22 luku

Jeesus puhuu vertauksen kuninkaan pojan häistä 1 – 14, vastaa fariseusten kysymykseen veronmaksusta 15 – 22, saddukeusten kysymykseen ylösnousemuksesta 23 – 33 sekä lainoppineen kysymykseen lain suurimmasta käskystä 34 – 40 ja kysyy fariseuksilta, kenen poika Kristus on 41 – 46.

1 Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:

1 Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksin ja sanoi:

1. Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:

1. Ja Jesus puhui taas heille wertauxilla ja sanoi:

1. JA Iesus wastade' taas puhui heille wertauxilla/ ia sanoi. (Ja Jesus wastaten taas puhui heille wertauksilla/ ja sanoi.)

1. Καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς πάλιν εἶπεν αὐτοῖς ἐν παραβολαῖς λέγων·

1. και αποκριθεις ο ιησους παλιν ειπεν αυτοις εν παραβολαις λεγων 1. kai apokritheis o iesoυs palin eipen aυtois en paraβolais legon

1 {Mat 22:1-14; no parallel.} And Jesus answered and spoke again to them in parables, saying:

1. And Jesus answered and spake unto them again by parables, and said,

1. Og Jesus svarede og talede atter ved Lignelser til dem og sagde:

1. Och svarade Jesus, och talade dem åter till genom liknelser, sägandes:

1. Ja Jesus wastas ja räkis neile ta tähhendamisse sannade läbbi, ja ütles:

1. Jėzus vėl kalbėjo palyginimais:

1. Und Jesus antwortete und redete abermals durch Gleichnisse zu ihnen und sprach:

1. Jésus, prenant la parole, continua à leur parler en paraboles et dit:

1. Y RESPONDIENDO Jesús, les volvió a hablar en parábolas, diciendo:

1 En Jezus, antwoordende, sprak tot hen wederom door gelijkenissen, zeggende:

1. A odpowiadając Jezus, zasię im rzekł w podobieóstwach, mówiąc:

1. És megszólalván Jézus, ismét példázatokban beszél vala nékik, mondván:

1 Иисус, продолжая говорить им притчами, сказал:

1. І, озвавшись Ісус, знов промовив до них приповістями, глаголючи:

2 Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.

2 ”Taivasten valtakunta on kuninkaan kaltainen, joka laittoi häät pojalleen.

2. Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,

2. TAiwan waldacunda on Cuningan wertainen joca teki häitä Pojallens.

2. Taiuan waldakunda on yhden Kuningan wertainen/ ioca teki häitä Poighallens. (Taiwaan waltakunta on yhden kuninkaan wertainen/ joka teki häitä pojallensa.)

2. Ὡμοιώθη ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ βασιλεῖ, ὅστις ἐποίησε γάμους τῷ υἱῷ αὐτοῦ.

2. ωμοιωθη η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω βασιλει οστις εποιησεν γαμους τω υιω αυτου 2. omoiothe e βasileia ton oυranon anthropo βasilei ostis epoiesen gamoυs to υio aυtoυ

2 The kingdom of the heavens is similar to a man: a king who made* a marriage-feast for his son,

2. The kingdom of heaven is like unto a certain king, which made a marriage for his son,

2. Himmeriges Rige lignes ved en Konge, som gjorde sin Søns Bryllup.

2. Himmelriket är likt enom Konung, som gjorde bröllop åt sin son;

2. Taewariik on ühhe innimesse sarnane kes kunningas, kes omma poiale pulmat teggi.

2. ‘‘Su dangaus karalyste yra panašiai kaip su karaliumi, kuris kėlė savo sūnui vestuves.

2. Das Himmelreich ist gleich einem Könige, der seinem Sohn Hochzeit machte.

2. Le royaume des cieux est semblable à un roi qui fit les noces de son fils.

2. El reino de los cielos es semejante a un hombre rey, que hizo bodas a su hijo.

2 Het Koninkrijk der hemelen is gelijk een zeker koning, die zijn zoon een bruiloft bereid had;

2. Podobne jest królestwo niebieskie człowiekowi królowi, który sprawił wesele synowi swemu;

2. Hasonlatos a mennyeknek országa a királyhoz, a ki az ő fiának menyegzőt [1†] szerze.

2 Царство Небесное подобно человеку царю, который сделалбрачный пир для сына своего

2. Уподобилось царство небесне чоловіку цареві, що нарядив весїллє синові своєму;

3 Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.

3 Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.

3. Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.

3. Ja lähetti palwelians cudzuman cudzutuita häihin ja ei he tahtonet tulla.

3. Ja wlgoslehetti henen paluelians/ cutzuman nijte cutzutuit häihin/ ia eiuet tactonet tulla. (Ja ulos lähetti hänen palwelijansa/ kutsumaan niitä kutsutuita häihin/ ja eiwät tahtoneet tulla.)

3. καὶ ἀπέστειλε τοὺς δούλους αὐτοῦ καλέσαι τοὺς κεκλημένους εἰς τοὺς γάμους, καὶ οὐκ ἤθελον ἐλθεῖν.

3. και απεστειλεν τους δουλους αυτου καλεσαι τους κεκλημενους εις τους γαμους και ουκ ηθελον ελθειν 3. kai apesteilen toυs doυloυs aυtoυ kalesai toυs keklemenoυs eis toυs gamoυs kai oυk ethelon elthein

3 and sent forth his bondservants to call to those who have been invited to the marriage-feast, and they were not willing to come.

3. And sent forth his servants to call them that were bidden to the wedding: and they would not come.

3. Og han udsendte sine Tjenere, at kalde de Budne til Bryllup; men de vilde ikke komme.

3. Och sände ut sina tjenare, att de skulle kalla dem, som budne voro till bröllopet; och de ville icke komma.

3. Ja temma läkkitas ommad sullased wälja need kutsutud pulma kutsma, ja nemmad ei tahtnud mitte tulla.

3. Jis išsiuntė tarnus šaukti pakviestųjų į vestuvių pokylį, bet tie nenorėjo ateiti.

3. Und sandte seine Knechte aus, daß sie die Gäste zur Hochzeit riefen; und sie wollten nicht kommen.

3. Et il envoya ses serviteurs pour appeler ceux qui avaient été invités aux noces; mais ils ne voulurent point venir.

3. Y envió sus siervos para que llamasen a los convidados a las bodas; mas no quisieron venir.

3 En zond zijn dienstknechten uit, om de genoden ter bruiloft te roepen; en zij wilden niet komen.

3. I posłał sługi swe, aby wezwali zaproszonych na wesele; ale nie chcieli przyjść.

3. És elküldé szolgáit, hogy meghívják azokat, a kik a menyegzőre hivatalosak valának; de nem akarnak vala eljőni.

3 и послал рабов своих звать званых на брачный пир; и не хотели придти.

3. і післав слуги свої кликати запрошених на весїллє; і не схотїли прийти.

4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.

4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: Sanokaa kutsutuille: Katso, olen valmistanut ateriani. Härkäni ja syöttilääni on teurastettu ja kaikki on valmiina. Tulkaa häihin.

4. Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!

4. Taas hän lähetti toiset palweliat sanoden: sanocat cudzutuille cadzo minä walmistin minun atrian minun härkäni ja syöttiläni owat tapetut ja caicki owat walmistetut tulcat häihin.

4. Taas hen wlgoslehetti toiset palueliat sanoden/ Sanocat cutzutuille/ Catzo/ mine walmistin minun atrian/ minun härckeni ia söttiläni ouat tapetut/ ia caiki ouat walmistetut/ Tulcat häihin. (Taas hän ulos lähetti toiset palwelijat sanoen/ Sanokaat kutsutuille/ Katso/ minä walmistin minun aterian/ minun härkäni ja syöttilääni owat tapetut/ ja kaikki owat walmistetut/ Tulkaat häihin.)

4. πάλιν ἀπέστειλεν ἄλλους δούλους λέγων· εἴπατε τοῖς κεκλημένοις· ἰδοὺ τὸ ἄριστόν μου ἡτοίμασα, οἱ ταῦροί μου καὶ τὰ σιτιστὰ τεθυμένα, καὶ πάντα ἕτοιμα· δεῦτε εἰς τοὺς γάμους.

4. παλιν απεστειλεν αλλους δουλους λεγων ειπατε τοις κεκλημενοις ιδου το αριστον μου ητοιμασα οι ταυροι μου και τα σιτιστα τεθυμενα και παντα ετοιμα δευτε εις τους γαμους 4. palin apesteilen alloυs doυloυs legon eipate tois keklemenois idoυ to ariston moυ etoimasa oi taυroi moυ kai ta sitista tethυmena kai panta etoima deυte eis toυs gamoυs

4 Again he sent forth other bondservants, saying, Say° to those who have been invited, Behold, I prepared my meal; my oxen and my fattened calves have been sacrificed, and all things are prepared. Come-here° to the marriage-feast.

4. Again, he sent forth other servants, saying, Tell them which are bidden, Behold, I have prepared my dinner: my oxen and my fatlings are killed, and all things are ready: come unto the marriage.

4. Han udsendte atter andre Tjenere og sagde: siger de Budne; see, jeg har beredt mit Maaltid, mine Øxen og det fede Kvæg er slagtet, og Alting er rede; kommer til Bryllup.

4. Åter sände han ut andra tjenare, sägandes: Säger dem som budne äro: Si, jag hafver tillredt min måltid; mine oxar och min gödeboskap äro slagtad, och all ting äro redo; kommer till bröllop.

4. Ta läkkitas temma teisi sullasid wälja, ja ütles: Üttelge neile, kes on kutsutud: Wata omma söömaia ollen ma walmistanud, mo härjad ja nuumweiksed on tappetud, ja keik on walmis, tulge pulma!

4. Tada jis vėl siuntė kitus tarnus, liepdamas: ‘Sakykite pakviestiesiems: Štai surengiau pokylį, mano jaučiai ir nupenėti veršiai papjauti, ir viskas paruošta. Ateikite į vestuves!’

4. Abermals sandte er andere Knechte aus und sprach: Sagt den Gästen: Siehe, meine Mahlzeit habe ich bereitet, meine Ochsen und mein Mastvieh ist geschlachtet und alles ist bereit; kommt zur Hochzeit!

4. Il envoya encore d'autres serviteurs avec cet ordre: Dites à ceux qui ont été invités: J'ai préparé mon dîner; mes taureaux et mes bêtes grasses sont tués, et tout est prêt; venez aux noces.

4. Volvió a enviar otros siervos, diciendo: Decíd a los convidados: He aquí, mi comida he aparejado, mis toros y animales engordados son muertos, y todo está aparejado: veníd a las bodas.

4 Wederom zond hij andere dienstknechten uit, zeggende: Zegt den genoden: Ziet, ik heb mijn middagmaal bereid; mijn ossen, en de gemeste beesten zijn geslacht, en alle dingen zijn gereed; komt tot de bruiloft.

4. Znowu posłał insze sługi, mówiąc: Powiedzcie zaproszonym: Otom obiad mój nagotował, woły moje i co było karmnego, pobito, i wszystko gotowe, pójdźcież na wesele.

4. Ismét külde más szolgákat, mondván: Mondjátok meg a hivatalosoknak: Ímé, ebédemet elkészítettem, tulkaim és hízlalt állataim levágva vannak, és kész minden; jertek el a menyegzőre.

4 Опять послал других рабов, сказав: скажите званым: вот, я приготовил обед мой, тельцы мои и чтооткормлено, заколото, и все готово; приходите на брачный пир.

4. Знов післав инші слуги, говорячи: Скажіть запрошеним: Ось я обід мій наготовив; воли мої й годоване побито, і все налагоджене; ідїть на весїллє.

5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;

5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, kuka pellolleen, kuka kaupalleen.

5. Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.

5. Mutta he cadzoit ylön. Ja menit pois yxi pellollens toinen caupallens.

5. Mutta he sen ylencatzoit. Ja poismenit/ Yxi henen maankartanoos/ toinen caupallens. (Mutta he sen ylenkatsoit. Ja pois menit/ Yksi hänen maan kartanoonsa/ toinen kaupallensa.)

5. οἱ δὲ ἀμελήσαντες ἀπῆλθον, ὃς μὲν εἰς τὸν ἴδιον ἀγρόν, ὃς δὲ εἰς τὴν ἐμπορίαν αὐτοῦ·

5. οι δε αμελησαντες απηλθον ο μεν εις τον ιδιον αγρον ο δε εις την εμποριαν αυτου 5. oi de amelesantes apelthon o men eis ton idion agron o de eis ten emporian aυtoυ

5 But having neglected it, they went away, one to his own field, another to his merchandise;

5. But they made light of it, and went their ways, one to his farm, another to his merchandise:

5. Men de foragtede det og gik hen, den Ene paa sin Ager, den Anden til sit Kjøbmandskab;

5. Men de försummade det; och gingo bort, den ene till sin afvelsgård, den andre till sin köpenskap.

5. Agga nemmad ei holind sest, ja läksid ärra, teine omma pöllule, teine agga om̃a kauba jure.

5. Tačiau kviečiamieji jo nepaisė ir nuėjo kas sau: vienas į ūkį, kitas prekiauti,

5. Aber sie verachteten das und gingen hin, einer auf seinen Acker, der andere zu seiner Hantierung;

5. Mais eux, n'en tenant compte, s'en allèrent, l'un à sa métairie, et l'autre à son trafic.

5. Mas ellos no hicieron caso, y se fueron, uno a su labranza, y otro a sus negocios;

5 Maar zij, zulks niet achtende, zijn heengegaan, deze tot zijn akker, gene tot zijn koopmanschap.

5. Ale oni zaniedbawszy odeszli, jeden do roli swojej, a drugi do kupiectwa swego;

5. De azok nem törődvén vele, elmenének, az egyik a maga szántóföldjére, a másik a maga kereskedésébe;

5 Но они, пренебрегши то, пошли, кто на поле свое, а кто на торговлю свою;

5. Вони ж, занехавши, пійшли собі, один на хутір, другий до свого торгу;

6 ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.

6 Toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.

6. Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.

6. Mutta muut otit kijnni hänen palwelians ja pilckaisit heitä ja tapoit.

6. Mutta ne mwudh kijniotit henen paluelians/ ia pilckasit heite/ ia tapoit. (Mutta ne muut kiinniotit hänen palwelijansa/ ja pilkkasit heitä/ ja tapoit.)

6. οἱ δὲ λοιποὶ κρατήσαντες τοὺς δούλους αὐτοῦ ὕβρισαν καὶ ἀπέκτειναν.

6. οι δε λοιποι κρατησαντες τους δουλους αυτου υβρισαν και απεκτειναν 6. oi de loipoi kratesantes toυs doυloυs aυtoυ υβrisan kai apekteinan

6 and the rest took-hold of his bondservants, and abused them and killed them.

6. And the remnant took his servants, and entreated them spitefully, and slew them.

6. Andre grebe hans Tjenere, forhaanede og ihjelsloge dem.

6. Och somlige togo fatt på hans tjenare, hädde och dråpo dem.

6. Agga teised wotsid temma sullased kinni, teotasid ja tapsid neid ärra.

6. o kiti tarnus nutvėrę išniekino ir užmušė.

6. etliche griffen seine Knechte, höhnten sie und töteten sie.

6. Et les autres prirent ses serviteurs, et les maltraitèrent, et les tuèrent.

6. Y otros, tomando sus siervos, afrentáronlos, y matáronlos.

6 En de anderen grepen zijn dienstknechten, deden hun smaadheid aan, en doodden hen.

6. A drudzy pojmawszy sługi jego, zelżyli i pobili je.

6. A többiek pedig megfogván az ő szolgáit, bántalmazák és megölék őket.

6 прочие же, схватив рабов его, оскорбили и убили их .

6. а останнї, взявши слуг його, знущались із них, та й повбивали.

7 Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.

7 (Kuultuaan tämän) kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.

7. Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.

7. Cosca Cuningas sen cuuli wihastui hän ja lähetti sotawäkens ja hucutti ne murhamiehet ja heidän Caupungins poltti.

7. Coska nyt Kuningas sen cwli/ nin hen wihastui/ ia lehetti sotawekens/ ia hucutti ne murhamiehet ia heiden caupungins polti. (Koska nyt kuningas sen kuuli/ niin hän wihastui/ ja lähetti sotawäkensä/ ja hukutti ne murhamiehet ja heidän kaupunkinsa poltti.)

7. ἀκούσας δὲ ὁ βασιλεὺς ἐκεῖνος ὠργίσθη, καὶ πέμψας τὰ στρατεύματα αὐτοῦ ἀπώλεσε τοὺς φονεῖς ἐκείνους καὶ τὴν πόλιν αὐτῶν ἐνέπρησε.

7. ακουσας δε ο βασιλευς ωργισθη και πεμψας τα στρατευματα αυτου απωλεσεν τους φονεις εκεινους και την πολιν αυτων ενεπρησεν 7. akoυsas de o βasileυs orgisthe kai pempsas ta strateυmata aυtoυ apolesen toυs foneis ekeinoυs kai ten polin aυton enepresen

7 And that king, having heard (it), was angry, and (after) having sent his armies, he destroyed those murderers and scorched their city.

7. But when the king heard thereof, he was wroth: and he sent forth his armies, and destroyed those murderers, and burned up their city.

7. Men der Kongen det hørte, blev han vred og skikkede sine Hære ud, og ødelagde disse Manddrabere og satte Ild paa deres Stad.

7. När Konungen det hörde, vardt han vred, och sände ut sina härar, och förgjorde de dråpare, och brände upp deras stad.

7. Agga kui kunningas sedda kulis, sai temma wihhaseks, ja läkkitas omma söawäed wälja, ja hukkas needsammad tapjad ärra, ja sütas nende liñna pöllema.

7. Tai išgirdęs, karalius užsirūstino ir, išsiuntęs kariuomenes, sunaikino tuos žmogžudžius ir padegė jų miestą.

7. Da das der König hörte, ward er zornig und schickte seine Heere aus und brachte diese Mörder um und zündete ihre Stadt an.

7. Le roi, l'ayant appris, se mit en colère; et ayant envoyé ses troupes, il fit périr ces meurtriers et brûla leur ville.

7. Y el rey, oyendo esto, se enojó; y enviando sus ejércitos, destruyó a aquellos homicidas, y puso a fuego su ciudad.

7 Als nu de koning dat hoorde, werd hij toornig, en zijn krijgsheiren zendende, heeft die doodslagers vernield, en hun stad in brand gestoken.

7. Co gdy król usłyszał, rozgniewał się, a posławszy wojska swoje, wytracił one morderce, i miasto ich zapalił.

7. Meghallván pedig ezt a király, megharaguvék, és elküldvén hadait, azokat a gyilkosokat elveszté, és azoknak városait fölégeté.

7 Услышав о сем, царь разгневался, и, послав войска свои, истребил убийц оных и сжег город их.

7. Цар же, почувши, прогнївив ся, й піславши військо своє, вигубив тих розбишак, і запалив город їх.

8 Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.

8 Sitten hän sanoi palvelijoilleen: Häät ovat tosin valmiit, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.

8. Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.

8. Silloin hän sanoi palwelioillens: Häät tosin owat walmistetut mutta cudzutut ei ollet mahdolliset.

8. Silloin hen sanoi paluelioillens/ Häädh tosin ouat walmistetut/ mutta ne iotca cutzutut olit/ eiuet olleet keluolliset. (Silloin hän sanoi palwelijoillensa/ Häät tosin owat walmistetut/ mutta ne jotka kutsutut olit/ eiwät olleet kelwolliset.)

8. τότε λέγει τοῖς δούλοις αὐτοῦ· ὁ μὲν γάμος ἕτοιμός ἐστιν, οἱ δὲ κεκλημένοι οὐκ ἦσαν ἄξιοι·

8. τοτε λεγει τοις δουλοις αυτου ο μεν γαμος ετοιμος εστιν οι δε κεκλημενοι ουκ ησαν αξιοι 8. tote legei tois doυlois aυtoυ o men gamos etoimos estin oi de keklemenoi oυk esan aksioi

8 Then he says to his bondservants, The wedding is indeed prepared, but those who have been invited were not worthy.

8. Then saith he to his servants, The wedding is ready, but they which were bidden were not worthy.

8. Da sagde han til sine Tjenere: Brylluppet er vel beredt, men de Budne vare det ikke værd;

8. Då sade han till sina tjenare: Bröllopet är tillredt; men de, som voro budne, voro icke värdige.

8. Siis ütles temma omma sullaste wasto: Pulmad on kül walmis, agga need, kes kutsutud, ep olnud mitte sedda wäärt.

8. Tuomet jis tarė savo tarnams: ‘Vestuvės surengtos, bet pakviestieji nebuvo verti.

8. Da sprach er zu seinen Knechten: Die Hochzeit ist zwar bereit, aber die Gäste waren's nicht wert.

8. Alors il dit à ses serviteurs: Les noces sont bien prêtes, mais ceux qui étaient invités n'en étaient pas dignes.

8. Entónces dice a sus siervos: Las bodas a la verdad están aparejadas; mas los que eran llamados, no eran dignos.

8 Toen zeide hij tot zijn dienstknechten: De bruiloft is wel bereid, doch de genoden waren het niet waardig.

8. Tedy rzekł sługom swoim: Weseleć wprawdzie jest gotowe; lecz zaproszeni nie byli godni.

8. Akkor monda az ő szolgáinak: A menyegző ugyan készen van, de a hivatalosok nem valának méltók.

8 Тогда говорит он рабам своим: брачный пир готов, а званые не были достойны;

8. Рече тодї до слуг своїх: Весїллє налагоджене, запрошені ж не були достойні.

9 Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'

9 Menkää siis teitten risteyksiin ja kutsukaa häihin ketkä vain tapaatte.

9. Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.

9. Mengät sijs teiden haaroin ja caicki jotca te löydätte cudzucat häihin.

9. Menget sis tieden haaroin/ ia caiki iotca te leudhette/ cutzucat häihin. (Menkäät siis teiden haaroihin/ ja kaikki jotka te löydätte/ kutsukaat häihin.)

9. πορεύεσθε οὖν ἐπὶ τὰς διεξόδους τῶν ὁδῶν, καὶ ὅσους ἐὰν εὕρητε καλέσατε εἰς τοὺς γάμους.

9. πορευεσθε ουν επι τας διεξοδους των οδων και οσους αν ευρητε καλεσατε εις τους γαμους 9. poreυesthe oυn epi tas dieksodoυs ton odon kai osoυs an eυrete kalesate eis toυs gamoυs

9 Therefore, travel° on the thoroughfares of the roads, and as many as you° may find, invite° to the marriage-feast.

9. Go ye therefore into the highways, and as many as ye shall find, bid to the marriage.

9. gaaer derfor ud paa Veiskjellene, og byder til Bryllup saa mange, som I finde.

9. Derföre går ut på vägarna, och alle de I finnen, kaller till bröllopet.

9. Sepärrast minge teelahkmide peäle, ja kutsuge pulma ni mitto, kui teie ial leiate.

9. Todėl eikite į kryžkeles ir, ką tik rasite, kvieskite į vestuves’.

9. Darum gehet hin auf die Straßen und ladet zur Hochzeit, wen ihr findet.

9. Allez donc dans les carrefours des chemins, et invitez aux noces tous ceux que vous trouverez.

9. Id pues a las salidas de los caminos, y llamád a las bodas a cuantos hallareis.

9 Daarom gaat op de uitgangen der wegen, en zovelen als gij er zult vinden, roept ze tot de bruiloft.

9. Przetoż idźcie na rozstania dróg, kogokolwiek znajdziecie, wezwijcie na wesele.

9. Menjetek azért a keresztútakra, és a kiket csak találtok, [2†] hívjátok be a menyegzőbe.

9 итак пойдите на распутия и всех, кого найдете, зовите на брачный пир.

9. Ійдїть же на росхідні шляхи, й кого знайдете, запрошуйте на весїллє.

10 Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.

10 Niin nämä palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, jotka vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone täyttyi pöytävieraista.

10. Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.

10. Ja hänen palwelians menit teille ja cocoisit caicki cuin he löysit pahat ja hywät ja häähuone täytettin wierahista.

10. Ja henen paluelians tieden päle wlgosmenit/ cocosit caiki quin he leusit/ Pahat ia Hyuet/ ia Häähone teutettin werahista. (Ja hänen palwelijansa teiden päälle ulosmenit/ kokosit kaikki kuin he löysit/ Pahat ja hywät/ ja häähuone täytettiin wierahista.)

10. καὶ ἐξελθόντες οἱ δοῦλοι ἐκεῖνοι εἰς τὰς ὁδοὺς συνήγαγον πάντας ὅσους εὗρον, πονηρούς τε καὶ ἀγαθούς· καὶ ἐπλήσθη ὁ γάμος ἀνακειμένων.

10. και εξελθοντες οι δουλοι εκεινοι εις τας οδους συνηγαγον παντας οσους ευρον πονηρους τε και αγαθους και επλησθη ο γαμος ανακειμενων 10. kai ekselthontes oi doυloi ekeinoi eis tas odoυs sυnegagon pantas osoυs eυron poneroυs te kai agathoυs kai eplesthe o gamos anakeimenon

10 And those bondservants, having gone out into the roads, gathered together all things, as many (people) as they found, both evil and good and the wedding was filled (with people) reclining (at the table).

10. So those servants went out into the highways, and gathered together all as many as they found, both bad and good: and the wedding was furnished with guests.

10. Og de Tjenere gik ud paa Veien og samlede alle dem, de fandt baade Onde og Gode; og Bryllupshuset blev fuldt af Gjester.

10. Och tjenarena gingo ut på vägarna, och församlade alla, så många de funno, både onda och goda; och borden vordo all fullsatt.

10. Ja needsammad sullased läksid wälja tede peäle, ja koggusid keik kokko, ni mitto kui nemmad leidsid, kurje ja häid, ja pulma-kodda sai täis neid, kes laudas istsid.

10. Tarnai išėjo į kelius ir surinko visus, ką tik sutiko, blogus ir gerus. Ir vestuvės buvo pilnos svečių.

10. Und die Knechte gingen aus auf die Straßen und brachten zusammen, wen sie fanden, Böse und Gute; und die Tische wurden alle voll.

10. Et ses serviteurs, étant allés dans les chemins, rassemblèrent tous ceux qu'ils trouvèrent, tant mauvais que bons, en sorte que la salle des noces fut remplie de gens qui étaient à table.

10. Y saliendo los siervos por los caminos, juntaron todos los que hallaron, juntamente malos y buenos; y las bodas fueron llenas de convidados.

10 En dezelve dienstknechten, uitgaande op de wegen, vergaderden allen, die zij vonden, beiden kwaden en goeden; en de bruiloft werd vervuld met aanzittende gasten.

10. Tedy wyszedłszy oni słudzy na drogi, zgromadzili wszystkie, którekolwiek znaleźli, złe i dobre, i napełnione jest wesele gośćmi.

10. És kimenvén azok a szolgák az útakra, begyűjték mind a kiket csak találtak vala, jókat és gonoszokat egyaránt. És megtelék a menyegző vendégekkel.

10 И рабы те, выйдя на дороги, собрали всех, кого только нашли, и злых и добрых; и брачныйпир наполнился возлежащими.

10. І вийшовши слуги ті на шляхи, зібрали всїх, кого знайшли, й лихих і добрих; і було весїллє повне гостей.

11 Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.

11 Mutta tullessaan sisään katsomaan pöytävieraita, kuningas näki siellä miehen, joka ei ollut pukeutunut häävaatteisiin.

11. Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.

11. Nijn Cuningas meni cadzoman wieraitans. Cosca hän näki siellä yhden ihmisen joca ei ollut waatetettu hääwaatteilla.

11. Nin Kuningas siselkeui catzoman werahitans/ Coska hen näki sielle yhden Inhimisen ei watetun hääwattella. (Niin kuningas sisälle käwi katsomaan wierahintansa/ Koska hän näki siellä yhden ihmisen ei waatetun hääwaatteella.)

11. εἰσελθὼν δὲ ὁ βασιλεὺς θεάσασθαι τοὺς ἀνακειμένους εἶδεν ἐκεῖ ἄνθρωπον οὐκ ἐνδεδυμένον ἔνδυμα γάμου·

11. εισελθων δε ο βασιλευς θεασασθαι τους ανακειμενους ειδεν εκει ανθρωπον ουκ ενδεδυμενον ενδυμα γαμου 11. eiselthon de o βasileυs theasasthai toυs anakeimenoυs eiden ekei anthropon oυk endedυmenon endυma gamoυ

11 But (after) the king entered to look at those reclining (at the table), he saw a man there who did not clothe himself in wedding attire;

11. And when the king came in to see the guests, he saw there a man which had not on a wedding garment:

11. Da gik Kongen ind at besee Gjesterne, og han saae der et Menneske, som ikke var iført Bryllups-Klædningen.

11. Då gick Konungen in, att han skulle bese gästerna, och såg der en man, som var icke klädd i bröllopskläder;

11. Siis läks kunningas sisse neid waatma, kes laudas istsid, ja näggi seäl ühhe innimesse, kennel pulma-riet ep olnud selgas.

11. Karalius atėjo pasižiūrėti svečių ir pamatė žmogų, neapsirengusį vestuviniu drabužiu.

11. Da ging der König hinein, die Gäste zu besehen, und sah allda einen Menschen, der hatte kein hochzeitlich Kleid an;

11. Et le roi, étant entré pour voir ceux qui étaient à table, aperçut un homme qui n'était pas vêtu d'un vêtement de noces.

11. Y entró el rey para ver los convidados, y vió allí un hombre no vestido de vestido de boda.

11 En als de koning ingegaan was, om de aanzittende gasten te overzien, zag hij aldaar een mens, niet gekleed zijnde met een bruiloftskleed;

11. A wszedłszy król, aby oglądał goście, obaczył tam człowieka nie odzianego szatą weselną;

11. Bemenvén pedig a király, hogy megtekintse a vendégeket, láta ott egy embert, a kinek nem vala menyegzői ruhája.

11 Царь, войдя посмотреть возлежащих, увидел там человека, одетого не в брачную одежду,

11. Цар же, ввійшовши подивитись на гостї, побачив там чоловіка, не одягненого у весїльню одежу;

12 Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.

12 Niin hän sanoi tälle: Ystävä, kuinka olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita? Mutta tämä jäi sanattomaksi.

12. Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.

12. Ja hän sanoi hänelle: ystäwän cuingas tänne tulit ja ei sinulla ole hääwaatteita? Nijn hän waickeni.

12. Ja hen sanoi henelle/ Ysteuen/ quingas tehen siseltulit/ ia ei sinulla ole * Hääwatet? Nin hen waickeni. (Ja hän sanoi hänelle/ Ystäwän/ kuinkas tähän sisälle tulit/ ja ei sinulla ole hääwaatteet? Niin hän waikeni.)

12. καὶ λέγει αὐτῷ· ἑταῖρε, πῶς εἰσῆλθες ὧδε μὴ ἔχων ἔνδυμα γάμου; ὁ δὲ ἐφιμώθη.

12. και λεγει αυτω εταιρε πως εισηλθες ωδε μη εχων ενδυμα γαμου ο δε εφιμωθη 12. kai legei aυto etaire pos eiselthes ode me echon endυma gamoυ o de efimothe

12 and he says to him, Comrade, how did you enter here not having (on your) wedding attire? Now he was dumbfounded.

12. And he saith unto him, Friend, how camest thou in hither not having a wedding garment? And he was speechless.

12. Og han sagde til ham: Ven! hvorledes er du kommen hid ind, og har ikke Bryllups-Klædningen paa? Men han taug.

12. Och sade till honom: Min vän, huru kom du härin, och hafver icke bröllopskläder? Och han tigde.

12. Ja ta ütles temma wasto: Söbber, kuida sinna seie olled sisse tulnud, ja sinnul ep olle pulma-riet? agga temma ei sanud sannagi suust.

12. Jis tarė jam: ‘Bičiuli, kaip čia įėjai, neturėdamas vestuvių drabužio?’ Tasai tylėjo.

12. und er sprach zu ihm: Freund, wie bist du hereingekommen und hast doch kein hochzeitlich Kleid an? Er aber verstummte.

12. Et il lui dit: Mon ami, comment es-tu entré ici sans avoir un habit de noces? Et il eut la bouche fermée.

12. Y le díjo: Amigo, ¿cómo entraste acá no teniendo vestido de boda? Y a él se le cerró la boca.

12 En zeide tot hem: Vriend! hoe zijt gij hier ingekomen, geen bruiloftskleed aan hebbende? En hij verstomde.

12. I rzekł mu: Przyjacielu! jakoś tu wszedł, nie mając szaty weselnej? A on zamilknął.

12. És monda néki: Barátom, mi módon jöttél ide, holott nincsen menyegzői ruhád? Az pedig hallgata.

12 и говорит ему: друг! как ты вошел сюда не в брачной одежде? Он же молчал.

12. і рече до него: Друже, як се увійшов єси сюди, не мавши весїльньої одежі? Він же мовчав.

13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä, ja (ottakaa ja) heittäkää hänet ulos äärimmäiseen pimeään. Siellä on itku ja hammasten kiristys.

13. Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

13. Silloin sanoi Cuningas palwelioillen: sitocat hänen kätens ja jalcans ottacat ja heittäkät händä ulcoiseen pimeyteen siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

13. Silloin sanoi Kuningas paluelioillen/ Sitocat henen kätens ia ialcans/ ia heiteket hende sihen wlcoisehen pimeydeen/ Sielle pite oleman idku/ ia hambain kiristus. (Silloin sanoi kuningas palwelijoillensa/ Sitokaat hänen kätensä ja jalkansa ja heittäkäät häntä siihen ulkoisehen pimeyteen/ Siellä pitää oleman itku/ ja hampain kiristys.)

13. τότε εἶπεν ὁ βασιλεὺς τοῖς διακόνοις· δήσαντες αὐτοῦ πόδας καὶ χεῖρας ἄρατε αὐτὸν καὶ ἐκβάλετε εἰς τὸ σκότος τὸ ἐξώτερον· ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων.

13. τοτε ειπεν ο βασιλευς τοις διακονοις δησαντες αυτου ποδας και χειρας αρατε αυτον και εκβαλετε εις το σκοτος το εξωτερον εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων 13. tote eipen o βasileυs tois diakonois desantes aυtoυ podas kai cheiras arate aυton kai ekβalete eis to skotos to eksoteron ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton

13 Then the king said to the servants, (After) you (have) bound him hand and foot, take° him away and cast° (him) out into the outer darkness– the weeping and the gnashing of teeth will be there.

13. Then said the king to the servants, Bind him hand and foot, and take him away, and cast him into outer darkness; there shall be weeping and gnashing of teeth.

13. Da sagde Kongen til Tjenerne: binder Hænder og Fødder paa ham, og tager ham og kaster ham ud i det yderste Mørke; der skal være Graad og Tænders Gnidsel.

13. Då sade Konungen till tjenarena; Binder honom händer och fötter, och kaster honom i det yttersta mörkret; der skall vara gråt och tandagnisslan.

13. Siis ütles kuñingas teenride wasto: Sidduge tem̃a käed ja jallad kinni, ja wotke tedda, ja heitke tedda keigesüggawama pimmedusse sisse, seäl on ulluminne ja hammaste kirristamiñe.

13. Tada karalius paliepė tarnams: ‘Suriškite jam rankas ir kojas ir išmeskite jį laukan į tamsybes. Ten bus verksmas ir dantų griežimas’.

13. Da sprach der König zu seinen Dienern: Bindet ihm Hände und Füße und werfet ihn in die Finsternis hinaus! da wird sein Heulen und Zähneklappen.

13. Alors le roi dit aux serviteurs: Liez-le pieds et mains, emportez-le, et le jetez dans les ténèbres de dehors; là seront les pleurs et les grincements de dents.

13. Entónces el rey dijo a los que servían: Atado de piés y de manos, tomádle, y echádle en las tinieblas de afuera: allí será el lloro, y el crujir de dientes.

13 Toen zeide de koning tot de dienaars: Bindt zijn handen en voeten, neemt hem weg, en werpt hem uit in de buitenste duisternis; daar zal zijn wening en knersing der tanden.

13. Tedy rzekł król sługom: Związawszy nogi i ręce jego, weźmijcie go, a wrzućcie do ciemności zewnętrznych, tam będzie płacz i zgrzytanie zębów.

13. Akkor monda a király a szolgáknak: Kötözzétek meg a lábait és kezeit, és vigyétek és vessétek őt a külső sötétségre; [3†] ott lészen sírás és fogcsikorgatás.

13 Тогда сказал царь слугам: связав ему руки и ноги, возьмите его и бросьте во тьму внешнюю;там будет плач и скрежет зубов;

13. Рече тодї цар до слуг: Звязавши йому ноги й руки, візьміть його й викиньте в темряву надвірню; там буде плач і скреготаннє зубів.

14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

14. Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.

14. Sillä monda on cudzuttu mutta harwat owat walitut.

14. Sille että monda ouat cutzutut mutta haruat wlgoswalittut. (Sillä että monta owat kutsutut mutta harwat uloswalitut.)

14. πολλοὶ γάρ εἰσι κλητοὶ, ὀλίγοι δὲ ἐκλεκτοί.

14. πολλοι γαρ εισιν κλητοι ολιγοι δε εκλεκτοι 14. polloi gar eisin kletoi oligoi de eklektoi

14 For* many are invited, but few (are) chosen. {Mar 12:13-17 & Mat 22:15-22 & Luk 20:20-26 Courtyard of the Temple, Tues.}

14. For many are called, but few are chosen.

14. Thi mange ere Kaldede, men Faa udvalgte.

14. Ty månge äro kallade, och få utkorade.

14. Sest paljo on neid kutsutud, agga pissut on neid ärrawallitsetud.)

14. Nes daug pašauktų, bet maža išrinktų’‘.

14. Denn viele sind berufen, aber wenige sind auserwählt.

14. Car il y a beaucoup d'appelés, mais peu d'élus.

14. Porque muchos son llamados; mas pocos escogidos.

14 Want velen zijn geroepen, maar weinigen uitverkoren.

14. Albowiem wiele jest wezwanych, ale mało wybranych.

14. Mert sokan vannak a hivatalosok, de kevesen a választottak.

14 ибо много званых, а мало избранных.

14. Багато бо званих, мало ж вибраних.

15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.

15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat Hänet sanoista ansaan.

15. Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.

15. Silloin Phariseuxet menit pitämän neuwo cuinga he hänen sanoisa solmeisit.

15. Silloin Phariseuset poismenit/ neuuo pitämen quinga he solmeaisit henen puheesa. (Silloin phariseukset pois menit/ neuwoa pitämään kuinka he solmisiwat hänen puheessa.)

15. Τότε πορευθέντες οἱ Φαρισαῖοι συμβούλιον ἔλαβον ὅπως αὐτὸν παγιδεύσωσιν ἐν λόγῳ.

15. τοτε πορευθεντες οι φαρισαιοι συμβουλιον ελαβον οπως αυτον παγιδευσωσιν εν λογω 15. tote poreυthentes oi farisaioi sυmβoυlion elaβon opos aυton pagideυsosin en logo

15 Then the Pharisees traveled (away) and took a council (on) how they might ensnare him in (his) speech.

15. Then went the Pharisees, and took counsel how they might entangle him in his talk.

15. Da gik Pharisæerne hen og holdt Raad, hvorledes de kunde besnære ham i Ord.

15. Då gingo de Phariseer bort, och lade råd, huru de måtte beslå honom med orden;

15. Siis läksid Wariserid ärra, ja piddasid noud ühheskous, kuida nemmad tedda temma könnest piddid wörkutama,

15. Tuomet fariziejai pasitraukė ir tarėsi, kaip Jį sugauti kalboje.

15. Da gingen die Pharisäer hin und hielten einen Rat, wie sie ihn fingen in seiner Rede.

15. Alors les pharisiens, s'étant retirés, consultèrent pour le surprendre dans ses discours.

15. Entónces idos los Fariseos, consultaron como le tomarían en alguna palabra.

15 Toen gingen de Farizeen heen, en hielden te zamen raad, hoe zij Hem verstrikken zouden in Zijn rede.

15. Tedy odszedłszy Faryzeuszowie uczynili radę, jako by go usidlili w mowie.

15. Ekkor a farizeusok elmenvén, tanácsot tartának, hogy szóval [4†] ejtsék őt tőrbe.

15 Тогда фарисеи пошли и совещались, как бы уловить Его в словах.

15. Тодї пійшли Фарисеї, і радили раду, як би піймати Його на слові.

16 Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.

16 He lähettivät Hänen luokseen opetuslapsiaan herodilaisten kanssa *ja sanoivat*: "Opettaja, tiedämme, että olet totuullinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, etkä välitä kenestäkään, sillä et katso ihmisten muotoon."

16. Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.

16. Ja he lähetit hänen tygöns heidän Opetuslapsens Herodianein cansa sanoden: Mestari me tiedämme sinun totisexi ja sinä opetat Jumalan tien totudes et myös tottele ketän sillä et sinä cadzo ihmisten muoto.

16. Ja he lehetit henelle Opetuslapsens Herodianein cansa sanoden/ Mestari/ me tiedhem/ että sine olet totinen/ ia sine Jumalan tijen opetat totudhes/ etke sine ketän tottele/ Sille ettet sine catzo Inhimisten moodhon ielken. (Ja he lähetit hänelle opetuslapsensa Herodianein kanssa sanoen/ Mestari/ me tiedämme/ että sinä olet totinen/ ja sinä Jumalan tien opetat totuudessa/ etkä sinä ketään tottele/ Sillä ettet sinä katso ihmisten muodon jälkeen.)

16. καὶ ἀποστέλλουσιν αὐτῷ τοὺς μαθητὰς αὐτῶν μετὰ τῶν Ἡρῳδιανῶν λέγοντες· Διδάσκαλε, οἴδαμεν ὅτι ἀληθὴς εἶ καὶ τὴν ὁδὸν τοῦ Θεοῦ ἐν ἀληθείᾳ διδάσκεις, καὶ οὐ μέλει σοι περὶ οὐδενός· οὐ γὰρ βλέπεις εἰς πρόσωπον ἀνθρώπου·

16. και αποστελλουσιν αυτω τους μαθητας αυτων μετα των ηρωδιανων λεγοντες διδασκαλε οιδαμεν οτι αληθης ει και την οδον του θεου εν αληθεια διδασκεις και ου μελει σοι περι ουδενος ου γαρ βλεπεις εις προσωπον ανθρωπων 16. kai apostelloυsin aυto toυs mathetas aυton meta ton erodianon legontes didaskale oidamen oti alethes ei kai ten odon toυ theoυ en aletheia didaskeis kai oυ melei soi peri oυdenos oυ gar βlepeis eis prosopon anthropon

16 And they send their disciples to him, with the Herodians, saying, Teacher, we know that you are true and teach the way of God in truth, and do not care concerning anyone(’s appearance); for* you do not look at (the) countenance of men.

16. And they sent out unto him their disciples with the Herodians, saying, Master, we know that thou art true, and teachest the way of God in truth, neither carest thou for any man: for thou regardest not the person of men.

16. Og de sendte deres Discipel til ham med de Herodianer og sagde: mester! vi vide, at du er sanddru, og lærer Guds Vei i Sandhed, og skjøtter om Ingen; thi du anser ikke Menneskers Person.

16. Och sände sina lärjungar till honom, med de Herodianer, och sade: Mästar, vi vete att du äst sannfärdig, och lärer Guds väg rätt, och du rädes för ingen; ty du ser icke efter menniskors person.

16. Ja läkkitasid temma jure ommad jüngrid Herodesse seltsiga, ja ütlesid: Öppetaja, meie teame, et sa tössine olled, ja öppetad Jummala teed töe sees, ja ei holi ühhestki, sest sinna ei pea innimeste surussest luggu.

16. Jie nusiuntė pas Jį savo mokinių kartu su erodininkais, kurie klausė: ‘‘Mokytojau, mes žinome, kad esi tiesus, mokai Dievo kelio, kaip reikalauja tiesa, ir niekam nepataikauji, nes neatsižvelgi į asmenis.

16. Und sandten zu ihm ihre Jünger samt des Herodes Dienern. Und sie sprachen: Meister, wir wissen, daß du wahrhaftig bist und lehrst den Weg Gottes recht und du fragst nach niemand; denn du achtest nicht das Ansehen der Menschen.

16. Et ils lui envoyèrent de leurs disciples, avec des hérodiens, qui lui dirent: Maître, nous savons que tu es sincère, et que tu enseignes la voie de Dieu selon la vérité, sans avoir égard à qui que ce soit; car tu ne regardes point à l'apparence des hommes.

16. Y envían a él sus discípulos, con los de Heródes, diciendo: Maestro, sabemos que eres amador de verdad, y que enseñas con verdad el camino de Dios; y que no te cuidas de nadie; porque no tienes acepción de persona de hombres:

16 En zij zonden uit tot Hem hun discipelen, met de Herodianen, zeggende: Meester! wij weten, dat Gij waarachtig zijt, en den weg Gods in der waarheid leert, en naar niemand vraagt; want Gij ziet den persoon der mensen niet aan;

16. I posłali do niego ucznie swoje z Herodyjany, mówiąc: Nauczycielu! wiemy, żeś jest prawdziwy, i drogi Bożej w prawdzie uczysz, a nie dbasz na nikogo; albowiem nie patrzysz na osobę ludzką.

16. És elküldék hozzá tanítványaikat a [5†] Heródes pártiakkal, a kik ezt mondják vala: Mester, tudjuk, hogy igaz vagy és az Isten útját igazán tanítod, és nem törődöl senkivel, mert embereknek személyére nem nézel.

16 И посылают к Нему учеников своих с иродианами, говоря: Учитель! мы знаем, что Ты справедлив, и истинно пути Божию учишь, и не заботишься об угождении кому-либо, ибо не смотришь ни на какое лице;

16. І висилають до Него учеників своїх з Іродиянами, говорячи: Учителю, знаємо, що ти правдивий єси, й на путь Божий правдою наставляєш, і нї про кого не дбаєш; бо не дивиш ся на лице людей.

17 Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

17 Sano siis meille, mitä arvelet: onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

17. Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?

17. Sano sijs meille cuingas luulet? sopico Keisarille anda wero taicka ei?

17. Sano sis meille quingas lulet? Sopico Keisarin anda wero taicka ei? (Sano siis meille kuinkas luulet? Sopiiko keisarille antaa weroa taikka ei?)

17. εἰπὲ οὖν ἡμῖν, τί σοι δοκεῖ; ἔξεστι δοῦναι κῆνσον Καίσαρι ἢ οὔ·

17. ειπε ουν ημιν τι σοι δοκει εξεστιν δουναι κηνσον καισαρι η ου 17. eipe oυn emin ti soi dokei eksestin doυnai kenson kaisari e oυ

17 Therefore tell us, What do you think? Is it legal to give tribute to Caesar or not?

17. Tell us therefore, What thinkest thou? Is it lawful to give tribute unto Caesar, or not?

17. Siig os derfor: hvad tykkes dig? er det tilladt at give Keiseren Skat eller ei?

17. Så säg oss: Huru synes dig? Är det rätt, att man gifver Kejsarenom skatt, eller ej?

17. Sepärrast ütle meile, mis sinna arwad, kas süñib kohtorahha Keisrile anda, woi mitte?

17. Tad pasakyk mums, kaip manai: reikia mokėti ciesoriui mokesčius ar ne?’‘

17. Darum sage uns, was dünkt dich: Ist's recht, daß man dem Kaiser den Zins gebe, oder nicht?

17. Dis-nous donc ce qu'il te semble de ceci: Est-il permis de payer le tribut à César, ou non?

17. Dínos pues, ¿qué te parece? ¿Es lícito dar tributo a César, o no?

17 Zeg ons dan: wat dunkt U? Is het geoorloofd, den keizer schatting te geven of niet?

17. Przetoż powiedz nam, co ci się zda? Godzili się dać czynsz cesarzowi, czyli nie?

17. Mondd meg azért nékünk, mit gondolsz: Szabad-é a császárnak adót fizetnünk, vagy nem?

17 итак скажи нам: как Тебе кажется? позволительно ли давать подать кесарю, или нет?

17. Скажи ж тепер нам: Як тобі здаєть ся? годить ся давати данину кесареві, чи нї?

18 Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?

18 Ymmärtäen heidän pahuutensa Jeesus sanoi: "Miksi kiusaatte minua, tekopyhät?

18. Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?

18. Cosca Jesus ymmärsi heidän pahudens sanoi hän: mitä te ulcocullatut kiusatta minua? Osottacat minulle weromynti.

18. Coska nyt Iesus ymmersi heiden pahudhens/ sanoi hen/ Mite te kiusat minua wlkocullatut? Osottacat minulle Weromynti. (Koska nyt Jesus ymmärsi heidän pahuutensa/ sanoi hän/ Mitä te kiusaat minua ulkokullatut? Osoittakaat minulle weromynti.)

18. γνοὺς δὲ ὁ Ἰησοῦς τὴν πονηρίαν αὐτῶν εἶπε· Τί με πειράζετε, ὑποκριταί;

18. γνους δε ο ιησους την πονηριαν αυτων ειπεν τι με πειραζετε υποκριται 18. gnoυs de o iesoυs ten ponerian aυton eipen ti me peirazete υpokritai

18 But Jesus, having known their wickedness, said, Why are you° testing me, (you°) hypocrites?

18. But Jesus perceived their wickedness, and said, Why tempt ye me, ye hypocrites

18. Men som Jesus havde mærket deres Ondskab, sagde ham: I Øienskalke, hvi friste I mig?

18. När Jesus märkte deras skalkhet, sade han: Hvi fresten I mig, I skrymtare?

18. Agga kui Jesus nende tiggedust moistis, ütles tem̃a: Teie sallalikkud, mis teie mind kiusate?

18. Suprasdamas jų klastą, Jėzus tarė: ‘‘Kam spendžiate man pinkles, veidmainiai?

18. Da nun Jesus merkte ihre Schalkheit, sprach er: Ihr Heuchler, was versucht ihr mich?

18. Mais Jésus, connaissant leur malice, répondit: Hypocrites, pourquoi me tentez-vous?

18. Mas Jesús, entendida su malicia, les dice: ¿Por qué me tentáis, hipócritas?

18 Maar Jezus, bekennende hun boosheid, zeide:

18. Ale Jezus poznawszy złość ich, rzekł im: Czemuż mię kusicie, obłudnicy?

18. Jézus pedig ismervén az ő álnokságukat, monda: Mit kisértgettek engem, képmutatók?

18 Но Иисус, видя лукавство их, сказал: что искушаете Меня, лицемеры?

18. Постеріг же Ісус лукавство їх, і рече: Що ви мене спокушуєте, лицеміри?

19 Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.

19 Näyttäkää minulle veroraha.” He ojensivat Hänelle denarin.

19. Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.

19. Nijn he annoit hänelle werorahan.

19. Nin he annoit henelle werorahan. (Niin he annoit hänelle werorahan.)

19. ἐπιδείξατέ μοι τὸ νόμισμα τοῦ κήνσου. οἱ δὲ προσήνεγκαν αὐτῷ δηνάριον.

19. επιδειξατε μοι το νομισμα του κηνσου οι δε προσηνεγκαν αυτω δηναριον 19. epideiksate moi to nomisma toυ kensoυ oi de prosenegkan aυto denarion

19 Show° me the tribute coin. Now they brought to him a denarius.

19. Shew me the tribute money. And they brought unto him a penny.

19. Viser mig Skattens Mynt. Men de bragte ham en Penning.

19. Låter mig se myntet på skattpenningen. Och de fingo honom penningen.

19. Näitke mulle üks kohtoahha tük, ja nemmad töid temma kätte ühhe tenari-ahha.

19. Parodykite man mokesčių pinigą!’‘ Jie padavė Jam denarą.

19. Weiset mir die Zinsmünze! Und sie reichten ihm einen Groschen dar.

19. Montrez-moi la monnaie du tribut.Et ils lui présentèrent un denier.

19. Mostrádme la moneda del tributo. Y ellos le presentaron un denario.

19 Gij geveinsden, wat verzoekt gij Mij? Toont Mij de schattingpenning. En zij brachten Hem een penning.

19. Pokażcie mi monetę czynszową; a oni mu podali grosz.

19. Mutassátok nékem az adópénzt. Azok pedig oda vivének néki egy dénárt.

19 покажите Мне монету, которою платится подать. Они принесли Ему динарий.

19. Покажіть менї гріш податковий. Вони ж принесли йому денария.

20 Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"

20 Hän sanoi heille: "Kenen tämä kuva ja päällekirjoitus on?"

20. Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?

20. Ja hän sanoi heille: Kenengä on tämä cuwa ja päällekirjoitus? He sanoit: hänelle Keisarin.

20. Ja hen sanoi heille/ Kenenge on täme cuua/ ia pälekirioitus? (Ja hän sanoi heille/ Kenenkä on tämä kuwa/ ja päällekirjoitus?)

20. καὶ λέγει αὐτοῖς· Τίνος ἡ εἰκὼν αὕτη καὶ ἡ ἐπιγραφή;

20. και λεγει αυτοις τινος η εικων αυτη και η επιγραφη 20. kai legei aυtois tinos e eikon aυte kai e epigrafe

20 And he says to them, Whose (face) is this image and inscription?

20. And he saith unto them, Whose is this image and superscription

20. Og han sagde til dem: hvis Billede og Overskrift er dette?

20. Och han sade till dem: Hvars beläte och öfverskrift är detta?

20. Ja temma ütles nende wasto: Kelle kuio ja peälekirri on se?

20. Jis paklausė: ‘‘Kieno čia atvaizdas ir įrašas?’‘

20. Und er sprach zu ihnen: Wes ist das Bild und die Überschrift?

20. Et il leur dit: De qui est cette image et cette inscription?

20. Entónces les dice: ¿Cúya es esta figura, y lo que está encima escrito?

20 En Hij zeide tot hen: Wiens is dit beeld en het opschrift?

20. I rzekł im: Czyjże to obraz i napis?

20. És monda nékik: Kié ez a kép, és a felírás?

20 И говорит им: чье это изображение и надпись?

20. І рече до них: Чиє обличчє се й надпись?

21 He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".

21 He vastasivat (Hänelle): ”Keisarin." Silloin Hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarin oma keisarille ja Jumalan oma Jumalalle."

21. He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.

21. Nijn hän sanoi heille: Andacat Keisarille cuin Keisarin owat ja Jumalalle cuin Jumalan owat.

21. He sanoit henelle/ Keisarin. Nin sanoi hen heille/ Andacat sis ne Keisarin iotca Keisarin ouat/ ia ne Jumalan iotca Jumalan ouat. (He sanoit hänelle/ Keisarin. Niin sanoi hän heille/ Antakaat siis ne keisarin jotka keisarin owat/ ja ne Jumalan jotka Jumalan owat.)

21. λέγουσιν αὐτῷ· Καίσαρος· τότε λέγει αὐτοῖς· Ἀπόδοτε οὖν τὰ Καίσαρος Καίσαρι καὶ τὰ τοῦ Θεοῦ τῷ Θεῷ.

21. λεγουσιν αυτω καισαρος τοτε λεγει αυτοις αποδοτε ουν τα καισαρος καισαρι και τα του θεου τω θεω 21. legoυsin aυto kaisaros tote legei aυtois apodote oυn ta kaisaros kaisari kai ta toυ theoυ to theo

21 They say to him, Caesar’s. Then he says to them, Therefore give° to Caesar, the things (which are) Caesar’s, and to God, the things (which are) God’s.

21. They say unto him, Caesar's. Then saith he unto them, Render therefore unto Caesar the things which are Caesar's; and unto God the things that are God's.

21. De sagde til ham: Keiserens. Da sagde han til dem: saa giver Keiseren det, som Keiserens er, og Gud det, som Guds er.

21. De sade till honom: Kejsarens. Då sade han till dem: Så gifver Kejsarenom det Kejsarenom tillhörer, och Gudi det Gudi tillhörer.

21. Nemmad ütlesid temma wasto: Keisri. Siis ütles temma nende wasto: Andke siis Keisrile, mis Keisri kohhus, ja Jummalale, mis Jummala kohhus on.

21. Jie atsakė: ‘‘Ciesoriaus’‘. Tuomet Jėzus jiems tarė: ‘‘Atiduokite tad, kas ciesoriaus, ciesoriui, o kas Dievo­Dievui’‘.

21. Sie sprachen zu ihm: Des Kaisers. Da sprach er zu ihnen: So gebet dem Kaiser, was des Kaisers ist, und Gott, was Gottes ist!

21. Ils lui dirent: De César. Alors il leur dit: Rendez donc à César ce qui est à César, et à Dieu ce qui est à Dieu.

21. Ellos le dicen: De César. Y les dice: Pagád, pues, a César lo que es de César, y a Dios, lo que es de Dios.

21 Zij zeiden tot Hem: Des keizers. Toen zeide Hij tot hen: Geeft dan den keizer, dat des keizers is, en Gode, dat Gods is.

21. Rzekli mu: Cesarski. Tedy im rzekł: Oddawajcież tedy, co jest cesarskiego, cesarzowi, a co jest Bożego, Bogu.

21. Mondának néki: A császáré. Akkor monda nékik: Adjátok meg azért a mi a [6†] császáré a császárnak; és a mi az Istené, az Istennek.

21 Говорят Ему: кесаревы. Тогда говорит им: итак отдавайте кесарево кесарю, а Божие Богу.

21. Кажуть йому: Кесареве. Тодї рече до них: Віддайте ж кесареве кесареві, а Боже Богові.

22 Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.

22 Sen kuullessaan, he ihmettelivät. Niin he jättivät Hänet ja menivät pois.

22. Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.

22. Ja cosca he nämät cuulit ihmettelit he ja luowuit hänestä ja menit pois.

22. Ja quin he neme cwlit/ imehtelit he/ ia lowuit heneste ia poismenit. (Ja kuin he nämä kuulit/ ihmettelit he/ ja luowuit hänestä ja pois menit.)

22. καὶ ἀκούσαντες ἐθαύμασαν, καὶ ἀφέντες αὐτὸν ἀπῆλθον.

22. και ακουσαντες εθαυμασαν και αφεντες αυτον απηλθον 22. kai akoυsantes ethaυmasan kai afentes aυton apelthon

22 And having heard (it), they marveled. And they went away, having left him. {Mar 12:18-27 & Mat 22:23-33 & Luk 20:27-39.}

22. When they had heard these words, they marvelled, and left him, and went their way.

22. Og der de hørte det, forundrede de sig, og forlode ham og gik bort.

22. När de det hörde, förundrade de sig; och öfvergåfvo honom, gångande ifrå honom.

22. Ja kui nemmad sedda kuulsid, pannid nemmad immeks, ja jätsid tedda mahha, ja läksid ärra.)

22. Tai girdėdami, jie stebėjosi ir, palikę Jį, nuėjo.

22. Da sie das hörten, verwunderten sie sich und ließen ihn und gingen davon.

22. Et ayant entendu cette réponse, ils l'admirèrent; et le laissant, ils s'en allèrent.

22. Y oyendo esto se maravillaron, y dejáronle, y se fueron.

22 En zij, dit horende, verwonderden zich, en Hem verlatende, zijn zij weggegaan.

22. To usłyszawszy, zadziwili się, a opuściwszy go, odeszli.

22. És ezt hallván, elcsodálkozának; és ott hagyván őt, elmenének.

22 Услышав это, они удивились и, оставив Его, ушли.

22. І, вислухавши, здивувались, і, лишивши Його, пійшли.

23 Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä

23 Sinä päivänä Hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanoivat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät Häneltä

23. Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,

23. Sinä päiwänä tulit Saduceuxet hänen tygöns jotca ei sano olewan ylösnousemusta ja kysyit hänelle sanoden:

23. Sine peiuenä keuit ne Sadduceuset henen tygens/ iotca sanouat/ ei oleuan ylesnousemista/ Ja kysyit henelle sanoden/ (Sinä päiwänä käwit ne saddukeukset hänen tykönsä/ jotka sanowat/ ei olewan ylösnousemista/ Ja kysyit häneltä sanoen/)

23. Ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ προσῆλθον αὐτῷ Σαδδουκαῖοι, οἱ λέγοντες μὴ εἶναι ἀνάστασιν, καὶ ἐπηρώτησαν αὐτὸν

23. εν εκεινη τη ημερα προσηλθον αυτω σαδδουκαιοι οι λεγοντες μη ειναι αναστασιν και επηρωτησαν αυτον 23. en ekeine te emera proselthon aυto saddoυkaioi oi legontes me einai anastasin kai eperotesan aυton

23 (The) Sadducees came to him in that day, those who are saying that there is no resurrection, and they asked him,

23. The same day came to him the Sadducees, which say that there is no resurrection, and asked him,

23. Paa den samme Dag traadte Sadducæerne til ham, som sige, at der ikke er Opstandelse, og spurgte ham og sagde:

23. På den dagen gingo till honom de Sadduceer, som säga att ingen uppståndelse är; och frågade honom,

23. Selsammal päwal tullid temma jure Sadduserid, kes ei ütle üllestousmisse ollewad, ja küssisid temmalt:

23. Tą pačią dieną atėjo pas Jį sadukiejų, kurie nepripažįsta mirusiųjų prisikėlimo, ir klausė:

23. An dem Tage traten zu ihm die Sadduzäer, die da halten, es sei kein Auferstehen, und fragten ihn

23. Ce jour-là les sadducéens, qui disent qu'il n'y a point de résurrection, vinrent à Jésus, et lui firent cette question:

23. Aquel día llegaron a él los Saduceos, que dicen no haber resurrección, y le preguntaron,

23 Te dienzelfden dage kwamen tot Hem de Sadduceen, die zeggen, dat er geen opstanding is, en vraagden Hem.

23. Dnia onego przyszli do niego Saduceuszowie, którzy mówią, iż nie masz zmartwychwstania, i pytali go,

23. Ugyanazon a napon menének hozzá a sadduczeusok, [7†] a kik a feltámadást tagadják, [8†] és megkérdezék őt,

23 В тот день приступили к Нему саддукеи, которые говорят, что нет воскресения, и спросили Его:

23. Того ж дня приступили до Него Садукеї, що кажуть: нема воскресення, і питали Його,

24 sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen'.

24 sanoen: "Opettaja, Mooses sanoi: Jos joku kuolee lapsetonna," veljensä menköön naimisiin hänen vaimonsa kanssa ja hankkikoon jälkeläisen* veljelleen.

24. Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.

24. Mestari Moses sanoi: jos jocu cuole lapsitoin nijn hänen weljens pitä hänen emändäns naiman ja herättämän weljens siemenen.

24. Mestari/ Moses sanoi/ Jos ioku coole lapsitoin/ nin pite henen weliens henen emändens naiman/ ia ylesherättemen henen weliens siemenen. (Mestari/ Moses sanoi/ Jos joku kuolee lapsetoin/ niin pitää hänen weljensä hänen emäntänsä naiman/ ja ylösherättämään hänen weljensä siemenen.)

24. λέγοντες· Διδάσκαλε, Μωσῆς εἶπεν, ἐάν τις ἀποθάνῃ μὴ ἔχων τέκνα, ἐπιγαμβρεύσει ὁ ἀδελφὸς αὐτοῦ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ ἀναστήσει σπέρμα τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ.

24. λεγοντες διδασκαλε μωσης ειπεν εαν τις αποθανη μη εχων τεκνα επιγαμβρευσει ο αδελφος αυτου την γυναικα αυτου και αναστησει σπερμα τω αδελφω αυτου 24. legontes didaskale moses eipen ean tis apothane me echon tekna epigamβreυsei o adelfos aυtoυ ten gυnaika aυtoυ kai anastesei sperma to adelfo aυtoυ

24 saying, Teacher, Moses said, If anyone dies, having no children, his brother will marry his wife and will be raising* up seed to his brother. {Deu 25:5}

24. Saying, Master, Moses said, If a man die, having no children, his brother shall marry his wife, and raise up seed unto his brother.

24. Mester! Moses har sagt: naar Nogen Døer, og har ikke Børn, skal hans Broder for Svogerskabs Skyld tage hans Hustru tilægte og opreise sin Broder Sæd.

24. Sägande: Mästar, Mose sade: Om någor blifver död barnlös, då skall hans broder taga hans hustru till ägta, och uppväcka sinom broder säd.

24. Ja ütlesid: Öppetaja, Moses on üttelnud: Kui kegi ärrasurreb, kel ep olle lapsi, siis peab temma wend selle naese jälle wötma, ja omma wennale suggu saatma.

24. ‘‘Mokytojau, Mozė yra pasakęs: ‘Jei kas mirtų bevaikis, tegul jo brolis veda jo žmoną ir pažadina savo broliui palikuonių’.

24. und sprachen: Meister, Mose hat gesagt: So einer stirbt und hat nicht Kinder, so soll sein Bruder sein Weib freien und seinem Bruder Samen erwecken.

24. Maître, Moïse a dit: Si quelqu'un meurt sans enfants, son frère épousera sa veuve, et suscitera lignée à son frère.

24. Diciendo: Maestro, Moisés dijo: Si alguno muriere sin hijos, su hermano se case con su mujer, y despertará simiente a su hermano.

24 Zeggende: Meester! Mozes heeft gezegd: Indien iemand sterft, geen kinderen hebbende, zo zal zijn broeder deszelfs vrouw trouwen, en zijn broeder zaad verwekken.

24. Mówiąc: Nauczycielu! Mojżesz powiedział: Jeźliby kto umarł, nie mając dzieci, aby brat jego prawem powinowactwa pojął żonę jego, i wzbudził nasienie bratu swemu.

24. Mondván: [9†] Mester, Mózes azt mondotta: Ha valaki magzatok nélkül hal meg, annak testvére vegye el annak feleségét, és támaszszon magot testvérének.

24 Учитель! Моисей сказал: если кто умрет, не имея детей, то брат его пусть возьмет за себя жену его и восстановит семя брату своему;

24. говорячи: Учителю, Мойсей сказав: Коли хто вмре, не мавши дїтей, то нехай брат його оженить ся з жінкою його, й воскресить насїннє братові своєму.

25 Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.

25 Keskellämme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen meni naimisiin ja kuoli. Kun hänellä ei ollut jälkeläistä, hän jätti vaimonsa veljelleen.

25. Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.

25. Nijn olit meidän seasam seidzemen weljestä cosca ensimäinen nai nijn se cuoli. Ja ettei hänellä ollut siemendä jätti hän emändäns weljellens.

25. Nin olit meiden tykenem seitzemen weliestä/ Ensimeinen quin naij/ se cooli. Ja etteike henelle ollut siemend/ ietti hen emendens weliellens. (Niin olit meidän tykönämme seitsemän weljestä/ Ensimmäinen kuin nai/ se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä/ jätti hän emäntänsä weljellensä.)

25. ἦσαν δὲ παρ’ ἡμῖν ἑπτὰ ἀδελφοί· καὶ ὁ πρῶτος γαμήσας ἐτελεύτησε, καὶ μὴ ἔχων σπέρμα ἀφῆκε τὴν γυναῖκα αὐτοῦ τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ·

25. ησαν δε παρ ημιν επτα αδελφοι και ο πρωτος γαμησας ετελευτησεν και μη εχων σπερμα αφηκεν την γυναικα αυτου τω αδελφω αυτου 25. esan de par emin epta adelfoi kai o protos gamesas eteleυtesen kai me echon sperma afeken ten gυnaika aυtoυ to adelfo aυtoυ

25 Now seven brethren were with us, and the first having married, (but after) he died*, his wife had no seed left to his brother;

25. Now there were with us seven brethren: and the first, when he had married a wife, deceased, and, having no issue, left his wife unto his brother:

25. Men nu have været hos os syv Brødre; og den første giftede sig og døde, og efterdi han ikke havde Sæd, efterlod han sin Broder sin Hustru.

25. När oss voro sju bröder; den förste tog sig hustru, och blef död; och efter han hade ingen säd, lefde han sina hustru sinom broder.

25. Agga meie jures ollid seitse wenda, ja essimenne wöttis naese, ja surri ärra, ja et temmal suggu ep olnud, jättis temma omma naese omma wennale.

25. Štai pas mus buvo septyni broliai. Pirmasis vedęs mirė ir, neturėdamas vaikų, paliko žmoną savo broliui.

25. Nun sind bei uns gewesen sieben Brüder. Der erste freite und starb; und dieweil er nicht Samen hatte, ließ er sein Weib seinem Bruder;

25. Or, il y avait parmi nous sept frères, dont le premier, s'étant marié, mourut; et n'ayant point eu d'enfants, il laissa sa femme à son frère.

25. Fueron, pues, entre nosotros siete hermanos; y el primero tomó mujer, y murió; y no teniendo generación, dejó su mujer a su hermano.

25 Nu waren er bij ons zeven broeders; en de eerste, een vrouw getrouwd hebbende, stierf; en dewijl hij geen zaad had, zo liet hij zijn vrouw voor zijn broeder.

25. Było tedy u nas siedm braci; a pierwszy pojąwszy żonę, umarł, a nie mając nasienia, zostawił żonę swoję bratu swemu.

25. Vala pedig minálunk hét testvér: és az első feleséget vevén, meghala; és mivelhogy nem vala magzata, feleségét a testvérére hagyá;

25 было у нас семь братьев; первый, женившись, умер и, не имея детей, оставил жену свою брату своему;

25. Було ж у нас сїм братів; і первий, оженившись, умер, і, не мавши насїння, покинув жінку свою братові своєму;

26 Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.

26 Samoin toinen ja kolmas — seitsemänteen asti.

26. Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.

26. Nijn myös toinen ja colmas haman seidzemenden asti.

26. Samalmodolla se toinen ia colmas haman seitzemenden asti. (Samalla muodolla se toinen ja kolmas hamaan seitsemänteen asti.)

26. ὁμοίως καὶ ὁ δεύτερος καὶ ὁ τρίτος, ἕως τῶν ἑπτά.

26. ομοιως και ο δευτερος και ο τριτος εως των επτα 26. omoios kai o deυteros kai o tritos eos ton epta

26 likewise also the second and the third, until the seventh.

26. Likewise the second also, and the third, unto the seventh.

26. Og den anden ligesaa, og den tredie, indtil den syvende;

26. Sammalunda ock den andre, och den tredje, allt intill den sjunde.

26. Nendasammoti ka teine, ja kolmas, seitsmest sadik.

26. Taip atsitiko antrajam ir trečiajam iki septintojo.

26. desgleichen der andere und der dritte bis an den siebenten.

26. De même aussi le second, puis le troisième, jusqu'au septième.

26. De la misma manera también el segundo, y el tercero, hasta los siete.

26 Desgelijks ook de tweede, en de derde, tot den zevende toe.

26. Także też wtóry i trzeci, aż do siódmego.

26. Hasonlóképen a második is, a harmadik is, mind hetediglen.

26 подобно и второй, и третий, даже до седьмого;

26. так само й другий брат, і третїй, аж до семого.

27 Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.

27 Viimeisenä kaikista vaimokin* kuoli.

27. Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.

27. Mutta caickein wijmein cuoli se waimo. Kenengä emännän sijs nijstä seizemest pitä hänen ylösnousemises oleman?

27. Mutta caikein wijmen cooli mös se waimo. Kenenge sis nijste seitzemest emäne' henen oleman pite ylesnousemises? (Mutta kaikkein wiimein kuoli myös se waimo. Kenenkä siis niistä seitsemästä emännän hänen oleman pitää ylösnousemisessa?)

27. ὕστερον δὲ πάντων ἀπέθανε καὶ ἡ γυνή.

27. υστερον δε παντων απεθανεν και η γυνη 27. υsteron de panton apethanen kai e gυne

27 But after (them) all, the woman also died.

27. And last of all the woman died also.

27. men sidst af dem alle døde og Kvinden.

27. Sist af allom blef ock qvinnan död.

27. Agga keigewimaks surri ka se naene ärra.

27. Po jų visų numirė ir ta moteris.

27. Zuletzt nach allen starb auch das Weib.

27. Or, après eux tous, la femme aussi mourut.

27. Y después de todos murió también la mujer.

27 Ten laatste na allen, is ook de vrouw gestorven.

27. A na ostatek po wszystkich umarła i ona niewiasta.

27. Legutoljára pedig az asszony is meghala.

27 после же всех умерла и жена;

27. Опісля ж усїх умерла й жінка.

28 Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."

28 Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva, sillä hän oli kaikilla?"

28. Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.

28. Sillä jocainen piti händä.

28. Sille että iocainen hende piti. (Sillä että jokainen häntä piti.)

28. ἐν τῇ οὖν ἀναστάσει τίνος τῶν ἑπτὰ ἔσται ἡ γυνή; πάντες γὰρ ἔσχον αὐτήν.

28. εν τη ουν αναστασει τινος των επτα εσται γυνη παντες γαρ εσχον αυτην 28. en te oυn anastasei tinos ton epta estai gυne pantes gar eschon aυten

28 Therefore, whose wife will she be of the seven in the resurrection? For* they all had her (as a wife).

28. Therefore in the resurrection whose wife shall she be of the seven? for they all had her.

28. Hvis Hustru af disse syv skal hun da være i Opstandelsen? thi de have alle havt hende.

28. När nu uppståndelsen sker, hvilkens hustru af de sju blifver hon? Ty de hafva alle haft henne.

28. Agga üllestousmisses; kelle naene peab temma ollema nende seitsme seast? sest temma on neil keikil olnud.

28. Tad kurio iš septynių ji bus žmona prisikėlime? Juk visi yra ją turėję’‘.

28. Nun in der Auferstehung, wes Weib wird sie sein unter den sieben? Sie haben sie ja alle gehabt.

28. Duquel donc des sept sera-t-elle femme à la résurrection, car tous les sept l'ont eue?

28. En la resurrección, pues, ¿cúya de los siete será la mujer? porque todos la tuvieron.

28 In de opstanding dan, wiens vrouw zal zij wezen van die zeven, want zij hebben ze allen gehad?

28. Przetoż przy zmartwychwstaniu, któregoż z tych siedmiu będzie żoną, gdyż ją wszyscy mieli?

28. A feltámadáskor azért a hét közül melyiké lesz az asszony? Mert mindeniké vala.

28 итак, в воскресении, которого из семи будет она женою? ибо все имели ее.

28. Оце ж у воскресенню кому з сїмох буде вона жінкою? всї бо мали її.

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, kun ette tunne Kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

29. Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.

29. Nijn Jesus wastaten sanoi heille: te exytte ja et te ymmärrä Ramatuita eikä Jumalan woima.

29. Nin Iesus wastaden/ sanoi heille/ Te exytte ia ette te ymmerde ramatuita/ eikä Jumalan awua. (Niin Jesus wastaten/ sanoi heille/ Te eksytte ja ette te ymmärrä Raamatuita/ eikä Jumalan awua.)

29. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Πλανᾶσθε μὴ εἰδότες τὰς γραφὰς μηδὲ τὴν δύναμιν τοῦ Θεοῦ·

29. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν αυτοις πλανασθε μη ειδοτες τας γραφας μηδε την δυναμιν του θεου 29. apokritheis de o iesoυs eipen aυtois planasthe me eidotes tas grafas mede ten dυnamin toυ theoυ

29 But Jesus answered and said to them, You° are being misled, (by) not knowing the Scriptures, nor the power of God.

29. Jesus answered and said unto them, Ye do err, not knowing the scriptures, nor the power of God.

29. Men Jesus svarede: I fare vild, idet I ikke kjende Skrifterne, ei heller Guds Kraft.

29. Då svarade Jesus, och sade till dem: I faren ville, och veten icke Skriftena, ej heller Guds kraft.

29. Agga Jesus kostis ja ütles nende wasto: Teie eksite, sest et teie ei moista pühha kirja, egga Jummala wägge.

29. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Jūs klystate, nepažindami nei Raštų, nei Dievo jėgos.

29. Jesus aber antwortete und sprach zu ihnen: Ihr irrt und wisset die Schrift nicht, noch die Kraft Gottes.

29. Mais Jésus, répondant, leur dit: Vous êtes dans l'erreur, parce que vous n'entendez pas les Écritures, ni quelle est la puissance de Dieu.

29. Entónces respondiendo Jesús, les dijo: Erráis, ignorando las escrituras, y el poder de Dios.

29 Maar Jezus antwoordde en zeide tot hen: Gij dwaalt, niet wetende de Schriften, noch de kracht Gods.

29. A odpowiadając Jezus rzekł im: Błądzicie, nie będąc powiadomieni Pisma, ani mocy Bożej.

29. Jézus pedig felelvén, monda nékik: Tévelyegtek, mivelhogy nem ismeritek sem az írásokat, sem az Istennek hatalmát.

29 Иисус сказал им в ответ: заблуждаетесь, не зная Писаний, ни силы Божией,

29. Озвав ся ж Ісус і рече до них: Помиляєтесь ви, не знаючи писання, анї сили Божої.

30 Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.

30 Sillä ylösnousemuksessa ei oteta vaimoa eikä mennä miehelle, vaan he ovat kuin Jumalan enkelit taivaassa.

30. Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.

30. Sillä ylösnousemises ei naida eikä huolla mutta caicki owat nijncuin Jumalan Engelit Taiwas.

30. Sille ettei ylesnousemises/ eike naida eike hoolla mutta ouat ninquin Jumala' Engelit Taiuas. (Niin ettei ylösnousemisessa/ eikä naida eikä huolla mutta owat niinkuin Jumalan enkelit taiwaassa.)

30. ἐν γὰρ τῇ ἀναστάσει οὔτε γαμοῦσιν οὔτε ἐκγαμίζονται, ἀλλ’ ὡς ἄγγελοι Θεοῦ ἐν οὐρανῷ εἰσι.

30. εν γαρ τη αναστασει ουτε γαμουσιν ουτε εκγαμιζονται αλλ ως αγγελοι του θεου εν ουρανω εισιν 30. en gar te anastasei oυte gamoυsin oυte ekgamizontai all os aggeloi toυ theoυ en oυrano eisin

30 For* they neither marry, nor are betrothed in the resurrection, but are like messengers of God in heaven.

30. For in the resurrection they neither marry, nor are given in marriage, but are as the angels of God in heaven.

30. Thi i Opstandelsen skulle de hverken tage tilægte, ei heller bortgiftes; men de ere ligesom Guds Engle i Himmelen.

30. Ty i uppståndelsen hvarken tager man sig hustru, eller qvinna gifs manne; utan de äro lika som Guds Änglar i himmelen.

30. Sest üllestousmisses ei wötta nemmad naest, egga lähhä mehhele, waid nemmad on kui Jummala inglid taewas.

30. Prisikėlime nei ves, nei tekės, bet bus kaip Dievo angelai danguje.

30. In der Auferstehung werden sie weder freien noch sich freien lassen, sondern sie sind gleichwie die Engel Gottes im Himmel.

30. Car à la résurrection les hommes ne prendront point de femmes, ni les femmes de maris; mais ils seront comme les anges de Dieu dans le ciel.

30. Porque en la resurrección, ni se casan, ni se dan en matrimonio; mas son como los ángeles de Dios en el cielo.

30 Want in de opstanding nemen zij niet ten huwelijk, noch worden ten huwelijk uitgegeven; maar zij zijn als engelen Gods in den hemel.

30. Albowiem przy zmartwychwstaniu ani się żenić, ani za mąż chodzić nie będą, ale będą jako Aniołowie Boży w niebie.

30. Mert a feltámadáskor sem nem házasodnak, sem férjhez nem mennek, hanem olyanok lesznek, mint az Isten angyalai a mennyben.

30 ибо в воскресении ни женятся, ни выходят замуж, но пребывают, как Ангелы Божии на небесах.

30. Бо в воскресенню не женять ся, нї віддають ся, а будуть як ангели Божі на небі.

31 Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:

31 Mutta mitä tulee kuolleitten ylösnousemukseen, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille sanoen:

31. Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:

31. Ettekö te ole lukenet cuolluitten ylösnousemisest jota teille on Jumalast sanottu joca sanoi:

31. Ettekö te ole lukenuuat coolluden ylesnousemisest/ iota teille on Jumalast sanottu/ ioca sanoi/ (Ettekö te ole lukeneet kuolleiden ylösnousemisesta/ jota teille on Jumalasta sanottu/ joka sanoi/)

31. περὶ δὲ τῆς ἀναστάσεως τῶν νεκρῶν οὐκ ἀνέγνωτε τὸ ῥηθὲν ὑμῖν ὑπὸ τοῦ Θεοῦ λέγοντος,

31. περι δε της αναστασεως των νεκρων ουκ ανεγνωτε το ρηθεν υμιν υπο του θεου λεγοντος 31. peri de tes anastaseos ton nekron oυk anegnote to rethen υmin υpo toυ theoυ legontos

31 But concerning the resurrection of the dead, did you° not read what was said to you° by God, saying,

31. But as touching the resurrection of the dead, have ye not read that which was spoken unto you by God, saying,

31. Men have I ikke læst om de Dødes Opstandelse, hvad som er talet til Eder af Gud, naar han siger:

31. Men om de dödas uppståndelse hafven I icke läsit, hvad eder sagdt är af Gudi, som sade:

31. Agga eks teie olle surnude üllestousmissest luggenud, mis teile Jummalast on ööldud, kes ütleb:

31. O apie mirusiųjų prisikėlimą ar neskaitėte, kas jums Dievo pasakyta:

31. Habt ihr nicht gelesen von der Toten Auferstehung, was euch gesagt ist von Gott, der da spricht:

31. Et, quant à la résurrection des morts, n'avez-vous point lu ce que Dieu vous a dit:

31. Y de la resurrección de los muertos, ¿no habéis leido lo que es dicho por Dios a vosotros, que dice:

31 En wat aangaat de opstanding der doden, hebt gij niet gelezen, hetgeen van God tot ulieden gesproken is, Die daar zegt:

31. A o powstaniu umarłych nie czytaliście, co wam powiedziano od Boga mówiącego:

31. A halottak feltámadása felől pedig nem olvastátok-é, a mit az Isten mondott néktek, így szólván:

31 А о воскресении мертвых не читали ли вы реченного вам Богом:

31. Про воскресеннє ж мертвих хиба не читали, що сказано вам од Бога, глаголючого:

32 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."

32 Minä olen Aabrahamin Jumala ja lisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.* Ei Jumala ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."

32. Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.

32. Minä olen Abrahamin Jumala Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala. Ei ole Jumala cuolluitten Jumala mutta eläwitten.

32. Mine olen Abrahamin Jumala/ ia Isaachin Jumala/ ia Jacobin Jumala. Ei ole Jumala coolutten Jumala mutta eleuiten. (Minä olen Abrahamin Jumala/ ja Isachin Jumala/ ja Jakobin Jumala. Ei ole Jumala kuolleitten Jumala mutta eläwien.)

32. ἐγώ εἰμι ὁ Θεὸς Ἀβραὰμ καὶ ὁ Θεὸς Ἰσαὰκ καὶ ὁ Θεὸς Ἰακώβ; οὐκ ἔστιν ὁ Θεὸς Θεὸς νεκρῶν, ἀλλὰ ζώντων.

32. εγω ειμι ο θεος αβρααμ και ο θεος ισαακ και ο θεος ιακωβ ουκ εστιν ο θεος θεος νεκρων αλλα ζωντων 32. ego eimi o theos aβraam kai o theos isaak kai o theos iakoβ oυk estin o theos theos nekron alla zonton

32 I am the God of Abraham and the God of Isaac and the God of Jacob? {Exo 3:6} God is not the God of the dead, but of the living.

32. I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob God is not the God of the dead, but of the living.

32. jeg er Abrahams Gud og Isaks Gud og Jakobs Gud. Men Gud er ikke de Dødes Gud, men de Levendes.

32. Jag är Abrahams Gud, och Isaacs Gud, och Jacobs Gud? Gud är icke de dödas Gud, utan deras som lefvande äro.

32. Minna ollen Abraami Jummal, ja Isaki Jummal ja Jakobi Jummal; Jummal ep olle surnutte, waid ellawatte Jummal.

32. ‘Aš esu Abraomo Dievas, Izaoko Dievas ir Jokūbo Dievas’. Dievas nėra mirusiųjų Dievas, bet gyvųjų!’‘

32. Ich bin der Gott Abrahams und der Gott Isaaks und der Gott Jakobs? Gott aber ist nicht ein Gott der Toten, sondern der Lebendigen.

32. Je suis le Dieu d'Abraham, le Dieu d'Isaac et le Dieu de Jacob. Dieu n'est pas le Dieu des morts, mais des vivants.

32. Yo soy el Dios de Abraham, y el Dios de Isaac, y el Dios de Jacob? Dios no es Dios de los muertos, sino de los que viven.

32 Ik ben de God Abrahams, en de God Izaks, en de God Jakobs! God is niet een God der doden, maar der levenden.

32. Jam jest Bóg Abrahama, i Bóg Izaaka, i Bóg Jakóba? Bóg nie jestci Bogiem umarłych, ale żywych.

32. Én [10†] vagyok az Ábrahám Istene, és az Izsák Istene, és a Jákób Istene; az Isten nem holtaknak, hanem élőknek Istene.

32 Я Бог Авраама, и Бог Исаака, и Бог Иакова? Бог не есть Бог мертвых, но живых.

32. Я Бог Авраамів, і Бог Ісааків, і Бог Яковів? Не єсть Бог Богом мертвих, а живих.

33 Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.

33 Sen kuullessaan kansa hämmästyi Hänen oppiaan.

33. Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.

33. Ja cuin Canssa sen cuuli hämmästyit he hänen oppians.

33. Ja quin Canssat sen cwlit/ hemestyit he henen opetoxestans. (Ja kuin kansat sen kuulit/ hämmästyit he hänen opetuksestansa.)

33. καὶ ἀκούσαντες οἱ ὄχλοι ἐξεπλήσσοντο ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ.

33. και ακουσαντες οι οχλοι εξεπλησσοντο επι τη διδαχη αυτου 33. kai akoυsantes oi ochloi ekseplessonto epi te didache aυtoυ

33 And (after) the crowds heard it, they were being astounded over his teaching. {Mar 12:28-34 & Mat 22:34-40 & Luk 20:40.}

33. And when the multitude heard this, they were astonished at his doctrine.

33. Og der Folket det hørte, forundrede de sig saare over hans Lærdom.

33. Och när folket sådant hörde, förundrade de sig öfver hans lärdom.

33. Ja kui rahwas sedda kulis, ehmatasid nemmad ärra temma öppetusse pärrast.

33. Tai girdėdama, minia stebėjosi Jo mokymu.

33. Und da solches das Volk hörte, entsetzten sie sich über seine Lehre.

33. Et le peuple entendant cela, admirait sa doctrine.

33. Y oyendo esto las multitudes estaban fuera de sí de su doctrina.

33 En de scharen, dit horende, werden verslagen over Zijn leer.

33. A usłyszawszy to lud, zdumiał się nad nauką jego.

33. És a sokaság ezt hallván, csodálkozék az ő tudományán.

33 И, слыша, народ дивился учению Его.

33. І, слухаючи народ, дивував ся наукою Його.

34 Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;

34 Mutta kuultuaan, että Hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, fariseukset kokoontuivat yhteen.

34. Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.

34. COsca Phariseuxet sen cuulit että hän oli Saduceusten suun tukinnut cocounsit he yhten.

34. Coska nyt Phariseuset cwlit että hen oli Sadduceusille suun tukinnut/ cocounsit he ychten. (Koska nyt phariseukset kuulit että hän oli saddukeuksilta suun tukinnut/ kokounsit he yhteen.)

34. Οἱ δὲ Φαρισαῖοι ἀκούσαντες ὅτι ἐφίμωσε τοὺς Σαδδουκαίους, συνήχθησαν ἐπὶ τὸ αὐτό,

34. οι δε φαρισαιοι ακουσαντες οτι εφιμωσεν τους σαδδουκαιους συνηχθησαν επι το αυτο 34. oi de farisaioi akoυsantes oti efimosen toυs saddoυkaioυs sυnechthesan epi to aυto

34 But the Pharisees, having heard that he (had) hushed the Sadducees, were gathered together on the same (ground).

34. But when the Pharisees had heard that he had put the Sadducees to silence, they were gathered together.

34. Men der Pharisæerne hørte, at han havde stoppet Munden paa Sadducæerne, forsamlede de sig.

34. När de Phariseer hörde, att han hade stoppat de Sadduceer munnen till, församlade de sig.

34. Agga kui Wariserid said kuulda, te tem̃a Sadduseride suud olli kinnisulgnud, siis tullid nemmad ühhel melel kokko.

34. Fariziejai, išgirdę, kad Jėzus nutildė sadukiejus, susirinko kartu,

34. Da aber die Pharisäer hörten, wie er den Sadduzäern das Maul gestopft hatte, versammelten sie sich.

34. Les pharisiens, ayant appris qu'il avait fermé la bouche aux sadducéens, s'assemblèrent.

34. Estónces los Fariseos, oyendo que había cerrado la boca a los Saduceos, se juntaron a una;

34 En den Farizeen, gehoord hebbende, dat Hij den Sadduceen den mond gestopt had, zijn te zamen bijeenvergaderd.

34. Lecz gdy usłyszeli Faryzeuszowie, że zawarł usta Saduceuszom, zeszli się wespół.

34. A farizeusok pedig, hallván, hogy a sadduczeusokat elnémította vala, egybegyűlének;

34 А фарисеи, услышав, что Он привел саддукеев в молчание, собрались вместе.

34. Фарисеї ж, почувши, що Він примусив Садукеїв мовчати, зібрались ради того.

35 ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:

35 Ja muuan heistä, lainoppinut kysyi kiusaten Häntä (ja sanoi):

35. Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:

35. Ja yxi Lain opettaja heistä kysyi hänelle kiusaten händä ja sanoi:

35. Ja kysyi henelle yxi heiste/ laijn opettaia/ kiusaten hende ia sanoi/ (Ja kysyi häneltä yksi heistä/ lain opettaja/ kiusaten häntä ja sanoi/)

35. καὶ ἐπηρώτησεν εἷς ἐξ αὐτῶν, νομικὸς, πειράζων αὐτόν καὶ λέγων·

35. και επηρωτησεν εις εξ αυτων νομικος πειραζων αυτον και λεγων 35. kai eperotesen eis eks aυton nomikos peirazon aυton kai legon

35 And one out of them, a professor of the law, asked (a question), testing him and saying,

35. Then one of them, which was a lawyer, asked him a question, tempting him, and saying,

35. Og En af dem, en Lovkyndig spurgte og fristede ham og sagde:

35. Och en af dem, som var en Skriftlärd, frestade honom, sägandes:

35. Ja üks nende seast kes kässotundia, küssis ja kiusas tedda, ja ütles:

35. ir vienas iš jų, Įstatymo mokytojas, mėgindamas Jį, paklausė:

35. Und einer unter ihnen, ein Schriftgelehrter, versuchte ihn und sprach:

35. Et l'un d'eux, docteur de la loi, l'interrogea pour l'éprouver, et lui dit:

35. Y preguntó uno de ellos, intérprete de la ley, tentándole, y diciendo:

35 En een uit hen, zijnde een wetgeleerde, heeft gevraagd, Hem verzoekende, en zeggende:

35. I spytał go jeden z nich, zakonnik, kusząc go i mówiąc:

35. És megkérdé [11†] őt közülök egy törvénytudó, kisértvén őt, és mondván:

35 И один из них, законник, искушая Его, спросил, говоря:

35. І спитав один з них, учитель закону, спокушуючи Його й кажучи:

36 Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?

36”Opettaja, mikä käsky laissa on suurin*?"

36. Mestari, mikä on suurin käsky laissa?

36. Mestari cuca on suurin käsky Laisa: Jesus sanoi hänelle:

36. Mestari/ cuca on swrin käsky lagisa? Sanoi henelle Iesus/ (Mestari/ kuka on suurin käsky laissa? sanoi hänelle Jesus/)

36. Διδάσκαλε, ποία ἐντολὴ μεγάλη ἐν τῷ νόμῳ;

36. διδασκαλε ποια εντολη μεγαλη εν τω νομω 36. didaskale poia entole megale en to nomo

36 Teacher, what is the great commandment in the law?

36. Master, which is the great commandment in the law?

36. Mester, hvilket er det store Bud i Loven?

36. Mästar, hvilket är det yppersta budet i lagen?

36. Öppetaja, missugune on se se suur kässosanna käskus?

36. ‘‘Mokytojau, koks įsakymas yra didžiausias Įstatyme?’‘

36. Meister, welches ist das vornehmste Gebot im Gesetz?

36. Maître, quel est le grand commandement de la loi?

36. Maestro, ¿cuál es el mandamiento grande en la ley?

36 Meester! welk is het grote gebod in de wet?

36. Nauczycielu! które jest największe przykazanie w zakonie?

36. Mester, melyik a nagy parancsolat a törvényben?

36 Учитель! какая наибольшая заповедь в законе?

36. Учителю, котора заповідь велика в законї?

37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.

37 Jeesus sanoi hänelle: "Rakasta Herraa Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.

37. Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:

37. Racasta sinun Herras Jumalatas caikesta sinun sydämestäs ja caikesta sinun sielustas ja caikesta sinun mielestäs.

37. Racasta sinun Herras Jumalas/ caikest sinun sydhemestes/ ia caikest sinun sielustas/ ia caikest sinun mielestes/ (Rakasta sinun Herraasi Jumalaasi/ kaikesta sinun sydämestäsi/ ja kaikesta sinun sielustasi/ ja kaikesta sinun mielestäsi/)

37. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἔφη αὐτῷ· Ἀγαπήσεις Κύριον τὸν Θεόν σου ἐν ὅλῃ τῇ καρδίᾳ σου καὶ ἐν ὅλῃ τῇ ψυχῇ σου καὶ ἐν ὅλῃ τῇ διανοίᾳ σου·

37. ο δε ιησους ειπεν αυτω αγαπησεις κυριον τον θεον σου εν ολη τη καρδια σου και εν ολη τη ψυχη σου και εν ολη τη διανοια σου 37. o de iesoυs eipen aυto agapeseis kυrion ton theon soυ en ole te kardia soυ kai en ole te psυche soυ kai en ole te dianoia soυ

37 Now Jesus said to him, You will love* the Lord your God in your whole heart and in your whole soul and in your whole mind. {Deu 6:5}

37. Jesus said unto him, Thou shalt love the Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy mind.

37. Men Jesus sagde til ham: du skal elske Herren din Gud i dit ganske Hjerte, og i din ganske Sjæl, og i dit ganske Sind.

37. Då sade Jesus till honom: Du skall älska Herran din Gud, af allt ditt hjerta, och af allo dine själ, och af all din håg.

37. Agga Jesus ütles temma wasto: Sinna pead Issandat omma Jum̃alat armastama keigest ommast süddamest, ja keigest ommast hingest, ja keigest ommast melest.

37. Jėzus jam atsakė: ‘‘ ‘Mylėk Viešpatį, savo Dievą, visa savo širdimi, visa savo siela ir visu savo protu’.

37. Jesus aber sprach zu ihm: "Du sollst lieben Gott, deinen HERRN, von ganzem Herzen, von ganzer Seele und von ganzem Gemüte."

37. Jésus lui dit: Tu aimeras le Seigneur ton Dieu de tout ton cour, de toute ton âme et de toute ta pensée.

37. Y Jesús le dijo: Amarás al Señor tu Dios de todo tu corazón, y de toda tu alma, y de toda tu mente.

37 En Jezus zeide tot hem: Gij zult liefhebben den Heere, uw God, met geheel uw hart, en met geheel uw ziel, en met geheel uw verstand.

37. A Jezus mu rzekł: Będziesz miłował Pana, Boga twego, ze wszystkiego serca twego, i ze wszystkiej duszy twojej i ze wszystkiej myśli twojej.

37. Jézus pedig monda néki: Szeresd az Urat, [12†] a te Istenedet teljes szívedből, teljes lelkedből és teljes elmédből.

37 Иисус сказал ему: возлюби Господа Бога твоего всем сердцем твоим и всею душею твоею и всем разумением твоим:

37. Ісус же рече йому: Люби Господа Бога твого всїм серцем твоїм, і всею душею твоєю, і всею думкою твоєю.

38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

38 Tämä on *ensimmäinen ja suurin* käsky.

38. Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.

38. Tämä on suurin ja ensimäinen käsky. Toinen on tämän caltainen:

38. Teme on swrin ia ensimeinen käsky. (Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.)

38. αὕτη ἐστὶ πρώτη καὶ μεγάλη ἐντολή.

38. αυτη εστιν πρωτη και μεγαλη εντολη 38. aυte estin prote kai megale entole

38 This is (the) first and (the) great commandment.

38. This is the first and great commandment.

38. Dette er det første og store Bud.

38. Detta är det yppersta och största budet.

38. Sesam̃a on se essimenne ja suur kässo saña.

38. Tai pirmasis ir didžiausias įsakymas.

38. Dies ist das vornehmste und größte Gebot.

38. C'est là le premier et le grand commandement.

38. Este es el primero y el grande mandamiento.

38 Dit is het eerste en het grote gebod.

38. To jest pierwsze i największe przykazanie.

38. Ez az első és nagy parancsolat.

38 сия есть первая и наибольшая заповедь;

38. Се перва й велика заповідь.

39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.

39 Toinen tämän veroinen on: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

39. Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.

39. Racasta sinun lähimmäistäs nijncuin idze sinuas.

39. Se toinen ombi tämen caltainen/ Racasta sinun lehimeistes ninquin itzesinus/ (Se toinen ompi tämän kaltainen/ Rakasta sinun lähimmäistäsi niinkuin itse sinuas/)

39. δευτέρα δὲ ὁμοία αὐτῇ· ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν.

39. δευτερα δε ομοια αυτη αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον 39. deυtera de omoia aυte agapeseis ton plesion soυ os seaυton

39 And (the) second (commandment) is similar to it, You will love* your neighbor like yourself. {Lev 19:18}

39. And the second is like unto it, Thou shalt love thy neighbour as thyself.

39. Men det andet er ligesom dette: du skal elske din Næste som dig selv.

39. Det andra är desso likt: Du skall älska din nästa som dig sjelf.

39. Agga teine on selle sarnane: Sinna pead omma liggimest armastama kui issiennast.

39. Antrasis­panašus į jį: ‘Mylėk savo artimą kaip save patį’.

39. Das andere aber ist ihm gleich; Du sollst deinen Nächsten lieben wie dich selbst.

39. Et voici le second qui lui est semblable: Tu aimeras ton prochain comme toi-même.

39. Y el segundo es semejante a éste: Amarás a tu prójimo como a tí mismo.

39 En het tweede aan dit gelijk, is: Gij zult uw naaste liefhebben als uzelven.

39. A wtóre podobne jest temuż: Będziesz miłował bliźniego twego, jako samego siebie.

39. A második pedig hasonlatos ehhez: [13†] Szeresd felebarátodat, mint magadat.

39 вторая же подобная ей: возлюби ближнего твоего, каксамого себя;

39. Друга ж подібна їй: Люби ближнього твого, як себе самого.

40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."

40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu koko laki ja profeetat."

40. Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.

40. Nijsä cahdesa käskysä caicki Laki ja Prophetat rippuwat.

40. Nijse cahdesa käskys caiki Laki ia Prophetat rippuuat. (Niissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuwat.)

40. ἐν ταύταις ταῖς δυσὶν ἐντολαῖς ὅλος ὁ νόμος καὶ οἱ προφῆται κρέμανται.

40. εν ταυταις ταις δυσιν εντολαις ολος ο νομος και οι προφηται κρεμανται 40. en taυtais tais dυsin entolais olos o nomos kai oi profetai kremantai

40 In these two commandments hang the whole law and the prophets. {Mar 12:35-37 & Mat 22:41-46 & Luk 20:41-44.}

40. On these two commandments hang all the law and the prophets.

40. Af disse to Bud hænger al Loven og Propheterne.

40. På dessa tu buden hänger all lagen och Propheterna.

40. Neis kahhes kässosannas on keik se käsk ja prohwetid kous.

40. Šitais dviem įsakymais remiasi visas Įstatymas ir Pranašai’‘.

40. In diesen zwei Geboten hängt das ganze Gesetz und die Propheten.

40. De ces deux commandements dépendent toute la loi et les prophètes.

40. De estos dos mandamientos depende toda la ley, y los profetas.

40 Aan deze twee geboden hangt de ganse wet en de profeten.

40. Na tych dwóch przykazaniach wszystek zakon i prorocy zawisnęli.

40. E két parancsolattól függ az egész törvény [14†] és a próféták.

40 на сих двух заповедях утверждается весь закон ипророки.

40. На сих двох заповідях увесь закон і пророки стоять.

41 Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä

41 Fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä

41. Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,

41. Cosca Phariseuxet coosa olit kysyi heille Jesus sanoden:

41. Coska nyt Phariseuset coghos olit/ kysyi heille Iesus/ sanoden/ (Koska nyt phariseukset koossa olit/ kysyi heiltä Jesus/ sanoen/)

41. Συνηγμένων δὲ τῶν Φαρισαίων ἐπηρώτησεν αὐτοὺς ὁ Ἰησοῦς

41. συνηγμενων δε των φαρισαιων επηρωτησεν αυτους ο ιησους 41. sυnegmenon de ton farisaion eperotesen aυtoυs o iesoυs

41 Now the Pharisees having been gathered together, Jesus asked them (a question),

41. While the Pharisees were gathered together, Jesus asked them,

41. Men der Pharisæerne vare forsamlede, spurgte Jesus dem og sagde:

41. När nu de Phariseer voro tillhopa, frågade dem Jesus;

41. Agga kui Warriserid ühhes kous ollid, küssis neilt Jesus,

41. Kol fariziejai tebebuvo susirinkę, Jėzus juos paklausė:

41. Da nun die Pharisäer beieinander waren, fragte sie Jesus

41. Et les pharisiens étant assemblés, Jésus les interrogea,

41. Y estando juntos los Fariseos, Jesús les preguntó,

41 Als nu de Farizeen samenvergaderd waren, vraagde hun Jezus,

41. A gdy się Faryzeuszowie zebrali, spytał ich Jezus,

41. Mikor pedig a farizeusok összegyülekezének, kérdezé őket Jézus,

41 Когда же собрались фарисеи, Иисус спросил их:

41. Як же зібрались Фарисеї, питав їх Ісус,

42 sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".

42 sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika Hän on?" He vastasivat Hänelle: "Daavidin."

42. Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.

42. Mitä teille näky Christuxest kenengä Poica hän on? He sanoit Dawidin.

42. Mite teille näky Chtistusest/ Kenenge poica hen on? He sanoit/ Dauidin. (Mitä teille näkyy Kristuksesta/ Kenenkä poika hän on? He sanoit/ Dawidin.)

42. λέγων· Τί ὑμῖν δοκεῖ περὶ τοῦ Χριστοῦ; τίνος υἱός ἐστι; λέγουσιν αὐτῷ· Τοῦ Δαυῒδ.

42. λεγων τι υμιν δοκει περι του χριστου τινος υιος εστιν λεγουσιν αυτω του δαβιδ 42. legon ti υmin dokei peri toυ christoυ tinos υios estin legoυsin aυto toυ daβid

42 saying, What do you° think concerning the Christ? Whose son is he? They say to him, David’s.

42. Saying, What think ye of Christ whose son is he They say unto him, The son of David.

42. Hvad tykkes Eder om Christus? hvis Søn er han? De sagde til ham: Davids.

42. Och sade: Hvad synes eder om Christo? Hvars son är han? Sade de till honom: Davids.

42. Ja ütles: Mis teie arwate Kristussest, kelle poeg on temma? nemmad ütlesid temmale: Taweti poeg.

42. ‘‘Ką jūs manote apie Kristų? Kieno Jis Sūnus?’‘ Jie atsakė: ‘‘Dovydo’‘.

42. und sprach: Wie dünkt euch um Christus? wes Sohn ist er? Sie sprachen: Davids.

42. Et leur dit: Que vous semble-t-il du Christ? De qui est-il fils?Ils lui répondirent: De David.

42. Diciendo: ¿Qué os parece del Cristo? ¿Cúyo hijo es? Dícenle ellos: De David.

42 En zeide: Wat dunkt u van den Christus? Wiens Zoon is Hij? Zij zeiden tot Hem: Davids Zoon.

42. Mówiąc: Co się wam zda o Chrystusie? Czyim jest synem? Rzekli mu: Dawidowym.

42. Mondván: Miképen vélekedtek ti a Krisztus felől? kinek a fia? Mondának néki: A [15†] Dávidé.

42 что вы думаете о Христе? чей Он сын? Говорят Ему: Давидов.

42. глаголючи: Що ви думаєте про Христа? чий Він син? Кажуть Йому: Давидів.

43 Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:

43 Hän sanoi heille: "Miksi Daavid sitten Hengessä kutsuu Häntä Herraksi, sanoen:

43. Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:

43. Hän sanoi heille: cuinga sijs Dawid cudzu hänen Herraxi hengesä? sanoden:

43. Sanoi hen heille/ Quinga sis Dauid cutzupi henen Herraxi/ Hengesä? sanoden/ (Sanoi hän heille/ Kuinka siis Dawid kutsuupi hänen Herraksi/ Hengessä? sanoen/)

43. λέγει αὐτοῖς· Πῶς οὖν Δαυῒδ ἐν Πνεύματι Κύριον καλεῖ αὐτὸν λέγων,

43. λεγει αυτοις πως ουν δαβιδ εν πνευματι κυριον αυτον καλει λεγων 43. legei aυtois pos oυn daβid en pneυmati kυrion aυton kalei legon

43 He says to them, Therefore how does David in (the) Spirit call him Lord, saying,

43. He saith unto them, How then doth David in spirit call him Lord, saying,

43. Han sagde til dem: hvorledes kalder da Deavid ham i Aanden en Herre, da han siger:

43. Då sade han till dem: Hvi kallar då David honom i Andanom Herra? sägandes:

43. Ta ütles nende wasto: Kuida siis Tawet tedda waimus Issandaks hüab, kui tem̃a ütleb:

43. Jis tarė jiems: ‘‘O kodėl gi Dovydas, Dvasios įkvėptas, vadina Jį Viešpačiu, sakydamas:

43. Er sprach zu ihnen: Wie nennt ihn denn David im Geist einen Herrn, da er sagt:

43. Et il leur dit: Comment donc David l'appelle-t-il par l'Esprit son Seigneur, en disant:

43. El les dice: Pues, ¿cómo David en Espíritu le llama Señor, diciendo:

43 Hij zeide tot hen: Hoe noemt Hem dan David, in den Geest, zijn Heere? zeggende:

43. I rzekł im: Jakoż tedy Dawid w duchu nazywa go Panem? mówiąc:

43. Monda nékik: Miképen hívja tehát őt Dávid lélekben Urának, ezt mondván:

43 Говорит им: как же Давид, по вдохновению, называет Его Господом, когда говорит:

43. Рече Він до них: Як же се Давид зве Його в дусї Господом, говорячи:

44 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.

44 "Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni, kunnes panen vihollisesi jalkaisi astinlaudaksi*.

44. Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.

44. Herra sanoi minun Herralleni istu minun oikialle kädelleni sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises jalcais astinlaudaxi.

44. Sanoi Herra minu' Herralleni/ istu minu' oikialle kädelleni/ Sihe'asti että mine panen sinun wihoilises ialcais astinlaudhaxi. (Sanoi Herra minun Herralleni/ istu minun oikealle kädelleni/ Siihen asti että minä panen sinun wihollisesi jalkasi astinlaudaksi.)

44. εἶπεν ὁ Κύριος τῷ Κυρίῳ μου, κάθου ἐκ δεξιῶν μου ἕως ἂν θῶ τοὺς ἐχθρούς σου ὑποπόδιον τῶν ποδῶν σου;

44. ειπεν ο κυριος τω κυριω μου καθου εκ δεξιων μου εως αν θω τους εχθρους σου υποποδιον των ποδων σου 44. eipen o kυrios to kυrio moυ kathoυ ek deksion moυ eos an tho toυs echthroυs soυ υpopodion ton podon soυ

44 The Lord said to my Lord, Sit at my right, until I should place your enemies (as the) footstool of your feet? {Psa 110:1}

44. The LORD said unto my Lord, Sit thou on my right hand, till I make thine enemies thy footstool?

44. Herren sagde til min Herre: sæt dig ved min høire Haand, indtil jeg lægger dine Fjender til dine Fødders Skammel?

44. Herren sade till min Herra: Sätt dig på mina högra hand, tilldess jag lägger dina fiendar dig till en fotapall.

44. Issand on üttelnud mo Issandale: istu minno parrema pole, kunni ma sinno waenlased saan pañud siño jalge alluseks järjeks.

44. ‘Viešpats tarė mano Viešpačiui: sėskis mano dešinėje, kol patiesiu Tavo priešus tarsi pakojį po Tavo kojų’.

44. Der HERR hat gesagt zu meinem Herrn: Setze dich zu meiner Rechten, bis daß ich lege deine Feinde zum Schemel deiner Füße?

44. Le Seigneur a dit à mon Seigneur: Assieds-toi à ma droite, jusqu'à ce que j'aie fait de tes ennemis le marchepied de tes pieds?

44. Dijo el Señor a mi Señor: Asiéntate a mi diestra, entre tanto que pongo tus enemigos por estrado de tus piés?

44 De Heere heeft gezegd tot Mijn Heere: Zit aan Mijn rechter hand, totdat Ik Uw vijanden zal gezet hebben tot een voetbank Uwer voeten.

44. Rzekł Pan Panu memu: Siądź po prawicy mojej, aż położę nieprzyjacioły twoje podnóżkiem nóg twoich.

44. Monda [16†] az Úr az én Uramnak: Ülj az én jobb kezem felől, míglen vetem a te ellenségeidet a te lábaid alá zsámolyul.

44 сказал Господь Господу моему: седи одесную Меня, доколе положу врагов Твоих в подножие ног Твоих?

44. Рече Господь Господеві моєму: Сиди по правицї в мене, доки положу ворогів Твоїх підніжком ніг твоїх?

45 Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"

45 Jos siis Daavid kutsuu Häntä Herraksi, kuinka Hän on hänen poikansa?"

45. Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?

45. Jos sijs Dawid cudzu hänen Herraxi cuingast hän on hänen poicans?

45. Jos sis Dauid cutzu henen Herraxi/ quingast hen on henen poicans? (Jos siis Dawid kutsui hänen Herraksi/ kuinkaste hän on hänen poikansa?)

45. εἰ οὖν Δαυῒδ καλεῖ αὐτὸν Κύριον, πῶς υἱὸς αὐτοῦ ἐστι;

45. ει ουν δαβιδ καλει αυτον κυριον πως υιος αυτου εστιν 45. ei oυn daβid kalei aυton kυrion pos υios aυtoυ estin

45 Therefore, if David calls him Lord, how is he his son?

45. If David then call him Lord, how is he his son?

45. Efterdi David nu kalder ham en Herre, hvorledes er han da hans Søn?

45. Efter nu David kallar honom Herra, huru är han då hans son?

45. Kui nüüd Tawet tedda Issandaks hüab, kuida ta siis temma poeg on?

45. Jei tad Dovydas vadina Jį Viešpačiu, kaipgi tada Jis gali būti jo Sūnus?’‘

45. So nun David ihn einen Herrn nennt, wie ist er denn sein Sohn?

45. Si donc David l'appelle son Seigneur, comment est-il son fils?

45. Pues si David le llama Señor, ¿cómo es su hijo?

45 Indien Hem dan David noemt zijn Heere, hoe is Hij zijn Zoon?

45. Ponieważ go tedy Dawid nazywa Panem, jakoż jest synem jego?

45. Ha tehát Dávid Urának hívja őt, mi módon fia?

45 Итак, если Давид называет Его Господом, как же Он сын ему?

45. Коли ж Давид зве Його Господом, то як же Він син йому?

46 Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.

46 Ja kukaan ei voinut vastata Hänelle sanaakaan, eikä siitä päivästä lähtien yksikään rohjennut enää kysyä Häneltä mitään.

46. Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.

46. Ja ei tainnut kengän händä mitän wastata. Ja ei myös yxikän rohgennut sen päiwän peräst hänelle enämbätä kysyä.

46. Ja eikengen tainnut hende mite wastata. Ja eike mös rochgennut yxiken sen päiuen perest henelle enämbete kysyue. (Ja ei kenkään tainnut häntä mitään wastata. Ja eikä myös rohjennut yksikään sen päiwän perästä häneltä enempää kysyä.)

46. καὶ οὐδεὶς ἐδύνατο αὐτῷ ἀποκριθῆναι λόγον, οὐδὲ ἐτόλμησέ τις ἀπ’ ἐκείνης τῆς ἡμέρας ἐπερωτῆσαι αὐτὸν οὐκέτι.

46. και ουδεις εδυνατο αυτω αποκριθηναι λογον ουδε ετολμησεν τις απ εκεινης της ημερας επερωτησαι αυτον ουκετι 46. kai oυdeis edυnato aυto apokrithenai logon oυde etolmesen tis ap ekeines tes emeras eperotesai aυton oυketi

46 And no one was able to answer him a word, nor did anyone dare from that day forth to ask him anymore (questions).

46. And no man was able to answer him a word, neither durst any man from that day forth ask him any more questions.

46. Og Ingen kunde svare ham et Ord, og Ingen turde ydermere gjøre Spørgsmaal til ham efter den Dag.

46. Och ingen kunde svara honom ett ord; och ifrå den dagen dristade sig ej heller någor att fråga honom något mer.

46. Ja ükski sanna ei woinud temmale sanna wastada, ja ükski ei julgnud sest päwast temmalt middagi ennam küssida.)

46. Ir nė vienas negalėjo Jam atsakyti nė žodžio, ir niekas nedrįso nuo tos dienos Jį klausinėti.

46. Und niemand konnte ihm ein Wort antworten, und wagte auch niemand von dem Tage an hinfort, ihn zu fragen.

46. Et personne ne put lui répondre un mot; et depuis ce jour-là personne n'osa plus l'interroger.

46. Y nadie le podía responder palabra: ni osó alguno desde aquel día preguntarle más.

46 En niemand kon Hem een woord antwoorden; noch iemand durfde Hem van dien dag aan iets meer vragen.

46. A żaden mu nie mógł odpowiedzieć i słowa, i nie śmiał go nikt więcej od onego dnia pytać.

46. És senki egy szót sem felelhet vala néki; sem pedig nem meri vala őt e naptól fogva többé senki megkérdezni.

46 И никто не мог отвечать Ему ни слова; и с того дня никто уже не смел спрашиватьЕго.

46. І нїхто не з'умів йому відказати нї слова, й нїхто з того часу не важив ся питати Його нїколи.