26 luku

Jeesus sanoo kohta joutuvansa ristiinnaulittavaksi 1, 2 Ylipapit ja kansan vanhimmat neuvottelevat Jeesuksen kiinniottamisesta 3 – 5 Jeesus voidellaan 6 – 13 Juudas tarjoutuu kavaltamaan hänet 14 – 16 Jeesus syö pääsisäislampaan 17 – 25, asettaa ehtoollisen 26 – 29, sanoo opetuslastensa loukkaantuvan häneen 30 – 35 ja rukoilee Getsemanessa 36 – 46; hänet vangitaan 47 – 56 ja häntä tutkitaan suuressa neuvostossa 57 – 68 Pietari kieltää Jeesuksen 69 – 75.

1 Ja kun Jeesus oli lopettanut kaikki nämä puheet, sanoi hän opetuslapsillensa:

1 Kun Jeesus oli lopettanut kaikki nämä puheet, Hän sanoi opetuslapsilleen:

1. Ja tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut kaikki nämät puheet, sanoi hän opetuslapsillensa:

1. Ja se tapahtui cosca Jesus oli lopettanut caicki nämät puhet sanoi hän Opetuslapsillens:

1. IA se tapactui/ coska Iesus oli lopettanut caiki näme puhet/ sanoi hen Opetuslapsillens (Ja se tapahtui/ koska Jesus oli lopettanut kaikki nämä puheet/ sanoi hän opetuslapsillensa.)

1. Καὶ ἐγένετο ὅτε ἐτέλεσεν ὁ Ἰησοῦς πάντας τοὺς λόγους τούτους, εἶπε τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ·

1. και εγενετο οτε ετελεσεν ο ιησους παντας τους λογους τουτους ειπεν τοις μαθηταις αυτου 1. kai egeneto ote etelesen o iesoυs pantas toυs logoυs toυtoυs eipen tois mathetais aυtoυ

1 {Mar 14:1-2 & Mat 26:1-5 & Luk 22:1-2 mountain Olives, Bethany, Jerusalem, Tues Evening, Wed. for the Jews.} And it happened, when Jesus (had) completed all these words, he said to his disciples,

1. And it came to pass, when Jesus had finished all these sayings, he said unto his disciples,

1. Og det skete, der Jesus havde endt alledisse Ord, sagde han til sine Disciple:

1. Och det begaf sig, när Jesus hade lyktat all dessa ord, sade han till sina Lärjungar:

1. Ja se sündis, kui Jesus keik need könned sai löppetanud, siis ütles temma omma jüngritte wasto:

1. Baigęs visa tai kalbėti, Jėzus tarė savo mokiniams:

1. Und es begab sich, da Jesus alle diese Reden vollendet hatte, sprach er zu seinen Jüngern:

1. Quand Jésus eut achevé tous ces discours, il dit à ses disciples:

1. Y ACONTECIÓ que como hubo acabado Jesús todas estas palabras, dijo a sus discípulos:

1 En het is geschied, als Jezus al deze woorden geeindigd had, dat Hij tot Zijn discipelen zeide:

1. I stało się, gdy dokoóczył Jezus tych wszystkich mów, rzekł do uczniów swoich:

1. És mikor mindezeket a beszédeket elvégezte vala Jézus, monda az ő tanítványainak:

1 Когда Иисус окончил все слова сии, то сказал ученикам Своим:

1. І сталось, як скінчив Ісус, усї цї слова, рече до учеників своїх:

2 Te tiedätte, että kahden päivän perästä on pääsiäinen; silloin Ihmisen Poika annetaan ristiinnaulittavaksi.

2 ”Tiedätte, että kahden päivän perästä on pääsiäinen. Silloin Ihmisen Poika annetaan ristiinnaulittavaksi."

2. Te tiedätte, että kahden päivän perästä tulee pääsiäinen, ja Ihmisen Poika ylönannetaan ristiinnaulittaa.

2. Te tiedätte että cahden päiwän peräst tule Pääsiäinen ja ihmisen Poica ylönannetan ristinnaulitta.

2. Te tiedhette ette cahden peiuen peräst tule Päsieinen/ Ja Inhimisen Poica pite ylenannettaman ristinnaulitta. (Te tiedätte että kahden päiwän perästä tule Pääsiäinen/ Ja Ihmisen Poika pitää ylenannettaman ristiinnaulittaa.)

2. Οἴδατε ὅτι μετὰ δύο ἡμέρας τὸ πάσχα γίνεται, καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου παραδίδοται εἰς τὸ σταυρωθῆναι.

2. οιδατε οτι μετα δυο ημερας το πασχα γινεται και ο υιος του ανθρωπου παραδιδοται εις το σταυρωθηναι 2. oidate oti meta dυo emeras to pascha ginetai kai o υios toυ anthropoυ paradidotai eis to staυrothenai

2 You° know that after two days the Passover happens and the Son of Man is given up, *that* he might be crucified.

2. Ye know that after two days is the feast of the passover, and the Son of man is betrayed to be crucified.

2. I vide, at om to Dage er det Paaske og Menneskens Søn skal forraades til at korsfæstes.

2. I veten att två dagar härefter varder Påska; och menniskones Son skall öfverantvardas till att korsfästas.

2. Teie teate, et kahhe päwa pärrast Pasa-pühha on, ja innimesse Poeg antakse ärra, et tedda peab risti podama.

2. ‘‘Jūs žinote, kad po dviejų dienų bus Pascha, ir Žmogaus Sūnus bus atiduotas nukryžiuoti’‘.

2. Ihr wisset, daß nach zwei Tagen Ostern wird; und des Menschen Sohn wird überantwortet werden, daß er gekreuzigt werde.

2. Vous savez que dans deux jours la pâque se fera, et que le Fils de l'homme sera livré pour être crucifié.

2. Sabéis que dentro de dos dias se hace la páscua; y el Hijo del hombre es entregado para ser crucificado.

2 Gij weet, dat na twee dagen het pascha is, en de Zoon des mensen zal overgeleverd worden, om gekruisigd te worden.

2. Wiecie, iż po dwóch dniach będzie wielkanoc, a Syn człowieczy będzie wydany, aby był ukrzyżowany.

2. Tudjátok, hogy két nap mulva a husvétnak [1†] ünnepe lészen, és az embernek Fia [2†] elárultatik, hogy megfeszíttessék.

2 вы знаете, что через два дня будет Пасха, и Сын Человеческий предан будет на распятие.

2. Ви знаєте, що через два днї буде пасха, й Сина чоловічого видадуть на розпяттє.

3 Silloin ylipapit ja kansan vanhimmat kokoontuivat Kaifas nimisen ylimmäisen papin palatsiin

3 Siihen aikaan ylipapit (ja kirjanoppineet) ja kansan vanhimmat kokoontuivat Kaifas-nimisen ylimmän papin palatsiin.

3. Silloin kokoontuivat pappein päämiehet ja kirjanoppineet ja kansan vanhimmat ylimmäisen papin saliin, joka kutsuttiin Kaiphas.

3. Silloin cocounsit Pappein päämiehet ja Kirjanoppenet ja Canssan wanhimmat ylimmäisen Papin salijn joca cudzuttin Caiphas:

3. Silloin cokounsit Pappein pämiehet/ ia Kirianoppenuet/ ia Canssan wanhimat/ sihen ylimeisen Papin salijn/ ioca cutzuttin Caiphas/ (Silloin kokoonsit pappein päämiehet/ ja kirjanoppineet/ ja kansanwanhimmat/ siihen ylimmäisen papin saliin/ joka kutsuttiin Kaiphas/)

3. Τότε συνήχθησαν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ εἰς τὴν αὐλὴν τοῦ ἀρχιερέως τοῦ λεγομένου Καϊάφα,

3. τοτε συνηχθησαν οι αρχιερεις και οι γραμματεις και οι πρεσβυτεροι του λαου εις την αυλην του αρχιερεως του λεγομενου καιαφα 3. tote sυnechthesan oi archiereis kai oi grammateis kai oi presβυteroi toυ laoυ eis ten aυlen toυ archiereos toυ legomenoυ kaiafa

3 Then the high-priests and the scribes and the elders of the people were gathered together to the courtyard of the high-priest, who was called* Caiaphas;

3. Then assembled together the chief priests, and the scribes, and the elders of the people, unto the palace of the high priest, who was called Caiaphas,

3. Da forsamledes de Ypperstepræster og Skriftkloge og Folkets Ældste i den Ypperstepræstens Palads; han hedte Caiphas.

3. Då församlade sig de öfverste Presterna och de Skriftlärde, och de äldste i folket, uti den öfversta Prestens palats, som het Caiphas;

3. Siis tullid kokko üllemad preestrid, ja kirjatundiad ja rahwa wannemad selle üllema preestri kotta, kedda hüti Kaiwaks.

3. Tuomet aukštieji kunigai, Rašto žinovai bei tautos vyresnieji susirinko į vyriausiojo kunigo Kajafo rūmus

3. Da versammelten sich die Hohenpriester und Schriftgelehrten und die Ältesten im Volk in den Palast des Hohenpriesters, der da hieß Kaiphas,

3. Alors les principaux sacrificateurs, les scribes et les anciens du peuple s'assemblèrent dans le palais du souverain sacrificateur nommé Caïphe,

3. Entónces los príncipes de los sacerdotes, y los escribas, y los ancianos del pueblo se juntaron en el palacio del sumo sacerdote, el cual se llamaba Caifás.

3 Toen vergaderden de overpriesters en de Schriftgeleerden, en de ouderlingen des volks, in de zaal des hogepriesters, die genaamd was Kajafas;

3. Tedy się zebrali przedniejsi kapłani i nauczeni w Piśmie i starsi ludu do dworu najwyższego kapłana, którego zwano Kaifasz;

3. Akkor egybegyűlének a főpapok, az írástudók és a nép vénei a főpap házába, a kit Kajafásnak hívtak,

3 Тогда собрались первосвященники и книжники и старейшины народа во двор первосвященника, по имени Каиафы,

3. Тодї зібрались архиєреї, та письменники, та старші людські у двір до архиєрея, на прізвище Каяфи,

4 ja neuvottelivat, kuinka ottaisivat Jeesuksen kiinni kavaluudella ja tappaisivat hänet.

4 He sopivat, että ottaisivat Jeesuksen kiinni kavaluudella ja tappaisivat Hänet.

4. Ja neuvoa pitivät, kuinka he Jesuksen kavalluksella kiinniottaisivat ja tappaisivat.

4. Ja neuwo pidit cuinga he Jesuxen cawaluxella kijnniottaisit ja tappaisit.

4. Ja neuuo pidhit/ quinga he Iesusen caualuxel kijniotaisit/ ia tapaisit. (Ja neuwo pidit/ kuinka he Jesuksen kawalluksella kiinni ottaisit/ ja tappaisit.)

4. καὶ συνεβουλεύσαντο ἵνα τὸν Ἰησοῦν δόλῳ κρατήσωσι καὶ ἀποκτείνωσιν.

4. και συνεβουλευσαντο ινα τον ιησουν κρατησωσιν δολω και αποκτεινωσιν 4. kai sυneβoυleυsanto ina ton iesoυn kratesosin dolo kai apokteinosin

4 and they planned together in order that they might take-hold of Jesus with treachery, and might kill him.

4. And consulted that they might take Jesus by subtilty, and kill him.

4. Og de holdt Raad, at de kunde gribe Jesus med List og ihjelslaae ham.

4. Och rådslogo, huru de måtte få gripa Jesum med list, och dräpa honom.

4. Ja piddasid issekeskis nou, et nem̃ad Jesust kawwalussega piddid kiñiwötma ja ärratapma.

4. ir nusprendė suimti Jėzų klasta ir Jį nužudyti.

4. und hielten Rat, wie sie Jesus mit List griffen und töteten.

4. Et délibérèrent ensemble de se saisir de Jésus par adresse et de le faire mourir.

4. Y tuvieron consejo para prender por engaño a Jesús, y matarle.

4 En zij beraadslaagden te zamen, dat zij Jezus met listigheid vangen en doden zouden.

4. I naradzali się, jakoby Jezusa zdradą pojmali i zabili;

4. És tanácsot tartának, hogy Jézust álnoksággal megfogják és megöljék.

4 и положили в совете взять Иисуса хитростью и убить;

4. і радились, щоб узяти Ісуса підступом і вбити.

5 Mutta he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä kansassa".

5 Mutta he sanoivat: "Ei juhlan aikana, jottei syntyisi meteliä kansassa."

5. Mutta he sanoivat, ei juhlapäivänä, ettei kansassa tule meteli.

5. Mutta he sanoit: ei Juhla päiwänä ettei Canssas tule meteli.

5. Mutta he sanoit/ Ei Juhla peiuen/ ettei Canssas tule Meteli. (Mutta he sanoit/ Ei juhlapäiwänä/ ettei kansassa tule meteli.)

5. ἔλεγον δέ· Μὴ ἐν τῇ ἑορτῇ, ἵνα μὴ θόρυβος γένηται ἐν τῷ λαῷ.

5. ελεγον δε μη εν τη εορτη ινα μη θορυβος γενηται εν τω λαω 5. elegon de me en te eorte ina me thorυβos genetai en to lao

5 But they were saying, Not at the feast, in order that an uproar among the people might not happen. {Mar 14:3-9 & Mat 26:6-13.}

5. But they said, Not on the feast day, lest there be an uproar among the people.

5. men de sagde: ikke paa Høitiden, at der ikke skal blive Larm iblandt Folket.

5. Dock sade de: Icke i högtiden, att ett upplopp icke varder i folkena.

5. Agga nemmad ütlesid: Ei mitte Pühhade aial, et mässaminne rahwa seas ei touse.

5. Bet jie sakė: ‘‘Tik ne per šventes, kad žmonėse nekiltų sąmyšio’‘.

5. Sie sprachen aber: Ja nicht auf das Fest, auf daß nicht ein Aufruhr werde im Volk!

5. Mais ils disaient: Que ce ne soit pas pendant la fête, de peur qu'il ne se fasse quelque tumulte parmi le peuple.

5. Y decían: No en el día de la fiesta, porque no se haga alboroto en el pueblo.

5 Doch zij zeiden: Niet in het feest, opdat er geen oproer worde onder het volk.

5. Lecz mówili: Nie w święto, aby nie był rozruch między ludem.

5. De azt mondják vala: Ne az ünnepen: hogy zendülés ne legyen a nép között.

5 но говорили: только не в праздник, чтобы не сделалось возмущения в народе.

5. Та казали: Тільки не в сьвято, щоб не було бучі між народом.

6 Kun Jeesus oli Betaniassa pitalisen Simonin asunnossa,

6 Kun Jeesus oli Betaniassa pitaalisen Simonin kotona,

6. Kuin Jesus oli Betaniassa, spitaalisen Simonin huoneessa,

6. Cosca Jesus oli Bethanias Spitalisen Simonin huones.

6. Coska nyt Iesus oli Bethanias/ sen Spitalin Simonin hones/ (Koska nyt Jesus oli Bethaniassa/ sen spitalin Simonin huoneessa/)

6. Τοῦ δὲ Ἰησοῦ γενομένου ἐν Βηθανίᾳ ἐν οἰκίᾳ Σίμωνος τοῦ λεπροῦ,

6. του δε ιησου γενομενου εν βηθανια εν οικια σιμωνος του λεπρου 6. toυ de iesoυ genomenoυ en βethania en oikia simonos toυ leproυ

6 Now (after) Jesus came* in(to) Bethany, in the house of Simon the leper,

6. Now when Jesus was in Bethany, in the house of Simon the leper,

6. Men der Jesus var i Bethania udi Simon den Spedalskes Huus,

6. Då nu Jesus var i Bethanien, i den spitelska Simons hus,

6. Agga kui Jesus Petanias olli piddalitöbbise Simona koias,

6. Kai Jėzus buvo Betanijoje, Simono Raupsuotojo namuose,

6. Da nun Jesus war zu Bethanien im Hause Simons, des Aussätzigen,

6. Et Jésus étant à Béthanie, dans la maison de Simon le lépreux,

6. Y estando Jesús en Betania, en casa de Simón el leproso,

6 Als nu Jezus te Bethanie was, ten huize van Simon, den melaatse,

6. A gdy Jezus był w Betanii, w domu Szymona trędowatego,

6. És mikor Jézus Bethániában, a poklos Simon házánál vala,

6 Когда же Иисус был в Вифании, в доме Симона прокаженного,

6. Як же був Ісус у Витанїї в господї в Симона прокаженого,

7 tuli hänen luoksensa nainen, mukanaan alabasteripullo täynnä kallisarvoista voidetta, minkä hän vuodatti Jeesuksen päähän hänen ollessaan aterialla.

7 Hänen luokseen tuli nainen mukanaan alabasteripullo, jossa oli kallisarvoista voiteluöljyä, minkä hän valutti Hänen päähänsä Hänen ollessaan aterialla.

7. Tuli vaimo hänen tykönsä, jolla oli lasi kallista voidetta, ja kaasi sen hänen päänsä päälle atrioitessansa.

7. Tuli yxi waimo hänen tygöns jolla oli Clasi callist woidet ja caasi sen hänen pääns päälle atrioitesans.

7. edheskeui yxi Waimo henen tygens/ iolla oli yxi Clasi callist woidhet/ ia wlgoskasi sen henen Päens päle atrioidhesans. (edeskäwi yksi waimo hänen tykönsä/ jolla oli yksi lasi kallista woidetta/ ja uloskaasi sen hänen päänsä päälle aterioidessansa.)

7. προσῆλθεν αὐτῷ γυνὴ ἀλάβαστρον μύρου ἔχουσα βαρυτίμου, καὶ κατέχεεν ἐπὶ τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ ἀνακειμένου.

7. προσηλθεν αυτω γυνη αλαβαστρον μυρου εχουσα βαρυτιμου και κατεχεεν επι την κεφαλην αυτου ανακειμενου 7. proselthen aυto gυne alaβastron mυroυ echoυsa βarυtimoυ kai katecheen epi ten kefalen aυtoυ anakeimenoυ

7 a woman came to him, having an alabaster flask of precious perfume, and she poured it upon his head (when he was) reclining (at the table).

7. There came unto him a woman having an alabaster box of very precious ointment, and poured it on his head, as he sat at meat.

7. da kom en Kvinde til ham, som havde en Alabasters Krukke med meget kostelig Salve, ogudøste den paa hans Hoved, der han sad tilbords.

7. Steg en qvinna fram till honom, och hade ett glas med dyr smörjelse; och göt det på hans hufvud, der han satt vid bord.

7. Siis tulli temma jure üks naene, sel olli üks Alabastri riist wägga kalli salwiga, ja wallas sedda temma pähhä, kui temma laudas istus.

7. atėjo moteris su alebastriniu labai brangaus kvapiojo aliejaus indu ir Jam sėdinčiam prie stalo išpylė ant galvos.

7. da trat zu ihm ein Weib, das hatte ein Glas mit köstlichem Wasser und goß es auf sein Haupt, da er zu Tische saß.

7. Une femme s'approcha de lui, ayant un vase d'albâtre plein d'un parfum de grand prix, et le lui répandit sur la tête pendant qu'il était à table.

7. Vino a él una mujer, con un vaso de alabastro de ungüento de gran precio, y lo derramó sobre la cabeza de él, estando sentado a la mesa:

7 Kwam tot Hem een vrouw, hebbende een albasten fles met zeer kostelijke zalf, en goot ze uit op Zijn hoofd, daar Hij aan tafel zat.

7. Przystąpiła do niego niewiasta, mająca słoik alabastrowy maści bardzo kosztownej, i wylała ją na głowę jego, gdy siedział u stołu.

7. Méne ő hozzá egy asszony, a kinél vala drága kenetnek alabástrom szelenczéje, és az ő fejére tölté, a mint az asztalnál ül vala.

7 приступила к Нему женщина с алавастровым сосудом мира драгоценного и возливала Ему возлежащему на голову.

7. приступила до Него жінка, маючи посудинку предорогого мира, та й злила на голову Йому, як сидїв за столом.

8 Mutta sen nähdessään hänen opetuslapsensa närkästyivät ja sanoivat: "Mitä varten tämä haaskaus?

8 Mutta sen nähdessään Hänen opetuslapsensa närkästyivät ja sanoivat:

8. Mutta kuin hänen opetuslapsensa sen näkivät, närkästyivät he ja sanoivat: mihinkä kelpaa tämä haaskaus?

8. Cosca Opetuslapset sen näit närkästyit he ja sanoit: mihingä kelpa tämä haascaus?

8. Coska nyt Opetuslapset sen negit/ nerckestyit he/ ia sanoit/ Mihinge kelpa teme Haaskaus? (Koska nyt opetuslapset sen näit/ närkästyit he/ ja sanoit/ Mihinkä kelpaa tämä haaskaus?)

8. ἰδόντες δὲ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἠγανάκτησαν λέγοντες· Εἰς τί ἡ ἀπώλεια αὕτη;

8. ιδοντες δε οι μαθηται αυτου ηγανακτησαν λεγοντες εις τι η απωλεια αυτη 8. idontes de oi mathetai aυtoυ eganaktesan legontes eis ti e apoleia aυte

8 But (after) his disciples saw it, they were indignant, saying, To what (purpose) is this waste?

8. But when his disciples saw it, they had indignation, saying, To what purpose is this waste?

8. Men der hans Disciple det saae, bleve de fortrydelige og sagde: hvortil tjener denne Spilde?

8. Då hans Lärjungar det sågo, vordo de misslynte, och sade: Hvad gjordes denna förspillning behof?

8. Agga kui temma jüngrid sedda näggid, sai nende meel pahhaks, ja ütlesid: Mis tarwis on sesinnane hukkaminne?

8. Tai pamatę, mokiniai pasipiktino ir kalbėjo: ‘‘Kam toks eikvojimas?

8. Da das seine Jünger sahen, wurden sie unwillig und sprachen: Wozu diese Vergeudung?

8. Et ses disciples, voyant cela, en furent indignés et dirent: A quoi bon cette perte?

8. Lo cual viendo sus discípulos, se enojaron, diciendo: ¿Por qué se pierde esto?

8 En Zijn discipelen, dat ziende, namen het zeer kwalijk, zeggende: Waartoe dit verlies?

8. Co widząc uczniowie jego, rozgniewali się, mówiąc: I na cóż ta utrata?

8. Látván pedig ezt az ő tanítványai, bosszankodának, mondván: Mire való ez a tékozlás?

8 Увидев это, ученики Его вознегодовали и говорили: к чему такая трата?

8. Побачивши ж ученики Його, сердились, кажучи: На що така втрата?

9 Olisihan sen voinut myydä kalliista hinnasta ja antaa rahat köyhille."

9 ”Mitä varten tämä haaskaus? Olisihan tämän (voiteen) voinut myydä paljosta ja antaa rahat köyhille."

9. Sillä tämä voide olis kalliisti taittu myytää ja annettaa vaivaisille.

9. Tämä woide olis kyllä callist taittu myytä ja annetta waiwaisten.

9. Teme woidhe olis kylle tyrijst taittu myyte/ ia annetta waiwasten. (Tämä woide olisi kyllä tyyriisti taidettu myydä/ ja annettaa waiwaisten.)

9. ἠδύνατο γὰρ τοῦτο τὸ μύρον πραθῆναι πολλοῦ καὶ δοθῆναι τοῖς πτωχοῖς.

9. ηδυνατο γαρ τουτο το μυρον πραθηναι πολλου και δοθηναι πτωχοις 9. edυnato gar toυto to mυron prathenai polloυ kai dothenai ptochois

9 For* this perfume was able to be sold* for much and given to the poor.

9. For this ointment might have been sold for much, and given to the poor.

9. Thi denne Salve kunde været solgt til en høi Pris og givet til de Fattige.

9. Denna smörjelse måtte man hafva väl dyrt sålt, och gifvit de fattiga.

9. Sest seddasinnast salwi olleks woinud ärramüa paljo rahha eest, ja waestele anda.

9. Juk buvo galima aliejų brangiai parduoti ir išdalyti pinigus vargšams’‘.

9. Dieses Wasser hätte mögen teuer verkauft und den Armen gegeben werden.

9. Car on pouvait vendre bien cher ce parfum, et en donner l'argent aux pauvres.

9. Porque este ungüento se podía vender por gran precio, y darse a los pobres.

9 Want deze zalf had kunnen duur verkocht, en de penningen den armen gegeven worden.

9. Albowiem mogła być ta maść drogo sprzedana, i mogło się to dać ubogim.

9. Mert eladhatták volna ezt a kenetet nagy áron, és adhatták volna a szegényeknek.

9 Ибо можно было бы продать это миро за большую цену и дать нищим.

9. Можна бо було се миро продати дорого та дати вбогим.

10 Kun Jeesus sen huomasi, sanoi hän heille: "Miksi pahoitatte tämän naisen mieltä? Sillä hän teki hyvän työn minulle.

10 Sen huomatessaan Jeesus sanoi heille: "Miksi tuotatte mielipahaa tälle naiselle? Sillä hän teki minulle hyvän työn.

10. Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: mitä te vaivaatte tätä vaimoa? Sillä hän teki hyvän työn minun kohtaani.

10. Mutta cosca Jesus sen ymmärsi sanoi hän heille: mitä te waiwatte tätä waimoa? Sillä hän teki hywän työn minun cohtani.

10. Mutta coska Iesus sen ymmersi/ sanoi hen heille/ Mite te oletta waiwaliset telle waimolle? Sille hen teki * hyuen töen minun coctaani. (Mutta koska Jesus sen ymmärsi/ sanoi hän heille/ Mitä te olette waiwalliset tälle waimolle? Sillä hän teki hywän työn minun kohtaani.)

10. γνοὺς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Τί κόπους παρέχετε τῇ γυναικί; ἔργον γὰρ καλὸν εἰργάσατο εἰς ἐμέ.

10. γνους δε ο ιησους ειπεν αυτοις τι κοπους παρεχετε τη γυναικι εργον γαρ καλον ειργασατο εις εμε 10. gnoυs de o iesoυs eipen aυtois ti kopoυs parechete te gυnaiki ergon gar kalon eirgasato eis eme

10 But Jesus having known, said to them, Why are you° harassing the woman? For* she (has) worked a good work *for me.

10. When Jesus understood it, he said unto them, Why trouble ye the woman for she hath wrought a good work upon me.

10. Men der Jesus det mærkte, sagde han til dem: hvi gjøre I denne Kvinde Fortred? Hun har jo gjort en god Gjerning imod mig.

10. När Jesus det förnam, sade han till dem: Hvi gören I denna qvinnone illa tillfrids? ty hon hafver gjort med mig en god gerning.

10. Agga kui Jesus sedda moistis, ütles ta nende wasto: Miks teie selle naesele waewa tete, sest temma on head tööd mulle teinud?

10. Tai sužinojęs, Jėzus tarė: ‘‘Kam skaudinate moterį? Ji man padarė gerą darbą!

10. Da das Jesus merkte, sprach er zu ihnen: Was bekümmert ihr das Weib? Sie hat ein gutes Werk an mir getan.

10. Mais Jésus, connaissant cela, leur dit: Pourquoi faites-vous de la peine à cette femme? car elle a fait une bonne action à mon égard.

10. Y entendiéndolo Jesús, les dijo: ¿Por qué dais pena a esta mujer? porque ha hecho buena obra para conmigo.

10 Maar Jezus, zulks verstaande, zeide tot hen: Waarom doet gij deze vrouw moeite aan? want zij heeft een goed werk aan Mij gewrocht.

10. Co gdy poznał Jezus, rzekł im: Przecz się przykrzycie tej niewieście? Dobry zaprawdę uczynek uczyniła przeciwko mnie.

10. Mikor pedig ezt eszébe vette Jézus, monda nékik: Miért bántjátok ezt az asszonyt? hiszen jó dolgot cselekedett én velem.

10 Но Иисус, уразумев сие, сказал им: что смущаете женщину? она доброе дело сделала для Меня:

10. Зрозумівши ж Ісус, рече до них: Що ви смутите жінку? дїло бо добре вчинила на менї.

11 Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina.

11 Köyhät teillä on aina keskellänne, mutta minua teillä ei ole aina.

11. Sillä teidän tykönänne ovat aina vaivaiset; mutta en minä teillä aina ole.

11. Teidän tykönän on aina waiwaiset mutta en minä teillä aina ole.

11. Sille aina teille ombi tykenen waiwaset/ mutta em mine teille aina ole. (Sillä aina teille ompi tykönän waiwaiset/ mutta en minä teille aina ole.)

11. τοὺς πτωχοὺς γὰρ πάντοτε ἔχετε μεθ’ ἑαυτῶν, ἐμὲ δὲ οὐ πάντοτε ἔχετε.

11. παντοτε γαρ τους πτωχους εχετε μεθ εαυτων εμε δε ου παντοτε εχετε 11. pantote gar toυs ptochoυs echete meth eaυton eme de oυ pantote echete

11 For* you° always have the poor with yourselves, but you° do not always have me.

11. For ye have the poor always with you; but me ye have not always.

11. Thi I have altid Fattige hos Eder; men mig have I ikke altid.

11. I hafven alltid fattiga när eder; men alltid hafven I icke mig.

11. Sest waesed on ikka teie jures, agga mind ei olle teil mitte ikka.

11. Vargšų jūs visuomet turite su savimi, o mane ne visuomet turėsite.

11. Ihr habt allezeit Arme bei euch; mich aber habt ihr nicht allezeit.

11. Vous aurez toujours des pauvres avec vous; mais vous ne m'aurez pas toujours;

11. Porque siempre tenéis pobres con vosotros; mas a mí no siempre me tenéis.

11 Want de armen hebt gij altijd met u, maar Mij hebt gij niet altijd.

11. Albowiem ubogie zawsze macie z sobą, ale mnie nie zawsze mieć będziecie.

11. Mert a [3†] szegények mindenkor veletek lesznek, de én nem leszek mindenkor veletek.

11 ибо нищих всегда имеете с собою, а Меня не всегда имеете;

11. Всякого бо часу маєте вбогих із собою, мене ж не всякого часу маєте.

12 Sillä kun hän valoi tämän voiteen minun ruumiilleni, teki hän sen minun hautaamistani varten.

12 Sillä valaessaan tämän voiteen ruumiilleni hän toimi hautaamistani varten.

12. Sillä että hän kaasi sen voiteen minun ruumiini päälle, sen on hän tehnyt minun hautaamisekseni.

12. Sillä sen woiten cuin hän caasi minun ruumini päälle sen on hän tehnyt minun hautamisexeni.

12. Sille sen woiten quin hen wlgoskasi minun Rumin päle/ sen hen on tehnyt minun hautamisexen. (Sillä sen woiteen kuin hän uloskaasi minun ruumiin päälle/ sen hän on tehnyt minun hautaamisekseni.)

12. βαλοῦσα γὰρ αὕτη τὸ μύρον τοῦτο ἐπὶ τοῦ σώματός μου, πρὸς τὸ ἐνταφιάσαι με ἐποίησεν.

12. βαλουσα γαρ αυτη το μυρον τουτο επι του σωματος μου προς το ενταφιασαι με εποιησεν 12. βaloυsa gar aυte to mυron toυto epi toυ somatos moυ pros to entafiasai me epoiesen

12 For* (in that) having put this perfume upon my body, she did (it) in order to bury me.

12. For in that she hath poured this ointment on my body, she did it for my burial.

12. Thi at hun udgød denne Salve paa mit Legeme, det har hun gjort for at flye mig til jorde.

12. Det hon hafver utgjutit denna smörjelsen på min lekamen, det hafver hon gjort mig till begrafning.

12. Et temma sedda salwi on minno ihho peäle wallanud, sedda on temma teinud, et ta mind piddi matmisseks walmistama.

12. Išpildama aliejų ant mano kūno, ji tai padarė mano laidotuvėms.

12. Daß sie dies Wasser hat auf meinen Leib gegossen, hat sie getan, daß sie mich zum Grabe bereite.

12. Et si elle a répandu ce parfum sur mon corps, elle l'a fait pour ma sépulture.

12. Porque echando este ungüento sobre mi cuerpo, para sepultarme lo ha hecho.

12 Want als zij deze zalf op Mijn lichaam gegoten heeft, zo heeft zij het gedaan tot een voorbereiding van Mijn begrafenis.

12. Bo ona wylawszy tę maść na ciało moje, uczyniła to, gotując mię ku pogrzebowi.

12. Mert hogy ő ezt a kenetet testemre töltötte, az én temetésemre nézve cselekedte azt.

12 возлив миро сие на тело Мое, она приготовила Меня к погребению;

12. Зливши бо вона миро се на тїло моє, на погребеннє моє зробила.

13 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa tätä evankeliumia saarnataan, siellä sekin, minkä hän teki, on mainittava hänen muistoksensa."

13 Totisesti sanon teille: missä tahansa koko maailmassa julistetaan tätä ilosanomaa, myös se mitä hän teki, kerrotaan hänen muistoksensa."

13. Totisesti sanon minä teille: kussa ikänä tämä evankeliumi saarnataan kaikessa maailmassa, niin tämä myös, minkä hän teki, pitää mainittaman hänen muistoksensa.

13. Totisest sanon minä teille: cusa ikänäns tämä Evangelium saarnatan caikes mailmas nijn tämä myös cuin hän teki pitä mainittaman hänen muistoxens.

13. Totisesta sanon mine teille/ cussaikenens teme Euangelium sarnatan/ caikes mailmas/ nin teme mös quin hen teki/ pite mainittaman henen muistoxens. (Totisesti sanon minä teille/ kussa ikänänsä tämä ewankelium saarnataan/ kaikessa maailmassa/ niin tämä myös kuin hän teki/ pitää mainittaman hänen muistoksensa.)

13. ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὅπου ἐὰν κηρυχθῇ τὸ εὐαγγέλιον τοῦτο ἐν ὅλῳ τῷ κόσμῳ, λαληθήσεται καὶ ὃ ἐποίησεν αὕτη εἰς μνημόσυνον αὐτῆς.

13. αμην λεγω υμιν οπου εαν κηρυχθη το ευαγγελιον τουτο εν ολω τω κοσμω λαληθησεται και ο εποιησεν αυτη εις μνημοσυνον αυτης 13. amen lego υmin opoυ ean kerυchthe to eυaggelion toυto en olo to kosmo lalethesetai kai o epoiesen aυte eis mnemosυnon aυtes

13 Assuredly I am saying to you°, Wherever this good-news is preached in the whole world, what this woman did will also be spoken of *for a memorial of her. {Mar 14:10-11 & Mat 26:14-16 & Luk 22:3-6 & Joh 12:2-8.}

13. Verily I say unto you, Wheresoever this gospel shall be preached in the whole world, there shall also this, that this woman hath done, be told for a memorial of her.

13. Sandelig siger jeg Eder, hvorsomhelst dette Evangelium bliver prædiket i den ganske Verden, skal og det, hun har gjort, omtales til hendes Ihukommelse.

13. Sannerliga säger jag eder, hvar som helst i hela verldene detta Evangelium varder predikadt, skall ock detta, som hon gjorde, sagdt varda henne till åminnelse.

13. Töest minna ütlen teile: Kus ial sesinnane armoöppetus kulutakse keikes ma-ilmas, seäl peab ka räkitama tem̃a mällestusseks, mis sesinnane on teinud.

13. Iš tiesų sakau jums: visame pasaulyje, kur tik bus skelbiama ši Evangelija, jos atminimui bus pasakojama ir tai, ką ji padarė’‘.

13. Wahrlich ich sage euch: Wo dies Evangelium gepredigt wird in der ganzen Welt, da wird man auch sagen zu ihrem Gedächtnis, was sie getan hat.

13. Je vous dis en vérité que, dans tous les endroits du monde où cet Évangile sera prêché, ce qu'elle a fait sera aussi raconté, en mémoire d'elle.

13. De cierto os digo, que donde quiera que este evangelio fuere predicado en todo el mundo, también será dicho para memoria de ella lo que esta ha hecho.

13 Voorwaar zeg Ik u: Alwaar dit Evangelie gepredikt zal worden in de gehele wereld, daar zal ook tot haar gedachtenis gesproken worden van hetgeen zij gedaan heeft.

13. Zaprawdę powiadam wam: Gdziekolwiek będzie kazana ta Ewangielija po wszystkim świecie, i to będzie powiadano, co ona uczyniła, na pamiątkę jej.

13. Bizony mondom néktek: Valahol az egész világon prédikáltatik az evangyéliom, a mit ez én velem cselekedék, az is hirdettetik az ő emlékezetére.

13 истинно говорю вам: где ни будет проповедано Евангелие сие в целом мире, сказано будет в память ее и о том, что она сделала.

13. Істино глаголю вам: Де б нї проповідувалась євангелия ся по всьому сьвіту, казати меть ся й те, що зробила оця, на спомин її.

14 Silloin meni yksi niistä kahdestatoista, nimeltä Juudas Iskariot, ylipappien luo

14 Silloin meni yksi niistä kahdestatoista, nimeltä Juudas Iskariot, ylipappien luo

14. Silloin yksi kahdestatoistakymmenestä, joka kutsuttiin Juudas Iskariot, läksi pois pappein päämiesten tykö,

14. Silloin läxi pois yxi cahdestatoistakymmenest joca cudzuttin Judas Ischarioth Pappejn päämiesten tygö ja sanoi heille:

14. Silloin poislexi yxi nijste Cadhestoistakymenest/ ioca cutzuttin Judas Iscarioth/ Pappeiden pämiesten tyge/ ia sanoi heille. (Silloin poisläksi yksi niistä kahdestoistakymmenestä/ joka kutsuttiin Judas Iskariotin/ pappein päämiesten tykö/ ja sanoi heille.)

14. Τότε πορευθεὶς εἷς τῶν δώδεκα, ὁ λεγόμενος Ἰούδας Ἰσκαριώτης, πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς εἶπε·

14. τοτε πορευθεις εις των δωδεκα ο λεγομενος ιουδας ισκαριωτης προς τους αρχιερεις 14. tote poreυtheis eis ton dodeka o legomenos ioυdas iskariotes pros toυs archiereis

14 Then one of the twelve, who was called* Judas Iscariot, traveled to the high-priests

14. Then one of the twelve, called Judas Iscariot, went unto the chief priests,

14. Da gik een af de Tolv, ved Navn Judas Ischariotes, hen til de Ypperstepræster,

14. Då gick en af de tolf, som het Judas Ischarioth, bort till de öfversta Presterna;

14. Siis läks üks neist kahhestteistkümnest, kedda hüti Judaks Iskariotiks, üllematte preestride jure,

14. Tada vienas iš dvylikos, vardu Judas Iskarijotas, nuėjo pas aukštuosius kunigus

14. Da ging hin der Zwölf einer, mit Namen Judas Ischariot, zu den Hohenpriestern

14. Alors l'un des douze, appelé Judas l'Iscariote, s'en alla vers les principaux sacrificateurs,

14. Entónces uno de los doce, que se llamaba Júdas Iscariote, fué a los príncipes de los sacerdotes,

14 Toen ging een van de twaalven, genaamd Judas Iskariot, tot de overpriesters,

14. Tedy odszedłszy jeden ze dwunastu, którego zwano Judaszem Iszkaryjotem, do przedniejszych kapłanów,

14. Akkor a tizenkettő közül egy, a kit Iskariótes Júdásnak hívtak, a főpapokhoz [4†] menvén,

14 Тогда один из двенадцати, называемый Иуда Искариот, пошел к первосвященникам

14. Тодї, пійшовши один з дванайцятьох, на ймя Юда Іскариоцький, до архиєреїв,

15 ja sanoi: "Mitä tahdotte antaa minulle, niin minä saatan hänet teidän käsiinne?" Ja he maksoivat hänelle kolmekymmentä hopearahaa.

15 ja sanoi: "Mitä tahdotte antaa minulle, niin minä toimitan Hänet teille?" Niin he maksoivat hänelle kolmekymmentä hopearahaa.

15. Ja sanoi: mitä te tahdotte minulle antaa, ja minä teille hänen saatan? Ja he määräsivät hänelle kolmekymmentä hopiapenninkiä.

15. Mitä te tahdotte minulle anda ja minä teille hänen saatan? Ja he määräisit hänelle colmekymmendä hopiapenningitä.

15. Mite te tahdot minun anda/ ia mine teille henen saatan? Ja he märesit henelle colmekymende Hopia peningi. (Mitä te tahdot minun antaa/ ja minä teille hänen saatan? Ja he määräsit hänelle kolmekymmentä hopeapenninkiä.)

15. Τί θέλετέ μοι δοῦναι, καὶ ἐγὼ ὑμῖν παραδώσω αὐτόν; οἱ δὲ ἔστησαν αὐτῷ τριάκοντα ἀργύρια.

15. ειπεν τι θελετε μοι δουναι καγω υμιν παραδωσω αυτον οι δε εστησαν αυτω τριακοντα αργυρια 15. eipen ti thelete moi doυnai kago υmin paradoso aυton oi de estesan aυto triakonta argυria

15 and said, What are you° willing to give me and I will be giving him to you°? Now they weighed (out) thirty (pieces of) silver for him.

15. And said unto them, What will ye give me, and I will deliver him unto you? And they covenanted with him for thirty pieces of silver.

15. og sagde: hvad ville I give mig, saa vil jeg forraade Eder ham? men de udtællede ham tredive sølvpenninge.

15. Och sade: Hvad viljen I gifva mig, att jag förråder eder honom? Och de vordo öfverens med honom om tretio silfpenningar.

15. Ja ütles: Mis teie tahhate mulle anda, siis tahhan ma tedda teie kätte ärraanda? siis pakkusid nemmad temmale kolmkümmend höbbetükki.

15. ir tarė: ‘‘Ką man duosite, jeigu Jį jums išduosiu?’‘ Tie suderėjo su juo trisdešimt sidabrinių.

15. und sprach: Was wollt ihr mir geben? Ich will ihn euch verraten. Und sie boten ihm dreißig Silberlinge.

15. Et leur dit: Que voulez-vous me donner, et je vous le livrerai? Et ils lui comptèrent trente pièces d'argent.

15. Y les dijo: ¿Qué me queréis dar, y yo os le entregaré? Y ellos le señalaron treinta piezas de plata.

15 En zeide: Wat wilt gij mij geven, en ik zal Hem u overleveren? En zij hebben hem toegelegd dertig zilveren penningen.

15. Rzekł im: Co mi chcecie dać, a ja go wam wydam? A oni mu odważyli trzydzieści srebrników.

15. Monda: [5†] Mit akartok nékem adni, és én kezetekbe adom őt? [6†] Azok pedig rendelének néki harmincz ezüst pénzt.

15 и сказал: что вы дадите мне, и я вам предам Его? Они предложили ему тридцать сребренников;

15. каже: Що хочете дати менї, а я вам видам Його? Вони ж поставили йому трийцять срібняків.

16 Ja siitä hetkestä hän etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaaksensa hänet.

16 Siitä hetkestä lähtien hän etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen Hänet.

16. Ja siitä ajasta etsi hän soveliasta aikaa pettääksensä häntä.

16. Ja sijtä ajasta edzei hän tila saadaxens händä pettä.

16. Ja sijte aigasta etzi hen tila/ sadhaxens hende pette. (Ja siitä ajasta etsi hän tilaa/ saadaksensa häntä pettää.)

16. καὶ ἀπὸ τότε ἐζήτει εὐκαιρίαν ἵνα αὐτὸν παραδῷ.

16. και απο τοτε εζητει ευκαιριαν ινα αυτον παραδω 16. kai apo tote ezetei eυkairian ina aυton parado

16 And he was seeking an opportunity from then (onward) in order that he might give him (to them). {Mar 14:12-17 & Mat 26:17-20 & Luk 22:7-18, 22:24-30 Bethany to Jerusalem Thur. Evening.}

16. And from that time he sought opportunity to betray him.

16. Og fra den Stund søgte han beleilig Tid til at forraade ham.

16. Och ifrå den tiden sökte han tillfälle, att han måtte förråda honom.

16. Ja sest aiast otsis temma parrast aega, et ta tedda woiks ärraanda.

16. Ir nuo to laiko jis ieškojo progos išduoti Jį.

16. Und von dem an suchte er Gelegenheit, daß er ihn verriete.

16. Et dès lors il cherchait une occasion favorable pour le livrer.

16. Y desde entónces buscaba oportunidad para entregarle.

16 En van toen af zocht hij gelegenheid, opdat hij Hem overleveren mocht.

16. A odtąd szukał czasu sposobnego, aby go wydał.

16. És ettől fogva alkalmat keres vala, hogy [7†] elárulja őt.

16 и с того времени он искал удобного случая предать Его.

16. І з того часу шукав нагоди, щоб Його видати.

17 Mutta ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Mihin tahdot, että valmistamme pääsiäislampaan sinun syödäksesi?"

17 Ensimmäisenä hapattomain leipäin päivänä tulivat opetuslapset Jeesuksen luo ja sanoivat (Hänelle): "Mihin tahdot, että valmistamme pääsiäisaterian syödäksesi?"

17. Mutta ensimäisen makian leivän päivänä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen hänelle: kussas tahdot, että meidän pitää sinulle valmistaman pääsiäislampaan syötää?

17. Mutta ensimäisnä makian leiwän päiwänä tulit Opetuslapset Jesuxen tygö sanoden hänelle: cusas tahdot että meidän pitä sinulle walmistaman Pääsiäis lamban syötä?

17. Mutta ensimeiszne Makialeiuen peiuen edhskeuit Opetuslapset Iesusen tyge/ sanoden henelle. Cussas tahdot että meiden pite sinulle walmistaman Päsieslamban sötä? (Mutta ensimäisenä makeanleiwän päiwänä edeskäwit opetuslapset Jesuksen tykö/ sanoen hänelle. Kussas tahdot että meidän pitää sinulle walmistaman pääsiäislampaan syödä?)

17. Τῇ δὲ πρώτῃ τῶν ἀζύμων προσῆλθον οἱ μαθηταὶ τῷ Ἰησοῦ λέγοντες αὐτῷ· Ποῦ θέλεις ἑτοιμάσωμέν σοι φαγεῖν τὸ πάσχα;

17. τη δε πρωτη των αζυμων προσηλθον οι μαθηται τω ιησου λεγοντες αυτω που θελεις ετοιμασωμεν σοι φαγειν το πασχα 17. te de prote ton azυmon proselthon oi mathetai to iesoυ legontes aυto poυ theleis etoimasomen soi fagein to pascha

17 Now on the first (day) of unleavened bread, the disciples came to Jesus, saying to him, Where do you wish that we will prepare the Passover for you to eat?

17. Now the first day of the feast of unleavened bread the disciples came to Jesus, saying unto him, Where wilt thou that we prepare for thee to eat the passover?

17. Men paa den første Dag af de usyrede Brøds Høitid gik Disciplene til Jesus, og sagde til ham; hvor vil du, at vi skulle berede for dig at æde Paaskelammet?

17. Men på första Sötbrödsdagen gingo Lärjungarna till Jesum, och sade till honom: Hvar vill du, att vi skole tillreda dig Påskalambet?

17. Agga essimessel hapnematta leibade päwal tullid jüngrid Jesusse jure, ja ütlesid temmale: Kus sa tahhad, et meie sulle peame walmistama Pasa-talle süa?

17. Pirmąją Neraugintos duonos dieną mokiniai priėjo prie Jėzaus ir paklausė: ‘‘Kur nori, kad Tau paruoštume valgyti Paschą?’‘

17. Aber am ersten Tag der süßen Brote traten die Jünger zu Jesus und sprachen zu ihm: Wo willst du, daß wir dir bereiten das Osterlamm zu essen?

17. Or, le premier jour de la fête des Pains sans levain, les disciples vinrent à Jésus et lui dirent: Où veux-tu que nous te préparions le repas de la pâque?

17. Y el primer día de la fiesta de los panes sin levadura, vinieron los discípulos a Jesús, diciéndole: ¿Dónde quieres que te aderecemos para comer la páscua?

17 En op den eersten dag der ongehevelde broden kwamen de discipelen tot Jezus, zeggende tot Hem: Waar wilt Gij, dat wij U bereiden het pascha te eten?

17. A pierwszego dnia przaśników przystąpili uczniowie do Jezusa, mówiąc mu: Gdzież chcesz, żeć nagotujemy, abyś jadł baranka?

17. A kovásztalan [8†] kenyerek első napján pedig Jézushoz menének a tanítványok, mondván: Hol akarod, hogy megkészítsük néked ételedre a [9†] husvéti bárányt?

17 В первый же день опресночный приступили ученики к Иисусу и сказали Ему: где велишь нам приготовить Тебе пасху?

17. У первий же день опрісночний приступили ученики до Ісуса, кажучи Йому: Де хочеш, щоб приготовили Тобі їсти пасху?

18 Niin hän sanoi: "Menkää kaupunkiin sen ja sen luo ja sanokaa hänelle: 'Opettaja sanoo: Minun aikani on lähellä; sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa'."

18 Hän sanoi: ”Menkää kaupunkiin sen ja sen luo ja sanokaa hänelle: Opettaja sanoo: aikani on lähellä. Sinun luonasi vietän* pääsiäistä opetuslasteni kanssa. "

18. Niin hän sanoi: menkäät kaupunkiin yhden tykö, ja sanokaat hänelle: Mestari sanoo: minun aikani on läsnä, sinun tykönäs tahdon minä pääsiäistä pitää minun opetuslasteni kanssa.

18. Nijn hän sanoi: mengät Caupungijn yhden tygö ja sanocat hänelle: Mestari käski sinulle sano minun aican on läsnä sinun tykönäs tahdon minä Pääsiäistä pitä minun Opetuslasteni cansa.

18. Nin hen sanoi/ Menget caupungin/ yhden tyge/ ia sanocat henelle/ Mestari käski sinulle sano/ minun aican ombi Lesne/ sinun tykenes mine tahdo' Päsieiste pite minun Opetuslasten cansa. (Niin hän sanoi/ Menkäät kaupunkiin/ yhden tykö/ ja sanokaat hänelle/ Mestari käski sinulle sanoa/ minun aikani ompi läsnä/ sinun tykönäsi minä tahdon Pääsiäistä pitää minun opetuslasten kanssa.)

18. ὁ δὲ εἶπεν· Ὑπάγετε εἰς τὴν πόλιν πρὸς τὸν δεῖνα καὶ εἴπατε αὐτῷ· ὁ διδάσκαλος λέγει, ὁ καιρός μου ἐγγύς ἐστι· πρὸς σε ποιῶ τὸ πάσχα μετὰ τῶν μαθητῶν μου.

18. ο δε ειπεν υπαγετε εις την πολιν προς τον δεινα και ειπατε αυτω ο διδασκαλος λεγει ο καιρος μου εγγυς εστιν προς σε ποιω το πασχα μετα των μαθητων μου 18. o de eipen υpagete eis ten polin pros ton deina kai eipate aυto o didaskalos legei o kairos moυ eggυs estin pros se poio to pascha meta ton matheton moυ

18 Now he said, Go° into the city to a certain-person, and say° to him, The Teacher says, My time (is) near. I will make* the Passover with you (at your house) with my disciples.

18. And he said, Go into the city to such a man, and say unto him, The Master saith, My time is at hand; I will keep the passover at thy house with my disciples.

18. Men han sagde: gaar ind i Staden til en viis mand, og siger til ham: Mesteren siger; min Tid er nær; jeg vil holde Paaske hos dig med mine Disciple.

18. Då sade han: Går in i staden till en, och säger honom: Mästaren låter säga dig: Min tid är hardt när; när dig vill jag hålla Påska, med mina Lärjungar.

18. Temma ütles: Minge liñna ühhe jure ja üttelge temmale: Öppetaja ütleb: mo aeg on liggi, ma tahhan sinno jures Pasa-talle walmistada, ja süa oma jüngrittega.

18. Jis atsakė: ‘‘Eikite į miestą pas tokį žmogų ir sakykite jam: ‘Mokytojas sako: Mano metas arti. Pas tave švęsiu Paschą su savo mokiniais’ ‘‘.

18. Er sprach: Gehet hin in die Stadt zu einem und sprecht der Meister läßt dir sagen: Meine Zeit ist nahe; ich will bei dir Ostern halten mit meinen Jüngern.

18. Et il répondit: Allez dans la ville chez un tel et lui dites: Le Maître dit: Mon temps est proche; je ferai la pâque chez toi avec mes disciples.

18. Y él dijo: Id a la ciudad a casa de tal hombre, y decídle: El Maestro dice: Mi tiempo está cerca: en tu casa haré la páscua con mis discípulos.

18 En Hij zeide: Gaat heen in de stad, tot zulk een, en zegt hem: De Meester zegt: Mijn tijd is nabij, Ik zal bij u het pascha houden met Mijn discipelen.

18. A on rzekł: Idźcie do miasta, do niektórego człowieka, a rzeczcie mu: Kazałci nauczyciel powiedzieć: Czas mój blisko jest, u ciebie jeść będę baranka z uczniami moimi.

18. Ő pedig monda: Menjetek el a városba ama bizonyos emberhez, és ezt mondjátok néki: A Mester üzeni: Az én időm közel van; nálad tartom meg a husvétot tanítványaimmal.

18 Он сказал: пойдите в город к такому-то и скажите ему: Учитель говорит: время Мое близко; у тебя совершу пасху с учениками Моими.

18. Він же рече: Йдїть у город до оттакого, та скажіть йому: Учитель рече: Час мій близько; у тебе зроблю пасху з учениками моїми.

19 Ja opetuslapset tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt, ja valmistivat pääsiäislampaan.

19 Opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli heitä käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian.

19. Ja opetuslapset tekivät niinkuin Jesus oli heitä käskenyt, ja valmistivat pääsiäislampaan.

19. Ja Opetuslapset teit nijncuin Jesus oli heitä käskenyt ja walmistit Pääsiäis lamban.

19. Ja ne Opetuslapset teit/ quin Iesus oli heille neuuonut/ ia walmistit Päsieislamban. (Ja ne opetuslapset teit/ kuin Jesus oli heille neuwonut/ ja walmistit pääsiäislampaan.)

19. καὶ ἐποίησαν οἱ μαθηταὶ ὡς συνέταξεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς, καὶ ἡτοίμασαν τὸ πάσχα.

19. και εποιησαν οι μαθηται ως συνεταξεν αυτοις ο ιησους και ητοιμασαν το πασχα 19. kai epoiesan oi mathetai os sυnetaksen aυtois o iesoυs kai etoimasan to pascha

19 And the disciples did as Jesus commanded them, and they prepared the Passover. {Mar 14:18-21, 14:27-31 & Mat 26:21-25, 26:31-35 & Luk 22:21-23, 22:31-38 & Joh 13:21-38.}

19. And the disciples did as Jesus had appointed them; and they made ready the passover.

19. Og Disciplene gjorde, ligesom Jesus befoel dem, og beredte Paaskelammet.

19. Och Lärjungarna gjorde som Jesus befallde dem, och tillredde Påskalambet.

19. Ja jüngrid teggid nenda, kui Jesus neid olli käsknud, ja nemmad walmistasid Pasa-talle.

19. Mokiniai padarė, kaip Jėzus nurodė, ir paruošė Paschą.

19. Und die Jünger taten wie ihnen Jesus befohlen hatte, und bereiteten das Osterlamm.

19. Et les disciples firent comme Jésus leur avait ordonné, et préparèrent la pâque.

19. Y los discípulos hicieron como Jesús les mandó, y aderezaron la páscua.

19 En de discipelen deden, gelijk Jezus hun bevolen had, en bereidden het pascha.

19. I uczynili uczniowie, jako im rozkazał Jezus, i nagotowali baranka.

19. És úgy cselekedének a tanítványok, a mint Jézus parancsolta vala nékik; és elkészíték a husvéti bárányt.

19 Ученики сделали, как повелел им Иисус, и приготовили пасху.

19. І зробили ученики, як повелїв їм Ісус; і приготовили пасху.

20 Ja kun ehtoo tuli, asettui hän aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa.

20 Illan tultua Hän oli aterialla kahdentoista [opetuslapsensa] kanssa.

20. Mutta kuin ehtoo tuli, istui hän pöydän tykönä kahdentoistakymmenen kanssa.

20. Mutta ehtona istui hän pöydän tykönä cahdentoistakymmenen cansa.

20. Mutta Echtona/ istui hen Peudhelle Cahdentoistakymene' cansa. (Mutta ehtoona/ istui hän pöydälle kahdentoistakymmenen kanssa.)

20. Ὀψίας δὲ γενομένης ἀνέκειτο μετὰ τῶν δώδεκα.

20. οψιας δε γενομενης ανεκειτο μετα των δωδεκα 20. opsias de genomenes anekeito meta ton dodeka

20 Now (after) it became evening, he was reclining (at the table) with the twelve.

20. Now when the even was come, he sat down with the twelve.

20. Men der det var blevet Aften, satte han sig tilbords med de Tolv.

20. Och om aftonen satte han sig till bords med de tolf.

20. Agga kui öhto sai, istus temma mahha laua jure nende kahheteistkümnega.

20. Atėjus vakarui, Jėzus su dvylika sėdosi prie stalo.

20. Und am Abend setzte er sich zu Tische mit den Zwölfen.

20. Quand le soir fut venu, il se mit à table avec les douze.

20. Y como fué la tarde del día, se sentó a la mesa con los doce.

20 En als het avond geworden was, zat Hij aan met de twaalven.

20. A gdy był wieczór, usiadł za stołem ze dwunastoma.

20. Mikor pedig beestveledék, letelepszik [10†] vala a tizenkettővel,

20 Когда же настал вечер, Он возлег с двенадцатью учениками;

20. Як же настав вечір, сїв Він за столом із дванайцятьма.

21 Ja heidän syödessään hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut".

21 Ja Heidän syödessään Hän sanoi: ”Totisesti sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut."

21. Ja heidän syödessänsä sanoi hän: totisesti sanon minä teille: yksi teistä minun pettää.

21. Ja heidän syödesäns sanoi hän:

21. Ja heiden södhesens sanoi hen/ (Ja heidän syödessänsä sanoi hän/)

21. καὶ ἐσθιόντων αὐτῶν εἶπεν· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι εἷς ἐξ ὑμῶν παραδώσει με.

21. και εσθιοντων αυτων ειπεν αμην λεγω υμιν οτι εις εξ υμων παραδωσει με 21. kai esthionton aυton eipen amen lego υmin oti eis eks υmon paradosei me

21 And (while) eating with them, he said, Assuredly I am saying to you°, that one out of you will be giving me up.

21. And as they did eat, he said, Verily I say unto you, that one of you shall betray me.

21. Og der de aade, sagde han: sandelig siger jeg Eder, at Een af Eder skal forraade mig.

21. Och vid de åto, sade han: Sannerliga säger jag eder, en af eder skall förråda mig.

21. Ja kui nemmad söid, ütles temma: Töest minna ütlen teile: Üks teie seas añab mind ärra.

21. Jiems bevalgant, Jėzus tarė: ‘‘Iš tiesų sakau jums: vienas iš jūsų mane išduos’‘.

21. Und da sie aßen, sprach er: Wahrlich ich sage euch: Einer unter euch wird mich verraten.

21. Et comme ils mangeaient, il dit: Je vous dis en vérité que l'un de vous me trahira.

21. Y comiendo ellos, dijo: De cierto os digo, que uno de vosotros me ha de entregar.

21 En toen zij aten, zeide Hij: Voorwaar, Ik zeg u, dat een van u, Mij zal verraden.

21. A gdy jedli, rzekł: Zaprawdę powiadam wam, iż jeden z was wyda mię.

21. És a mikor esznek vala, monda: Bizony mondom néktek, ti közületek egy elárul engem.

21 и когда они ели, сказал: истинно говорю вам, что один из вас предаст Меня.

21. І, як вони їли, рече: Істино глаголю вам, що один з вас зрадить мене.

22 Silloin he tulivat kovin murheellisiksi ja rupesivat toinen toisensa perästä sanomaan hänelle: "Herra, en kai minä ole se?"

22 Niin he tulivat kovin murheellisiksi ja alkoivat, itse kukin heistä, sanoa Hänelle: "Herra, en kai minä ole se?"

22. Ja he tulivat sangen murheellisiksi, ja rupesi jokainen heistä sanomaan hänelle: Herra, lienenkö minä se?

22. Totisest sanon minä teille: yxi teistä minun pettä.

22. Totisesta sanon mine teille/ yxi teiste minun pettepi. (Totisesti sanon minä teille/ yksi teistä minun pettääpi.)

22. καὶ λυπούμενοι σφόδρα ἤρξαντο λέγειν αὐτῷ ἕκαστος αὐτῶν· Μήτι ἐγώ εἰμι, Κύριε;

22. και λυπουμενοι σφοδρα ηρξαντο λεγειν αυτω εκαστος αυτων μητι εγω ειμι κυριε 22. kai lυpoυmenoi sfodra erksanto legein aυto ekastos aυton meti ego eimi kυrie

22 And they were extremely sorrowful, and each of them began to say to him, It is not me Lord, is it?

22. And they were exceeding sorrowful, and began every one of them to say unto him, Lord, is it I?

22. Og de bleve saare bedrøved, og begyndte hver især at sige til ham: Herre, er det mig?

22. Då vordo de svårliga bedröfvade, och begynte hvar i sin stad säga till honom: Herre, icke är jag den samme?

22. Ja nemmad said wägga kurwaks, ja iggaüks nende seast hakkas ütlema temma wasto: Issand, minnaks se ollen?

22. Jie labai nuliūdo ir kiekvienas klausė Jo: ‘‘Nejaugi aš, Viešpatie?’‘

22. Und sie wurden sehr betrübt und hoben an, ein jeglicher unter ihnen, und sagten zu ihm: HERR, bin ich's?

22. Et ils furent fort affligés, et chacun d'eux se mit à lui dire: Seigneur, est-ce moi?

22. Y ellos entristecidos en gran manera, comenzó cada uno de ellos a decirle: ¿Soy yo, Señor?

22 En zij, zeer bedroefd geworden zijnde, begon een iegelijk van hen tot Hem te zeggen: Ben ik het, Heere?

22. I zasmuciwszy się bardzo, poczęli mówić do niego każdy z nich: Azażem ja jest Panie?

22. És felettébb megszomorodva, kezdék mindannyian mondani néki: Én vagyok-é az, Uram?

22 Они весьма опечалились, и начали говорить Ему, каждыйиз них: не я ли, Господи?

22. І, засумівши тяжко, почали говорити до Него кожен з них: Аже ж не я, Господи?

23 Hän vastasi ja sanoi: "Joka minun kanssani pisti kätensä vatiin, se kavaltaa minut.

23 Hän vastasi ja sanoi: "Joka kanssani pistää kätensä vatiin, se kavaltaa minut.

23. Mutta hän vastasi ja sanoi: joka minun kanssani pistää kätensä vatiin, se pettää minun.

23. Ja he tulit sangen murhellisexi ja rupeisit jocainen sanoman: Herra lienengö minä se? Hän wastais ja sanoi: joca minun cansani pistä kätens fatijn se pettä minun.

23. Ja he tulit sangen murhesens/ ia rupeisit iocahinen sanoman/ Herra/ lienengö mine se? Hen wastasi ia sanoi/ Joca minun cansani piste kädhens fatijn/ se pettepi minun. (Ja he tulit sangen murheeseensa/ ja rupesit jokainen sanomaan/ Herra/ lienenkö minä se? Hän wastasi ja sanoi/ Joka minun kanssani pistää kätensä watiin/ se pettääpi minun.)

23. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Ὁ ἐμβάψας μετ’ ἐμοῦ ἐν τῷ τρυβλίῳ τὴν χεῖρα οὗτός με παραδώσει.

23. ο δε αποκριθεις ειπεν ο εμβαψας μετ εμου εν τω τρυβλιω την χειρα ουτος με παραδωσει 23. o de apokritheis eipen o emβapsas met emoυ en to trυβlio ten cheira oυtos me paradosei

23 But he answered and said, He who dipped his hand with me in the dish, this one will be giving me up (to the Jews).

23. And he answered and said, He that dippeth his hand with me in the dish, the same shall betray me.

23. Men han svarede og sagde: den, som dyppede Haanden tilligemed mig i Fadet, han skal forraade mig.

23. Då svarade han, och sade: Den, som med mig doppade handena i fatet, han skall förråda mig.

23. Agga temma kostis ja ütles: Kes minnoga kät waagnasse pistab, sesinnane annab mind ärra.

23. Jis atsakė: ‘‘Mane išduos dažantis kartu su manim duoną dubenyje.

23. Er antwortete und sprach: Der mit der Hand mit mir in die Schüssel tauchte, der wird mich verraten.

23. Mais il répondit: Celui qui a mis la main dans le plat avec moi, celui-là me trahira.

23. Entónces él respondiendo, dijo: El que mete la mano conmigo en el plato, éste me ha de entregar.

23 En Hij, antwoordende, zeide: Die de hand met Mij in den schotel indoopt, die zal Mij verraden.

23. A on odpowiadając, rzekł: Który macza ze mną rękę w misie, ten mię wyda.

23. Ő pedig felelvén, monda: A ki velem együtt mártja kezét a tálba, az árul el engem.

23 Он же сказал в ответ: опустивший со Мною руку в блюдо, этот предаст Меня;

23. Він же, озвавшись, рече: Хто вмочає зо мною руку в миску, той зрадить мене.

24 Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi syntynyt."

24 Ihmisen Poika tosin menee pois niin kuin Hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka välityksellä Ihmisen Poika kavalletaan. Parempi olisi sille ihmiselle, ettei hän olisi syntynyt."

24. Ihmisen Poika tosin menee, niinkuin hänestä on kirjoitettu; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika petetään! parempi olis sille ihmiselle ollut, jos ei hän olisi syntynyt.

24. Ihmisen Poica tosin mene nijncuin hänestä on kirjoitettu. Mutta woi sitä ihmistä jonga cautta ihmisen Poica petetän parambi olis hänelle ollut ettei hän olis syndynyt.

24. Inhimisen Poica tosin mene/ ninquin heneste on kirioitettu. Mutta We sen Inhimisen/ ionga cautta Inhimisen Poica peteten/ parambi olis henelle ollut/ ettei se inhiminen olisi syndynyt. (Ihmisen Poika tosin menee/ niinkuin hänestä on kirjoitettu. Mutta woi sen ihmisen/ jonka kautta Ihmisen Poika petetään/ parempi olis hänelle ollut/ ettei se ihminen olisi syntynyt.)

24. ὁ μὲν υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ὑπάγει καθὼς γέγραπται περὶ αὐτοῦ· οὐαὶ δὲ τῷ ἀνθρώπῳ ἐκείνῳ δι’ οὗ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου παραδίδοται· καλὸν ἦν αὐτῷ εἰ οὐκ ἐγεννήθη ὁ ἄνθρωπος ἐκεῖνος.

24. ο μεν υιος του ανθρωπου υπαγει καθως γεγραπται περι αυτου ουαι δε τω ανθρωπω εκεινω δι ου ο υιος του ανθρωπου παραδιδοται καλον ην αυτω ει ουκ εγεννηθη ο ανθρωπος εκεινος 24. o men υios toυ anthropoυ υpagei kathos gegraptai peri aυtoυ oυai de to anthropo ekeino di oυ o υios toυ anthropoυ paradidotai kalon en aυto ei oυk egennethe o anthropos ekeinos

24 The Son of Man indeed is going, just-as it has been written concerning him, but woe to that man through whom the Son of Man is given up! It was {i.e. would be} good for him if that man had not been born. {Psa 22:1-31?}

24. The Son of man goeth as it is written of him: but woe unto that man by whom the Son of man is betrayed! it had been good for that man if he had not been born.

24. Menneskens Søn gaaer vel bort, som der er skrevet om ham; men vee det Menneske, ved hvilket Menneskens Søn bliver forraadt! Det var dette Menneske bedre, om han aldrig var født.

24. Menniskones Son varder gåendes, som skrifvet är om honom; men ve den mennisko, af hvilko menniskones Son varder förrådd; det vore de menniskone bättre, att hon aldrig hade född varit.

24. Kül innimesse Poeg lähhäb ärra, nenda kui temmast on kirjotud; agga hädda selle innimessele, kelle läbbi innimesse Poeg ärraantakse; hea olleks temmale, kui se innimenne ei olleks sündinud.

24. Žmogaus Sūnus, tiesa, eina, kaip apie Jį parašyta, bet vargas tam žmogui, per kurį Žmogaus Sūnus išduodamas. Geriau būtų buvę tam žmogui negimti’‘.

24. Des Menschen Sohn geht zwar dahin, wie von ihm geschrieben steht; doch weh dem Menschen, durch welchen des Menschen Sohn verraten wird! Es wäre ihm besser, daß er nie geboren wäre.

24. Pour ce qui est du Fils de l'homme, il s'en va, selon ce qui a été écrit de lui; mais malheur à l'homme par qui le Fils de l'homme est trahi: il eût mieux valu pour cet homme-là de n'être jamais né.

24. A la verdad el Hijo del hombre va, como está escrito de él; mas ¡ay de aquel hombre por quien el Hijo del hombre es entregado! bueno le fuera al tal hombre no haber nacido.

24 De Zoon des mensen gaat wel heen, gelijk van Hem geschreven is; maar wee dien mens, door welken de Zoon des mensen verraden wordt; het ware hem goed, zo die mens niet geboren was geweest.

24. Synci człowieczy idzie, jako napisano o nim; ale biada człowiekowi temu, przez którego Syn człowieczy wydany bywa! dobrze by mu było, by się był nie narodził ten człowiek.

24. Az embernek Fia jóllehet elmegyen, a mint meg van írva felőle, de jaj annak az embernek, a ki az embernek Fiát elárulja; jobb volna annak az embernek, ha nem született volna.

24 впрочем Сын Человеческий идет, как писано о Нем, но горе тому человеку, которым Сын Человеческий предается: лучше было бы этому человеку не родиться.

24. Син чоловічий іде, як писано про Него; горе ж чоловікові тому, що Сина чоловічого зрадить! Добре було б йому, коли б не родив ся чоловік той.

25 Niin Juudas, joka hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: "Rabbi, en kai minä ole se?" Hän sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanoit".

25 Niin Juudas, joka Hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: "Rabbi, en kai minä ole se?" Jeesus sanoi hänelle: "Sinä sanoit."

25. Niin vastasi Juudas, joka hänen petti, ja sanoi: Mestari, olenko minä se? hän sanoi hänelle: sinäpä sen sanoit.

25. Nijn wastais Judas joca hänen petti ja sanoi: Mestari olengo minä se? Hän sanoi hänelle: sinäpä sen sanoit.

25. Nin wastasi Judas/ ioca henen petti/ ia sanoi/ Mestari/ Olengo mine se? Hen sanoi henelle/ Sinepe sen sanoit. (Niin wastasi Judas/ joka hänen petti/ ja sanoi/ Mestari/ Olenko minä se? Hän sanoi hänelle/ Sinäpä sen sanoit.)

25. ἀποκριθεὶς δὲ Ἰούδας ὁ παραδιδοὺς αὐτὸν εἶπε· Μήτι ἐγώ εἰμι, ῥαββί; λέγει αὐτῷ· Σὺ εἶπας.

25. αποκριθεις δε ιουδας ο παραδιδους αυτον ειπεν μητι εγω ειμι ραββι λεγει αυτω συ ειπας 25. apokritheis de ioυdas o paradidoυs aυton eipen meti ego eimi raββi legei aυto sυ eipas

25 Now Judas, (who is giving him up (to the Jews)), answered and said, It is not me, is it rabbi? He says to him, You have said (so). {Mar 14:22-25 & Mat 26:26-29 & Luk 22:19-20, 1Co 11:23-26.}

25. Then Judas, which betrayed him, answered and said, Master, is it I He said unto him, Thou hast said.

25. Men Judas, som ham forraadte, svarede og sagde: er det mig, Mester? Han sagde til ham: du har sagt det.

25. Då svarade Judas, som förrådde honom, och sade: Mästar, icke är jag den samme? Sade han till honom: Du sadet.

25. Siis kostis Judas, kes tedda ärraandis, ja ütles: Minnaks se ollen, Rabbi? temma ütles temma wasto: Olled, jah!

25. Jo išdavėjas Judas paklausė: ‘‘Nejaugi aš, Rabi?!’‘ Jis atsakė: ‘‘Tu pasakei’‘.

25. Da antwortete Judas, der ihn verriet, und sprach: Bin ich's Rabbi? Er sprach zu ihm: Du sagst es.

25. Et Judas, qui le trahissait, prenant la parole, dit: Maître, est-ce moi? Jésus lui répondit: Tu l'as dit!

25. Entónces respondiendo Júdas, que le entregaba, dijo: ¿Soy yo quizá Maestro? Dícele: Tú lo has dicho.

25 En Judas, die Hem verried, antwoordde en zeide: Ben ik het, Rabbi? Hij zeide tot hem: Gij hebt het gezegd.

25. A odpowiadając Judasz, który go wydawał, rzekł: Izalim ja jest, Mistrzu? Mówi mu: Tyś powiedział.

25. Megszólalván Júdás is, a ki elárulja vala őt, monda: Én vagyok-é az, Mester? Monda néki: Te mondád.

25 При сем и Иуда, предающий Его, сказал: не я ли, Равви? Иисус говорит ему: ты сказал.

25. Озвав ся ж Юда, зрадник Його, й каже: Аже ж не я, учителю? Рече до него: Ти сказав єси.

26 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini".

26 Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsille ja sanoi: "Ottakaa, syökää; tämä on minun ruumiini."

26. Mutta kuin he söivät, otti Jesus leivän, ja kiitti, mursi ja antoi opetuslapsille, ja sanoi: ottakaat, syökäät: tämä on minun ruumiini.

26. Cosca he söit otti Jesus leiwän kijtti ja mursi ja andoi Opetuslapsillens ja sanoi: ottacat syökät tämä on minun ruumin.

26. Coska he nyt söit/ otti Iesus Leiuen/ kijtti/ ia murssi/ ia annoi Opetuslastens ia sanoi/ Ottacat/ söket/ teme on minun Lihan. (Koska he nyt söit/ otti Jesus leiwän/ kiitti/ ja mursi/ ja antoi opetuslastensa ja sanoi/ Ottakaat/ syökäät/ tämä on minun lihani.)

26. Ἐσθιόντων δὲ αὐτῶν λαβὼν ὁ Ἰησοῦς τὸν ἄρτον καὶ εὐλογήσας ἔκλασε καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς καὶ εἶπε· Λάβετε φάγετε· τοῦτό ἐστι τὸ σῶμά μου·

26. εσθιοντων δε αυτων λαβων ο ιησους τον αρτον και ευλογησας εκλασεν και εδιδου τοις μαθηταις και ειπεν λαβετε φαγετε τουτο εστιν το σωμα μου 26. esthionton de aυton laβon o iesoυs ton arton kai eυlogesas eklasen kai edidoυ tois mathetais kai eipen laβete fagete toυto estin to soma moυ

26 Now (while) eating, Jesus, took the bread, gave-thanks, (and) broke (it), and was giving (it) to the disciples and said, Take°, eat°; this is my body.

26. And as they were eating, Jesus took bread, and blessed it, and brake it, and gave it to the disciples, and said, Take, eat; this is my body.

26. Men der de aade, tog Jesus Brødet og takkede, brød det og gav Disciplene det, og sagde: tager, æder; dette er mit Legeme.

26. Men när de åto, tog Jesus brödet; tackade, och bröt, och gaf Lärjungomen, och sade: Tager, äter; detta är min lekamen.

26. Agga kui nemmad söid, wottis JESUS leiba, ja önnistas, ja murdis, ja andis om̃a jüngrittele ja ütles: Wotke, söge, se on minno ihho.

26. Kai jie valgė, Jėzus paėmė duoną, palaimino, laužė ją ir davė mokiniams, sakydamas: ‘‘Imkite ir valgykite: tai yra mano kūnas’‘.

26. Da sie aber aßen, nahm Jesus das Brot, dankte und brach's und gab's den Jüngern und sprach: Nehmet, esset; das ist mein Leib.

26. Et comme ils mangeaient, Jésus prit du pain, et ayant rendu grâces, il le rompit et le donna à ses disciples et dit: Prenez, mangez, ceci est mon corps.

26. Y comiendo ellos, tomó Jesús el pan, y habiendo dado gracias lo rompió, y dió a sus discípulos, y dijo: Tomád, coméd: éste es mi cuerpo.

26 En als zij aten, nam Jezus het brood, en gezegend hebbende, brak Hij het, en gaf het den discipelen, en zeide: Neemt, eet, dat is Mijn lichaam.

26. A gdy oni jedli, wziąwszy Jezus chleb, a pobłogosławiwszy łamał, i dał uczniom i rzekł: Bierzcie, jedzcie, to jest ciało moje.

26. Mikor pedig evének, vevé Jézus a kenyeret és hálákat adván, megtöré és adá a tanítványoknak, és monda: Vegyétek, egyétek; [11†] ez az én testem.

26 И когда они ели, Иисус взял хлеб и, благословив, преломил и, раздавая ученикам, сказал: приимите, ядите: сие есть Тело Мое.

26. Як же вони їли, взявши Ісус хлїб і поблагословивши, ламав, і давав ученикам, і рече: Прийміть, їжте: се єсть тїло моє.

27 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki;

27 Hän otti myös maljan, kiitti ja antoi heille: "Juokaa tästä jokainen,

27. Ja hän otti kalkin, ja kiitti, antoi heille ja sanoi: juokaat tästä kaikki;

27. Ja hän otti Calkin kijtti ja andoi heille ja sanoi: juocat tästä caicki:

27. Ja hen otti Calkin/ ia kijtti/ annoi heille ia sanoi/ Jocat teste caiki. (Ja hän otti kalkin/ ja kiitti/ antoi heille ja sanoi/ Juokaat tästä kaikki.)

27. καὶ λαβὼν τὸ ποτήριον καὶ εὐχαριστήσας ἔδωκεν αὐτοῖς λέγων· Πίετε ἐξ αὐτοῦ πάντες·

27. και λαβων το ποτηριον και ευχαριστησας εδωκεν αυτοις λεγων πιετε εξ αυτου παντες 27. kai laβon to poterion kai eυcharistesas edoken aυtois legon piete eks aυtoυ pantes

27 And having taken the cup and given-thanks, he gave (it) to them, saying, Drink° from it, all (of you°);

27. And he took the cup, and gave thanks, and gave it to them, saying, Drink ye all of it;

27. Og han tog Kalken og takkede, og gav dem den og sagde: drikker Alle deraf;

27. Och han tog kalken, och tackade, gaf dem, och sade: Dricker häraf alle.

27. Ja temma wottis karrikast, ja tännas ja andis neile, ja ütles: Joge keik seält seest.

27. Po to paėmė taurę, padėkojo ir davė jiems, tardamas: ‘‘Gerkite iš jos visi,

27. Und er nahm den Kelch und dankte, gab ihnen den und sprach: Trinket alle daraus;

27. Ayant aussi pris la coupe et rendu grâces, il la leur donna, en disant: Buvez-en tous;

27. Y tomando la copa, y hechas gracias, dióles, diciendo: Bebéd de ella todos.

27 En Hij nam den drinkbeker, en gedankt hebbende, gaf hun dien, zeggende: Drinkt allen daaruit;

27. A wziąwszy kielich i podziękowawszy, dał im, mówiąc: Pijcie z tego wszyscy;

27. És vevén a poharat és hálákat adván, adá azoknak, ezt mondván: Igyatok ebből mindnyájan;

27 И, взяв чашу и благодарив, подал им и сказал: пейте из нее все,

27. І, взявши чашу, й оддавши хвалу, подав їм, глаголючи: Пийте з неї всї;

28 sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

28 sillä tämä on minun vereni, (uuden) liiton veri, joka monen puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

28. Sillä tämä on minun vereni, sen uuden Testamentin, joka monen tähden vuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi.

28. Tämä on minun weren sen Uden Testamendin joca wuodatetan monen tähden syndein andexi andamisexi.

28. Sille teme on minun Weren/ sen wdhen Testamentin/ ioca wlgoswodhatetan monein tehdn' synnein andexiandamuxi. (Sillä tämä on minun wereni/ ja sen uuden testamentin/ joka ulos wuodatetaan monein tähden syntein anteeksiantamukseksi.)

28. τοῦτο γάρ ἐστι τὸ αἷμά μου τὸ τῆς καινῆς διαθήκης τὸ περὶ πολλῶν ἐκχυνόμενον εἰς ἄφεσιν ἁμαρτιῶν.

28. τουτο γαρ εστιν το αιμα μου το της καινης διαθηκης το περι πολλων εκχυνομενον εις αφεσιν αμαρτιων 28. toυto gar estin to aima moυ to tes kaines diathekes to peri pollon ekchυnomenon eis afesin amartion

28 for* this is my blood of the new covenant*, which is poured out on behalf of many into (the) forgiveness of sins.

28. For this is my blood of the new testament, which is shed for many for the remission of sins.

28. thi dette er mit Blod, det nye Testamentes, hvilket udgydes for mange til Syndernes Forladelse.

28. Ty detta är min blod, dess nya Testamentsens, hvilken utgjuten varder för mångom, till syndernas förlåtelse.

28. Sest se on minno werri, se ue seädusse werri, mis mitme eest ärrawallatakse pattude andeks-andmisseks.

28. nes tai yra mano kraujas, Naujosios Sandoros kraujas, kuris už daugelį išliejamas nuodėmėms atleisti.

28. das ist mein Blut des neuen Testaments, welches vergossen wird für viele zur Vergebung der Sünden.

28. Car ceci est mon sang, le sang de la nouvelle alliance, qui est répandu pour plusieurs, pour la rémission des péchés.

28. Porque esta es mi sangre del nuevo testamento, la cual es derramada por muchos para remisión de los pecados.

28 Want dat is Mijn bloed, het bloed des Nieuwen Testaments, hetwelk voor velen vergoten wordt, tot vergeving der zonden.

28. Albowiem to jest krew moja nowego testamentu, która się za wielu wylewa na odpuszczenie grzechów.

28. Mert ez az én [12†] vérem, az új szövetségnek vére, a mely sokakért kiontatik bűnöknek bocsánatára.

28 ибо сие есть Кровь Моя Нового Завета, за многих изливаемая во оставление грехов.

28. се бо єсть кров моя нового завіту, що за многих проливаєть ся на оставленнє гріхів.

29 Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."

29 Mutta sanon teille: tästä lähin en juo tätä viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena kanssanne Isäni valtakunnassa."

29. Mutta minä sanon teille: en suinkaan minä silleen juo tästä viinapuun hedelmästä, siihen päivään asti kuin minä juon teidän kanssanne sen uuden minun Isäni valtakunnassa.

29. Minä sanon teille: en minä sillen juo tästä wijnapuun hedelmäst sijhen päiwän asti cuin minä juon teidän cansan vden minun Isäni waldacunnas.

29. Mine sanon teille/ Em mine sillen * ioo teste winapuun Hedelmest/ sihen peiuen asti/ coska mine ioon teiden cansan sen wdhen minun Isen waldakunnas. (Minä sanon teille/ En minä silleen juo tästä wiinapuun hedelmästä/ siihen päiwään asti/ koska minä juon teidän kanssan sen uuden minun Isän waltakunnassa.)

29. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι οὐ μὴ πίω ἀπ’ ἄρτι ἐκ τούτου τοῦ γεννήματος τῆς ἀμπέλου ἕως τῆς ἡμέρας ἐκείνης, ὅταν αὐτὸ πίνω μεθ’ ὑμῶν καινὸν ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ πατρός μου.

29. λεγω δε υμιν οτι ου μη πιω απ αρτι εκ τουτου του γεννηματος της αμπελου εως της ημερας εκεινης οταν αυτο πινω μεθ υμων καινον εν τη βασιλεια του πατρος μου 29. lego de υmin oti oυ me pio ap arti ek toυtoυ toυ gennematos tes ampeloυ eos tes emeras ekeines otan aυto pino meth υmon kainon en te βasileia toυ patros moυ

29 But I am saying to you°, I should never drink from this fruit of the vine from now (on), until that day whenever I drink it new with you in my Father’s kingdom. {Mar 14:26, 14:32-42 & Mat 26:30, 26:36-46 & Luk 22:39-46 & Joh 18:1 Garden between Stream of Kidron and Mountain of Olives, Late Thur. night.}

29. But I say unto you, I will not drink henceforth of this fruit of the vine, until that day when I drink it new with you in my Father's kingdom.

29. Men jeg siger Eder, at jeg skal herefter ikke mere drikke af denne Vintræets Frugt, indtil den Dag, da jeg skal drikke den ny med Eder i min Faders Rige.

29. Jag säger eder: Härefter skall jag icke dricka af denna vinträs frukt, intill den dagen jag varder det drickandes nytt med eder i mins Faders rike.

29. Agga minna ütlen teile, et minna ei wotta mitte sest aiast sestsinnatsest winapu wiljast jua sest päwast sadik, kui minna sedda uut teiega joon omma Issa rikis.

29. Ir sakau jums: nuo šiol nebegersiu šito vynmedžio vaisiaus iki tos dienos, kada su jumis gersiu jį naują savo Tėvo karalystėje’‘.

29. Ich sage euch: Ich werde von nun an nicht mehr von diesen Gewächs des Weinstocks trinken bis an den Tag, da ich's neu trinken werde mit euch in meines Vaters Reich.

29. Or, je vous dis que désormais je ne boirai plus de ce fruit de la vigne, jusqu'au jour où je le boirai nouveau avec vous dans le royaume de mon Père.

29. Y os digo, que desde ahora no beberé más de este fruto de la vid, hasta aquel día, cuando lo tengo de beber nuevo con vosotros en el reino de mi Padre.

29 En Ik zeg u, dat Ik van nu aan niet zal drinken van de vrucht des wijnstoks tot op dien dag, wanneer Ik met u dezelve nieuw zal drinken in het Koninkrijk Mijns Vaders.

29. Ale powiadam wam, iż nie będę pił odtąd z tego rodzaju winnej macicy, aż do dnia onego, gdy go będę pił z wami nowy w królestwie Ojca mego.

29. Mondom pedig néktek, hogy: Mostantól fogva nem iszom a szőlőtőkének ebből a terméséből mind ama napig, a mikor újan iszom azt veletek az én Atyámnak országában.

29 Сказываю же вам, что отныне не буду пить от плода сего виноградного до того дня, когда буду пить с вами новое вино в Царстве Отца Моего.

29. Глаголю ж вам: Що не пити му від нинї з сього плоду винограднього аж до дня того, коли його пити му з вами новим у царстві Отця мого.

30 Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.

30 Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät öljyvuorelle.

30. Ja kuin he olivat kiitosvirren veisanneet, menivät he ulos Öljymäelle.

30. Ja cosca he olit kijtoswirren weisannet menit he Öljymäelle.

30. Ja coska he olit Kijtoswirdhen weisanuet/ nin he wlgosmenit Ölijomäelle. (Ja koska he olit kiitoswirren weisanneet/ niin he ulosmenit Öljymäelle.)

30. Καὶ ὑμνήσαντες ἐξῆλθον εἰς τὸ ὄρος τῶν ἐλαιῶν. Τότε λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς·

30. και υμνησαντες εξηλθον εις το ορος των ελαιων 30. kai υmnesantes ekselthon eis to oros ton elaion

30 And having sung a hymn, they went out to the Mountain of Olives. {See Mat 26:31-35 above.}

30. And when they had sung an hymn, they went out into the mount of Olives.

30. Og der de havde sjunget Lovsangen, gik de ud til Oliebjerget.

30. Och när de hade sagt lofsången, gingo de ut till Oljoberget.

30. Ja kui nemmad kitusse laulo said laulnud, läksid nemmad wälja öllimäele.

30. Pagiedoję himną, jie išėjo į Alyvų kalną.

30. Und da sie den Lobgesang gesprochen hatte, gingen sie hinaus an den Ölberg.

30. Et après qu'ils eurent chanté le cantique, ils partirent pour la montagne des Oliviers.

30. Y cuando hubieron cantado un himno, salieron al monte de las Olivas.

30 En als zij den lofzang gezongen hadden, gingen zij uit naar den Olijfberg.

30. I zaśpiewawszy pieśó, wyszli na górę oliwną.

30. És [13†] dícséretet énekelvén, [14†] kimenének az olajfák hegyére.

30 И, воспев, пошли на гору Елеонскую.

30. І засьпівавши вони, вийшли на гору Оливну.

31 Silloin Jeesus sanoi heille: "Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan'.

31 Silloin Jeesus sanoi heille: ”Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun, sillä on kirjoitettu: Minä lyön paimenta ja lauman lampaat hajoitetaan.

31. Silloin sanoi Jesus heille: tänä yönä te kaikki pahenette minussa; sillä kirjoitettu on: minä lyön paimenta, ja lampaat laumasta pitää hajoitettaman.

31. Silloin sanoi Jesus heille: tänä yönä te caicki pahenette minusa sillä kirjoitettu on: Minä lyön paimenda ja lambat laumasta hajowat.

31. Silloin sanoi Iesus heille/ Täne öene te caiki pahennoxen kersitte minun techten. Sille kirioitettu on. Minun pite lömen Paimenda/ ia Lambat pite Laumasta haijotettaman. (Sillon sanoi Jesus heille/ Tänä yönä te kaikki pahennuksen kärsitte minun tähteni. Sillä kirjoitettu on. Minun pitää lyömän paimenta/ ja lampaat pitää laumasta hajoitettaman.)

31. Πάντες ὑμεῖς σκανδαλισθήσεσθε ἐν ἐμοὶ ἐν τῇ νυκτὶ ταύτῃ· γέγραπται γάρ, πατάξω τὸν ποιμένα, καὶ διασκορπισθήσονται τὰ πρόβατα τῆς ποίμνης·

31. τοτε λεγει αυτοις ο ιησους παντες υμεις σκανδαλισθησεσθε εν εμοι εν τη νυκτι ταυτη γεγραπται γαρ παταξω τον ποιμενα και διασκορπισθησεται τα προβατα της ποιμνης 31. tote legei aυtois o iesoυs pantes υmeis skandalisthesesthe en emoi en te nυkti taυte gegraptai gar patakso ton poimena kai diaskorpisthesetai ta proβata tes poimnes

31 Then Jesus says to them, All (of) you° will be offended at me this night; for* it has been written, I will strike the shepherd, and the sheep of the flock will be scattered. {Zec 13:7}

31. Then saith Jesus unto them, All ye shall be offended because of me this night: for it is written, I will smite the shepherd, and the sheep of the flock shall be scattered abroad.

31. Da siger Jesus til dem: i denne nat skulle I alle forarges paa mig; thi der er skrevet: jeg skal slaae Hyrden, og Hordens Faar skulle adspredes.

31. Då sade Jesus till dem: I denna nattene skolen I alle förargas i mig; ty det är skrifvet: Jag skall slå herdan, och fåren af hjorden skola varda förskingrad.

31. Siis ütles Jesus neile: Selsinnatsel ösel wottate teie keik ennast minnust pahhandada; sest kirjotud on: Ma tahhan sedda karjast lüa, ja karja lambaid peab laiale pillutama.

31. Tada Jėzus jiems kalbėjo: ‘‘Šią naktį jūs visi manimi pasipiktinsite, nes parašyta: ‘Ištiksiu piemenį, ir kaimenės avys išsisklaidys’.

31. Da sprach Jesus zu ihnen: In dieser Nacht werdet ihr euch alle ärgern an mir. Denn es steht geschrieben: "Ich werde den Hirten schlagen, und die Schafe der Herde werden sich zerstreuen."

31. Alors Jésus leur dit: Je vous serai cette nuit à tous une occasion de chute; car il est écrit: Je frapperai le berger, et les brebis du troupeau seront dispersées.

31. Entónces Jesús les dice: Todos vosotros seréis escandalizados en mí esta noche; porque escrito está: Heriré al pastor, y se descarriarán las ovejas de la manada.

31 Toen zeide Jezus tot hen: Gij zult allen aan Mij geergerd worden in dezen nacht; want er is geschreven: Ik zal den Herder slaan, en de schapen der kudde zullen verstrooid worden.

31. Tedy im rzekł Jezus: Wy wszyscy zgorszycie się ze mnie tej nocy; albowiem napisano: Uderzę pasterza, i będą rozproszone owce trzody.

31. Akkor monda nékik Jézus: Mindnyájan ezen az éjszakán megbotránkoztok én bennem. Mert meg van írva: Megverem [15†] a pásztort, és elszélednek a nyájnak juhai.

31 Тогда говорит им Иисус: все вы соблазнитесь о Мне в эту ночь, ибо написано: поражу пастыря, и рассеются овцы стада;

31. Тодї рече до них Ісус: Всї ви поблазнитесь мною сієї ночи. Писано бо: Поражу пастиря, і розсиплють ся вівцї стада.

32 Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan."

32 Mutta herättyäni eloon menen edellänne Galileaan.”

32. Mutta sittenkuin minä nousen ylös, käyn minä teidän edellänne Galileaan.

32. Mutta sijtte cuin minä ylösnousen käyn minä teidän edellän Galileaan.

32. Mutta sijtte quin mine ylesnousen/ nin mine teiden edhellenkieun Galilean. (Mutta sitten kuin minä ylösnousen/ niin minä teidän edellä käyn Galileaan.)

32. μετὰ δὲ τὸ ἐγερθῆναί με προάξω ὑμᾶς εἰς τὴν Γαλιλαίαν.

32. μετα δε το εγερθηναι με προαξω υμας εις την γαλιλαιαν 32. meta de to egerthenai me proakso υmas eis ten galilaian

32 But after I arise, I will be preceding you° into Galilee.

32. But after I am risen again, I will go before you into Galilee.

32. Men efterat jeg er opstanden, vil jeg gaae forud for Eder til Galilæa.

32. Men när jag är uppstånden igen, vill jag gå fram för eder i Galileen.

32. Agga pärrast, kui ma saan üllestousnud, tahhan ma teie ele miñna Kalilea-male.

32. Bet kai prisikelsiu, Aš pirma jūsų nueisiu į Galilėją’‘.

32. Wenn ich aber auferstehe, will ich vor euch hingehen nach Galiläa.

32. Mais, après que je serai ressuscité, je vous devancerai en Galilée.

32. Mas después que haya resucitado, iré delante de vosotros a Galilea.

32 Maar nadat Ik zal opgestaan zijn, zal Ik u voorgaan naar Galilea.

32. Lecz gdy ja zmartwychwstanę, poprzedzę was do Galilei.

32. De föltámadásom után előttetek megyek [16†] majd Galileába.

32 по воскресении же Моем предварю вас в Галилее.

32. По воскресенню ж моїм попереджу вас у Галилею.

33 Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, niin minä en koskaan loukkaannu".

33 Pietari vastasi ja sanoi Hänelle: ”Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, minä en koskaan loukkaannu.”

33. Niin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: jos vielä kaikki sinussa pahenisivat, en minä ikänä pahene.

33. Nijn wastais Petari ja sanoi hänelle: jos wielä caicki muut sinusa pahenisit en minä cuitengan ikänäns pahene.

33. Nin wastasi Petari/ ia sanoi henelle. Jos wiele caiki mwdh sinustas pahennuisit/ em mine quitengan ikenens pahenne. (Niin wastasi Petari/ ja sanoi hänelle. Jos wielä kaikki muut sinustas pahentuisit/ en minä kuitenkaan ikänänsä pahennu.)

33. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Πέτρος εἶπεν αὐτῷ· Εἰ πάντες σκανδαλισθήσονται ἐν σοί, ἐγὼ δὲ οὐδέποτε σκανδαλισθήσομαι.

33. αποκριθεις δε ο πετρος ειπεν αυτω ει και παντες σκανδαλισθησονται εν σοι εγω ουδεποτε σκανδαλισθησομαι 33. apokritheis de o petros eipen aυto ei kai pantes skandalisthesontai en soi ego oυdepote skandalisthesomai

33 But Peter answered and said to him, If all will be offended at you; but I will never be offended.

33. Peter answered and said unto him, Though all men shall be offended because of thee, yet will I never be offended.

33. Men Peter svarede og sagde til ham: dersom de og alle skulle forarges paa dig, saa vil jeg dog aldrig forarges.

33. Då svarade Petrus, och sade till honom: Om än alle förargades i dig, så skall jag dock likväl aldrig förargas.

33. Agga Peetrus kostis ja ütles temmale: Ehk ka keik peaksid ennast sinnust pahhandama, ei tahha minna ennast polegi pahhandada.

33. Petras atsiliepė: ‘‘Jei net visi Tavimi pasipiktins, aš niekuomet nepasipiktinsiu!’‘

33. Petrus aber antwortete und sprach zu ihm: Wenn sich auch alle an dir ärgerten, so will ich doch mich nimmermehr ärgern.

33. Et Pierre, prenant la parole, lui dit: Quand même tu serais une occasion de chute pour tous, tu n'en seras jamais une pour moi.

33. Y respondiendo Pedro, le dijo: Aunque todos sean escandalizados en tí, yo nunca seré escandalizado.

33 Doch Petrus, antwoordende, zeide tot Hem: Al werden zij ook allen aan U geergerd, ik zal nimmermeer geergerd worden.

33. A odpowiadając Piotr, rzekł mu: Choćby się wszyscy zgorszyli z ciebie, ja się nigdy nie zgorszę.

33. Péter pedig felelvén, monda néki: Ha mindnyájan megbotránkoznak is te benned, én soha meg nem botránkozom.

33 Петр сказал Ему в ответ: если и все соблазнятся о Тебе, я никогда не соблазнюсь.

33. Озвав ся ж Петр і каже до Него: Хоч усї поблазнять ся Тобою, я нїколи не зблазнюсь.

34 Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennenkuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät".

34 Jeesus sanoi hänelle: ”Totisesti sanon sinulle: tänä yönä ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.”

34. Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänä yönä, ennenkuin kukko laulaa, kolmasti sinä minun kiellät.

34. Jesus sanoi hänelle: totisest sanon minä sinulle: tänä yönä ennen cuin Cuckoi laula colmasti sinä minun kiellät.

34. Iesus sanoi henelle. Totisesta mine sanon sinulle. Täne Ööne/ ennen quin Cuckoi laula/ colmasti sine minu' kielet. (Jesus sanoi hänelle. Totisesti minä sanon sinulle. Tänä yönä/ ennenkuin kukko laulaa/ kolmasti sinä minun kiellät.)

34. ἔφη αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἀμὴν λέγω σοι ὅτι ἐν ταύτῃ τῇ νυκτὶ πρὶν ἀλέκτορα φωνῆσαι τρὶς ἀπαρνήσῃ με.

34. εφη αυτω ο ιησους αμην λεγω σοι οτι εν ταυτη τη νυκτι πριν αλεκτορα φωνησαι τρις απαρνηση με 34. efe aυto o iesoυs amen lego soi oti en taυte te nυkti prin alektora fonesai tris aparnese me

34 Jesus said to him, Assuredly I am saying to you that in this night, before the rooster crows, you will be denying me three-times.

34. Jesus said unto him, Verily I say unto thee, That this night, before the cock crow, thou shalt deny me thrice.

34. Jesus sagde til ham: sandelig siger jeg dig, at i denne nat, førend Hanen galer, skal du fornægte mig tre gange.

34. Sade Jesus till honom: Sannerliga säger jag dig, att i desso nattene, förr än hanen gal, skall du neka mig tre resor.

34. Jesus ütles temma wasto: Töest minna ütlen sulle: selsinnatsel ösel, enne kui kuk saab laulnud, salgad sinna mind kolmkord ärra.

34. Jėzus jam tarė: ‘‘Iš tiesų sakau tau: šią naktį, dar gaidžiui nepragydus, tu tris kartus manęs išsiginsi’‘.

34. Jesus sprach zu ihm: Wahrlich ich sage dir: In dieser Nacht, ehe der Hahn kräht, wirst du mich dreimal verleugnen.

34. Jésus lui dit: Je te dis en vérité que cette nuit même, avant que le coq ait chanté, tu m'auras renié trois fois.

34. Jesús le dice: De cierto te digo, que esta noche, ántes que el gallo cante, me negarás tres veces.

34 Jezus zeide tot hem: Voorwaar, Ik zeg u, dat gij in dezen zelfden nacht, eer de haan gekraaid zal hebben, Mij driemaal zult verloochenen.

34. Rzekł mu Jezus: Zaprawdę powiadam ci, iż tej nocy, pierwej niż kur zapieje, trzykroć się mnie zaprzesz.

34. Monda néki Jézus: Bizony mondom néked, ezen az éjszakán, mielőtt megszólal a kakas, [17†] háromszor megtagadsz engem.

34 Иисус сказал ему: истинно говорю тебе, что в эту ночь, прежде нежели пропоет петух, триждыотречешься от Меня.

34. Рече до него Ісус: Істино глаголю тобі: Що сієї ночі, перше нїж півень запіє, тричі відречеш ся мене.

35 Pietari sanoi hänelle: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä". Samoin sanoivat myös kaikki muut opetuslapset.

35 Pietari sanoi Hänelle: ”Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, en totisesti kiellä sinua.” Samoin sanoivat myös kaikki opetuslapset.

35. Pietari sanoi hänelle: ja vaikka minun pitäis sinun kanssas kuoleman, en kiellä minä sinua. Niin sanoivat myös kaikki opetuslapset.

35. Petari sanoi hänelle: ja waicka minun pidäis sinun cansas cuoleman en kiellä minä sinua. Nijn sanoit myös caicki Opetuslapset.

35. Petari sanoi henelle. Ja waicka minu' pideis sinun cansas coleman/ en kielle mine sinua. Samallamodholla sanoit mös caiki Opetuslapset. (Petari sanoi hänelle. ja waikka minun pitäisi sinun kanssasi kuoleman/ en kiellä minä sinua. Samalla muodolla sanoit myös kaikki opetuslapset.)

35. λέγει αὐτῷ ὁ Πέτρος· Κἂν δέῃ με σὺν σοὶ ἀποθανεῖν, οὐ μή σε ἀπαρνήσομαι. ὁμοίως δὲ καὶ πάντες οἱ μαθηταὶ εἶπον.

35. λεγει αυτω ο πετρος καν δεη με συν σοι αποθανειν ου μη σε απαρνησομαι ομοιως και παντες οι μαθηται ειπον 35. legei aυto o petros kan dee me sυn soi apothanein oυ me se aparnesomai omoios kai pantes oi mathetai eipon

35 Peter says to him, Even if it is essential (for) me to die together with you, I should never deny you. And all the disciples said likewise. {See Mat 26:30 above.}

35. Peter said unto him, Though I should die with thee, yet will I not deny thee. Likewise also said all the disciples.

35. Peter sagde til ham; dersom jeg og skulde døe med dig, vil jeg ikke fornægte dig. Ligesaa sagde og alle Disciplene.

35. Sade Petrus till honom: Om jag skulle än dö med dig, vill jag icke neka dig. Sammaledes sade ock alle Lärjungarna.

35. Peetrus ütles temma wasto: Ehk ma ka sinnoga peaksin surrema, ei tahha ma sind mitte ärrasallata; nendasam̃oti ütlesid ka keik jüngrid.

35. Bet Petras tvirtino: ‘‘Jei man reikėtų net mirti kartu su Tavimi, aš vis tiek Tavęs neišsiginsiu!’‘ Taip kalbėjo ir visi mokiniai.

35. Petrus sprach zu ihm: Und wenn ich mit dir sterben müßte, so will ich dich nicht verleugnen. Desgleichen sagten auch alle Jünger.

35. Pierre lui dit: Quand même il me faudrait mourir avec toi, je ne te renierai point. Et tous les disciples dirent la même chose.

35. Dícele Pedro: Aunque me sea menester morir contigo, no te negaré. Y todos los discípulos dijeron lo mismo.

35 Petrus zeide tot Hem: Al moest ik ook met U sterven, zo zal ik U geenszins verloochenen! Desgelijks zeiden ook al de discipelen.

35. Rzekł mu Piotr: Choćbym z tobą miał i umrzeć, nie zaprę się ciebie. Także i wszyscy uczniowie mówili.

35. Monda néki Péter: Ha meg kell is veled halnom, meg nem tagadlak téged. Hasonlóképen szólnak vala a [18†] többi tanítványok is.

35 Говорит Ему Петр: хотя бы надлежало мне и умереть с Тобою, не отрекусь от Тебя. Подобное говорили и все ученики.

35. Каже Йому Петр: Хоч би менї з Тобою і вмерти, не відречусь Тебе. Так і всї ученики казали.

36 Sitten Jeesus tuli heidän kanssaan Getsemane nimiselle maatilalle; ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä menen ja rukoilen tuolla".

36 Sitten Jeesus tuli heidän kanssaan Getsemane-nimiselle maatilalle ja sanoi opetuslapsilleen: "Istukaa tässä sillä aikaa, kun menen ja rukoilen tuolla."

36. Silloin tuli Jesus heidän kanssansa kylään, jota kutsutaan Getsemaneksi, ja sanoi opetuslapsillensa: istukaat tässä, niinkauvan kuin minä menen ja rukoilen tuolla.

36. Silloin tuli Jesus heidän cansans kylään joca cudzutan Gethsemanexi ja sanoi Opetuslapsillens: istucat täsä nijncauwan cuin minä menen tuonne ja rucoilen.

36. Silloin tuli Iesus heiden cansans ychten Kylen/ ioca cutzutan Gethsemane/ ia sanoi Opetuslapsillens/ Istucat tesse/ nincauuan quin mine menen too'na ia rucolen. (Silloin tuli Jesus heidän kanssansa yhteen kylään/ joka kutsutaan Gethsemane/ ja sanoi opetuslapsillensa/ Istukaat tässä/ niinkauan kuin minä menen tuonne ja rukoilen.)

36. Τότε ἔρχεται μετ’ αὐτῶν ὁ Ἰησοῦς εἰς χωρίον λεγόμενον Γεθσημανῆ, καὶ λέγει τοῖς μαθηταῖς· Καθίσατε αὐτοῦ ἕως οὗ ἀπελθὼν προσεύξωμαι ἐκεῖ.

36. τοτε ερχεται μετ αυτων ο ιησους εις χωριον λεγομενον γεθσημανη και λεγει τοις μαθηταις καθισατε αυτου εως ου απελθων προσευξωμαι εκει 36. tote erchetai met aυton o iesoυs eis chorion legomenon gethsemane kai legei tois mathetais kathisate aυtoυ eos oυ apelthon proseυksomai ekei

36 Then Jesus comes to a parcel of ground with them, called* Gethsemane, and says to his disciples, Sit° (over) there, until which (time) I have gone and might pray there*.

36. Then cometh Jesus with them unto a place called Gethsemane, and saith unto the disciples, Sit ye here, while I go and pray yonder.

36. Da kom Jesus med dem til en Gaard, som kaldes Gethsemane, og sagde til Disciplene: sætter Eder her, medens jeg gaaer derhen og beder.

36. Då kom Jesus med dem på den platsen, som kallas Gethsemane, och sade till Lärjungarna: Sitter här, så länge jag går dit bort, och beder.

36. Siis tulli Jesus nendega ühte moisa, mis hütakse Ketsemaneks, ja ütles omma jüngritte wasto: Istke seie mahha, kunni ma saan senna läinud, ja luggenud.

36. Tuomet Jėzus su jais atėjo į vietą, vadinamą Getsemane, ir tarė mokiniams: ‘‘Pasėdėkite čia, kol Aš ten nuėjęs melsiuos’‘.

36. Da kam Jesus mit ihnen zu einem Hofe, der hieß Gethsemane, und sprach zu seinen Jüngern: Setzet euch hier, bis daß ich dorthin gehe und bete.

36. Alors Jésus s'en alla avec eux dans un lieu appelé Gethsémané; et il dit à ses disciples: Asseyez-vous ici pendant que je m'en irai là pour prier.

36. Entónces llegó Jesús con ellos al huerto, que se llama Getsemaní, y dice a sus discípulos: Sentáos aquí, hasta que vaya allí, y ore.

36 Toen ging Jezus met hen in een plaats genaamd Gethsemane, en zeide tot de discipelen: Zit hier neder, totdat Ik heenga, en aldaar zal gebeden hebben.

36. Tedy przyszedł Jezus z nimi na miejsce, które zwano Gietsemane, i rzekł uczniom: Siądźcież tu, aż odszedłszy, będę się tam modlił.

36. Akkor elméne Jézus velök egy helyre, [19†] a melyet Gecsemánénak hívtak, és monda a tanítványoknak: Üljetek le itt, míg elmegyek és amott imádkozom.

36 Потом приходит с ними Иисус на место, называемое Гефсимания, и говорит ученикам: посидите тут, пока Я пойду, помолюсь там.

36. Тодї приходить з ними Ісус на врочище Гетсиман, і рече до учеників: Сидїть тут, поки, пійшовши, помолюсь оттам.

37 Ja hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa; ja hän alkoi murehtia ja tulla tuskaan.

37 Hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa, ja alkoi murehtia ja tulla tuskaan.

37. Ja hän otti tykönsä Pietarin ja kaksi Zebedeuksen poikaa, rupesi murehtimaan ja vapisemaan.

37. Ja hän otti Petarin cansans ja caxi Zebedeuxen poica ja rupeis murehtiman ja wapiseman.

37. Ja hen otti Petarin cansans/ ia caxi Zebedeusen poica/ ia rupeisi murechtiman ia wapitzeman. (Ja hän otti Petarin kanssansa/ ja kaksi Zebedeuksen poikaa/ ja rupesi murehtiman ja wapiseman.)

37. καὶ παραλαβὼν τὸν Πέτρον καὶ τοὺς δύο υἱοὺς Ζεβεδαίου ἤρξατο λυπεῖσθαι καὶ ἀδημονεῖν.

37. και παραλαβων τον πετρον και τους δυο υιους ζεβεδαιου ηρξατο λυπεισθαι και αδημονειν 37. kai paralaβon ton petron kai toυs dυo υioυs zeβedaioυ erksato lυpeisthai kai ademonein

37 And he took with (him) Peter and the two sons of Zebedee and began to be sorrowful and disheartened.

37. And he took with him Peter and the two sons of Zebedee, and began to be sorrowful and very heavy.

37. Og han tog Peter og de to Zebedæus'Sønner til sig, og begyndte at bedrøves svarligen at ængstes.

37. Och han tog Petrum till sig, och de två Zebedei söner, och begynte bedröfvas och ängslas.

37. Ja temma wottis ennese jure Peetrust ja kaks Sebedeusse poega ja hakkas kurwaks sama ja hirmust ahhastust tundma.

37. Pasiėmęs Petrą ir abu Zebediejaus sūnus, pradėjo liūdėti ir sielvartauti.

37. Und nahm zu sich Petrus und die zwei Söhne des Zebedäus und fing an zu trauern und zu zagen.

37. Et ayant pris avec lui Pierre et les deux fils de Zébédée, il commença à être triste et angoissé.

37. Y tomando a Pedro, y a los dos hijos de Zebedeo, comenzó a entristecerse, y a angustiarse en gran manera.

37 En met Zich nemende Petrus, en de twee zonen van Zebedeus, begon Hij droevig en zeer beangst te worden.

37. A wziąwszy z sobą Piotra i dwóch synów Zebedeuszowych, począł się smęcić i tęsknić.

37. És maga mellé vévén Pétert és Zebedeusnak két fiát, [20†] kezde szomorkodni és gyötrődni.

37 И, взяв с Собою Петра и обоих сыновей Зеведеевых, начал скорбеть и тосковать.

37. І взяв із собою Петра та двох синів Зеведєвих, і почав скорбіти та вдаватись у тугу.

38 Silloin hän sanoi heille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani".

38 Silloin Hän sanoi heille: "Sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti. Viipykää tässä ja valvokaa kanssani."

38. Niin sanoi Jesus helle: minun sieluni on suuresti murheissansa kuolemaan asti; olkaat tässä ja valvokaat minun kanssani.

38. Nijn sanoi Jesus heille: minun sielun on murehisans cuoleman asti. Olcat täsä ja walwocat minun cansani.

38. Nin sanoi Iesus heille/ Minun sielun ombi murehisans haman coleman asti. Olcat tesse/ ia waluocat minun cansan/ (Niin sanoi Jesus heille/ Minun sieluni ompi murheissansa hamaan kuolemaan asti. Olkaat tässä/ ja walwokaat minun kanssani/)

38. τότε λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Περίλυπός ἐστιν ἡ ψυχή μου ἕως θανάτου· μείνατε ὧδε καὶ γρηγορεῖτε μετ’ ἐμοῦ.

38. τοτε λεγει αυτοις περιλυπος εστιν η ψυχη μου εως θανατου μεινατε ωδε και γρηγορειτε μετ εμου 38. tote legei aυtois perilυpos estin e psυche moυ eos thanatoυ meinate ode kai gregoreite met emoυ

38 Then Jesus says to them, My soul is very sorrowful until death. Remain° here and watch° with me.

38. Then saith he unto them, My soul is exceeding sorrowful, even unto death: tarry ye here, and watch with me.

38. Da siger han til dem: min Sjæl er ganske bedrøvet indtil Døden; bliver her og vaager med mig.

38. Då sade Jesus till dem: Min själ är bedröfvad intill döden; blifver här, och vaker med mig.

38. Siis ütles ta neile: Minno hing on wägga kurb surmani, jäge seie ja walwage miñoga.

38. Tada tarė jiems: ‘‘Mano siela mirtinai nuliūdusi. Likite čia ir budėkite su manimi’‘.

38. Da sprach Jesus zu ihnen: Meine Seele ist betrübt bis an den Tod; bleibet hier und wachet mit mir!

38. Et il leur dit: Mon âme est triste jusqu'à la mort; demeurez ici et veillez avec moi.

38. Entónces Jesús les dice: Mi alma está muy triste hasta la muerte: quedáos aquí, y velad conmigo.

38 Toen zeide Hij tot hen: Mijn ziel is geheel bedroefd tot den dood toe; blijft hier en waakt met Mij.

38. Tedy im rzekł Jezus: Smętna jest dusza moja aż do śmierci; zostaócież tu, a czujcie ze mną.

38. Ekkor monda nékik: Felette igen szomorú az én lelkem mind halálig! maradjatok itt és [21†] vigyázzatok én velem.

38 Тогда говорит им Иисус: душа Моя скорбит смертельно; побудьте здесь и бодрствуйте со Мною.

38. Тодї рече до них: Тяжко сумна душа моя аж до смертї. Підождїть тут, і не спїте зо мною.

39 Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä".

39 Mentyään vähän eteenpäin Hän heittäytyi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista on, menköön tämä malja pois minulta, mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä."

39. Ja hän meni vähän taamma, lankesi kasvoillensa, rukoillen ja sanoen: minun Isäni! jos mahdollinen on, niin menkään pois minulta tämä kalkki: ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, mutta niinkuin sinä.

39. Ja hän meni wähä taemma heistä langeis caswoillens rucoillen ja sanoden: Minun Isän jos mahdollinen on nijn mengän pois minulda tämä Calcki ei cuitengan nijncuin minä tahdon mutta nijncuin sinä.

39. Ja hen keui wähe taamma heiste/ langesi Caswoillens/ rucoellen ia sanoden/ Minun Isen/ ios mahdolinen on/ nin mengen minulda teme Calki. Ei quitengan ninquin mine tahdon/ mutta ninquin sine. (Ja hän käwi wähän taemma heistä/ lankesi kaswoillensa/ rukoillen ja sanoen/ Minun Isäni/ jos mahdollinen on/ niin menkään minulta tämä kalkki. Ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon/ mutta niinkuin sinä.)

39. καὶ προελθὼν μικρὸν ἔπεσεν ἐπὶ πρόσωπον αὐτοῦ προσευχόμενος καὶ λέγων· Πάτερ μου, εἰ δυνατόν ἐστι, παρελθέτω ἀπ’ ἐμοῦ τὸ ποτήριον τοῦτο· πλὴν οὐχ ὡς ἐγὼ θέλω, ἀλλ’ ὡς σύ.

39. και προελθων μικρον επεσεν επι προσωπον αυτου προσευχομενος και λεγων πατερ μου ει δυνατον εστιν παρελθετω απ εμου το ποτηριον τουτο πλην ουχ ως εγω θελω αλλ ως συ 39. kai proelthon mikron epesen epi prosopon aυtoυ proseυchomenos kai legon pater moυ ei dυnaton estin pareltheto ap emoυ to poterion toυto plen oυch os ego thelo all os sυ

39 And having gone a little (further), he fell upon his face and prayed, saying, My Father, if it is possible, let this cup pass away from me; however, not as I will, but as you (will).

39. And he went a little further, and fell on his face, and prayed, saying, O my Father, if it be possible, let this cup pass from me: nevertheless not as I will, but as thou wilt.

39. Og han gik lidet frem, faldt paa sit Ansigt, og bad og sagde: min Fader er det muligt, da gaa denne Kalk fra mig; dog ikke som jeg vil, men som du vil.

39. Och han gick litet ifrå dem, föll ned på sitt ansigte, bad, och sade: Min Fader, är det möjeligit, så gånge denne kalken ifrå mig; dock icke som jag vill, utan som du.

39. Ja temma läks pissut emale, heitis omma silmili mahha, lugges ja ütles: miño ISSA! kui see woib olla, siis mingo sesinnane karrikas minnust möda, ommeti mitte nenda, kui minna tahhan, waid kui sinna tahhad.

39. Paėjęs kiek toliau, Jėzus parpuolė veidu į žemę ir meldėsi: ‘‘Mano Tėve, jeigu įmanoma, teaplenkia mane ši taurė. Tačiau ne kaip Aš noriu, bet kaip Tu!’‘

39. Und ging hin ein wenig, fiel nieder auf sein Angesicht und betete und sprach: Mein Vater, ist's möglich, so gehe dieser Kelch von mir; doch nicht, wie ich will, sondern wie du willst!

39. Et étant allé un peu plus avant, il se jeta le visage contre terre, priant et disant: Mon Père, s'il est possible que cette coupe passe loin de moi. Toutefois, non pas comme je veux, mais comme tu veux.

39. Y yéndose un poco más adelante, se postró sobre su rostro, orando, y diciendo: Padre mío, si es posible, pase de mí esta copa: empero no como yo quiero, mas como tú

39 En een weinig voortgegaan zijnde, viel Hij op Zijn aangezicht, biddende en zeggende: Mijn Vader, indien het mogelijk is, laat dezen drinkbeker van Mij voorbijgaan! doch niet, gelijk Ik wil, maar gelijk Gij wilt.

39. A postąpiwszy trochę, padł na oblicze swoje, modląc się i mówiąc: Ojcze mój, jeźli można, niech mię ten kielich minie; a wszakże nie jako ja chcę, ale jako ty.

39. És egy kissé előre menve, arczra borula, könyörögvén [22†] és mondván: Atyám! ha lehetséges, múljék el tőlem e [23†] pohár; mindazáltal ne úgy legyen a mint én akarom, hanem a mint te.

39 И, отойдя немного, пал на лице Свое, молился и говорил: Отче Мой! если возможно, да минует Меня чаша сия; впрочем не как Я хочу, но как Ты.

39. І пройшовши трохи далїй, припав лицем своїм, молячись і глаголючи: Отче мій, коли можна, нехай мимо йде від мене чаша ся; тільки ж не як я хочу, а як Ти.

40 Ja hän tuli opetuslasten tykö ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: "Niin ette siis jaksaneet yhtä hetkeä valvoa minun kanssani!

40 Sitten Hän tuli opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Ja Hän sanoi Pietarille: "Niin ette kyenneet yhtä hetkeä valvomaan kanssani.

40. Ja hän tuli opetuslasten tykö, ja löysi heidät makaamasta, ja sanoi Pietarille: niin ette voineet yhtä hetkeä valvoa minun kanssani.

40. Ja hän tuli Opetuslastens tygö ja löysi heidän macamast ja sanoi Petarille: Nijngö? Ettäkö te woinet yhtä hetke walwo minun cansani?

40. Ja hen tuli Opetuslastens tyge/ ia leusi heiden macamast/ ia sanoi Petarille/ Ningö? Ettekö te woineet ychte hetke waluo minun cansan? (Ja hän tuli opetuslastensa tykö/ ja löysi heidän makaamasta/ ja sanoi Petarille/ Niinkö? Ettekö te woineet yhtään hetkeä walwoa minun kanssani?)

40. καὶ ἔρχεται πρὸς τοὺς μαθητὰς καὶ εὑρίσκει αὐτοὺς καθεύδοντας, καὶ λέγει τῷ Πέτρῳ· Οὕτως οὐκ ἰσχύσατε μίαν ὥραν γρηγορῆσαι μετ’ ἐμοῦ!

40. και ερχεται προς τους μαθητας και ευρισκει αυτους καθευδοντας και λεγει τω πετρω ουτως ουκ ισχυσατε μιαν ωραν γρηγορησαι μετ εμου 40. kai erchetai pros toυs mathetas kai eυriskei aυtoυs katheυdontas kai legei to petro oυtos oυk ischυsate mian oran gregoresai met emoυ

40 And he comes to the disciples and finds them sleeping and says to Peter, So, were you° not strong-enough to watch with me one hour?

40. And he cometh unto the disciples, and findeth them asleep, and saith unto Peter, What, could ye not watch with me one hour

40. Og han kom til Disciplene, og fandt dem sovende, og sagde til Peter: saa kunde I da ikke vaage een Time med mig!

40. Och han kom till Lärjungarna, och fann dem sofvande; och sade till Petrum: Så förmådden I icke vaka ena stund med mig?

40. Ja tem̃a tulli jüngritte jure, ja leidis neid maggamast, ja ütles Peetrussele: Nendaks teie ei suda ühte tundi miñoga walwada?

40. Jis sugrįžo pas mokinius ir, radęs juos miegančius, tarė Petrui: ‘‘Nepajėgėte nė vienos valandos pabudėti su manimi?

40. Und er kam zu seinen Jüngern und fand sie schlafend und sprach zu Petrus: Könnet ihr denn nicht eine Stunde mit mir wachen?

40. Puis il vint vers ses disciples et les trouva endormis; et il dit à Pierre: Ainsi vous n'avez pu veiller une heure avec moi!

40. Y vino a sus discípulos, y los halló durmiendo; y dijo a Pedro: ¡Qué! ¿No habéis podido velar conmigo una hora?

40 En Hij kwam tot de discipelen en vond hen slapende, en zeide tot Petrus: Kunt gij dan niet een uur met Mij waken?

40. Tedy przyszedł do uczniów, i znalazł je śpiące, i rzekł Piotrowi: Takżeście nie mogli przez jednę godzinę czuć ze mną?

40. Akkor méne a tanítványokhoz és aluva találá őket, és monda Péternek: Így nem birtatok vigyázni velem egy óráig sem!?

40 И приходит к ученикам и находит их спящими, и говорит Петру: так ли не могли вы одинчас бодрствовать со Мною?

40. І приходить до учеників, і знаходить їх сплячих, і рече до Петра: Так не змогли ви однієї години попильнувати зо мною?

41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko."

41 Valvokaa ja rukoilkaa, jottette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis mutta liha heikko."

41. Valvokaat ja rukoilkaat, ettette kiusaukseen lankeaisi. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko.

41. Walwocat ja rucoilcat ettet te kiusauxeen langeis hengi tosin on aldis mutta liha on heicko.

41. Waluocat ia rucolcat/ ettei te kiusauxen langeisi/ Hengi tosin on walmis/ mutta * Liha ombi heicko. (Walwokaat ja rukoilkaat/ Ettei te kiusaukseen lankeisi/ Henki tosin on walmis/ Mutta liha ompi heikko.)

41. γρηγορεῖτε καὶ προσεύχεσθε, ἵνα μὴ εἰσέλθητε εἰς πειρασμόν· τὸ μὲν πνεῦμα πρόθυμον, ἡ δὲ σὰρξ ἀσθενής.

41. γρηγορειτε και προσευχεσθε ινα μη εισελθητε εις πειρασμον το μεν πνευμα προθυμον η δε σαρξ ασθενης 41. gregoreite kai proseυchesthe ina me eiselthete eis peirasmon to men pneυma prothυmon e de sarks asthenes

41 Watch° and pray°, in order that you° may not enter into temptation. The spirit (is) indeed eager, but the flesh (is) weak.

41. Watch and pray, that ye enter not into temptation: the spirit indeed is willing, but the flesh is weak.

41. Vaager og beder, at I ikke falde i Fristelse! Aanden er vel redebon, men Kjødet er skrøbeligt.

41. Vaker och beder, att I fallen icke uti frestelse; anden är viljog, men köttet är svagt.

41. Walwage ja luggege, et teie kiusatusse sisse ei sa; waim on kül walmis, agga lihha on nödder.

41. Budėkite ir melskitės, kad nepatektumėte į pagundymą. Dvasia ryžtinga, bet kūnas silpnas’‘.

41. Wachet und betet, daß ihr nicht in Anfechtung fallet! Der Geist ist willig; aber das Fleisch ist schwach.

41. Veillez et priez, de peur que vous ne tombiez dans la tentation; car l'esprit est prompt, mais la chair est faible.

41. Velád y orád, para que no entréis en tentación: el espíritu a la verdad está presto, mas la carne enferma.

41 Waakt en bidt, opdat gij niet in verzoeking komt; de geest is wel gewillig, maar het vlees is zwak.

41. Czujcież, a módlcie się, abyście nie weszli w pokuszenie; duchci jest ochotny, ale ciało mdłe.

41. Vigyázzatok és imádkozzatok, hogy kísértetbe ne essetek; mert jóllehet a lélek kész, de a [24†] test erőtelen.

41 бодрствуйте и молитесь, чтобы не впасть в искушение: дух бодр, плоть же немощна.

41. Пильнуйте та молїть ся, щоб не ввійшли в спокусу. Дух то охочий, тїло ж немошне.

42 Taas hän meni pois toisen kerran ja rukoili sanoen: "Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni, minun sitä juomattani, niin tapahtukoon sinun tahtosi".

42 Mentyään taas pois toisen kerran Hän rukoili sanoen: ”Isäni, jos tämä malja ei voi mennä pois minulta sitä juomattani, tapahtukoon sinun tahtosi."

42. Taas meni hän toisen kerran ja rukoili, sanoen: minun Isäni! ellei tämä kalkki taida mennä pois minulta, muutoin jos en minä sitä juo, niin tapahtukoon sinun tahtos.

42. Taas meni hän toisen kerran ja rucoili sanoden: Minun Isän ellei tämä Calcki mene pois minulda muutoin etten minä sitä juo nijn tapahtucon sinun tahtos.

42. Taas hen meni toisen kerdan/ ia rucoeli sanoden/ Minun Isen/ ellei teme Calki woi minulda poismenne/ mutoin ettei mine site ioo/ nin olcoon sinun tachtos. (Taas hän meni toisen kerran/ ja rukoili sanoen/ Minun Isäni/ ellei tämä kalkki woi minulta pois mennä/ muutoin ettei minä sitä juo/ niin olkoon sinun tahtosi.)

42. πάλιν ἐκ δευτέρου ἀπελθὼν προσηύξατο λέγων· Πάτερ μου, εἰ οὐ δύναται τοῦτο τὸ ποτήριον παρελθεῖν ἀπ’ ἐμοῦ ἐὰν μὴ αὐτὸ πίω, γενηθήτω τὸ θέλημά σου.

42. παλιν εκ δευτερου απελθων προσηυξατο λεγων πατερ μου ει ου δυναται τουτο το ποτηριον παρελθειν απ εμου εαν μη αυτο πιω γενηθητω το θελημα σου 42. palin ek deυteroυ apelthon proseυksato legon pater moυ ei oυ dυnatai toυto to poterion parelthein ap emoυ ean me aυto pio genetheto to thelema soυ

42 Having gone away again a second-time, he prayed, saying, My Father, if this cup is not able to pass from me, if I do not drink it– let your will happen.

42. He went away again the second time, and prayed, saying, O my Father, if this cup may not pass away from me, except I drink it, thy will be done.

42. Han gik atter anden Gang hen, bad og sagde; min Fader! er det ikke muligt, at denne Kalk kan gaae fra mig, uden jeg skal drikke den, da skee din Villie.

42. Åter gick han bort annan gång, och bad, sägandes: Min Fader, om det är icke möjeligit att denne kalken går ifrå mig, med mindre jag dricker honom, så ske din vilje.

42. Ta läks temma teist korda ärra, lugges ja ütles: Minno Issa, kui sesinnane karrikas ei woi minnust möda miñna muido kui et ma sedda joon, siis sündko sinno tahtminne.

42. Ir vėl nuėjęs antrą kartą, meldėsi: ‘‘Mano Tėve, jei ši taurė negali praeiti mano negerta, tebūnie Tavo valia!’‘

42. Zum andernmal ging er wieder hin, betete und sprach: Mein Vater, ist's nicht möglich, daß dieser Kelch von mir gehe, ich trinke ihn denn, so geschehe dein Wille!

42. Il s'en alla encore pour la seconde fois, et pria disant: Mon Père, s'il n'est pas possible que cette coupe passe loin de moi sans que je la boive, que ta volonté soit faite.

42. Otra vez, fué segunda vez, y oró, diciendo: Padre mío, si no puede esta copa pasar de mí sin que yo la beba, hágase tu voluntad.

42 Wederom ten tweeden male heengaande, bad Hij, zeggende: Mijn Vader! Indien deze drinkbeker van Mij niet voorbij kan gaan, tenzij dat Ik hem drinke, Uw wil geschiede!

42. Zasię po wtóre odszedłszy, modlił się, mówiąc: Ojcze mój, jeźli mię nie może ten kielich minąć, tylko abym go pił, niech się stanie wola twoja.

42. Ismét elméne másodszor is, és könyörge, mondván: Atyám! ha el nem múlhatik tőlem e pohár, hogy ki ne igyam, legyen meg a te akaratod.

42 Еще, отойдя в другой раз, молился, говоря: Отче Мой! если не может чаша сия миновать Меня, чтобы Мне не пить ее, да будет воля Твоя.

42. Знов, удруге відійшовши, молив ся, глаголючи: Отче мій, як не може ся чаша мимо йти від мене, коли не пити му її, нехай станеть ся воля твоя.

43 Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi.

43 Tullessaan Hän tapasi heidät jälleen nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi.

43. Ja hän tuli ja löysi taas heidät makaamasta; sillä heidän silmänsä olivat raskaat.

43. Ja hän tuli ja löysi taas heidän macamast sillä heidän silmäns olit rascat.

43. Ja hen tuli/ ia leusi heidhet taas macamast/ sille heiden silmens olit raskat. (Ja hän tuli/ ja löysi heidät taas makaamasta/ sillä heidän silmänsä olit raskaat.)

43. καὶ ἐλθὼν εὑρίσκει αὐτοὺς πάλιν καθεύδοντας· ἦσαν γὰρ αὐτῶν οἱ ὀφθαλμοὶ βεβαρημένοι.

43. και ελθων ευρισκει αυτους παλιν καθευδοντας ησαν γαρ αυτων οι οφθαλμοι βεβαρημενοι 43. kai elthon eυriskei aυtoυs palin katheυdontas esan gar aυton oi ofthalmoi βeβaremenoi

43 And he came again and finds them sleeping, for* their eyes were heavy.

43. And he came and found them asleep again: for their eyes were heavy.

43. Og han kom og fandt dem atter sovende; thi deres Øine vare betyngede.

43. Så kom han, och fann dem åter sofvande; ty deras ögon voro tung.

43. Ja temma tulli, ja leidis neid ta maggamast, sest nende silmad ollid rasked unnest.

43. Sugrįžęs vėl rado juos miegančius, nes jų akys buvo apsunkusios.

43. Und er kam und fand sie abermals schlafend, und ihre Augen waren voll Schlafs.

43. En revenant à eux, il les trouva encore endormis; car leurs yeux étaient appesantis.

43. Y vino, y los halló otra vez durmiendo; porque los ojos de ellos eran agravados.

43 En komende bij hen, vond Hij hen wederom slapende; want hun ogen waren bezwaard.

43. A przyszedłszy, znalazł je zasię śpiące; albowiem oczy ich były obciążone.

43. És mikor visszatér vala, ismét aluva találá őket; mert megnehezedtek vala az ő szemeik.

43 И, придя, находит их опять спящими, ибо у них глаза отяжелели.

43. І, прийшовши, знаходить їх знов сплячих, були бо очі в них важкі.

44 Ja hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran ja sanoi samat sanat uudestaan.

44 Niin Hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran sanoen samat sanat.

44. Ja hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran, ja sanoi entisen sanan.

44. Ja hän jätti heidän meni taas ja rucoili colmannen kerran ja puhui endiset sanat.

44. Ja hen iättein heite/ meni iellens pois/ ia rucoeli colmanen kerdhan/ ia puhui ne samat sanat. (Ja hän jättäin heitä/ meni jällens pois/ ja rukoili kolmannen kerran/ ja puhui ne samat sanat.)

44. καὶ ἀφεὶς αὐτοὺς ἀπελθὼν πάλιν προσηύξατο ἐκ τρίτου τὸν αὐτὸν λόγον εἰπὼν.

44. και αφεις αυτους απελθων παλιν προσηυξατο εκ τριτου τον αυτον λογον ειπων 44. kai afeis aυtoυs apelthon palin proseυksato ek tritoυ ton aυton logon eipon

44 And having left them again, he went away and prayed a third-time, (and) said (again) the same words.

44. And he left them, and went away again, and prayed the third time, saying the same words.

44. Og han lod dem blive, og gik atter hen, og bad tredie gang, og talede de samme Ord.

44. Och han lät då blifva dem, och gick åter bort, och bad tredje gången, sägandes samma orden.

44. Ja temma jättis neid, ja läks ta ärra ja lugges kolmat korda, ja ütles needsam̃ad sañad.

44. Tada, palikęs juos, vėl nuėjo ir trečią kartą meldėsi tais pačiais žodžiais.

44. Und er ließ sie und ging abermals hin und betete zum drittenmal und redete dieselben Worte.

44. Et les ayant laissés, il s'en alla encore et pria pour la troisième fois, disant les mêmes paroles.

44. Y dejándolos, fué otra vez, y oró tercera vez, diciendo las mismas palabras.

44 En hen latende, ging Hij wederom heen, en bad ten derden male, zeggende dezelfde woorden.

44. A zaniechawszy ich, znowu odszedł i modlił się po trzecie, też słowa mówiąc.

44. És ott hagyva őket, ismét elméne és imádkozék harmadszor, [25†] ugyanazon beszéddel szólván.

44 И, оставив их, отошел опять и помолился в третий раз, сказав то же слово.

44. І, зоставивши їх, пійшов ізнов, і моливсь утретє, промовляючи те ж саме слово.

45 Sitten hän tuli opetuslasten tykö ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Katso, hetki on lähellä, ja Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.

45 Sitten Hän tuli opetuslastensa luo ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte. Katso, hetki on lähellä. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.

45. Silloin hän tuli opetuslastensa tykö, ja sanoi heille: maatkaat vielä ja levätkäät! katso, hetki on lähestynyt, ja Ihmisen Poika annetaan ylön syntisten käsiin.

45. Nijn hän tuli Opetuslastens tygö ja sanoi heille: maatcat ja lewätkät? cadzo hetki on lähestynyt ja ihmisen Poica ylönannetan syndisten käsijn.

45. Nin hen tuli Opetuslastens tyge/ ia sanoi heille/ Oij tahdottaco nyt maata ia leuäte? Catzo se hetki on lähestynyt/ ia Inhimisen Poica pite ylenannettaman synnisten käsijn. (Niin hän tuli opetuslastensa tykö/ ja sanoi heille/ Oi tahdotteko nyt maata ja lewätä? Katso se hetki on lähestynyt/ ja Ihmisen Poika pitää ylenannettaman syntisten käsiin.)

45. τότε ἔρχεται πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ καὶ λέγει αὐτοῖς· Καθεύδετε τὸ λοιπὸν καὶ ἀναπαύεσθε! ἰδοὺ ἤγγικεν ἡ ὥρα καὶ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου παραδίδοται εἰς χεῖρας ἁμαρτωλῶν.

45. τοτε ερχεται προς τους μαθητας αυτου και λεγει αυτοις καθευδετε το λοιπον και αναπαυεσθε ιδου ηγγικεν η ωρα και ο υιος του ανθρωπου παραδιδοται εις χειρας αμαρτωλων 45. tote erchetai pros toυs mathetas aυtoυ kai legei aυtois katheυdete to loipon kai anapaυesthe idoυ eggiken e ora kai o υios toυ anthropoυ paradidotai eis cheiras amartolon

45 Then he comes to his disciples and says to them, Furthermore, are you° sleeping and resting yourselves? Behold, the hour has drawn near, and the Son of Man is given up into the hands of sinners.

45. Then cometh he to his disciples, and saith unto them, Sleep on now, and take your rest: behold, the hour is at hand, and the Son of man is betrayed into the hands of sinners.

45. Da kom han til sine Disciple og sagde til dem: sove I fremdeles og hvile Eder? See, Timen er nær, og Menneskenes Søn skal forraades i Synderes Hænder.

45. Då kom han till sina Lärjungar, och sade till dem: Ja, sofver nu, och hviler eder; si, stunden är kommen, och menniskones Son skall antvardas i syndares händer.

45. Siis tulli ta omma jüngritte jure ja ütles nende wasto: Maggage pärrast ja hingage; wata, se tund on joudnud, ja innimesse Poega antakse ärra pattuste kätte.

45. Paskui grįžo pas mokinius ir tarė: ‘‘Jūs vis dar miegate ir ilsitės... Štai atėjo valanda, ir Žmogaus Sūnus išduodamas į nusidėjėlių rankas.

45. Da kam er zu seinen Jüngern und sprach zu ihnen: Ach wollt ihr nur schlafen und ruhen? Siehe, die Stunde ist hier, daß des Menschen Sohn in der Sünder Hände überantwortet wird.

45. Alors il vint vers ses disciples et leur dit: Dormez désormais et vous reposez! Voici, l'heure est venue, et le Fils de l'homme va être livré entre les mains des méchants.

45. Entónces vino a sus discípulos, y les dice: Dormíd ya, y descansád: he aquí, ha llegado la hora, y el Hijo del hombre es entregado en manos de pecadores.

45 Toen kwam Hij tot Zijn discipelen, en zeide tot hen: Slaapt nu voort, en rust; ziet, de ure is nabij gekomen, en de Zoon des mensen wordt overgeleverd in de handen der zondaren.

45. Tedy przyszedł do uczniów swoich i rzekł im: Śpijcież już i odpoczywajcie; oto się przybliżyła godzina, a Syn człowieczy będzie wydany w ręce grzeszników.

45. Ekkor méne az ő tanítványaihoz, és monda nékik: Aludjatok immár és nyugodjatok. Ímé, elközelgett az óra, és az embernek Fia a bűnösök kezébe adatik.

45 Тогда приходит к ученикам Своим и говорит им: вы все еще спите и почиваете?вот, приблизился час, и Сын Человеческий предается в руки грешников;

45. Тодї приходить до учеників своїх, і рече їм: Спіть уже й спочивайте, ось настиг час, і Син чоловічий буде виданий у руки грішникам.

46 Nouskaa, lähtekäämme; katso, se on lähellä, joka minut kavaltaa."

46 Nouskaa, lähtekäämme; katso, se on lähellä, joka kavaltaa minut."

46. Nouskaat, käykäämme: katso, se lähestyi, joka minun pettää.

46. Noscat ja käykäm cadzo se lähesty joca minun pettä.

46. Noskat ia kieukem/ Catzo/ se lähesty ioca minun pette. (Nouskaat ja käykäämme/ Katso/ se lähestyy joka minun pettää.)

46. ἐγείρεσθε, ἄγωμεν· ἰδοὺ ἤγγικεν ὁ παραδιδούς με.

46. εγειρεσθε αγωμεν ιδου ηγγικεν ο παραδιδους με 46. egeiresthe agomen idoυ eggiken o paradidoυs me

46 Arise°, we should be proceeding. Behold, he who is giving me up (to the Jews) has drawn near. {Mar 14:43-52 & Mat 26:47-56 & Luk 22:47-53 & Joh 18:2-11 Gethsemane, Fri. a few hours before dawn.}

46. Rise, let us be going: behold, he is at hand that doth betray me.

46. Staaer op, lader os gaae; see, han er nær, som forraader mig.

46. Står upp, och låter oss gå; si, den är här, som mig förråder.

46. Touske ülles, läkki ärra: Wata, se on liggi tulnud, kes mind ärraannab.

46. Kelkitės, eime! Štai mano išdavėjas čia pat’‘.

46. Stehet auf, laßt uns gehen! Siehe, er ist da, der mich verrät!

46. Levez-vous, allons; voici, celui qui me trahit s'approche.

46. Levantáos, vamos: he aquí, ha llegado el que me entrega.

46 Staat op, laat ons gaan; ziet, hij is nabij, die Mij verraadt.

46. Wstaócie, pójdźmy! oto się przybliżył ten, który mię wydaje.

46. Keljetek fel, menjünk! Ímé elközelgett, a ki engem elárul.

46 встаньте, пойдем: вот, приблизился предающий Меня.

46. Уставайте, ходїмо: ось наближуєть ся зрадник мій.

47 Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli Juudas, yksi niistä kahdestatoista, ja hänen kanssaan lukuisa joukko ylipappien ja kansan vanhinten luota miekat ja seipäät käsissä.

47 Hänen vielä puhuessaan, katso, Juudas, yksi niistä kahdestatoista, tuli mukanaan suuri joukko ylipappien ja kansan vanhinten luota miekoin ja seipäin.

47. Ja vielä hänen puhuessansa, katso, Juudas, yksi kahdestatoistakymmenesta, tuli ja hänen kanssansa paljo väkeä miekoilla ja seipäillä, pappein päämiehiltä ja kansan vanhimmilta.

47. Wielä hänen puhuesans cadzo Judas yxi cahdestatoistakymmenest tuli ja hänen cansans paljo wäke miecoilla ja seipäillä Pappein päämiehildä ja Canssan wanhimmilda.

47. Wiele henen puhuesans/ catzo Judas yxi nijste cahdesttoistakymenest tuli/ ia henen cansans palio weki mieckain ia Seiwesten cansa/ wlgoslehetetydh Pappein pämiehilde ia Canssan wanhimilda. (Wielä hänen puhuessansa/ katso Judas yksi niistä kahdestatoista kymmenestä tuli/ ja hänen kanssansa paljon wäkeä miekkain ja seiwästen kanssa/ uloslähetetyt pappein päämiehiltä ja kansan wanhimmilta.)

47. Καὶ ἔτι αὐτοῦ λαλοῦντος ἰδοὺ Ἰούδας εἷς τῶν δώδεκα ἦλθε, καὶ μετ’ αὐτοῦ ὄχλος πολὺς μετὰ μαχαιρῶν καὶ ξύλων ἀπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ πρεσβυτέρων τοῦ λαοῦ.

47. και ετι αυτου λαλουντος ιδου ιουδας εις των δωδεκα ηλθεν και μετ αυτου οχλος πολυς μετα μαχαιρων και ξυλων απο των αρχιερεων και πρεσβυτερων του λαου 47. kai eti aυtoυ laloυntos idoυ ioυdas eis ton dodeka elthen kai met aυtoυ ochlos polυs meta machairon kai ksυlon apo ton archiereon kai presβυteron toυ laoυ

47 And (while) still speaking, behold, Judas, one of the twelve, came and with him, a large crowd with swords and clubs, from the high-priest and elders of the people.

47. And while he yet spake, lo, Judas, one of the twelve, came, and with him a great multitude with swords and staves, from the chief priests and elders of the people.

47. Og der han endnu talede, see, da kom Judas, een af de tolv, og en stor Skare med ham, med Sværd og Stænger, fra de Ypperstepræster og Folkets Ældste.

47. Och vid han än talade, si, då kom Judas, en af de tolf, och med honom en stor skare, med svärd och med stafrar, utsände af de öfversta Presterna, och af de äldsta i folket.

47. Ja kui temma alles räkis, wata, siis tulli Judas üks neist kahhestteistkümnest, ja temmaga paljo rahwast moökade ja nuiadega üllemist preestrist ja rahwa wannemist läkkitud.

47. Dar Jam tebekalbant, štai pasirodė Judas, vienas iš dvylikos, o su juo didelė minia, ginkluota kalavijais ir vėzdais, pasiųsta aukštųjų kunigų ir tautos vyresniųjų.

47. Und als er noch redete, siehe, da kam Judas, der Zwölf einer, und mit ihm eine große Schar, mit Schwertern und mit Stangen, von den Hohenpriestern und Ältesten des Volks.

47. Et comme il parlait encore, voici Judas, l'un des douze, qui vint, et avec lui une grande troupe armée d'épées et de bâtons, de la part des principaux sacrificateurs et des anciens du peuple.

47. Y hablando aun él, he aquí, Júdas, uno de los doce, vino, y con él una grande multitud, con espadas y palos, de parte de los príncipes de los sacerdotes, y de los ancianos del pueblo.

47 En als Hij nog sprak, ziet, Judas, een van de twaalven, kwam, en met hem een grote schare, met zwaarden en stokken, gezonden van de overpriesters en ouderlingen des volks.

47. A gdy on jeszcze mówił, oto Judasz, jeden z dwunastu, przyszedł, a z nim wielka zgraja z mieczami i z kijami, od przedniejszych kapłanów i starszych ludu;

47. És még mikor beszél vala, [26†] ímé Júdás, egy a tizenkettő közül, eljöve és vele együtt sok nép fegyverekkel és fustélyokkal, a főpapoktól és a nép véneitől.

47 И, когда еще говорил Он, вот Иуда, один из двенадцати, пришел, и с ним множество народа с мечами и кольями, от первосвященников и старейшин народных.

47. Ще він говорив, коли се Юда, один з дванайцяти, приходить, а з ним багато народу з мечами й дручєм, од архиєреїв та старших людських.

48 Ja se, joka hänet kavalsi, oli antanut heille merkin sanoen: "Se, jolle minä suuta annan, hän se on; ottakaa hänet kiinni".

48 Hänen kavaltajansa oli sopinut heidän kanssaan merkistä sanoen: "Se jota suutelen, Hän se on. Ottakaa Hänet kiinni."

48. Mutta se, joka hänen petti, oli antanut heille merkin, sanoen: kenenkä minä suuta annan, se on, kiinniottakaat häntä.