9 luku

Jeesus parantaa sokeana syntyneen miehen sapattina 1 – 7; naapurit ja tuttavat ihmettelevät sitä 8 – 12 Kun fariseukset kuulustelevat parannettua, tunnustaa hän Jeesuksen profeetaksi 13 – 34 Jeesus ilmoittaa itsensä hänelle Jumalan Pojaksi 35 – 38 ja sanoo tulleensa tuomioksi maailmaan 39 – 41.

1 Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea.

1 Ohi kulkiessaan Hän näki syntymäsokean miehen.

1. Ja Jesus, käyden ohitse, näki ihmisen, joka oli sokiana syntynyt.

1. JA Jesus ohidze käyden näki ihmisen joca oli sokiana syndynyt.

1. JA Iesus Ohitzekieudhen näki ydhen Inhimisen/ ioca oli Sokiana syndynyt/ (Ja Jesus ohitse käyden näki yhden ihmisen/ joka oli sokeana syntynyt/)

1. Καὶ παράγων εἶδεν ἄνθρωπον τυφλὸν ἐκ γενετῆς·

1. και παραγων ειδεν ανθρωπον τυφλον εκ γενετης 1. kai paragon eiden anthropon tυflon ek genetes

1 And passing by, he saw a man blind from his birth.

1. And as Jesus passed by, he saw a man which was blind from his birth.

1. Og da han gik frem, saae han et Menneske, som var blind født.

1. Och gick Jesus framom, och såg en man, som var blind född.

1. Ja kui Jesus möda läks, näggi temma ühhe innimesse, kes pimme olli sündinud.

1. Eidamas pro šalį, Jėzus pamatė žmogų, aklą gimusį.

1. Und Jesus ging vorüber und sah einen, der blind geboren war.

1. Comme Jésus passait, il vit un homme aveugle dès sa naissance.

1. Y PASANDO Jesús, vió a un hombre ciego desde su nacimiento.

1 En voorbijgaande, zag Hij een mens, blind van de geboorte af.

1. A mimo idąc, ujrzał człowieka ślepego od narodzenia.

1. És a mint eltávozék, láta egy embert, a ki születésétől fogva vak vala.

1 И, проходя, увидел человека, слепого от рождения.

1. І, йдучи мимо, побачив чоловіка, слїпого зроду.

2 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?"

2 Hänen opetuslapsensa kysyivät Häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämä vai hänen vanhempansa, niin että hän syntyi sokeana?"

2. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: Mestari, kuka syntiä teki, tämäkö eli hänen vanhempansa, että hänen piti sokiana syntymän?

2. Ja hänen Opetuslapsens kysyit hänelle ja sanoit: Mestari cumbi syndiä teki tämä eli hänen wanhemmans että hänen piti sokiana syndymän?

2. Ja henen Opetuslapsens kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ Cuca synditeki/ Temekö/ taica henen Wanhemans/ ette henen piti Sokiana syndymen? (Ja häne opetuslapsensa kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ Kyka syntiä teki/ Tämäkö/ taikka hänen wanhempansa/ että hänen piti sokeana syntymän?)

2. καὶ ἠρώτησαν αὐτὸν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγοντες· Ραββί, τίς ἥμαρτεν, οὗτος ἢ οἱ γονεῖς αὐτοῦ, ἵνα τυφλὸς γεννηθῇ;

2. και ηρωτησαν αυτον οι μαθηται αυτου λεγοντες ραββι τις ημαρτεν ουτος η οι γονεις αυτου ινα τυφλος γεννηθη 2. kai erotesan aυton oi mathetai aυtoυ legontes raββi tis emarten oυtos e oi goneis aυtoυ ina tυflos gennethe

2 And his disciples asked him, saying, Rabbi, who sinned, this one or his parents, that* he should be born blind?

2. And his disciples asked him, saying, Master, who did sin, this man, or his parents, that he was born blind?

2. Og hans Disciple spurgte ham og sagde: Mester! hvo har syndet? denne eller hans Forældre, at han er blind født?

2. Och hans Lärjungar sporde honom till, och sade: Rabbi, hvilken syndade, denne, eller hans föräldrar; att han skulle födas blind?

2. Ja temma jüngrid küssisid temmalt, ja ütlesid: Öppetaja, kes on patto teinud, sesinnane, woi temma wannemad, et ta pimme on sündinud?

2. Jo mokiniai paklausė: ‘‘Rabi, kas nusidėjo,­jis pats ar jo tėvai,­ kad gimė aklas?’‘

2. Und seine Jünger fragten ihn und sprachen: Meister, wer hat gesündigt, dieser oder seine Eltern, daß er ist blind geboren?

2. Et ses disciples lui demandèrent: Maître, qui a péché, celui-ci ou ses parents, qu'il soit né aveugle?

2. Y preguntáronle sus discípulos, diciendo: ¿Rabbi, quién pecó, éste o sus padres, para que naciese ciego?

2 En Zijn discipelen vraagden Hem, zeggende: Rabbi, wie heeft er gezondigd, deze, of zijn ouders, dat hij blind zou geboren worden?

2. I pytali go uczniowie jego, mówiąc: Mistrzu! któż zgrzeszył, ten czyli rodzice jego, iż się ślepym narodził?

2. És kérdezék őt a tanítványai, mondván: Mester, ki vétkezett, ez-é vagy ennek szülei, hogy vakon született?

2 Ученики Его спросили у Него: Равви! кто согрешил, он или родители его, что родился слепым?

2. І спитали в Него ученики Його, говорячи: Рави, хто згрішив: він, чи родителї його, що слїпим родив ся.

3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.

3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä, eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tulla ilmi hänessä.

3. Jesus vastasi: ei tämä syntiä tehnyt eikä hänen vanhempansa; mutta että Jumalan työt hänessä ilmoitettaisiin.

3. Jesus wastais: ei tämä syndiä tehnyt eikä hänen wanhemmans mutta että Jumalan työt hänes ilmoitettaisin.

3. Iesus wastasi/ Eike teme synditehnyt/ eike henen Wa'hembans/ Mutta senpäle ette Jumala' töödh pite henes ilmoitettaman. (Jesus wastasi/ Eikä tämä syntiä tehnyt/ eikä hänen wanhempansa/ Mutta sen päälle että Jumalan työt pitää hänessä ilmoitettaman.)

3. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς· Οὔτε οὗτος ἥμαρτεν οὔτε οἱ γονεῖς αὐτοῦ, ἀλλ’ ἵνα φανερωθῇ τὰ ἔργα τοῦ Θεοῦ ἐν αὐτῷ.

3. απεκριθη ο ιησους ουτε ουτος ημαρτεν ουτε οι γονεις αυτου αλλ ινα φανερωθη τα εργα του θεου εν αυτω 3. apekrithe o iesoυs oυte oυtos emarten oυte oi goneis aυtoυ all ina fanerothe ta erga toυ theoυ en aυto

3 Jesus answered, Neither did this one sin, nor his parents, but in order that the works of God should be manifest in him.

3. Jesus answered, Neither hath this man sinned, nor his parents: but that the works of God should be made manifest in him.

3. Jesus svarede: hverken denne syndede, ei heller hans Forældre; men paa det at Guds Gjerninger skulle blive aabenbarede paa ham.

3. Jesus svarade: Hvarken hafver denne syndat, eller hans föräldrar; men på det Guds verk skola uppenbaras på honom.

3. Jesus kostis: Ei sesinnane polle patto teinud, egga temma wannemad, waid et Jummala teud temmas piddid awwalikkuks sama.

3. Jėzus atsakė: ‘‘Nei jis nusidėjo, nei jo tėvai, bet dėl to, kad jame apsireikštų Dievo darbai.

3. Jesus antwortete: Es hat weder dieser gesündigt noch seine Eltern, sondern daß die Werke Gottes offenbar würden an ihm.

3. Jésus répondit: Ce n'est pas que celui-ci ou ses parents aient péché; mais c'est afin que les ouvres de Dieu soient manifestées en lui.

3. Respondió Jesús: Ni éste pecó, ni sus padres: sino para que las obras de Dios se manifiesten en él.

3 Jezus antwoordde: Noch deze heeft gezondigd, noch zijn ouders, maar dit is geschied, opdat de werken Gods in hem zouden geopenbaard worden.

3. Odpowiedział Jezus: Ani ten zgrzeszył, ani rodzice jego; ale żeby się okazały sprawy Boże na nim.

3. Felele Jézus: Sem ez nem vétkezett, sem ennek szülei; hanem, hogy nyilvánvalókká legyenek benne az Isten dolgai.

3 Иисус отвечал: не согрешил ни он, ни родители его, но это для того , чтобы на нем явились дела Божии.

3. Відказав Ісус: Нї він не згрішив, нї родителї його, тільки щоб явились дїла Божі на йому.

4 Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.

4 Niin kauan kuin päivä on, minun* tulee tehdä Hänen tekojaan, joka on minut lähettänyt. Tulee yö, jolloin kukaan ei voi tehdä työtä.

4. Minun tulee tehdä hänen töitänsä, joka minun lähetti, niin kauvan kuin päivä on. Yö tulee, koska ei kenkään taida työtä tehdä.

4. Minun tule tehdä hänen töitäns joca minun lähettänyt on nijn cauwan cuin päiwä on. Yö tule cosca ei kengän taida työtä tehdä.

4. Minun tule tehdä henen Tööns ioca minun lehettenyt on/ nincauuan quin peiue ombi. Öö tule/ coska eikengen woi töte tehdä. (Minun tulee tehdä hänen työnsä joka minun lähettänyt on/ Niin kauan kuin päiwä ompi. Yö tulee/ koska ei kenkään woi työtä tehdä.)

4. ἐμὲ δεῖ ἐργάζεσθαι τὰ ἔργα τοῦ πέμψαντός με ἕως ἡμέρα ἐστίν· ἔρχεται νὺξ ὅτε οὐδεὶς δύναται ἐργάζεσθαι.

4. εμε δει εργαζεσθαι τα εργα του πεμψαντος με εως ημερα εστιν ερχεται νυξ οτε ουδεις δυναται εργαζεσθαι 4. eme dei ergazesthai ta erga toυ pempsantos me eos emera estin erchetai nυks ote oυdeis dυnatai ergazesthai

4 It is essential (for) me to work the works of the one who sent me, while it is day. The night is coming, when no one is able to work.

4. I must work the works of him that sent me, while it is day: the night cometh, when no man can work.

4. Mig bør at gjøre hans Gjerninger, som mig har udsendt, saalænge det er Dag; Natten kommer, da Ingen kan arbeide.

4. Jag måste verka hans verk, som mig sändt hafver, medan dagen är; natten kommer, då ingen kan verka.

4. Minna pean teggema selle teud, kes mind on läkkitanud senni, kui pääw on; ö tulleb, millal ükski ei woi middagi tehha.

4. Man reikia dirbti darbus To, kuris mane siuntė, kol yra diena. Ateina naktis, kada niekas negalės dirbti.

4. Ich muß wirken die Werke des, der mich gesandt hat, solange es Tag ist; es kommt die Nacht, da niemand wirken kann.

4. Pendant qu'il est jour, il faut que je fasse les ouvres de celui qui m'a envoyé; la nuit vient, dans laquelle personne ne peut travailler.

4. A mí me conviene obrar las obras de aquel que me envió, entre tanto que el día es: la noche viene, cuando nadie puede obrar.

4 Ik moet werken de werken Desgenen, Die Mij gezonden heeft, zolang het dag is; de nacht komt, wanneer niemand werken kan.

4. Jać muszę sprawować sprawy onego, który mię posłał, pokąd dzieó jest; przychodzi noc, gdy żaden nie będzie mógł nic sprawować.

4. Nékem cselekednem kell annak dolgait, a ki elküldött engem, a míg nappal van: eljő az éjszaka, mikor senki sem munkálkodhatik.

4 Мне должно делать дела Пославшего Меня, доколе есть день; приходит ночь, когда никто не может делать.

4. Менї треба робити дїла Пославшого мене, поки дня: прийде ніч; тодї нїхто не зможе робити.

5 Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus."

5 Niin kauan kuin olen maailmassa, olen maailmaa valo."

5. Niinkauvan kuin minä olen maailmassa, niin olen minä maailman valkeus.

5. Nijncauwan cuin minä olen mailmas nijn olen minä mailman Walkeus.

5. Nincauuan quin mine olen Mailmas/ nin mine olen Mailman Walkeus. (Niin kauan kuin mina olen maailmassa/ niin minä olen maailman walkeus.)

5. ὅταν ἐν τῷ κόσμῳ ὦ, φῶς εἰμι τοῦ κόσμου.

5. οταν εν τω κοσμω ω φως ειμι του κοσμου 5. otan en to kosmo o fos eimi toυ kosmoυ

5 Whenever I am in the world, I am the light of the world.

5. As long as I am in the world, I am the light of the world.

5. Medens jeg er i Verden, er jeg Verdens Lys.

5. Så länge jag är i verldene, är jag verldenes Ljus.

5. Kunni minna ma-ilmas ollen, ollen minna ma-ilma walgus.

5. Kol esu pasaulyje, esu pasaulio šviesa!’‘

5. Dieweil ich bin in der Welt, bin ich das Licht der Welt.

5. Pendant que je suis dans le monde, je suis la lumière du monde.

5. Entre tanto que estuviere en el mundo, la luz soy del mundo.

5 Zolang Ik in de wereld ben, zo ben Ik het Licht der wereld.

5. Pókim jest na świecie, jestem światłością świata.

5. Míg e világon vagyok, e [1†] világ világossága vagyok.

5 Доколе Я в мире, Я свет миру.

5. Доки я в сьвітї, я сьвітло сьвітові.

6 Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen

6 Sanottuaan tämän Hän sylki maahan, teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan *sokean silmille*.

6. Kuin hän tämän sanonut oli, sylki hän maahan ja teki loan syljestä ja voiteli sokian silmät loalla,

6. Cosca hän tämän sanonut oli sylki hän maahan ja teki loan syljest ja woiteli sen sokian silmät loalla:

6. Coska hen temen oli sanonut/ sylki hen Maan päle/ ia teki loghan syliest/ ia woiteli loghalla sen Sokian silmet/ (Koska hän tämän oli sanonut/ sylki hän maan päälle/ ja teki loan syljestä/ ja woiteli loalla sen sokean silmät/)

6. ταῦτα εἰπὼν ἔπτυσεν χαμαὶ καὶ ἐποίησε πηλὸν ἐκ τοῦ πτύσματος, καὶ ἐπέχρισε τὸν πηλὸν ἐπὶ τοὺς ὀφθαλμοὺς τοῦ τυφλοῦ

6. ταυτα ειπων επτυσεν χαμαι και εποιησεν πηλον εκ του πτυσματος και επεχρισεν τον πηλον επι τους οφθαλμους του τυφλου 6. taυta eipon eptυsen chamai kai epoiesen pelon ek toυ ptυsmatos kai epechrisen ton pelon epi toυs ofthalmoυs toυ tυfloυ

6 Having said these things, he spits on (the) level-ground and made* clay from the spit and anointed the clay on the eyes of the blind (man),

6. When he had thus spoken, he spat on the ground, and made clay of the spittle, and he anointed the eyes of the blind man with the clay,

6. Der han det havde sagt, spyttede han paa Jorden og gjorde dynd af Spyttet og smurte Dyndet paa den Blindes Øine.

6. Då han detta sagt hade, spottade han på jordena, och gjorde en träck af spotten, och smorde med träcken på dens blindas ögon;

6. Kui ta sedda sai üttelnud, süllitas temma Ma peäle, ja teggi mudda süljest, ja woidis sedda mudda selle pimmeda silmade peäle.

6. Tai taręs, Jis spjovė žemėn, padarė purvo iš seilių, patepė juo neregio akis

6. Da er solches gesagt, spützte er auf die Erde und machte einen Kot aus dem Speichel und schmierte den Kot auf des Blinden Augen

6. Ayant dit cela, il cracha à terre, et fit de la boue avec sa salive, et il oignit de cette boue les yeux de l'aveugle,

6. Esto dicho, escupió en tierra; e hizo lodo de la saliva, y untó con el lodo sobre los ojos del ciego,

6 Dit gezegd hebbende, spoog Hij op de aarde, en maakte slijk uit dat speeksel, en streek dat slijk op de ogen des blinden;

6. To rzekłszy plunął na ziemię, a uczynił błoto z śliny i pomazał onem błotem oczy ślepego,

6. Ezeket mondván, a földre köpe, és az ő nyálából sárt csinála, és rákené a sarat a vak szemeire,

6 Сказав это, Он плюнул на землю, сделал брение из плюновения и помазал брением глаза слепому,

6. Се промовивши, плюнув на землю, і зробив грязиво з слини, та й помазав грязивом очі слїпому,

7 ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" — se on käännettynä: lähetetty. — Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.

7 Ja Hän sanoi hänelle: "Mene, peseydy Siiloan lammikossa" — se on käännettynä ’lähetetty'. Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.

7. Ja sanoi hänelle: mene ja pese itses lammikossa Siloam, se on niin paljo kuin: lähetetty. Niin hän meni ja pesi itsensä ja tuli näkemään.

7. Ja sanoi hänelle: mene ja pese sinus Silohan lammicos se on lähetetty. Nijn hän meni ja pesi idzens ja tuli näkemän.

7. Ja sanoi henelle/ Mene ia pese sinus Silohan Lammikos (se on tulkittu) lehetetty. Nin hen meni/ ia pesi itzens/ ia tuli näkeuexi. (Ja sanoi hänelle/ Mene ja pese sinus Siloan lammikossa (se on tulkittu) lähetetty. Niin hän meni/ ja pesi itsensä/ ja tuli näkewäksi.)

7. καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ὕπαγε νίψαι εἰς τὴν κολυμβήθραν τοῦ Σιλωάμ, ὃ ἑρμηνεύεται ἀπεσταλμένος. ἀπῆλθεν οὖν καὶ ἐνίψατο, καὶ ἦλθε βλέπων.

7. και ειπεν αυτω υπαγε νιψαι εις την κολυμβηθραν του σιλωαμ ο ερμηνευεται απεσταλμενος απηλθεν ουν και ενιψατο και ηλθεν βλεπων 7. kai eipen aυto υpage nipsai eis ten kolυmβethran toυ siloam o ermeneυetai apestalmenos apelthen oυn kai enipsato kai elthen βlepon

7 and said to him, Go, wash in the pool of Siloam (which is by translation, Sent). Therefore, he went away and washed and came (back) seeing.

7. And said unto him, Go, wash in the pool of Siloam, (which is by interpretation, Sent.) He went his way therefore, and washed, and came seeing.

7. Og han sagde til ham: gak bort, to dig i Dammen Siloam, (hvilket er udlagt: udsendt). Da gik han bort og toede sig og kom seende tilbage.

7. Och sade till honom: Gack bort, och två dig i dammen Siloa (det betyder Sänder). Han gick, och tvådde sig; och kom igen, och hade sin syn.

7. Ja ütles temma wasto: Minne, pesse silmad Siloa tikis; (sedda selletakse: läkkitud) siis läks temma senna, ja pessis silmi, ja tulli näggew taggasi.

7. ir tarė jam: ‘‘Eik ir nusiprausk Siloamo tvenkinyje’‘. (Išvertus ‘‘Siloamas’‘ reiškia: ‘‘Pasiųstasis’‘.) Tas nuėjo, nusiplovė ir sugrįžo regintis.

7. und sprach zu ihm: Gehe hin zu dem Teich Siloah (das ist verdolmetscht: gesandt) und wasche dich! Da ging er hin und wusch sich und kam sehend.

7. Et il lui dit: Va, et te lave au réservoir de Siloé(ce qui signifie Envoyé). Il y alla donc et se lava, et il s'en alla voyant clair.

7. Y le dijo: Vé, lávate en el estanque de Siloé, que interpretado, significa Enviado. Se fué pues, y se lavó, y volvió viendo.

7 En zeide tot hem: Ga heen, was u in het badwater Siloam (hetwelk overgezet wordt: uitgezonden). Hij dan ging heen en wies zich, en kwam ziende.

7. I rzekł mu: Idź, umyj się w sadzawce Syloe, co się wykłada posłany. Poszedł tedy i umył się, i przyszedł widząc.

7. És monda néki: Menj el, mosakodjál meg a Siloám tavában (a mi azt jelenti: Küldött). Elméne azért és megmosakodék, és megjöve látva.

7 и сказал ему: пойди, умойся в купальне Силоам, что значит: посланный. Он пошел и умылся, и пришел зрячим.

7. і рече йому: Іди, вмий ся в купелї Силоамській (що перекладом: Посланий). Пійшов же і вмивсь, та й прийшов видющий.

8 Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet kerjääjänä, sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"

8 Silloin naapurit ja ne, jotka olivat nähneet hänet ennen — että hän oli sokea* — sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"

8. Niin kylän miehet ja ne, jotka hänen ennen olivat nähneet sokiana, sanoivat: eikö tämä se ole, joka istui ja kerjäsi?

8. Nijn cansaasujamet jotca hänen ennen olit nähnet kerjäwän sanoit: eikö tämä se ole joca istui ja kerjäis? muutamat wastaisit: hän se on.

8. Nin Naburit ia iotka henen ennen nähnett olit/ ette hen oli Kerijeiä/ sanoit/ Eikö teme se ole ioca istui ia Keriesi? Mutomat sanoit/ Se hen on. (Niin naapurit ja jotka hänen ennen nähneet olit/ että hän oli kerjääjä/ sanoit/ Eikö tämä ole se joka istui ja kerjäsi? Muutamat sanoit/ se hän on)

8. Οἱ οὖν γείτονες καὶ οἱ θεωροῦντες αὐτὸν τὸ πρότερον ὅτι τυφλὸς ἦν, ἔλεγον· Οὐχ οὗτός ἐστιν ὁ καθήμενος καὶ προσαιτῶν;

8. οι ουν γειτονες και οι θεωρουντες αυτον το προτερον οτι τυφλος ην ελεγον ουχ ουτος εστιν ο καθημενος και προσαιτων 8. oi oυn geitones kai oi theoroυntes aυton to proteron oti tυflos en elegon oυch oυtos estin o kathemenos kai prosaiton

8 Therefore the neighbors and those viewing him beforehand, that he was blind, were saying, Is this one not the one, sitting and begging (earlier)?

8. The neighbours therefore, and they which before had seen him that he was blind, said, Is not this he that sat and begged?

8. Da sagde Naboerne og de, som før havde seet, at han var blind: er det ikke den, som sad og tiggede?

8. Då sade grannarna, och de som honom förr sett hade, att han var en tiggare: Är icke denne den som satt och tiggde?

8. Need naabred nüüd, kes tedda enne ollid näinud pimme ollewad, ütlesid: Eks sesinnane se olle, kes istus ja kerjas?

8. Kaimynai ir tie, kurie anksčiau matydavo jį aklą, klausė: ‘‘Ar čia ne tas, kuris sėdėdavo elgetaudamas?’‘

8. Die Nachbarn und die ihn zuvor gesehen hatten, daß er ein Bettler war, sprachen: Ist dieser nicht, der dasaß und bettelte?

8. Or, les voisins et ceux qui avaient vu auparavant qu'il était aveugle, disaient: N'est-ce pas là celui qui se tenait assis, et qui demandait l'aumône?

8. Entónces los vecinos, y los que ántes le habían visto que era ciego, decían: ¿No es éste el que se sentaba, y mendigaba?

8 De geburen dan, en die hem te voren gezien hadden, dat hij blind was, zeiden: Is deze niet, die zat en bedelde?

8. A tak sąsiedzi i którzy go przedtem widywali ślepego, mówili: Izali nie ten jest, który siadał i żebrał?

8. A szomszédok azért, és a kik az előtt látták azt, hogy vak vala, mondának: Nem ez-é az, a ki itt szokott ülni és koldulni?

8 Тут соседи и видевшие прежде, что он был слеп, говорили: не тот ли это, который сидел ипросил милостыни?

8. Сусїди ж, що видїли його перше, що був слїпий, казали: Чи се не той, що сидїв та просив?

9 Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän on hänen näköisensä". Hän itse sanoi: "Minä se olen".

9 Toiset sanoivat: "Hän se on", (mutta) toiset [sanoivat]: "[Ei ole, vaan] hän on hänen näköisensä." Hän sanoi "Minä se olen."

9. Muutamat vastasivat:hän se on. Mutta muut sanoivat: hän on sen muotoinen; vaan hän itse sanoi: minä se olen.

9. Mutta muutamat sanoit: hän on hänen muotoisens waan hän sanoi idze: minä se olen.

9. Mutta mutomat taas/ Hen on henen motoisens. Hen itze sanoi/ Mine se olen. (Mutta muutamat taas/ Hän on hänen muotoisensa. Hän itse sanoi/ Minä se olen.)

9. ἄλλοι ἔλεγον ὅτι οὗτός ἐστιν· ἄλλοι δὲ ὅτι ὅμοιος αὐτῷ ἐστιν. ἐκεῖνος ἔλεγεν ὅτι ἐγώ εἰμι.

9. αλλοι ελεγον οτι ουτος εστιν αλλοι δε οτι ομοιος αυτω εστιν εκεινος ελεγεν οτι εγω ειμι 9. alloi elegon oti oυtos estin alloi de oti omoios aυto estin ekeinos elegen oti ego eimi

9 Others were saying, It is he. But others said, He is similar to him. That (man) said, I am (he.)

9. Some said, This is he: others said, He is like him: but he said, I am he.

9. Andre sagde: det er denne; men Andre: han er ham lig. Han selv sagde: det er mig.

9. Somlige sade: Det är han; somlige sade: Han är honom liker. Men han sjelf sade: Det är jag.

9. Teised ütlesid: Se on sesinnane; agga teised: Temmal on sesamma näggo; temma isse ütles: Minna ollen se.

9. Vieni sakė: ‘‘Tai jis’‘. Kiti: ‘‘Ne, tik panašus į jį’‘. O jis atsakė: ‘‘Tai aš’‘.

9. Etliche sprachen: Er ist's, etliche aber: er ist ihm ähnlich. Er selbst aber sprach: Ich bin's.

9. Les uns disaient: C'est lui; d'autres: Il lui ressemble; lui disait: C'est moi-même.

9. Otros decían: Este es; y otros: Se le parece; mas él decía: Yo soy.

9 Anderen zeiden: Hij is het; en anderen: Hij is hem gelijk. Hij zeide: Ik ben het.

9. Drudzy mówili: Iż ten jest; a drudzy, iż jest jemu podobny. Lecz on mówił, żem ja jest.

9. Némelyek azt mondák, hogy: Ez az; mások pedig, hogy: Hasonlít hozzá. Ő azt mondá, hogy: Én vagyok az.

9 Иные говорили: это он, а иные: похож на него. Он же говорил: это я.

9. Инші казали: Що се той; а другі: Що похожий на него. Він же каже: Що се я.

10 Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?"

10 Niin he sanoivat hänelle: "Kuinka silmäsi aukenivat?"

10. Niin he sanoivat hänelle: kuinka sinun silmäs aukenivat?

10. Nijn he sanoit hänelle: cuinga sinun silmäs aukenit?

10. Nin sanoit he henelle/ Quinga sinun Silmes aukenit? (Niin sanoit he hänelle/ Kuinka sinun silmäsi aukenit?)

10. ἔλεγον οὖν αὐτῷ· Πῶς ἀνεῴχθησάν σου οἱ ὀφθαλμοί;

10. ελεγον ουν αυτω πως ανεωχθησαν σου οι οφθαλμοι 10. elegon oυn aυto pos aneochthesan soυ oi ofthalmoi

10 Therefore they were saying to him, How were your eyes opened?

10. Therefore said they unto him, How were thine eyes opened?

10. Da sagde de til ham: hvorledes bleve dine Øine aabnede?

10. Då sade de till honom: Huru vordo din ögon öppnad?

10. Siis ütlesid nemmad temmale: Kuida on sinno silmad lahti tehtud?

10. Tada jie klausė jį: ‘‘Kaip atsivėrė tau akys?’‘

10. Da sprachen sie zu ihm: Wie sind deine Augen aufgetan worden?

10. Ils lui dirent donc: Comment tes yeux ont-ils été ouverts?

10. Por esto le decían: ¿Cómo te fueron abiertos los ojos?

10 Zij dan zeiden tot hem: Hoe zijn u de ogen geopend?

10. Tedy mu rzekli: Jakoż są otworzone oczy twoje?

10. Mondának azért néki: Mimódon nyiltak meg a te szemeid?

10 Тогда спрашивали у него: как открылись у тебя глаза?

10. Сказали тодї йому: Як відкрились твої очі?

11 Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan lammikossa'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni".

11 Hän vastasi (ja sanoi): "[Se] mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli silmäni ja sanoi minulle: 'Mene Siiloan lammikolle ja peseydy.' Niin menin ja peseydyin ja sain näön."

11. Vastasi hän ja sanoi: se ihminen, joka Jesukseksi kutsutaan, teki loan, ja voiteli minun silmäni, ja sanoi minulle: mene ja pese Siloamin lammikossa. Ja kuin minä menin ja pesin, niin minä sanin näköni.

11. Wastais hän ja sanoi: se Ihminen joca Jesuxexi cudzutan teki loan ja woiteli minun silmäni ja sanoi minulle: mene ja pese sinus Silohan lammicos.

11. Wastasi hen ia sonoi/ Se Inhiminen/ ioca Iesus cutzutan/ teki Loghan ia woiteli minun Silmeni/ ia sanoi minulle/ Mene Silohan Lammickolle/ ia pese sinus. (Wastasi hän ja sanoi/ Se ihminen/ joka Jesus kutsutaan/ teki loan ja woiteli minun silmäni/ ja sanoi minulle/ Mene Siloan lammikolle/ ja pese sinus.)

11. ἀπεκρίθη ἐκεῖνος καὶ εἶπεν· Ἄνθρωπος λεγόμενος Ἰησοῦς πηλὸν ἐποίησε καὶ ἐπέχρισέ μου τοὺς ὀφθαλμοὺς καὶ εἶπέ μοι· ὕπαγε εἰς τὴν κολυμβήθραν τοῦ Σιλωὰμ καὶ νίψαι· ἀπελθὼν δὲ καὶ νιψάμενος ἀνέβλεψα.

11. απεκριθη εκεινος και ειπεν ανθρωπος λεγομενος ιησους πηλον εποιησεν και επεχρισεν μου τους οφθαλμους και ειπεν μοι υπαγε εις την κολυμβηθραν του σιλωαμ και νιψαι απελθων δε και νιψαμενος ανεβλεψα 11. apekrithe ekeinos kai eipen anthropos legomenos iesoυs pelon epoiesen kai epechrisen moυ toυs ofthalmoυs kai eipen moi υpage eis ten kolυmβethran toυ siloam kai nipsai apelthon de kai nipsamenos aneβlepsa

11 That (man) answered and said, A man called* Jesus made* clay and anointed my eyes and said to me, Go to the pool of Siloam and wash. And I went away and washed and I recovered (my) sight.

11. He answered and said, A man that is called Jesus made clay, and anointed mine eyes, and said unto me, Go to the pool of Siloam, and wash: and I went and washed, and I received sight.

11. Han svarede og sagde: et Menneske, som kaldes Jesus, gjorde Dynd og smurte paa mineØine og sagde til mig: gak bort til Dammen Siloam og to dig. Men da jeg gik hen og toede mig, blev jeg seende.

11. Svarade han, och sade: Den mannen, som kallas Jesus, gjorde en träck, och smorde min ögon, och sade till mig: Gack till dammen Siloa, och två dig. Och när jag gick, och tvådde mig, fick jag synen.

11. Temma kostis ja ütles: Se innimenne, kedda Jesusseks hütakse, teggi ühhe mudda, ja woidis sega minno silmad, ja ütles minnule: Minne Siloa tigi jure, ja pesse silmad; agga kui ma senna läksin ja silmi pessin, sain ma näggiaks.

11. Jis atsakė: ‘‘Žmogus, vadinamas Jėzumi, padarė purvo, patepė juo mano akis ir pasakė: ‘Eik į Siloamo tvenkinį ir nusiprausk’. Aš nuėjau, nusiprausiau ir praregėjau’‘.

11. Er antwortete und sprach: Der Mensch, der Jesus heißt, machte einen Kot und schmierte meine Augen und sprach: "Gehe hin zu dem Teich Siloah und wasche dich!" Ich ging hin und wusch mich und ward sehend.

11. Il répondit: Un homme qu'on appelle Jésus a fait de la boue, et en a oint mes yeux, et m'a dit: Va au réservoir de Siloé, et t'y lave.Je suis donc allé, et me suis lavé, et je vois.

11. Respondió él, y dijo: Aquel hombre que se llama Jesús, hizo lodo, y me untó los ojos, y me dijo: Vé al estanque de Siloé, y lávate; y yo fuí, y me lavé, y recibí la vista.

11 Hij antwoordde en zeide: De Mens, genaamd Jezus, maakte slijk, en bestreek mijn ogen, en zeide tot mij: Ga heen naar het badwater Siloam, en was u. En ik ging heen, en wies mij, en ik werd ziende.

11. A on odpowiedział i rzekł: Człowiek, którego zowią Jezusem, uczynił błoto i pomazał oczy moje, a rzekł mi: Idź do sadzawki Syloe, a umyj się; a tak odszedłszy i umywszy się, przejrzałem.

11. Felele az és monda: Egy ember, a kit Jézusnak mondanak, sarat készíte és rákené a szemeimre, és monda nékem: Menj el a Siloám tavára és mosódjál meg; miután pedig elmenék és megmosakodám, megjöve látásom.

11 Он сказал в ответ: Человек, называемый Иисус, сделал брение, помазал глаза мои и сказал мне: пойди на купальню Силоам и умойся. Я пошел, умылся и прозрел.

11. Відказав він, і каже: Чоловік, званий Ісус, зробив грязиво, й помазав мої очі, і рече менї: Іди до Силоамської купелї та вмий ся. Пійшовши ж і вмившись, прозрів я.

12 He sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän vastasi: "En tiedä".

12 He sanoivat hänelle: "Missä Hän on” Hän vastasi: ''En tiedä."

12. Niin he sanoivat hänelle: kussas hän on? Hän sanoi: en minä tiedä.

12. Ja cuin minä menin ja pesin minuni nijn minä sain näkyni. He sanoit hänelle: cusasta hän on? Hän sanoi: en minä tiedä.

12. Ja quin mine menin/ ia pesin minun/ nin mine sain näkyni. Nin he sanoit henelle Cussa hen on? Hen sanoi/ Em mine tiedhe. (Ja kuin minä menin/ ja pesin minun/ niin minä sain näköni. Niin he sanoit hänelle. Kussa hän on? Hän sanoi/ en minä tiedä.)

12. εἶπον οὖν αὐτῷ· Ποῦ ἐστιν ἐκεῖνος; λέγει· Οὐκ οἶδα.

12. ειπον ουν αυτω που εστιν εκεινος λεγει ουκ οιδα 12. eipon oυn aυto poυ estin ekeinos legei oυk oida

12 Therefore they said to him, Where is that (man)? He says, I do not know.

12. Then said they unto him, Where is he? He said, I know not.

12. Da sagde de til ham: hvor er han? Han sagde: jeg veed ikke.

12. Då sade de till honom: Hvar är han? Sade han: Jag vet det icke.

12. Siis ütlesid nemmad temmale: Kus on temma? temma ütles: Ei minna tea.

12. Tada jie paklausė: ‘‘Kur Jis?’‘ Šis atsakė: ‘‘Nežinau’‘.

12. Da sprachen sie zu ihm: Wo ist er? Er sprach: Ich weiß nicht.

12. Ils lui dirent: Où est cet homme? Il dit: Je ne sais.

12. Entónces le dijeron: ¿Dónde está aquel? Dice él: No sé.

12 Zij dan zeiden tot hem: Waar is Die? Hij zeide: Ik weet het niet.

12. Tedy mu rzekli: Gdzież on jest? Rzekł: Nie wiem.

12. Mondának azért néki: Hol van az? Monda: Nem tudom.

12 Тогда сказали ему: где Он? Он отвечал: не знаю.

12. Сказали тодї йому: Де Він? Каже: Не знаю.

13 Niin he veivät hänet, joka ennen oli ollut sokea, fariseusten luo.

13 He veivät hänet, entisen sokean, fariseusten luo.

13. Niin he veivät sen, joka ennen sokiana ollut oli, Pharisealaisten tykö.

13. Nijn he weit sen joca cauwan sokiana ollut oli Phariseusten eteen.

13. Nin he weit sen ioca oli cauuan Sokia ollut/ ninen Phariseusten tyge/ (Niin he weit sen joka oli kauan sokea ollut/ niiden phariseusten tykö/)

13. Ἄγουσιν αὐτὸν πρὸς τοὺς Φαρισαίους, τόν ποτε τυφλόν.

13. αγουσιν αυτον προς τους φαρισαιους τον ποτε τυφλον 13. agoυsin aυton pros toυs farisaioυs ton pote tυflon

13 They lead him to the Pharisees, the previously blind (one).

13. They brought to the Pharisees him that aforetime was blind.

13. Da førte de ham, som før var blind, til Pharisæerne.

13. Då hade de honom, som blind hade varit, till de Phariseer.

13. Siis wisid nemmad tedda, kes enne pimme olli, Wariseride jure.

13. Jie nusivedė buvusį neregį pas fariziejus.

13. Da führten sie ihn zu den Pharisäern, der weiland blind war.

13. Ils amenèrent aux pharisiens celui qui avait été aveugle.

13. Llévanle a los Fariseos, al que ántes había sido ciego.

13 Zij brachten hem tot de Farizeen, hem namelijk, die te voren blind geweest was.

13. Tedy przywiedli onego, który przedtem był ślepy, do Faryzeuszów.

13. Vivék őt, a ki előbb még vak volt, a farizeusokhoz.

13 Повели сего бывшего слепца к фарисеям.

13. Приводять його до Фарисеїв, колись слїпого.

14 Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti.

14 Oli näet sapatti, jona päivänä Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä.

14. Ja se oli sabbatin päivä, jona Jesus teki loan ja avasi hänen silmänsä.

14. Ja se oli Sabbathin päiwänä jona Jesus teki loan ja awais hänen silmäns.

14. ia oli se ydhen Sabbathin peiuen pälle/ coska Iesus teki Loghan/ ia auasi henen Silmens. (ja oli se yhden Sabbathin päiwän päälle/ koska Jesus teki loan/ ja awasi hänen silmäns.)

14. ἦν δὲ σάββατον ὅτε τὸν πηλὸν ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς καὶ ἀνέῳξεν αὐτοῦ τοὺς ὀφθαλμούς.

14. ην δε σαββατον οτε τον πηλον εποιησεν ο ιησους και ανεωξεν αυτου τους οφθαλμους 14. en de saββaton ote ton pelon epoiesen o iesoυs kai aneoksen aυtoυ toυs ofthalmoυs

14 Now it was (the) Sabbath when Jesus made* the clay and opened his eyes.

14. And it was the sabbath day when Jesus made the clay, and opened his eyes.

14. (Men det var en Sabbat, da Jesus gjorde Dynd og aabnede hans Øine).

14. Och det var på en Sabbath, när Jesus gjorde träcken, och öppnade hans ögon.

14. Agga se olli hingamisse-pääw, kui Jesus sedda mudda teggi, ja temma silmad lahti teggi.

14. O toji diena, kai Jėzus padarė purvo ir atvėrė akis, buvo sabatas.

14. (Es war aber Sabbat, da Jesus den Kot machte und seine Augen öffnete.)

14. Or, c'était le jour du sabbat que Jésus avait fait de la boue, et lui avait ouvert les yeux.

14. Y era sábado cuando Jesús había hecho el lodo, y le había abierto los ojos.

14 En het was sabbat, als Jezus het slijk maakte, en zijn ogen opende.

14. A był sabat, gdy Jezus uczynił błoto i otworzył oczy jego.

14. Mikor pedig Jézus a sarat csinálá és felnyitá ennek szemeit, szombat vala.

14 А была суббота, когда Иисус сделал брение и отверз ему очи.

14. Була ж субота, як грязиво зробив Ісус, і відкрив його очі.

15 Niin myöskin fariseukset kysyivät häneltä, miten hän oli saanut näkönsä. Ja hän sanoi heille: "Hän siveli tahtaan minun silmilleni, ja minä peseydyin, ja nyt minä näen".

15 Sen vuoksi vielä fariseuksetkin kysyivät häneltä, miten hän sai näön. Hän sanoi heille: "Hän pani tahtaan silmilleni ja minä peseydyin ja näen."

15. Niin kysyivät taas häneltä Pharisealaiset, kuinka hän näkönsä saanut oli. Hän sanoi heille: hän pani loan minun silmäini päälle, ja minä pesin, ja näen.

15. Phariseuxet kysyit hänelle cuinga hän näkyns saanut oli? Hän sanoi heille: hän pani loan minun silmäini päälle ja minä pesin minuni ja nyt näen.

15. Taas ne Phariseuset kysyit henelle/ Quinga hen oli näkyns saanut. Nin hen sanoi heille. Loghan hen pani minun Silmeini päle/ ia mine pesin minuni/ ia nyt näen. (Taas ne phariseukset kysyit häneltä/ Kuinka hän oli näköns saanut. Niin hän sanoi heille. Loan hän pani minun silmäini päälle/ ja minä pesin minuni/ ja nyt näen.)

15. πάλιν οὖν ἠρώτων αὐτὸν καὶ οἱ Φαρισαῖοι πῶς ἀνέβλεψεν. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Πηλὸν ἐπέθηκέ μου ἐπὶ τοὺς ὀφθαλμούς, καὶ ἐνιψάμην, καὶ βλέπω.

15. παλιν ουν ηρωτων αυτον και οι φαρισαιοι πως ανεβλεψεν ο δε ειπεν αυτοις πηλον επεθηκεν επι τους οφθαλμους μου και ενιψαμην και βλεπω 15. palin oυn eroton aυton kai oi farisaioi pos aneβlepsen o de eipen aυtois pelon epetheken epi toυs ofthalmoυs moυ kai enipsamen kai βlepo

15 Therefore, again the Pharisees were also asking him how he recovered his sight. Now he said to them, He placed clay upon my eyes and I washed and I (can) see.

15. Then again the Pharisees also asked him how he had received his sight. He said unto them, He put clay upon mine eyes, and I washed, and do see.

15. Da spurgte og Pharisæerne ham atter, hvorledes han var bleven seende. Men han sagde til dem: Dynd lagde ham paa mine Øine, og jeg toede mig og seer.

15. Åter sporde honom ock de Phariseer, huru han hade fått synena. Han sade till dem: Han lade mig träck på ögonen, och jag tvådde mig, och hafver nu min syn.

15. Siis küssisid nemmad jälle temmalt, ja need Wariserid ka: kuida temma olli näggiaks sanud? agga temma ütles neile: Temma panni mudda minno silmade peäle, ja minna pessin neid, ja nään.

15. Fariziejai jį iš naujo paklausė, kaip jis praregėjęs. Tas jiems paaiškino: ‘‘Jis uždėjo man ant akių purvo, aš nusiprausiau, ir dabar regiu’‘.

15. Da fragten ihn abermals auch die Pharisäer, wie er wäre sehend geworden. Er aber sprach zu ihnen: Kot legte er mir auf die Augen, und ich wusch mich und bin nun sehend.

15. Les pharisiens lui demandaient donc aussi comment il avait recouvré la vue. Et il leur dit: Il m'a mis de la boue sur les yeux, et je me suis lavé, et je vois.

15. Y volviéronle a preguntar también los Fariseos, de qué manera había recibido la vista. El les dijo: Púsome lodo sobre los ojos, y me lavé, y veo.

15 De Farizeen dan vraagden hem ook wederom, hoe hij ziende geworden was. En hij zeide tot hen: Hij legde slijk op mijn ogen, en ik wies mij, en ik zie.

15. Tedy go znowu pytali i Faryzeuszowie, jako przejrzał? A on im rzekł: Włożył mi błota na oczy, i umyłem się i widzę.

15. Szintén a farizeusok is megkérdezék azért őt, mimódon jött meg a látása? Ő pedig monda nékik: Sarat tőn szemeimre, és megmosakodám, és látok.

15 Спросили его также и фарисеи, как он прозрел. Он сказал им: брение положил Он на мои глаза, и я умылся, и вижу.

15. Знов же питали його Фарисеї, як прозрів. Він же казав їм: Грязиво положив на очі мої, а я вмивсь, та й бачу.

16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä.

16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta lähtöisin, koska ei pidä sapattia." Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä sellaisia tunnustekoja?" Ja heidän keskellään oli erimielisyyttä.

16. Niin muutamat Pharisealaisista sanoivat: ei se ihminen ole Jumalasta, ettei hän pidä sabbatia. Muut sanoivat: kuinka taitaa joku syntinen ihminen senkaltaisia ihmeitä tehdä? Ja riita oli heillä keskenänsä.

16. Nijn muutamat Phariseuxist sanoit: ei se ihminen ole Jumalast joca ei pidä Sabbathia: mutta muutamat sanoit: cuinga taita jocu syndinen ihminen näitä ihmeitä tehdä? Ja he rijtelit keskenäns.

16. Nin sanoit mutomat nijste Phariseusist/ Ei oli teme Inhiminen Jumalast/ Sille ettei hen pidhe Sabbathia. Ja mutomat sanoit/ Quinga taita yxi Syndinen Inhiminen neita Mercki tedhä? Ja tuli yxi Rijta heiden keskenens. (Niin sanoit muutamat niistä phariseuksist/ Ei ole tämä ihminen Jumalasta/ Sillä ettei hän pidä Sabbathia. Ja muutamat sanoit/ Kuinka taitaa yksi syntinen ihminen näitä merkkiä tehdä? Ja tuli yksi riita heidän keskenänsä.)

16. ἔλεγον οὖν ἐκ τῶν Φαρισαίων τινές· Οὗτος ὁ ἄνθρωπος οὐκ ἔστι παρὰ τοῦ Θεοῦ, ὅτι τὸ σάββατον οὐ τηρεῖ. ἄλλοι ἔλεγον· Πῶς δύναται ἄνθρωπος ἁμαρτωλὸς τοιαῦτα σημεῖα ποιεῖν; καὶ σχίσμα ἦν ἐν αὐτοῖς.

16. ελεγον ουν εκ των φαρισαιων τινες ουτος ο ανθρωπος ουκ εστιν παρα του θεου οτι το σαββατον ου τηρει αλλοι ελεγον πως δυναται ανθρωπος αμαρτωλος τοιαυτα σημεια ποιειν και σχισμα ην εν αυτοις 16. elegon oυn ek ton farisaion tines oυtos o anthropos oυk estin para toυ theoυ oti to saββaton oυ terei alloi elegon pos dυnatai anthropos amartolos toiaυta semeia poiein kai schisma en en aυtois

16 Therefore, some out of the Pharisees were saying, This man is not from God, because he is not keeping the Sabbath. Others said, How is a man, a sinner, able to do such signs? And there was a split among them.

16. Therefore said some of the Pharisees, This man is not of God, because he keepeth not the sabbath day. Others said, How can a man that is a sinner do such miracles? And there was a division among them.

16. Derfor sagde nogle af Pharisæerne: dette Menneske er ikke af Gud, efterdi han holder ikke Sabbaten. Andre sagde: hvorledes kan et syndigt Menneske gjøre saadanne Tegn? Og der var Splid imellem dem.

16. Då sade någre af de Phariseer: Denne mannen är icke af Gudi, efter han icke håller Sabbathen. Somlige sade: Huru kan en syndig menniska göra dessa tecken? Och en tvedrägt var emellan dem.

16. Siis ütlesid monningad neist Wariseridest: Sesinnane ei olle Jummalast, et ta hingamisse-päwa ei pea; teised ütlesid: Kuida woib üks pattune innimenne nisuggused tähhed tehha? ja nende seas olli riid.

16. Kai kurie fariziejai kalbėjo: ‘‘Tas žmogus ne iš Dievo, nes nesilaiko sabato’‘. O kiti sakė: ‘‘Kaip galėtų nuodėmingas žmogus daryti tokius ženklus?!’‘ Ir jie tarp savęs nesutarė.

16. Da sprachen etliche der Pharisäer: Der Mensch ist nicht von Gott, dieweil er den Sabbat nicht hält. Die andern aber sprachen: Wie kann ein sündiger Mensch solche Zeichen tun? Und es ward eine Zwietracht unter ihnen.

16. Alors quelques-uns des pharisiens disaient: Cet homme n'est point de Dieu, puisqu'il ne garde pas le sabbat. D'autres disaient: Comment un homme méchant peut-il faire de tels miracles? Et ils étaient divisés entre eux.

16. Entónces unos de los Fariseos le decían: Este hombre no es de Dios, porque no guarda el sábado. Y otros decían: ¿Cómo puede un hombre pecador hacer tales milagros? Y había disensión entre ellos.

16 Sommigen dan uit de Farizeen zeiden: Deze Mens is van God niet, want Hij houdt den sabbat niet. Anderen zeiden: Hoe kan een mens, die een zondaar is, zulke tekenen doen? En er was tweedracht onder hen.

16. Tedy niektóry z Faryzeuszów rzekł: Człowiek ten nie jest z Boga; bo nie strzeże sabatu. Drudzy zasię mówili: Jakoż może człowiek grzeszny takowe cuda czynić? I było rozerwanie między nimi.

16. Mondának azért némelyek a farizeusok közül: Ez az ember nincsen Istentől, mert nem tartja meg a szombatot. Mások mondának: Mimódon tehet bűnös ember ilyen jeleket? És hasonlás lőn [2†] közöttük.

16 Тогда некоторые из фарисеев говорили: не от Бога Этот Человек, потому что не хранит субботы. Другие говорили: как может человек грешный творить такие чудеса? И была между ними распря.

16. Казали тодї деякі з Фарисеїв: Сей чоловік не від Бога, бо суботи не хоронить. Инші казали: Як може чоловік грішний такі ознаки робити? І була незгода між ними.

17 Niin he taas sanoivat sokealle: "Mitä sinä sanot hänestä, koskapa hän avasi sinun silmäsi?" Ja hän sanoi: "Hän on profeetta".

17 He sanovat jälleen sokealle: "Mitä sinä sanot Hänestä, koska Hän avasi silmäsi?" Hän sanoi: "Hän on profeetta."

17. He sanoivat taas sokiallle: mitä sinä hänestä sanot, joka sinun silmäs avasi? Hän sanoi: hän on propheta.

17. Nijn he sanoit taas sokialle: mitä sinä hänestä sanot joca sinun silmäs awais? Hän sanoi: Hän on Propheta.

17. Nin he taas sanoit Sokialle/ Mite sine sanot henest/ ette hen on auanut sinun Silmes? Nin sanoi hen/ Yxi Propheta hen ombi. (Niin he taas sanoit sokealle/ Mitä sinä sanot hänestä/ että hän on awannut sinun silmäsi? Niin sanoi hän/ Yksi propheta hän ompi.)

17. λέγουσι τῷ τυφλῷ πάλιν· Σὺ τί λέγεις περὶ αὐτοῦ, ὅτι ἤνοιξέ σου τοὺς ὀφθαλμούς; ὁ δὲ εἶπεν ὅτι προφήτης ἐστίν.

17. λεγουσιν τω τυφλω παλιν συ τι λεγεις περι αυτου οτι ηνοιξεν σου τους οφθαλμους ο δε ειπεν οτι προφητης εστιν 17. legoυsin to tυflo palin sυ ti legeis peri aυtoυ oti enoiksen soυ toυs ofthalmoυs o de eipen oti profetes estin

17 They say to the blind man again, What do you say concerning him, (in) that he opened your eyes? Now he said, He is a prophet.

17. They say unto the blind man again, What sayest thou of him, that he hath opened thine eyes? He said, He is a prophet.

17. Da sagde atter til den Blinde: hvad siger du om ham, efterdi han aabnede dine Øine? Men han sagde: han er en Prophet.

17. Åter sade de till den blinda: Hvad säger du om honom, att han hafver öppnat din ögon? Då sade han: En Prophet är han.

17. Nemmad ütlesid jälle selle pim̃edale: Sinna, mis sa ütled temmast, et ta sinno silmad on lahti teinud? agga temma ütles: Temma on prohwet.

17. Tuomet jie vėl paklausė buvusį neregį: ‘‘O ką tu pasakysi apie žmogų, atvėrusį tau akis?’‘ Šis atsakė: ‘‘Jis pranašas’‘.

17. Sie sprachen wieder zu dem Blinden: Was sagst du von ihm, daß er hat deine Augen aufgetan? Er aber sprach: Er ist ein Prophet.

17. Ils dirent de nouveau à l'aveugle: Et toi, que dis-tu de lui, de ce qu'il t'a ouvert les yeux? Il répondit: C'est un prophète.

17. Vuelven a decir al ciego: ¿Tú, qué dices de el que te abrió los ojos? Y él dijo: Qué es un profeta.

17 Zij zeiden wederom tot den blinde: Gij, wat zegt gij van Hem; dewijl Hij uw ogen geopend heeft? En hij zeide: Hij is een Profeet.

17. Rzekli tedy ślepemu po wtóre: Ty co mówisz o nim, ponieważ otworzył oczy twoje? A on rzekł: Prorok jest.

17. Újra mondának a vaknak: Te mit szólsz ő róla, hogy megnyitá a szemeidet? Ő pedig monda: Hogy próféta.

17 Опять говорят слепому: ты что скажешь о Нем, потому что Он отверз тебе очи? Он сказал: это пророк.

17. Кажуть слїпому знов: Ти що кажеш про Него, що відкрив твої очі? Він же сказав: Що Він пророк.

18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennenkuin kutsuivat sen näkönsä saaneen vanhemmat

18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennen kuin kutsuivat näkönsä saaneen vanhemmat.

18. Mutta ei Juudalaiset sitä uskoneet, että hän oli sokiana ollut ja näkemään tullut, siihenasti kuin he kutsuivat sen vanhemmat, joka näkönsä saanut oli.

18. MUtta ei Judalaiset sitä usconet että hän oli sokiana ollut ja näkemän tullut siJohenasti cuin he cudzuit sen wanhemmat joca näkyns saanut oli:

18. Mutta ei Juttat wskonet heneste/ ette hen oli Sokian ollut/ ia näkeuexi tullut/ sijhenasti quin he cutzuit henen Wanhemans/ ioca nägöns saanut oli/ (Mutta ei juuttaat uskoneet hänestä/ että hän oli sokean ollut/ ja näkewäksi tullut/ siihen asti kuin he kutsuit hänen wanhempansa/ joka näkönsä saanut oli/)

18. οὐκ ἐπίστευον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι περὶ αὐτοῦ ὅτι τυφλὸς ἦν καὶ ἀνέβλεψεν, ἕως ὅτου ἐφώνησαν τοὺς γονεῖς αὐτοῦ τοῦ ἀναβλέψαντος

18. ουκ επιστευσαν ουν οι ιουδαιοι περι αυτου οτι τυφλος ην και ανεβλεψεν εως οτου εφωνησαν τους γονεις αυτου του αναβλεψαντος 18. oυk episteυsan oυn oi ioυdaioi peri aυtoυ oti tυflos en kai aneβlepsen eos otoυ efonesan toυs goneis aυtoυ toυ anaβlepsantos

18 Therefore the Jews did not believe concerning him, that he was blind and (had) recovered his sight, until which (time) they summoned the parents of the one who had recovered his sight,

18. But the Jews did not believe concerning him, that he had been blind, and received his sight, until they called the parents of him that had received his sight.

18. Men Jøderne troede ikke om ham, at han havde været blind og var bleven seende, førend de kaldte hans Forældre, som havde faaet sit Syn.

18. Men Judarna trodde icke om honom, att han hade varit blind, och hade fått synena, tilldess de kallade föräldrarna, hans som synen hade fått;

18. Agga Juda-rahwas ei usknud mitte, et temma olli pimme olnud ja näggiaks sanud, kunni nemmad kutsusid selle wannemad, kes näggiaks olli sanud.

18. Bet žydai netikėjo, kad jis buvo aklas ir praregėjo, kol pašaukė praregėjusiojo tėvus

18. Die Juden glaubten nicht von ihm, daß er blind gewesen und sehend geworden wäre, bis daß sie riefen die Eltern des, der sehend war geworden,

18. Mais les Juifs ne crurent point que cet homme eût été aveugle, et qu'il eût recouvré la vue, jusqu'à ce qu'ils eussent fait venir ses parents.

18. Mas los Judíos no creían de él, que había sido él ciego, y hubiese recibido la vista, hasta que llamaron a los padres de el que había recibido la vista.

18 De Joden dan geloofden van hem niet, dat hij blind geweest was, en ziende was geworden, totdat zij geroepen hadden de ouders desgenen, die ziende geworden was.

18. A nie wierzyli Żydowie o nim, żeby był ślepym, a że przejrzał, aż zawołali rodziców onego, który przejrzał.

18. Nem hivék azért a zsidók róla, hogy vak vala és megjöve a látása, mígnem előhívák annak szüleit, a kinek megjöve a látása,

18 Тогда Иудеи не поверили, что он был слеп и прозрел, доколе не призвали родителей сего прозревшего

18. Не увірували ж Жиди про него, що слїпим був і прозрів, аж доки покликали родителїв самого прозрівшого.

19 ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"

19 He kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"

19. Ja he kysyivät heiltä, sanoen: onko tämä teidän poikanne, jonka te sanotte sokiana syntyneen? kuinka siis hän nyt näkee?

19. Ja he kysyit heildä sanoden: tämäkö teidän poican on jonga te sanotta sokiana syndynen? Cuinga hän on näkyns saanut?

19. ia he kysyit heille/ sanoden/ Temecö teiden Poican on/ io'ga te sanott Sokiana syndyneen? Quinga hen nyt näke? (ja he kysyit heiltä/ sanoen/ Tämäkö teidän poikan on/ jonka te sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän nyt näkee?)

19. καὶ ἠρώτησαν αὐτοὺς λέγοντες· Οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς ὑμῶν, ὃν ὑμεῖς λέγετε ὅτι τυφλὸς ἐγεννήθη; πῶς οὖν ἄρτι βλέπει;

19. και ηρωτησαν αυτους λεγοντες ουτος εστιν ο υιος υμων ον υμεις λεγετε οτι τυφλος εγεννηθη πως ουν αρτι βλεπει 19. kai erotesan aυtoυs legontes oυtos estin o υios υmon on υmeis legete oti tυflos egennethe pos oυn arti βlepei

19 and asked them, saying, Is this your° son, who you° say was born blind? Therefore how does he see now?

19. And they asked them, saying, Is this your son, who ye say was born blind? how then doth he now see?

19. Og de spurgte dem og sagde: er denne Eders Søn, om hvem I sige, at han var blind født? hvorledes er han da nu seende?

19. Och sporde dem till, och sade: Är denne eder son, den I sägen vara blind född? Huru ser han nu?

19. Ja nemmad küssisid neilt, ja ütlesid: Kas se on teie poeg, kedda teie ütlete, et ta on pimme sündinud? kuida temma siis nüüd nääb?

19. ir paklausė jų: ‘‘Ar šitas jūsų sūnus, kurį sakote gimus aklą? Tai kaip jis dabar regi?’‘

19. fragten sie und sprachen: Ist das euer Sohn, von welchem ihr sagt, er sei blind geboren? Wie ist er denn nun sehend?

19. Et ils les interrogèrent en disant: Est-ce là votre fils, que vous dites être né aveugle? Comment donc voit-il maintenant?

19. Y preguntáronles, diciendo: ¿Es éste vuestro hijo, el que vosotros decís, que nació ciego? ¿Cómo, pues, ve ahora?

19 En zij vraagden hun, zeggende: Is deze uw zoon, welken gij zegt, dat blind geboren is? Hoe ziet hij dan nu?

19. I pytali ich, mówiąc: Tenże jest syn wasz, o którym wy powiadacie, iż się ślepo narodził? jakoż wżdy teraz widzi?

19. És megkérdezék azokat, mondván: Ez a ti fiatok, a kiről azt mondjátok, hogy vakon született? mimódon lát hát most?

19 и спросили их: это ли сын ваш, о котором вы говорите, что родился слепым? как же он теперь видит?

19. І питали їх, кажучи: Чи се син ваш, про котрого ви кажете, що слїпим родив ся? як же тепер бачить?

20 Hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat: "Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän on sokeana syntynyt;

20 Hänen vanhempansa vastasivat (heille) ja sanoivat: "Tiedämme, että tämä on poikamme ja että hän on sokeana syntynyt,

20. Hänen vanhempansa vastasivat heitä ja sanoivat: me tiedämme tämän meidän pojaksemme, ja että hän sokiana syntynyt on.

20. Hänen wanhemmans wastaisit ja sanoit: me tiedämme hänen meidän pojaxem ja että hän sokiana syndynyt on:

20. Henen wanhemans wastasit/ ia sanoit/ Me tiedhem ette teme ombi meiden Poican/ ia ette hen Sokiana on syndynyt/ (Hänen wanhempansa wastasit/ ja sanoit/ Me tiedämme että tämä ompi meidän poikan/ ja että hän sokeana on syntynyt/)

20. ἀπεκρίθησαν δὲ αὐτοῖς οἱ γονεῖς αὐτοῦ καὶ εἶπον· Οἴδαμεν ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς ἡμῶν καὶ ὅτι τυφλὸς ἐγεννήθη·

20. απεκριθησαν αυτοις οι γονεις αυτου και ειπον οιδαμεν οτι ουτος εστιν ο υιος ημων και οτι τυφλος εγεννηθη 20. apekrithesan aυtois oi goneis aυtoυ kai eipon oidamen oti oυtos estin o υios emon kai oti tυflos egennethe

20 But his parents answered and said, We know that this is our son and that he was born blind;

20. His parents answered them and said, We know that this is our son, and that he was born blind:

20. Hans Forældre svarede dem og sagde: vi vide, at dette er vor Søn, og at han var blind født.

20. Då svarade dem hans föräldrar, och sade: Vi vete, att denne är vår son, och att han var blind född.

20. Temma wannemad kostsid neile, ja ütlesid: Meie teame, et se meie poeg on, ja et ta pimme ilmale tulnud.

20. Jo tėvai jiems atsakė: ‘‘Mes žinome, kad jis mūsų sūnus ir kad jis gimė aklas.

20. Seine Eltern antworteten ihnen und sprachen: Wir wissen, daß dieser unser Sohn ist und daß er blind geboren ist;

20. Ses parents répondirent: Nous savons que c'est notre fils, et qu'il est né aveugle;

20. Respondiéronles sus padres, y dijeron: Sabemos que éste es nuestro hijo, y que nació ciego:

20 Zijn ouders antwoordden hun en zeiden: Wij weten, dat deze onze zoon is, en dat hij blind geboren is;

20. Odpowiedzieli im rodzice jego i rzekli: Wiemy, żeć to jest syn nasz, i że się ślepo narodził;

20. Felelének nékik annak szülei és mondának: Tudjuk, hogy ez a mi fiunk, és hogy vakon született:

20 Родители его сказали им в ответ: мы знаем, что это сын наш и что он родилсяслепым,

20. Відказали їм родителї його, й казали: Знаємо, що син наш, і що слїпим родив ся;

21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä; emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä; hänellä on kyllin ikää, puhukoon itse puolestansa."

21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä, emmekä tiedä, kuka avasi hänen silmänsä. Hän on täysi-ikäinen, kysykää häneltä, puhukoon itse puolestaan."

21. Mutta kuika hän nyt näkee, sitä emme tiedä, ja kuka hänen silmänsä avasi, emme tiedä; hänellä on kyllä ikää, kysykäät häneltä; puhukaan itsestänsä.

21. Mutta cuinga hän on näkyns saanut sitä en me tiedä ja kengä hänen silmäns awais en me tiedä: hänellä on kyllä ikä kysykät häneldä puhucan idze edestäns.

21. mutta quinga hen nyt näke/ site emme me tiedhä/ Eli kenge henen Silmens auasi/ emme me tiedhä. Henelle o'bi kijlle ike/ kysyket henelde/ puhucan itze edestens. (mutta kuinka hän nyt näkee/ sitä emme me tiedä/ Eli kenkä hänen silmänsä awasi/ emme me tiedä. Hänellä ompi kyllin ikää/ kysykäät häneltä/ puhukaan itse edestänsä.)

21. πῶς δὲ νῦν βλέπει οὐκ οἴδαμεν, ἢ τίς ἤνοιξεν αὐτοῦ τοὺς ὀφθαλμοὺς ἡμεῖς οὐκ οἴδαμεν· αὐτὸς ἡλικίαν ἔχει, αὐτὸν ἐρωτήσατε, αὐτὸς περὶ ἑαυτοῦ λαλήσει.

21. πως δε νυν βλεπει ουκ οιδαμεν η τις ηνοιξεν αυτου τους οφθαλμους ημεις ουκ οιδαμεν αυτος ηλικιαν εχει αυτον ερωτησατε αυτος περι αυτου λαλησει 21. pos de nυn βlepei oυk oidamen e tis enoiksen aυtoυ toυs ofthalmoυs emeis oυk oidamen aυtos elikian echei aυton erotesate aυtos peri aυtoυ lalesei

21 but how he (can) now see, we do not know; or who opened his eyes, we do not know. He has (come of) age*; ask° him; he will be speaking concerning himself.

21. But by what means he now seeth, we know not; or who hath opened his eyes, we know not: he is of age; ask him: he shall speak for himself.

21. Men hvorledes han nu er bleven seende, vide vi ikke, og hvo der har aabnet hans Øine, vide vi ikke heller; han er selv gammel nok, spørger ham, han maa selv svare for sig.

21. Men huru han nu ser, vete vi icke; eller hvem hans ögon öppnat hafver, vete icke vi; han är åldrig nog, spörjer honom till; tale sjelf för sig.

21. Agga kuida temma nüüd nääb, ei tea meie mitte, ehk, kes temma silmad on lahti teinud, ei tea meie mitte; temma on wanna kül, küssige temmalt; kül ta isse ennese eest kostab.

21. O kaip jis praregėjo, mes nežinome, nei kas jam atvėrė akis, nežinome. Klauskite jį patį, jis suaugęs ir pats tegul kalba už save’‘.

21. wie er aber nun sehend ist, wissen wir nicht; oder wer ihm hat seine Augen aufgetan, wissen wir auch nicht. Er ist alt genug, fraget ihn, laßt ihn selbst für sich reden.

21. Mais nous ne savons comment il voit maintenant, et nous ignorons qui lui a ouvert les yeux. Il a de l'âge, interrogez-le, il parlera lui-même de ce qui le concerne.

21. Mas como vea ahora, no lo sabemos; o quien le haya abierto los ojos, nosotros no lo sabemos: él tiene edád, preguntádle a él, él hablará por sí mismo.

21 Maar hoe hij nu ziet, weten wij niet; of wie zijn ogen geopend heeft, weten wij niet; hij heeft zijn ouderdom, vraagt hemzelven; hij zal van zichzelven spreken.

21. Lecz jako teraz widzi, nie wiemy, albo kto otworzył oczy jego, my nie wiemy; mać lata, pytajcież go, on sam o sobie powie.

21. De mimódon lát most, nem tudjuk; vagy ki nyitotta meg a szemeit, mi nem tudjuk: elég idős már ő; őt kérdezzétek; ő beszéljen magáról.

21 а как теперь видит, не знаем, или кто отверз ему очи, мы не знаем. Сам в совершенных летах; самого спросите; пусть сам о себе скажет.

21. як же тепер бачить, не знаємо; або хто відкрив його очі, ми не знаємо. Він зріст має, його спитайте; сам про себе нехай говорить.

22 Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Kristukseksi, oli erotettava synagoogasta.

22 Hänen vanhempansa sanoivat näin, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että jos joku tunnustaisi Hänet Kristukseksi, hän joutuisi synagoogasta erotetuksi.

22. Niin sanoivat hänen vanhempansa, sillä he pelkäsivät Juudalaisia; sillä Juudalaiset olivat jo niin keskenänsä päättäneet, että jos joku hänen tunnustais Kristukseksi, sen piti synagogasta oleman suljettu ulos.

22. Näin wastaisit hänen wanhemmans: sillä he pelkäisit Judalaisia: jotca nijn jo olit keskenäns päättänet: että jos jocu hänen tunnustais Christuxexi sen he olisit heittänet ulos Synagogista.

22. Neite sanoit henen Wanhemans/ sille ette he pelkesit Juttait. Sille ette io olit Juttat keskenens nin päättenyet/ Ette ios iocu piti hene' tunnustama' Christusexi/ se pite wlosheitettemen Sinagogista. (Näitä sanoit hänen wanhempansa/ sillä että he pelkäsit juuttaita. Sillä että jo olit juuttaat keskenänsä niin päättäneet/ Etta jos joku piti hänen tunnustaman Kristukseksi/ se pitää ulos heitettämän synagogista.)

22. ταῦτα εἶπον οἱ γονεῖς αὐτοῦ, ὅτι ἐφοβοῦντο τοὺς Ἰουδαίους· ἤδη γὰρ συνετέθειντο οἱ Ἰουδαῖοι ἵνα, ἐάν τις ὁμολογήσῃ Χριστόν, ἀποσυνάγωγος γένηται.

22. ταυτα ειπον οι γονεις αυτου οτι εφοβουντο τους ιουδαιους ηδη γαρ συνετεθειντο οι ιουδαιοι ινα εαν τις αυτον ομολογηση χριστον αποσυναγωγος γενηται 22. taυta eipon oi goneis aυtoυ oti efoβoυnto toυs ioυdaioυs ede gar sυnetetheinto oi ioυdaioi ina ean tis aυton omologese christon aposυnagogos genetai

22 His parents said these things, because they feared the Jews; for* the Jews, themselves, had covenanted together already, in order that if anyone confesses him (as) Christ, he should become expelled from the synagogue.

22. These words spake his parents, because they feared the Jews: for the Jews had agreed already, that if any man did confess that he was Christ, he should be put out of the synagogue.

22. Dette sagde hans Forældre, fordi de frygtede for Jøderne; thi Jøderne vare allerede komne overeens om, at dersom Nogen bekjendte ham at være Christus, skulle denne blive udelukt af Synagogen.

22. Detta sade hans föräldrar derföre, att de räddes för Judarna; ty Judarna hade då redo beslutit emellan sig, att hvilken som bekände honom vara Christus, han skulle utkastas af Synagogon.

22. Sedda ütlesid temma wannemad, et nemmad Juda-rahwast kartsid; sest Juda-rahwas ollid jo issekeskes sedda nou wotnud, et, kui kegi tedda Kristusseks piddi tuñistama, sedda piddi koggodussest wäljalükkatama.

22. Jo tėvai taip kalbėjo, bijodami žydų. Nes žydai jau buvo nutarę: jei kas tik išpažintų Jėzų esant Kristų, turėtų būti pašalintas iš sinagogos.

22. Solches sagten seine Eltern; denn sie fürchteten sich vor den Juden. Denn die Juden hatten sich schon vereinigt, so jemand ihn für Christus bekennte, daß er in den Bann getan würde.

22. Ses parents dirent cela, parce qu'ils craignaient les Juifs; car les Juifs avaient déjà arrêté, que si quelqu'un reconnaissait Jésus pour le Christ, il serait chassé de la synagogue.

22. Esto dijeron sus padres, porque tenían miedo de los Judíos; porque ya los Judíos habían concluido que si alguno confesase ser él el Mesías, que fuese echado fuera de la sinagoga.

22 Dit zeiden zijn ouders, omdat zij de Joden vreesden; want de Joden hadden alrede te zamen een besluit gemaakt, zo iemand Hem beleed Christus te zijn, dat die uit de synagoge zou geworpen worden.

22. Tak mówili rodzice jego, że się bali Żydów; albowiem już byli Żydowie postanowili, aby ktokolwiek by go Chrystusem wyznał, był z bóżnicy wyłączony.

22. Ezeket mondák annak szülei, mivelhogy [3†] félnek vala a zsidóktól: mert megegyeztek már a zsidók, hogy ha valaki Krisztusnak vallja őt, rekesztessék ki a gyülekezetből.

22 Так отвечали родители его, потому что боялись Иудеев; ибо Иудеи сговорились уже, чтобы, кто признает Его заХриста, того отлучать от синагоги.

22. Се казали родителї його, бо боялись Жидів; уже бо постановили Жиди, щоб, коли хто Його визнає Христом, того вилучити із школи.

23 Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hänellä on kyllin ikää, kysykää häneltä".

23 Sen vuoksi hänen vanhempansa sanoivat: "Hän on täysi-ikäinen, kysykää häneltä."

23. Sentähden sanoivat hänen vanhempansa: hänellä on kyllä ikää, kysykäät häneltä.

23. Sentähden sanoit hänen wanhemmans: hänellä on kyllä ikä kysykät häneldä.

23. Senteden sanoit henen Wanhemans/ Henelle ombi kylle ike/ kysykä henelle. (Sentähden sanoit hänen wanhempansa/ Hänellä ompi kyllä ikää/ kysykää häneltä.)

23. διὰ τοῦτο οἱ γονεῖς αὐτοῦ εἶπον ὅτι ἡλικίαν ἔχει, αὐτὸν ἐρωτήσατε.

23. δια τουτο οι γονεις αυτου ειπον οτι ηλικιαν εχει αυτον ερωτησατε 23. dia toυto oi goneis aυtoυ eipon oti elikian echei aυton erotesate

23 Because of this, his parents said, He has (come of) age*; ask° him.

23. Therefore said his parents, He is of age; ask him.

23. Derfor sagde hans Forældre: han er gammel nok, spørger ham selv.

23. Fördenskull sade hans föräldrar: Han är åldrig nog, spörjer honom sjelf.

23. Sepärrast ütlesid temma wannemad: Temma on wanna kül; küssige temmalt.

23. Todėl jo tėvai pasakė: ‘‘Jis suaugęs, klauskite jį patį’‘.

23. Darum sprachen seine Eltern: er ist alt genug, fraget ihn selbst.

23. C'est pour cela que ses parents répondirent: Il a de l'âge, interrogez-le.

23. Por eso dijeron sus padres: Edad tiene, preguntádle a él.

23 Daarom zeiden zijn ouders: Hij heeft zijn ouderdom, vraagt hemzelven.

23. Przetoż rzekli rodzice jego: Mać lata, pytajcież go.

23. Ezért mondák annak szülei, hogy: Elég idős, őt kérdezzétek.

23 Посему-то родители его и сказали: он в совершенных летах; самого спросите.

23. Тим родителї його казали: Що зріст має, його питайте.

24 Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen".

24 He kutsuivat siis toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna Jumalalle kunnia. Tiedämme, että se mies on syntinen."

24. Niin he kutsuivat toisen kerran sen ihmisen, joka sokiana oli ollut, ja sanoivat hänelle: anna Jumalalle kunnia! me tiedämme sen ihmisen syntiseksi.

24. Nijn he cudzuit taas sen ihmisen joca sokiana oli ollut ja sanoit hänelle: anna Jumalalle cunnia me tiedämme sen ihmisen syndisexi.

24. Nin he taas cutzuit sen Inhimisen/ ioca Sokian oli ollut/ ia sanoit henelle/ Anna Jumalan cunnia/ Me tiedhem ette teme Inhiminen on syndinen. (Niin he taas kutsuit sen ihmisen/ joka sokea oli ollut/ ja sanoit hänelle/ Anna Jumalalle kunnia/ Me tiedämme että tämä ihminen on syntinen.)

24. Ἐφώνησαν οὖν ἐκ δευτέρου τὸν ἄνθρωπον ὃς ἦν τυφλὸς, καὶ εἶπον αὐτῷ· Δὸς δόξαν τῷ Θεῷ· ἡμεῖς οἴδαμεν ὅτι ὁ ἄνθρωπος οὗτος ἁμαρτωλός ἐστιν.

24. εφωνησαν ουν εκ δευτερου τον ανθρωπον ος ην τυφλος και ειπον αυτω δος δοξαν τω θεω ημεις οιδαμεν οτι ο ανθρωπος ουτος αμαρτωλος εστιν 24. efonesan oυn ek deυteroυ ton anthropon os en tυflos kai eipon aυto dos doksan to theo emeis oidamen oti o anthropos oυtos amartolos estin

24 Therefore they summoned the man who was blind a second-time and said to him, Give glory to God. We know that this man is a sinner.

24. Then again called they the man that was blind, and said unto him, Give God the praise: we know that this man is a sinner.

24. Da kaldte de anden Gang til sig det Menneske, som havde været blind, og sagde til ham; giv Gud Æren; vi vide, at hiint Menneske er en Synder.

24. Åter kallade de mannen, som hade varit blind, och sade till honom: Gif Gudi ärona; vi vete, att denne mannen är en syndare.

24. Siis kutsusid nemmad teist korda sedda innimest, kes pimme olnud, ja ütlesid temmale: Anna Jummalale au; meie teame, et sesinnane innimenne üks pattune on.

24. Tada jie antrą kartą pasišaukė buvusį neregį ir pasakė jam: ‘‘Šlovink Dievą! Mes žinome, kad Tas žmogus nusidėjėlis’‘.

24. Da riefen sie zum andernmal den Menschen, der blind gewesen war, und sprachen zu ihm: Gib Gott die Ehre! wir wissen, daß dieser Mensch ein Sünder ist.

24. Ils appelèrent donc pour la seconde fois l'homme qui avait été aveugle, et lui dirent: Donne gloire à Dieu, nous savons que cet homme est un pécheur.

24. Así que volvieron a llamar al hombre que había sido ciego, y le dijeron: Da gloria a Dios: nosotros sabemos que este hombre es pecador.

24 Zij dan riepen voor de tweede maal den mens, die blind geweest was, en zeiden tot hem: Geef God de eer; wij weten, dat deze Mens een zondaar is.

24. Tedy zawołali powtóre człowieka onego, który był ślepy, i rzekli mu: Daj chwałę Bogu; myć wiemy, iż ten człowiek jest grzeszny.

24. Másodszor is szólíták azért az embert, a ki vak vala, és mondának néki: Adj dicsőséget az Istennek; mi tudjuk, hogy ez az ember bűnös.

24 Итак, вторично призвали человека, который был слеп, и сказали ему: воздай славу Богу; мы знаем, что Человек Тот грешник.

24. Покликали тодї вдруге чоловіка, що був слїпим, і сказали йому: Дай славу Богу; ми знаємо, що чоловік сей грішний.

25 Hän vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen".

25 Niin hän vastasi (ja sanoi): "Onko Hän syntinen, en tiedä. Yhden tiedän — että minä, joka olin sokea, näen nyt."

25. Hän vastasi ja sanoi: jos hän on syntinen, sitä en minä tiedä: vaan sen minä ainoasti tiedän, että minä, joka sokia olin, nyt näen.

25. Hän wastais ja sanoi: jos hän on syndinen sitä en minä tiedä: waan sen minä tiedän että minä sokia olin ja nyt näen.

25. Hen wastasi ia sanoi/ Olleco hen Syndinen/ em mine tiedhä/ Ydhen mine tiedhen ette mine olin Sokia/ ia nyt näen. (Hän wastasi ja sanoi/ Olleeko hän syntinen/ en minä tiedä/ Yhden minä tiedän, että minä olin sokea/ ja nyt näen.)

25. ἀπεκρίθη οὖν ἐκεῖνος καὶ εἶπεν· Εἰ ἁμαρτωλός ἐστιν οὐκ οἶδα· ἓν οἶδα, ὅτι τυφλὸς ὢν ἄρτι βλέπω.

25. απεκριθη ουν εκεινος και ειπεν ει αμαρτωλος εστιν ουκ οιδα εν οιδα οτι τυφλος ων αρτι βλεπω 25. apekrithe oυn ekeinos kai eipen ei amartolos estin oυk oida en oida oti tυflos on arti βlepo

25 Therefore that (man) answered and said, I do not know if he is a sinner. I know one thing, that I was blind, (but) now I (can) see.

25. He answered and said, Whether he be a sinner or no, I know not: one thing I know, that, whereas I was blind, now I see.

25. Da svarede han og sagde: om han er en Synder, veed jeg ikke; een Ting veed jeg, at jeg, som var blind, nu seer.

25. Svarade han, och sade: Om han är en syndare, vet jag icke; ett vet jag, att jag var blind, och ser nu.

25. Siis wastas temma ja ütles: Kas tem̃a pattune on, ei tea minna mitte; ühhe asja tean ma kül, et ma pimme ollin, ja nään nüüd.

25. Jis atsiliepė: ‘‘Ar Jis nusidėjėlis, aš nežinau. Viena žinau: buvau aklas, o dabar regiu’‘.

25. Er antwortete und sprach: Ist er ein Sünder, das weiß ich nicht; eines weiß ich wohl, daß ich blind war und bin nun sehend.

25. Il répondit: Je ne sais si c'est un pécheur; je sais une chose; c'est que j'étais aveugle, et que maintenant je vois.

25. Entónces él respondió, y dijo: Si es pecador o no, yo no lo sé: una cosa sé, que habiendo yo sido ciego, ahora veo.

25 Hij dan antwoordde en zeide: Of Hij een zondaar is, weet ik niet; een ding weet ik, dat ik blind was, en nu zie.

25. A on odpowiedział i rzekł: Jeźli grzeszny jest, nie wiem; to tylko wiem, iż będąc ślepym, teraz widzę.

25. Felele azért az és monda: Ha bűnös-é, nem tudom: egyet tudok, hogy noha vak voltam, most látok.

25 Он сказал им в ответ: грешник ли Он, не знаю; одно знаю, что я был слеп, а теперь вижу.

25. Озвав ся ж той, і сказав: Чи грішний, не знаю; одно знаю, що, слїпим бувши, тепер бачу.

26 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?"

26 Niin he sanoivat hänelle (jälleen): "Mitä Hän sinulle teki? Miten Hän avasi silmäsi?"

26. He sanoivat taas hänelle: mitä hän sinulle teki? kuika hän sinun silmäs avasi?

26. He sanoit taas hänelle: mitästä hän sinulle teki? cuinga hän sinun silmäs awais?

26. Sanoit he taas henelle/ Mite hen sinun teki? Quinga hen auasi sinun Silmes? (Sanoit he taas hänelle/ Mitä hän sinun teki? Kuinka hän awasi sinun silmäsi?)

26. εἶπον δὲ αὐτῷ πάλιν· Τί ἐποίησέ σοι; πῶς ἤνοιξέ σου τοὺς ὀφθαλμούς;

26. ειπον δε αυτω παλιν τι εποιησεν σοι πως ηνοιξεν σου τους οφθαλμους 26. eipon de aυto palin ti epoiesen soi pos enoiksen soυ toυs ofthalmoυs

26 But they said to him again, What did he do to you? How did he open your eyes?

26. Then said they to him again, What did he to thee? how opened he thine eyes?

26. Men de sagde til ham igjen: hvad gjorde han ved dig? hvorledes aabnede han dine Øine?

26. Åter sade de till honom: Hvad gjorde han dig? Huru öppnade han din ögon?

26. Agga nemmad ütlesid jälle temma wasto: Mis teggi temma sinnule? kuida teggi temma sinno silmad lahti?

26. Jie vėl klausė: ‘‘Ką Jis tau darė? Kaip Jis tau atvėrė akis?’‘

26. Da sprachen sie wieder zu ihm: Was tat er dir? Wie tat er deine Augen auf?

26. Ils dirent encore: Que t'a-t-il fait? Comment t'a-t-il ouvert les yeux?

26. Y volviéronle a decir: ¿Qué te hizo? ¿Cómo te abrió los ojos?

26 En zij zeiden wederom tot hem: Wat heeft Hij u gedaan? Hoe heeft Hij uw ogen geopend?

26. I rzekli mu znowu: Cóż ci uczynił? Jakoż otworzył oczy twoje?

26. Újra mondák pedig néki: Mit csinált veled? Mimódon nyitotta meg a szemeidet?

26 Снова спросили его: что сделал Он с тобою? как отверз твои очи?

26. Сказали ж йому знов: Що зробив тобі? як одкрив очі твої?

27 Hän vastasi heille: "Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?"

27 Hän vastasi heille: "Sanoin jo teille, ettekä kuulleet. Miksi tahdotte taas kuulla', Tahdotteko tekin tulla Hänen opetuslapsikseen?"

27. Hän vastasi: jo minä sanoin teille, ettekö te kuulleet? Miksi te taas sitä tahdotte kuulla? Tahdotteko te myös hänen opetuslapsiksensa?

27. Hän wastais: jo minä sanoin teille ettäkö te cuullet? Mixi te taas sitä tahdotta cuulla? Tahdottaco te myös hänen Opetuslapsexens?

27. Hen wastasi heite/ Mine sanoin nyt teille/ eikö te cwlleet? Mixi te taas tadhot site cwlla? Tadhottaco te mös olla henen Opetuslapsens? (Hän wastasi heitä/ Minä sanoin nyt teille/ eikö te kuulleet? Miksi te taas tahdot sitä kuulla? Tahdotteko te myös olla hänen opetuslapsensa?)

27. ἀπεκρίθη αὐτοῖς· Εἶπον ὑμῖν ἤδη, καὶ οὐκ ἠκούσατε· τί πάλιν θέλετε ἀκούειν; μὴ καὶ ὑμεῖς θέλετε αὐτοῦ μαθηταὶ γενέσθαι;

27. απεκριθη αυτοις ειπον υμιν ηδη και ουκ ηκουσατε τι παλιν θελετε ακουειν μη και υμεις θελετε αυτου μαθηται γενεσθαι 27. apekrithe aυtois eipon υmin ede kai oυk ekoυsate ti palin thelete akoυein me kai υmeis thelete aυtoυ mathetai genesthai

27 He answered them, I spoke to you° already and you° did not hear; why are you° wishing to hear it again? Do you° wish also to become his disciples?

27. He answered them, I have told you already, and ye did not hear: wherefore would ye hear it again? will ye also be his disciples?

27. Han svarede dem: jeg har allerede sagt Eder det, og I hørte ikke derefter. Hvorfor ville I høre det igjen? ville I og vorde hans Disciple?

27. Han svarade dem: Jag sade det nu eder; hörden I det icke? Hvi viljen I nu åter höra det? Viljen I ock varda hans Lärjungar?

27. Temma kostis neile: Jubba ma ollen teile üttelnud, ja teie ei olle sedda kuulnud? miks teie jälle tahhate sedda kuulda? Kas teie tahhate ka temma jüngriks heita?

27. Šis atsakė: ‘‘Aš jau sakiau jums, tik jūs neklausėte. Ar dar kartą norite išgirsti? Gal ir jūs norite tapti Jo mokiniais?’‘

27. Er antwortete ihnen: Ich habe es euch jetzt gesagt; habt ihr's nicht gehört? Was wollt ihr's abermals hören? Wollt ihr auch seine Jünger werden?

27. Il leur répondit: Je vous l'ai déjà dit, et ne l'avez-vous pas écouté? Pourquoi voulez-vous l'entendre de nouveau? Voulez-vous aussi devenir ses disciples?

27. Respondióles: Ya os lo he dicho, y no lo habéis escuchado: ¿por qué lo queréis otra vez oir? ¿Queréis también vosotros haceros sus discípulos?

27 Hij antwoordde hun: Ik heb het u alrede gezegd, en gij hebt het niet gehoord; wat wilt gij het wederom horen? Wilt gijlieden ook Zijn discipelen worden?

27. Odpowiedział im: Jużemci wam powiedział, a nie słyszeliście; przeczże jeszcze słyszeć chcecie? Izali i wy chcecie być uczniami jego?

27. Felele nékik: Már mondám néktek és nem hallátok: miért akarjátok újra hallani? avagy ti is az ő tanítványai akartok lenni?

27 Отвечал им: я уже сказал вам, и вы не слушали; что еще хотите слышать? или и вы хотите сделаться Его учениками?

27. Відказав їм: Я сказав вам уже, й ви чули. Чого знов хочете чути? Хиба й ви хочете Його учениками бути?

28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.

28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet Hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.

28. Niin he kiroilivat häntä ja sanoivat: sinä olet hänen opetuslapsensa; mutta me olemme Moseksen opetuslapset.

28. Nijn he kiroilit händä ja sanoit: ole sinä hänen Opetuslapsens me olemma Mosexen Opetuslapset.

28. Nin he kiroilit hende ia sanoit/ Ole sine henen Opetuslapsens/ Me olema Mosesen Opetuslapset/ (Ja he kiroilit häntä ja sanoit/ Ole sinä hänen opetuslapsensa/ Me olemme Moseksen opetuslapset/)

28. ἐλοιδόρησαν αὐτὸν καὶ εἶπον· Σὺ εἶ μαθητὴς ἐκείνου· ἡμεῖς δὲ τοῦ Μωϋσέως ἐσμὲν μαθηταί.

28. ελοιδορησαν ουν αυτον και ειπον συ ει μαθητης εκεινου ημεις δε του μωσεως εσμεν μαθηται 28. eloidoresan oυn aυton kai eipon sυ ei mathetes ekeinoυ emeis de toυ moseos esmen mathetai

28 They reviled him and said, You are a disciple of that (man), but we are disciples of Moses.

28. Then they reviled him, and said, Thou art his disciple; but we are Moses' disciples.

28. Da skjældte de paa ham og sagde: du er hans Discipel, men vi ere Moses' Disciple.

28. Då bannade de honom och sade: Var du hans Lärjunge; vi äre Mose lärjungar.

28. Siis söimasid nemmad tedda, ja ütlesid: Sinna olled temma jünger, agga meie olleme Mosesse jüngrid.

28. Tada jie išplūdo jį ir pasakė: ‘‘Tu esi Jo mokinys, o mes­Mozės mokiniai.

28. Da schalten sie ihn und sprachen: Du bist sein Jünger; wir aber sind Mose's Jünger.

28. Alors ils l'injurièrent, et dirent: C'est toi qui es son disciple, pour nous, nous sommes disciples de Moïse.

28. Entónces le vilipendiaron, y dijeron: Tú eres su discípulo; mas nosotros discípulos de Moisés somos.

28 Zij gaven hem dan scheldwoorden, en zeiden: Gij zijt Zijn discipel; maar wij zijn discipelen van Mozes.

28. Tedy mu złorzeczyli i rzekli: Ty bądź uczniem jego; aleśmy my uczniami Mojżeszowymi.

28. Szidalmazák azért őt és mondának: Te vagy annak a tanítványa; mi pedig a Mózes tanítványai vagyunk.

28 Они же укорили его и сказали: ты ученик Его, а мы Моисеевы ученики.

28. Налаяли його тодї, і казали: Ти ученик Його, ми ж Мойсейові ученики.

29 Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."

29 Tiedämme että Jumala on puhunut Moosekselle, mutta emme tiedä, mistä tämä on."

29. Me tiedämme Jumalan Mosesta puhutelleen: mutta kusta tämä on, emme tiedä.

29. Me tiedämme Jumalan Mosesta puhutellen mutta custa tämä on en me tiedä.

29. Me tiedem ette Jumala on puhutellut Mosest/ Mutta custa teme on/ emme me tiedhä. (Me tiedämme että Jumala on puhutellut Mosesta/ Mutta kusta tämä on/ emme me tiedä.)

29. ἡμεῖς οἴδαμεν ὅτι Μωϋσεῖ λελάληκεν ὁ Θεός· τοῦτον δὲ οὐκ οἴδαμεν πόθεν ἐστίν.

29. ημεις οιδαμεν οτι μωση λελαληκεν ο θεος τουτον δε ουκ οιδαμεν ποθεν εστιν 29. emeis oidamen oti mose lelaleken o theos toυton de oυk oidamen pothen estin

29 We know that God has spoken to Moses, but this one, we do not know where he is from.

29. We know that God spake unto Moses: as for this fellow, we know not from whence he is.

29. Vi vide, at Gud har talet til Moses; men om denne vide vi ikke, hvorfra han er.

29. Vi vete, att Gud hafver talat till Mosen; men hvadan denne är, vete vi icke.

29. Meie teame, et Jummal Mosessega on räkinud, agga seddasinnast ei tea meie mitte, kust ta on.

29. Mes žinome, kad Mozei Dievas kalbėjo, o iš kur šitas, nežinome’‘.

29. Wir wissen, daß Gott mit Mose geredet hat; woher aber dieser ist, wissen wir nicht.

29. Nous savons que Dieu a parlé à Moïse; mais pour celui-ci, nous ne savons d'où il est.

29. Nosotros sabemos que a Moisés habló Dios; mas éste no sabemos de donde es.

29 Wij weten, dat God tot Mozes gesproken heeft; maar Dezen weten wij niet, van waar Hij is.

29. My wiemy, że Bóg do Mojżesza mówił; lecz ten, skąd by był, nie wiemy.

29. Mi tudjuk, hogy Mózessel beszélt az Isten: erről pedig azt sem tudjuk, honnan [4†] való.

29 Мы знаем, что с Моисеем говорил Бог; Сего же не знаем, откуда Он.

29. Ми знаємо, що Мойсейові глаголав Бог; Сього ж не знаємо, звідкіля Він.

30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.

30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä Hän on ja kuitenkin Hän avasi silmäni.

30. Niin ihminen vastasi ja sanoi heille: se on tosin ihmeellinen, ettette tiedä, kusta hän on, ja kuitenkin hän avasi minun silmäni.

30. Nijn se ihminen wastais ja sanoi: se on sangen ihmellinen ettet te tiedä custa hän on ja cuitengin hän awais minun silmäni.

30. Nin se Inhiminen wastasi ia sanoi. Se on sangen ihmelinen ettei te tiedhe/ custa hen on/ ia quitengi hen auasi minun Silmeni. (Niin se ihminen wastasi ja sanoi. Se on sangen ihmeellinen ettei te tiedä/ kusta hän on/ ja kuitenkin hän awasi minun silmäni.)

30. ἀπεκρίθη ὁ ἄνθρωπος καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ἐν γὰρ τούτῳ θαυμαστόν ἐστιν, ὅτι ὑμεῖς οὐκ οἴδατε πόθεν ἐστί, καὶ ἀνέῳξέ μου τοὺς ὀφθαλμούς.

30. απεκριθη ο ανθρωπος και ειπεν αυτοις εν γαρ τουτω θαυμαστον εστιν οτι υμεις ουκ οιδατε ποθεν εστιν και ανεωξεν μου τους οφθαλμους 30. apekrithe o anthropos kai eipen aυtois en gar toυto thaυmaston estin oti υmeis oυk oidate pothen estin kai aneoksen moυ toυs ofthalmoυs

30 The man answered and said to them, For* a marvelous thing is in this, because you° do not know where he is from and (yet) he opened my eyes.

30. The man answered and said unto them, Why herein is a marvellous thing, that ye know not from whence he is, and yet he hath opened mine eyes.

30. Mennesket svarede og sagde til dem: det er dog underligt, at I ikke vide, hvorfra han er, og han har aabnet mine Øine.

30. Då svarade den mannen, och sade till dem: Det är ju underligit, att I icke skolen veta hvadan han är; och likväl hafver han öppnat min ögon.

30. Se innimenne kostis ja ütles neile: Se on ommeti öiete imme, et teie ei tea, kust ta on, ja temma on minno silmad lahti teinud.

30. Žmogus jiems atsakė: ‘‘Tai tikrai nuostabu, kad nežinote, iš kur Jis. O juk Jis man atvėrė akis!

30. Der Mensch antwortete und sprach zu ihnen: Das ist ein wunderlich Ding, daß ihr nicht wisset, woher er sei, und er hat meine Augen aufgetan.

30. L'homme répondit: C'est une chose étrange, que vous ne sachiez pas d'où il est; et cependant il m'a ouvert les yeux!

30. Respondióles el hombre, y les dijo: Cierto maravillosa cosa es esta, que vosotros no sabéis de donde sea, y con todo a mí me abrió los ojos.

30 De mens antwoordde, en zeide tot hen: Hierin is immers wat wonders, dat gij niet weet, van waar Hij is, en nochtans heeft Hij mijn ogen geopend.

30. Odpowiedział on człowiek i rzekł im: Toć zaprawdę rzecz dziwna, że wy nie wiecie, skąd jest, a otworzył oczy moje.

30. Felele az ember és monda nékik: Bizony csodálatos az, hogy ti nem tudjátok honnan való, és az én szemeimet megnyitotta.

30 Человек прозревший сказал им в ответ: это и удивительно, что вы не знаете, откуда Он, а Он отверз мне очи.

30. Озвавсь чоловік, і каже їм: Тим воно й дивно, що ви не знаєте, звідкіля Він, а відкрив очі мої.

31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

31 (Mutta) tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan jos joku on Jumalaa pelkäävä ja tekee Hänen tahtonsa, sitä Hän kuulee.

31. Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on Jumalan palvelia ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

31. Mutta me tiedämme ettei Jumala cuule syndisitä waan joca on Jumalan palwelia ja teke hänen tahtons sitä hän cuule.

31. Mutta sen me tiedhem/ ettei Jumala cwle syndisite waan sen/ quin on Jumalan paluelia/ ia henen tachtons nouta/ sen hen cwle. (Mutta me tiedämme/ ettei Jumala kuule syntisiä waan sen/ kuin on Jumalan palwelija/ ja hänen tahtonsa noutaa/ sen hän kuulee.)

31. οἴδαμεν δὲ ὅτι ἁμαρτωλῶν ὁ Θεὸς οὐκ ἀκούει, ἀλλ’ ἐάν τις θεοσεβὴς ᾖ καὶ τὸ θέλημα αὐτοῦ ποιῇ, τούτου ἀκούει.

31. οιδαμεν δε οτι αμαρτωλων ο θεος ουκ ακουει αλλ εαν τις θεοσεβης η και το θελημα αυτου ποιη τουτου ακουει 31. oidamen de oti amartolon o theos oυk akoυei all ean tis theoseβes e kai to thelema aυtoυ poie toυtoυ akoυei

31 But we know that God does not hear sinners, but if anyone is God-fearing and (if) he is practicing his will, he hears him.

31. Now we know that God heareth not sinners: but if any man be a worshipper of God, and doeth his will, him he heareth.

31. Vi vide dog, at Gud hører ikke Syndere; men dersom Nogen er gudfrygtig og gjør hans Villie, den hører han.

31. Vi vete, att Gud icke hörer syndare; utan den som är gudfruktig, och följer hans vilja efter, honom hörer han.

31. Agga meie teame, et Jummal pattusid ei kule, waid kui kegi Jummalakartlik on, ja teeb tem̃a tahtmisse järrele, sedda kuleb tem̃a.

31. Žinome, kad Dievas neišklauso nusidėjėlių. Bet jei kas yra Dievo garbintojas ir vykdo Jo valią­tą Jis išklauso.

31. Wir wissen aber, daß Gott die Sünder nicht hört; sondern so jemand gottesfürchtig ist und tut seinen Willen, den hört er.

31. Or, nous savons que Dieu n'exauce point les méchants; mais si quelqu'un honore Dieu et fait sa volonté, il l'exauce.

31. Y sabemos que Dios no oye a los pecadores; mas si alguno es adorador de Dios, y hace su voluntad, a éste oye.

31 En wij weten, dat God de zondaars niet hoort; maar zo iemand godvruchtig is, en Zijn wil doet, dien hoort Hij.

31. A wiemy, iż Bóg grzeszników nie wysłuchiwa; ale jeźliby kto chwalcą Bożym był i wolę jego czynił, tego wysłuchiwa.

31. Pedig tudjuk, hogy az Isten nem hallgatja [5†] meg a bűnösöket; hanem ha valaki istenfélő, és az ő akaratát cselekszi, azt hallgatja meg.

31 Но мы знаем, что грешников Бог не слушает; но кто чтит Бога и творит волю Его, того слушает.

31. Ми ж знаємо, що грішників Бог не слухає; хто ж побожний та волю Його чинить, того слухає.

32 Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät.

32 Ei ole koskaan* kuultu, että joku on avannut sokeana syntyneen silmät.

32. Ei ole maailman alusta kuultu, että joku on sen silmät avannut, joka sokiana syntynyt on.

32. Ei ole mailman algusta cuultu että jocu on sen silmät awannut joca sokiana syndynyt on.

32. Mailman alghusta ei ole se cwltu/ ette iocu on sen Silmet auanut/ ioca Sokiana syndynyt ombi. (Maailman alusta ei ole se kuultu/ että joku on sen silmät awannut/ joka sokeana syntynyt ompi.)

32. ἐκ τοῦ αἰῶνος οὐκ ἠκούσθη ὅτι ἤνοιξέ τις ὀφθαλμοὺς τυφλοῦ γεγεννημένου·

32. εκ του αιωνος ουκ ηκουσθη οτι ηνοιξεν τις οφθαλμους τυφλου γεγεννημενου 32. ek toυ aionos oυk ekoυsthe oti enoiksen tis ofthalmoυs tυfloυ gegennemenoυ

32 It was not heard from the (beginning of the) world, that anyone opened the eyes of one who has been born blind.

32. Since the world began was it not heard that any man opened the eyes of one that was born blind.

32. Aldrig er det hørt, at Nogen har aabnet Øinene paa en Blindfødt.

32. Ifrå verldenes begynnelse är icke; hördt, att någor hafver dens ögon öppnat, som hafver varit blind född.

32. Ma-ilma algmissest ei olle mitte kuuldud, et kegi on lahti teinud kellegi silmad, kes pimme on sündinud.

32. Nuo amžių negirdėta, kad kas būtų atvėręs aklo gimusio akis!

32. Von der Welt an ist's nicht erhört, daß jemand einem geborenen Blinden die Augen aufgetan habe.

32. On n'a jamais entendu dire que personne ait ouvert les yeux à un aveugle-né.

32. Desde el principio del mundo no fué oido, que abriese alguno los ojos de uno que nació ciego.

32 Van alle eeuw is het niet gehoord, dat iemand eens blindgeborenen ogen geopend heeft.

32. Od wieku nie słyszano, aby kto otworzył oczy ślepo narodzonego.

32. Öröktől fogva nem hallaték, hogy vakon szülöttnek szemeit valaki megnyitotta volna.

32 От века не слыхано, чтобы кто отверз очи слепорожденному.

32. Од віку не чувано, щоб одкрив хто очі зроду слїпому.

33 Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä."

33 Ellei Hän olisi Jumalasta lähtöisin, Hän ei voisi mitään tehdä.”

33. Ellei hän olisi Jumalasta, niin ei hän taitaisi mitään tehdä.

33. Ellei hän olis Jumalast nijn ei hän taidais mitän tehdä.

33. Ellei teme olisi Jumalasta/ nin ei hen woisi miten tehdä. (Ellei tämä olisi Jumalasta/ niin ei hän woisi mitään tehdä.)

33. εἰ μὴ ἦν οὗτος παρὰ Θεοῦ, οὐκ ἠδύνατο ποιεῖν οὐδέν.

33. ει μη ην ουτος παρα θεου ουκ ηδυνατο ποιειν ουδεν 33. ei me en oυtos para theoυ oυk edυnato poiein oυden

33 If this one was not from God, he (would) be unable to do anything.

33. If this man were not of God, he could do nothing.

33. Var denne ikke fra Gud, da kunde han slet intet gjøre.

33. Vore han icke af Gudi, så kunde han intet göra.

33. Kui sesinnane ei olleks Jummalast, siis temma ei woiks ühtegi tehha.

33. Jei šitas nebūtų iš Dievo, Jis nieko negalėtų padaryti’‘.

33. Wäre dieser nicht von Gott, er könnte nichts tun.

33. Si celui-ci n'était pas de Dieu, il ne pourrait rien faire.

33. Si este hombre no fuera de Dios, no pudiera hacer nada.

33 Indien Deze van God niet ware, Hij zou niets kunnen doen.

33. Być ten nie był od Boga, nie mógłciby nic uczynić.

33. Ha ez nem Istentől volna, semmit sem cselekedhetnék.

33 Если бы Он не был от Бога, не мог бы творить ничего.

33. Коли б Сей не був від Бога, не міг би робити нїчого.

34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä tahdot opettaa meitä!" Ja he ajoivat hänet ulos.

34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt ja opetat meitä.” Ja he ajoivat hänet ulos.

34. He vastasivat ja sanoivat hänelle: sinä olet päänänsä synnissä syntynyt, ja sinä opetat meitä? Ja he ajoivat hänen ulos.

34. He wastaisit ja sanoit hänelle: sinä olet päänäns synnis syndynyt ja sinä opetat meitä? Ja he ajoit hänen ulos.

34. He wastasit/ ia sanoit henelle. Sine olet synnise cokonans syndynyt/ ia sine opetat meite. Ja he vlosaioit henen. (He wastasit/ ja sanoit hänelle. Sinä olet synnissä kokonansa syntynyt/ ja sinä opetat meitä. Ja he ulos ajoit hänen.)

34. ἀπεκρίθησαν καὶ εἶπον αὐτῷ· Ἐν ἁμαρτίαις σὺ ἐγεννήθης ὅλος, καὶ σὺ διδάσκεις ἡμᾶς; καὶ ἐξέβαλον αὐτὸν ἔξω.

34. απεκριθησαν και ειπον αυτω εν αμαρτιαις συ εγεννηθης ολος και συ διδασκεις ημας και εξεβαλον αυτον εξω 34. apekrithesan kai eipon aυto en amartiais sυ egennethes olos kai sυ didaskeis emas kai ekseβalon aυton ekso

34 They answered and said to him, You were born entirely in sins and you are teaching us! And they cast him outside.

34. They answered and said unto him, Thou wast altogether born in sins, and dost thou teach us? And they cast him out.

34. De svarede og sagde til ham: du er ganske født i Synd, og du vil lære os? Og de stødte ham ud.

34. De svarade, och sade till honom: Du äst aller födder i synd, och vill lära oss! Och så drefvo de honom ut.

34. Nemmad kostsid ja ütlesid temmale: Sinna olled koggoniste pattude sees sündinud, ja sinna öppetad meid? ja toukasid tedda wälja.

34. Jie atsakė jam: ‘‘Tu visas gimęs nuodėmėse ir dar mus mokai?!’‘ Ir išvarė jį lauk.

34. Sie antworteten und sprachen zu ihm: Du bist ganz in Sünde geboren, und lehrst uns? Und stießen ihn hinaus.

34. Ils lui répondirent: Tu es né tout entier dans le péché, et tu nous enseignes! Et ils le chassèrent.

34. Respondieron y le dijeron: En pecados eres nacido todo; ¿y tú nos enseñas? Y echáronle fuera.

34 Zij antwoordden, en zeiden tot hem: Gij zijt geheel in zonden geboren, en leert gij ons? En zij wierpen hem uit.

34. Odpowiedzieli i rzekli mu: Tyś się wszystek w grzechach narodził, a ty nas uczysz? I wygnali go precz.

34. Felelének és mondának néki: Te mindenestől bűnben születtél, és te tanítasz minket? És [6†] kiveték őt.

34 Сказали ему в ответ: во грехах ты весь родился, и ты ли нас учишь? И выгнали его вон.

34. Озвались і казали йому: У гріхах ти родивсь увесь, і ти навчаєш нас? Та й вигнали його геть.

35 Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan hän sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"

35 Jeesus kuuli, että he olivat ajaneet hänet ulos, ja hänet tavatessaan Hän sanoi hänelle: "Uskotko Jumalan Poikaan?"

35. Ja Jesus sai sen kuulla, että he olivat hänen ajaneet ulos, ja kuin hän löysi hänen, sanoi hän hänelle: uskotkos sinä Jumalan Pojan päälle?

35. JA Jesus sai sen cuulla että he olit hänen ulosajanet. Ja cuin hän löysi hänen sanoi hän hänelle: uscotcos Jumalan Pojan päälle?

35. Ja Iesus sai sen cwlda/ ette he olit henen vlosaijaneet. Ja quin hen leusi henen/ sanoi hen henelle. Uskocos Jumalan Poian päle? (Ja Jesus sai sen kuulla/ että he olit hänen ulos ajaneet. Ja kuin hän löysi hänen/ sanoi hän hänelle. Uskotkos Jumalan Pojan päälle?)

35. Ἤκουσεν Ἰησοῦς ὅτι ἐξέβαλον αὐτὸν ἔξω, καὶ εὑρὼν αὐτὸν εἶπεν αὐτῷ· Σὺ πιστεύεις εἰς τὸν υἱὸν τοῦ Θεοῦ;

35. ηκουσεν ο ιησους οτι εξεβαλον αυτον εξω και ευρων αυτον ειπεν αυτω συ πιστευεις εις τον υιον του θεου 35. ekoυsen o iesoυs oti ekseβalon aυton ekso kai eυron aυton eipen aυto sυ pisteυeis eis ton υion toυ theoυ

35 Jesus heard that they had cast him outside, and having found him, he said to him, Do you believe in the Son of God?

35. Jesus heard that they had cast him out; and when he had found him, he said unto him, Dost thou believe on the Son of God

35. Jesus hørte, at de havde udstødt ham, og da han traf ham, sagde ham til ham: troer du paa Guds Søn?

35. Och fick Jesus höra, att de honom utdrifvit hade; och när han fann honom, sade han till honom: Tror du på Guds Son?

35. Jesus kulis sedda, et nemmad tedda ollid wäljatoukanud; ja kui ta tedda leidis, ütles Jesus temma wasto: Kas sa ussud Jummala Poia sisse?

35. Jėzus, išgirdęs, kad jie išvarė jį lauk, surado jį ir paklausė: ‘‘Ar tiki Dievo Sūnų?’‘

35. Es kam vor Jesus, daß sie ihn ausgestoßen hatten. Und da er ihn fand, sprach er zu ihm: Glaubst du an den Sohn Gottes?

35. Jésus apprit qu'ils l'avaient chassé, et l'ayant rencontré, il lui dit: Crois-tu au Fils de Dieu?

35. Oyó Jesús que le habían echado fuera; y hallándole, le dijo: ¿Tú crees en el Hijo de Dios?

35 Jezus hoorde, dat zij hem uitgeworpen hadden, en hem vindende, zeide Hij tot hem: Gelooft gij in den Zoon van God?

35. A usłyszawszy Jezus, iż go precz wygnali i znalazłszy go, rzekł mu: Wierzyszże ty w Syna Bożego?

35. Meghallá Jézus, hogy kiveték azt; és találkozván vele, monda néki: Hiszel-é te az Isten Fiában?

35 Иисус, услышав, что выгнали его вон, и найдя его, сказал ему: ты веруешь ли в Сына Божия?

35. Почув Ісус, що вигнали його геть, і, знайшовши його, сказав йому: Ти віруєш у Сина Божого?

36 Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?"

36 Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka Hän on, että uskoisin Häneen?"

36. Hän vastasi ja sanoi: Herra, kuka se on, että minä hänen päällensä uskoisin?

36. Hän wastais ja sanoi: Herra cuca se on? että minä hänen päällens uscoisin?

36. Hen wastasi/ ia sanoi/ HERRA/ cuca se on? ette mine henen pälens vskoisin? (Hän wastasi/ ja sanoi/ HERRA/ kuka se on? että minä hänen päällensä uskoisin?)

36. ἀπεκρίθη ἐκεῖνος καὶ εἶπε· Καὶ τίς ἐστι, Κύριε, ἵνα πιστεύσω εἰς αὐτόν;

36. απεκριθη εκεινος και ειπεν τις εστιν κυριε ινα πιστευσω εις αυτον 36. apekrithe ekeinos kai eipen tis estin kυrie ina pisteυso eis aυton

36 That (man) answered and said, Who is he, Lord, in order that I should believe in him?

36. He answered and said, Who is he, Lord, that I might believe on him?

36. Han svarede og sagde: hvo er han, Herre! at jeg kan troe paa ham?

36. Han svarade, och sade: Herre, ho är han, att jag må tro på honom?

36. Temma kostis ja ütles: Issand, kes se on, et minna temma sisse woin uskuda?

36. Šis atsakė: ‘‘O kas Jis, Viešpatie, kad Jį tikėčiau?’‘

36. Er antwortete und sprach: Herr, welcher ist's? auf daß ich an ihn glaube.

36. Il répondit: Qui est-il, Seigneur, afin que je croie en lui?

36. Respondió él, y dijo: ¿Quién es, Señor, para que crea en él?

36 Hij antwoordde en zeide: Wie is Hij, Heere, opdat ik in Hem moge geloven?

36. A on odpowiedział i rzekł: A któż jest, Panie! abym weó wierzył?

36. Felele az és monda: Ki az, Uram, hogy higyjek benne?

36 Он отвечал и сказал: а кто Он, Господи, чтобы мне веровать в Него?

36. Озвав ся той, і сказав: Хто Він, Господи, щоб увірував я в Него?

37 Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu".

37 Jeesus sanoi hänelle: "Olet nähnytkin Hänet, ja Hän on se, joka puhuu kanssasi."

37. Niin Jesus sanoi hänelle: sinä olet hänen nähnyt, ja hän on se, joka puhuu sinun kanssas.

37. Jesus sanoi hänelle: sinä olet hänen nähnyt ja hän puhu sinun cansas.

37. Iesus sanoi henelle/ Sine olet henen nähnyt/ ia ioca sinun cansas puhu/se hen on. (Jesus sanoi hänelle/ Sinä olet hänen nähnyt/ joka sinun kanssasi puhuu/ se hän on.)

37. εἶπε δὲ αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Καὶ ἑώρακας αὐτὸν καὶ ὁ λαλῶν μετὰ σοῦ ἐκεῖνός ἐστιν.

37. ειπεν δε αυτω ο ιησους και εωρακας αυτον και ο λαλων μετα σου εκεινος εστιν 37. eipen de aυto o iesoυs kai eorakas aυton kai o lalon meta soυ ekeinos estin

37 Now Jesus said to him, You have both seen him and he who speaks with you is that (man).

37. And Jesus said unto him, Thou hast both seen him, and it is he that talketh with thee.

37. Men Jesus sagde til ham: baade har du seet ham, og den, som taler med dig, ham er det.

37. Och Jesus sade till honom: Du hafver sett honom, och det är den som talar med dig.

37. Agga Jesus ütles temma wasto: Kül sa olled tedda näinud, ja kes sinnoga rägib, se on sesamma.

37. Jėzus jam tarė: ‘‘Tu jau esi Jį matęs, ir dabar Jis su tavimi kalba’‘.

37. Jesus sprach zu ihm: Du hast ihn gesehen, und der mit dir redet, der ist's.

37. Et Jésus lui dit: Tu l'as vu, et c'est lui-même qui te parle.

37. Y díjole Jesús: Ya le has visto, y el que habla contigo, él es.

37 En Jezus zeide tot Hem: En gij hebt Hem gezien, en Die met u spreekt, Dezelve is het.

37. I rzekł mu Jezus: I widziałeś go, i który mówi z tobą, onci jest.

37. Monda pedig néki Jézus: Láttad is őt, és a ki beszél veled, [7†] az az.

37 Иисус сказал ему: и видел ты Его, и Он говорит с тобою.

37. Рече ж йому Ісус: І видїв єси Його, й хто говорить з тобою, се Він.

38 Niin hän sanoi: "Herra, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä.

38 Niin mies* sanoi: "Minä uskon, Herra", ja hän kumartui maahan Hänen eteensä.

38. Niin hän sanoi: Herra, minä uskon. Ja hän kumarsi ja rukoili häntä.

38. Nijn hän sanoi: Herra minä uscon. Ja hän cumarsi händä.

38. Nin hen sanoi. HERRA/ mine vskon. Ja hen cumarsi hende. (Niin hän sanoi. HERRA/ minä uskon. Ja hän kumarsi häntä.)

38. ὁ δὲ ἔφη· Πιστεύω, Κύριε· καὶ προσεκύνησεν αὐτῷ.

38. ο δε εφη πιστευω κυριε και προσεκυνησεν αυτω 38. o de efe pisteυo kυrie kai prosekυnesen aυto

38 But he said, Lord, I believe. And he worshiped him.

38. And he said, Lord, I believe. And he worshipped him.

38. Men han sagde: jeg troer, Herre! og han kastede sig ned for ham.

38. Då sade han: Herre, jag tror; och han tillbad honom.

38. Agga temma ütles: Issand, minna ussun; ja kummardas tedda.

38. Tada jis sušuko: ‘‘Tikiu, Viešpatie!’‘, ir pagarbino Jį.

38. Er aber sprach: HERR, ich glaube, und betete ihn an.

38. Alors il dit: Je crois, Seigneur, et il se prosterna devant lui.

38. Y él dijo: Creo, Señor. Y le adoró.

38 En hij zeide: Ik geloof, Heere! En hij aanbad Hem.

38. A on rzekł: Wierzę Panie! i pokłonił mu się.

38. Az pedig monda: Hiszek, Uram. És imádá Őt.

38 Он же сказал: верую, Господи! И поклонился Ему.

38. Він же каже: Вірую, Господи, та й поклонивсь Йому.

39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".

39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, jotta ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi."

39. Ja Jesus sanoi: minä tulin tuomiolle tähän maailmaan, että ne, jotka ei näe, pitää näkemän, ja ne, jotka näkevät, pitää sokiaksi tuleman.

39. Ja Jesus sanoi: minä tulin duomiolle tähän mailmaan että ne jotca ei näe pitä näkemän: ja ne jotca näkewät pitä sokiaxi tuleman.

39. Ja Iesus sanoi/ Mine tulin domiolle tehen Mailman/ Ette ne/ iotca ei näe/ pite näkemen/ Ja ne iotca näkeuet/ pite sokiaxi tuleman. (Ja Jesus sanoi/ Minä tulen tuomiolle tähän maailmaan/ Että ne/ jotka ei näe/ pitää näkemän/ Ja ne jotka näkewät/ pitää sokeaksi tuleman.)

39. καὶ εἶπεν ὁ Ἰησοῦς· Εἰς κρίμα ἐγὼ εἰς τὸν κόσμον τοῦτον ἦλθον, ἵνα οἱ μὴ βλέποντες βλέπωσι καὶ οἱ βλέποντες τυφλοὶ γένωνται.

39. και ειπεν ο ιησους εις κριμα εγω εις τον κοσμον τουτον ηλθον ινα οι μη βλεποντες βλεπωσιν και οι βλεποντες τυφλοι γενωνται 39. kai eipen o iesoυs eis krima ego eis ton kosmon toυton elthon ina oi me βlepontes βleposin kai oi βlepontes tυfloi genontai

39 And Jesus said, I came into this world *for judgment, in order that those who do not see, may see, and those who see, may become blind.

39. And Jesus said, For judgment I am come into this world, that they which see not might see; and that they which see might be made blind.

39. Og Jesus sagde: jeg er kommen til Dom i denne Verden, at de, som ikke see, skulle vorde seende, og de, som see, skulle vorde blinde.

39. Och Jesus sade: Till en dom är jag kommen i denna verldena; att de, som icke se, skola varda seende, och de, som se, skola varda blinde.

39. Ja Jesus ütles: Minna ollen kohtomoistmisseks sesinnatse ma-ilma sisse tulnud, et need, kes ei nä, sawad nähha, ja kes näwad, pimmedaks sawad.

39. O Jėzus pasakė: ‘‘Aš atėjau į šį pasaulį daryti teismo,­kad neregiai praregėtų, o regintieji apaktų’‘.

39. Und Jesus sprach: Ich bin zum Gericht auf diese Welt gekommen, auf daß, die da nicht sehen, sehend werden, und die da sehen, blind werden.

39. Et Jésus dit: Je suis venu dans ce monde pour rendre un jugement; afin que ceux qui ne voient point, voient; et que ceux qui voient, deviennent aveugles.

39. Y dijo Jesús: Yo, para juicio he venido a este mundo, para que los que no ven, vean; y para que los que ven, sean cegados.

39 En Jezus zeide: Ik ben tot een oordeel in deze wereld gekomen, opdat degenen, die niet zien, zien mogen, en die zien, blind worden.

39. I rzekł mu Jezus: Na sądemci ja przyszedł na ten świat, aby ci, którzy nie widzą, widzieli, a ci, którzy widzą, aby ślepymi byli.

39. És monda [8†] Jézus: Ítélet végett jöttem én e világra, hogy a kik nem látnak, lássanak; és a kik látnak, vakok legyenek.

39 И сказал Иисус: на суд пришел Я в мир сей, чтобы невидящие видели, а видящие стали слепы.

39. І рече Ісус: На суд я в сьвіт сей прийшов, щоб которі не бачять, почали бачити, й щоб которі бачять, слїпими робились.

40 Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"

40 Ne fariseukset, jotka olivat Hänen kanssaan, kuulivat tämän ja sanoivat Hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"

40. Ja muutamat Pharisealaisista, jotka hänen tykönänsä olivat, kuulivat nämät ja sanoivat hänelle: olemmeko mekin sokiat?

40. Ja muutamat Phariseuxist jotca hänen tykönäns olit cuulit nämät ja sanoit: olemmaco mekin sokiat?

40. Ja mutomat Phariseusist neite cwlit/ iotca henen tykenens olit/ ia sanoit henelle/ Ollemaco meki Sokiat? (Ja muutamat phariseukset näitä kuulit/ jotka hänen tykönänsä olit/ ja sanoit hänelle/ Olemmeko mekin sokeat?)

40. Καὶ ἤκουσαν ἐκ τῶν Φαρισαίων ταῦτα οἱ ὄντες μετ’ αὐτοῦ, καὶ εἶπον αὐτῷ· Μὴ καὶ ἡμεῖς τυφλοί ἐσμεν;

40. και ηκουσαν εκ των φαρισαιων ταυτα οι οντες μετ αυτου και ειπον αυτω μη και ημεις τυφλοι εσμεν 40. kai ekoυsan ek ton farisaion taυta oi ontes met aυtoυ kai eipon aυto me kai emeis tυfloi esmen

40 And those who were with him from the Pharisees heard these things and said to him, We are not also blind, are we?

40. And some of the Pharisees which were with him heard these words, and said unto him, Are we blind also?

40. Dette hørte de af Pharisæerne, som vare hos ham, og de sagde til ham: monne og vi ereblinde?

40. Och någre af de Phariseer, som voro med honom, hörde detta, och sade till honom: Månne vi ock vara blinde?

40. Ja monningad neist Wariseridest, kes temma jures ollid, kuulsid sedda, ja ütlesid temma wasto: Kas meie ka pimmedad olleme?

40. Prie Jo esantys fariziejai, tai išgirdę, paklausė: ‘‘Tai gal ir mes akli?’‘

40. Und solches hörten etliche der Pharisäer, die bei ihm waren, und sprachen zu ihm: Sind wir denn auch blind?

40. Et quelques-uns des pharisiens qui étaient avec lui, entendirent cela et lui dirent: Et nous, sommes-nous aussi aveugles?

40. Y oyeron esto algunos de los Fariseos que estaban con él, y le dijeron: ¿Somos nosotros también ciegos?

40 En dit hoorden enigen uit de Farizeen, die bij Hem waren, en zeiden tot Hem: Zijn wij dan ook blind?

40. I usłyszeli to niektórzy z Faryzeuszów, którzy byli z nim, i rzekli mu: Izali i my ślepymi jesteśmy?

40. És hallák ezeket némely farizeusok, a kik vele valának, és mondának néki: Avagy mi is vakok vagyunk-é?

40 Услышав это, некоторые из фарисеев, бывших с Ним,сказали Ему: неужели и мы слепы?

40. І почули се деякі з Фарисеїв, що були з Ним, і казали Йому: То й ми слїпі?

41 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy.

41 Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte sokeat, teillä ei olisi syntiä. Mutta nyt te sanotte: 'Me näemme.' Sen vuoksi syntinne pysyy.

41. Jesus sanoi heille: jos te sokiat olisitte, niin ei olisi teillä syntiä; mutta että te sanotte: me näemme, sentähden teidän syntinne pysyy.

41. Jesus sanoi heille: jos te sokiat olisitta nijn ei olis teillä syndiä: mutta että te sanotte: me näemmä sentähden teidän syndinne pysywät.

41. Iesus sanoi heille/ Jos te sokiat olisitta/ nin ei olisi teille syndi. Mutta nyt te sanotta/ Me näem/ Senteden teiden syndine pysyuet. (Jesus sanoi heille/ Jos te sokeat olisitte/ niin ei olisi teillä syntiä. Mutta nyt te sanotte/ Me näemme/ Sentähden teidän syntinne pysywät.)

41. εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Εἰ τυφλοὶ ἦτε, οὐκ ἂν εἴχετε ἁμαρτίαν· νῦν δὲ λέγετε ὅτι βλέπομεν· ἡ οὖν ἁμαρτία ὑμῶν μένει.

41. ειπεν αυτοις ο ιησους ει τυφλοι ητε ουκ αν ειχετε αμαρτιαν νυν δε λεγετε οτι βλεπομεν η ουν αμαρτια υμων μενει 41. eipen aυtois o iesoυs ei tυfloi ete oυk an eichete amartian nυn de legete oti βlepomen e oυn amartia υmon menei

41 Jesus said to them, If you° were blind, you° would have no sin, but now you° say, We see, therefore your° sin remains.

41. Jesus said unto them, If ye were blind, ye should have no sin: but now ye say, We see; therefore your sin remaineth.

41. Jesus sagde til dem: vare i blinde, da havde I ikke Synd; men nu sige I: vi see; derfor bliver Eders Synd.

41. Sade Jesus till dem: Voren I blinde, då haden I icke synd; men nu sägen I: Vi se; derföre blifver edor synd.

41. Jesus ütles nende wasto: Olleksite teie pimmedad, siis ei olleks teil mitte patto, agga et teie nüüd ütlete: Meie näme; siis jääb teie pat.

41. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Jei būtumėte akli, neturėtumėte nuodėmės, bet dabar sakote: ‘Mes regime!’­Todėl jūsų nuodėmė pasilieka’‘.

41. Jesus sprach zu ihnen: Wärt ihr blind, so hättet ihr keine Sünde; nun ihr aber sprecht: "Wir sind sehend", bleibt eure Sünde.

41. Jésus leur dit: Si vous étiez aveugles, vous n'auriez point de péché; mais maintenant vous dites: Nous voyons; c'est à cause de cela que votre péché subsiste.

41. Díjoles Jesús: Si fuerais ciegos, no tuvierais pecado; mas ahora decís: Vemos; por tanto vuestro pecado permanece.

41 Jezus zeide tot hen: Indien gij blind waart, zo zoudt gij geen zonde hebben; maar nu zegt gij: Wij zien; zo blijft dan uw zonde.

41. Rzekł im Jezus: Byście byli ślepymi, nie mielibyście grzechu; lecz teraz mówicie, iż widzimy, przetoż grzech wasz zostaje.

41. Monda nékik Jézus: Ha vakok volnátok, nem volna bűnötök; ámde azt mondjátok, hogy látunk: azért a ti bűnötök megmarad.

41 Иисус сказал им: если бы вы были слепы, то не имели бы на себе греха; но как вы говорите, что видите, то грех остается на вас.

41. Рече їм Ісус: Коли б слїпі були, не мали б гріха; тепер же кажете: Що бачимо; тим гріх ваш остаєть ся.