5 luku

Pietari kehoittaa vanhimpia sydämen halulla ja omaa voittoa pyytämättä kaitsemaan Jumalan laumaa 1 – 4, nuorempia alamaisuuteen vanhemmille ja kaikkia nöyryyteen, raittiuteen ja valppauteen 5 – 9; ylistää Jumalaa hänen uskollisuudestaan 10, 11 Tervehdykset ja lopputoivotus 12 – 14.

1 Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä:

1 Joukossanne olevia vanhimpia kehoitan siis minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen: siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä:

1. Vanhoja pappeja teidän seassanne minä neuvon, joka myös pappi olen ja Kristuksen kärsimisten tunnustaja ja osallinen siitä kunniasta, joka ilmestyvä on:

1. WAnhoja Pappeja teidän seasan minä neuwon joca myös Pappi olen ja Christuxen kärsimisen tunnustaja ja osallinen sijtä cunniasta joca ilmestywä on.

1. NIjte Pappia iotca teiden seasan ouat/ mine manan/ Joca mös olen Pappi/ ia Christusen pinan tunnustaija/ ia osalinen sijnä Cunniasa ionga pite ilmei tuleman. (Niitä pappeja, jotka teidän seassanne ovat/ minä manaan (neuwon)/ Joka myös olen pappi/ ja Kristuksen piinan tunnustaja/ ja osallinen siinä kunniassa, jonka pitää ilmi tuleman.)

2 kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta,

2 paimentakaa luonanne olevaa Jumalan laumaa, (valvoen) ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti [Jumalan tahdon mukaan], ei häpeällisen voiton vuoksi vaan alttiisti,

2. Kaitkaat Kristuksen laumaa, joka teidän hallussanne on, ja pitäkäät siitä vaari, ei vaaditut, vaan hyvällä mielellä, ei turhan voiton tähden, vaan hyvästä tahdosta,

2. Caitcat Christuxen lauma joca teidän hallusan on ja pitäkät sijtä waari ei waaditut waan mielelliset ei turhan woiton tähden waan hywästä tahdosta/

2. Caitzecat se Christusen Lauma/ ioca teiden Hallusan on/ ia piteket waari heneste Ei waadhitudh/ waan mieleliset Ei häpielisen Woiton tedhen/ waan hyueste mieleste/ (Kaitsevat se Kristuksen laumaa/ joka teidän hallussanne on/ ja pitäkäät waari hänestä. Ei waaditut/ waan mieleiset. Ei häpeällisen woiton tähden/ waan hyvästä mielestä/)

3 ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina,

3 ei niin kuin herroina halliten * huostaanne uskottuja*, vaan ollen laumalle esikuvina,

3. Ei myös niinkuin herrat kansansa päälle, vaan olkaat laumalle esikuvaksi.

3. Ei nijncuin Herrat Canssans päälle waan olcat laumalle opixi/

3. Eikä mös ninquin HERRAT Canssans ylitze/ waan olcatta Laumalle Esicuuaxi/ (Eikä myös niinkuin herrat kansansa ylitse/ waan olkaatte laumalle esikuvaksi/)

4 niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

4 niin te Ylipaimenen ilmestyessä saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

4. Niin te, ylimmäisen Paimenen ilmestyessä, katoomattoman kunnian kruunun saatte.

4. nijn te ( ylimmäisen Paimenen ilmestyis ) catomattoman cunnian Cruunun saatte.

4. Nin teiden pite (coska se ylimeinen Paimen ilmestupi) sen catomattoman Cunnian Crunon saaman. (Niin teidän pitää (koska se ylimmäinen Paimen ilmestyypi) sen katoamattoman kunnian kruunun saaman.)

5 Samoin te, nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaiset ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon".

5 Samoin te nuoret olkaa vanhemmille alamaiset. Mutta pukeutukaa kaikki *nöyryyteen ollen toisillenne alamaiset*, sillä "Jumala on ylpeitä vastaan mutta nöyrille Hän antaa armon".

5. Niin myös te nuoret, olkaat vanhoille alamaiset ja olkaat kaikki toinen toisellenne alamaiset, ja pitäkäät teitänne kiintiästi nöyryyteen; sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.

5. NIin myös te nuoret olcat wanhoille alammaiset. Olcat caicki toinen toisellenne alammaiset ja pitäkät teitänne kijndiäst nöyryteen sillä Jumala on coreita wastan. Mutta nöyrille hän anda armon.

5. Samalmoto Te Nooret/ olcatta Wanhoille alamaiset. Olcatta caiki keskenen toinen toisenne alamiset. Ja piteket teidenne kijndiesti Neurydhesa/ Sille ette Jumala wastanseiso Coreita. Mutta nijlle Neurille hen Armon andapi. (Samalla muotoa te nuoret/ olkaatte wanhoille alamaiset. Olkaatte kaikki keskenän toinen toiselle alamaiset. Ja pitäkää teitänne kiinteästi nöydyydessä/ Sillä että Jumala wastaanseisoo koreita. Mutta niille nöyrille hän armon antaapi.)

6 Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi,

6 Nöyrtykää siis Jumalan voimallisen käden alle, jotta Hän ajallaan teidät korottaisi,

6. Nöyryyttäkäät siis teitänne Jumalan väkevän käden alle, että hän teitä ajallansa korottais.

6. Nöyryttäkät sijs teitän Jumalan wäkewän käden ala:

6. Nin neurytteket sis teiden Jumalan wäkeuen Kädhen ala/ (Niin nöyryyttäkäät siis teidän Jumalan wäkevan käden alla/)

7 ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen".

7 ja heittäkää kaikki murheenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää teistä huolen.

7. Kaikki teidän murheenne pankaat hänen päällensä; sillä hän pitää murheen teistä.

7. Että hän teitä ajallans corgotais caicki teidän murhen pangat hänen päällens: Sillä hän pitä murhen teistä.

7. ette hen teite corghottais aijallansa/ Caiki teiden murehen heitteket henen pälens. Sille ette hen murechtipi teiste. (että hän teitä korottaisi ajallansa/ Kaikki teidän murhehen heittäkäät hänen päällensä. Sillä että hän murehtiipi teistä.)

8 Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.

8 Olkaa raittiit, valvokaa, (sillä) teidän vastustajanne, paholainen, käy ympäri niin kuin karjuva leijona etsien, kenet nielisi.

8. Olkaat raittiit, valvokaat; sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen hän nielis.

8. OLcat raitit ja walwocat: sillä teidän wihollisen Perkele ymbärinskäy nijncuin kiljuwa Lejon ja edzi kenen hän nielis.

8. Olcatta raitijdh ia waluocat/ Sille ette teiden Wiholisen Perkele ymberiskieupi ninquin kilijuua Jalopeura/ ia etzipi ketä hen ylesnielis/ (Olkaatte raittiit ja walvokaat/ Sillä että teidän wihollisenne perkele ympärinskäypi niinkuin kiljuva jalopeura/ ja etsiipi ketä hän ylösnielisi.)

9 Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.

9 Vastustakaa häntä lujina uskossa tietäen, että samat kärsimykset kohtaavat veljiänne maailmassa.

9. Sitä te seisokaat vastaan, vahvat uskossa, tietäen, että ne vaivat tapahtuvat teidän veljillennekin maailmassa.

9. Sitä te wastan seisocat wahwat uscosa. Ja tietkät että ne waiwat tapahtuwat teidän weljillengin mailmasa.

9. Site te wastanseisocat wahwat Uskosa. Ja tieteket/ ette iwri ne samat Waiuat tapachtuuat teiden Welijllen Mailmasa. (Sitä te wastaan seisokaat wahvana uskossa. Ja tietäkäät/ että juuri ne samat waivat tapahtuvat teidän weljillenne maailmassa.)

10 Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa (Jeesuksessa), vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.

10 Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut meidät iäiseen kirkkauteensa Kristuksessa (Jeesuksessa), vähän aikaa kärsittyänne, Hän tehköön teidät valmiiksi, vahvistakoon, ja voimistakoon ja lujittakoon teitä.

10. Mutta Jumala, jolta kaikki armo tulee, joka meitä on kutsunut ijankaikkiseen kunniaansa Kristuksessa Jesuksessa, teitä, jotka vähän aikaa kärsitte, valmistaa, vahvistaa, tukee, perustaa,

10. Mutta Jumala jolda caicki armo tule joca meitä on cudzunut ijancaickiseen cunniahans Christuxes Jesuxes teitä jotca wähän aica kärsitte walmista wahwista ja perusta.

10. Mutta se Jumala iolda caiki Armo tule/ ioca meite cutzunut on henen ijancaikisehen Cunniahansa Christuses Iesuses/ se sama teite/ iotca wähen Hetken kersitte/ päättepi/ wahuistapi tukepi ia kijnittepi/ (Mutta se Jumala, jolta kaikki armo tulee/ joka meitä kutsunut on hänen iankaikkisehen kunniahansa Kristuksessa Jesuksessa/ se sama teitä/ jotka wähan hetken kärsitte/ päättääpi /wahvistaapi, tukeepi ja kiinnittääpi.)

11 Hänen olkoon (kunnia ja) valta aina ja iankaikkisesti! Amen.

11 Hänelle (kunnia ja) valta iäisesti. Aamen.

11. Sille olkoon kunnia ja väkevyys ijankaikkisesta ijankaikkiseen! amen.

11. Sille olcon cunnia ja walda ijancaickisest ijancaickiseen Amen.

11. Sille samalle olcohon Cunnia ia Walda ijancaikisesta ijancaikisehen/ AMEN. (Sille samalle olkohon kunnia ja walta iankaikkisesta iankaikkisehen /AMEN)

12 Silvanuksen, uskollisen veljen, kautta — jona häntä pidän — olen lyhyesti teille tämän kirjoittanut, kehoittaen teitä ja vakuuttaen, että se armo, jossa te olette, on Jumalan totinen armo.

12 Silvanuksen, uskollisen veljen välityksellä — niin kuin ajattelen — olen lyhyesti teille kirjoittanut kehoittaen teitä ja todistaen, että se on Jumalan tosi armo, jossa te olette.

12. Silvanuksen, teidän uskollisen veljenne kanssa (niinkuin minä luulen) olen minä teidän tykönne harvoilla sanoilla kirjoittanut, neuvoen ja tunnustain, että tämä on se oikia Jumalan armo, jossa te olette.

12. Siluanuxen teidän uscollisen weljenne cansa ( nijncuin minä luulen ) olen minä teidän tygönne harwoilla sanoilla kirjoittanut neuwoden ja tunnustain että tämä on se oikia Jumalan armo josa te oletta.

12. Siluanusen teiden Uskolisen Welien cautta (quin mine lwlen) ole mine teille wähille sanoilla kirioittanudh/ manaten ia tunnustain/ Ette teme se oikia Jumalan Armo ombi/ iossa te seisotta. (Silvanuksen, teidän uskolisen weljen kautta (kuin minä luulen) olen minä teille wähillä sanoilla kirjoittanut / manaten ja tunnustain/ Että tämä se oikia Jumalan armo ompi/ jossa te seisotte.)

13 Tervehdyksen lähettää teille Babylonissa oleva seurakunta, valittu niinkuin tekin, ja minun poikani Markus.

13 Teitä tervehtii Babylonissa oleva *teidän laillanne valittu seurakunta* ja poikani Markus.

13. Teitä tervehtivät valitut Babyloniassa ja minun poikani Markus.

13. Terwettäwät teitä walitut Babylonias ja minun poican Marcus.

13. Teruettepi teite se ynnä teiden cansan wloswalittu Seurakunda Babilonias/ ia minun Poican Marcus. (Tervehtääpi teitä se ynnä teidän kanssan uloswalittu seurakunta Babyloniassa/ ja minun poikani Marcus)

14 Tervehtikää toisianne rakkauden suunannolla. Rauha teille kaikille, jotka Kristuksessa olette!

14 Tervehtikää toisianne rakkauden suudelmalla. Rauha teille kaikille, jotka olette Kristuksessa (Jeesuksessa Aamen).

14. Tervehtikäät toinen toistanne rakkauden suun-annolla. Rauha olkoon teille kaikille, jotka Kristuksessa Jesuksessa olette, amen!

14. Terwettäkät toinen toistan rackauden suun annolla: Rauha olcon teille caikille jotca Christuxes Jesuxes oletta Amen.

14. Teruetteket teite keskenen Rackaudhen Suunannon cansa. Rauha olcohon caikein cansa/ iotca Christuses Iesuses ouat/ AMen. (Tervehtäkää teitä keskenän rakkauden suunannon kanssa. Rauha olkohon kaikkein kanssa/ jotka Kristuksessa Jesuksessa ovat/ AMen.)