5 luku

Jeesus parantaa sairaan sapattina Betesdan luona 1 – 14; häntä vainotaan siitä syystä sapatinrikkojana ja Jumalan pilkkaajana 15 – 18, mutta hän todistaa jumalallisesta vallastaan ja kunniastaan 19 – 30 ja osoittaa, että Johannes Kastaja, Isä ja Mooses ovat hänestä todistaneet 31 – 47.

1 Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.

1 Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.

1. Sitte oli Juudalaisten juhlapäivä, ja Jesus meni ylös Jerusalemiin.

1. SIitte oli Judalaisten Juhlapäiwä ja Jesus ylösmeni Jerusalemijn.

1. SEnielken oli Judasten Juhla peiue/ Ja Iesus ylesastui Jerusalemin. (Sen jälkeen oli judasten juhlapäiwä/ Ja Jesus ylös astui Jerusalemiin.)

1. Μετὰ ταῦτα ἦν ἡ ἑορτὴ τῶν Ἰουδαίων, καὶ ἀνέβη ὁ Ἰησοῦς εἰς Ἱεροσόλυμα.

1. μετα ταυτα ην εορτη των ιουδαιων και ανεβη ο ιησους εις ιεροσολυμα 1. meta taυta en eorte ton ioυdaion kai aneβe o iesoυs eis ierosolυma

1 {Joh 5:1-47 Jerusalem probably the Passover; no parallel.} The feast of the Jews was after these things, and Jesus went-up to Jerusalem.

1. After this there was a feast of the Jews; and Jesus went up to Jerusalem.

1. Derefter var det Jødernes Høitid, og Jesus gik op til Jerusalem.

1. Derefter var en Judarnas högtid; och Jesus for upp till Jerusalem.

1. Pärrast olli Juda-rahwa Pühha , ja Jesus läks Jerusalemma.

1. Kiek vėliau buvo žydų šventė, ir Jėzus nukeliavo į Jeruzalę.

1. Darnach war ein Fest der Juden, und Jesus zog hinauf gen Jerusalem.

1. Après cela, venait une fête des Juifs, et Jésus monta à Jérusalem.

1. DESPUÉS de estas cosas, había una fiesta de los Judíos, y subió Jesús a Jerusalem.

1 Na dezen was een feest der Joden, en Jezus ging op naar Jeruzalem.

1. Było potem święto żydowskie, i wstąpił Jezus do Jeruzalemu.

1. Ezek után ünnepök vala a zsidóknak, és felméne Jézus [1†] Jeruzsálembe.

1 После сего был праздник Иудейский, и пришел Иисус в Иерусалим.

1. Після сього було сьвято Жидівське; і прийшов Ісус у Єрусалим.

2 Ja Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hebreankielellä on Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.

2 Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi hepreaksi on Betesda, ja sen äärellä on viisi pylväskäytävää.

2. Mutta Jerusalemissa on Lammasportin tykönä lammikko, joka Hebrean kielellä kutsutaan Betesda, jossa oli viisi vajaa,

2. Mutta Jerusalemis lammasten huonen tykönä on yxi lammicko Bethesda nimeldä josa oli wijsi waja

2. Nin ombi Jerusalemis sen La'maste' Honen tykene yxi La'micko/ ioca cutzutan Hebreaxi * Bethesda/ iolla oli wisi Waija/ (Niin ompi Jerusalemissa sen lammasten huoneen tykönä yksi lammikko/ joka kutsutaan hebreaksi Bethesda/ jolla oli wiisi wajaa/)

2. ἔστι δὲ ἐν τοῖς Ἱεροσολύμοις ἐπὶ τῇ προβατικῇ κολυμβήθρα, ἡ ἐπιλεγομένη Ἑβραϊστὶ Βηθεσδά, πέντε στοὰς ἔχουσα.

2. εστιν δε εν τοις ιεροσολυμοις επι τη προβατικη κολυμβηθρα η επιλεγομενη εβραιστι βηθεσδα πεντε στοας εχουσα 2. estin de en tois ierosolυmois epi te proβatike kolυmβethra e epilegomene eβraisti βethesda pente stoas echoυsa

2 Now there is a pool in Jerusalem by the sheep (gate) called* Bethesda in Hebrew, having five porches.

2. Now there is at Jerusalem by the sheep market a pool, which is called in the Hebrew tongue Bethesda, having five porches.

2. Men der var en Dam i Jerusalem ved Faareporten, den kaldes paa Hebraisk Bethesda og har fem Buegange.

2. Men i Jerusalem är en dam, vid fårahuset, som het på Ebreisko Bethesda, och hade fem skjul;

2. Agga Jerusalemmas on lammaste wärrawa liggi üks tiik, sedda hütakse Ebrea-kele Petesdaks, sel on wiis wolwitud honet.

2. Jeruzalėje, prie Avių vartų, yra maudyklė, žydiškai vadinama Betezda, turinti penkias stogines.

2. Es ist aber zu Jerusalem bei dem Schaftor ein Teich, der heißt auf hebräisch Bethesda und hat fünf Hallen,

2. Or, il y a à Jérusalem, près de la porte des Brebis, un réservoir, appelé en hébreu Béthesda, qui a cinq portiques.

2. Y hay en Jerusalem junto a la puerta del ganado un estanque, que en lengua Hebrea es llamado Bet-esda, el cual tiene cinco pórticos.

2 En er is te Jeruzalem aan de Schaaps poort, een badwater, hetwelk in het Hebreeuws toegenaamd wordt Bethesda, hebbende vijf zalen.

2. A była w Jeruzalemie przy owczej bramie sadzawka, którą zowią po żydowsku Betesda, mająca pięć ganków.

2. Van pedig Jeruzsálemben a Juhkapunál egy tó, a melyet héberül Bethesdának neveznek. Öt tornácza van.

2 Есть же в Иерусалиме у Овечьих ворот купальня, называемая по-еврейски Вифезда, при которой было пять крытых ходов.

2. У Єрусалимі ж коло Овечих воріт є купіль, що зветь ся по єврейськи Ветезда, з пятьма ходниками.

3 Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia, jotka odottivat veden liikuttamista.

3 Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja näivetystautisia (odottaen veden liikuttamista.)

3. Joissa makasi suuri joukko sairaita, sokeita, ontuvia, halvatuita, jotka veden liikuttamista odottivat.

3. Joisa macais paljo sairaita sokeita ramboja halwatuita jotca weden lijcuttamist odotit:

3. ioissa macasi palio Sairaita Sokeita/ Ra'boia/ Haluatuita/ ne odotit wede'ck lijumist/ (joissa makasi paljon sairaita sokeita/ rampoja/ halwatuita/ ne odotit wedenliikkumista/)

3. ἐν ταύταις κατέκειτο πλῆθος τῶν ἀσθενούντων, τυφλῶν, χωλῶν, ξηρῶν, ἐκδεχομένων τὴν τοῦ ὕδατος κίνησιν.

3. εν ταυταις κατεκειτο πληθος πολυ των ασθενουντων τυφλων χωλων ξηρων εκδεχομενων την του υδατος κινησιν 3. en taυtais katekeito plethos polυ ton asthenoυnton tυflon cholon kseron ekdechomenon ten toυ υdatos kinesin

3 A large multitude of those who were sick, blind, lame, (and) dried up, were reclining in this (area) waiting for the moving of the water.

3. In these lay a great multitude of impotent folk, of blind, halt, withered, waiting for the moving of the water.

3. I dem laa en stor Mængde af Syge, Blinde, Halte, Visne, som ventede paa, at Vandet skulde røres.

3. Deruti lågo en stor hop sjuke, blinde halte, borttvinade, och bidde efter att vattnet skulle röras.

3. Nende sees maggasid suur hulk haigid, pimmedaid, jallotummaid, ärrakuinud, kes ootsid wee likumist.

3. Jose gulėdavo daugybė ligonių­ aklų, luošų, paralyžiuotų, kurie laukė vandens sujudant.

3. in welchem lagen viele Kranke, Blinde, Lahme, Verdorrte, die warteten, wann sich das Wasser bewegte.

3. Là étaient couchés un grand nombre de malades, d'aveugles, de boiteux et de paralytiques qui attendaient le mouvement de l'eau.

3. En estos estaba echada una grande multitud de enfermos, ciegos, cojos, secos, que estaban esperando el movimiento del agua;

3 In dezelve lag een grote menigte van kranken, blinden, kreupelen, verdorden, wachtende op de roering des waters.

3. W tych leżało mnóstwo wielkie niedołężnych, ślepych, chromych, wyschłych, którzy czekali poruszenia wody.

3. Ezekben feküvék a betegek, vakok, sánták, aszkórosok nagy sokasága, várva a víznek megmozdulását.

3 В них лежало великое множество больных, слепых, хромых, иссохших, ожидающих движения воды,

3. В них лежало велике множество недужих, слїпих, кривих, сухих, що дожидали движення води.

4 (Ajoittain astui näet enkeli alas lammikkoon ja kuohutti veden. Joka silloin veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä siihen astui, se tuli terveeksi, sairastipa mitä tautia tahansa.)

4 (Ajoittain astui näet enkeli alas lammikkoon ja kuohutti veden. Joka silloin veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä astui siihen, tuli terveeksi, vaivasi häntä, mikä tauti tahansa.)

4. Sillä enkeli tuli alas määrätyllä ajalla lammikkoon ja sekoitti veden: joka siis ensimäisenä veteen astui, kuin se sekoitettu oli, niin se parani, ehkä missä ikänä taudissa hän oli.

4. Sillä Engeli alastuli määrätyllä ajalla lammickon ja lijcutti weden: joca ensimäisnä weteen astui cosca se lijcutettu oli nijn hän parani ehkä misä ikänäns taudis hän oli.

4. Sille ette Engeli alasastui wissille aialla siehe' Lammickoon/ ia pydhersi wedhen/ Joca nyt Ensimeisne/ wedhen pydhertyxen ielken sinne siselle astui/ hen parani/ misse ikenens Taudhis hen oli. (Sillä että enkeli alas astui wissillä ajalla siihen lammikkoon/ ja pyörsi weden/ Joka nyt ensimäisenä/ Weden pyörityksen jälkeen sinne sisälle astui/ hän parani/ missa ikänänsä taudissa hän oli.)

4. ἄγγελος γὰρ κατὰ καιρὸν κατέβαινεν ἐν τῇ κολυμβήθρᾳ, καὶ ἐταράσσετο τὸ ὕδωρ· ὁ οὖν πρῶτος ἐμβὰς μετὰ τὴν ταραχὴν τοῦ ὕδατος ὑγιὴς ἐγίνετο ᾧ δήποτε κατείχετο νοσήματι.

4. αγγελος γαρ κατα καιρον κατεβαινεν εν τη κολυμβηθρα και εταρασσεν το υδωρ ο ουν πρωτος εμβας μετα την ταραχην του υδατος υγιης εγινετο ω δηποτε κατειχετο νοσηματι 4. aggelos gar kata kairon kateβainen en te kolυmβethra kai etarassen to υdor o oυn protos emβas meta ten tarachen toυ υdatos υgies egineto o depote kateicheto nosemati

4 For* a messenger was descending every opportunity in the pool, and was disturbing the water. Therefore, the first one who stepped after the disturbance of the water became healthy, (from) whatever disease in which the one was being held.

4. For an angel went down at a certain season into the pool, and troubled the water: whosoever then first after the troubling of the water stepped in was made whole of whatsoever disease he had.

4. Thi paa visse Tider foer en Engel ned udi Dammen og oprørte Vandet. Hvo som da først, efter Vandets oprør, steg ned, blev sund, hvadsomhelst Syge han var beheftet med.

4. Ty en Ängel steg ned i dammen, på en viss tid, och rörde vattnet; den der nu först steg ned i vattnet, sedan det var rördt, han blef helbregda, ehvad sjukdom han hade.

4. Sest üks ingel tulli mahha ommal aial tiki, ja seggas sedda wet: kes nüüd se essimenne pärrast weseggamist sisse astus, sai terweks sest haigussest, mis temmal ial olli olnud.

4. Mat kartkartėmis maudyklėn nusileisdavo angelas ir sujudindavo vandenį. Kas, vandeniui pajudėjus, pirmas įlipdavo į tvenkinį, pagydavo, kad ir kokia liga sirgdavo.

4. (Denn ein Engel fuhr herab zu seiner Zeit in den Teich und bewegte das Wasser.) Welcher nun zuerst, nachdem das Wasser bewegt war, hineinstieg, der ward gesund, mit welcherlei Seuche er behaftet war.

4. Car un ange descendait, à un certain moment, dans le réservoir, et troublait l'eau. Le premier donc qui entrait, après que l'eau avait été troublée, était guéri, de quelque maladie qu'il fût atteint.

4. Porque un ángel descendía a cierto tiempo al estanque, y revolvía el agua; y el que primero entraba en el estanque, después del movimiento del agua, quedaba sano de cualquier enfermedad que tuviese.

4 Want een engel daalde neder op zekeren tijd in dat badwater, en beroerde het water; die dan eerst daarin kwam, na de beroering van het water, die werd gezond, van wat ziekte hij ook bevangen was.

4. Albowiem Anioł czasu pewnego zstępował w sadzawkę i poruszał wodę; a tak, kto pierwszy wstąpił po wzruszeniu wody, stawał się zdrowym, jakąbykolwiek chorobą zdjęty był.

4. Mert időnként angyal szálla a tóra, és felzavará a vizet: a ki tehát először lépett bele a víz felzavarása után, meggyógyult, akárminémű betegségben volt.

4 ибо Ангел Господень по временам сходил в купальню ивозмущал воду, и кто первый входил в нее по возмущении воды, тот выздоравливал, какою бы ни был одержим болезнью.

4. Ангел бо певного часу спускавсь у купіль і збивав воду: хто ж первий улазив після збивання води, одужував, якою б нї мучив ся болестю.

5 Ja siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.

5 Siellä oli muuan mies, joka kolmekymmentä kahdeksan vuotta oli ollut sairaana.

5. Niin oli siellä mies, joka kahdeksanneljättäkymmentä ajastaikaa oli sairastanut.

5. NIjn oli siellä yxi mies joca cahdexan neljättäkymmendä ajastaica oli kipiänä maannut.

5. Nin oli sielle yxi Mies/ ioca Cadhexan neliettekymmende wootta oli Kipiä maanut. (Niin oli siellä yksi mies/ joka kahdeksan neljättäkymmentä wuotta oli kipeänä maannut.)

5. ἦν δέ τις ἄνθρωπος ἐκεῖ τριάκοντα καὶ ὀκτὼ ἔτη ἔχων ἐν τῇ ἀσθενείᾳ αὐτοῦ.

5. ην δε τις ανθρωπος εκει {VAR1: τριακονταοκτω } {VAR2: τριακοντα και οκτω } ετη εχων εν τη ασθενεια 5. en de tis anthropos ekei {VAR1: triakontaokto } {VAR2: triakonta kai okto } ete echon en te astheneia

5 Now a certain man was there, who was held in sickness (for) thirty eight years.

5. And a certain man was there, which had an infirmity thirty and eight years.

5. Men der var et Menneske, som havde ligget otte og tredive Aar i Sygdom.

5. Så var der en man, som hade varit sjuk i åtta och tretio år.

5. Agga seäl olli üks innimenne kahheksa aastat neljatkümmend haige olnud.

5. Ten buvo vienas žmogus, išsirgęs trisdešimt aštuonerius metus.

5. Es war aber ein Mensch daselbst, achtunddreißig Jahre lang krank gelegen.

5. Or, il y avait là un homme qui était malade depuis trente-huit ans;

5. Y estaba allí un hombre, que había treinta y ocho años que estaba enfermo.

5 En aldaar was een zeker mens, die acht en dertig jaren krank gelegen had.

5. A był tam niektóry człowiek trzydzieści i ośm lat chorobą złożony.

5. Vala pedig ott egy ember, a ki harmincnyolcz esztendőt töltött betegségében.

5 Тут был человек, находившийся в болезни тридцать восемь лет.

5. Був же там один чоловік, що трийцять і вісїм років був у недузї.

6 Kun Jeesus näki hänen siinä makaavan ja tiesi hänen jo kauan aikaa sairastaneen, sanoi hän hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"

6 Kun Jeesus näki hänen makaavan ja tiesi, että hän jo kauan aikaa oli sairastanut, Hän sanoi hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"

6. Kuin Jesus hänen näki makaavan ja tunsi hänen jo kauvan sairastaneen, sanoi hän hänelle: tahdotkos tulla terveeksi?

6. Cosca Jesus sai hänen nähdä macawan ja tunsi hänen jo cauwan sairastanen sanoi hän hänelle: tahdotcos tulla terwexi?

6. Coska Iesus sai henen nähde/ cussa hen macasi/ ia tunsi ette hen io cauuan oli sairastanut/ sanoi hen henelle/ Tactocos tulla teruexi? (Koska Jesus sai hänen nähdä/ kussa hän makasi/ ja tunsi että hän jo kauwan oli sairastanut/ sanoi hän hänelle/ Tahdotkos tulla terweeksi?)

6. τοῦτον ἰδὼν ὁ Ἰησοῦς κατακείμενον, καὶ γνοὺς ὅτι πολὺν ἤδη χρόνον ἔχει, λέγει αὐτῷ· Θέλεις ὑγιὴς γενέσθαι;

6. τουτον ιδων ο ιησους κατακειμενον και γνους οτι πολυν ηδη χρονον εχει λεγει αυτω θελεις υγιης γενεσθαι 6. toυton idon o iesoυs katakeimenon kai gnoυs oti polυn ede chronon echei legei aυto theleis υgies genesthai

6 (After) Jesus saw him reclining and having known that he had (spent) much time already (there), he says to him, Do you wish to become healthy?

6. When Jesus saw him lie, and knew that he had been now a long time in that case, he saith unto him, Wilt thou be made whole

6. Der Jesus saae ham ligge og vidste, at han allerede havde ligget lang Tid, sagde han til ham: vil du vorde sund?

6. Då Jesus fick se honom der han låg, och förnam att han nu i lång tid hade legat sjuk, sade han till honom: Vill du blifva helbregda?

6. Kui Jesus tedda näggi maas maggawad, ja teäda sai, et ta jo kaua aega olli maas olnud, ütles ta temmale: Kas sa tahhad terweks sada?

6. Pamatęs jį gulintį ir sužinojęs jį labai seniai sergant, Jėzus paklausė: ‘‘Ar nori pasveikti?’‘

6. Da Jesus ihn sah liegen und vernahm, daß er so lange gelegen hatte, spricht er zu ihm: Willst du gesund werden?

6. Jésus le voyant couché, et sachant qu'il était déjà malade depuis longtemps, lui dit: Veux-tu être guéri?

6. Como Jesús le vió echado, y entendió que ya había mucho tiempo que estaba enfermo, dícele: ¿Quiéres ser sano?

6 Jezus, ziende dezen liggen, en wetende, dat hij nu langen tijd gelegen had, zeide tot hem: Wilt gij gezond worden?

6. Tego gdy Jezus ujrzał leżącego, a poznawszy, że już przez długi czas chorował, rzekł mu: Chcesz być zdrów?

6. Ezt a mint látta Jézus, hogy ott fekszik, és megtudta, hogy már sok idő óta úgy van; monda néki: Akarsz-é meggyógyulni?

6 Иисус, увидев его лежащего и узнав, что он лежит уже долгое время, говорит ему: хочешь ли быть здоров?

6. Сього побачивши Ісус лежачого, й відаючи, що довгий уже час нездужає, рече йому: Хочеш одужати?

7 Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu; ja kun minä olen menemässä, astuu toinen sinne ennen minua".

7 Sairas vastasi Hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veden ollessa kuohutettuna veisi minut lammikkoon, ja kun olen menemässä, astuu toinen siihen ennen minua."

7. Sairas vastasi häntä: Herra, ei ole minulla sitä ihmistä, joka minun vie, kuin vesi sekoitettu on, lammikkoon; mutta kuin minä tulen, niin on toinen minun edelläni siihen astunut.

7. Sairas wastais händä: Herra ei ole yhtän ihmist joca minun wie weden lijcutuxes lammickon ja ennen cuin minä kerkiän nijn on jo toinen siJohen astunut.

7. Wastasi he'de se Sairas/ Herra/ Ei minull ole ycten inhimist/ ette coska wesi pydherten/ ioca minun wiepi Lammickon/ Ja ennen quin mine tulen/ io ombi toinen minun edelleni siselle astunut. (Wastasi häntä se sairas/ Herra/ Ei minulla ole yhtään ihmistä/ että koska wesi pyörehti/ joka minun wiepi lammikkoon/ Ja ennen kuin minä tulen/ jo ompi toinen minun edelläni sisälle astunut.)

7. ἀπεκρίθη αὐτῷ ὁ ἀσθενῶν· Κύριε, ἄνθρωπον οὐκ ἔχω, ἵνα ὅταν ταραχθῇ τὸ ὕδωρ, βάλῃ με εἰς τὴν κολυμβήθραν· ἐν ᾧ δὲ ἔρχομαι ἐγὼ, ἄλλος πρὸ ἐμοῦ καταβαίνει.

7. απεκριθη αυτω ο ασθενων κυριε ανθρωπον ουκ εχω ινα οταν ταραχθη το υδωρ βαλλη με εις την κολυμβηθραν εν ω δε ερχομαι εγω αλλος προ εμου καταβαινει 7. apekrithe aυto o asthenon kυrie anthropon oυk echo ina otan tarachthe to υdor βalle me eis ten kolυmβethran en o de erchomai ego allos pro emoυ kataβainei

7 The sick (man) answered him, Lord, I do not have a man, in order that he might put me in the pool whenever the water is disturbed. But (while) I am coming, another is going-down before me.

7. The impotent man answered him, Sir, I have no man, when the water is troubled, to put me into the pool: but while I am coming, another steppeth down before me.

7. Den Syge svarede ham: Herre! jeg har Ingen, som kan bringe mig i Dammen, naar Vandet bliver oprørt; men naar jeg kommer, nedstiger en Anden før jeg.

7. Svarade den sjuke honom: Herre, jag hafver ingen, som hafver mig i dammen, när vattnet är rördt; men förr än jag kommer, då är en annar stigen in för mig.

7. Se haige wastas temmale: Issand, polle mul sedda innimest, kes mind aitaks tiki, kui wessi seggatakse; agga senni, kui minna tullen, astub teine minno ele sisse.

7. Ligonis Jam atsakė: ‘‘Viešpatie, aš neturiu žmogaus, kuris, vandeniui sujudėjus, mane įkeltų į tvenkinį. O kol pats einu, kitas įlipa greičiau už mane’‘.

7. Der Kranke antwortete ihm: HERR, ich habe keinen Menschen, wenn das Wasser sich bewegt, der mich in den Teich lasse; und wenn ich komme, so steigt ein anderer vor mir hinein.

7. Le malade lui répondit: Seigneur, je n'ai personne pour me jeter dans le réservoir quand l'eau est troublée, et, pendant que j'y vais, un autre y descend avant moi.

7. Y el enfermo le respondió: Señor, no tengo hombre, que cuando el agua fuere revuelta, me meta en el estanque; porque entre tanto que yo voy, otro ántes de mí ha descendido.

7 De kranke antwoordde Hem: Heere, ik heb geen mens, om mij te werpen in het badwater, wanneer het water beroerd wordt; en terwijl ik kom, zo daalt een ander voor mij neder.

7. Odpowiedział mu on chory: Panie! nie ma człowieka, który by mię, gdy bywa poruszona woda, wrzucił do sadzawki; ale gdy ja idę, inszy przede mną wstępuje.

7. Felele néki a beteg: Uram, nincs emberem, hogy a mikor a víz felzavarodik, bevigyen engem a tóba; és mire én oda érek, más lép be előttem.

7 Больной отвечал Ему: так, Господи; но не имею человека, который опустил бы меня в купальню, когда возмутится вода; когда же я прихожу, другой уже сходит прежде меня.

7. Відповів Йому недужий: Господи, чоловіка не маю, щоб, як зібєть ся вода, вкинув мене в купіль; як же прийду я, инший поперед мене влазить.

8 Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy".

8 Jeesus sanoi Hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja käy."

8. Jesus sanoi hänelle: nouse, ota vuotees ja käy.

8. Jesus sanoi hänelle: nouse ota wuotes ja mene.

8. Iesus sanoi henelle/ Nouse yles/ ota sinu' wootes ia mene. (Jesus sanoi hänelle/ Nouse ylös/ ota sinun wuoteesi ja mene.)

8. λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἔγειρε, ἆρον τὸν κράβαττόν σου καὶ περιπάτει.

8. λεγει αυτω ο ιησους εγειραι αρον τον κραββατον σου και περιπατει 8. legei aυto o iesoυs egeirai aron ton kraββaton soυ kai peripatei

8 Jesus says to him, Lift yourself up, and take up your pallet and walk!

8. Jesus saith unto him, Rise, take up thy bed, and walk.

8. Jesus sagde til ham: staa op, tag din Seng og gak.

8. Då sade Jesus till honom: Statt upp, tag din säng, och gack.

8. Ja Jesus ütles temmale: Touse ülles, wotta omma wodi ülles, ja könni.

8. Jėzus jam tarė: ‘‘Kelkis, imk savo gultą ir vaikščiok!’‘

8. Jesus spricht zu ihm: Stehe auf, nimm dein Bett und gehe hin!

8. Jésus lui dit: Lève-toi, emporte ton lit, et marche.

8. Dícele Jesús: Levántate, toma tu lecho, y anda.

8 Jezus zeide tot hem: Sta op, neem uw beddeken op, en wandel.

8. Rzekł mu Jezus: Wstaó, weźmij łoże twoje, a chodź.

8. Monda néki Jézus: Kelj fel, vedd fel a te nyoszolyádat, [2†] és járj!

8 Иисус говорит ему: встань, возьми постель твою и ходи.

8. Рече йому Ісус: Устань, візьми постїль твою, та й ходи!

9 Ja mies tuli kohta terveeksi ja otti vuoteensa ja kävi. Mutta se päivä oli sapatti.

9 Heti mies tuli terveeksi, otti vuoteensa ja kävi. Mutta sinä päivänä oli sapatti.

9. Ja kohta parani se ihminen, ja otti vuoteensa ja kävi. Ja se päivä oli sabbati.

9. Ja cohta se ihminen parani otti wuotens ja meni.

9. Ja cochta se Inhiminen parani/ ia otti henen wootens/ ia meni. (Ja kohta se ihminen parani/ ja otti hänen wuoteensa/ ja meni.)

9. καὶ εὐθέως ἐγένετο ὑγιὴς ὁ ἄνθρωπος, καὶ ἦρε τὸν κράβαττον αὐτοῦ καὶ περιεπάτει. ἦν δὲ σάββατον ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ.

9. και ευθεως εγενετο υγιης ο ανθρωπος και ηρεν τον κραββατον αυτου και περιεπατει ην δε σαββατον εν εκεινη τη ημερα 9. kai eυtheos egeneto υgies o anthropos kai eren ton kraββaton aυtoυ kai periepatei en de saββaton en ekeine te emera

9 And immediately the man became healthy, and lifted up his pallet and was walking. Now it was the Sabbath on that day.

9. And immediately the man was made whole, and took up his bed, and walked: and on the same day was the sabbath.

9. Og strax blev Mennesket sundt og tog sin Seng og gik; men det var Sabbat paa den samme Dag.

9. Och straxt blef den mannen helbregda, och tog sin säng, och gick; och det var på en Sabbathsdag.

9. Ja se innimenne sai warsi terweks, ja wottis omma wodi ülles, ja köndis; agga se pääw olli üks hingamisse pääw.

9. Žmogus bematant išgijo, pasiėmė gultą ir pradėjo vaikščioti. O toji diena buvo sabatas.

9. Und alsbald ward der Mensch gesund und nahm sein Bett und ging hin. Es war aber desselben Tages der Sabbat.

9. Et aussitôt l'homme fut guéri; et il prit son lit, et marcha. Or, ce jour-là était un sabbat.

9. Y luego aquel hombre fué sano, y tomó su lecho, e íbase; y era sábado aquel día.

9 En terstond werd de mens gezond, en nam zijn beddeken op en wandelde. En het was sabbat op denzelven dag.

9. A zarazem stał się zdrowym on człowiek, i wziął łoże swoje, i chodził. A był sabat onego dnia.

9. És azonnal meggyógyula az ember, és felvevé nyoszolyáját, és jár vala. Aznap pedig szombat vala.

9 И он тотчас выздоровел, и взял постель свою и пошел. Было же это в день субботний.

9. І зараз одужав чоловік, і взяв постїль свою, та й ходив; була ж субота того дня.

10 Sentähden juutalaiset sanoivat parannetulle: "Nyt on sapatti, eikä sinun ole lupa kantaa vuodetta".

10 Sen vuoksi juutalaiset sanoivat parannetulle: "On sapatti. Ei sinun ole lupa kantaa vuodetta."

10. Sanoivat siis Juudalaiset paratulle: nyt on sabbati, ei sinun sovi vuodetta kantaa.

10. Ja se päiwä oli Sabbathi. Sanoit sijs Judalaiset paratulle: tänäpän on Sabbathi ei nyt ole lupa wuodetta canda.

10. Ja se sama peiue oli Sabbathi. Sanoit sis Jwttat sille/ ioca parattu oli/ Tenepene ombi Sabbathi/ Ei nyt ole lupa canda woodhettas. (Ja se sama päiwä oli Sabbathi. Sanoit siis juuttaat sille/ joka parattu oli/ Tänäpänä ompi Sabbathi./ Ei nyt ole lupa kantaa wuodettasi.)

10. ἔλεγον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι τῷ τεθεραπευμένῳ· Σάββατόν ἐστιν· οὐκ ἔξεστί σοι ἆραι τὸν κράβαττον.

10. ελεγον ουν οι ιουδαιοι τω τεθεραπευμενω σαββατον εστιν ουκ εξεστιν σοι αραι τον κραββατον 10. elegon oυn oi ioυdaioi to tetherapeυmeno saββaton estin oυk eksestin soi arai ton kraββaton

10 Therefore the Jews were saying to the one who had been healed, It is the Sabbath. It is not legal for you to lift up your pallet.

10. The Jews therefore said unto him that was cured, It is the sabbath day: it is not lawful for thee to carry thy bed.

10. Derfor sagde Jøderne til den, som var bleven helbredet: det er Sabbat, det er dig ei tilladt at bære Sengen.

10. Då sade Judarna till honom, som var vorden helbregda: Det är Sabbath; dig är icke lofligit bära sängena.

10. Sepärrast ütlesid Juda-rahwas sellele, kes olli terweks sanud: Hingamisse pääw on, sul ei sünni mitte wodi kanda.

10. Todėl žydai sakė išgydytajam: ‘‘Šiandien sabatas, tau negalima nešti gulto’‘.

10. Da sprachen die Juden zu dem, der geheilt worden war: Es ist heute Sabbat; es ziemt dir nicht, das Bett zu tragen.

10. Les Juifs disaient donc à celui qui avait été guéri: C'est le sabbat; il ne t'est pas permis d'emporter ton lit.

10. Entónces los Judíos decían a aquel que había sido sanado: Sábado es, no te es lícito llevar tu lecho.

10 De Joden zeiden dan tot dengene, die genezen was: Het is sabbat; het is u niet geoorloofd het beddeken te dragen.

10. Tedy rzekli Żydowie onemu uzdrowionemu: Sabat jest, nie godzi ci się łoża nosić.

10. Mondának azért a zsidók a meggyógyultnak: Szombat van, [3†] nem szabad néked a nyoszolyádat hordanod!

10 Посему Иудеи говорили исцеленному: сегодня суббота;не должно тебе брать постели.

10. І казали Жиди сцїленому: Субота; не годить ся тобі брати постелї.

11 Hän vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy'."

11 Hän vastasi heille: "Hän joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja käy.'"

11. Hän vastasi heitä: joka minun paransi, se sanoi minulle: ota vuotees ja käy.

11. Hän wastais heitä: joca minun paransi se sanoi minulle: ota wuotes ja mene.

11. Wastasi hen heite/ Joca minun paransi/ se sanoi minulle/ Ota sinun wootes ia mene. (Wastasi hän heitä/ Joka minun paransi/ se sanoi minulle/ Ota sinun wuoteesi ja mene.)

11. ἀπεκρίθη αὐτοῖς· Ὁ ποιήσας με ὑγιῆ, ἐκεῖνός μοι εἶπεν· ἆρον τὸν κράβαττόν σου καὶ περιπάτει.

11. απεκριθη αυτοις ο ποιησας με υγιη εκεινος μοι ειπεν αρον τον κραββατον σου και περιπατει 11. apekrithe aυtois o poiesas me υgie ekeinos moi eipen aron ton kraββaton soυ kai peripatei

11 He answered them, He who made* me healthy, that (man) said to me, Lift up your pallet and walk.

11. He answered them, He that made me whole, the same said unto me, Take up thy bed, and walk.

11. Han svarede dem: den, som gjorde mig sund, han sagde til mig: tag din Seng og gak.

11. Svarade han dem: Den som gjorde mig helbregda, han sade till mig: Tag din säng, och gack.

11. Temma wastas neile: Kes mind terweks teggi, se ütles minnule: Wotta omma wodi ülles, ja könni.

11. Jis jiems atsakė: ‘‘Tas, kuris mane išgydė, man liepė: ‘Imk savo gultą ir vaikščiok!’ ‘‘

11. Er antwortete ihnen: Der mich gesund machte, der sprach zu mir: "Nimm dein Bett und gehe hin!"

11. Il leur répondit: Celui qui m'a guéri, m'a dit: Emporte ton lit, et marche.

11. Respondióles: El que me sanó, el mismo me dijo: Toma tu lecho, y anda.

11 Hij antwoordde hun: Die mij gezond gemaakt heeft, Die heeft mij gezegd: Neem uw beddeken op, en wandel.

11. Odpowiedział im: Ten, który mię uzdrowił, tenże mi rzekł: Weźmij łoże twoje, a chodź.

11. Felele nékik: A ki meggyógyított engem, az mondá nékem: Vedd fel a nyoszolyádat, és járj.

11 Он отвечал им: Кто меня исцелил, Тот мне сказал: возьми постель твою и ходи.

11. Відказав їм: Хто оздоровив мене, той менї сказав: Візьми постїль твою, та й ходи.

12 He kysyivät häneltä: "Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy'?"

12 (Niin) he kysyivät häneltä: "Kuka on se mies joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja käy?'"

12. Niin he kysyivät häneltä: kuka on se ihminen, joka sinulle sanoi: ota vuotees ja käy?

12. He kysyit hänelle: cuca ihminen sinulle sanoi: ota wuotes ja mene.

12. Nin he kysyit henelle/ Cuca se Inhiminen ombi/ ioca sinulle sanoi/ Ota sinun wootes/ ia mene? (Niin he kysyit hänelle/ Kuka se ihminen ompi/ joka sinulle sanoi/ Ota sinun wuoteesi/ ja mene?)

12. ἠρώτησαν οὖν αὐτόν· Τίς ἐστιν ὁ ἄνθρωπος ὁ εἰπών σοι, ἆρον τὸν κράβαττόν σου καὶ περιπάτει;

12. ηρωτησαν ουν αυτον τις εστιν ο ανθρωπος ο ειπων σοι αρον τον κραββατον σου και περιπατει 12. erotesan oυn aυton tis estin o anthropos o eipon soi aron ton kraββaton soυ kai peripatei

12 Therefore they asked him, Who is the man who said to you, Lift up your pallet and walk?

12. Then asked they him, What man is that which said unto thee, Take up thy bed, and walk

12. Da spurgte de ham: hvo er det Menneske, som sagde til dig: tag din Seng og gak?

12. Då sporde de honom: Ho är den mannen, som dig sade: Tag din säng, och gack?

12. Siis küssisid nemmad temmalt: Kes on se innimenne, kes sinnule ütles: Wotta omma wodi ülles, ja könni?

12. Jie klausinėjo: ‘‘O kas Tas žmogus, kuris tau liepė: ‘Imk savo gultą ir vaikščiok’?’‘

12. Da fragten sie ihn: Wer ist der Mensch, der zu dir gesagt hat: "Nimm dein Bett und gehe hin!"?

12. Ils lui demandèrent donc: Qui est cet homme qui t'a dit: Emporte ton lit, et marche?

12. Y le preguntaron entónces: ¿Quién es el que te dijo: Toma tu lecho, y anda?

12 Zij vraagden hem dan: Wie is de Mens, Die u gezegd heeft: Neem uw beddeken op, en wandel?

12. I pytali go: Któryż jest ten człowiek, co ci powiedział: Weźmij łoże twoje, a chodź?

12. Megkérdék azért őt: Ki az az ember, a ki mondá néked: Vedd fel a nyoszolyádat, és járj?

12 Его спросили: кто Тот Человек, Который сказал тебе: возьми постель твою и ходи?

12. Питали ж його: Що то за чоловік, що сказав тобі: Візьми постїль твою, та й ходи?

13 Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.

13 Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli. Sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.

13. Mutta ei parattu tietänyt, kuka se oli; sillä Jesus oli mennyt pois kansan tähden, joka siinä paikassa oli.

13. Mutta ei parattu tiennyt cuca se oli: sillä Jesus lymyis paljon Canssan tähden joca sijnä oli.

13. Mutta se ioca parattu oli ei tiennyt kenge se oli/ Sille ette Iesus oli lymenyt/ ette Canssa nijn palio oli sijne Paicas. (Mutta se joka parattu oli ei tiennyt kenkä se oli/ Sillä että Jesus oli lymynnyt/ että kansaa niin paljon oli siinä paikassa.)

13. ὁ δὲ ἰαθεὶς οὐκ ᾔδει τίς ἐστιν· ὁ γὰρ Ἰησοῦς ἐξένευσεν ὄχλου ὄντος ἐν τῷ τόπῳ.

13. ο δε ιαθεις ουκ ηδει τις εστιν ο γαρ ιησους εξενευσεν οχλου οντος εν τω τοπω 13. o de iatheis oυk edei tis estin o gar iesoυs ekseneυsen ochloυ ontos en to topo

13 But he who was healed did not know who it was; for* Jesus (had) slipped out of (the) crowd that was in that place.

13. And he that was healed wist not who it was: for Jesus had conveyed himself away, a multitude being in that place.

13. Men den, som var bleven helbredet, vidste ikke, hvo han var; thi Jesus havde unddraget sig, da der var meget Folk paa Stedet.

13. Men han, som helbregda var vorden, visste icke, ho han var; ty Jesus var undanviken, efter mycket folk var i det rummet.

13. Agga se, kes olli terweks sanud, ei teädnud mitte, kes se olli olnud: sest Jesus olli peäsnud sest hulgast, kes seäl paikas olli.

13. Išgydytasis nežinojo, kas Jis, kadangi Jėzus pasitraukė, miniai susirinkus toje vietoje.

13. Der aber geheilt worden war, wußte nicht, wer es war; denn Jesus war gewichen, da so viel Volks an dem Ort war.

13. Mais celui qui avait été guéri ne savait qui c'était; car Jésus s'était retiré secrètement, parce qu'il y avait foule en ce lieu-là.

13. Y el que había sido sanado, no sabía quien fuese; porque Jesús se había apartado de la multitud que estaba en aquel lugar.

13 En die gezond gemaakt was, wist niet, Wie Hij was; want Jezus was ontweken, alzo er een grote schare in die plaats was.

13. A on uzdrowiony nie wiedział, kto by był; albowiem był Jezus ustąpił, ponieważ wiele ludu było na onem miejscu.

13. A meggyógyult pedig nem tudja vala, hogy ki az; mert Jézus félre vonult, sokaság lévén azon a helyen.

13 Исцеленный же не знал, кто Он, ибо Иисус скрылся в народе, бывшем на том месте.

13. Той же, що одужав, не знав, хто Він; бо Ісус відійшов геть, як народ був на місцї тому.

14 Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet tullut terveeksi; älä enää syntiä tee, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi".

14 Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, olet tullut terveeksi. Älä enää syntiä harjoita, ettei mitään pahempaa sinulle tapahtuisi."

14. Sitte löysi Jesus hänen templissä ja sanoi hänelle: katso, sinä olet parattu: älä silleen syntiä tee, ettei jotain pahempaa sinulle tapahtuisi.

14. Sijtte löysi Jesus hänen Templis ja sanoi hänelle: Cadzo sinä olet parattu älä sillen syndi tee ettei pahembi cohtais sinua.

14. Senperäst leusi Iesus henen Templis/ ia sanoi henelle/ Catzos/ sine olet parattu/ Ele sillen syndi tee/ ettei iotakin pahembi sinua codhaisi. (Sen perästä löysi Jesus hänen templissä/ ja sanoi hänelle/ Katsos/ sinä olet parattu/ Älä silleen syntiä tee/ ettei jotakin pahempaa sinua kohtaisi.)

14. μετὰ ταῦτα εὑρίσκει αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς ἐν τῷ ἱερῷ καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ἴδε ὑγιὴς γέγονας· μηκέτι ἁμάρτανε, ἵνα μὴ χεῖρόν σοί τι γένηται.

14. μετα ταυτα ευρισκει αυτον ο ιησους εν τω ιερω και ειπεν αυτω ιδε υγιης γεγονας μηκετι αμαρτανε ινα μη χειρον τι σοι γενηται 14. meta taυta eυriskei aυton o iesoυs en to iero kai eipen aυto ide υgies gegonas meketi amartane ina me cheiron ti soi genetai

14 After these things, Jesus finds him in the temple and said to him, Behold, you have become healthy. Sin no longer, in order that something worse might not happen to you.

14. Afterward Jesus findeth him in the temple, and said unto him, Behold, thou art made whole: sin no more, lest a worse thing come unto thee.

14. Derefter fandt Jesus ham i Templet og sagde til ham: see, du er bleven sund; synd ikke mere, at dig ikke noget værre skal vederfares.

14. Derefter fann Jesus honom i templet, och sade till honom: Si, du äst vorden helbregda; synda icke härefter, att dig icke vederfars något värre.

14. Pärrast leiab Jesus tedda pühhast koiast, ja ütles temmale: Katsu, sinna olled terweks sanud , ärra te mitte ennam patto, et sulle middagi kurjemat ¤ ei sünni.

14. Vėliau Jėzus jį sutiko šventykloje ir tarė: ‘‘Štai tu esi pasveikęs. Daugiau nebenusidėk, kad neatsitiktų tau kas blogesnio!’‘

14. Darnach fand ihn Jesus im Tempel und sprach zu ihm: Siehe zu, du bist gesund geworden; sündige hinfort nicht mehr, daß dir nicht etwas Ärgeres widerfahre.

14. Après cela, Jésus le trouva dans le temple, et lui dit: Voilà, tu as été guéri; ne pèche plus, de peur qu'il ne t'arrive quelque chose de pire.

14. Después le halló Jesús en el templo, y le dijo: He aquí, ya estás sano: no peques más, porque no te venga alguna cosa peor.

14 Daarna vond hem Jezus in den tempel, en zeide tot hem: Zie, gij zijt gezond geworden; zondig niet meer, opdat u niet wat ergers geschiede.

14. Potem go Jezus znalazł w kościele i rzekł mu: Otoś się stał zdrowym, nie grzesz więcej, aby co gorszego na cię nie przyszło.

14. Ezek után találkozék vele Jézus a templomban, és monda néki: Ímé meggyógyultál; többé ne [4†] vétkezzél, hogy [5†] rosszabbul ne legyen dolgod!

14 Потом Иисус встретил его в храме и сказал ему: вот, ты выздоровел; не греши больше, чтобы не случилось с тобою чего хуже.

14. Опісля знаходить його Ісус у церкві, і рече йому: Оце одужав єси; не гріши більш, щоб гіршого тобі не стало ся.

15 Niin mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli hänet terveeksi tehnyt.

15 Mies meni ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli se, joka oli tehnyt hänet terveeksi.

15. Niin se ihminen meni pois ja ilmoitti Juudalaisille, että Jesus oli se, joka hänen parantanut oli.

15. Nijn se ihminen pois meni ja ilmoitti Judalaisille että Jesus oli hänen parandanut.

15. Nin se Inhiminen poismeni/ ia ilmoitti Jwttaille/ Ette se oli Iesus/ ioca henen paransi. (Niin se ihminen pois meni/ ja ilmoitti juuttaille/ Että se oli Jesus/ joka hänen paransi.)

15. ἀπῆλθεν ὁ ἄνθρωπος καὶ ἀνήγγειλε τοῖς Ἰουδαίοις ὅτι Ἰησοῦς ἐστιν ὁ ποιήσας αὐτὸν ὑγιῆ.

15. απηλθεν ο ανθρωπος και ανηγγειλεν τοις ιουδαιοις οτι ιησους εστιν ο ποιησας αυτον υγιη 15. apelthen o anthropos kai aneggeilen tois ioυdaiois oti iesoυs estin o poiesas aυton υgie

15 The man went away and proclaimed to the Jews that it was Jesus who had made* him healthy.

15. The man departed, and told the Jews that it was Jesus, which had made him whole.

15. Mennesket gik bort og kundgjorde Jøderne, at det var Jesus, som havde gjort ham sund.

15. Då gick den mannen bort, och sade Judomen, att Jesus var den, som honom hade helbregda gjort;

15. Se innimenne läks ärra, ja kulutas Juda-rahwale, et Jesus se olnud, kes tedda olli terweks teinud.

15. Žmogus nuėjo ir pranešė žydams, kad jį išgydė Jėzus.

15. Der Mensch ging hin und verkündete es den Juden, es sei Jesus, der ihn gesund gemacht habe.

15. Cet homme s'en alla et rapporta aux Juifs que c'était Jésus qui l'avait guéri.

15. El hombre se fué entónces, y dió aviso a los Judíos, que Jesús era el que le había sanado.

15 De mens ging heen, en boodschapte den Joden, dat het Jezus was, Die hem gezond gemaakt had.

15. A odszedłszy on człowiek, powiedział Żydom, iż to był Jezus, który go uzdrowił.

15. Elméne az az ember, és hírül adá a zsidóknak, hogy Jézus az, a ki őt meggyógyította.

15 Человек сей пошел и объявил Иудеям, что исцеливший его есть Иисус.

15. Пійшов чоловік, та й сповістив Жидів, що се Ісус, що оздоровив його.

16 Ja sentähden juutalaiset vainosivat Jeesusta (ja tavoittelivat Häntä tappaakseen), koska hän semmoista teki sapattina.

16 Sen vuoksi juutalaiset vainosivat Jeesusta (ja tavoittelivat Häntä tappaakseen), koska Hän teki sellaista sapattina.

16. Ja Juudalaiset vainosivat sentähden Jesusta ja etsivät häntä tappaaksensa, että hän senkaltaisia teki sabbatina.

16. Ja Judalaiset wihaisit sentähden Jesusta ja edzeit händä tappaxens että hän sencaltaisita Sabbathina teki.

16. Ja senteden wihasit Jwttahat Iesusta/ ia etzit hende tappaxens/ Ette hen sencaltaisit teki Sabbathina. (Ja sentähden wihasit juuttahat Jesusta/ ja etsit häntä tappaaksensa/ Että hän senkaltaiset teki Sabbattina.)

16. Καὶ διὰ τοῦτο ἐδίωκον τὸν Ἰησοῦν οἱ Ἰουδαῖοι καὶ ἐζήτουν αὐτὸν ἀποκτεῖναι, ὅτι ταῦτα ἐποίει ἐν σαββάτῳ.

16. και δια τουτο εδιωκον τον ιησουν οι ιουδαιοι και εζητουν αυτον αποκτειναι οτι ταυτα εποιει εν σαββατω 16. kai dia toυto ediokon ton iesoυn oi ioυdaioi kai ezetoυn aυton apokteinai oti taυta epoiei en saββato

16 And the Jews were persecuting Jesus because of this, and were seeking to kill him, because he was doing these things on the Sabbath.

16. And therefore did the Jews persecute Jesus, and sought to slay him, because he had done these things on the sabbath day.

16. Og derfor forfulgte Jøderne Jesus, og søgte at slaae ham ihjel, efterdi han havde gjort dette paa en Sabbat.

16. Och derföre förföljde Judarna Jesum, och sökte efter att döda honom, efter han detta gjorde på Sabbathen.

16. Ja sepärrast kiusasid Juda-rahwas Jesust takka, ja otsisid tedda ärratappa, et ta sedda olli teinud hingamisse-päwal.

16. Žydai dėl to persekiojo Jėzų ir norėjo Jį nužudyti, kad Jis taip darė per sabatą.

16. Darum verfolgten die Juden Jesum und suchten ihn zu töten, daß er solches getan hatte am Sabbat.

16. A cause de cela, les Juifs poursuivaient Jésus, et cherchaient à le faire mourir, parce qu'il avait fait cela le jour du sabbat.

16. Y por esta causa los Judíos perseguían a Jesús, y procuraban matarle, porque hacía estas cosas en sábado.

16 En daarom vervolgden de Joden Jezus, en zochten Hem te doden, omdat Hij deze dingen op den sabbat deed.

16. A przetoż Żydowie prześladowali Jezusa i szukali, jakoby go zabili, że to uczynił w sabat.

16. És e miatt üldözőbe vevék a zsidók Jézust, és meg akarák őt ölni, hogy ezeket művelte szombaton.

16 И стали Иудеи гнать Иисуса и искали убить Его за то, что Он делал такие дела в субботу.

16. За се гонили Ісуса Жиди й шукали Його вбити, що се зробив у суботу.

17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni tekee yhäti työtä, ja minä myös teen työtä".

17 Mutta Jeesus vastasi heille: "Isäni tekee yhä* työtä, ja minä teen työtä."

17. Niin Jesus vastasi heitä: minun isäni tekee työtä hamaan tähän asti, ja minä myös teen työtä.

17. Nijn Jesus wastais heitä: minun Isän waicutta haman tähän asti ja minä myös waicutan.

17. Nin wastasi Iesus heite/ Minun Isen haman tehen asti tekepi/ Ja mine mös tegen. (Niin wastasi Jesus heitä/ Minun Isän hamaan tähän asti tekeepi/ Ja minä myös teen.)

17. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀπεκρίνατο αὐτοῖς· Ὁ πατήρ μου ἕως ἄρτι ἐργάζεται, κἀγὼ ἐργάζομαι.

17. ο δε ιησους απεκρινατο αυτοις ο πατηρ μου εως αρτι εργαζεται καγω εργαζομαι 17. o de iesoυs apekrinato aυtois o pater moυ eos arti ergazetai kago ergazomai

17 But Jesus answered them, My Father is working until now, and I am working.

17. But Jesus answered them, My Father worketh hitherto, and I work.

17. Men Jesus svarede dem: min Fader arbeider indtil nu, og jeg arbeider.

17. Då svarade Jesus dem: Min Fader verkar intill nu; och jag verkar ock.

17. Agga Jesus wastas neile: Minno Issa teeb tööd tännini , ja minna ¤ teen tööd.

17. O Jėzus jiems atsakė: ‘‘Mano Tėvas darbuojasi lig šiolei, ir Aš darbuojuosi’‘.

17. Jesus aber antwortete Ihnen: Mein Vater wirkt bisher, und ich wirke auch.

17. Mais Jésus leur dit: Mon Père travaille jusqu'à maintenant, et je travaille aussi.

17. Y Jesús les respondió: Mi Padre hasta ahora obra, y yo obro.

17 En Jezus antwoordde hun: Mijn Vader werkt tot nu toe, en Ik werk ook.

17. A Jezus im odpowiedział: Ojciec mój aż dotąd pracuje, i ja pracuję;

17. Jézus pedig felele nékik: Az én Atyám mind ez ideig munkálkodik, én is munkálkodom.

17 Иисус же говорил им: Отец Мой доныне делает, и Я делаю.

17. Ісус же відказав їм: Отець мій і досї робить і я роблю.

18 Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.

18 Sen vuoksi juutalaiset (siis) vielä enemmän tavoittelivat Häntä tappaakseen, koska Hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäkseen, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.

18. Sentähden etsivät Juudalaiset häntä vielä enemmin tappaaksensa, ettei hän ainoastaan sabbatia rikkonut, mutta myös sanoi Jumalan isäksensä, ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.

18. Sentähden edzeit Judalaiset händä wielä enämmin tappaxens ettei hän ainoastans Sabbathi rickonut mutta myös sanoi Jumalan Isäxens ja teki idzens Jumalan caltaisexi.

18. Senteden sis Jwttat enämin etzit hende tappaxens/ Ettei hen waan Sabbathi rickonut/ mutta mös sanoi Isens Jumalaxi/ ia teki itzens Jumalan caltaisexi. (Sen tähden siis juuttaat enemmin etsit häntä tappaaksensa/ Ettei hän waan Sabbathia rikkonut/ mutta myös sanoi Isänsä Jumalaksi/ ja teki itsensä Jumalan kaltaiseksi.)

18. διὰ τοῦτο οὖν μᾶλλον ἐζήτουν αὐτὸν οἱ Ἰουδαῖοι ἀποκτεῖναι, ὅτι οὐ μόνον ἔλυε τὸ σάββατον, ἀλλὰ καὶ πατέρα ἴδιον ἔλεγε τὸν Θεόν, ἴσον ἑαυτὸν ποιῶν τῷ Θεῷ.

18. δια τουτο ουν μαλλον εζητουν αυτον οι ιουδαιοι αποκτειναι οτι ου μονον ελυεν το σαββατον αλλα και πατερα ιδιον ελεγεν τον θεον ισον εαυτον ποιων τω θεω 18. dia toυto oυn mallon ezetoυn aυton oi ioυdaioi apokteinai oti oυ monon elυen to saββaton alla kai patera idion elegen ton theon ison eaυton poion to theo

18 Therefore the Jews were seeking (even) more to kill him because of this, because he was not only tearing-down the Sabbath, but also (that) he was saying God (is) his own Father, making* himself equal (to) God.

18. Therefore the Jews sought the more to kill him, because he not only had broken the sabbath, but said also that God was his Father, making himself equal with God.

18. Derfor søgte da Jøderne end mere at slaa ham ihjel, fordi han ikke aleneste brød Sabbaten, men og kaldte Gud sin egen Fader og gjorde sig selv Gud lig.

18. Derföre sökte Judarna ändå mer efter att döda honom; ty han ej allenast bröt Sabbathen, utan ock sade Gud vara sin Fader, görandes sig sjelf lik med Gud.

18. Sepärrast nüüd otsisid Juda-mehhed tedda weel ennam ärratappa, et temma mitte ükspäinis hingamisse-päwa olli teotanud, waid et ta olli ka üttelnud, Jummalat ennese Issa ollewad, ja ennast Jummala sarnatseks teinud.

18. Dėl to žydai dar labiau ieškojo progos Jį nužudyti, nes Jis ne tik laužė sabatą, bet ir vadino Dievą savo Tėvu, lygindamas save su Dievu.

18. Darum trachteten ihm die Juden viel mehr nach, daß sie ihn töteten, daß er nicht allein den Sabbat brach, sondern sagte auch, Gott sei sein Vater, und machte sich selbst Gott gleich.

18. A cause de cela, les Juifs cherchaient encore plus à le faire mourir, non seulement parce qu'il violait le sabbat, mais encore parce qu'il appelait Dieu son propre Père, se faisant lui-même égal à Dieu.

18. Entónces por tanto más procuraban los Judíos matarle; porque no solo quebrantaba el sábado, mas aun también decía que era Dios su Padre, haciéndose igual a Dios.

18 Daarom zochten dan de Joden te meer Hem te doden, omdat Hij niet alleen den sabbat brak, maar ook zeide, dat God Zijn eigen Vader was, Zichzelven Gode evengelijk makende.

18. Dlatego tedy tem więcej szukali Żydowie, jakoby go zabili, nie tylko, iż gwałcił sabat, ale że i Ojca swego powiadał być Bogiem, czyniąc się równym Bogu.

18. E miatt aztán még inkább meg akarák őt ölni a zsidók, mivel nem csak a szombatot rontotta meg, hanem az Istent is saját Atyjának mondotta, [6†] egyenlővé tévén magát az Istennel.

18 И еще более искали убить Его Иудеи за то, что Он не только нарушал субботу, но и Отцем Своим называл Бога, делая Себя равным Богу.

18. За се ж ще більш шукали Його Жиди вбити, що не то ламле суботу, а ще й Отцем своїм зве Бога, рівним себе ставлячи Богу.

19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.

19 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: Poika ei voi omatahtoisesti* mitään tehdä, paitsi mitä näkee Isän tekevän. Sillä mitä tahansa Hän tekee, sitä myös Poika samoin tekee.

19. Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ei taida Poika itsestänsä mitään tehdä, ellei hän näe Isän tekevän; sillä mitä ikänä hän tekee, sitä myös Poika niin tekee.

19. NIin Jesus wastais ja sanoi heille: totisest totisest sanon minä teille: ei taida Poica idzestäns mitän tehdä waan mitä hän näke Isäns tekewän: sillä mitä hän teke sitä myös Poica teke.

19. Nin wastasi Iesus ia sanoi heile/ Totisest totisest/ sano' mine teille/ Ei taidha Poica itzestens miten tedhä/ waan mite he' näkepi Isens tekeue'/ Sille ette mite he' tekepi/ site sama mös Poica tekepi. (Niin wastasi Jesus ja sanoi heille/ Totisesti totisesti/ sanon minä teille/ Ei taida Poika itsestäns mitään tehdä/ waan mitä hän näkeepi Isänsä tekewän/ Sillä että mitä hän tekeepi/ sitä samaa myös Poika tekeepi.)

19. ἀπεκρίνατο οὖν ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐ δύναται ὁ υἱὸς ποιεῖν ἀφ’ ἑαυτοῦ οὐδὲν, ἐὰν μή τι βλέπῃ τὸν πατέρα ποιοῦντα· ἃ γὰρ ἂν ἐκεῖνος ποιῇ, ταῦτα καὶ ὁ υἱὸς ὁμοίως ποιεῖ.

19. απεκρινατο ουν ο ιησους και ειπεν αυτοις αμην αμην λεγω υμιν ου δυναται ο υιος ποιειν αφ εαυτου ουδεν εαν μη τι βλεπη τον πατερα ποιουντα α γαρ αν εκεινος ποιη ταυτα και ο υιος ομοιως ποιει 19. apekrinato oυn o iesoυs kai eipen aυtois amen amen lego υmin oυ dυnatai o υios poiein af eaυtoυ oυden ean me ti βlepe ton patera poioυnta a gar an ekeinos poie taυta kai o υios omoios poiei

19 Therefore, Jesus answered and said to them, Assuredly, assuredly, I am saying to you°, The Son is not able to do anything from himself, if he does not see what the Father is doing. For* whatever these things (are) that he is doing, the Son is also doing (these things) likewise.

19. Then answered Jesus and said unto them, Verily, verily, I say unto you, The Son can do nothing of himself, but what he seeth the Father do: for what things soever he doeth, these also doeth the Son likewise.

19. Derfor svarede Jesus og sagde til dem: sandelig, sandelig siger jeg Eder: Sønnen kan slet intet gjøre af sig selv, uden hvad han seer Faderen gjøre; thi hvilke Ting, som han gjør, de samme gjør og Sønnen ligesaa.

19. Då svarade Jesus, och sade till dem: Sannerliga, sannerliga säger jag eder: Sonen kan intet göra af sig sjelf, utan det han ser Fadren göra; ty allt det han gör, det gör ock Sonen.

19. Agga Jesus wastas ja ütles neile: Töest, töest, minna ütlen teile, se Poeg ei woi ühtegi isseennesest tehha, kui agga sedda, mis ta nääb Issa teggewad; sest mis temma ial teeb, sedda teeb Poeg ka nendasammoti.

19. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: Sūnus nieko negali daryti iš savęs, o vien tai, ką mato darant Tėvą; nes ką Jisai daro, lygiai daro ir Sūnus.

19. Da antwortete Jesus und sprach zu ihnen: Wahrlich, wahrlich, ich sage euch: Der Sohn kann nichts von sich selber tun, sondern was er sieht den Vater tun; denn was dieser tut, das tut gleicherweise auch der Sohn.

19. Jésus prenant la parole, leur dit: En vérité, en vérité je vous dis, que le Fils ne peut rien faire de lui-même, à moins qu'il ne le voit faire au Père; car tout ce que le Père fait, le Fils aussi le fait pareillement.

19. Respondió pues Jesús, y les dijo: De cierto, de cierto os digo: Que no puede el Hijo hacer algo de sí mismo, sino lo que viere hacer al Padre; porque todo lo que él hace, esto también hace el Hijo juntamente.

19 Jezus dan antwoordde en zeide tot hen: Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: De Zoon kan niets van Zichzelven doen, tenzij Hij den Vader dat ziet doen; want zo wat Die doet, hetzelve doet ook de Zoon desgelijks.

19. Odpowiedział tedy Jezus i rzekł im: Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam, nie może Syn sam od siebie nic czynić, jedno co widzi, że Ojciec czyni; albowiem cokolwiek on czyni, to także i Syn czyni.

19. Felele azért Jézus, és monda nékik: Bizony, bizony mondom néktek: a Fiú semmit sem tehet [7†] önmagától, hanem ha látja [8†] cselekedni az Atyát, mert a miket az cselekszik, ugyanazokat hasonlatosképen a Fiú is cselekszi.

19 На это Иисус сказал: истинно, истинно говорю вам: Сын ничего не может творить Сам от Себя, если не увидит Отца творящего: ибо, что творит Он, то и Сын творит также.

19. Озвав ся ж Ісус і рече їм: Істино, істино глаголю вам: Не може Син нїчого робити від себе, коли не бачить, що Отець те робить: що бо Той робить, те й Син так само робить.

20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee; ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

20 Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää Hänelle kaikki, mitä itse tekee, ja Hän on näyttävä Hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.

20. Sillä Isä rakastaa Poikaa ja osoittaa hänelle kaikki, mitä hän itse tekee, ja hän on vielä suurempia töitä hänelle osoittava, kuin nämät ovat, että teidän pitää ihmettelemän.

20. Sillä Isä racasta Poicans ja osotta hänelle caicki mitä hän idze teke ja hän on wielä suurembita töitä hänelle osottawa cuin nämät owat että teidän pitä ihmettelemän.

20. Sille ette Ise racastapi Poica's/ Ja osottapi caiki henelle/ mite he' itze tekepi/ ia wiele swre'bita Töite hene' pite osottama' henelle/ quin neme ouat/ Ette teide' pite ihmectelme'. (Sillä että Isä rakastaapi Poikaansa/ Ja osoittaapi kaikki hänelle/ mitä hän itse tekeepi/ ja wielä suurempia töitä hänen pitää osoittaman hänelle/ kuin nämä owat/ Että teidän pitää ihmettelemän.)

20. ὁ γὰρ πατὴρ φιλεῖ τὸν υἱὸν καὶ πάντα δείκνυσιν αὐτῷ ἃ αὐτὸς ποιεῖ, καὶ μείζονα τούτων δείξει αὐτῷ ἔργα, ἵνα ὑμεῖς θαυμάζητε.

20. ο γαρ πατηρ φιλει τον υιον και παντα δεικνυσιν αυτω α αυτος ποιει και μειζονα τουτων δειξει αυτω εργα ινα υμεις θαυμαζητε 20. o gar pater filei ton υion kai panta deiknυsin aυto a aυtos poiei kai meizona toυton deiksei aυto erga ina υmeis thaυmazete

20 For* the Father loves the Son, and shows to him all things which he is doing, and he will be showing him greater works (than) these things in order that you° may marvel.

20. For the Father loveth the Son, and sheweth him all things that himself doeth: and he will shew him greater works than these, that ye may marvel.

20. Thi Faderen elsker Sønnen, og viser ham alt det, han selv gjør, og han skal vise ham større Gjerninger, end disse, at I skulle forundre Eder.

20. Ty Fadren älskar Sonen, och visar honom allt det han gör; och varder än visandes honom större verk än dessa äro, att I skolen undra derpå.

20. Sest Issa armastab Poega, ja näitab temmale keik, mis ta teeb: ja tahhab temmale suremad teud näita, kui needsinnatsed on, et teie peate sedda immeks pannema.

20. Nes Tėvas myli Sūnų ir rodo Jam visa, ką pats daro. Ir Jam parodys dalykų, dar didesnių už šituos, kad jūs stebėsitės.

20. Der Vater aber hat den Sohn lieb und zeigt ihm alles, was er tut, und wird ihm noch größere Werke zeigen, daß ihr euch verwundern werdet.

20. Car le Père aime le Fils, et lui montre tout ce qu'il fait. Et il lui montrera des ouvres plus grandes que celles-ci, afin que vous soyez dans l'admiration.

20. Porque el Padre ama al Hijo, y le muestra todas las cosas que él hace; y mayores obras que estas le mostrará, de modo que vosotros os maravilléis.

20 Want de Vader heeft den Zoon lief, en toont Hem alles, wat Hij doet; en Hij zal Hem groter werken tonen dan deze, opdat gij u verwondert.

20. Boć Ojciec miłuje Syna i ukazuje mu wszystko, co sam czyni, i większe mu nad te sprawy pokaże, abyście się wy dziwowali.

20. Mert az Atya szereti [9†] a Fiút, és mindent megmutat néki, a miket ő maga cselekszik; és ezeknél nagyobb dolgokat is mutat majd néki, hogy ti csudálkozzatok.

20 Ибо Отец любит Сына и показывает Ему все, что творит Сам; и покажет Ему дела больше сих, так что вы удивитесь.

20. Отець бо любить Сина, і все показує Йому, що сам робить; і більші сих покаже Йому дїла, щоб ви дивувались.

21 Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo.

21 Sillä niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä tahtoo.

21. Sillä niinkuin Isä herättää ja virvoittaa kuolleita, niin myös Poika virvoittaa, joita hän tahtoo.

21. Sillä nijncuin Isä herättä ja wirgotta cuolleita:

21. Sille ette ninquin Ise ylesheräytte Colleita ia wirgottapi/ (Sillä että niinkuin Isä ylös herättää kuolleita ja wirwoittapi/)

21. ὥσπερ γὰρ ὁ πατὴρ ἐγείρει τοὺς νεκροὺς καὶ ζῳοποιεῖ, οὕτω καὶ ὁ υἱὸς οὓς θέλει ζῳοποιεῖ.

21. ωσπερ γαρ ο πατηρ εγειρει τους νεκρους και ζωοποιει ουτως και ο υιος ους θελει ζωοποιει 21. osper gar o pater egeirei toυs nekroυs kai zoopoiei oυtos kai o υios oυs thelei zoopoiei

21 For* just-like the Father raises (up) the dead and is giving-life to them, so the Son also is giving-life to whom he wills.

21. For as the Father raiseth up the dead, and quickeneth them; even so the Son quickeneth whom he will.

21. Thi ligesom Faderen opvækker Døde og gjør levende, ligesaa gjør og Sønnen levende, hvilke han vil.

21. Ty såsom Fadren uppväcker de döda, och gör dem lefvande; så gör ock Sonen lefvande hvem han vill.

21. Sest otsekui Issa surnud üllesärratab, ja teeb ellawaks, nenda teeb Poeg ka ellawaks, kedda temma tahhab.

21. Kaip Tėvas prikelia numirusius ir juos atgaivina, taip ir Sūnus grąžina gyvybę, kam nori.

21. Denn wie der Vater die Toten auferweckt und macht sie lebendig, also auch der Sohn macht lebendig, welche er will.

21. Car, comme le Père ressuscite les morts et donne la vie, de même aussi le Fils donne la vie à ceux qu'il veut.

21. Porque como el Padre levanta los muertos, y les da vida, así también el Hijo a los que quiere da vida.

21 Want gelijk de Vader de doden opwekt en levend maakt, alzo maakt ook de Zoon levend, Die Hij wil.

21. Albowiem jako Ojciec wzbudza umarłe i ożywia, tak i Syn, które chce, ożywia.

21. Mert a mint az Atya feltámasztja a halottakat és megeleveníti, úgy a Fiú is a kiket akar, [10†] megelevenít.

21 Ибо, как Отец воскрешает мертвых и оживляет, так и Сын оживляет, кого хочет.

21. Бо, як Отець воскрешає мертвих і оживлює, так і Син, кого хоче, оживлює.

22 Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,

22 Eihän Isäkään tuomitse ketään, vaan on antanut kaiken tuomion Pojalle,

22. Sillä ei Isä ketään tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle:

22. Nijn myös Poica wirgotta joita hän tahto:

22. Nin mös Poica wirgottapi ioita he' tactopi. (Niin myös Poika wirottaapi joita hän tahtoopi.)

22. οὐδὲ γὰρ ὁ πατὴρ κρίνει οὐδένα, ἀλλὰ τὴν κρίσιν πᾶσαν δέδωκε τῷ υἱῷ,

22. ουδε γαρ ο πατηρ κρινει ουδενα αλλα την κρισιν πασαν δεδωκεν τω υιω 22. oυde gar o pater krinei oυdena alla ten krisin pasan dedoken to υio

22 For* the Father is not even judging anyone, but has given all judgment to the Son;

22. For the Father judgeth no man, but hath committed all judgment unto the Son:

22. Ogsaa dømmer Faderen Ingen, men har givet Sønnen al Dom,

22. Ty icke dömer heller Fadren någon; utan hafver all dom gifvit Sonenom;

22. Sest Issage ei moista kohhut ühhegi peäle, waid keik kohto on temma Poia kätte annud,

22. Ir Tėvas nieko neteisia, bet visą teismą pavedė Sūnui,

22. Denn der Vater richtet niemand; sondern alles Gericht hat er dem Sohn gegeben,

22. Le Père ne juge personne, mais il a donné au Fils tout le jugement.

22. Porque el Padre a nadie juzga, mas todo el juicio dió al Hijo;

22 Want ook de Vader oordeelt niemand, maar heeft al het oordeel den Zoon gegeven;

22. Bo Ojciec nikogo nie sądzi, lecz wszystek sąd dał Synowi,

22. Mert az Atya nem ítél senkit, hanem az [11†] ítéletet egészen a Fiúnak adta;

22 Ибо Отец и не судит никого, но весь суд отдал Сыну,

22. Бо Отець і не судить нїкого, а суд увесь дав Синові,

23 että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.

23 jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on Hänet lähettänyt.

23. Että kaikki Poikaa kunnioittaisivat, niinkuin he Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti.

23. Sillä ei Isä ketän duomidze waan andoi caiken duomion Pojalle että caicki Poica cunnioitaisit nijncuin he Isäkin cunnioidzewat.

23. Sille ettei Ise ketäke' domitze/ wan caiken Domion a'noi Poialle/ Senpäle ette caiki pite cu'nioitzema' Poica/ ninquin he Ise cunnioitzeuat. (Sillä ettei Isä ketäkään tuomitse/ waan kaiken tuomion antoi Pojalle/ Sen päälle että kaikki pitää kunnioitseman Poikaa/ niinkuin he Isää kunnioitsewat.)

23. ἵνα πάντες τιμῶσι τὸν υἱὸν καθὼς τιμῶσι τὸν πατέρα. ὁ μὴ τιμῶν τὸν υἱὸν οὐ τιμᾷ τὸν πατέρα τὸν πέμψαντα αὐτόν.

23. ινα παντες τιμωσιν τον υιον καθως τιμωσιν τον πατερα ο μη τιμων τον υιον ου τιμα τον πατερα τον πεμψαντα αυτον 23. ina pantes timosin ton υion kathos timosin ton patera o me timon ton υion oυ tima ton patera ton pempsanta aυton

23 in order that all may honor the Son, just-as they are honoring the Father. He who is not honoring the Son, is not honoring the Father who sent him.

23. That all men should honour the Son, even as they honour the Father. He that honoureth not the Son honoureth not the Father which hath sent him.

23. at Alle skulle ære Sønnen, ligesom de ære Faderen. Hvo som ikke ærer Sønnen, ærer ikke Faderen, som ham udsendte.

23. På det alle skola hedra Sonen, såsom de hedra Fadren. Hvilken som icke hedrar Sonen, han hedrar icke Fadren, som honom sändt hafver.

23. Et keik peawad sedda Poega auustama, nenda kui nemmad sedda Issa auustawad; kes ei auusta Poega, se ei auusta mitte Issa, kes tedda on läkkitanud.

23. kad visi gerbtų Sūnų, kaip gerbia Tėvą. Kas negerbia Sūnaus, tas negerbia Jį siuntusio Tėvo.

23. auf daß sie alle den Sohn ehren, wie sie den Vater ehren. Wer den Sohn nicht ehrt, der ehrt den Vater nicht, der ihn gesandt hat.

23. Afin que tous honorent le Fils, comme ils honorent le Père. Celui qui n'honore pas le Fils n'honore pas le Père qui l'a envoyé.

23. Para que todos honren al Hijo, como honran al Padre: el que no honra al Hijo, no honra al Padre que le envió.

23 Opdat zij allen den Zoon eren, gelijk zij den Vader eren. Die den Zoon niet eert, eert den Vader niet, Die Hem gezonden heeft.

23. Aby wszyscy czcili Syna, tak jako czczą Ojca; kto nie czci Syna, nie czci i Ojca, który go posłał.

23. Hogy mindenki úgy tisztelje a Fiút, miként tisztelik az Atyát. A ki nem tiszteli [12†] a Fiút, nem tiszteli az Atyát, a ki elküldte őt.

23 дабы все чтили Сына, как чтут Отца. Кто не чтит Сына, тот не чтит и Отца, пославшего Его.

23. щоб усї шанували Сина, як шанують Отця. Хто не шанує Сина, не шанує Отця, що післав Його.

24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

24 Totisesti, totisesti sanon teille: joka kuulee sanani ja uskoo Häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iäinen elämä, eikä hän joudu tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.

24. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo sen, joka minun lähetti, hänellä on ijankaikkinen elämä, ja ei hän tule tuomioon, vaan menee kuolemasta elämään.

24. Joca ei Poica cunnioidze ei hän myös Isäkän cunnioidze joca hänen lähetti. Totisest totisest sanon minä teille: Joca cuule minun sanani ja usco sen joca minun lähetti hänellä on ijancaickinen elämä ja ei hän tule duomioon waan mene cuolemast elämähän.

24. Joca ei Poica cunnioitze/ ei se mös Ise cunnioitze/ ioca hene' lehetti. Totisest totisest sano' mine teille/ Joca minu' sanani cwle ia vsko sen ioca minun lehetti/ henelle ombi ijancaikine' Eleme/ Ja ei tule Domion/ wan hen waelta Colemasta Elemehen. (Joka ei Poikaa kunnioitse/ ei se myös Isää kunnioitse/ joka hänen lähetti. Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka minun sanani kuulee ja uskoo sen joka minun lähetti/ hänellä ompi iankaikkinen elämä/ Ja ei tule tuomioon/ waan hän waeltaa kuolemasta elämähän.)

24. ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ὁ τὸν λόγον μου ἀκούων καὶ πιστεύων τῷ πέμψαντί με ἔχει ζωὴν αἰώνιον, καὶ εἰς κρίσιν οὐκ ἔρχεται, ἀλλὰ μεταβέβηκεν ἐκ τοῦ θανάτου εἰς τὴν ζωήν.

24. αμην αμην λεγω υμιν οτι ο τον λογον μου ακουων και πιστευων τω πεμψαντι με εχει ζωην αιωνιον και εις κρισιν ουκ ερχεται αλλα μεταβεβηκεν εκ του θανατου εις την ζωην 24. amen amen lego υmin oti o ton logon moυ akoυon kai pisteυon to pempsanti me echei zoen aionion kai eis krisin oυk erchetai alla metaβeβeken ek toυ thanatoυ eis ten zoen

24 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, He who hears my word and believes in the one who sent me, has everlasting life, and is not coming into judgment, but has stepped out of death into the life.

24. Verily, verily, I say unto you, He that heareth my word, and believeth on him that sent me, hath everlasting life, and shall not come into condemnation; but is passed from death unto life.

24. Sandelig, sandelig siger jeg Eder: hvo som hører mit Ord og troer den, som mig udsendte, har et evigt Liv, og kommer ikke til Dommen, men er gaaet over fra Døden til Livet.

24. Sannerliga, sannerliga säger jag eder: Hvilken som hörer mitt tal, och tror honom, som mig sändt hafver, han hafver evinnerligit lif, och kommer icke i domen; utan är gången ifrå döden till lifvet.

24. Töest töest minna ütlen teile: kes minno sanna kuleb, ja ussub sedda, kes mind on läkkitanud, sel on iggawenne ello, ja ei tulle mitte kohto alla, waid on surmast ello sisse läinud.

24. Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: kas mano žodžių klauso ir mane atsiuntusį tiki, tas turi amžinąjį gyvenimą ir nepateks į teismą, nes iš mirties yra perėjęs į gyvenimą.

24. Wahrlich, wahrlich, ich sage euch: Wer mein Wort hört und glaubt dem, der mich gesandt hat, der hat das ewige Leben und kommt nicht in das Gericht, sondern er ist vom Tode zum Leben hindurchgedrungen.

24. En vérité, en vérité je vous dis, que celui qui écoute ma parole, et qui croit à celui qui m'a envoyé, a la vie éternelle, et il ne vient point en jugement, mais il est passé de la mort à la vie.

24. De cierto, de cierto os digo: Que el que oye mi palabra, y cree al que me envió, tiene vida eterna; y no vendrá en condenación, mas pasó de muerte a vida.

24 Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: Die Mijn woord hoort, en gelooft Hem, Die Mij gezonden heeft, die heeft het eeuwige leven, en komt niet in de verdoemenis, maar is uit den dood overgegaan in het leven.

24. Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam: Kto słowa mego słucha i wierzy onemu, który mię posłał, ma żywot wieczny i nie przyjdzie na sąd, ale przeszedł z śmierci do żywota.

24. Bizony, bizony mondom néktek, hogy a ki az én beszédemet hallja és hisz [13†] annak, a ki engem elbocsátott, örök élete van; és nem megy a kárhozatra, hanem [14†] általment a halálból az életre.

24 Истинно, истинно говорю вам: слушающий слово Мое и верующий в Пославшего Меня имеет жизнь вечную, и на суд не приходит, но перешел от смерти в жизнь.

24. Істино, істино глаголю вам: Що, хто слухає слово моє і вірує Пославшому мене, має життє вічнє, і на суд не прийде, а перейде від смерти в життє.

25 Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää.

25 Totisesti, totisesti sanon teille: Tulee aika ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, he elävät*.

25. Totisesti, totisesti sanon minä teille: hetki tulee, ja nyt jo on, että kuolleet saavat kuulla Jumalan Pojan äänen; ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää.

25. Totisest totisest sanon minä teille: hetki tule ja nyt jo on että cuollet saawat cuulla Jumalan Pojan änen ja jotca sen cuulewat ne saawat elä:

25. Totisest totisest sanon mine teille/ Ette hetki tulepi ia nyt io on/ ette ne coolluet pite cwleman Jumalan Poian änen/ Ja ne iotca sen cwleuat/ pite eleme'. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Että hetki tuleepi ja nyt jo on/ että ne kuolleet pitää kuuleman Jumalan Pojan äänen/ Ja ne jotka sen kuulewat/ pitää elämän.)

25. ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἔρχεται ὥρα, καὶ νῦν ἐστιν, ὅτε οἱ νεκροὶ ἀκούσονται τῆς φωνῆς τοῦ υἱοῦ τοῦ Θεοῦ, καὶ οἱ ἀκούσαντες ζήσονται·

25. αμην αμην λεγω υμιν οτι ερχεται ωρα και νυν εστιν οτε οι νεκροι ακουσονται της φωνης του υιου του θεου και οι ακουσαντες ζησονται 25. amen amen lego υmin oti erchetai ora kai nυn estin ote oi nekroi akoυsontai tes fones toυ υioυ toυ theoυ kai oi akoυsantes zesontai

25 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, The hour is coming and now is, when the dead will hear the voice of the Son of God, and those who hear will live.

25. Verily, verily, I say unto you, The hour is coming, and now is, when the dead shall hear the voice of the Son of God: and they that hear shall live.

25. Sandelig sandelig siger jeg Eder: den time kommer, ja, er nu, da de Døde skulle høre Guds Søns Røst, og de, som den høre, skulle leve.

25. Sannerliga, sannerliga säger jag eder: Den tid skall komma, och är nu allaredo, att de döde skola höra Guds Sons röst; och de henne höra, de skola lefva.

25. Töest, töest minna ütlen teile, et tund tulleb, ja nüüd jo on, et surnud peawad Jummala Poia heäle kuulma, ja, kes sedda sawad kuulnud, need peawad ellama.

25. Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: ateina valanda,­ir dabar jau yra,­ kada mirusieji išgirs Dievo Sūnaus balsą, ir kurie išgirs, tie atgis.

25. Wahrlich, wahrlich, ich sage euch: Es kommt die Stunde und ist schon jetzt, daß die Toten werden die Stimme des Sohnes Gottes hören; und die sie hören werden, die werden leben.

25. En vérité, en vérité je vous le dis, le temps vient, et il est déjà venu, que les morts entendront la voix du Fils de Dieu, et que ceux qui l'auront entendue vivront.

25. De cierto, de cierto os digo: Que vendrá hora, y ahora es, cuando los muertos oirán la voz del Hijo de Dios; y los que oyeren, vivirán.

25 Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: De ure komt, en is nu, wanneer de doden zullen horen de stem des Zoons Gods, en die ze gehoord hebben, zullen leven.

25. Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam: Że idzie godzina i teraz jest, gdy umarli usłyszą głos Syna Bożego, a którzy usłyszą, żyć będą.

25. Bizony, bizony mondom néktek, hogy eljő az idő, és az most vagyon, mikor a halottak hallják az Isten Fiának szavát, és a kik hallják, élnek.

25 Истинно, истинно говорю вам: наступает время, и настало уже, когда мертвые услышат глас Сына Божия и, услышав, оживут.

25. Істино, істино глаголю вам: Що прийде час, і нинї єсть, що мертві почують голос Сина Божого, й почувши оживуть.

26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.

26 Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin Hän on antanut myös Pojalle elämän olemaan Hänessä itsessään.

26. Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin antoi hän myös elämän Pojalle itsessänsä olemaan,

26. Sillä nijncuin Isällä on elämä idzesäns nijn andoi hän myös elämän Pojalle idzesäns oleman.

26. Sille ninquin Isell on eleme itzesens/ nin hen mös annoi Poialle elemen itzesens oleman/ (Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä/ niin hän myös antoi Pojalle elämän itsessänsä oleman/)

26. ὥσπερ γὰρ ὁ πατὴρ ἔχει ζωὴν ἐν ἑαυτῷ, οὕτως ἔδωκε καὶ τῷ υἱῷ ζωὴν ἔχειν ἐν ἑαυτῷ·

26. ωσπερ γαρ ο πατηρ εχει ζωην εν εαυτω ουτως εδωκεν και τω υιω ζωην εχειν εν εαυτω 26. osper gar o pater echei zoen en eaυto oυtos edoken kai to υio zoen echein en eaυto

26 For* just-like the Father has life in himself, so he also gave to the Son, to have life in himself,

26. For as the Father hath life in himself; so hath he given to the Son to have life in himself;

26. Thi ligesom Faderen har Livet i sig selv, saaledes har han og givet Sønnen at have Livet i sig selv;

26. Ty såsom Fadren hafver lif i sig sjelfvom, så hafver han ock gifvit Sonenom hafva lif i sig sjelfvom;

26. Sest, otsego Issal on ello issienneses, nenda on temma ka Poiale annud, et ello peab temma ennese sees ollema.

26. Nes kaip Tėvas turi gyvybę pats savyje, taip davė ir Sūnui turėti gyvybę pačiam savyje,

26. Denn wie der Vater hat das Leben in ihm selber, also hat er dem Sohn gegeben, das Leben zu haben in ihm selber,

26. Car, comme le Père a la vie en lui-même, il a aussi donné au Fils d'avoir la vie en lui-même.

26. Porque como el Padre tiene vida en sí mismo, así dió también al Hijo que tuviese vida en sí mismo.

26 Want gelijk de Vader het leven heeft in Zichzelven, alzo heeft Hij ook den Zoon gegeven, het leven te hebben in Zichzelven;

26. Albowiem jako Ojciec ma żywot sam w sobie, tak dał i Synowi, aby miał żywot w samym sobie.

26. Mert a miként az Atyának élete van önmagában, akként adta a Fiúnak is, hogy élete legyen önmagában:

26 Ибо, как Отец имеет жизнь в Самом Себе, так и Сыну дал иметь жизнь в Самом Себе.

26. Бо, як Отець має життє в собі, так дав і Синові життє мати в собі,

27 Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.

27 Ja Hän on antanut Hänelle (myös) vallan tuomita, koska Hän on Ihmisen Poika.

27. Ja on hänellä myös antanut vallan tuomita, että hän on Ihmisen Poika.

27. Ja on hänelle myös andannut woiman duomita: sillä hän on ihmisen Poica.

27. Ja on mös henelle andanut woiman domita/ sentäden ette he' on Inhimise' * Poica. (Ja on myös hänelle antanut woiman tuomita/ sentähden että hän on Ihmisen Poika.)

27. καὶ ἐξουσίαν ἔδωκεν αὐτῷ καὶ κρίσιν ποιεῖν, ὅτι υἱὸς ἀνθρώπου ἐστί.

27. και εξουσιαν εδωκεν αυτω και κρισιν ποιειν οτι υιος ανθρωπου εστιν 27. kai eksoυsian edoken aυto kai krisin poiein oti υios anthropoυ estin

27 and he also gave authority to him to make* judgment, because he is a son of man.

27. And hath given him authority to execute judgment also, because he is the Son of man.

27. og har givet ham Magt, ogsaa at holde Dom, efterdi han er Menneskens Søn.

27. Och hafver desslikes gifvit honom magt att döma; derföre, att han menniskones Son är.

27. Ja on temmale ka melewalla annud kohhut moistma, et ta innimesse Poeg on.

27. ir taip pat suteikė Jam valdžią teisti, nes Jis­Žmogaus Sūnus.

27. und hat ihm Macht gegeben, auch das Gericht zu halten, darum daß er des Menschen Sohn ist.

27. Et il lui a donné le pouvoir d'exercer le jugement, parce qu'il est le Fils de l'homme.

27. Y también le dió poder de hacer juicio, porque es el Hijo del hombre.

27 En heeft Hem macht gegeven, ook gericht te houden, omdat Hij des mensen Zoon is.

27. I dał mu moc i sąd czynić; bo jest Synem człowieczym.

27. És hatalmat ada néki az ítélettételre is, mivelhogy embernek fia.

27 И дал Ему власть производить и суд, потому что Он есть Сын Человеческий.

27. і власть дав Йому і суд чинити; бо Він Син чоловічий.

28 Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä

28 Älkää ihmetelkö tätä. Sillä hetki tulee, jolloin kaikki haudoissa olevat kuulevat Hänen äänensä

28. Älkää tätä ihmetelkö; sillä hetki tulee, jona kaikki ne, jotka haudoissa ovat, saavat kuulla hänen äänensä.

28. Älkät ihmetelkö sillä hetki tule jona caicki ne jotca haudois owat saawat cuulla hänen änens.

28. Elket site imectelkö/ Sille ette hetki tulepi/ Jossa caiki ne iotca Haudhois ouat/ pite henen änens cwleman. (Älkäät sitä ihmetelkö/ Sillä että hetki tuleepi/ Jossa kaikki ne jotka haudoissa owat/ pitää hänen äänensä kuuleman.)

28. μὴ θαυμάζετε τοῦτο· ὅτι ἔρχεται ὥρα ἐν ᾗ πάντες οἱ ἐν τοῖς μνημείοις ἀκούσονται τῆς φωνῆς αὐτοῦ,

28. μη θαυμαζετε τουτο οτι ερχεται ωρα εν η παντες οι εν τοις μνημειοις ακουσονται της φωνης αυτου 28. me thaυmazete toυto oti erchetai ora en e pantes oi en tois mnemeiois akoυsontai tes fones aυtoυ

28 Do° not marvel at this, because the hour is coming in which all who are in the tombs will be hearing his voice,

28. Marvel not at this: for the hour is coming, in the which all that are in the graves shall hear his voice,

28. Forundrer Eder ikke herover; thi den Time kommer, paa hvilken alle de i Gravene skulle høre hans Røst,

28. Förundrer eder icke öfver detta: ty den stund skall komma, i hvilko alle de i grifterna äro, skola höra hans röst.

28. Ärge pange sedda immeks: sest tund tulleb, millal keik, kes haudade sees on, peawad temma heäle kuulma,

28. Nesistebėkite tuo, nes ateina valanda, kai visi, esantys kapuose, išgirs Jo balsą.

28. Verwundert euch des nicht, denn es kommt die Stunde, in welcher alle, die in den Gräbern sind, werden seine Stimme hören,

28. Ne soyez pas surpris de cela; car l'heure vient que tous ceux qui sont dans les sépulcres entendront sa voix,

28. No os maravilléis de esto; porque vendrá hora, cuando todos los que están en los sepulcros oirán su voz;

28 Verwondert u daar niet over, want de ure komt, in dewelke allen, die in de graven zijn, Zijn stem zullen horen;

28. Nie dziwujcież się temu; boć przyjdzie godzina, w którą wszyscy, co są w grobach, usłyszą głos jego;

28. Ne csodálkozzatok ezen: mert eljő az óra, a melyben mindazok, a kik a koporsókban vannak, meghallják [15†] az ő szavát,

28 Не дивитесь сему; ибо наступает время, в которое все, находящиеся в гробах, услышат глас Сына Божия;

28. Не дивуйтесь сьому, бо прийде час, що в гробах почують голос Його,

29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.

29. Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet ovat, elämän ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet ovat, tuomion ylösnousemiseen.

29. Ja pitä edestuleman ne jotca hywä tehnet owat elämän ylösnousemiseen mutta jotca paha tehnet owat duomion ylösnousemiseen.

29. Ja pite edheskeumen/ iotca hyue tehnet ouat/ Elemen ylesnousemiseen/ Mutta ne iotca paha tehnet ouat/ Domion ylesnousemiseen. (Ja pitää edeskäymän/ jotka hywää tehneet owat/ Elämän ylösnousemiseen/ Mutta ne jotka pahaa tehneet owat/ tuomion ylösnousemiseen.)

29. καὶ ἐκπορεύσονται οἱ τὰ ἀγαθὰ ποιήσαντες εἰς ἀνάστασιν ζωῆς, οἱ δὲ τὰ φαῦλα πράξαντες εἰς ἀνάστασιν κρίσεως.

29. και εκπορευσονται οι τα αγαθα ποιησαντες εις αναστασιν ζωης οι δε τα φαυλα πραξαντες εις αναστασιν κρισεως 29. kai ekporeυsontai oi ta agatha poiesantes eis anastasin zoes oi de ta faυla praksantes eis anastasin kriseos

29 and will travel out; those who did good things, to the resurrection of life, and those who practiced evil, to the resurrection of judgment.

29. And shall come forth; they that have done good, unto the resurrection of life; and they that have done evil, unto the resurrection of damnation.

29. og de skulle gaae frem, de, som have gjort Godt, til Livsens Opstandelse, men de, som have gjort Ondt til Dommens Opstandelse.

29. Och de som väl hafva gjort, skola framgå till lifsens uppståndelse; men de som illa hafva gjort, till domsens uppståndelse.

29. Ja wälja tullema, kes on head teinud, ello üllestousmisseks; agga kes on pahha teinud, hukkamoistmisse üllestousmisseks.

29. Ir tie, kurie darė gera, išeis gyvenimo prisikėlimui, o kurie darė bloga­teismo prisikėlimui.

29. und werden hervorgehen, die da Gutes getan haben, zur Auferstehung des Lebens, die aber Übles getan haben, zur Auferstehung des Gerichts.

29. Et sortiront: savoir, ceux qui auront bien fait, en résurrection de vie; et ceux qui auront mal fait, en résurrection de condamnation.

29. Y los que hicieron bien, saldrán a resurrección de vida; y los que hicieron mal, a resurrección de condenación.

29 En zullen uitgaan, die het goede gedaan hebben, tot de opstanding des levens, en die het kwade gedaan hebben, tot de opstanding der verdoemenis.

29. I pójdą ci, którzy dobrze czynili, na powstanie żywota; ale ci, którzy źle czynili, na powstanie sądu.

29. És kijőnek; [16†] a kik a jót cselekedték, az élet feltámadására; a kik pedig a gonoszt művelték, a kárhozat feltámadására.

29 и изыдут творившие добро в воскресение жизни, а делавшие зло – в воскресение осуждения.

29. і повиходять: которі добро робили, в воскресеннє життя, а которі зло робили, в воскресеннє суду.

30 En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt.

30 En voi omatahtoisesti* mitään tehdä. Niin kuin kuulen, niin tuomitsen. Ja minun tuomioni on oikea, sillä en kysy omaa tahtoani, vaan Isän tahtoa, Hänen, joka on minut lähettänyt.

30. En minä itsestäni taida mitään tehdä: niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikia; sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan Isän tahtoa, joka minun lähetti.

30. En minä idzestäni woi mitän tehdä: nijncuin minä cuulen nijn minä duomidzen ja minun duomion on oikia: sillä en minä edzi minun tahtoani waan Isän tahto joca minun on lähettänyt.

30. Em mine woi itzesteni miten tehdä. Ninquin mine cwlen nin mine domitzen/ ia minun domion ombi oikeia/ Sille etten mine etzi minun tactoni/ wan Isen tacto/ ioca minun lehettänyt ombi. (En minä woi itsestäni mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen niin minä tuomitsen/ ja minun tuomio ompi oikea/ Sillä etten minä etsi minun tahtoani/ waan Isän tahto/ joka minun lähettänyt ompi.)

30. οὐ δύναμαι ἐγὼ ποιεῖν ἀπ’ ἐμαυτοῦ οὐδέν. καθὼς ἀκούω κρίνω, καὶ ἡ κρίσις ἡ ἐμὴ δικαία ἐστίν· ὅτι οὐ ζητῶ τὸ θέλημα τὸ ἐμὸν, ἀλλὰ τὸ θέλημα τοῦ πέμψαντός με πατρός.

30. ου δυναμαι εγω ποιειν απ εμαυτου ουδεν καθως ακουω κρινω και η κρισις η εμη δικαια εστιν οτι ου ζητω το θελημα το εμον αλλα το θελημα του πεμψαντος με πατρος 30. oυ dυnamai ego poiein ap emaυtoυ oυden kathos akoυo krino kai e krisis e eme dikaia estin oti oυ zeto to thelema to emon alla to thelema toυ pempsantos me patros

30 I am able to do nothing from myself. As I hear, I judge, and my judgment is righteous, because I am not seeking my own will, but the will of the Father who sent me.

30. I can of mine own self do nothing: as I hear, I judge: and my judgment is just; because I seek not mine own will, but the will of the Father which hath sent me.

30. Jeg kan slet intet gjøre af mig selv; ligesom jeg hører, dømmer jeg, og min Dom er retfærdig; thi jeg søger ikke min Villie, men Faderens Villie, som har udsendt mig.

30. Intet kan jag göra af mig sjelf. Som jag hörer, så dömer jag, och min dom är rätt; ty jag söker icke min vilja, utan Fadrens vilja, som mig sändt hafver.

30. Minna ei woi issiennesest ühtegi tehha; minna moistan kohhut nenda kui ma kulen, ja minno kohhus on öige, sest minna ei otsi mitte omma tahtmist, waid se Issa tahtmist, kes mind on läkkitanud.

30. Iš savęs Aš nieko negaliu daryti. Aš teisiu, kaip girdžiu, ir mano teismas teisingas, nes Aš ieškau ne savo valios, bet valios Tėvo, kuris mane siuntė’‘.

30. Ich kann nichts von mir selber tun. Wie ich höre, so richte ich, und mein Gericht ist recht; denn ich suche nicht meinen Willen, sondern des Vaters Willen, der mich gesandt hat.

30. Je ne puis rien faire de moi-même, je juge selon que j'entends, et mon jugement est juste, car je ne cherche point ma volonté, mais la volonté du Père qui m'a envoyé.

30. No puedo yo de mí mismo hacer algo: como oigo, juzgo; y mi juicio es justo, porque no busco mi voluntad, mas la voluntad del Padre que me envió.

30 Ik kan van Mijzelven niets doen. Gelijk Ik hoor, oordeel Ik, en Mijn oordeel is rechtvaardig; want Ik zoek niet Mijn wil, maar den wil des Vaders, Die Mij gezonden heeft.

30. Nie mogęć ja sam od siebie nic czynić; jako słyszę, tak sądzę, a sąd mój jest sprawiedliwy; bo nie szukam woli mojej, ale woli tego, który mię posłał, Ojca.

30. Én semmit sem [17†] cselekedhetem magamtól; a mint hallok, úgy ítélek, és az én ítéletem igazságos; mert nem a magam akaratát keresem, hanem annak [18†] akaratát, a ki elküldött engem, az Atyáét.

30 Я ничего не могу творить Сам от Себя. Как слышу, так и сужу, и суд Мой праведен; ибо не ищу Моей воли, но воли пославшего Меня Отца.

30. Не можу я робити від себе нїчого: як чую, суджу; і суд мій праведний; бо не шукаю волї моєї, а волї пославшого мене Отця.

31 Jos minä itsestäni todistan, ei minun todistukseni ole pätevä.

31 Jos todistan itsestäni, todistukseni ei ole pätevä.

31. Jos minä itsestäni todistaisin, niin ei minun todistukseni olisi tosi.

31. Jos minä idzestäni todistaisin nijn ei minun todistuxen olis tosi.

31. Jos mine itzesteni todistaisin/ nin ei olisi minun todistuxen tosi/ (Jos minä itsestäni todistaisin/ niin ei olisi minun todistuksen tosi/)

31. Ἐὰν ἐγὼ μαρτυρῶ περὶ ἐμαυτοῦ, ἡ μαρτυρία μου οὐκ ἔστιν ἀληθής.

31. εαν εγω μαρτυρω περι εμαυτου η μαρτυρια μου ουκ εστιν αληθης 31. ean ego martυro peri emaυtoυ e martυria moυ oυk estin alethes

31 If I testify concerning myself, my testimony is not true.

31. If I bear witness of myself, my witness is not true.

31. Dersom jeg vidner om mig selv, er mit Vidnesbyrd ikke sandt.

31. Om jag vittnar om mig sjelf, då är mitt vittnesbörd icke sant.

31. Kui ma tunnistan issiennesest, siis ei olle mo tunnistus mitte tössine.

31. ‘‘Jei Aš pats apie save liudiju, mano liudijimas nėra tikras.

31. So ich von mir selbst zeuge, so ist mein Zeugnis nicht wahr.

31. Si je me rends témoignage à moi-même, mon témoignage n'est pas digne de foi.

31. Si yo doy testimonio de mí mismo, mi testimonio no es verdadero.

31 Indien Ik van Mijzelven getuig, Mijn getuigenis is niet waarachtig.

31. Jeźliżeć ja sam o sobie świadczę, świadectwo moje nie jest prawdziwe.

31. Ha én teszek [19†] bizonyságot magamról, az én bizonyságtételem nem igaz.

31 Если Я свидетельствую Сам о Себе, то свидетельство Мое не есть истинно.

31. Коли я сьвідкую про себе, сьвідченнє моє не правдиве.

32 On toinen, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että se todistus, jonka hän minusta todistaa, on pätevä.

32 On toinen, joka todistaa minusta, ja tiedän, että todistus, jonka Hän minusta todistaa, on pätevä.

32. Toinen on, joka todistaa minusta, ja minä tiedän, että hänen todistuksensa on tosi, jonka hän minusta todistaa.

32. Toinen todista minusta ja minä tiedän että hänen todistuxens on tosi cuin hän minusta todista.

32. Toinen ombi ioca todistapi minusta/ ia mine tieden ette henen todistuxens ombi tosi/ ionga hen minusta todhista. (Toinen ompi joka todistaapi minusta/ ja minä tiedän että hänen todistuksensa ompi tosi/ jonka hän minusta todistaa.)

32. ἄλλος ἐστὶν ὁ μαρτυρῶν περὶ ἐμοῦ, καὶ οἶδα ὅτι ἀληθής ἐστιν ἡ μαρτυρία ἣν μαρτυρεῖ περὶ ἐμοῦ.

32. αλλος εστιν ο μαρτυρων περι εμου και οιδα οτι αληθης εστιν η μαρτυρια ην μαρτυρει περι εμου 32. allos estin o martυron peri emoυ kai oida oti alethes estin e martυria en martυrei peri emoυ

32 It is another who is testifying concerning me, and I know that the testimony which he is testifying concerning me is true.

32. There is another that beareth witness of me; and I know that the witness which he witnesseth of me is true.

32. Der er en Anden, som vidner om mig, og jeg veed, at det Vidnesbyrd er sandt, som han vidner om mig.

32. En annar är, som vittnar om mig; och jag vet, att det vittnesbörd sant är, som han vittnar om mig.

32. Üks teine on, kes minnust tunnistab, ja ma tean, et se tunnistus tössine on, mis temma minnust tunnistab.

32. Bet apie mane liudija kitas, ir Aš žinau, kad Jo liudijimas, kuriuo Jis liudija apie mane, yra tikras.

32. Ein anderer ist's, der von mir zeugt; und ich weiß, daß das Zeugnis wahr ist, das er von mir zeugt.

32. Il y en a un autre qui me rend témoignage, et je sais que le témoignage qu'il me rend est digne de foi.

32. Otro es el que da testimonio de mí; y yo sé que el testimonio que él da de mí, es verdadero.

32 Er is een ander, die van Mij getuigt, en Ik weet, dat de getuigenis, welke hij van Mij getuigt, waarachtig is.

32. Inszy jest, co o mnie świadczy, i wiem, że prawdziwe jest świadectwo, które wydaje o mnie.

32. Más az, a ki bizonyságot [20†] tesz rólam; és tudom, hogy igaz az a bizonyságtétel, a melylyel bizonyságot tesz rólam.

32 Есть другой, свидетельствующий о Мне; и Я знаю, что истинно то свидетельство, которым он свидетельствует о Мне.

32. Инший єсть, хто сьвідкує про мене; і я знаю, що правдиве сьвідченнє, котре про мене сьвідкує.

33 Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti sen, mikä totta on.

33 Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti totuuden puolesta.

33. Te lähetitte Johanneksen tykö, ja hän todisti totuuden.

33. Te lähetitte Johannexen tygö ja hän todisti totuuden.

33. Te lehetitte Johannesen tyge/ ia hen todisti totudhen. (Ja lähetitte Johanneksen tykö/ ja hän todisti totuuden.)

33. ὑμεῖς ἀπεστάλκατε πρὸς Ἰωάννην, καὶ μεμαρτύρηκε τῇ ἀληθείᾳ·

33. υμεις απεσταλκατε προς ιωαννην και μεμαρτυρηκεν τη αληθεια 33. υmeis apestalkate pros ioannen kai memartυreken te aletheia

33 You° have sent (people) to John, and he has testified to the truth.

33. Ye sent unto John, and he bare witness unto the truth.

33. I have sendt til Johannes, og han har vidnet for Sandheden.

33. I sänden till Johannes, och han gaf vittnesbörd till sanningen;

33. Teie ollete läkkitanud Joannesse jure, ja temma on töele töt tunnistanud.

33. Jūs buvote nusiuntę pas Joną, ir jis paliudijo tiesą.

33. Ihr schicktet zu Johannes, und er zeugte von der Wahrheit.

33. Vous avez envoyé vers Jean, et il a rendu témoignage à la vérité.

33. Vosotros enviasteis a Juan, y él dió testimonio a la verdad.

33 Gijlieden hebt tot Johannes gezonden, en hij heeft der waarheid getuigenis gegeven.

33. Wyście słali do Jana, a on dał świadectwo prawdzie.

33. Ti elküldtetek Jánoshoz, és bizonyságot [21†] tett az igazságról.

33 Вы посылали к Иоанну, и он засвидетельствовал об истине.

33. Ви посилали до Йоана, й сьвідкував правдї.

34 Mutta minä en ota ihmiseltä todistusta, vaan puhun tämän, että te pelastuisitte.

34 Mutta minä en ota vastaan todistusta ihmiseltä, vaan sanon tämän, jotta te pelastuisitte.

34. Mutta en minä ihmiseltä todistusta ota; vaan minä sanoin näitä, että te autuaaksi tulisitte.

34. Mutta en minä ihmiseldä todistust ota waan minä sanon sen että te autuaxi tulisitta.

34. Mutta em mine inhimiselde todistust ota/ Wan sen mine sanon senpäle ette te autuaxi tulisitta. (Mutta en minä ihmisiltä todistusta ota/ Waan sen minä sanon sen päälle että te autuaaksi tulisitte.)

34. ἐγὼ δὲ οὐ παρὰ ἀνθρώπου τὴν μαρτυρίαν λαμβάνω, ἀλλὰ ταῦτα λέγω ἵνα ὑμεῖς σωθῆτε.

34. εγω δε ου παρα ανθρωπου την μαρτυριαν λαμβανω αλλα ταυτα λεγω ινα υμεις σωθητε 34. ego de oυ para anthropoυ ten martυrian lamβano alla taυta lego ina υmeis sothete

34 But the testimony which I receive is not from man, but I am saying these things, in order that you° might save yourselves.

34. But I receive not testimony from man: but these things I say, that ye might be saved.

34. Men ikke fra et Menneske henter jeg Vidnesbyrd; dog dette siger jeg, paa det I skulle frelses.

34. Men jag tager intet vittnesbörd af mennisko; utan säger detta, på det I skolen varda salige.

34. Agga minna ei wotta tunnistust innimessest; waid sedda ütlen minna, et teie önsaks saaksite.

34. Aš neieškau žmogaus liudijimo, bet šitai kalbu tam, kad būtumėte išgelbėti.

34. Ich aber nehme nicht Zeugnis von Menschen; sondern solches sage ich, auf daß ihr selig werdet.

34. Pour moi, je ne recherche point le témoignage de l'homme, mais je dis ceci, afin que vous soyez sauvés.

34. Empero yo no tomo el testimonio de hombre: mas digo estas cosas, para que vosotros seais salvos.

34 Doch Ik neem geen getuigenis van een mens; maar dit zeg Ik, opdat gijlieden zoudt behouden worden.

34. Ale ja nie od człowieka świadectwo biorę, ale to mówię, abyście wy byli zbawieni.

34. De én nem embertől nyerem a bizonyságtételt; hanem ezeket azért mondom, hogy ti megtartassatok.

34 Впрочем Я не от человека принимаю свидетельство, ноговорю это для того, чтобы вы спаслись.

34. Я же не від чоловіка сьвідченнє приймаю, а глаголю се, щоб ви спаслись.

35 Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te tahdoitte ainoastaan hetken iloitella hänen valossansa.

35 Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te halusitte hetken iloitella hänen valossaan.

35. Hän oli palavainen ja paistavainen kynttilä; mutta te tahdoitte ainoastaan vähän aikaan riemuita hänen valkeudessansa.

35. Hän oli palawainen ja paistawainen Kyntilä mutta te tahdoitta ainoastans wähän aica riemuita hänen walkeudesans.

35. Hen oli palauainen ia paistauainen Kynttele/ Mutta te tahdoitta wehen aica riemuita henen walkeudesans. (Hän oli palawainen ja paistawainen kynttilä/ Mutta te tahdoitte wähän aikaa riemuita hänen walkeudessansa.)

35. ἐκεῖνος ἦν ὁ λύχνος ὁ καιόμενος καὶ φαίνων, ὑμεῖς δὲ ἠθελήσατε ἀγαλλιαθῆναι πρὸς ὥραν ἐν τῷ φωτὶ αὐτοῦ.

35. εκεινος ην ο λυχνος ο καιομενος και φαινων υμεις δε ηθελησατε αγαλλιασθηναι προς ωραν εν τω φωτι αυτου 35. ekeinos en o lυchnos o kaiomenos kai fainon υmeis de ethelesate agalliasthenai pros oran en to foti aυtoυ

35 He was that lamp which burns and appears (bright), and you° willed to be glad for a short-time in his light.

35. He was a burning and a shining light: and ye were willing for a season to rejoice in his light.

35. Han har et brændende og skinnende Lys; men I have til en Tid villet fryde Eder ved hans Lys.

35. Han var ett brinnande och skinande ljus; och I villen en tid långt fröjdas i hans ljus.

35. Temma olli üks künal, mis pölles ja paistis; agga teie tahtsite ürrikesseks aiaks temma walgusse sees wägga röömsad olla.

35. Jonas buvo degantis ir šviečiantis žiburys, tačiau jūs panorėjote tik valandėlę jo šviesa pasidžiaugti.

35. Er war ein brennend und scheinend Licht; ihr aber wolltet eine kleine Weile fröhlich sein in seinem Lichte.

35. Jean était la lampe qui brûle, et qui luit, et vous avez voulu, pour un moment, vous réjouir à sa lumière.

35. El era antorcha que ardía, y alumbraba; y vosotros quisisteis regocijaros por un poco en su luz.

35 Hij was een brandende en lichtende kaars; en gij hebt ulieden voor een korten tijd in zijn licht willen verheugen.

35. Onci był świecą gorejącą i świecącą, a wyście się chcieli do czasu poradować w światłości jego.

35. Ő az égő és fénylő szövétnek vala, ti pedig csak egy ideig akartatok örvendezni az ő világosságában.

35 Он был светильник, горящий и светящий; а вы хотели малое время порадоваться при свете его.

35. Той був сьвітильник горючий і сьвітючий; ви ж хотїли повеселитись на часину сьвітлом його.

36 Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen; sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.

36 Minulla on kuitenkin suurempi todistus kuin Johanneksen. Sillä ne teot, jotka Isä on antanut minulle, että ne täyttäisin, itse ne teot, jotka teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.

36. Mutta minulla on suurempi todistus kuin Johanneksen; sillä ne työt, jotka Isä antoi minulle täyttääkseni, ne työt, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä minun lähetti,

36. Mutta minulla on suurembi todistus cuin Johannexen todistus: sillä ne tegot jotca Isä andoi minulle täyttäxeni ne työt jotca minä teen todistawat minusta että Isä minun lähetti.

36. Mutta minulla ombi surembi todhistus quin Johannesen todhistus. Sille ette ne tegot iotca Ise minulle annoi/ ette mine ne teuteisin/ ne sama tegot iotca mine teen todistauat minusta/ ette Ise minun lehetti. (Mutta minulla ompi suurempi todistus kuin Johanneksen todistus. Sillä että ne teot jotka Isä minulle annoit/ että minä ne täyttäisin/ ne samat teot jotka minä teen todistawat minusta/ että Isä minun lähetti.)

36. ἐγὼ δὲ ἔχω τὴν μαρτυρίαν μείζω τοῦ Ἰωάννου· τὰ γὰρ ἔργα ἃ ἔδωκέ μοι ὁ πατὴρ ἵνα τελειώσω αὐτά, αὐτὰ τὰ ἔργα ἃ ἐγὼ ποιῶ, μαρτυρεῖ περὶ ἐμοῦ ὅτι ὁ πατήρ με ἀπέσταλκε.

36. εγω δε εχω την μαρτυριαν μειζω του ιωαννου τα γαρ εργα α εδωκεν μοι ο πατηρ ινα τελειωσω αυτα αυτα τα εργα α εγω ποιω μαρτυρει περι εμου οτι ο πατηρ με απεσταλκεν 36. ego de echo ten martυrian meizo toυ ioannoυ ta gar erga a edoken moi o pater ina teleioso aυta aυta ta erga a ego poio martυrei peri emoυ oti o pater me apestalken

36 But the testimony which I have is greater (than) John’s; for* the works which the Father gave to me, in order that I should complete, these same works which I am doing, testify concerning me, that the Father has sent me.

36. But I have greater witness than that of John: for the works which the Father hath given me to finish, the same works that I do, bear witness of me, that the Father hath sent me.

36. Men jeg har et større Vidnesbyrd end Johannes'; thi de Gjerninger, som Faderen har givet mig at fuldkomme, disse Gjerninger, som jeg gjør, vidne om mig, at Faderen har udsendt mig.

36. Men jag hafver ett större vittnesbörd än Johannis vittnesbörd; ty de verk, som Fadren hafver gifvit mig att jag skall fullborda, de samma verk, som jag gör, vittna om mig, att Fadren hafver sändt mig.

36. Agga minnul on surem tunnistus, kui Joannesse tunnistus; sest need teud, mis Issa minnule on annud, et ma neid pean löppetama, needsammad teud, mis minna teen, tunnistawad minnust, et Issa mind läkkitanud.

36. O Aš turiu aukštesnį liudijimą negu Jono: tie darbai, kuriuos man skyrė nuveikti Tėvas,­patys darbai, kuriuos Aš darau,­liudija apie mane, kad mane siuntė Tėvas.

36. Ich aber habe ein größeres Zeugnis; denn des Johannes Zeugnis; denn die Werke, die mir der Vater gegeben hat, daß ich sie vollende, eben diese Werke, die ich tue, zeugen von mir, daß mich der Vater gesandt habe.

36. Mais moi, j'ai un témoignage plus grand que celui de Jean; car les ouvres que mon Père m'a donné d'accomplir, ces œuvres même que je fais, rendent de moi ce témoignage, que mon Père m'a envoyé.

36. Mas yo tengo mayor testimonio que el de Juan; porque las obras que el Padre me dió que cumpliese, es a saber, las mismas obras que yo hago, dan testimonio de mí, que el Padre me haya enviado.

36 Maar Ik heb een getuigenis meerder, dan die van Johannes; want de werken, die Mij de Vader gegeven heeft, om die te volbrengen, dezelve werken, die Ik doe, getuigen van Mij, dat Mij de Vader gezonden heeft.

36. Ale ja mam świadectwo większe niż Janowe; albowiem sprawy, które mi dał Ojciec, abym je wykonał, te same sprawy, które ja czynię, świadczą o mnie, iż mię Ojciec posłał.

36. De nékem nagyobb bizonyságom van a Jánosénál: mert azok a dolgok, a melyeket rám bízott az Atya, hogy elvégezzem azokat, azok a dolgok, a melyeket én cselekszem, tesznek [22†] bizonyságot rólam, hogy az Atya küldött engem.

36 Я же имею свидетельство больше Иоаннова: ибо дела,которые Отец дал Мне совершить, самые дела сии, Мною творимые, свидетельствуют о Мне, что Отец послал Меня.

36. Я ж маю сьвідченнє більше Йоанового: дїла бо, що дав менї Отець, щоб їх скінчити, ті дїла, що я роблю, сьвідкують про мене, що Отець мене післав.

37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, hän on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntänsä ettekä nähneet hänen muotoansa,

37 Ja Isä, joka on minut lähettänyt, *on itse* todistanut minusta. Ette ole koskaan kuulleet Hänen ääntään ettekä nähneet Hänen muotoaan,

37. Ja Isä, joka minun lähetti, hän todistaa minusta. Ette ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet eli hänen muotoansa nähneet,

37. Ja Isä joca minun lähetti todista minusta. Ettäkö te ole coscan hänen ändäns cuullet eli hänen muotons nähnet?

37. Ja se Ise ioca minun lehetti/ se sama todista minusta. Eike te ole coskan henen ändens cwlluet/ eike henen mootons nähnyet. (Ja se Isä joka minun lähetti/ se sama todistaa minusta. Eikä te ole koskaan hänen ääntänsä kuulleet/ eikä hänen muotoansa nähneet.)

37. καὶ ὁ πέμψας με πατὴρ, αὐτὸς μεμαρτύρηκε περὶ ἐμοῦ. οὔτε φωνὴν αὐτοῦ ἀκηκόατε πώποτε οὔτε εἶδος αὐτοῦ ἑωράκατε,

37. και ο πεμψας με πατηρ αυτος μεμαρτυρηκεν περι εμου ουτε φωνην αυτου ακηκοατε πωποτε ουτε ειδος αυτου εωρακατε 37. kai o pempsas me pater aυtos memartυreken peri emoυ oυte fonen aυtoυ akekoate popote oυte eidos aυtoυ eorakate

37 And the Father who sent me, he has testified concerning me. You° have neither heard his voice at anytime, nor have seen his form.

37. And the Father himself, which hath sent me, hath borne witness of me. Ye have neither heard his voice at any time, nor seen his shape.

37. Og Faderen, som har udsendt mig, har selv vidnet om mig; I have aldrig hverken hørt hans Røst eller seet hans Skikkelse.

37. Och Fadren, som mig sände, han hafver vittnat om mig: I hafven hvarken någon tid hört hans röst, eller sett hans skepelse;

37. Ja se Issa, kes mind on läkkitanud, sesamma on minnust tunnistanud; teie ei olle ial temma heält kuulnud, egga temma näggo näinud.

37. Ir mane pasiuntęs Tėvas pats paliudijo apie mane. Bet jūs niekad nesate girdėję Jo balso, nei regėję Jo pavidalo,

37. Und der Vater, der mich gesandt hat, derselbe hat von mir gezeugt. Ihr habt nie weder seine Stimme gehört noch seine Gestalt gesehen,

37. Et le Père qui m'a envoyé a lui-même rendu témoignage de moi. Vous n'avez jamais entendu sa voix, ni vu sa face.

37. Y el Padre mismo que me envió, él dió testimonio de mí. Vosotros nunca habéis oido su voz, ni habéis visto su parecer.

37 En de Vader, Die Mij gezonden heeft, Die heeft Zelf van Mij getuigd. Gij hebt noch Zijn stem ooit gehoord, noch Zijn gedaante gezien.

37. A Ojciec, który mię posłał, onże świadczył o mnie, któregoście wy głosu nigdy nie słyszeli, aniście osoby jego widzieli;

37. A ki elküldött engem, maga az Atya is bizonyságot tett [23†] rólam. Sem hangját nem hallottátok soha, sem ábrázatát [24†] nem láttátok.

37 И пославший Меня Отец Сам засвидетельствовал о Мне. А вы ни гласа Его никогда не слышали, ни лица Его не видели;

37. І пославший мене Отець сам сьвідкував про мене. Анї голосу Його не чули ви нїколи, анї виду Його не бачили;

38 eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyväisenä; sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt.

38 eikä teillä ole Hänen sanaansa teissä pysyvänä, sillä ette usko sitä, jonka Hän on lähettänyt.

38. Ja ei teillä ole hänen sanansa pysyväinen; sillä ette usko sitä, jonka hän lähetti.

38. Ei hänen Sanans ole teisä asuwa: sillä et te usco sitä jonga hän lähetti.

38. Ja henen Sanans ei ole teisse asuuainen/ Sille ettei te vsko site ionga hen lehetti. (Ja hänen sanansa ei ole teissä asuwainen/ Sillä ettei te usko sitä jonka hän lähetti.)

38. καὶ τὸν λόγον αὐτοῦ οὐκ ἔχετε μένοντα ἐν ὑμῖν, ὅτι ὃν ἀπέστειλεν ἐκεῖνος, τούτῳ ὑμεῖς οὐ πιστεύετε.

38. και τον λογον αυτου ουκ εχετε μενοντα εν υμιν οτι ον απεστειλεν εκεινος τουτω υμεις ου πιστευετε 38. kai ton logon aυtoυ oυk echete menonta en υmin oti on apesteilen ekeinos toυto υmeis oυ pisteυete

38 And you° do not have his word remaining in you°, because you° do not believe in that (man) whom he sent for this.

38. And ye have not his word abiding in you: for whom he hath sent, him ye believe not.

38. Og I have ikke hans Ord blivende i Eder; thi den, som han har udsendt, ham troe I ikke.

38. Och hans ord hafven I icke blifvandes i eder; ty I tron icke honom, som han sändt hafver.

38. Ja teil ei olle mitte temma sanna teie sees ollemas: sest teie ei ussu seddasinnast, kedda temma on läkkitanud.

38. ir neturite Jo žodžio, jumyse pasiliekančio, nes netikite Tuo, kurį Jis siuntė.

38. und sein Wort habt ihr nicht in euch wohnend; denn ihr glaubt dem nicht, den er gesandt hat.

38. Et sa parole ne demeure pas en vous; puisque vous ne croyez point à celui qu'il vous a envoyé.

38. Ni tenéis su palabra permanente en vosotros; porque al que él envió, a éste vosotros no creeis.

38 En Zijn woord hebt gij niet in u blijvende; want gij gelooft Dien niet, Dien Hij gezonden heeft.

38. I słowa jego nie macie w sobie mieszkającego; albowiem, którego on posłał, temu nie wierzycie.

38. Az ő ígéje sincs maradandóan bennetek: mert a kit ő elküldött, ti annak nem hisztek.

38 и не имеете слова Его пребывающего в вас, потому что вы не веруете Тому, Которого Он послал.

38. і слова Його не маєте пробуваючого в вас; бо кого післав Він, тому ви не віруєте.

39 Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta;

39 Te tutkitte Kirjoituksia, sillä arvelette niissä omistavanne iäisen elämän, ja ne ovat ne, jotka todistavat minusta.

39. Tutkikaat Raamatuita; sillä niissä te luulette teillänne ijankaikkisen elämän olevan, ja ne ovat, jotka todistavat minusta.

39. Tutkicat Ramatuita: sillä nijsä te luuletta teillen ijancaickisen elämän olewan ja ne todistawat myös minusta.

39. Tutkicata Ramatuita/ Sille te leudette nijsse oleua' teillen ijancaikisen Elemen/ Ja ne ouat iotca todistauat minusta/ (Tutkikaat Raamatuita/ Sillä te löydätte niissä olewan teillen iankaikkisen elämän/ Ja ne owat jotka todistawat minusta/)

39. ἐρευνᾶτε τὰς γραφάς, ὅτι ὑμεῖς δοκεῖτε ἐν αὐταῖς ζωὴν αἰώνιον ἔχειν· καὶ ἐκεῖναί εἰσιν αἱ μαρτυροῦσαι περὶ ἐμοῦ·

39. ερευνατε τας γραφας οτι υμεις δοκειτε εν αυταις ζωην αιωνιον εχειν και εκειναι εισιν αι μαρτυρουσαι περι εμου 39. ereυnate tas grafas oti υmeis dokeite en aυtais zoen aionion echein kai ekeinai eisin ai martυroυsai peri emoυ

39 You° are searching the Scriptures because you° think that in them you° have everlasting life, and these are those which are testifying concerning me;

39. Search the scriptures; for in them ye think ye have eternal life: and they are they which testify of me.

39. I ransage Skrifterne, fordi I mene i dem at have et evigt Liv; og disse er det, som vidne om mig.

39. Ransaker Skrifterna; ty I menen eder hafva evinnerligit lif i dem; och de äro de som vittna om mig.

39. Teie katsute kirjad läbbi, sest teie arwate, et teile nende sees on iggawenne ello, ja need on , mis minnust tunnistawad.

39. Jūs tyrinėjate Raštus, nes manote juose turį amžinąjį gyvenimą. O Raštai liudija apie mane,

39. Suchet in der Schrift; denn ihr meinet, ihr habet das ewige Leben darin; und sie ist's, die von mir zeuget;

39. Vous sondez les Écritures, parce qu'en elles vous croyez avoir la vie éternelle, et ce sont elles qui rendent témoignage de moi.

39. Escudriñád las Escrituras; porque a vosotros os parece, que en ellas tenéis la vida eterna; y ellas son las que dan testimonio de mí;

39 Onderzoekt de Schriften; want gij meent in dezelve het eeuwige leven te hebben; en die zijn het, die van Mij getuigen.

39. Badajcież się Pism; boć się wam zda, że w nich żywot wieczny macie, a one są, które świadectwo wydawają o mnie.

39. Tudakozzátok [25†] az írásokat, mert azt hiszitek, hogy azokban van a ti örök életetek; és ezek azok, a melyek bizonyságot [26†] tesznek rólam;

39 Исследуйте Писания, ибо вы думаете чрез них иметь жизнь вечную; а они свидетельствуют о Мне.

39. Прослїдїть писання; бо ви думаєте в них життє вічнє мати; й ті сьвідкують про мене.

40 ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän.

40 Mutta te ette tahdo tulla minun luokseni, jotta saisitte elämän.

40. Ja ette tahdo tulla minun tyköni, että te saisitte elämän.

40. Ja et te tahdo tulla minun tygöni että te saisitta elämän.

40. Ja ette te tado tulla minun tykeni/ että te saisitta Elemen. (Ja että te tahdo tulla minun tyköni/ että te saisitte elämän.)

40. καὶ οὐ θέλετε ἐλθεῖν πρός με ἵνα ζωὴν ἔχητε.

40. και ου θελετε ελθειν προς με ινα ζωην εχητε 40. kai oυ thelete elthein pros me ina zoen echete

40 and you° are not willing to come to me, in order that you° may have life.

40. And ye will not come to me, that ye might have life.

40. Og I ville ikke komme til mig, at I kunne have Livet.

40. Och I viljen icke komma till mig, att I måtten få lif.

40. Agga teie ei tahha mitte miño jure tulla, et teie ello saaksite.

40. bet jūs nenorite ateiti pas mane, kad turėtumėte gyvenimą’‘.

40. und ihr wollt nicht zu mir kommen, daß ihr das Leben haben möchtet.

40. Et vous ne voulez point venir à moi, pour avoir la vie.

40. Y no queréis venir a mí, para que tengáis vida.

40 En gij wilt tot Mij niet komen, opdat gij het leven moogt hebben.

40. A wżdy do mnie przyjść nie chcecie, abyście żywot mieli.

40. És nem akartok hozzám jőni, hogy életetek [27†] legyen!

40 Но вы не хотите придти ко Мне, чтобы иметь жизнь.

40. Та не хочете прийти до мене, щоб життє мати.

41 En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä;

41 En ota vastaan kunniaa ihmisiltä.

41. En minä pyydä kunniaa ihmisiltä;

41. En minä pyydä cunniata ihmisildä:

41. Em mine Cunnia ota Inhimisilde/ (En minä kunniaa ota ihmisiltä/)

41. δόξαν παρὰ ἀνθρώπων οὐ λαμβάνω·

41. δοξαν παρα ανθρωπων ου λαμβανω 41. doksan para anthropon oυ lamβano

41 I am not receiving glory from men.

41. I receive not honour from men.

41. Jeg tager ikke Ære af Mennesker;

41. Jag tager ingen pris af menniskor.

41. Minna ei noua mitte au innimestest.

41. ‘‘Šlovės iš žmonių Aš nepriimu.

41. Ich nehme nicht Ehre von Menschen;

41. Je ne reçois point ma gloire de la part des hommes;

41. Gloria de los hombres no recibo.

41 Ik neem geen eer van mensen;

41. Chwały od ludzi nie przyjmuję.

41. Dicsőséget emberektől nem nyerek.

41 Не принимаю славы от человеков,

41. Чести від людей не приймаю.

42 mutta minä tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne.

42 Mutta tunnen teidät, että teillä ei ole Jumalan rakkautta itsessänne.

42. Vaan minä tunnen teidät, ettei teissä ole Jumalan rakkaus.

42. Sillä minä tunnen teidän ettei teisä ole Jumalan rackaus.

42. Wan mine tunnen teien ettei teisse ole Jumalan rackaus. (Waan minä tunnen teidän ettei teissä ole Jumalan rakkaus.)

42. ἀλλ’ ἔγνωκα ὑμᾶς ὅτι τὴν ἀγάπην τοῦ Θεοῦ οὐκ ἔχετε ἐν ἑαυτοῖς.

42. αλλ εγνωκα υμας οτι την αγαπην του θεου ουκ εχετε εν εαυτοις 42. all egnoka υmas oti ten agapen toυ theoυ oυk echete en eaυtois

42 But I know you°, that you° do not have the love* of God in yourselves.

42. But I know you, that ye have not the love of God in you.

42. men jeg kjender Eder, at I have ikke Guds Kjærlighed i Eder.

42. Men jag känner eder, att I icke hafven Guds kärlek uti eder.

42. Agga minna tunnen teid, et Jummala armastus teie sees ei olle.

42. Aš žinau, kad neturite savyje Dievo meilės.

42. aber ich kenne euch, daß ihr nicht Gottes Liebe in euch habt.

42. Mais je sais que vous n'avez point en vous-mêmes l'amour de Dieu.

42. Mas yo os conozco, que no tenéis el amor de Dios en vosotros.

42 Maar Ik ken ulieden, dat gij de liefde Gods in uzelven niet hebt.

42. Alem was poznał, że miłości Bożej nie macie w sobie.

42. De ismerlek benneteket, hogy az Istennek szeretete nincs meg bennetek:

42 но знаю вас: вы не имеете в себе любви к Богу.

42. Та я спізнав вас, що любови Божої не маєте в собі.

43 Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.

43 Olen tullut Isäni nimessä ettekä te ota minua vastaan. Jos toinen tulee omassa nimessään, hänet te otatte vastaan.

43. Minä tulin Isäni nimeen, ja ette minua ota vastaan; jos joku tulee omalla nimellänsä, niin te sen otatte vastaan.

43. Minä tulin Isäni nimeen ja et te rupe minua wastan jos jocu tule omalla nimelläns nijn te rupetta händä wastan.

43. Mine tulin minun Iseni nimeen/ ia ette te minua wastanrupe/ Jos toinen tulepi Omalla nimellens/ site te wastanrupiat. (Minä tulin minun Isäni nimeen/ ja ette te minua wastaan rupea/ Jos toinen tuleepi omalla nimellänsä/ sitä te wastaan rupeat.)

43. ἐγὼ ἐλήλυθα ἐν τῷ ὀνόματι τοῦ πατρός μου, καὶ οὐ λαμβάνετέ με· ἐὰν ἄλλος ἔλθῃ ἐν τῷ ὀνόματι τῷ ἰδίῳ, ἐκεῖνον λήψεσθε.

43. εγω εληλυθα εν τω ονοματι του πατρος μου και ου λαμβανετε με εαν αλλος ελθη εν τω ονοματι τω ιδιω εκεινον ληψεσθε 43. ego elelυtha en to onomati toυ patros moυ kai oυ lamβanete me ean allos elthe en to onomati to idio ekeinon lepsesthe

43 I have come in the name of my Father, and you° are not receiving me. If another comes in his own name, you° will be receiving that (man).

43. I am come in my Father's name, and ye receive me not: if another shall come in his own name, him ye will receive.

43. Jeg er kommen i min Faders Navn, og I annamme mig ikke; dersom en Anden kommer i sit eget Navn, han skulle I annamme.

43. Jag är kommen i mins Faders Namn, och I anammen mig icke; kommer en annar i sitt eget namn, den varden I anammande.

43. Minna ollen omma Issa nimmel tulnud, ja teie ei wotta mind mitte wasto: kui teine tulleb omma ennese nimmel, tedda wottate teie wasto.

43. Aš atėjau savo Tėvo vardu, o jūs manęs nepriimate. Jei kitas ateitų savo vardu, tą jūs priimtumėte.

43. Ich bin gekommen in meines Vaters Namen, und ihr nehmet mich nicht an. So ein anderer wird in seinem eigenen Namen kommen, den werdet ihr annehmen.

43. Je suis venu au nom de mon Père, et vous ne me recevez pas; si un autre vient en son propre nom, vous le recevrez.

43. Yo he venido en nombre de mi Padre, y no me recibís: si otro viniere en su proprio nombre, a aquel recibiréis.

43 Ik ben gekomen in den Naam Mijns Vaders, en gij neemt Mij niet aan; zo een ander komt in zijn eigen naam, dien zult gij aannemen.

43. Jam przyszedł w imieniu Ojca mego, a nie przyjmujecie mnie: jeźliżby przyszedł inny w imieniu swojem, onego przyjmiecie.

43. Én az én Atyám nevében jöttem, és nem fogadtatok be engem; ha más jőne a maga nevében, azt befogadnátok.

43 Я пришел во имя Отца Моего, и не принимаете Меня; а если иной придет во имя свое, егопримете.

43. Я прийшов в імя Отця мого, і не приймаєте мене. Коли инший прийде в імя своє, того приймете.

44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

44 Kuinka te voitte uskoa, kun* otatte vastaan kunniaa toisiltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee ainoalta Jumalalta?

44. Kuinka te taidatte uskoa, jotka otatte kunnian toinen toiseltanne, ja sitä kunniaa, joka ainoalta Jumalalta tulee, ette etsi?

44. Cuinga te taidatte usco jotca otatte cunnian toinen toiseldan? ja sitä cunniata joca ainoalda Jumalalda tule et te edzi.

44. Quinga te woitte vskoa/ iotka teiste Cunnian keskenen otatte? Ja site Cunnia ioca ainoast Jumalast tulepi/ ette te etzi? (Kuinka te woitte uskoa/ jotka teistä kunnian keskenään otatte? Ja sitä kunniaa joka ainoasta Jumalasta tuleepi/ ette te etsi?)

44. πῶς δύνασθε ὑμεῖς πιστεῦσαι, δόξαν παρὰ ἀλλήλων λαμβάνοντες, καὶ τὴν δόξαν τὴν παρὰ τοῦ μόνου Θεοῦ οὐ ζητεῖτε;

44. πως δυνασθε υμεις πιστευσαι δοξαν παρα αλληλων λαμβανοντες και την δοξαν την παρα του μονου θεου ου ζητειτε 44. pos dυnasthe υmeis pisteυsai doksan para allelon lamβanontes kai ten doksan ten para toυ monoυ theoυ oυ zeteite

44 How are you° able to believe, receiving glory from one another, and (yet) you° are not seeking the glory that (comes) from God alone?

44. How can ye believe, which receive honour one of another, and seek not the honour that cometh from God only?

44. Hvorledes kunne I troe, I, som tage Ære af hverandre, og den Ære, som er af den eneste Gud, søge I ikke?

44. Huru kunnen I tro, I som tagen pris hvar af androm; och den pris, som kommer allena af Gudi, söken I intet.

44. Kuida woite teie uskuda, kui teie au teine teise käest nouate, ja ei otsi mitte sedda au, mis ükspäinis ¤ Jummalast tulleb?

44. Kaipgi jūs galite tikėti, jeigu vienas iš kito priimate šlovę, o tos šlovės, kuri iš vieno Dievo ateina, neieškote?

44. Wie könnet ihr glauben, die ihr Ehre voneinander nehmet? und die Ehre, die von Gott allein ist, suchet ihr nicht.

44. Comment pouvez-vous croire, quand vous tirez votre gloire les uns des autres, et que vous ne recherchez point la gloire qui vient de Dieu seul?

44. ¿Cómo podéis vosotros creer, los que tomáis gloria los unos de los otros? y no buscáis la gloria que de solo Dios viene.

44 Hoe kunt gij geloven, gij, die eer van elkander neemt, en de eer, die van God alleen is, niet zoekt?

44. Jakoż wy możecie wierzyć, chwałę jedni od drugich przyjmując, ponieważ chwały, która jest od samego Boga, nie szukacie?

44. Mimódon hihettek ti, a kik egymástól nyertek dicsőséget, és azt a dicsőséget, a mely az egy [28†] Istentől van, nem keresitek?

44 Как вы можете веровать, когда друг от друга принимаете славу, а славы, которая от Единого Бога, не ищете?

44. Як ви можете вірувати, славу один од одного приймаючи, а слави, що від одного Бога, не шукаєте?

45 Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne.

45 Älkää luulko, että minä syytän Isän luona. Teillä on syyttäjä, Mooses, johon panette toivonne.

45. Älkäät luulko, että minä minä kannan Isän edessä teidän päällenne: se on, koka teidän päällenne kantaa, Moses, johonka te turvaatte.

45. Älkät luulco että minä cannan Isän edes teidän päällen on se joca canda Moses johonga te turwatte:

45. Elket lwlko ette mine canna' teiden pälen Isen edes/ ombi se ioca teiden pälen candabi/ Moses/ ionga päle te toiuotta. (Älkäät luulko että minä kannan teidän päällen Isän edes/ ompi se joka teidän päällen kantaapi/ Moses/ jonka päälle te toiwotte.)

45. μὴ δοκεῖτε ὅτι ἐγὼ κατηγορήσω ὑμῶν πρὸς τὸν πατέρα· ἔστιν ὁ κατηγορῶν ὑμῶν Μωϋσῆς, εἰς ὃν ὑμεῖς ἠλπίκατε.

45. μη δοκειτε οτι εγω κατηγορησω υμων προς τον πατερα εστιν ο κατηγορων υμων μωσης εις ον υμεις ηλπικατε 45. me dokeite oti ego kategoreso υmon pros ton patera estin o kategoron υmon moses eis on υmeis elpikate

45 Do° not think that I will be accusing you° to the Father. There is one who is accusing you°, Moses, in whom you° have hoped.

45. Do not think that I will accuse you to the Father: there is one that accuseth you, even Moses, in whom ye trust.

45. Tænker ikke, at jeg vil anklage Eder for Faderen; der er den, som Eder anklager, Moses, paa hvem I haabe.

45. I skolen icke mena, att jag skall anklaga eder för Fadren; det är en, som eder anklagar, nämliga Moses, den I hoppens uppå.

45. Ärge möttelge, et minna teie peäle tahhan kaebada Issa jures; üks on, kes teie peäle kaebab, Moses, kelle peäle teie lodate.

45. Nemanykite, kad Aš jus kaltinsiu Tėvui! Jūsų kaltintojas yra Mozė, į kurį esate savo viltis sudėję.

45. Ihr sollt nicht meinen, daß ich euch vor dem Vater verklagen werde; es ist einer, der euch verklagt, der Mose, auf welchen ihr hofft.

45. Ne pensez point que moi je vous accuse devant le Père; Moïse, en qui vous espérez, est celui qui vous accusera.

45. No pensáis que yo os tengo de acusar delante del Padre: hay quien os acusa, es a saber, Moisés, en quien vosotros esperáis.

45 Meent niet, dat Ik u verklagen zal bij den Vader; die u verklaagt, is Mozes, op welken gij gehoopt hebt.

45. Nie mniemajcie, abym ja was miał oskarżać przed Ojcem; jestci, który skarży na was, Mojżesz, w którym wy nadzieję macie.

45. Ne állítsátok, hogy én vádollak majd benneteket az Atyánál; van a ki vádol titeket, Mózes, a kiben ti reménykedtetek.

45 Не думайте, что Я буду обвинять вас пред Отцем: есть на вас обвинитель Моисей, на которого вы уповаете.

45. Не думайте, що я обвинувачу вас перед Отцем: є хто винуватить вас: Мойсей, що на него вповаєте.

46 Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut.

46 Sillä jos Moosesta uskoisitte, uskoisitte minua, sillä minusta hän on kirjoittanut.

46. Sillä jos te olisitte Moseksen uskoneet, niin te olisitte minun uskoneet; sillä minusta on hän kirjoittanut.

46. Sillä jos te olisitta Mosexen usconet nijn te myös olisitta minungin usconet: sillä minusta on hän kirjoittanut.

46. Sille ios te olisitta vskonett Mosesen/ Nin te olisitta mös minun vskoneet/ Sille ette minusta hen on kirioittanut. (Sillä jos te olisitte uskoneet Moseksen/ Niin te olisitte myös minun uskoneet/ Sillä että minusta hän on kirjoittanut.)

46. εἰ γὰρ ἐπιστεύετε Μωϋσεῖ, ἐπιστεύετε ἂν ἐμοί· περὶ γὰρ ἐμοῦ ἐκεῖνος ἔγραψεν.

46. ει γαρ επιστευετε μωση επιστευετε αν εμοι περι γαρ εμου εκεινος εγραψεν 46. ei gar episteυete mose episteυete an emoi peri gar emoυ ekeinos egrapsen

46 For* if you° believed in Moses, you° would believe in me; for* that (man) wrote concerning me.

46. For had ye believed Moses, ye would have believed me: for he wrote of me.

46. Dersom I troede Moses, troede I vel mig; thi han har skrevet om mig.

46. Haden I trott Mosi, så haden I ock trott mig; ty om mig hafver han skrifvit.

46. Sest kui teie Mosest ussuksite, siis ussuksite teie ka mind: sest temma on minnust kirjotanud.

46. Jeigu jūs tikėtumėte Moze, tai tikėtumėte ir manimi, nes jis rašė apie mane.

46. Wenn ihr Mose glaubtet, so glaubtet ihr auch mir; denn er hat von mir geschrieben.

46. Car si vous croyiez Moïse, vous me croiriez aussi; car il a écrit de moi.

46. Porque si vosotros creyeseis a Moisés, creeríais a mí; porque de mí escribió él.

46 Want indien gij Mozes geloofdet, zo zoudt gij Mij geloven; want hij heeft van Mij geschreven.

46. Bo gdybyście wierzyli Mojżeszowi, wierzylibyście i mnie; gdyż on o mnie pisał.

46. Mert ha hinnétek Mózesnek, nékem is hinnétek; mert én rólam írt [29†] ő.

46 Ибо если бы вы верили Моисею, то поверили бы и Мне,потому что он писал о Мне.

46. Коли б ви вірували Мойсейові, вірували б менї; бо про мене той писав.

47 Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?"

47 Mutta jos ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka uskoisitte minun sanojani?"

47. Jos ette hänen kirjoituksiansa usko, kuinkas te minun sanani uskotte?

47. Jos et te hänen Kirjoituxians usco cuingast te minun sanani uscotta?

47. Jos ette te hene' kirioituxians vsko/ Quinga te minun sanani vskotta? (Jos ette te hänen kirjoituksiansa usko/ Kuinka te minun sanaani uskotte?)

47. εἰ δὲ τοῖς ἐκείνου γράμμασιν οὐ πιστεύετε, πῶς τοῖς ἐμοῖς ῥήμασι πιστεύσετε;

47. ει δε τοις εκεινου γραμμασιν ου πιστευετε πως τοις εμοις ρημασιν πιστευσετε 47. ei de tois ekeinoυ grammasin oυ pisteυete pos tois emois remasin pisteυsete

47 But if you° do not believe the Scriptures of that (man), how will you° believe my declarations?

47. But if ye believe not his writings, how shall ye believe my words?

47. Men troe I ikke hans Skrifter, hvorledes skulle I troe mine Ord?

47. Men tron I icke hans skrifter, huru skolen I då tro min ord?

47. Agga kui teie temma kirjad ei ussu, kuida woite teie siis minno sannad uskuda?

47. Bet jeigu jūs netikite jo raštais, kaipgi patikėsite mano žodžiais?!’‘

47. So ihr aber seinen Schriften nicht glaubt, wie werdet ihr meinen Worten glauben?

47. Mais si vous ne croyez pas ses écrits, comment croirez-vous mes paroles?

47. Y si a sus escritos no creeis, ¿cómo creeréis a mis palabras?

47 Maar zo gij zijn Schriften niet gelooft, hoe zult gij Mijn woorden geloven?

47. Ale ponieważ pismom jego nie wierzycie, i jakoż słowom moim uwierzycie?

47. Ha pedig az ő írásainak nem hisztek, mimódon hisztek az én beszédeimnek?

47 Если же его писаниям не верите, как поверите Моим словам?

47. Коли ж його писанням не віруєте, як моїм словам вірувати мете?