7 luku

Jeesus menee Jerusalemiin lehtimajanjuhlaan 1 – 10, jossa kansa etsii häntä 11 – 13; opettaa pyhäkössä, sanoen oppinsa olevan Jumalasta ja puolustaen sitä, että oli sapattina parantanut sairaan 14 – 24 Toiset tavoittelevat häntä tappaaksensa, toiset uskovat häneen 25 – 31 Jeesus puhuu poismenostaan 32 -36 sekä elävästä vedestä 37 – 44 Fariseusten käskyläiset ja Nikodeemus puolustavat häntä 45 – 53.

1 Ja sen jälkeen Jeesus vaelsi ympäri Galileassa; sillä hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa, koska juutalaiset tavoittelivat häntä tappaaksensa.

1 Sen jälkeen Jeesus vaelsi ympäri Galileassa, sillä Hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa, koska juutalaiset tavoittelivat Häntä tappaakseen.

1. Ja sitte vaelsi Jesus Galileassa; sillä ei hän tahtonut vaeltaa Juudeassa, että Juudalaiset pyysivät häntä tappaa.

1. SIjtte waelsi Jesus Galileas eikä tahtonut waelda Judeas että Judalaiset pyysit händä tappa.

1. SItelehin waelsi Iesus Galileas/ Sille ettei hen tactonut waelda Judeas/ senteden ette Juttat pydhit hende tappa. (Siitä lähin waelsi Jesus Galileas/ Sillä ettei hän tahtonut waeltaa Judeassa/ sentähden että juuttaat pyydit häntä tappaa.)

1. Καὶ περιεπάτει ὁ Ἰησοῦς μετὰ ταῦτα ἐν τῇ Γαλιλαίᾳ· οὐ γὰρ ἤθελεν ἐν τῇ Ἰουδαίᾳ περιπατεῖν, ὅτι ἐζήτουν αὐτὸν οἱ Ἰουδαῖοι ἀποκτεῖναι.

1. και περιεπατει ο ιησους μετα ταυτα εν τη γαλιλαια ου γαρ ηθελεν εν τη ιουδαια περιπατειν οτι εζητουν αυτον οι ιουδαιοι αποκτειναι 1. kai periepatei o iesoυs meta taυta en te galilaia oυ gar ethelen en te ioυdaia peripatein oti ezetoυn aυton oi ioυdaioi apokteinai

1 {Mar 7:1-23 & Mat 15:1-20 & Joh 7:1 Galilee, probably Capernaum Spring 29 AD.} And after these things, Jesus was walking in Galilee; for* he was not wishing to walk in Judea, because the Jews were seeking to kill him. {Joh 7:2-9; Galilee, probably Capernaum. Sept., 29 AD.}

1. After these things Jesus walked in Galilee: for he would not walk in Jewry, because the Jews sought to kill him.

1. Derefter drog Jesus omkring i Galilæa; thi han vilde ikke vandre i Judæa, fordi Jøderne søgte at slaae ham ihjel.

1. Derefter vistades Jesus i Galileen; ty han ville icke vistas i Judeen, derföre att Judarna foro efter att dräpa honom.

1. Ja pärrast käis Jesus Kalilea-maad läbbi, sest temma ei tahtnud Juda-maad läbbi käia, sest et Juda-mehhed tedda püüdsid ärratappa.

1. Tada Jėzus vaikščiojo po Galilėją. Jis nenorėjo eiti Judėjon, nes žydai ieškojo progos Jį nužudyti.

1. Darnach zog Jesus umher in Galiläa; denn er wollte nicht in Judäa umherziehen, darum daß ihm die Juden nach dem Leben stellten.

1. Après ces choses, Jésus parcourait la Galilée, car il ne voulait pas demeurer en Judée, parce que les Juifs cherchaient à le faire mourir.

1. Y PASADAS estas cosas, andaba Jesús en Galilea; que no quería andar en Judea, porque los Judíos procuraban de matarle.

1 En na dezen wandelde Jezus in Galilea; want Hij wilde in Judea niet wandelen, omdat de Joden Hem zochten te doden.

1. A potem chodził Jezus po Galilei; bo się nie chciał bawić w ziemi Judzkiej, przeto że Żydowie szukali, aby go zabili.

1. És ezek után Galileában jár vala Jézus; mert nem akar vala Júdeában járni, mivelhogy azon igyekezének a Júdeabeliek, hogy őt megöljék.

1 После сего Иисус ходил по Галилее, ибо по Иудее не хотел ходить, потому что Иудеи искали убить Его.

1. І ходив Ісус після сього по Галилеї; не хотїв бо по Юдеї ходити, що шукали Його Жиди вбити.

2 Ja juutalaisten juhla, lehtimajanjuhla, oli lähellä.

2 Mutta juutalaisten juhla, lehtimajan juhla, oli lähellä.

2. Niin Juudalaisten lehtimajan juhla oli läsnä.

2. Nijn Judalaisten lehtimajan juhla oli juuri läsnä.

2. Nin oli iuri lesse Judasten Lechtimaian Juhla peiue. (Niin oli juuri läsnä judasten lehtimajan juhlapäiwä.)

2. ἦν δὲ ἐγγὺς ἡ ἑορτὴ τῶν Ἰουδαίων ἡ σκηνοπηγία.

2. ην δε εγγυς η εορτη των ιουδαιων η σκηνοπηγια 2. en de eggυs e eorte ton ioυdaion e skenopegia

2 Now the feast of the Jews, (that is,) the Feast of Tabernacles, was near.

2. Now the Jews' feast of tabernacles was at hand.

2. Men Jødernes Fest, Løvsalernes Høitid, var nær.

2. Och var då hardt vid Judarnas löfhyddohögtid.

2. Agga Juda-rahwa lehte-maia Pühha olli liggi.

2. Artėjo žydų Palapinių šventė.

2. Es war aber nahe der Juden Fest, die Laubhütten.

2. Or, la fête des Juifs, appelée des Tabernacles, approchait.

2. Y estaba cerca la fiesta de los Judíos, llamada, de las cabañas.

2 En het feest der Joden, namelijk de loof huttenzetting, was nabij.

2. I było blisko święto żydowskie kuczek.

2. Közel vala pedig a zsidók [1†] ünnepe, a sátoros ünnep.

2 Приближался праздник Иудейский – поставление кущей.

2. Було ж близько Жидівське сьвято кучок.

3 Niin hänen veljensä sanoivat hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapsesi näkisivät sinun tekosi, joita sinä teet;

3 Niin Hänen veljensä sanoivat Hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, jotta opetuslapsesikin näkisivät tekosi, joita teet.

3. Ja hänen veljensä sanoivat hänelle: lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapses näkisivät sinun työs, joita sinä teet.

3. Ja hänen weljens sanoit hänelle: lähde tääldä ja mene Judean että sinun Opetuslapset näkisit sinun työs: sillä ei kengän tee mitän sala ja tahto idze julki olla.

3. Nin sanoit henen Weliens henelle/ Mene telde/ ia mene Judean/ ette mös sinun Opetuslapses näkisit sinun Töös/ iotcas teet/ Sille ei kengen sala miten tee/ ia tachto itze iulki olla. (Niin sanoit hänen weljensä hänelle/ Mene täältä/ ja mene Judeaan/ että myös sinun opetuslapsesi näkisit sinun työsi/ jotkas teet/ Sillä ei kenkään salaa miten tee/ ja tahtoo itse julki olla.)

3. εἶπον οὖν πρὸς αὐτὸν οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ· Μετάβηθι ἐντεῦθεν καὶ ὕπαγε εἰς τὴν Ἰουδαίαν, ἵνα καὶ οἱ μαθηταί σου θεωρήσωσι τὰ ἔργα σου ἃ ποιεῖς·

3. ειπον ουν προς αυτον οι αδελφοι αυτου μεταβηθι εντευθεν και υπαγε εις την ιουδαιαν ινα και οι μαθηται σου θεωρησωσιν τα εργα σου α ποιεις 3. eipon oυn pros aυton oi adelfoi aυtoυ metaβethi enteυthen kai υpage eis ten ioυdaian ina kai oi mathetai soυ theoresosin ta erga soυ a poieis

3 Therefore his brethren said to him, Go-away from here and go into Judea, in order that your disciples may also view your works which you are doing

3. His brethren therefore said unto him, Depart hence, and go into Judaea, that thy disciples also may see the works that thou doest.

3. Da sagde hans Brødre til ham: drag bort herfra og gak til Judæa, at og dine Disciple der kunne see dine Gjerninger, som du gjør.

3. Då sade hans bröder till honom: Gack hädan, och gack in i Judeen, att dine Lärjungar må ock se din verk, som du gör.

3. Siis ütlesid temma wennad temma wasto: Minne siit ärra, ja minne Juda-male, et ka sinno jüngrid näwad sinno teud, mis sinna teed.

3. Jo broliai Jam kalbėjo: ‘‘Keliauk iš čia į Judėją, kad ir Tavo mokiniai pamatytų, kokius darbus darai.

3. Da sprachen seine Brüder zu ihm: Mache dich auf von dannen und gehe nach Judäa, auf daß auch deine Jünger sehen, die Werke die du tust.

3. Et ses frères lui dirent: Pars d'ici, et va en Judée, afin que tes disciples voient aussi les ouvres que tu fais.

3. Dijéronle pues sus hermanos: Pásate de aquí, y vete a Judea, para que también tus discípulos vean las obras que haces;

3 Zo zeiden dan Zijn broeders tot Hem: Vertrek van hier, en ga heen in Judea, opdat ook Uw discipelen Uw werken mogen aanschouwen, die Gij doet.

3. Tedy rzekli do niego bracia jego: Odejdź stąd, a idź do Judzkiej ziemi, żeby uczniowie twoi widzieli sprawy twoje, które czynisz.

3. Mondának azért néki az ő atyjafiai: Menj el innen, és térj Júdeába, hogy a te tanítványaid is lássák a te dolgaidat, a melyeket cselekszel.

3 Тогда братья Его сказали Ему: выйди отсюда и пойди в Иудею, чтобы и ученики Твои виделидела, которые Ты делаешь.

3. Казали ж до Него брати Його: Зійди звідсїля, та й іди в Юдею, щоб і ученики Твої видїли дїла Твої, що робиш.

4 sillä ei kukaan, joka itse tahtoo tulla julki, tee mitään salassa. Koska sinä näitä tekoja teet, niin ilmoita itsesi maailmalle."

4 Sillä ei kukaan tee mitään salassa, kun tahtoo itse esiintyä julkisesti. Koska näitä teet, ilmaise itsesi maailmalle."

4. Sillä ei kenkään tee mitään salaa, ja tahtoo itse julki olla. Jos siis sinä näitä teet, niin julista itses maailman edessä.

4. Jos sijs sinä näitä teet nijn julista idzes mailman edes.

4. Jos sine nämet teet/ nin iulghista itzes Mailman edes. (Jos sinä nämät teet/ niin julkista itsesi maailman edessä.)

4. οὐδεὶς γάρ ἐν κρυπτῷ τι ποιεῖ καὶ ζητεῖ αὐτὸς ἐν παρρησίᾳ εἶναι. εἰ ταῦτα ποιεῖς, φανέρωσον σεαυτὸν τῷ κόσμῳ.

4. ουδεις γαρ εν κρυπτω τι ποιει και ζητει αυτος εν παρρησια ειναι ει ταυτα ποιεις φανερωσον σεαυτον τω κοσμω 4. oυdeis gar en krυpto ti poiei kai zetei aυtos en parresia einai ei taυta poieis faneroson seaυton to kosmo

4 for* no one does anything in secret, and (then) seeks to be (known) publicly. If you are doing these things, manifest yourself to the world.

4. For there is no man that doeth any thing in secret, and he himself seeketh to be known openly. If thou do these things, shew thyself to the world.

4. Thi Ingen gjør Noget i Løndom, naar han selv søger at blive Navnkundig; dersom du gjør Saadant, da viis dig for Verden.

4. Ty ingen, som vill uppenbar vara, förhandlar något hemliga; om du det gör, så uppenbara dig för verldene.

4. Sest ükski ei te middagi sallajas, ja püab isse awwalik olla; kui sa needsinnatsed asjad teed, siis ilmuta ennast ma-ilmale.

4. Juk, norėdamas iškilti viešumon, niekas neveikia slapčiomis. Jei darai tokius darbus, parodyk save pasauliui’‘.

4. Niemand tut etwas im Verborgenen und will doch frei offenbar sein. Tust du solches, so offenbare dich vor der Welt.

4. Car personne ne fait rien en cachette, quand il cherche à être connu. Si tu fais ces choses, montre-toi toi-même au monde.

4. Porque ninguno que procura ser insigne, hace algo en oculto. Si estas cosas haces, manifiéstate al mundo.

4 Want niemand doet iets in het verborgen, en zoekt zelf, dat men openlijk van hem spreke. Indien Gij deze dingen doet, zo openbaar Uzelven aan de wereld.

4. Albowiem żaden nic w skrytości nie czyni, kto chce być widziany; przetoż ty, jeźli takie rzeczy czynisz, objaw się światu.

4. Mert senki sem cselekszik titkon semmit, a ki maga ismeretessé akar lenni. Ha ilyeneket cselekszel, mutasd meg magadat a világnak.

4 Ибо никто не делает чего-либо втайне, и ищет сам быть известным. Если Ты творишь такие дела, то яви Себя миру.

4. Нїхто бо тайно нїчого не робить, шукаючи сам знаним бути. Коли таке робиш, то покажи себе сьвітові.

5 Sillä hänen veljensäkään eivät häneen uskoneet.

5 Sillä Hänen veljensäkään eivät uskoneet Häneen.

5. Sillä ei hänen veljensäkään uskoneet hänen päällensä.

5. Sillä ei hänen weljenskän usconet hänen päällens.

5. Sille ettei henen Weliensseckä vskonuat henen pälens. (Sillä ettei hänen weljensäkään uskoneet hänen päällensä)

5. οὐδὲ γὰρ οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ ἐπίστευον εἰς αὐτόν.

5. ουδε γαρ οι αδελφοι αυτου επιστευον εις αυτον 5. oυde gar oi adelfoi aυtoυ episteυon eis aυton

5 For* even his brethren did not believe in him.

5. For neither did his brethren believe in him.

5. Thi hans Brødre troede ei heller paa ham.

5. Ty hans bröder trodde icke heller på honom.

5. Sest temma wennadki ei usknud temma sisse.

5. (Mat netgi Jo broliai Juo netikėjo.)

5. Denn auch seine Brüder glaubten nicht an ihn.

5. Car ses frères même ne croyaient pas en lui.

5. Porque ni aun sus hermanos creían en él.

5 Want ook Zijn broeders geloofden niet in Hem.

5. Bo i bracia jego nie wierzyli weó.

5. Mert az ő atyjafiai [2†] sem hivének benne.

5 Ибо и братья Его не веровали в Него.

5. Бо й брати Його не вірували в Него.

6 Niin Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä tullut; mutta teille aika on aina sovelias.

6 Niin Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä tullut, mutta teidän aikanne on aina käsillä.

6. Niin Jesus sanoi heille: ei ole minun aikani vielä tullut; vaan teidän aikanne on aina valmis.

6. Nijn Jesus sanoi heille: ei ole minun aican wielä tullut waan teidän aican on aina walmis.

6. Nin sanoi Iesus heille/ Ei ole minun aican wiele tullut/ waan teidenaican ombi aina walmis. (Niin sanoi Jesus heille/ Ei ole minun aika wielä tullut/ waan teidän aikana ompi aina walmis.)

6. λέγει οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ὁ καιρὸς ὁ ἐμὸς οὔπω πάρεστιν, ὁ δὲ καιρὸς ὁ ὑμέτερος πάντοτέ ἐστιν ἕτοιμος.

6. λεγει ουν αυτοις ο ιησους ο καιρος ο εμος ουπω παρεστιν ο δε καιρος ο υμετερος παντοτε εστιν ετοιμος 6. legei oυn aυtois o iesoυs o kairos o emos oυpo parestin o de kairos o υmeteros pantote estin etoimos

6 Therefore Jesus says to them, My time is not yet here, but your° time is always ready.

6. Then Jesus said unto them, My time is not yet come: but your time is alway ready.

6. Da sagde Jesus til dem: min Tid er endnu ikke kommen; men Eders Tid er stedseforhaanden.

6. Då sade Jesus till dem: Min tid är icke än kommen; men edar tid är alltid redo.

6. Siis ütles Jesus neile: Minno aeg ei olle weel kä, agga teie aeg on ikka walmis.

6. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Mano laikas dar neatėjo, o jums laikas visada tinkamas.

6. Da spricht Jesus zu ihnen: Meine Zeit ist noch nicht hier; eure Zeit aber ist allewege.

6. Jésus leur dit: Mon temps n'est pas encore venu; mais votre temps est toujours venu.

6. Díceles entónces Jesús: Mi tiempo aun no es venido; mas vuestro tiempo siempre es presto.

6 Jezus dan zeide tot hen: Mijn tijd is nog niet hier, maar uw tijd is altijd bereid.

6. I rzekł im Jezus: Czas mój jeszcze nie przyszedł; ale czas wasz zawsze jest w pogotowiu.

6. Monda azért nékik Jézus: Az én időm még nincs itt; a ti időtök pedig mindig készen van.

6 На это Иисус сказал им: Мое время еще не настало, а для вас всегда время.

6. Рече тодї їм Ісус: Пора моя ще не прийшла; ваша ж пора всякого часу готова.

7 Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat.

7 Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, koska minä todistan siitä*, että sen teot ovat pahat.

7. Ei maailma taida teitä vihata, mutta minua hän vihaa; sillä minä todistan hänestä, että hänen työnsä ovat pahat.

7. Ei mailma teitä wiha mutta minua hän wiha: sillä minä todistan hänest että hänen työns owat pahat.

7. Ei woi Mailma teite wihata/ mutta minua hen wihapi/ Sille ette mine cannan todhistusta henest/ Ette henen Tööns ouat pahat. (Ei woi maailma teitä wihata/ mutta minua hän wihaapi/ Sillä että minä kannan todistusta hänestä/ Että hänen työnsä owat pahat.)

7. οὐ δύναται ὁ κόσμος μισεῖν ὑμᾶς· ἐμὲ δὲ μισεῖ, ὅτι ἐγὼ μαρτυρῶ περὶ αὐτοῦ ὅτι τὰ ἔργα αὐτοῦ πονηρά ἐστιν.

7. ου δυναται ο κοσμος μισειν υμας εμε δε μισει οτι εγω μαρτυρω περι αυτου οτι τα εργα αυτου πονηρα εστιν 7. oυ dυnatai o kosmos misein υmas eme de misei oti ego martυro peri aυtoυ oti ta erga aυtoυ ponera estin

7 The world is not able to hate you°, but it hates me, because I am testifying concerning it, that its works are evil.

7. The world cannot hate you; but me it hateth, because I testify of it, that the works thereof are evil.

7. Verden kan ikke hade Eder; men den hader mig, fordi jeg vidner om den, at dens Gjerninger ere onde.

7. Verlden kan icke hata eder; men mig hatar hon; ty jag bär vittne om henne, att hennes verk äro ond.

7. Ma-ilm ei woi teid mitte wihkada, agga mind wihkab temma; sest minna tunnistan temmast, et temma teud kurjad on.

7. Pasaulis negali jūsų nekęsti, o manęs jis nekenčia, nes Aš liudiju, kad jo darbai pikti.

7. Die Welt kann euch nicht hassen; mich aber haßt sie, denn ich zeuge von ihr, daß ihre Werke böse sind.

7. Le monde ne peut vous haïr; mais il me hait, parce que je rends de lui le témoignage que ses ouvres sont mauvaises.

7. No puede el mundo aborreceros a vosotros; mas a mí me aborrece, porque yo doy testimonio de él, que sus obras son malas.

7 De wereld kan ulieden niet haten, maar Mij haat zij, omdat Ik van dezelve getuig, dat haar werken boos zijn.

7. Nie możeć was świat nienawidzieć, ale mnie nienawidzi; bo ja świadczę o nim, iż sprawy jego złe są.

7. Titeket nem gyűlölhet a világ, de engem gyűlöl; mert [3†] én bizonyságot teszek felőle, hogy az ő [4†] cselekedetei gonoszak.

7 Вас мир не может ненавидеть, а Меня ненавидит, потому что Я свидетельствую о нем, что дела его злы.

7. Не може сьвіт ненавидїти вас, мене ж ненавидить; бо я сьвідкую про него, що дїла його лихі.

8 Menkää te ylös juhlille; minä en vielä mene näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt.

8 Menkää te ylös (näille) juhlille. Minä en vielä mene ylös näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt."

8. Menkäät te ylös juhlalle: en minä vielä tälle juhlalle mene, sillä ei minun aikani ole vielä täytetty.

8. Mengät te ylös juhlalle en minä wielä tälle juhlalle mene: sillä ei minun aican ole wielä täytetty.

8. Menget te yles telle Juhla peiuelle/ Em mine wiele tadho ylesmenne telle Juhlalle/ sille ettei minun aican ole wiele nyt teutetty. (Menkäät te ylös tälle juhlapäiwälle/ En minä wielä tahto ylös mennä tälle juhlalle/ sillä ettei minun aikani ole wielä nyt täytetty.)

8. ὑμεῖς ἀνάβητε εἰς τὴν ἑορτήν ταύτην, ἐγὼ οὔπω ἀναβαίνω εἰς τὴν ἑορτὴν ταύτην, ὅτι ὁ ἐμὸς καιρὸς οὔπω πεπλήρωται.

8. υμεις αναβητε εις την εορτην ταυτην εγω ουπω αναβαινω εις την εορτην ταυτην οτι ο καιρος ο εμος ουπω πεπληρωται 8. υmeis anaβete eis ten eorten taυten ego oυpo anaβaino eis ten eorten taυten oti o kairos o emos oυpo peplerotai

8 You°, go-up° to this feast. I am not going-up to this feast yet, because my time has not yet been fulfilled.

8. Go ye up unto this feast: I go not up yet unto this feast; for my time is not yet full come.

8. Drager I op til denne Høitid; jeg drager ikke endnu op til denne Høitid, thi min Tid er ikke endnu fuldkommet.

8. Går I upp till denna högtidsdagen; jag vill icke ännu gå upp till denna högtiden; ty min tid är icke ännu fullbordad.

8. Minge teie ülles neiks Pühhiks: minna ei tahha weel neiks Pühhiks üllesmiña: sest minno aeg ei olle weel täis sanud.

8. Jūs eikite į iškilmes. Aš į šitą šventę neisiu, nes mano laikas dar neatėjo’‘.

8. Gehet ihr hinauf auf dieses Fest; ich will noch nicht hinaufgehen auf dieses Fest, den meine Zeit ist noch nicht erfüllt.

8. Pour vous, montez à cette fête; pour moi, je n'y monte pas encore, parce que mon temps n'est pas encore venu.

8. Vosotros subíd a esta fiesta: yo no subo aun a esta fiesta; porque mi tiempo no es aun cumplido.

8 Gaat gijlieden op tot dit feest; Ik ga nog niet op tot dit feest; want Mijn tijd is nog niet vervuld.

8. Idźcież wy na to święto, jać jeszcze nie pójdę na to święto; bo mój czas jeszcze się nie wypełnił.

8. Ti menjetek fel erre az ünnepre: én még nem megyek fel erre az ünnepre; mert az én időm még [5†] nem tölt be.

8 Вы пойдите на праздник сей; а Я еще не пойду на сей праздник, потому что Мое время еще не исполнилось.

8. Ви йдїть на се сьвято; я ще не пійду на те сьвято, бо пора моя ще не сповнилась.

9 Tämän hän sanoi heille ja jäi Galileaan.

9 Sanottuaan heille tämän Hän jäi Galileaan.

9. Ja kuin hän näitä heille puhunut oli, niin hän jäi Galileaan.

9. Ja cosca hän näitä heille puhui nijn hän meni Galilean.

9. Mutta coska hen neite oli heille sanonut/ ijei he' Galilean. (Mutta koska hän näitä oli heille sanonut/ jäi hän Galileaan.)

9. ταῦτα δὲ εἰπὼν αὐτοῖς ἔμεινεν ἐν τῇ Γαλιλαίᾳ.

9. ταυτα δε ειπων αυτοις εμεινεν εν τη γαλιλαια 9. taυta de eipon aυtois emeinen en te galilaia

9 Now having said these things to them, he remained (behind) in Galilee. {Luk 9:51-56 & Joh 7:10; Samaria, Sept., 29 AD.}

9. When he had said these words unto them, he abode still in Galilee.

9. Der han havde sagt dette til dem, blev han i Galilæa.

9. Då han hade detta sagt till dem, blef han i Galileen.

9. Agga kui ta neile sedda sai räkinud, jäi temma Kalilea-male.

9. Tai jiems pasakęs, Jis pasiliko Galilėjoje.

9. Da er aber das zu ihnen gesagt, blieb er in Galiläa.

9. Et leur ayant dit cela, il demeura en Galilée.

9. Y habiéndoles dicho esto, se quedó en Galilea.

9 En als Hij deze dingen tot hen gezegd had, bleef Hij in Galilea.

9. A to im powiedziawszy, został w Galilei.

9. Ezeket mondván pedig nékik, marada Galileában.

9 Сие сказав им, остался в Галилее.

9. Се сказавши їм, зіставсь у Галилеї.

10 Mutta kun hänen veljensä olivat menneet juhlille, silloin hänkin meni sinne, ei julki, vaan ikäänkuin salaa.

10 Mutta kun hänen veljensä olivat menneet *ylös, silloin Hänkin meni ylös juhlille*, ei julki vaan ikään kuin salaa.

10. Mutta kuin hänen veljensä olivat menneet ylös, meni hän myös juhlalle, ei julki, vaan niinkuin salaa.

10. Mutta cosca hänen weljens olit mennet ylös meni hän myös juhlalle ei julki waan sala.

10. Nin coska hene' Weliense olit ylesmennet/ Nin hen mös ylesmeni Juhlalle/ei iulkisest wan ninquin sala. (Niin koska hänen weljensä olit ylös menneet/ Niin hän myös ylös meni juhlalle/ ei julkisesti waan niinkuin salaa.)

10. Ὡς δὲ ἀνέβησαν οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ, τότε καὶ αὐτὸς ἀνέβη εἰς τὴν ἑορτήν, οὐ φανερῶς, ἀλλ’ ἐν κρυπτῷ.

10. ως δε ανεβησαν οι αδελφοι αυτου τοτε και αυτος ανεβη εις την εορτην ου φανερως αλλ ως εν κρυπτω 10. os de aneβesan oi adelfoi aυtoυ tote kai aυtos aneβe eis ten eorten oυ faneros all os en krυpto

10 Now as his brethren went-up to the feast, then he also went-up, not openly, but like in secret. {Joh 7:11-10:21; Jerusalem, Oct., 29 AD; no parallel.}

10. But when his brethren were gone up, then went he also up unto the feast, not openly, but as it were in secret.

10. Men der hans Brødre vare dragne op, da drog han og selv op til høitiden, ikke aabenbare, men lønligen.

10. Men när hans bröder voro uppgångne, då gick ock han upp till högtiden, dock icke uppenbarliga, utan så hemliga.

10. Agga kui temma wennad said ülles läinud, läks temma ka ülles Pühhiks, mitte awwalikkult, waid otsego sallaja.

10. Bet kai Jo broliai iškeliavo į šventę, tada ir Jis išėjo, bet ne viešai, o tarsi slapčiomis.

10. Als aber seine Brüder waren hinaufgegangen, da ging er auch hinauf zu dem Fest, nicht offenbar, sondern wie heimlich.

10. Mais, lorsque ses frères furent partis, il monta aussi à la fête, non pas publiquement, mais comme en cachette.

10. Mas como sus hermanos hubieron subido, entónces él también subió a la fiesta, no manifiestamente, mas como en secreto.

10 Maar als Zijn broeders opgegaan waren, toen ging Hij ook Zelf op tot het feest, niet openlijk, maar als in het verborgen.

10. A gdy poszli bracia jego, tedy i on szedł na święto, nie jawnie, ale jakoby potajemnie.

10. A mint pedig felmenének az ő atyjafiai, akkor ő is felméne az ünnepre, nem nyilvánosan, hanem mintegy titkon.

10 Но когда пришли братья Его, тогда и Он пришел на праздник не явно, а как бы тайно.

10. Як же пійшли брати Його, тодї й Він пійшов на сьвято, не явно, а якби потай.

11 Niin juutalaiset etsivät häntä juhlan aikana ja sanoivat: "Missä hän on?"

11 Niin juutalaiset etsivät Häntä juhlan aikana ja sanoivat: "Missä Hän on?"

11. Niin Juudalaiset etsivät häntä juhlana ja sanoivat: kussa hän on?

11. Nijn Judalaiset edzeit händä juhlana ja sanoit: cusa hän on?

11. Nin Juttat etzit henen ielkijns Juhlana ia sanoit/ Cussa hen on? (Niin juuttat etsit hänen jälkeensä juhlana ja sanoit/ Kussa hän on?)

11. οἱ οὖν Ἰουδαῖοι ἐζήτουν αὐτὸν ἐν τῇ ἑορτῇ καὶ ἔλεγον· Ποῦ ἐστιν ἐκεῖνος;

11. οι ουν ιουδαιοι εζητουν αυτον εν τη εορτη και ελεγον που εστιν εκεινος 11. oi oυn ioυdaioi ezetoυn aυton en te eorte kai elegon poυ estin ekeinos

11 Therefore the Jews were seeking him at the feast and were saying, Where is that (man)?

11. Then the Jews sought him at the feast, and said, Where is he?

11. Da ledte Jøderne efter ham paa Høitiden og sagde: hvor er han?

11. Då sökte Judarna efter honom i högtidene, och sade: Hvar är han?

11. Siis otsisid Juda-rahwas tedda sel Pühhal ja ütlesid: Kus temma on?

11. Tuo tarpu iškilmėse žydai Jo ieškojo, klausinėdami: ‘‘O kur Tas?’‘

11. Da suchten ihn die Juden am Fest und sprachen: Wo ist der?

11. Les Juifs donc le cherchaient pendant la fête, et disaient: Où est-il?

11. Entónces los Judíos le buscaban en la fiesta, y decían: ¿Dónde está aquel?

11 De Joden dan zochten Hem in het feest, en zeiden: Waar is Hij?

11. A Żydowie szukali go w święto i mówili: Gdzież on jest?

11. A zsidók azért keresik vala [6†] őt az ünnepen, és mondának: Hol van ő?

11 Иудеи же искали Его на празднике и говорили: где Он?

11. Жиди ж шукали Його в сьвято, й казали: Де Він?

12 Ja hänestä oli paljon kiistelyä kansassa; muutamat sanoivat: "Hän on hyvä", mutta toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän villitsee kansan".

12 Ja kansanjoukoissa oli paljon kuisketta Hänestä. Toiset sanoivat: "Hän on hyvä." Mutta toiset sanoivat: "Ei, vaan Hän eksyttää kansan."

12. Ja suuri napina oli hänestä kansan seassa; sillä muutamat sanoivat: hän on hyvä, mutta toiset sanoivat: ei, vaan hän viettelee kansan.

12. Ja suuri rijta oli Canssan seas: sillä muutamat sanoit: hän on hywä: mutta muutamat sanoit: ei waan hän wiettele Canssa.

12. Ja oli yxi swri napistos Canssan keskene/ Sille mutomat sanoit/ Hen on hyue. Ja mutomat sanoit/ Ei/ Wan hen wiettele Canssa. (Ja oli yksi suuri napistus kansan keskenän/ Sillä muutamat sanoit/ Hän on hywä. Ja muutamat sanoit/ Ei/ Waan hän wiettelee kansaa.)

12. καὶ γογγυσμὸς πολὺς περὶ αὐτοῦ ἦν ἐν τοῖς ὄχλοις, οἱ μὲν ἔλεγον ὅτι ἀγαθός ἐστιν, ἄλλοι ἔλεγον, οὔ, ἀλλὰ πλανᾷ τὸν ὄχλον.

12. και γογγυσμος πολυς περι αυτου ην εν τοις οχλοις οι μεν ελεγον οτι αγαθος εστιν αλλοι δε ελεγον ου αλλα πλανα τον οχλον 12. kai goggυsmos polυs peri aυtoυ en en tois ochlois oi men elegon oti agathos estin alloi de elegon oυ alla plana ton ochlon

12 And there was much murmuring among the crowds concerning him. Some were saying, He is a good man; others said, Not (so), but he misleads the crowd.

12. And there was much murmuring among the people concerning him: for some said, He is a good man: others said, Nay; but he deceiveth the people.

12. Og der blev meget mumlet om ham iblandt Folket; Nogle sagde: han er en god Mand; men Andre sagde: nei, han forfører Folket.

12. Och mycket mummel var ibland folket om honom; ty somlige sade: Han är god; och somlige sade: Nej; men han förförer folket.

12. Ja suur nurriseminne olli temma pärrast rahwa seas; monned ütlesid: Temma on hea; teised ütlesid jälle: Ei mitte, waid temma eksitab rahwast.

12. Apie Jį taip pat ėjo kalbos miniose. Vieni sakė: ‘‘Jis geras!’‘ Kiti neigė: ‘‘Visai ne. Jis tik klaidina žmones’‘.

12. Und es war ein großes Gemurmel unter dem Volk. Etliche sprachen: Er ist fromm; die andern aber sprachen: Nein, er verführt das Volk.

12. Et il y avait une grande rumeur à son sujet parmi le peuple. Les uns disaient: C'est un homme de bien; et les autres disaient: Non, mais il séduit le peuple.

12. Y había grande murmullo acerca de él entre el pueblo; porque unos decían: Buen hombre es; y otros decían: No, ántes engaña al pueblo.

12 En er was veel gemurmels van Hem onder de scharen. Sommigen zeiden: Hij is goed; en anderen zeiden: Neen, maar Hij verleidt de schare.

12. I było o nim wielkie szemranie między ludem; bo jedni mówili: Że jest dobry; a drudzy mówili: Nie, ale zwodzi lud.

12. És a sokaságban nagy [7†] zúgás vala ő miatta. Némelyek azt mondják vala, hogy jó ember; mások pedig azt mondják vala: Nem, hanem a népnek hitetője.

12 И много толков было о Нем в народе: одни говорили, что Он добр; а другие говорили: нет, но обольщает народ.

12. І було багато говірки про Него в народї: инші казали, що Він добрий; инші ж казали: Нї, а зводить народ.

13 Ei kuitenkaan kukaan puhunut hänestä julkisesti, koska he pelkäsivät juutalaisia.

13 Kukaan ei juutalaispelon vuoksi kuitenkaan puhunut Hänestä julkisesti.

13. Ei kuitenkaan yksikään hänestä julkisesti puhunut; sillä he pelkäsivät Juudalaisia.

13. Mutta ei cuitengan yxikän hänestä julkisest puhunut: sillä he pelkäisit Judalaisia.

13. Mutta ei quitengan yxike puhunut iulkisest heneste Juttain pelgontedhen. (Mutta ei kuitenkaan yksikään puhunut julkisesti hänestä juuttain pelon tähden.)

13. οὐδεὶς μέντοι παρρησίᾳ ἐλάλει περὶ αὐτοῦ διὰ τὸν φόβον τῶν Ἰουδαίων.

13. ουδεις μεντοι παρρησια ελαλει περι αυτου δια τον φοβον των ιουδαιων 13. oυdeis mentoi parresia elalei peri aυtoυ dia ton foβon ton ioυdaion

13 Nevertheless no one was publicly speaking concerning him because of fear of the Jews.

13. Howbeit no man spake openly of him for fear of the Jews.

13. Dog talede Ingen frit om ham, af Frygt for Jøderne.

13. Dock talade ingen uppenbarliga om honom, för Judarnas rädslos skull.

13. Agga ükski ei räkinud julgeste temmast, et nemmad Juda-rahwast kartsid.

13. Tačiau nė vienas apie Jį viešai nekalbėjo, nes bijojo žydų.

13. Niemand aber redete frei von ihm um der Furcht willen vor den Juden.

13. Toutefois, personne ne parlait librement de lui, par crainte des Juifs.

13. Mas ninguno hablaba abiertamente de él, por miedo de los Judíos,

13 Nochtans sprak niemand vrijmoediglijk van Hem, om de vrees der Joden.

13. Wszakże o nim żaden jawnie nie mówił, dla bojaźni żydowskiej.

13. Mindamellett senki sem beszélt vala nyiltan ő felőle a zsidóktól [8†] való félelem miatt.

13 Впрочем никто не говорил о Нем явно, боясь Иудеев.

13. Та нїхто явно не говорив про Него задля страху перед Жидами.

14 Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti.

14 Mutta kun juhlat jo olivat puolivälissä, meni Jeesus ylös pyhäkköön ja opetti.

14. Mutta kuin jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jesus ylös templiin, ja opetti.

14. MUtta cosca jo puoli juhla oli culunut meni Jesus ylös Templijn ja opetti.

14. Mutta coska io poli Juhla oli ioutunut/ ylesastui Iesus Templijn ia opetti. (Mutta koska jo puoli juhlaa oli joutunut/ ylös astui Jesus templiin ja opetti.)

14. Ἤδη δὲ τῆς ἑορτῆς μεσούσης ἀνέβη ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸ ἱερὸν καὶ ἐδίδασκε.

14. ηδη δε της εορτης μεσουσης ανεβη ο ιησους εις το ιερον και εδιδασκεν 14. ede de tes eortes mesoυses aneβe o iesoυs eis to ieron kai edidasken

14 But (while) it is already in the middle of the feast, Jesus went-up into the temple and was teaching.

14. Now about the midst of the feast Jesus went up into the temple, and taught.

14. Men der det nu var midt i Høitiden, gik Jesus op i Templet og lærte.

14. Då nu half högtiden var öfverstånden, gick Jesus upp i templet, och lärde.

14. Agga jo kesk Pühhade aegus läks Jesus ülles pühha kotta ja öppetas.

14. Šventei įpusėjus, Jėzus atėjo į šventyklą ir ėmė mokyti.

14. Aber mitten im Fest ging Jesus hinauf in den Tempel und lehrte.

14. Vers le milieu de la fête, Jésus monta au temple, et il enseignait.

14. Y al medio de la fiesta, subió Jesús al templo, y enseñaba.

14 Doch als het nu in het midden van het feest was, zo ging Jezus op in den tempel, en leerde.

14. A gdy już było w pół święta, wstąpił Jezus do kościoła i uczył.

14. Már-már az ünnep közepén azonban felméne Jézus a templomba, és tanít vala.

14 Но в половине уже праздника вошел Иисус в храм и учил.

14. Як же було в половинї сьвята, ввійшов Ісус у церкву, та й навчав.

15 Niin juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa kirjoituksia, vaikkei ole oppia saanut?"

15 Niin juutalaiset ihmettelivät sanoen: "Kuinka tämä oppimattomana tuntee Kirjoitukset?"

15. Ja Juudalaiset ihmettelivät, sanoen: kuinka tämä taitaa kirjaa, joka ei ole oppinut?

15. Ja Judalaiset ihmettelit sanoden: cuinga tämä taita Kirja joca ei ole oppenut?

15. Ja Juttat ihmectelit sanoden/ Quinga teme Kiria taita ettei hen ole oppenut? (Ja juuttaat ihmettelit sanoen/ Kuinka tämä kirjaa taitaa ettei hän ole oppinut?)

15. ἐθαύμαζον οἱ Ἰουδαῖοι λέγοντες· Πῶς οὗτος γράμματα οἶδε μὴ μεμαθηκώς;

15. και εθαυμαζον οι ιουδαιοι λεγοντες πως ουτος γραμματα οιδεν μη μεμαθηκως 15. kai ethaυmazon oi ioυdaioi legontes pos oυtos grammata oiden me memathekos

15 And the Jews were marveling, saying, How does this one know (the) Scriptures, having not learned (them)?

15. And the Jews marvelled, saying, How knoweth this man letters, having never learned?

15. Og Jøderne forundrede sig og sagde: hvorledes veed denne Skrifterne, da han ikke er lært?

15. Och Judarna förundrade sig, och sade: Huru kan denne Skrift, efter han är icke lärd?

15. Ja Juda-rahwas pannid sedda immeks, ja ütlesid: Kuidas sesinnane kirja tunneb ilma öppimatta?

15. Žydai stebėjosi ir sakė: ‘‘Iš kur Jis žino raštą, visai nesimokęs?’‘

15. Und die Juden verwunderten sich und sprachen: Wie kann dieser die Schrift, so er sie doch nicht gelernt hat?

15. Et les Juifs étaient étonnés, et disaient: Comment cet homme connaît-il les Écritures, ne les ayant point apprises

15. Y maravillábanse los Judíos, diciendo: ¿Cómo sabe este hombre letras, no habiendo aprendido?

15 En de Joden verwonderden zich, zeggende: Hoe weet Deze de Schriften, daar Hij ze niet geleerd heeft?

15. I dziwowali się Żydowie, mówiąc: Jakoż ten umie Pismo, gdyż się nie uczył?

15. És csodálkozának a zsidók, mondván: Mimódon tudja ez az írásokat, holott nem tanulta?!

15 И дивились Иудеи, говоря: как Он знает Писания, не учившись?

15. І дивувались Жиди, кажучи: Як Він писання знає, не вчившись?

16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.

16 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan Hänen, joka on minut lähettänyt.

16. Vastasi Jesus ja sanoi heille: ei minun oppini ole minun, mutta sen, joka minun lähetti.

16. Wastais Jesus ja sanoi heille: ei minun opetuxen ole minun mutta sen joca minun lähetti.

16. Wastasi Iesus ia sanoi heille/ Minun opetuxen ei ole minun/ mutta sen ioca minun lehetti. (Wastasi Jesus ja sanoi heille/ Minun opetukseni ei ole minun/ mutta sen joka minun lähetti.)

16. ἀπεκρίθη οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν· Ἡ ἐμὴ διδαχὴ οὐκ ἔστιν ἐμὴ, ἀλλὰ τοῦ πέμψαντός με·

16. απεκριθη αυτοις ο ιησους και ειπεν η εμη διδαχη ουκ εστιν εμη αλλα του πεμψαντος με 16. apekrithe aυtois o iesoυs kai eipen e eme didache oυk estin eme alla toυ pempsantos me

16 Therefore Jesus answered them and said, My teaching is not mine, but from the one who sent me.

16. Jesus answered them, and said, My doctrine is not mine, but his that sent me.

16. Jesus svarede dem og sagde: min Lærdom er ikke min, men hans, som mig udsendte.

16. Svarade dem Jesus, och sade: Min lärdom är icke min, utan hans som mig sändt hafver,

16. Jesus wastas ja ütles neile: Minno öppetus ei olle mitte minno, waid selle, kes mind on läkkitanud.

16. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Mano mokslas ne iš manęs, bet iš To, kuris mane siuntė.

16. Jesus antwortete ihnen und sprach: Meine Lehre ist nicht mein, sondern des, der mich gesandt hat.

16. Jésus leur répondit: Ma doctrine n'est pas de moi, mais de celui qui m'a envoyé.

16. Respondióles Jesús, y dijo: Mi doctrina no es mía, sino de el que me envió.

16 Jezus antwoordde hun, en zeide: Mijn leer is Mijne niet, maar Desgenen, Die Mij gezonden heeft.

16. Odpowiedział im Jezus i rzekł: Nauka moja nie jestci moja, ale tego, który mię posłał.

16. Felele nékik Jézus és monda: Az én tudományom nem az enyém, hanem azé, a [9†] ki küldött engem.

16 Иисус, отвечая им, сказал: Мое учение – не Мое, но Пославшего Меня;

16. Озвав ся до них Ісус і рече: Моя наука не єсть моя, а Пославшого мене.

17 Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.

17 Jos joku tahtoo tehdä Hänen tahtonsa, hän tulee *tästä opista* tuntemaan, onko se Jumalasta lähtöisin vai puhunko omiani.

17. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, niin hänen pitää tietämän tästä opista, josko se on Jumalasta, eli jos minä itsestäni puhun.

17. Jos jocu tahto nouta hänen mielens nijn hänen pitä tietämän jos tämä opetus on Jumalast eli jos minä idzestäni puhun.

17. Jos iocu tahto henen mielense nouta/ henen pite tundeman ios teme opetus on Jumalast/ eli ios mine puhun itzesteni. (Jos joku tahtoo hänen mielensä noutaa/ hänen pitää tunteman jos tämä opetus on Jumalasta/ eli jos minä puhun itsestäni.)

17. ἐάν τις θέλῃ τὸ θέλημα αὐτοῦ ποιεῖν, γνώσεται περὶ τῆς διδαχῆς, πότερον ἐκ τοῦ Θεοῦ ἐστιν ἢ ἐγὼ ἀπ’ ἐμαυτοῦ λαλῶ.

17. εαν τις θελη το θελημα αυτου ποιειν γνωσεται περι της διδαχης ποτερον εκ του θεου εστιν η εγω απ εμαυτου λαλω 17. ean tis thele to thelema aυtoυ poiein gnosetai peri tes didaches poteron ek toυ theoυ estin e ego ap emaυtoυ lalo

17 If anyone is willing to practice his will, he will know concerning the teaching, of what sort (it is), (whether) from God or I speak from myself.

17. If any man will do his will, he shall know of the doctrine, whether it be of God, or whether I speak of myself.

17. Dersom Nogen vil gjøre hans Villie, han skal kjende, om Lærdommen er af Gud, eller jeg taler af mig selv.

17. Hvilken som vill lyda hans vilja, han varder förnimmandes, om denna lärdom är af Gudi, eller om jag talar af mig sjelf.

17. # Kui kegi tem̃a tahtmisse järrele tahhab tehha, se tuñeb, kas se öppetus Jummalast on, ellik kas minna isseennesest rägin.

17. Kas nori vykdyti Jo valią, supras, ar tas mokymas iš Dievo, ar Aš kalbu iš savęs.

17. So jemand will des Willen tun, der wird innewerden, ob diese Lehre von Gott sei, oder ob ich von mir selbst rede.

17. Si quelqu'un veut faire la volonté de Dieu, il connaîtra si ma doctrine est de Dieu, ou si je parle de mon chef.

17. El que quisiere hacer su voluntad, conocerá de la doctrina si es de Dios, o si yo hablo de mí mismo.

17 Zo iemand wil Deszelfs wil doen, die zal van deze leer bekennen, of zij uit God is, dan of Ik van Mijzelven spreek.

17. Jeźliby kto chciał czynić wolę jego, ten będzie umiał rozeznać, jeźli ta nauka jest z Boga, czyli ja sam od siebie mówię.

17. Ha valaki cselekedni akarja az ő akaratát, megismerheti e tudományról, vajjon Istentől van-é, vagy én magamtól szólok?

17 кто хочет творить волю Его, тот узнает о сем учении, от Бога ли оно, или Я Сам от Себя говорю.

17. Коли хто хоче волю Його чинити, знати ме про науку, чи від Бога вона, чи я від себе глаголю.

18 Joka omiaan puhuu, se pyytää omaa kunniaansa, mutta joka pyytää lähettäjänsä kunniaa, se on totinen, eikä hänessä ole vääryyttä.

18 Joka omiaan puhuu, hakee omaa kunniaansa, mutta joka hakee lähettäjänsä kunniaa, se on totuullinen eikä hänessä ole vääryyttä.

18. Joka itsestänsä puhuu, se etsii omaa kunniaansa: mutta joka etsii sen kunniaa, joka hänen lähetti, se on vakaa ja ei hänessä ole vääryyttä.

18. Joca idzestäns puhu se edzi oma cunniatans: mutta joca edzi sen cunniata joca hänen lähetti se on waca ja ei hänes ole wääryttä.

18. Joca itzestens puhupi se etzi oma cunniatans. Mutta ioca etzi sen cunniata ioca henen lehetti/ se on waca/ ia ei ole henes wärytte. (Joka itsestänsä puhuupi se etsii omaa kunniatansa. Mutta joka etsii sen kunniata joka hänen lähetti/ se on wakaa/ ja ei ole hänessä wääryyttä.)

18. ὁ ἀφ’ ἑαυτοῦ λαλῶν τὴν δόξαν τὴν ἰδίαν ζητεῖ, ὁ δὲ ζητῶν τὴν δόξαν τοῦ πέμψαντος αὐτόν, οὗτος ἀληθής ἐστιν, καὶ ἀδικία ἐν αὐτῷ οὐκ ἔστιν.

18. ο αφ εαυτου λαλων την δοξαν την ιδιαν ζητει ο δε ζητων την δοξαν του πεμψαντος αυτον ουτος αληθης εστιν και αδικια εν αυτω ουκ εστιν 18. o af eaυtoυ lalon ten doksan ten idian zetei o de zeton ten doksan toυ pempsantos aυton oυtos alethes estin kai adikia en aυto oυk estin

18 He who speaks from himself is seeking his own glory, but he who is seeking the glory from the one who sent him, this one is true and no unrighteousness is in him.

18. He that speaketh of himself seeketh his own glory: but he that seeketh his glory that sent him, the same is true, and no unrighteousness is in him.

18. Hvo som taler af sig selv, søger sin egenÆre; men hvo som søger hans Ære, som han udsendte, han er sanddru, og Svig er ikke i ham.

18. Hvilken som talar af sig sjelf, han söker sin egen pris; men den som söker hans pris, som honom hafver sändt, han är sannfärdig, och orättfärdighet är icke i honom.

18. Kes isseennesest rägib, se otsib ennese au; agga kes selle au otsib, kes tedda on läkkitanud, se on tössine, ja ühtegi üllekohhut ei olle temma sees.

18. Kas iš savęs kalba, ieško sau šlovės. O kuris ieško Jo siuntėjo šlovės, Tas teisus, ir nėra Jame neteisybės’‘.

18. Wer von sich selbst redet, der sucht seine eigene Ehre; wer aber sucht die Ehre des, der ihn gesandt hat, der ist wahrhaftig, und ist keine Ungerechtigkeit an ihm.

18. Celui qui parle de son chef cherche sa propre gloire; mais celui qui cherche la gloire de celui qui l'a envoyé, est digne de foi, et il n'y a point d'injustice en lui.

18. El que habla de sí mismo, gloria propia busca; mas el que busca la gloria del que le envió, éste es verdadero, y no hay en él injusticia.

18 Die van zichzelven spreekt, zoekt zijn eigen eer; maar Die de eer zoekt Desgenen, Die Hem gezonden heeft, Die is waarachtig, en geen ongerechtigheid is in Hem.

18. Ktoć z samego siebie mówi, chwały własnej szuka; ale kto szuka chwały tego, który go posłał, ten jest prawdziwy, a nie masz w nim niesprawiedliwości.

18. A ki magától szól, a maga dicsőségét keresi; a ki pedig annak dicsőségét keresi, a ki küldte őt, igaz az, és nincs abban hamisság.

18 Говорящий сам от себя ищет славы себе; а Кто ищет славы Пославшему Его, Тот истинен, и нет неправды в Нем.

18. Хто від себе говорить, слави своєї шукає; хто ж шукає слави Пославшого Його, Той правдивий, і неправди нема в Йому.

19 Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Ja kukaan teistä ei lakia täytä. Miksi tavoittelette minua tappaaksenne?"

19 Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Mutta ei kukaan teistä lakia täytä. Miksi tavoittelette minua tappaaksenne?"

19. Eikö Moses antanut teille lakia, ja ei kenkään teistä lakia taytä? Miksi te etsitte minua tappaaksenne?

19. Eikö Moses andanut teille Lakia ja ei kengän teistä sitä töilläns täyttänyt? Mixi te edzittä minua tappaxen?

19. Eikö Moses andanut teille Laki/ ia ei kengen teiste Laki töillens * teutenyt? Mixi te etzitte minua tappaxenne? (Eikö Moses antanut teille lakia/ ja ei kenkään teistä lakia töillänsä täyttänyt? Miksi te etsitte minua tappaaksenne?)

19. οὐ Μωϋσῆς δέδωκεν ὑμῖν τὸν νόμον; καὶ οὐδεὶς ἐξ ὑμῶν ποιεῖ τὸν νόμον. τί με ζητεῖτε ἀποκτεῖναι;

19. ου μωσης δεδωκεν υμιν τον νομον και ουδεις εξ υμων ποιει τον νομον τι με ζητειτε αποκτειναι 19. oυ moses dedoken υmin ton nomon kai oυdeis eks υmon poiei ton nomon ti me zeteite apokteinai

19 Has Moses not given you° the law and (yet) none out of you° are practicing the law? Why do you° seek to kill me?

19. Did not Moses give you the law, and yet none of you keepeth the law? Why go ye about to kill me?

19. Har ikke Moses givet Eder Loven? Og ingen af Eder holder Loven. Hvi søge I at slaae mig ihjel?

19. Gaf icke Moses eder lagen? Och likväl gör ingen af eder lagen fullt. Hvi söken I efter att döda mig?

19. Eks Moses olle teile kässo-öppetust annud, ja ükski teie seast ei te kässo-öppetusse järrele? mispärrast otsite teie mind tappa?

19. ‘‘Argi Mozė nedavė jums Įstatymo? Tačiau niekas iš jūsų Įstatymo nesilaiko. Kodėl gi norite mane nužudyti?’‘

19. Hat euch nicht Mose das Gesetz gegeben? und niemand unter euch tut das Gesetz. Warum sucht ihr mich zu töten?

19. Moïse ne vous a-t-il pas donné la loi? et aucun de vous n'observe la loi. Pourquoi cherchez-vous à me faire mourir?

19. ¿No os dió Moisés la ley; y sin embargo ninguno de vosotros guarda la ley? ¿Por qué me procuráis matar?

19 Heeft Mozes u niet de wet gegeven? En niemand van u doet de wet. Wat zoekt gij Mij te doden?

19. Izali wam Mojżesz nie dał zakonu? a żaden z was nie przestrzega zakonu. Przeczże szukacie, abyście mię zabili?

19. Nem Mózes adta-é [10†] néktek a törvényt? és senki sem teljesíti közületek a törvényt. Miért akartok engem megölni?

19 Не дал ли вам Моисей закона? и никто из вас не поступает по закону. За что ищете убить Меня?

19. Хиба не Мойсей дав вам закон? а нїхто з вас не чинить закону. Чого шукаєте мене вбити?

20 Kansa vastasi: "Sinussa on riivaaja; kuka sinua tavoittelee tappaaksensa?"

20 Kansa vastasi (ja sanoi): "Sinussa on riivaaja. Kuka sinua tavoittelee tappaakseen?"

20. Vastasi kansa ja sanoi: sinulla on perkele: kuka sinua etsii tappaaksensa?

20. Wastais Canssa ja sanoi: sinulla on Perkele cucast sinua edzi tappaxens?

20. Wastasi Canssa ia sanoi/ Sinulla ombi Perkele/ cuca sinua etzi tappaxens? (Wastasi kansa ja sanoi/ Sinulla ompi perkele/ kuka sinua etsii tappaaksensa?)

20. ἀπεκρίθη ὁ ὄχλος καὶ εἶπε· Δαιμόνιον ἔχεις· τίς σε ζητεῖ ἀποκτεῖναι;

20. απεκριθη ο οχλος και ειπεν δαιμονιον εχεις τις σε ζητει αποκτειναι 20. apekrithe o ochlos kai eipen daimonion echeis tis se zetei apokteinai

20 The crowd answered and said, You have a demon. Who seeks to kill you?

20. The people answered and said, Thou hast a devil: who goeth about to kill thee?

20. Folket svarede og sagde: du har Djævelen; hvo søger at slaae dig ihjel?

20. Svarade folket, och sade: Du hafver djefvulen; ho söker efter att döda dig?

20. Rahwas kostis ja ütles: Sinnul on kurri waim; kes otsib sind tappa?

20. Žmonės atsiliepė: ‘‘Tu turi demoną! Kas gi nori tave nužudyti?’‘

20. Das Volk antwortete und sprach: Du hast den Teufel; wer versucht dich zu töten?

20. Le peuple lui répondit: Tu as un démon; qui est-ce qui cherche à te faire mourir?

20. Respondió el pueblo, y dijo: Demonio tienes: ¿quién te procura matar?

20 De schare antwoordde en zeide: Gij hebt den duivel; wie zoekt U te doden?

20. Odpowiedział lud i rzekł: Dyjabelstwo masz; któż cię szuka zabić?

20. Felele a sokaság és monda: Ördög van [11†] benned. Ki akar téged megölni?

20 Народ сказал в ответ: не бес ли в Тебе? кто ищет убить Тебя?

20. Озвавсь народ і каже: Біса маєш; хто шукає вбити Тебе?

21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Yhden teon minä tein, ja te kaikki kummastelette.

21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Yhden teon tein, ja te kaikki ihmettelette.

21. Jesus vastasi ja sanoi heille: yhden työn minä tein, ja te kaikki ihmettelette.

21. Jesus wastais ja sanoi heille: yhden työn minä tein ja sitä te caicki ihmettelettä.

21. Wastasi Iesus ia sanoi heille/ Yden tön mine tein ia site te caiki imehtelette/ (Wastasi Jesus ja sanoi heille/ Yhden työn minä tein ja sitä te kaikki ihmettelette/)

21. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ἓν ἔργον ἐποίησα, καὶ πάντες θαυμάζετε διὰ τοῦτο

21. απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτοις εν εργον εποιησα και παντες θαυμαζετε 21. apekrithe o iesoυs kai eipen aυtois en ergon epoiesa kai pantes thaυmazete

21 Jesus answered and said to them, I did one work and you° all marvel.

21. Jesus answered and said unto them, I have done one work, and ye all marvel.

21. Jesus svarede og sagde til dem: een Gjerning gjorde jeg, og I forundrede Eder alle derover.

21. Svarade Jesus, och sade till dem: Jag gjorde ena gerning, och der undren I alle på.

21. Jesus wastas ja ütles neile: Üht teggo ollen minna teinud, ja teie pannete sedda keik immeks.

21. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Aš padariau tik vieną darbą, ir jūs visi nustebote.

21. Jesus antwortete und sprach: Ein einziges Werk habe ich getan, und es wundert euch alle.

21. Jésus répondit et leur dit: J'ai fait une ouvre, et vous en êtes tous étonnés.

21. Jesús respondió, y les dijo: Una obra hice, y vosotros todos os maravilláis.

21 Jezus antwoordde en zeide tot hen: Een werk heb Ik gedaan, en gij verwondert u allen.

21. Odpowiedział Jezus i rzekł im: Jedenem uczynek uczynił, a wszyscy się temu dziwujecie!

21. Felele Jézus és monda nékik: Egy dolgot [12†] cselekvém, és mindnyájan csodáljátok.

21 Иисус, продолжая речь, сказал им: одно дело сделал Я, и все вы дивитесь.

21. Відказав Ісус і рече їм: Одно дїло зробив я, і всї дивуєтесь.

22 Mooses antoi teille ympärileikkauksen — ei niin, että se olisi Moosekselta, vaan se on isiltä — ja sapattinakin te ympärileikkaatte ihmisen.

22 (sen vuoksi). Mooses on antanut teille ympärileikkauksen — ei niin, että se on Moosekselta, vaan isiltä — ja te ympärileikkaatte ihmisen myös sapattina.

22. Sentähden antoi Moses teille ympärileikkauksen, (ei että se Mosekselta oli, vaan isiltä), ja te ympärileikkaatte sabbatina ihmisen.

22. Sentähden andoi Moses teille ymbärinsleickauxen ei että se Mosexelda oli waan Isildä ja cuitengin te ymbärinsleickatte Sabbathina ihmisen?

22. Senteden Moses andoi teille Ymberileicauxen/ ei ette se Moseselda oli/ Wan Iselde/ ia quitengin te ymberinsleicatte Inhimisen * Sabbathina. (Sentähden Moses antoi teille ympärileikkauksen/ ei että se Mosekselta oli/ Waan Isältä/ ja kuitenkin te ympärinsleikkaatte ihmisen Sabbathina.)

22. Μωϋσῆς δέδωκεν ὑμῖν τὴν περιτομήν, οὐχ ὅτι ἐκ τοῦ Μωϋσέως ἐστὶν, ἀλλ’ ἐκ τῶν πατέρων, καὶ ἐν σαββάτῳ περιτέμνετε ἄνθρωπον.

22. δια τουτο μωσης δεδωκεν υμιν την περιτομην ουχ οτι εκ του μωσεως εστιν αλλ εκ των πατερων και εν σαββατω περιτεμνετε ανθρωπον 22. dia toυto moses dedoken υmin ten peritomen oυch oti ek toυ moseos estin all ek ton pateron kai en saββato peritemnete anthropon

22 Because of this, Moses has given you° circumcision (not that it is from Moses, but from the fathers), and on the Sabbath you° circumcise a man.

22. Moses therefore gave unto you circumcision; (not because it is of Moses, but of the fathers;) and ye on the sabbath day circumcise a man.

22. Moses gav Eder Omskærelsen, (ikke at den er fra Moses, men fra Fædrene), og I omskære et Menneske paa Sabbaten.

22. Fördenskull gaf Moses eder omskärelsen; icke, att hon är af Mose, utan af fäderna; och likväl omskären I menniskona om Sabbathen.

22. Sepärrast on Moses teile ümberleikamisse annud, mitte et se Mosessest on, waid wannemist , ja teie ümberleikate hingamisse-päwal innimest.

22. Mozė jums davė apipjaustymą,­ nors jis kilęs ne iš Mozės, bet iš protėvių,­ir jūs apipjaustote žmogų per sabatą.

22. Mose hat euch darum gegeben die Beschneidung, nicht daß sie von Mose kommt, sondern von den Vätern, und ihr beschneidet den Menschen am Sabbat.

22. Moïse vous a ordonné la circoncision (non qu'elle vienne de Moïse, mais des pères), et vous circoncisez un homme le jour du sabbat.

22. Cierto que Moisés os dió la circuncisión, (no porque sea de Moisés, sino de los padres,) y en sábado circuncidáis al hombre.

22 Daarom heeft Mozes ulieden de besnijdenis gegeven (niet dat zij uit Mozes is, maar uit de vaderen), en gij besnijdt een mens op den sabbat.

22. Wszak Mojżesz wydał wam obrzezkę, (nie iżby była z Mojżesza, ale z ojców), a w sabat obrzezujecie człowieka.

22. Azért Mózes adta néktek a körülmetélkedést (nem mintha Mózestől való volna, hanem az [13†] atyáktól): és szombaton körülmetélitek az embert.

22 Моисей дал вам обрезание – хотя оно не от Моисея, но от отцов, – и в субботу вы обрезываете человека.

22. Мойсей дав вам обрізаннє (не, що від Мойсея воно, а від батьків); то й у суботу обрізуєте чоловіка.

23 Sentähden: jos ihminen saa ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, miksi te olette vihoissanne minulle siitä, että minä tein koko ihmisen terveeksi sapattina?

23 Jos ihminen sapattina saa ympärileikkauksen, jottei Mooseksen lakia rikottaisi, oletteko minulle vihoissanne, kun tein koko ihmisen terveeksi sapattina?

23. Jos ihminen sabbatina ympärileikataan, ettei Moseksen laki rikottaisi: närkästyttekö te minusta, että minä koko ihmisen sabbatina paransin?

23. Jos ihminen Sabbathina ymbärinsleicatan ettei Mosexen Laki ricotais: närkästyttekö te minusta että minä coco ihmisen Sabbathina paransin?

23. Jos nyt Inhiminen ymberileicauxen otta Sabbathina/ senpäle ettei Mosesen Laki pideisi rikottaman/ Nerkestytteko te minua ette mine coco Inhimisen paransin Sabbathina? (Jos nyt ihminen ympärileikkauksen ottaa Sabbathina/ sen päälle ettei Moseksen laki pitäisi rikottaman/ Närkästyttekö te minua että minä koko ihmisen paransin Sabbathina?)

23. εἰ περιτομὴν λαμβάνει ἄνθρωπος ἐν σαββάτῳ, ἵνα μὴ λυθῇ ὁ νόμος Μωϋσέως, ἐμοὶ χολᾶτε ὅτι ὅλον ἄνθρωπον ὑγιῆ ἐποίησα ἐν σαββάτῳ!

23. ει περιτομην λαμβανει ανθρωπος εν σαββατω ινα μη λυθη ο νομος μωσεως εμοι χολατε οτι ολον ανθρωπον υγιη εποιησα εν σαββατω 23. ei peritomen lamβanei anthropos en saββato ina me lυthe o nomos moseos emoi cholate oti olon anthropon υgie epoiesa en saββato

23 If a man receives circumcision on the Sabbath, in order that the Law of Moses may not be torn-down. Are you° bitterly-angry with me, because I made* a man entirely healthy on the Sabbath?

23. If a man on the sabbath day receive circumcision, that the law of Moses should not be broken; are ye angry at me, because I have made a man every whit whole on the sabbath day?

23. Dersom et Menneske annammer Omskærelsen paa Sabbaten, paa det Moses Lov skal ikke brydes, ere I da vrede paa mig, at jeg har gjort et heelt Menneske sundt paa Sabbaten?

23. Tager nu menniskan omskärelsen om Sabbathen, på det att Mose lag icke skall varda bruten; på mig blifven I misslynte, att jag gjorde hela menniskona helbregda om Sabbathen?

23. Kui innimest ümberleikatakse hingamissepäwal, et Mosesse kässo-öppetust ei pea rikkutama; kas ollete teie siis minno peäle wihhased, et minna keige se innimesse ollen hingamisse-päwal terweks teinud?

23. Jei žmogus apipjaustomas sabato dieną, kad nebūtų sulaužytas Mozės Įstatymas, tai kodėl pykstate ant manęs, kad Aš visą žmogų pagydžiau per sabatą?

23. So ein Mensch die Beschneidung annimmt am Sabbat, auf daß nicht das Gesetz Mose's gebrochen werde, zürnet ihr denn über mich, daß ich den ganzen Menschen habe am Sabbat gesund gemacht?

23. Si un homme reçoit la circoncision le jour du sabbat, afin que la loi de Moïse ne soit pas violée, pourquoi vous irritez-vous contre moi, parce que j'ai entièrement guéri un homme le jour du sabbat?

23. Si recibe el hombre la circuncisión en sábado, para que la ley de Moisés no sea quebrantada, ¿os enojáis conmigo porque en sábado hice sano todo un hombre?

23 Indien een mens de besnijdenis ontvangt op den sabbat, opdat de wet van Mozes niet gebroken worde; zijt gij toornig op Mij, dat Ik een gehelen mens gezond gemaakt heb op den sabbat?

23. Ponieważ człowiek przyjmuje obrzezkę w sabat, aby nie był zgwałcony zakon Mojżeszowy, przecz się na mię gniewacie, żem całego człowieka uzdrowił w sabat?

23. Ha körülmetélhető az ember szombaton, hogy a Mózes törvénye meg ne romoljon; én rám haragusztok-é, hogy egy embert egészen meggyógyítottam szombaton?

23 Если в субботу принимает человек обрезание, чтобы небыл нарушен закон Моисеев, – на Меня ли негодуете за то, что Я всего человека исцелил в субботу?

23. Коли обрізаннє приймає чоловік у суботу, щоб не був зламаний закон Мойсеїв, чого на мене ремствуєте, що всього чоловіка уздоровив у суботу?

24 Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."

24 Älkää tuomitko näön vuoksi, vaan tuomitkaa oikea tuomio.”

24. Älkäät tuomitko näkemisen jälkeen, vaan sanokaat oikia tuomio.

24. Älkät duomitco näkemisenne jälken waan sanocat oikia duomio.

24. Elket domitco nekymisen ielkin/ wan domitca oikea domio. (Älkäät tuomitko näkymisen jälkeen/ waan tuomitkaa oikea tuomio.)

24. μὴ κρίνετε κατ’ ὄψιν, ἀλλὰ τὴν δικαίαν κρίσιν κρίνατε.

24. μη κρινετε κατ οψιν αλλα την δικαιαν κρισιν κρινατε 24. me krinete kat opsin alla ten dikaian krisin krinate

24 Do° not judge according to appearance, but judge° righteous judgment.

24. Judge not according to the appearance, but judge righteous judgment.

24. Dømmer ikke efter Anseelse, men dømmer en retfærdig Dom.

24. Dömer icke efter ansigtet; utan dömer en rätt dom.

24. Ärge moistke mitte kohhut silma-näo järrele, waid moistke öiget kohhut.

24. Tad neteiskite pagal išorę, bet teiskite teisingai’‘.

24. Richtet nicht nach dem Ansehen, sondern richtet ein rechtes Gericht.

24. Ne jugez point selon l'apparence, mais jugez selon la justice.

24. No juzguéis según lo que parece, mas juzgád justo juicio.

24 Oordeelt niet naar het aanzien, maar oordeelt een rechtvaardig oordeel.

24. Nie sądźcie według widzenia, ale sprawiedliwy sąd sądźcie.

24. Ne ítéljetek a látszat után, hanem igaz [14†] ítélettel ítéljetek!

24 Не судите по наружности, но судите судом праведным.

24. Не судїть по виду, а праведний суд судїть.

25 Niin muutamat jerusalemilaisista sanoivat: "Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaaksensa?

25 Niin muutamat jerusalemilaisista sanoivat: "Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaakseen?

25. Sanoivat siis muutamat Jerusalemin asuvaisista: eikö tämä se ole, jota he etsivät tappaaksensa?

25. SAnoit sijs muutamat Jerusalemin asuwaisist: eikö tämä se ole jota he edzeit tappaxens.

25. Sanoit sis mwtamat nijste Jerusalemitanist/ Eikö teme se ole iota he etzit tappaxens? (Sanoit siis muutamat nisät jerusalemitanista/ Eikö tämä se ole jota he etsit tappaaksensa?)

25. Ἔλεγον οὖν τινες ἐκ τῶν Ἱεροσολυμιτῶν· Οὐχ οὗτός ἐστιν ὃν ζητοῦσιν ἀποκτεῖναι;

25. ελεγον ουν τινες εκ των ιεροσολυμιτων ουχ ουτος εστιν ον ζητουσιν αποκτειναι 25. elegon oυn tines ek ton ierosolυmiton oυch oυtos estin on zetoυsin apokteinai

25 Therefore some out of those from Jerusalem said, Is this not the one whom they are seeking to kill?

25. Then said some of them of Jerusalem, Is not this he, whom they seek to kill?

25. Da sagde Nogle af dem fra Jerusalem: er det ikke ham, som de søge at slaae ihjel?

25. Då sade någre af Jerusalem: Är icke denne, den de fara efter att döda?

25. Siis ütlesid monningad Jerusalemma rahwa seast: Eks se olle sesinnane, kedda nemmad püüdwad tappa?

25. Kai kurie Jeruzalės gyventojai klausinėjo: ‘‘Ar tik ne šitą nori nužudyti?

25. Da sprachen etliche aus Jerusalem: Ist das nicht der, den sie suchten zu töten?

25. Et quelques-uns de ceux de Jérusalem disaient: N'est-ce pas celui qu'on cherche à faire mourir?

25. Decían entónces unos de los de Jerusalem: ¿No es éste al que buscan para matarle?

25 Sommigen dan uit die van Jeruzalem zeiden: Is Deze niet, Dien zij zoeken te doden?

25. Mówili tedy niektórzy z Jeruzalemczyków: Izali to nie jest ten, którego szukają zabić?

25. Mondának azért némelyek a jeruzsálemiek közül: Nem ez-é az, a kit meg akarnak ölni?

25 Тут некоторые из Иерусалимлян говорили: не Тот ли это, Которого ищут убить?

25. Казали тодї деякі з Єрусалимцїв: Чи не се Той, що шукають убити Його?

26 Ja katso, hän puhuu vapaasti, eivätkä he sano hänelle mitään. Olisivatko hallitusmiehet tosiaan saaneet tietoonsa, että tämä on Kristus?

26 Ja katso, Hän puhuu julkisesti eivätkä he sano Hänelle mitään. Ovatko hallitusmiehet tosiaan saaneet tietää, että tämä (totisesti) on Kristus?

26. Ja katso, hän puhuu rohkiasti, ja ei he hänelle mitään puhu: tietänevätkö ylimmäiset oikein, että hän on totisesti Kristus?

26. Ja cadzo hän puhu rohkiast ja ei he hänelle mitän puhu. Tietänewätkö meidän ylimmäisem että hän on totisest Christus?

26. Ja catzo hen puhu rohkiast Ja ei he henelle miten puhu. Tieteneuetkö meiden Ylimeiset todexi ette hen ombi wissi se Christus? (Ja katso hän puhuu rohkeasti ja ei he hänelle mitään puhu. Tietäwätkö meidän ylimmäiset todeksi että hän ompi wissi se Kristus?)

26. καὶ ἴδε παρρησίᾳ λαλεῖ, καὶ οὐδὲν αὐτῷ λέγουσι. μήποτε ἀληθῶς ἔγνωσαν οἱ ἄρχοντες ὅτι οὗτός ἐστιν ἀληθῶς ὁ Χριστός;

26. και ιδε παρρησια λαλει και ουδεν αυτω λεγουσιν μηποτε αληθως εγνωσαν οι αρχοντες οτι ουτος εστιν αληθως ο χριστος 26. kai ide parresia lalei kai oυden aυto legoυsin mepote alethos egnosan oi archontes oti oυtos estin alethos o christos

26 And behold, he speaks publicly and they say nothing to him. Maybe the rulers truly know {Or: recognized} that this one is truly the Christ.

26. But, lo, he speaketh boldly, and they say nothing unto him. Do the rulers know indeed that this is the very Christ?

26. Og see, han taler frit, og de sige Intet til ham; mon ikke de Øverste I Sandhed have kjendt, at denne er i Sandhed den Christus?

26. Och si, han talar fritt, och de tala intet till honom. Veta nu vare öfverste förvisso, att han är visst Christus?

26. Ja ennä, temma rägib julgeste, ja nem̃ad ei ütle temmale middagi; jooks meie üllemad öiete tundwad, et sesinnane töeste Kristus on?

26. Štai Jis viešai kalba, ir niekas Jam nieko nesako. Gal vyresnybė įsitikino, jog Jis iš tiesų Kristus?

26. Und siehe zu, er redet frei, und sie sagen nichts. Erkennen unsere Obersten nun gewiß, daß er gewiß Christus sei?

26. Et le voilà qui parle librement, et on ne lui dit rien. Les chefs auraient-ils vraiment reconnu qu'il est véritablement le Christ?

26. Y, he aquí, habla públicamente, y no le dicen nada: ¿Han entendido ciertamente los príncipes, que éste es verdaderamente el Cristo?

26 En ziet, Hij spreekt vrijmoediglijk, en zij zeggen Hem niets. Zouden nu wel de oversten waarlijk weten, dat Deze waarlijk is de Christus?

26. A oto jawnie mówi, a nic mu nie mówią. Izali prawdziwie poznali książęta, iż ten jest prawdziwie Chrystus?

26. És ímé nyiltan szól, és semmit sem szólnak néki. Talán bizony megismerték a főemberek, hogy bizony ez a Krisztus?

26 Вот, Он говорит явно, и ничего не говорят Ему: не удостоверились ли начальники, что Он подлинно Христос?

26. І ось явно говорить, і нїчого Йому не кажуть. Чи справдї не взнали князї, що Він справдї Христос?

27 Kuitenkin, me tiedämme, mistä tämä on; mutta kun Kristus tulee, niin ei kukaan tiedä, mistä hän on."

27 Kuitenkin me tunnemme Hänet — mistä Hän on. Mutta kun Kristus tulee, kukaan ei tiedä, mistä Hän on."

27. Mutta me kyllä tiedämme, kusta tämä on: vaan kusta Kristus tulee ja kusta hän on, ei kenkään tiedä.

27. Mutta me kyllä tiedämme custa tämä on: waan custa Christus tule ja custa hän on ei kengän tiedä.

27. Mutta me tiedeme custa teme ombi Wan custa Christus tulepi ei kengen tiedhe custa hen on. (Mutta me tiedämme kusta tämä ompi kusta Kristus tuleepi ei kenkään tiedä kusta hän on.)

27. ἀλλὰ τοῦτον οἴδαμεν πόθεν ἐστίν· ὁ δὲ Χριστὸς ὅταν ἔρχηται, οὐδεὶς γινώσκει πόθεν ἐστίν.

27. αλλα τουτον οιδαμεν ποθεν εστιν ο δε χριστος οταν ερχηται ουδεις γινωσκει ποθεν εστιν 27. alla toυton oidamen pothen estin o de christos otan erchetai oυdeis ginoskei pothen estin

27 But we know where this one is from, but whenever the Christ comes, no one knows from where he is (coming).

27. Howbeit we know this man whence he is: but when Christ cometh, no man knoweth whence he is.

27. Dog vide vi, hvorfra denne er; men naar Christus kommer, veed Ingen, hvorfra han er.

27. Dock vi vete, hvadan denne är; men när Christus kommer, vet ingen hvadan hanar.

27. Agga meie teame, kust sesinnane on; agga kui Kristus tulleb, siis ei tea ükski, kust temma on.

27. Tačiau mes žinome, iš kur šis yra. O kai ateis Kristus, niekas nežinos, iš kur Jis’‘.

27. Doch wir wissen, woher dieser ist; wenn aber Christus kommen wird, so wird niemand wissen, woher er ist.

27. Cependant nous savons d'où il est; au lieu que, quand le Christ viendra, personne ne saura d'où il est.

27. Mas éste, nosotros sabemos de donde es; empero cuando viniere el Cristo, nadie sabrá de donde sea.

27 Doch van Dezen weten wij, van waar Hij is; maar de Christus, wanneer Hij komen zal, zo zal niemand weten, van waar Hij is.

27. Ale o tym wiemy, skąd jest: ale gdy Chrystus przyjdzie, nikt nie będzie wiedział, skąd by był.

27. De jól tudjuk, honnan való [15†] ez; mikor pedig eljő a Krisztus, senki sem tudja, honnan való.

27 Но мы знаем Его, откуда Он; Христос же когда придет, никто не будет знать, откуда Он.

27. Тільки ж ми Його знаємо, звідкіля Він; Христос же як прийде, нїхто не знати ме, звідкіля Він.

28 Niin Jeesus puhui pyhäkössä suurella äänellä, opetti ja sanoi: "Te tunnette minut ja tiedätte, mistä minä olen; ja itsestäni minä en ole tullut, vaan hän, joka minut on lähettänyt, on oikea lähettäjä, ja häntä te ette tunne.

28 Niin Jeesus puhui pyhäkössä kovalla äänellä ja opetti sanoen: "Te (sekä) tunnette minut, että* tiedätte mistä olen. En ole kuitenkaan tullut oma-aloitteisesti. Mutta Hän, joka on minut lähettänyt, on totuullinen, ja Häntä te ette tunne.

28. Niin Jesus huusi templissä, opetti ja sanoi: ja te tunnette minun, ja tiedätte, kusta minä olen: ja en minä ole tullut itsestäni, mutta hän on vakaa, joka minun lähetti, jota ette tunne.

28. Nijn Jesus huusi Templis opetti ja sanoi: Ja te tunnetta minun ja tiedätte custa minä olen ja en minä ole tullut idze minustani mutta hän on waca joca minun lähetti jota et te tunne.

28. Nin hwsi Iesus Templis/ opetti ia sanoi/ Ja/ te tunnette minun/ ia tiedette custa mine olen/ Ja em mine ole tullut itze minustani/ mutta se on waca ioca minun lehetti/ iota ette te tunne/ (Niin huusi Jesus templissä/ opetti ja sanoi/ Ja/ te tunnette minun/ ja tiedätte kusta minä olen/ Ja en minä ole tullut itse minustani/ mutta se on wakaa joka minun lähetti/ jota ette te tunne/)

28. ἔκραξεν οὖν ἐν τῷ ἱερῷ διδάσκων ὁ Ἰησοῦς καὶ λέγων· Κἀμὲ οἴδατε, καὶ οἴδατε πόθεν εἰμί· καὶ ἀπ’ ἐμαυτοῦ οὐκ ἐλήλυθα, ἀλλ’ ἔστιν ἀληθινὸς ὁ πέμψας με, ὃν ὑμεῖς οὐκ οἴδατε·

28. εκραξεν ουν εν τω ιερω διδασκων ο ιησους και λεγων καμε οιδατε και οιδατε ποθεν ειμι και απ εμαυτου ουκ εληλυθα αλλ εστιν αληθινος ο πεμψας με ον υμεις ουκ οιδατε 28. ekraksen oυn en to iero didaskon o iesoυs kai legon kame oidate kai oidate pothen eimi kai ap emaυtoυ oυk elelυtha all estin alethinos o pempsas me on υmeis oυk oidate

28 Therefore Jesus cried out in the temple, teaching and saying, You° both know me and know where I am from, and I have not come from myself, but he who sent me is true, whom you° do not know.

28. Then cried Jesus in the temple as he taught, saying, Ye both know me, and ye know whence I am: and I am not come of myself, but he that sent me is true, whom ye know not.

28. Derfor raabte Jesus, idet han lærte i Templet, og sagde: baade kjende I mig og vide, hvorfra jeg er; og af mig selv er jeg ikke kommen, men han er sanddru, som mig udsendte, hvilken I ikke kjende.

28. Då ropade Jesus i templet, lärde, och sade: Ja, I kännen mig, och I veten hvadan jag är; och jag är icke kommen af mig sjelf; utan den mig sändt hafver han är sannfärdig, den I icke kännen.

28. Siis kissendas Jesus pühhas koias, kui temma öppetas, ja ütles: Kül teie tunnete mind, ja teate, kust minna ollen, ja isseennesest ei olle minna mitte tulnud; agga se on tössine, kes mind on läkkitanud, kedda teie ei tunne.

28. Tuomet Jėzus, mokydamas šventykloje, šaukė: ‘‘Jūs pažįstate mane ir žinote, iš kur Aš. Ne pats nuo savęs Aš atėjau, bet teisingas yra Tas, kuris mane siuntė, o jūs Jo nepažįstate.

28. Da rief Jesus im Tempel und sprach: Ja, ihr kennet mich und wisset, woher ich bin; und von mir selbst bin ich nicht gekommen, sondern es ist ein Wahrhaftiger, der mich gesandt hat, welchen ihr nicht kennet.

28. Et Jésus s'écriait donc dans le temple, enseignant, et disant: Vous me connaissez, et vous savez d'où je suis. Je ne suis pas venu de moi-même, mais celui qui m'a envoyé est véritable, et vous ne le connaissez point.

28. Entónces clamaba Jesús en el templo enseñando, y diciendo: Y a mí me conocéis, y sabéis de donde soy; y no he venido de mí mismo; mas el que me envió es verdadero, al cual vosotros ignoráis.

28 Jezus dan riep in den tempel, lerende en zeggende: En gij kent Mij, en gij weet, van waar Ik ben; en Ik ben van Mijzelven niet gekomen, maar Hij is waarachtig, Die Mij gezonden heeft, Welken gijlieden niet kent.

28. Wołał tedy Jezus w kościele ucząc a mówiąc: I mnie znacie, i skądem jest, wiecie; a nie przyszedłem sam od siebie, ale jest prawdziwy, który mię posłał, którego wy nie znacie.

28. Kiálta azért Jézus a templomban, tanítván és mondván: Mind engem ismertek, mind azt tudjátok, honnan való vagyok; és én magamtól [16†] nem jöttem, de igaz [17†] az, a ki engem elküldött, a kit ti nem ismertek.

28 Тогда Иисус возгласил в храме, уча и говоря: и знаете Меня, и знаете, откуда Я; и Я пришел не Сам от Себя, но истинен Пославший Меня, Которого вы не знаете.

28. Покликне тодї в церкві Ісус, навчаючи й глаголючи: І мене знаєте, й знаєте, звідкіля я! а від себе не прийшов я, єсть же правдивий Пославший мене, котрого ви не знаєте.

29 Minä tunnen hänet, sillä hänestä minä olen, ja hän on minut lähettänyt."

29 (Mutta) minä tunnen Hänet, koska olen Hänestä tullut, ja Hän on minut lähettänyt."

29. Mutta minä tunnen hänen, sillä minä olen hänestä, ja hän lähetti minun.

29. Mutta minä tunnen hänen: sillä minä olen hänestä ja hän lähetti minun.

29. Mutta mine tunnen henen/ Sille ette mine olen henest/ Ja hen minun lehetti. (Mutta minä tunnen hänen/ Sillä että minä olen hänestä/ Ja hän minun lähetti.)

29. ἐγὼ οἶδα αὐτόν, ὅτι παρ’ αὐτοῦ εἰμι κἀκεῖνός με ἀπέστειλεν.

29. εγω δε οιδα αυτον οτι παρ αυτου ειμι κακεινος με απεστειλεν 29. ego de oida aυton oti par aυtoυ eimi kakeinos me apesteilen

29 I know him, because I am from him and he sent me.

29. But I know him: for I am from him, and he hath sent me.

29. Men jeg kjender ham, thi jeg er af ham, og han udsendte mig.

29. Men jag känner honom; ty jag är af honom; och han sände mig.

29. Agga minna tunnen tedda, sest et ma ollen temmast, ja temma on mind läkkitanud.

29. Aš Jį pažįstu, nes Aš esu iš Jo, ir Jis mane pasiuntė’‘.

29. Ich kenne ihn aber; denn ich bin von ihm, und er hat mich gesandt.

29. Moi, je le connais; car je viens de sa part, et c'est lui qui m'a envoyé.

29. Empero yo le conozco; porque de él soy, y él me envió.

29 Maar Ik ken Hem; want Ik ben van Hem, en Hij heeft Mij gezonden.

29. Lecz go ja znam; bom od niego jest, a on mię posłał.

29. Én azonban ismerem őt, [18†] mert ő tőle vagyok, és ő küldött engem.

29 Я знаю Его, потому что Я от Него, и Он послал Меня.

29. Я ж знаю Його, бо я від Него; й Той мене післав.

30 Niin heillä oli halu ottaa hänet kiinni; mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.

30 He pyrkivät sen vuoksi ottamaan Hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt Häneen käsiksi, sillä Hänen aikansa ei ollut vielä tullut.

30. Niin he etsivät häntä käsittääksensä; vaan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä, sillä ei hänen aikansa ollut vielä tullut.

30. Sijtte edzeit he händä käsittäxens waan ei kengän laskenut kättäns hänen päällens: sillä ei hänen aicans ollut wielä tullut.

30. Sijtte he etzit hende käsittexens/ Wan eikengen laskenut kättense henen pälens/ Sille ettei henen aicans wiele ollut tullut. (Sitten he etsit häntä käsittääksensä/ Waan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä/ Sillä ettei hänen aikansa wielä ollut tullut.)

30. Ἐζήτουν οὖν αὐτὸν πιάσαι, καὶ οὐδεὶς ἐπέβαλεν ἐπ’ αὐτὸν τὴν χεῖρα, ὅτι οὔπω ἐληλύθει ἡ ὥρα αὐτοῦ.

30. εζητουν ουν αυτον πιασαι και ουδεις επεβαλεν επ αυτον την χειρα οτι ουπω εληλυθει η ωρα αυτου 30. ezetoυn oυn aυton piasai kai oυdeis epeβalen ep aυton ten cheira oti oυpo elelυthei e ora aυtoυ

30 Therefore they were seeking to arrest him and (yet) no one put his hand upon him (because his hour had not come yet).

30. Then they sought to take him: but no man laid hands on him, because his hour was not yet come.

30. Derfor søgte de at gribe ham; dog lagde Ingen Haand paa ham, thi hans Time var ikke endnu kommen.

30. Då foro de efter att gripa honom; dock kom ingen sina händer vid honom; ty hans tid var icke än då kommen.

30. Siis otsisid nemmad tedda kinni wotta, agga ükski ei pistnud kät temma külge; sest et temma tund ep olnud weel mitte tulnud.

30. Tada jie norėjo Jėzų suimti, bet nė vienas nepakėlė prieš Jį rankos, nes dar nebuvo atėjusi Jo valanda.

30. Da suchten sie ihn zu greifen; aber niemand legte die Hand an ihn, denn seine Stunde war noch nicht gekommen.

30. Ils cherchaient donc à se saisir de lui; mais personne ne mit la main sur lui, parce que son heure n'était pas encore venue.

30. Entónces procuraban prenderle; mas ninguno metió sobre él la mano, porque aun no había venido su hora.

30 Zij zochten Hem dan te grijpen; maar niemand sloeg de hand aan Hem; want Zijn ure was nog niet gekomen.

30. I szukali, jakoby go pojmać; ale żaden nie ściągnął naó ręki; bo jeszcze nie przyszła godzina jego.

30. Akarják vala azért őt megfogni; de senki sem veté reá a kezét, mert nem jött még el [19†] az ő órája.

30 И искали схватить Его, но никто не наложил на Него руки, потому что еще не пришел час Его.

30. Шукали тодї, щоб схопити Його, та нїхто не зняв на Него руки, бо ще не прийшла година Його.

31 Mutta monet kansasta uskoivat häneen ja sanoivat: "Kun Kristus tulee, tehneekö hän enemmän tunnustekoja, kuin tämä on tehnyt?"

31 Mutta monet kansasta uskoivat Häneen ja sanoivat: "Kun Kristus tulee, tehneekö Hän enemmän tunnustekoja kuin (nämä), mitä tämä on tehnyt?"

31. Mutta paljo kansasta uskoivat hänen päällensä ja sanoivat: kuin Kristus tulee, tehneekö hän enemmän ihmeitä kuin tämä on tehnyt?

31. Mutta paljo Canssast uscoit hänen päällens ja sanoit: cosca Christus tule tehnekö hän enämmän ihmeitä cuin tämä on tehnyt?

31. Mutta palio cansast vskoit henen pälens ia sanoit/ Coska Christus tule pitehnekö hen enemen Tunnustäcti quin teme tehnyt on? (Mutta paljon kansasta uskoit hänen päällensä ja sanoit/ Koska Kristus tulee pitäneekö hän enemmin tunnustähtiä kuin tämä tehnyt on?)

31. πολλοὶ δὲ ἐκ τοῦ ὄχλου ἐπίστευσαν εἰς αὐτόν καὶ ἔλεγον ὅτι ὁ Χριστὸς ὅταν ἔλθῃ, μήτι πλείονα σημεῖα τούτων ποιήσει ὧν οὗτος ἐποίησεν;

31. πολλοι δε εκ του οχλου επιστευσαν εις αυτον και ελεγον οτι ο χριστος οταν ελθη μητι πλειονα σημεια τουτων ποιησει ων ουτος εποιησεν 31. polloi de ek toυ ochloυ episteυsan eis aυton kai elegon oti o christos otan elthe meti pleiona semeia toυton poiesei on oυtos epoiesen

31 But many out of the crowd believed in him, and they were saying, Whenever the Christ comes, he will not be doing signs more-than those which this one did, will he?

31. And many of the people believed on him, and said, When Christ cometh, will he do more miracles than these which this man hath done?

31. Men Mange af Folket troede paa ham og sagde: naar Christus kommer, monne han skal gjøre flere Tegn, end denne har gjort?

31. Men månge af folket trodde på honom, och sade: När Christus kommer, icke varder han mer tecken görandes, än denne gjort hafver?

31. Agga paljo rahwa seast usksid temma sisse, ja ütlesid: Kui Kristus tuleb, kas temma weel ennam tähtä peaks teggema, kui sesinnane on teinud?

31. Bet daugelis iš minios įtikėjo Jį ir kalbėjo: ‘‘Argi atėjęs Kristus padarytų daugiau ženklų, kaip kad šis yra padaręs?’‘

31. Aber viele vom Volk glaubten an ihn und sprachen: Wenn Christus kommen wird, wird er auch mehr Zeichen tun, denn dieser tut?

31. Cependant, plusieurs du peuple crurent en lui, et disaient: Quand le Christ viendra, fera-t-il plus de miracles que n'en fait celui-ci?

31. Y del pueblo, muchos creyeron en él, y decían: ¿El Cristo cuándo viniere, hará más milagros que los que éste ha hecho?

31 En velen uit de schare geloofden in Hem, en zeiden: Wanneer de Christus zal gekomen zijn, zal Hij ook meer tekenen doen dan die, welke Deze gedaan heeft?

31. A wiele ich z ludu uwierzyli weó i mówili: Chrystus gdy przyjdzie, izaż więcej cudów uczyni nad te, które ten uczynił?

31. A sokaság közül pedig sokan hivének ő benne; és azt mondják vala, hogy: A Krisztus mikor eljő, tehet-é majd több csodát azoknál, a melyeket ez tett?

31 Многие же из народа уверовали в Него и говорили: когда придет Христос, неужели сотворит больше знамений, нежели сколько Сей сотворил?

31. Многі ж з народу увірували в Него, й казали: Що, як прийде Христос, чи більші сих ознак робити ме, які Сей зробив?

32 Fariseukset kuulivat kansan näin kiistelevän hänestä; niin ylipapit ja fariseukset lähettivät palvelijoita ottamaan häntä kiinni.

32 Fariseukset kuulivat kansan Hänestä näin kuiskivan. Ja *fariseukset ja ylipapit* lähettivät palvelijoita ottamaan Hänet kiinni.

32. Pharisealaiset kuulivat kansan hänestä senkaltaisia napisevan, ja Pharisealaiset ja ylimmäiset papit lähettivät palveliat häntä ottamaan kiinni.

32. COsca Phariseuxet cuulit Canssan hänestä sencaltaisita napisewan lähetit Phariseuxet ja ylimmäiset Papit palwelians händä kijnniottaman.

32. Nin culit ne Phariseuset ette Canssa napisit sencaltaisita henest. Ninne Phariseuset ia ylimeiset Papit lehetit Palueliat hende kijniottaman. (Niin kuulit ne phariseukset että kansa napisit senkaltaisia hänest. Niin ne phariseukset ja ylimmäiset papit lähetit palwelijat häntä kiinniottaman.)

32. Ἤκουσαν οἱ Φαρισαῖοι τοῦ ὄχλου γογγύζοντος περὶ αὐτοῦ ταῦτα, καὶ ἀπέστειλαν ὑπηρέτας οἱ Φαρισαῖοι καὶ οἱ ἀρχιερεῖς ἵνα πιάσωσιν αὐτόν.

32. ηκουσαν οι φαρισαιοι του οχλου γογγυζοντος περι αυτου ταυτα και απεστειλαν οι φαρισαιοι και οι αρχιερεις υπηρετας ινα πιασωσιν αυτον 32. ekoυsan oi farisaioi toυ ochloυ goggυzontos peri aυtoυ taυta kai apesteilan oi farisaioi kai oi archiereis υperetas ina piasosin aυton

32 The Pharisees heard the crowd murmuring these things concerning him, and the Pharisees and the high-priests sent attendants in order that they might arrest him.

32. The Pharisees heard that the people murmured such things concerning him; and the Pharisees and the chief priests sent officers to take him.

32. Pharisæerne hørte, at Folket mumlede saadant om ham; og Pharisæerne og de Ypperstepræster sendte Tjenere ud for at gribe ham.

32. Så hörde de Phariseer, att folket mumlade sådant om honom; och sände Phariseerna och de öfverste Presterna tjenarena ut, till att gripa honom.

32. Wariserid kuulsid, et rahwas issekeskes sedda temmast nurrisesid, ja need Wariserid ja üllemad preestrid läkkitasid sullasid, et nemmad tedda piddid kinniwotma.

32. Fariziejai išgirdo žmones šitaip kalbant apie Jį, ir aukštieji kunigai bei fariziejai pasiuntė sargybinius Jį suimti.

32. Und es kam vor die Pharisäer, daß das Volk solches von ihm murmelte. Da sandten die Pharisäer und Hohenpriester Knechte aus, das sie ihn griffen.

32. Les pharisiens, ayant appris ce que le peuple disait sourdement de lui, envoyèrent, de concert avec les principaux sacrificateurs, des sergents pour se saisir de lui.

32. Los Fariseos oyeron al pueblo que murmuraba de él estas cosas; y los príncipes de los sacerdotes, y los Fariseos enviaron esbirros que le prendiesen.

32 De Farizeen hoorden, dat de schare dit van Hem murmelde; en de Farizeen en de overpriesters zonden dienaren, opdat zij Hem grijpen zouden.

32. A słyszeli Faryzeuszowie, iż to lud o nim szemrał; i posłali Faryzeuszowie i przedniejsi kapłani sługi, aby go pojmali.

32. Meghallák a farizeusok, a mint a sokaság ezeket suttogja vala felőle; és szolgákat küldének a farizeusok és a főpapok, hogy fogják meg őt.

32 Услышали фарисеи такие толки о Нем внароде, и послали фарисеи и первосвященники служителей – схватить Его.

32. Почули Фарисеї, що народ поговорював таке про Него, й післали Фарисеї та архиєреї слуги, щоб схопили Його.

33 Mutta Jeesus sanoi: "Minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja sitten minä menen pois hänen tykönsä, joka on minut lähettänyt.

33 Niin Jeesus sanoi heille: "Olen vielä vähän aikaa kanssanne. Sitten menen pois Hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.

33. Niin Jesus sanoi heille: minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja menen sitte hänen tykönsä, joka minun lähetti.

33. Nijn Jesus sanoi heille: minä olen wielä wähän aica teidän cansan ja menen sijtte hänen tygöns joca minun lähetti:

33. Nin sanoi Iesus heille/ Wiele mine olen yrielde teiden cansan/ ia nijn menen henen tygens ioca minun lehetti/ (Niin sanoi Jesus heille/ Wielä minä olen ylhäältä teidän kanssan/ ja niin menen hänen tykönsä joka minun lähetti/)

33. εἶπεν οὖν ὁ Ἰησοῦς· Ἔτι μικρὸν χρόνον μεθ’ ὑμῶν εἰμι καὶ ὑπάγω πρὸς τὸν πέμψαντά με.

33. ειπεν ουν αυτοις ο ιησους ετι μικρον χρονον μεθ υμων ειμι και υπαγω προς τον πεμψαντα με 33. eipen oυn aυtois o iesoυs eti mikron chronon meth υmon eimi kai υpago pros ton pempsanta me

33 Therefore Jesus said, I am still with you° (for) a little time and I go to the one who sent me.

33. Then said Jesus unto them, Yet a little while am I with you, and then I go unto him that sent me.

33. Derfor sagde Jesus til dem: endnu en liden Tid er jeg hos Eder, saa gaaer jeg bort til den, som mig udsendte.

33. Då sade Jesus till dem: Jag är ännu en liten tid när eder; och så går jag bort till honom, som mig sändt hafver.

33. Siis ütles Jesus neile: Minna ollen weel ürrikesseks aiaks teie jures , ja siis lähhän minna selle jure ¤, kes mind on läkkitanud.

33. Tuomet Jėzus jiems pasakė: ‘‘Dar trumpą laiką būsiu su jumis. Paskui iškeliausiu pas Tą, kuris mane siuntė.

33. Da sprach Jesus zu ihnen: Ich bin noch eine kleine Zeit bei euch, und dann gehe ich hin zu dem, der mich gesandt hat.

33. C'est pourquoi Jésus leur dit: Je suis encore avec vous pour un peu de temps; et je m'en vais à celui qui m'a envoyé.

33. Y Jesús les dijo: Aun un poco de tiempo estoy con vosotros, y luego voy al que me envió.

33 Jezus dan zeide tot hen: Nog een kleinen tijd ben Ik bij u, en Ik ga heen tot Dengene, Die Mij gezonden heeft.

33. Rzekł im tedy Jezus: Jeszcze na mały czas jestem z wami; potem odejdę do tego, który mię posłał.

33. Monda azért nékik Jézus: Egy kevés ideig még veletek [20†] vagyok, és majd ahhoz megyek, a ki elküldött engem.

33 Иисус же сказал им: еще недолго быть Мне с вами, и пойду к Пославшему Меня;

33. Рече їм тодї Ісус: Ще малий час я з вами, й пійду до Пославшого мене.

34 Silloin te etsitte minua, mutta ette löydä; ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla."

34 Te etsitte minua ettekä löydä, ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla."

34. Teidän pitää minua etsimän ja ei löytämän, ja kussa minä olen, ette taida sinne tulla.

34. Teidän pitä minua edzimän ja ei löytämän ja cusa minä olen et te woi sinne tulla.

34. Teiden pite etzimen minua ia ei leutemen/ ia cussa mine olen ette te woi sinne tulla. (Teidän pitää etsimän minua ja ei löytämän/ ja kussa minä olen ette te woi sinne tulla.)

34. ζητήσετέ με καὶ οὐχ εὑρήσετε· καὶ ὅπου εἰμὶ ἐγὼ, ὑμεῖς οὐ δύνασθε ἐλθεῖν.

34. ζητησετε με και ουχ ευρησετε και οπου ειμι εγω υμεις ου δυνασθε ελθειν 34. zetesete me kai oυch eυresete kai opoυ eimi ego υmeis oυ dυnasthe elthein

34 You° will be seeking me and will not be finding (me) and where I am, you° are not able to come.

34. Ye shall seek me, and shall not find me: and where I am, thither ye cannot come.

34. I skulle lede efter mig og ikke finde mig, og der, hvor jeg er, kunne I ikke komme.

34. I skolen söka mig, och intet finna mig; och der jag är, dit kunnen I icke komma.

34. Teie wottate mind otsida, ja ei leia mind, ja kus minna ollen, senna ei woi teie mitte tulla.

34. Jūs manęs ieškosite ir nerasite; ir ten, kur Aš būsiu, jūs negalėsite nueiti’‘.

34. Ihr werdet mich suchen, und nicht finden; und wo ich bin, könnet ihr nicht hin kommen.

34. Vous me chercherez, et vous ne me trouverez point, et vous ne pourrez venir où je suis.

34. Me buscaréis, y no me hallaréis; y donde yo estoy, vosotros no podéis venir.

34 Gij zult Mij zoeken, en gij zult Mij niet vinden; en waar Ik ben, kunt gij niet komen.

34. Szukać mię będziecie, ale nie znajdziecie; a gdzie ja będę, wy przyjść nie możecie.

34. Kerestek [21†] majd engem, és nem találtok meg, és a hol én vagyok, ti nem jöhettek oda.

34 будете искать Меня, и не найдете; и где буду Я, туда вы не можете придти.

34. Шукати мете мене, та й не знайдете; й де я, ви не зможете прийти.

35 Niin juutalaiset sanoivat keskenään: "Minne tämä aikoo mennä, koska emme voi löytää häntä? Eihän vain aikone mennä niiden luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä, ja opettaa kreikkalaisia?

35 Niin juutalaiset sanoivat keskenään: "Minne Hän aikoo mennä niin ettemme löydä Häntä? Ei kai Hän aio mennä *niitten luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä*, ja opettaa kreikkalaisia?

35. Niin Juudalaiset sanoivat keskenänsä: kununkas hän menee, ettemme häntä löydä? meneekö hän Grekiläisten sekaan, jotka sinne ja tänne hajoitetut ovat, Grekiläisiä opettamaan?

35. Ja Judalaiset sanoit keskenäns: cuhungasta hän menne etten me händä löydä? mennekö hän Grekiläisten secan jotca sinne ja tänne hajotetut owat nijtä opettaman.

35. Nin sanoit Juttat keskenens/ Cuhunga hen menepi ettei me hende leude? Mennekö hen Pacanadhen secaan iotca sielle ia telle haiotetut ouat/ ia opettaman heite? (Niin sanoit juuttaat keskenänsä/ Kuhunka hän meneepi ettei me häntä löydä? Menneekö hän pakanoiden sekaan jotka siellä ja täällä hajoitetut owat/ ja opettamaan heitä?)

35. εἶπον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι πρὸς ἑαυτούς· Ποῦ οὗτος μέλλει πορεύεσθαι, ὅτι ἡμεῖς οὐχ εὑρήσομεν αὐτόν; μὴ εἰς τὴν διασπορὰν τῶν Ἑλλήνων μέλλει πορεύεσθαι καὶ διδάσκειν τοὺς Ἕλληνας;

35. ειπον ουν οι ιουδαιοι προς εαυτους που ουτος μελλει πορευεσθαι οτι ημεις ουχ ευρησομεν αυτον μη εις την διασποραν των ελληνων μελλει πορευεσθαι και διδασκειν τους ελληνας 35. eipon oυn oi ioυdaioi pros eaυtoυs poυ oυtos mellei poreυesthai oti emeis oυch eυresomen aυton me eis ten diasporan ton ellenon mellei poreυesthai kai didaskein toυs ellenas

35 Therefore the Jews said to themselves, Where is this one about to travel that we will not be finding him? He is not about to travel to the Dispersion of the Greeks and teach the Greeks, is he?

35. Then said the Jews among themselves, Whither will he go, that we shall not find him? will he go unto the dispersed among the Gentiles, and teach the Gentiles?

35. Da sagde Jøderne til hverandre: hvor vil denne gaae hen, at vi ikke skulle finde ham? Mon han vil gaae til dem, som ere adspredte iblandt Grækerne, og lære Grækerne?

35. Då sade Judarna emellan sig: Hvart vill denne gå, att vi skole icke finna honom? Månn han vilja gå ut ibland Hedningarna, som här och der förströdde äro, och lära Hedningarna?

35. Siis ütlesid Juda-rahwas issekeskes: Kuhho tahhab se miñna, et meie tedda ei pea leidma? tahhab temma nende laiale pillatud Kreka-rahwa sekka miñna, ja Kreka-rahwast öppetada?

35. Tuomet žydai ėmė kalbėtis tarp savęs: ‘‘Kurgi Jis žada keliauti, kad mes negalėsime Jo rasti? Gal Jis rengiasi išvykti pas išsisklaidžiusius tarp graikų ir mokyti graikus?

35. Da sprachen die Juden untereinander: Wo soll dieser hin gehen, daß wir ihn nicht finden sollen? Will er zu den Zerstreuten unter den Griechen gehen und die Griechen lehren?

35. Les Juifs dirent donc entre eux: Où ira-t-il que nous ne le trouverons point? Ira-t-il vers ceux qui sont dispersés parmi les Grecs, et enseignera-t-il les Grecs?

35. Entónces los Judíos dijeron entre sí: ¿Dónde se ha de ir éste que no le hallarémos? ¿Irá a los dispersos entre los Gentiles, y enseñará a los Gentiles?

35 De Joden dan zeiden tot elkander: Waar zal Deze heengaan, dat wij Hem niet zullen vinden? Zal Hij tot de verstrooide Grieken gaan, en de Grieken leren?

35. Mówili tedy Żydowie między sobą: Dokądże ten pójdzie, że my go nie znajdziemy? czyli do rozproszonych poganów pójdzie i będzie uczył pogany?

35. Mondának azért a zsidók magok között: Hová akar ez menni, hogy mi majd nem találjuk meg őt? Vajjon a görögök közé szóródottakhoz akar-é menni, és a görögöket tanítani?

35 При сем Иудеи говорили между собою: куда Он хочет идти, так что мы не найдем Его? Не хочет ли Он идти в Еллинское рассеяниеи учить Еллинов?

35. Казали тодї Жиди між собою: Куди Він хоче йти, що ми не знайдемо Його? Чи не між розсипаних Геленян хоче йти та навчати Геленян?

36 Mitä tämä sana on, jonka hän sanoi: 'Te etsitte minua, mutta ette löydä', ja: 'Missä minä olen, sinne te ette voi tulla'?"

36 Mitä tämä sana on, jonka Hän sanoi: 'Te etsitte minua ettekä löydä' ja: 'Missä minä olen, sinne te ette voi tulla?'"

36. Mikä puhe se on, minkä hän sanoi: teidän pitää etsimän minua ja ei löytämän, ja kussa minä olen, ette taida sinne tulla?

36. Mikä puhe se on cuin hän sanoi: teidän pitä edzimän minua ja ei löytämän: ja cusa minä olen et te woi sinne tulla?

36. Mike puheita teme on quin hen sanoi/ Teidhen pite etzimen minun ielkijni ia ei leutemen minua/ Ja cussa mine olen/ ette te woi sinne tulla? (Mitä puheitä tämä on kuin hän sanoi/ Teidän pitää etsimän minun jälkeeni ja ei löytämän minua/ Ja kussa minä olen/ ette te woi sinne tulla?)

36. τίς ἐστιν οὗτος ὁ λόγος ὃν εἶπε, ζητήσετέ με καὶ οὐχ εὑρήσετε, καὶ ὅπου εἰμὶ ἐγὼ, ὑμεῖς οὐ δύνασθε ἐλθεῖν;

36. τις εστιν ουτος ο λογος ον ειπεν ζητησετε με και ουχ ευρησετε και οπου ειμι εγω υμεις ου δυνασθε ελθειν 36. tis estin oυtos o logos on eipen zetesete me kai oυch eυresete kai opoυ eimi ego υmeis oυ dυnasthe elthein

36 What is this speech that he said, You° will be seeking me and will not be finding (me), and where I am, you° are not able to come?

36. What manner of saying is this that he said, Ye shall seek me, and shall not find me: and where I am, thither ye cannot come

36. Hvad er det for en Tale, at han siger: I skulle lede efter mig, og ikke finde mig, og der, hvor jeg er, kunne I ikke komme?

36. Hvad är det för ett tal, som han sade: I skolen söka mig, och intet finna mig; och der jag är, dit kunnen I icke komma?

36. Mis könne se on, mis temma rägib: Teie wottate mind otsida, ja ei leia mind, ja kussa minna ollen, senna ei woi teie tulla?

36. Ką reiškia tie Jo žodžiai: ‘Jūs manęs ieškosite ir nerasite; ir ten, kur Aš būsiu, jūs negalėsite nueiti’?’‘

36. Was ist das für eine Rede, daß er sagte: "Ihr werdet mich suchen, und nicht finden; und wo ich bin, da könnet ihr nicht hin kommen"?

36. Que signifie ce qu'il a dit: Vous me chercherez, et ne me trouverez point, et vous ne pourrez venir où je suis?

36. ¿Qué dicho es éste que dijo: Me buscaréis, y no me hallaréis; y donde yo estoy, vosotros no podéis venir?

36 Wat is dit voor een rede, die Hij gezegd heeft: Gij zult Mij zoeken, en zult Mij niet vinden; en waar Ik ben, kunt gij niet komen?

36. Cóż to za mowa, którą wyrzekł: Szukać mię będziecie, ale nie znajdziecie, i gdzie ja będę, wy przyjść nie możecie?

36. Micsoda beszéd ez, a melyet monda: Kerestek majd engem, és nem találtok meg; és a hol én vagyok, ti nem jöhettek oda?

36 Что значат сии слова, которые Он сказал: будете искать Меня, и не найдете; и где буду Я, туда вы не можете придти?

36. Що се за слово, що каже: Шукати мете мене, та й не знайдете? і: Де я, ви не можете прийти?

37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.

37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi sanoen: "Jos joku janoaa, tulkoon minun luokseni ja juokoon.

37. Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jesus ja huusi, sanoen: joka janoo, se tulkaan minun tyköni ja juokaan.

37. MUtta wijmeisnä suurna juhlapäiwänä seisoi Jesus ja huusi sanoden: joca jano se tulcan minun tygöni juoman.

37. Mutta wimeisse swrna Juhla peiuenä seisoi Iesus ia husi sanode' Joca ianopi se tulcan minun tykeni ia ioocan. (Mutta wiimeisenä suurenä päiwänä seisoi Jesus ja huusi sanoen Joka janoopi se tulkaan minun tyköni ja juokaan.)

37. Ἐν δὲ τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ τῇ μεγάλῃ τῆς ἑορτῆς εἱστήκει ὁ Ἰησοῦς καὶ ἔκραξε λέγων· Ἐάν τις διψᾷ, ἐρχέσθω πρός με καὶ πινέτω.

37. εν δε τη εσχατη ημερα τη μεγαλη της εορτης ειστηκει ο ιησους και εκραξεν λεγων εαν τις διψα ερχεσθω προς με και πινετω 37. en de te eschate emera te megale tes eortes eistekei o iesoυs kai ekraksen legon ean tis dipsa erchestho pros me kai pineto

37 Now on the last day, the great (day) of the feast, Jesus stood and cried out, saying, If anyone is thirsty, let him come to me and let him drink.

37. In the last day, that great day of the feast, Jesus stood and cried, saying, If any man thirst, let him come unto me, and drink.

37. Men paa den sidste og store Høitidsdag stod Jesus frem og raabte og sagde: om Nogen tørster, han komme til mig og drikke.

37. Men på yttersta dagen i högtidene, den ock störst var, stod Jesus, och ropade, sägandes: Hvilken som törster, han komme till mig, och dricke.

37. Agga selle Pühha wiimsel päwal, mis suur olli, seisis Jesus, ja kissendas ja ütles: Kui kellelgi janno on, se tulgo minno jure ja jogo.

37. Paskutinę, didžiąją šventės dieną Jėzus stovėjo ir šaukė: ‘‘Jei kas trokšta, teateina pas mane ir tegeria!

37. Aber am letzten Tage des Festes, der am herrlichsten war, trat Jesus auf, rief und sprach: Wen da dürstet, der komme zu mir und trinke!

37. Le dernier et le grand jour de la fête, Jésus se trouvait là, et s'écriait: Si quelqu'un a soif, qu'il vienne à moi, et qu'il boive.

37. En el postrer día, día grande de la fiesta, Jesús se ponía en pié, y clamaba, diciendo: Si alguno tiene sed, venga a mí, y beba.

37 En op den laatsten dag, zijnde de grote dag van het feest, stond Jezus en riep, zeggende: Zo iemand dorst, die kome tot Mij en drinke.

37. A w on ostateczny dzieó wielki święta onego stanął Jezus i wołał mówiąc: Jeźli kto pragnie, niech do mnie przyjdzie, a pije.

37. Az ünnep utolsó nagy [22†] napján pedig felálla Jézus és kiálta, mondván: Ha valaki [23†] szomjúhozik, jőjjön én hozzám, és igyék.

37 В последний же великий день праздника стоял Иисуси возгласил, говоря: кто жаждет, иди ко Мне и пей.

37. В останнїй же великий день сьвята став Ісус, та й покликнув, глаголючи: Коли хто жаждує, нехай прийде до мене, та й пє.

38 Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."

38 Joka uskoo minuun niin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat."

38. Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat.

38. Joca usco minun päälleni nijncuin Ramattu sano hänen cohdustans pitä wuotaman eläwän weden wirrat.

38. Joca vsko minu' päleni ninquin Ramattu sano/ Hene' Cohdustans pite wotama' Eleue' wedhen wirdhat. (Joka uskoo minun päälleni niinkuin Raamattu sanoo/ Hänen kohdustansa pitää wuotaman eläwän weden wirrat.)

38. ὁ πιστεύων εἰς ἐμέ, καθὼς εἶπεν ἡ γραφή, ποταμοὶ ἐκ τῆς κοιλίας αὐτοῦ ῥεύσουσιν ὕδατος ζῶντος.

38. ο πιστευων εις εμε καθως ειπεν η γραφη ποταμοι εκ της κοιλιας αυτου ρευσουσιν υδατος ζωντος 38. o pisteυon eis eme kathos eipen e grafe potamoi ek tes koilias aυtoυ reυsoυsin υdatos zontos

38 He who believes in me, like the Scripture (has) said, Rivers of living water will be flowing out of his belly. {Joh 4:14}

38. He that believeth on me, as the scripture hath said, out of his belly shall flow rivers of living water.

38. Hvo som troer paa mig, af hans Liv skal, som Skriften siger, flyde levende Vandstrømme.

38. Hvilken som tror på mig, såsom Skriften säger, af hans qved skola flyta lefvandes vattens strömmar.

38. Kes minno sisse ussub, (nenda kui kirri ütleb,) selle ihhust peawad ellawa wee jöed jooksma.

38. Kas mane tiki, kaip Raštas sako, iš jo vidaus plūs gyvojo vandens upės’‘.

38. Wer an mich glaubt, wie die Schrift sagt, von des Leibe werden Ströme des lebendigen Wassers fließen.

38. Celui qui croit en moi, des fleuves d'eau vive couleront de son sein, comme dit l'Écriture.

38. El que cree en mí, como dice la Escritura, de su vientre correrán ríos de agua viva.

38 Die in Mij gelooft, gelijkerwijs de Schrift zegt, stromen des levenden waters zullen uit zijn buik vloeien.

38. Kto wierzy w mię, jako mówi Pismo, rzeki wody żywej popłyną z żywota jego.

38. A ki hisz én bennem, a mint az [24†] írás mondotta, élő [25†] víznek folyamai ömlenek annak belsejéből.

38 Кто верует в Меня, у того, как сказано в Писании, из чрева потекут реки воды живой.

38. Хто вірує в мене, як рече писаннє, ріки води живої з черева його потечуть.

39 Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.

39 Mutta tämän Hän sanoi Hengestä, jonka ne tulivat saamaan, jotka uskoivat Häneen. Sillä (Pyhä) Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei ollut vielä kirkastettu.

39. (Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä; sillä ei Pyhä Henki vielä silloin saapuvilla ollut, ettei Jesus ollut vielä kirkastettu.)

39. Mutta sen hän sanoi sijtä Hengest jonga hänen uscollisens piti saaman: sillä ei Pyhä Hengi wielä silloin saapuilla ollut ettei Jesus ollut wielä kircastettu.

39. Mutta sen hen sanoi sijte Hengest ionga henen wskolisens piti saman. Sille ettei se Pyhe Hengi wiele silloin ollut sapualla/ Senteden ettei Iesus wiele ollut Kircastettu. (Mutta sen hän sanoi siitä Hengestä jonka hänen uskollisensa piti saaman. Sillä ettei se Pyhä Henki wielä silloin ollut saapusalla/ Sentähden ettei Jesus wielä ollut kirkastettu.)

39. τοῦτο δὲ εἶπε περὶ τοῦ Πνεύματος οὗ ἔμελλον λαμβάνειν οἱ πιστεύσαντες εἰς αὐτόν· οὔπω γὰρ ἦν Πνεῦμα Ἅγιον, ὅτι Ἰησοῦς οὐδέπω ἐδοξάσθη.

39. τουτο δε ειπεν περι του πνευματος ου εμελλον λαμβανειν οι πιστευοντες εις αυτον ουπω γαρ ην πνευμα αγιον οτι ο ιησους ουδεπω εδοξασθη 39. toυto de eipen peri toυ pneυmatos oυ emellon lamβanein oi pisteυontes eis aυton oυpo gar en pneυma agion oti o iesoυs oυdepo edoksasthe

39 But he spoke this concerning the Spirit, of which those who believe in him were about to receive; for* (the) Holy Spirit was not yet (given), because Jesus was not yet glorified.

39. But this spake he of the Spirit, which they that believe on him should receive: for the Holy Ghost was not yet given; because that Jesus was not yet glorified.)

39. (Men dette sagde han om den Aand, som de skulde annamme, der troe paa ham; thi den Hellig Aand var ikke endnu, fordi Jesus var ikke endnu herliggjort.)

39. Men det sade han om Andan, hvilken de få skulle, som på honom trodde; ty den Helge Ande var icke än då på färde; ty Jesus var icke ännu förklarad.

39. (Agga sedda ütles temma sest Waimust, kedda need piddid sama, kes temma sisse uskwad: sest pühha Waim ep olnud weel mitte nende peäl, sest Jesus ei olnud weel mitte au sisse töstetud.)

39. Jis kalbėjo apie Dvasią, kurią turės gauti Jį įtikėjusieji. Mat Šventoji Dvasia dar nebuvo nužengusi, nes Jėzus dar nebuvo pašlovintas.

39. Das sagte er aber von dem Geist, welchen empfangen sollten, die an ihn glaubten; denn der Heilige Geist war noch nicht da, denn Jesus war noch nicht verklärt.

39. (Or, il dit cela de l'Esprit que devaient recevoir ceux qui croiraient en lui; car le Saint-Esprit n'avait pas encore été donné, parce que Jésus n'était pas encore glorifié.)

39. Y esto dijo del Espíritu, que habían de recibir los que creyesen en él; porque aun no había sido dado el Espíritu Santo, porque Jesús aun no había sido glorificado.

39 (En dit zeide Hij van den Geest, Denwelken ontvangen zouden, die in Hem geloven; want de Heilige Geest was nog niet, overmits Jezus nog niet verheerlijkt was.)

39. (A to mówił o Duchu, którego wziąć mieli wierzący weó; albowiem jeszcze nie był dany Duch Święty, przeto że jeszcze Jezus nie był uwielbiony.)

39. Ezt pedig mondja vala a [26†] Lélekről, a melyet veendők valának az ő benne hívők: mert még nem vala Szent Lélek; mivelhogy Jézus még nem dicsőítteték meg.

39 Сие сказал Он о Духе, Которого имели принять верующие в Него: ибо еще не было на них Духа Святаго, потому что Иисус еще не был прославлен.

39. Се ж глаголав про Духа, що мають прийняти віруючі в Него; ще бо не був (на них) Дух сьвятий, бо Ісус ще не прославив ся.

40 Niin muutamat kansasta, kuultuaan nämä sanat, sanoivat: "Tämä on totisesti se profeetta".

40 Niin monet* kansasta sanoivat tämän puheen kuultuaan: "Tämä on totisesti se profeetta."

40. Monta siis kansasta, jotka tämän puheen kuulivat, sanoivat: tämä on totisesti propheta.

40. Monda sijs Canssasta jotca tämän puhen cuulit sanoit: Tämä on totisest jocu Propheta.

40. Monda sis Canssasta iotca Temen puhen culit/ sanoit/ teme ombi wissistyxi Propheta. (Monta siis kansasta jotka tämän puheen kuulit/ sanoit/ tämä ompi wissityksi propheta.)

40. πολλοὶ οὖν ἐκ τοῦ ὄχλου ἀκούσαντες τὸν λόγον ἔλεγον· Οὗτός ἐστιν ἀληθῶς ὁ προφήτης·

40. πολλοι ουν εκ του οχλου ακουσαντες τον λογον ελεγον ουτος εστιν αληθως ο προφητης 40. polloi oυn ek toυ ochloυ akoυsantes ton logon elegon oυtos estin alethos o profetes

40 Therefore many out of the crowd, having heard the word, said, This is truly the prophet.

40. Many of the people therefore, when they heard this saying, said, Of a truth this is the Prophet.

40. Derfor sagde Mange af Folket, som hørte den Tale: denne er sandelig den Prophet.

40. Då nu månge af folket hörde detta talet, sade de: Denne är sannerliga en Prophet.

40. Siis ütlesid paljo rahwa seast, kes sedda könnet kuulsid: sesinnane on töest se Prohwet.

40. Išgirdę tuos žodžius, daugelis iš minios sakė: ‘‘Jis iš tiesų pranašas!’‘

40. Viele nun vom Volk, die diese Rede hörten, sprachen: Dieser ist wahrlich der Prophet.

40. Plusieurs de la foule, ayant entendu ces paroles, disaient: Celui-ci est véritablement le prophète.

40. Entónces muchos del pueblo oyendo este dicho, decían: Verdaderamente éste es el Profeta.

40 Velen dan uit de schare, deze rede horende, zeiden: Deze is waarlijk de Profeet.

40. Wiele ich tedy z owego ludu słysząc te słowa, mówili: Tenci jest prawdziwie on prorok.

40. Sokan azért a sokaság közül, a mint hallák e beszédet, ezt mondják vala: Bizonynyal [27†] ez ama Próféta.

40 Многие из народа, услышав сии слова, говорили: Он точно пророк.

40. Многі ж з народу, почувши се слово, сказали: Се справдї пророк,

41 Toiset sanoivat: "Tämä on Kristus". Mutta toiset sanoivat: "Ei suinkaan Kristus tule Galileasta?

41 Toiset sanoivat: "Tämä on Kristus." Mutta toiset sanoivat: "Ei kai Kristus tule Galileasta?

41. Muut sanoivat: tämä on Kristus; mutta muutamat sanoivat: tulleeko Kristus Galileasta?

41. Ja muutamat sanoit: tämä on Christus: mutta muutamat sanoit: tulleco Christus Galileast?

41. Mwtomat sanoit teme on Christus. Mutta monicadhat sanoit/ Tulleco Christus Galileast? (Muutamat sanoit tämä on Kristus. Mutta monikahdat sanoit/ Tulleeko Kristus Galileasta?)

41. ἄλλοι ἔλεγον· Οὗτός ἐστιν ὁ Χριστός· οἱ δὲ ἔλεγον· Μὴ γὰρ ἐκ τῆς Γαλιλαίας ὁ Χριστὸς ἔρχεται;

41. αλλοι ελεγον ουτος εστιν ο χριστος αλλοι δε ελεγον μη γαρ εκ της γαλιλαιας ο χριστος ερχεται 41. alloi elegon oυtos estin o christos alloi de elegon me gar ek tes galilaias o christos erchetai

41 Others were saying, This is the Christ. Others were saying, For* the Christ does not come out of Galilee, does he?

41. Others said, This is the Christ. But some said, Shall Christ come out of Galilee?

41. Andre sagde: han er Christus; men Andre sagde: mon da Christus komme af Galilæa?

41. En part sade: Denne är Christus. Men somlige sade: Icke skall Christus komma af Galileen?

41. Teised ütlesid: sesinnane on Kristus; agga teised ütlesid: Kas Kristus Kalilea-maalt tulleb?

41. Kiti tvirtino: ‘‘Jis Kristus!’‘ Dar kiti prieštaravo: ‘‘Nejaugi Kristus ateitų iš Galilėjos?

41. Andere sprachen: Er ist Christus. Etliche aber sprachen: Soll Christus aus Galiläa kommen?

41. D'autres disaient: C'est le Christ. Et d'autres disaient: Mais le Christ vient-il de Galilée?

41. Otros decían: Este es el Cristo. Algunos empero decían: ¿De Galilea ha de venir el Cristo?

41 Anderen zeiden: Deze is de Christus. En anderen zeiden: Zal dan de Christus uit Galilea komen?

41. A drudzy mówili: Ten jest Chrystus; ale niektórzy mówili: Azaż z Galilei przyjdzie Chrystus?

41. Némelyek mondának: Ez a Krisztus. Mások pedig mondának: Csak nem Galileából [28†] jön el a Krisztus?

41 Другие говорили: это Христос. А иные говорили: разве из Галилеи Христос придет?

41. инші казали: Чи з Галилеї ж Христу приходити?

42 Eikö Raamattu sano, että Kristus on oleva Daavidin jälkeläisiä ja tuleva pienestä Beetlehemin kaupungista, jossa Daavid oli?"

42 Eikö Raamattu sano, että Kristus on Daavidin jälkeläisiä ja tulee Beetlehemistä, pienestä kaupungista, jossa Daavid asui?"

42. Eikö Raamattu sano Davidin siemenestä ja Betlehemin kaupungista, kussa David oli, Kristuksen tulevan?

42. Eikö Ramattu sano Christuxen tulewan Dawidin siemenest Bethlehemin Caupungist cusa Dawid oli josta Christus on tulewa?

42. Eikö Ramatto sano Ette Christusen pite tuleman Dauidin Siemenest/ ia sijte Bethlehemin Caupungist cussa Dauid oli/ Christus on tuleua? (Eikö Raamattu sano että Kristuksen pitää tuleman Dawidin siemenestä/ ja sitten Betlehemin kaupungista kussa Dawid oli/ Kristus on tulewa?)

42. οὐχὶ ἡ γραφὴ εἶπεν ὅτι ἐκ τοῦ σπέρματος Δαυῒδ καὶ ἀπὸ Βηθλέεμ τῆς κώμης, ὅπου ἦν Δαυῒδ, ὁ Χριστὸς ἔρχεται;

42. ουχι η γραφη ειπεν οτι εκ του σπερματος δαβιδ και απο βηθλεεμ της κωμης οπου ην δαβιδ ο χριστος ερχεται 42. oυchi e grafe eipen oti ek toυ spermatos daβid kai apo βethleem tes komes opoυ en daβid o christos erchetai

42 Did the Scripture not say that the Christ comes out of the seed of David and from Bethlehem, the village where David was? {2Sam. 7:12, Mic 5:2}

42. Hath not the scripture said, That Christ cometh of the seed of David, and out of the town of Bethlehem, where David was?

42. Siger ikke Skriften, at Christus kommer af Davids Sæd og af Bethlehem, den By, hvorfra David var?

42. Säger icke Skriften, att Christus skall komma af Davids säd, och af den staden BethLehem, der David var?

42. Eks kirri ütle: et Kristus tulleb Taweti suggust, ja Petlemmast, sest allewist, kust Tawet olli?

42. Argi Raštas nesako, jog Kristus ateis iš Dovydo palikuonių, iš Betliejaus miestelio, iš kur kilo Dovydas?’‘

42. Spricht nicht die Schrift: von dem Samen Davids und aus dem Flecken Bethlehem, da David war, soll Christus kommen?

42. L'Écriture ne dit-elle pas que le Christ sort de la postérité de David, et du bourg de Bethléhem d'où était David

42. ¿No dice la Escritura: Que de la simiente de David, y de la aldea de Belén, de donde era David, vendrá el Cristo?

42 Zegt de Schrift niet, dat de Christus komen zal uit den zade Davids, en van het vlek Bethlehem, waar David was?

42. Azaż nie mówi Pismo, iż z nasienia Dawidowego i z Betlehemu miasteczka, gdzie był Dawid, przyjdzie Chrystus?

42. Nem az írás mondta-é, hogy a Dávid magvából, és Bethlehemből, ama [29†] városból jön el a Krisztus, a hol Dávid vala?

42 Не сказано ли в Писании, что Христос придет от семени Давидова и из Вифлеема, из того места, откуда был Давид?

42. Чи не глаголе ж писаннє, що з насїння Давидового й з Витлеєма села, де був Давид, Христос прийде?

43 Niin syntyi kansassa eripuraisuutta hänen tähtensä.

43 Niin syntyi kansassa eripuraisuutta Hänen tähtensä.

43. Niin nousi riita kansan seassa hänen tähtensä.

43. Nijn nousi rijta Canssan seas hänestä.

43. Nin nousi yxi rijta/ Cansan seas henen täctens/ (Niin nousi yksi riita/ kansan seassa hänen tähtensä/)

43. σχίσμα οὖν ἐν τῷ ὄχλῳ ἐγένετο δι’ αὐτόν.

43. σχισμα ουν εν τω οχλω εγενετο δι αυτον 43. schisma oυn en to ochlo egeneto di aυton

43 Therefore there became a split in the crowd because of him.

43. So there was a division among the people because of him.

43. Saaledes blev der Splid iblandt Folket om ham.

43. Och vardt en tvedrägt ibland folket för hans skull.

43. Siis tousis riid rahwa seas temma pärrast.

43. Taigi minioje dėl Jo kilo nesutarimas.

43. Also ward eine Zwietracht unter dem Volk über ihn.

43. Le peuple était donc partagé à son sujet.

43. Así que había disensión entre el pueblo a causa de él.

43 Er werd dan tweedracht onder de schare, om Zijnentwil.

43. A tak stało się rozerwanie dla niego między ludem.

43. Hasonlás [30†] lőn azért ő miatta a sokaságban.

43 Итак произошла о Нем распря в народе.

43. Тодї повстало роздїленнє в народї через Него.

44 Ja muutamat heistä tahtoivat ottaa hänet kiinni. Mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi.

44 Ja muutamat heistä tahtoivat ottaa Hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt Häneen käsiksi.

44. Mutta muutamat tahtoivat hänen ottaa kiinni, ja ei kuitenkaan kenkään laskenut käsiänsä hänen päällensä.

44. Mutta muutamat tahdoit hänen otta kijnni ja ei cuitengan kengän laskenut kättäns hänen päällens.

44. Ja monicadat tahdoit henen kijniotta/ waan eikengen laskenut kättense henen pälens. (Ja monikahdat tahdoit hänen kiinni ottaa/ waan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä.)

44. τινὲς δὲ ἤθελον ἐξ αὐτῶν πιάσαι αὐτόν, ἀλλ’ οὐδεὶς ἐπέβαλεν ἐπ’ αὐτὸν τὰς χεῖρας.

44. τινες δε ηθελον εξ αυτων πιασαι αυτον αλλ ουδεις επεβαλεν επ αυτον τας χειρας 44. tines de ethelon eks aυton piasai aυton all oυdeis epeβalen ep aυton tas cheiras

44 But some out of them were wishing to arrest him, but no one put hands upon him.

44. And some of them would have taken him; but no man laid hands on him.

44. Men Nogle af dem vilde grebet ham; dog lagde Ingen Haand paa ham.

44. Och somlige af dem ville gripa honom; men ingen kom händer vid honom.

44. Agga monningad neist tahtsid tedda kinniwotta, agga ükski ei pistnud kässi temma külge.

44. Kai kurie norėjo Jį suimti, bet nė vienas nepakėlė prieš Jį rankos.

44. Es wollten aber etliche ihn greifen; aber niemand legte die Hand an ihn.

44. Et quelques-uns d'entre eux voulaient le saisir; mais personne ne mit la main sur lui.

44. Y algunos de ellos le querían prender; mas ninguno metió sobre él las manos.

44 En sommigen van hen wilden Hem grijpen; maar niemand sloeg de handen aan Hem.

44. I chcieli go niektórzy z nich pojmać; ale żaden nie ściągnął naó rąk swoich.

44. Némelyek pedig közűlök akarják vala őt megfogni, de senki sem veté reá a kezét.

44 Некоторые из них хотели схватить Его; но никто не наложил на Него рук.

44. Деякі ж з них хотїли схопити Його; тільки ж нїхто не зняв на Него рук.

45 Niin palvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet häntä tänne?"

45 Niin palvelijat tulivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet Häntä mukananne?"

45. Niin palveliat tulivat Pharisealaisten ja ylimmäisten pappein tykö, ja he sanoivat heille: miksi ette häntä tänne tuoneet?

45. Nijn palweliat tulit Phariseusten ja ylimmäisten Pappein tygö. Ja he sanoit heille: mixette händä tänne tuonet?

45. Nin tulit sis palueliat Phariseusten ia Ylimeisten Pappien tyge/ Ja he sanoit heille/ Mixei te hende toonet tenne? (Niin tulit siis palwelijat phariseusten ja ylimmäisten pappien tykö/ ja sanoit heille/ Miksei te häntä tuoneet tänne?)

45. Ἦλθον οὖν οἱ ὑπηρέται πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ Φαρισαίους, καὶ εἶπον αὐτοῖς ἐκεῖνοι· Διατί οὐκ ἠγάγετε αὐτόν;

45. ηλθον ουν οι υπηρεται προς τους αρχιερεις και φαρισαιους και ειπον αυτοις εκεινοι δια τι ουκ ηγαγετε αυτον 45. elthon oυn oi υperetai pros toυs archiereis kai farisaioυs kai eipon aυtois ekeinoi dia ti oυk egagete aυton

45 Therefore, the attendants came to the high-priests and Pharisees, and those (men) said to them, Why did you° not lead him (here)?

45. Then came the officers to the chief priests and Pharisees; and they said unto them, Why have ye not brought him?

45. Da kom Tjenerne til de Ypperstepræster og Pharisæerne, og disse sagde til dem: hvi førte I ham ikke hid?

45. Då kommo tjenarena till öfversta Presterna och Phariseerna; och de sade till dem: Hvi hafven I icke haft honom hit?

45. Siis tullid need sullased üllematte preestride ja Wariseride jure, ja nemmad ütlesid neile: Mikspärrast ei olle teie tedda tonud?

45. Sargybiniai sugrįžo pas aukštuosius kunigus bei fariziejus, o tie klausė: ‘‘Kodėl Jo neatvedėte?’‘

45. Die Knechte kamen zu den Hohenpriestern und Pharisäern; und sie sprachen zu ihnen: Warum habt ihr ihn nicht gebracht?

45. Les sergents retournèrent donc vers les principaux sacrificateurs et les pharisiens, qui leur dirent: Pourquoi ne l'avez-vous pas amené?

45. Y los esbirros vinieron a los príncipes de los sacerdotes, y a los Fariseos; y ellos les dijeron: ¿Por qué no le trajisteis?

45 De dienaars dan kwamen tot de overpriesters en Farizeen; en die zeiden tot hen: Waarom hebt gij Hem niet gebracht?

45. Przyszli tedy słudzy do przedniejszych kapłanów i do Faryzeuszów; którzy im rzekli: Przeczżeście go nie przywiedli?

45. Elmenének azért a szolgák a főpapokhoz és farizeusokhoz; és mondának azok ő nékik: Miért nem hoztátok el őt?

45 Итак служители возвратились к первосвященникам и фарисеям, и сии сказали им: для чего вы не привели Его?

45. Прийшли тодї слуги до архиєреїв та Фарисеїв, і казали їм вони: Чом не привели Його?

46 Palvelijat vastasivat: "Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu".

46 Palvelijat vastasivat: "Ei ole ihminen koskaan puhunut niin kuin se mies [puhuu]."

46. Palveliat vastasivat: ei ole ihminen ikänä niin puhunut kuin se ihminen.

46. Palweliat wastaisit: ei ole ihminen ikänäns nijn puhunut cuin se mies puhu.

46. Nin Palueliat wastasit/ Ei ikenens ole Inhiminen nein puhunut quin teme Mies puhupi. (Niin palwelijat wastasit/ Ei ikänäns ole ihminen näin puhunut kuin tämä mies puhuupi.)

46. ἀπεκρίθησαν οἱ ὑπηρέται· Οὐδέποτε οὕτως ἐλάλησεν ἄνθρωπος, ὡς οὗτος ὁ ἄνθρωπος.

46. απεκριθησαν οι υπηρεται ουδεποτε ουτως ελαλησεν ανθρωπος ως ουτος ο ανθρωπος 46. apekrithesan oi υperetai oυdepote oυtos elalesen anthropos os oυtos o anthropos

46 The attendants answered, A man never spoke thus, like this man.

46. The officers answered, Never man spake like this man.

46. Tjenerne svarede: aldrig har et Menneske talet saaledes, som dette Menneske.

46. Tjenarena svarade: Aldrig hafver någor menniska så talat som denne mannen.

46. Need sullased kostsid: Ükski innimenne ei olle ellades nenda räkinud, kui sesinnane innimenne.

46. Sargybiniai atsakė: ‘‘Niekados žmogus nėra taip kalbėjęs, kaip šis!’‘

46. Die Knechte antworteten: Es hat nie ein Mensch also geredet wie dieser Mensch.

46. Les sergents répondirent: Jamais homme n'a parlé comme cet homme!

46. Los esbirros respondieron: Nunca así ha hablado hombre, como este hombre habla.

46 De dienaars antwoordden: Nooit heeft een mens alzo gesproken, gelijk deze Mens.

46. Odpowiedzieli oni słudzy: Nigdy tak nie mówił człowiek jako ten człowiek.

46. Felelének a szolgák: Soha ember úgy [31†] nem szólott, mint ez az ember!

46 Служители отвечали: никогда человек не говорил так, как Этот Человек.

46. Відказали слуги: Нїколи так не говорив чоловік, як Сей чоловік.

47 Niin fariseukset vastasivat heille: "Oletteko tekin eksytetyt?

47 Niin fariseukset vastasivat heille: "Oletteko tekin eksytetyt?

47. Pharisealaiset vastasivat heitä: oletteko te myös vietellyt?

47. Phariseuxet wastaisit heitä: olettaco te myös wietellyt?

47. Nin wastasit Phariseuset heite/ Olettaco te mös wietellyt? (Niin wastasit phariseukset heitä/ Oletteko te myös wietellyt?)

47. ἀπεκρίθησαν οὖν αὐτοῖς οἱ Φαρισαῖοι· Μὴ καὶ ὑμεῖς πεπλάνησθε;

47. απεκριθησαν ουν αυτοις οι φαρισαιοι μη και υμεις πεπλανησθε 47. apekrithesan oυn aυtois oi farisaioi me kai υmeis peplanesthe

47 Therefore the Pharisees answered them, You° have not also been misled, have you?

47. Then answered them the Pharisees, Are ye also deceived?

47. Da svarede Pharisæerne dem: monne I og være forførte?

47. Svarade dem Phariseerna: Ären I icke ock förförde?

47. Siis wastasid need Wariserid neile: Ollete teie ka ärraeksinud?

47. Fariziejai atsakė: ‘‘Gal ir jūs jau suvedžioti?

47. Da antworteten ihnen die Pharisäer: Seid ihr auch verführt?

47. Les pharisiens leur dirent: Avez-vous aussi été séduits?

47. Entónces los Fariseos les respondieron: ¿Sois también vosotros engañados?

47 De Farizeen dan antwoordden hun: Zijt ook gijlieden verleid?

47. I odpowiedzieli im Faryzeuszowie: Alboście i wy zwiedzeni?

47. Felelének azért nékik a farizeusok: Vajjon ti is el vagytok-é hitetve?

47 Фарисеи сказали им: неужели и вы прельстились?

47. Відказали тодї їм Фарисеї: Чи й вас не зведено?

48 Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista?

48 Onko kukaan hallitusmiehistä tai fariseuksista uskonut Häneen?

48. Onko joku päämiehistä taikka Pharisealaisista uskonut hänen päällensä?