23 luku

Jeesus varoittaa kirjanoppineiden ja fariseusten ulkokultaisuudesta 1 – 12, huutaa heille: »Voi teitä!»

13 – 36 ja valittaa Jerusalemin katumattomuutta 37 – 39. (V. – 36 vert. Mark. 2:38 – 40 Luuk. 20:45 – 47 11:39 – 52.)

1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen

1 Silloin Jeesus puhui kansanjoukoille ja opetuslapsilleen

1. Silloin Jesus puhui kansalle ja hänen opetuslapsillensa,

1. Silloin Jesus puhui Canssalle ja hänen Opetuslapsillens sanoden:

1. Silloin Iesus puhui Cansalle/ ia henen opetuslapsillens/ sanoden (Silloin Jesus puhui kansalle/ ja hänen opetuslapsillensa/ sanoen)

1. Τότε ὁ Ἰησοῦς ἐλάλησε τοῖς ὄχλοις καὶ τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ

1. τοτε ο ιησους ελαλησεν τοις οχλοις και τοις μαθηταις αυτου 1. tote o iesoυs elalesen tois ochlois kai tois mathetais aυtoυ

1 {Mar 12:38-40 & Mat 23:1-39 & Luk 20:45-47 Courts of the Temple, Tues.} Then Jesus spoke to the crowds and to his disciples,

1. Then spake Jesus to the multitude, and to his disciples,

1. Da talede Jesus til Folket og til sine Disciple og sagde:

1. Då talade Jesus till folket, och till sina Lärjungar.

1. Siis räkis Jesus rahwa ja omma jüngritte wasto,

1. Tuomet Jėzus ėmė kalbėti minioms ir savo mokiniams:

1. Da redete Jesus zu dem Volk und zu seinen Jüngern

1. Alors Jésus parla au peuple et à ses disciples, et leur dit:

1. ENTÓNCES Jesús habló a la multitud, y a sus discípulos,

1 Toen sprak Jezus tot de scharen en tot Zijn discipelen,

1. Tedy Jezus rzekł do ludu i do uczniów swoich, mówiąc:

1. Akkor szóla Jézus [1†] a sokaságnak és az ő tanítványainak,

1 Тогда Иисус начал говорить народу иученикам Своим

1. Рече тодї Ісус до народу, та до учеників своїх,

2 sanoen: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.

2 sanoen: "Kirjanoppineet ja fariseukset ovat istuutuneet Mooseksen istuimelle.

2. Sanoen: Moseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja Pharisealaiset:

2. Mosexen istuimella istuwat Kirjanoppenet ja Phariseuxet.

2. * Mosesen stolilla istuuat kirianoppenuet/ ia Phariseuset. (Moseksen tuolilla istuwat kirjanoppineet/ ja phariseukset.)

2. λέγων· Ἐπὶ τῆς Μωσέως καθέδρας ἐκάθισαν οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι.

2. λεγων επι της μωσεως καθεδρας εκαθισαν οι γραμματεις και οι φαρισαιοι 2. legon epi tes moseos kathedras ekathisan oi grammateis kai oi farisaioi

2 saying, The scribes and the Pharisees sat upon the seat of Moses.

2. saying, The scribes and the Pharisees sit in Moses' seat:

2. Paa Moses' Stol sidde Skriftkloge og Pharisæer.

2. Sägandes: På Mose stol sitta de Skriftlärde och Phariseer.

2. Ja ütles: Mosesse järje peäl istwad kirjatundiad ja Wariserid;

2. ‘‘Į Mozės krasę atsisėdo Rašto žinovai ir fariziejai.

2. und sprach: Auf Mose's Stuhl sitzen die Schriftgelehrten und Pharisäer.

2. Les scribes et les pharisiens sont assis dans la chaire de Moïse.

2. Diciendo: Sobre la cátedra de Moisés se asientan los escribas y los Fariseos:

2 Zeggende: De Schriftgeleerden en de Farizeen zijn gezeten op den stoel van Mozes;

2. Na stolicy Mojżeszowej usiedli nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie.

2. Mondván: Az írástudók és a farizeusok a Mózes székében ülnek:

2 и сказал: на Моисеевом седалище сели книжники и фарисеи;

2. глаголючи: На Мойсейових сїдалищах посїдали письменники та Фарисеї.

3 Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.

3 Sen vuoksi, kaikki, mitä he *käskevät teidän pitää, se pitäkää ja tehkää*. Mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.

3. Kaikki siis, mitä he teidän käskevät pitää, se pitäkäät ja tehkäät; mutta heidän töittensä jälkeen älkäät te tehkö, sillä he sanovat, ja ei tee.

3. Caicki sijs mitä he teidän käskewät pitä se pitäkät ja tehkät mutta heidän töidens jälken älkät te tehkö: sillä he sanowat ja ei tee.

3. Caiki sis mite he käskeuet teiden pite/ se piteket/ ia techket/ Mutta heiden töidens ielken elket te techkö. Sille että he sanouat ia eiuet teghe. (Kaikki siis mitä he käskewät teidän pitää/ se pitäkäät/ ja tehkäät/ Mutta heidän töidensä jälkeen älkäät te tehkö. Sillä että he sanowat ja eiwät tee.)

3. πάντα οὖν ὅσα ἐὰν εἴπωσιν ὑμῖν τηρεῖν, τηρεῖτε καὶ ποιεῖτε, κατὰ δὲ τὰ ἔργα αὐτῶν μὴ ποιεῖτε· λέγουσι γὰρ, καὶ οὐ ποιοῦσι.

3. παντα ουν οσα αν ειπωσιν υμιν τηρειν τηρειτε και ποιειτε κατα δε τα εργα αυτων μη ποιειτε λεγουσιν γαρ και ου ποιουσιν 3. panta oυn osa an eiposin υmin terein tereite kai poieite kata de ta erga aυton me poieite legoυsin gar kai oυ poioυsin

3 Therefore, all things, as many things as they may say for you° to keep, keep° and do°, but do° not do (them) according to their works; for* they say and are not doing.

3. All therefore whatsoever they bid you observe, that observe and do; but do not ye after their works: for they say, and do not.

3. Alt det derfor, som de sige Eder, at I skulle holde, det holder og gjører; men gjører ikke efter deres Gjerninger; thi de sige det vel, men gjøre det ikke.

3. Allt det de bjuda eder hålla, det håller och görer; men efter deras gerningar görer icke; ty de säga, och göra intet.

3. Sepärrast keik, mis nemmad ial wottawad teile öölda, et teie peate piddama, sedda piddage ja tehke; agga nende teggude järrele ärge tehke mitte; sest nem̃ad ütlewad kül, agga nem̃ad ei te mitte.

3. Todėl visko, ko jie liepia jums laikytis, laikykitės ir vykdykite, tačiau nesielkite, kaip jie elgiasi, nes jie kalba, bet nedaro.

3. Alles nun, was sie euch sagen, daß ihr halten sollt, das haltet und tut's; aber nach ihren Werken sollt ihr nicht tun: sie sagen's wohl, und tun's nicht.

3. Observez donc et faites tout ce qu'ils vous disent d'observer; mais ne faites pas comme ils font, parce qu'ils disent et ne font pas.

3. Así que todo lo que os dijeren que guardéis, guardádlo, y hacédlo; mas no hagáis conforme a sus obras; porque dicen y no hacen.

3 Daarom, al wat zij u zeggen, dat gij houden zult, houdt dat en doet het; maar doet niet naar hun werken; want zij zeggen het, en doen het niet.

3. Przetoż wszystkiego, czegokolwiek by wam rozkazali przestrzegać, przestrzegajcie i czyócie, ale według uczynków ich nie czyócie; albowiem oni mówią, ale nie czynią.

3. Annakokáért a mit parancsolnak néktek, mindazt megtartsátok és megcselekedjétek; de az ő cselekedeteik szerint ne cselekedjetek. Mert [2†] ők mondják, de nem cselekszik.

3 итак все, что они велят вам соблюдать, соблюдайте и делайте; по делам же их не поступайте, ибо они говорят, и не делают:

3. Тим усе, що скажуть вам держати, держіть і робіть; по дїлам же їх не робіть: говорять бо, й не роблять.

4 He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa.

4 Hehän sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ihmisten harteille, mutta [itse] he eivät tahdo niitä sormellaan liikuttaa.

4. Sillä he sitovat raskaat kuormat, joita ei voida kantaa, ja panevat ne ihmisten olille, mutta ei he sormellansakaan itse tahdo niitä liikuttaa.

4. He sitowat rascat cuormat joita ei woida canda ja panewat ihmisten olgille mutta ei he sormellansatkan idze tahdo nijtä lijcutta.

4. Sille että he cocon sitouat raskat/ ia candamattomat coormat/ ia paneuat Inhimisten hartioijlle/ mutta heiden sormellans ei he tachto nijte licutta. (Sillä että he kokoon sitowat raskaat/ ja kantamattomat kuormat/ ja panewat ihmisten hartioille/ mutta heidän sormellansa ei he tahdo niitä liikuttaa.)

4. δεσμεύουσιν γὰρ φορτία βαρέα καὶ ἐπιτιθέασιν ἐπὶ τοὺς ὤμους τῶν ἀνθρώπων, τῷ δὲ δακτύλῳ αὐτῶν οὐ θέλουσι κινῆσαι αὐτά.

4. δεσμευουσιν γαρ φορτια βαρεα και δυσβαστακτα και επιτιθεασιν επι τους ωμους των ανθρωπων τω δε δακτυλω αυτων ου θελουσιν κινησαι αυτα 4. desmeυoυsin gar fortia βarea kai dυsβastakta kai epititheasin epi toυs omoυs ton anthropon to de daktυlo aυton oυ theloυsin kinesai aυta

4 For* they bind burdensome and unbearable loads, and place (them) upon men’s shoulders, but they are not willing to move them (even) with their finger.

4. For they bind heavy burdens and grievous to be borne, and lay them on men's shoulders; but they themselves will not move them with one of their fingers.

4. Thi de binde svare Byrder, vanskelige at bære, og lægge Menneskene dem paa Skuldrene; men selv ville de ikke røre dem med en Finger.

4. De binda tunga och odrägeliga bördor tillsamman, och lägga menniskomen på härdarna; men de vilja icke sjelfve röra dem med ett finger.

4. Sest nemmad sidduwad rasked ja rängad koormad, ja pannewad neid innimeste Ollade peäle, agga isse ei tahha nemmad neid omma sörmega mitte likutada.

4. Jie riša sunkias, nepanešamas naštas ir krauna žmonėms ant pečių, o patys nenori jų nė pirštu pajudinti.

4. Sie binden aber schwere und unerträgliche Bürden und legen sie den Menschen auf den Hals; aber sie selbst wollen dieselben nicht mit einem Finger regen.

4. Car ils lient des fardeaux pesants et insupportables, et les mettent sur les épaules des hommes; mais ils ne veulent pas les remuer du doigt.

4. Porque atan cargas pesadas, y difíciles de llevar, y las ponen sobre los hombros de los hombres; mas ni aun con su dedo las quieren mover.

4 Want zij binden lasten, die zwaar zijn en kwalijk om te dragen, en leggen ze op de schouderen der mensen; maar zij willen die met hun vinger niet verroeren.

4. Bo wiążą brzemiona ciężkie i nieznośne, i kładą je na ramiona ludzkie, lecz palcem swoim nie chcą ich ruszyć.

4. Mert ők nehéz és elhordozhatatlan terheket [3†] kötöznek egybe, és az emberek vállaira vetik; de ők az ujjokkal sem akarják azokat illetni.

4 связывают бремена тяжелые и неудобоносимые и возлагают на плечи людям, а сами не хотят и перстом двинуть их;

4. Вяжуть бо тяжкі оберемки, що важко носити, й кладуть людям на плечі; самі ж і пальцем своїм не хочуть двигнути їх.

5 Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi

5 Ja kaikki tekonsa he tekevät ihmisten katseltaviksi. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja viittojensa tupsut isoiksi.

5. Mutta kaikki työnsä tekevät he, että ne ihmisiltä nähtäisiin. He levittelevät muistokirjansa, ja tekevät suureksi vaatteensa liepeet,

5. Caicki heidän työns tekewät he että ne ihmisildä nähdäisin.

5. Nin caiki heiden töensä he tekeuet sen päle/ että he neghyisit Inhimisilde. (Niin kaikki heidän työnsä he tekewät sen päälle/ että he näkyisit ihmisiltä.)

5. πάντα δὲ τὰ ἔργα αὐτῶν ποιοῦσι πρὸς τὸ θεαθῆναι τοῖς ἀνθρώποις, πλατύνουσι γὰρ τὰ φυλακτήρια αὐτῶν καὶ μεγαλύνουσι τὰ κράσπεδα τῶν ἰματίων αὐτῶν,

5. παντα δε τα εργα αυτων ποιουσιν προς το θεαθηναι τοις ανθρωποις πλατυνουσιν δε τα φυλακτηρια αυτων και μεγαλυνουσιν τα κρασπεδα των ιματιων αυτων 5. panta de ta erga aυton poioυsin pros to theathenai tois anthropois platυnoυsin de ta fυlakteria aυton kai megalυnoυsin ta kraspeda ton imation aυton

5 And they are practicing all their works in order to be seen by men. And they widen their phylacteries and magnify the hems of their garments,

5. But all their works they do for to be seen of men: they make broad their phylacteries, and enlarge the borders of their garments,

5. Men de gjøre alle deres Gjerninger for at ansees af Menneskene; thi de gjøre deres Tankeremme brede, og Sømmene paa deres Klæder store.

5. Men alla sina gerningar göra de, på det de skola varda sedde af menniskomen; de göra sina tänkeskrifter breda, och fållarna på sin kläder stora;

5. Agga keik ommad teud tewad nemmad, et neid innimestest peab nähtama: sest nemmad tewad laiaks ommad mällestusse märgid, ja tewad omma riette pallistussed sureks.

5. Jie viską daro, kad būtų žmonių matomi. Jie pasiplatina maldos diržus ir pasididina apsiaustų kutus.

5. Alle ihre Werke aber tun sie, daß sie von den Leuten gesehen werden. Sie machen ihre Denkzettel breit und die Säume an ihren Kleidern groß.

5. Et ils font toutes leurs actions, afin que les hommes les voient; car ils portent de larges phylactères, et ils allongent les franges de leurs vêtements;

5. Ántes todas sus obras hacen para ser mirados de los hombres; porque ensanchan sus filacterias, y extienden los flecos de sus mantos,

5 En al hun werken doen zij, om van de mensen gezien te worden; want zij maken hun gedenkcedels breed, en maken de zomen van hun klederen groot.

5. A wszystkie uczynki swoje czynią, aby byli widziani od ludzi, i rozszerzają bramy swoje, i rozpuszczają podołki płaszczów swoich.

5. Minden ő dolgaikat pedig csak azért cselekszik, hogy [4†] lássák őket az emberek: mert megszélesítik az ő homlokszíjjaikat; és megnagyobbítják az ő köntöseik peremét;

5 все же дела свои делают с тем, чтобы видели их люди: расширяют хранилища свои и увеличивают воскрилия одеждсвоих;

5. Усї ж дїла свої роблять, щоб бачили їх люде: ширять филактериї свої, й побільшують поли в одежі своїй,

6 ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa,

6 He rakastavat ensimmäistä sijaa illallisilla ja ensimmäisiä istuimia synagoogissa.

6. Ja rakastavat ylimmäisiä sijoja pidoissa ja ylimmäisiä istuimia synagogissa,

6. He lewittelewät heidän muistokirjans ja tekewät suurexi heidän waattens liepet ja racastawat ylimmäisiä istuimita pidoisa ja Synagogisa ylimmäisiä sioja.

6. He leuitteuet heiden mwisto kirians/ ia swrexi tekeuet heiden waattens kerdhat/ Ja racastauat ensimeiset istumet weraspidhoisa/ ia Synagogisa ylimeiset sijat/ (He lewittäwät heidän muistokirjansa/ ja suureksi tekewät heidän waatteensa kerrat/ Ja rakastawat ensimmäiset istuimet wieraspidoissa/ ja synagoogissa ylimmäiset sijat/)

6. φιλοῦσι δὲ τὴν πρωτοκλισίαν ἐν τοῖς δείπνοις καὶ τὰς πρωτοκαθεδρίας ἐν ταῖς συναγωγαῖς

6. φιλουσιν τε την πρωτοκλισιαν εν τοις δειπνοις και τας πρωτοκαθεδριας εν ταις συναγωγαις 6. filoυsin te ten protoklisian en tois deipnois kai tas protokathedrias en tais sυnagogais

6 and they love the foremost-place in the suppers and the foremost seats in the synagogues,

6. And love the uppermost rooms at feasts, and the chief seats in the synagogues,

6. Og de ville gjerne sidde øverst tilbords ved Nadverne og paa de fornemste Sæder i Synagogerne.

6. De sitta gerna främst vid borden, och i Synagogorna;

6. Nemmad armastawad üllemat otsa laudas woöraspiddudel, ja essimessed pingid koggoduste koddade sees.

6. Jie mėgsta garbės vietas pokyliuose bei pirmuosius krėslus sinagogose,

6. Sie sitzen gern obenan über Tisch und in den Schulen

6. Ils aiment les premières places dans les festins, et les premiers sièges dans les synagogues;

6. Y aman los primeros asientos en las cenas, y las primeras sillas en las sinagogas,

6 En zij beminnen de vooraanzitting in de maaltijden, en de voorgestoelten in de synagogen;

6. Nadto miłują pierwsze miejsca na wieczerzach, i pierwsze stołki w bóżnicach.

6. És szeretik a lakomákon a főhelyet, és a gyülekezetekben az [5†] elölűlést.

6 также любят предвозлежания на пиршествах и председания в синагогах

6. і люблять перші місця на бенкетах, і перші сїдання по школах,

7 ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi'.

7 ja tervehdyksiä toreilla ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä *rabbi, rabbi*.

7. Ja tervehdyksiä turulla, ja tahtovat kutsuttaa ihmisiltä: rabbi, rabbi.

7. Ja terwetyxiä Turulla ja myös tahtowat cudzutta ihmisildä Rabbixi.

7. ia teruetyxie twrulla/ ia cutzutta Inhimisilde Rabbi. (ja terwehdyksiä turuilla/ ja kutsuttaa ihmisiltä rabbi.)

7. καὶ τοὺς ἀσπασμοὺς ἐν ταῖς ἀγοραῖς καὶ καλεῖσθαι ὑπὸ τῶν ἀνθρώπων, ῥαββὶ ῥαββί.

7. και τους ασπασμους εν ταις αγοραις και καλεισθαι υπο των ανθρωπων ραββι ραββι 7. kai toυs aspasmoυs en tais agorais kai kaleisthai υpo ton anthropon raββi raββi

7 and the greetings in the marketplaces and to be called by men, Rabbi, rabbi.

7. And greetings in the markets, and to be called of men, Rabbi, Rabbi.

7. Og de ville gjerne være hilsede paa Torvene, og kaldes Rabbi, Rabbi af Menneskene.

7. Och vilja gerna varda helsade på torgen, och heta af menniskomen: Rabbi, Rabbi.

7. Ja terretamissed turrude peäl, ja et neid innimestest hütakse: Rabbi, Rabbi.

7. mėgsta sveikinimus aikštėse ir, kad žmonės juos vadintų ‘Rabi, Rabi’.

7. und haben's gern, daß sie gegrüßt werden auf dem Markt und von den Menschen Rabbi genannt werden.

7. Ils aiment à être salués dans les places publiques, et à être appelés par les hommes: Maître, maître.

7. Y las salutaciones en las plazas, y ser llamados de los hombres, Rabbi, Rabbi.

7 Ook de begroetingen op de markten, en van de mensen genaamd te worden: Rabbi, Rabbi!

7. I pozdrawiania na rynkach, i aby je nazywali ludzie: Mistrzu, mistrzu!

7. És a piaczokon való köszöntéseket, és hogy az emberek így hívják őket: Mester, Mester!

7 и приветствия в народных собраниях, и чтобы люди звали их: учитель! учитель!

7. і витання на торгах, і щоб звали їх люде: Учителю, учителю.

8 Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä.

8 Mutta teitä älköön kutsuttako rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, (Kristus,) ja te olette kaikki veljiä.

8. Mutta älkäät te antako teitä kutsuttaa rabbiksi; sillä yksi on teidän Mestarinne, joka on Kristus, mutta te olette kaikki veljekset.

8. Mutta älkät te andaco teitän cudzutta Rabbixi: sillä yxi on teidän Mestarin joca on Christus mutta te oletta caicki weljexet.

8. Mutta elkette teiten a'daco cutzutta Rabbi. Sille yxi on teiden Mestarin quin on Christus/ mutta caiki te weliexet oletta. (Mutta älkäätte teitän antako kutsua rabbi. Sillä yksi on teidän mestarin kuin on Kristus/ mutta kaikki te weljekset olette.)

8. ὑμεῖς δὲ μὴ κληθῆτε ῥαββί· εἷς γάρ ὑμῶν ἐστιν ὁ διδάσκαλος, ὁ Χριστός· πάντες δὲ ὑμεῖς ἀδελφοί ἐστε.

8. υμεις δε μη κληθητε ραββι εις γαρ εστιν υμων ο καθηγητης ο χριστος παντες δε υμεις αδελφοι εστε 8. υmeis de me klethete raββi eis gar estin υmon o kathegetes o christos pantes de υmeis adelfoi este

8 But do° not be called rabbi; for* (only) one is your° leader, the Christ, and you° are all brethren.

8. But be not ye called Rabbi: for one is your Master, even Christ; and all ye are brethren.

8. Men I skulle ikke ville kaldes Rabbi; thi Een er Eders Veileder, Christus, men I ere alle Brødre.

8. Men I skolen icke låta kalla eder Rabbi; ty en är edar Mästare, Christus, och I ären alle bröder.

8. Agga teie ei pea ennast mitte laskma Rabbiks hüda , sest üks on teie loetaja, Kristus ¤; agga teie keik ollete weñaksed.

8. Bet jūs nesivadinkite ‘Rabi’, nes vienas yra jūsų Mokytojas­Kristus, o jūs visi esate broliai.

8. Aber ihr sollt euch nicht Rabbi nennen lassen; denn einer ist euer Meister, Christus; ihr aber seid alle Brüder.

8. Mais vous, ne vous faites point appeler maître; car vous n'avez qu'un Maître, le Christ; et pour vous, vous êtes tous frères.

8. Mas vosotros, no queráis ser llamados Rabbies; porque uno es vuestro Maestro, el Cristo, y todos vosotros sois hermanos.

8 Doch gij zult niet Rabbi genaamd worden; want Een is uw Meester, namelijk Christus; en gij zijt allen broeders.

8. Ale wy nie nazywajcie się mistrzami; albowiem jeden jest mistrz wasz, Chrystus; ale wy jesteście wszyscy braćmi.

8. Ti pedig ne hivassátok magatokat Mesternek, mert egy a ti Mesteretek, a Krisztus; ti pedig mindnyájan testvérek vagytok.

8 А вы не называйтесь учителями, ибо один у вас Учитель - Христос, все же вы - братья;

8. Ви ж не зовіть ся учителями, один бо ваш учитель - Христос; усї ж ви брати.

9 Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa.

9 Isäksenne älkää myöskään kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on Isänne, Hän, joka on taivaissa.

9. Ja älkäät ketäkään kutsuko isäksenne maan päällä; sillä yksi on Isänne, joka on taivaissa.

9. Ja älkät ketäkän cudzuco Isäxen maan päällä: sillä yxi on teillä Isä joca on Taiwais.

9. Ja elkete keteke cutzuco isexen maan päle. Sille että yxi on teiden Isen/ ioca ombi Taiuaisa. (Ja älkäätte ketäkään kutsuko isäksi maan päällä. Sillä että yksi on teidän Isän/ joka ompi taiwaissa.)

9. καὶ πατέρα μὴ καλέσητε ὑμῶν ἐπὶ τῆς γῆς· εἷς γάρ ἐστιν ὁ πατὴρ ὑμῶν, ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

9. και πατερα μη καλεσητε υμων επι της γης εις γαρ εστιν ο πατηρ υμων ο εν τοις ουρανοις 9. kai patera me kalesete υmon epi tes ges eis gar estin o pater υmon o en tois oυranois

9 Now do° not call (anyone) your° father upon the earth; for* (only) one is your° Father, the (one) in the heavens;

9. And call no man your father upon the earth: for one is your Father, which is in heaven.

9. Og I skulle ingen kalde Eders Fader paa Jorden; thi Een er Eders Fader, som er i Himlene.

9. Och I skolen ingen fader kalla eder på jordene; ty en är edar Fader, som är i himlom.

9. Ja teie ei pea keddagi Ma peäl ommaks issaks hüüdma; sest üks on teie issa, kes taewas on.

9. Ir nė vieno žemėje nevadinkite tėvu, nes vienas jūsų Tėvas, kuris yra danguje.

9. Und sollt niemand Vater heißen auf Erden, denn einer ist euer Vater, der im Himmel ist.

9. Et n'appelez personne sur la terre votre père; car vous n'avez qu'un seul Père, celui qui est dans les cieux.

9. Y vuestro Padre no llaméis a nadie en la tierra; porque uno es vuestro Padre, el cual está en los cielos.

9 En gij zult niemand uw vader noemen op de aarde; want Een is uw Vader, namelijk Die in de hemelen is.

9. I nikogo nie zówcie ojcem waszym na ziemi; albowiem jeden jest Ojciec wasz, który jest w niebiesiech.

9. Atyátoknak se hívjatok senkit e földön; mert egy a ti Atyátok, a ki a mennyben van.

9 и отцом себе не называйте никого на земле, ибо один у вас Отец, Который на небесах;

9. І отця не звіть собі на землї, один бо Отець у вас, що на небі.

10 Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus.

10 Älköön teitä myöskään kutsuttako mestareiksi, sillä yksi on mestarinne, Kristus.

10. Ja älkäät antako teitä kutsuttaa mestariksi; sillä yksi on teidän Mestarinne, joka on Kristus.

10. Ja älkät andaco teitän cudzua Mestarixi sillä yxi on teidän Mestarin joca on Christus.

10. Ja elkette andaco cutzu teiten Mestarixi/ Sille että yxi on teiden Mestarin/ quin on Christus. (Ja älkäätte antako kutsua teitän mestariksi/ Sillä että yksi on teidän mestarin/ kuin on Kristus.)

10. μηδὲ κληθῆτε καθηγηταί· εἷς γάρ ὑμῶν ἐστιν ὁ καθηγητὴς, ὁ Χριστός.

10. μηδε κληθητε καθηγηται εις γαρ υμων εστιν ο καθηγητης ο χριστος 10. mede klethete kathegetai eis gar υmon estin o kathegetes o christos

10 nor be called leaders; for* (only) one is your° leader– the Christ.

10. Neither be ye called masters: for one is your Master, even Christ.

10. Og I skulle ikke lade Eder kalde Veiledere; thi Een er Eders Veileder, Christus.

10. Och I skolen icke låta kalla eder Mästare; ty en är edar Mästare, Christus.

10. Ja teie ei pea eñast mitte laskma loetajaks hüda; sest üks on teie loetaja, Kristus.

10. Taip pat nesivadinkite mokytojais, nes vienas jūsų Mokytojas­ Kristus.

10. Und ihr sollt euch nicht lassen Meister nennen; denn einer ist euer Meister, Christus.

10. Et ne vous faites point appeler docteur; car vous n'avez qu'un seul Docteur, le Christ.

10. Ni os llaméis doctores; porque uno es vuestro Doctor, el Cristo.

10 Noch zult gij meesters genoemd worden; want Een is uw Meester, namelijk Christus.

10. A niechaj was nie zowią mistrzami, gdyż jeden jest mistrz wasz, Chrystus.

10. Doktoroknak se hivassátok magatokat, mert egy a ti Doktorotok, a Krisztus.

10 и не называйтесь наставниками, ибо один у вас Наставник - Христос.

10. І не звіть ся наставниками, один бо в вас наставник - Христос.

11 Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne.

11 Vaan suurin teistä olkoon palvelijanne.

11. Joka teistä suurin on, se olkoon teidän palvelianne.

11. Joca teistä suurin on se olcan teidän palwelian.

11. Joca teiste swrin on/ se olcan teiden paluelian. (Joka teistä suurin on/ se olkaan teidän palwelijan.)

11. ὁ δὲ μείζων ὑμῶν ἔσται ὑμῶν διάκονος.

11. ο δε μειζων υμων εσται υμων διακονος 11. o de meizon υmon estai υmon diakonos

11 But the greater of you° will be your° servant.

11. But he that is greatest among you shall be your servant.

11. Men den Største iblandt Eder skal være Eders Tjener.

11. Den som är ypperst ibland eder, han skall vara edar tjenare.

11. Agga kes üllem teie seast, se peab teie tener ollema.

11. Kas iš jūsų didžiausias, tebūna jums tarnas.

11. Der Größte unter euch soll euer Diener sein.

11. Mais que le plus grand d'entre vous soit votre serviteur.

11. Mas el que es el mayor de vosotros, sea vuestro siervo.

11 Maar de meeste van u zal uw dienaar zijn.

11. Ale kto z was największy jest, będzie sługą waszym.

11. Hanem a ki a nagyobb közöttetek, legyen [6†] a ti szolgátok.

11 Больший из вас да будет вам слуга:

11. Більший же між вами нехай буде вам слугою.

12 Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

12 Mutta joka itsensä korottaa, se alennetaan, joka itsensä alentaa, se korotetaan.

12. Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

12. Mutta joca idzens ylendä se aletan ja joca idzens alenda se yletän.

12. Mutta ioca itzens ylistey/ se alatahan/ ia ioca itzens alenda se yletehen. (Mutta joka itsensä ylistäy (ylentää) / se aletahan/ ja joka itsensä alentaa se yletähän.)

12. ὅστις δὲ ὑψώσει ἑαυτὸν ταπεινωθήσεται, καὶ ὅστις ταπεινώσει ἑαυτὸν ὑψωθήσεται.

12. οστις δε υψωσει εαυτον ταπεινωθησεται και οστις ταπεινωσει εαυτον υψωθησεται 12. ostis de υpsosei eaυton tapeinothesetai kai ostis tapeinosei eaυton υpsothesetai

12 But whoever exalts himself will be humbled, and whoever humbles himself will be exalted. {Footnotes: Mat 23:13 & 23:14 are flipped in various Greek texts.}

12. And whosoever shall exalt himself shall be abased; and he that shall humble himself shall be exalted.

12. Men hvo sig selv ophøier, skal fornedres, og hvo sig selv fornedrer, skal ophøies.

12. Ty den sig upphöjer, han skall varda förnedrad; och den sig förnedrar, han skall varda upphöjd.

12. Agga kes issieñast üllendab, sedda peab allandatama, ja kes ennast isse allandab, sedda peab üllendatama.

12. Ir kas save aukština, bus pažemintas, o kas save žemina, bus išaukštintas.

12. Denn wer sich selbst erhöht, der wird erniedrigt; und wer sich selbst erniedrigt, der wird erhöht.

12. Car quiconque s'élèvera sera abaissé; et quiconque s'abaissera sera élevé.

12. Porque el que se enalteciere será humillado; y el que se humillare será enaltecido.

12 En wie zichzelven verhogen zal, die zal vernederd worden; en wie zichzelven zal vernederen, die zal verhoogd worden.

12. A kto by się wywyższał, będzie poniżony; a kto by się poniżał, będzie wywyższony.

12. Mert a ki magát [7†] felmagasztalja, megaláztatik; és a ki magát megalázza, felmagasztaltatik.

12 ибо, кто возвышает себя, тот унижен будет, а кто унижает себя, тот возвысится.

12. Хто ж нести меть ся вгору, принизить ся, а хто принизить ся, пійде вгору.

13 Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä.

13 Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse ette mene sisälle, ettekä salli sisälle menevien mennä sisälle.

13. Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka suljette taivaan valtakunnan ihmisten edestä; sillä ette itse sinne mene, ettekä salli meneväisiä sinne mennä.

13. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca suljette Taiwan waldacunnan ihmisildä: sillä et te idze sinne mene etkä salli menewäisiä sinne mennä.

13. Mutta we teille Kiria'oppeneet/ ia phariseuset te Wlcokullatud/ että te * suliette Taiua' waldaku'nan Inhimiste' edeste/ sille ette te itze sisellemene/ eike te salli sisellemeneueisi siselletulla. (Mutta woi teille kirjanoppineet/ ja phariseukset te ulkokullatut/ että te suljette taiwaan waltakunnan ihmisten edestä/ sillä ette te itse sisälle mene/ eikä te salli sisälle menewäisiä sisälle tulla.)

13. Οὐαὶ δὲ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι κατεσθίετε τὰς οἰκίας τῶν χηρῶν καὶ προφάσει μακρὰ προσευχόμενοι· διὰ τοῦτο λήψεσθε περισσότερον κρίμα.

13. {VAR1: ουαι δε } {VAR2: ουαι } υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι κατεσθιετε τας οικιας των χηρων και προφασει μακρα προσευχομενοι δια τουτο ληψεσθε περισσοτερον κριμα 13. {VAR1: oυai de } {VAR2: oυai } υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti katesthiete tas oikias ton cheron kai profasei makra proseυchomenoi dia toυto lepsesthe perissoteron krima

13 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° are devouring widows’ houses, and praying long (prayers) for a pretext, because of this, you° will be receiving even-more condemnation.

13. But woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye shut up the kingdom of heaven against men: for ye neither go in yourselves, neither suffer ye them that are entering to go in.

13. Vee Eder, I Skriftkloge og Pharisæer, I Øienskalke! at I tillukke Himmeriges Rige for Menneskene; thi I gaae Ikke derind, og dem, som ville gaae ind, tillade I det ikke.

13. Ve eder, Skriftlärde och Phariseer; I skrymtare, som tillsluten himmelriket för menniskomen; I gån icke der sjelfve in, och dem som in vilja, tillstädjen I icke ingå.

13. Agga hädda teile, teie kirjatundiad ja Wariserid! teie sallalikkud, kes teie taewariki kinnipannete innimeste eest; sest teie ei lähhä isse sisse, egga lasse neid sisse miñna, kes tahhawad sisse miñna.

13. Bet vargas jums, veidmainiai Rašto žinovai ir fariziejai! Nes jūs užrakinate žmonėms dangaus karalystę ir nei patys neinate, nei į ją einantiems neleidžiate įeiti.

13. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr das Himmelreich zuschließet vor den Menschen! Ihr kommt nicht hinein, und die hinein wollen, laßt ihr nicht hineingehen.

13. Malheur à vous, scribes et pharisiens hypocrites, parce que vous fermez aux hommes le royaume des cieux; vous n'y entrez point vous-mêmes, et n'y laissez point entrer ceux qui veulent y entrer.

13. Mas ¡ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque cerráis el reino de los cielos delante de los hombres; que ni vosotros entráis, ni a los que entran dejáis entrar.

13 Maar wee u, gij Schriftgeleerden en Farizeen, gij geveinsden! want gij sluit het Koninkrijk der hemelen voor de mensen, overmits gij daar niet ingaat, noch degenen, die ingaan zouden, laat ingaan.

13. Lecz biada wam, nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie obłudni! iż zamykacie królestwo niebieskie przed ludźmi; albowiem tam sami nie wchodzicie, ani tym, którzy by wnijść chcieli, wchodzić nie dopuszczacie.

13. De jaj néktek képmutató írástudók és farizeusok, mert a mennyeknek országát bezárjátok az emberek előtt; mivelhogy ti nem mentek be, a [8†] kik be akarnának menni, azokat sem bocsátjátok be.

13 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что затворяете Царство Небесное человекам, ибо сами не входите и хотящих войти не допускаете.

13. Горе ж вам, письменники та Фарисеї, лицеміри! що зачиняєте царство небесне перед людьми; ви бо не входите, й тих, що входять, не пускаєте ввійти.

14 (Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun syötte leskien talot, jopa näön vuoksi pitkiä rukouksia pitäen! Sentähden saatte sitä kovemman tuomion.)

14 (Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä syötte leskien talot ja rukoilette näön vuoksi pitkään. Sen vuoksi saatte sitä kovemman tuomion.)

14. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka syötte leskein huoneet, ja muodoksi pidätte pitkät rukoukset: sentähden te saatte sitä kovemman kadotuksen.

14. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca syötte leskein huonet sanoden: me pidämme pitkät rucouxet sentähden te saatte sitä cowemman cadotuxen.

14. We telle Kirianoppeneet ia Phariseuset te Wlcokullatudh/ että te ylessööt leskeden honeet/ ia sen pitkein Rucousten ionella/ Sentähden te site coweman cadhotuxen saatta. (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset te ulkokullatut/ että te ylös syöt leskien huoneet/ ja sen pitkäin rukousten juonella/ Sentähden te sitä kowemman kadotuksen saatte.)

14. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι κλείετε τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων· ὑμεῖς γὰρ οὐκ εἰσέρχεσθε, οὐδὲ τοὺς εἰσερχομένους ἀφίετε εἰσελθεῖν.

14. {VAR1: ουαι } {VAR2: ουαι δε } υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι κλειετε την βασιλειαν των ουρανων εμπροσθεν των ανθρωπων υμεις γαρ ουκ εισερχεσθε ουδε τους εισερχομενους αφιετε εισελθειν 14. {VAR1: oυai } {VAR2: oυai de } υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti kleiete ten βasileian ton oυranon emprosthen ton anthropon υmeis gar oυk eiserchesthe oυde toυs eiserchomenoυs afiete eiselthein

14 But woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° lock the kingdom of the heavens before men; for* you° are not entering in yourselves, nor are you° allowing those who are entering in, to enter (either).

14. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye devour widows' houses, and for a pretence make long prayer: therefore ye shall receive the greater damnation.

14. Vee Eder, I Skriftkloge og Pharisæer, I Øienskalke! at I opæde Enkers Huse, og paa Skrømt bede længe; derfor skulle I faae des haardere Dom.

14. Ve eder, Skriftlärde och Phariseer; I skrymtare, som uppäten enkors hus, förebärande långa böner; fördenskull skolen I få dess hårdare fördömelse.

14. Hädda teile! teie kirjatundiad ja Wariserid! teie sallalikkud, et teie leskede honed ärrasöte, ja loete silma kirjaks pitke palwesid, sepärrast peate teie sedda raskemat hukkatust sama.

14. Vargas jums, veidmainiai Rašto žinovai ir fariziejai! Nes jūs suryjate našlių namus ir dedatės kalbą ilgas maldas, todėl gausite dar didesnį pasmerkimą.

14. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr der Witwen Häuser fresset und wendet lange Gebete vor! Darum werdet ihr desto mehr Verdammnis empfangen.

14. Malheur à vous, scribes et pharisiens hypocrites, parce que vous dévorez les maisons des veuves, tout en affectant de faire de longues prières; aussi vous en recevrez une plus grande condamnation.

14. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque devoráis las casas de las viudas con color de larga oración; por esto llevaréis más grave juicio.

14 Wee u, gij Schriftgeleerden en Farizeen, gij geveinsden, want gij eet de huizen der weduwen op, en dat onder den schijn van lang te bidden; daarom zult gij te zwaarder oordeel ontvangen.

14. Biada wam, nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie obłudni! iż pożeracie domy wdów, a to pod pokrywką długich modlitw, dlatego cięższy sąd odniesiecie.

14. Jaj néktek képmutató írástudók és farizeusok, mert felemésztitek [9†] az özvegyek házát, és színből hosszan imádkoztok; ezért annál súlyosabb lesz a ti büntetéstek.

14 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что поедаете домы вдов и лицемерно долго молитесь: за то примете тем большее осуждение.

14. Горе вам, письменники та Фарисеї, лицеміри! що жерете доми вдовиць, й задля виду довго молитесь; тим ще тяжчий приймете осуд.

15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!

15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä kierrätte meret ja manteret tehdäksenne yhden käännynnäisen ja kun sellainen* on syntynyt, teette hänestä helvetin lapsen kahta vertaa itseänne pahemman.

15. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka merta ja mannerta ympäri vaellatte, tehdäksenne yhtä uutta Juudalaista; ja kuin se tehty on, niin te hänestä teette kaksikertaa enemmän helvetin lapsen kuin te itse olette.

15. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca merta ja Mannerta ymbäri waellatte tehdäxenne yhtä Proselitiä. Ja cosca se tehty on nijn te hänestä teette caxikerta enämmän Helwetin lapsen cuin te idze oletta.

15. We teille Kirianoppeneet ia Phariseuset/ te Wlcocullatudh/ että te Merte ia Mannerta ymberiwaellat tehdexen yhden Proselitin. Ja coska hen techty on/ nin te heneste teette cachta enemen heluetin lapsen/ quin itze oletta. (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ että te merta ja mannerta ympäri waellat tehdäksen yhden proselitin (käännynnäisen). Ja koska hän tehty on/ niin te hänestä teette kahta enemmin helwetin lapsen/ kuin itse olette.)

15. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι περιάγετε τὴν θάλασσαν καὶ τὴν ξηρὰν ποιῆσαι ἕνα προσήλυτον, καὶ ὅταν γένηται, ποιεῖτε αὐτὸν υἱὸν γεέννης διπλότερον ὑμῶν.

15. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι περιαγετε την θαλασσαν και την ξηραν ποιησαι ενα προσηλυτον και οταν γενηται ποιειτε αυτον υιον γεεννης διπλοτερον υμων 15. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti periagete ten thalassan kai ten kseran poiesai ena proselυton kai otan genetai poieite aυton υion geennes diploteron υmon

15 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° proceed (all) around (the) sea and (the) dry (land) to make* one Jewish-convert, and whenever he has become (one), you° are making* him double (the) son of hell (as you° are) yourselves.

15. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye compass sea and land to make one proselyte, and when he is made, ye make him twofold more the child of hell than yourselves.

15. Vee Eder, I Skriftkloge og Pharisæer, I Øienskalke! at I drage om til Vands og Lands for at finde en Tilhænger; og naar han er bleven det, gjøre I et Helvedes Barn af ham, dobbelt mere end I ere.

15. Ve eder, Skriftlärde och Phariseer; I skrymtare, som faren omkring vatten och land, att I skolen göra en Proselyt; och när han gjord är, gören I honom till helvetes barn, dubbelt mer än I sjelfve ären.

15. Hädda teile! teie kirjatundiad ja Wariserid! teie sallalikkud, et teie merd ja maad läbbikäite, ja sadate, et üks teie usko heidab, ja kui ta sedda usko on sanud, siis tete teie tedda pörgo lapseks kahhe wörra ennam, kui teie issi ollete.

15. Vargas jums, veidmainiai Rašto žinovai ir fariziejai! Nes jūs keliaujate per jūrą ir sausumą, kad laimėtumėte vieną naujatikį, ir kai jis tokiu tampa, jūs padarote iš jo pragaro vaiką, dvigubai blogesnį už jus pačius.

15. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr Land und Wasser umziehet, daß ihr einen Judengenossen macht; und wenn er's geworden ist, macht ihr aus ihm ein Kind der Hölle, zwiefältig mehr denn ihr seid!

15. Malheur à vous, scribes et pharisiens hypocrites, car vous courez la mer et la terre pour faire un prosélyte; et quand il l'est devenu, vous le rendez enfant de la géhenne deux fois plus que vous.

15. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque rodeáis la mar y la tierra por hacer un prosélito; y cuando fuere hecho, le hacéis hijo del infierno dos veces más que vosotros.

15 Wee u, gij Schriftgeleerden en Farizeen, gij geveinsden, want gij omreist zee en land, om een Jodengenoot te maken, en als hij het geworden is, zo maakt gij hem een kind der helle, tweemaal meer dan gij zijt.

15. Biada wam, nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie obłudni! iż obchodzicie morze i ziemię, abyście uczynili jednego nowego Żyda; a gdy się stanie, czynicie go synem zatracenia, dwakroć więcej niżeliście sami.

15. Jaj néktek képmutató írástudók és farizeusok! mert megkerülitek a tengert és a földet, hogy egy pogányt zsidóvá tegyetek; és ha azzá lett, a gyehenna fiává teszitek őt, kétszerte inkább magatoknál.

15 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что обходите море и сушу, дабы обратить хотя одного; и когда это случится, делаете его сыном геенны, вдвое худшим вас.

15. Горе вам, письменники та Фарисеї, лицеміри! що проходите море й землю, щоб зробити одного нововірця, і коли станеть ся, робите його сином пекла, удвоє гіршим вас.

16 Voi teitä, te sokeat taluttajat, jotka sanotte: 'Jos joku vannoo temppelin kautta, niin se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, niin hän on valaansa sidottu'!

16 Voi teitä, sokeat taluttajat, jotka sanotte: Joka vannoo temppelin kautta, se ei ole mitään, mutta joka vannoo temppelin kullan kautta on velassa.

16. Voi teitä, te sokiat taluttajat! jotka sanotte: joka vannoo templin kautta, ei se mitään ole, mutta joka vannoo templin kullan kautta, se on velvollinen.

16. Woi teitä te sokiat taluttajat jotca sanotte: Joca wanno Templin cautta ei se mitän ole mutta joca wanno Templin cullan cautta se on welgollinen.

16. We teille sockiat Taluttaiat/ että te sanotta. Jocainen/ quin wanno Templin päle/ ei se miten ole/ mutta ioca wannopi Templin Cullan päle/ se on welcapä. (Woi teille sokeat taluttajat/ että te sanotte. Jokainen/ kuin wannoo templin päälle/ ei se mitään ole/ mutta joka wannoopi templin kullan päälle/ se on welkapää.)

16. Οὐαὶ ὑμῖν, ὁδηγοὶ τυφλοὶ, οἱ λέγοντες· ὃς ἂν ὀμόσῃ ἐν τῷ ναῷ, οὐδέν ἐστιν, ὃς δ’ ἂν ὀμόσῃ ἐν τῷ χρυσῷ τοῦ ναοῦ ὀφείλει.

16. ουαι υμιν οδηγοι τυφλοι οι λεγοντες ος αν ομοση εν τω ναω ουδεν εστιν ος δ αν ομοση εν τω χρυσω του ναου οφειλει 16. oυai υmin odegoi tυfloi oi legontes os an omose en to nao oυden estin os d an omose en to chrυso toυ naoυ ofeilei

16 Woe to you°, you° blind guides, that say, Whoever swears by the temple, it is nothing, but whoever swears by the gold of the temple, he is obligated.

16. Woe unto you, ye blind guides, which say, Whosoever shall swear by the temple, it is nothing; but whosoever shall swear by the gold of the temple, he is a debtor!

16. Vee Eder, I Blinde Veiledere! I, som sige: hvo som sværger ved Templet, det er Intet; men hvo som sværger ved Guldet i Templet, er skyldig.

16. Ve eder, blinde ledare, ty I sägen: Hvilken som svär vid templet, det är intet; men den som svär vid guldet i templet, han är saker.

16. Hädda teile! teie söggedad juhhatajad, kes teie ütlete: Kes ial templi jures saab wandunud, sest ep olle middagi, agga kes ial templi kulla jures saab wandunud, sel on süüd.

16. Vargas jums, aklieji vadai, kurie sakote: ‘Jei kas prisiektų šventykla, tai nieko, o jei kas prisiektų šventyklos auksu, tai jis įsipareigoja’.

16. Weh euch, verblendete Leiter, die ihr sagt: "Wer da schwört bei dem Tempel, das ist nichts; wer aber schwört bei dem Gold am Tempel, der ist's schuldig."

16. Malheur à vous, conducteurs aveugles, qui dites: Si quelqu'un jure par le temple, cela n'est rien; mais celui qui aura juré par l'or du temple, est lié!

16. ¡Ay de vosotros, guias ciegos! que decís: Cualquiera que jurare por el templo, es nada; mas cualquiera que jurare por el oro del templo, deudor es.

16 Wee u, gij blinde leidslieden, die zegt: Zo wie gezworen zal hebben bij den tempel, dat is niets; maar zo wie gezworen zal hebben bij het goud des tempels, die is schuldig.

16. Biada wam, wodzowie ślepi! którzy powiadacie: kto by przysiągł na kościół, nic nie jest: ale kto by przysiągł na złoto kościelne, winien jest.

16. Jaj [10†] néktek vak vezérek, a kik ezt mondjátok: Ha valaki a templomra esküszik, semmi az; de ha valaki a templom aranyára esküszik, tartozik az.

16 Горе вам, вожди слепые, которые говорите: если ктопоклянется храмом, то ничего, а если кто поклянется золотом храма, то повинен.

16. Горе вам, проводирі слїпі, що кажете: Хто клясти меть ся церквою, нїчого; хто ж покленеть ся золотом церковним, винуватий!

17 Te tyhmät ja sokeat! Kumpi on suurempi, kultako vai temppeli, joka kullan pyhittää?

17 Tyhmät ja sokeat! Kumpi on suurempi, kultako vai temppeli, joka kullan pyhittää?

17. Te hullut ja sokiat! sillä kumpi on suurempi: kulta, eli templi, joka kullan pyhittää?

17. Te hullut ja sokiat sillä cumbi on suurembi culda eli Templi? Joca cullan pyhittä?

17. Te Hullut ia Sockiat/ sille cumbi on swrembi/ se culta eli Templi? Joca Cullan pyhittepi? (Te hullut ja sokeat/ sillä kumpi on suurempi/ se kulta eli templi? Joka kullan pyhittääpi?)

17. μωροὶ καὶ τυφλοί! τίς γὰρ μείζων ἐστίν, ὁ χρυσὸς ἢ ὁ ναὸς ὁ ἁγιάζων τὸν χρυσόν;

17. μωροι και τυφλοι τις γαρ μειζων εστιν ο χρυσος η ο ναος ο αγιαζων τον χρυσον 17. moroi kai tυfloi tis gar meizon estin o chrυsos e o naos o agiazon ton chrυson

17 (You are) foolish and blind; for* what is greater, the gold, or the temple that makes the gold holy?

17. Ye fools and blind: for whether is greater, the gold, or the temple that sanctifieth the gold?

17. I Daarer og Blinde! hvilket er størst? Guldet, eller Templet, som helliger Guldet?

17. I galne och blinde; hvilket är yppare, guldet, eller templet som helgar guldet?

17. Teie jölledad ja söggedad! sest kumb on üllem, se kuld, woi se tempel, mis sedda kulda pühhitseb?

17. Kvaili jūs ir akli! Kas gi didesnis­auksas ar šventykla, kuri pašventina auksą?

17. Ihr Narren und Blinden! Was ist größer: das Gold oder der Tempel, der das Gold heiligt?

17. Insensés et aveugles! lequel est le plus grand, ou l'or, ou le temple qui rend cet or sacré?

17. ¡Insensatos y ciegos! porque, ¿cuál es mayor, el oro, o el templo que santifica al oro?

17 Gij dwazen en blinden, want wat is meerder, het goud, of de tempel, die het goud heiligt?

17. Głupi i ślepi! albowiem cóż jest większego, złoto czy kościół, który poświęca złoto?

17. Bolondok és vakok: mert melyik nagyobb, az arany-é, vagy a templom, a mely szentté teszi az aranyat?

17 Безумные и слепые! что больше: золото, или храм, освящающий золото?

17. Дурні й слїпі: що бо більше: золото, чи церква, що осьвячує золото?

18 Ja: 'Jos joku vannoo alttarin kautta, niin se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo sen päällä olevan uhrilahjan kautta, niin hän on valaansa sidottu'.

18 Sanotte myös: Joka vannoo alttarin kautta, se ei ole mitään, mutta joka vannoo sen päällä olevan uhrilahjan kautta, on velassa.

18. Ja joka vannoo alttarin kautta, ei se mitään ole; mutta joka vannoo lahjan kautta, joka sen päällä on, se on velvollinen.

18. Ja joca wanno Altarin cautta ei se mitän ole mutta joca wanno sen lahjan cautta cuin sen päällä on se on welgollinen.

18. Ja iocainen/ quin wanno Altarin päle/ ei se miten ole/ Mutta ioca wannopi sen Lahian päle/ quin sen päle on/ se on welcapä. (Ja jokainen/ kuin wannoo alttarin päälle/ ei se mitään ole/ Mutta joka wannoopi sen lahjan päälle/ kuin sen päälle on/ se on welkapää.)

18. καί· ὃς ἂν ὀμόσῃ ἐν τῷ θυσιαστηρίῳ, οὐδέν ἐστιν, ὃς δ’ ἂν ὀμόσῃ ἐν τῷ δώρῳ τῷ ἐπάνω αὐτοῦ, ὀφείλει.

18. και ος εαν ομοση εν τω θυσιαστηριω ουδεν εστιν ος δ αν ομοση εν τω δωρω τω επανω αυτου οφειλει 18. kai os ean omose en to thυsiasterio oυden estin os d an omose en to doro to epano aυtoυ ofeilei

18 And, Whoever swears by the altar, it is nothing, but whoever swears by the gift which is upon it, he is obligated.

18. And, Whosoever shall swear by the altar, it is nothing; but whosoever sweareth by the gift that is upon it, he is guilty.

18. Fremdeles: hvo som sværger ved Alteret, det er Intet; men hvo som sværger ved Gaven, som er derpaa, er skyldig.

18. Och hvilken som svär vid altaret, det är intet; men den der svär vid offret, som deruppå är, han är saker.

18. Ja: Kes ial altari jures saab wandunud, sest ep olle middagi; agga kes ohwri-anni jures saab wandunud, mis seäl peäl on, sel on süüd.

18. Arba vėl sakote: ‘Jei kas prisiektų aukuru, tai nieko, o jei kas prisiektų atnaša ant aukuro, tai jis įsipareigoja’.

18. Wer da schwört bei dem Altar, das ist nichts; wer aber schwört bei dem Opfer, das darauf ist, der ist's schuldig.

18. Et si quelqu'un, dites-vous, a juré par l'autel, cela n'est rien; mais s'il a juré par le don qui est sur l'autel, il est lié.

18. Y, cualquiera que jurare por el altar, es nada; mas cualquiera que jurare por el presente que está sobre él, deudor es.

18 En zo wie gezworen zal hebben bij het altaar, dat is niets; maar zo wie gezworen zal hebben bij de gave, die daarop is, die is schuldig.

18. A kto by przysiągł na ołtarz, nic nie jest; lecz kto by przysiągł na dar, który jest na nim, winien jest.

18. És: Ha valaki az oltárra esküszik, semmi az; de ha valaki a rajta levő ajándékra esküszik, tartozik az.

18 Также: если кто поклянется жертвенником, то ничего,если же кто поклянется даром, который на нем, то повинен.

18. І: Хто клясти меть ся жертівнею, нїчого; хто ж покленеть ся даром, що на нїй, винуватий.

19 Te sokeat! Kumpi on suurempi, uhrilahjako vai alttari, joka uhrilahjan pyhittää?

19 (Tyhmät ja) sokeat! Kumpi on suurempi uhrilahjako vai alttari, joka uhrilahjan pyhittää?

19. Te hullut ja sokiat! sillä kumpi on suurempi: lahja, eli alttari, joka lahjan pyhittää?

19. Te hullut ja sokiat cumbi on parembi lahja eli Altari joca lahjan pyhittä?

19. Te Hullut ia Sockiat/ cumbi on Jalombi/ Lahiaco eli Altari/ ioca Lahian pyhittepi? (Te hullut ja sokeat/ kumpi on jalompi/ Lahjako eli alttari/ joka lahjan pyhittääpi?)

19. μωροὶ καὶ τυφλοί! τί γὰρ μεῖζον, τὸ δῶρον ἢ τὸ θυσιαστήριον τὸ ἁγιάζον τὸ δῶρον;

19. μωροι και τυφλοι τι γαρ μειζον το δωρον η το θυσιαστηριον το αγιαζον το δωρον 19. moroi kai tυfloi ti gar meizon to doron e to thυsiasterion to agiazon to doron

19 (You)° (are) foolish and blind; for* what is greater, the gift, or the altar that makes the gift holy?

19. Ye fools and blind: for whether is greater, the gift, or the altar that sanctifieth the gift?

19. I Daarer og Blinde! hvilket er størst? Gaven, eller Alteret, som helliger Gaven?

19. I galne och blinde, hvilket är yppare, offret, eller altaret som helgar offret?

19. Teie jölledad ja söggedad! sest kumb on üllem, se ohwer, woi se altar, mis sedda ohwrit pühhitseb?

19. Kvaili ir akli! Kas gi didesnis­ atnaša ar aukuras, kuris pašventina atnašą?

19. Ihr Narren und Blinden! Was ist größer: das Opfer oder der Altar, der das Opfer heiligt?

19. Insensés et aveugles! car lequel est le plus grand, le don ou l'autel qui rend le don sacré?

19. ¡Insensatos y ciegos! porque, ¿cuál es mayor, el presente, o el altar que santifica al presente?

19 Gij dwazen en blinden, want wat is meerder, de gave, of het altaar, dat de gave heiligt?

19. Głupi i ślepi! albowiem cóż większego jest? dar, czyli ołtarz, który poświęca dar?

19. Bolondok és vakok: mert melyik nagyobb, az ajándék-é vagy az [11†] oltár, a mely szentté teszi az ajándékot?

19 Безумные и слепые! что больше: дар, или жертвенник, освящающий дар?

19. Дурні й слїпі: що бо більше: дар, чи жертівня, що осьвячує дар?

20 Sentähden, joka vannoo alttarin kautta, vannoo sen kautta ja kaiken kautta, mitä sen päällä on.

20 Joka siis vannoo alttarin kautta, vannoo sen kautta ja kaiken kautta, mitä sen päällä on,

20. Joka siis vannoo alttarin kautta, hän vannoo sen kautta ja kaikkein, mikä sen päällä on.

20. Joca sijs wanno Altarin cautta nijn hän wanno hänen cauttans ja caickein cuin sen päällä on.

20. Joca sis wanno Altarin päle/ nin hen wanno henesse ia caikissa iotca sen päle ouat. (Joka siis wannoo alttarin päälle/ niin hän wannoo hänessä ja kaikissa jotka sen päällä owat.)

20. ὁ οὖν ὀμόσας ἐν τῷ θυσιαστηρίῳ ὀμνύει ἐν αὐτῷ καὶ ἐν πᾶσι τοῖς ἐπάνω αὐτοῦ·

20. ο ουν ομοσας εν τω θυσιαστηριω ομνυει εν αυτω και εν πασιν τοις επανω αυτου 20. o oυn omosas en to thυsiasterio omnυei en aυto kai en pasin tois epano aυtoυ

20 Therefore, he who swears by the altar, swears by it, and by all things upon it.

20. Whoso therefore shall swear by the altar, sweareth by it, and by all things thereon.

20. Derfor, hvo som sværger ved Alteret, sværger ved det og ved Alt, som er derpaa.

20. Derföre, den som svär vid altaret, han svär vid det sjelft, och vid allt det derpå är.

20. Sepärrast kes altari jures wañub, se wannub selle jures, ja keik se jures, mis tem̃a peäl on.

20. Todėl, kas prisiekia aukuru, prisiekia juo ir viskuo, kas ant jo padėta,

20. Darum, wer da schwört bei dem Altar, der schwört bei demselben und bei allem, was darauf ist.

20. Celui donc qui jure par l'autel, jure par l'autel et par tout ce qui est dessus;

20. Pues el que jurare por el altar, jura por él, y por todo lo que está sobre él.

20 Daarom wie zweert bij het altaar, die zweert bij hetzelve, en bij al wat daarop is.

20. Kto tedy przysięga na ołtarz, przysięga na niego, i na to wszystko, co na nim jest;

20. A ki azért az oltárra esküszik, esküszik arra és mindazokra, a mik azon vannak.

20 Итак клянущийся жертвенником клянется им и всем, чтона нем;

20. Оце ж, хто кленеть ся жертівнею, кленеть ся нею і всїм, що зверху неї.

21 Ja joka vannoo temppelin kautta, vannoo sen kautta ja hänen kauttansa, joka siinä asuu.

21 ja joka vannoo temppelin kautta, vannoo sen kautta ja Hänen kauttaan, joka siinä asuu.

21. Ja joka vannoo templin kautta, se vannoo hänen kauttansa ja sen kautta, joka siinä asuu.

21. Ja joca wanno Templin cautta se wanno hänen cauttans ja sen cautta joca sijnä asu.

21. Ja iocainen/ quin wanno Templin päle se wanno henesse/ ia sen päle/ ioca sen sisel asu. (Ja jokainen/ kuin wannoo templin päällä se wannoo hänessä/ ja sen päällä/ joka sen sisällä asuu.)

21. καὶ ὁ ὀμόσας ἐν τῷ ναῷ ὀμνύει ἐν αὐτῷ καὶ ἐν τῷ κατοικήσαντι αὐτόν·

21. και ο ομοσας εν τω ναω ομνυει εν αυτω και εν τω κατοικουντι αυτον 21. kai o omosas en to nao omnυei en aυto kai en to katoikoυnti aυton

21 And he who swears by the temple, swears by it, and in the one who dwelt in it.

21. And whoso shall swear by the temple, sweareth by it, and by him that dwelleth therein.

21. Og hvo som sværger ved Templet, sværger ved det og ved den, som boer deri.

21. Och den som svär vid templet, han svär vid det sjelft, och vid honom som deruti bor.

21. Ja kes templi jures wannub, se wannub selle jures, ja temma jures, kes seäl sees ellab.

21. o kas prisiekia šventykla, prisiekia ja ir Tuo, kuris joje gyvena.

21. Und wer da schwört bei dem Tempel, der schwört bei demselben und bei dem, der darin wohnt.

21. Et celui qui jure par le temple, jure par le temple et par celui qui y habite;

21. Y el que jurare por el templo, jura por él, y por el que habita en él.

21 En wie zweert bij den tempel, die zweert bij denzelven, en bij Dien, Die daarin woont.

21. A kto przysięga na kościół, przysięga na niego, i na tego, który w nim mieszka;

21. És a ki a templomra esküszik, esküszik arra és Arra, a ki abban lakozik.

21 и клянущийся храмом клянется им и Живущим в нем;

21. І хто кленеть ся церквою, кленеть ся нею й тим, що живе в нїй.

22 Ja joka vannoo taivaan kautta, vannoo Jumalan valtaistuimen kautta ja hänen kauttansa, joka sillä istuu.

22 Ja joka vannoo taivaan kautta, vannoo Jumalan valtaistuimen kautta ja Hänen kauttaan, joka sillä istuu.

22. Ja joka vannoo taivaan kautta, se vannoo Jumalan istuimen kautta ja hänen kauttansa, joka sen päällä istuu.

22. Ja joca wanno Taiwan cautta se wanno Jumalan istuimen cautta ja sen joca hänes istu.

22. Ja ioca wanno Taiuan päle/ se wanno Jumalan Stolin päle/ ia sen päle ioca henes istu. (Ja joka wannoo taiwaan päälle/ se wannoo Jumalan tuolin päälle/ ja sen päälle joka hänessä istuu.)

22. καὶ ὁ ὀμόσας ἐν τῷ οὐρανῷ ὀμνύει ἐν τῷ θρόνῳ τοῦ Θεοῦ καὶ ἐν τῷ καθημένῳ ἐπάνω αὐτοῦ.

22. και ο ομοσας εν τω ουρανω ομνυει εν τω θρονω του θεου και εν τω καθημενω επανω αυτου 22. kai o omosas en to oυrano omnυei en to throno toυ theoυ kai en to kathemeno epano aυtoυ

22 And he who swears by the heaven, swears by the throne of God, and in the one who is sitting upon it.

22. And he that shall swear by heaven, sweareth by the throne of God, and by him that sitteth thereon.

22. Og hvo som sværger ved Himmelen, sværger ved Guds Throne og ved den, som sidder derpaa.

22. Och den som svär vid himmelen, han svär vid Guds stol, och vid honom som deruppå sitter.

22. Ja kes taewa jures wannub, se wannub Jummala au-järje jures, ja selle jures, kes se peäl istub.

22. Ir kas prisiekia dangumi, prisiekia Dievo sostu ir Tuo, kuris jame sėdi.

22. Und wer da schwört bei dem Himmel, der schwört bei dem Stuhl Gottes und bei dem, der darauf sitzt.

22. Et celui qui jure par le ciel, jure par le trône de Dieu et par celui qui est assis dessus.

22. Y el que jurare por el cielo, jura por el trono de Dios, y por el que está sentado sobre él.

22 En wie zweert bij den hemel, die zweert bij den troon Gods, en bij Dien, Die daarop zit.

22. I kto przysięga na niebo, przysięga na stolicę Bożą, i na tego, który siedzi na niej.

22. És a ki az égre esküszik, esküszik az Isten királyiszékére [12†] és arra, ki abban ül.

22 и клянущийся небом клянется Престолом Божиим и Сидящим на нем.

22. І хто кленеть ся небом, кленеть ся престолом Божим і тим, хто сидить на нїм.

23 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.

23 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta hylkäätte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä olisi pitänyt harjoittaa, eikä noitakaan hylätä.

23. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka kymmenykset teette mintuista, tilleistä ja kuminoista, ja jätätte pois ne raskaammat laista, tuomion, laupiuden ja uskon: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.

23. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca kymmenexet teette Minduista Tilleistä ja Cuminoista ja jätätte pois ne rascammat Laista cuin owat: Duomio laupius ja usco: näitä pidäis tehtämän ja toisia ei jätettämän.

23. We teille Kirianoppeneet ia Phariseuset/ te Wlcokullatudh/ että te Tijunin teet Minduist/ Dilleist/ ia Kuminoist/ ia poisiätett ne raskamat lagista/ quin ouat/ Domio/ Laupius/ ia Wsko. Neite pideis techtemen/ ia ei nijte iättemen. (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ että te tiunnin teet mintuista/ tilleistä/ ja kuminoista/ ja pois jätätte ne raskaammat laista/ kuin owat/ tuomio/ laupeus/ ja usko. Näitä pitäisi tehtämän/ ja ei niitä jättämän.)

23. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι ἀποδεκατοῦτε τὸ ἡδύοσμον καὶ τὸ ἄνηθον καὶ τὸ κύμινον, καὶ ἀφήκατε τὰ βαρύτερα τοῦ νόμου, τὴν κρίσιν καὶ τὸν ἔλεον καὶ τὴν πίστιν· ταῦτα δὲ ἔδει ποιῆσαι κἀκεῖνα μὴ ἀφιέναι.

23. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι αποδεκατουτε το ηδυοσμον και το ανηθον και το κυμινον και αφηκατε τα βαρυτερα του νομου την κρισιν και τον ελεον και την πιστιν ταυτα εδει ποιησαι κακεινα μη αφιεναι 23. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti apodekatoυte to edυosmon kai to anethon kai to kυminon kai afekate ta βarυtera toυ nomoυ ten krisin kai ton eleon kai ten pistin taυta edei poiesai kakeina me afienai

23 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° tithe the mint and the dill and the cumin, and (yet) you° left (behind) the weighty things of the law: judgment and mercy and faith. It was essential (for you°) to practice these, and not to leave (behind) those (other things).

23. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye pay tithe of mint and anise and cummin, and have omitted the weightier matters of the law, judgment, mercy, and faith: these ought ye to have done, and not to leave the other undone.

23. Vee Eder, I Skriftkloge og Pharisæer, I Øienskalke! at I tiende af Mynte og Dild og Kommen og efterlade de Ting, som svarere ere i Loven, Dom og Barmhjertighed og Tro. Disse Ting burde man gjøre, og ikke forsømme de andre.

23. Ve eder, Skriftlärde och Phariseer; I skrymtare, som gören tiond af mynto, dill och kumin, och låten bestå det som svårast är i lagen, nämliga domen, barmhertigheten och tron; detta skulle man göra, och det andra icke låta.

23. Hädda teile! teie kirjatundiad ja Wariserid! teie sallalikkud, et teie kümnest maksate müntist ja tillist ja köömnist, ja mis raskem on kässo-öppetusses, kohto ja hallastust ja usko jättate teie mahha; sedda peab teggema, ja teist mitte mahhajätma.

23. Vargas jums, veidmainiai Rašto žinovai ir fariziejai! Nes jūs duodate dešimtinę nuo mėtų, krapų ir kmynų, o paliekate, kas Įstatyme svarbiau,­teisingumą, gailestingumą ir tikėjimą. Tai turite daryti ir ano nepalikti!

23. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr verzehntet die Minze, Dill und Kümmel, und laßt dahinten das Schwerste im Gesetz, nämlich das Gericht, die Barmherzigkeit und den Glauben! Dies soll man tun und jenes nicht lassen.

23. Malheur à vous, scribes et pharisiens hypocrites, car vous payez la dîme de la menthe, de l'aneth et du cumin, et vous négligez les choses les plus importantes de la loi, la justice, la miséricorde et la fidélité. Il fallait faire ces choses-ci et ne pas omettre celles-là.

23. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque diezmáis la menta, y el eneldo, y el comino, y dejasteis lo que es lo más grave de la ley, es a saber, el juicio, y la misericordia, y la fé. Esto era menester hacer, y no dejar lo otro.

23 Wee u, gij Schriftgeleerden en Farizeen, gij geveinsden, want gij vertient de munte, en de dille, en den komijn, en gij laat na het zwaarste der wet, namelijk het oordeel, en de barmhartigheid, en het geloof. Deze dingen moest men doen, en de andere niet nalaten.

23. Biada wam, nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie obłudni! iż dawacie dziesięcinę z miętki i z anyżu i z kminu, a opuszczacie poważniejsze rzeczy w zakonie, sąd i miłosierdzie i wiarę; te rzeczy mieliście czynić, a onych nie opuszczać.

23. Jaj néktek képmutató írástudók és [13†] farizeusok! mert megdézsmáljátok a mentát, a kaprot és a köményt, és elhagyjátok a mik nehezebbek [14†] a törvényben, az ítéletet, az irgalmasságot és a hívséget: pedig ezeket kellene cselekedni, és amazokat sem elhagyni.

23 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что даете десятину с мяты, аниса и тмина, и оставиливажнейшее в законе: суд, милость и веру; сие надлежалоделать, и того не оставлять.

23. Горе вам, письменники та Фарисеї, лицеміри! що даєте десятину з мяти, й кропу, й кмину, а залишили важнїще в законї: суд, і милость, і віру. Се повинні були робити, да й того не залишати.

24 Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!

24 Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!

24. Te sokiat taluttajat! te kuurnitsette hyttysen ja kamelin nielette.

24. Te sokiat taluttajat te cuurnidzette hyttyisen ja Camelin nielette.

24. Te sockiat Taluttaijat * cwrnitzet Hyttysen/ ia Kamelin ylesnielette. (Te sokeat taluttajat kuurnitset hyttysen/ ja kamelin ylös nielette.)

24. ὁδηγοὶ τυφλοί, οἱ διυλίζοντες τὸν κώνωπα, τὴν δὲ κάμηλον καταπίνοντες!

24. οδηγοι τυφλοι οι διυλιζοντες τον κωνωπα την δε καμηλον καταπινοντες 24. odegoi tυfloi oi diυlizontes ton konopa ten de kamelon katapinontes

24 You° blind guides, who strain out the gnat and swallow the camel!

24. Ye blind guides, which strain at a gnat, and swallow a camel.

24. I Blinde Veiledere, I, som sige Myggen af, men nedsluge Kamelen!

24. I blinde ledare, som silen myggor, och uppsvälgen camelen.

24. Teie söggedad juhhatajad, kes teie seäska kurnate, agga kammelid sisse nelate.

24. Akli vadai, jūs iškošiate uodą, o praryjate kupranugarį.

24. Ihr verblendeten Leiter, die ihr Mücken seihet und Kamele verschluckt!

24. Conducteurs aveugles, qui coulez le moucheron, et qui avalez le chameau!

24. ¡Guias ciegos! que coláis el mosquito, mas tragáis el camello.

24 Gij blinde leidslieden, die de mug uitzijgt, en den kemel doorzwelgt.

24. Wodzowie ślepi! którzy przecedzacie komara, i wielbłąda połykacie.

24. Vak vezérek, a kik megszűritek a szúnyogot, a tevét pedig elnyelitek.

24 Вожди слепые, оцеживающие комара, а верблюда поглощающие!

24. Проводирі слїпі, що відцїджуєте комара, верблюда ж глитаєте.

25 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!

25 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä puhdistatte juoma-astian ja kulhon ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!

25. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka puhdistatte juoma-astian ja ruoka-astian ulkoiselta puolelta, mutta sisältä ovat ne täynnä raatelemista ja tyytymättömyyttä.

25. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca puhdistatte juomaastian ja ruocaastian ulcoiselda puolelda mutta sisäldä oletta te täynäns raatelemista ja tytymättömyttä.

25. We teille Kirianoppeneet ia Phariseuset/ te Wlcokullatudh että te puhdastat Jomaastian ia Tiskin wlcoisen polen/ mutta siseld oletta te täynens ratelemist/ ia * tytymettömyst. (Woi teitä kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut että te puhdistat juoma-astian ja tiskin ulkoisen puolen/ mutta sisältä olette täynnänsä raatelemista/ ja tyytymättömyyttä.)

25. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι καθαρίζετε τὸ ἔξωθεν τοῦ ποτηρίου καὶ τῆς παροψίδος, ἔσωθεν δὲ γέμουσιν ἐξ ἁρπαγῆς καὶ ἀδικίας.

25. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι καθαριζετε το εξωθεν του ποτηριου και της παροψιδος εσωθεν δε γεμουσιν εξ αρπαγης και ακρασιας 25. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti katharizete to eksothen toυ poterioυ kai tes paropsidos esothen de gemoυsin eks arpages kai akrasias

25 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° cleanse the outside of the cup and the plate, but they are full from ravening and unrighteousness inside.

25. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye make clean the outside of the cup and of the platter, but within they are full of extortion and excess.

25. Vee Eder, I Skriftkloge og Pharisæer, I Øienskalke! at I rense Bægere og Fade udvortes, men indentil ere de fulde af Rov og Uretfærdighed.

25. Ve eder, Skriftlärde och Phariseer; I skrymtare, som gören drickekaret och fatet rent utantill; men innantill äro all ting full med rof och orenlighet.

25. Hädda teile! teie kirjatundiad ja Wariserid! teie sallalikkud, sest et teie karrikast ja waagna wäljaspiddi puhtaks tete, agga seestpiddi on nemmad täis risumist ja prassimist.

25. Vargas jums, veidmainiai Rašto žinovai ir fariziejai! Nes jūs valote taurės bei dubens išorę, o viduje esate pilni gobšumo ir nesusilaikymo.

25. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr die Becher und Schüsseln auswendig reinlich haltet, inwendig aber ist's voll Raubes und Fraßes!

25. Malheur à vous, scribes et pharisiens hypocrites, car vous nettoyez le dehors de la coupe et du plat, tandis qu'au-dedans vous êtes pleins de rapines et d'intempérance.

25. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque limpiáis lo que está de fuera del vaso, o del plato; mas de dentro está todo lleno de robo y de injusticia.

25 Wee u, gij Schriftgeleerden en Farizeen, gij geveinsden, want gij reinigt het buitenste des drinkbekers, en des schotels, maar van binnen zijn zij vol van roof en onmatigheid.

25. Biada wam, nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie obłudni! iż oczyszczacie kubek z wierzchu i misę, a wewnątrz pełne są drapiestwa i zbytku.

25. Jaj néktek képmutató írástudók és farizeusok! mert [15†] megtisztítjátok a pohárnak és tálnak külsejét, belől pedig rakvák azok ragadománynyal és mértékletlenséggel.

25 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что очищаете внешность чаши и блюда, между тем как внутри они полны хищения и неправды.

25. Горе вам, письменники та Фарисеї, лицеміри! що очищаєте зверху чашу й блюдо, у серединї ж повні вони здирства та неправди.

26 Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!

26 Sokea fariseus! Puhdista ensin juoma-astian (ja kulhon) sisäpuoli, jotta niitten ulkopuolikin tulisi puhtaaksi.

26. Sinä sokia Pharisealainen! puhdista ensin juoma-astia ja ruoka-astia sisältä, että myös ulkonainenkin puoli puhtaaksi tulis.

26. Sinä sokia Phariseus puhdista ensin juomaastia ja ruocaastia sisäldä että nijn ulcoisetkin puolet puhdistetuxi tulisit.

26. Sine sockia Pharisee/ puhdasta ensin siselde Jomaastia ia Tiski/ että mös ne wlcoiset polet/ puhdastetuxi tulisit. (Sinä sokea phariseus/ puhdista ensin sisältä juoma-astia ja tiski/ että myös ne ulkoiset puolet/ puhdistetuksi tulisit.)

26. Φαρισαῖε τυφλέ, καθάρισον πρῶτον τὸ ἐντὸς τοῦ ποτηρίου καὶ τῆς παροψίδος, ἵνα γένηται καὶ τὸ ἐκτὸς αὐτῶν καθαρόν.

26. φαρισαιε τυφλε καθαρισον πρωτον το εντος του ποτηριου και της παροψιδος ινα γενηται και το εκτος αυτων καθαρον 26. farisaie tυfle katharison proton to entos toυ poterioυ kai tes paropsidos ina genetai kai to ektos aυton katharon

26 Blind Pharisee! First cleanse the cup from within and the plate, in order that the outside of them might also become clean.

26. Thou blind Pharisee, cleanse first that which is within the cup and platter, that the outside of them may be clean also.

26. Du blinde Pharisæer! rens først det, som er inden i Bøgeret og Fadet, at ogsaa det Udvortes paa dem maa blive reent.

26. Du blinde Pharisee, gör först rent det som är innantill i drickekaret, och i fatet, att det utvärtes är må ock rent varda.

26. Oh sinna sögge Wariseer! te esmalt puhtaks seestpiddi karrika ja waagna, et ka nende wäljaspiddine pool puhtaks saaks.

26. Aklas fariziejau! Pirmiau išvalyk taurės ir dubens vidų, kad būtų švari ir išorė!

26. Du blinder Pharisäer, reinige zum ersten das Inwendige an Becher und Schüssel, auf das auch das Auswendige rein werde!

26. Pharisien aveugle, nettoie premièrement le dedans de la coupe et du plat, afin que le dehors en devienne aussi net.

26. ¡Fariseo ciego! limpia primero lo que está dentro del vaso y del plato, para que también lo que está de fuera se haga limpio.

26 Gij blinde Farizeer, reinig eerst wat binnen in den drinkbeker en den schotel is, opdat ook het buitenste derzelve rein worde.

26. Faryzeuszu ślepy! oczyść pierwej to, co jest wewnątrz w kubku i w misie, aby i to, co jest z wierzchu, czystem było.

26. Vak farizeus, tisztítsd meg előbb a pohár és tál belsejét, hogy külsejük is tiszta legyen.

26 Фарисей слепой! очисти прежде внутренность чаши и блюда, чтобы чиста была и внешность их.

26. Фарисею слїпий, очисти перш середину чаші й блюда, щоб і верх їх став ся чистий.

27 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!

27 ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaiset, jotka tosin ulkoa näyttävät kauniilta, mutta sisältä ovat täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!

27. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut; sillä te olette valkiaksi sivuttuin hautain kaltaiset, jotka ulkoa kauniit ovat, mutta sisältä ovat he täynnä kuolleiden luita ja kaikkea riettautta.

27. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca oletta walkiaxi siwuttuin hautain caltaiset jotca ulco caunit owat mutta sisäldä owat he täynäns cuolluitten luita ja caicke riettautta.

27. We teille Kirianoppeneet/ ia Phariseuset/ te wlcokullatudh/ ette te oletta walghastettudhen Hautain caltaiset/ iotca wlco caunissa näkyuet/ mutta siseld ouat teynens Colutten luita/ ia caike riettautta. (Woi teille kirjanoppineet/ ja phariseukset/ te ulkokullatut/ että te olette walkastettujen hautain kaltaiset/ jotka ulkoa kauniisti näkywät/ mutta sisält owat täynnänsä kuolleitten luita/ ja kaikkea riettautta.)

27. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι παρομοιάζετε τάφοις κεκονιαμένοις, οἵτινες ἔξωθεν μὲν φαίνονται ὡραῖοι, ἔσωθεν δὲ γέμουσιν ὀστέων νεκρῶν καὶ πάσης ἀκαθαρσίας.

27. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι παρομοιαζετε ταφοις κεκονιαμενοις οιτινες εξωθεν μεν φαινονται ωραιοι εσωθεν δε γεμουσιν οστεων νεκρων και πασης ακαθαρσιας 27. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti paromoiazete tafois kekoniamenois oitines eksothen men fainontai oraioi esothen de gemoυsin osteon nekron kai pases akatharsias

27 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° are similar to whitewashed burial chambers, which (on the) outside indeed appear beautiful, but inside are full of dead men’s bones, and (full) of all uncleanness.

27. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye are like unto whited sepulchres, which indeed appear beautiful outward, but are within full of dead men's bones, and of all uncleanness.

27. Vee Eder, I Skriftkloge og Pharisæer, I Øienskalke! thi I ere ligesom kalkede Grave, hvilke synes deilige udvortes, men indentil ere fulde af døde Been og al Ureenhed.

27. Ve eder, Skriftlärde och Phariseer; I skrymtare, som ären like de grafvar, som utantill äro hvitmenade, hvilka utvärtes synas dägeliga; men innantill äro de fulla med de dödas ben och all orenlighet.

27. Hädda teile! teie kirjatundiad ja Wariserid! teie sallalikkud, sest teie ollete nende lubjatud haudade sarnatsed, mis kül wäljaspiddi näggusad on, agga seestpiddi on nemmad täis surnude luid ja keik roja.

27. Vargas jums, veidmainiai Rašto žinovai ir fariziejai! Nes jūs panašūs į pabaltintus kapus, kurie iš paviršiaus atrodo gražiai, o viduje pilni numirėlių kaulų ir visokių nešvarumų.

27. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr gleich seid wie die übertünchten Gräber, welche auswendig hübsch scheinen, aber inwendig sind sie voller Totengebeine und alles Unflats!

27. Malheur à vous, scribes et pharisiens hypocrites, car vous ressemblez à des sépulcres blanchis, qui paraissent beaux par dehors, mais qui au-dedans sont pleins d'ossements de morts et de toute sorte de pourriture.

27. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque sois semejantes a sepulcros blanqueados, que de fuera, a la verdad, se muestran hermosos; mas de dentro están llenos de huesos de muertos, y de toda suciedad.

27 Wee u, gij Schriftgeleerden en Farizeen, gij geveinsden, want gij zijt den witgepleisterden graven gelijk, die van buiten wel schoon schijnen, maar van binnen zijn zij vol doodsbeenderen en alle onreinigheid.

27. Biada wam, nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie obłudni! iżeście podobni grobom pobielanym, które się zdadzą z wierzchu być cudne, ale wewnątrz pełne są kości umarłych i wszelakiej nieczystości.

27. Jaj néktek képmutató írástudók és farizeusok, mert hasonlatosak vagytok a [16†] meszelt sírokhoz, a melyek kívülről szépeknek tetszenek, belől pedig holtaknak csontjaival és minden undoksággal rakvák.

27 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что уподобляетесь окрашенным гробам, которые снаружи кажутся красивыми, а внутри полны костей мертвых и всякой нечистоты;

27. Горе вам, письменники та Фарисеї, лицеміри! що подобитесь гробам побіляним, що зверху являють ся гарними, в серединї ж повні кісток мертвих і всякої нечисти.

28 Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.

28 Niin tekin tosin ulkoa näytätte ihmisistä hurskailta, mutta sisältä olette täynnä tekopyhyyttä ja laittomuutta.

28. Niin myös te olette ulkoa tosin nähdä ihmisten edessä hurskaat, mutta sisältä te olette täynnä ulkokullaisuutta ja vääryyttä.

28. Nijn myös te oletta ulco nähdä ihmisten edes hurscat mutta sisäldä te oletta täynäns petosta ja wääryttä.

28. Nin mös te/ wlco oletta nähdhe Inhimisten edhes hurskat/ mutta siselde te oletta teunens wieckautt/ ia wärytte. (Niin myös te/ ulkoa olette nähdä ihmisten edes hurskaat/ mutta sisältä te olette täynnänsä wiekkautta/ ja wääryyttä.)

28. οὕτω καὶ ὑμεῖς ἔξωθεν μὲν φαίνεσθε τοῖς ἀνθρώποις δίκαιοι, ἔσωθεν δέ μεστοὶ ἐστε ὑποκρίσεως καὶ ἀνομίας.

28. ουτως και υμεις εξωθεν μεν φαινεσθε τοις ανθρωποις δικαιοι εσωθεν δε μεστοι εστε υποκρισεως και ανομιας 28. oυtos kai υmeis eksothen men fainesthe tois anthropois dikaioi esothen de mestoi este υpokriseos kai anomias

28 So (on the) outside you° indeed appear also righteous to men, but inside, you° are full of hypocrisy and lawlessness.

28. Even so ye also outwardly appear righteous unto men, but within ye are full of hypocrisy and iniquity.

28. Ligesaa synes og I vel udvortes retfærdige for Menneskene, men indvortes ere I fulde af Øienskalkhed og Uret.

28. Så synes ock I utvärtes för menniskomen rättfärdige; men invärtes ären I fulle med skrymteri och odygd.

28. Nenda ollete ka teie kül wäljaspiddi peält nähha öiged innimeste ees; agga seestpiddi ollete teie täis sallalikko meelt ja üllekohhut.

28. Taip ir jūs iš paviršiaus atrodote žmonėms teisūs, o viduje esate pilni veidmainystės ir nedorumo.

28. Also auch ihr: von außen scheint ihr den Menschen fromm, aber in wendig seid ihr voller Heuchelei und Untugend.

28. Vous de même, au-dehors vous paraissez justes aux hommes, mais au-dedans vous êtes remplis d'hypocrisie et d'injustice.

28. Así también vosotros, de fuera, a la verdad, os mostráis justos a los hombres; mas de dentro, llenos estáis de hipócresía e iniquidad.

28 Alzo ook schijnt gij wel den mensen van buiten rechtvaardig, maar van binnen zijt gij vol geveinsdheid en ongerechtigheid.

28. Także i wy z wierzchu zdacie się być ludziom sprawiedliwi; ale wewnątrz jesteście pełni obłudy i nieprawości.

28. Épen így ti is, kívülről igazaknak látszotok ugyan az emberek előtt, de belől rakva vagytok képmutatással és törvénytelenséggel.

28 так и вы по наружности кажетесь людям праведными, а внутри исполнены лицемерия и беззакония.

28. Так і ви зверху являєтесь людям праведні, в серединї ж повні лицемірства та беззаконня.

29 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te rakennatte profeettain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita,

29 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä rakennatte profeettain hautoja ja koristatte vanhurskasten muistomerkkejä

29. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka rakennatte prophetain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautoja,

29. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca rakennatte Prophetain hautoja ja caunistatte wanhurscasten muiston merckiä ja sanotte:

29. We teille Kirianoppeneet ia Phariseuset/ te wlcokullatud/ että te rakenat Prophetain Haudhat/ ia caunistat Wanhurskasten muistomerckit/ ia sanotta/ (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ että te rakennat prophetain haudat/ ja kaunistat wanhurskasten muistomerkit/ ja sanotte/)

29. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι οἰκοδομεῖτε τοὺς τάφους τῶν προφητῶν καὶ κοσμεῖτε τὰ μνημεῖα τῶν δικαίων,

29. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι οικοδομειτε τους ταφους των προφητων και κοσμειτε τα μνημεια των δικαιων 29. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti oikodomeite toυs tafoυs ton profeton kai kosmeite ta mnemeia ton dikaion

29 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° build the burial chambers of the prophets and adorn the tombs of the righteous,

29. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! because ye build the tombs of the prophets, and garnish the sepulchres of the righteous,

29. Vee Eder, I Skriftkloge og Pharisæer, I Øienskalke! at I bygge Propheternes Grave og pryde de Retfærdiges Gravsteder, og sige:

29. Ve eder, Skriftlärde och Phariseer; I skrymtare, som uppbyggen Propheternas grafvar, och pryden de rättfärdigas grifter,

29. Hädda teile! teie kirjatundiad ja Wariserid! teie sallalikkud, sest et teie prohwetide hauad üllesehhitate, ja öiged hauad illusaks tete,

29. Vargas jums, veidmainiai Rašto žinovai ir fariziejai! Nes jūs statote pranašams antkapius, puošiate teisiųjų kapus

29. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr der Propheten Gräber bauet und schmücket der Gerechten Gräber

29. Malheur à vous, scribes et pharisiens hypocrites, car vous bâtissez des tombeaux aux prophètes, et vous ornez les sépulcres des justes;

29. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque edificáis los sepulcros de los profetas, y adornáis los monumentos de los justos,

29 Wee u, gij Schriftgeleerden en Farizeen, gij geveinsden, want gij bouwt de graven der profeten op, en versiert de graftekenen der rechtvaardigen;

29. Biada wam, nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie obłudni! iż budujecie groby proroków, i zdobicie nagrobki sprawiedliwych,

29. Jaj néktek képmutató írástudók és farizeusok! mert építitek a próféták sírjait [17†] és ékesgetitek az igazak síremlékeit.

29 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что строитегробницы пророкам и украшаете памятники праведников,

29. Горе вам, письменники та Фарисеї, лицеміри! що будуєте гроби пророків та украшаєте памятники праведників,

30 ja sanotte: 'Jos me olisimme eläneet isäimme päivinä, emme olisi olleet osallisia heidän kanssaan profeettain vereen'!

30 ja sanotte: Jos olisimme eläneet isämme päivinä, emme olisi olleet heidän kanssaan osallisia profeettain vereen.

30. Ja sanotte: jos me olisimme olleet meidän isäimme aikoina, emme olisi olleet osalliset heidän kanssansa prophetain veressä.

30. Jos me olisimme ollet meidän Isäim aigoilla en me olis ollet osalliset heidän cansas Prophetain weres.

30. Jos me olisima olluet meiden Isedhen aigoilla/ em me olisi olluet osalliset heiden cansans Prophetain weres. (Jos me olisimme olleet meidän isien ajoilla/ emme me olisi olleet osalliset heidän kanssansa prophetain weressä.)

30. καὶ λέγετε· εἰ ἦμεν ἐν ταῖς ἡμέραις τῶν πατέρων ἡμῶν, οὐκ ἂν ἦμεν κοινωνοὶ αὐτῶν ἐν τῷ αἵματι τῶν προφητῶν.

30. και λεγετε ει ημεν εν ταις ημεραις των πατερων ημων ουκ αν ημεν κοινωνοι αυτων εν τω αιματι των προφητων 30. kai legete ei emen en tais emerais ton pateron emon oυk an emen koinonoi aυton en to aimati ton profeton

30 and say, If we were in the days of our fathers, we would not have been partners with them in the blood of the prophets.

30. And say, If we had been in the days of our fathers, we would not have been partakers with them in the blood of the prophets.

30. have vi været i vore Fædres Tid, da havde vi ikke været deelagtige med dem i Propheternes Blod.

30. Sägande: Hade vi varit i våra fäders tid, vi skullom icke hafva varit delaktige med dem i Propheternas blod.

30. Ja ütlete: Olleksime meie omma wannematte aial olnud, ei meie kül olleks mitte nende seltsi ennast heitnud prohwetide werd ärrawallades.

30. ir sakote: ‘Jei būtume gyvenę savo protėvių dienomis, nebūtume kartu su jais susitepę pranašų krauju’.

30. und sprecht: Wären wir zu unsrer Väter Zeiten gewesen, so wollten wir nicht teilhaftig sein mit ihnen an der Propheten Blut!

30. Et vous dites: Si nous eussions été au temps de nos pères, nous n'aurions pas été leurs complices pour répandre le sang des prophètes.

30. Y decís: Si fuéramos en los dias de nuestros padres, no hubiéramos sido sus compañeros en la sangre de los profetas.

30 En zegt: Indien wij in de tijden onzer vaderen waren geweest, wij zouden met hen geen gemeenschap gehad hebben aan het bloed der profeten.

30. I mówicie: Byśmy byli za dni ojców naszych, nie bylibyśmy uczestnikami ich we krwi proroków.

30. És ezt mondjátok: Ha mi atyáink korában éltünk volna, nem lettünk volna az ő bűntársaik a próféták vérében.

30 и говорите: если бы мы были во дни отцов наших, то не были бы сообщниками их в пролитии крови пророков;

30. і мовляєте: Коли б ми були за часів батьків наших, не були б спільниками їх у крові пророків.

31 Niin te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat.

31 Niin todistatte siis itsellenne, että olette niitten lapsia, jotka tappoivat profeetat.

31. Niin te siis itseänne tunnustatte, että olette niiden lapset, jotka tappoivat prophetat.

31. Nijn te sijs idze teidän päällenne tunnustatte että te oletta nijden lapset jotca tapoit Prophetat.

31. Nin te sis itze teiden pälen tunnustat että te oletta ninen Lapset/ iotca tapoidh Prophetat. (Niin te siis itse teidän päällen tunnustat että te olette niiden lapset/ jotka tapoit prophetat.)

31. ὥστε μαρτυρεῖτε ἑαυτοῖς ὅτι υἱοί ἐστε τῶν φονευσάντων τοὺς προφήτας.

31. ωστε μαρτυρειτε εαυτοις οτι υιοι εστε των φονευσαντων τους προφητας 31. oste martυreite eaυtois oti υioi este ton foneυsanton toυs profetas

31 So-then you° are testifying to yourselves, that you° are sons of those who murdered the prophets.

31. Wherefore ye be witnesses unto yourselves, that ye are the children of them which killed the prophets.

31. Saa være I da Vidnesbyrd om Eder selv, at I ere deres Børn, som have ihjelslaaet Propheterne.

31. Så betygen I då öfver eder sjelfva, att I ären deras barn, som Propheterna dråpo.

31. Sepärrast annate teie ennaste wasto tunnistust, et teie nende lapsed ollete, kes prohwetid on ärratapnud.

31. Taigi jūs patys prieš save liudijate, jog esate pranašų žudytojų vaikai.

31. So gebt ihr über euch selbst Zeugnis, daß ihr Kinder seid derer, die die Propheten getötet haben.

31. Ainsi vous êtes témoins contre vous-mêmes, que vous êtes les enfants de ceux qui ont tué les prophètes.

31. Así que testimonio dais a vosotros mismos que sois hijos de aquellos que mataron a los profetas.

31 Aldus getuigt gij tegen uzelven, dat gij kinderen zijt dergenen, die de profeten gedood hebben.

31. A tak świadczycie sami przeciwko sobie, że jesteście synowie tych, którzy proroki pozabijali.

31. Így hát magatok ellen tesztek bizonyságot, [18†] hogy fiai vagytok azoknak, a kik megölték a prófétákat.

31 таким образом вы сами против себя свидетельствуете, что вы сыновья тех, которые избили пророков;

31. Сим же сьвідкуєте самі на себе, що ви сини тих, що вбивали пророків.

32 Täyttäkää siis te isäinne mitta.

32 Täyttäkää siis isäinne mitta.

32. Niin tekin täyttäkäät teidän isäinne määrä.

32. Nijn tekin täyttäkät teidän Isäinne määrät.

32. Nin tekin teutteket teiden Isedhen märedh. (Niin tekin täyttäkäät teidän isäin määrät.)

32. καὶ ὑμεῖς πληρώσατε τὸ μέτρον τῶν πατέρων ὑμῶν.

32. και υμεις πληρωσατε το μετρον των πατερων υμων 32. kai υmeis plerosate to metron ton pateron υmon

32 And you°, fill° up the measure of your° fathers.

32. Fill ye up then the measure of your fathers.

32. Saa fylder og I Eders Fædres Maal!

32. Nu väl, uppfyller ock I edra fäders mått.

32. Täitke teie ka omma wannematte moöto.

32. Pripildykite tad savo tėvų saiką!

32. Wohlan, erfüllet auch ihr das Maß eurer Väter!

32. Et vous comblez la mesure de vos pères.

32. Vosotros también henchíd la medida de vuestros padres.

32 Gij dan ook, vervult de mate uwer vaderen!

32. I wy też dopełniacie miary ojców waszych.

32. Töltsétek be ti is a ti atyáitoknak mértékét!

32 дополняйте же меру отцов ваших.

32. І ви доповнюйте міру батьків ваших.

33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?

33 Käärmeet, kyykäärmeitten sikiöt! Kuinka pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?

33. Te kärmeet, te kyykärmetten sikiät! kuinka te vältätte helvetin kadotuksen?

33. Te kärmet te kyykärmetten sikiät cuinga te wäldätte Helwetin cadotuxen.

33. Te Kärmet/ te Kyikärmetten sikijet/ Quinga te weltet heluetin cadotuxen? (Te käärmeet/ te kyykäärmeitten sikiöt/ Kuinka te wältät helwetin kadotuksen?)

33. ὄφεις, γεννήματα ἐχιδνῶν! πῶς φύγητε ἀπὸ τῆς κρίσεως τῆς γεέννης;

33. οφεις γεννηματα εχιδνων πως φυγητε απο της κρισεως της γεεννης 33. ofeis gennemata echidnon pos fυgete apo tes kriseos tes geennes

33 Serpents, offspring of vipers! How may you° flee from the judgment of hell?

33. Ye serpents, ye generation of vipers, how can ye escape the damnation of hell?

33. I Slanger! I Øgleunger! hvorledes kunne I undflye Helvedes Dom?

33. I ormar, I huggormars afföda, huru skolen I undfly helvetes fördömelse?

33. Teie maud ja wihhasematte maddude sugu, kuida woite teie pörgo hukkatusse eest ärrapöggeneda.

33. Gyvatės! Angių išperos! Kaip jūs ištrūksite nuo pasmerkimo į pragarą?!

33. Ihr Schlangen und Otterngezücht! wie wollt ihr der höllischen Verdammnis entrinnen?

33. Serpents, race de vipères, comment éviterez-vous le châtiment de la géhenne?

33. ¡Serpientes, generación de víboras! ¿cómo evitaréis el juicio del infierno?

33 Gij slangen, gij adderengebroedsels! hoe zoudt gij de helse verdoemenis ontvlieden?

33. Wężowie! rodzaju jaszczurczy! i jakoż będziecie mogli ujść przed sądem ognia piekielnego?

33. Kígyók, [19†] mérges kígyóknak fajzatai, miképen kerülitek ki a gyehennának büntetését?

33 Змии, порождения ехиднины! как убежите вы от осуждения в геенну?

33. Змії, кодло гадюче, як утїчете від суду пекольного?

34 Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin;

34 Sen vuoksi, katso, lähetän luoksenne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Heitä te tapatte ja naulitsette ristiin, heitä ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin,

34. Sentähden, katso, minä lähetän teille prophetat, ja viisaat, ja kirjanoppineet; ja niistä te muutamat tapatte ja ristiinnaulitsette, ja muutamat te pieksätte teidän synagogissanne, ja vainootte kaupungista kaupunkiin.

34. Sentähden cadzo minä lähetän teille Prophetat ja wijsat ja Kirjanoppenet ja nijstä te muutamat tapatte ja ristinnaulidzetta ja muutamat te piexette teidän Synagogisan ja wainotta Caupungista Caupungihin.

34. Senteden/ catzo/ Mine leheten teille Prophetat ia Wijsat/ ia Kirianoppeneet/ ia nijste mutamadh te tapatta/ ja ristinnaulitzetta/ ia heiste monicahdat te piexette teiden Synagogisan/ ia wainotta Caupungista caupungihin/ (Sen tähden katso/ Minä lähetän teille prophetat ja wiisaat/ ja kirjanoppineet/ ja niistä muutamat te tapatte/ ja ristiinnaulitsette/ ja heistä monikahdat te pieksätte teidän synagoogissan/ ja wainoatte kaupungista kaupunkihin/)

34. διὰ τοῦτο ἰδοὺ ἐγὼ ἀποστέλλω πρὸς ὑμᾶς προφήτας καὶ σοφοὺς καὶ γραμματεῖς, καὶ ἐξ αὐτῶν ἀποκτενεῖτε καὶ σταυρώσετε, καὶ ἐξ αὐτῶν μαστιγώσετε ἐν ταῖς συναγωγαῖς ὑμῶν καὶ διώξετε ἀπὸ πόλεως εἰς πόλιν,

34. δια τουτο ιδου εγω αποστελλω προς υμας προφητας και σοφους και γραμματεις και εξ αυτων αποκτενειτε και σταυρωσετε και εξ αυτων μαστιγωσετε εν ταις συναγωγαις υμων και διωξετε απο πολεως εις πολιν 34. dia toυto idoυ ego apostello pros υmas profetas kai sofoυs kai grammateis kai eks aυton apokteneite kai staυrosete kai eks aυton mastigosete en tais sυnagogais υmon kai dioksete apo poleos eis polin

34 Because of this, behold, I am sending to you° prophets and wise men and scribes, and you° will be killing and will be crucifying (some) out of them, and you° will be scourging in your° synagogues and will be persecuting from city to city (some) out of them,

34. Wherefore, behold, I send unto you prophets, and wise men, and scribes: and some of them ye shall kill and crucify; and some of them shall ye scourge in your synagogues, and persecute them from city to city:

34. Derfor, see, jeg sender til Eder Propheter og Vise og Skriftkloge; og nogle af dem skulle I ihjelslaae og korsfæste, og nogle af dem skulle I hudstryge i Eders Synagoger, og forfølge dem fra en Stad til en anden,

34. Derföre, si, jag sänder till eder Propheter, och visa och Skriftlärda; och somliga af dem skolen I dräpa och korsfästa, och somliga af dem skolen I hudflänga i edra Synagogor, och förfölja ifrå den ena staden till den andra;

34. Wata, sepärrast läkkitan minna teie jure prohwetid, ja targaid, ja kirjatundiaid, ja muist neist tappate teie ärra, ja löte risti, ja muist neist peksate teie piitsaga omma koggoduste koddade sees, ja kiusate neid takka ühhest liñnast teise.

34. Todėl štai siunčiu pas jus pranašų, išminčių ir Rašto žinovų. Vienus iš jų užmušite ir nukryžiuosite, kitus plaksite savo sinagogose ir persekiosite nuo miesto iki miesto,

34. Darum siehe, ich sende zu euch Propheten und Weise und Schriftgelehrte; und deren werdet ihr etliche töten und kreuzigen, und etliche werdet ihr geißeln in ihren Schulen und werdet sie verfolgen von einer Stadt zu der anderen;

34. C'est pourquoi, voici, je vous envoie des prophètes, des sages et des scribes; vous ferez mourir et vous crucifierez les uns; vous fouetterez dans vos synagogues et vous persécuterez de ville en ville les autres.

34. Por tanto, he aquí, yo envio a vosotros profetas, y sabios, y escribas; y de ellos unos mataréis y crucificaréis; y otros de ellos azotaréis en vuestras sinagogas, y perseguiréis de ciudad en ciudad;

34 Daarom ziet, Ik zende tot u profeten, en wijzen, en schriftgeleerden, en uit dezelve zult gij sommigen doden en kruisigen, en sommigen uit dezelve zult gij geselen in uw synagogen, en zult hen vervolgen van stad tot stad;

34. Przetoż oto ja posyłam do was proroki, i mędrce, i nauczone w Piśmie, a z nich niektóre zabijecie i ukrzyżujecie, a niektóre z nich ubiczujecie w bóżnicach waszych, i będziecie je prześladować od miasta do miasta;

34. Annakokáért ímé prófétákat, bölcseket és [20†] írástudókat küldök én hozzátok: és azok közül némelyeket megöltök, és megfeszítetek, másokat azok közül a ti zsinagógáitokban megostoroztok és városról-városra üldöztök.

34 Посему, вот, Я посылаю к вам пророков, и мудрых, и книжников; и вы иных убьете и распнете, а иных будете бить в синагогах ваших и гнать из города в город;

34. Тим же то ось я посилаю до вас пророків, і мудрцїв, і письменників, і одних з них повбиваєте та порозпинаєте, а инших бити мете по школах ваших, та гонити мете від города в город:

35 että teidän päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä.

35 jotta vastuullenne tulisi kaikki vanhurskas veri, joka maan päällä on vuotanut vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan vereen asti, hänen, jonka tapoitte temppelin ja alttarin välillä.

35. Että teidän päällenne pitää tuleman kaikki vanhurskas veri, joka vuodatettu on maan päälle hamasta vanhurskaan Abelin verestä niin Sakariaan, Barakiaan pojan vereen asti, jonka te tapoitte templin ja alttarin vaiheella.

35. Että teidän päällen pitä tuleman caicki wanhurscas weri joca wuodatettu on maan päälle hamast wanhurscan Abelin werestä nijn Zacharian Barachian pojan weren asti jonga te tapoitta Templin ja Altarin waihella.

35. että teiden pälen pite tuleman iocainen Wanhurskas Weri/ ioca wlgoswodhatettu on Maan päle * hamast Wanhurskan Abelin wereste/ nin Zacharian Barachiasen poijan wereen asti/ ionga te tapoitta Templin ia Altarin waihel. (että teidän päällen pitää tuleman jokainen wanhurskas weri/ joka uloswuodatettu on maan päälle hamasta wanhurskaan Abelin werestä/ niin Zachariaan Barachiasen pojan wereen asti/ jonka te tapoitte templin ja alttarin waiheilla.)

35. ὅπως ἔλθῃ ἐφ’ ὑμᾶς πᾶν αἷμα δίκαιον ἐκχυνόμενον ἐπὶ τῆς γῆς ἀπὸ τοῦ αἵματος Ἄβελ τοῦ δικαίου ἕως τοῦ αἵματος Ζαχαρίου υἱοῦ Βαραχίου, ὃν ἐφονεύσατε μεταξὺ τοῦ ναοῦ καὶ τοῦ θυσιαστηρίου.

35. οπως ελθη εφ υμας παν αιμα δικαιον εκχυνομενον επι της γης απο του αιματος αβελ του δικαιου εως του αιματος ζαχαριου υιου βαραχιου ον εφονευσατε μεταξυ του ναου και του θυσιαστηριου 35. opos elthe ef υmas pan aima dikaion ekchυnomenon epi tes ges apo toυ aimatos aβel toυ dikaioυ eos toυ aimatos zacharioυ υioυ βarachioυ on efoneυsate metaksυ toυ naoυ kai toυ thυsiasterioυ

35 (so) *that upon you° may come all the righteous blood shed upon the earth, from the blood of Abel the righteous {Gen 4:8} to the blood of Zechariah son of Barachiah, whom you° murdered between the temple and the altar. {Zec 1:7 (?)}

35. That upon you may come all the righteous blood shed upon the earth, from the blood of righteous Abel unto the blood of Zacharias son of Barachias, whom ye slew between the temple and the altar.

35. at alt det retfærdige Blod skal komme over Eder, som er udgydt paa Jorden, fra den retfærdige Abels Blod indtil Sacharias' Barachias' Søns, Blod, hvilken I sloge ihjel imellem Templet og Alteret.

35. På det öfver eder skall komma allt rättfärdigt blod, som är utgjutet på jordene, ifrå dens rättfärdiga Abels blod, intill Zacharie, Barachie sons, blod, hvilken I dråpen emellan templet och altaret.

35. Et teie peäle tulleb keik se wagga werri, mis ärrawallatud on Ma peäl, wagga Abeli werrest Sakaria ¤ Parakia poia werrest sadik, kedda teie ollete tapnud templi ja altari wahhel.

35. kad ant jūsų kristų visas teisus kraujas, pralietas žemėje, pradedant teisiojo Abelio krauju ir baigiant krauju Barachijo sūnaus Zacharijo, kurį nužudėte tarp šventyklos ir aukuro.

35. auf daß über euch komme all das gerechte Blut, das vergossen ist auf Erden, von dem Blut des gerechten Abel an bis auf das Blut des Zacharias, des Sohnes Berechja's, welchen ihr getötet habt zwischen dem Tempel und dem Altar.

35. Afin que tout le sang innocent qui a été répandu sur la terre retombe sur vous, depuis le sang d'Abel le juste jusqu'au sang de Zacharie, fils de Barachie, que vous avez tué entre le temple et l'autel.

35. Para que venga sobre vosotros toda la sangre justa que se ha derramado sobre la tierra, desde la sangre de Abel el justo, hasta la sangre de Zacarías, hijo de Baraquías, al cual matasteis entre el templo y el altar.

35 Opdat op u kome al het rechtvaardige bloed, dat vergoten is op de aarde, van het bloed des rechtvaardigen Abels af, tot op het bloed van Zacharia, den zoon van Barachia, welken gij gedood hebt tussen den tempel en het altaar.

35. Aby przyszła na was wszystka krew sprawiedliwa, wylana na ziemi, ode krwi Abla sprawiedliwego aż do krwi Zacharyjasza, syna Barachyjaszowego, któregoście zabili między kościołem i ołtarzem.

35. Hogy reátok szálljon minden igaz vér, a mely kiömlött a [21†] földön, az igaz Ábelnek [22†] vérétől [23†] Zakariásnak, a Barakiás fiának véréig, a kit a templom és az oltár között megöltetek.

35 да придет на вас вся кровь праведная, пролитая на земле, от крови Авеля праведного до крови Захарии, сына Варахиина, которого вы убили между храмом и жертвенником.

35. щоб упала на вас уся кров праведна, пролита на землї від крові Авеля праведного до крові Захарії, сина Варахіїного, що вбили ви між церквою й жертівнею.

36 Totisesti minä sanon teille: tämä kaikki on tuleva tämän sukupolven päälle.

36 Totisesti sanon teille: kaikki tämä tulee tämän sukupolven vastattavaksi."

36. Totisesti sanon minä teille: kaikki nämät pitää tuleman tämän suvun päälle.

36. Totisest sanon minä teille: caicki nämät pitä tuleman tämän sugun päälle.

36. Totisesta mine sanon teille/ että nämet caiki pite tuleman temen sughun päle. (Totisesti minä sanon teille/ että nämät kaikki pitää tuleman tämän suwun päälle.)

36. ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἥξει ταῦτα πάντα ἐπὶ τὴν γενεὰν ταύτην.

36. αμην λεγω υμιν ηξει ταυτα παντα επι την γενεαν ταυτην 36. amen lego υmin eksei taυta panta epi ten genean taυten

36 Assuredly I am saying to you°, All these things will be coming upon this generation.

36. Verily I say unto you, All these things shall come upon this generation.

36. Sandelig siger jeg Eder, alt dette skal komme over denne Slægt.

36. Sannerliga säger jag eder, att allt detta skall komma uppå detta slägtet.

36. Töest minna ütlen teile: Se keik tulleb sesinnatse suggu peäle.

36. Iš tiesų sakau jums: visa tai ištiks šitą kartą’‘.

36. Wahrlich ich sage euch, daß solches alles wird über dies Geschlecht kommen.

36. Je vous dis en vérité que toutes ces choses retomberont sur cette génération.

36. De cierto os digo, que todo esto vendrá sobre esta generación.

36 Voorwaar zeg Ik u: Al deze dingen zullen komen over dit geslacht.

36. Zaprawdę powiadam wam: Przyjdzie to wszystko na ten naród.

36. Bizony mondom néktek, mindezek reá következnek erre a nemzetségre.

36 Истинно говорю вам, что все сие придет на род сей.

36. Істино глаголю вам: Все те прийде на кодло се.

37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

37 Jerusalem, Jerusalem, joka tapat profeetat ja kivität luoksesi lähetetyt! Kuinka usein olen tahtonut koota lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipeinsä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

37. Jerusalem, Jerusalem, sinä joka tapat prophetat ja kivillä surmaat ne, jotka sinun tykös lähetetyt ovat! kuinka usein minä tahdoin koota sinun lapses, niinkuin kana kokoo poikansa siipeinsä alle? ja ette tahtoneet.

37. Jerusalem Jerusalem sinä joca tapat Prophetat ja kiwillä surmat ne jotca sinun tygös lähetetyt owat cuinga usein minä tahdoin coota sinun lapses nijncuin Cana coco poicans sijpeins ala ja et te tahtonet?

37. Jerusalem Jerusalem/ sine ioca tapat Prophetadh/ ia kiuilsurmat ne/ iotca sinun tyges lehetetydh ouat/ Quinwsein mine tahdoin coota sinun lapses/ ninquin Cana cocoo poijans Sipeins ala/ ia ette te tachtoneet? (Jerusalem Jerusalem/ sinä joka tapat prophetat/ ja kiwillä surmaat ne/ jotka sinun tykösi lähetetyt owat/ Kuin usein minä tahdoin koota sinun lapsesi/ niinkuin kana kokoaa poikansa siipein alle/ ja ette te tahtoneet?)

37. Ἱερουσαλὴμ Ἱερουσαλήμ, ἡ ἀποκτέννουσα τοὺς προφήτας καὶ λιθοβολοῦσα τοὺς ἀπεσταλμένους πρὸς αὐτήν! ποσάκις ἠθέλησα ἐπισυναγαγεῖν τὰ τέκνα σου ὃν τρόπον ὄρνις ἐπισυνάγει τὰ νοσσία ἑαυτῆς ὑπὸ τὰς πτέρυγας, καὶ οὐκ ἠθελήσατε.

37. ιερουσαλημ ιερουσαλημ η αποκτεινουσα τους προφητας και λιθοβολουσα τους απεσταλμενους προς αυτην ποσακις ηθελησα επισυναγαγειν τα τεκνα σου ον τροπον επισυναγει ορνις τα νοσσια εαυτης υπο τας πτερυγας και ουκ ηθελησατε 37. ieroυsalem ieroυsalem e apokteinoυsa toυs profetas kai lithoβoloυsa toυs apestalmenoυs pros aυten posakis ethelesa episυnagagein ta tekna soυ on tropon episυnagei ornis ta nossia eaυtes υpo tas pterυgas kai oυk ethelesate

37 O Jerusalem, Jerusalem, who kills the prophets and stones those who have been sent to her! How-often I willed to gather together your children in the manner a bird gathers together her brood under her own wings, and you° did not will (it)!

37. O Jerusalem, Jerusalem, thou that killest the prophets, and stonest them which are sent unto thee, how often would I have gathered thy children together, even as a hen gathereth her chickens under her wings, and ye would not!

37. Jerusalem! Jerusalem! som ihjelslaaer Propheterne og stener dem, som ere sendte til dig: hvor ofte vilde jeg forsamlet dine Børn, ligervis som en Høne forsamler sine Kyllinger under Vingerne! Og I vilde ikke.

37. Jerusalem, Jerusalem, du som dräper Propheterna, och stenar dem som äro sände till dig; huru ofta hafver jag velat församla din barn, lika som hönan församlar sina kycklingar under sina vingar, och I villen icke?

37. Jerusalem, Jerusalem, kes sa tappad prohwetid, ja wiskad kiwwidega neid surnuks, kes sinno jure on läkkitud, kui mittokorda ollen minna sinno lapsed tahtnud kogguda, otsego kanna kokkokoggub ommad poiad tibade alla, ja teie ep olle mitte tahtnud.

37. ‘‘Jeruzale, Jeruzale! Tu žudai pranašus ir užmėtai akmenimis tuos, kurie pas tave siųsti. Kiek kartų norėjau surinkti tavo vaikus, kaip višta surenka savo viščiukus po sparnais, o tu nenorėjai!

37. Jerusalem, Jerusalem, die du tötest die Propheten und steinigst, die zu dir gesandt sind! wie oft habe ich deine Kinder versammeln wollen, wie eine Henne versammelt ihre Küchlein unter ihre Flügel; und ihr habt nicht gewollt!

37. Jérusalem, Jérusalem, qui tues les prophètes, et qui lapides ceux qui te sont envoyés, combien de fois ai-je voulu rassembler tes enfants, comme une poule rassemble ses poussins sous ses ailes; et vous ne l'avez pas voulu!

37. ¡Jerusalem! ¡Jerusalem! que matas los profetas, y apedreas a los que son enviados a tí, cuántas veces quise juntar tus hijos, como la gallina junta sus pollos debajo de las alas, y no quisiste.

37 Jeruzalem, Jeruzalem! gij, die de profeten doodt, en stenigt, die tot u gezonden zijn! hoe menigmaal heb Ik uw kinderen willen bijeenvergaderen, gelijkerwijs een hen haar kiekens bijeenvergadert onder de vleugels; en gijlieden hebt niet gewild.

37. Jeruzalem! Jeruzalem! które zabijasz proroki, i które kamionujesz te, którzy do ciebie byli posyłani: ilekroć chciałem zgromadzić dzieci twoje, tak jako zgromadza kokosz kurczęta swoje pod skrzydła, a nie chcieliście?

37. Jeruzsálem, [24†] Jeruzsálem! Ki megölöd a prófétákat és megkövezed azokat, a kik te hozzád küldettek, hányszor akartam egybegyűjteni a te fiaidat, miképen a tyúk egybegyűjti kis csirkéit szárnya alá; és te nem akartad.

37 Иерусалим, Иерусалим, избивающий пророков и камнямипобивающий посланных к тебе! сколько раз хотел Я собрать детей твоих, как птица собирает птенцов своих под крылья, и вы не захотели!

37. Єрусалиме, Єрусалиме, що повбивав єси пророків, і покаменував посланих до тебе! скільки раз хотїв я зібрати дїтей твоїх, як курка збирає курчат своїх під крила, й не схотїли!

38 Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'.

38 Katso, huoneenne jää teille autiona.

38. Katso, teidän huoneenne pitää teille jäämän kylmille.

38. Cadzo teidän huonen pitä teille jäämän kylmille.

38. Catzo/ teiden Honen pite teille iämen häwitetyxi. (Katso/ teidän huoneen pitää teille jäämän häwitetyksi.)

38. ἰδοὺ ἀφίεται ὑμῖν ὁ οἶκος ὑμῶν ἔρημος.

38. ιδου αφιεται υμιν ο οικος υμων ερημος 38. idoυ afietai υmin o oikos υmon eremos

38 Behold, your° house is left to you° desolate;

38. Behold, your house is left unto you desolate.

38. See, Eders Huus skal lades Eder øde.

38. Si, edart hus skall eder blifva öde.

38. Wata, teie kodda peab teile tühjaks jäetama.

38. Štai jūsų namai jums paliekami tušti.

38. Siehe, euer Haus soll euch wüst gelassen werden.

38. Voici, votre demeure va devenir déserte.

38. He aquí, vuestra casa os es dejada desierta.

38 Ziet, uw huis wordt u woest gelaten.

38. Oto wam dom wasz pusty zostanie.

38. Ímé, pusztán [25†] hagyatik néktek a ti házatok.

38 Се, оставляется вам дом ваш пуст.

38. Оце ж оставляєть ся вам дом ваш пустий.

39 Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."

39 Sillä sanon teille: tästä lähin ette näe minua kunnes sanotte: Siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä! "

39. Sillä minä sanon teille: ette suinkaan minua tästedes näe, siihenasti kuin te sanotte: kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen!

39. Sillä minä sanon teille: et te suingan minua tästedes näe sijhenasti cuin te sanotte: kijtetty olcon se joca tule Herran nimeen.

39. Sille mine sanon teille/ Eiswingan te minua näge testedhes/ sihenasti quin te sanotta. Hyuestisigunattu olcohon se/ ioca tulepi Herran Nimeen. (Sillä minä sanon teille/ Ei suinkaan te minua näe tästedes/ siihenasti kuin te sanotte. Hywästi siunattu olkohon se/ joka tuleepi Herran nimeen.)

39. λέγω γὰρ ὑμῖν, οὐ μή με ἴδητε ἀπ’ ἄρτι ἕως ἂν εἴπητε, εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος ἐν ὀνόματι Κυρίου.

39. λεγω γαρ υμιν ου μη με ιδητε απ αρτι εως αν ειπητε ευλογημενος ο ερχομενος εν ονοματι κυριου 39. lego gar υmin oυ me me idete ap arti eos an eipete eυlogemenos o erchomenos en onomati kυrioυ

39 for* I say to you°, You° should never see me from now (on), until you° should say, He who is coming in the name of the Lord has been blessed. {Psa 118:26}

39. For I say unto you, Ye shall not see me henceforth, till ye shall say, Blessed is he that cometh in the name of the Lord.

39. Thi jeg siger Eder: I skulle fra nu af ikke see mig, indtil I sige: velsignet være den, som kommer i Herrens Navn!

39. Ty jag säger eder: Efter denna tiden skolen I icke se mig, tilldess I skolen säga: Välsignad vare han, som kommer i Herrans Namn.

39. Sest minna ütlen teile: Teie ei sa mind sest aiast mitte nähha, ennego teie ütlete: Kidetud olgo se, kes tulleb Issanda nimmel.

39. Ir sakau jums: nuo dabar jūs manęs nebematysite, kol tarsite: ‘Palaimintas Tas, kuris ateina Viešpaties vardu!’ ‘‘

39. Denn ich sage euch: Ihr werdet mich von jetzt an nicht sehen, bis ihr sprecht: Gelobt sei, der da kommt im Namen des HERRN!

39. Car je vous dis que désormais vous ne me verrez plus jusqu'à ce que vous disiez: Béni soit celui qui vient au nom du Seigneur.

39. Porque yo os digo, que desde ahora no me veréis, hasta que digáis: Bendito el que viene en el nombre del Señor.

39 Want Ik zeg u: Gij zult Mij van nu aan niet zien, totdat gij zeggen zult: Gezegend is Hij, Die komt in den Naam des Heeren!

39. Albowiem powiadam wam, że mię nie ujrzycie od tego czasu, aż rzeczecie: Błogosławiony, który idzie w imieniu Paóskiem.

39. Mert mondom [26†] néktek: Mostantól fogva nem láttok engem mindaddig, mígnem ezt mondjátok: Áldott, [27†] a ki jő az Úrnak nevében!

39 Ибо сказываю вам: не увидите Меня отныне, доколе не воскликнете: благословен Грядый во имя Господне!

39. Глаголю бо вам: Не побачите мене від нинї, аж поки скажете: Благословен грядущий в імя Господнє!