25 luku

Jeesus puhuu vertaukset kymmenestä neitsyestä 1 – 13 ja palvelijoille uskotuista leivisköistä 14 – 30; kertoo, kuinka Ihmisen Poika tulemuksessaan on tuomitseva 31 – 46.

1 Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan.

1 ”Silloin on taivasten valtakunta kymmenen neitsyen kaltainen, jotka otettuaan lamppunsa läksivät ylkää vastaan,

1. Silloin pitää taivaan valtakunta oleman kymmenen neitseen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja menivät ulos ylkää vastaan.

1. Silloin pitä Taiwan waldacunda oleman kymmenen Neidzen caltainen jotca otit lampuns ja menit ylkä wastan.

1. SIlloin pite Taiuan waldakunnan oleman Kymenen Neitzen caltainen/ iotca otit heiden Lampuns/ ia wlgosmenit ylke wastan. (Silloin pitää taiwaan waltakunnan oleman kymmenen neitseen kaltainen/ jotka otit heidän lamppunsa/ ja ulosmenit ylkää wastaan.)

1. Τότε ὁμοιωθήσεται ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν δέκα παρθένοις, αἵτινες λαβοῦσαι τὰς λαμπάδας ἑαυτῶν ἐξῆλθον εἰς ἀπάντησιν τοῦ νυμφίου.

1. τοτε ομοιωθησεται η βασιλεια των ουρανων δεκα παρθενοις αιτινες λαβουσαι τας λαμπαδας αυτων εξηλθον εις απαντησιν του νυμφιου 1. tote omoiothesetai e βasileia ton oυranon deka parthenois aitines laβoυsai tas lampadas aυton ekselthon eis apantesin toυ nυmfioυ

1 Then the kingdom of the heavens will be similar to ten virgins, who took their lamps and went forth to (the) encounter of the bridegroom.

1. Then shall the kingdom of heaven be likened unto ten virgins, which took their lamps, and went forth to meet the bridegroom.

1. Da skal Himmeriges Rige lignes ved ti Jomfruer, som toge deres Lamper og gik Brudgommen imøde.

1. Då varder himmelriket likt tio jungfrur, som togo sina lampor, och gingo ut emot brudgummen.

1. Siis on taewariik kümne neitsi sarnane, kes ommad lampid wotsid, ja läksid wälja peigmehhe wasto.

1. ‘‘Tada su dangaus karalyste bus panašiai kaip su dešimtimi mergaičių, kurios, pasiėmusios savo žibintus, išėjo pasitikti jaunikio.

1. Dann wird das Himmelreich gleich sein zehn Jungfrauen, die ihre Lampen nahmen und gingen aus, dem Bräutigam entgegen.

1. Alors le royaume des cieux sera semblable à dix vierges qui, ayant pris leurs lampes, allèrent au-devant de l'époux.

1. ENTÓNCES el reino de los cie- los será semejante a diez vírgenes, que tomando sus lámparas, salieron a recibir al esposo.

1 Alsdan zal het Koninkrijk der hemelen gelijk zijn aan tien maagden, welke haar lampen namen, en gingen uit, den bruidegom tegemoet.

1. Tedy podobne będzie królestwo niebieskie dziesięciu pannom, które wziąwszy lampy swoje, wyszły przeciwko oblubieócowi.

1. Akkor hasonlatos lesz a mennyeknek országa ama tíz szűzhöz, a kik elővevén az ő lámpásaikat, [1†] kimenének a vőlegény elé.

1 Тогда подобно будет Царство Небесное десяти девам, которые, взяв светильники свои, вышли навстречужениху.

1. Тодї уподобить ся царство небесне десяти дївчатам, що, взявши каганцї свої, вийшли назустріч женихові.

2 Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.

2 Mutta viisi heistä oli *viisasta ja viisi tyhmää*.

2. Mutta viisi heistä oli taitavaa, ja viisi tyhmää.

2. Mutta wijsi heistä oli tyhmä ja wijsi taitawata.

2. Mutta wijsi heiste olit tyhmet/ ia wijsi wijsast. (Mutta wiisi heistä olit tyhmät/ ja wiisi wiisasta.)

2. πέντε δὲ ἦσαν ἐξ αὐτῶν φρόνιμοι καὶ αἱ πέντε μωραὶ.

2. πεντε δε ησαν εξ αυτων φρονιμοι και αι πεντε μωραι 2. pente de esan eks aυton fronimoi kai ai pente morai

2 Now five out of them were prudent and five (were) foolish.

2. And five of them were wise, and five were foolish.

2. Men de frem af dem vare kloge, og de fem daarlige.

2. Men fem af dem voro visa, och fem fåvitska.

2. Agga wiis nende seast ollid moistlikkud, ja wiis rummalad.

2. Penkios iš jų buvo protingos ir penkios kvailos.

2. Aber fünf unter ihnen waren töricht, und fünf waren klug.

2. Or, cinq d'entre elles étaient sages, et cinq folles.

2. Y las cinco de ellas eran prudentes, y las cinco insensatas.

2 En vijf van haar waren wijzen, en vijf waren dwazen.

2. A było z nich pięć mądrych, a pięć głupich.

2. Öt pedig közülök eszes vala, és öt bolond.

2 Из них пять было мудрых и пять неразумных.

2. Пять же були з них розумні, а пять необачні.

3 Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.

3 Tyhmät ottivat lamppunsa eivätkä ottaneet öljyä mukaansa.

3. Tyhmät ottivat lamppunsa, ja ei ottaneet öljyä myötänsä;

3. Tyhmät otit lampuns ja ei öljy myötäns.

3. Ne tyhmet otit heiden Lampuns/ ia ei öliu mötens. (Ne tyhmät otit heidän lamppunsa/ ja ei öljy myötänsä.)

3. αἵτινες μωραὶ λαβοῦσαι τὰς λαμπάδας ἑαυτῶν οὐκ ἔλαβον μεθ’ ἑαυτῶν ἔλαιον·

3. αιτινες μωραι λαβουσαι τας λαμπαδας εαυτων ουκ ελαβον μεθ εαυτων ελαιον 3. aitines morai laβoυsai tas lampadas eaυton oυk elaβon meth eaυton elaion

3 Those who (were) foolish, having taken their lamps, took no oil with them;

3. They that were foolish took their lamps, and took no oil with them:

3. De daarlige toge deres Lamper, men toge ikke Olie med sig.

3. De fåvitska togo sina lampor, och togo inga oljo med sig;

3. Kes rummalad ollid, need wotsid ommad lampid, agga nemmad ei wotnud mitte ölli ennestega.

3. Kvailosios pasiėmė žibintus, bet nepasiėmė aliejaus.

3. Die törichten nahmen Öl in ihren Lampen; aber sie nahmen nicht Öl mit sich.

3. Les folles, en prenant leurs lampes, n'avaient point pris d'huile avec elles.

3. Las que eran insensatas, tomando sus lámparas, no tomaron aceite consigo.

3 Die dwaas waren, haar lampen nemende, namen geen olie met zich.

3. One głupie wziąwszy lampy swoje, nie wzięły oleju z sobą.

3. A kik bolondok valának, mikor lámpásaikat elővevék, nem vivének magukkal olajat;

3 Неразумные, взяв светильники свои, не взяли с собою масла.

3. Котрі необачні, взявши каганцї свої, не взяли з собою олїї.

4 Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.

4 Viisaat sen sijaan ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppuunsa.

4. Mutta taitavat ottiva öljyä astioihinsa, ynnä lamppunsa kanssa.

4. Mutta taitawat otit öljyä astiaans ynnä lampun cansa.

4. Mutta ne wijsat otit ölijun heiden astians ynne * Lampuden cansa. (Mutta ne wiisat otit öljyn heidän astiansa ynnä lamppujen kanssa.)

4. αἱ δὲ φρόνιμοι ἔλαβον ἔλαιον ἐν τοῖς ἀγγείοις αὐτῶν μετὰ τῶν λαμπάδων αὐτῶν.

4. αι δε φρονιμοι ελαβον ελαιον εν τοις αγγειοις αυτων μετα των λαμπαδων αυτων 4. ai de fronimoi elaβon elaion en tois aggeiois aυton meta ton lampadon aυton

4 but the prudent took oil in their containers with their lamps.

4. But the wise took oil in their vessels with their lamps.

4. Men de kloge toge Olie i deres Kar tilligemed deres Lamper.

4. Men de visa togo oljo i sin kärile, samt med lampomen.

4. Agga need moistlikkud wotsid ölli omma astjade sisse ühtlase omma lampidega.

4. Protingosios kartu su žibintais pasiėmė induose ir aliejaus.

4. Die klugen aber nahmen Öl in ihren Gefäßen samt ihren Lampen.

4. Mais les sages avaient pris de l'huile dans leurs vaisseaux, avec leurs lampes.

4. Mas las prudentes tomaron aceite en sus vasos, juntamente con sus lámparas.

4 Maar de wijzen namen olie in haar vaten, met haar lampen.

4. Lecz mądre wzięły oleju w naczynia swoje z lampami swemi.

4. Az eszesek pedig lámpásaikkal együtt olajat vivének az ő edényeikben.

4 Мудрые же, вместе со светильниками своими, взяли масла в сосудах своих.

4. Розумні ж узяли олїї в пляшечки свої з каганцями своїми.

5 Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.

5 Mutta yljän viipyessä kaikki torkahtivat ja nukkuivat.

5. Kuin ylkä viipyi, tulivat he kaikki uneliaiksi ja makasivat.

5. Cosca ylkä wijwyi tulit he caicki uneliaxi ja macaisit.

5. Coska nyt Ylke wiwuyij/ tulit he caiki wneliaxi ia macaisit. (Koska nyt ylkä wiipyi/ tulit he kaikki uneliaiksi ja makasit.)

5. χρονίζοντος δὲ τοῦ νυμφίου ἐνύσταξαν πᾶσαι καὶ ἐκάθευδον.

5. χρονιζοντος δε του νυμφιου ενυσταξαν πασαι και εκαθευδον 5. chronizontos de toυ nυmfioυ enυstaksan pasai kai ekatheυdon

5 Now the bridegroom (while he was) delaying, they all slumbered and were sleeping.

5. While the bridegroom tarried, they all slumbered and slept.

5. Og der Brudgommen tøvede, slumrede de alle og sov ind.

5. Då nu brudgummen dröjde, blefvo de alla sömniga, och sofvo.

5. Agga kui peigmees wibis, said nemmad keik unniseks, ja uinusid maggama.

5. Jaunikiui vėluojant, visos pradėjo snausti ir užmigo.

5. Da nun der Bräutigam verzog, wurden sie alle schläfrig und schliefen ein.

5. Et comme l'époux tardait à venir, elles s'assoupirent toutes et s'endormirent.

5. Y tardándose el esposo, cabecearon todas, y se durmieron.

5 Als nu de bruidegom vertoefde, werden zij allen sluimerig, en vielen in slaap.

5. A gdy oblubieniec odwłaczał z przyjściem, zdrzemały się wszystkie i posnęły.

5. Késvén pedig a vőlegény, mindannyian elszunnyadának és aluvának.

5 И как жених замедлил, то задремали все и уснули.

5. Як же жених барив ся, задрімали всї, та й поснули.

6 Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'

6 Keskiyöllä kuului kuitenkin huuto: Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.

6. Mutta puoli-yönä tuli huuto: katso, ylkä tulee, menkäät ulos häntä vastaan.

6. Mutta puoli yönä tuli huuto: cadzo ylkä tule mengät händä wastan.

6. Mutta poliööne hwto tuli/ Catzo/ Ylke tule/ wlgosmenget hende wastan. (Mutta puoli yönnä huuto tuli/ Katso/ Ylkä tulee/ ulosmenkäät häntä wastaan.)

6. μέσης δὲ νυκτὸς κραυγὴ γέγονεν· ἰδοὺ ὁ νυμφίος ἔρχεται, ἐξέρχεσθε εἰς ἀπάντησιν αὐτοῦ.

6. μεσης δε νυκτος κραυγη γεγονεν ιδου ο νυμφιος ερχεται εξερχεσθε εις απαντησιν αυτου 6. meses de nυktos kraυge gegonen idoυ o nυmfios erchetai ekserchesthe eis apantesin aυtoυ

6 But in (the) middle of (the) night, there has become an outcry, Behold, the bridegroom is coming! Go° forth to (the) encounter of him.

6. And at midnight there was a cry made, Behold, the bridegroom cometh; go ye out to meet him.

6. Men ved Midnat skete Anskrig: see, Brudgommen kommer; gaaer ham i møde!

6. Men om midnattstid vardt ett anskri: Si, brudgummen kommer; går ut emot honom.

6. Agga kesk öse kuuldi üks heäl: Wata, peigmees tulleb, minge wälja temma wasto;

6. Vidurnaktį pasigirdo šauksmas: ‘Štai jaunikis ateina! Išeikite jo pasitikti!’

6. Zur Mitternacht aber ward ein Geschrei: Siehe, der Bräutigam kommt; geht aus ihm entgegen!

6. Et sur le minuit un cri s'éleva: Voici l'époux qui vient; sortez au-devant de lui.

6. Y a la media noche fué oido un clamor, que decía: He aquí, el esposo viene, salíd a recibirle.

6 En ter middernacht geschiedde een geroep: Ziet, de bruidegom komt, gaat uit hem tegemoet!

6. A o północy stał się krzyk: Oto oblubieniec idzie; wynijdźcie przeciwko niemu!

6. Éjfélkor pedig kiáltás lőn: Ímhol jő a vőlegény! Jőjjetek elébe!

6 Но в полночь раздался крик: вот, жених идет, выходите навстречу ему.

6. О півночі ж постав крик: Ось жених ійде; виходьте назустріч йому!

7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.

7 Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.

7. Niin nousivat kaikki nämät neitseet ja valmistivat lamppunsa.

7. Nijn nousit caicki nämät Neidzet ja walmistit lampuns.

7. Nin ylesnousit caicki nämet Neitzet/ ia walmistit heiden Lampuns. (Niin ylösnousit kaikki nämät neitseet/ ja walmistit heidän lamppunsa.)

7. τότε ἠγέρθησαν πᾶσαι αἱ παρθένοι ἐκεῖναι καὶ ἐκόσμησαν τὰς λαμπάδας αὐτῶν.

7. τοτε ηγερθησαν πασαι αι παρθενοι εκειναι και εκοσμησαν τας λαμπαδας αυτων 7. tote egerthesan pasai ai parthenoi ekeinai kai ekosmesan tas lampadas aυton

7 Then all those virgins arose and trimmed their lamps.

7. Then all those virgins arose, and trimmed their lamps.

7. Da blev Jomfruerne alle opvakte, og gjorde deres Lamper tilrette.

7. Då stodo alla de jungfrurna upp, och redde sina lampor till.

7. Siis tousid keik needsammad neitsid ülles, ja walmistasid ommad lampid.

7. Tada visos mergaitės atsikėlė ir taisėsi žibintus.

7. Da standen diese Jungfrauen alle auf und schmückten ihre Lampen.

7. Alors toutes les vierges se levèrent et préparèrent leurs lampes.

7. Entónces todas aquellas vírgenes se levantaron, y aderezaron sus lámparas.

7 Toen stonden al die maagden op, en bereidden haar lampen.

7. Tedy wstały one wszystkie panny i ochędożyły lampy swoje.

7. Akkor felkelének mind azok a szűzek, és elkészíték az ő lámpásaikat.

7 Тогда встали все девы те и поправили светильники свои.

7. Тодї повставали всї дївчата тиї, та й украсили каганцї свої.

8 Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.

8 Niin tyhmät sanoivat viisaille: Antakaa meille öljyänne, sillä lamppumme sammuvat.

8. Mutta tyhmät sanoivat taitaville: antakaat meille öljystänne; sillä meidän lamppumme sammuvat.

8. Ja tyhmät sanoit taitawille: Andacat meille teidän öljystän sillä meidän lampum sammuwat.

8. Nin sanoit ne tyhmet nijlle wijsaille. Andacat meille teiden öliustan/ sille meiden Lampudh sammuuat. (Niin sanoit ne tyhmät niille wiisaille. Antakaat meille teidän öljystän/ sillä meidän lamput sammuwat.)

8. αἱ δὲ μωραὶ ταῖς φρονίμοις εἶπον· δότε ἡμῖν ἐκ τοῦ ἐλαίου ὑμῶν, ὅτι αἱ λαμπάδες ἡμῶν σβέννυνται.

8. αι δε μωραι ταις φρονιμοις ειπον δοτε ημιν εκ του ελαιου υμων οτι αι λαμπαδες ημων σβεννυνται 8. ai de morai tais fronimois eipon dote emin ek toυ elaioυ υmon oti ai lampades emon sβennυntai

8 Now the foolish said to the prudent, Give° us (some oil) from your° oil, because our lamps are quenched.

8. And the foolish said unto the wise, Give us of your oil; for our lamps are gone out.

8. Men de daarlige sagde til de kloge: giver os af Eders Olie; thi vore Lamper udslukkes.

8. Då sade de fåvitska till de visa: Gifver oss af edra oljo; ty våra lampor slockna.

8. Agga need rummalad ütlesid moistlikkude wasto: Andke meile teie öllist, sest meie lampid kustuwad ärra.

8. Kvailosios prašė protingųjų: ‘Duokite mums savo aliejaus, nes mūsų žibintai gęsta!’

8. Die törichten aber sprachen zu den klugen: Gebt uns von eurem Öl, denn unsere Lampen verlöschen.

8. Et les folles dirent aux sages: Donnez-nous de votre huile; car nos lampes s'éteignent.

8. Y las insensatas dijeron a las prudentes: Dádnos de vuestro aceite, porque nuestras lámparas se apagan.

8 En de dwazen zeiden tot de wijzen: Geeft ons van uw olie; want onze lampen gaan uit.

8. Ale głupie rzekły do mądrych: Dajcie nam z oleju waszego, boć lampy nasze gasną.

8. A bolondok pedig mondának az eszeseknek: Adjatok nékünk a ti olajotokból, mert a mi lámpásaink kialusznak.

8 Неразумные же сказали мудрым: дайте нам вашего масла, потому что светильники наши гаснут.

8. Необачні ж казали до розумних: Дайте нам олїї вашої, бо каганцї наші гаснуть.

9 Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'

9 Mutta viisaat vastasivat sanoen: Eihän toki. Se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.

9. Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi; mutta menkäät paremmin niiden tykö, jotka myyvät, ja ostakaat itsellenne.

9. Nijn wastaisit taitawat sanoden: Ei suingan ettei meildä ja teildä puutu mutta mengät parammin nijden tygö jotca myywät ja ostacat idzellen.

9. Nin wastasit ne wijsat/ sanoden. Eiswingan/ senpäle ettei meille ia teille pide pwttuman/ Mutta menget paramin nijnen tyge/ iotca Myuet/ ia ostakat itzellen. (Niin wastasit ne wiisaat/ sanoen. Ei suinkaan/ sen päälle ettei meillä ja teillä pidä puuttuman/ Mutta menkäät paremmin niiden tykö/ jotka myywät/ ja ostakaat itsellen.)

9. ἀπεκρίθησαν δὲ αἱ φρόνιμοι λέγουσαι· μήποτε οὐκ ἀρκέσῃ ἡμῖν καὶ ὑμῖν· πορεύεσθε δὲ μᾶλλον πρὸς τοὺς πωλοῦντας καὶ ἀγοράσατε ἑαυταῖς.

9. απεκριθησαν δε αι φρονιμοι λεγουσαι μηποτε ουκ αρκεση ημιν και υμιν πορευεσθε δε μαλλον προς τους πωλουντας και αγορασατε εαυταις 9. apekrithesan de ai fronimoi legoυsai mepote oυk arkese emin kai υmin poreυesthe de mallon pros toυs poloυntas kai agorasate eaυtais

9 But the prudent answered, saying, (No), lest it might not be enough for us and you° (too), but rather, travel° to those who sell and buy° for yourselves.

9. But the wise answered, saying, Not so; lest there be not enough for us and you: but go ye rather to them that sell, and buy for yourselves.

9. Men de kloge svarede og sagde: det matte ikke blive nok til os og Eder; men gaar heller hen til Sælgerne, og kjøber for Eder selv.

9. Då svarade de visa, sägande: Ingalunda; på det både oss och eder icke skall fattas; utan går heldre till dem som sälja, och köper till eder sjelfva.

9. Agga need moistlikkud kostsid ja ütlesid: Ei mitte, et teil ja meil mitte ei pudu; waid minge enneminne kaupmeeste jure, ja ostke ennestele.

9. Protingosios atsakė: ‘Kad kartais nepristigtų ir mums, ir jums, verčiau eikite pas pardavėjus ir nusipirkite’.

9. Da antworteten die klugen und sprachen: Nicht also, auf daß nicht uns und euch gebreche; geht aber hin zu den Krämern und kauft für euch selbst.

9. Mais les sages répondirent: Nous craignons qu'il n'y en ait pas assez pour nous et pour vous; allez plutôt vers ceux qui en vendent, et en achetez pour vous.

9. Mas las prudentes respondieron, diciendo: Porque no nos falte a nosotras y a vosotras, id ántes a los que venden, y comprád para vosotras.

9 Doch de wijzen antwoordden, zeggende: Geenszins, opdat er misschien voor ons en voor u niet genoeg zij; maar gaat liever tot de verkopers, en koopt voor uzelven.

9. I odpowiedziały one mądre, mówiąc: Nie damy, by snać nam i wam nie dostało; idźcie raczej do sprzedawających, a kupcie sobie.

9. Az eszesek pedig felelének, mondván: Netalán nem lenne elegendő nékünk és néktek; menjetek inkább az árúsokhoz, és vegyetek magatoknak.

9 А мудрые отвечали: чтобы не случилось недостатка и у нас и у вас, пойдите лучше к продающим и купите себе.

9. Відказали ж розумні, говорячи: Щоб не стало нам і вам; а йдїть лучче до тих, що продають, та й купіть собі.

10 Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.

10 Mutta heidän mentyään ostamaan ylkä tuli, ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häihin ja ovi suljettiin.

10. Mutta kuin he menivät ostamaan, tuli ylkä. Ja jotka valmiit olivat, ne menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.

10. Cosca he menit ostaman tuli ylkä. Ja jotca walmit olit ne menit hänen cansans häihin ja owi suljettin.

10. Nin coska he menit ostaman/ tuli Ylke. Ja iotca walmit olit sisellekeuit henen cansans Häihin/ ia Oui kinisaluattin. (Niin koska he menit ostamaan/ tuli ylkä. Ja jotka walmiit olit sisälle käwit hänen kanssansa häihin/ ja owi kiinni salwattiin.)

10. ἀπερχομένων δὲ αὐτῶν ἀγοράσαι ἦλθεν ὁ νυμφίος, καὶ αἱ ἕτοιμοι εἰσῆλθον μετ’ αὐτοῦ εἰς τοὺς γάμους, καὶ ἐκλείσθη ἡ θύρα.

10. απερχομενων δε αυτων αγορασαι ηλθεν ο νυμφιος και αι ετοιμοι εισηλθον μετ αυτου εις τους γαμους και εκλεισθη η θυρα 10. aperchomenon de aυton agorasai elthen o nυmfios kai ai etoimoi eiselthon met aυtoυ eis toυs gamoυs kai ekleisthe e thυra

10 But (while) going away to buy, the bridegroom came, and those who were prepared entered with him to the marriage-feast, and the door was locked.

10. And while they went to buy, the bridegroom came; and they that were ready went in with him to the marriage: and the door was shut.

10. Men der de vare bortgangne at kjøbe, kom Brudgommen, og de, som vare rede, gik ind med ham til Bryllup; og Døren blev tillukt.

10. När de gingo och skulle köpa, kom brudgummen; och de, som redo voro, gingo in med honom i bröllopet, och dörren tillstängdes.

10. Agga kui nemmad ärraläksid ostma, tulli se peigmees, ja kes walmid ollid, läksid temmaga pulma, ja uks pandi lukko.

10. Joms beeinant pirkti, atėjo jaunikis. Kurios buvo pasiruošusios, įėjo kartu su juo į vestuves, ir durys buvo uždarytos.

10. Und da sie hingingen, zu kaufen, kam der Bräutigam; und die bereit waren, gingen mit ihm hinein zur Hochzeit, und die Tür ward verschlossen.

10. Mais, pendant qu'elles allaient en acheter, l'époux vint; et celles qui étaient prêtes entrèrent avec lui aux noces; et la porte fut fermée.

10. E idas ellas a comprar, vino el esposo; y las que estaban apercibidas, entraron con él a las bodas; y se cerró la puerta.

10 Als zij nu heengingen om te kopen, kwam de bruidegom; en die gereed waren, gingen met hem in tot de bruiloft, en de deur werd gesloten.

10. A gdy odeszły kupować, przyszedł oblubieniec; a te, które były gotowe, weszły z nim na wesele; i zamknione są drzwi.

10. Mikor pedig venni járnak vala, megérkezék a vőlegény; és a kik készen valának, bemenének ő vele a menyegzőbe, és bezáraték az ajtó.

10 Когда же пошли они покупать, пришел жених, и готовые вошли с ним на брачный пир, и двери затворились;

10. Як же йшли вони купувати, прийшов жених; і що були готові, увійшли з ним на весїллє; і зачинено двері.

11 Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'

11 Myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat sanoen: Herra, Herra, avaa meille.

11. Viimein tulivat nekin toiset neitseet, ja sanoivat: Herra, Herra, avaa meidän eteemme.

11. Wijmein tulit nekin toiset Neidzet ja sanoit: Herra Herra awa meidän eteem.

11. Wimein tulit nekin toiset Neitzet/ ia sanoit/ Herra/ Herra/ aua meiden eteen. (Wiimein tulit nekin toiset neitseet/ ja sanoit/ Herra/ Herra/ awaa meidän eteen.)

11. ὕστερον δὲ ἔρχονται καὶ αἱ λοιπαὶ παρθένοι λέγουσαι· κύριε κύριε, ἄνοιξον ἡμῖν.

11. υστερον δε ερχονται και αι λοιπαι παρθενοι λεγουσαι κυριε κυριε ανοιξον ημιν 11. υsteron de erchontai kai ai loipai parthenoi legoυsai kυrie kυrie anoikson emin

11 Later the rest of the virgins also came, saying, Lord, Lord, open to us.

11. Afterward came also the other virgins, saying, Lord, Lord, open to us.

11. Siden kom de andre Jomfruer, og sagde: Herre, Herre, lad op for os!

11. På det sista kommo ock de andra jungfrurna, och sade: Herre, Herre, låt upp för oss.

11. Agga wimaks tullid ka need teised neitsid ja ütlesid: Issand, Issand, te meile lahti.

11. Vėliau atėjo ir anos mergaitės ir ėmė prašyti: ‘Viešpatie, viešpatie, atidaryk mums!’

11. Zuletzt kamen auch die anderen Jungfrauen und sprachen: Herr, Herr, tu uns auf!

11. Après cela, les autres vierges vinrent aussi et dirent: Seigneur, Seigneur, ouvre-nous.

11. Y después vinieron también las otras vírgenes, diciendo: Señor, señor, ábrenos.

11 Daarna kwamen ook de andere maagden, zeggende: Heer, heer, doe ons open!

11. Lecz potem przyszły i one drugie panny, mówiąc: Panie, Panie, otwórz nam!

11. Később pedig a többi szűzek is megjövének, mondván: Uram! Uram! nyisd [2†] meg mi nékünk.

11 после приходят и прочие девы, и говорят: Господи! Господи! отвори нам.

11. Опісля ж приходять і другі дївчата, та й кажуть: Господи, Господи, відчини нам.

12 Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.

12 Mutta hän vastasi ja sanoi: Totisesti sanon teille: en tunne teitä.

12. Mutta hän vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: en tunne minä teitä.

12. Mutta hän wastais ja sanoi: Totisest sanon minä teille: En tunne minä teitä.

12. Mutta hen wastasi/ ia sanoi/ Totisesta sanon mine teille/ En tunne mine teitä. (Mutta hän wastasi/ ja sanoi/ Totisesti sanon minä teille/ En tunne minä teitä.)

12. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐκ οἶδα ὑμᾶς.

12. ο δε αποκριθεις ειπεν αμην λεγω υμιν ουκ οιδα υμας 12. o de apokritheis eipen amen lego υmin oυk oida υmas

12 But he answered and said, Assuredly I am saying to you°, I do not know you°.

12. But he answered and said, Verily I say unto you, I know you not.

12. Men han svarede og sagde: sandelig siger jeg Eder, jeg kjender Eder ikke.

12. Då svarade han, och sade: Sannerliga säger jag eder: Jag känner eder intet.

12. Agga temma kostis ja ütles: Töest minna ütlen teile, ma ei tunne teid mitte.

12. O jis atsakė: ‘Iš tiesų sakau jums: aš jūsų nepažįstu!’

12. Er antwortete aber und sprach: Wahrlich ich sage euch: Ich kenne euch nicht.

12. Mais il leur répondit: Je vous dis en vérité que je ne vous connais point.

12. Mas respondiendo él, dijo: De cierto os digo, que no os conozco.

12 En hij, antwoordende, zeide: Voorwaar zeg ik u: Ik ken u niet.

12. A on odpowiadając, rzekł: Zaprawdę powiadam wam, nie znam was.

12. Ő pedig felelvén, monda: Bizony mondom néktek, [3†] nem ismerlek titeket.

12 Он же сказал им в ответ: истинно говорю вам: не знаю вас.

12. Він же, озвавшись, рече: Істино глаголю вам: Не знаю вас.

13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä, (jona Ihmisen Poika tulee).”

13 Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä, (jona Ihmisen Poika tulee).

13. Valvokaat sentähden, sillä ette tiedä päivää eikä hetkeä, jona Ihmisen Poika tulee.

13. Walwocat sentähden sillä et te tiedä päiwä eikä hetke jona ihmisen Poica tule.

13. Walwocat sentehden/ sille ette te tiedhe peiwe eike hetke/ iona Inhimisen Poica tulepi. (Walwokaat sentähden/ sillä että te tiedä päiwää eikä hetkeä/ jona Ihmisen Poika tuleepi.)

13. γρηγορεῖτε οὖν, ὅτι οὐκ οἴδατε τὴν ἡμέραν οὐδὲ τὴν ὥραν ἐν ᾗ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἔρχεται.

13. γρηγορειτε ουν οτι ουκ οιδατε την ημεραν ουδε την ωραν εν η ο υιος του ανθρωπου ερχεται 13. gregoreite oυn oti oυk oidate ten emeran oυde ten oran en e o υios toυ anthropoυ erchetai

13 Therefore watch°, because you° do not know the day nor the hour in which the Son of Man is coming.

13. Watch therefore, for ye know neither the day nor the hour wherein the Son of man cometh.

13. Vaager derfor, thi I vide hverken Dag eller Time, paa hvilken Menneskens Søn kommer.

13. Vaker fördenskull; ty I veten hvarken dag eller stund, när menniskones Son är kommandes.

13. Sepärrast walwage, sest teie ei tea sedda päwa egga tundi, millal innimesse Poeg tulleb.)

13. Taigi budėkite, nes nežinote nei dienos, nei valandos, kurią Žmogaus Sūnus ateis’‘.

13. Darum wachet; denn ihr wisset weder Tag noch Stunde, in welcher des Menschen Sohn kommen wird.

13. Veillez donc, car vous ne savez ni le jour ni l'heure où le Fils de l'homme viendra.

13. Velád pues, porque no sabéis el día ni la hora, en la cual el Hijo del hombre ha de venir.

13 Zo waakt dan; want gij weet den dag niet, noch de ure, in dewelke de Zoon des mensen komen zal.

13. Czujcież tedy; bo nie wiecie dnia ani godziny, której Syn człowieczy przyjdzie.

13. Vigyázzatok azért, mert sem a napot, sem az órát nem [4†] tudjátok, a melyen az embernek Fia eljő.

13 Итак, бодрствуйте, потому что не знаете ни дня, ничаса, в который приидет Сын Человеческий.

13. Отим же то пильнуйте, бо не знаєте дня, нї години, коли Син чоловічий прийде.

14 Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;

14 Sillä on niin kuin miehen, joka matkusti muille maille. Hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa.

14. Sillä niinkuin ihminen matkusti kauvas ja kutsui palveliansa, ja antoi heille tavaransa:

14. Sillä nijncuin ihminen muille maille lähteisäns cudzui palwelians ja andoi heille tawarans.

14. Sille ninquin yxi Inhiminen muille maille lechteisens/ cutzui henen Paluelians/ ia annoi heille Tauarans. (Sillä niinkuin yksi ihminen muille maille lähteissänsä/ kutsui hänen palwelijansa/ ja annoi heille tawaransa.)

14. Ὥσπερ γὰρ ἄνθρωπος ἀποδημῶν ἐκάλεσε τοὺς ἰδίους δούλους καὶ παρέδωκεν αὐτοῖς τὰ ὑπάρχοντα αὐτοῦ,

14. ωσπερ γαρ ανθρωπος αποδημων εκαλεσεν τους ιδιους δουλους και παρεδωκεν αυτοις τα υπαρχοντα αυτου 14. osper gar anthropos apodemon ekalesen toυs idioυs doυloυs kai paredoken aυtois ta υparchonta aυtoυ

14 For* (it is) just-like a man, going-abroad, who called his own bondservants and gave to them his possessions.

14. For the kingdom of heaven is as a man travelling into a far country, who called his own servants, and delivered unto them his goods.

14. Thi ligsom en Mand, der drog udenlands, kaldte sine Tjenere og overantvordede dem sit Gods,

14. Ty lika som en man, den utländes for, kallade sina tjenare, och fick dem sina ägodelar i händer;

14. Sest nenda kui üks innimenne, kes woöra male läks, ommad sullased kutsus ja andis omma warrandust nende kätte.

14. ‘‘Bus taip, kaip atsitiko žmogui, kuris, iškeliaudamas į tolimą šalį, pasišaukė savo tarnus ir patikėjo jiems savo turtą.

14. Gleichwie ein Mensch, der über Land zog, rief seine Knechte und tat ihnen seine Güter aus;

14. Car il en est comme d'un homme qui, s'en allant en voyage, appela ses serviteurs et leur remit ses biens.

14. Porque el reino de los cielos es como un hombre que partiéndose léjos, llamó a sus siervos, y les entregó sus bienes.

14 Want het is gelijk een mens, die buiten 's lands reizende, zijn dienstknechten riep, en gaf hun zijn goederen over.

14. Albowiem jako człowiek precz odjeżdżający zwołał sług swoich i oddał im dobra swoje;

14. Mert épen úgy van ez, mint az az ember, [5†] a ki útra akarván kelni, eléhívatá az ő szolgáit, és a mije volt, átadá nékik.

14 Ибо Он поступит , как человек, который, отправляясь в чужую страну, призвал рабов своих и поручил им имение свое:

14. Бо, як чоловік, відїжджаючи, прикликав слуги свої, і передав їм достатки свої,

15 yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.

15 Yhdelle hän antoi viisi leiviskää*, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti heti muille maille.

15. Ja antoi yhdelle viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, jokaiselle varansa jälkeen: ja meni kohta matkaansa;

15. Yhdelle andoi hän wijsi leiwiskätä toiselle caxi ja colmannelle yhden ja jocaidzelle warans jälken ja meni cohta matcans.

15. Ja yhdelle hen annoi wijsi * Leiuiske/ mutta toiselle caxi/ ia colmanelle yhden/ ia iocahitzelle oman taghansa ielkin/ Ja meni cocta matkans. (Ja yhdelle hän annoi wiisi leiwiskää/ mutta toiselle kaksi/ ja kolmannelle yhden/ ja jokaiselle oman tapansa tawansa jälkeen/ Ja meni kohta matkaansa.)

15. καὶ ᾧ μὲν ἔδωκε πέντε τάλαντα, ᾧ δὲ δύο, ᾧ δὲ ἕν, ἑκάστῳ κατὰ τὴν ἰδίαν δύναμιν, καὶ ἀπεδήμησεν εὐθέως.

15. και ω μεν εδωκεν πεντε ταλαντα ω δε δυο ω δε εν εκαστω κατα την ιδιαν δυναμιν και απεδημησεν ευθεως 15. kai o men edoken pente talanta o de dυo o de en ekasto kata ten idian dυnamin kai apedemesen eυtheos

15 And he gave to one five (silver) talants {84,000 dollars US} , but two to another, and one to another; to each according to his own ability, and immediately went-abroad.

15. And unto one he gave five talents, to another two, and to another one; to every man according to his several ability; and straightway took his journey.

15. og gav en frem Talenter, en anden to, og en anden eet, hver efter hans Evne; og han drog strax udenlands.

15. Och fick enom fem pund, enom tu, och enom ett, hvarjom efter hans magt; och for straxt bort.

15. Ja teisele andis ta wiis talenti, teisele kaks, ja teisele ühhe, igga mehhele temma joudo möda, ja läks warsi ärra woöra male.

15. Vienam jis davė penkis talentus, kitam du, trečiam vieną­kiekvienam pagal jo gabumus­ir tuojau iškeliavo.

15. und einem gab er fünf Zentner, dem andern zwei, dem dritten einen, einem jedem nach seinem Vermögen, und zog bald hinweg.

15. Et à l'un il donna cinq talents, à l'autre deux, et à l'autre un; à chacun selon ses forces; et il partit aussitôt.

15. Y a éste dió cinco talentos, y al otro dos, y al otro uno; a cada uno conforme a su facultad, y se partió luego léjos.

15 En den ene gaf hij vijf talenten, en den ander twee, en den derden een, een iegelijk naar zijn vermogen, en verreisde terstond.

15. I dał jednemu pięć talentów, a drugiemu dwa, a drugiemu jeden, każdemu według przemożenia jego, i zaraz precz odjechał.

15. És ada az egyiknek öt tálentomot, a másiknak kettőt, a harmadiknak pedig egyet, [6†] kinek-kinek az ő erejéhez képest; és azonnal útra kele.

15 и одному дал он пять талантов, другому два, иномуодин, каждому по его силе; и тотчас отправился.

15. і одному дав пять талантів, другому два, иншому ж один, кожному по його сназї, та й відїхав зараз.

16 Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.

16 Viisi leiviskää saanut meni [kohta] ja asioi niillä ja ansaitsi* toiset viisi leiviskää.

16. Niin meni se, joka viisi leiviskää oli ottanut, teki niillä kauppaa ja voitti toiset viisi leiviskää.

16. Nijn meni se joca wijsi leiwiskätä oli ottanut teki nijllä cauppa ja woitti toiset wijsi leiwiskätä.

16. Nin poiskeui se/ ioca Wijsi Leiwisket oli ottanut/ ia caupitzi ninen cautta/ ia woitti toiset wijsi Leiuiske. (Niin pois käwi se/ joka wiisi leiwiskät oli ottanut/ ja kaupitsi niiden kautta/ ja woitti toiset wiisi leiwiskää.)

16. πορευθεὶς δὲ ὁ τὰ πέντε τάλαντα λαβὼν εἰργάσατο ἐν αὐτοῖς καὶ ἐποίησεν ἄλλα πέντε τάλαντα·

16. πορευθεις δε ο τα πεντε ταλαντα λαβων ειργασατο εν αυτοις και εποιησεν αλλα πεντε ταλαντα 16. poreυtheis de o ta pente talanta laβon eirgasato en aυtois kai epoiesen alla pente talanta

16 Now he who received the five talants traveled (away), and took (them and) worked with* them, and made* another five talants.

16. Then he that had received the five talents went and traded with the same, and made them other five talents.

16. Da gik den, som havde annammet fem Talenter, hen og kjøbslog med dem, og vandt andre fem talenter.

16. Då gick den bort, som fem pund hade fått, och handlade med dem; och vann annor fem pund.

16. Siis läks se, kes wiis talenti olli sanud, ja kauples nendega, ja satis teist wiis talenti.

16. Tas, kuris gavo penkis talentus, nuėjęs ėmė su jais verstis ir pelnė kitus penkis.

16. Da ging der hin, der fünf Zentner empfangen hatte, und handelte mit ihnen und gewann andere fünf Zentner.

16. Or, celui qui avait reçu cinq talents s'en alla et en trafiqua; et il gagna cinq autres talents.

16. Y partido él, el que había recibido cinco talentos, grangeó con ellos, e hizo otros cinco talentos.

16 Die nu de vijf talenten ontvangen had, ging heen, en handelde daarmede, en won andere vijf talenten.

16. A poszedłszy on, który wziął pięć talentów, robił niemi, i zyskał drugie pięć talentów.

16. Elmenvén pedig a ki az öt tálentomot kapta vala, kereskedék azokkal, és szerze más öt tálentomot.

16 Получивший пять талантов пошел, употребил их в дело и приобрел другие пять талантов;

16. Пійшовши ж той, що взяв пять талантів, орудував ними, й придбав других пять талантів.

17 Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.

17 Samoin myös kaksi leiviskää saanut voitti (hänkin) toiset kaksi.

17. Niin myös se, joka kaksi oli ottanut, voitti myös toiset kaksi.

17. Nijn myös se joca caxi oli ottanut woitti toiset caxi.

17. Samalamodholla mös se/ ioca caxi oli ottanut/ woitti hen mös toiset caxi. (Samalla muodolla myös se/ joka kaksi olit ottanut/ woitti hän myös toiset kaksi.)

17. ὡσαύτως καὶ ὁ τὰ δύο ἐκέρδησε καὶ αὐτὸς ἄλλα δύο.

17. ωσαυτως και ο τα δυο εκερδησεν και αυτος αλλα δυο 17. osaυtos kai o ta dυo ekerdesen kai aυtos alla dυo

17 Likewise*, he who also (received) the two also gained another two.

17. And likewise he that had received two, he also gained other two.

17. Ligesaa og den, som havde annammet de to Talenter, ogsaa han vandt andre to.

17. Sammalunda ock den som tu hade fått, vann ock annor tu.

17. Nendasammoti, kes need kaks olli sanud, segi sai teist kaks kassuks.

17. Taip pat tas, kuris gavo du talentus, pelnė kitus du.

17. Desgleichen, der zwei Zentner empfangen hatte, gewann auch zwei andere.

17. De même, celui qui en avait reçu deux en gagna aussi deux autres.

17. Semejantemente también el que había recibidos dos, ganó también él otros dos.

17 Desgelijks ook die de twee ontvangen had, die won ook andere twee.

17. Także i on, który wziął dwa, zyskał i ten drugie dwa.

17. Azonképen a kié a kettő vala, az is más kettőt nyere.

17 точно так же и получивший два таланта приобрел другие два;

17. Так само й той, що два, придбав і він других два.

18 Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.

18 Mutta yhden [leiviskän] saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki herransa rahan.

18. Mutta joka yhden oli ottanut, hän meni pois ja kaivoi maahan, ja kätki herransa rahan.

18. Mutta joca yhden oli ottanut meni pois ja caiwoi maahan ja kätki Herrans rahan.

18. Mutta se/ ioca yhden oli ottanut/ poiskeui ia caiwoi mahan/ ia ketki Herrans rahan. (Mutta se/ joka yhden oli ottanut/ pois käwi ja kaiwoi maahan/ ja kätki Herransa rahan.)

18. ὁ δὲ τὸ ἓν λαβὼν ἀπελθὼν ὤρυξεν ἐν τῇ γῇ καὶ ἀπέκρυψε τὸ ἀργύριον τοῦ κυρίου αὐτοῦ.

18. ο δε το εν λαβων απελθων ωρυξεν εν τη γη και απεκρυψεν το αργυριον του κυριου αυτου 18. o de to en laβon apelthon orυksen en te ge kai apekrυpsen to argυrion toυ kυrioυ aυtoυ

18 But he who received the one, having gone away, shoveled in the soil and hid his lord’s silver.

18. But he that had received one went and digged in the earth, and hid his lord's money.

18. men den, som havde annammet det ene, gik bort og grov i Jorden og skjulte sin Herrens Penge.

18. Men den som ett hade fått, gick bort, grof i jordena, och bortgömde sins herras penningar.

18. Agga se, kes ühhe olli sanud, läks ärra ja mattis sedda mahha, ja pettis omma Issanda rahha eest ärra.

18. O kuris gavo vieną, nuėjo, iškasė duobę ir paslėpė šeimininko pinigus.

18. Der aber einen empfangen hatte, ging hin und machte eine Grube in die Erde und verbarg seines Herrn Geld.

18. Mais celui qui n'en avait reçu qu'un s'en alla et creusa dans la terre, et y cacha l'argent de son maître.

18. Mas el que había recibido uno, fué, y cavó en la tierra, y escondió el dinero de su señor.

18 Maar die het ene ontvangen had, ging heen en groef in de aarde, en verborg het geld zijns heren.

18. Ale ten, który wziął jeden, odszedłszy wykopał dół w ziemi, i skrył pieniądze pana swego.

18. A ki pedig az egyet kapta vala, elmenvén, elásá azt a földbe, és elrejté az ő urának pénzét.

18 получивший же один талант пошел и закопал его в землю и скрыл серебро господина своего.

18. Той же, що взяв один, пійшовши, закопав у землю, і сховав срібло пана свого.

19 Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.

19 Pitkän ajan kuluttua näitten palvelijain herra palasi ja piti tilit heidän kanssaan.

19. Niin pitkän ajan perästä tuli palveliain herra ja laski lukua heidän kanssansa.

19. Nijn pitkän ajan peräst tuli nijden palwelian Herra ja laski lucua heidän cansans.

19. Nin pitken aigan peräst/ tuli ninen Palueliain Herra/ ia laski luku heiden cansans. (Niin pitkän ajan perästä/ tuli niiden palwelijan Herra/ ja laski lukua heidän kanssansa.)

19. μετὰ δὲ χρόνον πολὺν ἔρχεται ὁ κύριος τῶν δούλων ἐκείνων καὶ συναίρει μετ’ αὐτῶν λόγον.

19. μετα δε χρονον πολυν ερχεται ο κυριος των δουλων εκεινων και συναιρει μετ αυτων λογον 19. meta de chronon polυn erchetai o kυrios ton doυlon ekeinon kai sυnairei met aυton logon

19 Now after a long time, the lord of those bondservants comes (back), and settles (the) account with them.

19. After a long time the lord of those servants cometh, and reckoneth with them.

19. Men en lang Tid derefter kom disse Tjeneres Herre, og holdt Regnskab med dem.

19. En lång tid derefter kom de tjenares herre, och höll räkenskap med dem.

19. Agga pitka aia pärrast tulli nende sullaste Issand, ja piddas arro nendega.

19. Praėjus nemaža laiko, tų tarnų šeimininkas grįžo ir pradėjo daryti su jais apyskaitą.

19. Über eine lange Zeit kam der Herr dieser Knechte und hielt Rechenschaft mit ihnen.

19. Longtemps après, le maître de ces serviteurs revint, et il leur fit rendre compte.

19. Y después de mucho tiempo vino el señor de aquellos siervos, e hizo cuentas con ellos.

19 En na een langen tijd kwam de heer van dezelve dienstknechten, en hield rekening met hen.

19. A po długim czasie przyszedł pan onych sług, i rachował się z nimi.

19. Sok idő múlva pedig megjöve ama szolgáknak ura, és számot vete velök.

19 По долгом времени, приходит господин рабов тех и требует у них отчета.

19. По довгому ж часу, приходить пан слуг тих, і бере перелїк із них.

20 Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.

20 Niin viisi leiviskää saanut tuli ja toi toiset viisi leiviskää sanoen: Herra, viisi leiviskää uskoit minulle katso, toiset viisi leiviskää olen (niitten lisäksi) voittanut.

20. Ja tuli se, joka oli ottanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää, sanoen: herra, viisi leiviskää sinä annoit minulle, katso, minä olen toiset viisi leiviskää niillä voittanut.

20. Ja tuli se joca oli ottanut wijsi leiwiskätä ja toi toiset wijsi leiwiskätä sanoden: Herra wijsi leiwiskätä sinä annoit minulle cadzo minä olen toiset wijsi leiwiskätä nijllä woittanut.

20. Ja edheskeui se/ ioca oli ottanut wijsi Leiwisket/ ia edheskannoi toiset wijsi Leiwiske/ sanoden. Herra/ Wijsi Leiwisket sine annoit minulle/ Catzo/ mine olen toiset wijsi Leiwiske nijnen cautta woittanut. (Ja edeskäwi se/ joka oli ottanut wiisi leiwiskät/ ja edeskannoi toiset wiisi leiwiskää/ sanoen. Herra/ Wiisi leiwiskäät sinä annoit minulle/ Katso/ minä olen toiset wiisi leiwiskää niiden kautta woittanut.)

20. καὶ προσελθὼν ὁ τὰ πέντε τάλαντα λαβὼν προσήνεγκεν ἄλλα πέντε τάλαντα λέγων· κύριε, πέντε τάλαντά μοι παρέδωκας· ἴδε ἄλλα πέντε τάλαντα ἐκέρδησα ἐπ’ αὐτοῖς.

20. και προσελθων ο τα πεντε ταλαντα λαβων προσηνεγκεν αλλα πεντε ταλαντα λεγων κυριε πεντε ταλαντα μοι παρεδωκας ιδε αλλα πεντε ταλαντα εκερδησα επ αυτοις 20. kai proselthon o ta pente talanta laβon prosenegken alla pente talanta legon kυrie pente talanta moi paredokas ide alla pente talanta ekerdesa ep aυtois

20 And he who received the five talants came near and brought the other five talants, saying, Lord, You gave to me five talants. Behold, I gained another five talants over them.

20. And so he that had received five talents came and brought other five talents, saying, Lord, thou deliveredst unto me five talents: behold, I have gained beside them five talents more.

20. Da gik den frem som havde annammet fem Talenter, og frembragte andre fem Talenter, og sagde: Herre! du overantvordede mig fem Talenter: see jeg har vundet fem andre Talenter med dem.

20. Då steg han fram, som hade fått fem pund, och sade: Herre, du fick mig fem pund; si, annor fem pund hafver jag vunnit med dem.

20. Siis tulli temma jure se, kes wiis talenti olli sanud, ja panni weel teist wiis talenti körwa, ja ütles: Issand, sinna olled mulle wiis talenti kätte annud; wata, minna ollen nendega teist wiis kassuks sanud.

20. Atėjo tas, kuris buvo gavęs penkis talentus; jis atnešė kitus penkis ir tarė: ‘Šeimininke, davei man penkis talentus, štai aš pelniau kitus penkis’.

20. Da trat herzu, der fünf Zentner empfangen hatte, und legte andere fünf Zentner dar und sprach: Herr, du hast mir fünf Zentner ausgetan; siehe da, ich habe damit andere fünf Zentner gewonnen.

20. Alors celui qui avait reçu cinq talents, vint et présenta cinq autres talents, et dit: Seigneur, tu m'as remis cinq talents; en voici cinq autres que j'ai gagnés de plus.

20. Y llegando el que había recibido cinco talentos, trajo otros cinco talentos, diciendo: Señor, cinco talentos me entregaste; he aquí, otros cinco talentos he ganado con ellos.

20 En die de vijf talenten ontvangen had, kwam, en bracht tot hem andere vijf talenten, zeggende: Heer, vijf talenten hebt gij mij gegeven; zie, andere vijf talenten heb ik boven dezelve gewonnen.

20. Tedy przystąpiwszy on, który był wziął pięć talentów, przyniósł drugie pięć talentów, mówiąc: Panie! oddałeś mi pięć talentów, otom drugie pięć talentów zyskał niemi.

20. És előjövén a ki az öt tálentomot kapta vala, hoza más öt tálentomot, mondván: Uram, öt tálentomot adtál vala nékem; ímé más öt tálentomot nyertem azokon.

20 И, подойдя, получивший пять талантов принес другие пять талантов и говорит: господин! пять талантов ты далмне; вот, другие пять талантов я приобрел на них.

20. І, приступивши той, що взяв пять талантів, принїс і других пять талантів, говорячи: Пане, пять талантів менї передав єси; ось других пять талантів придбав я ними.

21 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'

21 Hänen herransa sanoi hänelle: Hyvä on, hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olit uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.

21. Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.

21. Sanoi hänen Herrans hänelle: sinä hywä ja vscollinen palwelia wähän päällä sinä olit vscollinen minä panen sinun palion päälle mene sinun Herras iloon.

21. Sanoi henen Herrans henelle/ Aha sine hyue ia wskolinen paluelia/ wähen päle sine olit wskolinen/ mine panen sinun palion päle/ Sisellemene sinun Herras iloon. (Sanoi hänen Herransa hänelle/ Aha sinä hywä ja uskollinen palwelija/ wähän päälle sinä olit uskollinen/ minä panen sinun paljon päälle/ Sisälle mene sinun Herrasi iloon.)

21. ἔφη αὐτῷ ὁ κύριος αὐτοῦ· εὖ, δοῦλε ἀγαθὲ καὶ πιστέ! ἐπὶ ὀλίγα ἦς πιστός, ἐπὶ πολλῶν σε καταστήσω· εἴσελθε εἰς τὴν χαρὰν τοῦ κυρίου σου.

21. εφη δε αυτω ο κυριος αυτου ευ δουλε αγαθε και πιστε επι ολιγα ης πιστος επι πολλων σε καταστησω εισελθε εις την χαραν του κυριου σου 21. efe de aυto o kυrios aυtoυ eυ doυle agathe kai piste epi oliga es pistos epi pollon se katasteso eiselthe eis ten charan toυ kυrioυ soυ

21 But his lord said to him, Well done, good and faithful bondservant. You were faithful over a few things, I will be designating you over many things; enter into the joy of your lord.

21. His lord said unto him, Well done, thou good and faithful servant: thou hast been faithful over a few things, I will make thee ruler over many things: enter thou into the joy of thy lord.

21. Men hans Herre sagde til ham; vel, du gode og troe Tjener! du har væet tro over Lidet, jeg vil sætte dig over Meget; gak ind itl din Herres Glæde.

21. Då sade hans herre till honom: Ack! du gode och trogne tjenare, öfver en ringa ting hafver du varit trogen, jag skall sätta dig öfver mycket; gack in i dins herras glädje.

21. Siis ütles temma Issand temma wasto: Se on hea, sinna hea ja ustaw sullane, sinna olled ülle pisko ustaw olnud, minna tahhan sind ülle paljo panna; minne omma issanda römo sisse.

21. Jo šeimininkas atsakė: ‘Gerai, šaunusis ir ištikimasis tarne! Kadangi buvai ištikimas mažuose dalykuose, pavesiu tau didelius. Eikš į savo šeimininko džiaugsmą!’

21. Da sprach sein Herr zu ihm: Ei, du frommer und getreuer Knecht, du bist über wenigem getreu gewesen, ich will dich über viel setzen; gehe ein zu deines Herrn Freude!

21. Et son maître lui dit: Cela est bien, bon et fidèle serviteur; tu as été fidèle en peu de chose, je t'établirai sur beaucoup; entre dans la joie de ton seigneur.

21. Y su señor le dijo: Bien está, buen siervo y fiel: sobre poco has sido fiel, sobre mucho te pondré: entra en el gozo de tu señor.

21 En zijn heer zeide tot hem: Wel, gij goede en getrouwe dienstknecht! over weinig zijt gij getrouw geweest; over veel zal ik u zetten; ga in, in de vreugde uws heeren.

21. I rzekł mu pan jego: To dobrze, sługo dobry i wierny! nad małem byłeś wiernym, nad wielem cię postanowię; wnijdź do radości pana twego.

21. Az ő ura pedig monda [7†] néki: Jól vagyon jó és hű szolgám, kevesen voltál hű, sokra bízlak ezután; menj be a te uradnak örömébe.

21 Господин его сказал ему: хорошо, добрый и верный раб! в малом ты был верен, над многим тебя поставлю; войди в радость господина твоего.

21. Рече ж до него пан його: Гаразд, слуго добрий і вірний: у малому був єси вірен, над многим поставлю тебе. Увійди в радощі пана твого.

22 Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.

22 Myös kaksi leiviskää saanut tuli ja sanoi: Herra, kaksi leiviskää uskoit minulle. Katso, toiset kaksi leiviskää olen (niitten lisäksi) voittanut.

22. Niin tuli se, joka oli kaksi leiviskää ottanut, ja sanoi: herra, kaksi leiviskää sinä annoit minulle, katso, toiset kaksi olen minä niillä voittanut.

22. Nijn tuli se joca oli caxi leiwiskätä ottanut ja sanoi: Herra caxi leiwiskätä sinä annoit minulle cadzo toiset caxi olen minä nijllä woittanut.

22. Nin mös se edheskeui/ ioca oli ottanut caxi Leiwisket/ ia sanoi. Herra/ Caxi Leiwiske sine annoit minulle/ Catzo/ toiset caxi mine olen ninen cautta woittanut. (Niin myös se edeskäwi/ joka oli ottanut kaksi leiwiskät/ ja sanoi. Herra/ kaksi leiwiskää sinä annoit minulle/ Katso/ toiset kaksi minä olen niiden kautta woittanut.)

22. προσελθὼν δὲ καὶ ὁ τὰ δύο τάλαντα λαβὼν εἶπε· κύριε, δύο τάλαντά μοι παρέδωκας· ἴδε ἄλλα δύο τάλαντα ἐκέρδησα ἐπ’ αὐτοῖς.

22. προσελθων δε και ο τα δυο ταλαντα λαβων ειπεν κυριε δυο ταλαντα μοι παρεδωκας ιδε αλλα δυο ταλαντα εκερδησα επ αυτοις 22. proselthon de kai o ta dυo talanta laβon eipen kυrie dυo talanta moi paredokas ide alla dυo talanta ekerdesa ep aυtois

22 Now he who also received the two talants came near and said, Lord, You gave to me two talants. Behold, I gained another two talants over them.

22. He also that had received two talents came and said, Lord, thou deliveredst unto me two talents: behold, I have gained two other talents beside them.

22. Da gik og den frem, som havde annammet to talenter, og sagde: Herre! du overantvordede mig to Talenter; see, jeg har vundet to andre Talenter med dem.

22. Då gick ock den fram, som hade fått tu pund, och sade: Herre, du fick mig tu pund, si, annor tu hafver jag vunnit dermed.

22. Siis tulli ka temma jure se, kes kaks talenti olli sanud, ja ütles: Issand, sinna olled mulle kaks talenti kätte annud; wata, ma ollen nendega teist kaks talenti kassuks sanud.

22. Taip pat tas, kuris buvo gavęs du talentus, atėjęs pasakė: ‘Šeimininke, davei man du talentus, štai aš pelniau kitus du’.

22. Da trat auch herzu, der zwei Zentner erhalten hatte, und sprach: Herr, du hast mir zwei Zentner gegeben; siehe da, ich habe mit ihnen zwei andere gewonnen.

22. Et celui qui avait reçu deux talents, vint et dit: Seigneur, tu m'as remis deux talents; en voici deux autres que j'ai gagnés de plus.

22. Y llegando también el que había recibido dos talentos, dijo: Señor, dos talentos me entregaste; he aquí, otros dos talentos he ganado sobre ellos.

22 En die de twee talenten ontvangen had, kwam ook tot hem, en zeide: Heer, twee talenten hebt gij mij gegeven; zie, twee andere talenten heb ik boven dezelve gewonnen.

22. A przystąpiwszy i on, który był dwa talenty wziął, rzekł: Panie! oddałeś mi dwa talenty, otom drugie dwa talenty zyskał niemi.

22. Előjövén pedig az is, a ki a két tálentomot kapta vala, monda: Uram, két tálentomot adtál volt nékem; ímé más két tálentomot nyertem azokon.

22 Подошел также и получивший два таланта и сказал: господин! два таланта ты дал мне; вот, другие два таланта я приобрел на них.

22. Приступивши ж і той, що взяв два таланти, сказав: Пане, два таланти менї передав єси; ось других два таланти придбав я ними.

23 Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'

23 Hänen herransa sanoi hänelle: Hyvä on, hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olit uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.

23. Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.

23. Sanoi hänen Herrans hänelle: sinä hywä ja vscollinen palwelia wähän päällä sinä olit vscollinen minä panen sinun paljon päälle mene sinun Herras iloon.

23. Sanoi henen Herrans henelle/ Aha sine hyue ia wskolinen paluelia/ wähen päle sine olit wskolinen/ mine panen sinun palion päle/ sisellemene sinun Herras iloon. (Sanoi hänen Herransa hänelle/ Aha sinä hywä ja uskollinen palwelija/ wähän päälle sinä olit uskollinen/ minä panen sinun paljon päälle/ sisälle mene sinun Herrasi iloon.)

23. ἔφη αὐτῷ ὁ κύριος αὐτοῦ· εὖ, δοῦλε ἀγαθὲ καὶ πιστέ! ἐπὶ ὀλίγα ἦς πιστός, ἐπὶ πολλῶν σε καταστήσω· εἴσελθε εἰς τὴν χαρὰν τοῦ κυρίου σου.

23. εφη αυτω ο κυριος αυτου ευ δουλε αγαθε και πιστε επι ολιγα ης πιστος επι πολλων σε καταστησω εισελθε εις την χαραν του κυριου σου 23. efe aυto o kυrios aυtoυ eυ doυle agathe kai piste epi oliga es pistos epi pollon se katasteso eiselthe eis ten charan toυ kυrioυ soυ

23 His lord said to him, Well done, good and faithful bondservant. You were faithful over a few things, I will be designating you over many things; enter into the joy of your lord.

23. His lord said unto him, Well done, good and faithful servant; thou hast been faithful over a few things, I will make thee ruler over many things: enter thou into the joy of thy lord.

23. Hans Herre sagde til ham: vel, du gode og troe Tjener; du har været tro over Lidet, jeg vil sætte dig over Meget; gak ind til din Herres Glæde.

23. Då sade hans herre till honom: Ack! du gode och trogne tjenare, öfver en ringa ting hafver du varit trogen, jag skall sätta dig öfver mycket; gack in i dins herras glädje.

23. Temma Issand ütles temma wasto: Se on hea, sinna hea ja ustaw sullane; sinna olled ülle pisko ustaw olnud, minna tahhan sind ülle paljo panna; minne omma Issanda römo sisse.

23. Jo šeimininkas tarė: ‘Gerai, šaunusis ir ištikimasis tarne! Kadangi buvai ištikimas mažuose dalykuose, pavesiu tau didelius. Eikš į savo šeimininko džiaugsmą!’

23. Sein Herr sprach zu ihm: Ei du frommer und getreuer Knecht, du bist über wenigem getreu gewesen, ich will dich über viel setzen; gehe ein zu deines Herrn Freude!

23. Et son maître lui dit: Cela est bien, bon et fidèle serviteur; tu as été fidèle en peu de chose, je t'établirai sur beaucoup; entre dans la joie de ton seigneur.

23. Su señor le dijo: Bien está, buen siervo y fiel: sobre poco has sido fiel, sobre mucho te pondré: entra en el gozo de tu señor.

23 Zijn heer zeide tot hem: Wel, gij goede en getrouwe dienstknecht, over weinig zijt gij getrouw geweest; over veel zal ik u zetten; ga in, in de vreugde uws heeren.

23. Rzekł mu pan jego: To dobrze, sługo dobry i wierny! gdyżeś był wierny nad małem, nad wielem cię postanowię; wnijdź do radości pana twego.

23. Monda néki az ő ura: Jól [8†] vagyon jó és hű szolgám, kevesen voltál hű, sokra bízlak ezután; menj be a te uradnak örömébe.

23 Господин его сказал ему: хорошо, добрый и верный раб! в малом ты был верен, над многим тебя поставлю; войди в радость господина твоего.

23. Рече до него пан його: Гаразд, слуго добрий і вірний: у малому був єси вірен, над многим поставлю тебе. Увійди в радощі пана твого.

24 Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.

24 Myös yhden leiviskän saanut tuli ja sanoi: Herra, tunsin sinut, että olet kova mies: leikkaat sieltä mihin et ole kylvänyt ja kokoat sieltä, mihin et ole siementä viskannut.

24. Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.

24. Nijn myös se tuli joca yhden leiwiskän oli ottanut ja sanoi: Herra minä tiesin sinun angaraxi miehexi sinä nijtät cuhungas et kylwänyt ja sijtä sinä cocot cuhungas et hajottanut.

24. Nin mös se edheskeui ioca yhden Leiwisken oli ottanut/ ia sanoi/ Herra/ mine tiesin/ ettäs angara mies olet/ Sine nijtedh cuhungas edh kyluenyt/ ia sielde sine cokot/ cuhungas edh haijottanut/ (Niin myös se edeskäwi joka yhden leiwiskän oli ottanut/ ja sanoi/ Herra/ minä tiesin/ että ankara mies olet/ Sinä niität kuhunkas et kylwänyt/ ja sieltä sinä kokoat/ kuhunkas et hajottanut/)

24. προσελθὼν δὲ καὶ ὁ τὸ ἓν τάλαντον εἰληφὼς εἶπε· κύριε, ἔγνων σε ὅτι σκληρὸς εἶ ἄνθρωπος, θερίζων ὅπου οὐκ ἔσπειρας καὶ συνάγων ὅθεν οὐ διεσκόρπισας·

24. προσελθων δε και ο το εν ταλαντον ειληφως ειπεν κυριε εγνων σε οτι σκληρος ει ανθρωπος θεριζων οπου ουκ εσπειρας και συναγων οθεν ου διεσκορπισας 24. proselthon de kai o to en talanton eilefos eipen kυrie egnon se oti skleros ei anthropos therizon opoυ oυk espeiras kai sυnagon othen oυ dieskorpisas

24 Now he who also had received the one talant came near and said, Lord, I knew you, that you are a harsh man, reaping where you did not sow and gathering from where you did not scatter;

24. Then he which had received the one talent came and said, Lord, I knew thee that thou art an hard man, reaping where thou hast not sown, and gathering where thou hast not strawed:

24. Men den traadte frem, som havde annammet eet Talent, og sagde: Herre! jeg kjendte dig, at du er en haard mand, som høster, der du ikke saaede, og samler, der du ikke spredte;

24. Då kom ock den fram, som hade fått ett pund, och sade: Herre, jag visste, att du äst en sträng man; du uppskär der du intet sådde, och upphemtar der du intet strödde.

24. Siis tulli ka temma jure se, kes ühhe talenti olli sanud, ja ütles: Issand, ma tundsin sind, et sa üks kowwa innimenne olled, sinna leikad, kus sa ep olle külwanud, ja koggud kokko seält, kus sa ep olle wäljawiskanud:

24. Priėjęs tas, kuris buvo gavęs vieną talentą, sakė: ‘Šeimininke, aš žinojau, kad tu­žmogus kietas: pjauni, kur nesėjai, ir renki, kur nebarstei.

24. Da trat auch herzu, der einen Zentner empfangen hatte, und sprach: Herr, ich wußte, das du ein harter Mann bist: du schneidest, wo du nicht gesät hast, und sammelst, wo du nicht gestreut hast;

24. Mais celui qui n'avait reçu qu'un talent, vint et dit: Seigneur, je savais que tu es un homme dur, qui moissonnes où tu n'as pas semé, et qui recueilles où tu n'as pas répandu;

24. Y llegando también el que había recibido un talento, dijo: Señor, yo te conocía que eres hombre duro, que siegas donde no sembraste, y coges donde no derramaste:

24 Maar die het ene talent ontvangen had, kwam ook en zeide: Heer! ik kende u, dat gij een hard mens zijt, maaiende, waar gij niet gezaaid hebt, en vergaderende van daar, waar gij niet gestrooid hebt;

24. A przystąpiwszy i ten, który był wziął jeden talent, rzekł: Panie! wiedziałem, że jesteś człowiek srogi, który żniesz, gdzieś nie rozsiewał, i zbierasz, gdzieś nie rozsypywał;

24. Előjövén pedig az is, a ki az egy tálentomot kapta vala, monda: Uram, tudtam, hogy te kegyetlen ember vagy, a ki ott is aratsz, a hol nem vetettél, és ott is takarsz, a hol nem vetettél;

24 Подошел и получивший один талант и сказал: господин! я знал тебя, что ты человек жестокий, жнешь, где не сеял, и собираешь, где не рассыпал,

24. Приступивши ж і той, що взяв один талант, сказав: Пане, знав я тебе, що жорстокий єси чоловік, що жнеш, де не сїяв, і збираєш, де не розсипав;

25 Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'

25 Niin minä peloissani menin ja kätkin leiviskäsi maahan. Katso, tässä on omasi.

25. Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.

25. Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiwiskäs maahan. Cadzo täsä on sinun omas.

25. Ja mine pelieten poismenin ia ketkin sinun Leiwiskes mahan. (Ja minä peljäten pois menin ja kätkin sinun leiwiskäsi maahan.)

25. καὶ φοβηθεὶς ἀπελθὼν ἔκρυψα τὸ τάλαντόν σου ἐν τῇ γῇ· ἴδε ἔχεις τὸ σόν.

25. και φοβηθεις απελθων εκρυψα το ταλαντον σου εν τη γη ιδε εχεις το σον 25. kai foβetheis apelthon ekrυpsa to talanton soυ en te ge ide echeis to son

25 and I was afraid and went away and hid your talant in the soil. Behold, you have your own.

25. And I was afraid, and went and hid thy talent in the earth: lo, there thou hast that is thine.

25. frygtede hverfor gik jeg hen, og skjulte dit Talent i Jorden; se, der har du, hvad dit er.

25. Och jag fruktade mig, gick bort, och gömde ditt pund i jordene; si, här hafver du det dig tillhörer.

25. Ja minna kartsin, ja läksin ärra ja matsin sinno talenti mahha; wata, siin on sul so omma.

25. Pabijojęs nuėjau ir paslėpiau tavo talentą žemėje. Še, turėk, kas tavo’.

25. und fürchtete mich, ging hin und verbarg deinen Zentner in die Erde. Siehe, da hast du das Deine.

25. C'est pourquoi, te craignant, je suis allé et j'ai caché ton talent dans la terre; voici, tu as ce qui est à toi.

25. Por tanto tuve miedo, y fuí, y escondí tu talento en la tierra: he aquí, tienes lo que es tuyo.

25 En bevreesd zijnde, ben ik heengegaan, en heb uw talent verborgen in de aarde; zie, gij hebt het uwe.

25. Bojąc się tedy, szedłem i skryłem talent twój w ziemię; oto masz, co twego jest.

25. Azért félvén, elmentem és elástam a te tálentomodat a földbe; ímé megvan a mi a tied.

25 и, убоявшись, пошел и скрыл талант твой в земле; вот тебе твое.

25. і, злякавшись, пійшов та сховав твій талант у землї. Оце ж маєш твоє.

26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.

26 Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: Paha ja laiska palvelija! Tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt ja kokoavan sieltä, mihin en ole viskannut.

26. Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,

26. Mutta hänen Herrans wastais ja sanoi hänelle: Sinä paha ja laisca palwelia tiesitkös minun sijtä nijttäwän cuhunga en minä kylwä ja sieldä cocowan johonga en minä ole hajottanut.

26. Catzo/ tesse on sinun omas. Mutta henen Herrans wastasi/ ia sanoi henelle. Sine paha ia laiska paluelia/ tiesickös että mine nijtän cuhunga en kylue/ ia cokoon sielde cuhunga en ole haiottanut/ (Katso/ tässä on sinun omasi. Muttta hänen Herransa wastasi/ ja sanoi hänelle. Sinä paha ja laiska palwelija/ tiesitkös että minä niitän kuhunka en kylwä/ ja kokoon sieltä kuhunka en ole hajottanut/)

26. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ κύριος αὐτοῦ εἶπεν αὐτῷ· πονηρὲ δοῦλε καὶ ὀκνηρέ! ᾔδεις ὅτι θερίζω ὅπου οὐκ ἔσπειρα καὶ συνάγω ὅθεν οὐ διεσκόρπισα!

26. αποκριθεις δε ο κυριος αυτου ειπεν αυτω πονηρε δουλε και οκνηρε ηδεις οτι θεριζω οπου ουκ εσπειρα και συναγω οθεν ου διεσκορπισα 26. apokritheis de o kυrios aυtoυ eipen aυto ponere doυle kai oknere edeis oti therizo opoυ oυk espeira kai sυnago othen oυ dieskorpisa

26 But his lord answered and said to him, You evil and lazy bondservant, you knew that I reap where I did not sow and gather from where I did not scatter?

26. His lord answered and said unto him, Thou wicked and slothful servant, thou knewest that I reap where I sowed not, and gather where I have not strawed:

26. Men hans Herre svarede og sagde til ham: du onde og lade Tjener! du vidste, at jeg høster, der jeg ikke saaede, og samler, der jeg ikke spredte,

26. Då svarade hans herre, och sade till honom: Du onde och late tjenare; visste du, att jag uppskär der jag intet sådde, och upphemtar der jag intet strödde;

26. Agga temma Issand kostis ja ütles temma wasto: Sinna tigge ja laisk sullane, sa teädsid, et minna leikan, kus ma ep olle külwanud, ja koggun kokko seält, kus minna ep olle wäljawiskanud.

26. Jo šeimininkas jam atsakė: ‘Blogasis tarne, tinginy! Tu žinojai, kad aš pjaunu, kur nesėjau, ir renku, kur nebarsčiau.

26. Sein Herr aber antwortete und sprach zu ihm: Du Schalk und fauler Knecht! wußtest du, daß ich schneide, da ich nicht gesät habe, und sammle, da ich nicht gestreut habe?

26. Et son maître lui répondit: Méchant et paresseux serviteur, tu savais que je moissonne où je n'ai pas semé, et que je recueille où je n'ai pas répandu;

26. Y respondiendo su señor, le dijo: Mal siervo y negligente, sabías que siego donde no sembré, y que cojo donde no derramé.

26 Maar zijn heer, antwoordende, zeide tot hem: Gij boze en luie dienstknecht! gij wist, dat ik maai, waar ik niet gezaaid heb, en van daar vergader, waar ik niet gestrooid heb.

26. A odpowiadając pan jego, rzekł mu: Sługo zły i gnuśny! wiedziałeś, iż żnę, gdziem nie rozsiewał, i zbieram, gdziem nie rozsypywał;

26. Az ő ura pedig felelvén, monda néki: Gonosz és rest szolga, tudtad, hogy ott is aratok, a hol nem vetettem, és ott is takarok, a hol nem vetettem;

26 Господин же его сказал ему в ответ: лукавый раб и ленивый! ты знал, что я жну, где не сеял, и собираю, где не рассыпал;

26. Озвав ся ж пан його й рече до него: Лукавий слуго й лїнивий, знав єси, що жну, де не сїяв, і збираю, де не розсипав:

27 Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.

27 Sinun olisi siis pitänyt jättää rahani rahanvaihtajille, niin tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.

27. Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.

27. Nijn sinun sijs olis tullut anda minun rahan wahettajille ja cosca minä olisin tullut nijn minä olisin tosin omani jällens saanut corgolla.

27. Nin sinun sijs olis tullut/ wlgosanda minun rahan Cauppalaisten/ ia coska mine olisin tullut/ nin mine olisin tosin omani iellensesanut corghon cansa. (Niin sinun siis olis ollut/ ulos antaa minun rahan kauppalaisten/ ja koska minä olisin tullut/ niin minä olisin tosin omani jällens saanut koron kanssa.)

27. ἔδει οὖν σε βαλεῖν τὸ ἀργύριόν μου τοῖς τραπεζίταις, καὶ ἐλθὼν ἐγὼ ἐκομισάμην ἂν τὸ ἐμὸν σὺν τόκῳ.

27. εδει ουν σε βαλειν το αργυριον μου τοις τραπεζιταις και ελθων εγω εκομισαμην αν το εμον συν τοκω 27. edei oυn se βalein to argυrion moυ tois trapezitais kai elthon ego ekomisamen an to emon sυn toko

27 Therefore, it was essential (for) you to put my silver with the bankers, and (when) I came (back), I might get back my own together with interest.

27. Thou oughtest therefore to have put my money to the exchangers, and then at my coming I should have received mine own with usury.

27. derfor burde det dig, at have overantvordet Vexleterne mine Penge; og naar jeg kom, da havde jeg faaet Mit igjen med Rente.

27. Så skulle du hafva fått vexlarena mina penningar; och när jag hade kommit, hade jag ju fått mitt med vinning.

27. Siis olleksid sa piddand mo rahha andma rahha-wahhetajatte kätte, ja kui ma olleksin tulnud, olleksin ma kül mo omma kassoga jälle kätte sanud.

27. Taigi privalėjai duoti mano pinigus pinigų keitėjams, o sugrįžęs būčiau atsiėmęs, kas mano, su palūkanomis.

27. So solltest du mein Geld zu den Wechslern getan haben, und wenn ich gekommen wäre, hätte ich das Meine zu mir genommen mit Zinsen.

27. Il te fallait donc donner mon argent aux banquiers, et à mon retour j'aurais retiré ce qui est à moi avec l'intérêt.

27. Por tanto te convenía dar mi dinero a los banqueros, y viniendo yo, recibiera lo que es mío con usura.

27 Zo moest gij dan mijn geld den wisselaren gedaan hebben, en ik, komende, zou het mijne wedergenomen hebben met woeker.

27. Przetożeś miał pieniądze moje dać tym, co pieniędzmi handlują, a ja przyszedłszy, wziąłbym był, co jest mojego, z lichwą.

27. El kellett volna tehát helyezned az én pénzemet a pénzváltóknál; és én, megjövén, nyereséggel kaptam volna meg a magamét.

27 посему надлежало тебе отдать серебро мое торгующим, и я, придя, получил бы мое с прибылью;

27. так треба було оддати срібло моє міняльникам, і, прийшовши, взяв би я своє з лихвою.

28 Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.

28 Ottakaa sen vuoksi leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.

28. Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.

28. Ottacat sijs häneldä se leiwiskä ja andacat sille jolla on kymmenen leiwiskätä.

28. Ottacat sis henelde se Leiwiske/ ia andacat sille/ iolla on kymenen Leiwiske. (Ottakaat siis häneltä se leiwiskä/ ja antakaat sille/ jolla on kymmenen leiwiskää.)

28. ἄρατε οὖν ἀπ’ αὐτοῦ τὸ τάλαντον καὶ δότε τῷ ἔχοντι τὰ δέκα τάλαντα·

28. αρατε ουν απ αυτου το ταλαντον και δοτε τω εχοντι τα δεκα ταλαντα 28. arate oυn ap aυtoυ to talanton kai dote to echonti ta deka talanta

28 Therefore, take° away the talant from him and give° it to the one who has the ten talants.

28. Take therefore the talent from him, and give it unto him which hath ten talents.

28. Tager derfor det Talent fra ham og giver det til den, som har ti Talenter.

28. Derföre tager af honom pundet, och gifver honom, som tio pund hafver.

28. Sepärrast wotke temma käest ärra se talent, ja andke sellele, kel kümme talenti on.

28. Todėl atimkite iš jo talentą ir atiduokite tam, kuris turi dešimt talentų.

28. Darum nehmt von ihm den Zentner und gebt es dem, der zehn Zentner hat.

28. Otez-lui donc le talent et le donnez à celui qui a les dix talents.

28. Quitádle pues el talento, y dádlo al que tiene diez talentos.

28 Neemt dan van hem het talent weg, en geeft het dengene, die de tien talenten heeft.

28. Przetoż weźmijcie od niego ten talent, a dajcie temu, który ma dziesięć talentów.

28. Vegyétek el azért tőle a tálentomot, és adjátok annak, a kinek tíz tálentoma van.

28 итак, возьмите у него талант и дайте имеющему десять талантов,

28. Візьміть же від него талант, та дайте тому, що має десять талантів.

29 Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

29 Sillä jokaiselle jolla on, annetaan, ja hänellä on yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mikä hänellä on.

29. (Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois).

29. Sillä jocaidzella jolla on sille pitä annettaman ja hänellä pitä kyllä oleman. Mutta jolla ei ole sekin cuin hänellä on pitä häneldä otettaman pois.

29. Sille että iocahitzelle/ iolla on/ sille pite annettaman/ ia henelle pite kylle oleman. Mutta iolla ei ole/ sekin mös quin henelle on/ pite henelte poisotettaman. (Sillä että jokaisella/ jolla on/ sille pitää annettaman/ ja hänelle pitää kyllä oleman. Mutta jolla ei ole/ sekin myös kuin hänellä on/ pitää häneltä pois otettaman.)

29. τῷ γὰρ ἔχοντι παντὶ δοθήσεται καὶ περισσευθήσεται· ἀπὸ δὲ τοῦ μὴ ἔχοντος καὶ ὃ ἔχει ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ.

29. τω γαρ εχοντι παντι δοθησεται και περισσευθησεται απο δε του μη εχοντος και ο εχει αρθησεται απ αυτου 29. to gar echonti panti dothesetai kai perisseυthesetai apo de toυ me echontos kai o echei arthesetai ap aυtoυ

29 For* to everyone who has, will be given (more), and he will abound, but from the one who has not, even what he has will be taken away.

29. For unto every one that hath shall be given, and he shall have abundance: but from him that hath not shall be taken away even that which he hath.

29. Thi hver, som har, han skal gives, og han skal have til Overflod; men hvo som ikke har, ham skal endog fratages det, han har.

29. Ty hvarjom och enom, som hafver, skall varda gifvet, och han skall hafva nog; men den som icke hafver, det som han hafver, skall ock tagas ifrå honom.

29. (Sest iggaühhele, kel on, sellele peab antama, ja temmal peab kül rohkeste ollema, agga kel ep olle, selle käest peab ka ärrawoetama, mis temmal on.)

29. Nes kiekvienam, kas turi, bus duota, ir jis turės su perteklium, o iš neturinčio bus atimta ir tai, ką jis turi.

29. Denn wer da hat, dem wird gegeben werden, und er wird die Fülle haben; wer aber nicht hat, dem wird auch, was er hat, genommen werden.

29. Car à celui qui a, on donnera, et il aura encore davantage; mais à celui qui n'a pas, on ôtera même ce qu'il a.

29. Porque a cualquiera que tuviere le será dado, y tendrá más; pero al que no tuviere, aun lo que tiene le será quitado.

29 Want een iegelijk die heeft, dien zal gegeven worden, en hij zal overvloedig hebben; maar van dengene, die niet heeft, van dien zal genomen worden, ook dat hij heeft.

29. (Albowiem każdemu, który ma, będzie dano, i obfitować będzie; a od tego, który nie ma, i to, co ma, będzie od niego odjęto.)

29. Mert mindenkinek, a kinek van, adatik, és megszaporíttatik; [9†] a kinek pedig nincsen, attól az is elvétetik, a mije van.

29 ибо всякому имеющему дастся и приумножится, а у неимеющего отнимется и то, что имеет;

29. Кожному бо маючому всюди дасть ся, і надто мати ме; у немаючого ж, і що має, візьметь ся від него.

30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'

30 Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija äärimmäiseen pimeään. Siellä on itku ja hammasten kiristys.

30. Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

30. Ja heittäkät se kelwotoin palwelia ulconaiseen pimeyteen siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

30. Ja se epekeluotoin paluelia heitteket wlcoisen pimeyten/ sielle pite oleman idku ia hambain kiristos. (Ja se epäkelwotoin palwelija heittäkäät ulkoiseen pimeyteen/ siellä pitää oleman itku ja hampain kiristys.)

30. καὶ τὸν ἀχρεῖον δοῦλον ἐκβάλετε εἰς τὸ σκότος τὸ ἐξώτερον· ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων.

30. και τον αχρειον δουλον εκβαλλετε εις το σκοτος το εξωτερον εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων 30. kai ton achreion doυlon ekβallete eis to skotos to eksoteron ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton

30 And cast° out the useless bondservant into the outer darkness– the weeping and the gnashing of teeth will be there.

30. And cast ye the unprofitable servant into outer darkness: there shall be weeping and gnashing of teeth.

30. Og kaster den udygtige Tjener ud i det yderste Mørke; der skal være Graad og Tænders Gnidsel.

30. Och den onyttiga tjenaren kaster uti det yttersta mörkret; der skall vara gråt och tandagnisslan.

30. Ja sedda kolbmatta sullast heitke wälja keigesüggawama pimmedusse sisse; seäl peab ollema ulluminne ja hammaste kirristaminne.

30. Šitą niekam tikusį tarną išmeskite laukan į tamsybes. Ten bus verksmas ir dantų griežimas’ ‘‘.

30. Und den unnützen Knecht werft hinaus in die Finsternis; da wird sein Heulen und Zähneklappen.

30. Jetez donc le serviteur inutile dans les ténèbres de dehors; là seront les pleurs et les grincements de dents.

30. Y al siervo inútil echádle en las tinieblas de afuera: allí será el llorar, y el crujir de dientes.

30 En werpt den onnutten dienstknecht uit in de buitenste duisternis; daar zal wening zijn en knersing der tanden.

30. A niepożytecznego sługę wrzućcie do onych ciemności zewnętrznych, tam będzie płacz i zgrzytanie zębów.

30. És a haszontalan szolgát [10†] vessétek a külső sötétségre; ott lészen sírás és fogcsikorgatás.

30 а негодного раба выбросьте во тьму внешнюю: там будет плач и скрежет зубов. Сказав сие, возгласил: кто имеет уши слышать, да слышит!

30. І викиньте слугу нїкчемного у темряву надвірню: там буде плач і скреготаннє зубів.

31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.

31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki (pyhät) enkelit Hänen kanssaan, silloin Hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle,

31. Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella,

31. Cosca ihmisen Poica tule hänen cunniasans ja caicki pyhät Engelit hänen cansans. Silloin hän istu cunnians istuimella ja hänen eteens cootan caicki Canssat.

31. Coska nyt Inhimisen Poica tulepi henen cunniasans/ ia caiki pyhet Engelit henen cansans. Silloin hen istupi henen cunnian Stolins päle/ ia cootan henen eteens caiki Canssat. (Koska nyt Ihmisen Poika tuleepi hänen kunniassansa/ ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa. Silloin hän istuupi hänen kunnian tuolinsa päälle/ ja kootaan hänen eteensä kaikki kansat.)

31. Ὅταν δὲ ἔλθῃ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐν τῇ δόξῃ αὐτοῦ καὶ πάντες οἱ ἅγιοι ἄγγελοι μετ’ αὐτοῦ, τότε καθίσει ἐπὶ θρόνου δόξης αὐτοῦ·

31. οταν δε ελθη ο υιος του ανθρωπου εν τη δοξη αυτου και παντες οι αγιοι αγγελοι μετ αυτου τοτε καθισει επι θρονου δοξης αυτου 31. otan de elthe o υios toυ anthropoυ en te dokse aυtoυ kai pantes oi agioi aggeloi met aυtoυ tote kathisei epi thronoυ dokses aυtoυ

31 But whenever the Son of Man comes in his glory and all the holy messengers with him. Then he will be sitting upon (the) throne of his glory;

31. When the Son of man shall come in his glory, and all the holy angels with him, then shall he sit upon the throne of his glory:

31. Men naar Menneskenes Søn kommer i sin Herlighed, og alle hellige Engle med ham, da skal han sidde paa sin herligheds Trone.

31. Men när menniskones Son kommer i sitt majestät, och alle helige Änglar med honom, då skall han sitta på sins härlighets stol.

31. Agga kui innimesse Poeg tulleb omma au sees, ja keik pühhad inglid temmaga, siis istub temma omma aujärje peäl.

31. ‘‘Kai ateis Žmogaus Sūnus savo šlovėje ir kartu su Juo visi šventi angelai, tada Jis atsisės savo šlovės soste.

31. Wenn aber des Menschen Sohn kommen wird in seiner Herrlichkeit und alle heiligen Engel mit ihm, dann wird er sitzen auf dem Stuhl seiner Herrlichkeit,

31. Or, quand le Fils de l'homme viendra dans sa gloire avec tous les saints anges, alors il s'assiéra sur le trône de sa gloire.

31. Cuando el Hijo del hombre vendrá en su gloria, y todos los santos ángeles con él, entónces se sentará sobre el trono de su gloria.

31 En wanneer de Zoon des mensen komen zal in Zijn heerlijkheid, en al de heilige engelen met Hem, dan zal Hij zitten op den troon Zijner heerlijkheid.

31. A gdy przyjdzie Syn człowieczy w chwale swojej, i wszyscy święci Aniołowie z nim, tedy usiądzie na stolicy chwały swojej,

31. Mikor pedig eljő az embernek Fia az ő dicsőségében, és ő vele mind a szent angyalok, akkor beül majd az ő [11†] dicsőségének királyiszékébe.

31 Когда же приидет Сын Человеческий во славе Своей и все святые Ангелы с Ним, тогда сядет на престоле славы Своей,

31. Як же прийде Син чоловічий у славі своїй, і всї сьвяті ангели з ним, тодї сяде він на престолї слави своєї;

32 Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.

32 ja Hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Hän erottaa ihmiset* toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.

32. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Ja hän eroittaa toiset toisistansa, niinkuin paimen eroittaa lampaat vuohista,

32. Ja hän eroitta toiset toisistans nijncuin paimen eroitta lambat wuohista.

32. Ja hen eroittapi heidhet/ toiset toisistans/ ninquin Paimen eroitta Lambat Wohista/ (Ja hän eroittaapi heidät/ toiset toisistansa/ niinkuin paimen eroittaa lampaat wuohista/)

32. καὶ συναχθήσεται ἔμπροσθεν αὐτοῦ πάντα τὰ ἔθνη, καὶ ἀφοριεῖ αὐτοὺς ἀπ’ ἀλλήλων, ὥσπερ ὁ ποιμὴν ἀφορίζει τὰ πρόβατα ἀπὸ τῶν ἐρίφων,

32. και συναχθησεται εμπροσθεν αυτου παντα τα εθνη και αφοριει αυτους απ αλληλων ωσπερ ο ποιμην αφοριζει τα προβατα απο των εριφων 32. kai sυnachthesetai emprosthen aυtoυ panta ta ethne kai aforiei aυtoυs ap allelon osper o poimen aforizei ta proβata apo ton erifon

32 and all the nations will be gathered before him, and he will be separating* them one from another, like the shepherd separates* the sheep from the young-goats;

32. And before him shall be gathered all nations: and he shall separate them one from another, as a shepherd divideth his sheep from the goats:

32. Og alle Folkeslag skulle forsamles for ham, oghan skal skille dem fra hverandre, ligesom en Hyrde skiller Faarene fra Bukkene.

32. Och för honom skola församlas all folk; och han skall skilja dem, den ena ifrå den andra, såsom en herde skiljer fåren ifrå getterna.

32. Ja siis peab keik rahwast temma ette koggutama, ja temma lahhutab neid ühhest ärra, nenda kui karjane lambad ärralahhutab sikkudest,

32. Jo akivaizdoje bus surinkti visų tautų žmonės, ir Jis atskirs juos vienus nuo kitų, kaip piemuo atskiria avis nuo ožių.

32. und werden vor ihm alle Völker versammelt werden. Und er wird sie voneinander scheiden, gleich als ein Hirte die Schafe von den Böcken scheidet,

32. Et toutes les nations seront assemblées devant lui, et il séparera les uns d'avec les autres, comme un berger sépare les brebis d'avec les boucs.

32. Y serán juntadas delante de él todas las naciones, y los apartará los unos de los otros, como aparta el pastor las ovejas de los cabritos;

32 En voor Hem zullen al de volken vergaderd worden, en Hij zal ze van elkander scheiden, gelijk de herder de schapen van de bokken scheidt.

32. I będą zgromadzone przed niego wszystkie narody, i odłączy je, jedne od drugich, jako pasterz odłącza owce od kozłów.

32. És [12†] elébe gyűjtetnek mind a népek, és elválasztja őket egymástól, miként a pásztor elválasztja a juhokat a kecskéktől.

32 и соберутся пред Ним все народы; и отделит одних от других, как пастырь отделяет овец от козлов;

32. і зберуть ся перед него всї народи; й відлучить він їх одних од других, як пастух одлучує овець од козлів;

33 Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.

33 Lampaat Hän asettaa oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.

33. ja asettaa lampaat tosin oikialle puolellensa, mutta vuohet vasemmallensa.

33. Ja asetta lambat oikialle puolellens mutta wuohet wasemallens.

33. Ja nin hen asettapi Lambat Oikeallen polellens/ mutta ne wohet Wasemallens. (Ja niin hän asettaapi lampaat oikeallen puolellensa/ mutta ne wuohet wasemmallensa.)

33. καὶ στήσει τὰ μὲν πρόβατα ἐκ δεξιῶν αὐτοῦ τὰ δὲ ἐρίφια ἐξ εὐωνύμων.

33. και στησει τα μεν προβατα εκ δεξιων αυτου τα δε εριφια εξ ευωνυμων 33. kai stesei ta men proβata ek deksion aυtoυ ta de erifia eks eυonυmon

33 and he will indeed stand the sheep at his right, but the young-goats at the left.

33. And he shall set the sheep on his right hand, but the goats on the left.

33. Og han skal stille Faarene ved sin høire Side, men Bukkene ved den venstre.

33. Och fåren skall han ställa på sina högra sido, och getterna på den venstra.

33. Ja temma panneb lambad omma parrema käele, agga sikkud pahhama käele seisma.

33. Avis Jis pastatys dešinėje, o ožius­kairėje.

33. und wird die Schafe zu seiner Rechten stellen und die Böcke zu seiner Linken.

33. Et il mettra les brebis à sa droite, et les boucs à sa gauche.

33. Y pondrá las ovejas a su derecha, y los cabritos a la izquierda.

33 En Hij zal de schapen tot Zijn rechter hand zetten, maar de bokken tot Zijn linker hand.

33. A postawi owce zaiste po prawicy swojej, a kozły po lewicy.

33. És a juhokat jobb keze felől, a kecskéket pedig bal keze felől állítja.

33 и поставит овец по правую Свою сторону, а козлов - по левую.

33. і поставить овець по правицї в себе, а козлів по лївицї.

34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

34 Sitten Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: Tulkaa, Isäni siunatut, ottakaa haltuunne se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

34. Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.

34. Silloin sano Cuningas nijlle jotca hänen oikialla puolellans owat: Tulcat minun Isäni siunatut omistacat se waldacunda joca teille on walmistettu mailman algusta.

34. Silloin sanopi Kuningas nijlle/ iotca henen oikealla polelans ouat. Tulcat minun Iseni hyuestisiugnatud/ omistakat se waldakunda/ ioca teille on walmistettu mailman alghusta. (Silloin sanoopi kuningas niille/ jotka hänen oikealle puolellansa owat. Tulkaa minun Isäni hywästisiunatut/ omistakaat se waltakunta/ joka teille on walmistettu maailman alusta.)

34. τότε ἐρεῖ ὁ βασιλεὺς τοῖς ἐκ δεξιῶν αὐτοῦ· δεῦτε, οἱ εὐλογημένοι τοῦ πατρός μου, κληρονομήσατε τὴν ἡτοιμασμένην ὑμῖν βασιλείαν ἀπὸ καταβολῆς κόσμου·

34. τοτε ερει ο βασιλευς τοις εκ δεξιων αυτου δευτε οι ευλογημενοι του πατρος μου κληρονομησατε την ητοιμασμενην υμιν βασιλειαν απο καταβολης κοσμου 34. tote erei o βasileυs tois ek deksion aυtoυ deυte oi eυlogemenoi toυ patros moυ kleronomesate ten etoimasmenen υmin βasileian apo kataβoles kosmoυ

34 Then the King will be saying to those at his right, Come-here°, those who have been blessed from my Father, inherit° the kingdom which has been prepared for you° from the conception of the world:

34. Then shall the King say unto them on his right hand, Come, ye blessed of my Father, inherit the kingdom prepared for you from the foundation of the world:

34. Da skal Kongen sige til dem ved hans høire Side: kommer hid, min Faders Velsignede! arver det Rige, som Eder er beredt, fra Verdens Grundvold blev lagt.

34. Då skall Konungen säga till dem, som äro på hans högra sido: Kommer, I mins Faders välsignade, och besitter det riket, som eder är tillredt ifrå verldenes begynnelse.

34. Siis wottab öölda kunningas neile, kes temma parremal käel on : Tulge tenna, minno Issa önnistud, pärrige sedda kunningriki, mis teile on walmistud ma-ilma assutamissest.

34. Tuomet Karalius tars stovintiems dešinėje: ‘Ateikite, mano Tėvo palaimintieji, paveldėkite nuo pasaulio sukūrimo jums paruoštą karalystę!

34. Da wird dann der König sagen zu denen zu seiner Rechten: Kommt her, ihr Gesegneten meines Vaters ererbt das Reich, das euch bereitet ist von Anbeginn der Welt!

34. Alors le Roi dira à ceux qui seront à sa droite: Venez, vous qui êtes bénis de mon Père, possédez en héritage le royaume qui vous a été préparé dès la fondation du monde;

34. Entónces el Rey dirá a los que estarán a su derecha: Veníd, benditos de mi Padre, poseéd el reino aparejado para vosotros desde la fundación del mundo;

34 Alsdan zal de Koning zeggen tot degenen, die tot Zijn rechter hand zijn: Komt, gij gezegenden Mijns Vaders! beerft dat Koninkrijk, hetwelk u bereid is van de grondlegging der wereld.

34. Tedy rzecze król tym, którzy będą po prawicy jego: Pójdźcie, błogosławieni Ojca mego! odziedziczcie królestwo wam zgotowane od założenia świata.

34. Akkor ezt mondja a király a jobb keze felől állóknak: Jertek, én Atyámnak áldottai, örököljétek ez országot, a mely számotokra készíttetett a világ megalapítása óta.

34 Тогда скажет Царь тем, которые по правую сторону Его: приидите, благословенные Отца Моего, наследуйте Царство, уготованное вам от создания мира:

34. Тодї скаже царь тим, що по правицї в него: Прийдїть, благословенні Отця мого, осягнїть царство, приготовлене вам од основання сьвіту.

35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;

35 Sillä minun oli nälkä ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano ja te annoitte minulle juoda; olin muukalainen ja te otitte minut huoneeseenne;

35. Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneeseen otitte:

35. Sillä minä isoisin ja te ruokitte minun: minä janoisin ja te juotitte minun: minä olin outo ja te minun huonesen otitte.

35. Sille/ mine Isoisin/ ia te minun rokitte. Mine ianosin/ ia te minun iotitte. Mine olin Outo/ ia te minun honesenotitta. (Sillä/ minä isosin/ ja te minun ruokitte. Sairas/ ja te opitte minua. Minä olin wankina/ ja te minun huoneeseen otitte.)

35. ἐπείνασα γὰρ καὶ ἐδώκατέ μοι φαγεῖν, ἐδίψησα καὶ ἐποτίσατέ με, ξένος ἤμην καὶ συνηγάγετέ με,

35. επεινασα γαρ και εδωκατε μοι φαγειν εδιψησα και εποτισατε με ξενος ημην και συνηγαγετε με 35. epeinasa gar kai edokate moi fagein edipsesa kai epotisate me ksenos emen kai sυnegagete me

35 for* I was hungry and you° gave me (food) to eat; I was thirsty and you° made me a drink; I was a stranger and you° brought* me (in);

35. For I was an hungred, and ye gave me meat: I was thirsty, and ye gave me drink: I was a stranger, and ye took me in:

35. Thi jeg var hungrig, og I gave mig at æde; jeg var tørstig, og I gave mig at drikke; jeg var fremmed, og I toge mig til Eder;

35. Ty jag var hungrig, och I gåfven mig äta; jag var törstig, och I gåfven mig dricka; jag var husvill, och I herbergaden mig;

35. Sest mul on nälg olnud, ja teie ollete mulle süa annud: mul on janno olnud, ja teie ollete mind jootnud: minna ollen woöras olnud, ja teie ollete mind korristanud:

35. Nes Aš buvau išalkęs, ir jūs mane pavalgydinote, buvau ištroškęs, ir mane pagirdėte, buvau keleivis, ir mane priėmėte,

35. Denn ich bin hungrig gewesen, und ihr habt mich gespeist. Ich bin durstig gewesen, und ihr habt mich getränkt. Ich bin Gast gewesen, und ihr habt mich beherbergt.

35. Car j'ai eu faim, et vous m'avez donné à manger; j'ai eu soif, et vous m'avez donné à boire; j'étais étranger, et vous m'avez recueilli;

35. Porque tuve hambre, y me disteis de comer: tuve sed, y me disteis de beber: fuí extranjero, y me recogisteis:

35 Want Ik ben hongerig geweest, en gij hebt Mij te eten gegeven; Ik ben dorstig geweest, en gij hebt Mij te drinken gegeven; Ik was een vreemdeling, en gij hebt Mij geherbergd.

35. Albowiem łaknąłem, a daliście mi jeść; pragnąłem, a daliście mi pić; byłem gościem, a przyjęliście mię;

35. Mert éheztem, és ennem [13†] adtatok; szomjúhoztam, és innom adtatok; jövevény voltam, és befogadtatok engem;

35 ибо алкал Я, и вы дали Мне есть; жаждал, и вы напоили Меня; был странником, и вы приняли Меня;

35. Бо я голодував, а ви дали менї їсти; жаждував, і напоїли мене; був чуженицею, і прийняли мене;

36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'

36 olin alaston ja te vaatetitte minut; olin sairaana ja te kävitte minua katsomassa; olin vankilassa ja te tulitte luokseni.

36. Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni.

36. Minä olin alasti ja te waatetitte minun. Sairasna ja te opitte minua: minä olin fangina ja te tulitta minun tygöni.

36. Mine olin Alasti/ ia te wateitit minun. Sairas/ ia te opitte minua. Mine olin Fangina/ ia te tulitta minun tykeni. (Minä olin alasti/ ja te waatetit minun. Sairas/ ja te opitte minua. Minä olin wankina/ ja te tulitte minun tyköni.)

36. γυμνὸς καὶ περιεβάλετέ με, ἠσθένησα καὶ ἐπεσκέψασθέ με, ἐν φυλακῇ ἤμην καὶ ἤλθετε πρός με.

36. γυμνος και περιεβαλετε με ησθενησα και επεσκεψασθε με εν φυλακη ημην και ηλθετε προς με 36. gυmnos kai perieβalete me esthenesa kai epeskepsasthe me en fυlake emen kai elthete pros me

36 (I was) naked and you° dressed me; I was sick and you° visited me; I was in prison and you° came to me.

36. Naked, and ye clothed me: I was sick, and ye visited me: I was in prison, and ye came unto me.

36. jeg var nøgen, og I klædte mig; jeg var syg, og I besøgte mig; jeg var i Fængsel,, og I kom til mig.

36. Nakot, och I klädden mig; sjuk, och I sökten mig; jag var i häktelse, och I kommen till mig.

36. Minna ollen allasti olnud, ja teie ollete mind katnud: minna ollen haige olnud, ja teie ollete tulnud mind katsma: minna ollen wangis olnud, ja teie ollete mo jure tulnud.

36. buvau nuogas, ir mane aprengėte, buvau ligonis, ir mane aplankėte, buvau kalinys, ir atėjote pas mane’.

36. Ich bin nackt gewesen und ihr habt mich bekleidet. Ich bin krank gewesen, und ihr habt mich besucht. Ich bin gefangen gewesen, und ihr seid zu mir gekommen.

36. J'étais nu, et vous m'avez vêtu; j'étais malade, et vous m'avez visité; j'étais en prison, et vous êtes venus me voir.

36. Desnudo, y me cubristeis: enfermo, y me visitasteis: estuve en la cárcel, y vinisteis a mí.

36 Ik was naakt, en gij hebt Mij gekleed; Ik ben krank geweest, en gij hebt Mij bezocht; Ik was in de gevangenis, en gij zijt tot Mij gekomen.

36. Byłem nagim, a przyodzialiście mię; byłem chorym, a nawiedziliście mię; byłem w więzieniu, a przychodziliście do mnie.

36. Mezítelen voltam, és megruháztatok; beteg voltam, és meglátogattatok; fogoly voltam, és eljöttetek hozzám.

36 был наг, и вы одели Меня; был болен, и вы посетили Меня; в темнице был, и вы пришли ко Мне.

36. нагий, і з'одягли мене; недугував, і одвідали мене; був у темницї, і прийшли до мене.

37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?

37 Silloin vanhurskaat vastaavat Hänelle sanoen: Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?

37. Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?

37. Silloin wanhurscat händä wastawat ja sanowat: Herra cosca me näimme sinun isowan ja ruokimme sinun taicka janowan ja annoimme sinun juoda?

37. Silloin ne Wanhurskat hende wastauat/ ia sanouat. Herra/ coska me negime sinun Isouan/ ia rokim sinun/ Taicka ianouan/ ia annoime sinun ioma? (Silloin ne wanhurskaat häntä wastaawat/ ja sanowat. Herra/ koska me näimme sinun isoawan/ ja ruokimme sinun/ taikka janoawan/ ja annoimme sinun juoman?)

37. τότε ἀποκριθήσονται αὐτῷ οἱ δίκαιοι λέγοντες· κύριε, πότε σε εἴδομεν πεινῶντα καὶ ἐθρέψαμεν, ἢ διψῶντα καὶ ἐποτίσαμεν;

37. τοτε αποκριθησονται αυτω οι δικαιοι λεγοντες κυριε ποτε σε ειδομεν πεινωντα και εθρεψαμεν η διψωντα και εποτισαμεν 37. tote apokrithesontai aυto oi dikaioi legontes kυrie pote se eidomen peinonta kai ethrepsamen e dipsonta kai epotisamen

37 Then the righteous will answer him, saying, Lord, when did we see you hungry and nourish you? Or thirsty and gave you a drink?

37. Then shall the righteous answer him, saying, Lord, when saw we thee an hungred, and fed thee? or thirsty, and gave thee drink?

37. Da skulle de Retfærdige svare ham og sige: Herre! naar saae vi dig hungrig, og gave dig Mad? eller tørstig, og gave dig at drikke?

37. Då skola de rättfärdige svara honom, och säga: Herre, när sågom vi dig hungrigan, och spisadom dig; eller törstigan, och gåfvom dig dricka?

37. Siis wotwad need, kes öiged, temmale wastada: Issand, millal olleme meie näinud sul nälja ollewad, ja olleme sind söötnud, ehk sul janno ollewad, ja olleme sind jootnud?

37. Tada teisieji klaus: ‘Viešpatie, kada gi matėme Tave alkaną ir pavalgydinome, ištroškusį ir pagirdėme?

37. Dann werden ihm die Gerechten antworten und sagen: Wann haben wir dich hungrig gesehen und haben dich gespeist? oder durstig und haben dich getränkt?

37. Alors les justes lui répondront: Seigneur, quand est-ce que nous t'avons vu avoir faim, et que nous t'avons donné à manger; ou avoir soif, et que nous t'avons donné à boire?

37. Entónces los justos le responderán, diciendo: Señor, ¿cuándo te vimos hambriento, y te sustentámos? ¿o sediento, y te dimos de beber?

37 Dan zullen de rechtvaardigen Hem antwoorden, zeggende: Heere! wanneer hebben wij U hongerig gezien, en gespijzigd, of dorstig, en te drinken gegeven?

37. Tedy mu odpowiedzą sprawiedliwi, mówiąc: Panie! kiedyżeśmy cię widzieli łaknącym, a nakarmiliśmy cię? albo pragnącym, a napoiliśmy cię?

37. Akkor felelnek majd néki az igazak, mondván: Uram, mikor láttuk, hogy éheztél, és tápláltunk volna? vagy szomjúhoztál, és innod adtunk volna?

37 Тогда праведники скажут Ему в ответ: Господи! когда мы видели Тебя алчущим, и накормили? или жаждущим, и напоили?

37. Озвуть ся тодї до него праведні, кажучи: Господи, коли ми бачили тебе голодного, та й накормили? або жадного, та й напоїли?

38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?

38 Ja milloin näimme sinut muukalaisena ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?

38. Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneeseen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?

38. Cosca me näimme sinun outona ja huonesen otimme sinun? taicka alaistoinna ja waatetim sinua?

38. Coska me negime sinun Outona/ ia honesen otima sinun? Taicka Alastoina/ ia wateitim sinua? (Koska me näimme sinun outona/ ja huoneeseen otimme sinun? Taikka alastonna/ ja waatetimme sinua?)

38. πότε δέ σε εἴδομεν ξένον καὶ συνηγάγομεν, ἢ γυμνὸν καὶ περιεβάλομεν;

38. ποτε δε σε ειδομεν ξενον και συνηγαγομεν η γυμνον και περιεβαλομεν 38. pote de se eidomen ksenon kai sυnegagomen e gυmnon kai perieβalomen

38 But when did we see you (as) a stranger and bring* you in? Or naked and dressed you?

38. When saw we thee a stranger, and took thee in? or naked, and clothed thee?

38. Naar have vi seet dig fremmed, og taget dig til os? eller nøgen, og have klædt dig?

38. När sågom vi dig vara husvillan, och herbergadom dig; eller nakotan, och kläddom dig?

38. Millal olleme meie sind näinud woöra ollewad, ja olleme sind korristanud? ehk allasti, ja olleme sind katnud?

38. Kada gi matėme Tave keliaujantį ir priėmėme ar nuogą ir aprengėme?

38. Wann haben wir dich als einen Gast gesehen und beherbergt? oder nackt und dich bekleidet?

38. Et quand est-ce que nous t'avons vu étranger, et que nous t'avons recueilli; ou nu, et que nous t'avons vêtu?

38. ¿Cuando te vimos extranjero, y te recogimos? ¿o desnudo, y te cubrímos?

38 En wanneer hebben wij U een vreemdeling gezien, en geherbergd, of naakt en gekleed?

38. I kiedyśmy cię widzieli gościem, a przyjęliśmy cię? albo nagim, a przyodzialiśmy cię?

38. És mikor láttuk, hogy jövevény voltál, és befogadtunk volna? vagy mezítelen voltál, és felruháztunk volna?

38 когда мы видели Тебя странником, и приняли? или нагим, и одели?

38. Коли ж бачили тебе чуженицею, та й прийняли? або нагим, та й з'одягли?

39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'

39 Ja milloin näimme *sinut sairaana* tai vankilassa ja tulimme luoksesi?

39. Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?

39. Eli cosca me näimme sinun sairasna taicka fangina ja tulimme sinun tygös?

39. Eli coska me negime sinun Sairassa/ Taicka Fangina/ ia tulima sinun tyges? (Eli koska me näimme sinun sairaassa/ taikka wankina/ ja tulimme sinun tykösi?)

39. πότε δέ σε εἴδομεν ἀσθενῆ ἢ ἐν φυλακῇ καὶ ἤλθομεν πρός σε;

39. ποτε δε σε ειδομεν ασθενη η εν φυλακη και ηλθομεν προς σε 39. pote de se eidomen asthene e en fυlake kai elthomen pros se

39 But when did we see you sick or in prison and came to you?

39. Or when saw we thee sick, or in prison, and came unto thee?

39. Naar have vi seet dig syg eller i Fængsel, og ere komne til dig?

39. Eller när sågom vi dig sjukan, eller i häktelse, och kommom till dig?

39. Millal olleme meie sind näinud haige ollewad, ehk wangis, ja olleme so jure tulnud?

39. Kada gi matėme Tave sergantį ar kalinį ir aplankėme?’

39. Wann haben wir dich krank oder gefangen gesehen und sind zu dir gekommen?

39. Ou quand est-ce que nous t'avons vu malade ou en prison, et que nous sommes venus te voir?

39. ¿O cuándo te vimos enfermo, o en la cárcel, y vinimos a tí?

39 En wanneer hebben wij U krank gezien, of in de gevangenis, en zijn tot U gekomen?

39. Albo kiedyśmy cię widzieli chorym, albo w więzieniu, a przychodziliśmy do ciebie?

39. Mikor láttuk, hogy beteg vagy fogoly voltál, és hozzád mentünk volna?

39 когда мы видели Тебя больным, или в темнице, и пришли к Тебе?

39. Коли ж бачили тебе недужим, або в темницї, та й прийшли до тебе?

40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.

40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: Totisesti sanon teille: kaiken mitä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, olette tehneet minulle.

40. Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.

40. Nijn wasta Cuningas ja sano heille: totisest sanon minä teille: Sen cuin te oletta tehnet yhdelle näistä wähimmist minun weljistäni sen te teitte minun.

40. Nin wastapi Kuningas/ ia sanopi heille/ Totisesta sanon mine teille/ Sen quin te oletta tehneet yhdhen neiste wehimist minun Welghisteni/ sen te minun teitte. (Niin wastaapi kuningas/ ja sanoopi heille/ Totisesti sanon minä teille/ Sen kuin te olette tehneet yhden näistä wähimmistä minun weljistäni/ sen te minun teitte.)

40. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ βασιλεὺς ἐρεῖ αὐτοῖς· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐφ’ ὅσον ἐποιήσατε ἑνὶ τούτων τῶν ἀδελφῶν μου τῶν ἐλαχίστων, ἐμοὶ ἐποιήσατε.

40. και αποκριθεις ο βασιλευς ερει αυτοις αμην λεγω υμιν εφ οσον εποιησατε ενι τουτων των αδελφων μου των ελαχιστων εμοι εποιησατε 40. kai apokritheis o βasileυs erei aυtois amen lego υmin ef oson epoiesate eni toυton ton adelfon moυ ton elachiston emoi epoiesate

40 And (when) the King answers, he will say to them, Assuredly I am saying to you°, Inasmuch as you° did (it) to one of these, my brethren, (even) the least, you° did (it) to me.

40. And the King shall answer and say unto them, Verily I say unto you, Inasmuch as ye have done it unto one of the least of these my brethren, ye have done it unto me.

40. Og Kongen skal svare: sandelig siger jeg Eder: hvad I have gjort mod een af disse mine mindste Brødre, have I gjort mod mig.

40. Då skall Konungen svara, och säga till dem: Sannerliga säger jag eder: Det I hafven gjort enom af dessa minsta mina bröder, det hafven I gjort mig.

40. Siis wastab Kunningas, ja ütleb neile: Töest minna ütlen teile, mis teie ial ollete teinud ühhele nendesinnaste mo wähhematte wendade seast, sedda ollete teie mulle teinud.

40. Ir atsakys jiems Karalius: ‘Iš tiesų sakau jums, kiek kartų tai padarėte vienam iš šitų mažiausiųjų mano brolių, man padarėte’.

40. Und der König wird antworten und sagen zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: Was ihr getan habt einem unter diesen meinen geringsten Brüdern, das habt ihr mir getan.

40. Et le Roi, répondant, leur dira: Je vous le dis en vérité, en tant que vous avez fait ces choses à l'un de ces plus petits de mes frères, vous me les avez faites à moi-même.

40. Y respondiendo el Rey, les dirá: De cierto os digo, que en cuanto lo hicisteis a uno de estos mis hermanos pequeñitos, a mí lo hicisteis.

40 En de Koning zal antwoorden en tot hen zeggen: Voorwaar zeg Ik u: Voor zoveel gij dit een van deze Mijn minste broeders gedaan hebt, zo hebt gij dat Mij gedaan.

40. A odpowiadając król, rzecze im: Zaprawdę powiadam wam, cokolwiekieście uczynili jednemu z tych braci moich najmniejszych, mnieście uczynili.

40. És felelvén a király, azt mondja majd nékik: Bizony mondom néktek, a mennyiben megcselekedtétek egygyel az én legkisebb atyámfiai közül, én [14†] velem cselekedtétek meg.

40 И Царь скажет им в ответ: истинно говорю вам: так как вы сделали это одному из сих братьев Моих меньших, то сделали Мне.

40. І озвавшись цар, промовить до них: Істино глаголю вам: Скільки раз ви чинили се одному з сих братів моїх найменших, менї чинили.

41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.

41 Sitten Hän myös sanoo vasemmalla puolella oleville: Menkää pois luotani, kirotut, siihen iäiseen tuleen, joka on valmistettu paholaiselle ja hänen enkeleilleen.

41. Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä.

41. Silloin hän myös sano nijlle jotca hänen wasemallens owat: mengät pois minun tyköni te kirotut ijancaickiseen tuleen joca walmistettu on Perkelelle ja hänen Engeleillens.

41. Silloin hen mös sanopi nijlle/ iotca henen wasemellans ouat. Menget pois minusta te pahastikirotudh ijancaikisen tuleen/ ioca walmistettu on Percheleen/ ia henen Engelittens. (Silloin hän myös sanoopi niille/ jotka hänen wasemmallansa owat. Menkäät pois minusta te pahasti kirotut iankaikkiseen tuleen/ joka walmistettu on perkeleen/ ja hänen enkelittensä.)

41. Τότε ἐρεῖ καὶ τοῖς ἐξ εὐωνύμων· πορεύεσθε ἀπ’ ἐμοῦ οἱ κατηραμένοι εἰς τὸ πῦρ τὸ αἰώνιον τὸ ἡτοιμασμένον τῷ διαβόλῳ καὶ τοῖς ἀγγέλοις αὐτοῦ·

41. τοτε ερει και τοις εξ ευωνυμων πορευεσθε απ εμου οι κατηραμενοι εις το πυρ το αιωνιον το ητοιμασμενον τω διαβολω και τοις αγγελοις αυτου 41. tote erei kai tois eks eυonυmon poreυesthe ap emoυ oi kateramenoi eis to pυr to aionion to etoimasmenon to diaβolo kai tois aggelois aυtoυ

41 Then he will also say to them at the left, Travel° away from me, you° those who have been cursed into the everlasting fire which has been prepared for the devil and his messengers:

41. Then shall he say also unto them on the left hand, Depart from me, ye cursed, into everlasting fire, prepared for the devil and his angels:

41. Da skal han sige til dem ved den venstre Side: gaaer bort fra mig, I Forbandede! i den evige Ild, som er beredt Djævelen og hans Engle.

41. Då skall han ock säga till dem på venstra sidone: Går bort ifrå mig, I förbannade, uti evinnerlig eld, som djeflenom och hans änglom tillredd är.

41. Siis wottab temma ka öölda neile, kes pahhamal käel on: Minge ärra minnust, teie ärranetud, iggawesse tullesse, mis walmistud on kurratile ja temma inglidele;

41. Tada Jis prabils ir į stovinčius kairėje: ‘Eikite šalin nuo manęs, prakeiktieji, į amžinąją ugnį, kuri paruošta velniui ir jo angelams!

41. Dann wird er auch sagen zu denen zur Linken: Gehet hin von mir, ihr Verfluchten, in das ewige Feuer, das bereitet ist dem Teufel und seinen Engeln!

41. Ensuite il dira à ceux qui seront à sa gauche: Retirez-vous de moi, maudits, et allez au feu éternel, préparé au diable et à ses anges;

41. Entónces dirá también a los que estarán a la izquierda: Idos de mí, malditos, al fuego eterno, que está aparejado para el diablo y sus ángeles;

41 Dan zal Hij zeggen ook tot degenen, die ter linker hand zijn: Gaat weg van Mij, gij vervloekten, in het eeuwige vuur, hetwelk den duivel en zijn engelen bereid is.

41. Potem rzecze i tym, którzy będą po lewicy: Idźcie ode mnie, przeklęci! w ogieó wieczny, który zgotowany jest dyjabłu i Aniołom jego.

41. Akkor szól majd az ő bal keze felől állókhoz is: Távozzatok [15†] tőlem, ti átkozottak, az örök tűzre, a mely az ördögöknek és az ő angyalainak készíttetett.

41 Тогда скажет и тем, которые по левую сторону: идите от Меня, проклятые, в огонь вечный, уготованный диаволу и ангелам его:

41. Тодї скаже він і до тих, що по лївицї: Ідїть од мене, прокляті, ув огонь вічний, приготовлений дияволові та ангелам його:

42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;

42 Sillä minun oli nälkä ettekä te antaneet minulle syödä; minun oli jano ettekä antaneet minulle juoda;

42. Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:

42. Sillä minä isoisin ja et te minua ruockinet. Minä janoisin ja et te minua juottanet.

42. Sille mine Isoisin ia ette minua rokineet. Mine Janosin/ ia ette minua iottaneet. (Sillä minä isoisin ja ette minua ruokkineet. Minä janosin/ ja ette minua juottaneet.)

42. ἐπείνασα γὰρ καὶ οὐκ ἐδώκατέ μοι φαγεῖν, ἐδίψησα καὶ οὐκ ἐποτίσατέ με,

42. επεινασα γαρ και ουκ εδωκατε μοι φαγειν εδιψησα και ουκ εποτισατε με 42. epeinasa gar kai oυk edokate moi fagein edipsesa kai oυk epotisate me

42 for* I was hungry and you° did not give me (anything) to eat; I was thirsty and you° made me nothing to drink;

42. For I was an hungred, and ye gave me no meat: I was thirsty, and ye gave me no drink:

42. Thi jeg var hungrig, og I gave mig ikke at æde; jeg var tørstig, og I gave mig ikke at drikke;

42. Ty jag var hungrig, och I gåfven mig icke äta; jag var törstig, och I gåfven mig icke dricka.

42. Sest mul on nälg olnud, ja teie ep olle mulle süa annud: mul on janno olnud, ja teie ep olle mind jootnud:

42. Nes Aš buvau išalkęs, ir jūs manęs nepavalgydinote, buvau ištroškęs, ir manęs nepagirdėte,

42. Ich bin hungrig gewesen, und ihr habt mich nicht gespeist. Ich bin durstig gewesen, und ihr habt mich nicht getränkt.

42. Car j'ai eu faim, et vous ne m'avez pas donné à manger; j'ai eu soif, et vous ne m'avez pas donné à boire;

42. Porque tuve hambre, y no me disteis de comer: tuve sed, y no me disteis de beber:

42 Want Ik ben hongerig geweest, en gij hebt Mij niet te eten gegeven; Ik ben dorstig geweest, en gij hebt Mij niet te drinken gegeven;

42. Albowiem łaknąłem, a nie daliście mi jeść; pragnąłem, a nie daliście mi pić;

42. Mert éheztem, és nem adtatok ennem; szomjúhoztam, és nem adtatok innom;

42 ибо алкал Я, и вы не дали Мне есть; жаждал, и вы не напоили Меня;

42. бо я голодував, і не дали ви менї їсти; жаждував, і не напоїли мене;

43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'

43 olin muukalainen ettekä ottaneet minua huoneeseenne; olin alaston ettekä vaatettaneet minua, sairaana ja vankilassa ettekä käyneet minua katsomassa.

43. Minä olin outo, ja ette minua huoneeseen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.

43. Minä olin outo ja et te minua huonesen ottanet: alastoin ja et te minua waatettanet: minä olin sairas ja fangina ja et te minua oppinet.

43. Mine olin Outo/ ia ette minua Honesen ottaneet. Alastoin/ ia ette minua watettaneet. Mine olin Sairas/ ia Fangina/ ia ette minua Oppineet. (Minä olin outo/ ja ette minua huoneeseen ottaneet. Alastoin/ ja ette minua waatettaneet. Minä olin sairas/ ja wankina/ ja ette minua oppineet.)

43. ξένος ἤμην καὶ οὐ συνηγάγετέ με, γυμνὸς καὶ οὐ περιεβάλετέ με, ἀσθενὴς καὶ ἐν φυλακῇ καὶ οὐκ ἐπεσκέψασθέ με.

43. ξενος ημην και ου συνηγαγετε με γυμνος και ου περιεβαλετε με ασθενης και εν φυλακη και ουκ επεσκεψασθε με 43. ksenos emen kai oυ sυnegagete me gυmnos kai oυ perieβalete me asthenes kai en fυlake kai oυk epeskepsasthe me

43 I was a stranger and you° did not bring* me in; naked and you° did not dress me; sick and in prison and you° did not visit me.

43. I was a stranger, and ye took me not in: naked, and ye clothed me not: sick, and in prison, and ye visited me not.

43. jeg var fremmed, og I toge mig ikke til Eder; jeg var nøgen, og I klædte mig ikke; jeg var syg, og i Fængsel, og I besøgte mig ikke.

43. Jag var husvill, och I herbergaden mig icke; nakot, och I klädden mig icke; jag var sjuk och i häktelse, och I sökten mig icke.

43. Minna ollen woöras olnud, ja teie ep olle mind mitte korristanud: minna ollen allasti olnud, ja teie ep olle mind katnud: minna ollen haige ja wang olnud, ja teie polle tulnud mind katsma.

43. buvau keleivis, ir manęs nepriėmėte, nuogas, ir manęs neaprengėte, ligonis ir kalinys, ir manęs neaplankėte’.

43. Ich bin ein Gast gewesen, und ihr habt mich nicht beherbergt. Ich bin nackt gewesen, und ihr habt mich nicht bekleidet. Ich bin krank und gefangen gewesen, und ihr habt mich nicht besucht.

43. J'étais étranger, et vous ne m'avez pas recueilli; j'étais nu, et vous ne m'avez pas vêtu; j'étais malade et en prison, et vous ne m'avez pas visité.

43. Fuí extranjero, y no me recogisteis: desnudo, y no me cubristeis: enfermo, y en la cárcel estuve, y no me visitasteis.

43 Ik was een vreemdeling; en gij hebt Mij niet geherbergd; naakt, en gij hebt Mij niet gekleed; krank, en in de gevangenis, en gij hebt Mij niet bezocht.

43. Byłem gościem, a nie przyjęliście mię; nagim, a nie przyodzialiście mię; chorym i w więzieniu, a nie nawiedziliście mię.

43. Jövevény voltam, és nem fogadtatok be engem; mezítelen voltam, és nem ruháztatok meg engem; beteg és fogoly voltam, és nem látogattatok meg engem.

43 был странником, и не приняли Меня; был наг, и не одели Меня; болен и в темнице, и не посетили Меня.

43. був чуженицею, і не прийняли мене; нагим, і не з'одягли мене; недужим і в темницї, і не одвідали мене.

44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'

44 Silloin hekin vastaavat sanoen: Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai muukalaisena tai alastonna tai sairaana tai vankilassa, emmekä palvelleet sinua?

44. Silloin nekin häntä vastaavat, sanoen: Herra, koska me näimme sinun isoovan, taikka janoovan, taikka outona, eli alastoinna, eli sairaana, taikka vankina, ja emme sinua palvelleet?

44. Silloin myös nekin händä wastawat sanoden: Herra cosca me näimme sinun isowan taicka janowan taicka outona eli alastoinna eli sairasna taicka fangina ja en me sinua palwellet?

44. Silloin mös nekin hende wastauat/ sanoden/ Herra/ coska me neim sinun Isouan/ taicka ianouan/ taicka outona/ eli Alastoina/ eli Sairana/ taicka Fangina/ ia em me sinua palueluet? (Silloin myös nekin häntä wastaawat/ sanoen/ Herra/ koska me näim sinun isoawan/ taikka janoawan/ taikka outona/ eli alastonna/ eli sairaana/ taikka wankina/ ja emme sinua palwelleet?)

44. τότε ἀποκριθήσονται αὐτῷ καὶ αὐτοὶ λέγοντες· κύριε, πότε σε εἴδομεν πεινῶντα ἢ διψῶντα ἢ ξένον ἢ γυμνὸν ἢ ἀσθενῆ ἢ ἐν φυλακῇ καὶ οὐ διηκονήσαμέν σοι;

44. τοτε αποκριθησονται αυτω και αυτοι λεγοντες κυριε ποτε σε ειδομεν πεινωντα η διψωντα η ξενον η γυμνον η ασθενη η εν φυλακη και ου διηκονησαμεν σοι 44. tote apokrithesontai aυto kai aυtoi legontes kυrie pote se eidomen peinonta e dipsonta e ksenon e gυmnon e asthene e en fυlake kai oυ diekonesamen soi

44 Then they will also answer, saying, Lord, when did we see you hungry or thirsty, or (as) a stranger or naked, or sick or in prison, and did not serve you?

44. Then shall they also answer him, saying, Lord, when saw we thee an hungred, or athirst, or a stranger, or naked, or sick, or in prison, and did not minister unto thee?

44. Da skulle de ogsaa svare ham og sige: Herre! naar have vi seet dig hungrig eller tørstig eller fremmed eller nøgen eller syg eller i Fængsel, og have ikke tjent dig?

44. Då skola ock de svara honom, och säga: Herre, när såge vi dig hungrigan, eller törstigan, eller husvillan, eller nakotan, eller sjukan, eller i häktelse, och hafvom icke tjent dig?

44. Siis wotwad ka needsammad temmale öölda: Issand millal olleme meie näinud nälja ehk janno sul ollewad, ehk woöra, ehk allasti, ehk haige, ehk sind wangis ollewad, ja ep olle sind mitte teninud?

44. Tada jie atsakys: ‘Viešpatie, kada gi matėme Tave alkaną ar ištroškusį, ar keleivį, ar nuogą, ar ligonį, ar kalinį ir Tau nepatarnavome?’

44. Da werden sie ihm antworten und sagen: HERR, wann haben wir dich gesehen hungrig oder durstig oder als einen Gast oder nackt oder krank oder gefangen und haben dir nicht gedient?

44. Ils répondront aussi: Seigneur, quand est-ce que nous t'avons vu avoir faim, ou soif, ou être étranger, ou nu, ou malade, ou en prison, et que nous ne t'avons point assisté?

44. Entónces también ellos le responderán, diciendo: Señor, ¿cuándo te vimos hambriento, o sediento, o extranjero, o desnudo, o enfermo, o en la cárcel, y no te servímos?

44 Dan zullen ook dezen Hem antwoorden, zeggende: Heere, wanneer hebben wij U hongerig gezien, of dorstig, of een vreemdeling, of naakt, of krank, of in de gevangenis, en hebben U niet gediend?

44. Tedy mu odpowiedzą i oni, mówiąc: Panie! kiedyśmy cię widzieli łaknącym, albo pragnącym, albo gościem, albo nagim, albo chorym, albo w więzieniu, a nie służyliśmy tobie?

44. Akkor ezek is felelnek majd néki, mondván: Uram, mikor láttuk, hogy éheztél, vagy szomjúhoztál, vagy hogy jövevény, vagy mezítelen, vagy beteg, vagy fogoly voltál, és nem szolgáltunk volna néked?

44 Тогда и они скажут Ему в ответ: Господи! когда мы видели Тебя алчущим, или жаждущим, или странником, или нагим, или больным, или в темнице, и не послужили Тебе?

44. Тодї озвуть ся до него й сї, кажучи: Господи, коли ми бачили тебе голодного, або жадного, або чуженицею, або нагого, або недужого, або в темницї, та й не послужили тобі?

45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.

45 Silloin Hän vastaa heille sanoen: Totisesti sanon teille: kaiken mitä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, olette jättäneet tekemättä myös minulle.

45. Silloin hän vastaa heitä, sanoen: totisesti sanon minä teille, mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle.

45. Nijn hän wasta heitä sanoden: Totisest sanon minä teille mitä et te tehnet yhdelle näistä wähimmist sitä et te tehnet minulle.

45. Nin hen wastapi heite sanoden. Totisesta sanon mine teille/ mite te ette tehnet yhden neiste wehimist/ site ette te tehneet minun. (Niin hän wastaapi heitä sanoen. Totisesti sanon minä teille/ mitä te ette tehneet yhden näistä wähimmistä/ sitä ette te tehneet minun.)

45. τότε ἀποκριθήσεται αὐτοῖς λέγων· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐφ’ ὅσον οὐκ ἐποιήσατε ἑνὶ τούτων τῶν ἐλαχίστων, οὐδὲ ἐμοὶ ἐποιήσατε.

45. τοτε αποκριθησεται αυτοις λεγων αμην λεγω υμιν εφ οσον ουκ εποιησατε ενι τουτων των ελαχιστων ουδε εμοι εποιησατε 45. tote apokrithesetai aυtois legon amen lego υmin ef oson oυk epoiesate eni toυton ton elachiston oυde emoi epoiesate

45 Then he will answer them, saying, Assuredly I am saying to you°, Inasmuch as you° did (it) not to one of these, the least, neither did you° (do it) to me.

45. Then shall he answer them, saying, Verily I say unto you, Inasmuch as ye did it not to one of the least of these, ye did it not to me.

45. Da skal han svare dem og sige; sandelig siger jeg Eder: hvad I ikke have gjort mod een af disse Mindste, have I heller ikke gjort mod mig.

45. Då skall han svara dem och säga: Sannerliga säger jag eder: Hvad I icke hafven gjort enom af dessa minsta, det hafven I ock icke gjort mig.

45. Siis wottab tem̃a neile wastada ja öölda: Töest minna ütlen teile: mis teie ep olle ial teinud ühhele nendesinnaste wähhematte seast, sedda ep olle teie mullegi teinud.

45. Tada Jis atsakys jiems: ‘Iš tiesų sakau jums: kiek kartų taip nepadarėte vienam šitų mažiausiųjų, man nepadarėte’.

45. Dann wird er ihnen antworten und sagen: Wahrlich ich sage euch: Was ihr nicht getan habt einem unter diesen Geringsten, das habt ihr mir auch nicht getan.

45. Et il leur répondra: Je vous dis en vérité, qu'en tant que vous n'avez pas fait ces choses à l'un de ces plus petits, vous ne me les avez pas faites à moi-même.

45. Entónces les responderá, diciendo: De cierto os digo, que en cuanto no lo hicisteis a uno de estos pequeñitos, ni a mí lo hicisteis.

45 Dan zal Hij hun antwoorden en zeggen: Voorwaar zeg Ik u: Voor zoveel gij dit een van deze minsten niet gedaan hebt, zo hebt gij het Mij ook niet gedaan.

45. Tedy im odpowie, mówiąc: Zaprawdę powiadam wam, czegościekolwiek nie uczynili jednemu z tych najmniejszych, i mnieście nie uczynili.

45. Akkor felel majd nékik, mondván: Bizony mondom néktek, a mennyiben nem cselekedtétek meg egygyel eme legkisebbek közül, én velem sem cselekedtétek meg.

45 Тогда скажет им в ответ: истинно говорю вам: так как вы не сделали этого одному из сих меньших, то не сделали Мне.

45. Озветь ся тодї до них і промовить, глаголючи: Істино глаголю вам: Скільки раз не чинили ви сього одному з сих найменших, і менї не чинили.

46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

46 Ja nämä menevät pois iäiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iäiseen elämään."

46. Ja niiden pitää menemän ijankaikkiseen vaivaan, mutta vanhurskaat ijankaikkiseen elämään.

46. Ja nijden pitä silloin menemän ijancaickiseen waiwaan: mutta wanhurscat ijancaickiseen elämään.

46. Ja neinen pite silloin menemen ijancaikisen Pijnaan. Mutta ne Wanhurskat ijancaikiseen elämen. (Ja näiden pitää silloin menemään iankaikkiseen piinaan. Mutta ne wanhurskaat iankaikkiseen elämään.)

46. καὶ ἀπελεύσονται οὗτοι εἰς κόλασιν αἰώνιον, οἱ δὲ δίκαιοι εἰς ζωὴν αἰώνιον.

46. και απελευσονται ουτοι εις κολασιν αιωνιον οι δε δικαιοι εις ζωην αιωνιον 46. kai apeleυsontai oυtoi eis kolasin aionion oi de dikaioi eis zoen aionion

46 And these will be going away into everlasting punishment, but the righteous into everlasting life.

46. And these shall go away into everlasting punishment: but the righteous into life eternal.

46. Og de skulle gaae hen, disse til den evige Pine, men de Retfærdige til det evige Liv.

46. Och desse skola då gå uti eviga pino; men de rättfärdige i evinnerligit lif.

46. Ja needsiñatsed lähhäwad iggawesse wallusse, agga need kes öiged iggawesse ellusse.)

46. Ir šitie eis į amžinąjį kentėjimą, o teisieji į amžinąjį gyvenimą’‘.

46. Und sie werden in die ewige Pein gehen, aber die Gerechten in das ewige Leben.

46. Et ils iront aux peines éternelles; mais les justes iront à la vie éternelle.

46. E irán estos al suplicio eterno, y los justos a la vida eterna.

46 En dezen zullen gaan in de eeuwige pijn; maar de rechtvaardigen in het eeuwige leven.

46. I pójdą ci na męki wieczne; ale sprawiedliwi do żywota wiecznego.

46. És [16†] ezek elmennek majd az örök gyötrelemre; az igazak pedig az örök életre.

46 И пойдут сии в муку вечную, а праведники в жизнь вечную.

46. І пійдуть сї на вічні муки, а праведні на життє вічне.