rijdhaisexi tekemen/ Ja tytärtä eitiens wastan/ ia Minien henen anoppians wastan. (Sillä minä tulin ihmistä isäänsä wastaan riitaiseksi tekemän/ ja tytärtä äitiänsä wastaan/ ja miniän hänen anoppiansa wastaan.)

35. ἦλθον γὰρ διχάσαι ἄνθρωπον κατὰ τοῦ πατρὸς αὐτοῦ καὶ θυγατέρα κατὰ τῆς μητρὸς αὐτῆς καὶ νύμφην κατὰ τῆς πενθερᾶς αὐτῆς·

35. ηλθον γαρ διχασαι ανθρωπον κατα του πατρος αυτου και θυγατερα κατα της μητρος αυτης και νυμφην κατα της πενθερας αυτης 35. elthon gar dichasai anthropon kata toυ patros aυtoυ kai thυgatera kata tes metros aυtes kai nυmfen kata tes pentheras aυtes

35 For* I came to pit man against his father and the daughter against her mother and the daughter-in-law against her mother-in-law;

35. For I am come to set a man at variance against his father, and the daughter against her mother, and the daughter in law against her mother in law.

35. Thi jeg er kommen at tvistiggøre et Menneske imod sin Fader, og Datteren imod sin Moder, og Sønnens Hustru imod hendes Mands Moder,

35. Ty jag är kommen till att göra menniskona skiljaktiga mot sin fader, och dottrena mot sina moder, och sonahustruna mot sina sväro;

35. Sest minna ollen tulnud innimessele rido saatma temma issa wasto, ja tütrele temma emma wasto, ja minniale temma ämma wasto.

35. Atėjau sukiršinti ‘sūnaus prieš tėvą, dukters prieš motiną ir marčios prieš anytą.

35. Denn ich bin gekommen, den Menschen zu erregen gegen seinen Vater und die Tochter gegen ihre Mutter und die Schwiegertochter gegen ihre Schwiegermutter.

35. Car je suis venu mettre la division entre le fils et le père, entre la fille et la mère, entre la belle-fille et la belle-mère.

35. Porque he venido para poner en disensión al hombre contra su padre, y a la hija contra su madre, y a la nuera contra su suegra.

35 Want Ik ben gekomen, om den mens tweedrachtig te maken tegen zijn vader, en de dochter tegen haar moeder, en de schoondochter tegen haar schoonmoeder.

35. Bom przyszedł, abym rozerwanie uczynił między synem a ojcem jego, i między córką a matką jej, także między synową i świekrą jej;

35. Mert azért jöttem, hogy meghasonlást támaszszak az ember és az ő atyja, a leány és az ő anyja, a meny és az ő napa közt;

35 ибо Я пришел разделить человека с отцом его, и дочь с матерью ее, и невестку со свекровью ее.

35. Бо прийшов я, щоб поставити чоловіка різно проти батька його, й дочку проти матери її, й невістку проти свекрухи її.

36 ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.

36 ja ihmisen vihamiehiä tulevat olemaan hänen perhekuntalaisensa.

36. Ja ihmisen vihamiehet on hänen perheensä.

36. Ja ihmisen oma perhe tule hänen wihamiehexens.

36. Ja Inhimisen oma pereh tuleuat henen wihamiehexens. (Ja ihmisen oma perhe tulewat hänen wihamieheksensä.)

36. καὶ ἐχθροὶ τοῦ ἀνθρώπου οἱ οἰκιακοὶ αὐτοῦ.

36. και εχθροι του ανθρωπου οι οικιακοι αυτου 36. kai echthroi toυ anthropoυ oi oikiakoi aυtoυ

36 and, ‘A man’s enemies will be his own kinfolk.’ {Mic 7:6}

36. And a man's foes shall be they of his own household.

36. og en Mands Huusfolk skulle være hans Fjender.

36. Och menniskones eget husfolk varda hennes fiender.

36. Ja innimesse waenlased on temma ommad koddakontsed.

36. Žmogaus namiškiai taps jam priešais’.

36. Und des Menschen Feinde werden seine eigenen Hausgenossen sein.

36. Et l'homme aura pour ennemis ceux de sa maison.

36. Y los enemigos del hombre serán los de su casa.

36 En zij zullen des mensen vijanden worden, die zijn huisgenoten zijn.

36. I nieprzyjaciołmi będą człowiekowi domownicy jego.

36. És hogy az [26†] embernek ellensége legyen az ő házanépe.

36 И враги человеку - домашние его.

36. І будуть ворогами чоловікові домашні його.

37 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;

37 Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen, ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen,

37. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias; joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias.

37. Joca racasta Isäns taicka äitiäns enä cuin minua ei hän ole minulle otollinen. Ja joca racasta poicans taicka tytärtäns enä cuin minua ei se ole minulle otollinen.

37. Joca racasta Isens taica Eitiens minun ylitzen ei se ole minulle otolinen. Ja ioca racastapi poicans/ taicka tyterdhens minun ylitzen ei se ole minun otolinen. (Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä minun ylitseni ei se ole minulle otollinen. Ja joka rakastaapi poikaansa/ taikka tytärtänsä minun ylitseni ei se ole minun otollinen.)

37. Ὁ φιλῶν πατέρα ἢ μητέρα ὑπὲρ ἐμὲ οὐκ ἔστι μου ἄξιος· καὶ ὁ φιλῶν υἱὸν ἢ θυγατέρα ὑπὲρ ἐμὲ οὐκ ἔστι μου ἄξιος·

37. ο φιλων πατερα η μητερα υπερ εμε ουκ εστιν μου αξιος και ο φιλων υιον η θυγατερα υπερ εμε ουκ εστιν μου αξιος 37. o filon patera e metera υper eme oυk estin moυ aksios kai o filon υion e thυgatera υper eme oυk estin moυ aksios

37 He who loves (his) father or mother above me is not worthy of me, and he who loves (his) son or daughter above me is not worthy of me.

37. He that loveth father or mother more than me is not worthy of me: and he that loveth son or daughter more than me is not worthy of me.

37. Hvo som elsker Fader eller Moder mere end mig, er mig ikke værd; og hvo som elsker Søn eller Datter mere end mig, er mig ikke værd;

37. Hvilken som älskar fader och moder mer än mig, han är mig icke värd; och hvilken som älskar son eller dotter mer än mig, han är mig icke värd.

37. Kes issa ellik emma ennam armastab kui mind, se ep olle mitte miño wäärt; ja kes poega ehk tüttart ennam armastab kui mind, se ep olle mitte minno wäärt.

37. Kas myli tėvą ar motiną labiau negu mane­nevertas manęs. Kas myli sūnų ar dukterį labiau negu mane­nevertas manęs.

37. Wer Vater oder Mutter mehr liebt denn mich, der ist mein nicht wert; und wer Sohn oder Tochter mehr liebt denn mich, der ist mein nicht wert.

37. Celui qui aime son père ou sa mère plus que moi, n'est pas digne de moi; et celui qui aime son fils ou sa fille plus que moi, n'est pas digne de moi;

37. El que ama a padre o a madre más que a mí, no es digno de mí; y el que ama a hijo o a hija más que a mí, no es digno de mí.

37 Die vader of moeder liefheeft boven Mij, is Mijns niet waardig; en die zoon of dochter liefheeft boven Mij, is Mijns niet waardig.

37. Kto miłuje ojca albo matkę nad mię, nie jest mię godzien; a kto miłuje syna albo córkę nad mię, nie jest mię godzien;

37. A ki inkább szereti atyját és anyját, [27†] hogynem engemet, nem méltó én hozzám; és a ki inkább szereti fiát és leányát, hogynem engemet, nem méltó én hozzám.

37 Кто любит отца или мать более, нежелиМеня, не достоин Меня; и кто любит сына или дочь более, нежели Меня, не достоин Меня;

37. Хто любить батька або матїр більш мене, недостоєн мене; й хто любить сина або дочку більш мене, недостоєн мене.

38 ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.

38 ja joka ei ota ristiään ja seuraa minua, ei ole minulle kelvollinen.

38. Ja kuka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, ei se ole minulle sovelias;

38. Ja cuca ei ota oma ristiäns ja seura minua ei se ole minulle otollinen.

38. Ja cuca ei ota oma * Ristiens/ ia seura minua/ ei se ole minun otolinen. (Ja kuka ei ota omaa ristiänsä/ ja seuraa minua/ ei se ole minun otollinen.)

38. καὶ ὃς οὐ λαμβάνει τὸν σταυρὸν αὐτοῦ καὶ ἀκολουθεῖ ὀπίσω μου, οὐκ ἔστι μου ἄξιος.

38. και ος ου λαμβανει τον σταυρον αυτου και ακολουθει οπισω μου ουκ εστιν μου αξιος 38. kai os oυ lamβanei ton staυron aυtoυ kai akoloυthei opiso moυ oυk estin moυ aksios

38 Now he who is not taking (up) his cross and following after me, is not worthy of me.

38. And he that taketh not his cross, and followeth after me, is not worthy of me.

38. og hvo som ikke tager sit kors og følger mig, er mig ikke værd.

38. Och hvilken som icke tager sitt kors på sig och följer mig, han är mig icke värd.

38. Ja kes ei wotta omma risti ennese peäle, ja ei käi minno järrel, se ep olle mitte minno wäärt.

38. Kas neima savo kryžiaus ir neseka paskui mane, tas nevertas manęs.

38. Und wer nicht sein Kreuz auf sich nimmt und folgt mir nach, der ist mein nicht wert.

38. Et celui qui ne prend pas sa croix, et ne me suit pas, n'est pas digne de moi.

38. Y el que no toma su cruz y sigue en pos de mí, no es digno de mí.

38 En die zijn kruis niet op zich neemt, en Mij navolgt, is Mijns niet waardig.

38. A kto nie bierze krzyża swego, i nie idzie za mną, nie jest mię godzien.

38. És a ki föl nem veszi az ő keresztjét [28†] és úgy nem követ engem, nem méltó én hozzám.

38 и кто не берет креста своего и следует за Мною, тот не достоин Меня.

38. І хто не візьме хреста свого, й не пійде слїдом за мною, недостоєн мене.

39 Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

39 Joka löytää elämänsä, menettää sen, ja joka menettää elämänsä minun tähteni, löytää sen.

39. Joka löytää henkensä, hänen pitää sen hukuttaman, ja joka henkensä hukuttaa minun tähteni, hänen pitää sen löytämän.

39. Joca löytä hengens hänen pitä sen hucuttaman ja joca hengens hucutta minun tähteni hänen pitä sen löytämän.

39. Joca leyte henen hengens/ henen pite sen cadhottaman/ Ja ioca hengens cadhottapi/ minun techten/ henen pite sen leutemen. (Joka löytää hänen henkensä/ hänen pitää sen kadottaman/ Ja joka henkensä kadottaapi/ minun tähteni/ hänen pitää sen löytämän.)

39. ὁ εὑρὼν τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἀπολέσει αὐτήν, καὶ ὁ ἀπολέσας τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἕνεκεν ἐμοῦ εὑρήσει αὐτήν.

39. ο ευρων την ψυχην αυτου απολεσει αυτην και ο απολεσας την ψυχην αυτου ενεκεν εμου ευρησει αυτην 39. o eυron ten psυchen aυtoυ apolesei aυten kai o apolesas ten psυchen aυtoυ eneken emoυ eυresei aυten

39 He who (has) found his life will be losing it, and he who (has) lost his life because of me will be finding it.

39. He that findeth his life shall lose it: and he that loseth his life for my sake shall find it.

39. Hvo som finder sit Liv, skal miste det; og hvo som mister sit Liv for min Skyld, skal finde det.

39. Hvilken som finner sitt lif, han skall borttappa det; och hvilken som borttappar sitt lif, för mina skull, han skall finna det.

39. Kes omma ello leiab, se kautab sedda ärra; ja kes omma ello ärrakautab minno pärrast, se leiab sedda.

39. Kas išsaugo savo gyvybę, praras ją, o kas praranda savo gyvybę dėl manęs­atras ją.

39. Wer sein Leben findet, der wird's verlieren; und wer sein Leben verliert um meinetwillen, der wird's finden.

39. Celui qui aura conservé sa vie, la perdra; mais celui qui aura perdu sa vie à cause de moi, la retrouvera.

39. El que hallare su vida, la perderá; y el que perdiere su vida por causa de mí, la hallará.

39 Die zijn ziel vindt, zal dezelve verliezen; en die zijn ziel zal verloren hebben om Mijnentwil, zal dezelve vinden.

39. Kto by znalazł duszę swoję, straci ją; a kto by stracił duszę swoję dla mnie, znajdzie ją.

39. A ki megtalálja az ő életét, [29†] elveszti azt; és a ki elveszti az ő életét én érettem, megtalálja azt.

39 Сберегший душу свою потеряет ее; а потерявший душу свою ради Меня сбережет ее.

39. Хто б знайшов душу свою, погубить її; а хто б згубив душу свою задля мене, знайде її.

40 Joka ottaa tykönsä teidät, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa minut tykönsä, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt.

40 Joka ottaa luokseen teidät, ottaa luokseen minut, ja joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen Hänet, joka on minut lähettänyt.

40. Joka teitä holhoo, hän holhoo minua, ja joka minua holhoo, hän holhoo sitä, joka minun lähetti.

40. JOca teitä holho hän holho minua ja joca minua holho hän holho sitä joca minun lähetti.

40. Joca teite holhoo/ se minua holhopi/ ia ioca minua holho/ hen holhopi sen/ ioca minun lehdetti. (Joka teitä holhoaa/ se minua holhoaapi/ ja joka minua holhoaa/ hän holhoaapi sen/ joka minun lähetti.)

40. Ὁ δεχόμενος ὑμᾶς ἐμὲ δέχεται, καὶ ὁ ἐμὲ δεχόμενος δέχεται τὸν ἀποστείλαντά με.

40. ο δεχομενος υμας εμε δεχεται και ο εμε δεχομενος δεχεται τον αποστειλαντα με 40. o dechomenos υmas eme dechetai kai o eme dechomenos dechetai ton aposteilanta me

40 He who accepts you°, accepts me; and he who receives me, receives the one who sent me.

40. He that receiveth you receiveth me, and he that receiveth me receiveth him that sent me.

40. Hvo som annammer Eder, annammer mig; og hvo mig annammer, annammer den som har udsendt mig.

40. Hvilken som eder anammar, han anammar mig; och hvilken som mig anammar, han anammar honom som mig sändt hafver.

40. Kes teid wastowottab, se wottab mind wasto; ja kes mind wastowottab, se wottab tedda wasto, kes mind on läkkitanud.

40. Kas jus priima, tas mane priima. O kas priima mane, priima Tą, kuris mane siuntė.

40. Wer euch aufnimmt, der nimmt mich auf; und wer mich aufnimmt, der nimmt den auf, der mich gesandt hat.

40. Celui qui vous reçoit, me reçoit; et celui qui me reçoit, reçoit celui qui m'a envoyé.

40. El que os recibe a vosotros, a mí recibe; y el que a mí recibe, recibe al que me envió.

40 Die u ontvangt, ontvangt Mij; en die Mij ontvangt, ontvangt Hem, Die Mij gezonden heeft.

40. Kto was przyjmuje, mnie przyjmuje; a kto mnie przyjmuje, przyjmuje tego, który mię posłał.

40. A ki titeket befogad, engem [30†] fogad be; és a ki engem befogad, azt fogadja be, a ki engem küldött.

40 Кто принимает вас, принимает Меня, а кто принимает Меня, принимает Пославшего Меня;

40. Хто приймає вас, мене приймає; а хто приймає мене, приймає Того, хто послав мене.

41 Joka profeetan ottaa tykönsä profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan; ja joka vanhurskaan ottaa tykönsä vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.

41 Joka profeetan ottaa luokseen profeetan nimen vuoksi, saa profeetan palkan, ja joka vanhurskaan ottaa luokseen vanhurskaan nimen vuoksi, saa vanhurskaan palkan.

41. Joka prophetaa holhoo prophetan nimellä, hän saa prophetan palkan, ja joka vanhurskasta holhoo vanhurskaan nimellä, hän saa vanhurskaan palkan.

41. Joca Prophetan holho Prophetan nimellä hän saa Prophetan palcan. Ja joca wanhurscasta holho wanhurscan nimellä hän saa wanhurscan palcan.

41. Joca Prophetan holhopi Prophetan nimelle/ hen saa Prophetan palcan. Ja ioca wanhurskan holhopi wanhurskan nimelle/ hen saa wanhurskan palcan. (Joka prophetan holhoopi prophetan nimelle/ hän saa prophetan palkan. Ja joka wanhurskaan holhoopi wanhurskaan nimelle/ hän saa wanhurskaan palkan.)

41. ὁ δεχόμενος προφήτην εἰς ὄνομα προφήτου μισθὸν προφήτου λήψεται, καὶ ὁ δεχόμενος δίκαιον εἰς ὄνομα δικαίου μισθὸν δικαίου λήψεται.

41. ο δεχομενος προφητην εις ονομα προφητου μισθον προφητου ληψεται και ο δεχομενος δικαιον εις ονομα δικαιου μισθον δικαιου ληψεται 41. o dechomenos profeten eis onoma profetoυ misthon profetoυ lepsetai kai o dechomenos dikaion eis onoma dikaioυ misthon dikaioυ lepsetai

41 He who accepts a prophet in the name of a prophet, will be receiving a prophet’s reward, and he who accepts a righteous man in the name of a righteous man, will be receiving a righteous man’s reward.

41. He that receiveth a prophet in the name of a prophet shall receive a prophet's reward; and he that receiveth a righteous man in the name of a righteous man shall receive a righteous man's reward.

41. Hvo som annammer en Prophet, fordi han er en Prophet, skal faae en Prophets Løn; og hvo som annammer en Retfærdig, fordi han er en Retfærdig, skal faae en Retfærdigs Løn.

41. Hvilken som anammar en Prophet, i ens Prophets namn, han skall få ens Prophets lön; och hvilken som anammar en rättfärdig, i ens rättfärdigs namn, han skall få ens rättfärdigs lön.

41. Kes ühhe prohweti wastowottab prohweti nimme peäle, se saab prohweti palka; ja kes ühhe öige wastowottab ühhe öige innimesse nimme peäle, se saab ühhe öige innimesse palka.

41. Kas priima pranašą dėl to, kad jis pranašas, gaus pranašo atlygį. Kas priima teisųjį dėl to, kad jis teisusis, gaus teisiojo atlygį.

41. Wer einen Propheten aufnimmt in eines Propheten Namen, der wird eines Propheten Lohn empfangen. Wer einen Gerechten aufnimmt in eines Gerechten Namen, der wird eines Gerechten Lohn empfangen.

41. Celui qui reçoit un prophète en qualité de prophète, recevra une récompense de prophète; et qui reçoit un juste en qualité de juste, recevra une récompense de juste.

41. El que recibe a un profeta en nombre de profeta, galardón de profeta recibirá; y el que recibe a un justo en nombre de justo, galardón de justo recibirá.

41 Die een profeet ontvangt in den naam eens profeten, zal het loon eens profeten ontvangen; en die een rechtvaardige ontvangt in den naam eens rechtvaardigen, zal het loon eens rechtvaardigen ontvangen.

41. Kto przyjmuje proroka w imieniu proroka, zapłatę proroka weźmie; a kto przyjmuje sprawiedliwego w imieniu sprawiedliwego, sprawiedliwego zapłatę weźmie.

41. A ki befogadja a prófétát próféta nevében, prófétának jutalmát veszi; és a ki befogadja az igazat igaznak nevében, igaznak jutalmát veszi;

41 кто принимает пророка, во имя пророка, получит награду пророка; и кто принимает праведника, во имя праведника,получит награду праведника.

41. Хто приймає пророка в імя пророка, одержить нагороду пророчу; й хто приймає праведника в імя праведника, одержить нагороду праведничу.

42 Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille."

42 Kuka tahansa antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä juotavaksi ainoastaan opetuslapsen nimen vuoksi, totisesti sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille.”

42. Ja kuka ikänä juottaa yhden näistä vähimmistä kylmällä vesipikarilla ainoastaan, opetuslapsen nimellä, totisesti sanon minä teille: ei hän pidä palkatta oleman.

42. Ja cuca ikänäns juotta yhden näistä wähimmist kylmällä wesipicarilla ainoastans Opetuslapsen nimellä totisesta sanon minä teille ei hän pidä palcata oleman.

42. Ja cucaikenens annais yhden neiste wähimiste iodha picarin kylme wettä waiuoin Opetuslapsen nimelle/ Totisesta sanon mine teille/ ei henen pide palcans cadhottaman. (Ja kuka ikänänsä antaa yhden näistä wähimmistä juoda pikarin kylmää wettä waiwoin opetuslapsen nimelle/ Totisesti sanon minä teille/ ei hänen pidä palkkaansa kadottaman.)

42. καὶ ὃς ἐὰν ποτίσῃ ἕνα τῶν μικρῶν τούτων ποτήριον ψυχροῦ μόνον εἰς ὄνομα μαθητοῦ, ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐ μὴ ἀπολέσῃ τὸν μισθὸν αὐτοῦ.

42. και ος εαν ποτιση ενα των μικρων τουτων ποτηριον ψυχρου μονον εις ονομα μαθητου αμην λεγω υμιν ου μη απολεση τον μισθον αυτου 42. kai os ean potise ena ton mikron toυton poterion psυchroυ monon eis onoma mathetoυ amen lego υmin oυ me apolese ton misthon aυtoυ

42 And whoever gives only a cup of cold water to drink to one of these little ones, in the name of a disciple, assuredly I am saying to you°, He should never lose his reward.

42. And whosoever shall give to drink unto one of these little ones a cup of cold water only in the name of a disciple, verily I say unto you, he shall in no wise lose his reward.

42. Og hvo som giver en af disse Ringe ikkun et Bæger koldt Vand at drikke, fordi han er en Discipel, sandelig siger jeg Eder, han skal ingenlunde miste sin Løn.

42. Och hvilken som gifver enom af dessa minsta en bägare kallt vatten dricka allenast, i ens Lärjungas namn, sannerliga säger jag eder, det skall icke blifva honom olönt.

42. Ja kes ial ühhe neistsinnatsist wähhemist agga jodab ühhe külma wee karrikaga jüngri nimme peäle, töest minna ütlen teile, se ei pea ommast palgast mitte ilma jäma.

42. Ir kas paduos bent taurę šalto vandens vienam iš šitų mažųjų dėl to, kad jis yra mokinys,­iš tiesų sakau jums,­tas nepraras savo atlygio’‘.

42. Und wer dieser Geringsten einen nur mit einem Becher kalten Wassers tränkt in eines Jüngers Namen, wahrlich ich sage euch: es wird ihm nicht unbelohnt bleiben.

42. Et quiconque aura donné à boire seulement un verre d'eau froide à un de ces petits, parce qu'il est mon disciple, je vous dis en vérité qu'il ne perdra point sa récompense.

42. Y cualquiera que diere a uno de estos pequeñitos un jarro de agua fria solamente, en nombre de discípulo, de cierto os digo, que no perderá su galardón.

42 En zo wie een van deze kleinen te drinken geeft alleenlijk een beker koud water, in den naam eens discipels, voorwaar zeg Ik u, hij zal zijn loon geenszins verliezen.

42. Kto by też napoił jednego z tych to małych tylko kubkiem zimnej wody w imię ucznia, zaprawdę powiadam wam, nie straci zapłaty swojej.

42. És a ki inni ád egynek e kicsinyek közül, csak egy pohár [31†] hideg vizet tanítvány nevében, bizony mondom néktek, el nem vesztheti jutalmát.

42 И кто напоит одного из малых сих только чашею холодной воды, во имя ученика, истинно говорю вам, не потеряет награды своей.

42. І хто напоїть одного з сих малих тільки чашею холодної води, в імя ученика, істино глаголю вам: Не втерає нагороди своєї.