19 luku

Pilatus ruoskittaa Jeesuksen 1 – 3 ja koettaa päästää hänet irti, mutta tuomitsee kuitenkin hänet lopulta 4 – 16 Jeesus ristiinnaulitaan 17 – 24; hän uskoo äitinsä Johannekselle 25 – 27 ja antaa henkensä 28 – 30; hänen kylkensä lävistetään 31 – 37, ja hänet haudataan 38 – 42.

1 Silloin Pilatus otti Jeesuksen ja ruoskitti hänet.

1 Silloin Pilatus otti Jeesuksen ja ruoskitti Hänet.

1. Niin Pilatus otti silloin Jesuksen ja ruoskitsi hänen,

1. NIjn Pilatus otti Jesuxen ja ruoskidzi hänen.

1. NIn otti sis Pilatus Iesusen ia rooskitzi hende/ (Niin otti siis Pilatus Jesuksen ja ruoskitti häntä/)

1. Τότε οὖν ἔλαβεν ὁ Πιλᾶτος τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐμαστίγωσε.

1. τοτε ουν ελαβεν ο πιλατος τον ιησουν και εμαστιγωσεν 1. tote oυn elaβen o pilatos ton iesoυn kai emastigosen

1 Therefore Pilate then took Jesus and scourged him.

1. Then Pilate therefore took Jesus, and scourged him.

1. Nu tog da Pilatus Jesus og lod ham hudstryge.

1. Då tog Pilatus Jesum, och hudflängde honom.

1. Siis wottis nüüd Pilatus Jesust, ja peksis tedda piitsaga.

1. Tuomet Pilotas ėmė ir nuplakdino Jėzų.

1. Da nahm Pilatus Jesum und geißelte ihn.

1. Pilate fit donc prendre Jésus, et le fit fouetter.

1. ASÍ que entónces tomó Pilato a Jesús, y le azotó.

1 Toen nam Pilatus dan Jezus, en geselde Hem.

1. Tedy Piłat wziął Jezusa i ubiczował go.

1. Akkor azért előfogá Pilátus Jézust, [1†] és megostoroztatá.

1 Тогда Пилат взял Иисуса и велел бить Его.

1. Тодї узяв Пилат Ісуса, та й бив Його.

2 Ja sotamiehet väänsivät kruunun orjantappuroista, panivat sen hänen päähänsä ja pukivat hänen ylleen purppuraisen vaipan

2 Väännettyään orjantappuroista kruunun sotilaat panivat sen Hänen päähänsä ja pukivat Hänen ylleen purppuravaipan

2. Ja sotamiehet väänsivät kruunun orjantappuroista, panivat sen hänen päähänsä ja puettivat hänen purpuravaatteesen,

2. Ja sotamiehet wäänsit Cruunun orjantappuroist ja panit sen hänen päähäns: ja puetit hänen purpura waatteisin ja sanoit: o terwe Judalaisten Cuningas.

2. Ja ne Houit wänsit yden krunon Orientappurist/ ia panit hene' Päens/ ia he ymberikärit hene' Purpura waatteille ia sanoit/ Teme on Judaste' Kuningas. (Ja ne howit wäänsit yhden kruunun orjantappuroista/ ja panit hänen päähänsä/ ja he ympärikäärit hänen purppurawaatteilla ja sanoit/ Tämä on judasten kuningas.)

2. καὶ οἱ στρατιῶται πλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαν αὐτοῦ τῇ κεφαλῇ, καὶ ἱμάτιον πορφυροῦν περιέβαλον αὐτόν

2. και οι στρατιωται πλεξαντες στεφανον εξ ακανθων επεθηκαν αυτου τη κεφαλη και ιματιον πορφυρουν περιεβαλον αυτον 2. kai oi stratiotai pleksantes stefanon eks akanthon epethekan aυtoυ te kefale kai imation porfυroυn perieβalon aυton

2 And having braided a crown out of thorns, the soldiers placed it on his head and dressed him in a purple garment;

2. And the soldiers platted a crown of thorns, and put it on his head, and they put on him a purple robe,

2. Og Stridsmændene flettede en Krone af Torne og satte den paa hans Hoved og kastede en Purpurklæde om ham og sagde:

2. Och krigsknektarna vredo samman ena krono af törne, och satte på hans hufvud, och hängde ett purpurkläde på honom;

2. Ja need söamehhed punnusid ühhe kroni kibbowitsust, ja pannid sedda temma pähhä, ja pannid ühhe purpuri mantli temma ümber,

2. Kareiviai, nupynę vainiką iš erškėčių, uždėjo Jam ant galvos, apsiautė Jį purpurine skraiste

2. Und die Kriegsknechte flochten eine Krone von Dornen und setzten sie auf sein Haupt und legten ihm ein Purpurkleid an

2. Et les soldats ayant tressé une couronne d'épines, la lui mirent sur la tête, et le vêtirent d'un manteau de pourpre.

2. Y los soldados entretejieron de espinas una corona, y la pusieron sobre su cabeza, y le vistieron de una ropa de grana,

2 En de krijgsknechten, een kroon van doornen gevlochten hebbende, zetten die op Zijn hoofd, en wierpen Hem een purperen kleed om;

2. A żołnierze uplótłszy koronę z cierni, włożyli na głowę jego i płaszczem szarłatowym przyodziali go,

2. És a vitézek tövisből koronát fonván, a fejére tevék, és bíbor köntöst adának reá,

2 И воины, сплетши венец из терна, возложили Ему на голову, и одели Его в багряницу,

2. А воїни сплївши вінець із тернини, надїли на голову Йому, і в одежу червону одягли Його,

3 ja tulivat hänen luoksensa ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas"; ja he antoivat hänelle korvapuusteja.

3 ja [tulivat Hänen luokseen ja] sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!" Ja he antoivat Hänelle korvapuusteja.

3. Ja sanoivat: terve, Juudalaisten kuningas! ja antoivat hänelle korvapuusteja.

3. Ja annoit hänelle corwapuusteja.

3. Ja annoit henelle Coruapusti. (Ja annoit hänelle korwapuusti.)

3. καὶ ἔλεγον· Χαῖρε ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων· καὶ ἐδίδουν αὐτῷ ῥαπίσματα.

3. και ελεγον χαιρε ο βασιλευς των ιουδαιων και εδιδουν αυτω ραπισματα 3. kai elegon chaire o βasileυs ton ioυdaion kai edidoυn aυto rapismata

3 and were saying, Hail, King of the Jews! And they were giving slaps on the cheek to him.

3. And said, Hail, King of the Jews! and they smote him with their hands.

3. hil være dig, du Jødernes Konge! og de sloge ham paa Munden.

3. Och sade: Hel, Judarnas Konung! Och gåfvo honom kindpustar.

3. Ja ütlesid: Terre Juda-rahwa Kuñingas! ja löid tedda keppidega.

3. ir sakė: ‘‘Sveikas, žydų karaliau!’‘ Ir daužė Jam per veidą.

3. und sprachen: Sei gegrüßt, lieber Judenkönig! und gaben ihm Backenstreiche.

3. Et ils lui disaient: Roi des Juifs, nous te saluons; et ils lui donnaient des soufflets.

3. Y decían: Dios te guarde, Rey de los Judíos; y le daban de bofetadas.

3 En zeiden: Wees gegroet, Gij Koning der Joden! En zij gaven Hem kinnebakslagen.

3. A mówili: Bądź pozdrowiony, królu żydowski! i dawali mu policzki.

3. És mondának: Üdvöz légy zsidók királya! És arczul csapdossák vala őt.

3 и говорили: радуйся, Царь Иудейский! и били Его по ланитам.

3. і казали: Радуй ся, царю Жидівський! і били Його в лице.

4 Pilatus meni taas ulos ja sanoi heille: "Katso, minä tuon hänet ulos teille, tietääksenne, etten minä löydä hänessä yhtäkään syytä".

4 Pilatus meni jälleen ulos ja sanoo heille: "Katso, tuon Hänet ulos teille tietääksenne, etten löydä Hänessä yhtäkään syytä."

4. Taas tuli Pilatus ulos ja sanoi heille: katsokaat, minä tuon hänen teille ulos, että te tietäisitte, etten minä löydä yhtään syytä hänessä.

4. Taas tuli Pilatus ja sanoi heille: cadzocat minä tuon hänen teille ulos että te tiedäisitte etten minä löydä yhtän syytä hänesä.

4. Taas Pilatus wloskeui ia sanoi heille Catzocat/ mine wloswien hene' teille/ ette te tiedheisit/ etten mine leudhä ychten Syte henen cansans. (Taas Pilatus ulos käwi ja sanoi heille katsokaat/ minä ulos wien hänen teille/ että te tietäisit/ etten minä löydä yhtään syytä hänen kanssansa.)

4. ἐξῆλθεν οὖν πάλιν ἔξω ὁ Πιλᾶτος καὶ λέγει αὐτοῖς· Ἴδε ἄγω ὑμῖν αὐτὸν ἔξω, ἵνα γνῶτε ὅτι ἐν αὐτῷ οὐδεμίαν αἰτίαν εὑρίσκω.

4. εξηλθεν ουν παλιν εξω ο πιλατος και λεγει αυτοις ιδε αγω υμιν αυτον εξω ινα γνωτε οτι εν αυτω ουδεμιαν αιτιαν ευρισκω 4. ekselthen oυn palin ekso o pilatos kai legei aυtois ide ago υmin aυton ekso ina gnote oti en aυto oυdemian aitian eυrisko

4 Therefore Pilate went outside again and says to them, Behold, I lead him outside to you°, in order that you° may know that I am finding no crime in him.

4. Pilate therefore went forth again, and saith unto them, Behold, I bring him forth to you, that ye may know that I find no fault in him.

4. Da gik Pilatus atter ud og sagde til dem: see, jeg fører ham hid ud til Eder, at I skulle vide, at jeg finder ingen Skyld hos ham.

4. Då gick åter Pilatus ut, och sade till dem: Si, jag hafver honom ut till eder, att I förstå skolen, att jag finner ingen sak med honom.

4. Siis läks Pilatus jälle wälja, ja ütles nende wasto: Wata, ma toon tedda teile wälja, et teie tunnete, et minna temmast ühtegi süüd ei leia.

4. O Pilotas dar kartą išėjo laukan ir kalbėjo žydams: ‘‘Štai išvedu Jį jums, kad žinotumėte, jog nerandu Jame jokios kaltės’‘.

4. Da ging Pilatus wieder heraus und sprach zu ihnen: Sehet, ich führe ihn heraus zu euch, daß ihr erkennt, daß ich keine Schuld an ihm finde.

4. Pilate sortit de nouveau et leur dit: Voici, je vous l'amène dehors, afin que vous sachiez que je ne trouve aucun crime en lui.

4. Entónces Pilato salió otra vez fuera, y les dijo: He aquí, os le traigo fuera, para que entendáis que ningún crímen hallo en él.

4 Pilatus dan kwam wederom uit, en zeide tot hen: Ziet, ik breng Hem tot ulieden uit, opdat gij wetet, dat ik in Hem geen schuld vinde.

4. I zasię wyszedł Piłat na dwór, i rzekł im: Oto go wam wywiodę na dwór, abyście wiedzieli, iż w nim żadnej winy nie znajduję.

4. Majd ismét kiméne Pilátus, és monda nékik: Ímé kihozom őt néktek, hogy értsétek meg, hogy nem találok benne semmi bűnt.

4 Пилат опять вышел и сказал им: вот, я вывожу Его к вам, чтобы вы знали, что я не нахожу в Нем никакой вины.

4. Вийшов тодї знов Пилат, і каже їм: Ось я виводжу вам Його, щоб знали, що в Йому нїякої вини не знаходжу.

5 Niin Jeesus tuli ulos, orjantappurakruunu päässään ja purppurainen vaippa yllään. Ja Pilatus sanoi heille: "Katso ihmistä!"

5 Niin Jeesus tuli ulos orjantappurakruunu päässään ja purppuravaippa yllään. Ja Pilatus sanoi heille: "Katso, ihminen!"

5. Niin Jesus meni ulos, kantain orjantappuraista kruunua ja purpuraista vaatetta. Ja hän sanoi heille: katso ihmistä!

5. Nijn Jesus ulosmeni candain orjantappuraista Cruunua ja purpuraista waatetta. Ja hän sanoi heille: cadzo mingä muotoinen ihminen.

5. Nin Iesus wlosmeni/ candaden ychte Orientappuraist Kruno/ ia Purpura waatetta. Ja hen sanoi heille/ Catzo mingemodoinen Inhiminen. (Niin Jesus ulos meni/ kantaen yhtä orjantappuraista kruunua/ ja purppurawaatetta. Ja hän sanoi heille/ Katso minkä muotoinen ihminen.)

5. ἐξῆλθεν οὖν ὁ Ἰησοῦς ἔξω φορῶν τὸν ἀκάνθινον στέφανον καὶ τὸ πορφυροῦν ἱμάτιον,

5. εξηλθεν ουν ο ιησους εξω φορων τον ακανθινον στεφανον και το πορφυρουν ιματιον και λεγει αυτοις ιδε ο ανθρωπος 5. ekselthen oυn o iesoυs ekso foron ton akanthinon stefanon kai to porfυroυn imation kai legei aυtois ide o anthropos

5 Therefore Jesus came outside, wearing the thorny crown and the purple garment. And he says to them, Behold, the man!

5. Then came Jesus forth, wearing the crown of thorns, and the purple robe. And Pilate saith unto them, Behold the man!

5. Da gik Jesus ud og bar Tornekronen og Purpurklædet. Og han sagde til dem: see, hvilket Menneske!

5. Då gick Jesus ut, och bar ena törnekrono, och ett purpurkläde. Och han sade till dem: Si menniskan.

5. Siis läks Jesus jälle wälja, ja kandis se kibbowitsa-kroni ja purpuri mantli; ja Pilatus ütles nende wasto: Ennä innimest!

5. Jėzus išėjo laukan su erškėčių vainiku ir purpurine skraiste. Pilotas tarė: ‘‘Štai žmogus!’‘

5. Also ging Jesus heraus und trug eine Dornenkrone und ein Purpurkleid. Und er spricht zu ihnen: Sehet, welch ein Mensch!

5. Jésus sortit donc, portant la couronne d'épines, et le manteau de pourpre. Et il leur dit: Voici l'homme.

5. Entónces salió Jesús fuera llevando la corona de espinas, y la ropa de grana. Y díceles Pilato: ¡He aquí el hombre!

5 Jezus dan kwam uit, dragende de doornenkroon, en het purperen kleed. En Pilatus zeide tot hen: Ziet, de Mens!

5. Tedy Jezus wyszedł na dwór, niosąc onę cierniową koronę i on płaszcz szarłatowy; i rzekł im Piłat: Oto człowiek!

5. Kiméne azért Jézus a töviskoronát és a bíbor köntöst viselve. És monda nékik Pilátus: Ímhol az ember!

5 Тогда вышел Иисус в терновом венце и в багрянице. И сказал им Пилат : се, Человек!

5. Вийшов тодї Ісус у терновім вінцї і в червоній одежі. І каже їм Пилат: Ось, чоловік!

6 Kun siis ylipapit ja palvelijat näkivät hänet, huusivat he sanoen: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa, sillä minä en löydä hänessä mitään syytä".

6 Kun siis ylipapit ja palvelijat näkivät Hänet, he huusivat sanoen: "Naulitse ristiin, naulitse ristiin!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te Hänet ja naulitkaa ristiin, sillä minä en löydä Hänessä syytä."

6. Mutta kuin ylimmäiset papit ja palveliat hänen näkivät, huusivat he, sanoen: ristiinnaulitse, ristiinnaulitse häntä! Pilatus sanoi heille: ottakaat te häntä ja ristiinnaulitkaat; sillä en minä löydä yhtään syytä hänessä.

6. Cosca ylimmäiset Papit ja palweliat hänen näit huusit he ja sanoit: ristinnaulidze ristinnaulidze händä. Pilatus sanoi heille: ottacat te händä ja ristinnaulitcat: sillä en minä löydä yhtän syytä hänesä.

6. Coska ne Ylimeiset Papit ia Palueliat neit henen/ hwsit he ia sanoit Rirstinnaulitze ristinnaulitze he'de. Pilat9 sanoi heille/ Ottaca te he'de ia ristinnaulitca/ sille em mine leude ycten syte hene' cansans. (Koska ne ylimmäiset papit ja palwelijat näit hänen/ huusit he ja sanoit ristiinnaulitse ristiinnaulitse häntä. Pilatus sanoi heille/ Ottakaa te häntä ja ristiinnaulitkaa/ sillä en minä löydä yhtään syytä hänen kanssansa.)

6. καὶ λέγει αὐτοῖς· Ἴδε ὁ ἄνθρωπος. ὅτε οὖν εἶδον αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ ὑπηρέται, ἐκραύγασαν λέγοντες· Σταύρωσον σταύρωσον αὐτὸν. λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος· Λάβετε αὐτὸν ὑμεῖς καὶ σταυρώσατε· ἐγὼ γὰρ οὐχ εὑρίσκω ἐν αὐτῷ αἰτίαν.

6. οτε ουν ειδον αυτον οι αρχιερεις και οι υπηρεται εκραυγασαν λεγοντες σταυρωσον σταυρωσον λεγει αυτοις ο πιλατος λαβετε αυτον υμεις και σταυρωσατε εγω γαρ ουχ ευρισκω εν αυτω αιτιαν 6. ote oυn eidon aυton oi archiereis kai oi υperetai ekraυgasan legontes staυroson staυroson legei aυtois o pilatos laβete aυton υmeis kai staυrosate ego gar oυch eυrisko en aυto aitian

6 Therefore when the high-priests and the attendants saw him, they cried-out, saying, Crucify° (him), crucify° him! Pilate says to them, You°, take° him and crucify him; for* I am finding no crime in him.

6. When the chief priests therefore and officers saw him, they cried out, saying, Crucify him, crucify him. Pilate saith unto them, Take ye him, and crucify him: for I find no fault in him.

6. Da nu de Ypperstepræster og Svendene saae ham, raabte de og sagde: korsfæst! korsfæst! Pilatus siger til dem: tager I ham og korsfæster ham: thi jeg finder ikke Skyld hos ham.

6. När de öfverste Presterna och tjenarena sågo honom, ropade de, och sade: Korsfäst, korsfäst. Pilatus sade till dem: Tager I honom, och korsfäster; ty jag finner ingen sak med honom.

6. Kui nüüd üllemad preestrid ja teenrid tedda näggid, kissendasid nemmad ja ütlesid: Po risti! po risti! ja Pilatus ütles nende wasto: Wotke teie tedda, ja poge tedda risti, sest minna ei leia süüd temmast.

6. Jį pamatę, aukštieji kunigai ir tarnai pradėjo šaukti: ‘‘Nukryžiuok Jį, nukryžiuok!’‘ Pilotas jiems sako: ‘‘Jūs imkite Jį ir nukryžiuokite! Aš nerandu Jame jokios kaltės’‘.

6. Da ihn die Hohenpriester und die Diener sahen, schrieen sie und sprachen: Kreuzige! Kreuzige! Pilatus spricht zu ihnen: Nehmt ihr ihn hin und kreuzigt ihn; denn ich finde keine Schuld an ihm.

6. Mais quand les principaux sacrificateurs et les sergents le virent, ils s'écrièrent: Crucifie-le, crucifie-le! Pilate leur dit: Prenez-le vous-mêmes et le crucifiez; car je ne trouve aucun crime en lui.

6. Y como le vieron los príncipes de los sacerdotes, y los ministros, dieron voces, diciendo: Crucifícale, crucifícale. Díceles Pilato: Tomádle vosotros, y crucificádle; porque yo no hallo en él crímen.

6 Als Hem dan de overpriesters en de dienaars zagen, riepen zij, zeggende: Kruis Hem, kruis Hem; Pilatus zeide tot hen: Neemt gijlieden Hem en kruist Hem; want ik vind in Hem geen schuld.

6. A gdy go ujrzeli przedniejsi kapłani i słudzy ich, zawołali mówiąc: Ukrzyżuj, ukrzyżuj go! Rzekł im Piłat: Weźmijcie go wy, a ukrzyżujcie, boć ja w nim żadnej winy nie znajduję.

6. Mikor azért látják vala őt a papifejedelmek és a szolgák, kiáltozának, mondván: Feszítsd meg, feszítsd meg! Monda nékik Pilátus: Vigyétek el őt ti és feszítsétek meg, mert én nem találok bűnt ő benne.

6 Когда же увидели Его первосвященники и служители, то закричали: распни, распни Его! Пилат говорит им: возьмите Его вы, и распните; ибо я не нахожу в Нем вины.

6. Як же побачили Його архиєреї та слуги, то закричали, кажучи: Розпни, розпни Його! Каже їм Пилат: Візьміть ви Його, та й розпнїть; я бо не знаходжу в Йому вини.

7 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Meillä on laki, ja lain mukaan hänen pitää kuoleman, koska hän on tehnyt itsensä Jumalan Pojaksi".

7 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Meillä on laki, ja lakimme* mukaan Hänen on kuoltava, koska Hän on tehnyt itsensä Jumalan Pojaksi."

7. Vastasivat häntä Juudalaiset: meillä on laki, ja meidän lakimme jälkeen pitää hänen kuoleman, että hän teki itsensä Jumalan Pojaksi.

7. Wastaisit händä Judalaiset: meillä on Laki ja meidän Lakim jälken pitä hänen cuoleman että hän teki idzens Jumalan Pojaxi.

7. Wastasit hende Juttat/ Meille o'bi Laki/ ia meiden Lain ielken pite henen cooleman. Sille ette hen teki itzens Jumalan Poiaxi. (Wastasit häntä juuttaat/ Meillä ompi laki/ ja meidän lain jälkeen pitää hänen kuoleman. Sillä että hän teki teki itsensä Jumalan Pojaksi.)

7. ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι· Ἡμεῖς νόμον ἔχομεν, καὶ κατὰ τὸν νόμον ὀφείλει ἀποθανεῖν, ὅτι ἑαυτὸν Θεοῦ υἱὸν ἐποίησεν.

7. απεκριθησαν αυτω οι ιουδαιοι ημεις νομον εχομεν και κατα τον νομον ημων οφειλει αποθανειν οτι εαυτον υιον {VAR2: του } θεου εποιησεν 7. apekrithesan aυto oi ioυdaioi emeis nomon echomen kai kata ton nomon emon ofeilei apothanein oti eaυton υion {VAR2: toυ } theoυ epoiesen

7 The Jews answered him, We have a law and according to our law he ought to die, because he made* himself the Son of God.

7. The Jews answered him, We have a law, and by our law he ought to die, because he made himself the Son of God.

7. Jøderne svarede ham: vi have en Lov, og efter denne vor Lov er han skyldig at døe, fordi han har jgort sig selv til Guds Søn.

7. Judarna svarade honom: Vi hafve lag, och efter vår lag skall han dö; ty han hafver gjort sig sjelf till Guds Son.

7. Juda-rahwas kostsid temmale: Meil on käsk, ja meie käsko peab temma surrema, sest ta on isseennast Jummala Poiaks teinud.

7. Žydai jam atsakė: ‘‘Mes turime Įstatymą, ir pagal mūsų Įstatymą Jis turi mirti, nes laikė save Dievo Sūnumi’‘.

7. Die Juden antworteten ihm: Wir haben ein Gesetz, und nach dem Gesetz soll er sterben; denn er hat sich selbst zu Gottes Sohn gemacht.

7. Les Juifs lui répondirent: Nous avons une loi, et selon notre loi il doit mourir, parce qu'il s'est fait Fils de Dieu.

7. Respondiéronle los Judíos: Nosotros tenemos una ley, y según nuestra ley debe morir, porque se hizo el Hijo de Dios.

7 De Joden antwoordden hem: Wij hebben een wet, en naar onze wet moet Hij sterven, want Hij heeft Zichzelven Gods Zoon gemaakt.

7. Odpowiedzieli mu Żydowie: Myć zakon mamy i według zakonu naszego ma umrzeć; bo się czynił Synem Bożym.

7. Felelének néki a zsidók: Nékünk törvényünk van, és a mi törvényünk szerint meg kell halnia, mivelhogy Isten Fiává tette magát.

7 Иудеи отвечали ему: мы имеем закон, и по закону нашему Он должен умереть, потому что сделал СебяСыном Божиим.

7. Відказали йому Жиди: Ми закон маємо, і по закону нашому повинен умерти, бо Він себе Сином Божим зробив.

8 Kun nyt Pilatus kuuli tämän sanan, pelkäsi hän vielä enemmän

8 Kuultuaan nyt tämän sanan Pilatus pelkäsi vielä enemmän.

8. Kun siis Pilatus tämän puheen kuuli, pelkäsi hän vielä enemmin

8. Cosca Pilatus tämän puhen cuuli pelkäis hän wielä enämmin.

8. Coska nyt Pilatus temen Puhen cwli/ pelkesi he' enämin. (Koska nyt Pilatus tämän puheen kuuli/ pelkäsi hän enemmän.)

8. Ὅτε οὖν ἤκουσεν ὁ Πιλᾶτος τοῦτον τὸν λόγον, μᾶλλον ἐφοβήθη,

8. οτε ουν ηκουσεν ο πιλατος τουτον τον λογον μαλλον εφοβηθη 8. ote oυn ekoυsen o pilatos toυton ton logon mallon efoβethe

8 Therefore when Pilate heard this word, he was more afraid;

8. When Pilate therefore heard that saying, he was the more afraid;

8. Der Pilatus da hørte den Tale, frygtede han mere.

8. Då Pilatus hörde det talet, fruktade han ännu mer;

8. Kui nüüd Pilatus sedda sanna kulis, kartis temma weel ennam,

8. Išgirdęs tuos žodžius, Pilotas dar labiau nusigando.

8. Da Pilatus das Wort hörte, fürchtete er sich noch mehr

8. Pilate entendant cette parole, eut encore plus de crainte.

8. Pilato pues como oyó esta palabra, tuvo más miedo.

8 Toen Pilatus dan dit woord hoorde, werd hij meer bevreesd;

8. A gdy Piłat usłyszał te słowa, bardziej się uląkł.

8. Mikor pedig ezt a beszédet hallotta Pilátus, még inkább megrémül vala;

8 Пилат, услышав это слово, больше убоялся.

8. Як же почув Пилат се слово, то ще більше злякав ся,

9 ja meni taas sisälle palatsiin ja sanoi Jeesukselle: "Mistä sinä olet?" Mutta Jeesus ei hänelle vastannut.

9 Hän meni taas palatsiin ja sanoi Jeesukselle: "Mistä sinä olet?" Mutta Jeesus ei vastannut hänelle.

9. Ja meni taas raastupaan ja sanoi Jesukselle: kusta sinä olet? Mutta ei Jesus vastannut häntä.

9. Ja meni taas Rastupaan ja sanoi Jesuxelle: custa sinä olet?

9. Ja taas sisellemeni Radztupan/ Ja sanoi Iesuselle/ Custa sine olet? Mutta ei Iesus andanut henen wastaust. (Ja taas sisälle meni raastupaan/ Ja sanoi Jesukselle/ Kusta sinä olet? Mutta ei Jesus antanut hänen wastausta.)

9. καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ πραιτώριον πάλιν καὶ λέγει τῷ Ἰησοῦ· Πόθεν εἶ σύ; ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀπόκρισιν οὐκ ἔδωκεν αὐτῷ.

9. και εισηλθεν εις το πραιτωριον παλιν και λεγει τω ιησου ποθεν ει συ ο δε ιησους αποκρισιν ουκ εδωκεν αυτω 9. kai eiselthen eis to praitorion palin kai legei to iesoυ pothen ei sυ o de iesoυs apokrisin oυk edoken aυto

9 and he entered into the palace again and says to Jesus, Where are you from? But Jesus gave him no answer.

9. And went again into the judgment hall, and saith unto Jesus, Whence art thou? But Jesus gave him no answer.

9. Og han gik ind igjen i Domhuset og sagde til Jesus: hvorfra er du? Men Jesus gav ham ikke Svar.

9. Och gick åter in i Rådhuset, och sade till Jesum: Hvadan äst du? Jesus svarade honom intet.

9. Ja läks jälle kohto-kotta, ja ütleb Jesusse wasto: Kust sinna olled? agga Jesus ei annud temmale wastust.

9. Jis vėl nuėjo į pretorijų ir klausė Jėzų: ‘‘Iš kur Tu?’‘ Bet Jėzus jam neatsakė.

9. und ging wieder hinein in das Richthaus und spricht zu Jesus: Woher bist du? Aber Jesus gab ihm keine Antwort.

9. Il rentra donc dans le prétoire, et il dit à Jésus: D'où es-tu? Mais Jésus ne lui fit aucune réponse.

9. Y entró otra vez en el pretorio, y dijo a Jesús: ¿De dónde eres tú? Mas Jesús no le dió respuesta.

9 En ging wederom in het rechthuis, en zeide tot Jezus: Van waar zijt Gij? Maar Jezus gaf hem geen antwoord.

9. I wszedł zasię do ratusza i rzekł do Jezusa: Skądżeś ty jest? Lecz mu Jezus nie dał odpowiedzi.

9. És ismét beméne a törvényházba, és szóla Jézusnak: Honnét való vagy te? De Jézus nem felelt néki.

9 И опять вошел в преторию и сказал Иисусу: откуда Ты? Но Иисус не дал ему ответа.

9. і ввійшов у претор знов, і каже Ісусові: Звідкіля єси Ти? Ісус же одповідї не дав йому.

10 Niin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta sinut päästää ja minulla on valta sinut ristiinnaulita?"

10 Niin Pilatus sanoi Hänelle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta *naulita sinut ristiin ja minulla on valta päästää sinut*?"

10. Niin Pilatus sanoi hänelle: etkös mitään minulle puhu? Etkös tiedä, että minulla on valta sinua ristiinnaulita ja valta sinua päästää?

10. Mutta ei Jesus wastannut händä. Nijn Pilatus sanoi hänelle: etkös mitän minulle wasta? tiedätkös etä minulla on walda sinua ristinnaulita ja minulla on walda sinua päästä?

10. Nin sanoi Pilatus henelle/ Etkös miten minulle puhu? Etkös tiedhä ette minulla ombi Walda sinua Ristinnaulita/ ia minula ombi Walda sinua päste? (Niin sanoi Pilatus hänelle/ Etkös mitään puhu? Etkös tiedä että minulla ompi walta sinua ristiinnaulita/ ja minulla ompi walta sinua päästää?)

10. λέγει οὖν αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος· Ἐμοὶ οὐ λαλεῖς; οὐκ οἶδας ὅτι ἐξουσίαν ἔχω σταυρῶσαί σε καὶ ἐξουσίαν ἔχω ἀπολῦσαί σε;

10. λεγει ουν αυτω ο πιλατος εμοι ου λαλεις ουκ οιδας οτι εξουσιαν εχω σταυρωσαι σε και εξουσιαν εχω απολυσαι σε 10. legei oυn aυto o pilatos emoi oυ laleis oυk oidas oti eksoυsian echo staυrosai se kai eksoυsian echo apolυsai se

10 Therefore Pilate says to him, (Why) do you not speak to me? Do you not know that I have authority to release you and have authority to crucify you?

10. Then saith Pilate unto him, Speakest thou not unto me? knowest thou not that I have power to crucify thee, and have power to release thee?

10. Da siger Pilatus til ham: taler du ikke med mig? veed du ikke, at jeg har Magt til at korsfæste dig, og at jeg har Magt til at lade dig løs?

10. Då sade Pilatus till honom: Talar du intet med mig? Vetst du icke, att jag hafver magt att korsfästa dig, och hafver magt att släppa dig?

10. Siis ütleb Pilatus Jesusse wasto: Eks sa rägi minnoga? eks sa ei tea, et mul melewald on sind risti pua, ja melewald on sind lahti lasta?

10. Tada Pilotas Jam tarė: ‘‘Tu nekalbi su manimi? Ar nežinai, kad turiu valdžią Tave nukryžiuoti ir turiu valdžią Tave paleisti?’‘

10. Da sprach Pilatus zu ihm: Redest du nicht mit mir? Weißt du nicht, daß ich Macht habe, dich zu kreuzigen, und Macht habe, dich loszugeben?

10. Alors Pilate lui dit: Tu ne me dis rien? Ne sais-tu pas que j'ai le pouvoir de te faire crucifier, et le pouvoir de te délivrer?

10. Entónces dícele Pilato: ¿A mí no me hablas? ¿no sabes que tengo potestad para crucificarte, y que tengo potestad para soltarte?

10 Pilatus dan zeide tot Hem: Spreekt Gij tot mij niet? Weet Gij niet, dat ik macht heb U te kruisigen, en macht heb U los te laten?

10. Tedy mu rzekł Piłat: Nie mówisz ze mną? Nie wiesz, iż mam moc ukrzyżować cię i mam moc wypuścić cię?

10. Monda azért néki Pilátus: Nékem nem szólsz-é? Nem tudod-é hogy hatalmam van arra, hogy megfeszítselek, és hatalmam van arra, hogy szabadon bocsássalak?

10 Пилат говорит Ему: мне ли не отвечаешь? не знаешь ли, что я имею власть распять Тебя и власть имею отпустить Тебя?

10. Каже тодї Йому Пилат: До мене не говориш? Не знаєш, що власть маю розпяти Тебе, і власть маю відпустити Тебе?

11 Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Sentähden on sen synti suurempi, joka jätti minut sinun käsiisi."

11 Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, jollei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Sen vuoksi on hänen syntinsä suurempi, joka luovutti minut sinulle."

11. Jesus vastasi: ei sinulla olisi yhtään valtaa minua vastaan, jos ei se olisi sinulle annettu ylhäältä: sentähden on hänellä suurempi synti, joka minun sinulle antoi ylön.

11. Jesus wastais: ei sinulla olis yhtän walda minua wastan jos ei se olis sinulle annettu ylhäldä: sentähden on hänellä suurembi syndi joca minun sinulle ylönandoi. Ja sijtä ajasta pyysi Pilatus händä päästä.

11. IesuS wastasi/ Ei sinulla olis ychten walda minua wastan/ ellei se olis annettu sinulle ylhelde. Senteden henelle ombi swrembi syndi/ ioca minu' sinulle ylenannoi. Ja sijte aiasta etzi Pilatus hende päste. (Jesus wastasi/ Ei sinulla olisi yhtään waltaa minua wastaan/ ellei se olisi annettu sinulle ylhäältä. Sentähden hänelle ompi suurempi synti/ joka minun sinulle ylen antoi. Ja siitä ajasta etsi Pilatus häntä päästää.)

11. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς· Οὐκ εἶχες ἐξουσίαν οὐδεμίαν κατ’ ἐμοῦ, εἰ μὴ ἦν δεδομένον σοι ἄνωθεν· διὰ τοῦτο ὁ παραδιδούς μέ σοι μείζονα ἁμαρτίαν ἔχει.

11. απεκριθη ο ιησους ουκ ειχες εξουσιαν ουδεμιαν κατ εμου ει μη ην σοι δεδομενον ανωθεν δια τουτο ο παραδιδους με σοι μειζονα αμαρτιαν εχει 11. apekrithe o iesoυs oυk eiches eksoυsian oυdemian kat emoυ ei me en soi dedomenon anothen dia toυto o paradidoυs me soi meizona amartian echei

11 Jesus answered, You have no authority against me, except what was given to you from above. He who gave me to you has (the) greater sin because of this.

11. Jesus answered, Thou couldest have no power at all against me, except it were given thee from above: therefore he that delivered me unto thee hath the greater sin.

11. Jesus svarede: du havde aldeles ingen Magt mod mig, dersom den ikke var given dig ovenfra; derfor har den, som overantvordede mig til dig, større Synd.

11. Jesus svarade: Du hade ingen magt öfver mig, vore hon dig icke gifven ofvanefter; fördenskull hafver han större synd, som mig hafver dig; öfverantvardat.

11. Jesus kostis: Sinnul ep olleks ühtegi melewalda minno ülle, kui se sinnule ei olleks antud üllewelt; sepärrast on sellel, kes mind sulle on ärraannud, surem pat.

11. Jėzus atsakė: ‘‘Tu neturėtum prieš mane jokios valdžios, jeigu tau nebūtų jos duota iš aukštybių. Todėl tam, kuris mane tau įdavė, didesnė nuodėmė’‘.

11. Jesus antwortete: Du hättest keine Macht über mich, wenn sie dir nicht wäre von obenherab gegeben; darum, der mich dir überantwortet hat, der hat größere Sünde.

11. Jésus lui répondit: Tu n'aurais aucun pouvoir sur moi, s'il ne t'avait été donné d'en haut; c'est pourquoi celui qui m'a livré à toi est coupable d'un plus grand péché.

11. Respondió Jesús: Ninguna potestad tendrías contra mí, si no te fuese dada de arriba; por tanto el que a tí me ha entregado, mayor pecado tiene.

11 Jezus antwoordde: Gij zoudt geen macht hebben tegen Mij, indien het u niet van boven gegeven ware; daarom die Mij aan u heeft overgeleverd, heeft groter zonde.

11. Odpowiedział Jezus: Nie miałbyś żadnej mocy nade mną, jeźliby ci nie była dana z góry; przetoż, kto mię tobie wydał, większy grzech ma.

11. Felele Jézus: Semmi hatalmad sem volna rajtam, ha felülről nem adatott volna néked: nagyobb bűne van azért annak, a ki a te kezedbe adott engem.

11 Иисус отвечал: ты не имел бы надо Мною никакой власти, если бы не было дано тебе свыше; посему более греха на том, кто предал Меня тебе.

11. Відказав Ісус: Не мав би єси власти нїякої надо мною, коли б не було тобі дано звиш. Тим, хто видав мене тобі, більший гріх має.

12 Tämän tähden Pilatus koetti päästää hänet irti. Mutta juutalaiset huusivat sanoen: "Jos päästät hänet, et ole keisarin ystävä; jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan".

12 Tämän vuoksi Pilatus koetti päästää Hänet, mutta juutalaiset huusivat sanoen: "Jos päästät Hänet, et ole keisarin ystävä. Jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, nousee keisaria vastaan."

12. Ja siitä ajasta pyysi Pilatus häntä päästää. Mutta Juudalaiset huusivat, sanoen: jos sinä hänen päästät, niin et sinä ole keisarin ystävä; sillä jokainen, joka itsensä tekee kuninkaaksi, hän on keisaria vastaan.

12. Mutta Judalaiset huusit ja sanoit: jos sinä hänen päästät nijn et sinä ole Keisarin ystäwä: sillä joca idzens teke Cuningaxi hän on Keisarita wastan.

12. Mutta Juttat husit/ ia sanoit/ Jos sine temen pästet/ nin et sine ole Keisarin ysteue/ Senteden/ Joca teke henens Kuningaxi/ se on Keisarit wasta' (Mutta juuttaat huusit/ ja sanoit/ Jos sinä tämän päästät/ niin et sinä ole keisarin ystäwä/ Sentähden/ Joka tekee hänens kuninkaaksi/ se on keisaria wastaan.)

12. ἐκ τούτου ἐζήτει ὁ Πιλᾶτος ἀπολῦσαι αὐτόν· οἱ δὲ Ἰουδαῖοι ἔκραζον λέγοντες· Ἐὰν τοῦτον ἀπολύσῃς, οὐκ εἶ φίλος τοῦ Καίσαρος. πᾶς ὁ βασιλέα ἑαυτὸν ποιῶν ἀντιλέγει τῷ Καίσαρι.

12. εκ τουτου εζητει ο πιλατος απολυσαι αυτον οι δε ιουδαιοι εκραζον λεγοντες εαν τουτον απολυσης ουκ ει φιλος του καισαρος πας ο βασιλεα αυτον ποιων αντιλεγει τω καισαρι 12. ek toυtoυ ezetei o pilatos apolυsai aυton oi de ioυdaioi ekrazon legontes ean toυton apolυses oυk ei filos toυ kaisaros pas o βasilea aυton poion antilegei to kaisari

12 From this (time), Pilate was seeking to release him, but the Jews were crying out, saying, If you release this one, you are no friend of Caesar. Everyone who makes* himself a king speaks against Caesar.

12. And from thenceforth Pilate sought to release him: but the Jews cried out, saying, If thou let this man go, thou art not Caesar's friend: whosoever maketh himself a king speaketh against Caesar.

12. Derefter søgte Pilatus at lade ham løs. Men Jøderne raabte og sagde: dersom du lader denne løs, er du ikke Keiserens Ven. Hver den, som gjør sig til Konge, sætter sig op imod Keiseren.

12. Och ifrå den tiden sökte Pilatus efter att gifva honom lös; men Judarna ropade, och sade: Gifver du honom lös, så äst du icke Kejsarens vän; ty den som sig gör till Konung, han är emot Kejsaren.

12. Sest aiast otsis Pilatus tedda lahti lasta; agga Juda-rahwas kissendasid ja ütlesid: Kui sa seddasinnast lahti lassed, siis ep olle sinna Keisri söbber mitte, sest iggaüks, kes isseennast kunningaks teeb, se on Keisri wastane.

12. Nuo tol Pilotas stengėsi Jį paleisti, bet žydai šaukė: ‘‘Jei šitą paleidi, nebesi ciesoriaus draugas. Kiekvienas, kas skelbiasi karaliumi, kalba prieš ciesorių’‘.

12. Von da an trachtete Pilatus, wie er ihn losließe. Die Juden aber schrieen und sprachen: Läßt du diesen los, so bist du des Kaisers Freund nicht; denn wer sich zum König macht, der ist wider den Kaiser.

12. Dès lors Pilate cherchait à le délivrer; mais les Juifs criaient: Si tu délivres cet homme, tu n'es pas ami de César, car quiconque se fait roi se déclare contre César.

12. Desde entónces procuraba Pilato de soltarle; mas los Judíos daban voces, diciendo: Si a éste sueltas, no eres amigo de César: cualquiera que se hace rey, habla contra César.

12 Van toen af zocht Pilatus Hem los te laten; maar de Joden riepen, zeggende: Indien gij Dezen loslaat, zo zijt gij des keizers vriend niet; een iegelijk, die zichzelven koning maakt, wederspreekt den keizer.

12. Odtąd Piłat starał się o to, jakoby go wypuścił; lecz Żydowie wołali mówiąc: Jeźli go wypuścisz, nie jesteś przyjacielem cesarskim; każdy bowiem, co się królem czyni, sprzeciwia się cesarzowi.

12. Ettől fogva igyekszik vala Pilátus őt szabadon bocsátani; de a zsidók kiáltozának, mondván: Ha ezt szabadon bocsátod, nem vagy a császár barátja; valaki magát királylyá teszi, ellene mond a császárnak!

12 С этого времени Пилат искал отпустить Его. Иудеи же кричали: если отпустишь Его, ты не друг кесарю; всякий, делающий себя царем, противник кесарю.

12. З того часу шукав Пилат одпустити Його; Жиди ж кричали, кажучи: Коли Сього відпустиш, не єси друг Кесареві. Всякий, хто царем себе робить, противить ся Кесареві.

13 Kun Pilatus kuuli nämä sanat, antoi hän viedä Jeesuksen ulos ja istui tuomarinistuimelle, paikalle, jonka nimi on Litostroton, hebreaksi Gabbata.

13 Kun siis Pilatus kuuli nämä sanat, hän vei Jeesuksen ulos ja istuutui tuomarinistuimelle, paikalle, jonka nimi on Litostroton ja hepreaksi Gabbata.

13. Kuin Pilatus tämän puheen kuuli, vei hän Jesuksen ulos ja istui tuomio-istuimelle, siihen paikkaan, joka kutsutaan Litostroton, mutta Hebreaksi Gabbata.

13. MUtta cosca Pilatus tämän puhen cuuli wei hän Jesuxen ulos ja istui duomioistuimelle siJohen paickan joca cudzutan Lithostrotos mutta Hebreaxi Gabatha.

13. Mutta quin Pilatus temen puhen cwli/ wloswei hen Iesusen/ ia jstui Domiostolin päle/ sijne Paicas/ ioca cutzutan Lithostrotos/ mutta Hebreixi Gabatha. (Mutta kuin Pilatus tämän puheen kuuli/ ulos wei hän Jesuksen/ ja istui tuomiostuolin päälle/ siinä paikassa/ joka kutsutaan Lithostrotos/ mutta hebreaksi Gabatha.)

13. ὁ οὖν Πιλᾶτος ἀκούσας τοῦτον τὸν λόγον ἤγαγεν ἔξω τὸν Ἰησοῦν, καὶ ἐκάθισεν ἐπὶ τοῦ βήματος εἰς τόπον λεγόμενον Λιθόστρωτον, Ἑβραϊστὶ δὲ Γαββαθᾶ·

13. ο ουν πιλατος ακουσας τουτον τον λογον ηγαγεν εξω τον ιησουν και εκαθισεν επι του βηματος εις τοπον λεγομενον λιθοστρωτον εβραιστι δε γαββαθα 13. o oυn pilatos akoυsas toυton ton logon egagen ekso ton iesoυn kai ekathisen epi toυ βematos eis topon legomenon lithostroton eβraisti de gaββatha

13 Therefore having heard this word, Pilate led Jesus outside and sat down upon the judicial-seat in a place called* The Pavement, but in Hebrew, Gabbatha.

13. When Pilate therefore heard that saying, he brought Jesus forth, and sat down in the judgment seat in a place that is called the Pavement, but in the Hebrew, Gabbatha.

13. Der Pilatus hørte disse Ord, da førte han Jesus ud og satte sig paa Domstolen paa det Sted, som kaldes Steenlagt, men paa Hebraisk Gabbatha;

13. När Pilatus hörde det talet, hade han Jesum ut, och satte sig på domstolen, på det rum, som kallas Lithostrotos; på Ebreisko Gabbatha.

13. Kui nüüd Pilatus sedda sanna kulis, wiis temma Jesust wälja, ja istus mahha kohtojärje peäle senna paika, mis hütakse kiwwi-pörmanduks, agga Ebrea-kele Kabbataks.

13. Tai išgirdęs, Pilotas išvedė Jėzų laukan ir atsisėdo į teisėjo krasę, kuri stovėjo vietoje, vadinamoje ‘‘Akmeninis grindinys’‘, hebrajiškai Gabata.

13. Da Pilatus das Wort hörte, führte er Jesum heraus und setzte sich auf den Richtstuhl an der Stätte, die da heißt Hochpflaster, auf hebräisch aber Gabbatha.

13. Pilate entendant cette parole, mena Jésus dehors, et s'assit sur son tribunal, au lieu appelé le Pavé, en hébreu Gabbatha.

13. Entónces Pilato oyendo este dicho, llevó fuera a Jesús, y se sentó en el tribunal, en el lugar que se llama el Pavimento, y en el Hebreo Gabbatha.

13 Als Pilatus dan dit woord hoorde, bracht hij Jezus uit, en zat neder op den rechterstoel, in de plaats, genaamd Lithostrotos, en in het Hebreeuws Gabbatha.

13. A przetoż Piłat usłyszawszy te słowa, wywiódł Jezusa na dwór i siadł na stolicy, na miejscu, które zowią Litostrotos, a po żydowsku Gabbata.

13. Pilátus azért, a mikor hallja vala e beszédet, kihozá Jézust, és űle a törvénytevő székbe azon a helyen, a melyet Kőpadolatnak hívtak, zsidóul pedig Gabbathának.

13 Пилат, услышав это слово, вывел вон Иисуса и сел на судилище, на месте, называемом Лифостротон, а по-еврейски Гаввафа.

13. Пилат же, почувши таке слово, вивів Ісуса, та й сїв на судищі, що зване Литостротос, а по єврейськи: Гавата.

14 Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki. Ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!"

14 Silloin oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes tunti*. Ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!"

14. Mutta se oli pääsiäisen valmistuspäivä, lähes kuudennella hetkellä. Ja hän sanoi Juudalaisille: katso, teidän kuninkaanne.

14. Ja se oli Pääsiäisen walmistus päiwä lähes cuudennella hetkellä. Ja hän sanoi Judalaisille: cadzocat teidän Cuningastan.

14. Mutta se oli Päsieisen walmistus peiue/ lehes Cudhenel hetkelle. Ja hen sanoi Juttaille/ Catzocat teiden Kuningast. (Mutta se oli Pääsiäisen walmistuspäiwä/ lähes kuudennella hetkellä. Ja hän sanoi juuttaille/ Katsokaat teidän kuningasta.)

14. ἦν δὲ παρασκευὴ τοῦ πάσχα, ὥρα δὲ ὡσεὶ ἕκτη· καὶ λέγει τοῖς Ἰουδαίοις· Ἴδε ὁ βασιλεὺς ὑμῶν.

14. ην δε παρασκευη του πασχα ωρα δε ωσει εκτη και λεγει τοις ιουδαιοις ιδε ο βασιλευς υμων 14. en de paraskeυe toυ pascha ora de osei ekte kai legei tois ioυdaiois ide o βasileυs υmon

14 But it was the Preparation of the Passover and was approximately the sixth hour {i.e. Noon} . Now he says to the Jews, Behold, your° King!

14. And it was the preparation of the passover, and about the sixth hour: and he saith unto the Jews, Behold your King!

14. men det var Beredelsens Dag i Paasken, ved den sjette Time; og han siger til Jøderne: see, Eders Konge!

14. Och det var Påskatillredelsedag, vid sjette timman; och han sade till Judarna: Si, edar Konung.

14. Agga se olli Pasa-pühha walmistamisse pääw liggi kuendamal tunnil; ja temma ütles Juda-rahwa wasto: Ennä teie kunningast!

14. Buvo diena prieš Paschą, apie šeštą valandą. Jis tarė žydams: ‘‘Štai jūsų karalius!’‘

14. Es war aber der Rüsttag auf Ostern, um die sechste Stunde. Und er spricht zu den Juden: Sehet, das ist euer König!

14. (Or, c'était la préparation de Pâque, et environ la sixième heure); et il dit aux Juifs: Voilà votre roi.

14. Y era la preparación de la páscua, y como la hora de sexta: entónces dijo a los Judíos: ¡He aquí vuestro Rey!

14 En het was de voorbereiding van het pascha, en omtrent de zesde ure; en hij zeide tot de Joden: Ziet, uw Koning!

14. A było to w dzieó przygotowania przed wielkanocą, około szóstej godziny, i rzekł Piłat Żydom: Oto król wasz!

14. Vala pedig a husvét péntekje; és mintegy hat óra. És monda a zsidóknak: Ímhol a ti királyotok!

14 Тогда была пятница перед Пасхою, и час шестый. Исказал Пилат Иудеям: се, Царь ваш!

14. Була ж пятниця перед пасхою, коло години ж шестої. І каже Жидам: Ось, Цар ваш!

15 Niin he huusivat: "Vie pois, vie pois, ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari".

15 Niin he huusivat: "Vie pois, vie pois, naulitse Hänet ristiin!" Pilatus sanoi heille: "Onko minun naulittava ristiin kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole kuningasta vaan keisari."

15. Mutta he huusivat: ota pois, ota pois, ristiinnaulitse häntä! Pilatus sanoi heille: pitääkö minun ristiinnaulitseman teidän kuninkaanne? Ylimmäiset papit vastasivat: ei meillä ole kuningasta, vaan keisari.

15. Nijn he huusit: ota pois ota pois ristinnaulidze händä. Pilatus sanoi heille: pitäkö minun ristinnaulidzeman teidän Cuningan? Ylimmäiset Papit wastaisit: ei meillä ole Cuningast waan Keisari.

15. Nin he hwsit/ Ota pois/ Ota pois/ Ristinnaulitze hende. Pilatus sanoi heille/ Pitekö minun Ristinnaulitzeman teiden Kuningan? Ne Ylimeiset Papit wastasit/ Ei ole meille Kuningast paitzi Keisarin. (Niin he huusit/ Ota pois/ Ota pois/ Ristiinnaulitse häntä. Pilatus sanoi heille/ Pitääkö minun ristiinnaulitseman teidän kuninkaan? Ne ylimmäiset papit wastasit/ Ei ole meillä kuningasta paitsi keisari.)

15. οἱ δὲ ἐκραύγασαν· Ἆρον ἆρον, σταύρωσον αὐτόν. λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος· Τὸν βασιλέα ὑμῶν σταυρώσω; ἀπεκρίθησαν οἱ ἀρχιερεῖς· Οὐκ ἔχομεν βασιλέα εἰ μὴ Καίσαρα.

15. οι δε εκραυγασαν αρον αρον σταυρωσον αυτον λεγει αυτοις ο πιλατος τον βασιλεα υμων σταυρωσω απεκριθησαν οι αρχιερεις ουκ εχομεν βασιλεα ει μη καισαρα 15. oi de ekraυgasan aron aron staυroson aυton legei aυtois o pilatos ton βasilea υmon staυroso apekrithesan oi archiereis oυk echomen βasilea ei me kaisara

15 But they cried-out, Take (him), take (him), crucify him! Pilate says to them, Will I crucify your° King? The high-priests answered, We have no king except Caesar.

15. But they cried out, Away with him, away with him, crucify him. Pilate saith unto them, Shall I crucify your King? The chief priests answered, We have no king but Caesar.

15. Men de raabte: bort, bort med ham! korsfæst ham! Pilatus sagde til dem: skal jeg korsfæste Eders Konge? De Ypperstepræster svarede: vi have ingen Konge uden Keiseren.

15. Då ropade de: Tag bort, korsfäst honom. Pilatus sade till dem: Skall jag korsfästa edar Konung? Svarade öfverste Presterna: Vi hafve ingen Konung, utan Kejsaren.

15. Agga nemmad kissendasid: Wi ärra, wi ärra, po tedda risti! Pilatus ütles neile: Kas minna pean teie kuñingast risti poma? üllemad preestrid wastsid: Meil ep olle kunningast, kui Keiser.

15. Bet tie šaukė: ‘‘Šalin, šalin! Nukryžiuok Jį!’‘ Pilotas paklausė: ‘‘Nejaugi turiu nukryžiuoti jūsų karalių?’‘ Aukštieji kunigai atsakė: ‘‘Mes neturime karaliaus, tiktai ciesorių’‘.

15. Sie schrieen aber: Weg, weg mit dem! kreuzige ihn! Spricht Pilatus zu ihnen: Soll ich euren König kreuzigen? Die Hohenpriester antworteten: Wir haben keinen König denn den Kaiser.

15. Mais ils s'écrièrent: Ote-le, ôte-le, crucifie-le! Pilate leur dit: Crucifierai-je votre roi? Les principaux sacrificateurs répondirent: Nous n'avons point d'autre roi que César.

15. Mas ellos dieron voces: Quítale, quítale, crucifícale. Díceles Pilato: ¿A vuestro Rey tengo de crucificar? Respondieron los sumos sacerdotes: No tenemos rey, sino a César.

15 Maar zij riepen: Neem weg, neem weg, kruis Hem! Pilatus zeide tot hen: Zal ik uw Koning kruisigen? De overpriesters antwoordden: Wij hebben geen koning, dan den keizer.

15. A oni zawołali: Strać, strać! Ukrzyżuj go! Rzekł im Piłat: Królaż waszego ukrzyżuję? Odpowiedzieli przedniejsi kapłani: Nie mamy króla, tylko cesarza.

15. Azok pedig kiáltoznak vala: Vidd el, vidd el, feszítsd meg őt! Monda nékik Pilátus: A ti királyotokat feszítsem meg? Felelének a papifejedelmek: Nem királyunk van, hanem császárunk!

15 Но они закричали: возьми, возьми, распни Его! Пилат говорит им: Царя ли вашего распну? Первосвященники отвечали: нет у нас царя, кроме кесаря.

15. Вони ж закричали: Візьми, візьми розпни Його! Каже їм Пилат: Царя вашого розпну? Відказали архиєреї: Не маємо царя, тільки Кесаря.

16 Silloin hän luovutti hänet heille ja antoi ristiinnaulittavaksi. Ja he ottivat Jeesuksen.

16 Silloin hän luovutti Hänet heille ristiinnaulittavaksi. Niin he ottivat Jeesuksen (ja veivät pois).

16. Niin silloin hän antoi hänen heille ristiinnaulittaa. Mutta he ottivat Jesuksen ja veivät pois.

16. Nijn hän andoi hänen heille ristinnaulitta.

16. Nin hen Ylenandoi henen heille Ristinnaulitta. (Niin hän ylen antoi hänen heille ristiinnaulittaa.)

16. τότε οὖν παρέδωκεν αὐτὸν αὐτοῖς ἵνα σταυρωθῇ.

16. τοτε ουν παρεδωκεν αυτον αυτοις ινα σταυρωθη παρελαβον δε τον ιησουν και απηγαγον 16. tote oυn paredoken aυton aυtois ina staυrothe parelaβon de ton iesoυn kai apegagon

16 Therefore, then he gave him up to them in order that he might be crucified and they took Jesus and led (him away). {Mar 15:20-23 & Mat 27:31-34 & Luk 23:26-33 & Joh 19:17 Road to the Cross, Fri. morning.}

16. Then delivered he him therefore unto them to be crucified. And they took Jesus, and led him away.

16. Derfor overantvordede han ham da til dem for at korsfæstes. Men de toge Jesus og førte ham bort.

16. Då öfverantvardade han honom dem, att han skulle korsfästas. Då togo de Jesum, och ledde honom bort.

16. Siis andis tem̃a nüüd tedda nende kätte, et tedda piddi risti podama.

16. Tada Pilotas atidavė jiems Jį nukryžiuoti. Jie pasiėmė Jėzų ir išsivedė.

16. Da überantwortete er ihn, daß er gekreuzigt würde. Sie nahmen aber Jesum und führten ihn ab.

16. Alors il le leur livra pour être crucifié. Ils le prirent donc et l'emmenèrent.

16. Entónces pues se le entregó para que fuese crucificado. Y tomaron a Jesús, y le llevaron.

16 Toen gaf hij Hem dan hun over, opdat Hij gekruist zou worden. En zij namen Jezus, en leidden Hem weg.

16. Tedy im go wydał, żeby był ukrzyżowany. I wzięli Jezusa i wywiedli.

16. Akkor azért [2†] nékik adá őt, hogy megfeszíttessék. Átvevék azért Jézust és elvivék.

16 Тогда наконец он предал Его им на распятие. И взяли Иисуса и повели.

16. Тодї ж видав їм Його, щоб розпяли. Узяли ж Ісуса, та й повели.

17 Ja kantaen itse omaa ristiänsä hän meni ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota kutsutaan hebreankielellä Golgataksi.

17 Kantaen ristiään Hän meni ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota heprean kielellä kutsutaan Golgataksi.

17. Ja hän kantoi ristiänsä ja meni siihen paikkaan, joka kutsutaan Pääkallon paikaksi, mutta Hebreaksi Golgata.

17. Mutta he otit Jesuxen ja poisweit ja hän cannoi ristiäns ja meni sinne joca cudzutan pääcalloin paicaxi mutta Hebreaxi Golgatha.

17. Mutta he otit Iesusen ia poisweit/ ia hen candadhen henen Ristiens wloslexi sihen Sijan/ ioca cutzutan Päcalloin Paicka/ Mutta Hebreixi Golgatha. (Mutta he otit Jesuksen ja pois weit/ ja hän kantaen hänen ristiänsä ulos läksi siihen sijaan/ joka kutsutaan pääkallon paikka/ mutta hebreaksi Golgatha.)

17. Παρέλαβον δὲ τὸν Ἰησοῦν καὶ ἤγαγον· καὶ βαστάζων τὸν σταυρὸν αὑτοῦ ἐξῆλθεν εἰς τὸν λεγόμενον κρανίου τόπον, ὃς λέγεται Ἑβραϊστὶ Γολγοθᾶ,

17. και βασταζων τον σταυρον αυτου εξηλθεν εις τον λεγομενον κρανιου τοπον ος λεγεται εβραιστι γολγοθα 17. kai βastazon ton staυron aυtoυ ekselthen eis ton legomenon kranioυ topon os legetai eβraisti golgotha

17 And he went out, bearing his cross, to the place called*, The Place of a Skull, (which) is called* in Hebrew, Golgotha, {Mar 15:24-32 & Mat 27:35-44 & Luk 23:33-43 & Joh 19:18-27 9:00 AM to Noon, Fri.}

17. And he bearing his cross went forth into a place called the place of a skull, which is called in the Hebrew Golgotha:

17. Og han bar sit Kors og gik ud til det Sted, som kaldes Hovedpandested, og hedder paa Hebraisk Golgatha,

17. Och han bar sitt kors, och gick ut på det rum, som kallas hufvudskallaplatsen; på Ebreisko Golgatha.

17. Agga nemmad wotsid Jesust ja wisid tedda ärra: ja temma kandis omma risti, ja läks wälja senna paika, mis hütakse pea-lae assemeks, sedda hütakse Ebrea-kele Kolgataks.

17. Nešdamas savo kryžių, Jis ėjo į vadinamąją Kaukolės vietą, hebrajiškai Golgotą.

17. Und er trug sein Kreuz und ging hinaus zur Stätte, die da heißt Schädelstätte, welche heißt auf hebräisch Golgatha.

17. Et Jésus, portant sa croix, vint au lieu appelé le Crâne, qui se dit en hébreu Golgotha;

17. Y él llevando su cruz, salió al lugar que se llama el lugar de la Calavera, y en Hebreo Gólgota:

17 En Hij, dragende Zijn kruis, ging uit naar de plaats, genaamd Hoofdschedelplaats, welke in het Hebreeuws genaamd wordt Golgotha;

17. A on niosąc krzyż swój, wyszedł na ono miejsce, które zwano trupich głów, a po żydowsku zowią je Golgota;

17. És emelvén az ő keresztfáját, méne az úgynevezett Koponya helyére, a melyet héberül Golgothának hívnak:

17 И, неся крест Свой, Он вышел на место, называемое Лобное, по-еврейски Голгофа;

17. І, несучи хрест свій, вийшов Він на врочище (місце) Черепове, що зветь ся по єврейськи Голгота.

18 Siellä he hänet ristiinnaulitsivat ja hänen kanssaan kaksi muuta, yhden kummallekin puolelle, ja Jeesuksen keskelle.

18 Siellä he naulitsivat ristiin Hänet ja Hänen kanssaan kaksi muuta, yhden kummallekin puolelle ja Jeesuksen keskelle.

18. Siellä he ristiinnaulitsivat hänen ja kaksi muuta hänen kanssansa kahden puolen, mutta Jesuksen keskelle.

18. Siellä he ristinnaulidzit hänen ja caxi muuta hänen cansans cahden puolen mutta Jesuxen keskelle.

18. Sielle he henen Ristin naulitzit/ Ja caxi mwta henen cansans cadhen polen/ ia Iesusen heide' keskellens. (Siellä he hänen ristiinnaulitsit/ Ja kaksi muuta hänen kanssansa kahden puoleen/ ja Jesuksen heidän keskellänsä.)

18. ὅπου αὐτὸν ἐσταύρωσαν, καὶ μετ’ αὐτοῦ ἄλλους δύο ἐντεῦθεν καὶ ἐντεῦθεν, μέσον δὲ τὸν Ἰησοῦν.

18. οπου αυτον εσταυρωσαν και μετ αυτου αλλους δυο εντευθεν και εντευθεν μεσον δε τον ιησουν 18. opoυ aυton estaυrosan kai met aυtoυ alloυs dυo enteυthen kai enteυthen meson de ton iesoυn

18 where they crucified him and two others with him, (was) from here and from there {i.e. on this side and on that side} and Jesus in the middle.

18. Where they crucified him, and two other with him, on either side one, and Jesus in the midst.

18. hvor de korsfæstede ham og to Andre med ham, een paa hver Side, men Jesus midtimellem.

18. Der korsfäste de honom, och två andra med honom, hvar på sina sido; och Jesum midt uti.

18. Seäl posid nemmad tedda risti ja kaks teist temmaga kummagi pole, agga Jesust keskele.

18. Tenai jie Jį nukryžiavo; kartu su Juo ir kitus du, vienoje ir antroje pusėje, o Jėzų viduryje.

18. Allda kreuzigten sie ihn und mit ihm zwei andere zu beiden Seiten, Jesum aber mitteninne.

18. Où ils le crucifièrent, et deux autres avec lui, d'un côté, et de l'autre, et Jésus au milieu.

18. Donde le crucificaron, y con él otros dos, de una parte y de otra, y Jesús en medio.

18 Alwaar zij Hem kruisten, en met Hem twee anderen, aan elke zijde een, en Jezus in het midden.

18. Gdzie go ukrzyżowali, a z nim drugich dwóch z obu stron, a w pośrodku Jezusa.

18. A hol megfeszíték őt, és ő vele más kettőt, [3†] egyfelől, és másfelől, középen pedig Jézust.

18 там распяли Его и с Ним двух других, по ту и по другую сторону, а посреди Иисуса.

18. Там розпяли Його, а з Ним инших двох, по сей і по той бік, посерединї ж Ісуса.

19 Ja Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin; ja se oli näin kirjoitettu: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas".

19 Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin, ja siihen oli kirjoitettu: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.”

19. Niin Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja pani ristin päälle, ja oli näin kirjoitettu: JESUS NATSARENUS JUUDALAISTEN KUNINGAS.

19. NIjn Pilatus kirjoitti päällekirjoituxen ja pani ristin päälle ja oli näin kirjoitettu: Jesus Nazarenus Judalaisten Cuningas.

19. Mutta Pilatus kirioitti ychden Pälekirioituxen/ ia pani sen Ristin päle/ ia oli nein kirioitettu/ Iesus Nazarenus Judasten Kuningas. (Mutta Pilatus kirjoitti yhden päällekirjoituksen/ ja pani sen ristin päälle/ ja oli näin kirjoitettu/ Jesus Nazarenus judasten kuningas.)

19. ἔγραψε δὲ καὶ τίτλον ὁ Πιλᾶτος καὶ ἔθηκεν ἐπὶ τοῦ σταυροῦ· ἦν δὲ γεγραμμένον· Ἰησοῦς ὁ Ναζωραῖος ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων.

19. εγραψεν δε και τιτλον ο πιλατος και εθηκεν επι του σταυρου ην δε γεγραμμενον ιησους ο ναζωραιος ο βασιλευς των ιουδαιων 19. egrapsen de kai titlon o pilatos kai etheken epi toυ staυroυ en de gegrammenon iesoυs o nazoraios o βasileυs ton ioυdaion

19 But Pilate also wrote a title and placed it upon the cross. Now it was written, Jesus the Nazarene, the King of the Jews.

19. And Pilate wrote a title, and put it on the cross. And the writing was, JESUS OF NAZARETH THE KING OF THE JEWS.

19. Men Pilatus havde og skrevet en Overskrift og sat den paa Korset. Men der var skrevet: Jesus Nazaræus, den Jødernes Konge.

19. Då skref Pilatus en öfverskrift, och satte på korset. Och var så skrifvet: Jesus af Nazareth, Judarnas Konung.

19. Agga Pilatus kirjotas ka ühhe peäle kirja, ja panni sedda risti külge; agga se olli kirjotud: Jesus Naatsarettist, Juda-rahwa Kunningas.

19. Pilotas parašė užrašą ir prikalė ant kryžiaus. Buvo parašyta: ‘‘Jėzus Nazarietis, žydų karalius’‘.

19. Pilatus aber schrieb eine Überschrift und setzte sie auf das Kreuz; und war geschrieben: Jesus von Nazareth, der Juden König.

19. Pilate fit aussi un écriteau et le plaça sur la croix; et on y avait écrit: JÉSUS DE NAZARETH, ROI DES JUIFS.

19. Y escribió Pilato un título, el cual puso encima de la cruz; y el escrito era: JESÚS NAZARENO, REY DE LOS JUDÍOS.

19 En Pilatus schreef ook een opschrift, en zette dat op het kruis; en er was geschreven: JEZUS, DE NAZARENER, DE KONING DER JODEN.

19. Napisał też Piłat i napis, i postawił nad krzyżem; a było napisane: Jezus Nazareóski, król żydowski.

19. Pilátus pedig czímet is íra, és feltevé a keresztfára. Ez vala pedig az írás: A [4†] NÁZÁRETI JÉZUS, A ZSIDÓK KIRÁLYA.

19 Пилат же написал и надпись, и поставил на кресте. Написано было: Иисус Назорей, Царь Иудейский.

19. Написав же і надпись Пилат, та й виставив на хрестї; було ж написано: Ісус Назорей, Цар Жидівський.

20 Tämän päällekirjoituksen lukivat monet juutalaiset, sillä paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia; ja se oli kirjoitettu hebreaksi, latinaksi ja kreikaksi.

20 Tämän päällekirjoituksen lukivat monet juutalaiset, sillä paikka, jossa Jeesus naulittiin ristiin, oli lähellä kaupunkia; ja se oli kirjoitettu hepreaksi, *kreikaksi ja latinaksi*.

20. Tämän päällekirjoituksen luki monta Juudalaisista; sillä se paikka oli läsnä kaupunkia, jossa Jesus ristiinnaulittiin. Ja oli kirjoitettu Hebreaksi, Grekaksi ja Latinaksi.

20. Tämän päällekirjoituxen luki monda Judalaisista: sillä se paicka oli läsnä Caupungita josa Christus ristinnaulittin.

20. Teme' sis päle kirioituxen luit monda Juttaista/ sille se Paikca oli lesse Caupungita cussa Chistus Ristinnaulittin. (Tämän siis päällekirjoituksen luit monta juuttaista/ sillä se paikka oli läsnä kaupunkia kussa Kristus ristiinnaulittiin.)

20. τοῦτον οὖν τὸν τίτλον πολλοὶ ἀνέγνωσαν τῶν Ἰουδαίων, ὅτι ἐγγὺς ἦν τῆς πόλεως ὁ τόπος ὅπου ἐσταυρώθη ὁ Ἰησοῦς· καὶ ἦν γεγραμμένον Ἑβραϊστί, Ἑλληνιστί, Ρωμαϊστί.

20. τουτον ουν τον τιτλον πολλοι ανεγνωσαν των ιουδαιων οτι εγγυς ην της πολεως ο τοπος οπου εσταυρωθη ο ιησους και ην γεγραμμενον εβραιστι ελληνιστι ρωμαιστι 20. toυton oυn ton titlon polloi anegnosan ton ioυdaion oti eggυs en tes poleos o topos opoυ estaυrothe o iesoυs kai en gegrammenon eβraisti ellenisti romaisti

20 Therefore, many of the Jews read this title, because the place where Jesus was crucified was near the city, and it was written in Hebrew, in Greek and in Latin.

20. This title then read many of the Jews: for the place where Jesus was crucified was nigh to the city: and it was written in Hebrew, and Greek, and Latin.

20. Denne Overskrift læste da mange af Jøderne; thi det Sted, hvor Jesus blev korsfæstet, var nær ved Staden; og den var skreven paa Hebraisk, Græsk og Latin.

20. Denna öfverskriftena läste månge af Judarna; ty rummet, der Jesus var korsfäst, var hardt vid staden; och det var skrifvet på Ebreisko, och Grekisko, och Latin.

20. Sedda peälekirja nüüd luggesid paljo Juda-rahwast; sest se paik olli liggi liñna, kus Jesust risti podi; ja se olli kirjotud Ebrea- Kreka- ja Laddina-kele.

20. Šį užrašą skaitė daugybė žydų, nes vieta, kur Jėzų nukryžiavo, buvo arti miesto, o parašyta buvo hebrajiškai, graikiškai ir lotyniškai.

20. Diese Überschrift lasen viele Juden; denn die Stätte war nahe bei der Stadt, da Jesus gekreuzigt ward. Und es war geschrieben in hebräischer, griechischer und lateinischer Sprache.

20. Plusieurs donc des Juifs lurent cet écriteau, parce que le lieu où Jésus était crucifié, était près de la ville; et qu'il était écrit en hébreu, en grec et en latin.

20. Y muchos de los Judíos leyeron este título; porque el lugar donde fué crucificado Jesús, estaba cerca de la ciudad; y era escrito en Hebreo, y en Griego, y en Latín.

20 Dit opschrift dan lazen velen van de Joden; want de plaats, waar Jezus gekruist werd, was nabij de stad; en het was geschreven in het Hebreeuws, in het Grieks, en in het Latijn.

20. A ten napis czytało wiele Żydów; bo blisko miasta było ono miejsce, gdzie był ukrzyżowany Jezus; a było napisane po żydowsku, po grecku i po łacinie.

20. Sokan olvasák azért e czímet a zsidók közül; mivelhogy közel vala a városhoz az a hely, a hol Jézus megfeszíttetett vala: és héberül, görögül és latinul vala az írva.

20 Эту надпись читали многие из Иудеев, потому что место, где был распят Иисус, было недалеко от города,и написано было по-еврейски, по-гречески, по-римски.

20. Сю ж надпись многі читали з Жидів; бо поблизу города було місце, де розпято Ісуса; а було написане по єврейськи, по грецьки і по римськи.

21 Niin juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas', vaan että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas'."

21 Niin juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas' *vaan: 'Hän on sanonut: Olen* juutalaisten kuningas.’”

21. Niin sanoivat Juudalaisten ylimmäiset papit Pilatukselle: älä kirjoita: Juudalaisten kuningas; vaan että hän on sanonut: minä olen Juudalaisten kuningas.

21. Ja oli kirjoitettu Hebreaxi Grecaxi ja Latinaxi. Nijn sanoit Judalaisten ylimmäiset Papit Pilatuxelle: älä kirjoita Judalaisten Cuningas waan että hän on sanonut: minä olen Judalaisten Cuningas.

21. Ja oli Hebreiixi/ ia Grekixi/ ia Latinaxi Kirioitettu. Nin sanoit Judasten Ylimeiset Papit Pilatuselle. Elos kirioitta Judaste' Kuningas/ Waan ette hen sanonut ombi/ Mine ole' Judasten Kuningas. (Ja oli hebreaksi/ ja krekiksi/ ja latinaksi kirjoitettu. Niin sanoit judasten ylimmäiset papit Pilatukselle. Ällös kirjoita judasten kuningas/ Waan että hän sanonut ompi/ Minä olen judasten kuningas.)

21. ἔλεγον οὖν τῷ Πιλάτῳ οἱ ἀρχιερεῖς τῶν Ἰουδαίων· Μὴ γράφε, ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων, ἀλλ’ ὅτι ἐκεῖνος εἶπε, βασιλεύς εἰμι τῶν Ἰουδαίων.

21. ελεγον ουν τω πιλατω οι αρχιερεις των ιουδαιων μη γραφε ο βασιλευς των ιουδαιων αλλ οτι εκεινος ειπεν βασιλευς ειμι των ιουδαιων 21. elegon oυn to pilato oi archiereis ton ioυdaion me grafe o βasileυs ton ioυdaion all oti ekeinos eipen βasileυs eimi ton ioυdaion

21 Therefore, the high-priests of the Jews were saying to Pilate, Do not write, The King of the Jews, but, That (man) said, I am King of the Jews.

21. Then said the chief priests of the Jews to Pilate, Write not, The King of the Jews; but that he said, I am King of the Jews.

21. Da sagde Jødernes Ypperstepræster til Pilatus: skriv ikke: den Jødernes Konge; men: han sagde: jeg er Jødernes Konge.

21. Då sade Judarnas öfverste Prester till Pilatum: Skrif icke, Judarnas Konung; utan, att han hafver sagt: Jag är Judarnas Konung.

21. Siis ütlesid Juda-rahwa üllemad preestrid Pilatusse wasto: Ärra kirjota mitte: Juda-rahwa Kunningas; waid et temma üttelnud: Minna ollen Juda-rahwa Kunningas.

21. Žydų aukštieji kunigai sakė Pilotui: ‘‘Nerašyk: ‘Žydų karalius’, bet: ‘Šitas sakė: Aš esu žydų karalius’ ‘‘.

21. Da sprachen die Hohenpriester der Juden zu Pilatus: Schreibe nicht: "Der Juden König", sondern daß er gesagt habe: Ich bin der Juden König.

21. Et les principaux sacrificateurs des Juifs dirent à Pilate: N'écris pas: Le roi des Juifs; mais qu'il a dit: Je suis le roi des Juifs.

21. Y decían a Pilato los sumos sacerdotes de los Judíos: No escribas: Rey de los Judíos; sino que él dijo: Rey soy de los Judíos.

21 De overpriesters dan der Joden zeiden tot Pilatus: Schrijf niet: De Koning der Joden; maar, dat Hij gezegd heeft: Ik ben de Koning der Joden.

21. Tedy rzekli Piłatowi przedniejsi kapłani żydowscy: Nie pisz król żydowski; ale iż on powiadał: Jestem królem żydowskim.

21. Mondának azért Pilátusnak a zsidók papifejedelmei: Ne írd: A zsidók királya; hanem hogy ő mondotta: A zsidók királya vagyok.

21 Первосвященники же Иудейские сказали Пилату: не пиши: Царь Иудейский, но что Он говорил: Я Царь Иудейский.

21. Казали тодї Пилатові архиєреї Жидівські: Не пиши: Цар Жидівський, а що Він казав: Я цар Жидівський.

22 Pilatus vastasi: "Minkä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin".

22 Pilatus vastasi: "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin."

22. Pilatus vastasi: mitä minä kirjoitin, sen minä kirjoitin.

22. Pilatus wastais: mitä minä kirjoitin sen minä kirjoitin.

22. Pilatus wastasi/ Mite min kirioitin/ sen mine kirioitin. (Pilatus wastasi/ Mitä minä kirjoitin/ sen minä kirjoitin.)

22. ἀπεκρίθη ὁ Πιλᾶτος· Ὃ γέγραφα, γέγραφα.

22. απεκριθη ο πιλατος ο γεγραφα γεγραφα 22. apekrithe o pilatos o gegrafa gegrafa

22 Pilate answered, I have written what I have written.

22. Pilate answered, What I have written I have written.

22. Pilatus svarede: hvad jeg skrev, det skrev jeg.

22. Pilatus svarade: Hvad jag hafver skrifvit, det hafver jag skrifvit.

22. Pilatus kostis: Mis ma kirjotanud, ollen ma kirjotanud.

22. Pilotas atsakė: ‘‘Ką parašiau, parašiau!’‘

22. Pilatus antwortete: Was ich geschrieben habe, das habe ich geschrieben.

22. Pilate répondit: Ce que j'ai écrit, je l'ai écrit.

22. Respondió Pilato: Lo que he escrito, he escrito.

22 Pilatus antwoordde: Wat ik geschreven heb, dat heb ik geschreven.

22. Odpowiedział Piłat: Com napisał, tom napisał.

22. Felele Pilátus: A mit megírtam, megírtam.

22 Пилат отвечал: что я написал, то написал.

22. Відказав Пилат: Що написав, написав.

23 Kun sotamiehet olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, ottivat he hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotamiehelle osansa, sekä ihokkaan. Mutta ihokas oli saumaton, kauttaaltaan ylhäältä asti kudottu.

23 Naulittuaan siis Jeesuksen ristiin, sotamiehet ottivat Hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotamiehelle osan, sekä ihokkaan. Mutta ihokas oli saumaton, kauttaaltaan ylhäältä asti kudottu.

23. Kuin siis sotamiehet olivat Jesuksen ristiinnaulinneet, ottivat he hänen vaatteensa (ja tekivät neljä osaa, kullekin sotamiehelle osan), ja hameen; mutta hame ei ollut ommeltu, vaan kokonansa ylhäältä (alaspäin) kudottu.

23. MUtta cosca sotamiehet olit Jesuxen ristinnaulinnet otit he hänen waattens ja teit neljä osa cullengin sotamiehelle osan siJohen myös hamen joca oli umbinainen caicki cudottu ylhäldä haman alas.

23. Mutta coska nyt ne Houit olit Iesusen Ristinnaulinet/ Otit ne henen Waatteins/ ia teit nelie Osa/ Itzecullengin Houille Osan/ ia sihen mös Hamen. Mutta se Hame oli wmbinainen/ ylhelde haman alhalle cokonans cudottu. (Mutta koska nyt he howit olit Jesuksen ristiinnaulinneet/ Otit ne hänen waatteensa/ ja teitä neljä osaa/ Itse kullenkin howille osan/ ja siihen myös hameen. Mutta se hame oli umpinainen/ ylhäältä hamaan alhaalle kokonansa kudottu.)

23. Οἱ οὖν στρατιῶται ὅτε ἐσταύρωσαν τὸν Ἰησοῦν, ἔλαβον τὰ ἱμάτια αὐτοῦ καὶ ἐποίησαν τέσσαρα μέρη, ἑκάστῳ στρατιώτῃ μέρος, καὶ τὸν χιτῶνα· ἦν δὲ ὁ χιτὼν ἄραφος, ἐκ τῶν ἄνωθεν ὑφαντὸς δι’ ὅλου.

23. οι ουν στρατιωται οτε εσταυρωσαν τον ιησουν ελαβον τα ιματια αυτου και εποιησαν τεσσαρα μερη εκαστω στρατιωτη μερος και τον χιτωνα ην δε ο χιτων αρραφος εκ των ανωθεν υφαντος δι ολου 23. oi oυn stratiotai ote estaυrosan ton iesoυn elaβon ta imatia aυtoυ kai epoiesan tessara mere ekasto stratiote meros kai ton chitona en de o chiton arrafos ek ton anothen υfantos di oloυ

23 Therefore the soldiers, when they crucified Jesus, took his garments and made* four parts, a part to each soldier, and also the tunic. Now the tunic was seamless from the top, because (it was) entirely woven.

23. Then the soldiers, when they had crucified Jesus, took his garments, and made four parts, to every soldier a part; and also his coat: now the coat was without seam, woven from the top throughout.

23. Der nu Stridsmændene havde korsfæstet Jesus, toge de hans Klæder og gjorde fire Parter, for hver Stridsmand en Part, ligeledes og Kjortlen; men Kjortelen var usyet, vævet fra øverst helt igjennem.

23. Då nu krigsknektarna hade korsfäst Jesum, togo de hans kläder, och gjorde fyra delar, en del hvarjom krigsknekt, och kjortelen med; men kjortelen var icke sömmad, utan virkad, ifrån öfverst och allt igenom,

23. Kui nüüd need söamehhed Jesust ollid risti ponud, wotsid nemmad temma rided, ja teggid nelli ossa, igga söamehhele ühhe ossa, ja sedda kube; agga se kuub olli ömblematta üllewelt ülleültse kootud.

23. Kareiviai, nukryžiavę Jėzų, pasiėmė Jo drabužius ir pasidalino juos į keturias dalis­kiekvienam kareiviui po dalį; pasiėmė ir tuniką. Ji buvo be siūlės, nuo viršaus iki apačios ištisai megzta.

23. Die Kriegsknechte aber, da sie Jesus gekreuzigt hatten, nahmen sie seine Kleider und machten vier Teile, einem jeglichen Kriegsknecht ein Teil, dazu auch den Rock. Der Rock aber war ungenäht, von obenan gewirkt durch und durch.

23. Après que les soldats eurent crucifié Jésus, ils prirent ses habits, et ils en firent quatre parts, une part pour chaque soldat; ils prirent aussi la robe; mais la robe était sans couture, d'un seul tissu, depuis le haut.

23. Y como los soldados hubieron crucificado a Jesús, tomaron sus vestidos, e hicieron cuatro partes (a cada soldado una parte,) y también la túnica, mas la túnica era sin costura, toda tejida desde arriba.

23 De krijgsknechten dan, als zij Jezus gekruist hadden, namen Zijn klederen, (en maakten vier delen, voor elken krijgsknecht een deel) en den rok. De rok nu was zonder naad, van boven af geheel geweven.

23. A gdy żołnierze Jezusa ukrzyżowali, wzięli szaty jego i uczynili cztery części, każdemu żołnierzowi część, i suknią; a była ta suknia nie szyta, ale od wierzchu wszystka dziana.

23. A vitézek azért, mikor megfeszítették Jézust, vevék az ő ruháit, és négy részre [5†] oszták, egy részt mindenik vitéznek, és a köntösét. A köntös pedig varrástalan vala, felülről mindvégig szövött.

23 Воины же, когда распяли Иисуса, взяли одежды Его и разделили на четыре части, каждому воину по части, ихитон; хитон же был не сшитый, а весь тканый сверху.

23. Тодї воїни, розпявши Ісуса, взяли одежу Його, й зробили з неї чотири частї, кожному воїнові часть, і хитон; був же хитон не сшиваний, а ввесь од верху тканий.

24 Sentähden he sanoivat toisillensa: "Älkäämme leikatko sitä rikki, vaan heittäkäämme siitä arpaa, kenen se on oleva"; että tämä kirjoitus kävisi toteen: "He jakoivat keskenänsä minun vaatteeni ja heittivät minun puvustani arpaa". Ja sotamiehet tekivät niin.

24 Sen vuoksi he sanoivat toisilleen: "Ei revitä* sitä, vaan heitetään siitä arpaa, kenen se on oleva" — jotta toteutuisi kirjoitus (joka sanoo): "He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät arpaa puvustani." Sotamiehet tekivät siis näin.

24. Niin he sanoivat keskenänsä: älkäämme tätä rikkoko, vaan heittäkäämme tästä arpaa, kenenkä se pitää oleman: että Raamattu täytettäisiin, joka sanoo: he ovat minun vaatteeni itsellensä jakaneet ja ovat heittäneet minun hameestani arpaa. Ja sotamiehet tosin näin tekivät.

24. Ja he sanoit keskenäns: älkäm tätä rickoco waan heittäkäm arpa kenengä se pitä oleman että Ramattu täytetäisin joca sano: he owat minun waatteni idzellens jacanet ja owat arpa heittänet minun hameni päälle. Ja sotamiehet tosin näin teit.

24. Nin he sanoit keskenens/ Elkem me site rikoco/ waan heittekem ariuoin kenenge se pite oleman/ Senpäle ette Ramattu pideis teutettemen/ quin sano/ He ouat minun Waattein iakanet itzellens/ ia ouat arpa heittenet minun Hameni päle. Ja Houit tosin nemet teit. (Niin he sanoit keskenänsä/ Älkäämme me sitä rikkoko/ waan heittäkäämme arwan kenenkä se pitää oleman/ Senpäälle että Raamattu pitäis täytettämän/ kuin sanoo/ He owat minun waatteet jakaneet itsellensä/ ja owat arpaa heittäneet minun hameeni päällä. Ja howit tosin nämät teit.)

24. εἶπον οὖν πρὸς ἀλλήλους· Μὴ σχίσωμεν αὐτόν, ἀλλὰ λάχωμεν περὶ αὐτοῦ τίνος ἔσται· ἵνα ἡ γραφὴ πληρωθῇ ἡ λέγουσα· Διεμερίσαντο τὰ ἱμάτιά μου ἑαυτοῖς, καὶ ἐπὶ τὸν ἱματισμόν μου ἔβαλον κλῆρον.

24. ειπον ουν προς αλληλους μη σχισωμεν αυτον αλλα λαχωμεν περι αυτου τινος εσται ινα η γραφη πληρωθη η λεγουσα διεμερισαντο τα ιματια μου εαυτοις και επι τον ιματισμον μου εβαλον κληρον οι μεν ουν στρατιωται ταυτα εποιησαν 24. eipon oυn pros alleloυs me schisomen aυton alla lachomen peri aυtoυ tinos estai ina e grafe plerothe e legoυsa diemerisanto ta imatia moυ eaυtois kai epi ton imatismon moυ eβalon kleron oi men oυn stratiotai taυta epoiesan

24 Therefore they said to one another, We should not split-apart (this tunic), but should do a lot concerning it; whose it will be. (This happened) in order that the Scripture might be fulfilled, which says, ‘They divided my garments for themselves and they cast a lot upon my garment.’ {Psa 22.18} Therefore indeed, the soldiers did these things.

24. They said therefore among themselves, Let us not rend it, but cast lots for it, whose it shall be: that the scripture might be fulfilled, which saith, They parted my raiment among them, and for my vesture they did cast lots. These things therefore the soldiers did.

24. Da sagde de til hverandre: lader os ikke sønderskære den, men lodde om den, hvis den skal være; paa det Skriften skulde fuldkommes, som siger: de delede mine Klæder iblandt sig og kastede Lod om min Kjortel. Dette gjorde da Stridsmændene.

24. Då sade de emellan sig: Skärom honom icke sönder, utan kastom lott om honom, hvem han skall tillhöra; att Skriften skulle varda fullkomnad, som säger: De hafva bytt min kläder emellan sig, och kastat lott på min kjortel. Och detta gjorde krigsknektarna.

24. Siis ütlesid nemmad teine teise wasto: Ärge kiskugem sedda mitte löhki, waid heitkem liisko, kelle pärralt se peab ollema; et se kirri piddi töeks sama, mis ütleb: Nemmad on minno rided issekeskes jagganud, ja minno kue pärrast liisko heitnud; sedda teggid nüüd need söamehhed.

24. Todėl jie tarėsi: ‘‘Neplėšykime jos, bet meskime burtą, kuriam ji atiteks’‘,­kad išsipildytų Raštas: ‘‘Jie pasidalijo mano drabužius tarp savęs ir dėl mano apdaro metė burtą’‘. Šitaip kareiviai ir padarė.

24. Da sprachen sie untereinander: Laßt uns den nicht zerteilen, sondern darum losen, wes er sein soll. (Auf daß erfüllet würde die Schrift, die da sagt: "Sie haben meine Kleider unter sich geteilt und haben über meinen Rock das Los geworfen.") Solches taten die Kriegsknechte.

24. Ils dirent donc entre eux: Ne la partageons pas, mais tirons au sort à qui l'aura; afin que fût accomplie cette parole de l'Écriture: Ils se sont partagés mes vêtements, et ils ont tiré au sort ma robe. Ainsi firent les soldats.

24. Dijeron pues entre sí: No la partamos, sino echemos suertes sobre ella cuya será; para que se cumpliese la Escritura que dice: Partieron para sí mis vestidos, y sobre mi vestidura echaron suertes. Estas cosas pues los soldados hicieron.

24 Zij dan zeiden tot elkander: Laat ons dien niet scheuren, maar laat ons daarover loten, wiens die zijn zal; opdat de Schrift vervuld worde, die zegt: Zij hebben Mijn klederen onder zich verdeeld, en over Mijn kleding hebben zij het lot geworpen. Dit hebben dan de krijgsknechten gedaan.

24. Tedy rzekli jedni do drugich: Nie krajmy jej, ale o nię rzućmy losy, czyja ma być; aby się Pismo wypełniło, które mówi: Podzielili między się szaty moje, a o odzienie moje los miotali. To tedy uczynili żołnierze.

24. Mondának azért egymásnak: Ezt ne hasogassuk el, hanem vessünk sorsot reá, kié legyen. Hogy beteljesedjék az írás, a mely ezt mondja: Megosztoztak ruháimon, és a köntösömre sorsot vetettek. A vitézek tehát ezeket művelék. [6†]

24 Итак сказали друг другу: не станем раздирать его, а бросим о нем жребий, чей будет, – да сбудется реченное в Писании: разделили ризы Мои между собою и об одежде Моей бросали жребий. Так поступили воины.

24. Сказали тодї між собою: Не дерімо його, а киньмо жереб на него, чий буде. Щоб справдилось писаннє, що глаголе: Подїлили одежу мою собі, і на моє платтє кидали жереб. То воїни се й зробили.

25 Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena.

25 Mutta Jeesuksen ristin luona seisoi Hänen äitinsä ja Hänen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo ja Maria Magdaleena.

25. Mutta Jesuksen ristin tykönä seisoi hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar Maria, Kleopaan emäntä, ja Maria Magdalena.

25. MUtta Jesuxen ristin tykönä seisoi hänen Äitins ja hänen Äitins sisar Maria Cleophan emändä ja Maria Magdalena.

25. Mutta Iesusen Ristin tykene seisoit/ henen Eitins/ ia henen Eitins Sisar/ Maria se Cleophan eme'de/ ia Maria Magdalena. (Mutta Jesuksen ristin tykönä seisoit/ hänen äitinsä/ ja hänen äitinsä sisar/ Maria se Cleophan emäntä/ ja Maria Magdalena.)

25. Οἱ μὲν οὖν στρατιῶται ταῦτα ἐποίησαν. εἱστήκεισαν δὲ παρὰ τῷ σταυρῷ τοῦ Ἰησοῦ ἡ μήτηρ αὐτοῦ καὶ ἡ ἀδελφὴ τῆς μητρὸς αὐτοῦ, Μαρία ἡ τοῦ Κλωπᾶ καὶ Μαρία ἡ Μαγδαληνή.

25. ειστηκεισαν δε παρα τω σταυρω του ιησου η μητηρ αυτου και η αδελφη της μητρος αυτου μαρια η του κλωπα και μαρια η μαγδαληνη 25. eistekeisan de para to staυro toυ iesoυ e meter aυtoυ kai e adelfe tes metros aυtoυ maria e toυ klopa kai maria e magdalene

25 But, his mother and his mother’s sister, Mary the (wife) of Clopas and Mary the Magdalene stood beside the cross of Jesus.

25. Now there stood by the cross of Jesus his mother, and his mother's sister, Mary the wife of Cleophas, and Mary Magdalene.

25. Men der stode ved Jesu Kors hans Moder og hans Moders Søster, Maria, Cleophas' Hustru, og Maria Magdalene.

25. Då stodo vid Jesu kors hans moder, och hans moders syster, Maria, Cleophe hustru, och Maria Magdalena.

25. Agga Jesusse risti jures seisis temma emma, ja temma emma ödde Maria Kleopa naene, ja Maria Mahdalena.

25. Prie Jėzaus kryžiaus stovėjo Jo motina, Jo motinos sesuo, Marija—Kleopo žmona, ir Marija Magdalietė.

25. Es stand aber bei dem Kreuze Jesu seine Mutter und seiner Mutter Schwester, Maria, des Kleophas Weib, und Maria Magdalena.

25. Or, la mère de Jésus, et la sœur de sa mère, Marie, femme de Cléopas, et Marie de Magdala, se tenaient près de la croix de Jésus.

25. Y estaban junto a la cruz de Jesús su madre, y la hermana de su madre, María mujer de Cléofas, y María Magdalena.

25 En bij het kruis van Jezus stonden Zijn moeder en Zijner moeders zuster, Maria, de vrouw van Klopas, en Maria Magdalena.

25. A stały podle krzyża Jezusowego matka jego i siostra matki jego, Maryja, żona Kleofaszowa, i Maryja Magdalena.

25. A Jézus keresztje alatt pedig ott állottak vala [7†] az ő anyja, és az ő anyjának nőtestvére; Mária, a Kleopás felesége, és Mária Magdaléna.

25 При кресте Иисуса стояли Матерь Его и сестра Матери Его, Мария Клеопова, и Мария Магдалина.

25. Стояла ж коло хреста Ісусового мати Його та сестра матери Його, Мария Клеопова, та Мария Магдалина.

26 Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: "Vaimo, katso, poikasi!"

26 Nähdessään siis äitinsä ja sen opetuslapsen, jota Hän rakasti seisovan vieressä, Jeesus sanoi äidilleen: "Vaimo, katso, poikasi!"

26. Kuin siis Jesus näki äidin ja opetuslapsen siinä sesovan, jota hän rakasti, sanoi hän äidillensä: vaimo, katso sinun poikaas.

26. Cosca sijs Jesus Äitins näki ja Opetuslapsens jota hän racasti sanoi hän Äitillens: Waimo cadzo poicas.

26. Coska sijs Iesus Eitins neki/ ia Opetuslapsens/ iota he' racasti/ tykene seisouan/ sanoi hen Eitillens. Waimo/ Catzo sinun Poicas. (Koska siis Jesus äitinsä näki/ ja opetuslapsensa/ jota hän rakasti/ tykönä seisowan/ sanoi hän äitillens. Waimo/ Katso sinun poikas.)

26. Ἰησοῦς οὖν ἰδὼν τὴν μητέρα καὶ τὸν μαθητὴν παρεστῶτα ὃν ἠγάπα, λέγει τῇ μητρί αὐτοῦ· Γύναι, ἴδε ὁ υἱός σου,

26. ιησους ουν ιδων την μητερα και τον μαθητην παρεστωτα ον ηγαπα λεγει τη μητρι αυτου γυναι ιδου ο υιος σου 26. iesoυs oυn idon ten metera kai ton matheten parestota on egapa legei te metri aυtoυ gυnai idoυ o υios soυ

26 Therefore, (after) Jesus saw his mother and the disciple, whom he loved*, standing beside (her), he says to his mother, Woman, behold your son!

26. When Jesus therefore saw his mother, and the disciple standing by, whom he loved, he saith unto his mother, Woman, behold thy son!

26. Der Jesus da saae sin Moder og den Discipel staae hos, som han elskede, siger han til sin Moder: Kvinde! see, det er din Søn.

26. Och när Jesus fick se modrena, och Lärjungan, den han älskade, der när ståndande, sade han till sina moder: Qvinna, si, din son.

26. Kui nüüd Jesus omma emma näggi, ja se jüngri seäl jures seiswad, kedda temma armastas, ütleb ta omma emma wasto: Naene, wata, se on sinno poeg.

26. Pamatęs stovinčius savo motiną ir mokinį, kurį mylėjo, Jėzus tarė motinai: ‘‘Moterie, štai tavo sūnus!’‘

26. Da nun Jesus seine Mutter sah und den Jünger dabeistehen, den er liebhatte, spricht er zu seiner Mutter: Weib, siehe, das ist dein Sohn!

26. Jésus donc, voyant sa mère et près d'elle le disciple qu'il aimait, dit à sa mère: Femme, voilà ton fils.

26. Y como vió Jesús a su madre, y al discípulo que él amaba, que estaba presente, dice a su madre: Mujer, he ahí tu hijo.

26 Jezus nu, ziende Zijn moeder, en den discipel, dien Hij liefhad, daarbij staande, zeide tot Zijn moeder: Vrouw, zie, uw zoon.

26. Tedy Jezus ujrzawszy matkę i ucznia, którego miłował, tuż stojącego, rzekł matce swojej: Niewiasto, oto syn twój!

26. Jézus azért, mikor látja vala, hogy ott áll az ő anyja és az a tanítvány, a kit szeret vala, monda az ő anyjának: Asszony, ímhol a te fiad!

26 Иисус, увидев Матерь и ученика тут стоящего, которого любил, говорит Матери Своей: Жено! се, сын Твой.

26. Ісус же, побачивши матїр і ученика стоячого коло неї, котрого любив, рече до матери своєї: Жено, ось син твій.

27 Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa.

27 Sitten Hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa."

27. Sitte sanoi hän opetuslapselle: katso sinun äitiäs. Ja siitä hetkestä otti opetuslapsi hänen tykönsä.

27. Sijtte sanoi hän Opetuslapselle: cadzo sinun Äitiäs. Ja sijtä hetkest otti Opetuslapsi hänen tygöns.

27. Sijtte hen sanoi Opetuslapselle/ Catzo sinun Eitis. Ja sijte hetkest/ otti Opetuslapsi sen tygens. (Sitten hän sanoi opetuslapselle/ Katso sinun äitis. Ja siitä hetkestä/ otti opetuslapsi sen tyköns.)

27. εἶτα λέγει τῷ μαθητῇ· Ἰδοὺ ἡ μήτηρ σου. καὶ ἀπ’ ἐκείνης τῆς ὥρας ἔλαβεν ὁ μαθητὴς αὐτὴν εἰς τὰ ἴδια.

27. ειτα λεγει τω μαθητη ιδου η μητηρ σου και απ εκεινης της ωρας ελαβεν αυτην ο μαθητης εις τα ιδια 27. eita legei to mathete idoυ e meter soυ kai ap ekeines tes oras elaβen aυten o mathetes eis ta idia

27 Thereafter he says to the disciple, Behold, your mother! And from that hour the disciple took her to his own (home). {Mar 15:34-41 & Mat 27:46-56 & Luk 23:45-49 & Joh 19:28-30 around 5:00 PM.}

27. Then saith he to the disciple, Behold thy mother! And from that hour that disciple took her unto his own home.

27. Derefter siger han til Disciplen: see, det er din Moder. Og fra den Time tog Disciplen hende hjem til Sit.

27. Sedan sade han till Lärjungan: Si, din moder. Och ifrå den tiden tog Lärjungen henne till sig.

27. Pärrast ütleb temma selle jüngri wasto: Wata, se on sinno emma; ja sestsammast tunnist wottis se jünger tedda omma kotta.

27. Paskui tarė mokiniui: ‘‘Štai tavo motina!’‘ Ir nuo tos valandos mokinys pasiėmė ją pas save.

27. Darnach spricht er zu dem Jünger: Siehe, das ist deine Mutter! Und von der Stunde an nahm sie der Jünger zu sich.

27. Puis il dit au disciple: Voilà ta mère.Et dès cette heure, le disciple la prit chez lui.

27. Y luego dice al discípulo: He ahí tu madre. Y desde aquella hora el discípulo la recibió en su propia casa.

27 Daarna zeide Hij tot den discipel: Zie, uw moeder. En van die ure aan nam haar de discipel in zijn huis.

27. Potem rzekł uczniowi: Oto matka twoja! a od onej godziny wziął ją on uczeó do siebie.

27. Azután monda a tanítványnak: Ímhol a te anyád! És ettől az órától magához fogadá azt az a tanítvány.

27 Потом говорит ученику: се, Матерь твоя! И с этого времени ученик сей взял Ее к себе.

27. Опісля рече ученику: От, мати твоя. І з тієї години узяв її ученик до себе.

28 Sen jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki jo oli täytetty, sanoi hän, että kirjoitus kävisi toteen: "Minun on jano".

28 Sen jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki jo oli täytetty, Hän sanoi, jotta Raamattu toteutuisi: "Minun on jano."

28. Sitte, kuin Jesus tiesi jo kaikki täytetyksi, ja että Raamattu täytettäisiin, sanoi hän: minä janoon.

28. Ja cuin Jesus tiesi jo caicki täytetyxi: ja että Ramattu täytetäisin sanoi hän: Minä janon. Oli sijs yxi astia pandu etickata täyten.

28. Sijtte quin Iesus tiesi ette caiki io olit teutetyt/ ia ette Ramattu pideis teutettemen/ sanoi hen/ Mine ianon. Oli sijs pa'du yxi Astia teunens Eticat. (Sitten kuin Jesus tiesi että kaikki jo olit täytetyt/ ja ette Raamattu pitäisi täytettämän/ sanoi hän/ Minä janoan. Oli siis pantu yksi astia täynnäns etikat.)

28. Μετὰ τοῦτο εἰδὼς ὁ Ἰησοῦς ὅτι πάντα ἤδη τετέλεσται, ἵνα τελειωθῇ ἡ γραφή, λέγει· Διψῶ.

28. μετα τουτο ειδως ο ιησους οτι παντα ηδη τετελεσται ινα τελειωθη η γραφη λεγει διψω 28. meta toυto eidos o iesoυs oti panta ede tetelestai ina teleiothe e grafe legei dipso

28 After this Jesus, having seen that all things have already been completed, in order that the Scripture might be completed, which says, ‘I am thirsty.’ {Psa 69:21}

28. After this, Jesus knowing that all things were now accomplished, that the scripture might be fulfilled, saith, I thirst.

28. Derefter da Jesus vidste, at alting var fuldbragt. paa det Skriften skulde fuldkommes, sagde han: jeg tørster.

28. Sedan, efter Jesus visste att nu allting voro fullkomnad, att Skriften skulle fullbordas, sade han: Mig törster.

28. Pärrast, kui Jesus teädis, et jo keik olli löppetud, et kirri piddi töeks sama, ütleb temma: Mul on janno.

28. Tada, žinodamas, jog viskas įvykdyta,­kad išsipildytų Raštas, Jėzus tarė: ‘‘Trokštu!’‘

28. Darnach, da Jesus wußte, daß schon alles vollbracht war, daß die Schrift erfüllt würde, spricht er: Mich dürstet!

28. Après cela, Jésus, voyant que tout était accompli, dit, afin que l'Écriture fût accomplie: J'ai soif.Or il y avait là un vase plein de vinaigre.

28. Después de esto, sabiendo Jesús que todas las cosas estaban ya cumplidas, para que la Escritura se cumpliese, dijo: Tengo sed.

28 Hierna Jezus, wetende, dat nu alles volbracht was, opdat de Schrift zou vervuld worden, zeide: Mij dorst.

28. Potem widząc Jezus, iż się już wszystko wykonało, aby się wypełniło Pismo, rzekł: Pragnę.

28. Ezután tudván Jézus, hogy immár minden elvégeztetett, hogy beteljesedjék az írás, monda: [8†] Szomjúhozom.

28 После того Иисус, зная, что уже все совершилось, да сбудется Писание, говорит: жажду.

28. Після сього, знаючи Ісус, що все вже звершилось, щоб справдилось писаннє, рече: Жаждую.

29 Siinä oli astia, hapanviiniä täynnä; niin he täyttivät sillä hapanviinillä sienen ja panivat sen isoppikorren päähän ja ojensivat sen hänen suunsa eteen.

29 Oli astia hapanviiniä täynnä. Niin he täyttivät sienen hapanviinillä ja panivat sen isoppikorren päähän ja ojensivat sen Hänen suunsa eteen.

29. Oli siis yksi astia pantu etikkaa täyteen, ja he täyttivät sienen etikalla ja panivat sen ympärille isoppia, ja panivat sen hänen suunsa eteen.

29. Ja he täytit sienen eticalla ja panit sen ymbärille Isoppia ja pidit sitä hänen suuns edes.

29. Mutta he teutit ydhen Sienen Eticalla/ ia panit sen ymberi Isopin/ ia pidhit sen henen Suuns edes. (Mutta he täytit yhden sienen etikalla/ ja panit sen ympäri isopin/ ja pidit sen hänen suunsa edessä.)

29. σκεῦος οὖν ἔκειτο ὄξους μεστόν· οἱ δὲ πλήσαντες σπόγγον ὄξους καὶ ὑσσώπῳ περιθέντες προσήνεγκαν αὐτοῦ τῷ στόματι.

29. σκευος ουν εκειτο οξους μεστον οι δε πλησαντες σπογγον οξους και υσσωπω περιθεντες προσηνεγκαν αυτου τω στοματι 29. skeυos oυn ekeito oksoυs meston oi de plesantes spoggon oksoυs kai υssopo perithentes prosenegkan aυtoυ to stomati

29 Therefore, a vessel was laying full of vinegar, and having filled a sponge from (the) vinegar and having placed it around a hyssop, they brought it to his mouth.

29. Now there was set a vessel full of vinegar: and they filled a spunge with vinegar, and put it upon hyssop, and put it to his mouth.

29. Men der stod et Kar fuldt af Eddike; og de fyldte en Svamp med Eddike og satte den paa en Isopstengel og holdt den til hans Mund.

29. Då stod der ett käril, fullt med ättiko; och de uppfyllde en svamp med ättiko, och kringlade isop, och höllo det honom för munnen.

29. Agga seäl seisis üks asti täis ädikast; ja nemmad täitsid ühhe käsna ädikaga, ja pistsid Isopi otsa, ja pannid sedda temma su ette.

29. Tenai stovėjo indas, pilnas rūgštaus vyno. Jie pakėlė ant yzopo šakelės kempinę, pamirkytą vyne, ir prinešė prie Jo lūpų.

29. Da stand ein Gefäß voll Essig. Sie aber füllten einen Schwamm mit Essig und legten ihn um einen Isop und hielten es ihm dar zum Munde.

29. Ils emplirent donc de vinaigre une éponge, et l'ayant mise autour d'une tige d'hysope, ils la lui présentèrent à la bouche.

29. Y había allí puesta una vasija llena de vinagre. Entónces ellos hinchieron una esponja de vinagre, y puesta sobre un hisopo se la llegaron a la boca.

29 Daar stond dan een vat vol ediks, en zij vulden een spons met edik, en omlegden ze met hysop, en brachten ze aan Zijn mond.

29. A było tam naczynie postawione octu pełne; tedy oni napełniwszy gąbkę octem, a obłożywszy (ją) hizopem podali do ust jego.

29. Vala pedig ott egy eczettel teli edény. Azok azért szivacsot töltvén meg eczettel, [9†] és izsópra tévén azt, oda vivék az ő szájához.

29 Тут стоял сосуд, полный уксуса. Воины , напоив уксусом губку и наложив на иссоп, поднесли к устам Его.

29. Стояла ж посудина повна оцту; вони ж, напоївши губку оцтом і на тростину настромивши, піднесли Йому до уст.

30 Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.

30 Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin Hän sanoi: "Se on täytetty" ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.

30. Kuin siis Jesus oli etikkaa ottanut, sanoi hän: se on täytetty! ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.

30. Cosca Jesus oli etickata juonut sanoi hän: se on täytetty: callisti pääns ja andoi hengens.

30. Coska sis Iesus oli Etican ottanut/ sanoi hen/ Se on teutetty. Ja callisti Päens/ ia ylesannoi Hengens. (Koska siis Jesus oli etikan ottanut/ sanoi hän/ Se on täytetty. Ja kallisti päänsä/ ja ylenantoi henkensä.)

30. ὅτε οὖν ἔλαβε τὸ ὄξος ὁ Ἰησοῦς εἶπε· Τετέλεσται, καὶ κλίνας τὴν κεφαλὴν παρέδωκε τὸ πνεῦμα.

30. οτε ουν ελαβεν το οξος ο ιησους ειπεν τετελεσται και κλινας την κεφαλην παρεδωκεν το πνευμα 30. ote oυn elaβen to oksos o iesoυs eipen tetelestai kai klinas ten kefalen paredoken to pneυma

30 Therefore, when Jesus (had) received the vinegar, he said, It has been completed. And having bowed (his) head, he gave up the spirit. {Mar 15:42-47 & Mat 27:57-66 & Luk 23:50-56 & Joh 19:31-42 Before The Sabbath.}

30. When Jesus therefore had received the vinegar, he said, It is finished: and he bowed his head, and gave up the ghost.

30. Der nu Jesus havde taget Eddiken, sagde han: det er fuldbragt; og bøiede Hovedet og opgav Aanden.

30. Då nu Jesus hade tagit ättikona, sade han: Det är fullkomnadt; och böjde ned hufvudet, och gaf upp andan.

30. Kui nüüd Jesus sedda ädikast sai wotnud, ütleb temma: Se on löppetud; ja nörgutas Pead, ja heitis hinge.

30. Paragavęs to vyno, Jėzus tarė: ‘‘Atlikta!’‘ Ir, nuleidęs galvą, Jis atidavė dvasią.

30. Da nun Jesus den Essig genommen hatte, sprach er: Es ist vollbracht! und neigte das Haupt und verschied.

30. Et quand Jésus eut pris le vinaigre, il dit: Tout est accompli.Et ayant baissé la tête, il rendit l'esprit.

30. Y como Jesús tomó el vinagre, dijo: Consumado está. Y abajando la cabeza, dió el espíritu.

30 Toen Jezus dan den edik genomen had, zeide Hij: Het is volbracht! En het hoofd buigende, gaf den geest.

30. A gdy Jezus skosztował octu, rzekł: Wykonało się; a nachyliwszy głowę, oddał ducha.

30. Mikor azért elvette Jézus az eczetet, monda: Elvégeztetett! És lehajtván fejét, kibocsátá lelkét.

30 Когда же Иисус вкусил уксуса, сказал: совершилось! И, преклонив главу, предал дух.

30. Скушавши ж оцту Ісус, рече: Звершилось; і, схиливши голову, віддав духа.

31 Koska silloin oli valmistuspäivä, niin, etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas.

31 Koska oli valmistuspäivä, niin juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että *ristiin naulittujen sääriluut* rikottaisiin ja heidät otettaisiin pois, jotteivät ruumiit jäisi sapatiksi ristille; sillä se sapatinpäivä oli suuri.

31. Mutta että valmistuspäivä oli, ja ei ruumiit pitänyt ristissä oleman sabbatina, (sillä se sabbatin päivä oli suuri,) rukoilivat siis Juudalaiset Pilatusta, että heidän sääriluunsa piti rikottaman ja he otettaman alas.

31. MUtta että walmistus päiwä oli ja ei ruumit pitänyt ristisä oleman Sabbathina sillä se Sabbathin päiwä oli suuri: rucoilit Judalaiset Pilatusta että heidän reitens piti ricottaman ja poisotettaman.

31. Mutta ette se oli Walmistus peiue/ ia ei Rumit pitenyt oleman Ristin päle Sabbathina (Sille se sama Sabbathin peue oli swri) Rucolit Juttat Pilatust/ ette heiden Reidhens piti Ricottaman/ ia poisotettaman. (Mutta että se oli walmistuspäiwä/ ja ei ruumiit pitänyt oleman ristin päälle Sabbathina (Sillä se sama Sabbathin päiwä oli suuri) Rukoilit juuttaat Pilatusta/ että heidän reitensä piti rikottaman/ ja pois otettaman.)

31. Οἱ οὖν Ἰουδαῖοι, ἵνα μὴ μείνῃ ἐπὶ τοῦ σταυροῦ τὰ σώματα ἐν τῷ σαββάτῳ, ἐπεὶ παρασκευὴ ἦν· ἦν γὰρ μεγάλη ἡ ἡμέρα ἐκείνου τοῦ σαββάτου· ἠρώτησαν τὸν Πιλᾶτον ἵνα κατεαγῶσιν αὐτῶν τὰ σκέλη, καὶ ἀρθῶσιν.

31. οι ουν ιουδαιοι {VAR2: επει παρασκευη ην } ινα μη μεινη επι του σταυρου τα σωματα εν τω σαββατω {VAR1: επει παρασκευη ην } ην γαρ μεγαλη η ημερα εκεινου του σαββατου ηρωτησαν τον πιλατον ινα κατεαγωσιν αυτων τα σκελη και αρθωσιν 31. oi oυn ioυdaioi {VAR2: epei paraskeυe en } ina me meine epi toυ staυroυ ta somata en to saββato {VAR1: epei paraskeυe en } en gar megale e emera ekeinoυ toυ saββatoυ erotesan ton pilaton ina kateagosin aυton ta skele kai arthosin

31 Therefore the Jews asked Pilate, in order that the bodies should not remain upon the cross upon the Sabbath since it was the Preparation, (for* the day of that Sabbath (was) a great (day)), that* their legs might be fractured and (that*) they might be taken away.

31. The Jews therefore, because it was the preparation, that the bodies should not remain upon the cross on the sabbath day, (for that sabbath day was an high day,) besought Pilate that their legs might be broken, and that they might be taken away.

31. Men paa det Legemerne ikke skulde blive paa Korset Sabbaten over, (efterdi det var Beredelsens Dag, thi denne Sabbatsdag var stor), bade Jøderne Pilatus, at deres Been maatte brydes, og de nedtages.

31. Men efter det var tillredelsedagen, att kropparna icke skulle blifva qvare på korset öfver Sabbathen, ty samme Sabbathsdag var stor, bådo Judarna Pilatum, att deras ben skulle sönderslås, och de borttagas.

31. Agga Juda-rahwas, et need kehhad hingamisse-päwal risti peäle ei piddand jäma, sest et walmistamisse pääw olli, (sest se hingamisse-pääw olli suur) pallusid nemmad Pilatust, et nende säre-luud piddid murtama ja neid mahhawoetama.

31. Kad kūnai neliktų ant kryžiaus per sabatą,­nes tas sabatas buvo didi diena,­žydai Prisirengimo dieną prašė Pilotą, kad nukryžiuotiesiems būtų sulaužyti blauzdikauliai ir kūnai nuimti.

31. Die Juden aber, dieweil es der Rüsttag war, daß nicht die Leichname am Kreuze blieben den Sabbat über (denn desselben Sabbats Tag war groß), baten sie Pilatus, daß ihre Beine gebrochen und sie abgenommen würden.

31. Or, les Juifs, de peur que les corps ne demeurassent sur la croix le jour du sabbat (car c'était la préparation, et ce sabbat était un grand jour), demandèrent à Pilate qu'on rompît les jambes aux crucifiés, et qu'on les enlevât.

31. Entónces los Judíos, por cuanto era el día de la preparación, para que los cuerpos no quedasen en la cruz en el sábado, porque era gran día aquel sábado, rogaron a Pilato que se les quebrasen las piernas, y que fuesen quitados.

31 De Joden dan, opdat de lichamen niet aan het kruis zouden blijven op den sabbat, dewijl het de voorbereiding was (want die dag des sabbats was groot), baden Pilatus, dat hun benen zouden gebroken, en zij weggenomen worden.

31. Tedy Żydowie, aby ciała na krzyżu na sabat nie zostały, ponieważ był dzieó przygotowania, (albowiem był wielki on dzieó sabatu,)prosili Piłata, aby im golenie połamano, i zdjęto je.

31. A zsidók pedig, hogy a testek szombaton [10†] át a keresztfán ne maradjanak, miután péntek vala, (mert annak a szombatnak napja nagy nap vala) kérék Pilátust, hogy törjék meg azoknak lábszárait és vegyék le őket.

31 Но так как тогда была пятница, то Иудеи, дабы не оставить тел на кресте в субботу, – ибо та суббота была день великий, – просили Пилата, чтобы перебить у них голени и снять их.

31. Жиди ж, щоб не зоставались на хрестах тїла в суботу (був бо великий день тієї суботи), благали Пилата, щоб поперебивали їм гомілки, та й поздіймали.

32 Niin sotamiehet tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta hänen kanssaan ristiinnaulitulta.

32 Niin sotamiehet tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta Hänen kanssaan ristiin naulitulta.

32. Niin sotamiehet tulivat ja rikkoivat ensimmäisen luut ja toisen, joka hänen kanssansa oli ristiinnaulittu;

32. Nijn sotamiehet tulit ja ricoit ensimäisen luut ja toisen jotca hänen cansans olit ristinnaulitut.

32. Nin tulit Houit ia ricoit sen ensimeisen Reidhet/ ia sen toisen/ ioca henen cansans Ristinnaulittu oli. (Niin tulit howit ja rikoit sen ensimmäisen reidet/ ja sen toisen/ joka hänen kanssansa ristiinnaulittu oli.)

32. ἦλθον οὖν οἱ στρατιῶται, καὶ τοῦ μὲν πρώτου κατέαξαν τὰ σκέλη καὶ τοῦ ἄλλου τοῦ συσταυρωθέντος αὐτῷ·

32. ηλθον ουν οι στρατιωται και του μεν πρωτου κατεαξαν τα σκελη και του αλλου του συσταυρωθεντος αυτω 32. elthon oυn oi stratiotai kai toυ men protoυ kateaksan ta skele kai toυ alloυ toυ sυstaυrothentos aυto

32 Therefore, the soldiers came, and indeed fractured the legs of (the) first and of the other (one) who was crucified together with him,

32. Then came the soldiers, and brake the legs of the first, and of the other which was crucified with him.

32. Da kom Stridsmændene og brøde Benene paa den Første og den Anden, som vare korsfæstede med ham.

32. Då kommo krigsknektarna, och sönderslogo dens förstas ben, och dens andras, som var korsfäst med honom.

32. Siis tullid need söamehhed, ja murdsid selle essimesse säre-luud, ja selle teise, kes temmaga olli risti podud.

32. Tad atėjo kareiviai ir sulaužė blauzdas vienam ir antram, kurie buvo su Juo nukryžiuoti.

32. Da kamen die Kriegsknechte und brachen dem ersten die Beine und dem andern, der mit ihm gekreuzigt war.

32. Les soldats vinrent donc et rompirent les jambes au premier, puis à l'autre qui était crucifié avec lui.

32. Vinieron pues los soldados, y a la verdad quebraron las piernas al primero, y al otro que había sido crucificado con él:

32 De krijgsknechten dan kwamen, en braken wel de benen des eersten, en des anderen, die met Hem gekruist was;

32. Przyszli tedy żołnierze, a pierwszemu wprawdzie złamali golenie i drugiemu, który z nim był ukrzyżowany.

32. Eljövének azért a vitézek, és megtörék az elsőnek lábszárait és a másikét is, a ki ő vele együtt feszíttetett meg;

32 Итак пришли воины, и у первого перебили голени, и у другого, распятого с Ним.

32. Прийшли тодї воїни, й первому поломили ноги, й другому розпятому з Ним.

33 Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan,

33 Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät, että Hän oli jo kuollut, he eivät rikkoneet Hänen sääriluitaan,

33. Mutta kuin he tulivat Jesuksen tykö ja näkivät hänen jo kuolleeksi, niin ei he rikkoneet hänen luitansa;

33. Mutta cosca he tulit Jesuxen tygö ja näit hänen cuollexi nijn ei he rickonet hänen luitans:

33. Mutta quin he tulit Iesusen tyge/ ia neit hene' io coolluexi/ ei he rickonet hene' Reisiens/ (Mutta kuin he tulit Jesuksen tykö/ ja näit hänen jo kuolleeksi/ ei he rikkoneet hänen reisiänsä/)

33. ἐπὶ δὲ τὸν Ἰησοῦν ἐλθόντες ὡς εἶδον αὐτὸν ἤδη τεθνηκότα, οὐ κατέαξαν αὐτοῦ τὰ σκέλη,

33. επι δε τον ιησουν ελθοντες ως ειδον αυτον ηδη τεθνηκοτα ου κατεαξαν αυτου τα σκελη 33. epi de ton iesoυn elthontes os eidon aυton ede tethnekota oυ kateaksan aυtoυ ta skele

33 but (after) they came upon Jesus, as they saw he was already dead, they did not fracture his legs;

33. But when they came to Jesus, and saw that he was dead already, they brake not his legs:

33. Men da de kom til Jesus, og de saae, at han var allerede død, brøde de ikke hans Been.

33. När de kommo till Jesum, och sågo honom allaredo vara död, slogo de icke hans ben sönder;

33. Agga kui nemmad Jesusse jure tullid, ja näggid tedda jo surnud ollewad, ei murdnud nemmad temma säre-luud mitte;

33. Priėję prie Jėzaus ir pamatę, kad Jis jau miręs, jie nebelaužė Jam blauzdų,

33. Als sie aber zu Jesus kamen und sahen, daß er schon gestorben war, brachen sie ihm die Beine nicht;

33. Mais lorsqu'ils vinrent à Jésus, voyant qu'il était déjà mort, ils ne lui rompirent point les jambes.

33. Mas cuando vinieron a Jesús, como le vieron ya muerto, no le quebraron las piernas.

33 Maar komende tot Jezus, als zij zagen, dat Hij nu gestorven was, zo braken zij Zijn benen niet.

33. Ale do Jezusa przyszedłszy, gdy ujrzeli, że już umarł, nie łamali goleni jego.

33. Mikor pedig Jézushoz érének és látják vala, hogy ő már halott, nem törék meg az ő lábszárait;

33 Но, придя к Иисусу, как увидели Его уже умершим, не перебили у Него голеней,

33. До Ісуса ж прийшовши, як побачили Його вже мертвого, не перебили Йому ніг;

34 vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.

34 vaan yksi sotamiehistä lävisti keihäällä Hänen kylkensä, ja heti siitä vuoti verta ja vettä.

34. Vaan yksi sotamiehistä avasi hänen kylkensä keihäällä, josta kohta vuoti veri ja vesi.

34. Waan yxi sotamiehist awais hänen kylkens keihällä josta wuoti Weri ja Wesi.

34. Waan yxi Houist auasi henen Kyliens keihehell. Ja cocta wloswoosi Weri ia Wesi. (Waan se yksi howista awasi hänen kyljensä keihäällä. Ja kohta uloswuosi weri ja wesi.)

34. ἀλλ’ εἷς τῶν στρατιωτῶν λόγχῃ αὐτοῦ τὴν πλευρὰν ἔνυξε, καὶ εὐθέως ἐξῆλθεν αἷμα καὶ ὕδωρ.

34. αλλ εις των στρατιωτων λογχη αυτου την πλευραν ενυξεν και ευθυς εξηλθεν αιμα και υδωρ 34. all eis ton stratioton logche aυtoυ ten pleυran enυksen kai eυthυs ekselthen aima kai υdor

34 but one of the soldiers pierced his ribs with a spear and immediately blood and water came out.

34. But one of the soldiers with a spear pierced his side, and forthwith came there out blood and water.

34. Men een af Stridsmændene stak ham i Siden med et Spyd, og strax udgik Blod og Vand.

34. Utan en af krigsknektarna stack upp hans sido med ett spjut; och straxt gick ut blod och vatten.

34. Waid üks neist söamehhist pistis oddaga temma külge, ja seddamaid tulli werri ja wessi wälja.

34. tik vienas kareivis ietimi perdūrė Jam šoną, ir tuojau ištekėjo kraujo ir vandens.

34. sondern der Kriegsknechte einer öffnete seine Seite mit einem Speer, und alsbald ging Blut und Wasser heraus.

34. Toutefois un des soldats lui perça le côté avec une lance, et aussitôt il en sortit du sang et de l'eau.

34. Empero uno de los soldados le abrió el costado con una lanza, y luego salió sangre y agua.

34 Maar een der krijgsknechten doorstak Zijn zijde met een speer, en terstond kwam er bloed en water uit.

34. Lecz jeden z żołnierzy włócznią otworzył bok jego, a zarazem wyszła krew i woda.

34. Hanem egy a vitézek közül dárdával döfé meg az ő oldalát, és azonnal vér és víz jöve ki abból.

34 но один из воинов копьем пронзил Ему ребра, и тотчас истекла кровь и вода.

34. а один з воїнів проколов Йому списом бік, і зараз вийшла кров і вода.

35 Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte.

35 Hän, joka on tämän nähnyt, on todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, jotta te* uskoisitte.

35. Ja joka tämän näki, hän on sen todistanut ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta sanovansa, että te myös uskoisitte.

35. Ja joca tämän näki hän on sen todistanut ja hänen todistuxens on tosi ja hän tietä hänens totta sanowan että te myös uscoisitta.

35. Ja se ioca temen neki/ hen ombi sen todhistanut/ ia henen Todhistuxens on tosi. Ja se sama tiete ette hen totta sano/ Senpälle ette te mös wskoisitta. (Ja se joka tämän näki/ hän ompi sen todistanut/ ja hänen todistuksensa on tosi. Ja se sama tietää että hän totta sanoo/ Sen päälle että te myös uskoisitte.)

35. καὶ ὁ ἑωρακὼς μεμαρτύρηκε, καὶ ἀληθινὴ αὐτοῦ ἐστιν ἡ μαρτυρία, κἀκεῖνος οἶδεν ὅτι ἀληθῆ λέγει, ἵνα καὶ ὑμεῖς πιστεύσητε.

35. και ο εωρακως μεμαρτυρηκεν και αληθινη αυτου εστιν η μαρτυρια κακεινος οιδεν οτι αληθη λεγει ινα υμεις πιστευσητε 35. kai o eorakos memartυreken kai alethine aυtoυ estin e martυria kakeinos oiden oti alethe legei ina υmeis pisteυsete

35 And he who has seen, has testified and his testimony is true and he knows that he says true things, in order that you° might believe.

35. And he that saw it bare record, and his record is true: and he knoweth that he saith true, that ye might believe.

35. Og den, der har seet, har vidnet det, og hans Vidnesbyrd er sandt, og den Samme veed, at han siger Sanden, paa det I skulle troe.

35. Och den detta såg, hafver det vittnat, och hans vittnesbörd är sant; och han vet, att han säger sant, på det I ock tro skolen.

35. Ja kes sedda on näinud, se on sedda tunnistanud, ja tem̃a tunnistus on tössine, ja se teab, et ta rägib, mis tössi on, et teie peate uskma.

35. Tai matęs paliudijo, ir jo liudijimas teisingas; jis žino sakąs tiesą, kad jūs tikėtumėte.

35. Und der das gesehen hat, der hat es bezeugt, und sein Zeugnis ist wahr; und dieser weiß, daß er die Wahrheit sagt, auf daß auch ihr glaubet.

35. Et celui qui l'a vu en a rendu témoignage (et son témoignage est véritable, et il sait qu'il dit vrai), afin que vous croyiez.

35. Y el que lo vió da testimonio, y su testimonio es verdadero; y él sabe que dice verdad, para que vosotros también creais.

35 En die het gezien heeft, die heeft het getuigd, en zijn getuigenis is waarachtig; en hij weet, dat hij zegt, hetgeen waar is, opdat ook gij geloven moogt.

35. A ten, co to widział, świadczył o tem i prawdziwe jest świadectwo jego; a on wie, iż prawdę powiada, abyście wy wierzyli.

35. És a ki látta, bizonyságot tett, és igaz az ő tanúbizonysága; és az tudja, hogy ő igazat mond, hogy ti is higyjetek.

35 И видевший засвидетельствовал, и истинно свидетельство его; он знает, что говорит истину, дабы вы поверили.

35. І той, що бачив се, засьвідкував, і правдиве сьвідченнє його; і знає він, що говорить правду, щоб ви вірували.

36 Sillä tämä tapahtui, että kirjoitus kävisi toteen: "Älköön häneltä luuta rikottako".

36 Sillä tämä tapahtui, jotta toteutuisi kirjoitus: "Älköön Häneltä luuta rikottako."

36. Sillä nämät ovat tapahtuneet, että Raamattu täytettäisiin: ei teidän pidä luuta rikkoman hänessä.

36. Sillä nämät owat tapahtunet että Ramattu täytetäisin: ei teidän pidä luuta rickoman hänes:

36. Sille nemet ouat tapactanut/ ette Ramattu teuteteisin. Ei teiden pide Lwta rickoman henes. (Sillä nämät owat tapahtuneet/ että Raamattu täytettäisiin. Ei teidän pidä luuta rikkoman hänessä.)

36. ἐγένετο γὰρ ταῦτα, ἵνα ἡ γραφὴ πληρωθῇ, Ὀστοῦν οὐ συντριβήσεται αὐτοῦ.

36. εγενετο γαρ ταυτα ινα η γραφη πληρωθη οστουν ου συντριβησεται αυτου 36. egeneto gar taυta ina e grafe plerothe ostoυn oυ sυntriβesetai aυtoυ

36 For* these things happened in order that the Scripture might be fulfilled, ‘A bone from him will not be crushed.’ {Exo 12:46 & Num 9:12 & Psa 34:20}

36. For these things were done, that the scripture should be fulfilled, A bone of him shall not be broken.

36. Thi disse Ting skete, at Skriften skulde fuldkommes: hans Been skal ikke sønderbrydes.

36. Och skedde detta, på det Skriften skulle fullbordas: I skolen intet ben sönderslå på honom.

36. Sest se on sündinud, et kirri piddi töeks sama: Temmale ei pea luudki katki murtama.

36. Taip įvyko, kad išsipildytų Raštas: ‘‘Nė vienas Jo kaulas nebus sulaužytas’‘.

36. Denn solches ist geschehen, daß die Schrift erfüllet würde: "Ihr sollt ihm kein Bein zerbrechen."

36. Or, cela arriva, afin que l'Écriture fût accomplie: Ses os ne seront pas rompus.

36. Porque estas cosas fueron hechas, para que se cumpliese la Escritura: Hueso no será quebrantado de él.

36 Want deze dingen zijn geschied, opdat de Schrift vervuld worde: Geen been van Hem zal verbroken worden.

36. Albowiem się to stało, aby się wypełniło Pismo: Kość jego nie będzie złamana.

36. Mert azért lettek ezek, hogy beteljesedjék az írás: Az ő csontja meg ne [11†] törettessék.

36 Ибо сие произошло, да сбудется Писание: кость Его да не сокрушится.

36. Сталось бо се, щоб писаннє справдилось: Кість Його не буде переломлена.

37 Ja vielä sanoo toinen kirjoitus: "He luovat katseensa häneen, jonka he ovat lävistäneet".

37 Toinen kirjoitus taas sanoo: "He katsovat Häneen, jonka ovat lävistäneet."

37. Ja taas toinen kirjoitus sanoo: he saavat nähdä, ketä he ovat pistäneet.

37. Ja taas toinen Kirjoitus sano: he saawat nähdä cuhunga he owat pistänet.

37. Ja taas toinen Kirioitus sanopi/ He szauat nädhä/ iohonga he ouat pisteneet. (Ja taas toinen kirjoitus sanoopi/ He saawat nähdä/ johonka he owat pistäneet.)

37. καὶ πάλιν ἑτέρα γραφὴ λέγει· Ὄψονται εἰς ὃν ἐξεκέντησαν.

37. και παλιν ετερα γραφη λεγει οψονται εις ον εξεκεντησαν 37. kai palin etera grafe legei opsontai eis on eksekentesan

37 And again a different Scripture says, ‘They will be looking at the one whom they stabbed.’ {Zec 12:10}

37. And again another scripture saith, They shall look on him whom they pierced.

37. Og atter paa et andet Sted siger Skriften: de skulle see, i hvilken de have stunget.

37. Och åter säger en annor Skrift: De skola se, i hvem de stungit hafva.

37. Ja ta ütleb teine kirri: Nemmad peawad näggema, kelle sisse nemmad on pistnud.

37. Ir vėl kitoje vietoje Raštas sako: ‘‘Jie žiūrės į Tą, kurį perdūrė’‘.

37. Und abermals spricht eine andere Schrift: "Sie werden sehen, in welchen sie gestochen haben."

37. Et ailleurs l'Écriture dit encore: Ils verront celui qu'ils ont percé.

37. Y también otra Escritura dice: Mirarán a aquel al cual traspasaron.

37 En wederom zegt een andere Schrift: Zij zullen zien, in Welken zij gestoken hebben.

37. I zasię drugie Pismo mówi: Ujrzą, kogo przebodli.

37. Másutt ismét így szól az írás: Néznek majd arra, a kit általszegeztek. [12†]

37 Также и в другом месте Писание говорит: воззрят на Того, Которого пронзили.

37. І знов инше писаннє рече: Дивити муть ся на Того, кого прокололи.

38 Mutta sen jälkeen Joosef, arimatialainen, joka oli Jeesuksen opetuslapsi, vaikka salaa, juutalaisten pelosta, pyysi Pilatukselta saada ottaa Jeesuksen ruumiin; ja Pilatus myöntyi siihen. Niin hän tuli ja otti Jeesuksen ruumiin.

38 Mutta sen jälkeen Joosef, arimatialainen, joka oli Jeesuksen opetuslapsi, vaikka salaa juutalaispelon vuoksi, pyysi Pilatukselta, että saisi ottaa Jeesuksen ruumiin, ja Pilatus antoi luvan. Niin hän tuli ja otti Jeesuksen ruumiin.

38. Mutta sen jälkeen rukoili Pilatusta Joseph Arimatiasta, (joka oli Jesuksen opetuslapsi, vaan salaa Juudalaisten pelvon tähden), että hän olis saanut ottaa Jesuksen ruumiin; ja Pilatus salli sen. Niin hän tuli ja otti Jesuksen ruumiin.

38. JA Joseph Arimathiast joca oli Jesuxen Opetuslapsi sala Judasten pelgon tähden rucoili Pilatusta että hän olis saanut otta Jesuxen ruumin:

38. Senielkin Joseph Arimathiast/ ioca oli Iesusen Opetuslapsi/ sala/ Judasten Pelghon teden/ rucoli Pilatust ette hen sais poisotta Iesusen Rumin/ ia Pilatus sen salli. (Sen jälkeen Joseph Arimatiasta/ joka oli Jesuksen opetuslapsi/ salaa/ judasten pelon tähden/ rukoili Pilatusta että hän sais pois ottaa Jesuksen ruumiin/ ja Pilatus sen salli.)

38. Μετὰ δὲ ταῦτα ἠρώτησεν τὸν Πιλᾶτον Ἰωσὴφ ὁ ἀπὸ Ἁριμαθαίας, ὢν μαθητὴς τοῦ Ἰησοῦ, κεκρυμμένος δὲ διὰ τὸν φόβον τῶν Ἰουδαίων, ἵνα ἄρῃ τὸ σῶμα τοῦ Ἰησοῦ· καὶ ἐπέτρεψεν ὁ Πιλᾶτος. ἦλθεν οὖν καὶ ἦρε τὸ σῶμα τοῦ Ἰησοῦ.

38. μετα δε ταυτα ηρωτησεν τον πιλατον ο ιωσηφ ο απο αριμαθαιας ων μαθητης του ιησου κεκρυμμενος δε δια τον φοβον των ιουδαιων ινα αρη το σωμα του ιησου και επετρεψεν ο πιλατος ηλθεν ουν και ηρεν το σωμα του ιησου 38. meta de taυta erotesen ton pilaton o iosef o apo arimathaias on mathetes toυ iesoυ kekrυmmenos de dia ton foβon ton ioυdaion ina are to soma toυ iesoυ kai epetrepsen o pilatos elthen oυn kai eren to soma toυ iesoυ

38 After these things, Joseph from Arimathaea, being a disciple of Jesus, but having been hidden because of (his) fear of the Jews, asked Pilate in order that he might take away the body of Jesus and Pilate permitted (him). Therefore he came and took the body of Jesus.

38. And after this Joseph of Arimathaea, being a disciple of Jesus, but secretly for fear of the Jews, besought Pilate that he might take away the body of Jesus: and Pilate gave him leave. He came therefore, and took the body of Jesus.

38. Men Joseph af Arimathæa (som var en Jesu Discipel, dog lønligen, af Frygt for Jøderne), bad derefter Pilatus, at han maatte nedtage Jesu legeme, og Pilatus tilstedte det. Da kom han og nedtog Jesu Legeme.

38. Derefter bad Pilatum Joseph af Arimathia, som var Jesu Lärjunge, dock lönligen, för Judarnas rädslos skull, att han måtte taga Jesu lekamen; och Pilatus tillstadde det. Alltså kom han, och tog Jesu lekamen.

38. Agga pärrast sedda pallus Pilatust Josep Arimatiast, (kes Jesusse jünger olli, agga sallaja, kartusse pärrast Juda-rahwa eest) et ta piddi sama Jesusse ihho mahhawotta; ja Pilatus andis temmale lubba; siis tulli tem̃a ja wottis Jesusse ihho mahha.

38. Po to Juozapas iš Arimatėjos, kuris buvo Jėzaus mokinys, tik slaptas dėl žydų baimės, paprašė Pilotą leisti nuimti Jėzaus kūną. Pilotas leido. Jis atėjo ir nuėmė Jėzaus kūną.

38. Darnach bat den Pilatus Joseph von Arimathia, der ein Jünger Jesu war, doch heimlich aus Furcht vor den Juden, daß er möchte abnehmen den Leichnam Jesu. Und Pilatus erlaubte es. Da kam er und nahm den Leichnam Jesu herab.

38. Après cela, Joseph d'Arimathée, qui était disciple de Jésus, mais en secret par crainte des Juifs, demanda à Pilate de pouvoir ôter le corps de Jésus, et Pilate le lui permit. Il vint donc et ôta le corps de Jésus.

38. Pasadas estas cosas, rogó a Pilato José de Arimatea, el cual era discípulo de Jesús, mas secreto, por miedo de los Judíos, que él quítase el cuerpo de Jesús: lo cual permitió Pilato. Entónces él vino, y quitó el cuerpo de Jesús.

38 En daarna Jozef van Arimathea (die een discipel van Jezus was, maar bedekt om de vreze der Joden), bad Pilatus, dat hij mocht het lichaam van Jezus wegnemen; en Pilatus liet het toe. Hij dan ging en nam het lichaam van Jezus weg.

38. A potem prosił Piłata Józef z Arymatyi, (który był uczniem Jezusowym, ale tajemnym dla bojaźni żydowskiej), aby zdjął ciało Jezusowe. I pozwolił Piłat. Szedł tedy i zdjął ciało Jezusowe.

38. Ezek után pedig kéré Pilátust az arimathiai József (a ki a Jézus tanítványa vala, de csak titokban, a zsidóktól való [13†] félelem miatt), hogy levehesse [14†] a Jézus testét. És megengedé Pilátus. Elméne azért és levevé a Jézus testét.

38 После сего Иосиф из Аримафеи – ученик Иисуса, но тайный из страха от Иудеев, - просил Пилата, чтобы снять тело Иисуса; и Пилат позволил. Он пошел и снял тело Иисуса.

38. Після ж сього благав Пилата Йосиф з Ариматеї (бувши учеником Ісусовим, потайним же задля страху Жидівського), щоб зняти тїло Ісусове; й дозволив Пилат. Прийшов тодї і взяв тїло Ісусове.

39 Tuli myös Nikodeemus, joka ensi kerran oli yöllä tullut Jeesuksen tykö, ja toi mirhan ja aloen seosta noin sata naulaa.

39 Tuli myös Nikodeemus, joka ensi kerran oli tullut Jeesuksen luo yöllä, ja toi mirhan ja aloen seosta noin sata naulaa.

39. Niin tuli myös Nikodemus, (joka oli ensin yöllä Jesuksen tykö tullut,) ja toi mirhamia ja aloeta sekoitettua, lähes sata naulaa,

39. Ja Pilatus sallei. Nijn tuli myös Nicodemus joca ennengin oli yöllä Jesuxen tygö tullut ja toi Mirrhamit ja Aloeta secoitettua lähes sata naula.

39. Nin tuli mös Nicodemus/ ioca ennen oli tullut öelle Iesusen tyge/ ia toi Mirrhan ia Aloen secotetun/ lehes sata marcka. (Niin tuli myös Nikodemus/ joka ennen oli tullut yöllä Jesuksen tykö/ ja toi Mirrhan ja Aloen sekoitetun/ lähes sata markkaa.)

39. ἦλθε δὲ καὶ Νικόδημος ὁ ἐλθὼν πρὸς τὸν Ἰησοῦν νυκτὸς τὸ πρῶτον, φέρων μῖγμα σμύρνης καὶ ἀλόης ὡς λίτρας ἑκατόν.

39. ηλθεν δε και νικοδημος ο ελθων προς τον ιησουν νυκτος το πρωτον φερων μιγμα σμυρνης και αλοης ωσει λιτρας εκατον 39. elthen de kai nikodemos o elthon pros ton iesoυn nυktos to proton feron migma smυrnes kai aloes osei litras ekaton

39 Now Nicodemus also came, he who came to Jesus the first (time) by night, bringing a mixture of myrrh and aloes, approximately a hundred pounds (of it).

39. And there came also Nicodemus, which at the first came to Jesus by night, and brought a mixture of myrrh and aloes, about an hundred pound weight.

39. Men og Nicodemus, han, som tilforn var kommen til Jesus om Natten, kom og bragte Myrrha og Aloe sammenblandede, henved hundrede Pund.

39. Kom ock desslikes Nicodemus, som tillförene hade kommit till Jesum om nattena, och bar en blandning af myrrham och aloe, vid hundrade pund.

39. Siis tulli ka Nikodemus (kes enne ösel Jesusse jure olli tulnud ) ja töi seggatud mirri ja aloe liggi sadda naela.

39. Taip pat atvyko ir Nikodemas, kuris anksčiau buvo atėjęs pas Jėzų nakčia. Jis atsivežė apie šimtą svarų miros ir alavijo mišinio.

39. Es kam aber auch Nikodemus, der vormals in der Nacht zu Jesus gekommen war, und brachte Myrrhe und Aloe untereinander bei hundert Pfunden.

39. Nicodème, qui au commencement était allé de nuit vers Jésus, vint aussi, apportant environ cent livres d'un mélange de myrrhe et d'aloès.

39. Y vino también Nicodemo, el que ántes había venido a Jesús de noche, trayendo una mistura de mirra y de alóes, como cien libras.

39 En Nicodemus kwam ook (die des nachts tot Jezus eerst gekomen was), brengende een mengsel van mirre en aloe; omtrent honderd ponden gewichts.

39. Przyszedł też i Nikodem, (który był przedtem przyszedł w nocy do Jezusa), niosąc zmieszanej myrry i aloes, około sta funtów.

39. Eljöve pedig Nikodémus [15†] is (a ki éjszaka ment vala először Jézushoz), hozván mirhából és áloéból való kenetet, mintegy száz fontot.

39 Пришел также и Никодим, – приходивший прежде к Иисусу ночью, – и принес состав из смирны и алоя, литр около ста.

39. Прийшов же й Никодим, що приходив перше до Ісуса в ночі, принїсши змішаної смирни й алоє фунтів із сотню.

40 Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hyvänhajuisten yrttien kanssa käärinliinoihin, niinkuin juutalaisilla on tapana haudata.

40 Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hajusteitten kanssa käärinliinoihin, niin kuin juutalaisilla on tapana haudata.

40. Niin he ottivat Jesuksen ruumiin ja käärivät sen liinaiseen, hyvän-hajullisten yrttein kanssa, niinkuin Juudalaisten tapa on haudata.

40. Nijn he otit Jesuxen ruumin ja kääreit sen lijnawaatteisin hywin hajullisilla yrteillä nijncuin Judalaisten tapa oli haudata.

40. Nin he otit sis Iesusen Rumin/ ia kärit sen Linauaattehin/ hyuin haijulisil yrtil ninquin Judasten tapa oli Haudhata. (Niin he otit siis Jesuksen ruumiin/ ja käärit sen liinawaatteihin/ hywin hajuisilla yrteillä niinkuin judasten tapa oli haudata.)

40. ἔλαβον οὖν τὸ σῶμα τοῦ Ἰησοῦ καὶ ἔδησαν αὐτὸ ἐν ὀθονίοις μετὰ τῶν ἀρωμάτων, καθὼς ἔθος ἐστὶ τοῖς Ἰουδαίοις ἐνταφιάζειν.

40. ελαβον ουν το σωμα του ιησου και εδησαν αυτο οθονιοις μετα των αρωματων καθως εθος εστιν τοις ιουδαιοις ενταφιαζειν 40. elaβon oυn to soma toυ iesoυ kai edesan aυto othoniois meta ton aromaton kathos ethos estin tois ioυdaiois entafiazein

40 Therefore they took the body of Jesus and bound it in linen-strips with the spices, just-as the custom of the Jews is to bury (one).

40. Then took they the body of Jesus, and wound it in linen clothes with the spices, as the manner of the Jews is to bury.

40. Da toge de Jesu Legeme og bandt det i Lindklæder med dyrebare Salver, som Jødernes Skik er at flye Lig til Jorde.

40. Så togo de då Jesu lekamen, och svepte den i linkläder, med välluktande krydder, såsom Judarna pläga begrafva.

40. Siis wotsid nem̃ad Jesusse ihho, ja mähksid sedda linnaste riette sisse kalliste rohtudega, nenda kui Juda-rahwal se wiis on mahhamatta.

40. Taigi jie paėmė Jėzaus kūną ir suvyniojo į drobules su kvepalais, kaip reikalavo žydų laidojimo paprotys.

40. Da nahmen sie den Leichnam Jesu und banden ihn in leinene Tücher mit den Spezereien, wie die Juden pflegen zu begraben.

40. Ils prirent donc le corps de Jésus, et l'enveloppèrent de bandes, avec les aromates, comme les Juifs ont coutume d'ensevelir.

40. Y tomaron el cuerpo de Jesús, y le envolvieron en lienzos con especias, como es costumbre de los Judíos sepultar.

40 Zij namen dan het lichaam van Jezus, en bonden dat in linnen doeken met de specerijen, gelijk de Joden de gewoonte hebben van begraven.

40. Wzięli tedy ciało Jezusowe i uwinęli je w prześcieradła z onemi rzeczami wonnemi, jako jest zwyczaj Żydom umarłe chować.

40. Vevék azért a Jézus testét, és begöngyölgeték azt lepedőkbe illatos szerekkel együtt, a mint a zsidóknál szokás temetni.

40 Итак они взяли тело Иисуса и обвили его пеленами с благовониями, как обыкновенно погребают Иудеи.

40. Взяли тодї тїло Ісусове, і обгорнули полотном з пахощами, як се звичай у Жидів ховати.

41 Ja sillä paikalla, missä hänet ristiinnaulittiin, oli puutarha, ja puutarhassa uusi hauta, johon ei vielä oltu ketään pantu.

41 Mutta sillä paikalla, missä Hänet naulittiin ristiin, oli puutarha ja puutarhassa uusi hautakammio, johon ei vielä ketään ollut pantu.

41. Mutta siinä paikassa, jossa hän ristiinnaulittiin, oli yrttitarha, ja yrttitarhassa uusi hauta, johonka ei vielä kenkään ollut pantu:

41. Mutta sijnä cuin hän ristinnaulittin oli krydimaa ja krydimaas oli vsi hauta johonga ei wielä kengän ollut pandu.

41. Mutta sijne Paicas quin hen Ristinnaulittin/ oli yxi Yrttitarha/ ia Yrttitarhas yxi wsi Hauta/ cuhunga eikengen wiele ollut pandu/ (Mutta siinä paikassa kuin hän ristiinnaulittiin/ oli yksi yrttitarha./ ja yrttitarhas yksi uusi hauta/ kuhunka ei kenkään wielä ollut pantu/)

41. ἦν δὲ ἐν τῷ τόπῳ ὅπου ἐσταυρώθη κῆπος, καὶ ἐν τῷ κήπῳ μνημεῖον καινὸν, ἐν ᾧ οὐδέπω οὐδεὶς ἐτέθη·

41. ην δε εν τω τοπω οπου εσταυρωθη κηπος και εν τω κηπω μνημειον καινον εν ω ουδεπω ουδεις ετεθη 41. en de en to topo opoυ estaυrothe kepos kai en to kepo mnemeion kainon en o oυdepo oυdeis etethe

41 Now in the place where he was crucified there was a garden, and a new tomb (was) in the garden in which no one was yet laid.

41. Now in the place where he was crucified there was a garden; and in the garden a new sepulchre, wherein was never man yet laid.

41. Men der var ved det Sted, hvor han blev korsfæstet, en Urtegaard, og i Urtegaarden en ny Grav, i hvilken endnu aldrig Nogen var lagt.

41. Och var på det rummet, der han korsfast var, en örtagård, och i örtagården en ny graf, der ännu ingen hade varit uti lagd.

41. Agga seäl paikas, kus ta olli risti lödud, olli üks aed, ja aedas üks uus haud, kuhho ep olnud ükski ial pandud.

41. Toje vietoje, kur Jį nukryžiavo, buvo sodas ir sode naujas kapas, kuriame dar niekas nebuvo laidotas.

41. Es war aber an der Stätte, da er gekreuzigt ward, ein Garten, und im Garten ein neues Grab, in welches niemand je gelegt war.

41. Or, il y avait un jardin dans le lieu où il avait été crucifié; et dans le jardin un sépulcre neuf, où personne encore n'avait été mis.

41. Y en aquel lugar, donde había sido crucificado, había un huerto, y en el huerto un sepulcro nuevo, en el cual aun no había sido puesto alguno.

41 En er was in de plaats, waar Hij gekruist was, een hof, en in den hof een nieuw graf, in hetwelk nog nooit iemand gelegd was geweest.

41. A był na onem miejscu, gdzie był ukrzyżowany, ogród, a w ogrodzie grób nowy, w którym jeszcze nikt nie był położony.

41. Azon a helyen pedig, a hol megfeszítteték, vala egy kert, és a kertben egy új sír, a melybe még senki sem helyheztetett vala.

41 На том месте, где Он распят, был сад, и в саду гроб новый, в котором еще никто не был положен.

41. Був же на місцї, де розпято Його, сад, а в саду новий гріб, в котрому нїколи нїкого не положено.

42 Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä ja se hauta oli lähellä.

42 Siihen he panivat nyt Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä ja koska hauta oli lähellä.

42. Siihen he panivat Jesuksen Juudalaisten valmistuspäivän tähden, että se hauta oli läsnä.

42. SiJohen he panit Jesuxen Judalaisten walmistus päiwän tähden että se hauta oli läsnä.

42. Johonga he panit Iesusen/ Judasten Walmistus peuen tehden/ ette se Hauta oli lesse. (Johonka he panit Jesuksen/ judasten walmistuspäiwän tähden/ että se hauta oli läsnä.)

42. ἐκεῖ οὖν διὰ τὴν παρασκευὴν τῶν Ἰουδαίων, ὅτι ἐγγὺς ἦν τὸ μνημεῖον, ἔθηκαν τὸν Ἰησοῦν.

42. εκει ουν δια την παρασκευην των ιουδαιων οτι εγγυς ην το μνημειον εθηκαν τον ιησουν 42. ekei oυn dia ten paraskeυen ton ioυdaion oti eggυs en to mnemeion ethekan ton iesoυn

42 Therefore they placed Jesus there because of the Jews’ Preparation, and because the tomb was near.

42. There laid they Jesus therefore because of the Jews' preparation day; for the sepulchre was nigh at hand.

42. Der lagde de da Jesus for Jødernes Beredelsesdags Skyld, efterdi Graven var nær.

42. Der lade de då Jesum, för Judarnas tillredelsedags skull, efter grafven var när.

42. Senna pannid nemmad siis Jesust Juda-rahwa walmistamisse päwa pärrast, sest et se haud liggi olli.

42. Ten jie ir paguldė Jėzų, nes buvo žydų Prisirengimo diena, o kapas arti.

42. Dahin legten sie Jesum um des Rüsttages willen der Juden, dieweil das Grab nahe war.

42. Ils y mirent donc Jésus, à cause de la préparation des Juifs, et parce que le sépulcre était proche.

42. Allí pues pusieron a Jesús, por causa del día de la preparación de los Judíos, porque aquel sepulcro estaba cerca.

42 Aldaar dan legden zij Jezus, om de voorbereiding der Joden, overmits het graf nabij was.

42. Przetoż tam dla dnia przygotowania żydowskiego, iż on grób był blisko, położyli Jezusa.

42. A zsidók péntekje miatt azért, mivelhogy az a sír közel vala, abba helyhezteték Jézust.

42 Там положили Иисуса ради пятницы Иудейской, потому что гроб был близко.

42. Там оце положили Ісуса задля пятницї Жидівської; бо поблизу був гріб.