6 luku

Jeesus ravitsee viisituhatta miestä 1 – 15, kävelee veden päällä 16 – 21, puhuu elämän leivästä, lihansa syömisestä ja verensä juomisesta 22 – 59, josta puheesta monet opetuslapset loukkaantuvat 60 – 65 Pietari tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pyhäksi 66 – 71.

1 Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle.

1 Sen jälkeen Jeesus meni Galilean eli Tiberiaan järven tuolle puolen.

1. Sitte meni Jesus Galilean meren ylitse, joka on Tiberiaan,

1. SIjtte meni Jesus Galilean meren ylidze joca on Tyberian Caupungin tykönä.

1. SEn ielken meni Iesus ylitze sen Galilea' mere' quin on Tyberian caupungin tykene. (Sen jälkeen meni Jesus ylitse Galilean meren kuin on Tiberian kaupungin tykönä.)

1. Μετὰ ταῦτα ἀπῆλθεν ὁ Ἰησοῦς πέραν τῆς θαλάσσης τῆς Γαλιλαίας τῆς Τιβεριάδος·

1. μετα ταυτα απηλθεν ο ιησους περαν της θαλασσης της γαλιλαιας της τιβεριαδος 1. meta taυta apelthen o iesoυs peran tes thalasses tes galilaias tes tiβeriados

1 {Mar 6:30-32 & Mat 14:13 & Luk 9:10 & Joh 6:1 East shore of Galilee.} After these things, Jesus went away to the (area) beyond-that of the sea of Galilee, (to the sea) of Tiberias. {Mar 6:33-44 & Mat 14:13-21 & Luk 9:11-17 & Joh 6:2-14.}

1. After these things Jesus went over the sea of Galilee, which is the sea of Tiberias.

1. Derefter foer Jesus hen over Galilæas Sø, ved Tiberias.

1. Derefter for Jesus öfver det Galileiska hafvet, som är vid den staden Tiberias.

1. Pärrast sedda läks Jesus ärra ülle Kalilea merre Tiberia liñna kaudo,

1. Paskui Jėzus nuvyko į kitą pusę Galilėjos, arba Tiberiados, ežero.

1. Darnach fuhr Jesus weg über das Meer an der Stadt Tiberias in Galiläa.

1. Après cela, Jésus passa au-delà de la mer de Galilée, ou de Tibériade.

1. PASADAS estas cosas, se fué Jesús a la otra parte de la mar de Galilea, que es la mar de Tibérias.

1 Na dezen vertrok Jezus over de zee van Galilea, welke is de zee van Tiberias.

1. Potem odszedł Jezus za morze Galilejskie, które jest Tyberyjadzkie;

1. Ezek után elméne Jézus a galileai tengeren, a Tiberiáson túl.

1 После сего пошел Иисус на ту сторону моря Галилейского, в окрестности Тивериады.

1. Після сього пійшов Ісус на той бік моря Галилейського, Тивериядського.

2 Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.

2 Häntä seurasi suuri joukko, koska he näkivät ne tunnusteot, joita Hän teki sairaille*.

2. Ja häntä seurasi paljo kansaa, että he näkivät hänen merkkinsä, joita hän teki sairaissa.

2. Ja händä seurais paljo Canssa että he näit hänen merckins cuin hän teki sairaisa.

2. Ja seurasi hende palio Cansa/ Sentedhen ette he näit henen merkins/ iotka hen teki Sairasten päle. (Ja seurasi häntä paljon kansaa/ Sentähden että he näit hänen merkkinsä/ jotka hän teki sairasten päälle.)

2. καὶ ἠκολούθει αὐτῷ ὄχλος πολύς, ὅτι ἑώρων αὐτοῦ τὰ σημεῖα ἃ ἐποίει ἐπὶ τῶν ἀσθενούντων.

2. και ηκολουθει αυτω οχλος πολυς οτι εωρων αυτου τα σημεια α εποιει επι των ασθενουντων 2. kai ekoloυthei aυto ochlos polυs oti eoron aυtoυ ta semeia a epoiei epi ton asthenoυnton

2 And a large crowd was following him, because they were seeing the signs from him which he was doing upon those who were sick.

2. And a great multitude followed him, because they saw his miracles which he did on them that were diseased.

2. Og meget Folk fulgte ham, fordi de saae hans Tegn, som han gjorde paa de Syge.

2. Och mycket folk följde honom, derföre att de sågo hans tecken, som han gjorde med dem som sjuke voro.

2. Ja paljo rahwast käis temma järrel, et nemmad temma immetähhed näggid, mis temma haigedele teggi.

2. Jį lydėjo gausi minia, nes žmonės matė stebuklus, kuriuos Jis darė ligoniams.

2. Und es zog ihm viel Volks nach, darum daß sie die Zeichen sahen, die er an den Kranken tat.

2. Et une grande foule le suivait, parce qu'ils voyaient les miracles qu'il opérait sur les malades.

2. Y seguíale grande multitud, porque veían sus milagros que hacía en los enfermos.

2 En Hem volgde een grote schare, omdat zij Zijn tekenen zagen, die Hij deed aan de kranken.

2. I szedł za nim lud wielki, iż widzieli cuda jego, które czynił nad chorymi.

2. És nagy sokaság követé őt, mivelhogy látják vala az ő csodatételeit, a melyeket cselekszik vala a betegeken.

2 За Ним последовало множество народа, потому что видели чудеса, которые Он творил над больными.

2. І йшло за Ним багато народу, бо бачили Його ознаки, що робив над недужими.

3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa.

3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istuutui sinne opetuslapsineen.

3. Niin Jesus meni ylös vuorelle ja istui siellä opetuslastensa kanssa.

3. Nijn Jesus meni ylös wuorelle ja istui siellä Opetuslastens cansa.

3. Nin Iesus ylesmeni ydhen woren päle ia istui sielle henen Opetuslastens cansa. (Niin Jesus ylös meni yhden wuoren päälle ja istui siellä hänen opetuslastensa kanssa.)

3. ἀνῆλθε δὲ εἰς τὸ ὄρος ὁ Ἰησοῦς καὶ ἐκεῖ ἐκάθητο μετὰ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ.

3. ανηλθεν δε εις το ορος ο ιησους και εκει εκαθητο μετα των μαθητων αυτου 3. anelthen de eis to oros o iesoυs kai ekei ekatheto meta ton matheton aυtoυ

3 Now Jesus went up into the mountain and was sitting there with his disciples.

3. And Jesus went up into a mountain, and there he sat with his disciples.

3. Men Jesus gik op paa et Bjerg og satte sig der med sine Disciple.

3. Och gick Jesus på ett berg, och satte sig der med sina Lärjungar.

3. Agga Jesus läks ülles mäe peäle, ja istus siñna omma jüngrittega.

3. Jėzus užkopė į kalną ir ten atsisėdo su savo mokiniais.

3. Jesus aber ging hinauf auf einen Berg und setzte sich daselbst mit seinen Jüngern.

3. Et Jésus monta sur la montagne, et là il s'assit avec ses disciples.

3. Subió pues Jesús a un monte, y se sentó allí con sus discípulos.

3 En Jezus ging op den berg, en zat aldaar neder met Zijn discipelen.

3. I wszedł Jezus na górę, i siedział tam z uczniami swoimi;

3. Felméne pedig Jézus a hegyre, és leüle ott a tanítványaival.

3 Иисус взошел на гору и там сидел сучениками Своими.

3. Зійшов же на гору Ісус, і сидїв там з учениками своїми.

4 Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.

4 Oli lähellä pääsiäinen, juutalaisten juhla.

4. Ja lähestyi pääsiäinen, Juudalaisten juhla.

4. Ja lähestyi Judalaisten Pääsiäis juhlapäiwä.

4. Nin lehestui Judasten Pesieis Juhla peiue. (Niin lähestyi judasten Pääsiäisjuhla päiwä.)

4. ἦν δὲ ἐγγὺς τὸ πάσχα, ἡ ἑορτὴ τῶν Ἰουδαίων.

4. ην δε εγγυς το πασχα η εορτη των ιουδαιων 4. en de eggυs to pascha e eorte ton ioυdaion

4 Now the Passover, the feast of the Jews, was near.

4. And the passover, a feast of the Jews, was nigh.

4. Men det var nær Paaske, Jødernes Høitid.

4. Och då tillstundade Påska, Judarnas högtid.

4. Agga se Pasa Juda-rahwa Pühha olli liggi.

4. Artėjo žydų šventė Pascha.

4. Es war aber nahe Ostern, der Juden Fest.

4. Or, la Pâque, la fête des Juifs, était proche.

4. Y estaba cerca la páscua, la fiesta de los Judíos.

4 En het pascha, het feest der Joden, was nabij.

4. A była blisko wielkanoc, święto żydowskie.

4. Közel vala pedig husvét, [1†] a zsidók ünnepe.

4 Приближалась же Пасха, праздник Иудейский.

4. Була ж близько пасха, сьвято Жидівське.

5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?"

5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan luokseen. Hän sanoi Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näitten syödä?"

5. Kuin siis Jesus nosti silmänsä ja näki tulevan paljon kansaa tykönsä, sanoi hän Philippukselle: kusta me ostamme leipiä näiden syödä?

5. COsca Jesus nosti silmäns ja näki tulewan paljo Canssa tygöns sanoi hän Philippuxelle: custa me ostamme leipiä näiden syödä?

5. Coska sis Iesus ylesnosti silmens/ ia neki palio Canssa tuleua' henen tygens/ sanoi hen Philippuselle/ Custa me ostamme Leipie ette neme saisit södhe? (Koska siis Jesus ylösnosti silmänsä/ ja näki paljon kansaa tulewan hänen tykönsä/ ja sanoi Philippukselle/ Kusta me ostamme leipiä että nämä saisit syödä?)

5. ἐπάρας οὖν ὁ Ἰησοῦς τοὺς ὀφθαλμοὺς καὶ θεασάμενος ὅτι πολὺς ὄχλος ἔρχεται πρὸς αὐτὸν, λέγει πρὸς τὸν Φίλιππον· Πόθεν ἀγοράσωμεν ἄρτους ἵνα φάγωσιν οὗτοι;

5. επαρας ουν ο ιησους τους οφθαλμους και θεασαμενος οτι πολυς οχλος ερχεται προς αυτον λεγει προς τον φιλιππον ποθεν αγορασομεν αρτους ινα φαγωσιν ουτοι 5. eparas oυn o iesoυs toυs ofthalmoυs kai theasamenos oti polυs ochlos erchetai pros aυton legei pros ton filippon pothen agorasomen artoυs ina fagosin oυtoi

5 Therefore Jesus, having lifted up his eyes and having seen that a large crowd is coming toward him, says to Philip, From where will we be buying bread, in order that these might eat?

5. When Jesus then lifted up his eyes, and saw a great company come unto him, he saith unto Philip, Whence shall we buy bread, that these may eat

5. Da Jesus nu opløftede sine Øine og saae, at meget Folk kom til ham sagde han til Philippus: hvor skulle vi kjøbe Brød, at disse kunne æde?

5. Då lyfte Jesus upp sin ögon, och såg att mycket folk kom till honom, och sade till Philippum: Hvar få vi köpa bröd, att desse må äta?

5. Kui nüüd Jesus ommad silmad üllestöstis, ja näggi paljo rahwast ennese jure tullewad, siis ütles temma Wilippusse wasto: Kust peame meie leibo ostma, et needsinnatsed sawad süa?

5. Pakėlęs akis ir pamatęs, kokia didelė minia pas Jį atėjusi, Jėzus paklausė Pilypą: ‘‘Kur pirksime duonos jiems pavalgydinti?’‘

5. Da hob Jesus seine Augen auf und sieht, daß viel Volks zu ihm kommt, und spricht zu Philippus: Wo kaufen wir Brot, daß diese essen?

5. Jésus donc ayant levé les yeux, et voyant une grande foule qui venait à lui, dit à Philippe: Où achèterons-nous des pains, afin que ces gens-ci aient à manger?

5. Y como alzó Jesús los ojos, y vió que había venido a él una grande multitud, dice a Felipe: ¿De dónde comprarémos pan para que coman estos?

5 Jezus dan, de ogen opheffende, en ziende, dat een grote schare tot Hem kwam, zeide tot Filippus: Van waar zullen wij broden kopen, opdat deze eten mogen?

5. Tedy podniósł Jezus oczy i ujrzawszy, iż wielki lud idzie do niego, rzekł do Filipa: Skąd kupimy chleba, aby ci jedli?

5. Mikor azért felemelé Jézus a szemeit, és látá, hogy nagy sokaság jő hozzá, monda Filepnek: Honnan vegyünk kenyeret, [2†] hogy ehessenek ezek?

5 Иисус, возведя очи и увидев, что множество народа идет к Нему, говорит Филиппу: где нам купить хлебов, чтобы их накормить?

5. Знявши ж Ісус очі і побачивши, що багато народу йде до Него, рече до Филипа: Звідкіля купимо хлїба, щоб вони попоїли?

6 Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.

6 Mutta Hän sanoi tämän koetellakseen häntä, sillä Hän tiesi itse, mitä aikoi tehdä.

6. (Mutta sen hän sanoi, kiusaten häntä: sillä hän tiesi, mitä hän tekevä oli.)

6. Mutta se hän sanoi kiusaten händä: sillä hän tiesi mitä hän tekewä oli.

6. Mutta sen hen sanoi kiusaten hende/ Sille hen kylle tiesi mite henen tekemen piti. (Mutta sen hän sanoi kiusaten häntä/ Sillä hän kyllä tiesi mitä hänen tekemän piti.)

6. τοῦτο δὲ ἔλεγε πειράζων αὐτόν· αὐτὸς γὰρ ᾔδει τί ἔμελλε ποιεῖν.

6. τουτο δε ελεγεν πειραζων αυτον αυτος γαρ ηδει τι εμελλεν ποιειν 6. toυto de elegen peirazon aυton aυtos gar edei ti emellen poiein

6 But he said this, testing him; for* he himself knew what he was about to do.

6. And this he said to prove him: for he himself knew what he would do.

6. (Men han sagde dette for at forsøge ham; thi han vidste selv, hvad han vilde gjøre.)

6. Det sade han till att försöka honom; ty han visste väl hvad han ville göra.

6. (Agga sedda ütles temma tedda kiusades, sest ta teädis kül, mis ta piddi teggema.)

6. Jis klausė, mėgindamas jį, nes pats žinojo, ką darysiąs.

6. (Das sagte er aber, ihn zu versuchen; denn er wußte wohl, was er tun wollte.)

6. Or, il disait cela pour l'éprouver, car il savait ce qu'il devait faire.

6. Mas esto decía tentándole; porque él sabía lo que había de hacer.

6 (Doch dit zeide Hij, hem beproevende; want Hij wist Zelf, wat Hij doen zou.)

6. (Ale to mówił, kusząc go; bo on wiedział, co miał czynić.)

6. Ezt pedig azért mondá, hogy próbára tegye őt; mert ő maga tudta, mit akar vala cselekedni.

6 Говорил же это, испытывая его; ибо Сам знал, что хотел сделать.

6. Се ж сказав, вивідуючи його, бо сам знав, що має робити.

7 Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän".

7 Filippus vastasi Hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät riitä heille, että kukin (heistä) saisi edes vähän."

7. Vastasi Philippus häntä: kahdensadan penningin leivät ei täytyisi heille, että kukin heistä vähänkin sais.

7. Wastais Philippus händä: cahden sadan penningin leiwät ei täydyis heille että cukin wähängin sais.

7. Wastasi Philippus hende/ Cadhe' sadhan penningin Leiuet ei teudhyisi heidhen/ ette itze cukin wehengi sais. (Wastasi Philippus häntä/ Kahden sadan penningin leiwät ei täyttäisi heidän/ että itse kukin wähänkin saisi.)

7. ἀπεκρίθη αὐτῷ ὁ Φίλιππος· Διακοσίων δηναρίων ἄρτοι οὐκ ἀρκοῦσιν αὐτοῖς ἵνα ἕκαστος αὐτῶν βραχύ τι λάβῃ.

7. απεκριθη αυτω φιλιππος διακοσιων δηναριων αρτοι ουκ αρκουσιν αυτοις ινα εκαστος αυτων βραχυ τι λαβη 7. apekrithe aυto filippos diakosion denarion artoi oυk arkoυsin aυtois ina ekastos aυton βrachυ ti laβe

7 Philip answered him, Two hundred denarii’ (worth) of loaves is not enough for them, in order that each of them might take some bit.

7. Philip answered him, Two hundred pennyworth of bread is not sufficient for them, that every one of them may take a little.

7. Philippus svarede ham: Brød for to hundrede Penninge er ikke nok for dem, og hver af dem kan faae noget Lidet.

7. Svarade honom Philippus: För tuhundrade penningar bröd vore dem icke nog, till att hvar finge ett litet stycke.

7. Wilippus wastas temmale: Leibo kahhe saa tenari-rahha eest ei lö mitte neile ette, et iggaüks neist agga pissut wottaks.

7. Pilypas Jam atsakė: ‘‘Už du šimtus denarų duonos neužteks, kad kiekvienas gautų bent gabalėlį’‘.

7. Philippus antwortete ihm: Für zweihundert Groschen Brot ist nicht genug unter sie, daß ein jeglicher unter ihnen ein wenig nehme.

7. Philippe lui répondit: Deux cents deniers de pain ne leur suffiraient pas pour que chacun en prît un peu.

7. Respondióle Felipe: Doscientos denarios de pan no les bastarán, para que cada uno de ellos tome un poco.

7 Filippus antwoordde Hem: Voor tweehonderd penningen brood is voor dezen niet genoeg, opdat een iegelijk van hen een weinig neme.

7. Odpowiedział mu Filip: Za dwieście groszy chleba nie dosyć im będzie, choćby każdy z nich mało co wziął.

7. Felele néki Filep: Kétszáz dénár árú kenyér nem elég ezeknek, hogy mindenikök kapjon valami keveset.

7 Филипп отвечал Ему: им на двести динариев не довольно будет хлеба, чтобы каждому из нихдосталось хотя понемногу.

7. Відказав Йому Филип: За двістї денариїв хлїба не стане їм, щоб кожному з них хоч трохи досталось.

8 Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:

8 Muuan Hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi Hänelle:

8. Sanoi yksi hänen opetuslapsistansa hänelle: Andreas, Simon Pietarin veli:

8. Sanoi yxi hänen Opetuslapsistans hänelle Andreas Simon Petarin weli:

8. Sanoi yxi henen Opetuslapsista's henelle/ Andreas Simon Petarin welij/ (Sanoi yksi opetuslapsistansa hänelle/ Andreas Simon Petarin weli/)

8. λέγει αὐτῷ εἷς ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ, Ἀνδρέας ὁ ἀδελφὸς Σίμωνος Πέτρου·

8. λεγει αυτω εις εκ των μαθητων αυτου ανδρεας ο αδελφος σιμωνος πετρου 8. legei aυto eis ek ton matheton aυtoυ andreas o adelfos simonos petroυ

8 One out of his disciples, Andrew, Simon Peter’s brother, says to him,

8. One of his disciples, Andrew, Simon Peter's brother, saith unto him,

8. Een af hans Disciple, Andreas, Simon Peters Broder, siger til ham:

8. Då sade till honom en af hans Lärjungar, Andreas, Simon Petri broder:

8. Üks temma jüngrittest Andreas Simona Peetrusse wend ütleb temmale:

8. Vienas iš mokinių, Simono Petro brolis Andriejus, Jam pasakė:

8. Spricht zu ihm einer seiner Jünger, Andreas, der Bruder des Simon Petrus:

8. L'un de ses disciples, André, frère de Simon Pierre, lui dit:

8. Dícele uno de sus discípulos, Andrés, hermano de Simón Pedro:

8 Een van Zijn discipelen, namelijk Andreas, de broeder van Simon Petrus, zeide tot Hem:

8. Rzekł mu jeden z uczniów jego, Andrzej, brat Szymona Piotra:

8. Monda néki egy az ő tanítványai közül, András, a Simon Péter testvére:

8 Один из учеников Его, Андрей, брат Симона Петра, говорит Ему:

8. Каже Йому один з учеників Його, Андрей, брат Симона Петра:

9 Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?

9 ”Täällä on (eräs) poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?”

9. Tässä on poikainen, jolla on viisi ohrasta leipää ja kaksi kalaista; vaan mitä ne ovat näin paljolle?

9. Täsä on yxi nuorucainen jolla on wijsi ohraista leipä ja caxi cala waan mitä ne owat näin paljolle?

9. Tesse on yxi pilti iolla on wisi Ohraista leipe ia caxi Cala/ Wan mite neme ouat neinen palion keskene? (Tässä on yksi piltti jolla on wiisi ohraista leipää ja kaksi kalaa/ Waan mitä nämä owat näiden paljon keskenän?)

9. Ἔστι παιδάριον ἓν ὧδε ὃς ἔχει πέντε ἄρτους κριθίνους καὶ δύο ὀψάρια· ἀλλὰ ταῦτα τί ἐστιν εἰς τοσούτους;

9. εστιν παιδαριον εν ωδε ο εχει πεντε αρτους κριθινους και δυο οψαρια αλλα ταυτα τι εστιν εις τοσουτους 9. estin paidarion en ode o echei pente artoυs krithinoυs kai dυo opsaria alla taυta ti estin eis tosoυtoυs

9 There is one child here, who has five barley loaves and two little-fish, but what are these things toward so-many?

9. There is a lad here, which hath five barley loaves, and two small fishes: but what are they among so many?

9. her er en liden Dreng, som har fem Bygbrød og to smaa Fiske; men hvad er dette til saa mange?

9. Här är en pilt, som hafver fem bjuggbröd, och två fiskar; men hvad förslår det ibland så många?

9. Siin on üks poisike, sel on wiis ohrast leiba ja kaks kallokest, agga mis se on ni mitmele?

9. ‘‘Čia yra vienas berniukas, kuris turi penkis miežinės duonos kepalus ir dvi žuveles. Bet ką tai reiškia tokiai daugybei!’‘

9. Es ist ein Knabe hier, der hat fünf Gerstenbrote und zwei Fische; aber was ist das unter so viele?

9. Il y a ici un jeune garçon qui a cinq pains d'orge et deux poissons; mais qu'est-ce que cela pour tant de gens?

9. Un muchacho está aquí que tiene cinco panes de cebada y dos pececillos; ¿mas qué es esto entre tantos?

9 Hier is een jongsken, dat vijf gerstebroden heeft, en twee visjes; maar wat zijn deze onder zo velen?

9. Jest tu jedno pacholę, co ma pięcioro chleba jęczmiennego i dwie rybki; ale cóż to jest na tak wielu?

9. Van itt egy gyermek, a kinek van öt árpa kenyere és két hala; de mi az [3†] ennyinek?

9 здесь есть у одного мальчика пять хлебов ячменных идве рыбки; но что это для такого множества?

9. Є тут хлопець один, що має пять хлїбів ячних та дві рибки; тільки що сього на стільки?

10 Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan". Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan.

10 (Mutta) Jeesus sanoi: "Antakaa ihmisten asettua maahan." Siinä paikassa oli paljon ruohoa. Miehet, luvultaan noin viisi tuhatta, asettuivat siis maahan.

10. Mutta Jesus sanoi: asettakaat kansa atrioitsemaan. ja siinä aikassa oli paljo ruohoa. Niin atrioitsi lähes viisituhatta miestä.

10. Mutta Jesus sanoi: asettacat Canssa atrioidzeman. Ja sijnä paicas oli paljon ruoho. Nijn atrioidzi lähes wijsi tuhatta miestä.

10. Mutta Iesus sanoi/ Asettaca Canssa atrioitzeman. Ja sijne paicas oli palio Roho. Nin sis atrioitzit lehes wisi tuhatt Mieste. (Mutta Jesus sanoi/ Asettakaa kansa aterioitseman. Ja siinä paikassa oli paljon ruoho. Niin siis aterioitsit lähes wiisi tuhatta miestä.)

10. εἶπεν δὲ ὁ Ἰησοῦς· Ποιήσατε τοὺς ἀνθρώπους ἀναπεσεῖν· ἦν δὲ χόρτος πολὺς ἐν τῷ τόπῳ. ἀνέπεσον οὖν οἱ ἄνδρες τὸν ἀριθμὸν ὡσεὶ πεντακισχίλιοι.

10. ειπεν δε ο ιησους ποιησατε τους ανθρωπους αναπεσειν ην δε χορτος πολυς εν τω τοπω ανεπεσον ουν οι ανδρες τον αριθμον ωσει πεντακισχιλιοι 10. eipen de o iesoυs poiesate toυs anthropoυs anapesein en de chortos polυs en to topo anepeson oυn oi andres ton arithmon osei pentakischilioi

10 But Jesus said, Make*° the people lean-back. Now much grass was in the place. Therefore the men reclined, approximately five thousand in number.

10. And Jesus said, Make the men sit down. Now there was much grass in the place. So the men sat down, in number about five thousand.

10. Men Jesus sagde: kommer Folket til at sidde; og der var meget Græs paa Stedet. Da satte Mændene sig ned, ved frem tusinde i Tallet.

10. Sade Jesus: Låter folket satta sig. Och på det rummet var mycket gräs. Då satte sig ned vid femtusend män.

10. Agga Jesus ütles: Saatke need innimessed mahhaistma. Agga seäl paikas olli paljo rohto: siis istusid mahha arro järrele liggi wiis tuhhat meest.

10. Jėzus tarė: ‘‘Susodinkite žmones!’‘ Toje vietoje buvo daug žolės. Taigi jie susėdo, iš viso kokie penki tūkstančiai vyrų.

10. Jesus aber sprach: Schaffet, daß sich das Volk lagert. Es war aber viel Gras an dem Ort. Da lagerten sich bei fünftausend Mann.

10. Cependant Jésus dit: Faites asseoir ces gens.Or il y avait beaucoup d'herbe dans ce lieu. Les hommes donc s'assirent, au nombre d'environ cinq mille.

10. Entónces Jesús dijo: Hacéd recostar los hombres. Y había mucha yerba en aquel lugar; y recostáronse como en número de cinco mil varones.

10 En Jezus zeide: Doet de mensen nederzitten. En er was veel gras in die plaats. Zo zaten dan de mannen neder, omtrent vijf duizend in getal.

10. Tedy rzekł Jezus: Każcie ludowi usiąść. A było trawy dość na onemże miejscu, i usiadło mężów w liczbie około pięciu tysięcy.

10. Jézus pedig monda: Ültessétek le az embereket. Nagy fű vala pedig azon a helyen. Leülének azért a férfiak, számszerint mintegy ötezeren.

10 Иисус сказал: велите им возлечь. Было же на том месте много травы. Итак возлегло людей числом около пяти тысяч.

10. Рече ж Ісус: Заставте людей сїдати. Була ж трава велика на тому місцї. Посїдали ж чоловіки, числом тисяч з пять.

11 Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli (opetuslapsille ja opetuslapset) istuville; samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat.

11 Jeesus otti leivät ja kiitettyään jakoi (opetuslapsille ja opetuslapset) aterioimaan asettuneille, samoin kaloistakin niin paljon kuin tahtoivat.

11. Ja Jesus otti leivät, kiitti ja antoi opetuslapsille, mutta opetuslapset jakoivat atrioitseville, niin myös kaloista niin paljo kuin hän tahtoi.

11. Ja Jesus otti leiwät kijtti ja andoi Opetuslapsille mutta Opetuslapset jagoit atrioidzewille: nijn myös caloista nijn paljo cuin hän tahdoi.

11. Nin Iesus Otti leiuet/ kijtti ia a'noi Opetuslapsille/ Mutta opetuslapset iagoit nijlle atrioitzeuille. Samallamoto mös Caloista nin palio quin he' tactoi. (Niin Jesus otti leiwät/ kiitti ja annoi opetuslapsille/ Mutta opetuslapset jaoit niille aterioitsewille. Samalla muotoa myös kaloista niin paljon kuin he tahtoi.)

11. ἔλαβε δὲ τοὺς ἄρτους ὁ Ἰησοῦς καὶ εὐχαριστήσας διέδωκε τοῖς μαθηταῖς, οἱ δὲ μαθηταὶ τοῖς ἀνακειμένοις· ὁμοίως καὶ ἐκ τῶν ὀψαρίων ὅσον ἤθελον.

11. ελαβεν δε τους αρτους ο ιησους και ευχαριστησας διεδωκεν τοις μαθηταις οι δε μαθηται τοις ανακειμενοις ομοιως και εκ των οψαριων οσον ηθελον 11. elaβen de toυs artoυs o iesoυs kai eυcharistesas diedoken tois mathetais oi de mathetai tois anakeimenois omoios kai ek ton opsarion oson ethelon

11 Now Jesus took the loaves, and having given-thanks, he distributed (it) to the disciples and (then) to the disciples who had reclined; also likewise from the little-fish as many as they were wishing (to eat).

11. And Jesus took the loaves; and when he had given thanks, he distributed to the disciples, and the disciples to them that were set down; and likewise of the fishes as much as they would.

11. Men Jesus tog Brødene, gjorde Taksigelse og uddelede dem til Disciplene, men Disciplene til dem, som havde sat sig ned; desligeste ogsaa af de smaa Fiske, saa meget de vilde.

11. Och Jesus tog bröden, tackade, och fick Lärjungomen, och Lärjungarna skifte ibland dem som såto; sammaledes ock af fiskarna, så mycket han ville.

11. Agga Jesus wottis need leiwad, ja tännas ja andis jüngrittele, agga need jüngrid neile, kes maas istsid: selsammal kombel ka neist kallokessist, ni paljo kui nemmad tahtsid.

11. Tada Jėzus paėmė duoną ir padėkojęs išdalino mokiniams, o mokiniai ten sėdintiems; taip pat ir žuvis, kiek kas norėjo.

11. Jesus aber nahm die Brote, dankte und gab sie den Jüngern, die Jünger aber denen, die sich gelagert hatten; desgleichen auch von den Fischen, wieviel sie wollten.

11. Et Jésus prit les pains, et ayant rendu grâces, il les distribua aux disciples, et les disciples à ceux qui étaient assis; et de même pour les poissons, autant qu'ils en voulurent.

11. Y tomó Jesús aquellos panes, y habiendo hecho gracias, repartió a los discípulos, y los discípulos a los que estaban recostados; y asimismo de los peces cuanto querían.

11 En Jezus nam de broden, en gedankt hebbende, deelde Hij ze den discipelen, en de discipelen dengenen, die nedergezeten waren; desgelijks ook van de visjes, zoveel zij wilden.

11. Wziął tedy Jezus one chleby, a podziękowawszy rozdał uczniom, a uczniowie siedzącym; także i z onych rybek, ile jedno chcieli.

11. Jézus pedig vevé a kenyereket, és hálát adván, adta a tanítványoknak, a tanítványok pedig a leülteknek; hasonlóképen a halakból is, a mennyit akarnak vala.

11 Иисус, взяв хлебы и воздав благодарение, роздал ученикам, а ученики возлежавшим, также и рыбы, сколько кто хотел.

11. Прийнявши ж хлїби Ісус, і оддавши хвалу, подав ученикам, ученики ж сидячим; так само й риби, скільки хотїли.

12 Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan".

12 Kun he olivat kylläiset Hän sanoi opetuslapsilleen: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, jottei mitään joutuisi hukkaan."

12. Mutta kuin he ravitut olivat, sanoi hän opetuslapsillensa: kootkaat murut, jotka jäivät, ettei mitään hukkuisi.

12. Cosca he rawitut olit sanoi hän Opetuslapsillens: cootcat murut cuin jäit ettei ne huckuis.

12. Coska he nyt rauitut olit/ sanoi he' opetuslapsille's/ Cootcat ne murut quin ieit/ ettei ne huckuisi. (Koska he nyt rawitut olit/ sanoi hän opetuslapsillensa/ Kootkaat ne murut kuin jäit/ ettei ne hukkuisi.)

12. ὡς δὲ ἐνεπλήσθησαν, λέγει τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Συναγάγετε τὰ περισσεύσαντα κλάσματα, ἵνα μή τι ἀπόληται.

12. ως δε ενεπλησθησαν λεγει τοις μαθηταις αυτου συναγαγετε τα περισσευσαντα κλασματα ινα μη τι αποληται 12. os de eneplesthesan legei tois mathetais aυtoυ sυnagagete ta perisseυsanta klasmata ina me ti apoletai

12 Now as they were (getting) filled, he says to his disciples, Gather° up the broken pieces which were leftover, in order that not anything might perish.

12. When they were filled, he said unto his disciples, Gather up the fragments that remain, that nothing be lost.

12. Men der var de vare mætte, sagde han til sine Disciple: sanker tilsammen de overblevne Stykker, at Intet forkommes.

12. Då de voro mätte, sade han till sina Lärjungar: Hemter tillhopa stycker, som öfverblifne äro, att de icke förfaras.

12. Agga, kui nende köhhud täis sanud, ütles temma omma jüngrittele: Korristage need üllejänud pallokessed kokko, et ühtegi ei sa hukka.

12. Kai žmonės pasisotino, Jis pasakė savo mokiniams: ‘‘Surinkite trupinius, kad niekas nepražūtų’‘.

12. Da sie aber satt waren, sprach er zu seinen Jüngern: Sammelt die übrigen Brocken, daß nichts umkommt.

12. Après qu'ils furent rassasiés, il dit à ses disciples: Ramassez les morceaux qui sont restés, afin que rien ne se perde.

12. Y como fueron hartos, dijo a sus discípulos: Cogéd los pedazos que han quedado, porque no se pierda nada.

12 En als zij verzadigd waren, zeide Hij tot Zijn discipelen: Vergadert de overgeschoten brokken, opdat er niets verloren ga.

12. A gdy byli nasyceni, rzekł uczniom swoim: Zbierzcie te ułomki, które zbywają, żeby nic nie zginęło.

12. A mint pedig betelének, monda az ő tanítványainak: Szedjétek össze a megmaradt darabokat, hogy semmi el ne veszszen.

12 И когда насытились, то сказал ученикам Своим: соберите оставшиеся куски, чтобы ничего не пропало.

12. Як же наситились, рече ученикам своїм: Позбирайте останки окрушин, щоб не пропало нїщо.

13 Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.

13 Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.

13. Niin he kokosivat ja täyttivät kaksitoistakymmentä koria muruilla, viidestä ohraisesta leivästä, jotka niiltä liiaksi olivat, jotka atrioitsivat.

13. Nijn he cocoisit ja täytit caxitoistakymmendä coria muruilla wijdestä ohraisesta leiwästä jotca nijldä lijaxi olit cuin atrioidzit.

13. Nin he cokosit/ ia teutit caxitoistakyme'de Corij muruilla/ widest Ohraisest leiuest/ iotca liaxi olit nijlde quin atrioitzit. (Niin he kokosit/ ja täyti kaksitoista kymmentä koria muruilla/ wiidest ohraisesta leiwästä/ jotka liiaksi olit niiltä kuin aterioitsit.)

13. συνήγαγον οὖν καὶ ἐγέμισαν δώδεκα κοφίνους κλασμάτων ἐκ τῶν πέντε ἄρτων τῶν κριθίνων ἃ ἐπερίσσευσε τοῖς βεβρωκόσιν.

13. συνηγαγον ουν και εγεμισαν δωδεκα κοφινους κλασματων εκ των πεντε αρτων των κριθινων α επερισσευσεν τοις βεβρωκοσιν 13. sυnegagon oυn kai egemisan dodeka kofinoυs klasmaton ek ton pente arton ton krithinon a eperisseυsen tois βeβrokosin

13 Therefore they gathered together and filled twelve baskets from (the) broken pieces from the five barley loaves, which were leftover by those who had been fed.

13. Therefore they gathered them together, and filled twelve baskets with the fragments of the five barley loaves, which remained over and above unto them that had eaten.

13. Da samlede de og fyldte tolv Kurve med Stykker, som bleve tilovers af de fem Bygbrød fra dem, som havde faaet Mad.

13. Så hemte de tillhopa, och uppfyllde tolf korgar med styckom, som öfver voro af fem bjuggbröd, efter dem som ätit hade.

13. Siis korristasid nemmad kokko, ja täitsid kaksteistküm̃end korwi täit pallokessi neist wiest ohra leiwast, mis ollid üllejänud neist, kes ollid sönud.

13. Taigi jie surinko ir iš penkių miežinės duonos kepalų pripylė dvylika pintinių trupinių, kurie buvo atlikę nuo valgiusiųjų.

13. Da sammelten sie und füllten zwölf Körbe mit Brocken von den fünf Gerstenbroten, die übrig blieben denen, die gespeist worden.

13. Ils les ramassèrent donc, et ils remplirent douze paniers des morceaux des cinq pains d'orge, qui étaient restés de trop à ceux qui en avaient mangé.

13. Recogiéronlos pues, y llenaron doce esportones de pedazos de los cinco panes de cebada, que sobraron a los que habían comido.

13 Zij vergaderden ze dan, en vulden twaalf korven met brokken van de vijf gerstebroden, welke overgeschoten waren dengenen, die gegeten hadden.

13. I zebrali i napełnili dwanaście koszów ułomków z onego pięciorga chleba jęczmiennego, które zbywały tym, co jedli.

13. Összeszedék azért, és megtöltének tizenkét kosarat az öt árpa kenyérből való darabokkal, a melyek megmaradtak vala az evők után.

13 И собрали, и наполнили двенадцать коробов кусками от пяти ячменных хлебов, оставшимися у тех, которые ели.

13. Зібрали ж і наповнили дванайцять кошів окрушин із пяти хлїбів ячних, що зосталось у тих, що їли.

14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva".

14 Nähtyään siis sen tunnusteon, minkä Jeesus teki ihmiset sanoivat: "Tämä on totisesti se profeetta joka oli tuleva maailmaan."

14. Kuin siis ne ihmiset sen merkin näkivät, minkä Jesus teki, sanoivat he: tämä on totisesti se Propheta, joka maailmaan tuleva oli.

14. Cosca ne ihmiset sen merkin näit cuin Jesus teki sanoit he: tämä on totisest se Propheta joca mailmaan tulewa oli.

14. Coska sis ne inhimiset sen merkin neit io'ga Jes9 teki/ sanoit he/ Teme ombi wissist se Propheta ioca tuleua oli Mailman. (Koska siis ne ihmiset sen merkin näit jonka Jesus teki/ sanoit he/ Tämä ompi wissiste se propheta joka tulewa oli maailmaan.)

14. Οἱ οὖν ἄνθρωποι, ἰδόντες ὃ ἐποίησε σημεῖον ὁ Ἰησοῦς, ἔλεγον ὅτι οὗτός ἐστιν ἀληθῶς ὁ προφήτης ὁ ἐρχόμενος εἰς τὸν κόσμον.

14. οι ουν ανθρωποι ιδοντες ο εποιησεν σημειον ο ιησους ελεγον οτι ουτος εστιν αληθως ο προφητης ο ερχομενος εις τον κοσμον 14. oi oυn anthropoi idontes o epoiesen semeion o iesoυs elegon oti oυtos estin alethos o profetes o erchomenos eis ton kosmon

14 Therefore, (after) the men saw the sign which Jesus did, they were saying, This truly is the prophet who is coming into the world. {Mar 6:45-56 & Mat 14:22-36 & Joh 6:15-21.}

14. Then those men, when they had seen the miracle that Jesus did, said, This is of a truth that prophet that should come into the world.

14. Da nu Folket saae det Tegn, som Jesus havde gjort, sagde de: denne er i Sandhed den Prophet, som kommer til Verden.

14. När nu de menniskorna sågo, att Jesus hade gjort tecknet, sade de: Visserliga är denne den Propheten, som komma skall i verldena.

14. Kui nüüd need innimessed se immetähhe näggid, mis Jesus teggi, ütlesid nemmad: Sesinnane on töest Prohwet, kes ma-ilma sisse peab tullema.

14. Pamatę Jėzaus padarytą stebuklą, žmonės sakė: ‘‘Jis tikrai yra Tas pranašas, kuris turi ateiti į pasaulį’‘.

14. Da nun die Menschen das Zeichen sahen, das Jesus tat, sprachen sie: Das ist wahrlich der Prophet, der in die Welt kommen soll.

14. Et ces gens, voyant le miracle que Jésus avait fait, disaient: Celui-ci est véritablement le prophète qui devait venir au monde.

14. Aquellos hombres entónces, como vieron el milagro que Jesús había hecho, decían: Este verdaderamente es el profeta, que había de venir al mundo.

14 De mensen dan, gezien hebbende het teken, dat Jezus gedaan had, zeiden: Deze is waarlijk de Profeet, Die in de wereld komen zou.

14. A oni ludzie, ujrzawszy cud, który uczynił Jezus, mówili: Tenci jest zaprawdę on prorok, który miał przyjść na świat.

14. Az emberek azért látva a jelt, a melyet Jézus tőn, mondának: Bizonnyal ez ama próféta, [4†] a ki eljövendő vala a világra.

14 Тогда люди, видевшие чудо, сотворенное Иисусом, сказали: это истинно Тот Пророк, Которому должнопридти в мир.

14. Люде ж, бачивши, яку ознаку зробив Ісус, сказали, що се справдї пророк, грядущий на сьвіт.

15 Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä.

15 Kun Jeesus nyt huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa Hänet tehdäkseen Hänet kuninkaaksi, Hän vetäytyi jälleen vuorelle, Hän yksin.

15. Kuin Jesus ymmärsi, että he tahtoivat tulla ja väkivallalla tehdä hänen kuninkaaksi, meni hän pois taas vuorelle yksinänsä.

15. Cosca Jesus ymmärsi että he tahdoit tulla ja tehdä hänen Cuningaxi lymyi hän taas wuorelle yxinäns.

15. Coska sis Iesus tunsi ette he tadhoit tulla ia otta henen/ ia tedhe henen Kuningaxi/ lymui hen tas worelle yxinens. (Koska siis Jesus tunsi että he tahtoit tulla ja ottaa hänen/ ja tehdä hänen kuninkaaksi/ lymysi hän taas wuorella yksinänsä.)

15. Ἰησοῦς οὖν γνοὺς ὅτι μέλλουσιν ἔρχεσθαι καὶ ἁρπάζειν αὐτὸν ἵνα ποιήσωσιν αὐτὸν βασιλέα, ἀνεχώρησε πάλιν εἰς τὸ ὄρος αὐτὸς μόνος.

15. ιησους ουν γνους οτι μελλουσιν ερχεσθαι και αρπαζειν αυτον ινα ποιησωσιν αυτον βασιλεα ανεχωρησεν παλιν εις το ορος αυτος μονος 15. iesoυs oυn gnoυs oti melloυsin erchesthai kai arpazein aυton ina poiesosin aυton βasilea anechoresen palin eis to oros aυtos monos

15 Therefore Jesus, having known that they are about to come and seize him, in order that they might make* him king, departed by himself into the mountain alone.

15. When Jesus therefore perceived that they would come and take him by force, to make him a king, he departed again into a mountain himself alone.

15. Der Jesus da vidste, at de vilde komme og tage ham med Magt for at gjøre ham til Konge, veg han atter op paa Bjerget, ganske alene.

15. När då Jesus förnam, att de ville komma och taga honom, och göra honom till Konung, gick han åter afsides bort uppå berget, han sjelf allena.

15. Kui nüüd Jesus moistis, et nemmad tahtsid tulla, ja tedda wäggise wotta, et nemmad tedda piddid kunningaks töstma, siis läks ta jälle körwale mäe peäle ainoüksi.)

15. O Jėzus, supratęs, kad jie ruošiasi pasigriebti Jį ir paskelbti karaliumi, vėl pasitraukė pats vienas į kalną.

15. Da Jesus nun merkte, daß sie kommen würden und ihn haschen, daß sie ihn zum König machten, entwich er abermals auf den Berg, er selbst allein.

15. C'est pourquoi Jésus connaissant qu'ils allaient venir l'enlever, pour le faire roi, se retira encore seul sur la montagne.

15. Entendiendo entónces Jesús, que habían de venir para tomarle por fuerza, y hacerle rey, volvió a huirse a un monte él solo.

15 Jezus dan, wetende, dat zij zouden komen, en Hem met geweld nemen, opdat zij Hem Koning maakten, ontweek wederom op den berg, Hij Zelf alleen.

15. Tedy Jezus poznawszy, iż mieli przyjść i porwać go, aby go uczynili królem, uszedł zasię sam tylko na górę.

15. Jézus azért, a mint észrevevé, hogy jőni akarnak és őt elragadni, hogy királylyá tegyék, ismét elvonula egymaga a hegyre.

15 Иисус же, узнав, что хотят придти, нечаянно взять его и сделать царем, опять удалился на гору один.

15. Як же постеріг Ісус, що хочуть прийти та схопити Його, щоб зробити Його царем, то пійшов ізнов на гору сам один.

16 Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan,

16 Illan tultua Hänen opetuslapsensa menivät alas järvelle,

16. Mutta kuin ehtoo tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas meren tykö,

16. MUtta cosca ehto tuli menit hänen Opetuslapsens meren tygö ja astuit hahten:

16. Mutta coska ecto tuli/ alasastuit henen Opetuslapsens Mere' tyge/ ia astuit Hacten/ (Mutta koska ehtoo tuli/ alas astui hänen opetuslapsensa meren tykö/ ja astuit haahteen/)

16. Ὡς δὲ ὀψία ἐγένετο, κατέβησαν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἐπὶ τὴν θάλασσαν,

16. ως δε οψια εγενετο κατεβησαν οι μαθηται αυτου επι την θαλασσαν 16. os de opsia egeneto kateβesan oi mathetai aυtoυ epi ten thalassan

16 Now as it became evening, his disciples went-down upon the sea (coast);

16. And when even was now come, his disciples went down unto the sea,

16. Men der det var blevet Aften, gik hans Disciple ned til Søen.

16. Och när aftonen kom, gingo hans Lärjungar ned till hafvet;

16. Agga, kui öhto sai, siis läksid temma jüngrid merre peäle,

16. Atėjus vakarui, Jo mokiniai nusileido prie ežero,

16. Am Abend aber gingen die Jünger hinab an das Meer

16. Quand le soir fut venu, ses disciples descendirent à la mer,

16. Y como se hizo tarde, descendieron sus discípulos a la mar,

16 En als het avond geworden was, gingen Zijn discipelen af naar de zee.

16. A gdy był wieczór, zstąpili uczniowie jego do morza.

16. Mikor pedig estveledék, lemenének az ő tanítványai a tengerhez,

16 Когда же настал вечер, то ученики Его сошли к морю

16. Як же настав вечір, пійшли ученики Його над море,

17 astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen;

17 ja asetuttuaan veneeseen he lähtivät järven tuolle puolen Kapernaumiin. Oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen.

17. Ja astuivat haahteen ja menivät ylitse meren Kapernaumia päin. Ja jo oli pimiä tullut, ja ei Jesus tullut heidän tykönsä.

17. Ja meni ylidzen meren Capernaumi päin ja jo oli pimiä tullut eikä Jesus ollut wielä heidän tykönäns.

17. Ja menit ylitze meren/ Capernaumin pein/ ia io pimie oli tullut. Ja ei Iesus ollut heiden tygens tullut. (Ja menit ylitse meren/ Kapernaumiin päin/ ja jo pimeä oli tullut. Ja ei Jesus ollut heidän tykönsä tullut.)

17. καὶ ἐμβάντες εἰς τὸ πλοῖον ἤρχοντο πέραν τῆς θαλάσσης εἰς Καπερναούμ. καὶ σκοτία ἤδη ἐγεγόνει καὶ οὐκ ἐληλύθει πρὸς αὐτοὺς ὁ Ἰησοῦς,

17. και εμβαντες εις το πλοιον ηρχοντο περαν της θαλασσης εις καπερναουμ και σκοτια ηδη εγεγονει και ουκ εληλυθει προς αυτους ο ιησους 17. kai emβantes eis to ploion erchonto peran tes thalasses eis kapernaoυm kai skotia ede egegonei kai oυk elelυthei pros aυtoυs o iesoυs

17 and having stepped into the ship and they were going beyond-that (area) of the sea to Capernaum. And it had already become dark and Jesus had not (yet) come to them.

17. And entered into a ship, and went over the sea toward Capernaum. And it was now dark, and Jesus was not come to them.

17. Og de traadte i Skibet og kom paa hiin Side Søen til Capernaum. Og det var allerede blevet mørkt, og Jesus var ikke kommen til dem.

17. Och stego till skepps, och foro öfver hafvet till Capernaum; och det var redo mörkt vordet, och Jesus var icke till dem kommen.

17. Ja astsid laewa, ja tullid ülle merre Kapernaumma liñna; agga pimme olli jo, ja Jesus es olle nende jure tulnud.

17. sulipo į valtį ir išplaukė į kitą pusę ežero, į Kafarnaumą. Jau sutemo, o Jėzus vis dar nebuvo grįžęs pas juos.

17. und traten in das Schiff und kamen über das Meer gen Kapernaum. Und es war schon finster geworden, und Jesus war nicht zu ihnen gekommen.

17. Et étant entrés dans la barque, ils voulaient aller au-delà de la mer à Capernaüm; il faisait déjà obscur, et Jésus n'était pas encore venu vers eux.

17. Y entrando en una nave, iban atravesando el mar hacia Capernaum. Y era ya oscuro, y Jesús no había venido a ellos.

17 En in het schip gegaan zijnde, kwamen zij over de zee naar Kapernaum. En het was alrede duister geworden, en Jezus was tot hen niet gekomen.

17. A wstąpiwszy w łódź, jechali za morze do Kapernaum, a już było ciemno, a Jezus nie przyszedł był do nich.

17. És beszállva a hajóba, mennek vala a tengeren túl Kapernaumba. És már sötétség volt, és még nem ment vala hozzájuk Jézus.

17 и, войдя в лодку, отправились на ту сторону моря, в Капернаум. Становилось темно, а Иисус не приходил к ним.

17. і, ввійшовши в човен, плили на той бік моря у Капернаум. І вже стемнїло, й не приходив до них Ісус.

18 ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.

18 Ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.

18. Niin meri nousi, että suuri tuuli puhalsi.

18. Nijn paisui suuri ilma ja allot nousit.

18. Mutta Meri paisui surest ilmast/ (Mutta meri paisui suuresta ilmasta/)

18. ἥ τε θάλασσα ἀνέμου μεγάλου πνέοντος διεγείρετο.

18. η τε θαλασσα ανεμου μεγαλου πνεοντος διηγειρετο 18. e te thalassa anemoυ megaloυ pneontos diegeireto

18 And the sea was being awakened (by) a great blowing wind.

18. And the sea arose by reason of a great wind that blew.

18. Og Søen reiste sig, da der blæste et stærkt Veir.

18. Då blåste ett stort vader, och vågen begynte gå.

18. Ja merri hakkas tousma, et suur tuul puhhus.

18. Ežeras bangavo, nes pūtė smarkus vėjas.

18. Und das Meer erhob sich von einem großen Winde.

18. Comme il soufflait un grand vent, la mer élevait ses vagues.

18. Y la mar se comenzó a levantar con un gran viento, que soplaba.

18 En de zee verhief zich, overmits er een grote wind waaide.

18. A morze, gdy powstał wielki wiatr, burzyć się poczynało.

18. És a tenger a nagy szél fúvása miatt háborog vala.

18 Дул сильный ветер, и море волновалось.

18. А море, од великого вітру, що бурхав, піднялось.

19 Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät.

19 Kun he olivat soutaneet noin kaksikymmentäviisi tai kolmekymmentä vakomittaa, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venettä, ja he pelästyivät.

19. Ja kuin he olivat soutaneet lähes viisikolmattakymmentä eli kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jesuksen käyvän meren päällä ja lähenevän haahta; ja he peljästyivät.

19. Ja cosca he olit soutanet lähes wijsicolmattakymmendä eli colmekymmendä wacomitta näit he Jesuxen käywän meren päällä ja lähenewän hahte ja he peljästyit.

19. Coska he nyt olit soutanet lehes wisi colmatt eli colmekymende wacomitta/ neit he Iesusen keuuen meren päle ia läheneuen hactia/ Ja he peliestyit. (Koska he nyt olit soutaneet lähes wiisi kolmatta eli kolmekymmentä wakomittaa/ näit he Jesuksen käywän meren päällä ja lähenewän haahta/ Ja he peljästyit.)

19. ἐληλακότες οὖν ὡς σταδίους εἴκοσι πέντε ἢ τριάκοντα θεωροῦσι τὸν Ἰησοῦν περιπατοῦντα ἐπὶ τῆς θαλάσσης καὶ ἐγγὺς τοῦ πλοίου γινόμενον, καὶ ἐφοβήθησαν.

19. εληλακοτες ουν ως σταδιους εικοσιπεντε η τριακοντα θεωρουσιν τον ιησουν περιπατουντα επι της θαλασσης και εγγυς του πλοιου γινομενον και εφοβηθησαν 19. elelakotes oυn os stadioυs eikosipente e triakonta theoroυsin ton iesoυn peripatoυnta epi tes thalasses kai eggυs toυ ploioυ ginomenon kai efoβethesan

19 Therefore, having rowed approximately twenty five or thirty furlongs, they view Jesus walking upon the sea and happening (to be) near the ship and they were afraid.

19. So when they had rowed about five and twenty or thirty furlongs, they see Jesus walking on the sea, and drawing nigh unto the ship: and they were afraid.

19. Der de nu havde roet ved fem og tyve eller tredive Stadier, saae de Jesus vandre paa Søen og komme nær til Skibet; og de forfærdedes.

19. När de nu rott hade vid fem och tjugu eller tretio stadier, fingo de se Jesum gå på hafvet, och nalkas skeppet; och de vordo förfärade.

19. Kui nemmad nüüd ollid soudnud liggi wiis kolmatkümmend ehk kolmküm̃end waggo maad, siis näggid nemmad Jesust merre peäl köndiwad, ja laewa liggi tullewad, ja kartsid.

19. Nusiyrę apie dvidešimt penkias­trisdešimt stadijų, jie pamatė Jėzų, einantį ežeru ir besiartinantį prie valties. Jie išsigando.

19. Da sie nun gerudert hatten bei fünfundzwanzig oder dreißig Feld Wegs, sahen sie Jesum auf dem Meere dahergehen und nahe zum Schiff kommen; und sie fürchteten sich.

19. Or, quand ils eurent ramé environ vingt-cinq ou trente stades, ils virent Jésus qui marchait sur la mer, et s'approchait de la barque, et ils eurent peur.

19. Y cuando hubieron navegado como veinte y cinco, o treinta estadios, ven a Jesús que andaba sobre la mar, y se acercaba a la nave; y tuvieron miedo.

19 En als zij omtrent vijf en twintig of dertig stadien gevaren waren, zagen zij Jezus, wandelende op de zee, en komende bij het schip; en zij werden bevreesd.

19. Gdy tedy odpłynęli jakoby na dwadzieścia i pięć lub trzydzieści stajan, ujrzeli Jezusa chodzącego po morzu, przybliżającego się ku łodzi, i ulękli się.

19. Mikor azért huszonöt, vagy harmincz futamatnyira beevezének, megláták Jézust, a mint jár vala a tengeren és a hajóhoz közeledik vala: és megrémülének.

19 Проплыв около двадцати пяти или тридцати стадий, они увидели Иисуса, идущего по морю и приближающегося клодке, и испугались.

19. Одпливши ж гоней на двайцять і пять або трийцять, бачять, що Ісус ходить по морю, і до човна наближуєть ся, і полякались.

20 Mutta hän sanoi heille: "Minä se olen; älkää peljätkö".

20 Mutta Hän sanoi heille: "*Minä olen*. Älkää pelätkö."

20. Niin hän sanoi heille: minä olen; älkäät peljätkö.

20. Nijn hän sanoi heille: Minä olen älkät peljätkö.

20. Nin sanoi hen heille/ Mine olen/ Elke pelietkö. (Niin sanoi hän heille/ Minä olen/ Älkää peljätkö.)

20. ὁ δὲ λέγει αὐτοῖς· Ἐγώ εἰμι· μὴ φοβεῖσθε.

20. ο δε λεγει αυτοις εγω ειμι μη φοβεισθε 20. o de legei aυtois ego eimi me foβeisthe

20 But he says to them, I am (here). Do° not be afraid.

20. But he saith unto them, It is I; be not afraid.

20. Men han sagde til dem: det er mig; frygter ikke.

20. Då sade han till dem: Det är jag, rädens icke.

20. Agga temma ütles neile: Minna ollen se, ärge kartke mitte.

20. O Jis jiems tarė: ‘‘Tai Aš, nebijokite!’‘

20. Er aber sprach zu ihnen: Ich bin's; fürchtet euch nicht!

20. Mais il leur dit: C'est moi, n'ayez point de peur.

20. Mas él les dijo: Yo soy: no tengáis miedo.

20 Maar Hij zeide tot hen: Ik ben het; zijt niet bevreesd.

20. A on im rzekł: Jamci jest, nie bójcie się.

20. Ő pedig monda nékik: Én vagyok, ne féljetek!

20 Но Он сказал им: это Я; не бойтесь.

20. Він же рече їм: Се я; не лякайтесь.

21 Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla.

21 Niin he tahtoivat ottaa Hänet veneeseen, ja kohta vene tuli siihen maahan, jonne he olivat matkalla.

21. Niin he tahtoivat ottaa hänen haahteen; ja haaksi oli jo sen maan tykönä, johonka he menivät.

21. Nijn he tahdoit otta hänen hahten: ja haaxi oli jo sen maan tykönä johonga he tahdoitkin.

21. Nin he tactoit otta henen Hacten. Ja cocta sillens oli se haxi man tykene/ iohonga he menit (Niin he tahtoi ottaa hänen haahteen. Ja kohta sillens oli se haaksi maan tykönä/ johonka he menit.)

21. ἤθελον οὖν λαβεῖν αὐτὸν εἰς τὸ πλοῖον, καὶ εὐθέως τὸ πλοῖον ἐγένετο ἐπὶ τῆς γῆς εἰς ἣν ὑπῆγον.

21. ηθελον ουν λαβειν αυτον εις το πλοιον και ευθεως το πλοιον εγενετο επι της γης εις ην υπηγον 21. ethelon oυn laβein aυton eis to ploion kai eυtheos to ploion egeneto epi tes ges eis en υpegon

21 Therefore they were willing to receive him onto the ship and immediately the ship happened (to be) upon the land in which they were going. {Joh 6:22-71 Synagogue in Capernaum; no parallel.}

21. Then they willingly received him into the ship: and immediately the ship was at the land whither they went.

21. Da vilde de tage ham ind i Skibet; og strax var Skibet ved Landet, som de føre til.

21. Och de ville hafva tagit honom in i skeppet; och i det samma var skeppet vid landet, som de foro till.

21. Siis tahtsid nemmad tedda laewa wotta, agga warsi sai se laew senna mäele, kuhho nemmad läksid.

21. Jie norėjo Jį paimti į valtį, bet valtis netrukus priartėjo prie kranto, į kurį jie yrėsi.

21. Da wollten sie ihn in das Schiff nehmen; und alsbald war das Schiff am Lande, da sie hin fuhren.

21. Ils le reçurent donc avec plaisir dans la barque et aussitôt la barque aborda au lieu où ils allaient.

21. Entónces ellos le recibieron de buena gana en la nave, y luego la nave llegó a la tierra donde iban.

21 Zij hebben dan Hem gewilliglijk in het schip genomen; en terstond kwam het schip aan het land, daar zij naar toe voeren.

21. I wzięli go ochotnie do łodzi, a zarazem łódź przypłynęła do ziemi, do której jechali.

21. Be akarák azért őt venni a hajóba: és a hajó azonnal ama földnél vala, a melyre menének.

21 Они хотели принять Его в лодку; и тотчас лодка пристала к берегу, куда плыли.

21. Тодї радо прийняли Його в човен, і зараз човен опинивсь коло землї, куди вони прямували.

22 Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois.

22 Seuraavana päivänä kansa, joka oli järven toisella puolen, huomasi*, ettei siellä ollut muuta venettä paitsi se yksi (johon Hänen opetuslapsensa astuivat) ja ettei Jeesus ollut mennyt opetuslastensa kanssa veneeseen, vaan Hänen opetuslapsensa läksivät yksin pois.

22. Toisena päivänä, kuin kansa, joka sillä puolella merta oli, näki, ettei siellä muuta venhettä ollut kuin se yksi, johonka hänen opetuslapsensa olivat astuneet, ja ettei Jesus ollut astunut haahteen opetuslastensa kanssa, vaan hänen opetuslapsensa olivat ainoastaan matkaan lähteneet;

22. TOisna päiwänä cosca Canssa joca sillä puolella merta oli näki ettei siellä muuta hahte ollut cuin yxi johonga hänen Opetuslapsens olit astunet ja ettei Jesus ollut astunut hahten Opetuslastens cansa waan hänen Opetuslapsens olit ainoastans matcan lähtenet.

22. Toisna peiuen/ coska se Canssa/ ioca seisoi sillepolel Merta neki ettei sielle ollut mwta Hacte/ quin se yxi/ iohonga henen Opetuslapsens olit astuneet/ ia ettei Iesus ollut Hacten astunut henen Opetuslastens cansa/ waan ainoat henen Opetuslapsens olit poismennet. (Toisena päiwänä/ koska se kansa/ joka seisoi sillä puolella merta näki ettei siellä ollut muuta haahtea/ kuin se yksi/ johonka hänen opetuslapsensa olit astuneet/ ja ettei Jesus ollut haahteen astunut hänen opetuslastensa kanssa/ waan ainoat hänen opetuslapsensa olit pois menneet.)

22. Τῇ ἐπαύριον ὁ ὄχλος ὁ ἑστηκὼς πέραν τῆς θαλάσσης εἶδον ὅτι πλοιάριον ἄλλο οὐκ ἦν ἐκεῖ εἰ μὴ ἓν ἐκεῖνο εἰς ὃς ἐνέβησαν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, καὶ ὅτι οὐ συνεισῆλθε τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸ πλοιάριον, ἀλλὰ μόνοι οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἀπῆλθον·

22. τη επαυριον ο οχλος ο εστηκως περαν της θαλασσης ιδων οτι πλοιαριον αλλο ουκ ην εκει ει μη εν εκεινο εις ο ενεβησαν οι μαθηται αυτου και οτι ου συνεισηλθεν τοις μαθηταις αυτου ο ιησους εις το πλοιαριον αλλα μονοι οι μαθηται αυτου απηλθον 22. te epaυrion o ochlos o estekos peran tes thalasses idon oti ploiarion allo oυk en ekei ei me en ekeino eis o eneβesan oi mathetai aυtoυ kai oti oυ sυneiselthen tois mathetais aυtoυ o iesoυs eis to ploiarion alla monoi oi mathetai aυtoυ apelthon

22 On the next-day the crowd which is standing beyond-that (area) of the sea, saw that no other small-boat was there, except this one in which his disciples (had) stepped into, and that Jesus did not enter together with his disciples into the small-boat, but his disciples went away alone

22. The day following, when the people which stood on the other side of the sea saw that there was none other boat there, save that one whereinto his disciples were entered, and that Jesus went not with his disciples into the boat, but that his disciples were gone away alone;

22. Den anden Dag, da Folket, som stod paa hiin Side Søen, saae, at intet andet Skib var der, uden det ene, som hans Disciple vare traadte ind i, og at Jesus ikke var gaaet i Skibet med sine Disciple, men at hans Disciple alene vare farne bort;

22. Dagen derefter, när folket, som stod på hinsidon hafvet, såg att der var intet annat skepp än det ena, som hans Lärjungar voro uti stegne; och att Jesus var icke instigen med sina Lärjungar i skeppet, utan hans Lärjungar voro bortfarne allena;

22. Kui nüüd rahwas, mis teile pool merre seisis, teisel päwal näggi, et teist laewokest seäl ep olnud, kui agga se üksainus, mis sisse tem̃a jüngrid läksid, ja, et Jesus mitte ei läinud ühtlase omma jüngrittega laewokesse sisse, waid et temma jüngrid ükspäinis ollid ärraläinud.

22. Kitą dieną minia, buvusi anoje pusėje, pamatė, kad ten nebuvo kitos valties, tik ta, į kurią įlipo Jo mokiniai. O Jėzus su jais neįlipo, ir šie išplaukė vieni.

22. Des anderen Tages sah das Volk, das diesseit des Meeres stand, daß kein anderes Schiff daselbst war denn das eine, darin seine Jünger getreten waren, und daß Jesus nicht mit seinen Jüngern in das Schiff getreten war, sondern allein seine Jünger waren weggefahren.

22. Le lendemain, la foule qui était demeurée de l'autre côté de la mer, vit qu'il n'y avait point eu là d'autre barque que celle dans laquelle ses disciples étaient entrés, et que Jésus n'y était point entré avec eux, mais que ses disciples s'en étaient allés seuls;

22. El día siguiente la gente que estaba de la otra parte de la mar, como vio que no había allí otra navecilla sino una, en la cual se habían entrado sus discípulos, y que Jesús no había entrado con sus discípulos en la nave, sino que sus discípulos solos se habían ido;

22 Des anderen daags de schare, die aan de andere zijde der zee stond, ziende, dat aldaar geen ander scheepje was dan dat ene, daar Zijn discipelen ingegaan waren, en dat Jezus met Zijn discipelen in dat scheepje niet was gegaan, maar dat Zijn discipelen alleen weggevaren waren;

22. Nazajutrz lud, który był za morzem, widząc, że tam nie było drugiej łodzi, tylko ona jedna, w którą byli wstąpili uczniowie jego, a iż Jezus nie wszedł był w łódź z uczniami swoimi, ale sami uczniowie jego ujechali;

22. Másnap a sokaság, a mely a tengeren túl állott vala, látva, hogy nem vala ott más hajó, csak az az egy, a melybe a Jézus tanítványai szállottak, és hogy Jézus nem ment be az ő tanítványaival a hajóba, hanem csak az ő tanítványai mentek el,

22 На другой день народ, стоявший по ту сторону моря, видел, что там, кроме одной лодки, в которую вошли ученики Его, иной не было, и что Иисус не входил в лодку с учениками Своими, а отплыли одни ученики Его.

22. Назавтра народ, стоячий по тім боцї моря, побачивши, що иншого човна не було там, тільки один той, у котрий ввійшли ученики Його, й що не ввійшов з учениками своїми Ісус у човен, а що самі ученики Його відчалили,

23 Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sittenkuin Herra oli lausunut kiitoksen.

23 Kuitenkin oli muita veneitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he söivät leipää, sitten kun Herra oli lausunut kiitoksen.

23. Mutta muut venheet tulivat Tiberiaasta, lähes sitä paikkaa, jossa he olivat leipää syöneet, sitte kuin Herra oli kiittänyt;

23. Mutta muut hahdet tulit Tyberiasta lähes sitä paicka josa he olit leipä syönet sijttecuin Herra oli kijttänyt.

23. Mutta mwdh Hahdet tulit Tiberiast lehes site paicka/ cussa he olit sönet leipe/ sijttequin HERRA oli kijttenyt. (Mutta muut haahdet tulit Tiberiasta lähes sitä paikkaa/ kussa he olit syöneet leipää/ sitten kuin HERRA oli kiittänyt.)

23. ἄλλα δὲ ἦλθε πλοιάρια ἐκ Τιβεριάδος ἐγγὺς τοῦ τόπου, ὅπου ἔφαγον τὸν ἄρτον εὐχαριστήσαντος τοῦ Κυρίου·

23. αλλα δε ηλθεν πλοιαρια εκ τιβεριαδος εγγυς του τοπου οπου εφαγον τον αρτον ευχαριστησαντος του κυριου 23. alla de elthen ploiaria ek tiβeriados eggυs toυ topoυ opoυ efagon ton arton eυcharistesantos toυ kυrioυ

23 (but other small-boats came from Tiberias near to the place where they ate the bread (after) the Lord gave-thanks).

23. Howbeit there came other boats from Tiberias nigh unto the place where they did eat bread, after that the Lord had given thanks:)

23. (men der kom andre Skibe fra Tiberias nær til det Sted, hvor de aade Brødet, efter at Herren havde gjort Taksigelse);

23. Men annor skepp kommo af Tiberias, hardt till det rummet, der de hade ätit brödet, genom Herrans tacksägelse;

23. Agga teised laewokessed tullid Tiberiast senna paiga liggi, kus nem̃ad ollid leiba sönud pärrast sedda, kui Jesus olli Jummalat tännanud.

23. Iš Tiberiados atplaukė kitų valčių netoli tos vietos, kur žmonės buvo valgę duonos, Viešpačiui padėkojus.

23. Es kamen aber andere Schiffe von Tiberias nahe zur Stätte, da sie das Brot gegessen hatten durch des HERRN Danksagung.

23. (Cependant d'autres barques étaient arrivées de Tibériade, près du lieu où ils avaient mangé le pain, après que le Seigneur eut rendu grâces);

23. Y que otras navecillas habían arribado de Tibérias, junto al lugar donde habían comido el pan, después de haber el Señor hecho gracias;

23 (Doch er kwamen andere scheepjes van Tiberias, nabij de plaats, waar zij het brood gegeten hadden, als de Heere gedankt had.)

23. (Przyszły też były drugie łodzie z Tyberyjady, blisko do onego miejsca, gdzie jedli chleb, gdy był Pan dzięki uczynił.)

23. De jöttek más hajók Tiberiásból közel ahhoz a helyhez, a hol a kenyeret ették, miután hálákat adott az Úr:

23 Между тем пришли из Тивериады другие лодки близко ктому месту, где ели хлеб по благословении Господнем.

23. инші ж човни поприходили з Тиверияди поблизу місця, де їли хлїб, як хвалу оддав Господь;

24 Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.

24 Kun nyt kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä Hänen opetuslapsensa, astuivat hekin veneisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.

24. Koska kansa sen näki, ettei Jesus siellä ollut eikä hänen opetuslapsensa, asutivat he myös haaksiin ja menivät Kapernaumiin etsein Jesusta.

24. Cosca Canssa sen näki ettei Jesus siellä ollut eikä hänen Opetuslapsens astuit he myös hahten ja menit Capernaumijn Jesusta edzimän.

24. Coska nyt se Canssa sen näki/ ettei Iesus sielle ollut/ eikä henen Opetuslapsens/ astuit he mös Hacten/ ia tulit Capernaumin/ Iesusta etzijen. (Koska nyt se kansa sen näki/ ettei Jesus siellä ollut/ eikä hänen opetuslapsensa/ astuit he myös haahteen/ ja tulit Kapernaumiin/ Jesusta etsien.)

24. ὅτε οὖν εἶδεν ὁ ὄχλος ὅτι Ἰησοῦς οὐκ ἔστιν ἐκεῖ οὐδὲ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, ἐνέβησαν αὐτοὶ εἰς τὰ πλοῖα καὶ ἦλθον εἰς Καπερναοὺμ ζητοῦντες τὸν Ἰησοῦν.

24. οτε ουν ειδεν ο οχλος οτι ιησους ουκ εστιν εκει ουδε οι μαθηται αυτου ενεβησαν και αυτοι εις τα πλοια και ηλθον εις καπερναουμ ζητουντες τον ιησουν 24. ote oυn eiden o ochlos oti iesoυs oυk estin ekei oυde oi mathetai aυtoυ eneβesan kai aυtoi eis ta ploia kai elthon eis kapernaoυm zetoυntes ton iesoυn

24 Therefore, when the crowd saw that Jesus was not there, nor his disciples, they themselves also stepped into the ships and came to Capernaum, seeking Jesus.

24. When the people therefore saw that Jesus was not there, neither his disciples, they also took shipping, and came to Capernaum, seeking for Jesus.

24. og da Folket nu saae, at Jesus var der ikke, ei heller hans Disciple, traadte ogsaa de i Skibene og kom til Capernaum for at søge Jesus.

24. När då folket såg, att Jesus var icke der, ej heller hans Lärjungar, stego de ock i skeppen, och kommo till Capernaum, och sökte Jesum.

24. Kui nüüd se rahwas näggi, et Jesus seäl ei olnud, egga temma jüngrid, siis läksid nemmad ka laewade sisse, ja tullid Kapernaumma ja otsisid Jesust.

24. Pamatę, kad čia nėra nei Jėzaus, nei Jo mokinių, žmonės lipo į valtis ir plaukė į Kafarnaumą, ieškodami Jėzaus.

24. Da nun das Volk sah, daß Jesus nicht da war noch seine Jünger, traten sie auch in Schiffe und kamen gen Kapernaum und suchten Jesum.

24. Quand donc la foule vit que Jésus n'était point là, ni ses disciples, ils entrèrent dans les barques, et allèrent à Capernaüm, chercher Jésus.

24. Como vió pues la gente que Jesús no estaba allí, ni sus discípulos, entraron ellos también en las navecillas, y vinieron a Capernaum buscando a Jesús.

24 Toen dan de schare zag, dat Jezus aldaar niet was, noch Zijn discipelen, zo gingen zij ook in de schepen, en kwamen te Kapernaum, zoekende Jezus.

24. To gdy obaczył lud, iż tam nie było Jezusa, ani uczniów jego, wstąpili i oni w łodzie i przeprawili się do Kapernaum, szukając Jezusa;

24. Mikor azért látta a sokaság, hogy sem Jézus, sem a tanítványai nincsenek ott, beszállának ők is a hajókba, és elmenének Kapernaumba, keresvén Jézust.

24 Итак, когда народ увидел, что тут нет Иисуса, ни учеников Его, то вошли в лодки и приплыли в Капернаум, ища Иисуса.

24. побачивши ж оце люде, що Ісуса там нема, анї учеників Його, ввійшли і вони в човни, та й прибули в Капернаум, шукаючи Ісуса.

25 Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"

25 Löydettyään Hänet järven toiselta puolelta he sanoivat Hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"

25. Ja kuin he hänen siltä puolen merta löysivät, sanoivat he hänelle: Rabbi, koskas tänne tulit?

25. Ja cuin he hänen sildä puolen merta löysit sanoit he hänelle: Rabbi coscas tänne tulit?

25. Ja quin he leusit henen sildepolen Merta/ sanoit he henelle/ Rabbi/ Coskas tenne tulit? (Ja kuin he löysit hänen siltä puolen merta/ sanoit he hänelle/ Rabbi/ Koskas tänne tulit?)

25. καὶ εὑρόντες αὐτὸν πέραν τῆς θαλάσσης εἶπον αὐτῷ· Ραββί, πότε ὧδε γέγονας;

25. και ευροντες αυτον περαν της θαλασσης ειπον αυτω ραββι ποτε ωδε γεγονας 25. kai eυrontes aυton peran tes thalasses eipon aυto raββi pote ode gegonas

25 And having found him beyond-that (area) of the sea, they said to him, Rabbi, when did you come* here?

25. And when they had found him on the other side of the sea, they said unto him, Rabbi, when camest thou hither?

25. Og der de fandt ham paa Hiin Side Søen, sagde de til ham: Rabbi! naar er du kommen hid?

25. Och då de funno honom på hinsidon hafvet, sade de till honom: Rabbi, när komst du hit?

25. Ja kui nemmad tedda teile poolt merre said leidnud, ütlesid nemmad temmale: Öppetaja, millal olled sa seie sanud?

25. Suradę Jį kitoje ežero pusėje, jie klausinėjo: ‘‘Rabi, kada čia atvykai?’‘

25. Und da sie ihn fanden jenseit des Meeres, sprachen sie zu ihm: Rabbi, wann bist du hergekommen?

25. Et l'ayant trouvé de l'autre côté de la mer, ils lui dirent: Maître, quand es-tu arrivé ici?

25. Y hallándole de la otra parte de la mar, dijéronle: ¿Rabbi, cuándo llegaste acá?

25 En als zij Hem gevonden hadden over de zee, zeiden zij tot Hem: Rabbi, wanneer zijt Gij hier gekomen?

25. A znalazłszy go za morzem, rzekli mu: Mistrzu! kiedyś tu przybył?

25. És megtalálván őt a tengeren túl, mondának néki: Mester, mikor jöttél ide?

25 И, найдя Его на той стороне моря, сказали Ему: Равви! когда Ты сюда пришел?

25. І, знайшовши Його на тім боцї моря, сказали Йому: Рави, коли прибув єси сюда?

26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi.

26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti sanon teille: ’ette te minua sen vuoksi etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan koska söitte leipiä ja tulitte kylläisiksi.’

26. Jesus vastasi heitä ja sanoi: totisesti, totisesti sanon minä teille: ette etsi minua, että te näitte ihmeen, vaan että te saitte leipää syödä ja olette ravitut.

26. Jesus wastais heitä ja sanoi: totisest totisest sanon minä teille: et te edzi minua että te näitte ihmen waan että te saitte leipä syödä ja olette rawitut.

26. Wastasi Iesus heite/ ia sanoi/ Totisest totisest sanon mine teille/ Ette te minua senteden etzi/ että te merki neit/ waan senteden/ ette te Leiuiste söitte/ ia oletta rauitut. (Wastasi Jesus heitä/ ja sanoi/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ette te minua sen tähden etsi/ että te merkki näit/ waan sentähden/ että te leiwistä söitte/ ja olette rawitut.)

26. ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ζητεῖτέ με, οὐχ ὅτι εἴδετε σημεῖα, ἀλλ’ ὅτι ἐφάγετε ἐκ τῶν ἄρτων καὶ ἐχορτάσθητε.

26. απεκριθη αυτοις ο ιησους και ειπεν αμην αμην λεγω υμιν ζητειτε με ουχ οτι ειδετε σημεια αλλ οτι εφαγετε εκ των αρτων και εχορτασθητε 26. apekrithe aυtois o iesoυs kai eipen amen amen lego υmin zeteite me oυch oti eidete semeia all oti efagete ek ton arton kai echortasthete

26 Jesus answered them and said, Assuredly, assuredly, I say to you°, You° are seeking me, not because you° saw signs, but because you° ate from the loaves and were fully-fed.

26. Jesus answered them and said, Verily, verily, I say unto you, Ye seek me, not because ye saw the miracles, but because ye did eat of the loaves, and were filled.

26. Jesus svarede dem og sagde: sandelig, sandelig siger jeg Eder: I søge mig, ikke fordi I saae Tegn, men fordi I aade af Brødene og bleve mætte.

26. Svarade Jesus dem, och sade: Sannerliga, sannerliga säger jag eder: I söken mig icke fördenskull, att I hafven sett tecken; utan fördenskull, att I hafven ätit af brödet, och ären vordne mätte.

26. Jesus wastas neile, ja ütles: Töest, töest minna ütlen teile, teie otsite mind, et mitte sepärrast, et teie ollete imme-tähtesid näinud, waid, et teie neist leibust ollete sönud, ja teie köht täis sanud.

26. Jėzus, atsakydamas jiems, tarė: ‘‘Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: jūs ieškote manęs ne todėl, kad matėte ženklų, bet kad prisivalgėte duonos lig soties.

26. Jesus antwortete ihnen und sprach: Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Ihr suchet mich nicht darum, daß ihr Zeichen gesehen habt, sondern daß ihr von dem Brot gegessen habt und seid satt geworden.

26. Jésus leur répondit et leur dit: En vérité, en vérité je vous le dis, vous me cherchez, non parce que vous avez vu des miracles, mais parce que vous avez mangé des pains, et que vous avez été rassasiés.

26. Respondióles Jesús, y dijo: De cierto, de cierto os digo, que me buscáis, no porque habéis visto los milagros, mas porque comisteis del pan, y os hartasteis.

26 Jezus antwoordde hun en zeide: Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: gij zoekt Mij, niet omdat gij tekenen gezien hebt, maar omdat gij van de broden gegeten hebt, en verzadigd zijt.

26. Odpowiedział im Jezus i rzekł: Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam: Szukacie mię nie przeto, iżeście widzieli cuda, ale iżeście jedli chleb, i byliście nasyceni.

26. Felele nékik Jézus és monda: Bizony, bizony mondom néktek: nem azért kerestek engem, hogy jeleket láttatok, hanem azért, mert ettetek ama kenyerekből, és jóllaktatok.

26 Иисус сказал им в ответ: истинно, истинно говорю вам: вы ищете Меня не потому, что видели чудеса, но потому, что ели хлеб и насытились.

26. Відказав їм Ісус і рече: Істино, істино глаголю вам: Шукаєте мене не тому, що бачили ознаки, а що їли хлїб, та й наситились.

27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut."

27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy iäiseen *elämään,* jonka Ihmisen Poika antaa teille. Sillä Isä Jumala on Hänet sinetillä merkinnyt."

27. Älkäät tehkö sitä ruokaa, joka on katoovainen, vaan sitä ruokaa, joka pysyy ijankaikkiseen elämään, jonka Ihmisen Poika teille antava on; sillä Isä Jumala on sen vahvistanut.

27. Tehkät ruoca joca ei cato waan pysy ijancaickiseen elämään jonga ihmisen Poica teille andawa on: sillä Isä Jumala on sen eroittanut.

27. Tehket roca/ ioca ei catua/ waan site ioca pysypi ijancaikiseen Elemeen/ ionga Inhimisen Poica ombi teille andaua/ Sille ette sen saman ombi Ise Jumala * insiglanut. (Tehkäät ruoka/ joka ei katoa/ waan sitä joka pysyypi iankaikkiseen elämään/ jonka Ihmisen Poika ompi teille antawa/ Sillä että sen saman ompi Isä Jumala insiglanut (sinetöinyt))

27. ἐργάζεσθε μὴ τὴν βρῶσιν τὴν ἀπολλυμένην, ἀλλὰ τὴν βρῶσιν τὴν μένουσαν εἰς ζωὴν αἰώνιον, ἣν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ὑμῖν δώσει· τοῦτον γὰρ ὁ πατὴρ ἐσφράγισεν ὁ Θεός.

27. εργαζεσθε μη την βρωσιν την απολλυμενην αλλα την βρωσιν την μενουσαν εις ζωην αιωνιον ην ο υιος του ανθρωπου υμιν δωσει τουτον γαρ ο πατηρ εσφραγισεν ο θεος 27. ergazesthe me ten βrosin ten apollυmenen alla ten βrosin ten menoυsan eis zoen aionion en o υios toυ anthropoυ υmin dosei toυton gar o pater esfragisen o theos

27 Do° not work (for) the food which perishes, but (for) the food which remains to everlasting life, which the Son of Man will be giving to you°; for* God, the Father, sealed this one.

27. Labour not for the meat which perisheth, but for that meat which endureth unto everlasting life, which the Son of man shall give unto you: for him hath God the Father sealed.

27. Arbeider ikke for den Mad, som er forgængelig, men for den Mad, som varer til et evigt Liv, hvilken Menneskens Søn skal give Eder; thi ham har Faderen Gud selv, beseglet.

27. Verker icke den mat, som förgås, utan den som blifver till evinnerligit lif, den menniskones Son eder gifva skall; ty honom hafver Gud Fader beseglat.

27. # Ärge noudke sedda roga, mis kaub, waid sedda roga, mis jääb iggawesse ellusse, mis innimesse Poeg teile tahhab anda; sest seddasinnast on Jummal se Issa kinnitanud.

27. Darbuokitės ne dėl žūvančio maisto, bet dėl išliekančio amžinajam gyvenimui! Jį duos jums Žmogaus Sūnus, nes Tėvas­Dievas Jį savo antspaudu yra pažymėjęs’‘.

27. Wirket Speise, nicht, die vergänglich ist, sondern die da bleibt in das ewige Leben, welche euch des Menschen Sohn geben wird; denn den hat Gott der Vater versiegelt.

27. Travaillez, non point pour la nourriture qui périt, mais pour celle qui demeure jusqu'à la vie éternelle, et que le Fils de l'homme vous donnera; car le Père, Dieu, l'a marqué de son sceau.

27. Trabajád, no por la comida que perece, mas por la comida que a vida eterna permanece, la cual el Hijo del hombre os dará; porque a éste selló el Padre, es a saber, Dios.

27 Werkt niet om de spijs, die vergaat, maar om de spijs, die blijft tot in het eeuwige leven, welke de Zoon des mensen ulieden geven zal; want Dezen heeft God de Vader verzegeld.

27. Sprawujcież nie pokarm, który ginie, ale pokarm, który trwa ku żywotowi wiecznemu, który wam da Syn człowieczy; albowiem tego zapieczętował Bóg Ojciec.

27. Munkálkodjatok ne az eledelért, a mely elvész, hanem az eledelért, a mely megmarad az örök életre, [5†] a melyet az embernek Fia ád majd néktek; mert őt az Atya pecsételte el, [6†] az Isten.

27 Старайтесь не о пище тленной, но о пище, пребывающей в жизнь вечную, которую даст вам Сын Человеческий, ибо на Нем положил печать Свою Отец, Бог.

27. Трудїть ся не для їжи погибаючої, а для їжи, що зостаєть ся в вічнє життє, котру Син чоловічий вам дасть; Сього бо Отець ствердив, Бог.

28 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?"

28 Niin he sanoivat Hänelle: "Mitä meidän on tehtävä tehdäksemme Jumalan tekoja?"

28. Niin he sanoivat hänelle: mitä meidän pitää tekemän, että me taitaisimme Jumalan töitä tehdä?

28. NIjn he sanoit hänelle: mitä meidän pitä tekemän että me taidaisim Jumalan töitä tehdä?

28. Nin sanoit he henelle/ Mite meiden pite tekemen/ ette me taidhaisim tehdä Jumalan töite? (Niin sanoit he hänelle/ Mitä meidän pitää tekemän/ että me taitaisimme tehdä Jumalan töitä?)

28. εἶπον οὖν πρὸς αὐτόν· Τί ποιῶμεν ἵνα ἐργαζώμεθα τὰ ἔργα τοῦ Θεοῦ;

28. ειπον ουν προς αυτον τι {VAR1: ποιουμεν } {VAR2: ποιωμεν } ινα εργαζωμεθα τα εργα του θεου 28. eipon oυn pros aυton ti {VAR1: poioυmen } {VAR2: poiomen } ina ergazometha ta erga toυ theoυ

28 Therefore they said to him, What should we do, in order that we may work the works of God?

28. Then said they unto him, What shall we do, that we might work the works of God?

28. Da sagde de til ham: hvad skulle vi gjøre, at vi kunne arbeide Guds Gjerning?

28. Då sade de till honom: Hvad skole vi göra, att vi verka kunne Guds verk?

28. Siis ütlesid nemmad temma wasto: Mis peame meie teggema, et meie woiksime Jummala teggusid tehha?

28. Jie paklausė: ‘‘Ką mums daryti, kad vykdytume Dievo darbus?’‘

28. Da sprachen sie zu ihm: Was sollen wir tun, daß wir Gottes Werke wirken?

28. Ils lui dirent donc: Que ferons-nous pour travailler aux ouvres de Dieu?

28. Entónces le dijeron: ¿Qué haremos para que obremos las obras de Dios?

28 Zij zeiden dan tot Hem: Wat zullen wij doen, opdat wij de werken Gods mogen werken?

28. Rzekli tedy do niego: Cóż będziemy czynili, abyśmy sprawowali sprawy Boże?

28. Mondának azért néki: Mit csináljunk, hogy az Isten dolgait cselekedjük?

28 Итак сказали Ему: что нам делать, чтобы творить дела Божии?

28. Казали ж до Него: Що нам робити, щоб чинити дїла Божі?

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että uskotte Häneen, jonka Hän on lähettänyt."

29. Jesus vastasi ja sanoi heille: se on Jumalan työ, että te uskotte sen päälle, jonka hän lähetti.

29. Jesus wastais ja sanoi heille: se on Jumalan työ että te uscotte sen päälle jonga hän lähetti.

29. Wastasi Iesus ia sanoi heille/ Se ombi Jumalan töö/ Ette te vskotta sen päle/ ionga hen lehetti. (Wastasi Jesus ja sanoi heille/ Se ompi Jumalan työ/ Että te uskotte sen päälle/ jonka hän lähetti.)

29. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Τοῦτό ἐστι τὸ ἔργον τοῦ Θεοῦ, ἵνα πιστεύητε εἰς ὃν ἀπέστειλεν ἐκεῖνος.

29. απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτοις τουτο εστιν το εργον του θεου ινα πιστευσητε εις ον απεστειλεν εκεινος 29. apekrithe o iesoυs kai eipen aυtois toυto estin to ergon toυ theoυ ina pisteυsete eis on apesteilen ekeinos

29 Jesus answered and said to them, This is the work of God, in order that you° might believe in the one whom that one sent.

29. Jesus answered and said unto them, This is the work of God, that ye believe on him whom he hath sent.

29. Jesus svarede og sagde til dem: dette er Guds Gjerning, at I skulle troe paa den, som han udsendte.

29. Svarade Jesus, och sade till dem: Det är Guds verk, att I tron på den han sändt hafver.

29. Jesus wastas ja ütles neile: Se on Jummala teggo, et teie ussute selle sisse, kedda temma on läkkitanud.

29. Jėzus atsakė: ‘‘Tai yra Dievo darbas: tikėkite Tą, kurį Jis siuntė’‘.

29. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Das ist Gottes Werk, daß ihr an den glaubt, den er gesandt hat.

29. Jésus leur répondit: C'est ici l'ouvre de Dieu, que vous croyiez en celui qu'il a envoyé.

29. Respondió Jesús, y les dijo: Esta es la obra de Dios, que creais en el que él envió.

29 Jezus antwoordde en zeide tot hen: Dit is het werk Gods, dat gij gelooft in Hem, Dien Hij gezonden heeft.

29. Odpowiedział Jezus i rzekł im: Toć jest sprawa Boża, abyście wierzyli w tego, którego on posłał.

29. Felele Jézus és monda nékik: Az az Isten dolga, hogy [7†] higyjetek abban, a kit ő küldött.

29 Иисус сказал им в ответ: вот дело Божие, чтобы вы веровали в Того, Кого Он послал.

29. Відказав Ісус і рече їм: Се єсть дїло Боже, щоб вірувати в Того, кого післав Він.

30 He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?

30 Niin he sanoivat Hänelle: "Minkä tunnusteon sitten teet, jotta näkisimme ja uskoisimme sinuun? Mitä teet?

30. Niin he sanoivat hänelle: mitä ihmettä siis sinä teet, että me näkisimme ja uskoisimme sinun päälles? Mitä työtä sinä teet?

30. Sanoit he hänelle: mitä ihmettä sijs sinä teet että me näkisim ja uscoisim sinun päälles? Mitä sinä teet?

30. Nin sanoit he henelle/ Mite merki sis sine teget/ ette me näkisim/ ia vskoisim sinun päles? Mites teget? (Niin sanoit he hänelle/ Mitä merkkiä siis sinä teet/ että me näkisimme/ ja uskoisimme sinun päällesi? Mitäs teet?)

30. εἶπον οὖν αὐτῷ· Τί οὖν ποιεῖς σὺ σημεῖον ἵνα ἴδωμεν καὶ πιστεύσωμέν σοι; τί ἐργάζῃ;

30. ειπον ουν αυτω τι ουν ποιεις συ σημειον ινα ιδωμεν και πιστευσωμεν σοι τι εργαζη 30. eipon oυn aυto ti oυn poieis sυ semeion ina idomen kai pisteυsomen soi ti ergaze

30 Therefore they said to him, Therefore what are you doing for a sign, in order that we may see (it) and should believe in you? What are you working (for us)?

30. They said therefore unto him, What sign shewest thou then, that we may see, and believe thee? what dost thou work?

30. Da sagde de til ham: hvad gjør du da for et Tegn, at vi kunne see det og troe dig? hvad Arbeide gjør du?

30. Då sade de till honom: Hvad tecken gör du då, att vi se kunne, och tro dig? Hvad verkar du?

30. Siis ütlesid nemmad temmale: Mis tähhe teed sinna siis, et meie näme sind ja sind ussume? mis teed sinna?

30. Tada jie klausė: ‘‘Kokį padarysi ženklą, kad pamatytume ir Tave įtikėtume? Ką nuveiksi?

30. Da sprachen sie zu ihm: Was tust du denn für ein Zeichen, auf daß wir sehen und glauben dir? Was wirkst du?

30. Alors ils lui dirent: Quel miracle fais-tu donc, que nous le voyions et que nous croyions en toi? Quelle œuvre fais-tu?

30. Dijéronle entónces: ¿Qué señal pues haces tú, para que veamos, y te creamos? ¿Qué obras tú?

30 Zij zeiden dan tot Hem: Wat teken doet Gij dan, opdat wij het mogen zien, en U geloven? Wat werkt Gij?

30. Rzekli mu tedy: Cóż wżdy ty za znak czynisz, abyśmy widzieli i wierzyli tobie? Cóż czynisz?

30. Mondának azért néki: Micsoda jelt mutatsz [8†] tehát te, hogy lássuk és higyjünk néked? Mit művelsz?

30 На это сказали Ему: какое же Ты дашь знамение, чтобы мы увидели и поверили Тебе? что Ты делаешь?

30. Казали ж Йому: Що ж робиш Ти за ознаку, щоб видїли ми, та й вірували Тобі? що чиниш?

31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'."

31 Isämme söivät mannaa autiomaassa niin kuin on kirjoitettu: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi."

31. Meidän isämme söivät mannaa korvessa, niinkuin kirjoitettu on: hän antoi heille leipää taivaasta syödäksensä.

31. Meidän Isäm söit Manna corwes nijncuin kirjoitettu on: hän andoi heille leipä Taiwast syödäxens.

31. Meiden Iset söit Manna Corues/ ninquin kirioitettu ombi/ Hen annoi heille Leiuen Taiuahast södhexens. (Meidän isät soit mannaa korwessa/ niinkuin kirjoitettu ompi/ Hän antoi heille leiwän taiwahasta syödäksensä.)

31. οἱ πατέρες ἡμῶν τὸ μάννα ἔφαγον ἐν τῇ ἐρήμῳ, καθώς ἐστι γεγραμμένον· ἄρτον ἐκ τοῦ οὐρανοῦ ἔδωκεν αὐτοῖς φαγεῖν.

31. οι πατερες ημων το μαννα εφαγον εν τη ερημω καθως εστιν γεγραμμενον αρτον εκ του ουρανου εδωκεν αυτοις φαγειν 31. oi pateres emon to manna efagon en te eremo kathos estin gegrammenon arton ek toυ oυranoυ edoken aυtois fagein

31 Our fathers ate the manna in the wilderness; as it has been written, He gave them bread from heaven to eat. {Exo 16:21, Num 11:8}

31. Our fathers did eat manna in the desert; as it is written, He gave them bread from heaven to eat.

31. Vore Fædre aade Manna i Ørken, som skrevet er: han gav dem Brød af Himmelen at æde.

31. Våre fader åto Manna i öknene, som skrifvet är: Han gaf dem bröd af himmelen till att äta.

31. Meie wannemad söid Manna körbes, kui kirjotud on: Tem̃a andis neile leiba taewast süa.

31. Mūsų tėvai dykumoje valgė maną, kaip parašyta: ‘Jis davė jiems valgyti duonos iš dangaus’ ‘‘.

31. Unsere Väter haben Manna gegessen in der Wüste, wie geschrieben steht: "Er gab ihnen Brot vom Himmel zu essen."

31. Nos pères ont mangé la manne dans le désert, selon qu'il est écrit: Il leur a donné à manger le pain du ciel.

31. Nuestros padres comieron el maná en el desierto, como está escrito: Pan del cielo les dió a comer.

31 Onze vaders hebben het Manna gegeten in de woestijn; gelijk geschreven is: Hij gaf hun het brood uit den hemel te eten.

31. Ojcowie nasi jedli mannę na puszczy, jako jest napisano: Chleb z nieba dał im ku jedzeniu.

31. A mi atyáink a mannát ették a pusztában; a mint meg van írva: Mennyei kenyeret adott vala enniök. [9†]

31 Отцы наши ели манну в пустыне, как написано: хлеб с неба дал им есть.

31. Батьки наші манну їли в пустинї, як писано: Хлїб з неба дав їм їсти.

32 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.

32 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: ’ei Mooses ole antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan Isäni antaa teille tosi leivän taivaasta.

32. Niin Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei Moses sitä leipää antanut teille taivaasta; mutta minun Isäni antaa totisen leivän taivaasta.

32. Jesus sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ei Moses sitä leipä andanut teille Taiwast mutta minun Isän anda totisen leiwän Taiwast:

32. Nin sanoi Iesus heille/ Totisest totisest sanon mine teille/ Ei Moses andanut teille site Leipe Taiuahast/ Mutta minun Isen andapi teille sen totisen Leiuen Taiuahast. (Niin sanoi Jesus heille/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ei Moses antanut teille sitä leipää taiwahasta/ Mutta minun Isän antaapi teille sen totisen leiwän taiwahasta.)

32. εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐ Μωϋσῆς δέδωκεν ὑμῖν τὸν ἄρτον ἐκ τοῦ οὐρανοῦ, ἀλλ’ ὁ πατήρ μου δίδωσιν ὑμῖν τὸν ἄρτον ἐκ τοῦ οὐρανοῦ τὸν ἀληθινόν.

32. ειπεν ουν αυτοις ο ιησους αμην αμην λεγω υμιν ου μωσης δεδωκεν υμιν τον αρτον εκ του ουρανου αλλ ο πατηρ μου διδωσιν υμιν τον αρτον εκ του ουρανου τον αληθινον 32. eipen oυn aυtois o iesoυs amen amen lego υmin oυ moses dedoken υmin ton arton ek toυ oυranoυ all o pater moυ didosin υmin ton arton ek toυ oυranoυ ton alethinon

32 Therefore Jesus said to them, Assuredly, assuredly, I am saying to you°, Moses has not given the bread from heaven to you°, but my Father is (the one) giving the true bread from heaven to you°.

32. Then Jesus said unto them, Verily, verily, I say unto you, Moses gave you not that bread from heaven; but my Father giveth you the true bread from heaven.

32. Da sagde Jesus til dem: sandelig, sandelig siger jeg Eder: ikke Moses gav Eder det Brød af Himmelen; men min Fader giver Eder det Brød af Himmelen, som er det sande.

32. Då sade Jesus till dem: Sannerliga, sannerliga säger jag eder: Icke gaf Mose eder det brödet af himmelen; men min Fader gifver eder det rätta brödet af himmelen.

32. Siis ütles Jesus neile: Töest, töest, minna ütlen teile: Moses ei olle teile mitte leiba taewast annud, waid minno Issa annab teile sedda tössist leiba taewast.

32. Tuomet Jėzus jiems tarė: ‘‘Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: ne Mozė davė jums duonos iš dangaus, bet mano Tėvas duoda jums iš dangaus tikrosios duonos.

32. Da sprach Jesus zu ihnen: Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Mose hat euch nicht das Brot vom Himmel gegeben, sondern mein Vater gibt euch das rechte Brot vom Himmel.

32. Et Jésus leur dit: En vérité, en vérité je vous le dis, Moïse ne vous a point donné le pain du ciel; mais mon Père vous donne le vrai pain du ciel.

32. Y Jesús les dijo: De cierto, de cierto os digo, que no os dió Moisés el pan del cielo, mas mi Padre os da el verdadero pan del cielo.

32 Jezus dan zeide tot hen: Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: Mozes heeft u niet gegeven het brood uit den hemel; maar Mijn Vader geeft u dat ware Brood uit den hemel.

32. Rzekł im tedy Jezus: Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam: Nie Mojżesz wam dał chleb z nieba, ale Ojciec mój daje wam chleb on prawdziwy z nieba.

32. Monda azért nékik Jézus: Bizony, bizony mondom néktek: nem Mózes adta néktek a mennyei kenyeret, hanem az én Atyám adja majd néktek az igazi mennyei kenyeret.

32 Иисус же сказал им: истинно, истинно говорю вам: не Моисей дал вам хлеб с неба, а Отец Мой дает вам истинный хлеб с небес.

32. Рече ж їм Ісус: Істино, істино глаголю вам: Не Мойсей дав вам хлїб з неба, а Отець мій дає вам хлїб з неба правдивий.

33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."

33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.’”

33. Sillä Jumalan leipä on se, joka taivaasta tulee alas ja antaa maailmalle elämän.

33. Sillä Jumala on se leipä joca Taiwast tule alas ja anda mailmalle elämän.

33. Sille ette se ombi Jumalan Leipe/ ioca Taiuahasta alastule/ ia Mailmalle Elemen andapi. (Sillä että se ompi Jumalan leipä/ joka taiwahasta alas tulee/ ja maailmalle elämän antaapi.)

33. ὁ γὰρ ἄρτος τοῦ Θεοῦ ἐστιν ὁ καταβαίνων ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καὶ ζωὴν διδοὺς τῷ κόσμῳ.

33. ο γαρ αρτος του θεου εστιν ο καταβαινων εκ του ουρανου και ζωην διδους τω κοσμω 33. o gar artos toυ theoυ estin o kataβainon ek toυ oυranoυ kai zoen didoυs to kosmo

33 For* the bread of God is he who is descending from heaven and is giving life to the world.

33. For the bread of God is he which cometh down from heaven, and giveth life unto the world.

33. Thi Guds Brød er det, som kommer ned af Himmelen og giver Verden Liv.

33. Ty det är Guds bröd, som nederkommer af himmelen, och gifver verldene lif.

33. Sest Jum̃ala leib on se, kes taewast mahhatulleb, ja annab ma-ilmale ello.

33. Nes Dievo duona yra Tas, kuris nužengia iš dangaus ir duoda pasauliui gyvybę’‘.

33. Denn dies ist das Brot Gottes, das vom Himmel kommt und gibt der Welt das Leben.

33. Car le pain de Dieu est celui qui est descendu du ciel, et qui donne la vie au monde.

33. Porque el pan de Dios es aquel que descendió del cielo, y da vida al mundo.

33 Want het Brood Gods is Hij, Die uit den hemel nederdaalt, en Die der wereld het leven geeft.

33. Albowiem chleb Boży ten jest, który zstępuje z nieba i żywot daje światu.

33. Mert az az Istennek kenyere, a mely mennyből száll alá, és életet ád a világnak.

33 Ибо хлеб Божий есть тот, который сходит с небес и дает жизнь миру.

33. Бо хлїб Божий той, що сходить з неба, й життє дає сьвітові.

34 Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".

34 Niin he sanoivat Hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää.”

34. Niin he sanoivat hänelle: Herra, anna meille aina sitä leipää.

34. He sanoit hänelle: Herra anna meille aina sitä leipä.

34. Nin sanoit he henelle/ HERRA/ Anna meille aina site Leipe. (Niin sanoit he hänelle/ HERRA/ Anna meille aina sitä leipää.)

34. Εἶπον οὖν πρὸς αὐτόν· Κύριε, πάντοτε δὸς ἡμῖν τὸν ἄρτον τοῦτον.

34. ειπον ουν προς αυτον κυριε παντοτε δος ημιν τον αρτον τουτον 34. eipon oυn pros aυton kυrie pantote dos emin ton arton toυton

34 Therefore they said to him, Lord, give this bread to us always.

34. Then said they unto him, Lord, evermore give us this bread.

34. Da sagde de til ham: Herre! giv os altid dette Brød.

34. Då sade de till honom: Herre, gif oss alltid detta brödet.

34. Siis ütlesid nemmad temma wasto: Issand, anna meile ikka seddasinnast leiba.

34. Tada jie tarė Jam: ‘‘Viešpatie, duok visuomet mums tos duonos!’‘

34. Da sprachen sie zu ihm: HERR, gib uns allewege solch Brot.

34. Ils lui dirent: Seigneur, donne-nous toujours de ce pain-là.

34. Entónces le dijeron: Señor, dános siempre este pan.

34 Zij zeiden dan tot Hem: Heere, geef ons altijd dit Brood.

34. Tedy mu rzekli: Panie! daj nam zawsze tego chleba.

34. Mondának azért néki: Uram, mindenkor add nékünk ezt a kenyeret!

34 На это сказали Ему: Господи! подавай нам всегда такой хлеб.

34. Казали ж до Него: Господи, всякого часу давай нам хлїб сей.

35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.

35 Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, hänen ei koskaan tule nälkä, ja joka uskoo minuun, hänen ei koskaan tule jano.

35. Jesus sanoi heille: minä olen elämän leipä: joka tulee minun tyköni, ei hän suinkaan isoo, ja joka uskoo minun päälleni, ei hän koskaan janoo.

35. Jesus sanoi heille: minä olen elämän leipä joca tule minun tygöni ei hän iso: ja joca usco minun päälleni ei hän coscan jano.

35. Mutta Iesus sanoi heille/ Mine olen Elemen Leipe/ Joca minun tykeni tule/ ei hen iso/ ia ioca minun päleni vsko/ ei hen coskan iano. (Mutta Jesus sanoi heille/ Minä olen elämän leipä/ Joka minun tyköni tulee/ ei hän isoa/ ja joka minun päälleni uskoo/ ei hän koskaan janoa.)

35. εἶπε δὲ αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἐγώ εἰμι ὁ ἄρτος τῆς ζωῆς· ὁ ἐρχόμενος πρός με οὐ μὴ πεινάσῃ, καὶ ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ οὐ μὴ διψήσει πώποτε.

35. ειπεν δε αυτοις ο ιησους εγω ειμι ο αρτος της ζωης ο ερχομενος προς με ου μη πειναση και ο πιστευων εις εμε ου μη διψηση πωποτε 35. eipen de aυtois o iesoυs ego eimi o artos tes zoes o erchomenos pros me oυ me peinase kai o pisteυon eis eme oυ me dipsese popote

35 But Jesus said to them, I am the bread of life. He who is coming to me should never hunger and he who believes in me should never be thirsty at anytime.

35. And Jesus said unto them, I am the bread of life: he that cometh to me shall never hunger; and he that believeth on me shall never thirst.

35. Men Jesus sagde til dem: jeg er det Livsens Brød, Hvo som kommer til mig, skal ikke hungre: og hvo som troer paa mig, skal aldrig tørste.

35. Sade Jesus till dem: Jag är lifsens bröd; hvilken som kommer till mig, han skall icke hungra; och hvilken som tror på mig, han skall aldrig törsta.

35. Agga Jesus ütles neile: Minna ollen se ello-leib: kes minno jure tulleb, se ei pea nälga näggema, ja kes minno sisse ussub, se ei pea ial jannutama.

35. Jėzus atsakė: ‘‘Aš esu gyvenimo duona! Kas ateina pas mane, niekuomet nebealks, ir kas tiki mane, niekuomet nebetrokš.

35. Jesus aber sprach zu ihnen: Ich bin das Brot des Lebens. Wer zu mir kommt, den wird nicht hungern; und wer an mich glaubt, den wird nimmermehr dürsten.

35. Et Jésus leur répondit: Je suis le pain de vie; celui qui vient à moi n'aura jamais faim, et celui qui croit en moi n'aura jamais soif.

35. Y Jesús les dijo: Yo soy el pan de vida: el que a mí viene, nunca tendrá hambre; y el que en mí cree, no tendrá sed jamás.

35 En Jezus zeide tot hen: Ik ben het Brood des levens; die tot Mij komt, zal geenszins hongeren, en die in Mij gelooft, zal nimmermeer dorsten.

35. I rzekł im Jezus: Jamci jest on chleb żywota; kto do mnie przychodzi, łaknąć nie będzie, a kto wierzy w mię, nigdy pragnąć nie będzie.

35. Jézus pedig monda nékik: Én vagyok az életnek ama kenyere; a ki hozzám jő, semmiképen meg nem éhezik, és a ki hisz bennem, meg nem szomjúhozik [10†] soha.

35 Иисус же сказал им: Я есмь хлеб жизни; приходящий ко Мне не будет алкать, и верующий в Меня не будет жаждать никогда.

35. Рече ж їм Ісус: Я хлїб життя, хто приходить до мене, не голодувати ме, і хто вірує в мене, не жаждувати ме нїколи.

36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.

36 Mutta olen sanonut teille, että tekin olette nähneet minut, ettekä usko.

36. Mutta minä sanoin teille, että te näitte minun, ette sittekään usko.

36. Mutta minä sanoin teille että te näitte minun ja et te sijttekän usco.

36. Mutta mine sanoin teille/ Että te mös näitte minun/ ia ette sijtteken wsko. (Mutta minä sanoin teille/ Että te myös näitte minun/ ja ette sittenkään usko.)

36. ἀλλ’ εἶπον ὑμῖν ὅτι καὶ ἑωράκατέ με καὶ οὐ πιστεύετε.

36. αλλ ειπον υμιν οτι και εωρακατε με και ου πιστευετε 36. all eipon υmin oti kai eorakate me kai oυ pisteυete

36 But I said to you°, That you° have seen me and yet do not believe.

36. But I said unto you, That ye also have seen me, and believe not.

36. Men jeg har sagt Eder, at I have seet mig og troe dog ikke.

36. Men jag hafver sagt eder, att I hafven ock sett mig; och tron dock icke.

36. Agga minna ollen teile üttelnud, et teie mind ollete ka näinud, ja ei ussu mitte.

36. Bet Aš jums sakiau: jūs mane matėte, ir netikite.

36. Aber ich habe es euch gesagt, daß ihr mich gesehen habt, und glaubet doch nicht.

36. Mais je vous l'ai dit, vous m'avez vu, et vous ne croyez point.

36. Mas ya os he dicho, que también me habéis visto, y no me creeis.

36 Maar Ik heb u gezegd, dat gij Mij ook gezien hebt, en gij gelooft niet.

36. Alem wam powiedział: Owszem, widzieliście mię, a nie wierzycie.

36. De mondám néktek, hogy noha láttatok is engem, még sem hisztek.

36 Но Я сказал вам, что вы и видели Меня, и не веруете.

36. Тільки глаголю вам, що й видїли мене, та й не віруєте.

37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.

37 Kaikki minkä Isä antaa minulle, tulee luokseni, ja sitä joka luokseni tulee, minä en totisesti heitä ulos.

37. Kaikki, mitä minun Isäni antaa minulle, se tulee minun tyköni: ja joka minun tyköni tulee, sitä en minä heitä ulos.

37. Caicki mitä minun Isän anda minulle se tule minun tygöni ja joca minun tygöni tule sitä en minä hyljä:

37. Caiki mite minun Isen andapi minulle/ se tule minun tykeni/ Ja ioca minun tykeni tule/ em mine site poisheite. (Kaikki mitä minun Isän antaapi minulle/ se tulee minun tyköni/ Ja joka minun tyköni tulee/ en minä sitä pois heitä.)

37. Πᾶν ὃ δίδωσί μοι ὁ πατὴρ, πρὸς ἐμὲ ἥξει, καὶ τὸν ἐρχόμενον πρὸς με οὐ μὴ ἐκβάλω ἔξω·

37. παν ο διδωσιν μοι ο πατηρ προς εμε ηξει και τον ερχομενον προς με ου μη εκβαλω εξω 37. pan o didosin moi o pater pros eme eksei kai ton erchomenon pros me oυ me ekβalo ekso

37 All that the Father gives me will be coming to me, and the one who is coming to me I should never cast outside.

37. All that the Father giveth me shall come to me; and him that cometh to me I will in no wise cast out.

37. Alt, hvad min Fader giver mig, skal komme til mig; og den, som kommer til mig, skal jeg ingenlunde kaste hen ud.

37. Allt det min Fader gifver mig, det kommer till mig; och den till mig kommer, honom kastar jag icke ut.

37. Keik, mis Issa minnule annab, se tulleb minno jure, ja kes minno jure tulleb, tedda ei tahha ma mitte wäljalükkada.

37. Visi, kuriuos man duoda Tėvas, ateis pas mane, ir ateinančio pas mane Aš neišvarysiu lauk,

37. Alles, was mir mein Vater gibt, das kommt zu mir; und wer zu mir kommt, den werde ich nicht hinausstoßen.

37. Tout ce que le Père me donne viendra à moi, et je ne mettrai point dehors celui qui vient à moi.

37. Todo lo que el Padre me da, vendrá a mí; y al que a mí viene, no le echo fuera.

37 Al wat Mij de Vader geeft, zal tot Mij komen; en die tot Mij komt, zal Ik geenszins uitwerpen.

37. Wszystko, co mi daje Ojciec, do mnie przyjdzie, a tego, co do mnie przyjdzie, nie wyrzucę precz.

37. Minden, a mit nékem ád az Atya, én hozzám jő; és azt, a ki hozzám jő, semmiképen ki nem vetem.

37 Все, что дает Мне Отец, ко Мне придет; и приходящего ко Мне не изгоню вон,

37. Усе, що дає менї Отець, до мене прийде; а хто приходить до мене, не вижену геть.

38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

38 Sillä olen tullut alas taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan Hänen tahtonsa, joka minut lähetti.

38. Sillä minä tulin taivaasta alas, en tekemään minun tahtoani, vaan sen tahtoa, joka minun lähetti.

38. Sillä en minä tullut Taiwast alas tekemän mitä minä tahdoin waan mitä se tahto joca minun lähetti.

38. Sille mine alasastuin Taiuahast ei ette mine teen iota mine tahdon waan iota se tacto ioca minu' lehetti. (Sillä minä alas astuin taiwahasta ei että minä teen jota minä tahdon waan jota se tahtoo joka minun lähetti.)

38. ὅτι καταβέβηκα ἐκ τοῦ οὐρανοῦ οὐχ ἵνα ποιῶ τὸ θέλημα τὸ ἐμὸν, ἀλλὰ τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με.

38. οτι καταβεβηκα εκ του ουρανου ουχ ινα ποιω το θελημα το εμον αλλα το θελημα του πεμψαντος με 38. oti kataβeβeka ek toυ oυranoυ oυch ina poio to thelema to emon alla to thelema toυ pempsantos me

38 Because I have descended down from heaven, not in order that I should do my own will, but (do) the will of the one who sent me.

38. For I came down from heaven, not to do mine own will, but the will of him that sent me.

38. Thi jeg er kommen ned af Himmelen, ikke at jeg skal gjøre min Villie, men hans Villie, som mig udsendte.

38. Ty jag är nederkommen af himmelen, icke att jag skall göra min vilja, utan hans vilja, som mig sändt hafver.

38. Sest minna ollen taewast mahhatulnud, ei mitte, et ma teen om̃a tahtmisse, waid selle tahtmisse järrele, kes mind on läkkitanud.

38. nes Aš nužengiau iš dangaus vykdyti ne savo valios, bet valios To, kuris mane siuntė.

38. Denn ich bin vom Himmel gekommen, nicht daß ich meinen Willen tue, sondern den Willen des, der mich gesandt hat.

38. Car je suis descendu du ciel, pour faire, non ma volonté, mais la volonté de celui qui m'a envoyé.

38. Porque he descendido del cielo, no para hacer mi voluntad, sino la voluntad de aquel que me envió.

38 Want Ik ben uit den hemel nedergedaald, niet opdat Ik Mijn wil zou doen, maar den wil Desgenen, Die Mij gezonden heeft.

38. Bom zstąpił z nieba, nie iżbym czynił wolę moję, ale wolę onego, który mię posłał.

38. Mert azért szállottam le [11†] a mennyből, hogy ne a magam akaratát cselekedjem, hanem annak [12†] akaratát, a ki elküldött engem.

38 ибо Я сошел с небес не для того, чтобы творить волю Мою, но волю пославшего МеняОтца.

38. Бо зійшов я з неба, не щоб чинити волю мою, а волю Пославшого мене.

39 Ja minun lähettäjäni (,Isän) tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

39 Ja tämä on lähettäjäni (,Isän) tahto, etten kaikista niistä, jotka Hän on minulle antanut, hukkaa yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

39. Mutta se on Isän tahto, joka minun lähetti, ettei minun pidä yhtäkään niistä kaikista kadottaman, jotka hän minulle antoi, mutta olen ne herättävä viimeisenä päivänä.

39. Se on minun Isäni tahto joca minun lähetti ettei minun pidä yhtäkän nijstä caikista cadottaman cuin hän minulle andoi mutta olen ne herättäwä wijmeisnä päiwänä.

39. Se on minu' Iseni tacto ioca minu' lehetti/ ettei minu' pide miten nijste caikista cadottama' quin hen minulle andoi/ mutta ne minun pite ylesheräytteme' Wimeis peiuenä. (Se on minun Isäni tahto joka minun lähetti/ ettei minun pidä mitään niistä kaikista kadottaman kuin hän minulle antoi/ mutta ne minun pitää ylösheräyttämän wiimeisenä päiwänä.)

39. τοῦτο δέ ἐστι τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με πατρός, ἵνα πᾶν ὃ δέδωκέ μοι μὴ ἀπολέσω ἐξ αὐτοῦ, ἀλλὰ ἀναστήσω αὐτὸ ἐν τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ.

39. τουτο δε εστιν το θελημα του πεμψαντος με πατρος ινα παν ο δεδωκεν μοι μη απολεσω εξ αυτου αλλα αναστησω αυτο εν τη εσχατη ημερα 39. toυto de estin to thelema toυ pempsantos me patros ina pan o dedoken moi me apoleso eks aυtoυ alla anasteso aυto en te eschate emera

39 But this is the will of my Father who sent me, that* of all that he has given me, I should not lose any out of it, but will raise* it up in the last day.

39. And this is the Father's will which hath sent me, that of all which he hath given me I should lose nothing, but should raise it up again at the last day.

39. Men dette er Faderens Villie, som mig udsendte, at jeg skal Intet miste af alt det, som han har givet mig; men jeg skal opreise det paa den yderste Dag.

39. Och det är mins Faders vilje, som mig sändt hafver, att jag intet borttappa skall af allt det han mig gifvit hafver; utan att jag skall uppväcka det på yttersta dagen.

39. Agga se on Issa tahtminne, kes mind on läkkitanud, et minna ühtege ei kauta sest, mis temma minnule on annud, waid, et ma sedda wiimsel päwal üllesärratan.

39. O mane siuntusio Tėvo valia,­ kad nepražudyčiau nė vieno iš tų, kuriuos Jis man davė, bet kad prikelčiau juos paskutiniąją dieną.

39. Das ist aber der Wille des Vaters, der mich gesandt hat, daß ich nichts verliere von allem, was er mir gegeben hat, sondern daß ich's auferwecke am Jüngsten Tage.

39. Or c'est ici la volonté du Père qui m'a envoyé, que je ne perde aucun de ceux qu'il m'a donnés, mais que je les ressuscite au dernier jour.

39. Y esta es la voluntad del Padre que me envió: Que de todo lo que me dió, no pierda yo nada de ello, sino que lo resucite en el día postrero.

39 En dit is de wil des Vaders, Die Mij gezonden heeft, dat al wat Hij Mij gegeven heeft, Ik daaruit niet verlieze, maar hetzelve opwekke ten uitersten dage.

39. A tać jest wola onego, który mię posłał, Ojca, abym z tego wszystkiego, co mi dał, nic nie stracił, ale abym to wzbudził w on ostateczny dzieó.

39. Az pedig az Atyának akarata, a ki elküldött engem, hogy a mit nékem adott, abból semmit el [13†] ne veszítsek, hanem feltámaszszam azt az utolsó napon.

39 Воля же пославшего Меня Отца есть та, чтобы из того, что Он Мне дал, ничего не погубить, но все то воскресить в последний день.

39. Се ж воля пославшого мене Отця, щоб з усього, що дав менї, не погубив я нїчого, а воскресив його останнього дня.

40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

40 *Ja lähettäjäni* tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo Häneen, on iäinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

40. Tämä on sen tahto, joka minun lähetti, että jokainen koka näkee Pojan ja uskoo hänen päällensä, hänellä pitää ijankaikkinen elämä oleman, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.

40. Tämä on sen tahto joca minun lähetti että jocainen cuin näke Pojan ja usco hänen päällens hänellä pitä ijancaickinen elämä oleman ja minä herätän hänen wijmeisnä päiwänä.

40. Teme nyt ombi henen tactons/ ioca minun lehetti/ ette Jocainen quin näke Poian/ ia wsko henen pälens/ henelle pite oleman ijancaikinen Eleme. Ja minun pite hende ylesheräyttemen Wimeis peiuenä. (Tämä nyt ompi hänen tahtonsa/ joka minun lähetti/ että jokainen kuin näkee Pojan/ ja uskoo hänen päällensä/ hänellä pitää oleman iankaikkinen elämä. Ja minun pitää häntä ylösheräyttämän wiimeisenä päiwänä.)

40. τοῦτο δὲ ἐστι τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με, ἵνα πᾶς ὁ θεωρῶν τὸν υἱὸν καὶ πιστεύων εἰς αὐτὸν ἔχῃ ζωὴν αἰώνιον, καὶ ἀναστήσω αὐτὸν ἐγὼ τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ.

40. τουτο δε εστιν το θελημα του πεμψαντος με ινα πας ο θεωρων τον υιον και πιστευων εις αυτον εχη ζωην αιωνιον και αναστησω αυτον εγω τη εσχατη ημερα 40. toυto de estin to thelema toυ pempsantos me ina pas o theoron ton υion kai pisteυon eis aυton eche zoen aionion kai anasteso aυton ego te eschate emera

40 But this is the will of the one who sent me, in order that everyone who views the Son and believes in him, may have everlasting life, and I will raise* him up in the last day.

40. And this is the will of him that sent me, that every one which seeth the Son, and believeth on him, may have everlasting life: and I will raise him up at the last day.

40. Men det er hans Villie, som mig udsendte, at hver den, som seer Sønnen og troer paa ham, skal have et evigt Liv, og jeg skal opreise ham paa den yderste Dag.

40. Detta är nu hans vilje, som mig sändt hafver, att hvar och en, som ser Sonen, och tror på honom, han skall hafva evinnerligit lif; och jag skall uppväcka honom på yttersta dagen.

40. Agga se on selle tahtminne, kes mind on läkkitanud, et iggawenne ello peab ollema iggaühhel, kes Poega nääb ja temma sisse ussub, ja minna tahhan tedda üllesärratada wiimsel päwal.

40. Tokia mano Siuntėjo valia, kad kiekvienas, kuris regi Sūnų ir tiki Jį, turėtų amžinąjį gyvenimą; ir Aš jį prikelsiu paskutiniąją dieną’‘.

40. Denn das ist der Wille des, der mich gesandt hat, daß, wer den Sohn sieht und glaubt an ihn, habe das ewige Leben; und ich werde ihn auferwecken am Jüngsten Tage.

40. C'est ici la volonté de celui qui m'a envoyé, que quiconque contemple le Fils et croit en lui, ait la vie éternelle; et je le ressusciterai au dernier jour.

40. Y esta es la voluntad de aquel que me envió: Que todo aquel que ve al Hijo, y cree en él, tenga vida eterna; y yo le resucitaré en el día postrero.

40 En dit is de wil Desgenen, Die Mij gezonden heeft, dat een iegelijk, die den Zoon aanschouwt, en in Hem gelooft, het eeuwige leven hebbe; en Ik zal hem opwekken ten uitersten dage.

40. A tać jest wola onego, który mię posłał, aby każdy, kto widzi Syna, a wierzy weó, miał żywot wieczny; a ja go wzbudzę w on ostateczny dzieó.

40. Az pedig annak az akarata, a ki elküldött engem, hogy mindaz, a ki látja a Fiút és hisz [14†] ő benne, örök élete legyen; és én feltámaszszam azt az utolsó napon.

40 Воля Пославшего Меня есть та, чтобы всякий, видящий Сына и верующий в Него, имел жизнь вечную; и Я воскрешу его в последний день.

40. Се ж воля пославшого мене, щоб кожен, хто видить Сина й вірує в Него, мав життє вічнє, і я воскрешу його останнього дня.

41 Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";

41 Niin juutalaiset nurisivat Häntä vastaan, koska Hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta."

41. Niin Juudalaiset napisivat sitä, kuin hän sanoi: minä olen se leipä, joka taivaasta tuli alas,

41. NIjn Judalaiset napisit sitä cuin hän sanoi: minä olen se leipä joca tuli alas Taiwast:

41. Nin napitzit Juttat site ette hen sanoi/ Mine olen se leipe/ ioca alastulin Taiuahast/ (Niin napisit juuttaat sitä että hän sanoi/ Minä olen se leipä/ joka alas astuin taiwahasta/)

41. Ἐγόγγυζον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι περὶ αὐτοῦ ὅτι εἶπεν, ἐγώ εἰμι ὁ ἄρτος ὁ καταβὰς ἐκ τοῦ οὐρανοῦ,

41. εγογγυζον ουν οι ιουδαιοι περι αυτου οτι ειπεν εγω ειμι ο αρτος ο καταβας εκ του ουρανου 41. egoggυzon oυn oi ioυdaioi peri aυtoυ oti eipen ego eimi o artos o kataβas ek toυ oυranoυ

41 Therefore the Jews were murmuring concerning him, because he said, I am the bread who descended from heaven.

41. The Jews then murmured at him, because he said, I am the bread which came down from heaven.

41. Da knurrede Jøderne imod ham, fordi han sagde: jeg er det Brød, som kom ned af Himmelen.

41. Då knorrade Judarna deröfver, att han sade: Jag är det brödet, som nederkommet är af himmelen;

41. Siis nurrisesid Juda-rahwas temma peäle, et temma ütles: Minna ollen se leib, mis taewast on mahhatulnud.

41. Tada žydai ėmė murmėti prieš Jį dėl to, kad Jis pasakė: ‘‘Aš duona, nužengusi iš dangaus’‘.

41. Da murrten die Juden darüber, daß er sagte: Ich bin das Brot, daß vom Himmel gekommen ist,

41. Les Juifs murmuraient donc contre lui parce qu'il disait: Je suis le pain descendu du ciel.

41. Murmuraban entónces de él los Judíos, porque había dicho: Yo soy el pan que descendí del cielo.

41 De Joden dan murmureerden over Hem, omdat Hij gezegd had: Ik ben het Brood, Dat uit den hemel nedergedaald is.

41. I szemrali Żydowie o nim, iż rzekł: Jam jest on chleb, który z nieba zstąpił.

41. Zúgolódának azért a zsidók ő ellene, hogy azt mondá: Én vagyok az a kenyér, a mely a mennyből szállott alá.

41 Возроптали на Него Иудеи за то, что Он сказал: Я есмь хлеб, сшедший с небес.

41. Миркали тодї Жиди про Него, що сказав: Я хлїб, що зійшов з небес;

42 ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"

42 Ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin tunnemme? Kuinka Hän sitten sanoo: 'Olen tullut alas taivaasta'?"

42. Ja sanoivat: eikö tämä ole Jesus, Josephin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinkas hän sanoo: minä olen tullut taivaasta alas.

42. Ja sanoit: eikö tämä ole Jesus Josephin Poica jonga Isän ja Äitin me tunnemme? Cuingast hän sano? minä olen tullut Taiwast alas.

42. ia sanoit/ Eikö teme ole Iesus Josephin Poica/ ionga Isen ia Eitin me tunnema? Quingasta hen sis sanopi/ Mine olen allastullut Taiuahast? (ja sanoit/ Eikö tämä ole Jesus Josephin poika/ jonka isän ja äitin me tunnemme? Kuinkaste hän siis sanoopi/ Minä olen alas tullut taiwahasta?)

42. καὶ ἔλεγον· Οὐχ οὗτός ἐστιν Ἰησοῦς ὁ υἱὸς Ἰωσήφ, οὗ ἡμεῖς οἴδαμεν τὸν πατέρα καὶ τὴν μητέρα; πῶς οὖν λέγει οὗτος ὅτι ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καταβέβηκα;

42. και ελεγον ουχ ουτος εστιν ιησους ο υιος ιωσηφ ου ημεις οιδαμεν τον πατερα και την μητερα πως ουν λεγει ουτος οτι εκ του ουρανου καταβεβηκα 42. kai elegon oυch oυtos estin iesoυs o υios iosef oυ emeis oidamen ton patera kai ten metera pos oυn legei oυtos oti ek toυ oυranoυ kataβeβeka

42 And they were saying, Is this not Jesus, the son of Joseph, whose father and mother we know? Therefore how does he now say, I descended from heaven?

42. And they said, Is not this Jesus, the son of Joseph, whose father and mother we know how is it then that he saith, I came down from heaven

42. Og de sagde: er ikke denne Jesus, Josephs Søn, hvis Fader og Moder vi kjende? hvorledes siger da denne: jeg er kommen ned af Himmelen?

42. Och sade: Är icke denne Jesus, Josephs son, hvilkens fader och moder vi känne? Huru säger han då: Jag är nederkommen af himmelen?

42. Ja nemmad ütlesid: Eks sesinnane polle Jesus Josepi poeg, kelle issa ja emma meie tunneme? kuida siis sesinnane ütleb: Minna ollen taewast mahhatulnud?

42. Jie sakė: ‘‘Argi Jis ne Jėzus, Juozapo sūnus?! Argi nepažįstame Jo tėvo ir motinos? Tad kodėl Jis sako: ‘Aš nužengiau iš dangaus’?’‘

42. und sprachen: Ist dieser nicht Jesus, Josephs Sohn, des Vater und Mutter wir kennen? Wie spricht er denn: Ich bin vom Himmel gekommen?

42. Et ils disaient: N'est-ce pas là Jésus, le fils de Joseph, dont nous connaissons le père et la mère? Comment donc dit-il: Je suis descendu du ciel?

42. Y decían: ¿No es éste Jesús, el hijo de José, cuyo padre y madre nosotros conocemos? ¿Cómo pues dice éste: Yo he descendido del cielo?

42 En zij zeiden: Is deze niet Jezus, de Zoon van Jozef, Wiens vader en moeder wij kennen? Hoe zegt Deze dan: Ik ben uit den hemel nedergedaald?

42. I mówili: Izaż ten nie jest Jezus, syn Józefa, którego my ojca i matkę znamy; jakoż teraz tedy ten powiada: Żem z nieba zstąpił?

42. És mondának: Nem ez-é [15†] Jézus, a József fia, a kinek mi ismerjük atyját és anyját? mimódon mondja hát ez, hogy: A mennyből szállottam alá?

42 И говорили: не Иисус ли это, сын Иосифов, Которого отца и Мать мы знаем? Как же говорит Он: я сшел с небес?

42. і казали: Хиба се не Ісус, син Йосифів, котрого знаємо ми батька й матїр? Як же Він каже: Що з неба зійшов я?

43 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.

43 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.

43. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: älkäät napisko keskenänne.

43. Jesus wastais ja sanoi heille: älkät napisco keskenän.

43. Wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Elket napitzco keskenen/ (Wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ Älkäät napisko keskenän/)

43. ἀπεκρίθη οὖν ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Μὴ γογγύζετε μετ’ ἀλλήλων.

43. απεκριθη ουν ο ιησους και ειπεν αυτοις μη γογγυζετε μετ αλληλων 43. apekrithe oυn o iesoυs kai eipen aυtois me goggυzete met allelon

43 Therefore Jesus answered and said to them, Do° not murmur with one another.

43. Jesus therefore answered and said unto them, Murmur not among yourselves.

43. Derfor svarede Jesus og sagde til dem: knurrer ikke indbyrdes.

43. Då svarade Jesus, och sade till dem: Knorrer icke emellan eder..

43. Agga Jesus wastas ja ütles neile: Ärge nurrisege issikeskes.

43. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Nemurmėkite tarpusavyje!

43. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Murret nicht untereinander.

43. Jésus répondit et leur dit: Ne murmurez point entre vous.

43. Y Jesús respondió, y les dijo: No murmuréis entre vosotros.

43 Jezus antwoordde dan, en zeide tot hen: Murmureert niet onder elkander.

43. Tedy odpowiedział Jezus i rzekł im: Nie szemrzyjcie między sobą.

43. Felele azért Jézus és monda nékik: Ne zúgolódjatok egymás között!

43 Иисус сказал им в ответ: не ропщите между собою.

43. Озвав ся ж Ісус і рече їм: Не миркайте між собою.

44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

44 Kukaan ei voi tulla luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, vedä häntä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

44. Ei taida kenkään minun tyköni tulla, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä, ja minä herätän hänen viimeisenä päivänä.

44. Ei taida kengän minun tyköni tulla ellei Isä joca minun lähetti wedä händä ja minä herätän hänen wijmeisnä päiwänä.

44. Eikengen taidha minun tykeni tulla/ ellei Ise/ ioca minun lehetti/ wedheisi hende/ Ja minun pite hende ylesherättemen Wimeis peiuen. (Eikenkään taida minun tyköni tulla/ ellei Isä/ joka minun lähetti/ wetäisi häntä/ Ja minun pitää häntä ylösherättämän wiimeisenä päiwänä.)

44. οὐδεὶς δύναται ἐλθεῖν πρός με, ἐὰν μὴ ὁ πατὴρ ὁ πέμψας με ἑλκύσῃ αὐτόν, καὶ ἐγὼ ἀναστήσω αὐτὸν ἐν τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ.

44. ουδεις δυναται ελθειν προς με εαν μη ο πατηρ ο πεμψας με ελκυση αυτον και εγω αναστησω αυτον τη εσχατη ημερα 44. oυdeis dυnatai elthein pros me ean me o pater o pempsas me elkυse aυton kai ego anasteso aυton te eschate emera

44 No one is able to come to me, if the Father who sent me does not attract him and I will raise* him up in the last day.

44. No man can come to me, except the Father which hath sent me draw him: and I will raise him up at the last day.

44. Ingen kan komme til mig uden Faderen, som mig udsendte, drager ham; og jeg skal opreise ham paa den yderste Dag.

44. Ingen kan komma till mig, utan Fadren, som mig sändt hafver, drager honom; och jag skall uppväcka honom på yttersta dagen.

44. Ükski ei woi minno jure tulla, kui ei tomma tedda se Issa, kes mind on läkkitanud, ja minna ärratan tedda ülles wiimsel päwal.

44. Niekas negali ateiti pas mane, jei mane siuntęs Tėvas jo nepatraukia; ir tą Aš prikelsiu paskutiniąją dieną.

44. Es kann niemand zu mir kommen, es sei denn, daß ihn ziehe der Vater, der mich gesandt hat; und ich werde ihn auferwecken am Jüngsten Tage.

44. Personne ne peut venir à moi, si le Père qui m'a envoyé ne l'attire; et je le ressusciterai au dernier jour.

44. Ninguno puede venir a mí, si el Padre que me envió no le trajere; y yo le resucitaré en el día postrero.

44 Niemand kan tot Mij komen, tenzij dat de Vader, Die Mij gezonden heeft, hem trekke; en Ik zal hem opwekken ten uitersten dage.

44. Żaden do mnie przyjść nie może, jeźli go Ojciec mój, który mię posłał, nie pociągnie; a ja go wzbudzę w ostateczny dzieó.

44. Senki sem jöhet én hozzám, hanemha az Atya vonja azt, a ki elküldött engem; én pedig feltámasztom azt az utolsó napon.

44 Никто не может придти ко Мне, если не привлечет его Отец, пославший Меня; и Я воскрешу его в последний день.

44. Нїхто не може прийти до мене, коли Отець, пославший мене, не притягне його, й я воскрешу його останнього дня.

45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.

45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki olemaan Jumalan opettamia.' Jokainen (siis), joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee luokseni.

45. Se on prophetaissa kirjoitettu: heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sentähden jokainen, joka sen on Isältä kuullut ja oppinut, hän tulee minun tyköni.

45. Se on Prophetais kirjoitettu: heidän pitä caicki Jumalalda opetetuxi tuleman. Sentähden jocainen cuin sen on Isäldä cuullut ja oppenut hän tule minun tygöni.

45. Se on Prophetis kiriotettu/ Heiden pite caiki Jumalalda opetetuxi tulema'. Senteden/ iocaine' quin sen Iselde ombi cwllut ia oppenut/ hen tule minun tykeni. (Se on prophetissa kirjoitettu/ Heidän pitää kaikki Jumalalta opetetuksi tuleman. Sentähden/ jokainen kuin sen Isältä ompi kuullut ja oppinut/ hän tulee minun tyköni.)

45. ἔστι γεγραμμένον ἐν τοῖς προφήταις· καὶ ἔσονται πάντες διδακτοὶ Θεοῦ. πᾶς ὁ ἀκούων παρὰ τοῦ πατρὸς καὶ μαθὼν ἔρχεται πρός με.

45. εστιν γεγραμμενον εν τοις προφηταις και εσονται παντες διδακτοι του θεου πας ουν ο ακουσας παρα του πατρος και μαθων ερχεται προς με 45. estin gegrammenon en tois profetais kai esontai pantes didaktoi toυ theoυ pas oυn o akoυsas para toυ patros kai mathon erchetai pros me

45 It has been written in the prophets, ‘And they will all be taught from God.’ {Isa 54:13} Therefore, everyone who hears from the Father and (has) learned, is coming to me.

45. It is written in the prophets, And they shall be all taught of God. Every man therefore that hath heard, and hath learned of the Father, cometh unto me.

45. Der er skrevet i Propheterne: og de skulle alle være oplærte af Gud. Hver da, som hører af Faderen og lærer kommer til mig.

45. Det är skrifvet i Propheterna: De skola alle varda lärde af Gudi: Hvar och en, som det nu hört hafver af Fadren, och lärt det, han kommer till mig.

45. Prohwetide ramatude sisse on kirjotud: Nemmad peawad keik ollema Jummalast öppetud: sepärrast keik, kes kuulwad Issast ja öppiwad, need tullewad minno jure.

45. Pranašų parašyta: ‘Ir visi bus mokomi Dievo’. Todėl, kas išgirdo iš Tėvo ir pasimokė, ateina pas mane.

45. Es steht geschrieben in den Propheten: "Sie werden alle von Gott gelehrt sein." Wer es nun hört vom Vater und lernt es, der kommt zu mir.

45. Il est écrit dans les prophètes: Ils seront tous enseignés de Dieu. Quiconque a écouté le Père et a été instruit par lui, vient à moi.

45. Escrito está en los profetas: Y serán todos enseñados de Dios: así que todo aquel que oyó del Padre, y aprendió, viene a mí.

45 Er is geschreven in de profeten: En zij zullen allen van God geleerd zijn. Een iegelijk dan, die het van den Vader gehoord en geleerd heeft, die komt tot Mij.

45. Napisano w prorokach: I będą wszyscy wyuczeni od Boga; przetoż każdy, kto słyszał od Ojca, a nauczył się, przychodzi do mnie.

45. Meg van írva a prófétáknál: És mindnyájan Istentől tanítottak [16†] lesznek. Valaki azért az Atyától hallott, és tanult, én hozzám jő.

45 У пророков написано: и будут все научены Богом. Всякий, слышавший от Отца и научившийся, приходит ко Мне.

45. Написано в пророків: І будуть усї навчені від Бога. Тим кожен, хто чув од Отця і навчивсь, приходить до мене.

46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.

46 Ei niin, että kukaan on Isää nähnyt. Ainoastaan Hän, joka on Jumalasta lähtöisin, on nähnyt Isän.

46. Ei niin, että joku on Isän nähnyt, vaan joka on Jumalasta, se on Isän nähnyt.

46. Ei nijn että jocu on Isän nähnyt waan joca on Jumalast se on Isän nähnyt.

46. Ei nijn ette iocu ombi Isen nähnyt/ waan se/ ioca ombi Jumalast/ se ombi Isen nähnyt. (Ei niin että joku ompi Isän nähnyt/ waan se/ joka ompi Jumalasta/ se ompi Isän nähnyt.)

46. οὐχ ὅτι τὸν πατέρα τις ἑώρακεν, εἰ μὴ ὁ ὢν παρὰ τοῦ Θεοῦ, οὗτος ἑώρακε τὸν πατέρα.

46. ουχ οτι τον πατερα τις εωρακεν ει μη ο ων παρα του θεου ουτος εωρακεν τον πατερα 46. oυch oti ton patera tis eoraken ei me o on para toυ theoυ oυtos eoraken ton patera

46 Not that anyone has seen the Father, except he who is from God, this one has seen the Father.

46. Not that any man hath seen the Father, save he which is of God, he hath seen the Father.

46. Ikke at Nogen har seet Faderen, uden den, som er fra Gud, han har seet Faderen.

46. Icke så, att någor hafver sett Fadren; utan den, som är af Gudi, han hafver sett Fadren.

46. Ei mitte, et kegi olleks sedda Issa näinud, kui agga se, kes Jummalast on: sesinnane on sedda Issa näinud.

46. Bet tai nereiškia, jog kas nors būtų Tėvą regėjęs; tiktai Tas, kuris iš Dievo yra, Jis matė Tėvą.

46. Nicht daß jemand den Vater habe gesehen, außer dem, der vom Vater ist; der hat den Vater gesehen.

46. Ce n'est pas que personne ait vu le Père, si ce n'est celui qui vient de Dieu; celui-là a vu le Père.

46. No que alguno haya visto al Padre, sino aquel que es de Dios, éste ha visto al Padre.

46 Niet dat iemand den Vader gezien heeft, dan Die van God is; Deze heeft den Vader gezien.

46. Nie iżby kto widział Ojca, oprócz tego, który jest od Boga; ten widział Ojca.

46. Nem hogy az Atyát valaki látta, csak az, a ki Istentől van, az [17†] látta az Atyát.

46 Это не то, чтобы кто видел Отца, кромеТого, Кто есть от Бога; Он видел Отца.

46. Не то, щоб Отця хто видїв, тільки Той, хто від Бога, Той видїв Отця.

47 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo (minuun), sillä on iankaikkinen elämä.

47 Totisesti, totisesti sanon teille: Joka uskoo (minuun), hänellä on iäinen elämä.

47. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, hänellä on ijankaikkinen elämä.

47. Totisest totisest sanon minä teille: joca usco minun päälleni hänellä on ijancaickinen elämä.

47. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca minun päleni vskalta/ henelle ombi se ijancaikinen Eleme. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka minun päälleni uskaltaa/ hänellä ompi se iankaikkinen elämä.)

47. ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ ἔχει ζωὴν αἰώνιον.

47. αμην αμην λεγω υμιν ο πιστευων εις εμε εχει ζωην αιωνιον 47. amen amen lego υmin o pisteυon eis eme echei zoen aionion

47 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, He who believes in me has everlasting life.

47. Verily, verily, I say unto you, He that believeth on me hath everlasting life.

47. Sandelig, sandelig siger jeg Eder: hvo, som troer paa mig, har et evigt Liv.

47. Sannerliga, sannerliga säger jag eder: Hvilken som tror på mig, han hafver evinnerligit lif.

47. Töest, töest, minna ütlen teile: Kes minno sisse ussub, sel on iggawenne ello.

47. Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: kas tiki mane, tas turi amžinąjį gyvenimą.

47. Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Wer an mich glaubt, der hat das ewige Leben.

47. En vérité, en vérité je vous le dis: Celui qui croit en moi a la vie éternelle.

47. De cierto, de cierto os digo: El que cree en mí, tiene vida eterna.

47 Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: Die in Mij gelooft, heeft het eeuwige leven.

47. Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam: Kto w mię wierzy, ma żywot wieczny.

47. Bizony, bizony mondom néktek: A ki én bennem hisz, [18†] örök élete van annak.

47 Истинно, истинно говорю вам: верующий в Меня имеет жизнь вечную.

47. Істино, істино глаголю вам: Хто вірує в мене, має життє вічнє.

48 Minä olen elämän leipä.

48 Minä olen elämän leipä.

48. Minä olen elämän leipä.