12 luku

Jeesus puolustaa opetuslapsiaan, jotka katkovat tähkäpäitä sapattina 1 – 8, parantaa miehen, jonka käsi oli kuivettunut 9 – 14, kieltää kansaa saattamasta häntä julki 15 – 21, parantaa riivatun miehen ja kumoaa syytöksen, että hän Beelsebulin avulla ajaa ulos riivaajia 22 – 30, varoittaa pilkkaamasta Pyhää Henkeä 31 – 37, moittii kansaa pahaksi ja merkkejä tavoittelevaksi 38 – 42, puhuu ihmisestä, johon saastainen henki palaa 43 – 45, ja sanoo sitä, joka tekee hänen Isänsä tahdon, veljekseen, sisarekseen ja äidikseen 46 – 50. (V. – 8 vert. Mark.2:23 – 28 Luuk.6:1 – 5.)

1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki; ja hänen opetuslastensa oli nälkä, ja he rupesivat katkomaan tähkäpäitä ja syömään.

1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioitten halki. Hänen opetuslapsensa olivat nälissään ja rupesivat katkomaan ja syömään tähkäpäitä.

1. Siihen aikaan kävi Jesus sabbatina laihoin lävitse; niin hänen opetuslapsensa isosivat, ja rupesivat tähkäpäitä noukkimaan ja syömään.

1. SIjhen aican käwi Jesus Sabbathina laihoin läpidze. Nijn hänen Opetuslapsens isoisit ja rupeisit tähkäpäitä nouckiman ja syömän.

1. SIhen aican keui Iesus Sabbathina laihoin lepitze. Nin henen Opetuslapsens isosit/ ia rupeisit tächkäpeite ylesrepimen/ ia sömen. (Siihen aikaan käwi Jesus sabbathina laihoin läwitse. Niin hänen opetuslapsensa isosit/ ja rupesit tähkäpäitä ylösrepimän/ ja syömään.)

1. Ἐν ἐκείνῳ τῷ καιρῷ ἐπορεύθη ὁ Ἰησοῦς τοῖς σάββασιν διὰ τῶν σπορίμων· οἱ δὲ μαθηταὶ αὐτοῦ ἐπείνασαν, καὶ ἤρξαντο τίλλειν στάχυας καὶ ἐσθίειν.

1. εν εκεινω τω καιρω επορευθη ο ιησους τοις σαββασιν δια των σποριμων οι δε μαθηται αυτου επεινασαν και ηρξαντο τιλλειν σταχυας και εσθιειν 1. en ekeino to kairo eporeυthe o iesoυs tois saββasin dia ton sporimon oi de mathetai aυtoυ epeinasan kai erksanto tillein stachυas kai esthiein

1 {Mar 2:23-28 & Mat 12:1-8 & Luk 6:1-5 Jerusalem to Galilee.} Jesus traveled on the Sabbath through the grain-fields at that time, and his disciples were hungry and began to pluck the tops and to eat (them).

1. At that time Jesus went on the sabbath day through the corn; and his disciples were an hungred, and began to pluck the ears of corn, and to eat.

1. Paa den samme Tid gik Jesus igjennem Sæden paa Sabbaten; men hans Disciple hungrede og begyndte at plukke Ax og at æde.

1. I den tiden gick Jesus genom säd på Sabbathen; och hans Lärjungar voro hungrige, och begynte upprycka ax, och äta.

1. Sel aial käis Jesus wiljast läbbi hingamisse päiwil; agga temma jüngrittele olli isso, ja hakkasid päid katkuma ja söma.

1. Anuo metu sabato dieną Jėzus ėjo per javų lauką. Jo mokiniai buvo išalkę, tad skynė varpas ir valgė.

1. Zu der Zeit ging Jesus durch die Saat am Sabbat; und seine Jünger waren hungrig, fingen an, Ähren auszuraufen, und aßen.

1. En ce temps-là, Jésus passait par des blés un jour de sabbat; et ses disciples, ayant faim, se mirent à arracher des épis et à en manger.

1. EN aquel tiempo iba Jesús por entre los panes en sábado; y sus discípulos tenían hambre, y comenzaron a coger espigas, y a comer.

1 In dien tijd ging Jezus, op een sabbatdag, door het gezaaide, en Zijn discipelen hadden honger, en begonnen aren te plukken, en te eten.

1. W on czas szedł Jezus w sabat przez zboża, a uczniowie jego łaknęli, i poczęli rwać kłosy i jeść.

1. Abban az időben a vetéseken át haladt Jézus szombatnapon; tanítványai pedig megéheztek, és kezdték a [1†] kalászokat tépni és enni.

1 В то время проходил Иисус в субботу засеянными полями; ученики же Его взалкали и начали срывать колосья и есть.

1. Того ж часу йшов Ісус у суботу засївами, ученики ж Його зголоднїли, й почали рвати колоссє та їсти.

2 Mutta kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänelle: "Katso, sinun opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina".

2 Sen nähdessään fariseukset sanoivat Hänelle: ”Katso, opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina.”

2. Mutta kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänelle: katso, sinun opetuslapses tekevät sitä, mitä ei sovi sabbatina tehdä.

2. Cosca Phariseuxet sen näit sanoit he hänelle: cadzo sinun Opetuslapses tekewät sitä cuin ei sowi Sabbathina tehdä.

2. Coska nyt Phariseuset sen negit/ sanoit he henelle/ Catzo/ sinun Opetuslapses site tekeuet/ quin ei soui Sabbathina tehdä. (Koska nyt phariseukset sen näkit/ sanoit he hänelle/ Katso/ sinun opetuslapsesi sitä tekewät/ kuin ei sowi sabattina tehdä.)

2. οἱ δὲ Φαρισαῖοι ἰδόντες εἶπον αὐτῷ· Ἰδοὺ οἱ μαθηταί σου ποιοῦσιν ὃ οὐκ ἔξεστι ποιεῖν ἐν σαββάτῳ.

2. οι δε φαρισαιοι ιδοντες ειπον αυτω ιδου οι μαθηται σου ποιουσιν ο ουκ εξεστιν ποιειν εν σαββατω 2. oi de farisaioi idontes eipon aυto idoυ oi mathetai soυ poioυsin o oυk eksestin poiein en saββato

2 But the Pharisees, having seen (it), said to him, Behold, your disciples are doing what is not legal to practice on the Sabbath.

2. But when the Pharisees saw it, they said unto him, Behold, thy disciples do that which is not lawful to do upon the sabbath day.

2. Men der Pharisæerne saae det, sagde de til ham: see, dine Disciple gjøre det, som ikke er tilladt at gjøre paa Sabbaten.

2. När de Phariseer det sågo, sade de till honom: Si, dine Lärjungar göra det som icke lofligit är göra på Sabbathen.

2. Kui nüüd Wariserid sedda näggid, ütlesid nemmad temma wasto: Wata sinno jüngrid tewad, mis ei sünni hingamisse-päwal tehha.

2. Tai pamatę, fariziejai Jam sakė: ‘‘Žiūrėk, Tavo mokiniai daro, kas per sabatą draudžiama’‘.

2. Da das die Pharisäer sahen, sprachen sie zu ihm: Siehe, deine Jünger tun, was sich nicht ziemt am Sabbat zu tun.

2. Les pharisiens, voyant cela, lui dirent: Voilà tes disciples qui font ce qu'il n'est pas permis de faire le jour du sabbat.

2. Y viéndolo los Fariseos, le dijeron: He aquí, tus discípulos hacen lo que no es lícito hacer en sábado.

2 En de Farizeen, dat ziende, zeiden tot Hem: Zie, Uw discipelen doen, wat niet geoorloofd is te doen op den sabbat.

2. A ujrzawszy to Faryzeuszowie, rzekli mu: Oto uczniowie twoi czynią, czego się nie godzi czynić w sabat.

2. Látván pedig ezt a farizeusok, mondának néki: Ímé a te tanítványaid azt cselekszik, a mit nem szabad [2†] szombatnapon cselekedni.

2 Фарисеи, увидев это, сказали Ему: вот, ученики Твои делают, чего не должно делать в субботу.

2. Побачивши се Фарисеї, казали до Него: Ось Твої ученики роблять, чого не годить ся робити в суботу.

3 Niin hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,

3 Mutta Hän sanoi heille: ”Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat nälissään,

3. Mutta hän sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat?

3. Mutta hän sanoi heille: ettäkö te lukenet mitä Dawid teki cosca hän isois ja ne jotca hänen cansans olit?

3. Mutta hen sanoi heille/ Ettekö te lukenuuat/ mitke Dauid teki coska hen isosi/ ia ne iotca henen cansans olit? (Mutta hän sanoi heillä/ Ettekö te lukeneet/ mitä Dawid teki koska hän isosi/ ja ne jotka hänen kanssansa olit?)

3. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Οὐκ ἀνέγνωτε τί ἐποίησε Δαυῒδ ὅτε ἐπείνασεν αὐτὸς καὶ οἱ μετ’ αὐτοῦ;

3. ο δε ειπεν αυτοις ουκ ανεγνωτε τι εποιησεν δαβιδ οτε επεινασεν αυτος και οι μετ αυτου 3. o de eipen aυtois oυk anegnote ti epoiesen daβid ote epeinasen aυtos kai oi met aυtoυ

3 But he said to them, Did you° not read what David did, when he himself and those with him were hungry;

3. But he said unto them, Have ye not read what David did, when he was an hungred, and they that were with him;

3. Men han sagde til dem: have I ikke læst, hvad David gjorde, der han hungrede og de, som vare med ham?

3. Men han sade till dem: Hafven I icke läsit hvad David gjorde, när han, och de som med honom voro, hungrade;

3. Agga temma ütles nende wasto: Eks teie olle luggenud, mis Tawet teggi, kui temmal nälg olli, ja neil kes temmaga ollid?

3. Jis jiems atsakė: ‘‘Ar neskaitėte, ką darė Dovydas ir jo palydovai, būdami išalkę?

3. Er aber sprach zu ihnen: Habt ihr nicht gelesen, was David tat, da ihn und die mit ihm waren, hungerte?

3. Mais il leur dit: N'avez-vous pas lu ce que fit David ayant faim, tant lui que ceux qui étaient avec lui,

3. Y él les dijo: ¿No habéis leido, qué hizo David, teniendo hambre él, y los que estaban con él?

3 Maar Hij zeide tot hen: Hebt gij niet gelezen, wat David gedaan heeft, toen hem hongerde, en hun, die met hem waren?

3. A on im rzekł: Izaście nie czytali, co uczynił Dawid, gdy łaknął, on i ci, którzy z nim byli?

3. Ő pedig monda nékik: Nem olvastátok-é, [3†] mit cselekedett Dávid, mikor megéhezett vala ő és a kik vele valának?

3 Он же сказал им: разве вы не читали, что сделал Давид, когда взалкал сам и бывшие с ним?

3. Він же рече до них: Хиба ви не читали, що зробив Давид, як зголоднїв він і ті, що були з ним:

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ja söi näkyleivät, jota hänen ja hänen seuralaistensa ei ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

4. Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja söi näkyleivät, joita ei hänen sopinut syödä, eikä niidenkään, jotka hänen kanssansa olivat, mutta ainoastaan pappein?

4. Cuinga hän meni Jumalan huonesen ja söi näkyleiwät joita ei hänen sopinut syödä ei nijdengän jotca hänen cansans olit mutta ainoastans Pappein.

4. quinga hen Jumalan hooneen siselmeni/ ia söij edespanemisen leiuet/ ioita ei henen sopinut söödhe/ ei mös ninen iotca henen cansans olit/ mutta ainouain pappein. (kuinka hän Jumalan huoneeseen sisälle meni/ ja söi edespanemisen leiwät/ joita ei hänen sopinut syödä/ ei myös niiden jotka hänen kanssansa olit/ mutta ainoastaan pappein.)

4. πῶς εἰσῆλθεν εἰς τὸν οἶκον τοῦ Θεοῦ καὶ τοὺς ἄρτους τῆς προθέσεως ἔφαγεν, οὕς οὐκ ἐξὸν ἦν αὐτῷ φαγεῖν οὐδὲ τοῖς μετ’ αὐτοῦ, εἰ μὴ μόνοις τοῖς ἱερεῦσιν;

4. πως εισηλθεν εις τον οικον του θεου και τους αρτους της προθεσεως εφαγεν ους ουκ εξον ην αυτω φαγειν ουδε τοις μετ αυτου ει μη τοις ιερευσιν μονοις 4. pos eiselthen eis ton oikon toυ theoυ kai toυs artoυs tes protheseos efagen oυs oυk ekson en aυto fagein oυde tois met aυtoυ ei me tois iereυsin monois

4 how he entered into the house of God and ate the showbread, which was not legal for him to eat, nor those with him, (unlawful) except for the priests only?

4. How he entered into the house of God, and did eat the shewbread, which was not lawful for him to eat, neither for them which were with him, but only for the priests?

4. Hvorledes han gik ind i Guds Huus og aad Skuebrødene, hvilke det ikke var ham tilladt at æde, ei heller dem, som vare med ham, men alene Præsterne?

4. Huru han gick in i Guds hus, och åt skådobröden, som honom icke var lofligit äta; icke heller dem, som med honom voro, utan allenast Prestomen?

4. Kuida temma Jummala kotta läks, ja söi need ettepannemisse leiwad, mis temmal ep olnud lubba süa, egga neil, kes temmaga ollid, kui agga ükspäinis preestridel.

4. Kaip jie įėjo į Dievo namus ir valgė padėtinės duonos, nors nevalia buvo jos valgyti nei jam, nei jo palydovams, o vien tik kunigams.

4. wie er in das Gotteshaus ging und aß die Schaubrote, die ihm doch nicht ziemte zu essen noch denen, die mit ihm waren, sondern allein den Priestern?

4. Comment il entra dans la maison de Dieu, et mangea les pains de proposition, dont il n'était pas permis de manger, ni à lui, ni à ceux qui étaient avec lui, mais aux seuls sacrificateurs?

4. ¿Cómo entró en la casa de Dios, y comió los panes de la proposición, que no le era lícito comer de ellos, ni a los que estaban con él, sino a solos los sacerdotes?

4 Hoe hij gegaan is in het huis Gods, en de toonbroden gegeten heeft, die hem niet geoorloofd waren te eten, noch ook hun, die met hem waren, maar den priesteren alleen.

4. Jako wszedł do domu Bożego, i chleby pokładne jadł, których mu się nie godziło jeść, ani tym, którzy z nim byli, tylko samym kapłanom.

4. Hogyan ment be az Isten házába, és ette [4†] meg a szentelt kenyereket, a melyeket nem vala szabad megennie néki, sem azoknak, a kik ő vele valának, hanem csak [5†] a papoknak?

4 как он вошел в дом Божий и ел хлебы предложения, которых не должно было есть ни ему, ни бывшим с ним, а только одним священникам?

4. як він увійшов до Божого дому, та поїв хлїби показнї, що не годилось йому їсти, нї тим, що були з ним, а тільки одним священикам?

5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömät?

5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat syyttömät?

5. Taikka ettekö te laissa ole lukeneet, että papit sabbatina rikkovat templissä sabbatin, ja ovat kuitenkin nuhteettomat?

5. Taicka ettäkö te Lais lukenet että Sabbathina rickowat Papit Templis Sabbathin ja owat cuitengin nuhtettomat?

5. Taicka ettekö te lagis lukenuuat/ että Sabbathina rickouat papit Templis Sabbathin/ ia ouat quitengin nuchtettomat? (Taikka ettekö te laissa lukeneet/ että sabbathina rikkowat papit templissä sabbathin/ ja owat kuitenkin nuhteettomat?)

5. ἢ οὐκ ἀνέγνωτε ἐν τῷ νόμῳ ὅτι τοῖς σάββασιν οἱ ἱερεῖς ἐν τῷ ἱερῷ τὸ σάββατον βεβηλοῦσι καὶ ἀναίτιοί εἰσι;

5. η ουκ ανεγνωτε εν τω νομω οτι τοις σαββασιν οι ιερεις εν τω ιερω το σαββατον βεβηλουσιν και αναιτιοι εισιν 5. e oυk anegnote en to nomo oti tois saββasin oi iereis en to iero to saββaton βeβeloυsin kai anaitioi eisin

5 Or did you° not read in the law, that on the Sabbath the priests in the temple profane the Sabbath and (yet) are crimeless? {1Sam 21:6}

5. Or have ye not read in the law, how that on the sabbath days the priests in the temple profane the sabbath, and are blameless?

5. Eller have I ikke læst i Loven, at Præsterne vanhellige Sabbaten i Templet paa Sabbaten og ere uskyldige?

5. Eller hafven I icke läsit i lagen, att på Sabbathen bryta Presterna Sabbathen i templet; och äro likväl utan skuld?

5. Ehk, eks teie olle käskus luggenud, et preestrid hingamisse-päiwil pühhas koias hingamisse-päwa teotawad, ja siiski ilma süta on?

5. Arba, ar neskaitėte Įstatyme, jog per sabatą kunigai šventykloje pažeidžia sabatą ir nenusikalsta?

5. Oder habt ihr nicht gelesen im Gesetz, wie die Priester am Sabbat im Tempel den Sabbat brechen und sind doch ohne Schuld?

5. Ou n'avez-vous pas lu dans la loi que les sacrificateurs, au jour du sabbat, violent le sabbat dans le temple, sans être coupables?

5. O ¿no habéis leido en la ley, que los sábados en el templo los sacerdotes profanan el sábado, y son sin culpa?

5 Of hebt gij niet gelezen in de wet, dat de priesters den sabbat ontheiligen in den tempel, op de sabbatdagen, en nochtans onschuldig zijn?

5. Alboście nie czytali w zakonie, że w sabat i kapłani w kościele sabat gwałcą, a bez winy są?

5. Vagy nem olvastátok-é a törvényben, hogy szombatnapon megtörik a papok a szombatot [6†] a templomban és nem vétkeznek?

5 Или не читали ли вы в законе, что в субботы священники в храме нарушают субботу, однако невиновны?

5. Або, хиба ви не читали в законї, як у суботу священики в церкві ламлють суботу, та й не винуваті?

6 Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on pyhäkköä suurempi.

6 Mutta minä sanon teille, että tässä on pyhäkköä suurempi.

6. Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on suurempi kuin templi.

6. Mutta minä sanon teille: täsä on se joca on suurembi cuin Templi.

6. Mutta mine sanon teille/ Että tesse se ombi ioca mös swrembi on/ quin Templi. (Mutta minä sanon teille/ Että tässä se ompi joka myös suurempi on/ kuin templi.)

6. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι τοῦ ἱεροῦ μεῖζόν ἐστιν ὧδε.

6. λεγω δε υμιν οτι του ιερου μειζων εστιν ωδε 6. lego de υmin oti toυ ieroυ meizon estin ode

6 But I am saying to you°, that a greater thing (than) the temple is here.

6. But I say unto you, That in this place is one greater than the temple.

6. Men jeg siger Eder, at den er her som er større end templet.

6. Men jag säger eder, att här är den som är mer än templet.

6. Agga minna ütlen teile, et siin on se, kes surem on, kui pühha kodda.

6. Bet sakau jums: čia daugiau negu šventykla!

6. Ich sage aber euch, daß hier der ist, der auch größer ist denn der Tempel.

6. Or, je vous dis qu'il y a ici quelqu'un qui est plus grand que le temple.

6. Pues yo os digo, que uno mayor que el templo está aquí.

6 En Ik zeg u, dat Een, meerder dan de tempel, hier is.

6. Ale mówię wam, iż tu większy jest niż kościół.

6. Mondom pedig néktek, hogy a templomnál nagyobb van itt.

6 Но говорю вам, что здесь Тот, Кто больше храма;

6. Я ж вам глаголю: Що тут єсть більший од церкви.

7 Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', niin te ette tuomitsisi syyttömiä.

7 Mutta jos olisitte tienneet, mitä merkitsee: ”Laupeutta minä haluan enemmän kuin uhria, ette olisi tuominneet syyttömiä.

7. Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia.

7. Mutta jos te tiedäisitte mikä se on: laupiutta minä tahdon ja en uhria sijtte et te suingan duomidzis wiattomia.

7. Mutta ios te tiedheisitte mike se on/ Laupiudhen mine tahdon/ ia en wffri/ sijtte ette te swingan domitzisi wighattomia. (Mutta jos te tietäisitte mikä se on/ Laupiuden minä tahdon/ ja en uhri/ siitä ette te suinkaan tuomitsisi wiattomia.)

7. εἰ δὲ ἐγνώκειτε τί ἐστιν, ἔλεον θέλω καὶ οὐ θυσίαν, οὐκ ἂν κατεδικάσατε τοὺς ἀναιτίους.

7. ει δε εγνωκειτε τι εστιν ελεον θελω και ου θυσιαν ουκ αν κατεδικασατε τους αναιτιους 7. ei de egnokeite ti estin eleon thelo kai oυ thυsian oυk an katedikasate toυs anaitioυs

7 But if you° had known what is (meant by this), ‘I will (to have) mercy and not sacrifice,’ {Hos 6:6} You° would not have sentenced the crimeless.

7. But if ye had known what this meaneth, I will have mercy, and not sacrifice, ye would not have condemned the guiltless.

7. Men dersom I havde vidst, hvad det er: jeg har Villie til Miskundhed og ikke til Offer, da havde I ikke fordømt de Uskyldige.

7. Men vissten I hvad det vore: Jag hafver lust till barmhertighet, och icke till offer, då dömden I icke de oskyldiga;

7. Agga kui teie teaksite, mis se on: Minna tahhan hallastust, ja ei mitte ohwrit, siis ep olleks teie kül mitte neid, kes ilma süta, hukka moistnud.

7. Jei būtumėte supratę, ką reiškia ‘Aš noriu gailestingumo, o ne aukos’, nebūtumėte pasmerkę nekaltų.

7. Wenn ihr aber wüßtet, was das sei: "Ich habe Wohlgefallen an der Barmherzigkeit und nicht am Opfer", hättet ihr die Unschuldigen nicht verdammt.

7. Que si vous saviez ce que signifie: Je veux la miséricorde, et non pas le sacrifice, vous n'auriez pas condamné des innocents.

7. Mas si supieseis qué es: Misericordia quiero, y no sacrificio, no condenaríais a los inocentes.

7 Doch zo gij geweten hadt, wat het zij: Ik wil barmhartigheid en niet offerande, gij zoudt de onschuldigen niet veroordeeld hebben.

7. A gdybyście wiedzieli, co to jest: Miłosierdzia chcę, a nie ofiary, nie potępialibyście niewinnych;

7. Ha pedig tudnátok, mi ez: [7†] Irgalmasságot akarok és nem áldozatot, nem kárhoztattátok volna az ártatlanokat.

7 если бы вы знали, что значит: милости хочу, а не жертвы, то не осудили бы невиновных,

7. А коли б ви знали, що воно є: Милости хочу, а не жертви, то не осуджували б невинуватих.

8 Sillä Ihmisen Poika on sapatin herra."

8 Sillä Ihmisen Poika on (myös) sapatin Herra.”

8. Sillä Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.

8. Sillä ihmisen Poica on myös Sabbathin Herra.

8. Sille että Inhimisen Poica on mös Herra * Sabbathin päle. (Sillä että Ihmisen Poika on myös Herra sabbathin päälle.)

8. κύριος γάρ ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου καὶ τοῦ σαββάτου.

8. κυριος γαρ εστιν και του σαββατου ο υιος του ανθρωπου 8. kυrios gar estin kai toυ saββatoυ o υios toυ anthropoυ

8 For* the Son of Man is lord of the Sabbath. {Mar 3:1-6 & Mat 12:9-14 & Luk 6:6-11 Probably Galilee.}

8. For the Son of man is Lord even of the sabbath day.

8. Thi Menneskens Søn er Herre, ogsaa over Sabbaten.

8. Ty menniskones Son är en Herre, desslikes ock öfver Sabbathen.

8. Sest ka selle hingamisse-päwa Issand on se innimesse Poeg.

8. Žmogaus Sūnus yra ir sabato Viešpats’‘.

8. Des Menschen Sohn ist ein HERR auch über den Sabbat.

8. Car le Fils de l'homme est maître même du sabbat.

8. Porque Señor es aun del sábado el Hijo del hombre.

8 Want de Zoon des mensen is een Heere ook van den sabbat.

8. Albowiem Syn człowieczy Panem jest i sabatu.

8. Mert a szombatnak is Ura az embernek Fia.

8 ибо Сын Человеческий есть господин и субботы.

8. Бо Син чоловічий - Він Господь і суботи.

9 Ja hän lähti sieltä ja tuli heidän synagoogaansa.

9 Lähdettyään sieltä Hän meni heidän synagoogaansa.

9. Ja hän läksi sieltä, ja tuli heidän synagogaansa.

9. JA hän meni sieldä edemmä ja tuli heidän Synagogans.

9. Ja hen sielde edheskeui/ ia tuli heiden Synagogaans. (Ja hän sieltä edeskäwi/ ja tuli heidän synagoogaansa.)

9. Καὶ μεταβὰς ἐκεῖθεν ἦλθεν εἰς τὴν συναγωγὴν αὐτῶν·

9. και μεταβας εκειθεν ηλθεν εις την συναγωγην αυτων 9. kai metaβas ekeithen elthen eis ten sυnagogen aυton

9 And having gone-away from there, he went into their synagogue.

9. And when he was departed thence, he went into their synagogue:

9. Og han gik frem derfor og kom i deres Synagoge.

9. Då gick han dädan fram bätter, och kom i deras Synagogo;

9. Ja kui temma seält emale läks, tulli temma nende koggodusse kotta.

9. Iš ten išėjęs, Jis atėjo į jų sinagogą.

9. Und er ging von da weiter und kam in ihre Schule.

9. Étant parti de là, il vint dans leur synagogue.

9. Y partiéndose de allí, vino a la sinagoga de ellos.

9 En van daar voortgaande, kwam Hij in hun synagoge.

9. A odszedłszy stamtąd przyszedł do bóżnicy ich;

9. És távozván onnan, méne az ő zsinagógájukba.

9 И, отойдя оттуда, вошел Он в синагогу их.

9. І, пійшовши звідтіля, увійшов у школу їх.

10 Ja katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista sapattina parantaa?" voidaksensa nostaa syytteen häntä vastaan.

10 Katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Nostaakseen syytteen Häntä vastaan he kysyivät Häneltä sanoen: ”Onko lupa sapattina parantaa?”

10. Ja katso, siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi. Ja he kysyivät häneltä, sanoen: sopiiko sabbatina parantaa? että he olisivat saaneet kantaa hänen päällensä.

10. Ja cadzo siellä oli ihminen jolla oli cuiwettu käsi. Ja he kysyit hänelle sanoden: sopico Sabbathina parata? että he olisit saanet canda hänen päällens.

10. Ja catzo/ sielle oli yxi Inhimine'/ iolla oli quiuettu käsi. Ja he kysyit henelle/ sanodhe'/ Sopico Sabbathina para'da? Se'päle/ ette he saisit canda henen pälens. (Ja katso/ siellä oli yksi ihminen/ jolla oli kuiwettu käsi. Ja he kysyit hänelle/ sanoen/ Sopiiko sabbathina parantaa? Senpäälle/ että he saisit kantaa hänen päällensä.)

10. καὶ ἰδοὺ ἄνθρωπος ἦν ἐκεῖ τὴν χεῖρα ἔχων ξηράν· καὶ ἐπηρώτησαν αὐτὸν λέγοντες· Εἰ ἔξεστι τοῖς σάββασι θεραπεύειν; ἵνα κατηγορήσωσιν αὐτοῦ.

10. και ιδου ανθρωπος ην την χειρα εχων ξηραν και επηρωτησαν αυτον λεγοντες ει εξεστιν τοις σαββασιν θεραπευειν ινα κατηγορησωσιν αυτου 10. kai idoυ anthropos en ten cheira echon kseran kai eperotesan aυton legontes ei eksestin tois saββasin therapeυein ina kategoresosin aυtoυ

10 And behold, there was a man who had a dried up hand. And they asked him, in order that they might accuse him, saying, Should it not be legal to heal on the Sabbath?

10. And, behold, there was a man which had his hand withered. And they asked him, saying, Is it lawful to heal on the sabbath days? that they might accuse him.

10. Og see, der var et Menneske, som havde en vissen Haand; og de spurgte ham ad og sagde: er det tilladt at helbrede paa Sabbaten? at de kunde anklage ham.

10. Och si, der var en man, som hade ena bortvissnada hand; och de sporde honom, sägande: Må man ock hela om Sabbathen? på det de måtte anklaga honom.

10. Ja wata, seäl olli üks innimenne, selle kässi olli ärrakuinud; ja nemmad küssisid temmalt, ja ütlesid: Kas sünnib hingamisse-päiwil terweks tehha? et nemmad woiksid temma peäle kaebada.

10. Ir štai ten buvo žmogus padžiūvusia ranka. Jie paklausė Jėzų (kad galėtų apkaltinti): ‘‘Ar leistina sabato dieną gydyti?’‘

10. Und siehe, da war ein Mensch, der hatte eine verdorrte Hand. Und sie fragten ihn und sprachen: Ist's auch recht, am Sabbat heilen? auf daß sie eine Sache gegen ihn hätten.

10. Et il y trouva un homme qui avait une main sèche; et ils lui demandèrent, pour avoir lieu de l'accuser: Est-il permis de guérir dans les jours de sabbat?

10. Y, he aquí, había allí uno que tenía una mano seca; y le preguntaron, diciendo: ¿Es lícito curar en sábado? por acusarle.

10 En ziet, er was een mens, die een dorre hand had, en zij vraagden Hem, zeggende: Is het ook geoorloofd op de sabbatdagen te genezen? (opdat zij Hem mochten beschuldigen).

10. A oto był tam człowiek mający rękę uschłą; i pytali go, mówiąc: Godzili się w sabat uzdrawiać? aby go oskarżyli.

10. És ímé, vala ott egy elszáradt kezű ember. És megkérdék őt, mondván: [8†] Ha szabad-é szombatnapon gyógyítani? hogy vádolhassák őt.

10 И вот, там был человек, имеющий сухую руку. И спросили Иисуса, чтобы обвинить Его: можноли исцелять в субботы?

10. І ось був там чоловік із сухою рукою. І питали Його, кажучи: Чи годить ся в суботу сцїляти? щоб обвинувати його.

11 Niin hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?

11 Mutta Hän sanoi heille: ”Kuka teistä on mies, jolla on yksi lammas, ja jos se sapattina putoaa kuoppaan, ei tartu siihen ja nosta sitä ylös?

11. Niin hän sanoi heille: kuka on teistä ihminen, jolla olis yksi lammas, ja jos se sabbatina putoais kaivoon, eikö hän tarttuisi siihen ja vetäisi ylös?

11. Nijn hän sanoi heille: cuca on teistä ihminen jolla olis lammas ja jos se Sabbathina putois caiwon eikö hän tartuis sijhen ja wedäis ylös?

11. Nin sanoi hen heille/ Cuca on teiste Inhiminen/ iolla olis yxi lammas/ ia ios se Sabbathina putois caiuon/ eikö hen rupeisi sihen/ ia yleswedhä? (Niin sanoi hän heille/ Kuka on teistä ihminen/ jolla olisi yksi lammas/ ja jos se sabbathina putoisi kaiwoon/ eikä hän rupeaisi siihen/ ja ylöswedä?)

11. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Τίς ἔσται ἐξ ὑμῶν ἄνθρωπος ὃς ἕξει πρόβατον ἕν, καὶ ἐὰν ἐμπέσῃ τοῦτο τοῖς σάββασιν εἰς βόθυνον, οὐχὶ κρατήσει αὐτὸ καὶ ἐγερεῖ;

11. ο δε ειπεν αυτοις τις εσται εξ υμων ανθρωπος ος εξει προβατον εν και εαν εμπεση τουτο τοις σαββασιν εις βοθυνον ουχι κρατησει αυτο και εγερει 11. o de eipen aυtois tis estai eks υmon anthropos os eksei proβaton en kai ean empese toυto tois saββasin eis βothυnon oυchi kratesei aυto kai egerei

11 But he said to them, What man will there be out of you°, who will have one sheep and if this (one) falls into a ditch on the Sabbath, will he not take-hold of it and lift (it) up?

11. And he said unto them, What man shall there be among you, that shall have one sheep, and if it fall into a pit on the sabbath day, will he not lay hold on it, and lift it out

11. Men han sagde til dem: hvilket Menneske er blandt Eder, som har eet Faar og ikke, dersom det falder i en Grav paa Sabbaten, tager fat paa det og løfter det op?

11. Då sade han till dem: Hvilken är den menniska ibland eder, som hafver ett får, och om det faller i gropena om Sabbathen, går han icke och fattar uti det, och drager det upp?

11. Agga temma ütles nende wasto: Missuggune innimenne on teie seast, kennel on üks lammas, ja kui se hingamisse-päwal auko langeb, eks ta sest kinni ei hakka ja wälja ei tomma?

11. Jis jiems atsakė: ‘‘Kas iš jūsų, turėdamas vieną avį, jeigu ji per sabatą įkris į duobę, nestvers ir neištrauks?

11. Aber er sprach zu ihnen: Wer ist unter euch, so er ein Schaf hat, das ihm am Sabbat in eine Grube fällt, der es nicht ergreife und aufhebe?

11. Et il leur dit: Qui sera celui d'entre vous, qui, ayant une brebis, si elle tombe le jour du sabbat dans une fosse, ne la prenne et ne l'en retire?

11. Y él les dijo: ¿Qué hombre habrá de vosotros, que tenga una oveja, y si cayere esta en una fosa en sábado, no le eche mano, y la levante?

11 En Hij zeide tot hen: Wat mens zal er zijn onder u, die een schaap heeft, en zo datzelve op een sabbatdag in een gracht valt, die hetzelve niet zal aangrijpen en uitheffen?

11. A on im rzekł: Któryż człowiek z was będzie, który by miał owcę jedną, a gdyby mu ta w sabat w dół wpadła, izali jej nie dobędzie i nie wyciągnie?

11. Ő pedig monda nékik: [9†] Kicsoda közületek az az ember, a kinek van egy juha, és ha az szombatnapon a verembe esik, meg nem ragadja és ki nem vonja azt?

11 Он же сказал им: кто из вас, имеяодну овцу, если она в субботу упадет в яму, не возьмет ее и не вытащит?

11. Він же рече до них: Де між вами чоловік, що має одну вівцю, і коли впаде вона субітнього дня в яму, він не візьме, та й не витягне її?

12 Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää."

12 Kuinka paljoa suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sen vuoksi on lupa sapattina tehdä hyvää.”

12. Kuinka paljoa jalompi on ihminen kuin lammas? Sentähden sopii kyllä sabbatina hyvää tehdä.

12. Cuinga paljo jalombi on ihminen cuin lammas? Sentähden sopi kyllä Sabbathina hywä tehdä.

12. Quinga palio ialombi sis Inhiminen on quin lammas? Sentedhen sopi kylle hyue tehdä Sabbathina. (Kuinka paljon jalompi siis ihminen on kuin lammas? Sentähden sopii kyllä hywää tehdä sabbathina.)

12. πόσῳ οὖν διαφέρει ἄνθρωπος προβάτου; ὥστε ἔξεστι τοῖς σάββασι καλῶς ποιεῖν.

12. ποσω ουν διαφερει ανθρωπος προβατου ωστε εξεστιν τοις σαββασιν καλως ποιειν 12. poso oυn diaferei anthropos proβatoυ oste eksestin tois saββasin kalos poiein

12 Therefore how-much more-value does a man carry than a sheep? So-then is it legal to do good on the Sabbath?

12. How much then is a man better than a sheep? Wherefore it is lawful to do well on the sabbath days.

12. Hvor meget bedre er nu et Menneske end et Faar? Altsaa er det tilladt, at gjøre vel paa Sabbaten.

12. Huru mycket bättre är nu en menniska än ett får? Derföre må man ju göra väl på Sabbathen.

12. Kui paljo üllem on nüüd innimenne, kui lammas? sepärrast sünnib kül head tehha hingamisse-päiwil.

12. O kaip daug brangesnis už avį žmogus! Todėl leistina daryti gera sabato dieną’‘.

12. Wie viel besser ist nun ein Mensch denn ein Schaf! Darum mag man wohl am Sabbat Gutes tun.

12. Or, combien un homme vaut-il mieux qu'une brebis! Il est donc permis de faire du bien dans les jours de sabbat.

12. ¿Pues cuánto más vale un hombre que una oveja? Así que lícito es en los sábados hacer bien.

12 Hoe veel gaat nu een mens een schaap te boven? Zo is het dan op de sabbatdagen geoorloofd wel te doen.

12. A czemże zacniejszy jest człowiek niżeli owca? Przetoż godzi się w sabat dobrze czynić.

12. Mennyivel drágább pedig az ember a juhnál! Szabad tehát szombatnapon jót [10†] cselekedni.

12 Сколько же лучше человек овцы! Итак можно в субботы делать добро.

12. Як же більше луччий чоловік од вівцї? Тим годить ся чинити добро і в суботу.

13 Sitten hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi!" Ja hän ojensi; ja se tuli entiselleen, terveeksi niinkuin toinenkin.

13 Sitten Hän sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi!” Tämä ojensi, ja se tuli jälleen terveeksi niin kuin toinen.

13. Niin hän sanoi sille ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja se tuli terveeksi niinkuin toinenkin.

13. Nijn hän sanoi ihmiselle: ojenna kätes: ja hän ojensi. Ja se tuli terwexi nijncuin toinengin.

13. Nin hen sanoi Inhimiselle/ wlgosoienna kätes. Ja hen wlgosoiensi. Ja se tuli teruexi ninquin toinengi. (Niin hän sanoi ihmiselle/ ulos ojenna kätesi. Ja hän ulos ojensi. Ja se tuli terweeksi niinkuin toinenkin.)

13. τότε λέγει τῷ ἀνθρώπῳ· Ἔκτεινόν σου τὴν χεῖρα· καὶ ἐξέτεινε, καὶ ἀποκατεστάθη ὑγιὴς ὡς ἡ ἄλλη.

13. τοτε λεγει τω ανθρωπω εκτεινον την χειρα σου και εξετεινεν και αποκατεσταθη υγιης ως η αλλη 13. tote legei to anthropo ekteinon ten cheira soυ kai ekseteinen kai apokatestathe υgies os e alle

13 Then he says to the man, Stretch out your hand. And he stretched it out, and it was restored (as) healthy as the other.

13. Then saith he to the man, Stretch forth thine hand. And he stretched it forth; and it was restored whole, like as the other.

13. Da sagde han til Mennesket: udræk din Haand! og han rakte den ud, og den blev igjen sund som den anden.

13. Och sade han till mannen: Räck ut dina hand; och han uträckte henne; och hon vardt färdig igen, såsom den andra.

13. Siis ütles temma selle innimesse wasto: Sirruta omma kät, ja temma sirrutas sedda; ja se sai jälle terweks otsego se teine.

13. Tada Jis tarė žmogui: ‘‘Ištiesk ranką!’‘ Tas ištiesė, ir ji tapo sveika kaip ir antroji.

13. Da sprach er zu dem Menschen: Strecke deine Hand aus! Und er streckte sie aus; und sie ward ihm wieder gesund gleichwie die andere.

13. Alors il dit à cet homme: Étends ta main.Et il l'étendit, et elle devint saine comme l'autre.

13. Entónces dijo a aquel hombre: Extiende tu mano. Y él la extendió, y le fué restituida sana como la otra.

13 Toen zeide Hij tot dien mens: Strek uw hand uit; en hij strekte ze uit, en zij werd hersteld, gezond gelijk de andere.

13. Tedy rzekł człowiekowi onemu: Wyciągnij rękę twoję; a on wyciągnął, i przywrócona jest do zdrowia jako i druga.

13. Akkor monda annak az embernek: Nyújtsd ki a kezedet. És kinyújtá, és olyan éppé lőn, mint a másik.

13 Тогда говорит человеку тому: протяни руку твою. И он протянул, и стала она здорова, как другая.

13. Рече тодї до чоловіка: Простягни руку твою. І простяг, і стала вона здорова, як і друга.

14 Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.

14 Mutta lähdettyään ulos fariseukset pitivät neuvoa Häntä vastaan, miten Hänet surmaisivat.

14. Mutta Pharisealaiset menivät ja neuvoa pitivät häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.

14. Silloin menit Phariseuxet ja neuwo pidit händä wastan cuinga he hänen hucutaisit.

14. Silloin Phariseuset wlgoskeuit/ ia neuuopidhit henen wastans/ quinga he henen huckaisit. (Silloin phariseukset uloskäwit/ ja neuwoa pidit hänen wastaansa/ kuinka he hänen hukkaisit.)

14. ἐξελθόντες δὲ οἱ Φαρισαῖοι συμβούλιον ἔλαβον κατ’ αὐτοῦ, ὅπως αὐτὸν ἀπολέσωσιν.

14. οι δε φαρισαιοι συμβουλιον ελαβον κατ αυτου εξελθοντες οπως αυτον απολεσωσιν 14. oi de farisaioi sυmβoυlion elaβon kat aυtoυ ekselthontes opos aυton apolesosin

14 But the Pharisees having gone out, took a council against him, *that they should destroy him. {Mar 3:7-12 & Mat 12:15-21 Sea of Galilee.}

14. Then the Pharisees went out, and held a council against him, how they might destroy him.

14. Men Pharisæerne gik ud og holdt Raad mod ham, hvorledes de kunde omkomme ham.

14. Då gingo de Phariseer ut, och lade råd emot honom, huru de måtte förgöra honom.

14. Siis läksid need Wariserid wälja, ja piddasid nou temma wasto, kuida nemmad tedda piddid hukka saatma.

14. Tuomet išėję fariziejai tarėsi, kaip Jėzų pražudyti.

14. Da gingen die Pharisäer hinaus und hielten einen Rat über ihn, wie sie ihn umbrächten.

14. Là-dessus, les pharisiens, étant sortis, délibérèrent entre eux comment ils le feraient périr.

14. Y salidos los Fariseos consultaron contra él para destruirle.

14 En de Farizeen, uitgegaan zijnde, hielden te zamen raad tegen Hem, hoe zij Hem doden mochten.

14. A wyszedłszy Faryzeuszowie, uczynili radę przeciwko niemu, jakoby go stracili.

14. A farizeusok pedig [11†] kimenvén, tanácsot tartának ellene, hogyan veszíthetnék el őt.

14 Фарисеи же, выйдя, имели совещание против Него, как бы погубить Его. Но Иисус, узнав, удалился оттуда.

14. Фарисеї ж, вийшовши, радили раду проти Него, як погубити Його.

15 Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,

15 Huomatessaan sen Jeesus vetäytyi sieltä. Häntä seurasi suuret kansanjoukot, ja Hän paransi heidät kaikki.

15. Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, meni hän sieltä pois, ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän teki kaikki terveeksi.

15. Mutta cosca Jesus sen ymmärsi meni hän sieldä pois. Ja paljo Canssa seurais händä.

15. Mutta coska Iesus sen ymmersi/ keui hen sielde pois. Ja palio Canssa seurasit hende. (Mutta koska Jesus sen ymmärsi/ käwi hän sieltä pois. Ja paljon kansaa seurasit häntä.)

15. Ὁ δὲ Ἰησοῦς γνοὺς ἀνεχώρησεν ἐκεῖθεν· καὶ ἠκολούθησαν αὐτῷ ὄχλοι πολλοί, καὶ ἐθεράπευσεν αὐτοὺς πάντας,

15. ο δε ιησους γνους ανεχωρησεν εκειθεν και ηκολουθησαν αυτω οχλοι πολλοι και εθεραπευσεν αυτους παντας 15. o de iesoυs gnoυs anechoresen ekeithen kai ekoloυthesan aυto ochloi polloi kai etherapeυsen aυtoυs pantas

15 But Jesus having known (it), departed from there and large crowds followed him, and he healed them all,

15. But when Jesus knew it, he withdrew himself from thence: and great multitudes followed him, and he healed them all;

15. Men der Jesus mærkede det, veg han bort derfra; og meget Folk fulgte ham, og han helbredte dem alle.

15. Men när Jesus det förnam, gick han dädan; och honom följde mycket folk, och han gjorde dem alla helbregda;

15. Agga kui Jesus sedda teäda sai, läks temma seält ärra; ja paljo rahwast käis temma järrel, ja temma teggi neid keik terweks.

15. Tai sužinojęs, Jėzus pasitraukė iš ten. Didelės minios sekė paskui Jį, ir Jis visus išgydė,

15. Aber da Jesus das erfuhr, wich er von dannen. Und ihm folgte viel Volks nach, und er heilte sie alle

15. Mais Jésus, l'ayant connu, partit de là; et une grande multitude le suivit, et il les guérit tous.

15. Mas sabiéndolo Jesús, se apartó de allí; y le siguieron grandes multitudes, y sanaba a todos.

15 Maar Jezus, dat wetende, vertrok van daar, en vele scharen volgden Hem, en Hij genas ze allen.

15. Ale Jezus poznawszy to, odszedł stamtąd, i szedł za nim lud wielki; i uzdrowił one wszystkie,

15. Jézus pedig észrevévén ezt, eltávozék onnan. És követé őt nagy [12†] sokaság, és ő meggyógyítja vala mindnyájokat;

15 И последовало за Ним множество народа, и Он исцелил их всех

15. Та довідавшись про се Ісус, вийшов ізвідтіля; і пійшло слїдом за Ним багато народу, і сцїлив він усїх,

16 ja hän varoitti vakavasti heitä saattamasta häntä julki;

16 Mutta Hän kielsi heitä saattamasta Häntä julki,

16. Ja hän haastoi heitä, häntä ilmoittamasta,

16. Ja hän teki caicki terwexi ja haastoi heitä händäns ilmoittamast.

16. Ja hen teki caiki teruexi/ ia haastoi heite hendens ilmoittamast. (Ja hän teki kaikki terweeksi/ ja haastoi heitä häntänsä ilmoittamasta.)

16. καὶ ἐπετίμησεν αὐτοῖς ἵνα μὴ φανερὸν ποιήσωσιν αὐτὸν,

16. και επετιμησεν αυτοις ινα μη φανερον αυτον ποιησωσιν 16. kai epetimesen aυtois ina me faneron aυton poiesosin

16 and rebuked them, in order that they should not make* him apparent;

16. And charged them that they should not make him known:

16. Og han bød dem strengeligen, at de ikke maatte aabenbare ham;

16. Och hotade dem, att de icke skulle uppenbara honom;

16. Ja kelas neid kowwaste, et nemmad tedda ei piddand wäljakulutama.

16. bet įspėjo, kad Jo negarsintų.

16. und bedrohte sie, daß sie ihn nicht meldeten,

16. Et il leur défendit fortement de le faire connaître;

16. Y él les mandó rigurosamente, que no le descubriesen;

16 En Hij gebood hun scherpelijk, dat zij Hem niet openbaar maken zouden;

16. I przygroził im, aby go nie objawiali,

16. És megfenyegeté őket, hogy [13†] őt ismertté ne tegyék;

16 и запретил им объявлять о Нем,

16. та й наказав їм, щоб не виявляли Його:

17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo:

17 jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetta Jesajan välityksellä, joka sanoo:

17. Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo:

17. Että täytetäisin cuin sanottu oli Esaian Prophetan cautta joca sanoi.

17. Senpäle ette sen piti teutettemen/ quin sanottu oli Esaian Prophetan cautta/ ioca sanoi. (Senpäälle että sen piti täytettämän/ kuin sanottu oli Esaian prophetan kautta/ joka sanoi.)

17. ὃπως πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν διὰ Ἡσαΐου τοῦ προφήτου λέγοντος·

17. οπως πληρωθη το ρηθεν δια ησαιου του προφητου λεγοντος 17. opos plerothe to rethen dia esaioυ toυ profetoυ legontos

17 *that what was spoken through Isaiah the prophet might be fulfilled, saying,

17. That it might be fulfilled which was spoken by Esaias the prophet, saying,

17. at det skulde fuldkommes, som er talt ved Prophten Esaias, som siger:

17. På det fullkomnas skulle det som sagdt var genom Propheten Esaias, som sade:

17. Et piddi töeks sama, mis ööldud on prohweti Jesaja läbbi, kes ütleb:

17. Kad išsipildytų, kas buvo pasakyta per pranašą Izaiją:

17. auf das erfüllet würde, was gesagt ist von dem Propheten Jesaja, der da spricht:

17. De sorte que fut accompli ce qui avait été dit par Ésaïe le prophète en ces termes:

17. Para que se cumpliese lo que estaba dicho por el profeta Isaías, que dijo:

17 Opdat vervuld zou worden, hetgeen gesproken is door Jesaja, den profeet, zeggende:

17. Żeby się wypełniło, co powiedziano przez Izajasza proroka, mówiącego:

17. Hogy [14†] beteljesedjék Ésaiás próféta mondása, a ki így szólt:

17 да сбудется реченное через пророка Исаию, который говорит:

17. щоб справдилось, що сказав Ісаїя пророк, глаголючи:

18 Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille.

18 ”Katso, Palvelijani, jonka olen valinnut, rakkaani, johon sieluni on mielistynyt. Minä panen Henkeni Häneen, ja Hän on julistava pakanoille oikeuden.

18. Katso, minun palveliani, jonka minä valitsin, minun rakkaani, johonka minun sieluni mielistyi: minä panen hänen päällensä minun henkeni, ja hänen pitää tuomion pakanoille julistaman.

18. Cadzo minun Poican jonga minä walidzin minun rackahan johonga minun sielun mielistyi minä panen häneen minun Hengeni ja hänen pitä duomion pacanoille julistaman.

18. Catzo minun Poican/ ionga mine wlgoswalitzin/ minun rackan/ iossa minun sieluni ombi hyue sosijo. Mine panen henen pälens minun Hengeni/ ia henen pite Domion Pacanoille iulghistaman. (Katso minun Poikani/ jonka minä ulos walitsin/ minun rakkaan/ jossa minun sieluni ompi hywä suosio. Minä panen hänen päällensä minun Henkeni/ ja hänen pitää tuomion pakanoille julkistaman.)

18. Ἰδοὺ ὁ παῖς μου, ὃν ᾑρέτισα, ὁ ἀγαπητός μου, εἰς ὃν εὐδόκησεν ἡ ψυχή μου· θήσω τὸ Πνεῦμά μου ἐπ’ αὐτόν, καὶ κρίσιν τοῖς ἔθνεσιν ἀπαγγελεῖ·

18. ιδου ο παις μου ον ηρετισα ο αγαπητος μου εις ον ευδοκησεν η ψυχη μου θησω το πνευμα μου επ αυτον και κρισιν τοις εθνεσιν απαγγελει 18. idoυ o pais moυ on eretisa o agapetos moυ eis on eυdokesen e psυche moυ theso to pneυma moυ ep aυton kai krisin tois ethnesin apaggelei

18 ‘Behold, my young-servant whom I selected. My beloved in whom my soul is delighted. I will be placing my Spirit upon him and he will be proclaiming judgment to the Gentiles.’

18. Behold my servant, whom I have chosen; my beloved, in whom my soul is well pleased: I will put my spirit upon him, and he shall shew judgment to the Gentiles.

18. see min Tjener, som jeg har udvalgt, min Elskelige, hvilken min Sjæl har Velbehagelighed! jeg vil give min Aand i ham, og han skal forkynde Hedningerne Ret.

18. Si, min tjenare, den jag utvalt hafver; min käreste, i hvilkom min själ hafver ett godt behag; jag skall sätta min Anda på honom, och han skall förkunna Hedningomen domen.

18. Wata, se on minno sullane, kedda minna ollen ärrawallitsenud, minno armas, kennest minno hingel hea meel on. Minna tahhan omma Waimo temma peäle panna, ja temma peab pagganattele kohhut kulutama.

18. ‘‘Štai mano išrinktasis tarnas, mano mylimasis, kuriuo gėrisi mano siela. Aš duosiu Jam savo Dvasią, ir Jis skelbs pagonims teisingumą.

18. "Siehe, das ist mein Knecht, den ich erwählt habe, und mein Liebster, an dem meine Seele Wohlgefallen hat; Ich will meinen Geist auf ihn legen, und er soll den Heiden das Gericht verkünden.

18. Voici mon serviteur que j'ai élu, mon bien-aimé en qui mon âme a pris plaisir; je mettrai mon Esprit sur lui, et il annoncera la justice aux nations;

18. He aquí mi siervo, al cual he escogido; mi amado, en el cual se agrada mi alma: pondré mi Espíritu sobre él, y a los Gentiles anunciará juicio.

18 Ziet, Mijn Knecht, Welken Ik verkoren heb, Mijn Beminde, in Welken Mijn ziel een welbehagen heeft; Ik zal Mijn Geest op Hem leggen, en Hij zal het oordeel den heidenen verkondigen.

18. Oto ten sługa mój, któregom obrał, ten umiłowany mój, w którym się upodobało duszy mojej; położę ducha mojego na nim, a sąd narodom opowie;

18. Ímé az én szolgám, a kit választottam; az én szerelmesem, a [15†] kiben az én lelkem kedvét lelé; lelkemet adom ő belé, és ítéletet hirdet a pogányoknak.

18 Се, Отрок Мой, Которого Я избрал, Возлюбленный Мой,Которому благоволит душа Моя. Положу дух Мой на Него, и возвестит народам суд;

18. Се слуга мій, що я вибрав; любий мій, що вподобала Його душа моя; положу духа мого на Него, й вістити ме поганам суд;

19 Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.

19 Hän ei riitele eikä huuda, eikä kukaan kuule Hänen ääntänsä kaduilla.

19. Ei hän riitele eikä huuda, eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kujilla.

19. Ei hän rijtele eikä huuda eikä yhdengän pidä cuuleman hänen ändäns cujilla.

19. Ei hen ritele/ eike hwdha/ eike yhdengen pidhe cwleman henen äändens catuilla. (Ei hän riitele/ eikä huuda/ eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kaduilla.)

19. οὐκ ἐρίσει οὐδὲ κραυγάσει οὐδὲ ἀκούσει τις ἐν ταῖς πλατείαις τὴν φωνὴν αὐτοῦ.

19. ουκ ερισει ουδε κραυγασει ουδε ακουσει τις εν ταις πλατειαις την φωνην αυτου 19. oυk erisei oυde kraυgasei oυde akoυsei tis en tais plateiais ten fonen aυtoυ

19 ‘He will not have selfish ambition, nor will he cry-out; nor will anyone hear his voice in the streets.

19. He shall not strive, nor cry; neither shall any man hear his voice in the streets.

19. Han skal ikke trætte og ei raabe, og der skal ikke Nogen høre hans Røst paa Gaderne.

19. Han skall icke kifva eller ropa, och hans röst skall man icke höra på gatomen.

19. Ei temma pea riidlema egga kissendama, ja tem̃a heält ei pea ükski kuulma ulitsatte peäl.

19. Jis nesiginčys, nešauks, ir niekas gatvėje negirdės Jo balso.

40. 12. 19. Er wird nicht zanken noch schreien, und man wird sein Geschrei nicht hören auf den Gassen;

19. Il ne contestera point, et ne criera point, et on n'entendra point sa voix dans les places;

19. No contenderá, ni voceará; ni nadie oirá en las calles su voz:

19 Hij zal niet twisten, noch roepen, noch zal er iemand Zijn stem op de straten horen.

19. Nie będzie się wadził, ani będzie wołał, i nikt na ulicach nie usłyszy głosu jego;

19. Nem verseng, és nem kiált; az utczákon senki nem hallja szavát.

19 не воспрекословит, не возопиет, и никто не услышит на улицах голоса Его;

19. не змагати меть ся, і не кричати ме, й голосу його нїхто не чути ме по улицях;

20 Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.

20 Särkynyttä ruokohuilua Hän ei muserra eikä sammuta suitsevaa lampunsydäntä, kunnes saattaa oikeuden voittoon,

20. Särjettyä ruokoa ei hänen pidä murentaman ja suitsuvaista kynttilän sydäntä ei hänen pidä sammuttaman, siihenasti kuin hän saattaa tuomion voitoksi,

20. Murettua ruocoa ei hänen pidä särkemän ja suidzewaista pellawaista ei hänen pidä sammuttaman sijhenasti cuin hän saatta duomion woitoxi.

20. Murettua rokoa ei henen pidhe serckemen/ ia switzeuat pellauaist ei pidhe henen sammuttaman/ sihenasti ette hen wlgoswiepi Domion woitoxi. (Murrettua ruokoa ei hänen pidä särkemän/ ja suitsewat pellawaista ei pidä hänen sammuttaman/ siihenasti että hän ulos wiepi tuomion woitoksi.)

20. κάλαμον συντετριμμένον οὐ κατεάξει καὶ λίνον τυφόμενον οὐ σβέσει, ἕως ἂν ἐκβάλῃ εἰς νῖκος τὴν κρίσιν·

20. καλαμον συντετριμμενον ου κατεαξει και λινον τυφομενον ου σβεσει εως αν εκβαλη εις νικος την κρισιν 20. kalamon sυntetrimmenon oυ kateaksei kai linon tυfomenon oυ sβesei eos an ekβale eis nikos ten krisin

20 He will not fracture a bruised reed and he will not quench a smoking wick, until he should cast out the judgment to victory.

20. A bruised reed shall he not break, and smoking flax shall he not quench, till he send forth judgment unto victory.

20. Han skal ikke sønderbryde det knusede Rør og ei udslukke den rygende Taande, indtil han udfører Retten til Seier.

20. Den rö, som krossad är, skall han icke sönderbryta; och vekan, som ryker, skall han icke utsläcka, tilldess han utförer domen till en seger;

20. Sedda röhhutud pillirogo ei murra temma mitte katki, ja sedda tahti, mis weel suitseb, ei kustuta temma mitte ärra; kunni temma kohtule woimust sadab.

20. Jis nenulauš palūžusios nendrės ir neužgesins rusenančio dagčio, kol nenuves teisingumo į pergalę;

40. 12. 20. das zerstoßene Rohr wird er nicht zerbrechen, und den glimmenden Docht wird er nicht auslöschen, bis daß er ausführe das Gericht zum Sieg;

20. Il ne rompra pas le roseau froissé, et il n'éteindra pas le lumignon qui fume encore, jusqu'à ce qu'il ait rendu la justice victorieuse;

20. La caña cascada no quebrará; y el pábilo que humea no apagará, hasta que saque a victoria el juicio;

20 Het gekrookte riet zal Hij niet verbreken, en het rokende lemmet zal Hij niet uitblussen, totdat Hij het oordeel zal uitbrengen tot overwinning.

20. Trzciny nałamanej nie dołamie, a lnu kurzącego się nie zagasi, aż wystawi sąd ku zwycięstwu;

20. A megrepedezett nádat nem töri el, és a pislogó gyertyabelet nem oltja ki, mígnem diadalomra viszi az ítéletet.

20 трости надломленной не переломит, и льна курящегося не угасит, доколе не доставит суду победы;

20. приломаної тростини не доломить, і льону димуючого не потушить, доки не доведе суду до подуги;

21 Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."

21 Ja Hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa”

21. Ja hänen nimensä päälle pitää pakanain toivoman.

21. Ja hänen nimens päälle pitä pacanat toiwoman.

21. Ja hene' Nimens päle pite Pacanoiten toiuoman. (Ja hänen nimensä päälle pitää pakanoitten toiwoman.)

21. καὶ τῷ ὀνόματι αὐτοῦ ἔθνη ἐλπιοῦσι.

21. και εν τω ονοματι αυτου εθνη ελπιουσιν 21. kai en to onomati aυtoυ ethne elpioυsin

21 And the Gentiles will hope in his name.’ {Isa 42:1-3} {Mar 3:19b-30 & Mat 12:22-37.}

21. And in his name shall the Gentiles trust.

21. Og Hedningerne skulle haabe paa hans Navn.

21. Och i hans Namn skola Hedningarna hoppas.

21. Ja pagganad peawad temma nimme peäle lootma.

21. o Jo vardas teiks viltį pagonims!’‘

40. 12. 21. und die Heiden werden auf seinen Namen hoffen."

21. Et les nations espéreront en son nom.

21. Y en su nombre esperarán los Gentiles.

21 En in Zijn Naam zullen de heidenen hopen.

21. A w imieniu jego narodowie będą nadzieję mieli.

21. És az ő nevében reménykednek majd a pogányok.

21 и на имя Его будут уповать народы.

21. і на ймя його вповати муть погане.

22 Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki.

22 Silloin Hänen luokseen tuotiin riivattu mies joka oli sokea ja mykkä. Hän paransi hänet, niin että (sokea ja) mykkä sekä puhui että näki.

22. Silloin tuotiin hänen tykönsä pirulta riivattu, sokia ja mykkä; ja hän paransi hänen, niin että sokia ja mykkä sekä puhui että näki.

22. SIlloin tuotin hänen tygöns Pirulda rijwattu sokia ja myckä ja hän paransi hänen nijn että sokia ja myckä sekä puhui että näki.

22. Silloin edestootijn henen tygens yxi ioca piruldariwattin/ sockia ia myckä/ ia hen paransi henen/ nin että sockia ia myckä seke puhui ette näki. (Silloin edes tuotiin hänen tykönsä yksi joka pirulta riiwattiin/ sokea ja mykkä/ ja hän paransi hänen/ niin että sokea ja mykkä sekä puhui että näki.)

22. Τότε προσηνέχθη αὐτῷ δαιμονιζόμενος τυφλὸς καὶ κωφός, καὶ ἐθεράπευσεν αὐτόν, ὥστε τὸν τυφλὸν καὶ κωφὸν καὶ λαλεῖν καὶ βλέπειν.

22. τοτε προσηνεχθη αυτω δαιμονιζομενος τυφλος και κωφος και εθεραπευσεν αυτον ωστε τον τυφλον και κωφον και λαλειν και βλεπειν 22. tote prosenechthe aυto daimonizomenos tυflos kai kofos kai etherapeυsen aυton oste ton tυflon kai kofon kai lalein kai βlepein

22 Then a demon-possessed (man) was brought to him, blind and mute and he healed him, so-that the blind and mute man both spoke and saw.

22. Then was brought unto him one possessed with a devil, blind, and dumb: and he healed him, insomuch that the blind and dumb both spake and saw.

22. Da blev en Besat ført til ham, som var blind og stum; og han helbredte ham, saa at den Blinde og Stumme baade talede og saae.

22. Då hades fram till honom en, som var besatt med djefvulen, han var blind och dumbe; den gjorde han helbregda, så att samme blinde och dumbe både talade och såg.

22. Siis todi üks kurjast waimust waewatud temma jure, se olli pimme ja keleto; ja temma teggi tedda terweks, nenda et se pimme ja keleto nihästi räkis kui näggi.

22. Tuomet atvedė pas Jį demono apsėstąjį, kuris buvo aklas ir nebylys. Jėzus išgydė jį, ir šis prakalbo ir praregėjo.

22. Da ward ein Besessener zu ihm gebracht, der ward blind und stumm; und er heilte ihn, also daß der Blinde und Stumme redete und sah.

22. Alors on présenta à Jésus un démoniaque aveugle et muet, et il le guérit, de sorte que celui qui avait été aveugle et muet parlait et voyait.

22. Entónces fué traido a él un endemoniado, ciego y mudo; y le sanó, de tal manera que el ciego y mudo hablaba y veía.

22 Toen werd tot Hem gebracht een van den duivel bezeten, die blind en stom was; en Hij genas hem, alzo dat de blinde en stomme beide sprak en zag.

22. Tedy przywiedziono do niego opętanego, ślepego i niemego, i uzdrowił go, tak iż on ślepy i niemy i mówił i widział.

22. Akkor egy vak és néma ördöngőst [16†] hoztak ő eléje; és meggyógyítá azt, annyira, hogy a vak és néma mind beszél, mind lát vala.

22 Тогда привели к Нему бесноватого слепого и немого;и исцелил его, так что слепой и немой стал и говорить и видеть.

22. Приведено тодї до Него біснуватого, слїпого й нїмого; і сцїлив його, так що слїпий і нїмий розмовляв і бачив.

23 Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?"

23 Kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: ”Eiköhän tämä ole Daavidin poika?”

23. Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: olleeko tämä se Davidin poika?

23. Ja Canssa hämmästyi ja sanoi: olleco tämä se Dawidin Poica?

23. Ja canssa hemmestuit ia sanoit/ olleco teme se Dauidin poica? (Ja kansa hämmästyit ja sanoit/ olleeko tämä se Dawidin poika?)

23. καὶ ἐξίσταντο πάντες οἱ ὄχλοι καὶ ἔλεγον· Μήτι οὗτός ἐστιν ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς Δαυῒδ;

23. και εξισταντο παντες οι οχλοι και ελεγον μητι ουτος εστιν ο υιος δαβιδ 23. kai eksistanto pantes oi ochloi kai elegon meti oυtos estin o υios daβid

23 And all the crowds were astonished and were saying, This is not the son of David, is it?

23. And all the people were amazed, and said, Is not this the son of David?

23. Og alt Folket forfærdedes og sagde: mon denne ikke er den Davids Søn?

23. Och allt folket blef förskräckt, och sade: Är denne icke Davids Son?

23. Ja keik rahwas ehmatas, ja ütles: Eks sesinnane olle Taweti poeg?

23. Ištisos minios netvėrė iš nuostabos ir klausinėjo: ‘‘Ar nebus šitas Dovydo Sūnus?!’‘

23. Und alles Volk entsetzte sich und sprach: Ist dieser nicht Davids Sohn?

23. Tout le peuple en fut étonné, et ils disaient: Cet homme ne serait-il point le Fils de David?

23. Y todo el pueblo estaba fuera de sí, y decía: ¿Es éste aquel Hijo de David?

23 En al de scharen ontzetten zich, en zeiden: Is niet Deze de Zoon van David?

23. I zdumiał się wszystek lud, i mówili: Nie tenże jest on syn Dawidowy?

23. És elálmélkodék az egész sokaság, és monda: Vajjon nem ez-é Dávidnak ama Fia?

23 И дивился весь народ и говорил: не это ли Христос, сын Давидов?

23. І здивувавсь увесь народ, і казали: Чи сей не син Давидів?

24 Mutta kun fariseukset sen kuulivat, sanoivat he: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla".

24 Mutta sen kuullessaan fariseukset sanoivat: ”Tämä ei aja riivaajia ulos muuta kuin beelsebulin, riivaajain päämiehen avulla.”

24. Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, sanoivat he: ei tämä aja ulos perkeleitä, vaan beelsebubin, perkeleitten päämiehen, kautta.

24. Mutta cosca Phariseuxet sen cuulit sanoit he: ei hän aja ulos Perkeleit waan Beelzebubin Perkelitten päämiehen wäellä.

24. Mutta cosca Phariseuset sen cwlit/ sanoit he/ ei hen wlgosaia perchelei/ mutta Beelzebubin percheleitten pämiehen wäelle. (Mutta koska phariseukset sen kuulit/ sanoit he/ ei hän ulosaja perkeleitä/ mutta beelsebubin perkeleitten päämiehen wäellä.)

24. οἱ δὲ Φαρισαῖοι ἀκούσαντες εἶπον· Οὗτος οὐκ ἐκβάλλει τὰ δαιμόνια εἰ μὴ ἐν τῷ Βεελζεβοὺλ, ἄρχοντι τῶν δαιμονίων.

24. οι δε φαρισαιοι ακουσαντες ειπον ουτος ουκ εκβαλλει τα δαιμονια ει μη εν τω βεελζεβουλ αρχοντι των δαιμονιων 24. oi de farisaioi akoυsantes eipon oυtos oυk ekβallei ta daimonia ei me en to βeelzeβoυl archonti ton daimonion

24 But (after) the Pharisees heard it, they said, This one is not casting out demons, except in Beelzebub the ruler of the demons.

24. But when the Pharisees heard it, they said, This fellow doth not cast out devils, but by Beelzebub the prince of the devils.

24. Men der Pharisæerne det hørte, sagde de: denne uddriver ikke Djævle, uden ved Belzebul, Djævelens Øverste.

24. Men när de Phariseer det hörde, sade de: Han utdrifver icke djeflar, utan med Beelzebub, djeflarnas öfversta.

24. Agga kui need Wariserid sedda kuulsid, ütlesid nemmad: Sesinnane ei aia kurje waimusid muido wälja, kui Peeltsebuli kurja waimude üllema läbbi.

24. Tai išgirdę, fariziejai sakė: ‘‘Jis išvaro demonus ne kitaip, kaip tik demonų valdovo Belzebulo jėga’‘.

24. Aber die Pharisäer, da sie es hörten, sprachen sie: Er treibt die Teufel nicht anders aus denn durch Beelzebub, der Teufel Obersten.

24. Mais les pharisiens, entendant cela, disaient: Cet homme ne chasse les démons que par Béelzébul, prince des démons.

24. Mas los Fariseos, oyéndolo, decían: Este no echa fuera los demonios, sino por Belzebú, príncipe de los demonios.

24 Maar de Farizeen, dit gehoord hebbende, zeiden: Deze werpt de duivelen niet uit, dan door Beelzebul, den overste der duivelen.

24. Ale Faryzeuszowie usłyszawszy to, rzekli: Ten nie wygania dyjabłów, tylko przez Beelzebuba, książęcia dyjabelskiego.

24. A farizeusok pedig ezt hallván, mondának: [17†] Ez nem űzi ki az ördögöket, hanemha Belzebubbal, az ördögök fejedelmével.

24 Фарисеи же, услышав сие , сказали: Он изгоняет бесов не иначе, как силою веельзевула, князя бесовского.

24. Почувши ж се Фарисеї, казали: Не інакше виганяє сей біси, як Вельзевулом, князем бісовським.

25 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

25 Mutta Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: ”Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, tuhoutuu, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

25. Mutta kuin Jesus tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, itsiänsä vastaan erinnyt, tulee kylmille, ja jokainen kaupunki taikka huone, itsiänsä vastaan erinnyt, ei seiso.

25. Cosca Jesus tunsi heidän ajatuxens sanoi hän heille: jocainen waldacunda idze wastans erinnyt tule kylmille jocainen Caupungi taicka huone idzens wastan erainnut ei seiso.

25. Coska nyt Iesus tunsi heiden aiatoxens/ sanoi hen heille/ Jocainen waldakunda erinyt itze wastaans/ se kylmille tule. Ja iocainen caupungi taicka hoone/ eranut itzeens wastan/ ei se seiso. (Koska nyt Jesus tunsi heidän ajatuksensa/ sanoi hän heille/ Jokainen waltakunta erinnyt itse wastaansa/ se kylmille tulee. Ja jokainen kaupunki taikka huone/ erinnyt itseensä wastaan/ ei se seiso.)

25. εἰδὼς δὲ ὁ Ἰησοῦς τὰς ἐνθυμήσεις αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς· Πᾶσα βασιλεία μερισθεῖσα καθ’ ἑαυτὴν ἐρημοῦται, καὶ πᾶσα πόλις ἢ οἰκία μερισθεῖσα καθ’ ἑαυτὴν οὐ σταθήσεται.

25. ειδως δε ο ιησους τας ενθυμησεις αυτων ειπεν αυτοις πασα βασιλεια μερισθεισα καθ εαυτης ερημουται και πασα πολις η οικια μερισθεισα καθ εαυτης ου σταθησεται 25. eidos de o iesoυs tas enthυmeseis aυton eipen aυtois pasa βasileia meristheisa kath eaυtes eremoυtai kai pasa polis e oikia meristheisa kath eaυtes oυ stathesetai

25 But Jesus knowing their contemplations said to them, Every kingdom which was divided against itself is made desolate, and every city or house which was divided against itself will not stand.

25. And Jesus knew their thoughts, and said unto them, Every kingdom divided against itself is brought to desolation; and every city or house divided against itself shall not stand:

25. Men saasom Jesus vidste deres tanker, sagde han til dem: hvert Rige, som er splidagtigt med sig selv, bliver øde; og hver Stad eller Huus, som er splidagtigt med sig selv, kan ikke bestaae.

25. Då nu Jesus förstod deras tankar, sade han till dem: Hvart och ett rike, som är tvedrägtigt emot sig sjelft, det blifver öde; och hvar och en stad, eller hus, som är tvedrägtigt emot sig sjelft, blifver icke ståndandes.

25. Agga kui Jesus nende mötted moistis, ütles temma nende wasto: Igga kunningriik, kui se issekeskis ridus on, lähhäb hukka; ja igga lin ehk kodda, kui temma issekeskes ridus on, ei woi seista.

25. Žinodamas jų mintis, Jėzus tarė: ‘‘Kiekviena suskilusi karalystė bus nusiaubta, ir joks suskilęs miestas ir namas neišsilaikys.

25. Jesus kannte aber ihre Gedanken und sprach zu ihnen: Ein jegliches Reich, so es mit sich selbst uneins wird, das wird wüst; und eine jegliche Stadt oder Haus, so es mit sich selbst uneins wird, kann's nicht bestehen.

25. Mais Jésus, connaissant leurs pensées, leur dit: Tout royaume divisé contre lui-même sera réduit en désert; et toute ville ou toute maison divisée contre elle-même ne subsistera point.

25. Y Jesús, como sabía los pensamientos de ellos, les dijo: Todo reino dividido contra sí mismo es desolado; y toda ciudad o casa, dividida contra sí misma, no permanecerá.

25 Doch Jezus, kennende hun gedachten, zeide tot hen: Een ieder koninkrijk, dat tegen zichzelf verdeeld is, wordt verwoest; en een iedere stad, of huis, dat tegen zichzelf verdeeld is, zal niet bestaan.

25. Lecz Jezus widząc myśli ich, rzekł im: Każde królestwo rozdzielone samo przeciwko sobie pustoszeje, i każde miasto albo dom, sam przeciwko sobie rozdzielony, nie ostoi się.

25. Jézus pedig, tudva az ő gondolataikat, monda nékik: Minden ország, a mely magával meghasonlik, elpusztul; és egy város vagy háznép sem állhat meg, a mely meghasonlik magával.

25 Но Иисус, зная помышления их, сказал им: всякое царство, разделившееся само в себе, опустеет; и всякий город или дом, разделившийся сам в себе, не устоит.

25. Знав же Ісус думки їх, і рече до них: Всяке царство, що подїлить ся у собі, спустїє; і всякий город і господа, що подїлить ся у собі, не встоїть.

26 Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?

26 Jos saatana ajaa ulos saatanan, hän on riitautunut itsensä kanssa. Miten hänen valtakuntansa pysyy siis pystyssä?

26. Ja jos saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on erinnyt itsiänsä vastaan: kuinka siis hänen valtakuntansa seisois?

26. Ja jos Satan aja ulos Satanan nijn hän on erinnyt idzens wastan cuinga sijs hänen waldacundans seisois?

26. Ja ios perchele wlgosaia perchelen/ nin hen erinyt on itzeens wastaan/ Quinga sis henen waldakundans seisois? (Ja jos perkele ulos ajaa perkeleen/ niin hän erinnyt on itseensä wastaan/ Kuinka siis hänen waltakuntansa seisoisi?)

26. καὶ εἰ ὁ σατανᾶς τὸν σατανᾶν ἐκβάλλει, ἐφ’ ἑαυτὸν ἐμερίσθη· πῶς οὖν σταθήσεται ἡ βασιλεία αὐτοῦ;

26. και ει ο σατανας τον σαταναν εκβαλλει εφ εαυτον εμερισθη πως ουν σταθησεται η βασιλεια αυτου 26. kai ei o satanas ton satanan ekβallei ef eaυton emeristhe pos oυn stathesetai e βasileia aυtoυ

26 And if the Adversary casts out the Adversary, he is divided against himself. Therefore how will his kingdom stand?

26. And if Satan cast out Satan, he is divided against himself; how shall then his kingdom stand?

26. Hvis da satan uddriver Satan, saa er han splidagtig med sig selv; hvorledes kan da hans Rige bestaae?

26. Är det nu så, att Satan drifver Satan ut, då är han tvedrägtigt emot sig sjelf; huru blifver då hans rike beståndandes?

26. Kui nüüd Sadan Sadanat wäljaaiab, siis on temma isseennesega ridus; kuida woib siis temma riik seista?

26. Jeigu tad šėtonas išvarinėtų šėtoną, irgi būtų savyje susiskaldęs. Kaipgi tada galėtų išsilaikyti jo karalystė?

26. So denn ein Satan den andern austreibt, so muß er mit sich selbst uneins sein; wie kann denn sein Reich bestehen?

26. Que si Satan chasse Satan, il est divisé contre lui-même; comment donc son royaume subsistera-t-il?

26. Y si Satanás echa fuera a Satanás, contra sí mismo está dividido: ¿cómo, pues, permanecerá su reino?

26 En indien de satan den satan uitwerpt, zo is hij tegen zichzelf verdeeld; hoe zal dan zijn rijk bestaan?

26. A jeźliż szatan szatana wygania, sam przeciwko sobie rozdzielony jest; jakoż się tedy ostoi królestwo jego?

26. Ha pedig a Sátán a Sátánt űzi ki, önmagával hasonlott meg; mimódon állhat meg tehát az ő országa?

26 И если сатана сатану изгоняет, то он разделился сам с собою: как же устоит царство его?

26. І коли сатана сатану виганяє, то роздїлив ся сам у собі; як же стояти ме царство його?

27 Ja jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne.

27 Jos minä beelsebulin avulla ajan ulos riivaajia, kenen avulla lapsenne ajavat niitä ulos? Sen vuoksi he tulevat olemaan tuomarejanne.

27. Ja jos minä beelsebubin kautta ajaisin perkeleitä ulos, kenenkä kautta siis poikanne ajavat niitä ulos? Sentähden pitää heidän oleman teidän tuomarinne.

27. Ja jos minä Beelzebubin wäellä ajaisin Perkeleitä ulos kenengä wäellä sijs teidän poicanna ajawat nijtä ulos? sentähden pitä heidän teitä duomidzeman.

27. Ja ios mine Beelzebubin wäelle perchelet wlgosaiaisin/ kenengä wäelle sis teiden poianna heite wlgosaiauat? Sentäden pite heiden teiste domitzeman. (Ja jos minä beelsebubin wäellä perkeleet ulos ajaisin/ kenenkä wäellä siin teidän poikanne heitä ulos ajawat? Sentähden pitää heidän teistä tuomitseman.)

27. καὶ εἰ ἐγὼ ἐν Βεελζεβοὺλ ἐκβάλλω τὰ δαιμόνια, οἱ υἱοὶ ὑμῶν ἐν τίνι ἐκβάλλουσι; διὰ τοῦτο αὐτοὶ κριταὶ ἔσονται ὑμῶν.

27. και ει εγω εν βεελζεβουλ εκβαλλω τα δαιμονια οι υιοι υμων εν τινι εκβαλλουσιν δια τουτο αυτοι υμων εσονται κριται 27. kai ei ego en βeelzeβoυl ekβallo ta daimonia oi υioi υmon en tini ekβalloυsin dia toυto aυtoi υmon esontai kritai

27 And if I cast out demons by Beelzebub, in whom do your° sons cast them out? They will be your° judges because of this.

27. And if I by Beelzebub cast out devils, by whom do your children cast them out? therefore they shall be your judges.

27. Og om jeg uddriver Djævle ved Beelzebul, ved hvem uddrive da Eders Børn dem? Derfor skulle de vare Eders Dommere.

27. Och är det så, att jag drifver djeflar ut med Beelzebub, med hvem drifva då edor barn dem ut? Derföre skola de vara edra domare.

27. Kui nüüd minna Peeltsebuli läbbi kurjad waimud wäljaaian, kelle läbbi aiawad teie lapsed neid wälja? sepärrast peawad nemmad teie kohtomoistiad ollema.

27. Ir jeigu Aš išvarau demonus Belzebulo jėga, tai kieno jėga išvaro jūsų sūnūs? Todėl jie bus jūsų teisėjai.

27. So ich aber die Teufel durch Beelzebub austreibe, durch wen treiben sie eure Kinder aus? Darum werden sie eure Richter sein.

27. Et si je chasse les démons par Béelzébul, vos fils par qui les chassent-ils? C'est pourquoi ils seront eux-mêmes vos juges.

27. Y si yo por Belzebú echo fuera los demonios, ¿vuestros hijos, por quién los echan? Por tanto ellos serán vuestros jueces.

27 En indien Ik door Beelzebul de duivelen uitwerp, door wien werpen ze dan uw zonen uit? Daarom zullen die uw rechters zijn.

27. A jeźliż ja przez Beelzebuba wyganiam dyjabły, synowie wasi przez kogoż wyganiają? Przetoż oni sędziami waszymi będą;

27. És ha én Belzebub által űzöm ki az ördögöket, a ti fiaitok ki által űzik ki? Azért ők magok lesznek a ti bíráitok.

27 И если Я силою веельзевула изгоняю бесов, то сыновья ваши чьею силою изгоняют? Посему они будут вам судьями.

27. І коли я виганяю біси Вельзевулом, то ким виганяють їх сини ваші? Тим вони будуть вашими суддями.

28 Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

28 Mutta jos minä Jumalan Hengen avulla ajan ulos riivaajia, niin Jumalan valtakunta on tullut luoksenne.

28. Mutta jos minä ajan ulos perkeleitä Jumalan Hengellä, niin Jumalan valtakunta tuli teidän tykönne.

28. Mutta jos minä ajan ulos Perkeleitä Jumalan Hengellä nijn Jumalan waldacunda tuli teidän tygön.

28. Mutta ios mine Jumalan Hengel perchelet wlgosaian/ Nin tuli Jumalan waldacunda teiden tygene. (Mutta jos minä Jumalan Hengellä perkeleet ulos ajaisin/ Niin tuli Jumalan waltakunta teidän tykönne.)

28. εἰ δὲ ἐγὼ ἐν Πνεύματι Θεοῦ ἐκβάλλω τὰ δαιμόνια, ἄρα ἔφθασεν ἐφ’ ὑμᾶς ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

28. ει δε εγω εν πνευματι θεου εκβαλλω τα δαιμονια αρα εφθασεν εφ υμας η βασιλεια του θεου 28. ei de ego en pneυmati theoυ ekβallo ta daimonia ara efthasen ef υmas e βasileia toυ theoυ

28 But if I cast out demons by (the) Spirit of God; consequently*, the kingdom of God (has) arrived-unexpectedly upon you°.

28. But if I cast out devils by the Spirit of God, then the kingdom of God is come unto you.

28. Men dersom jeg uddriver Djævle ved Guds Aand, er jo Guds Rige kommet til Eder.

28. Men är det så, att jag drifver djeflar ut med Guds Anda, då är ju Guds rike kommet till eder.

28. Agga kui minna Jummala Waimo läbbi kurjad waimud wäljaaian, siis on jo Jummala riik teie jure tulnud.

28. Bet jeigu Aš išvarau demonus Dievo Dvasia, tai tikrai pas jus atėjo Dievo karalystė.

28. So ich aber die Teufel durch den Geist Gottes austreibe, so ist ja das Reich Gottes zu euch gekommen.

28. Mais si je chasse les démons par l'Esprit de Dieu, le règne de Dieu est donc venu vers vous.

28. Y si por el Espíritu de Dios yo echo fuera los demonios, ciertamente ha llegado a vosotros el reino de Dios.

28 Maar indien Ik door den Geest Gods de duivelen uitwerp, zo is dan het Koninkrijk Gods tot u gekomen.

28. A jeźliż ja duchem Bożym wyganiam dyjabły, tedyż do was przyszło królestwo Boże.

28. Ha pedig én Istennek Lelke [18†] által űzöm ki az ördögöket, akkor kétség nélkül elérkezett hozzátok az Isten országa.

28 Если же Я Духом Божиим изгоняю бесов, то конечнодостигло до вас Царствие Божие.

28. Коли ж я виганяю біси Духом Божим, то вже приспіло до вас царство Боже.

29 Taikka kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.

29 Tai kuinka kukaan voi mennä vahvan miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei hän ensin sido sitä vahvaa? Sitten hän ryöstää hänen talonsa.

29. Taikka kuinka joku taitaa jonkun väkevän huoneeseen mennä, ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää, ja sitte ryöstä hänen huonettansa?

29. Mutta cuinga jocu taita jongun wäkewän huonesen mennä ja hänen taloins ryöstä ellei hän ensin sido wäkewätä ja sijtte ryöstä hänen huonettans?

29. Mutta quinga ioku taita ionghun wäkeuen hoonesen siselkeudhe ia henen taloons poisröwete/ ellei hen ensin sidho site wäkeuete/ ia sitte röwe henen hoonetans? (Mutta kuinka joku taitaa jonkun wäkewän huoneeseen sisälle käydä ja hänen talonsa pois ryöwätä/ ellei hän ensin sido sitä wäkewätä/ ja sitten ryöwää hänen huonettansa?)

29. ἢ πῶς δύναταί τις εἰσελθεῖν εἰς τὴν οἰκίαν τοῦ ἰσχυροῦ καὶ τὰ σκεύη αὐτοῦ ἁρπάσαι, ἐὰν μὴ πρῶτον δήσῃ τὸν ἰσχυρόν; καὶ τότε τὴν οἰκίαν αὐτοῦ διαρπάσει.

29. η πως δυναται τις εισελθειν εις την οικιαν του ισχυρου και τα σκευη αυτου διαρπασαι εαν μη πρωτον δηση τον ισχυρον και τοτε την οικιαν αυτου διαρπασει 29. e pos dυnatai tis eiselthein eis ten oikian toυ ischυroυ kai ta skeυe aυtoυ diarpasai ean me proton dese ton ischυron kai tote ten oikian aυtoυ diarpasei

29 Or how is anyone able to enter into the house of the strong (man,) and to be ravening through his goods, if he does not first bind the strong (man)? And then he will be ravening through his house.

29. Or else how can one enter into a strong man's house, and spoil his goods, except he first bind the strong man? and then he will spoil his house.

29. Eller hvorledes kan Nogen gaae ind i den Stærkes Huus, og røve ham hans Redskaber fra, uden han først binder den Stærke Da kan han plyndre hans Huus.

29. Eller, huru kan någor gå i ens mägtigs mans hus, och beröfva honom hans boting bort, utan han först binder den mägtiga, och så sedan skinnar hans hus?

29. Ehk kuida woib kegi ühhe wäggewa kotta miñna, ja tema riistad ärrarisuda, kui temma sedda wäggewat enne ei sa kinnisiddunud, ja siis woib ta temma kodda ärrarisuda.

29. Argi gali kas nors įeiti į galiūno namus ir pasigrobti jo turtą, pirmiau nesurišęs galiūno? Tik tada jis apiplėš jo namus.

29. Oder wie kann jemand in eines Starken Haus gehen und ihm seinen Hausrat rauben, es sei denn, daß er zuvor den Starken binde und alsdann ihm sein Haus beraube?

29. Ou comment quelqu'un pourrait-il entrer dans la maison d'un homme fort, et piller son bien, s'il n'avait auparavant lié cet homme fort? Après quoi, il pourrait piller sa maison.

29. Porque ¿cómo puede alguno entrar en la casa del valiente, y saquear sus alhajas, si primero no prendiere al valiente? y entónces saqueará su casa.

29 Of hoe kan iemand in het huis eens sterken inkomen, en zijn vaten ontroven, tenzij dat hij eerst den sterke gebonden hebbe? en alsdan zal hij zijn huis beroven.

29. Albo jakoż może kto wnijść do domu mocarza, i sprzęt jego rozchwycić, jeźliby pierwej nie związał mocarza onego? toż dopiero dom jego rozchwyci.

29. Avagy mi módon mehet be valaki a hatalmasnak házába és [19†] rabolhatja el annak kincseit, hanemha megkötözi előbb a hatalmast és akkor rabolja ki annak házát?

29 Или, как может кто войти в дом сильного и расхитить вещи его, если прежде не свяжетсильного? и тогда расхитит дом его.

29. Або, як може хто увійти в господу сильного, та пожакувати надоби його, хиба що звяже перше сильного, й тодї пожакує господу його?

30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.

30 Joka ei ole kanssani, on minua vastaan, ja joka ei kanssani kokoa, hän hajoittaa.

30. Joka ei ole minun kanssani, hän on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.

30. Joca ei ole minun cansani hän on minua wastan: ja joca ei minun cansani coco hän hajotta.

30. Joca ei ole minun cansani/ hen on minua wastan. Ja ioca ei minun cansani cocoo/ hen haiottapi. (Joka ei ole minun kanssani/ hän on minua wastaan. Ja joka ei minun kanssani kokoa/ hän hajottaapi.)

30. ὁ μὴ ὢν μετ’ ἐμοῦ κατ’ ἐμοῦ ἐστι, καὶ ὁ μὴ συνάγων μετ’ ἐμοῦ σκορπίζει.

30. ο μη ων μετ εμου κατ εμου εστιν και ο μη συναγων μετ εμου σκορπιζει 30. o me on met emoυ kat emoυ estin kai o me sυnagon met emoυ skorpizei

30 He who is not with me is against me and he who is not gathering with me scatters.

30. He that is not with me is against me; and he that gathereth not with me scattereth abroad.

30. Hvo som ikke er med mig, er imod mig; og hvo som ikke samler med mig, adspreder.

30. Hvilken som icke är med mig, han är emot mig; och hvilken som icke församlar med mig, han förskingrar.

30. Kes minnoga ep olle, se on minno wasto; ja kes miñoga ei koggu, se pillab ärra.

30. Kas ne su manimi, tas prieš mane, ir kas su manimi nerenka, tas barsto’‘.

30. Wer nicht mit mir ist, der ist wider mich; und wer nicht mit mir sammelt, der zerstreut.

30. Celui qui n'est pas avec moi, est contre moi; et celui qui n'assemble pas avec moi, disperse.

30. El que no es conmigo, contra mí es; y el que conmigo no coge, derrama.

30 Wie met Mij niet is, die is tegen Mij; en wie met Mij niet vergadert, die verstrooit.

30. Kto nie jest ze mną, przeciwko mnie jest, a kto nie zbiera ze mną, rozprasza.

30. A ki velem [20†] nincsen, ellenem van; és a ki velem nem gyűjt, tékozol.

30 Кто не со Мною, тот против Меня; и кто не собирает со Мною, тот расточает.

30. Хто не зо мною, той проти мене; і хто не збирає зо мною, той розсипає.

31 Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.

31 Sen vuoksi sanon teille: jokainen synti ja rienaus annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen rienausta ei anneta (ihmisille) anteeksi.

31. Sentähden sanon minä teille: kaikki synnit ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi; mutta pilkkaa Henkeä vastaan ei anteeksi anneta ihmisille.

31. Sentähden sanon minä teille: Caicki synnit ja pilcka annetan ihmisille andexi mutta pilcka Henge wastan ei andexi anneta ihmisille.

31. Sentäden sanon mine teille/ Caiki synnit ia pilca andexiannetan Inhimisten/ Mutta se pilca pyhe * Henge wastan/ ei andexianneta Inhimisten. (Sentähden sanon minä teille/ Kaikki synnit ja pilkka anteeksi annetaan ihmisten/ Mutta se pilkka Pyhää Henkea wastaan/ ei anteeksi anneta ihmisten.)

31. Διὰ τοῦτο λέγω ὑμῖν, πᾶσα ἁμαρτία καὶ βλασφημία ἀφεθήσεται τοῖς ἀνθρώποις, ἡ δὲ τοῦ Πνεύματος βλασφημία οὐκ ἀφεθήσεται τοῖς ἀνθρώποις·

31. δια τουτο λεγω υμιν πασα αμαρτια και βλασφημια αφεθησεται τοις ανθρωποις η δε του πνευματος βλασφημια ουκ αφεθησεται τοις ανθρωποις 31. dia toυto lego υmin pasa amartia kai βlasfemia afethesetai tois anthropois e de toυ pneυmatos βlasfemia oυk afethesetai tois anthropois

31 Because of this, I am saying to you°, Every sin and blasphemy will be forgiven to men, but the blasphemy of the Spirit will not be forgiven to men.

31. Wherefore I say unto you, All manner of sin and blasphemy shall be forgiven unto men: but the blasphemy against the Holy Ghost shall not be forgiven unto men.

31. Derfor siger jeg Eder: al Synd og Bespottelse skal forlades Menneskene, men Bespottelse imod Anden skal ikke forlades Menneskene.

31. Fördenskull säger jag eder: All synd och försmädelse blifver menniskomen förlåten; men försmädelse mot Andan skall icke blifva menniskomen förlåten.

31. Sepärrast ütlen minna teile: igga pat ja teotaminne antakse innimestele andeks; agga teotaminne pühha Waimo wasto ei anta innimestele mitte andeks.

31. ‘‘Sakau jums: kiekviena nuodėmė ir piktžodžiavimas bus žmonėms atleisti, bet piktžodžiavimas Dvasiai nebus jiems atleistas.

31. Darum sage ich euch: Alle Sünde und Lästerung wird den Menschen vergeben; aber die Lästerung wider den Geist wird den Menschen nicht vergeben.

31. C'est pourquoi je vous dis que tout péché et tout blasphème sera pardonné aux hommes; mais le blasphème contre l'Esprit ne leur sera point pardonné.

31. Por tanto os digo: Todo pecado y blasfemia será perdonado a los hombres; mas la blasfemia del Espíritu no será perdonada a los hombres.

31 Daarom zeg Ik u: Alle zonde en lastering zal den mensen vergeven worden; maar de lastering tegen den Geest zal den mensen niet vergeven worden.

31. Dlatego powiadam wam: Wszelki grzech i bluźnierstwo ludziom odpuszczone będzie; ale bluźnierstwo przeciwko Duchowi Świętemu nie będzie odpuszczone ludziom.

31. Azt mondom azért néktek: Minden bűn és káromlás megbocsáttatik az embereknek; de a Lélek káromlása [21†] nem bocsáttatik meg az embereknek.

31 Посему говорю вам: всякий грех и хула простятся человекам, а хула на Духа не простится человекам;

31. Тим глаголю вам: Усякий гріх і хула простить ся людям; а хула на Духа не простить ся людям.

32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

32 Ja jokainen joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, ei anneta anteeksi, ei tässä maailmanajassa eikä tulevassa.

32. Ja kuka ikänä sanoo jonkun sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, ei sitä hänelle anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevaisessa maailmassa.

32. Ja cuca ikänäns sano jongun sanan ihmisen Poica wastan se hänelle andexi annetan: mutta joca sano jotakin Pyhä Henge wastan ei sitä hänelle andexi anneta eikä täsä eikä tulewaisesa mailmasa.

32. Ja cukaikenens sanopi iotachin sana Inhimisen Poica wastan/ se henen andexiannetan. Mutta ioca sanopi iotachin pyhe Henge wastan/ ei henen andexianneta/ eike tesse/ eike tuleuaises mailmas. (Ja kuka ikänänsä sanoopi jotakin sanaa Ihmisen Poikaa wastaan/ se hänen anteeksi annetaan. Mutta joka sanoopi jotakin Pyhää Henkeä wastaan/ ei hänen anteeksi anneta/ eikä tässä/ eikä tulewaisessa maailmassa.)

32. καὶ ὃς ἐὰν εἴπῃ λόγον κατὰ τοῦ υἱοῦ τοῦ ἀνθρώπου, ἀφεθήσεται αὐτῷ· ὃς δ’ ἂν εἴπῃ κατὰ τοῦ Πνεύματος τοῦ ἁγίου, οὐκ ἀφεθήσεται αὐτῷ οὔτε ἐν τῷ νῦν αἰῶνι οὔτε ἐν τῷ μέλλοντι.

32. και ος αν ειπη λογον κατα του υιου του ανθρωπου αφεθησεται αυτω ος δ αν ειπη κατα του πνευματος του αγιου ουκ αφεθησεται αυτω ουτε εν τουτω τω αιωνι ουτε εν τω μελλοντι 32. kai os an eipe logon kata toυ υioυ toυ anthropoυ afethesetai aυto os d an eipe kata toυ pneυmatos toυ agioυ oυk afethesetai aυto oυte en toυto to aioni oυte en to mellonti

32 And whoever speaks a word against the Son of Man, it will be forgiven him, but whoever speaks against the Holy Spirit, it will not be forgiven him, not in the age (which is) now, nor in the future (one).

32. And whosoever speaketh a word against the Son of man, it shall be forgiven him: but whosoever speaketh against the Holy Ghost, it shall not be forgiven him, neither in this world, neither in the world to come.

32. Og hvo som taler Noget imod Menneskens Søn, det skal forlades ham; men hvo som taler imod den Hellig Aand, han skal det ikke forlades, hvorken i denne Verden, ei heller i den tilkommende.

32. Och hvilken som säger något emot menniskones Son, det varder honom förlåtet: men hvilken som säger något emot den Helga Anda, det varder honom icke förlåtet, hvarken i denna, eller i den tillkommande verld.

32. Ja kes ial ühhe sanna rägib innimesse Poia wasto, sellele peab sedda andeks antama; agga kes ial middagi rägib pühha Waimo wasto, sellele ei pea sedda mitte andeks antama ei selsinnatsel egga tullewal aial.

32. Jei kas tartų žodį prieš Žmogaus Sūnų, tam bus atleista, o kas kalbėtų prieš Šventąją Dvasią, tam nebus atleista nei šiame, nei būsimajame amžiuje.

32. Und wer etwas redet wider des Menschen Sohn, dem wird es vergeben; aber wer etwas redet wider den Heiligen Geist, dem wird's nicht vergeben, weder in dieser noch in jener Welt.

32. Et si quelqu'un a parlé contre le Fils de l'homme, il lui sera pardonné; mais celui qui aura parlé contre le Saint-Esprit n'en obtiendra le pardon, ni dans ce siècle, ni dans celui qui est à venir.

32. Y cualquiera que hablare contra el Hijo del hombre, le será perdonado; mas cualquiera que hablare contra el Espíritu Santo, no le será perdonado, ni en este siglo, ni en el venidero.

32 En zo wie enig woord gesproken zal hebben tegen den Zoon des mensen, het zal hem vergeven worden; maar zo wie tegen den Heiligen Geest zal gesproken hebben, het zal hem niet vergeven worden, noch in deze eeuw, noch in de toekomende.

32. I ktobykolwiek rzekł słowo przeciwko Synowi człowieczemu, będzie mu odpuszczono; ale kto by mówił przeciwko Duchowi Świętemu, nie będzie mu odpuszczono, ani w tym wieku ani w przyszłym.

32. Még a ki az ember Fia ellen szól, annak is megbocsáttatik; de a ki a Szent Lélek ellen szól, [22†] annak sem ezen, sem a más világon meg nem bocsáttatik.

32 если кто скажет слово на Сына Человеческого, простится ему; если же кто скажет на Духа Святаго, не простится ему ни в сем веке, ни в будущем.

32. І хто скаже слово проти Сина чоловічого, простить ся йому; а хто скаже слово проти Духа сьвятого, не простить ся йому нї в сьому віку, нї в будучому.

33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi ja tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi, sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33. Taikka tehkäät hyvä puu, niin hänen hedelmänsä tulee hyväksi, taikka tehkäät mädännyt puu, niin hänen hedelmänsä tulee mädänneeksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33. Taicka tehkät hywä puu nijn hänen hedelmäns tule hywäxi taicka tehkät häijy puu nijn hänen hedelmäns tule häijyxi: sillä hedelmästä puu tutan.

33. Taicka tehckette hywe puu/ nin tule henen hedhelmens hyuexi/ taicka techkette heiju puu/ nin tule hene' hedhelme's heijuxi. Sille ette hedhelmeste tutan puu. (Taikka tehkäätte hywä puu/ niin tulee hänen hedelmänsä hywäksi/ taikka tehkäätte häijy puu/ niin tulee hänen hedelmänsä häijyksi. Sillä että hedelmästä tutaan puu.)

33. Ἢ ποιήσατε τὸ δένδρον καλὸν, καὶ τὸν καρπὸν αὐτοῦ καλόν, ἢ ποιήσατε τὸ δένδρον σαπρὸν καὶ τὸν καρπὸν αὐτοῦ σαπρόν· ἐκ γὰρ τοῦ καρποῦ τὸ δένδρον γινώσκεται.

33. η ποιησατε το δενδρον καλον και τον καρπον αυτου καλον η ποιησατε το δενδρον σαπρον και τον καρπον αυτου σαπρον εκ γαρ του καρπου το δενδρον γινωσκεται 33. e poiesate to dendron kalon kai ton karpon aυtoυ kalon e poiesate to dendron sapron kai ton karpon aυtoυ sapron ek gar toυ karpoυ to dendron ginosketai

33 Either make*° the tree good and its fruit good; or make*° the tree rotten and its fruit rotten; for* the tree is known from its fruit.

33. Either make the tree good, and his fruit good; or else make the tree corrupt, and his fruit corrupt: for the tree is known by his fruit.

33. Lader enten Træet være godt, og dets Frugt god; eller lader Træet være raaddent, og dets Frugt raadden; thi Træet kjendes paa Frugten.

33. Görer antingen trät godt, så varder frukten god; eller ock görer trät ondt, så varder frukten ond; ty af fruktene känner man trät.

33. Ehk istutage head puud, siis on ka temma willi hea; ehk istutage pahha puud, siis on ka temma willi pahha; sest pu tunnukse ommast wiljast.

33. Arba sakykite medį esant gerą ir jo vaisių gerą, arba sakykite medį esant blogą ir jo vaisių blogą, nes medis pažįstamas iš vaisių.

33. Setzt entweder einen guten Baum, so wird die Frucht gut; oder setzt einen faulen Baum, so wird die Frucht faul. Denn an der Frucht erkennt man den Baum.

33. Ou dites que l'arbre est bon, et son fruit bon; ou dites que l'arbre est mauvais, et son fruit mauvais; car on connaît l'arbre par le fruit.

33. O hacéd el árbol bueno, y su fruto bueno; o hacéd el árbol carcomido, y su fruto podrido; porque por su fruto es conocido el árbol.

33 Of maakt den boom goed en zijn vrucht goed; of maakt den boom kwaad en zijn vrucht kwaad; want uit de vrucht wordt de boom gekend.

33. Czyócież albo drzewo dobre, i owoc jego dobry; albo czyócie drzewo złe, i owoc jego zły; albowiem z owocu drzewo poznane bywa.

33. Vagy legyetek jó [23†] fák, és teremjetek jó gyümölcsöt, vagy legyetek romlott fák, és teremjetek romlott gyümölcsöt; mert gyümölcséről ismerik meg a fát.

33 Или признайте дерево хорошим и плод его хорошим; или признайте дерево худым и плод его худым, ибо дерево познается по плоду.

33. Або посадите дерево добре, то й овощ його добрий; або посадите дерево пусте, то й овощ його пустий; бо дерево познаєть ся по овощу.

34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka voitte puhua hyvää, kun olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34. Te kyykärmetten sikiät, kuinka te taidatte hyvää puhua, koska te itse pahat olette? sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34. Te kärmen sugut cuinga te woitte hywä puhua cosca te idze pahat oletta? Sillä sydämen kyllydest suu puhu.

34. Te Kykärmen sughut/ quinga te woitte hyue puhua/ coska te oletta itze pahat? Sille että sydheme' kyllydhest sw puhupi. (Te kyykäärmeen suwut/ kuinka te woitte hywää puhua/ koska te olette itse pahat? Sillä että sydämen kyllyydestä suu puhuupi.)

34. γεννήματα ἐχιδνῶν, πῶς δύνασθε ἀγαθὰ λαλεῖν πονηροὶ ὄντες; ἐκ γὰρ τοῦ περισσεύματος τῆς καρδίας τὸ στόμα λαλεῖ.

34. γεννηματα εχιδνων πως δυνασθε αγαθα λαλειν πονηροι οντες εκ γαρ του περισσευματος της καρδιας το στομα λαλει 34. gennemata echidnon pos dυnasthe agatha lalein poneroi ontes ek gar toυ perisseυmatos tes kardias to stoma lalei

34 Offspring of vipers! How are you°, being evil, able to speak good things? For* out of the abundance of the heart the mouth is speaking.

34. O generation of vipers, how can ye, being evil, speak good things? for out of the abundance of the heart the mouth speaketh.

34. I Øgleunger, hvorledes kunne I tale godt, I, som ere onde? thi af Hjertets Overflødighed taler Munden.

34. I huggormars afföda, huru kunnen I tala något godt, medan I ären sjelfve onde? Ty der hjertat med fullt är, deraf talar munnen.

34. Teie wihhasematte maddude suggu, kuida woite teie head rägida, kes kurjad ollete? sest, mis südda täis on, sest rägib su.

34. Angių išperos, kaip jūs galite kalbėti gera, būdami blogi?! Juk lūpos kalba tai, ko pertekusi širdis.

34. Ihr Otterngezüchte, wie könnt ihr Gutes reden, dieweil ihr böse seid? Wes das Herz voll ist, des geht der Mund über.

34. Race de vipères! comment pourriez-vous dire de bonnes choses, étant méchants? car c'est de l'abondance du cœur que la bouche parle.

34. ¡O generación de víboras! ¿cómo podéis hablar bien, siendo malos? porque de la abundancia del corazón habla la boca.

34 Gij adderengebroedsels! hoe kunt gij goede dingen spreken, daar gij boos zijt? want uit den overvloed des harten spreekt de mond.

34. Rodzaju jaszczurczy! jakoż możecie mówić dobre rzeczy, będąc złymi, gdyż z obfitości serca usta mówią?

34. Mérges kígyóknak fajzatai, mi módon szólhattok jókat, holott gonoszak vagytok? Mert a szívnek teljességéből szól a száj.

34 Порождения ехиднины! как вы можете говорить доброе, будучи злы? Ибо от избытка сердца говорят уста.

34. Кодло гадюче, як можете промовляти добрі речі, бувши лихими? бо від переповнї серця уста промовляють.

35 Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.

35 Hyvä ihminen tuo (sydämensä) hyvästä aarrekammiosta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahasta aarrekammiosta esille pahaa.

35. Hyvä ihminen tuo edes hyvästä sydämen tavarasta hyviä, ja paha ihminen tuo edes pahasta tavarasta pahoja.

35. Hywä ihminen tuo hywäst sydämen tawarast hywiä. Ja paha ihminen tuo pahast sydämen tawarast pahoja.

35. Hyue Inhiminen edheswetä hyuest sydhemen tauarast hyuie. Ja paha Inhiminen edeswetä pahast sydhemen tauarast pahoia. (Hywä ihminen edeswetää hywästä sydämen tawarasta hywää. Ja paha ihminen edeswetää pahasta sydämen tawarasta pahoja.)

35. ὁ ἀγαθὸς ἄνθρωπος ἐκ τοῦ ἀγαθοῦ θησαυροῦ ἐκβάλλει ἀγαθά, καὶ ὁ πονηρὸς ἄνθρωπος ἐκ τοῦ πονηροῦ θησαυροῦ ἐκβάλλει πονηρά.

35. ο αγαθος ανθρωπος εκ του αγαθου θησαυρου της καρδιας εκβαλλει τα αγαθα και ο πονηρος ανθρωπος εκ του πονηρου θησαυρου εκβαλλει πονηρα 35. o agathos anthropos ek toυ agathoυ thesaυroυ tes kardias ekβallei ta agatha kai o poneros anthropos ek toυ poneroυ thesaυroυ ekβallei ponera

35 The good man out of his good treasure is casting out good things and the evil man out of his evil treasure is casting out evil things.

35. A good man out of the good treasure of the heart bringeth forth good things: and an evil man out of the evil treasure bringeth forth evil things.

35. Eg godt Menneske fremfører gode Ting af Hjertets gode forraad; og et ondt Menneske fremfører onde Ting af det onde Forraad.

35. En god menniska bär godt fram af hjertans goda fatabur; och en ond menniska bär ondt fram af en ond fatabur.

35. Hea innimenne sadab head ette sest hea süddame warrandussest; ja kurri innimenne aiab kurja wälja sest kurjast warrandussest.

35. Geras žmogus iš gero širdies lobyno iškelia gera, o blogas iš blogo lobyno iškelia bloga.

35. Ein guter Mensch bringt Gutes hervor aus seinem guten Schatz des Herzens; und ein böser Mensch bringt Böses hervor aus seinem bösen Schatz.

35. L'homme de bien tire de bonnes choses du bon trésor de son cour; mais le méchant tire de mauvaises choses du mauvais trésor de son cour.

35. El buen hombre del buen tesoro del corazón saca buenas cosas; y el mal hombre del mal tesoro saca malas cosas.

35 De goede mens brengt goede dingen voort uit den goede schat des harten, en de boze mens brengt boze dingen voort uit den boze schat.

35. Dobry człowiek z dobrego skarbu serca wynosi rzeczy dobre, a zły człowiek ze złego skarbu wynosi rzeczy złe.

35. A jó ember az ő szívének jó kincseiből hozza elő a jókat; és a gonosz ember az ő szívének gonosz kincseiből hozza elő a gonoszokat.

35 Добрый человек из доброго сокровища выносит доброе, а злой человек из злого сокровища выносит злое.

35. Добрий чоловік із доброго скарбу серця виносить добре, а лихий чоловік із лихого скарбу виносить лихе.

36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.

36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, heidän on tehtävä tili tuomiopäivänä.

36. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, pitää heidän luvun tekemän tuomiopäivänä;

36. Mutta minä sanon teille: jocaidzest turhast sanast cuin ihmiset puhuwat pitä heidän duomiopäiwänä lugun tekemän.

36. Mutta mine sanon teille/ että iocahitzest turhast sanast ionga Inhimiset puhuuat/ pite heidhen luguntekemen Domiopäiuene. (Mutta minä sanon teille/ että jokahisesta turhasta sanasta jonka ihmiset puhuwat/ pitää heidän luwun tekemän tuomiopäiwänä.)

36. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι πᾶν ῥῆμα ἀργὸν ὃ ἐὰν λαλήσωσιν οἱ ἄνθρωποι, ἀποδώσουσι περὶ αὐτοῦ λόγον ἐν ἡμέρᾳ κρίσεως·

36. λεγω δε υμιν οτι παν ρημα αργον ο εαν λαλησωσιν οι ανθρωποι αποδωσουσιν περι αυτου λογον εν ημερα κρισεως 36. lego de υmin oti pan rema argon o ean lalesosin oi anthropoi apodosoυsin peri aυtoυ logon en emera kriseos

36 But I am saying to you°, that every idle declaration, whatever men speak, they will be giving an account in (the) day of judgment concerning it.

36. But I say unto you, That every idle word that men shall speak, they shall give account thereof in the day of judgment.

36. Men jeg siger Eder, at Menneskene skulle gjøre Regnskab paa Dommens Dag for hvert utilbørligt Ord, som de have talet.

36. Men jag säger eder, att för hvart och ett fåfängt ord, som menniskorna tala, skola de göra räkenskap på domedag.

36. Agga minna ütlen teile, et innimessed peawad arro teggema kohto päwal iggaühhest tühjast sañast, mis nemmad on räginud.

36. Todėl sakau jums: teismo dieną žmonės turės duoti apyskaitą už kiekvieną pasakytą tuščią žodį.

36. Ich sage euch aber, daß die Menschen müssen Rechenschaft geben am Jüngsten Gericht von einem jeglichen unnützen Wort, das sie geredet haben.

36. Or, je vous dis que les hommes rendront compte, au jour du jugement, de toute parole vaine qu'ils auront dite;

36. Mas yo os digo, que toda palabra ociosa que hablaren los hombres, de ella darán cuenta en el día del juicio.

36 Maar Ik zeg u, dat van elk ijdel woord, hetwelk de mensen zullen gesproken hebben, zij van hetzelve zullen rekenschap geven in den dag des oordeels.

36. Ale powiadam wam, iż z każdego słowa próżnego, które by mówili ludzie, dadzą z niego liczbę w dzieó sądny;

36. De mondom néktek: Minden hivalkodó beszédért, a mit beszélnek az emberek, számot adnak majd az ítélet napján.

36 Говорю же вам, что за всякое праздное слово, какоескажут люди, дадут они ответ в день суда:

36. Я ж вам глаголю: Що за всяке пусте слово, яке говорити муть люде, дадуть одвіт суднього дня.

37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."

37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.”

37. Sillä sanoistas sinä hurskaaksi tehdään, ja sanoistas sinä tuomitaan.

37. Sillä sanoistas sinä hurscaxi tehdän ja sanoistas sinä duomitan.

37. Sille että sinun sanoistas sine wanhurscautetan/ ia sinun sanoistas sine domitan. (Sillä että sinun sanoistasi sinä wanhurskautetaan/ ja sinun sanoistasi sinä tuomitaan.)

37. ἐκ γὰρ τῶν λόγων σου δικαιωθήσῃ, καὶ ἐκ τῶν λόγων σου καταδικασθήσῃ.

37. εκ γαρ των λογων σου δικαιωθηση και εκ των λογων σου καταδικασθηση 37. ek gar ton logon soυ dikaiothese kai ek ton logon soυ katadikasthese

37 For* you will be made righteous from your words and you will be sentenced from your words. {Mat 12:38-45; no parallel.}

37. For by thy words thou shalt be justified, and by thy words thou shalt be condemned.

37. Thi af dine Ord skal du kjendes retfærdig, og af dine Ord skal du fordømmes.

37. Ty af din ord skall du blifva rättfärdig hållen, och af din ord skall du varda fördömd.

37. Sest sinno sannust peab sind öigeks arwatama, ja sinno sannust peab sind hukkamoistetama.

37. Pagal savo žodžius būsi išteisintas ir pagal savo žodžius būsi pasmerktas’‘.

37. Aus deinen Worten wirst du gerechtfertigt werden, und aus deinen Worten wirst du verdammt werden.

37. Car tu seras justifié par tes paroles, et par tes paroles tu seras condamné.

37. Porque por tus palabras serás justificado, y por tus palabras serás condenado.

37 Want uit uw woorden zult gij gerechtvaardigd worden, en uit uw woorden zult gij veroordeeld worden.

37. Albowiem z mów twoich będziesz usprawiedliwiony, i z mów twoich będziesz osądzony.

37. Mert a te beszédidből ismertetel igaznak, és a te beszédidből ismertetel hamisnak.

37 ибо от слов своих оправдаешься, и от слов своих осудишься.

37. Бо по словам твоїм оправдиш ся, й по словам твоїм осудиш ся.

38 Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat hänelle sanoen: "Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta merkin".

38 Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat [Hänelle] sanoen: ”Opettaja, haluamme nähdä sinulta merkin.

38. Silloin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja Pharisealaisista, sanoen: Mestari, me tahdomme nähdä sinulta merkkiä.

38. Silloin wastaisit hänelle muutamat Kirjanoppeneist ja Phariseuxist sanoden: Mestari me tahdomma nähdä sinulda ihmeitä.

38. Silloin kysyit henelle monicahdat nijste kirianoppeneist ia Phariseusista/ sanodhen/ Mestari me tahdoma nähde merckie sinulda. (Silloin kysyit hänelle monikahdat niistä kirjanoppineista ja phariseuksista/ sanoen/ Mestari me tahdomme nähdä merkkiä sinulta.)

38. Τότε ἀπεκρίθησάν τινες τῶν γραμματέων καὶ Φαρισαίων λέγοντες· Διδάσκαλε, θέλομεν ἀπὸ σοῦ σημεῖον ἰδεῖν.

38. τοτε απεκριθησαν τινες των γραμματεων και φαρισαιων λεγοντες διδασκαλε θελομεν απο σου σημειον ιδειν 38. tote apekrithesan tines ton grammateon kai farisaion legontes didaskale thelomen apo soυ semeion idein

38 Then some of the scribes and Pharisees answered (him), saying, Teacher, we wish to see a sign from you.

38. Then certain of the scribes and of the Pharisees answered, saying, Master, we would see a sign from thee.

38. Da svarede nogle af de Skriftkloge og Pharisæer og sagde: Mester! vi ville see et Tegn af dig.

38. Då svarade någre utaf de Skriftlärda och de Phariseer, och sade: Mästar, vi vilje se tecken af dig.

38. Siis wastasid monningad kirjatundiatte ja Wariseride seast, ja ütlesid: Öppetaja, meie tahhame imme-tähte sinnust nähha.

38. Tada kai kurie Rašto žinovai ir fariziejai sakė: ‘‘Mokytojau, norime, kad parodytum ženklą’‘.

38. Da antworteten etliche unter den Schriftgelehrten und Pharisäern und sprachen: Meister, wir wollten gern ein Zeichen von dir sehen.

38. Alors quelques-uns des scribes et des pharisiens lui dirent: Maître, nous voudrions te voir faire quelque miracle.

38. Entónces respondieron unos de los escribas y de los Fariseos, diciendo: Maestro, deseamos ver de tí señal.

38 Toen antwoordden sommigen der Schriftgeleerden en Farizeen, zeggende: Meester! wij willen van U wel een teken zien.

38. Tedy odpowiedzieli niektórzy z nauczonych w Piśmie i Faryzeuszów, mówiąc: Nauczycielu, chcemy od ciebie znamię widzieć.

38. Ekkor felelének néki némelyek az írástudók és farizeusok közül, mondván: Mester, [24†] jelt akarnánk látni te tőled.

38 Тогда некоторые из книжников и фарисеев сказали: Учитель! хотелось бы нам видеть от Тебя знамение.

38. Озвались тодї проти сього деякі з письменників та Фарисеїв, кажучи: Учителю, хочемо від тебе ознаку бачити.

39 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.

39 Mutta Hän vastasi ja sanoi heille: ”Paha ja avion rikkova sukupolvi vaatii merkkiä, mutta sille ei anneta merkkiä, paitsi profeetta Joonan merkki.

39. Niin hän vastasi ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä suku etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki.

39. Nijn hän wastais ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä sucu edzi merckiä waan ei hänelle anneta muuta cuin Jonan Prophetan mercki.

39. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Temä häiju ia horalinen suku etzipi mercki/ ia ei anneta henelle merckie/ waan Jonan Prophetan mercki. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Tämä häijy ja huorallinen suku etsiipi merkkiä/ ja ei anneta hänelle merkkiä/ waan Jonan prophetan merkki.)

39. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Γενεὰ πονηρὰ καὶ μοιχαλὶς σημεῖον ἐπιζητεῖ, καὶ σημεῖον οὐ δοθήσεται αὐτῇ εἰμὴ τὸ σημεῖον Ἰωνᾶ τοῦ προφήτου.

39. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις γενεα πονηρα και μοιχαλις σημειον επιζητει και σημειον ου δοθησεται αυτη ει μη το σημειον ιωνα του προφητου 39. o de apokritheis eipen aυtois genea ponera kai moichalis semeion epizetei kai semeion oυ dothesetai aυte ei me to semeion iona toυ profetoυ

39 But he answered and said to them, An evil and adulterous generation is seeking after a sign, and a sign will not be given to it except the sign of Jonah the prophet;

39. But he answered and said unto them, An evil and adulterous generation seeketh after a sign; and there shall no sign be given to it, but the sign of the prophet Jonas:

39. Men han svarede og sagde til dem: den onde og vanartige Slægt begjerer Tegn, men denskal intet Tegn gives, uden Jonas' Phrophetens Tegn.

39. Svarade han, och sade till dem: Detta vrånga och horiska slägtet söker efter tecken; och thy skall intet tecken gifvas, annat än Jone Prophetens tecken.

39. Agga temma kostis ja ütles nende wasto: Se kurri ja abbiellorikkuja suggu otsib tähte, ja ei pea temmale muud tähte antama, kui agga prohweti Jona täht.

39. Jis jiems atsakė: ‘‘Pikta ir svetimaujanti karta ieško ženklo, bet nebus jai duota kito ženklo, kaip tik pranašo Jonos ženklas.

39. Und er antwortete und sprach zu ihnen: Die böse und ehebrecherische Art sucht ein Zeichen; und es wird ihr kein Zeichen gegeben werden denn das Zeichen des Propheten Jona.

39. Mais lui, répondant, leur dit: Une race méchante et adultère demande un miracle; mais il ne lui en sera accordé aucun autre que celui du prophète Jonas.

39. Y él respondió, y les dijo: La generación mala y adulterina demanda señal; mas señal no le será dada, sino la señal de Jonás el profeta.

39 Maar Hij antwoordde en zeide tot hen: Het boos en overspelig geslacht verzoekt een teken; en hun zal geen teken gegeven worden, dan het teken van Jonas, den profeet.

39. A on odpowiadając rzekł im: Rodzaj zły i cudzołożny znamienia szuka; ale mu nie będzie znamię dane, tylko ono znamię Jonasza proroka.

39. Ő pedig felelvén, monda nékik: E gonosz és parázna nemzetség jelt kiván; és [25†] nem adatik jel néki, hanemha Jónás prófétának jele.

39 Но Он сказал им в ответ: род лукавый и прелюбодейный ищет знамения; и знамение не дастся ему, кроме знамения Ионы пророка;

39. Він же, озвавшись, рече їм: Лукаве та перелюбне кодло ознаки шукає, та ознака не дасть ся йому, як тільки ознака Йони пророка.

40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

40 Sillä niin kuin Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin Ihmisen Poika on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

40. Sillä niinkuin Jona oli valaskalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin pitää myös Ihmisen Pojan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä oleman.

40. Sillä nijncuin Jonas oli walascalan wadzas colme päiwä ja colme yötä nijn pitä myös ihmisen Pojan maan sydämes colme päiwä ja colme yötä oleman.

40. Sille samalmodholla quin Jonas oli walaskalan watzas colme päiue ia colme öte/ nin pite Inhimisen Poian oleman maan sydhemes colme päiue ia colme öte. (Sillä samalla muodolla kuin Jonas oli walaskalan watsassa kolme päiwää ja kolme yötä/ niin pitää Ihmisen Pojan olemaan maan sydämessä kolme päiwää ja kolme yötä.)

40. ὥσπερ γὰρ ἐγένετο Ἰωνᾶς ὁ προφήτης ἐν τῇ κοιλίᾳ τοῦ κήτους τρεῖς ἡμέρας καὶ τρεῖς νύκτας, οὕτως ἔσται ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐν τῇ καρδίᾳ τῆς γῆς τρεῖς ἡμέρας καὶ τρεῖς νύκτας.

40. ωσπερ γαρ ην ιωνας εν τη κοιλια του κητους τρεις ημερας και τρεις νυκτας ουτως εσται ο υιος του ανθρωπου εν τη καρδια της γης τρεις ημερας και τρεις νυκτας 40. osper gar en ionas en te koilia toυ ketoυs treis emeras kai treis nυktas oυtos estai o υios toυ anthropoυ en te kardia tes ges treis emeras kai treis nυktas

40 for* just-as Jonah was three days and three nights in the belly of the sea-creature; so will the Son of Man be three days and three nights in the heart of the earth.

40. For as Jonas was three days and three nights in the whale's belly; so shall the Son of man be three days and three nights in the heart of the earth.

40. Thi ligesom Jonas var tre Dage og tre Nætter i Hvalfiskens Bug, saaledes skal Menneskens Søn være tre Dage og tre Nætter i Jordens Skjød.

40. Ty såsom Jonas var i tre dagar och tre nätter i hvalfiskens buk; så skall menniskones Son vara i tre dagar och i tre nätter i jordene.

40. Sest otsego Jonas olli kolm päwa ja kolm ööd wallaskalla köhho sees; nenda peab innimesse Poeg kolm päwa ja kolm ööd Ma poues ollema.

40. Kaip Jona išbuvo tris dienas ir tris naktis banginio pilve, taip ir Žmogaus Sūnus išbus tris dienas ir tris naktis žemės širdyje.

40. Denn gleichwie Jona war drei Tage und drei Nächte in des Walfisches Bauch, also wird des Menschen Sohn drei Tage und drei Nächte mitten in der Erde sein.

40. Car comme Jonas fut dans le ventre d'un grand poisson trois jours et trois nuits, ainsi le Fils de l'homme sera dans le sein de la terre trois jours et trois nuits.

40. Porque como estuvo Jonás en el vientre de la ballena tres dias y tres noches, así estará el Hijo del hombre en el corazón de la tierra tres dias y tres noches.

40 Want gelijk Jonas drie dagen en drie nachten was in den buik van den walvis, alzo zal de Zoon des mensen drie dagen en drie nachten wezen in het hart der aarde.

40. Albowiem jako Jonasz był w brzuchu wieloryba trzy dni i trzy noce, tak będzie Syn człowieczy w sercu ziemi trzy dni i trzy noce.

40. Mert a miképen Jónás [26†] három éjjel és három nap volt a czethal gyomrában, azonképen az embernek Fia is három nap és három éjjel lesz a föld gyomrában.

40 ибо как Иона был во чреве кита три дня и три ночи, так и Сын Человеческий будет в сердце земли три дня и три ночи.

40. Бо, як Йона був три днї й три ночі у кита в череві, так буде й Син чоловічий три днї й три ночі в серцї землї.

41 Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas.

41 Niiniven miehet nousevat tuomiolle. Sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on Joonaa suurempi.

41. Niniven miehet pitää nouseman tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseman; sillä he paransivat heitänsä Jonan saarnasta. Ja katso, tässä on enempi kuin Jona.

41. Niniwen miehet pitä nouseman duomiolle tämän sugun cansa ja hänen duomidzeman: sillä he paransit heidäns Jonaxen saarnasta. Ja cadzo täsä on enämbi cuin Jonas.

41. Ne Niniuitin miehet pite ylesnouseman domiolla tämen sugun cansa/ ia sen domitzeman/ Sille ette he paransit heidhens Jonasen sarnasta. Ja catzo/ tessa on enämbi quin Jonas. (Niin Niniwiten miehen pitää ylösnouseman tuomiolla tämän suwun kanssa/ ja sen tuomitseman/ Sillä että he paransit heitänsä Jonasen saarnasta. Ja katso/ tässä on enempi kuin Jonas.)

41. ἄνδρες Νινευῖται ἀναστήσονται ἐν τῇ κρίσει μετὰ τῆς γενεᾶς ταύτης καὶ κατακρινοῦσιν αὐτήν· ὅτι μετενόησαν εἰς τὸ κήρυγμα Ἰωνᾶ, καὶ ἰδοὺ πλεῖον Ἰωνᾶ ὧδε.

41. ανδρες νινευιται αναστησονται εν τη κρισει μετα της γενεας ταυτης και κατακρινουσιν αυτην οτι μετενοησαν εις το κηρυγμα ιωνα και ιδου πλειον ιωνα ωδε 41. andres nineυitai anastesontai en te krisei meta tes geneas taυtes kai katakrinoυsin aυten oti metenoesan eis to kerυgma iona kai idoυ pleion iona ode

41 (The) men (of the) Ninevites will be standing up with this generation in the judgment and will be condemning it, because they repented at the preaching of Jonah, and behold, more-than Jonah (is) here.

41. The men of Nineveh shall rise in judgment with this generation, and shall condemn it: because they repented at the preaching of Jonas; and, behold, a greater than Jonas is here.

41. De Mænd af Ninive skulle opstaae ved Dommen imod denne Slægt, og fordømme den; thi de omvendte sig ved Jonas' Prædiken; og see, her er Mere end Jonas.

41. De Ninivitiske män skola stå upp på domen med detta slägtet, och fördöma det; ty de bättrade sig efter Jone predikan; och si, här är mer än Jonas.

41. Ninewe liñna mehhed tousewad ülles kohtus sellesinnatse sugguga, ja moistwad sedda hukka; sest nemmad parrandasid meelt Jona jutlusse peäle; ja wata, siin on eñam kui Jonas.

41. Ninevės žmonės teismo dieną prisikels drauge su šia karta ir ją pasmerks, nes jie atgailavo, išgirdę Jonos pamokslą, o štai čia daugiau negu Jona.

41. Die Leute von Ninive werden auftreten am Jüngsten Gericht mit diesem Geschlecht und werden es verdammen; denn sie taten Buße nach der Predigt des Jona. Und siehe, hier ist mehr denn Jona.

41. Les Ninivites s'élèveront au jour du jugement contre cette nation, et la condamneront, parce qu'ils se repentirent à la prédication de Jonas; et il y a ici plus que Jonas.

41. Los de Nínive se levantarán en juicio con esta generación, y la condenarán; porque ellos se arrepintieron a la predicación de Jonás; y, he aquí, uno mayor que Jonás en este lugar.

41 De mannen van Nineve zullen opstaan in het oordeel met dit geslacht, en zullen hetzelve veroordelen; want zij hebben zich bekeerd op de prediking van Jonas; en ziet, meer dan Jona is hier!

41. Mężowie Niniwiccy staną na sądzie z tym rodzajem, i potępią go, przeto że pokutowali na kazanie Jonaszowe; a oto tu więcej niżeli Jonasz.

41. Ninive férfiai [27†] az ítéletkor együtt támadnak majd fel ezzel a nemzetséggel, és kárhoztatják ezt: mivelhogy ők megtértek a Jónás prédikálására; és ímé nagyobb van itt Jónásnál.

41 Ниневитяне восстанут на суд с родом сим и осудят его, ибо они покаялись от проповеди Иониной; и вот, здесь больше Ионы.

41. Ниневяне встануть на суд із кодлом сим, та й осудять його, бо покаялись по проповідї Йониній; а ось тут більший од Йони.

42 Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.

42 Etelän kuningatar nousee tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja koituu sille tuomioksi. Sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on Salomoa suurempi.”

42. Etelän kuningatar on nouseva tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseva; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin viisautta. Ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.

42. Drötingin etelästä pitä nouseman duomiolle tämän sugun cansa ja hänen duomidzeman: sillä hän tuli maan äristä cuuleman Salomonin wijsautta. Ja cadzo täsä on enämbi cuin Salomon.

42. Drötingin Eteleste pite ylesnouseman Domiolla tämen sugun cansa/ ia sen domitzema'/ Sille ette hen tuli maan äriste cwlemaan Salomonin wisautta. Ja catzo/ tesse on enembi quin Salomon. (Drötingin etelästä pitää ylösnouseman tuomiolle tämän suwun kanssa/ ja sen tuomitseman/ Sillä että hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin wiisautta. Ja katso/ tässä on enempi kuin Salomon.)

42. βασίλισσα νότου ἐγερθήσεται ἐν τῇ κρίσει μετὰ τῆς γενεᾶς ταύτης καὶ κατακρινεῖ αὐτήν· ὅτι ἦλθεν ἐκ τῶν περάτων τῆς γῆς ἀκοῦσαι τὴν σοφίαν Σολομῶντος, καὶ ἰδοὺ πλεῖον Σολομῶντος ὧδε.

42. βασιλισσα νοτου εγερθησεται εν τη κρισει μετα της γενεας ταυτης και κατακρινει αυτην οτι ηλθεν εκ των περατων της γης ακουσαι την σοφιαν σολομωντος και ιδου πλειον σολομωντος ωδε 42. βasilissa notoυ egerthesetai en te krisei meta tes geneas taυtes kai katakrinei aυten oti elthen ek ton peraton tes ges akoυsai ten sofian solomontos kai idoυ pleion solomontos ode

42 The queen of the south will be arisen with this generation in the judgment and will be condemning it, because she came from the limits of the earth to hear the wisdom of Solomon, and behold, more-than Solomon (is) here.

42. The queen of the south shall rise up in the judgment with this generation, and shall condemn it: for she came from the uttermost parts of the earth to hear the wisdom of Solomon; and, behold, a greater than Solomon is here.

42. Dronningen fra Sønden skal opstaa ved Dommen imod denne Slægt, og fordømme den; thi hun kom fra Jordens Grændser at høre Salomons Viisdom; og see, her er Mere end Salomon.

42. Drottningen af söderlanden skall stå upp på domen med detta slägtet, och fördöma det; ty hon kom ifrå jordenes ända, till att höra Salomons visdom; och si, här är mer än Salomon.

42. Se kunninga emmand louna poolt touseb ülles kohtus sellesinnatse sugguga, ja moistab sedda hukka; sest temma tulli ma-ilma otsast Salomoni tarkust kuulma; ja wata, siin on ennam kui Salomon.

42. Pietų šalies karalienė teismo dieną prisikels drauge su šia karta ir ją pasmerks, nes ji atkeliavo nuo žemės pakraščių pasiklausyti Saliamono išminties, o štai čia daugiau negu Saliamonas’‘.

42. Die Königin von Mittag wird auftreten am Jüngsten Gericht mit diesem Geschlecht und wird es verdammen; denn sie kam vom Ende der Erde, Salomons Weisheit zu hören. Und siehe, hier ist mehr denn Salomo.

42. La reine du Midi s'élèvera au Jugement contre cette nation, et la condamnera, car elle vint des bornes de la terre pour entendre la sagesse de Salomon; et il y a ici plus que Salomon.

42. La reina del austro se levantará en juicio con esta generación, y la condenará; porque vino de los fines de la tierra para oir la sabiduría de Salomón; y, he aquí, uno mayor que Salomón en este lugar.

42 De koningin van het zuiden zal opstaan in het oordeel met dit geslacht, en hetzelve veroordelen; want zij is gekomen van het einde der aarde, om te horen de wijsheid van Salomo; en ziet, meer dan Salomo is hier!

42. Królowa z południa stanie na sądzie z tym rodzajem, i potępi go; iż przyszła od krajów ziemi, aby słuchała mądrości Salomonowej; a oto tu więcej niżeli Salomon.

42. Délnek [28†] királyné asszonya felkél majd az ítéletkor e nemzetséggel együtt, és kárhoztatja ezt: mert ő eljött a földnek széléről, hogy hallhassa a Salamon bölcseségét; és ímé, nagyobb van itt Salamonnál.

42 Царица южная восстанет на суд с родом сим и осудит его, ибо она приходила от пределов земли послушать мудрости Соломоновой; и вот, здесь больше Соломона.

42. Полуденна цариця встане на суд із кодлом сим та й осудить його: бо прийшла з найдальших країн землї слухати премудростї Соломонової; а ось тут більший од Соломона.

43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä.

43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeksii vedettömiä paikkoja ja etsii leposijaa, eikä löydä.

43. Mutta kuin rietas henki on lähtenyt ihmisestä, niin hän vaeltaa lävitse kuivia paikkoja, etsein lepoa, ja ei löydä.

43. Cosca rietas hengi on lähtenyt ihmisest nijn hän waelda läpidze cuiwia paickoja edzi lepo ja ei löydä.

43. Coska nyt se riettaisa He'gi on wlgosme'nyt Inhimisest/ nin hen waelda lepitze quiwia paickoi/ etzipi lepoa/ ia ei leydhä. (Koska nyt se riettaisa henki on ulos mennyt ihmisestä/ niin hän waeltaa läwitse kuiwia paikkoja/ etsiipi lepoa/ ja ei löydä.)

43. Ὅταν δὲ τὸ ἀκάθαρτον πνεῦμα ἐξέλθῃ ἀπὸ τοῦ ἀνθρώπου, διέρχεται δι’ ἀνύδρων τόπων ζητοῦν ἀνάπαυσιν, καὶ οὐχ εὑρίσκει.

43. οταν δε το ακαθαρτον πνευμα εξελθη απο του ανθρωπου διερχεται δι ανυδρων τοπων ζητουν αναπαυσιν και ουχ ευρισκει 43. otan de to akatharton pneυma ekselthe apo toυ anthropoυ dierchetai di anυdron topon zetoυn anapaυsin kai oυch eυriskei

43 But the unclean spirit, whenever it goes away from the man, it goes through waterless places, seeking rest and does not find it.

43. When the unclean spirit is gone out of a man, he walketh through dry places, seeking rest, and findeth none.

43. Men naar den urene Aand er udfaren af Mennesket, vandrer han igjennem tørre Steder, søger Hvile, og finder den ikke.

43. När den orene anden är utfaren af menniskone, så vandrar han genom de rum, som torr äro, söker efter hvilo, och finner ingen.

43. Agga kui rojane waim sest innimessest on wäljaläinud, siis käib temma kuiwad paigad läbbi, ja otsib hingamist, ja ei leia mitte.

43. ‘‘Netyroji dvasia, išėjusi iš žmogaus, klaidžioja bevandenėse vietose, ieškodama poilsio, ir neranda.

43. Wenn der unsaubere Geist von dem Menschen ausgefahren ist, so durchwandelt er dürre Stätten, sucht Ruhe, und findet sie nicht.

43. Lorsqu'un esprit immonde est sorti d'un homme, il va par des lieux arides, cherchant du repos, et il n'en trouve point.

43. Cuando el espíritu inmundo ha salido del hombre, anda por lugares secos, buscando reposo; y no hallándole,

43 En wanneer de onreine geest van den mens uitgegaan is, zo gaat hij door dorre plaatsen, zoekende rust, en vindt ze niet.

43. A gdy nieczysty duch od człowieka wychodzi, przechadza się po miejscach suchych, szukając odpocznienia, ale nie znajduje.

43. Mikor pedig a tisztátalan lélek kimegy [29†] az emberből, víz nélkül való helyeken jár, nyugalmat keresve, és nem talál:

43 Когда нечистый дух выйдет из человека, то ходит по безводным местам, ища покоя, и не находит;

43. Як же нечистий дух вийде з чоловіка, то блукає по безвіддях, шукаючи відпочинку, та й не знаходить.

44 Silloin se sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin'. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna.

44 Silloin se sanoo: ”Palaan huoneeseeni josta läksin. Tultuaan se tapaa sen tyhjänä [ja] lakaistuna ja kaunistettuna.

44. Silloin hän sanoo: minä palajan jälleen minun huoneeseeni, kusta minä läksin. Ja kuin hän tulee, niin hän löytää sen tyhjäksi, käväistyksi ja kaunistetuksi.

44. Silloin hän sano: minä palajan jällens minun huoneseni custa minä läxin ja cuin hän tule nijn hän löytä sen tyhjäxi käwäistyxi ja caunistetuxi.

44. Silloin hen sano/ Mine palaian minu' hoonesen ielle's/ custa mine wlgoslexin. Ja quin hen tule/ nin hen leutepi sen tyhien/ ia käweistyxi/ ia caunistetuxi. (Silloin hän sanoo/ Minä palajan minun huoneeseen jällens/ kusta minä ulosläksin. Ja kuin hän tulee/ niin hän löytääpi sen tyhjänä/ ja käwäistyksi/ ja kaunistetuksi.)

44. τότε λέγει· εἰς τὸν οἶκόν μου ἐπιστρέψω ὅθεν ἐξῆλθον· καὶ ἐλθὸν εὑρίσκει σχολάζοντα καὶ σεσαρωμένον καὶ κεκοσμημένον.

44. τοτε λεγει επιστρεψω εις τον οικον μου οθεν εξηλθον και ελθον ευρισκει σχολαζοντα σεσαρωμενον και κεκοσμημενον 44. tote legei epistrepso eis ton oikon moυ othen ekselthon kai elthon eυriskei scholazonta sesaromenon kai kekosmemenon

44 Then it says, I will return into my house from where I came out, and having gone (back), it finds it unoccupied, having been swept and adorned.

44. Then he saith, I will return into my house from whence I came out; and when he is come, he findeth it empty, swept, and garnished.

44. Da siger han: jeg vil vende om til mit Huus, som jeg gik ud af; og naar han kommer, finder han det ledigt, feiet og prydet.

44. Så säger han: Jag vill komma igen i mitt hus, der jag utgick; och när han kommer, finner han det tomt, och rent sopadt, och prydt.

44. Siis ütleb temma: Minna tahhan ümberpöörda omma kotta, kust ma ollen wäljatulnud; ja kui temma tulleb, siis leiab temma sedda tühja ollemast luaga pühhitud ja ehhitud.

44. Tada ji sako: ‘Grįšiu į savo namus, iš kur išėjau’. Sugrįžusi randa juos tuščius, iššluotus ir išpuoštus.

44. Da spricht er denn: Ich will wieder umkehren in mein Haus, daraus ich gegangen bin. Und wenn er kommt, so findet er's leer, gekehrt und geschmückt.

44. Alors il dit: Je retournerai dans ma maison, d'où je suis sorti; et étant revenu, il la trouve vide, balayée et ornée.

44. Entónces dice: Me volveré a mi casa, de donde salí. Y cuando viene, la halla desocupada, barrida, y adornada.

44 Dan zegt hij: Ik zal wederkeren in mijn huis, van waar ik uitgegaan ben; en komende, vindt hij het ledig, met bezemen gekeerd en versierd.

44. Tedy mówi: Wrócę się do domu mego, skądem wyszedł; a przyszedłszy znajduje go próżny i umieciony i ochędożony.

44. Akkor ezt mondja: Visszatérek az én házamba, a honnét kijöttem. És oda menvén, üresen, kisöpörve és fölékesítve találja azt.

44 тогда говорит: возвращусь в дом мой, откуда я вышел. И, придя, находит его незанятым, выметенным и убранным;

44. Тодї каже: Вернусь у домівку мою, звідкіля я вийшов; і, прийшовши, знаходить її порожню, виметену й прибрану.

45 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukupolvelle."

45 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja tulevat sisälle ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Näin käy myös tälle pahalle sukupolvelle.”

45. Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja ne sisälle menevät ja asuvat siellä, ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.

45. Sijtte hän mene ja otta seidzemen muuta henge idzens pahembata ja he menewät ja asuwat siellä. Ja sen ihmisen wijmeiset tulewat pahemmaxi cuin ensimäiset. Näin myös tapahtu tälle pahalle sucucunnalle.

45. Sijtte hen poismenee/ ia ottapi tyge's seitzeme' mwta Hengie/ itzeens pahe'bata/ ia siselmeneuet ia asuat sielle. Ja tuleuat sen Inhimisen wijmeiset pahemaxi quin ensimeiset. Nein mös tapactu telle pahalle sucucu'nale. (Sitten hän pois menee/ ja ottaapi tykönsä seitsemän muuta henkeä/ itseensä pahempata/ ja sisälle menewät ja asuwat siellä. Ja tulewat sen ihmisen wiimeiset pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.)

45. τότε πορεύεται καὶ παραλαμβάνει μεθ’ ἑαυτοῦ ἑπτὰ ἕτερα πνεύματα πονηρότερα ἑαυτοῦ, καὶ εἰσελθόντα κατοικεῖ ἐκεῖ· καὶ γίνεται τὰ ἔσχατα τοῦ ἀνθρώπου ἐκείνου χείρονα τῶν πρώτων. οὕτως ἔσται καὶ τῇ γενεᾷ τῇ πονηρᾷ ταύτῃ.

45. τοτε πορευεται και παραλαμβανει μεθ εαυτου επτα ετερα πνευματα πονηροτερα εαυτου και εισελθοντα κατοικει εκει και γινεται τα εσχατα του ανθρωπου εκεινου χειρονα των πρωτων ουτως εσται και τη γενεα ταυτη τη πονηρα 45. tote poreυetai kai paralamβanei meth eaυtoυ epta etera pneυmata ponerotera eaυtoυ kai eiselthonta katoikei ekei kai ginetai ta eschata toυ anthropoυ ekeinoυ cheirona ton proton oυtos estai kai te genea taυte te ponera

45 Then it travels and takes with itself seven other spirits (more) evil (than) itself and after they have entered (again), dwell there and the last (state) of that man becomes worse (than) the first. So it will also be to this evil generation. {Mar 3:31-35 & Mat 12:46-50 & Luk 8:19-21.}

45. Then goeth he, and taketh with himself seven other spirits more wicked than himself, and they enter in and dwell there: and the last state of that man is worse than the first. Even so shall it be also unto this wicked generation.

45. Saa gaar han, og tager syv andre Aander tillige med sig, som ere værre end han selv, og naar de ere komne derind, boe de der; og det Sidste bliver værre end dette Menneske end det Første. Saaledes skal det og gaae denne onde Slægt.

45. Så går han bort, och tager sju andra andar till sig, de som värre äro än han sjelfver; och då de der inkomma, bo de der; så blifver den menniskones sista värre än det första. Så varder ock tillgångandes med detta vrånga slägtet.

45. Siis lähhäb tem̃a ja wottab ennesega teist seitse waimo, kes kurjemad on tedda ennast, ja kui nemmad senna sisse tullewad, ellawad nemmad seäl; siis lähhäb selle innimesse wiimne luggu paljo pahhemaks kui essimenne; nenda peab ka sellesinnatsele kurja suggule sündima.

45. Tada eina, pasiima kitas septynias dvasias, dar piktesnes už save, ir įėjusios jos ten apsigyvena. Ir paskui tam žmogui darosi blogiau negu pirma. Taip atsitiks ir šiai piktai kartai’‘.

45. So geht er hin und nimmt zu sich sieben andere Geister, die ärger sind denn er selbst; und wenn sie hineinkommen, wohnen sie allda; und es wird mit demselben Menschen hernach ärger, denn es zuvor war. Also wird's auch diesem argen Geschlecht gehen.

45. Alors il s'en va, et prend avec lui sept autres esprits plus méchants que lui, et étant entrés dans la maison, ils y habitent; et la dernière condition de cet homme est pire que la première. Il en arrivera ainsi à cette méchante race.

45. Entónces va, y toma consigo otros siete espíritus peores que él, y entrados moran allí; y son peores las postrimerías del tal hombre, que sus primerías. Así también acontecerá a esta generación mala.

45 Dan gaat hij heen en neemt met zich zeven andere geesten, bozer dan hij zelf, en ingegaan zijnde, wonen zij aldaar; en het laatste van denzelven mens wordt erger dan het eerste. Alzo zal het ook met dit boos geslacht zijn.

45. Tedy idzie, i bierze z sobą siedm inszych duchów gorszych, niżeli sam: a wszedłszy mieszkają tam, i bywają ostatnie rzeczy człowieka onego gorsze, niżeli pierwsze. Tak się stanie i temu rodzajowi złemu.

45. Akkor elmegy és vesz maga mellé más hét lelket, gonoszabbakat ő magánál, és bemenvén, ott lakoznak; és ennek az embernek utolsó állapotja [30†] gonoszabb lesz az elsőnél. Így lesz ezzel a gonosz nemzetséggel is.

45 тогда идет и берет с собою семь других духов, злейших себя, и, войдя, живут там; и бывает для человека того последнее хуже первого. Так будет и с этим злым родом.

45. Йде тодї, й бере до себе сїм инших духів, ще злїщих нїж сам, і ввіходять та й живуть там; і буде останнє чоловіка того гірше нїж перше. Так станеть ся й кодлу сьому лукавому.

46 Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona, tahtoen häntä puhutella.

46 Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona tahtoen puhutella Häntä.

46. Kuin hän vielä kansalle puhui, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona ja pyysivät häntä puhutella.

46. COsca hän wielä Canssalle puhui cadzo hänen äitins ja weljens seisoit ulcona ja pyysit händä puhutella.

46. Coska hen wiele nyt puhui canssalle/ Catzo henen eitins ia weliens seisoit wlcon ia pydhit hende puhutella. (Koska hän wielä nyt puhui kansalle/ Katso hänen äitinsä ja weljensä seisoit ulkon ja pyysit häntä puhutella.)

46. Ἔτι δὲ αὐτοῦ λαλοῦντος τοῖς ὄχλοις ἰδοὺ ἡ μήτηρ καὶ οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ εἱστήκεισαν ἔξω, ζητοῦντες λαλῆσαι αὐτῷ.

46. ετι δε αυτου λαλουντος τοις οχλοις ιδου η μητηρ και οι αδελφοι αυτου ειστηκεισαν εξω ζητουντες αυτω λαλησαι 46. eti de aυtoυ laloυntos tois ochlois idoυ e meter kai oi adelfoi aυtoυ eistekeisan ekso zetoυntes aυto lalesai

46 But (while he is) still speaking to the crowds, behold, (his) mother and his brethren stood outside, seeking to speak to him.

46. While he yet talked to the people, behold, his mother and his brethren stood without, desiring to speak with him.

46. Men der han endnu talede til Folket, see, da stode hans Moder og hans Brødre udenfor og begjerede at tale med ham.

46. Vid han ännu talade till folket, si, hans moder och bröder stodo utanföre, och ville tala med honom.

46. Agga kui temma weel neile rahwale räkis, wata, siis seisid temma emma ja temma wennad oues, ja püüdsid temmaga rägida.

46. Jam tebekalbant minioms, štai Jo motina ir broliai stovėjo lauke ir norėjo su Juo pasikalbėti.

46. Da er noch also zu dem Volk redete, siehe, da standen seine Mutter und seine Brüder draußen, die wollten mit ihm reden.

46. Et comme Jésus parlait encore au peuple, sa mère et ses frères étaient dehors, cherchant à lui parler.

46. Y estando él aun hablando al pueblo, he aquí, su madre y sus hermanos estaban fuera, que le querían hablar.

46 En als Hij nog tot de scharen sprak, ziet, Zijn moeder en broeders stonden buiten, zoekende Hem te spreken.

46. A gdy on jeszcze mówił do ludu, oto matka i bracia jego stali przed domem chcąc z nim mówić.

46. Mikor pedig még szóla a sokaságnak, ímé [31†] az ő anyja és az ő testvérei állanak vala odakünn, akarván ő vele szólni.

46 Когда же Он еще говорил к народу, Матерь и братья Егостояли вне дома , желая говорить с Ним.

46. Ще ж промовляв Він до людей, аж ось мати й брати Його стояли надворі, бажаючи говорити з Ним.

47 Niin joku sanoi hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat sinua puhutella".

47 Niin joku sanoi Hänelle: ”Katso, äitisi ja veljesi seisovat ulkona tahtoen puhutella sinua.”

47. Niin yksi sanoi hänelle: katso, äitis ja veljes seisovat ulkona, ja tahtovat sinua puhutella.

47. Nijn yxi sanoi hänelle: cadzo sinun äitis ja sinun weljes owat ulcona ja tahtowat sinua puhutella.

47. Nin yxi sanoi henelle/ Catzo sinun eitis ia sinun welies wlcon seisouat/ tachtouat sinua puhutella. (Niin yksi sanoi hänelle/ Katso sinun äitisi ja sinun weljesi ulkona seisowat/ tahtowat sinua puhutella.)

47. εἶπεν δέ τις αὐτῷ· Ἰδοὺ ἡ μήτηρ σου καὶ οἱ ἀδελφοί σου ἑστήκασιν ἔξω ζητοῦντές σε ἰδεῖν.

47. ειπεν δε τις αυτω ιδου η μητηρ σου και οι αδελφοι σου εξω εστηκασιν ζητουντες σοι λαλησαι 47. eipen de tis aυto idoυ e meter soυ kai oi adelfoi soυ ekso estekasin zetoυntes soi lalesai

47 Now someone said to him, Behold, your mother and your brethren are standing outside, seeking to speak to you.

47. Then one said unto him, Behold, thy mother and thy brethren stand without, desiring to speak with thee.

47. Da sagde En til ham: see, din Moder og dine Brødre staae udenfor og begjere at tale med dig.

47. Då sade en till honom: Si, din moder och dine bröder stå ute, och vilja tala med dig.

47. Siis ütles üks temma wasto: Wata, sinno emma ja sinno wennad seiswad oues, ja püüdwad sinnoga rägida.

47. Tada kažkas pranešė Jam: ‘‘Štai Tavo motina ir broliai stovi lauke ir nori su Tavim pasikalbėti’‘.

47. Da sprach einer zu ihm: Siehe, deine Mutter und deine Brüder stehen draußen und wollen mit dir reden.

47. Et quelqu'un lui dit: Voici, ta mère et tes frères sont là dehors, qui demandent à te parler.

47. Y le dijo uno: He aquí, tu madre y tus hermanos están fuera, que te quieren hablar.

47 En iemand zeide tot Hem: Zie, Uw moeder en Uw broeders staan daar buiten, zoekende U te spreken.

47. I rzekł mu niektóry: Oto matka twoja i bracia twoi stoją przed domem, chcąc z tobą mówić.

47. És monda néki valaki: Ímé a te anyád és testvéreid odakünn állanak, és szólni akarnak veled.

47 И некто сказал Ему: вот Матерь Твоя и братья Твои стоят вне, желая говорить с Тобою.

47. Каже ж один до Него: Он мати Твоя й брати Твої стоять надворі, бажаючи говорити з Тобою.

48 Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle ilmoitti: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"

48 Mutta Hän vastasi ja sanoi sille, joka puhui Hänelle: ”Kuka on äitini ja ketkä ovat veljeni?”

48. Niin hän vastasi ja sanoi sille, joka hänelle sitä sanoi: kuka on minun äitini ja kutka ovat minun veljeni?