4 luku

Jeesus puhuu Samarian naiselle elävästä vedestä 1 – 15 ja rukoilemisesta hengessä ja totuudessa 16 – 30 sekä opetuslapsilleen oikeasta ravinnosta ja elonleikkuusta 31 – 38 Monet samarialaiset uskovat Jeesukseen 39 – 42 Jeesus menee Galileaan 43 – 45 ja parantaa kuninkaan virkamiehen pojan 46 – 54.

1 Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes

1 Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus tekee opetuslapsiksi ja kastaa useampia kuin Johannes

1. Kuin siis Herra ymmärsi Pharisealaisten kuulleeksi, että Jesus teki enemmin opetuslapsia ja kasti kuin Johannes;

1. COsca Herra ymmärsi Phariseusten cuullexi että Jesus teki enämmän Opetuslapsia ja casti cuin Johannes.

1. COska nyt HERRA ymmersi/ Phariseusten cwlleexi/ ette Iesus teki enämen Opetuslapsi/ ia castoi/ quin Johannes (Koska nyt HERRA ymmärsi/ phariseusten kuulleeksi/ että Jesus tekin enemmin opetuslapsia ja kastoi/ kuin Johannes.)

1. Ὡς οὖν ἔγνω ὁ Ἰησοῦς ὅτι ἤκουσαν οἱ Φαρισαῖοι ὅτι Ἰησοῦς πλείονας μαθητὰς ποιεῖ καὶ βαπτίζει ἢ Ἰωάννης -

1. ως ουν εγνω ο κυριος οτι ηκουσαν οι φαρισαιοι οτι ιησους πλειονας μαθητας ποιει και βαπτιζει η ιωαννης 1. os oυn egno o kυrios oti ekoυsan oi farisaioi oti iesoυs pleionas mathetas poiei kai βaptizei e ioannes

1 {Mar 1:14a & Mat 4:12 & Luk 3:19-20 & Joh 4:1-4 Judea to Galilee.} Therefore as the Lord knew that the Pharisees (had) heard that Jesus is making* and immersing* more disciples than John,

1. When therefore the Lord knew how the Pharisees had heard that Jesus made and baptized more disciples than John,

1. Der Herren nu erfarede, at Pharisæerne havde hørt, at Jesus gjorde flere Disciple og døbteflere end Johannes,

1. Då nu Herren förnam, att Phariseerna hade hört att Jesus gjorde flera Lärjungar, och döpte, än Johannes;

1. Kui nüüd Issand teäda sai, et Wariserid ollid kuulnud, et Jesus ennam jüngrid teggi ja ristis, kui Joannes;

1. Viešpats, sužinojęs, kad fariziejai išgirdo, jog Jo mokinių skaičius labiau auga negu Jono ir Jis gausiau krikštija

1. Da nun der HERR inneward, daß vor die Pharisäer gekommen war, wie Jesus mehr Jünger machte und taufte denn Johannes

1. Le Seigneur, ayant donc appris que les pharisiens avaient entendu dire qu'il faisait et baptisait plus de disciples que Jean

1. COMO, pues, el Señor entendió que los Fariseos habían oido que Jesús hacía discípulos, y bautizaba más que Juan,

1 Als dan de Heere verstond, dat de Farizeen gehoord hadden, dat Jezus meer discipelen maakte en doopte dan Johannes;

1. A gdy poznał Pan, iż usłyszeli Faryzeuszowie, że Jezus więcej uczniów czynił i chrzcił niżeli Jan,

1. Amint azért megtudta az Úr, hogy a farizeusok meghallották, hogy Jézus több tanítványt szerez és [1†] keresztel, mint János,

1 Когда же узнал Иисус о дошедшем до фарисеев слухе, что Он более приобретает учеников и крестит, нежели Иоанн, –

1. Як же взнав Господь, що прочули Фарисеї, що Ісус більш учеників єднає і хрестить, нїж Йоан,

2 — vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa —

2 — kuitenkaan Jeesus ei itse kastanut, vaan Hänen opetuslapsensa —

2. (Vaikka ei Jesus itse kastanut, mutta hänen opetuslapsensa,)

2. ( Waicka ei Jesus idze castanut mutta hänen Opetuslapsens ).

2. (waicka ei Iesus itze castanut/ waan henen Opetuslapsens) ((waikka ei Jesus itse kastanut/ waan hänen opetuslapsensa))

2. καίτοιγε Ἰησοῦς αὐτὸς οὐκ ἐβάπτιζεν, ἀλλ’ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ -

2. καιτοιγε ιησους αυτος ουκ εβαπτιζεν αλλ οι μαθηται αυτου 2. kaitoige iesoυs aυtos oυk eβaptizen all oi mathetai aυtoυ

2 (although Jesus himself was not immersing*, but his disciples (did)),

2. Though Jesus himself baptized not, but his disciples,)

2. (enddog Jesus ikke døbte selv, men hans Disciple):

2. (Ändock Jesus döpte icke sjelf, utan hans Lärjungar;)

2. (Et kül Jesus issi ei ristinud, waid temma jüngrid.)

2. (nors pats Jėzus nekrikštydavo, tik Jo mokiniai),

2. (wiewohl Jesus selber nicht taufte, sondern seine Jünger),

2. (Toutefois ce n'était pas Jésus lui-même qui baptisait, mais c'étaient ses disciples),

2. (Aunque Jesús no bautizaba, sino sus discípulos,)

2 (Hoewel Jezus zelf niet doopte, maar Zijn discipelen),

2. (Chociaż sam Jezus nie chrzcił, ale uczniowie jego),

2. (Jóllehet Jézus maga nem keresztelt, hanem a tanítványai,)

2 хотя Сам Иисус не крестил, а ученики Его, –

2. (хоч Ісус сам не хрестив, а ученики Його;)

3 jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan.

3 niin Hän jätti Juudean ja meni taas Galileaan.

3. Jätti hän Juudean ja meni jälleen Galileaan.

3. Jätti hän Judean ja meni Galilean.

3. ietti hen Judean/ ia iellensmeni Galilean. (jätti hän Judean/ ja jällens meni Galileaan.)

3. ἀφῆκε τὴν Ἰουδαίαν καὶ ἀπῆλθεν εἰς τὴν Γαλιλαίαν.

3. αφηκεν την ιουδαιαν και απηλθεν παλιν εις την γαλιλαιαν 3. afeken ten ioυdaian kai apelthen palin eis ten galilaian

3 he left Judea and went away into Galilee.

3. He left Judaea, and departed again into Galilee.

3. da forlod han Judæa og drog atter hen til Galilæa.

3. Öfvergaf han Judeen, och drog åter in i Galileen.

3. Siis jättis temma Juda-ma mahha, ja läks jälle Kalilea-male.

3. paliko Judėją ir vėl išėjo į Galilėją.

3. verließ er das Land Judäa und zog wieder nach Galiläa.

3. Il quitta la Judée, et s'en retourna en Galilée.

3. Dejó a Judea, y se fué otra vez a Galilea.

3 Zo verliet Hij Judea, en ging wederom heen naar Galilea.

3. Opuścił Judzką ziemię i odszedł zasię do Galilei.

3. Elhagyá Júdeát és elméne ismét Galileába.

3 то оставил Иудею и пошел опять в Галилею.

3. то покинув Юдею, та й пійшов знов у Галилею.

4 Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta.

4 Mutta Hänen oli kuljettava Samarian kautta.

4. Mutta hänen piti Samarian kautta vaeltaman.

4. Nijn hänen piti Samarian cautta waeldaman.

4. Nin henen piti Samarian cautta waeldaman. (Niin hänen piti Samarian kautta waeltaman.)

4. Ἔδει δὲ αὐτὸν διέρχεσθαι διὰ τῆς Σαμαρείας.

4. εδει δε αυτον διερχεσθαι δια της σαμαρειας 4. edei de aυton dierchesthai dia tes samareias

4 Now it was essential for him to go through Samaria. {Joh 4:5-43 Jacob’s Well and at Sychar; no parallel.}

4. And he must needs go through Samaria.

4. Men han maatte reise igennem Samaria.

4. Så måste han gå genom Samarien.

4. Agga temma piddi Samariast läbbi minnema.

4. Jam reikėjo eiti per Samariją.

4. Er mußte aber durch Samaria reisen.

4. Or, il fallait qu'il passât par la Samarie.

4. Y era menester que pasase por Samaria.

4 En Hij moest door Samaria gaan.

4. A musiał iść przez Samaryję.

4. Samárián [2†] kell vala pedig általmennie.

4 Надлежало же Ему проходить через Самарию.

4. Треба ж було Йому проходити через Самарию.

5 Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille.

5 Hän tuli sen vuoksi Sykar-nimisen Samarian kaupungin luo lähelle sitä maa-aluetta, jonka Jaakob antoi pojalleen Joosefille.

5. Niin hän tuli Samarian kaupunkiin, joka kutsuttiin Sikar, lähes sitä maakartanoa, jonka Jakob oli pojallensa Josephille antanut.

5. JA hän tuli yhten Samarian Caupungijn joca cudzutan Sichar lähes sitä maancartanota jonga Jacob oli pojallens Josephille andanut.

5. Nin hen tuli ychten Samarian Caupungin/ ioca cutzutan Sichar/ lehes site Mancartanota/ ionga Jacob oli andanut Poians Josephin. (Niin hän tuli yhteen Samarian kaupunkiin/ joka kutsutaan Sichar/ lähes sitä maan kartanoa/ jonka Jakob oli antanut Pojans Josephin.)

5. ἔρχεται οὖν εἰς πόλιν τῆς Σαμαρείας λεγομένην Συχὰρ, πλησίον τοῦ χωρίου ὃ ἔδωκεν Ἰακὼβ Ἰωσὴφ τῷ υἱῷ αὐτοῦ.

5. ερχεται ουν εις πολιν της σαμαρειας λεγομενην συχαρ πλησιον του χωριου ο εδωκεν ιακωβ ιωσηφ τω υιω αυτου 5. erchetai oυn eis polin tes samareias legomenen sυchar plesion toυ chorioυ o edoken iakoβ iosef to υio aυtoυ

5 Therefore he comes to a city of Samaria, called* Sychar, close to the parcel of ground that Jacob gave to his son Joseph,

5. Then cometh he to a city of Samaria, which is called Sychar, near to the parcel of ground that Jacob gave to his son Joseph.

5. Da kom han til en Stad i Samaria, som kaldes Sichar, nær ved det Stykke Land, som Jakob gav Joseph sin Søn.

5. Och när han kom till en stad i Samarien, som kallas Sichar, vid en bolstad, som Jacob gaf sinom son Joseph;

5. Siis tulli temma ühte Samaria-liñna, mis hütakse Sigariks, se pöllo liggi, mis Jakob omma poia Josepile olli annud.

5. Taigi Jis užsuko į Samarijos miestą, vadinamą Sicharu, netoli nuo lauko, kurį Jokūbas buvo davęs savo sūnui Juozapui.

5. Da kam er in eine Stadt Samarias, die heißt Sichar, nahe bei dem Feld, das Jakob seinem Sohn Joseph gab.

5. Il arriva donc à une ville de Samarie, nommée Sichar, près de la terre que Jacob avait donnée à Joseph son fils.

5. Vino pues a una ciudad de Samaria que se llama Sicar, junto a la heredad que Jacob dió a José su hijo.

5 Hij kwam dan in een stad van Samaria, genaamd Sichar, nabij het stuk land, hetwelk Jakob zijn zoon Jozef gaf.

5. I przyszedł do miasta Samaryi, które zowią Sychar, blisko folwarku, który był dał Jakób Józefowi, synowi swemu.

5. Megy vala azért Samáriának Sikár nevű városába, annak a [3†] teleknek szomszédjába, a melyet Jákób adott vala az ő fiának, Józsefnek.

5 Итак приходит Он в город Самарийский, называемый Сихарь, близ участка земли, данного Иаковом сыну своему Иосифу.

5. Приходить оце в город Самарянський, названий Сихар, поблизу хутора, що дав Яков Йосифу, синові своєму.

6 Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki.

6 Siellä oli Jaakobin lähde. Niin Jeesus matkasta väsyneenä istuutui lähteelle. Oli noin kuudes tunti.

6. Niin siellä oli Jakobin lähde. Kuin Jesus matkasta oli vasynyt, istui hän lähteen päälle, ja se oli liki kuudetta hetkeä.

6. Nijn siellä oli Jacobin lähde. Cosca Jesus matcast oli wäsynyt istui hän lähten päälle: ja se oli liki cuudetta hetke.

6. Nin oli sielle/ Jacobin Lähdhe. Coska nyt Iesus matkast oli wäsynyt/ nin hen istui Lächten päle. Ja se oli liki cwdhetta hetke. (Niin oli siellä/ Jakobin lähde. Koska nyt Jesus matkasta oli wäsynyt/ niin hän istui lähteen päälle. Ja se oli liki kuudetta hetkeä.)

6. ἦν δὲ ἐκεῖ πηγὴ τοῦ Ἰακώβ. ὁ οὖν Ἰησοῦς κεκοπιακὼς ἐκ τῆς ὁδοιπορίας ἐκαθέζετο οὕτως ἐπὶ τῇ πηγῇ· ὥρα ἦν ὡσεὶ ἕκτη.

6. ην δε εκει πηγη του ιακωβ ο ουν ιησους κεκοπιακως εκ της οδοιποριας εκαθεζετο ουτως επι τη πηγη ωρα ην ωσει εκτη 6. en de ekei pege toυ iakoβ o oυn iesoυs kekopiakos ek tes odoiporias ekathezeto oυtos epi te pege ora en osei ekte

6 and Jacob’s well was there. Therefore, Jesus, being fatigued from his journey, was sitting thus upon the well. It was approximately the sixth hour {i.e. Noon} .

6. Now Jacob's well was there. Jesus therefore, being wearied with his journey, sat thus on the well: and it was about the sixth hour.

6. Men der var Jacobs Brønd. Der Jesus da var træt af Reisen, satte han sig ved Brønden; det var ved den sjette Time.

6. Och der var Jacobs brunn. Och efter det Jesus var trötter af vägen, satte han sig så ned vid brunnen; och det var vid sjette timman.

6. Agga seälsammas olli Jakobi kaew. Kui nüüd Jesus te-käimissest olli wässinud, istus temma nenda kaewo jures; ja se olli pea kues tund.

6. Tenai buvo Jokūbo šulinys. Nuvargęs iš kelionės, Jėzus atsisėdo prie šulinio. Buvo apie šeštą valandą.

6. Es war aber daselbst Jakobs Brunnen. Da nun Jesus müde war von der Reise, setzte er sich also auf den Brunnen; und es war um die sechste Stunde.

6. Là était la fontaine de Jacob. Jésus donc, fatigué du chemin, s'assit sur la fontaine; c'était environ la sixième heure.

6. Y estaba allí el pozo de Jacob. Jesús, pues, cansado del camino, se sentó así sobre el pozo. Era como la hora de sexta.

6 En aldaar was de fontein Jakobs. Jezus dan, vermoeid zijnde van de reize, zat alzo neder nevens de fontein. Het was omtrent de zesde ure.

6. I była tam studnia Jakóbowa; przetoż będąc Jezus na drodze spracowany, siedział tak na studni; a było około szóstej godziny.

6. Ott vala pedig a Jákób forrása. Jézus azért, az utazástól elfáradva, azonmód leüle a forráshoz. Mintegy hat óra vala.

6 Там был колодезь Иаковлев. Иисус, утрудившись от пути, сел у колодезя. Было около шестого часа.

6. Була ж там криниця Яковова. Оце ж Ісус, утомившись у дорозї, сидїв так на криницї; було ж коло шестої години.

7 Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda".

7 Samariasta tuli nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda."

7. Niin tuli yksi Samarian vaimo vettä ammentamaan, ja Jesus sanoi hänelle: anna minun juodakseni.

7. Nijn tuli yxi Samarian waimo wettä ammundaman: ja Jesus sanoi hänelle: anna minun juodaxeni:

7. Nin tuli yxi Samaritanin waimo/ wette ammultaman. Iesus sanoi henelle/ Anna minun iodhaxen. (Niin tuli yksi samaritanin waimo/ wettä ammentaman. Jesus sanoi hänelle/ Anna minun juodaksen.)

7. ἔρχεται γυνὴ ἐκ τῆς Σαμαρείας ἀντλῆσαι ὕδωρ. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Δός μοι πιεῖν.

7. ερχεται γυνη εκ της σαμαρειας αντλησαι υδωρ λεγει αυτη ο ιησους δος μοι πιειν 7. erchetai gυne ek tes samareias antlesai υdor legei aυte o iesoυs dos moi piein

7 A woman from Samaria comes to dip-out water. Jesus says to her, Give to me (some water) to drink.

7. There cometh a woman of Samaria to draw water: Jesus saith unto her, Give me to drink.

7. Da kom en samaritansk Kvinde, at drage Vand op. Jesus sagde til hende: giv mig at drikke.

7. Då kom en qvinna af Samarien, till att hemta vatten. Sade Jesus till henne: Gif mig dricka;.

7. Siis tulli üks naene Samariast wet toma: Jesus ütleb temmale: Anna mulle jua.

7. Viena samarietė moteris atėjo semtis vandens. Jėzus ją paprašė: ‘‘Duok man gerti’‘.

7. Da kommt ein Weib aus Samaria, Wasser zu schöpfen. Jesus spricht zu ihr: Gib mir zu trinken!

7. Une femme samaritaine étant venue pour puiser de l'eau, Jésus lui dit: Donne-moi à boire.

7. Viene una mujer de Samaria a sacar agua; y Jesús le dice: Dáme de beber.

7 Er kwam een vrouw uit Samaria om water te putten. Jezus zeide tot haar: Geef Mij te drinken.

7. I przyszła niewiasta z Samaryi czerpać wodę, której rzekł Jezus: Daj mi pić!

7. Jöve egy samáriabeli asszony vizet meríteni; monda néki Jézus: Adj innom!

7 Приходит женщина из Самарии почерпнуть воды. Иисусговорит ей: дай Мне пить.

7. Приходить жінка з Самариї начерпати води. Рече їй Ісус: Дай менї пити.

8 Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.

8 Hänen opetuslapsensa olivat näet lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.

8. Sillä hänen opetuslapsensa olivat menneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.

8. Sillä hänen Opetuslapsens olit mennet Caupungijn ruoca ostaman:

8. Sille ette henen Opetuslapsens olit mennet Caupungin/ roca ostaman. (Sillä että hänen opetuslapsensa olit menneet kaupunkiin/ ruokaa ostamaan.)

8. οἱ γὰρ μαθηταὶ αὐτοῦ ἀπεληλύθεισαν εἰς τὴν πόλιν, ἵνα τροφὰς ἀγοράσωσι.

8. οι γαρ μαθηται αυτου απεληλυθεισαν εις την πολιν ινα τροφας αγορασωσιν 8. oi gar mathetai aυtoυ apelelυtheisan eis ten polin ina trofas agorasosin

8 For* his disciples had gone away into the city, in order that they might buy nourishment.

8. For his disciples were gone away unto the city to buy meat.)

8. Thi hans Disciple vare gangne til Staden for at kjøbe Mad.

8. Ty hans Lärjungar voro gångne in i staden, till att köpa mat.

8. (Sest temma jüngrid ollid ärraläinud liñna, et nemmad piddid roga ostma.)

8. (Tuo tarpu Jo mokiniai buvo nuėję į miestą nusipirkti maisto.)

8. (Denn seine Jünger waren in die Stadt gegangen, daß sie Speise kauften.)

8. Car ses disciples étaient allés à la ville pour acheter des vivres.

8. (Porque sus discípulos habían ido a la ciudad a comprar de comer.)

8 (Want Zijn discipelen waren heengegaan in de stad, opdat zij zouden spijze kopen.)

8. (Bo uczniowie jego odeszli byli do miasta, aby nakupili żywności.)

8. Az ő tanítványai ugyanis elmentek a városba, hogy ennivalót vegyenek.

8 Ибо ученики Его отлучились в город купить пищи.

8. Ученики бо Його пійшли в город, щоб купити їжі.

9 Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.

9 Niin samarialainen nainen sanoi Hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, joka olen samarialainen nainen?" Juutalaiset eivät näet seurustele samarialaisten kanssa.

9. Sanoi Samarian vaimo hänelle: kuinka sinä minulta juoda anot, joka olet Juudalainen, ja minä olen Samarialainen? sillä ei Juudalaiset pidä yhtään kanssakäymistä Samarialaisten kanssa.

9. Sanoi Samarian waimo hänelle: cuinga sinä minulda juoma anot joca olet Judalainen ja minä olen Samarialainen? sillä ei Judalaisilla ole yhtän sowindo Samarialaisten cansa.

9. Sanoi sis henelle se Samaritanin waimo/ Quinga sine minulda ioma anot/ ioca olet Judeus/ ia mine olen Samaritanin waimo? Sille ettei Jwttaille ole ychten meno Samaritanein cansa. (Sanoi siis hänelle se samaritanin waimo/ Kuinka sinä minulta juomaa anot/ joka olet judeus/ ja minä olen samaritanin waimo? Sillä ettei juuttaille ole yhtään menoa samaritanein kanssa.)

9. λέγει οὖν αὐτῷ ἡ γυνὴ ἡ Σαμαρεῖτις· Πῶς σὺ Ἰουδαῖος ὢν παρ’ ἐμοῦ πιεῖν αἰτεῖς, οὔσης γυναικὸς Σαμαρείτιδος; οὐ γὰρ συγχρῶνται Ἰουδαῖοι Σαμαρείταις.

9. λεγει ουν αυτω η γυνη η σαμαρειτις πως συ ιουδαιος ων παρ εμου πιειν αιτεις ουσης γυναικος σαμαρειτιδος ου γαρ συγχρωνται ιουδαιοι σαμαρειταις 9. legei oυn aυto e gυne e samareitis pos sυ ioυdaios on par emoυ piein aiteis oυses gυnaikos samareitidos oυ gar sυgchrontai ioυdaioi samareitais

9 Therefore the Samaritan woman says to him, How is it that you, being a Jew, ask a drink from me, who is a Samaritan woman? (For* Jews have no dealings together with Samaritans.)

9. Then saith the woman of Samaria unto him, How is it that thou, being a Jew, askest drink of me, which am a woman of Samaria? for the Jews have no dealings with the Samaritans.

9. Da sagde den samaritanske Kvinde til ham: hvorledes beder du, som er en Jøde, mig, som er en samaritansk Kvinde, om Drikke? Thi Jøder holde ikke Samkvem med Samaritaner.

9. Då sade den Samaritiska qvinnan till honom: Huru bedes du, som äst en Jude, dricka af mig, som är en Samaritisk qvinna? Ty Judarna hafva ingen handel med de Samariter.

9. Siis ütles se Samaria naene temma wasto: Sinna olled üks Juda-mees, kuida küssid sa siis minnult jua, ja minna ollen üks Samaria-liñna naene? (Sest Juda-rahwas ei sünni mitte ühte Samaria-ma rahwaga.)

9. Samarietė atsakė: ‘‘Kaip Tu, būdamas žydas, prašai mane, samarietę, gerti?’‘ (Mat žydai nebendrauja su samariečiais.)

9. Spricht nun das samaritische Weib zu ihm: Wie bittest du von mir zu trinken, so du ein Jude bist, und ich ein samaritisch Weib? (Denn die Juden haben keine Gemeinschaft mit den Samaritern.)

9. La femme samaritaine lui répondit: Comment, toi qui es Juif, me demandes-tu à boire, à moi qui suis une femme samaritaine? (Car les Juifs n'ont point de communication avec les Samaritains.)

9. Y la mujer Samaritana le dice: ¿Cómo tú, siendo Judío, me demandas a mí de beber, que soy mujer Samaritana? Porque los Judíos no se tratan con los Samaritanos.

9 Zo zeide dan de Samaritaanse vrouw tot Hem: Hoe begeert Gij, Die een Jood zijt, van mij te drinken, die een Samaritaanse vrouw ben? Want de Joden houden geen gemeenschap met de Samaritanen.

9. Rzekła mu tedy ona niewiasta Samarytaóska: Jakoż ty będąc Żydem, żądasz ode mnie napoju, od niewiasty Samarytanki? (gdyż Żydowie nie obcują z Samarytany.)

9. Monda azért néki a samáriai asszony: Hogy kérhetsz inni zsidó létedre én tőlem, a ki samáriai asszony vagyok?! Mert a zsidók nem [4†] barátkoznak a samáriaiakkal.

9 Женщина Самарянская говорит Ему: как ты, будучи Иудей, просишь пить у меня, Самарянки? ибо Иудеи с Самарянами не сообщаются.

9. Каже ж Йому жінка Самарянка: Як се Ти, Жидовин бувши, пити просиш від мене, жінки Самарянки? Бо Жиди не сходять ся з Самарянами.

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos tietäisit Jumalan lahjan ja kuka se on joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit Häneltä ja Hän antaisi sinulle elävää vettä."

10. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: anna minun juodakseni! niin sinä anoisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.

10. Jesus wastais ja sanoi hänelle: jos sinä tiedäisit Jumalan lahjan ja cuca se on joca sinulle sanoi: anna minun juodaxeni tosin sinä anoisit häneldä ja hän annais sinulle eläwätä wettä.

10. Iesus wastasi/ ia sanoi henelle/ Jos sine tiedheisit Jumalan Lahian/ ia cuca se on/ ioca sinulle sanoi/ Anna minun iodhaxeni/ Sine tosin anoisit henelde/ ia hen annais sinulle Eleuen wedhen. (Jesus wastasi/ ja sanoi hänelle/ Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan/ ja kuka se on/ joka sinulle sanoi/ Anna minun juodakseni/ Sinä tosin anoisit häneltä/ ja hän antaisi sinulle eläwän weden.)

10. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῇ· Εἰ ᾔδεις τὴν δωρεὰν τοῦ Θεοῦ καὶ τίς ἐστιν ὁ λέγων σοι, δός μοι πιεῖν, σὺ ἂν ᾔτησας αὐτὸν, καὶ ἔδωκεν ἄν σοι ὕδωρ ζῶν.

10. απεκριθη ιησους και ειπεν αυτη ει ηδεις την δωρεαν του θεου και τις εστιν ο λεγων σοι δος μοι πιειν συ αν ητησας αυτον και εδωκεν αν σοι υδωρ ζων 10. apekrithe iesoυs kai eipen aυte ei edeis ten dorean toυ theoυ kai tis estin o legon soi dos moi piein sυ an etesas aυton kai edoken an soi υdor zon

10 Jesus answered and said to her, If you knew the gift of God and who it is that says to you, Give to me (some water) to drink; you would have asked him, and he would have given living water to you.

10. Jesus answered and said unto her, If thou knewest the gift of God, and who it is that saith to thee, Give me to drink; thou wouldest have asked of him, and he would have given thee living water.

10. Jesus svarede og sagde til hende: dersom du kjendte Guds Gave, og hvo den er, som siger til dig: giv mig at drikke, da bad du ham, og han gav dig levende Vand.

10. Jesus svarade, och sade till henne: Förstode du Guds gåfvo, och ho den är, som säger till dig: Gif mig dricka; då beddes du af honom, och han gåfve dig lefvandes vatten.

10. Jesus wastas ja ütles temmale: Kui sa teaksid sedda Jummala andi, ja kes se on, kes sinnule ütleb: Anna mulle jua; sa olleksid tedda pallunud, ja temma olleks sinnule ellawat wet annud.

10. Jėzus jai tarė: ‘‘Jei tu pažintum Dievo dovaną ir kas yra Tas, kuris tave prašo: ‘Duok man gerti’, pati būtum Jį prašiusi, ir Jis tau būtų davęs gyvojo vandens!’‘

10. Jesus antwortete und sprach zu ihr: Wenn du erkenntest die Gabe Gottes und wer der ist, der zu dir sagt: "Gib mir zu trinken!", du bätest ihn, und er gäbe dir lebendiges Wasser.

10. Jésus répondit et lui dit: Si tu connaissais le don de Dieu, et qui est celui qui te dit: Donne-moi à boire, tu lui demanderais toi-même, et il te donnerait de l'eau vive.

10. Respondió Jesús, y le dijo: Si conocieses el don de Dios, y quien es el que te dice: Dáme de beber: tú pedirías de él, y él te daría agua viva.

10 Jezus antwoordde en zeide tot haar: Indien gij de gave Gods kendet, en Wie Hij is, Die tot u zegt: Geef Mij te drinken, zo zoudt gij van Hem hebben begeerd, en Hij zoude u levend water gegeven hebben.

10. Odpowiedział Jezus i rzekł jej: Gdybyś wiedziała ten dar Boży, i kto jest ten, co ci mówi: Daj mi pić, ty byś go prosiła, a dałby ci wodę żywą.

10. Felele Jézus és monda néki: Ha ismernéd az Isten ajándékát, és hogy ki az, a ki ezt mondja néked: Adj innom!; te kérted volna őt, és adott volna néked [5†] élő vizet.

10 Иисус сказал ей в ответ: если бы ты знала дар Божий и Кто говорит тебе: дай Мне пить, то ты сама просила бы у Него, и Он дал бы тебе воду живую.

10. Озвавсь Ісус і рече їй: Коли б знала дар Божий і хто се говорить тобі: Дай менї пити, ти просила б Його, й дав би тобі води живої.

11 Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi?

11 Nainen sanoi Hänelle: "Herra, ei sinulla ole edes ammennusastiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinulla sitten on elävä vesi?

11. Sanoi vaimo hänelle: Herra, eipä sinulla ole, milläs ammennat, ja lähde on syvä: kusta siis sinulla on elävää vettä?

11. Sanoi waimo hänelle: Herra eipä sinulla ole milläs ammunnat ja lähde on sywä custas sijs saat sitä eläwätä wettä?

11. Sanoi henelle waimo/ HERRA/ eipä sinulla ole/ milles ammullat/ ia Lähdhe ombi sywe/ Custa sis sinulla ombi se Eleue wesi? (Sanoi hänelle waimo/ HERRA/ eipä sinulla ole/ milläs ammennat/ ja lähde ompi sywä/ Kusta siis sinulla ompi se eläwä wesi?)

11. λέγει αὐτῷ ἡ γυνή· Κύριε, οὔτε ἄντλημα ἔχεις, καὶ τὸ φρέαρ ἐστὶ βαθύ· πόθεν οὖν ἔχεις τὸ ὕδωρ τὸ ζῶν;

11. λεγει αυτω η γυνη κυριε ουτε αντλημα εχεις και το φρεαρ εστιν βαθυ ποθεν ουν εχεις το υδωρ το ζων 11. legei aυto e gυne kυrie oυte antlema echeis kai to frear estin βathυ pothen oυn echeis to υdor to zon

11 The woman says to him, Lord, you have no bucket and the well is deep. Therefore from where do you have the living water?

11. The woman saith unto him, Sir, thou hast nothing to draw with, and the well is deep: from whence then hast thou that living water?

11. Kvinden sagde til ham: Herre! du har jo Intet at drage op med, og Brønden er dyb; hvorfra har du da det levende Vand?

11. Sade qvinnan till honom: Herre, icke hafver du det du kan tågat med, och brunnen är djuper; hvadan hafver du då lefvandes vatten?

11. Se naene ütles temmale: Issand, ömbrit ep olle sinnul, ja se kaew on süggaw: kust on sinnul siis se ellaw wessi?

11. Moteris atsiliepė: ‘‘Viešpatie, bet Tu neturi kuo pasemti, o šulinys gilus. Iš kur Tu imsi gyvojo vandens?

11. Spricht zu ihm das Weib: HERR, hast du doch nichts, womit du schöpfest, und der Brunnen ist tief; woher hast du denn lebendiges Wasser?

11. La femme lui dit: Seigneur, tu n'as rien pour puiser, et le puits est profond; d'où aurais-tu donc cette eau vive?

11. La mujer le dice: Señor, no tienes con que sacarla, y el pozo es hondo: ¿de dónde, pues, tienes el agua viva?

11 De vrouw zeide tot Hem: Heere! Gij hebt niet om mede te putten, en de put is diep; van waar hebt Gij dan het levend water?

11. I rzekła mu niewiasta: Panie! nie masz i czem naczerpać, a studnia jest głęboka, skądże tedy masz tę wodę żywą?

11. Monda néki az asszony: Uram, nincs mivel merítened, és a kút mély: hol vennéd tehát az élő vizet?

11 Женщина говорит Ему: господин! тебе и почерпнуть нечем, а колодезь глубок; откуда же у тебя вода живая?

11. Каже Йому жінка: Добродїю, і черпака не маєш, і колодязь глибокий; звідкіля ж маєш воду живу?

12 Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?"

12 Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä itse, samoin hänen poikansa ja karjansa?"

12. Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Jakob, joka meille tämän kaivon antoi? ja hän joi itse siitä, ja hänen lapsensa, ja hänen karjansa.

12. Oletcos suurembi cuin meidän Isäm Jacob joca meille tämän caiwon andoi? ja joi idzekin sijtä lapsinens ja carjoinens?

12. Ollecos swrembi/ quin meiden Ise Jacob/ ioca meille tämen Lächten annoi? Ja itze sijte ioij/ ia henen Lapsens ia Carians? (Olletkos suurempi/ kuin meidän isä Jakob/ joka meille tämän lähteen antoi? Ja itse siitä joi/ ja hänen lapsensa ja karjansa?)

12. μὴ σὺ μείζων εἶ τοῦ πατρὸς ἡμῶν Ἰακώβ, ὃς ἔδωκεν ἡμῖν τὸ φρέαρ, καὶ αὐτὸς ἐξ αὐτοῦ ἔπιε καὶ οἱ υἱοὶ αὐτοῦ καὶ τὰ θρέμματα αὐτοῦ;

12. μη συ μειζων ει του πατρος ημων ιακωβ ος εδωκεν ημιν το φρεαρ και αυτος εξ αυτου επιεν και οι υιοι αυτου και τα θρεμματα αυτου 12. me sυ meizon ei toυ patros emon iakoβ os edoken emin to frear kai aυtos eks aυtoυ epien kai oi υioi aυtoυ kai ta thremmata aυtoυ

12 You are not greater (than) our father Jacob, who gave us the well and drank out of it himself and his sons and his livestock, are you?

12. Art thou greater than our father Jacob, which gave us the well, and drank thereof himself, and his children, and his cattle?

12. Mon du være mere en vor Fader Jakob, som har givet os Brønden, og han har selv drukket deraf, og hans Børn og hans Kvæg?

12. Månn du vara mer än vår fader Jacob, som gaf oss brunnen, och drack af honom, med sin barn och sin boskap?

12. Sinnaks surem olled, kui meie issa Jakob, kes meile se kaewo on añud, ja tem̃a isse on seält seest jonud ja temma poiad ja temma lojuksed?

12. Argi Tu didesnis už mūsų tėvą Jokūbą, kuris tą šulinį mums paliko ir pats iš jo gėrė, ir jo vaikai, ir gyvuliai?’‘

12. Bist du mehr denn unser Vater Jakob, der uns diesen Brunnen gegeben hat? Und er hat daraus getrunken und seine Kinder und sein Vieh.

12. Es-tu plus grand que Jacob notre père, qui nous a donné ce puits, et qui en a bu lui-même, ainsi que ses fils et ses troupeaux?

12. ¿Eres tú mayor que nuestro padre Jacob, que nos dió este pozo, del cual él bebió, y sus hijos, y sus ganados?

12 Zijt Gij meerder dan onze vader Jakob, die ons den put gegeven heeft, en hijzelf heeft daaruit gedronken, en zijn kinderen en zijn vee?

12. Izażeś ty jest większy niżeli ojciec nasz Jakób, który nam dał tę studnię, i sam z niej pił, i synowie jego, i dobytek jego?

12. Avagy nagyobb vagy-é te a mi atyánknál, Jákóbnál, a ki nékünk adta ezt a kutat, és ebből ivott ő is, a fiai is és jószága is?

12 Неужели ты больше отца нашего Иакова, который далнам этот колодезь и сам из него пил, и дети его, и скот его?

12. Хиба Ти більший єси отця нашого Якова, що дав нам сей колодязь? і він сам з него пив, і сини його, й скот його.

13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen,

13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen.

13. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jokainen, joka juo tästä vedestä, hän janoo jälleen;

13. Jesus wastais ja sanoi hänelle: jocainen cuin juo tästä wedestä hän jano jällens:

13. Iesus wastasi/ ia sanoi henelle/ Jocainen quin iopi teste wedheste/ hen iellens ianopi/ (Jesus wastasi/ ja sanoi hänelle/ Jokainen kuin juopi tästä wedestä/ hän jällens janoopi/)

13. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῇ· Πᾶς ὁ πίνων ἐκ τοῦ ὕδατος τούτου διψήσει πάλιν·

13. απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτη πας ο πινων εκ του υδατος τουτου διψησει παλιν 13. apekrithe o iesoυs kai eipen aυte pas o pinon ek toυ υdatos toυtoυ dipsesei palin

13 Jesus answered and said to her, Everyone who drinks from this water will be thirsty again

13. Jesus answered and said unto her, Whosoever drinketh of this water shall thirst again:

13. Jesus svarede og sagde til hende: hver den, som drikker af dette Vand, skal tørste igjen.

13. Då svarade Jesus, och sade till henne: Hvar och en som dricker af detta vattnet, han varder törstig igen;

13. Jesus wastas ja ütles temmale: Iggaüks, kes sesinnatsest weest joob, se jannutab jälle.

13. Jėzus atsakė: ‘‘Kiekvienas, kas geria šitą vandenį, ir vėl trokš.

13. Jesus antwortete und sprach zu ihr: Wer von diesem Wasser trinkt, den wir wieder dürsten;

13. Jésus lui répondit: Quiconque boit de cette eau aura encore soif;

13. Respondió Jesús, y le dijo: Cualquiera que bebiere de esta agua, volverá a tener sed;

13 Jezus antwoordde, en zeide tot haar: Een ieder, die van dit water drinkt, zal wederom dorsten;

13. Odpowiedział Jezus i rzekł jej: Każdy, kto pije tę wodę, zasię będzie pragnął;

13. Felele Jézus és monda néki: Mindaz, a ki ebből a vízből iszik, ismét megszomjúhozik:

13 Иисус сказал ей в ответ: всякий, пьющий воду сию, возжаждет опять,

13. Озвавсь Ісус і рече їй: Всякий, хто пє воду сю забажає знов;

14 mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään".

14 Mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, hän ei koskaan janoa, vaan se vesi, jonka hänelle annan, tulee hänessä vesilähteeksi, joka kumpuaa iäiseen elämään."

14. Mutta joka siitä vedestä juo, jonka minä hänelle annan, ei hän janoo ijankaikkisesti; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu ijankaikkiseen elämään.

14. Mutta joca sijtä wedestä juo cuin minä hänelle annan ei hän jano ijancaickisest. Waan se wesi jonga minä hänelle annan tule hänes yhdexi lähten wedexi joca cuohu ijancaickiseen elämän.

14. Mutta ioca sijte wedheste iopi/ ionga mine annan henelle/ ei se ijancaikisesta iano. Waan se wesi/ io'ga mine henelle anna'/ se tulepi henes ydhexi Lächten wedexi/ ioca cohopi ijancaikiseen Elemehe'. (Mutta joka siitä wedestä juopi/ jonka minä annan hänelle/ ei se iankaikkisesti janoa. Waan se wesi/ jonka minä hänelle annan/ se tuleepi hänes yhdeksi lähteen wedeksi/ joka kohoaapi iankaikkiseen elämähän.)

14. ὃς δ’ ἂν πίῃ ἐκ τοῦ ὕδατος οὗ ἐγὼ δώσω αὐτῷ, οὐ μὴ διψήσει εἰς τὸν αἰῶνα, ἀλλὰ τὸ ὕδωρ ὃ δώσω αὐτῷ, γενήσεται ἐν αὐτῷ πηγὴ ὕδατος ἁλλομένου εἰς ζωὴν αἰώνιον.

14. ος δ αν πιη εκ του υδατος ου εγω δωσω αυτω ου μη διψηση εις τον αιωνα αλλα το υδωρ ο δωσω αυτω γενησεται εν αυτω πηγη υδατος αλλομενου εις ζωην αιωνιον 14. os d an pie ek toυ υdatos oυ ego doso aυto oυ me dipsese eis ton aiona alla to υdor o doso aυto genesetai en aυto pege υdatos allomenoυ eis zoen aionion

14 but whoever is drinking from the water that I will be giving him should never be thirsty forever, but the water that I will be giving him will become in him a well of water leaping up to everlasting life.

14. But whosoever drinketh of the water that I shall give him shall never thirst; but the water that I shall give him shall be in him a well of water springing up into everlasting life.

14. Men hvo som drikker af det Vand, som jeg vil give ham, skal til evig Tid ikke tørste; men det Vand, som jeg vil give ham, skal blive i ham en Kilde af Vand, som opvælder til et evigt Liv.

14. Men hvilken som dricker af det vatten, som jag honom gifver, han skall icke törsta till evig tid; utan det vatten, som jag honom gifver, skall blifva i honom en källa med springande vatten i evinnerligit lif.

14. Agga, kes ial saab jonud sest weest, mis minna temmale annan, temma ei jannuta mitte ei iggaweste; waid se wessi, mis minna temmale annan, saab temma sees wee-kaewuks, mis owab iggawesse ellusse.

14. O kas gers vandenį, kurį Aš jam duosiu, tas nebetrokš per amžius, ir vanduo, kurį jam duosiu, taps jame versme vandens, trykštančio į amžinąjį gyvenimą’‘.

14. wer aber von dem Wasser trinken wird, das ich ihm gebe, den wird ewiglich nicht dürsten; sondern das Wasser, das ich ihm geben werde, das wird in ihm ein Brunnen des Wassers werden, das in das ewige Leben quillt.

14. Mais celui qui boira de l'eau que je lui donnerai, n'aura plus jamais soif, mais l'eau que je lui donnerai deviendra en lui une source d'eau qui jaillira pour la vie éternelle.

14. Mas el que bebiere del agua que yo le daré, para siempre no tendrá sed; mas el agua que yo le daré, será en él pozo de agua, que salte para vida eterna.

14 Maar zo wie gedronken zal hebben van het water, dat Ik hem geven zal, dien zal in eeuwigheid niet dorsten; maar het water, dat Ik hem zal geven, zal in hem worden een fontein van water, springende tot in het eeuwige leven.

14. Lecz kto by pił onę wodę, którą ja mu dam, nie będzie pragnął na wieki; ale ta woda, którą ja mu dam, stanie się w nim studnią wody wyskakującej ku żywotowi wiecznemu.

14. Valaki pedig abból a vízből iszik, a melyet én adok néki, soha örökké meg nem [6†] szomjúhozik; hanem az a víz, a melyet én adok néki, örök életre buzgó víznek [7†] kútfeje lesz ő benne.

14 а кто будет пить воду, которую Я дам ему, тот не будет жаждатьвовек; но вода, которую Я дам ему, сделается в нем источником воды, текущей в жизнь вечную.

14. хто ж напєть ся води, що я дам йому, не забажає до віку; а вода, що дам йому, буде в йому жерелом води, що тече в життє вічнє.

15 Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa".

15 Nainen sanoi Hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tarvitsisi janota eikä tulla tänne ammentamaan."

15. Sanoi vaimo hänelle: Herra, anna minulle sitä vettä, etten minä janoaisi enkä tarvitsisi tulla tänne ammentamaan.

15. Sanoi waimo hänelle: Herra anna minulle sijtä wedestä etten minä janois engä tarwidzis tulla tänne ammundaman.

15. Sanoi se Waimo henelle/ HERRA/ Anna minulle se wesi/ etten mine ianoisi/ enge tulisi tenne ammuldaman. (Sanoi se waimo hänelle/ HERRA/ Anna minulle se wesi/ etten minä janoisi/ enkä tulisi tänne ammentamaan.)

15. λέγει πρὸς αὐτὸν ἡ γυνή· Κύριε, δός μοι τοῦτο τὸ ὕδωρ, ἵνα μὴ διψῶ μηδὲ ἔρχομαι ἐνθάδε ἀντλεῖν.

15. λεγει προς αυτον η γυνη κυριε δος μοι τουτο το υδωρ ινα μη διψω μηδε ερχωμαι ενθαδε αντλειν 15. legei pros aυton e gυne kυrie dos moi toυto to υdor ina me dipso mede erchomai enthade antlein

15 The woman says to him, Lord, give this water to me, in order that I may not be thirsty, nor come here to dip-out (water).

15. The woman saith unto him, Sir, give me this water, that I thirst not, neither come hither to draw.

15. Kvinden siger til ham: Herre! giv mig det Vand, at jeg ikke skal tørste og ikke komme hid for at drage op.

15. Då sade qvinnan till honom: Herre, gif mig det vattnet, att jag icke törster, eller behöfver komma hit efter vatten.

15. Se naene ütles temma wasto: Issand, anna mulle sedda wet, et minna ei jannuta, egga mul tarwis olleks seie tulla wet toma.

15. Tada moteris Jam tarė: ‘‘Viešpatie, duok man to vandens, kad aš nebetrokščiau ir nebevaikščiočiau jo semtis čionai’‘.

15. Spricht das Weib zu ihm: HERR, gib mir dieses Wasser, auf daß mich nicht dürste und ich nicht herkommen müsse, zu schöpfen!

15. La femme lui dit: Seigneur, donne-moi de cette eau, afin que je n'aie plus soif, et que je ne vienne plus puiser ici.

15. La mujer le dice: Señor, dáme esta agua, para que yo no tenga sed, ni venga acá a sacarla.

15 De vrouw zeide tot Hem: Heere, geef mij dat water, opdat mij niet dorste, en ik hier niet moet komen, om te putten.

15. Rzekła do niego niewiasta: Panie! daj mi tej wody, abym nie pragnęła, ani tu czerpać chodziła.

15. Monda néki az asszony: Uram, add nékem azt a vizet, hogy meg ne szomjúhozzam, és ne jőjjek ide meríteni!

15 Женщина говорит Ему: господин! дай мне этой воды, чтобы мне не иметь жажды и не приходить сюда черпать.

15. Каже до Него жінка: Добродїю, дай менї сієї води, щоб не жаждувала, анї ходила сюди черпати.

16 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne".

16 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne."

16. Jesus sanoi hänelle: mene, kutsu miehes, ja tule tänne.

16. Jesus sanoi hänelle: mene cudzu sinun miehes ja tule tänne.

16. Sanoi Iesus henelle/ Mene/ cutzu sinun Miehes/ ia tule tenne. (Sanoi Jesus hänelle/ Mene/ kutsu sinun miehesi/ ja tule tänne.)

16. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Ὕπαγε φώνησον τὸν ἄνδρα σου καὶ ἐλθὲ ἐνθάδε.

16. λεγει αυτη ο ιησους υπαγε φωνησον τον ανδρα σου και ελθε ενθαδε 16. legei aυte o iesoυs υpage foneson ton andra soυ kai elthe enthade

16 Jesus says to her, Go, summon your husband, and come here.

16. Jesus saith unto her, Go, call thy husband, and come hither.

16. Jesus siger til hende: gak bort, kald din mand og kom hid.

16. Sade Jesus till henne: Gack, kalla din man, och kom hit.

16. Jesus ütles temmale: Minne, kutsu omma meest, ja tulle seie.

16. Jėzus atsiliepė: ‘‘Eik, pakviesk savo vyrą ir sugrįžk čia’‘.

16. Jesus spricht zu ihr: Gehe hin, rufe deinen Mann und komm her!

16. Jésus lui dit: Va, appelle ton mari et viens ici.

16. Jesús le dice: Vé, llama a tu marido, y ven acá.

16 Jezus zeide tot haar: Ga heen, roep uw man, en kom hier.

16. Rzekł jej Jezus: Idź, zawołaj męża swego, a przyjdź tu.

16. Monda néki Jézus: Menj el, hívd a férjedet, és jőjj ide!

16 Иисус говорит ей: пойди, позови мужа твоего и приди сюда.

16. Рече їй Ісус: Іди поклич чоловіка твого, та й приходь сюди.

17 Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä". Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sinä sanoit: 'Ei minulla ole miestä',

17 Nainen vastasi ja sanoi: "Minulla ei ole miestä." Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sanoit: 'Minulla ei ole miestä.'

17. Vaimo vastasi ja sanoi hänelle: ei minulla ole miestä. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla ole miestä.

17. Waimo wastais ja sanoi hänelle: ei minulla ole miestä.

17. Waimo wastasi/ ia sanoi henelle/ Ei ole minulla Mieste. (Waimo wastasi/ ja sanoi hänelle/ Ei ole minulla miestä.)

17. ἀπεκρίθη ἡ γυνὴ καὶ εἶπεν· Οὐκ ἔχω ἄνδρα. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Καλῶς εἶπας ὅτι ἄνδρα οὐκ ἔχω·

17. απεκριθη η γυνη και ειπεν ουκ εχω ανδρα λεγει αυτη ο ιησους καλως ειπας οτι ανδρα ουκ εχω 17. apekrithe e gυne kai eipen oυk echo andra legei aυte o iesoυs kalos eipas oti andra oυk echo

17 The woman answered and said, I have no husband. Jesus says to her, You said well, I have no husband,

17. The woman answered and said, I have no husband. Jesus said unto her, Thou hast well said, I have no husband:

17. Kvinden svarede og sagde: jeg har ingen Mand. Jesus siger til hende: du talede ret: jeg har ingen Mand.

17. Svarade qvinnan, och sade: Jag hafver ingen man. Sade Jesus till henne: Du sade rätt, jag hafver ingen man;

17. Se naene wastas ja ütles: Minnul ep olle meest. Jesus ütles temmale: Sinna ütled öiete, minnul ep olle meest:

17. Moteris atsakė: ‘‘Aš neturiu vyro’‘. Jėzus jai tarė: ‘‘Gerai pasakei: ‘Neturiu vyro’,

17. Das Weib antwortete und sprach zu ihm: Ich habe keinen Mann. Jesus spricht zu ihr: Du hast recht gesagt: Ich habe keinen Mann.

17. La femme répondit: Je n'ai point de mari. Jésus lui dit: Tu as fort bien dit: Je n'ai point de mari;

17. Respondió la mujer, y le dijo: No tengo marido. Dícele Jesús: Bien has dicho: No tengo marido;

17 De vrouw antwoordde en zeide: Ik heb geen man. Jezus zeide tot haar: Gij hebt wel gezegd: Ik heb geen man.

17. Odpowiedziała niewiasta i rzekła: Nie mam męża. Rzekł jej Jezus: Dobrześ rzekła: Nie mam męża.

17. Felele az asszony és monda: Nincs férjem. Monda néki Jézus: Jól mondád, hogy: Nincs férjem;

17 Женщина сказала в ответ: у меня нет мужа. Иисус говорит ей: правду тысказала, что у тебя нет мужа,

17. Озвалась жінка і каже: Не маю чоловіка. Рече їй Ісус: Добре сказала єси, що чоловіка не маєш;

18 sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden."

18 Sillä viisi miestä sinulla on ollut ja joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi. Sen olet puhunut totta."

18. Sillä viisi miestä on sinulla ollut, ja se joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehes. Sen sinä oikein sanoit.

18. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla ole miestä: sillä wijsi miestä on sinulla ollut ja se cuin sinulla nyt on ei ole sinun miehes sen sinä oikein sanoit.

18. Sanoi Iesus henelle/ Oikein sine sanoit/ Ei ole minulla Mieste/ Sille ette wisi Mieste ombi sinulla ollut/ ia se ioca sinulla nyt on/ ei ole sinun Miehes/ Sen sine oikein sanoit. (Sanoi Jesus hänelle/ Oikein sinä sanoit/ Ei ole minulla miestä/ Sillä että wiisi miestä ompi sinulla ollut/ ja se joka sinulla nyt on/ ei ole sinun miehesi/ Sen sinä oikein sanoit.)

18. πέντε γὰρ ἄνδρας ἔσχες, καὶ νῦν ὃν ἔχεις οὐκ ἔστι σου ἀνήρ· τοῦτο ἀληθὲς εἴρηκας.

18. πεντε γαρ ανδρας εσχες και νυν ον εχεις ουκ εστιν σου ανηρ τουτο αληθες ειρηκας 18. pente gar andras esches kai nυn on echeis oυk estin soυ aner toυto alethes eirekas

18 for* you had five husbands, and he whom you have now is not your husband. You have said this, a true thing.

18. For thou hast had five husbands; and he whom thou now hast is not thy husband: in that saidst thou truly.

18. Thi du har havt fem Mænd; og den, som du nu har, er ikke din Mand. Det sagde du sandt.

18. Ty du hafver haft fem män, och den du nu hafver, är icke din man; det sade du sant.

18. Sest wiis meest on sinnul olnud, ja, kes nüüd sinnul on, se ep olle mitte sinno mees: sedda olled sa öiete üttelnud.

18. nes esi turėjusi penkis vyrus, ir tas, kurį dabar turi, nėra tavo vyras. Čia tu tiesą pasakei’‘.

18. Fünf Männer hast du gehabt, und den du nun hast, der ist nicht dein Mann; da hast du recht gesagt.

18. Car tu as eu cinq maris; et celui que tu as maintenant n'est pas ton mari; tu as dit vrai en cela.

18. Porque cinco maridos has tenido; y el que ahora tienes, no es tu marido: esto has dicho con verdad.

18 Want gij hebt vijf mannen gehad, en dien gij nu hebt, is uw man niet; dat hebt gij met waarheid gezegd.

18. Albowiemeś pięciu mężów miała, a teraz ten, którego masz, nie jest mężem twoim; toś prawdę powiedziała.

18. Mert öt férjed volt, és a mostani nem férjed: ezt igazán mondtad.

18 ибо у тебя было пятьмужей, и тот, которого ныне имеешь, не муж тебе; этосправедливо ты сказала.

18. пять бо чоловіків мала, та й тепер которого маєш, не чоловік тобі; у сьому правду сказала єси.

19 Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.

19 Nainen sanoi Hänelle: "Herra, näen, että olet profeetta.

19. Vaimo sanoi hänelle: Herra, minä näen, että sinä olet propheta.

19. Waimo sanoi hänelle: Herra minä näen että sinä olet Propheta.

19. Sanoi henelle waimo/ HERRA/ mine näen/ ette sine olet yxi Propheta. (Sanoi hänelle waimo/ HERRA/ minä näen/ että sinä olet yksi propheta.)

19. λέγει αὐτῷ ἡ γυνή· Κύριε, θεωρῶ ὅτι προφήτης εἶ σύ.

19. λεγει αυτω η γυνη κυριε θεωρω οτι προφητης ει συ 19. legei aυto e gυne kυrie theoro oti profetes ei sυ

19 The woman says to him, Lord, I view that you are a prophet.

19. The woman saith unto him, Sir, I perceive that thou art a prophet.

19. Kvinden siger til ham: Herre! jeg ser, at du er en Prophet.

19. Då sade qvinnan till honom: Herre, jag ser, att du äst en Prophet.

19. Se naene ütles temmale: Issand, minna nään, et sa Prohwet olled.

19. Moteris atsiliepė: ‘‘Aš matau, Viešpatie, jog Tu esi pranašas.

19. Das Weib spricht zu ihm: HERR, ich sehe, daß du ein Prophet bist.

19. La femme lui dit: Seigneur, je vois que tu es un prophète.

19. Dícele la mujer: Señor, paréceme que tú eres profeta.

19 De vrouw zeide tot Hem: Heere, ik zie, dat Gij een profeet zijt.

19. Rzekła mu niewiasta: Panie! widzę, żeś ty jest prorok.

19. Monda néki az asszony: Uram, látom, hogy te próféta [8†] vagy.

19 Женщина говорит Ему: Господи! вижу, что Ты пророк.

19. Каже Йому жінка: Добродїю, бачу, що пророк єси Ти.

20 Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla."

20 Isämme ovat palvoneet tällä vuorella ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee palvoa”

20. Meidän isämme ovat tällä vuorella kumartaneet ja rukoilleet, ja te sanotte: Jerusalemissa on se sia, jossa pitää rukoiltaman.

20. Meidän Isäm owat tällä wuorella cumartanet ja te sanotta: Jerusalemis on se sia josa pitä cumartaman.

20. Meiden Iset ouat telle Worella cumartaneet Ja te sanotta/ Ette Jerusalemis ombi se Sija/ iossa pite cumartaman. (Meidän isät owat tällä wuorella kumartaneet. Ja te sanotte/ Että Jerusalemissa ompi se sija/ jossa pitää kumartaman.)

20. οἱ πατέρες ἡμῶν ἐν τῷ ὄρει τούτῳ προσεκύνησαν· καὶ ὑμεῖς λέγετε ὅτι ἐν Ἱεροσολύμοις ἐστὶν ὁ τόπος ὅπου δεῖ προσκυνεῖν.

20. οι πατερες ημων εν τουτω τω ορει προσεκυνησαν και υμεις λεγετε οτι εν ιεροσολυμοις εστιν ο τοπος οπου δει προσκυνειν 20. oi pateres emon en toυto to orei prosekυnesan kai υmeis legete oti en ierosolυmois estin o topos opoυ dei proskυnein

20 Our fathers worshiped in this mountain, and you° (Jews) say, that in Jerusalem is the place where it is essential to worship.

20. Our fathers worshipped in this mountain; and ye say, that in Jerusalem is the place where men ought to worship.

20. Vore Fældre have tilbedet paa dette Bjerg, og I sige, at i Jerusalem er Stedet, hvor man bør tilbede.

20. Våre fäder hafva tillbedit på detta berget, och I sägen, att i Jerusalem är det rum, der man tillbedja skall.

20. Meie wannemad on sesinnatse mäe peäl Jummalat kummardanud, ja teie ütlete, et Jerusalemmas se paik on, kus peab Jummalat kummardama.

20. Mūsų tėvai garbino ant šito kalno, o jūs sakote, kad Jeruzalė esanti vieta, kur reikia garbinti’‘.

20. Unsere Väter haben auf diesem Berge angebetet, und ihr sagt, zu Jerusalem sei die Stätte, da man anbeten solle.

20. Nos pères ont adoré sur cette montagne, et vous, vous dites que le lieu où il faut adorer est à Jérusalem.

20. Nuestros padres adoraron en este monte, y vosotros decís, que en Jerusalem es el lugar donde es menester adorar.

20 Onze vaders hebben op dezen berg aangebeden; en gijlieden zegt, dat te Jeruzalem de plaats is, waar men moet aanbidden.

20. Ojcowie nasi na tej górze chwalili Boga, a wy powiadacie, że w Jeruzalemie jest miejsce, kędy przyzwoita chwalić.

20. A mi atyáink ezen a hegyen imádkoztak; és ti azt mondjátok, hogy Jeruzsálemben van az a hely, [9†] a hol imádkozni kell.

20 Отцы наши поклонялись на этой горе, а вы говорите, что место, где должно поклоняться, находится в Иерусалиме.

20. Батьки наші на сїй горі покланялись; а ви кажете, що в Єрусалимі місце, де треба покланяти ся.

21 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.

21 Jeesus sanoi hänelle: ”Nainen, usko minua! Tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.

21. Jesus sanoi hänelle: vaimo, usko minua: se aika tulee, ettette tällä vuorella eikä Jerusalemissa Isää rukoile.

21. Jesus sanoi hänelle: waimo usco minua se aica tule ettet te tällä wuorella eikä Jerusalemis Isä cumarra.

21. Iesus sanoi henelle/ Waimo/ wsko minua/ se aica tulepi/ ettei te telle Worella/ eikä Jerusalemis Ise cumardha. (Jesus sanoi hänelle/ Waimo/ usko minua/ se aika tuleepi/ ettei te tällä wuorella/ eikä Jerusalemissa Isää kumarra.)

21. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Γύναι, πίστευσόν μοι ὅτι ἔρχεται ὥρα ὅτε οὔτε ἐν τῷ ὄρει τούτῳ οὔτε ἐν Ἱεροσολύμοις προσκυνήσετε τῷ πατρί.

21. λεγει αυτη ο ιησους γυναι πιστευσον μοι οτι ερχεται ωρα οτε ουτε εν τω ορει τουτω ουτε εν ιεροσολυμοις προσκυνησετε τω πατρι 21. legei aυte o iesoυs gυnai pisteυson moi oti erchetai ora ote oυte en to orei toυto oυte en ierosolυmois proskυnesete to patri

21 Jesus says to her, Woman, believe me, the hour is coming, when you° will be worshiping the Father, neither in this mountain, nor in Jerusalem.

21. Jesus saith unto her, Woman, believe me, the hour cometh, when ye shall neither in this mountain, nor yet at Jerusalem, worship the Father.

21. Jesus siger til hende: Kvinde! tro mig, at den Time kommer, da I hverken paa dette Bjerg, ei heller i Jerusalem, skulle tilbede Faderen.

21. Jesus sade till henne: Qvinna, tro mig; den tid kommer, att hvarken på detta berget, eller i Jerusalem, skolen I tillbedja Fadren.

21. Jesus ütles temmale: Naene, ussu mind, et tund tulleb, et teie ei pea sesinnatse mäe peäl, egga Jerusalemmas Issa kummardama.

21. Jėzus atsakė: ‘‘Moterie, tikėk manimi, jog ateina valanda, kada garbinsite Tėvą ne ant šio kalno ir ne Jeruzalėje.

21. Jesus spricht zu ihr: Weib, glaube mir, es kommt die Zeit, daß ihr weder auf diesem Berge noch zu Jerusalem werdet den Vater anbeten.

21. Jésus lui dit: Femme, crois-moi; le temps vient que vous n'adorerez plus le Père ni sur cette montagne, ni à Jérusalem.

21. Dícele Jesús: Mujer, créeme, que la hora viene, cuando ni en este monte, ni en Jerusalem adoraréis al Padre.

21 Jezus zeide tot haar: Vrouw, geloof Mij, de ure komt, wanneer gijlieden, noch op dezen berg, noch te Jeruzalem, den Vader zult aanbidden.

21. Rzekł jej Jezus: Niewiasto! wierz mi, iż idzie godzina, gdy ani na tej górze, ani w Jeruzalemie nie będziecie chwalili Ojca.

21. Monda néki Jézus: Asszony, hidd el nékem, hogy eljő az óra, a mikor sem nem ezen a hegyen, sem nem Jeruzsálemben imádjátok az Atyát.

21 Иисус говорит ей: поверь Мне, что наступает время, когда и не на горе сей, ине в Иерусалиме будете поклоняться Отцу.

21. Рече їй Ісус: Жінко, вір менї, що прийде час, коли нї на горі сїй, анї в Єрусалимі покланяти метесь ви Отцеві.

22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.

22 Te palvotte sitä, jota ette tunne. Me palvomme sitä, jonka tunnemme. Sillä pelastus tulee juutalaisten välityksellä.

22. Ette tiedä, mitä te rukoilette, mutta me tiedämme, mitä me rukoilemme; sillä autuus on Juudalaisista.

22. Et te tiedä mitä te cumarratte mutta me tiedäm mitä me cumarram: sillä autuus on Judalaisista.

22. Ette te tiedhe/ mite te cumardhatte/ Mutta me tiedhem/ mite me cumardham/ Sille Terueys Juttaista ombi. (Ette te tiedä/ mitä te kumarratte/ Mutta me tiedämme/ mitä me kumarramme/ Sillä terweys juuttaista ompi.)

22. ὑμεῖς προσκυνεῖτε ὃ οὐκ οἴδατε, ἡμεῖς προσκυνοῦμεν ὃ οἴδαμεν· ὅτι ἡ σωτηρία ἐκ τῶν Ἰουδαίων ἐστίν.

22. υμεις προσκυνειτε ο ουκ οιδατε ημεις προσκυνουμεν ο οιδαμεν οτι η σωτηρια εκ των ιουδαιων εστιν 22. υmeis proskυneite o oυk oidate emeis proskυnoυmen o oidamen oti e soteria ek ton ioυdaion estin

22 You° worship what you° do not know. We worship what we know, because salvation is from the Jews.

22. Ye worship ye know not what: we know what we worship: for salvation is of the Jews.

22. I tilbede det, som I ikke kjende; vi tilbede det, som vi kjende; thi Saliggjørelsen kommer fra Jøderne.

22. I veten icke hvad I tillbedjen; men vi vete hvad vi tillbedje; ty saligheten är af Judomen.

22. Teie kummardate, mis teie ei tea; agga meie kummardame, mis meie teame, sest önnistus tulleb Juda-rahwa seast.

22. Jūs garbinate, ko nepažįstate, o mes garbiname, ką pažįstame, nes išgelbėjimas­iš žydų.

22. Ihr wisset nicht, was ihr anbetet; wir wissen aber, was wir anbeten, denn das Heil kommt von den Juden.

22. Vous adorez ce que vous ne connaissez pas; pour nous, nous adorons ce que nous connaissons; car le salut vient des Juifs.

22. Vosotros adoráis lo que no sabéis: nosotros adoramos lo que sabemos; porque la salvación de los Judíos es.

22 Gijlieden aanbidt, wat gij niet weet; wij aanbidden, wat wij weten; want de zaligheid is uit de Joden.

22. Wy chwalicie, co nie wiecie; a my chwalimy, co wiemy; albowiem zbawienie jest z Żydów.

22. Ti azt imádjátok, a mit nem [10†] ismertek; mi azt imádjuk, a mit ismerünk: mert az idvesség [11†] a zsidók közül támadt.

22 Вы не знаете, чему кланяетесь, а мы знаем, чему кланяемся, ибо спасение от Иудеев.

22. Ви кланяєтесь, а чому - не знаєте; ми кланяємось, і чому - знаємо, бо спасеннє від Жидів.

23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.

23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin tosi palvojat palvovat Isää Hengessä ja totuudessa. Sillä sellaisten Isä tahtoo Häntä palvovan.

23. Mutta hetki tulee, ja jo nyt on, että totiset rukoiliat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä tahtoo myös senkaltaisia, jotka häntä rukoilevat.

23. Mutta se hetki tule ja jo nyt on että totiset cumartajat cumartawat Isä Henges ja Totuudes: sillä Isä tahto myös sencaltaisita jotca händä cumartawat.

23. Mutta se hetki tulepi/ ia io nyt on/ ette ne totiset Cumartaiat pite Ise cumartaman Henges ia Totudhes. Sille ette Iseki tactopi sencaltaisita/ iotca hende cumartaman pite. (Mutta se hetki tuleepi/ ja jo nyt on/ että ne totiset kumartajat pitää Isää kumartaman Hengessä ja totuudessa. Sillä että Isäkin tahtoopi sen kaltaisia/ jotka häntä kumartaman pitää.)

23. ἀλλ’ ἔρχεται ὥρα, καὶ νῦν ἐστιν, ὅτε οἱ ἀληθινοὶ προσκυνηταὶ προσκυνήσουσι τῷ πατρὶ ἐν πνεύματι καὶ ἀληθείᾳ· καὶ γὰρ ὁ πατὴρ τοιούτους ζητεῖ τοὺς προσκυνοῦντας αὐτόν.

23. αλλ ερχεται ωρα και νυν εστιν οτε οι αληθινοι προσκυνηται προσκυνησουσιν τω πατρι εν πνευματι και αληθεια και γαρ ο πατηρ τοιουτους ζητει τους προσκυνουντας αυτον 23. all erchetai ora kai nυn estin ote oi alethinoi proskυnetai proskυnesoυsin to patri en pneυmati kai aletheia kai gar o pater toioυtoυs zetei toυs proskυnoυntas aυton

23 But the hour is coming and now is, when the true worshipers will be worshiping the Father in spirit and truth; for* the Father also is seeking such who are worshiping him.

23. But the hour cometh, and now is, when the true worshippers shall worship the Father in spirit and in truth: for the Father seeketh such to worship him.

23. Men den Time kommer, ja er nu, da de sande Tilbedere skulle tilbede Faderen I Aand og Sandhed; thi Faderen søger saadanne, som han saaledes tilbede.

23. Men den tid kommer, och är nu allaredo, att rätte tillbedjare skola tillbedja Fadren i Andanom och sanningen; ty Fadren vill ock sådana hafva, som honom tillbedja skola.

23. Agga tund tulleb ja on nüüd, et tössised kummardajad peawad Issa kummardama Waimus ja töes, sest Issa otsib ka sähhärdussed, kes tedda nenda kummardawad.

23. Bet ateina valanda,­jau dabar ji yra,­kai tikrieji garbintojai garbins Tėvą dvasioje ir tiesoje, nes Tėvas tokių Jo garbintojų ieško.

23. Aber es kommt die Zeit und ist schon jetzt, daß die wahrhaftigen Anbeter werden den Vater anbeten im Geist und in der Wahrheit; denn der Vater will haben, die ihn also anbeten.

23. Mais l'heure vient, et elle est déjà venue, que les vrais adorateurs adoreront le Père en esprit et en vérité, car le Père demande de tels adorateurs.

23. Mas la hora viene, y ahora es, cuando los verdaderos adoradores adorarán al Padre en espíritu y en verdad; porque también el Padre tales busca que le adoren.

23 Maar de ure komt, en is nu, wanneer de ware aanbidders den Vader aanbidden zullen in geest en waarheid; want de Vader zoekt ook dezulken, die Hem alzo aanbidden.

23. Aleć idzie godzina, i teraz jest, gdy prawdziwi chwalcy będą chwalić Ojca w duchu i w prawdzie.

23. De eljő az óra, és az most vagyon, amikor az igazi imádók lélekben, és igazságban imádják az Atyát: mert az Atya is ilyeneket keres, az ő imádóiul.

23 Но настанет время и настало уже, когда истинные поклонники будут поклоняться Отцу в духе и истине, ибо таких поклонников Отец ищет Себе.

23. Та прийде час, і вже єсть, що правдиві поклонники поклонять ся Отцеві духом і правдою; Отець бо таких шукає покланяючих ся Йому.

24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

24 Jumala on Henki. Jotka Häntä palvovat, niitten tulee palvoa Hengessä ja totuudessa.”

24. Jumala on Henki, ja jotka häntä rukoilevat, niiden pitää hengessä ja totuudessa häntä rukoileman.

24. Jumala on Hengi ja jotca händä cumartawat nijden pitä Henges ja Totuudes händä cumartaman.

24. Jumala ombi Hengi/ ia iotca hende cumartauat/ heiden pite Henges ia Totudhes hende cumartaman. (Jumala ompi Henki/ ja jotka häntä kumartawat/ heidän pitää Hengessä ja totuudessa häntä kumartaman.)

24. πνεῦμα ὁ Θεός, καὶ τοὺς προσκυνοῦντας αὐτὸν ἐν πνεύματι καὶ ἀληθείᾳ δεῖ προσκυνεῖν.

24. πνευμα ο θεος και τους προσκυνουντας αυτον εν πνευματι και αληθεια δει προσκυνειν 24. pneυma o theos kai toυs proskυnoυntas aυton en pneυmati kai aletheia dei proskυnein

24 God (is) a Spirit, and it is essential (for) those who are worshiping him to worship in spirit and truth.

24. God is a Spirit: and they that worship him must worship him in spirit and in truth.

24. Gud er en Aand, og de, som han tilbede, bør det at tilbede i Aand og Sandhed.

24. Gud är en Ande; och de honom tillbedja, skola tillbedja honom i Andanom, och i sanningen.

24. Jummal on üks Waim, ja, kes tedda kummardawad, need peawad Waimus ja töes kummardama.

24. Dievas yra Dvasia, ir Jį garbinantys turi garbinti dvasioje ir tiesoje’‘.

24. Gott ist Geist, und die ihn anbeten, die müssen ihn im Geist und in der Wahrheit anbeten.

24. Dieu est esprit, et il faut que ceux qui l'adorent, l'adorent en esprit et en vérité.

24. Dios es Espíritu, y los que le adoran, en espíritu y en verdad es menester que le adoren.

24 God is een Geest, en die Hem aanbidden, moeten Hem aanbidden in geest en waarheid.

24. Bo i Ojciec takowych szuka, którzy by go chwalili. Bóg jest duch, a ci, którzy go chwalą, powinni go chwalić w duchu i w prawdzie.

24. Az Isten lélek: és a kik őt imádják, szükség, hogy lélekben és igazságban imádják.

24 Бог есть дух, и поклоняющиеся Ему должны поклоняться в духе и истине.

24. Дух - Бог, і хто покланяєть ся Йому, духом і правдою мусить покланятись.

25 Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki".

25 Nainen sanoi Hänelle: ”Tiedän, että Messias tulee, Hän, jota sanotaan Kristukseksi. Kun Hän tulee, Hän ilmoittaa meille kaiken.”

25. Vaimo sanoi hänelle: minä tiedän, että Messias on tuleva, joka kutsutaan Kristus: kuin hän tulee, niin hän ilmoittaa meille kaikki.

25. Waimo sanoi hänelle: minä tiedän että Messias on tulewa joca cudzutan Christus: cosca se tule nijn hän ilmoitta meille caicki.

25. Sanoi henelle waimo/ Mine tiedhen/ ette Messias ombi tuleua/ ioca cutzutan Christus. Coska se sama tulepi/ nin hen ilmoittapi meille caiki. (Sanoi hänelle waimo/ Minä tiedän/ että Messias ompi tulewa/ jota kutsutaan Kristus. Koska se sama tuleepi/ niin hän ilmoittaapi meille kaikki.)

25. λέγει αὐτῷ ἡ γυνή· Οἶδα ὅτι Μεσσίας ἔρχεται ὁ λεγόμενος Χριστός· ὅταν ἔλθῃ ἐκεῖνος, ἀναγγελεῖ ἡμῖν πάντα.

25. λεγει αυτω η γυνη οιδα οτι μεσσιας ερχεται ο λεγομενος χριστος οταν ελθη εκεινος αναγγελει ημιν παντα 25. legei aυto e gυne oida oti messias erchetai o legomenos christos otan elthe ekeinos anaggelei emin panta

25 The woman says to him, I know that (the) Messiah is coming (he who is called* Christ). Whenever he comes, that (man) will be proclaiming all things to us.

25. The woman saith unto him, I know that Messias cometh, which is called Christ: when he is come, he will tell us all things.

25. Kvinden siger til ham; jeg veed, at Messias kommer, (hvilket betyder Christus); naar han kommer, skal hen kundgjøre os alle Ting.

25. Då sade qvinnan till honom: Jag vet, att Messias skall komma, som kallas Christus; när han kommer, varder han oss all ting undervisandes.

25. Se naene ütleb temmale: Ma tean, et Messias tulleb, kedda nim̃etatakse Kristusseks: kui se saab tulnud, siis kulutab temma meile keik.

25. Moteris Jam sako: ‘‘Žinau, jog ateina Mesijas (tai yra Kristus). Atėjęs Jis mums viską paskelbs’‘.

25. Spricht das Weib zu ihm: Ich weiß, daß der Messias kommt, der da Christus heißt. Wenn derselbe kommen wird, so wird er's uns alles verkündigen.

25. Cette femme lui répondit: Je sais que le Messie, celui qu'on appelle Christ, doit venir; quand il sera venu, il nous annoncera toutes choses.

25. Dícele la mujer: Yo sé que el Mesías ha de venir, el cual es llamado, el Cristo: cuando él viniere, nos declarará todas las cosas.

25 De vrouw zeide tot Hem: Ik weet, dat de Messias komt (Die genaamd wordt Christus); wanneer Die zal gekomen zijn, zo zal Hij ons alle dingen verkondigen.

25. Rzekła mu niewiasta: Wiem, że przyjdzie Mesyjasz, którego zowią Chrystusem, ten, gdy przyjdzie, oznajmi nam wszystko.

25. Monda néki az asszony: Tudom, hogy Messiás jő (a ki Krisztusnak mondatik); mikor az eljő, megjelent nékünk mindent.

25 Женщина говорит Ему: знаю, что придет Мессия, то есть Христос; когда Он придет, то возвестит нам все.

25. Каже Йому жінка: Знаю, що Месия прийде (званий Христос). Як прийде Він, звістить нам усе.

26 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi".

26 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen se, Minä, joka puhun sinulle.”

26. Jesus sanoi hänelle: minä olen se, joka sinun kanssas puhun.

26. Jesus sanoi hänelle: Minä olen se joca sinun cansas puhun.

26. Sanoi Iesus henelle/ Mine olen se sama/ ioca sinun cansas puhun. (Sanoi Jesus hänelle/ Minä olen se sama/ joka sinun kanssasi puhun.)

26. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Ἐγώ εἰμι, ὁ λαλῶν σοι.

26. λεγει αυτη ο ιησους εγω ειμι ο λαλων σοι 26. legei aυte o iesoυs ego eimi o lalon soi

26 Jesus says to her, I am (he), who is speaking to you.

26. Jesus saith unto her, I that speak unto thee am he.

26. Jesus siger til hende: ham er jeg, som taler med dig.

26. Sade Jesus till henne: Jag är den samme, som talar med dig.

26. Jesus ütles temmale: Minna ollen se, kes sinnoga rägib.

26. Jėzus jai tarė: ‘‘Tai Aš, kuris su tavimi kalbu!’‘

26. Jesus spricht zu ihr: Ich bin's, der mit dir redet.

26. Jésus lui dit: Je le suis, moi qui te parle.

26. Dícele Jesús: Yo soy, que hablo contigo.

26 Jezus zeide tot haar: Ik ben het, Die met u spreek.

26. Rzekł jej Jezus: Jam jest ten, który z tobą mówię.

26. Monda néki Jézus: Én vagyok az, a ki [12†] veled beszélek.

26 Иисус говорит ей: это Я, Который говорю с тобою.

26. Рече їй Ісус: Се я, що глаголю тобі.

27 Samassa hänen opetuslapsensa tulivat; ja he ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: "Mitä pyydät?" tai: "Mitä puhelet hänen kanssaan?"

27 Samassa Hänen opetuslapsensa tulivat. He ihmettelivät, että Hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: "Mitä kysyt?" tai: "Miksi puhut hänen kanssaan?”

27. Silloin tulivat hänen opetuslapsensa ja ihmettelivät, että hän sitä vaimoa puhutteli: ei kuitenkaan kenkään sanonut: mitäs kysyt? eli mitäs häntä puhuttelet?

27. Silloin tulit hänen Opetuslapsens ja ihmettelit että hän sitä waimo puhutteli ei cuitengan kengän sanonut: mitäs kysyt eli mitäs händä puhuttelet?

27. Ja iuri silloin tulit henen Opetuslapsens/ ia ihmettelit/ ette hen site waimo puhutteli. Eikengen sanonut quitengan/ Mites kysyt? eli mites hende puhuttelet? (Ja juuri silloin tulit hänen opetuslapsensa/ ja ihmettelit/ että hän sitä waimoa puhutteli. Ei kenkään sanonut kuitenkaan/ Mitäs kysyt? eli mitäs häntä puhuttelet?)

27. καὶ ἐπὶ τούτῳ ἦλθαν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ, καὶ ἐθαύμασαν ὅτι μετὰ γυναικὸς ἐλάλει· οὐδεὶς μέντοι εἶπε, τί ζητεῖς ἤ τί λαλεῖς μετ’ αὐτῆς;

27. και επι τουτω ηλθον οι μαθηται αυτου και εθαυμασαν οτι μετα γυναικος ελαλει ουδεις μεντοι ειπεν τι ζητεις η τι λαλεις μετ αυτης 27. kai epi toυto elthon oi mathetai aυtoυ kai ethaυmasan oti meta gυnaikos elalei oυdeis mentoi eipen ti zeteis e ti laleis met aυtes

27 And his disciples came upon this, and marveled that he was speaking with a woman; nevertheless, no one said, What are you seeking? Or, Why are you speaking with her?

27. And upon this came his disciples, and marvelled that he talked with the woman: yet no man said, What seekest thou? or, Why talkest thou with her?

27. Og i det samme kom hans Disciple, og forundrede sig, at han talede med Kvinden; dog sagde Ingen: hvad sprøger du? eller hvad taler du med hende?

27. Och i det samma kommo hans Lärjungar, och undrade derpå, att han talade med qvinnone; dock sade ingen: Hvad frågar du, eller hvad talar du med henne?

27. Ja se peäle tullid temma jüngrid, ja immetellesid, et temma se naesega könneles; siiski ei üttelnud ükski: Mis sinna küssid, ehk, mis sa rägid temmaga?

27. Tuo metu sugrįžo Jo mokiniai ir nustebo, kad Jis kalbėjo su moterimi. Vis dėlto nė vienas nepaklausė: ‘‘Ko iš jos nori?’‘ arba: ‘‘Apie ką su ja kalbi?’‘

27. Und über dem kamen seine Jünger, und es nahm sie wunder, daß er mit dem Weib redete. Doch sprach niemand: Was fragst du? oder: Was redest du mit ihr?

27. Sur cela ses disciples arrivèrent, et ils furent surpris de ce qu'il parlait avec une femme; néanmoins aucun ne lui dit: Que demandes-tu? ou, Pourquoi parles-tu avec elle?

27. Y en esto vinieron sus discípulos, y se maravillaron de que hablaba con la mujer; mas ninguno le dijo: ¿Qué preguntas, o, qué hablas con ella?

27 En daarop kwamen Zijn discipelen en verwonderden zich, dat Hij met een vrouw sprak. Nochtans zeide niemand: Wat vraagt Gij, of: Wat spreekt Gij met haar?

27. A wtem przyszli uczniowie jego, i dziwowali się, iż z niewiastą mówił; wszakże żaden nie rzekł: O co się pytasz, albo co z nią rozmawiasz?

27. Eközben megjövének az ő tanítványai; és csodálkozának, hogy asszonnyal beszélt; mindazáltal egyik sem mondá: Mit keresel? vagy: Mit beszélsz vele?

27 В это время пришли ученики Его, и удивились, что Он разговаривал с женщиною; однакож ни один не сказал: чего Ты требуешь? или: о чем говоришь с нею?

27. І прийшли на се ученики Його, й дивувались, що Він із жінкою розмовляв; та нїхто не сказав: Чого тобі треба? або: Про що розмовляєш із нею?

28 Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:

28 Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:

28. Niin vaimo jätti vesi-astiansa, ja meni kaupunkiin, ja sanoi niille ihmisille:

28. Nijn waimo jätti wesiastians ja meni Caupungijn ja sanoi nijlle ihmisille:

28. Nin se waimo ietti Wesiastians/ ia meni Caupungin/ ia sanoi nijlle Inhimisille/ (Niin se waimo jätti wesiastiansa/ ja meni kaupunkiin/ ja sanoi niille ihmisille/)

28. Ἀφῆκεν οὖν τὴν ὑδρίαν αὐτῆς ἡ γυνὴ καὶ ἀπῆλθεν εἰς τὴν πόλιν, καὶ λέγει τοῖς ἀνθρώποις·

28. αφηκεν ουν την υδριαν αυτης η γυνη και απηλθεν εις την πολιν και λεγει τοις ανθρωποις 28. afeken oυn ten υdrian aυtes e gυne kai apelthen eis ten polin kai legei tois anthropois

28 Therefore the woman left her water pot and went away into the city, and says to the men,

28. The woman then left her waterpot, and went her way into the city, and saith to the men,

28. Da lod Kvinden sit Vandkar staae og gik ind i Staden og sagde til Menneskene der:

28. Då lät qvinnan stå sina kruko, och gick in i staden, och sade till det folket:

28. Se naene jättis nüüd omma wee-krusi senna, ja läks ärra liñna, ja ütles neile innimestele:

28. O moteris, palikusi ąsotį, nubėgo į miestą ir apskelbė žmonėms:

28. Da ließ das Weib ihren Krug stehen und ging hin in die Stadt und spricht zu den Leuten:

28. Alors la femme laissa sa cruche, et s'en alla à la ville, et dit aux gens:

28. Entónces la mujer dejó su cántaro, y fué a la ciudad, y dijo a los hombres:

28 Zo verliet de vrouw dan haar watervat, en ging heen in de stad en zeide tot de lieden:

28. I zostawiła ona niewiasta wiadro swoje, a szła do miasta i rzekła onym ludziom:

28. Ott hagyá azért az asszony a vedrét, és elméne a városba, és monda az embereknek:

28 Тогда женщина оставила водонос свой и пошла в город, и говорит людям:

28. Покинула тодї відро своє жінка, й пійшла в город, і каже людям:

29 Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?

29 ”Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Eiköhän tämä ole Kristus?"

29. Tulkaa katsomaan sitä ihmistä, joka minulle sanoi kaikki, mitä minä tehnyt olen: olleeko hän Kristus?

29. Tulcat cadzoman sitä ihmistä joca minulle sanoi caicki mitä minä tehnyt olet: Olleco hän Christus?

29. Tulcat nekemen site Inhimiste/ ioca minulle sanoi caiki mite mine tehnyt olen/ Olleco hen se Christus? (Tulkaat näkemään sitä ihmistä/ joka minulle sanoi kaikki mitä minä tehnyt olen/ Olleeko hän se Kristus?)

29. Δεῦτε ἴδετε ἄνθρωπον ὃς εἶπέ μοι πάντα ὅσα ἐποίησα· μήτι οὗτός ἐστιν ὁ Χριστός;

29. δευτε ιδετε ανθρωπον ος ειπεν μοι παντα οσα εποιησα μητι ουτος εστιν ο χριστος 29. deυte idete anthropon os eipen moi panta osa epoiesa meti oυtos estin o christos

29 Come-here°. Behold°, a man who told me all things, as many things as I did. This is not the Christ, is it?

29. Come, see a man, which told me all things that ever I did: is not this the Christ?

29. kommer, seer et Menneske, som har sagt mig alt det, jeg har gjort; mon denne ikke være den Christus?

29. Kommer, och ser en man, som mig hafver sagt allt det jag hafver gjort. Månn han icke vara Christus?

29. Tulge, wadage sedda innimest, kes minnule keik on üttelnud, mis ma ollen teinud, eks sesinnane ei olle se Kristus.

29. ‘‘Eikite pažiūrėti žmogaus, kuris pasakė man viską, ką esu padariusi. Ar tik Jis nebus Kristus?’‘

29. Kommt, seht einen Menschen, der mir gesagt hat alles, was ich getan habe, ob er nicht Christus sei!

29. Venez voir un homme qui m'a dit tout ce que j'ai fait; ne serait-ce point le Christ?

29. Veníd, ved un hombre que me ha dicho todo cuanto he hecho: ¿si es quizá el Cristo?

29 Komt, ziet een Mens, Die mij gezegd heeft alles, wat ik gedaan heb; is Deze niet de Christus?

29. Pójdźcie, oglądajcie człowieka, który mi powiedział wszystko, comkolwiek czyniła, nie tenci jest Chrystus?

29. Jertek, lássatok egy embert, a ki megmonda nékem mindent, a mit cselekedtem. Nem ez-é a Krisztus?

29 пойдите, посмотрите Человека, Который сказал мне все, что я сделала: не Он ли Христос?

29. Ійдїть подивіть ся на чоловіка, котрий сказав менї все, що я зробила; чи се не Христос?

30 Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa.

30 Niin he lähtivät kaupungista ja menivät Hänen luokseen.

30. Niin he läksivät kaupungista ja menivät hänen tykönsä.

30. Nijn he läxit Caupungist ja menit hänen tygöns.

30. Nin he vloslexit Caupungist/ ia tulit henen tygens. (Niin he ulos läksit kaupungista/ ja tulit hänen tykönsä.)

30. ἐξῆλθον οὖν ἐκ τῆς πόλεως καὶ ἤρχοντο πρὸς αὐτόν.

30. εξηλθον ουν εκ της πολεως και ηρχοντο προς αυτον 30. ekselthon oυn ek tes poleos kai erchonto pros aυton

30 They went out of the city and were coming toward him.

30. Then they went out of the city, and came unto him.

30. Da gik de ud af Staden og kom til ham.

30. Då gingo de af staden, och kommo till honom.

30. Siis läksid nemmad liñnast wälja, ja tullid temma jure.

30. Ir žmonės iš miesto ėjo pas Jį.

30. Da gingen sie aus der Stadt und kamen zu ihm.

30. Ils sortirent donc de la ville, et vinrent vers lui.

30. Entónces salieron de la ciudad, y vinieron a él.

30 Zij dan gingen uit de stad, en kwamen tot Hem.

30. A przetoż wyszli z miasta i przyszli do niego.

30. Kimenének azért a városból, és hozzá menének.

30 Они вышли из города и пошли к Нему.

30. Вийшли ж з города, й прийшли до Него.

31 Sillä välin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!"

31 Sillä välin opetuslapset pyysivät Häntä sanoen: "Rabbi, syö!"

31. Mutta sillä välillä rukoilivat opetuslapset häntä, sanoen: Rabbi, syö.

31. Mutta sillä wälillä rucoilit Opetuslapset händä sanoden: Rabbi syö.

31. Mutta sillewälil rucolit Opetuslapset hende/ sanoden/ Rabbi/ szöö. (Mutta sillä wälillä rukoilit opetuslapset häntä/ sanoen/ Rabbi/ syö.)

31. Ἐν δὲ τῷ μεταξὺ ἠρώτων αὐτὸν οἱ μαθηταὶ λέγοντες· Ραββί, φάγε.

31. εν δε τω μεταξυ ηρωτων αυτον οι μαθηται λεγοντες ραββι φαγε 31. en de to metaksυ eroton aυton oi mathetai legontes raββi fage

31 But in the (time in) between, the disciples requested him, saying, Rabbi, eat.

31. In the mean while his disciples prayed him, saying, Master, eat.

31. Imidlertid bade Disciplene ham og sagde: Mester æd!

31. Deremellan bådo Lärjungarna honom, sägande: Rabbi, ät.

31. Agga se wahhel pallusid jüngrid tedda ja ütlesid: Öppetaja, sö.

31. Tuo tarpu mokiniai ragino Jį, sakydami: ‘‘Rabi, valgyk!’‘

31. Indes aber ermahnten ihn die Jünger und sprachen: Rabbi, iß!

31. Cependant, ses disciples le priant, lui disaient: Maître, mange.

31. Entre tanto los discípulos le rogaban, diciendo: Rabbi, come.

31 En ondertussen baden Hem de discipelen, zeggende: Rabbi, eet.

31. A tymczasem prosili go uczniowie, mówiąc: Mistrzu! jedz.

31. Aközben pedig kérék őt a tanítványok, mondván: Mester, egyél!

31 Между тем ученики просили Его, говоря: Равви! ешь.

31. Тим часом просили Його ученики: Рави, їж.

32 Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä".

32 Mutta Hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä."

32. Vaan hän sanoi heille: minulla on ruokaa syödäkseni, jota ette tiedä.

32. Hän sanoi heille: minulla on ruoca syödäxeni jota et te tiedä.

32. Nin hen sanoi heille/ Minulla ombi Roca södhexeni/ iota ette te tiedä. (Niin hän sanoi heille/ Minulla ompi ruoka syödäkseni/ jota ette te tiedä.)

32. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἐγὼ βρῶσιν ἔχω φαγεῖν, ἣν ὑμεῖς οὐκ οἴδατε.

32. ο δε ειπεν αυτοις εγω βρωσιν εχω φαγειν ην υμεις ουκ οιδατε 32. o de eipen aυtois ego βrosin echo fagein en υmeis oυk oidate

32 But he said to them, I have food to eat which you° do not know.

32. But he said unto them, I have meat to eat that ye know not of.

32. Men han sagde til dem: jeg har Mad at æde, den I ikke kjende.

32. Sade han till dem: Jag hafver mat att äta, der I intet af veten.

32. Agga temma ütles neile: Minnul on sedda roga süa, mis teie mitte ei tea.

32. O Jis jiems tarė: ‘‘Aš turiu valgyti maisto, kurio jūs nežinote’‘.

32. Er aber sprach zu ihnen: Ich habe eine Speise zu essen, von der ihr nicht wisset.

32. Mais il leur dit: J'ai à manger une nourriture que vous ne connaissez pas.

32. Y él les dijo: Yo tengo una comida que comer, que vosotros no sabéis.

32 Maar Hij zeide tot hen: Ik heb een spijs om te eten, die gij niet weet.

32. A on im rzekł: Mamci ja pokarm ku jedzeniu, o którym wy nie wiecie.

32. Ő pedig monda nékik: Van nékem eledelem, a mit egyem, a mit ti nem tudtok.

32 Но Он сказал им: у Меня есть пища, которой вы не знаете.

32. Він же рече їм: Я маю їжу їсти, котрої ви не знаєте.

33 Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?"

33 Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Onko joku tuonut Hänelle syötävää?"

33. Niin opetuslapset sanoivat keskenänsä: lieneekö joku hänelle syötävää tuonut?

33. Nijn Opetuslapset sanoit keskenäns: lienekö jocu hänelle syötäwätä tuonut.

33. Nin sanoit Opetuslapset keskenens/ Lienekö iocu henelle söteuete toonut? (Niin sanoit opetuslapset keskenänsä/ Lieneekö joku hänelle syötäwää tuonut?)

33. ἔλεγον οὖν οἱ μαθηταὶ πρὸς ἀλλήλους· Μή τις ἤνεγκεν αὐτῷ φαγεῖν;

33. ελεγον ουν οι μαθηται προς αλληλους μη τις ηνεγκεν αυτω φαγειν 33. elegon oυn oi mathetai pros alleloυs me tis enegken aυto fagein

33 Therefore the disciples were saying to one another, Someone did not bring him (anything) to eat, did they?

33. Therefore said the disciples one to another, Hath any man brought him ought to eat?

33. Da sagde Disciplene til hverandre: mon Nogen har bragt ham Noget at æde?

33. Då sade Lärjungarna emellan sig: Månn någor hafver burit honom äta?

33. Siis ütlesid jüngrid issikeskes: Ons kegi temmale süa tonud?

33. Tada mokiniai pradėjo vienas kitą klausinėti: ‘‘Nejaugi kas atnešė Jam valgyti?’‘

33. Da sprachen die Jünger untereinander: Hat ihm jemand zu essen gebracht?

33. Les disciples se disaient donc l'un à l'autre: Quelqu'un lui aurait-il apporté à manger?

33. Entónces los discípulos decían el uno al otro: ¿Le ha traido alguien de comer?

33 Zo zeiden dan de discipelen tegen elkander: Heeft Hem iemand te eten gebracht?

33. Mówili tedy uczniowie między sobą: Alboć mu kto przyniósł jeść?

33. Mondának azért a tanítványok egymásnak: Hozott-é néki valaki enni?

33 Посему ученики говорили между собою: разве кто принес Ему есть?

33. Казали ж ученики один до одного: Хиба хто принїс Йому їсти?

34 Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.

34 Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on, että teen lähettäjäni tahdon ja täytän Hänen tekonsa.

34. Jesus sanoi heille: minun ruokani on se, että minä teen hänen tahtonsa, joka minun lähetti, ja täytän hänen tekonsa.

34. Jesus sanoi heille: minun ruocan on se että minä teen hänen tahtons joca minun lähetti ja täytän hänen tecons.

34. Iesus sanoi heile/ Minun * Rocan ombi se/ ette mine tegen henen tactons/ ioca minun lehetti/ ia teuten henen teghonsa. (Jesus sanoi heille/ Minun ruokani ompi se/ että minä teen hänen tahtonsa/ joka minun lähetti/ ja täytän hänen tekonsa.)

34. λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἐμὸν βρῶμά ἐστιν ἵνα ποιῶ τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με καὶ τελειώσω αὐτοῦ τὸ ἔργον.

34. λεγει αυτοις ο ιησους εμον βρωμα εστιν ινα ποιω το θελημα του πεμψαντος με και τελειωσω αυτου το εργον 34. legei aυtois o iesoυs emon βroma estin ina poio to thelema toυ pempsantos me kai teleioso aυtoυ to ergon

34 Jesus says to them, My food is that* I should be doing the will of the one who sent me, and should complete his work.

34. Jesus saith unto them, My meat is to do the will of him that sent me, and to finish his work.

34. Jesus sagde til dem: min Mad er, at jeg gjør hans Villie, som mig udsendte, og fuldkommer hans Gjerning.

34. Sade Jesus till dem: Min mat är det, att jag gör hans vilja, som mig sändt hafver, och fullbordar hans verk.

34. Jesus ütles neile: Minno roog on se, et ma teen selle tahtmisse järrele, kes mind on läkkitanud, ja löppetan temma tö.

34. Bet Jėzus tarė: ‘‘Mano maistas­vykdyti valią To, kuris mane siuntė, ir baigti Jo darbą.

34. Jesus spricht zu ihnen: Meine Speise ist die, daß ich tue den Willen des, der mich gesandt hat, und vollende sein Werk.

34. Jésus leur dit: Ma nourriture est de faire la volonté de celui qui m'a envoyé, et d'accomplir son ouvre.

34. Díceles Jesús: Mi comida es, que yo haga la voluntad del que me envió, y que acabe su obra.

34 Jezus zeide tot hen: Mijn spijs is, dat Ik doe den wil Desgenen, Die Mij gezonden heeft, en Zijn werk volbrenge.

34. Rzekł im Jezus: Mójci jest pokarm, abym czynił wolę tego, który mię posłał, a dokonał sprawy jego.

34. Monda nékik Jézus: Az én eledelem az, hogy annak akaratját cselekedjem, a ki elküldött engem, és az ő dolgát [13†] elvégezzem.

34 Иисус говорит им: Моя пища есть творить волю Пославшего Меня и совершить дело Его.

34. Рече їм Ісус: Моя їжа, щоб чинити волю Пославшого мене, й скінчити Його дїло.

35 Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.

35 Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin alkaa elonleikkuu'? Katso, sanon teille: ”Nostakaa silmänne ja katsokaa vainioita, sillä ne ovat jo vaaleat elonleikkuuta varten.

35. Ettekö te sano: vielä ovat neljä kuukautta ja elonaika tulee? katso, minä sanon teille: nostakaat silmänne ylös ja katsokaat vainioita: sillä ne ovat jo valkiat elonajaksi.

35. Ettäkö te sano: wielä owat neljä Cuucautta elonaican? cadzo minä sanon teille: nostacat silmän ja cadzocat wainioita: sillä elo on jo walkia.

35. Ettekö te sano/ Wiele nyt ouat Nelie Cwcautta nin tule Elon aica? Catzo mine sanon teille/ ylesnostacat teiden silmen/ ia catzocat wainioita. Sille ette he ouat io walkiat Elohon/ (Ettekö te sano/ Wielä nyt owat neljä kuukautta niin tulee elon aika? Katso minä sanon teille/ ylös nostakaat teidän silmänne/ ja katsokaat wainioita. Sillä että he owat jo walkeat elohon/)

35. οὐχ ὑμεῖς λέγετε ὅτι ἔτι τετράμηνός ἐστι καὶ ὁ θερισμὸς ἔρχεται; ἰδοὺ λέγω ὑμῖν, ἐπάρατε τοὺς ὀφθαλμοὺς ὑμῶν καὶ θεάσασθε τὰς χώρας, ὅτι λευκαί εἰσι πρὸς θερισμόν. ἤδη.

35. ουχ υμεις λεγετε οτι ετι τετραμηνον εστιν και ο θερισμος ερχεται ιδου λεγω υμιν επαρατε τους οφθαλμους υμων και θεασασθε τας χωρας οτι λευκαι εισιν προς θερισμον ηδη 35. oυch υmeis legete oti eti tetramenon estin kai o therismos erchetai idoυ lego υmin eparate toυs ofthalmoυs υmon kai theasasthe tas choras oti leυkai eisin pros therismon ede

35 Do you not say, There are still four months and (then) the harvest comes. Behold, I am saying to you°, Lift° up your° eyes and look° at the farmlands, because they are already white for (the) harvest.

35. Say not ye, There are yet four months, and then cometh harvest? behold, I say unto you, Lift up your eyes, and look on the fields; for they are white already to harvest.

35. Sige I ikke: der er endnu fire Maaneder, saa kommer Høsten? See, jeg siger Eder: opløfter Eders Øine, og seer Markerne; de ere allerede hvide til Høsten.

35. Sägen I icke, fyra månader äro ännu, och skördatimmen kommer? Si, jag säger eder: Lyfter upp edor ögon, och beser markena; ty hon begynner hvitna till skörd.

35. Eks teie isse ütle, et weel nelli kuud on, siis tulleb leikus kätte? wata, minna ütlen teile: Töstke ommad silmad ülles, ja wadage pöllud, sest nemmad on jo walged leikussele.

35. Argi jūs nesakote: ‘Dar keturi mėnesiai, ir ateis pjūtis’? Štai sakau jums: pakelkite akis ir pažiūrėkite į laukus­jie jau boluoja ir prinokę pjūčiai.

35. Saget ihr nicht: Es sind noch vier Monate, so kommt die Ernte? Siehe, ich sage euch: Hebet eure Augen auf und sehet in das Feld; denn es ist schon weiß zur Ernte.

35. Ne dites-vous pas qu'il y a encore quatre mois jusqu'à la moisson? Voici, je vous le dis: Levez vos yeux, et regardez les campagnes qui blanchissent déjà pour la moisson.

35. ¿No decís vosotros, que aun hay cuatro meses hasta la siega? He aquí, yo os digo: Alzád vuestros ojos, y mirád las regiones; porque ya están blancas para la siega.

35 Zegt gijlieden niet: Het zijn nog vier maanden, en dan komt de oogst? Ziet, Ik zeg u: Heft uw ogen op en aanschouwt de landen; want zij zijn alrede wit om te oogsten.

35. Izaż wy nie mówicie, że jeszcze są cztery miesiące, a żniwo przyjdzie? Otoż powiadam wam: Podnieście oczy wasze, a przypatrzcie się krainom, żeć już białe są ku żniwu.

35. Ti nem azt mondjátok-é, hogy még négy hónap és eljő az aratás? Ímé, mondom néktek: Emeljétek fel szemeiteket, és lássátok meg a tájékokat, hogy már fehérek az [14†] aratásra.

35 Не говорите ли вы, что еще четыре месяца, и наступит жатва? А Я говорю вам: возведите очи ваши и посмотрите на нивы, как они побелели и поспели к жатве.

35. Хиба ви не кажете: Що ще чотирі місяцї, та й жнива прийдуть? Ось глаголю вам: Здійміть очі ваші, та погляньте на ниви, що вже пополовіли на жнива.

36 Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita.

36 Leikkaaja saa palkan ja kokoaa hedelmää iäiseen elämään, jotta (sekä) kylväjä että* leikkaaja iloitsisivat yhdessä.

36. Ja joka niittää, hän saa palkan ja kokoo hedelmän ijankaikkiseen elämään: että kylväjä ja niittäjä ynnä iloitsisivat.

36. Joca nijttä hän saa palcan ja coco hedelmän ijancaickiseen elämään että kylwäjä ja nijttäjä saawat ynnä iloita:

36. Ja ioca nijttepi/ se Palcan saapi/ ia cocopi Hedhelmen ijancaikisen Elemeen/ Senpäle ette se ioca kylue ia ioca nijtte/ ynne pite iloitzeman. (Ja joka niittääpi/ se palkan saapi/ ja kokoopi hedelmän iankaikkiseen elämään/ Senpäälle että se joka kylwää ja joka niittää/ ynnä pitää iloitseman.)

36. καὶ ὁ θερίζων μισθὸν λαμβάνει καὶ συνάγει καρπὸν εἰς ζωὴν αἰώνιον, ἵνα καὶ ὁ σπείρων ὁμοῦ χαίρῃ καὶ ὁ θερίζων.

36. και ο θεριζων μισθον λαμβανει και συναγει καρπον εις ζωην αιωνιον ινα και ο σπειρων ομου χαιρη και ο θεριζων 36. kai o therizon misthon lamβanei kai sυnagei karpon eis zoen aionion ina kai o speiron omoυ chaire kai o therizon

36 And he who is reaping receives wages and gathers fruit to everlasting life; in order that he who is sowing and he who is reaping may rejoice also in unison.

36. And he that reapeth receiveth wages, and gathereth fruit unto life eternal: that both he that soweth and he that reapeth may rejoice together.

36. Og hvo som høster, saaer Løn, og samler Frugt til et evigt Liv; paa det de skulle glæde sig tilhobe, baade den, som saaer, og den, som høster.

36. Och den der uppskär, han tager lön, och församlar frukt till evinnerligit lif; på det att både den som sår, och den som uppskär, skola tillsamman glädjas.

36. Ja kes leikab, se saab palka, ja koggub wilja iggawesseks elluks, et ni hästi se, kes külwab, kui se, kes leikab, ühtlase woiksid röömsad olla.

36. Jau pjovėjas uždarbį gauna ir renka vaisių amžinajam gyvenimui, kad kartu džiaugtųsi ir sėjėjas, ir pjovėjas.

36. Und wer da schneidet, der empfängt Lohn und sammelt Frucht zum ewigen Leben, auf daß sich miteinander freuen, der da sät und der da schneidet.

36. Celui qui moissonne reçoit un salaire et recueille du fruit pour la vie éternelle, afin que celui qui sème se réjouisse aussi avec celui qui moissonne.

36. Y el que siega recibe salario, y allega fruto para vida eterna; para que el que siembra también goce, y el que siega.

36 En die maait, ontvangt loon, en vergadert vrucht ten eeuwigen leven; opdat zich te zamen verblijde, beide, die zaait en die maait.

36. A kto żnie, bierze zapłatę, i zbiera owoc do żywota wiecznego, aby i ten, który sieje, radował się wespół, i ten, który żnie.

36. És a ki arat, jutalmat nyer, és az örök életre gyümölcsöt gyűjt; hogy mind a vető, mind az arató együtt örvendezzen.

36 Жнущий получает награду и собирает плод в жизнь вечную, так что и сеющий и жнущий вместе радоваться будут,

36. І приймає жнець плату, й збирає овощ у життє вічнє, щоб і хто сїє радував ся, і хто жне.

37 Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen.

37 Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä ja toinen leikkaaja.

37. Sillä tässä on se sana tosi; toinen on, joka kylvää, ja toinen, joka niittää.

37. Sillä täsä on se tosi: yxi kylwä mutta toinen nijttä.

37. Sille ette tesse ombi se Puhe tosi/ Yxi kylue ia toinen nijtte. (Sillä että tässä ompi se puhe tosi/ Yksi kylwää ja toinen niittää.)

37. ἐν γὰρ τούτῳ ὁ λόγος ἐστὶν ὁ ἀληθινὸς, ὅτι ἄλλος ἐστὶν ὁ σπείρων καὶ ἄλλος ὁ θερίζων.

37. εν γαρ τουτω ο λογος εστιν {VAR1: ο } αληθινος οτι αλλος εστιν ο σπειρων και αλλος ο θεριζων 37. en gar toυto o logos estin {VAR1: o } alethinos oti allos estin o speiron kai allos o therizon

37 For* the true word is in this, Another (is) he who is sowing and another (is) he who is reaping.

37. And herein is that saying true, One soweth, and another reapeth.

37. Thi herudi er hiint Ord fandt: En saaer, og en Anden høster.

37. Ty här är det ordet sant, att en annar är den som sår, och en annar som uppskär.

37. Sest siin on se sanna tössi, et teine on, kes külwab, ja teine, kes leikab.

37. Čia teisingai priežodis sako: ‘Vienas pasėja, kitas nupjauna’.

37. Denn hier ist der Spruch wahr: Dieser sät, der andere schneidet.

37. Car en ceci, cette parole est vraie: Autre est le semeur, et autre le moissonneur.

37. Porque en esto es el dicho verdadero: Que uno es el que siembra, y otro es el que siega.

37 Want hierin is die spreuk waarachtig: Een ander is het, die zaait, en een ander, die maait.

37. Albowiem w tem prawdziwe jest ono przysłowie: Że inszy jest, który sieje, a inszy, który żnie.

37. Mert ebben az a mondás igaz, hogy más a vető, más az arató.

37 ибо в этом случае справедливо изречение: один сеет, а другой жнет.

37. Бо у сьому слово правдиве: що инший, хто сїє, а инший, хто жне.

38 Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille."

38 Olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta ette ole vaivaa nähneet. Toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille."

38. Minä lähetin teidät niittämään, jossa ette ole työtä tehdeet: muut ovat työtä tehneet ja te olette heidän työnsä päälle tulleet.

38. Minä lähetin teidän nijttämän josa et te ole työtä tehnet muuta owat työtä tehnet mutta te oletta heidän työhöns osallisexi tullet.

38. Mine lehetin teijet nijttemen/ iota ette te ole tötetehnyt. Mwdh ouat tötetehnet/ ia te oletta heiden töihins siselle tulluet. (Minä lähetin teidän niittämään/ jota ette te ole työtätehnyt. Muut owat työtä tehneet/ ja te olette heidän töihins sisälle tulleet.)

38. ἐγὼ ἀπέστειλα ὑμᾶς θερίζειν ὃ οὐχ ὑμεῖς κεκοπιάκατε· ἄλλοι κεκοπιάκασι, καὶ ὑμεῖς εἰς τὸν κόπον αὐτῶν εἰσεληλύθατε.

38. εγω απεστειλα υμας θεριζειν ο ουχ υμεις κεκοπιακατε αλλοι κεκοπιακασιν και υμεις εις τον κοπον αυτων εισεληλυθατε 38. ego apesteila υmas therizein o oυch υmeis kekopiakate alloi kekopiakasin kai υmeis eis ton kopon aυton eiselelυthate

38 I sent you° forth to reap what you° have not labored; others have labored, and you° have entered into their labor.

38. I sent you to reap that whereon ye bestowed no labour: other men laboured, and ye are entered into their labours.

38. Jeg har udsendt Eder at høste det, som I ikke arbeidede; Andre have arbeidet, og I ere indkomne i deres Arbeide.

38. Jag sände eder ut att uppskära, det I hafven intet arbetat; andre hafva arbetat, och I ären ingångne i deras arbete.

38. Ma ollen teid läkkitanud sedda leikama, mis kallal teie ei olle mitte tööd teinud: teised on tööd teinud, ja teie ollete nende tö peäle tulnud.

38. Aš pasiunčiau jus nuimti derliaus, į kurį jūs neįdėjote darbo. Kiti pasidarbavo, o jūs įstojote į jų darbą’‘.

38. Ich habe euch gesandt, zu schneiden, was ihr nicht gearbeitet habt; andere haben gearbeitet und ihr seid in ihre Arbeit gekommen.

38. Je vous ai envoyés moissonner où vous n'avez pas travaillé; d'autres ont travaillé, et vous êtes entrés dans leur travail.

38. Yo os he enviado a segar lo que vosotros no labrasteis: otros labraron, y vosotros habéis entrado en sus labores.

38 Ik heb u uitgezonden, om te maaien, hetgeen gij niet bearbeid hebt; anderen hebben het bearbeid, en gij zijt tot hun arbeid ingegaan.

38. Jam was posłał, żąć to, około czegoście wy nie pracowali; insić pracowali, a wyście weszli w pracę ich.

38. Én annak az aratására küldtelek titeket, a mit nem ti munkáltatok; mások munkálták, és ti a mások munkájába állottatok.

38 Я послал вас жать то, над чем вы не трудились: другие трудились, а вы вошли в труд их.

38. Я післав вас жати, коло чого ви не працювали; инші люде працювали, а ви на працю їх увійшли.

39 Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt".

39 Mutta siitä kaupungista uskoivat monet samarialaiset Häneen naisen puheen vuoksi, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaiken, mitä olen tehnyt."

39. Mutta monta Samarialaista siitä kaupungista uskoivat hänen päällensä sen vaimon puheen tähden, joka sanoi: hän on minulle kaikki sanonut, mitä minä tehnyt olen.

39. NIin monda Samaritani sijtä Caupungist uscoit hänen päällens sen waimon puhen tähden joca sanoi: hän on minulle caicki sanonut mitä minä tehnyt olen.

39. Nin vskoit monda Samaritani/ sijte Caupungist henen pälens/ sen waimon puhen tedhen/ ioca todisti/ Hen ombi minulle sanonut/ caiki mite mine tehnyt olen. (Niin uskoit monta samaritan/ siitä kaupungist hänen päällens/ sen waimon puheen tähden/ joka todisti/ Hän ompi minulle sanonut/ kaikki mitä minä tehnyt olen.)

39. Ἐκ δὲ τῆς πόλεως ἐκείνης πολλοὶ ἐπίστευσαν εἰς αὐτὸν τῶν Σαμαρειτῶν διὰ τὸν λόγον τῆς γυναικὸς, μαρτυρούσης ὅτι εἶπέ μοι πάντα ὅσα ἐποίησα.

39. εκ δε της πολεως εκεινης πολλοι επιστευσαν εις αυτον των σαμαρειτων δια τον λογον της γυναικος μαρτυρουσης οτι ειπεν μοι παντα οσα εποιησα 39. ek de tes poleos ekeines polloi episteυsan eis aυton ton samareiton dia ton logon tes gυnaikos martυroυses oti eipen moi panta osa epoiesa

39 Now many out of the Samaritans from that city believed in him, because of the word of the woman, (who was) testifying, He told me all things, as many things as did.

39. And many of the Samaritans of that city believed on him for the saying of the woman, which testified, He told me all that ever I did.

39. Men mange Samaritaner af den samme Stad troede paa ham for Kvindens tales Skyld, som vidnede: han har sagt mig alt det, jeg har gjort.

39. Och månge Samariter af den staden trodde på honom, för qvinnones tals skull, som vittnade, att han hade sagt henne allt det hon hade gjort.

39. Agga paljo Samaria-rahwast sest liñnast usksid temma sisse se naese könne pärrast, kes tunnistas: Temma on minnule keik üttelnud, mis ma ollen teinud,

39. Daug samariečių iš ano miesto įtikėjo Jėzų dėl moters žodžių: ‘‘Jis man pasakė viską, ką esu padariusi’‘.

39. Es glaubten aber an ihn viele der Samariter aus der Stadt um des Weibes Rede willen, welches da zeugte: Er hat mir gesagt alles, was ich getan habe.

39. Or, plusieurs Samaritains de cette ville-là crurent en lui, à cause de la parole de la femme qui avait rendu ce témoignage: Il m'a dit tout ce que j'ai fait.

39. Y muchos de los Samaritanos de aquella ciudad creyeron en él por la palabra de la mujer, que daba testimonio, diciendo: Me dijo todo cuanto he hecho.

39 En velen der Samaritanen uit die stad geloofden in Hem, om het woord der vrouw, die getuigde: Hij heeft mij gezegd alles, wat ik gedaan heb.

39. Tedy z miasta onego wiele Samarytanów uwierzyło weó dla powieści onej niewiasty, która świadczyła: Że mi wszystko powiedział, comkolwiek czyniła.

39. Abból a városból pedig sokan hivének benne a Samaritánusok közül annak az asszonynak beszédéért, a ki bizonyságot tett vala, hogy: Mindent megmondott [15†] nékem, a mit cselekedtem.

39 И многие Самаряне из города того уверовали в Него по слову женщины, свидетельствовавшей, что Он сказал ейвсе, что она сделала.

39. З города ж того багато увірувало в Него Самарян через слово жінки, сьвідкуючої: Що сказав менї все, що зробила.

40 Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää.

40 Kun siis samarialaiset tulivat Hänen luokseen, he pyysivät Häntä viipymään heidän luonaan, ja Hän viipyi siellä kaksi päivää.

40. Kuin siis Samarialaiset tulivat hänen tykönsä, rukoilivat he häntä viipymään heidän tykönänsä. Ja hän viipyi siellä kaksi päivää.

40. Cosca Samaritanit tulit hänen tygöns rucoilit he wijpymän händä heidän tykönäns.

40. Coska nyt ne Samaritanit tulit henen tygens/ rucolit he hende/ ette hen tadhois wipy heiden tykenens. Ja hen wipyi sielle caxi peiue. (Koska nyt ne samaritanit tulit hänen tyköns/ rukoilit he häntä/ että hän tahtois wiipyä heidän tykönäns. Ja hän wiipyi siellä kaksi päiwää.)

40. ὡς οὖν ἦλθον πρὸς αὐτὸν οἱ Σαμαρεῖται, ἠρώτων αὐτὸν μεῖναι παρ’ αὐτοῖς· καὶ ἔμεινεν ἐκεῖ δύο ἡμέρας.

40. ως ουν ηλθον προς αυτον οι σαμαρειται ηρωτων αυτον μειναι παρ αυτοις και εμεινεν εκει δυο ημερας 40. os oυn elthon pros aυton oi samareitai eroton aυton meinai par aυtois kai emeinen ekei dυo emeras

40 Therefore, as the Samaritans came to him, they requested him to abide with them, and he remained there two days.

40. So when the Samaritans were come unto him, they besought him that he would tarry with them: and he abode there two days.

40. Da nu Samaritanerne kom til ham, bade de ham, at han vilde blive hos dem; og han blev der to Dage.

40. När nu de Samariter kommo till honom, bådo de honom att han ville blifva när dem; och han blef der i två dagar.

40. Kui nüüd need Samaria-rahwas temma jure tullid, pallusid nemmad tedda, et ta nende jure piddi jäma: ja temma jäi siñna kaks päwa.

40. Atėję samariečiai prašė Jį pasilikti pas juos, ir Jis ten pasiliko dvi dienas.

40. Als nun die Samariter zu ihm kamen, baten sie ihn, daß er bei ihnen bliebe; und er blieb zwei Tage da.

40. Les Samaritains étant donc venus vers lui, le prièrent de demeurer chez eux; et il y demeura deux jours.

40. Mas viniendo los Samaritanos a él, le rogaron que se quedase allí; y se quedó allí dos dias.

40 Als dan de Samaritanen tot Hem gekomen waren, baden zij Hem, dat Hij bij hen bleef; en Hij bleef aldaar twee dagen.

40. Gdy tedy przyszli do niego Samarytanie, prosili go, aby u nich został; i został tam przez dwa dni.

40. A mint azért oda mentek hozzá a Samaritánusok, kérék őt, hogy maradjon náluk; és ott marada két napig.

40 И потому, когда пришли к Нему Самаряне, то просилиЕго побыть у них; и Он пробыл там два дня.

40. Як же прийшли до Него Самаряне, просили Його зістатись у них; і зіставсь там два днї.

41 Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden,

41 Ja vielä paljon useammat uskoivat Hänen sanansa vuoksi.

41. Ja paljo usiammat uskoivat hänen sanansa tähden.

41. Ja hän wijpyi siellä caxi päiwä. Ja paljo usiammat uscoit hänen sanans tähden ja sanoit sille waimolle:

41. Ja palio enembi vskoit henen Sanans tedhen/ Ja sanoit sille waimolle/ (Ja paljon enempi uskoit hänen sanansa tähden/ Ja sanoit sille waimolle/)

41. καὶ πολλῷ πλείους ἐπίστευσαν διὰ τὸν λόγον αὐτοῦ,

41. και πολλω πλειους επιστευσαν δια τον λογον αυτου 41. kai pollo pleioυs episteυsan dia ton logon aυtoυ

41 And many more believed because of his word;

41. And many more believed because of his own word;

41. Og mange Flere troede for hans tales Skyld.

41. Och mycket flere trodde för hans ords skull;

41. Ja paljo ennam usksid temma sanna pärrast,

41. Ir dar daug žmonių įtikėjo dėl Jo žodžių.

41. Und viel mehr glaubten um seines Wortes willen

41. Et un plus grand nombre crurent à cause de sa prédication.

41. Y creyeron muchos más por la palabra de él.

41 En er geloofden er veel meer om Zijns woords wil;

41. I daleko więcej ich uwierzyło dla słowa jego.

41. És sokkal többen hivének a maga beszédéért,

41 И еще большее число уверовали по Егослову.

41. І багато більше увірувало за слово Його.

42 ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja".

42 He sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi vuoksi, sillä olemme itse kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on (Kristus,) maailman Vapahtaja."

42. Ja sanoivat sille vaimolle: emme nyt silleen usko sinun puhees tähden; sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että hän on totisesti Kristus, maailman Vapahtaja.

42. En me nyt sillen usco sinun puhes tähden: sillä me olemma jo idzekin cuullet ja tiedämme että hän on totisest Christus mailman Wapahtaja

42. Emme me nyt sillen vsko sinun puhes teden. Sille me olema itzeki cwlleet/ ia tiedhemme ette hen ombi totisesta Christus/ se mailman Wapattaija. (Emme me nyt silleen usko sinun puheesi tähden. Sillä me olemme itsekin kuulleet/ ja tiedämme että hän ompi totisesti Kristus/ se maailman wapahtaja.)

42. τῇ τε γυναικὶ ἔλεγον ὅτι οὐκέτι διὰ τὴν σὴν λαλιὰν πιστεύομεν· αὐτοὶ γὰρ ἀκηκόαμεν, καὶ οἴδαμεν ὅτι οὗτός ἐστιν ἀληθῶς ὁ σωτὴρ τοῦ κόσμου.

42. τη τε γυναικι ελεγον οτι ουκετι δια την σην λαλιαν πιστευομεν αυτοι γαρ ακηκοαμεν και οιδαμεν οτι ουτος εστιν αληθως ο σωτηρ του κοσμου ο χριστος 42. te te gυnaiki elegon oti oυketi dia ten sen lalian pisteυomen aυtoi gar akekoamen kai oidamen oti oυtos estin alethos o soter toυ kosmoυ o christos

42 and they were saying to the woman, We believe no longer because of your speech; for* we have heard for ourselves, and know that this is truly the Savior of the world, the Christ.

42. And said unto the woman, Now we believe, not because of thy saying: for we have heard him ourselves, and know that this is indeed the Christ, the Saviour of the world.

42. Og de sagde til Kvinden: vi tro nu ikke længere for din Tales Skyld; thi vi have selv hørt og vide, at denne er sandelig den Verdens Frelser, den Christus.

42. Och sade till qvinnona: Nu tro vi icke för ditt tals skull; ty vi hafve sjelfve hört, och vete, att han är visst Christus, verldenes Frälsare.

42. Ja ütlesid selle naesele: Meie ei ussu mitte ennam sinno könne pärrast: sest meie olleme isse kuulnud, ja teame, et sesinnane on töest se ma-ilma Önnisteggia, Kristus.

42. O moteriai jie pasakė: ‘‘Dabar tikime ne dėl tavo šnekos. Mes patys išgirdome ir žinome, kad Jis iš tiesų yra Kristus, pasaulio Gelbėtojas’‘.

42. und sprachen zum Weibe: Wir glauben nun hinfort nicht um deiner Rede willen; wir haben selber gehört und erkannt, daß dieser ist wahrlich Christus, der Welt Heiland.

42. Et ils disaient à la femme: Ce n'est plus à cause de ton récit, que nous croyons; car nous avons entendu nous-mêmes, et nous savons que celui-ci est véritablement le Sauveur du monde, le Christ.

42. Y decían a la mujer: Ya no creemos por tu dicho; porque nosotros mismos le hemos oido; y sabemos, que verdaderamente éste es el Cristo, el Salvador del mundo.

42 En zeiden tot de vrouw: Wij geloven niet meer om uws zeggens wil; want wij zelven hebben Hem gehoord, en weten, dat Deze waarlijk is de Christus, de Zaligmaker der wereld.

42. A onej niewieście mówili: Iż już nie dla twojej powieści wierzymy; albowiemeśmy sami słyszeli i wiemy, że ten jest prawdziwie zbawiciel świata, Chrystus.

42. És azt mondják vala az asszonynak, hogy: Nem a te beszédedért hiszünk immár: mert magunk hallottuk, és tudjuk, hogy bizonnyal ez a világ idvezítője, a Krisztus.

42 А женщине той говорили: уже не по твоим речам веруем, ибо сами слышали и узнали, что Он истинно Спаситель мира, Христос.

42. А тій жінцї казали: Що вже не задля твого оповідання віруємо; самі бо чули, й знаємо, що се справдї Спас сьвіту Христос.

43 Mutta niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan.

43 Niitten kahden päivän kuluttua Hän lähti sieltä (ja meni) Galileaan.

43. Mutta kahden päivän perästä läksi hän sieltä ja meni Galileaan.

43. MUtta cahden päiwän peräst läxi hän sieldä ja meni Galilean:

43. Mutta sitte cadhen peiuen peräst/ lexi hen sielde/ ia meni Galilean/ (Mutta sitten kahden päiwän perästä/ läksi hän sieltä/ ja meni Galileaan/)

43. Μετὰ δὲ τὰς δύο ἡμέρας ἐξῆλθεν ἐκεῖθεν καὶ ἀπῆλθεν εἰς τὴν Γαλιλαίαν.

43. μετα δε τας δυο ημερας εξηλθεν εκειθεν και απηλθεν εις την γαλιλαιαν 43. meta de tas dυo emeras ekselthen ekeithen kai apelthen eis ten galilaian

43 Now after the two days, he went forth from there and went into Galilee.

43. Now after two days he departed thence, and went into Galilee.

43. Men efter to Dage gik han derfra og drog til Galilæa.

43. Men två dagar derefter gick han dädan, och drog in i Galileen.

43. Agga kahhe päwa pärrast tulli temma seält wälja, ja läks ärra Kalilea-male.

43. Po dviejų dienų Jis išvyko iš ten į Galilėją.

43. Aber nach zwei Tagen zog er aus von dannen und zog nach Galiläa.

43. Deux jours après, il partit de là, et s'en alla en Galilée,

43. Y dos dias después salió de allí, y se fué a Galilea.

43 En na de twee dagen ging Hij van daar en ging heen naar Galilea;

43. A po dwóch dniach wyszedł stamtąd i szedł do Galilei.

43. Két nap mulva pedig kiméne onnét, és elméne Galileába.

43 По прошествии же двух дней Он вышел оттуда и пошел в Галилею,

43. Через два ж днї вийшов звідтіля та прийшов у Галилею.

44 Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isiensä maassa.

44 Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isänmaassaan.

44. Sillä Jesus todisti itse, ettei propheta maksa isänsä maalla mitään.

44. Sillä Jesus todisti idze ettei jocu Propheta maxa isäns maalla mitän.

44. Sille ette itze Iesus todhisti/ ettei iocu Propheta isensmalla miten maxa. (Sillä että itse Jesus todisti/ ettei joku propheta isänsä maalla mitään maksa.)

44. αὐτὸς γὰρ ὁ Ἰησοῦς ἐμαρτύρησεν ὅτι προφήτης ἐν τῇ ἰδίᾳ πατρίδι τιμὴν οὐκ ἔχει.

44. αυτος γαρ ο ιησους εμαρτυρησεν οτι προφητης εν τη ιδια πατριδι τιμην ουκ εχει 44. aυtos gar o iesoυs emartυresen oti profetes en te idia patridi timen oυk echei

44 For* Jesus himself testified, that a prophet has no honor in his own fatherland. {Luk 4:14a & Joh 4:44-45 Arrival in Galilee.}

44. For Jesus himself testified, that a prophet hath no honour in his own country.

44. Thi Jesus vidnede selv, at en Prophet bliver ikke æret i sit Fædreneland.

44. Ty Jesus vittnade sjelf, att en Prophet varder intet afhållen i sitt fädernesland.

44. Sest Jesus issi olli tunnistanud, et prohwetil ommal pärris-maal au ei olle.

44. Pats Jėzus buvo paliudijęs: ‘‘Pranašas negerbiamas savo tėviškėje’‘.

44. Denn er selber, Jesus, zeugte, daß ein Prophet daheim nichts gilt.

44. Car Jésus lui-même avait déclaré qu'un prophète n'est point honoré dans son pays.

44. Porque el mismo Jesús dió testimonio: Que el profeta en su tierra no tiene honra.

44 Want Jezus heeft Zelf getuigd, dat een profeet in zijn eigen vaderland geen eer heeft.

44. Albowiem sam Jezus świadectwo wydał, iż prorok w ojczyźnie swojej nie jest we czci.

44. Mert Jézus maga tett bizonyságot arról, hogy a prófétának nincs tisztessége a maga [16†] hazájában.

44 ибо Сам Иисус свидетельствовал, что пророк не имеет чести в своем отечестве.

44. Сам бо Ісус сьвідкував, що пророк у своїй отчинї чести не має.

45 Kun hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset hänet vastaan, koska olivat nähneet kaikki, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana; sillä hekin olivat tulleet juhlille.

45 Kun Hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset Hänet vastaan, koska olivat nähneet kaiken, mitä Hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana. Sillä hekin olivat menneet juhlille.

45. Kuin hän siis tuli Galileaan, ottivat Galilealaiset hänen vastaan, jotka olivat nähneet kaikki ne, mitä hän Jerusalemissa juhlana tehnyt oli: sillä he olivat myös juhlalle tulleet.

45. Cosca hän tuli Galilean wastanotit ne Galilealaiset hänen: sillä he olit nähnet caicki mitä hän Jerusalemis juhlana tehnyt oli jotca olit myös juhlalla olet.

45. Coska hen nyt tuli Galilean/ wastanrupesit ne Galileuset he'de/ iotca nähnet olit caiki mite hen Jerusalemis Juhlana tehnyt oli/ Sille ette hekin mös/ olit Juhlal olleet. (Koska hän nyt tuli Galileaan/ wastaan rupesit ne galileuset häntä/ koska nähneet olit kaikki mitä hän Jerusalemissa juhlana tehnyt oli/ Sillä että hekin myös/ olit juhlalla olleet.)

45. ὅτε οὖν ἦλθεν εἰς τὴν Γαλιλαίαν, ἐδέξαντο αὐτὸν οἱ Γαλιλαῖοι, πάντα ἑωρακότες ἃ ἐποίησεν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν τῇ ἑορτῇ· καὶ αὐτοὶ γὰρ ἦλθον εἰς τὴν ἑορτήν.

45. οτε ουν ηλθεν εις την γαλιλαιαν εδεξαντο αυτον οι γαλιλαιοι παντα εωρακοτες α εποιησεν εν ιεροσολυμοις εν τη εορτη και αυτοι γαρ ηλθον εις την εορτην 45. ote oυn elthen eis ten galilaian edeksanto aυton oi galilaioi panta eorakotes a epoiesen en ierosolυmois en te eorte kai aυtoi gar elthon eis ten eorten

45 Therefore when he came into Galilee, the Galileans accepted him, having seen all the things which he did in Jerusalem at the feast; for* they had also gone to the feast. {Joh 4:46-54 Cana; no parallel.}

45. Then when he was come into Galilee, the Galilaeans received him, having seen all the things that he did at Jerusalem at the feast: for they also went unto the feast.

45. Der han da kom til Galilæa, annammede de Galilæer ham, som havde seet alt det, som han gjorde i Jerusalem paa Høitiden; thi de vare og komne til Høitiden.

45. Och när han kom i Galileen, undfingo de Galileer honom, efter de all ting sett hade, som han gjort hade i Jerusalem, på högtidsdagen; ty de hade ock varit till högtidsdagen.

45. Kui temma nüüd sai tulnud Kalilea-male, wotsid Kalilea-ma rahwas tedda wasto, kes keik ollid näinud, mis ta olli Jerusalemmas teinud surel Pühhal, sest nemmad ollid ka Pühhiks sinna tulnud.

45. Kai Jis pasiekė Galilėją, galilėjiečiai priėmė Jį, nes buvo matę visa, ką Jis padarė per šventę Jeruzalėje; mat ir jie buvo nukeliavę į tą šventę.

45. Da er nun nach Galiläa kam, nahmen ihn die Galiläer auf, die gesehen hatten alles, was er zu Jerusalem auf dem Fest getan hatte; denn sie waren auch zum Fest gekommen.

45. Lors donc qu'il fut arrivé en Galilée, il fut bien reçu des Galiléens, qui avaient vu tout ce qu'il avait fait à Jérusalem à la fête; car ils étaient aussi allés à la fête.

45. Y como vino a Galilea, los Galileos le recibieron, vistas todas las cosas que había hecho en Jerusalem en la fiesta; porque también ellos habían ido a la fiesta.

45 Als Hij dan in Galilea kwam, ontvingen Hem de Galileers, gezien hebbende al de dingen, die Hij te Jeruzalem op het feest gedaan had; want ook zij waren tot het feest gegaan.

45. A gdy przyszedł do Galilei, przyjęli go Galilejczycy, widząc wszystko, co czynił w Jeruzalemie w święto; bo i oni byli przyszli na święto.

45. Mikor azért beméne Galileába, befogadták őt a Galileabeliek, mivelhogy látták vala mindazt, a mit Jeruzsálemben cselekedett az ünnepen; mert ők is elmentek vala az ünnepre.

45 Когда пришел Он в Галилею, то Галилеяне приняли Его,видев все, что Он сделал в Иерусалиме в праздник, – ибо и они ходили на праздник.

45. Як же прийшов у Галилею, прийняли Його Галилейцї, бачивши все, що зробив у Єрусалимі на сьвята: бо й вони ходили на сьвята.

46 Niin hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Ja Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti.

46 Niin Jeesus* tuli taas Galilean Kaanaan, jossa Hän oli tehnyt veden viiniksi.

46. Niin Jesus tuli taas Galilean Kaanaan, kussa hän meden viinaksi tehnyt oli. Ja oli kuninkaan mies, jonka poika sairasti Kapernaumissa.

46. Ja Jesus tuli taas Galilean Canaan cusa hän wedest wijnan tehnyt oli.

46. Tuli sis Iesus tas Canan Galileas/ cussa hen oli wedest winan tehnyt. (Tuli siis Jesus taas Kanaan Galileassa/ kussa hän oli wedestä wiinan tehnyt.)

46. Ἦλθεν οὖν πάλιν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν Κανᾶ τῆς Γαλιλαίας, ὅπου ἐποίησε τὸ ὕδωρ οἶνον. καὶ ἦν τις βασιλικὸς, οὗ ὁ υἱὸς ἠσθένει ἐν Καπερναούμ·

46. ηλθεν ουν ο ιησους παλιν εις την κανα της γαλιλαιας οπου εποιησεν το υδωρ οινον και ην τις βασιλικος ου ο υιος ησθενει εν καπερναουμ 46. elthen oυn o iesoυs palin eis ten kana tes galilaias opoυ epoiesen to υdor oinon kai en tis βasilikos oυ o υios esthenei en kapernaoυm

46 Therefore, Jesus came again to Cana of Galilee, where he made* the water wine. And there was a certain nobleman, whose son was sick in Capernaum.

46. So Jesus came again into Cana of Galilee, where he made the water wine. And there was a certain nobleman, whose son was sick at Capernaum.

46. Da kom Jesus atter til Cana i Galilæa, vor han havde gjort Vand til Viin. Og der var en kongelig Tjener, hvis Søn laae syg i Capernaum.

46. Så kom åter Jesus i Cana i Galileen, der han hade gjort vin af vatten. Och der var en Konungsman, hvilkens son låg sjuk i Capernaum.

46. Siis tulli Jesus jälle Kana, Kalilea-ma liñna, kus ta wet olli winaks teinud.

46. Taigi Jėzus vėl atėjo į Galilėjos Kaną, kur buvo pavertęs vandenį vynu. Kafarnaume buvo vienas karaliaus valdininkas, kurio sūnus sirgo.

46. Und Jesus kam abermals gen Kana in Galiläa, da er das Wasser hatte zu Wein gemacht.

46. Jésus vint donc de nouveau à Cana en Galilée, où il avait changé l'eau en vin. Or, il y avait à Capernaüm un seigneur de la cour, dont le fils était malade.

46. Vino pues Jesús otra vez a Cana de Galilea, donde había hecho el vino del agua. Y había un cierto cortesano, cuyo hijo estaba enfermo en Capernaum.

46 Zo kwam dan Jezus wederom te Kana in Galilea, waar Hij het water wijn gemaakt had. En er was een zeker koninklijk hoveling, wiens zoon krank was, te Kapernaum.

46. Tedy zasię przyszedł Jezus do Kany Galilejskiej, gdzie był uczynił z wody wino. A był niektóry dworzanin królewski w Kapernaum, którego syn chorował.

46. Ismét a galileai Kánába méne azért Jézus, a hol a vizet [17†] borrá változtatta. És volt Kapernaumban egy királyi ember, a kinek a fia beteg vala.

46 Итак Иисус опять пришел в Кану Галилейскую, гдепретворил воду в вино. В Капернауме был некоторый царедворец, у которого сын был болен.

46. Прийшов же Ісус ізнов у Кану Галилейську, де зробив воду вином. І був один царський, котрого син нездужав у Капернаумі.

47 Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen luoksensa ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa; sillä tämä oli kuolemaisillaan.

47 Ja Kapernaumissa oli muuan kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti. Kuultuaan, että Jeesus oli tullut Juudeasta Galileaan, hän meni Hänen luokseen ja pyysi Häntä, että Hän tulisi alas parantamaan hänen poikansa, sillä tämä oli kuolemaisillaan.

47. Kuin hän kuuli, että Jesus oli tullut Juudeasta Galileaan, meni hän hänen tykönsä ja rukoili häntä tulemaan alas ja parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemallansa.

47. JA siellä oli yxi Cuningan mies jonga poica sairasti Capernaumis. Cosca hän cuuli että Jesus oli tullut Judeast Galilean meni hän hänen tygöns ja rucoili händä alastuleman ja parandaman hänen poicans joca oli cuolemallans.

47. Nin oli yxi Kuninganmies/ ionga Poica sairasti Capernaumis. Coska hen cwli/ ette Iesus oli tullut Judeast Galileahan/ meni he' hene' tygens Rwcoli he'de alastulema'/ ia para'daman hene' Poica's/ Sille ette hen oli colemallans/ (Niin oli yksi kuninkaan mies/ jonka poika sairasti Kapernaumissa. Koska hän kuuli/ että Jesus oli tullut Judeasta Galileaan/ meni hän hänen tykönsä rukoili häntä alas tulemaan/ ja parantamaan hänen poikanas/ Sillä että hän oli kuolemaisillansa/)

47. οὗτος ἀκούσας ὅτι Ἰησοῦς ἥκει ἐκ τῆς Ἰουδαίας εἰς τὴν Γαλιλαίαν, ἀπῆλθε πρὸς αὐτὸν καὶ ἠρώτα αὐτὸν ἵνα καταβῇ καὶ ἰάσηται αὐτοῦ τὸν υἱόν· ἤμελλε γὰρ ἀποθνῄσκειν.

47. ουτος ακουσας οτι ιησους ηκει εκ της ιουδαιας εις την γαλιλαιαν απηλθεν προς αυτον και ηρωτα αυτον ινα καταβη και ιασηται αυτου τον υιον ημελλεν γαρ αποθνησκειν 47. oυtos akoυsas oti iesoυs ekei ek tes ioυdaias eis ten galilaian apelthen pros aυton kai erota aυton ina kataβe kai iasetai aυtoυ ton υion emellen gar apothneskein

47 Having heard that Jesus is coming out of Judea into Galilee, he went toward him, and asked him in order that he might come-down and might heal his son; for* he was about to die.

47. When he heard that Jesus was come out of Judaea into Galilee, he went unto him, and besought him that he would come down, and heal his son: for he was at the point of death.

47. Der denne hørte, at Jesus var kommen fra Judæa til Galilæa, gik han til ham og bad ham, at han vilde komme og helbrede hans Søn; thi han var nær Døden.

47. När han hörde, att Jesus var kommen af Judeen till Galileen, gick han till honom, och bad honom, att han ville komma ned, och göra hans son helbregda; ty han låg för döden.

47. Ja üks kunninga-mees olli, selle poeg olli haige Kapernaummas; kui sesinnane sai kuulnud, et Jesus olli tulnud Juda-maalt Kalilea-male, läks ta temma jure ja pallus tedda, et ta piddi alla tullema ja temma poia terweks teggema, sest ta piddi jo ärrasurrema.

47. Išgirdęs, jog Jėzus iš Judėjos sugrįžo į Galilėją, jis atėjo pas Jį ir maldavo ateiti ir išgydyti jo sūnų, kuris buvo prie mirties.

47. Und es war ein Königischer, des Sohn lag krank zu Kapernaum. Dieser hörte, daß Jesus kam aus Judäa nach Galiläa, und ging hin zu ihm und bat ihn, daß er hinabkäme und hülfe seinem Sohn; denn er war todkrank.

47. Cet homme, ayant appris que Jésus était venu de Judée en Galilée, s'en alla vers lui et le pria de descendre pour guérir son fils, car il allait mourir.

47. Este, como oyó que Jesús venía de Judea a Galilea, fué a él, y le rogaba que descendiese, y sanase su hijo; porque se comenzaba a morir.

47 Deze, gehoord hebbende, dat Jezus uit Judea in Galilea kwam, ging tot Hem, en bad Hem, dat Hij afkwame, en zijn zoon gezond maakte; want hij lag op zijn sterven.

47. Ten usłyszawszy, iż Jezus przyszedł z Judzkiej ziemi do Galilei, szedł do niego i prosił go, aby zstąpił, a uzdrowił syna jego; bo poczynał umierać.

47. Mikor ez meghallá, hogy Jézus Júdeából Galileába érkezett, hozzá méne és kéré őt, hogy menjen el és gyógyítsa meg az ő fiát; mert halálán vala.

47 Он, услышав, что Иисус пришел из Иудеи в Галилею, пришел к Нему и просил Его придти и исцелить сына его, который был при смерти.

47. Сей, почувши, що Ісус прибув із Юдеї в Галилею, прийшов до Него, й благав Його, щоб пійшов та оздоровив сина його, бо мав умерти.

48 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko".

48 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä, ette usko."

48. Sanoi siis Jesus hänelle: ellette näe tunnustähtiä ja ihmeitä, niin ette usko.