21 luku

Jeesus ilmestyy seitsemälle opetuslapselleen Tiberiaan järven rannalla ja antaa heille suuren kalansaaliin 1 – 14, kysyy Pietarilta kolmesti, rakastaako hän häntä, ja käskee häntä kaitsemaan hänen lampaitansa 15 – 17 sekä puhuu Pietarin ja Johanneksen tulevasta kohtalosta 18 – 23 Tämän evankeliumikirjan loppusanat 24, 25.

1 Sen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsilleen Tiberiaan järven rannalla; ja hän ilmestyi näin:

1 Sen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsille Tiberiaan järven luona, ja Hän ilmestyi näin:

1. Sitte ilmoitti Jesus taas itsensä opetuslapsille Tiberiaan meren tykönä, ja hän ilmoitti itsensä näin:

1. Sijtte ilmoitti Jesus taas idzens Tyberian meren tykönä ja hän ilmoitti idzens näin:

1. Senperest ilmoitti Iesus taas itzens Tyberian Mere' tyken/ Ja hen ilmoitti henens nein. (Sen perästä ilmoitti Jesus taas itsens Tiberian meren tykön/ Ja hän ilmoitti hänens näin.)

1. Μετὰ ταῦτα ἐφανέρωσεν ἑαυτὸν πάλιν ὁ Ἰησοῦς τοῖς μαθηταῖς ἐπὶ τῆς θαλάσσης τῆς Τιβεριάδος· ἐφανέρωσε δὲ οὕτως.

1. μετα ταυτα εφανερωσεν εαυτον παλιν ο ιησους τοις μαθηταις επι της θαλασσης της τιβεριαδος εφανερωσεν δε ουτως 1. meta taυta efanerosen eaυton palin o iesoυs tois mathetais epi tes thalasses tes tiβeriados efanerosen de oυtos

1 {Joh 21:1-25 Sea of Galilee; no parallel.} After these things, Jesus manifested himself again to the disciples upon the sea of Tiberias, and he appeared thus.

1. After these things Jesus shewed himself again to the disciples at the sea of Tiberias; and on this wise shewed he himself.

1. Derefter aabenbarede Jesus sig atter for Disciple ved Tiberias' Sø; men han aabenbarede sig saaledes.

1. Derefter uppenbarade åter Jesus sig för Lärjungarna, vid Tiberias haf; och uppenbarade han sig I så måtto:

1. Pärrast sedda näitis Jesus eñast jälle jüngrittele Tiberia merre äres: agga temma näitis ennast nenda:

1. Paskui Jėzus vėl pasirodė mokiniams prie Tiberiados ežero. Pasirodė taip.

1. Darnach offenbarte sich Jesus abermals den Jüngern an den Meer bei Tiberias. Er offenbarte sich aber also:

1. Après cela, Jésus se fit encore voir aux disciples près de la mer de Tibériade, et il se fit voir de cette manière:

1. DESPUÉS se manifestó Jesús otra vez a sus discípulos junto a la mar de Tibérias; y se manifestó de esta manera:

1 Na dezen openbaarde Jezus Zichzelven wederom den discipelen aan de zee van Tiberias. En Hij openbaarde Zich aldus:

1. Potem się zaś ukazał Jezus uczniom u morza Tyberyjadzkiego, a ukazał się tak.

1. Ezek után ismét megjelentette magát Jézus a tanítványoknak a Tibériás tengerénél; megjelentette pedig ekképen:

1 После того опять явился Иисус ученикам Своим при море Тивериадском. Явился же так:

1. Після сього явив ся знов Ісус ученикам на морі Тивериядському; явив ся ж так.

2 Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä.

2 Simon Pietari ja Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta Hänen opetuslapsistaan olivat yhdessä.

2. Simon Pietari ja Toomas, joka kaksoiseksi kutsutaan, olivat ynnä ja Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, ja Zebedeuksen pojat ja kaksi muuta hänen opetuslapsistansa.

2. Simon Petari ja Thomas joca caxoisexi cudzutan olit ynnä ja Nathanael joca oli Galilean Canast ja Zebedeuxen pojat ja cazi muuta hänen Opetuslapsistans.

2. Simon Petrus ia Thomas ioca cutzutan Caxoinen/ olit ynne/ ia Nathanael ioca oli Canast Galilean maalda/ ia ne Zebedeusen poiat/ ia caxi mwta hene' Opetuslapsista's. (Simon Petrus ja Thomas joka kutsutaan kaksoinen/ olit ynnä/ ja Nathanael joka oli Kanasta Galilean maalta/ ja ne Zebedeuksen pojat/ ja kaksi muuta hänen opetuslapsistansa.)

2. ἦσαν ὁμοῦ Σίμων Πέτρος, καὶ Θωμᾶς ὁ λεγόμενος Δίδυμος, καὶ Ναθαναὴλ ὁ ἀπὸ Κανᾶ τῆς Γαλιλαίας, καὶ οἱ τοῦ Ζεβεδαίου καὶ ἄλλοι ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ δύο.

2. ησαν ομου σιμων πετρος και θωμας ο λεγομενος διδυμος και ναθαναηλ ο απο κανα της γαλιλαιας και οι του ζεβεδαιου και αλλοι εκ των μαθητων αυτου δυο 2. esan omoυ simon petros kai thomas o legomenos didυmos kai nathanael o apo kana tes galilaias kai oi toυ zeβedaioυ kai alloi ek ton matheton aυtoυ dυo

2 They were united-together at Galilee: Simon Peter and Thomas called* Didymus and Nathanael from Cana of Galilee and the (sons) of Zebedee and two others out of his disciples.

2. There were together Simon Peter, and Thomas called Didymus, and Nathanael of Cana in Galilee, and the sons of Zebedee, and two other of his disciples.

2. Simon Peter og Tomas, hvilket betyder Tvilling, og Nathanael fra Cana i Galilæa og Zebedæus' Sønner og to andre af hans Disciple vare tilsammen.

2. Simon Petrus, och Thomas, som kallas Tvilling, voro tillsamman, och Nathanael, som var af Cana i Galileen, och Zebedei söner, och två andre af hans Lärjungar.

2. Simon Peetrus ja Tomas , kedda hütakse kaksikkuks, ja Natanael ¤, kes olli Kana-liñnast Kalilea-maalt, ja Sebedeusse poiad, ja weel kaks teist temma jüngrittest ollid seäl kous.

2. Buvo drauge Simonas Petras, Tomas, vadinamas Dvyniu, Natanaelis iš Galilėjos Kanos, Zebediejaus sūnūs ir dar du kiti Jėzaus mokiniai.

2. Es waren beieinander Simon Petrus und Thomas, der da heißt Zwilling, und Nathanael von Kana in Galiläa und die Söhne des Zebedäus und andere zwei seiner Jünger.

2. Simon Pierre, et Thomas, appelé Didyme, Nathanaël, qui était de Cana en Galilée, les fils de Zébédée et deux autres de ses disciples étaient ensemble.

2. Estaban juntos Simón Pedro, y Tomás, que se llamaba Didimo, y Natanael, de Cana de Galilea, y los hijos de Zebedeo, y otros dos de sus discípulos.

2 Er waren te zamen Simon Petrus, en Thomas, gezegd Didymus, en Nathanael, die van Kana in Galilea was, en de zonen van Zebedeus, en twee anderen van Zijn discipelen.

2. Byli pospołu Szymon Piotr i Tomasz, którego zowią Dydymus, i Natanael, który był z Kany Galilejskiej, i synowie Zebedeuszowi, i drudzy dwaj z uczniów jego.

2. Együtt valának Simon Péter, és Tamás, a kit Kettősnek hívtak, és Nátánáel, a galileai Kánából való, és a Zebedeus fiai, és más kettő is az ő tanítványai közül.

2 были вместе Симон Петр, и Фома, называемый Близнец, и Нафанаил из Каны Галилейской, и сыновья Зеведеевы, идвое других из учеников Его.

2. Були в купі Симон Петр та Тома, на прізвище Близняк, та Натанаїл із Кани Галилейської, та сини Зеведеєві, та инших учеників Його двоє.

3 Simon Pietari sanoi heille: "Minä menen kalaan". He sanoivat hänelle: "Me lähdemme myös sinun kanssasi". Niin he lähtivät ja astuivat venheeseen; mutta eivät sinä yönä saaneet mitään.

3 Simon Pietari sanoi heille: "Minä menen kalaan." He sanoivat hänelle: "Mekin tulemme kanssasi." [Niin] he lähtivät ja astuivat (heti) veneeseen, mutta eivät sinä yönä saaneet mitään.

3. Sanoi Simon Pietari heille: minä menen kalaan: ne sanoivat hänelle: me menemme myös kanssas. Niin he menivät ja astuivat kohta venheesen, ja ei he sinä yönä mitään saaneet.

3. Sanoi Simon Petari heille: minä menen calaan: ne sanoit hänelle: me menemmä cansas. Nijn he menit ja astuit cohta wenhesen ja ei he sinä yönä mitän saanet.

3. Sanoi Simon Petari heille/ Mine menen calahan. Ne sanoit henelle/ Me tulema mös cansas. Nin he vloslexit ia astuit cocta wenhesen/ ia ei he sine öenä miteken saneet. (Sanoi Simon Petari heille/ Mutta menen kalaan. Ne sanoit hänelle/ Me tulemme myös kanssasi. Niin he ulos läksit ja astuit kohta weneeseen/ ja ei he sinä yönä mitäkään saaneet.)

3. λέγει αὐτοῖς Σίμων Πέτρος· Ὑπάγω ἁλιεύειν. λέγουσιν αὐτῷ· Ἐρχόμεθα καὶ ἡμεῖς σὺν σοί. ἐξῆλθον καὶ ἐνέβησαν εἰς τὸ πλοῖον εὐθύς, καὶ ἐν ἐκείνῃ τῇ νυκτὶ ἐπίασαν οὐδέν.

3. λεγει αυτοις σιμων πετρος υπαγω αλιευειν λεγουσιν αυτω ερχομεθα και ημεις συν σοι εξηλθον και ανεβησαν εις το πλοιον ευθυς και εν εκεινη τη νυκτι επιασαν ουδεν 3. legei aυtois simon petros υpago alieυein legoυsin aυto erchometha kai emeis sυn soi ekselthon kai aneβesan eis to ploion eυthυs kai en ekeine te nυkti epiasan oυden

3 Simon Peter says to them, I am going to fish. They say to him, We are also coming together with you. They went forth and immediately stepped into the ship, and they clutched nothing (in the net) in that night.

3. Simon Peter saith unto them, I go a fishing. They say unto him, We also go with thee. They went forth, and entered into a ship immediately; and that night they caught nothing.

3. Simon Peter siger til dem: jeg gaaer hen at fiske. De sige til ham: vi komme og med dig. De gik ud og traadte strax i Skibet, og samme Nat fangede de Intet.

3. Sade Simon Petrus till dem: Jag vill gå och fiska. De sade till honom: Vi gå in ock med dig. De gingo ut, och stego straxt i båten; och i den natten fingo de intet.

3. Siis ütles Simon Peetrus neile: Ma lähhän kallo püüdma; nemmad ütlesid temmale: Meie tulleme ka sinnoga; nemmad läksid wälja, ja läksid warsi laewa peäle, ja selsammal ösel ei sanud nemmad ühtegi.

3. Simonas Petras jiems sako: ‘‘Einu žvejoti’‘. Jie pasisiūlė: ‘‘Ir mes einame su tavimi’‘. Nuėję jie tuojau sulipo į valtį, tačiau tą naktį nieko nesugavo.

3. Spricht Simon Petrus zu ihnen: Ich will hin fischen gehen. Sie sprechen zu ihm: So wollen wir mit dir gehen. Sie gingen hinaus und traten in das Schiff alsobald; und in derselben Nacht fingen sie nichts.

3. Simon Pierre leur dit: Je vais pêcher. Ils lui dirent: Nous allons aussi avec toi. Ils sortirent, et entrèrent aussitôt dans la barque; mais ils ne prirent rien cette nuit-là.

3. Díceles Simón: A pescar voy: Dícenle: Vamos nosotros también contigo. Fueron, y subieron luego en una nave; y aquella noche no tomaron nada.

3 Simon Petrus zeide tot hen: Ik ga vissen. Zij zeiden tot hem: Wij gaan ook met u. Zij gingen uit, en traden terstond in het schip; en in dien nacht vingen zij niets.

3. Rzekł im Szymon Piotr: Pójdę ryby łowić. Mówią mu: Pójdziemy i my z tobą. I szli, i wnet wstąpili w łódź, a onej nocy nic nie pojmali.

3. Monda nékik Simon Péter: Elmegyek halászni. Mondának néki: Elmegyünk mi is te veled. Elmenének és azonnal a hajóba szállának; és azon az éjszakán nem fogtak semmit.

3 Симон Петр говорит им: иду ловить рыбу. Говорят ему: идем и мы с тобою. Пошли и тотчас вошли в лодку, и не поймали в ту ночь ничего.

3. Каже їм Симон Петр: Пійду риби ловити. Кажуть вони йому: Пійдемо й ми з тобою. Вийшли та й улїзли зараз у човен; та не піймали тієї ночі нїчого.

4 Ja kun jo oli aamu, seisoi Jeesus rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tienneet, että se oli Jeesus.

4 Aamun jo koittaessa Jeesus seisoi rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tunteneet, että se oli Jeesus.

4. Mutta kuin jo aamu oli, niin Jesus seisoi rannalle; mutta ei opetuslapset tietäneet, että se oli Jesus.

4. MUtta cosca jo amu oli nijn Jesus seisoi rannalla: mutta ei Opetuslapset tiennet että se oli Jesus.

4. Mutta coska io Homen oli/ seisoi Iesus rannalla. Ei quitenga Opetuslapset tiennet ette se Iesus oli. (Mutta koska jo huomen oli/ seisoi Jesus rannalla. Ei kuitenkaan opetuslapset tienneet että se Jesus oli.)

4. πρωΐας δὲ ἤδη γενομένης ἔστη ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸν αἰγιαλόν· οὐ μέντοι ᾔδεισαν οἱ μαθηταὶ ὅτι Ἰησοῦς ἐστι.

4. πρωιας δε ηδη γενομενης εστη ο ιησους εις τον αιγιαλον ου μεντοι ηδεισαν οι μαθηται οτι ιησους εστιν 4. proias de ede genomenes este o iesoυs eis ton aigialon oυ mentoi edeisan oi mathetai oti iesoυs estin

4 Now (after) it became morning, Jesus stood at the beach; nevertheless the disciples did not know that it was Jesus.

4. But when the morning was now come, Jesus stood on the shore: but the disciples knew not that it was Jesus.

4. Men der det var bleven Morgen, stod Jesus ved Søbredden; men Disciplene vidste ikke, at det var Jesus.

4. Då nu morgon var, stod Jesus på strandene; dock visste Lärjungarna icke, att det var Jesus.

4. Agga kui jo walge sanud, seisis Jesus merre äres, ja jüngrid ei teädnud, et se piddi Jesus ollema.

4. Rytui auštant, ant kranto pasirodė bestovįs Jėzus. Bet mokiniai nepažino, kad tai buvo Jėzus.

4. Da aber jetzt Morgen war, stand Jesus am Ufer; aber die Jünger wußten nicht, daß es Jesus war.

4. Le matin étant venu, Jésus se trouva sur le rivage; mais les disciples ne savaient pas que c'était Jésus.

4. Empero venida la mañana, Jesús se puso en la ribera; mas los discípulos no sabían que era Jesús.

4 En als het nu morgenstond geworden was, stond Jezus op den oever; doch de discipelen wisten niet, dat het Jezus was.

4. A gdy już było rano, stanął Jezus na brzegu; wszakże nie wiedzieli uczniowie, żeby był Jezus.

4. Mikor pedig immár reggeledék, megálla Jézus a parton; a tanítványok azonban nem ismerék meg, hogy Jézus van ott.

4 А когда уже настало утро, Иисус стоял на берегу; но ученики не узнали, что это Иисус.

4. Як же настав уже ранок, стояв Ісус на березї; та не знали ученики, що се був Ісус.

5 Niin Jeesus sanoi heille: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" He vastasivat hänelle: "Ei ole".

5 Niin Jeesus sanoi heille: "Lapsukaiset, onko teillä mitään särvintä?" He vastasivat Hänelle: "Ei ole."

5. Niin sanoi Jesus heille: lapset, onko teillä mitään syötävää? He vastasivat häntä: ei.

5. Sanoi Jesus heille: lapset ongo teillä mitän syötäwätä? he wastaisit händä: Ei.

5. Sanoi Iesus heille/ Piltit ongo teille miten sötewäte? He wastasit hende/ Ei. (Sanoi Jesus heille/ Piltit onko teillä mitään syötäwätä? He wastasit häntä/ Ei..)

5. λέγει οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Παιδία, μή τι προσφάγιον ἔχετε; ἀπεκρίθησαν αὐτῷ· Οὔ.

5. λεγει ουν αυτοις ο ιησους παιδια μη τι προσφαγιον εχετε απεκριθησαν αυτω ου 5. legei oυn aυtois o iesoυs paidia me ti prosfagion echete apekrithesan aυto oυ

5 Therefore Jesus says to them, Children, do you° have any fish? They answered him, No.

5. Then Jesus saith unto them, Children, have ye any meat They answered him, No.

5. "Jesus siger da til dem: Børnlille! have I Noget at æde? De svarede ham: nei.

5. "Sade Jesus till dem: Barn, hafven I något till mats? De svarade honom: Nej.

5. Siis ütles Jesus neile: Lapsokessed, eks teil polle ühtegi leiwa körwast? nemmad kostsid temmale: polle mitte.

5. O Jėzus jiems tarė: ‘‘Vaikeliai, ar neturite ko valgyti?’‘ Jie atsakė: ‘‘Ne’‘.

5. Spricht Jesus zu ihnen: Kinder, habt ihr nichts zu essen? Sie antworteten ihm: Nein.

5. Jésus leur dit: Enfants, n'avez-vous rien à manger?Ils lui répondirent: Non.

5. Entónces les dice Jesús: ¿Hijos, tenéis algo de comer? Respondiéronle: No.

5 Jezus dan zeide tot hen: Kinderkens, hebt gij niet enige toespijs? Zij antwoordden Hem: Neen.

5. Rzekł im tedy Jezus: Dzieci! a macież co jeść? Odpowiedzieli mu: Nie mamy.

5. Monda azért nékik Jézus: Fiaim! Van-é valami ennivalótok? Felelének néki: Nincsen!

5 Иисус говорит им: дети! есть ли у вас какая пища? Ониотвечали Ему: нет.

5. Рече тодї їм Ісус: Дїти, чи маєте що їсти? Відказали Йому: Нї.

6 Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko oikealle puolelle venhettä, niin saatte". He heittivät verkon, mutta eivät jaksaneet vetää sitä ylös kalojen paljouden tähden.

6 Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte." Niin he heittivät, mutta eivät enää kyenneet vetämään sitä kalojen paljouden vuoksi.

6. Hän sanoi heille: laskekaat verkko oikialle puolelle venhettä, niin te löydätte. Niin he laskivat, ja tuli niin paljo kaloja, ettei he voineet vetää.

6. Hän sanoi heille: laskecat werckonne oikialle puolelle wenehtä nijn te löydätte. Nijn he laskit ja tuli nijn paljo caloja ettei he woinet wetä.

6. Nin hen sanoi heille/ Laskecat werkona oikiall polen wenecte/ nin te leudhette. Nin he laskit/ ia tuli nin palio caloia ettei he woineet site wete. (Niin hän sanoi heille/ Laskekaat werkkonne oikealle puolen wenettä/ niin te löydätte. Niin he laskit/ ja tuli niin paljon kaloja ettei he woineet sitä wetää.)

6. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Βάλετε εἰς τὰ δεξιὰ μέρη τοῦ πλοίου τὸ δίκτυον, καὶ εὑρήσετε. ἔβαλον οὖν, καὶ οὐκέτι αὐτὸ ἑλκύσαι ἴσχυσαν ἀπὸ τοῦ πλήθους τῶν ἰχθύων.

6. ο δε ειπεν αυτοις βαλετε εις τα δεξια μερη του πλοιου το δικτυον και ευρησετε εβαλον ουν και ουκ ετι αυτο ελκυσαι ισχυσαν απο του πληθους των ιχθυων 6. o de eipen aυtois βalete eis ta deksia mere toυ ploioυ to diktυon kai eυresete eβalon oυn kai oυk eti aυto elkυsai ischυsan apo toυ plethoυs ton ichthυon

6 But he said to them, Cast° the net toward the right part of the ship and you° will find (some). Therefore they cast (it), and they were not strong-enough to drag it (into the) ship away from the multitude of fish.

6. And he said unto them, Cast the net on the right side of the ship, and ye shall find. They cast therefore, and now they were not able to draw it for the multitude of fishes.

6. Men han sagde til dem: kaster garnet til den høire Side af Skibet, saa skulle I finde. Da kastede de det ud, og de kunde ikke mere drage det for Fiskenes Mængde.

6. Då sade han till dem: Kaster ut nätet på högra sidona om båten, så varden I finnande. Då kastade de ut: och kom så mycken fisk, att de förmådde det icke draga.

6. Agga temma ütles neile: Heitke nota wälja parrama pole laewa, siis peate teie leidma. Nemmad heitsid siis, ja ei sudand ennam sedda weddada kallade hulga pärrast.

6. Tada Jis pasakė: ‘‘Užmeskite tinklą į dešinę nuo valties, ir pagausite’‘. Jie užmetė ir nebeįstengė jo patraukti dėl žuvų gausybės.

6. Er aber sprach zu ihnen: Werfet das Netz zur Rechten des Schiffs, so werdet ihr finden. Da warfen sie, und konnten's nicht mehr ziehen vor der Menge der Fische.

6. Et il leur dit: Jetez le filet du côté droit de la barque, et vous trouverez.Ils le jetèrent donc, et ils ne pouvaient plus le retirer, à cause de la quantité de poissons.

6. Y él les dice: Echád la red a la derecha de la nave, y hallaréis. Echáronla pues, y ya no la podían en ninguna manera sacar, por la multitud de los peces.

6 En Hij zeide tot hen: Werpt het net aan de rechterzijde van het schip, en gij zult vinden. Zij wierpen het dan, en konden hetzelve niet meer trekken vanwege de menigte der vissen.

6. A on im rzekł: Zapuśćcie sieć po prawej stronie łodzi, a znajdziecie. I zapuścili, a już dalej nie mogli jej ciągnąć przed mnóstwem ryb.

6. Ő pedig monda nékik: Vessétek a hálót a hajónak jobb oldala felől, és találtok. Oda veték azért, és kivonni már nem bírták azt a halaknak sokasága miatt.

6 Он же сказал им: закиньте сеть по правую сторону лодки, и поймаете. Они закинули, и уже не могли вытащить сети от множества рыбы.

6. Він же рече їм: Закиньте невода з правого боку човна, то й знайдете. Закинули ж, і вже не здолїли його витягти задля множества риби.

7 Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra". Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, vyötti hän vaippansa ympärilleen, sillä hän oli ilman vaatteita, ja heittäytyi järveen.

7 Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra." Kuultuaan siis, että se on Herra. Simon Pietari vyötti vaipan ympärilleen, sillä hän oli alusvaatteisillaan, ja hyppäsi* järveen.

7. Niin sanoi se opetuslapsi, jota Jesus rakasti, Pietarille: Herra se on. Kuin Simon Pietari sen kuuli, että se oli Herra, vyötti hän hameen ympärillensä, (sillä hän oli alasti,) ja heitti itsensä mereen.

7. Nijn sanoi se Opetuslapsi jota Jesus racasti Petarille: Herra se on. Cosca Simon Petari sen cuuli että se oli Herra wyötti hän hamen ymbärillens sillä hän oli alasti ja heitti idzens mereen.

7. Nin sanoi se opetuslapsi iota Iesus racasti Petarille/ HERRA se ombi. Coska Simon Petari sen cwli/ ette se oli HERRa/ wötti hen hamen ymberillens (sille hen oli alasti) ia heitti itzens Meren. (Niin sanoi se opetuslapsi jota Jesus rakasti Petarille/ HERRA se ompi. Koska Simon Petari sen kuuli/ että se oli HERRA/ wyötti hän hameen ympärillensä (sillä hän oli alasti) ja heitti itsensä mereen.)

7. λέγει οὖν ὁ μαθητὴς ἐκεῖνος, ὃν ἠγάπα ὁ Ἰησοῦς, τῷ Πέτρῳ· Ὁ Κύριός ἐστι. Σίμων οὖν Πέτρος ἀκούσας ὅτι ὁ Κύριός ἐστι, τὸν ἐπενδύτην διεζώσατο· ἦν γὰρ γυμνός· καὶ ἔβαλεν ἑαυτὸν εἰς τὴν θάλασσαν·

7. λεγει ουν ο μαθητης εκεινος ον ηγαπα ο ιησους τω πετρω ο κυριος εστιν σιμων ουν πετρος ακουσας οτι ο κυριος εστιν τον επενδυτην διεζωσατο ην γαρ γυμνος και εβαλεν εαυτον εις την θαλασσαν 7. legei oυn o mathetes ekeinos on egapa o iesoυs to petro o kυrios estin simon oυn petros akoυsas oti o kυrios estin ton ependυten diezosato en gar gυmnos kai eβalen eaυton eis ten thalassan

7 Therefore, that disciple whom Jesus loved* says to Peter, It is the Lord. Therefore Simon Peter having heard, It is the Lord; he girded his (outer) clothing upon himself (for* he {F} was naked) and cast himself into the sea.

7. Therefore that disciple whom Jesus loved saith unto Peter, It is the Lord. Now when Simon Peter heard that it was the Lord, he girt his fisher's coat unto him, (for he was naked,) and did cast himself into the sea.

7. Da siger den Discipel, som Jesus elskede, til Peter: det er Herren. Der Simon Peter da hørte, at det var Herren, opbandt han sin Fiskerkjortel om sig, (thi han var nøgen), og kastede sig i Søen.

7. Då sade den Lärjungen, som Jesus älskade, till Petrum: Herren äret. När Simon Petrus hörde, att det var Herren, band han om sig kjortelen, ty han var naken, och gaf sig i sjön.

7. Siis ütleb sesamma jünger, kedda Jesus armastas, Peetrussele: Se on Issand; kui nüüd Simon Peetrus kulis, tedda Issanda ollewad, siis panni temma särki ennese ümber, (sest ta olli allasti) ja heitis ennast merresse.

7. Tuomet tasai mokinys, kurį Jėzus mylėjo, sako Petrui: ‘‘Tai Viešpats!’‘ Išgirdęs, jog tai Viešpats, Simonas Petras persijuosė drabužį,­mat buvo neapsirengęs,­ir šoko į ežerą.

7. Da spricht der Jünger, welchen Jesus liebhatte, zu Petrus: Es ist der HERR! Da Simon Petrus hörte, daß es der HERR war, gürtete er das Hemd um sich (denn er war nackt) und warf sich ins Meer.

7. C'est pourquoi le disciple que Jésus aimait, dit à Pierre: C'est le Seigneur! Et Simon Pierre apprenant que c'était le Seigneur, se ceignit de sa robe de dessus (car il était nu), et se jeta à la mer.

7. Dijo entónces aquel discípulo al cual amaba Jesús, a Pedro: El Señor es. Entónces Simón Pedro, como oyó que era el Señor, ciñóse de pescador, porque estaba desnudo, y echóse a la mar.

7 De discipel dan, welken Jezus liefhad, zeide tot Petrus: Het is de Heere! Simon Petrus dan, horende, dat het de Heere was, omgordde het opperkleed (want hij was naakt), en wierp zichzelven in de zee.

7. I rzekł on uczeó, którego miłował Jezus Piotrowi: Pan jest. Szymon tedy Piotr, usłyszawszy iż Pan jest, przepasał się koszulą, (albowiem był nagi) i rzucił się w morze.

7. Szóla azért az a tanítvány, a kit Jézus [1†] szeret vala, Péternek: Az Úr van ott! Simon Péter azért, a mikor hallja vala, hogy ott van az Úr, magára vevé az ingét (mert mezítelen vala), és beveté magát a tengerbe.

7 Тогда ученик, которого любил Иисус, говорит Петру: это Господь. Симон же Петр, услышав, что это Господь, опоясался одеждою, – ибо он был наг, – и бросился в море.

7. Каже тодї ученик той, котрого любив Ісус, Петрові: Се Господь. Симон же Петр, почувши, що се Господь, підперезавсь (був бо нагий), та й кинувсь у море.

8 Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä ja vetivät perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet maasta kauempana kuin noin kahdensadan kyynärän päässä.

8 Mutta muut opetuslapset tulivat veneellä ja raahasivat perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet kaukana maasta, vaan noin kahdensadan kyynärän päässä.

8. Mutta muut opetuslapset tulivat venheellä, (sillä ei he olleet kaukanan maalta, vaan lähes kaksisataa kyynärää,) ja vetivät verkon kaloinensa.

8. Mutta muut Opetuslapset tulit wenhellä: sillä ei he ollet caucana maalda waan lähes caxi sata kynärätä ja wedit werckoja caloinens.

8. Mutta ne mwdh Opetuslapset tulit wenehelle/ Sille eiuet he olluet caucan maalda/ wan lehes caxi sata kyneret/ ia wedhit wercoi caloinens. (Mutta ne muut opetuslapset tulit wenheelle/ Sillä eiwät he olleet kaukana maalta/ waan lähes kaksi sataa kyynärät/ ja wedit werkkoja kaloinensa.)

8. οἱ δὲ ἄλλοι μαθηταὶ τῷ πλοιαρίῳ ἦλθον· οὐ γὰρ ἦσαν μακρὰν ἀπὸ τῆς γῆς, ἀλλ’ ὡς ἀπὸ πηχῶν διακοσίων· σύροντες τὸ δίκτυον τῶν ἰχθύων.

8. οι δε αλλοι μαθηται τω πλοιαριω ηλθον ου γαρ ησαν μακραν απο της γης αλλ ως απο πηχων διακοσιων συροντες το δικτυον των ιχθυων 8. oi de alloi mathetai to ploiario elthon oυ gar esan makran apo tes ges all os apo pechon diakosion sυrontes to diktυon ton ichthυon

8 But the other disciples came in the small-boat (for* they were not far from the land, but approximately two hundred cubits away from (it)), dragging the net (full) of fish.

8. And the other disciples came in a little ship; (for they were not far from land, but as it were two hundred cubits,) dragging the net with fishes.

8. Men de andre Disciple kom med Skibet, (thi de vare ikke langt fra Landet, kun henved to hundrede Alen), og de droge garnet med Fiskene.

8. Men de andre Lärjungarna kommo med båten; ty de voro icke långt ifrå landet, utan vid pass tuhundrade alnar; och drogo fiskanätet.

8. Agga need teised jüngrid tullid laewokessega (sest nemmad ei olnud kaugel mäelt ärra, waid liggi kaks sadda künart maad) ja weddasid sedda nota kalladega.

8. Kiti mokiniai atsiyrė valtimi, nes buvo netoli kranto­maždaug už dviejų šimtų mastų­ir atitempė tinklą su žuvimis.

8. Die andern Jünger aber kamen auf dem Schiff (denn sie waren nicht ferne vom Lande, sondern bei zweihundert Ellen) und zogen das Netz mit den Fischen.

8. Mais les autres disciples vinrent avec la barque, traînant le filet plein de poissons, car ils n'étaient éloignés de terre que d'environ deux cents coudées.

8. Y los otros discípulos vinieron con la nave (porque no estaban léjos de tierra, sino como doscientos codos), trayendo la red con los peces.

8 En de andere discipelen kwamen met het scheepje (want zij waren niet verre van het land, maar omtrent tweehonderd ellen), slepende het net met de vissen.

8. A drudzy zasię uczniowie przybyli w łodzi; (bo niedaleko było od brzegu, ale jakoby na dwieście łokci) ciągnąc sieć z rybami.

8. A többi tanítványok pedig a hajón menének (mert nem messze valának a parttól, hanem mintegy kétszáz singnyire), és vonszszák vala a hálót a halakkal.

8 А другие ученики приплыли в лодке, – ибо недалеко были от земли, локтей около двухсот, – таща сеть с рыбою.

8. Инші ж ученики човником приплили (бо недалеко були від землї, а локот на двістї), тягнучи невода з рибою.

9 Kun he astuivat maalle, näkivät he siellä hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle, sekä leipää.

9 Kun he nyt astuivat maalle, he näkivät siellä olevan hiilloksen ja kalan pantuna sen päälle, sekä leipää.

9. Kuin he siis olivat maalle tulleet, näkivät he hiilet ja kalan, niiden päällä pantuna, ja leivän.

9. Cosca he olit maalle tullet näit he hijlet ja calat nijden päällä ja leiwän.

9. Quin he nyt olit malle astunet/ Neit he Hilet panduna ia calan ninen päle ia Leiuen. (Kuin he nyt olit maalle astuneet/ Näit he hiilet pantuna ja kalan niiden päällä ja leiwän.)

9. ὡς οὖν ἀπέβησαν εἰς τὴν γῆν, βλέπουσιν ἀνθρακιὰν κειμένην καὶ ὀψάριον ἐπικείμενον καὶ ἄρτον.

9. ως ουν απεβησαν εις την γην βλεπουσιν ανθρακιαν κειμενην και οψαριον επικειμενον και αρτον 9. os oυn apeβesan eis ten gen βlepoυsin anthrakian keimenen kai opsarion epikeimenon kai arton

9 Therefore as they stepped away to the land, they see a coal-fire laying (there) and a little-fish laying on (it) and bread.

9. As soon then as they were come to land, they saw a fire of coals there, and fish laid thereon, and bread.

9. Der de traadte ud paa Landet, saae de der en Kulild og Fisk ligge derpaa og Brød.

9. Och när de voro stigne på landet, sågo de der vara lagda glöd, och en fisk derpå, och bröd.

9. Kui nemmad nüüd seält ärra tullid mäele, näggid nemmad sütte-tuld seäl maas, ja kallokest peäle pandud ollewad ja leibä.

9. Išlipę į krantą, jie pamatė žėrinčias žarijas, ant jų padėtą žuvį ir duonos.

9. Als sie nun austraten auf das Land, sahen sie Kohlen gelegt und Fische darauf und Brot.

9. Quand ils furent descendus à terre, ils virent de la braise qui était là, et du poisson dessus, et du pain.

9. Y como llegaron a tierra, vieron ascuas puestas, y un pez encima de ellas, y pan.

9 Als zij dan aan het land gegaan waren, zagen zij een kolenvuur liggen, en vis daarop liggen, en brood.

9. A gdy wstąpili na brzeg, ujrzeli węgle nałożone, i rybę na nich leżącą i chleb.

9. Mikor azért a partra szállának, látják, hogy parázs van ott, és azon felül hal és kenyér.

9 Когда же вышли на землю, видят разложенный огонь и на нем лежащую рыбу и хлеб.

9. Скоро вийшли на землю, бачять розложений жар, а на йому рибу і хлїб.

10 Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita nyt saitte".

10 Jeesus sanoi heille: "Tuokaa niitä kaloja, joita nyt saitte."

10. Jesus sanoi heille: tuokaat tänne niistä kaloista, jotka te nyt saitte.

10. Jesus sanoi heille: tuocat tänne nijstä caloista cuin te nyt saitte:

10. Sanoi IesuS heille/ Tocat tenne niste caloista iotca te nyt saitte. (Sanoi Jesus heille/ Tuokaat tänne niistä kaloista jotka te nyt saitte.)

10. λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἐνέγκατε ἀπὸ τῶν ὀψαρίων ὧν ἐπιάσατε νῦν.

10. λεγει αυτοις ο ιησους ενεγκατε απο των οψαριων ων επιασατε νυν 10. legei aυtois o iesoυs enegkate apo ton opsarion on epiasate nυn

10 Jesus says to them, Bring° (some) from the little-fish which you° (have) now clutched (in the net).

10. Jesus saith unto them, Bring of the fish which ye have now caught.

10. Jesus siger til dem: tager hid af Fiskene, som I nu fangede.

10. Jesus sade till dem: Tager hit af de fiskar, som I nu fingen.

10. Jesus ütleb neile: Toge neist kallokessist, mis teie praego ollete püüdnud.

10. Jėzus jiems tarė: ‘‘Atneškite ką tik pagautų žuvų’‘.

10. Spricht Jesus zu ihnen: Bringt her von den Fischen, die ihr jetzt gefangen habt!

10. Jésus leur dit: Apportez de ces poissons que vous avez pris maintenant.

10. Díceles Jesús: Traéd de los peces que tomasteis ahora.

10 Jezus zeide tot hen: Brengt van den vissen, die gij nu gevangen hebt.

10. Rzekł im Jezus: Przynieście z tych ryb, któreście teraz pojmali.

10. Monda nékik Jézus: Hozzatok a halakból, a melyeket most fogtatok.

10 Иисус говорит им: принесите рыбы, которую вы теперьпоймали.

10. Рече їм Ісус: Принесїть риби, що вловили тепер.

11 Niin Simon Pietari astui venheeseen ja veti maalle verkon, täynnä suuria kaloja, sata viisikymmentä kolme. Ja vaikka niitä oli niin paljon, ei verkko revennyt.

11 Niin] Simon Pietari nousi ja veti maalle verkon täynnä isoja kaloja, sata viisikymmentä kolme. Ja vaikka niitä oli niin monta, verkko ei revennyt.

11. Simon Pietari meni ja veti verkon maalle, täynnä suuria kaloja, sata ja kolmekuudettakymmentä. Ja vaikka niitä niin monta oli, ei kuitenkaan verkko revennyt.

11. Simon Petari meni ja weti wercot maalle täynäns suuria caloja sata ja colme cuudettakymmendä. Ja waicka nijtä nijn monda oli ei cuitengan wercko rewennyt.

11. Simon Petari ylesastui ia weti werkot maalle teunens Swri caloia/ sata wisikymmende ia colmet. Ja waicka he nin monda olit/ ei quitenga werkot rickunet. (Simon Petari ylösastui ja weti werkot maalle täynnänsä suuria kaloja/ sata wiisikymmentä ja kolmet. Ja waikka he niin monta olit/ ei kuitenkaan werkot rikkoontuneet.)

11. ἀνέβη Σίμων Πέτρος καὶ εἵλκυσε τὸ δίκτυον ἐπὶ τῆς γῆς, μεστὸν ἰχθύων μεγάλων ἑκατὸν πεντήκοντα τριῶν· καὶ τοσούτων ὄντων οὐκ ἐσχίσθη τὸ δίκτυον.

11. ανεβη σιμων πετρος και ειλκυσεν το δικτυον επι της γης μεστον ιχθυων μεγαλων εκατον πεντηκοντατριων και τοσουτων οντων ουκ εσχισθη το δικτυον 11. aneβe simon petros kai eilkυsen to diktυon epi tes ges meston ichthυon megalon ekaton pentekontatrion kai tosoυton onton oυk eschisthe to diktυon

11 Simon Peter went-up and dragged the net to the land, full of great fish, a hundred and fifty-three and there were so-many, (yet) the net was not split-apart.

11. Simon Peter went up, and drew the net to land full of great fishes, an hundred and fifty and three: and for all there were so many, yet was not the net broken.

11. Simon Peter steg op og drog Garnet paa Landet, fuldt af store Fiske, hundrede, halvtredsindstyve og tre, og alligevel de vare saa mange, sønderreves Garnet ikke.

11. Simon Petrus steg in och drog nätet upp på landet, fullt med stora fiskar, hundrade femtio och tre; och ändock de voro så månge, gick likväl nätet icke sönder.

11. Simon Peetrus läks, ja weddas sedda nota mäele täis suri kallo sadda ja kolm kuetkümmend, ja se noot ei läinud mitte katki, et neid kül ni paljo olli.

11. Simonas Petras nuėjo ir išvilko į krantą tinklą, pilną didelių žuvų, iš viso šimtą penkiasdešimt tris. Nors jų buvo tokia gausybė, tačiau tinklas nesuplyšo.

11. Simon Petrus stieg hinein und zog das Netz auf das Land voll großer Fische, hundert und dreiundfünfzig. Und wiewohl ihrer so viel waren, zerriß das Netz nicht.

11. Simon Pierre remonta, et tira le filet à terre, plein de cent cinquante-trois grands poissons, et quoiqu'il y en eût tant, le filet ne se rompit point.

11. Subió Simón Pedro, y trajo la red a tierra, llena de grandes peces, ciento y cincuenta y tres; y aun siendo tantos, la red no se rompió.

11 Simon Petrus ging op, en trok het net op het land, vol grote vissen, tot honderd drie en vijftig; en hoewel er zovele waren, zo scheurde het net niet.

11. Wstąpił tedy Szymon Piotr i wyciągnął sieć na ziemię, pełną wielkich ryb, których było sto pięćdziesiąt i trzy; a choć ich tak wiele było, nie zdarła się sieć.

11. Felszálla Simon Péter, és kivoná a hálót a partra, a mely tele volt nagy halakkal, százötvenhárommal; és noha ennyi vala, nem szakadozik vala a háló.

11 Симон Петр пошел и вытащил на землю сеть, наполненную большими рыбами, которых было сто пятьдесят три; и при таком множестве не прорвалась сеть.

11. Улїз же Симон Петр, та й витяг невід на землю повен риби великої, сто й пятьдесять і три; і хоч стільки її було, не порвав ся невід.

12 Jeesus sanoi heille: "Tulkaa einehtimään". Mutta ei kukaan opetuslapsista uskaltanut kysyä häneltä: "Kuka sinä olet?", koska he tiesivät, että se oli Herra.

12 Jeesus sanoi heille: "Tulkaa einehtimään." Mutta kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä Häneltä: "Kuka sinä olet?” koska he tiesivät, että Hän oli Herra.

12. Jesus sanoi heille: tulkaat rualle; mutta ei yksikään opetuslapsista uskaltanut häntä kysyä: kukas olet? sillä he tiesivät sen olevan Herran.

12. Jesus sanoi heille: tulcat rualle: mutta ei yxikän Opetuslapsista uscaldanut händä kysyä: cucas olet? sillä he tiesit sen olewan Herran.

12. Iesus sanoi heille/ Tulcat rualle. Mutta eikengen Opetuslapsista wskaltanut hende kysye sanodhen/ kucas olet? Sille he tiesit sen oleuan HERRAN (Jesus sanoi heille/ Tulkaat ruualle. Mutta eikenkään opetuslapsista uskaltaneet häntä kysyä sanoen/ kukas olet? Sillä he tiesit sen olewan HERRAN.)

12. λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Δεῦτε ἀριστήσατε. οὐδεὶς δὲ ἐτόλμα τῶν μαθητῶν ἐξετάσαι αὐτόν σὺ τίς εἶ, εἰδότες ὅτι ὁ Κύριός ἐστιν.

12. λεγει αυτοις ο ιησους δευτε αριστησατε ουδεις δε ετολμα των μαθητων εξετασαι αυτον συ τις ει ειδοτες οτι ο κυριος εστιν 12. legei aυtois o iesoυs deυte aristesate oυdeis de etolma ton matheton eksetasai aυton sυ tis ei eidotes oti o kυrios estin

12 Jesus says to them, Come-here°. Have° a meal. But none of the disciples were daring to probe him, Who are you (knowing that it was the Lord)?

12. Jesus saith unto them, Come and dine. And none of the disciples durst ask him, Who art thou knowing that it was the Lord.

12. Jesus siger til dem: kommer gjører Maaltid. Men ingen af Disciplene turde spørge ham: hvo er du? thi de vidste, at det var Herren.

12. Sade Jesus till dem: Kommer, och äter. Och ingen af Lärjungarna djerfdes till att spörja honom: Ho äst du? efter de visste, att det var Herren.

12. Jesus ütles neile: Tulge, wotke lounat; agga ükski neist jüngrittest ei julgend temmalt küssida: Kes sinna olled? sest nemmad teädsid, tedda Issanda ollewad.

12. Jėzus tarė: ‘‘Eikite šen pusryčių!’‘ Ir nė vienas iš mokinių neišdrįso paklausti: ‘‘Kas Tu esi?’‘, nes jie žinojo, jog tai Viešpats.

12. Spricht Jesus zu ihnen: Kommt und haltet das Mahl! Niemand aber unter den Jüngern wagte, ihn zu fragen: Wer bist du? denn sie wußten, daß es der HERR war.

12. Jésus leur dit: Venez dîner.Et aucun des disciples n'osait lui demander: Qui es-tu? sachant que c'était le Seigneur.

12. Díceles Jesús: Veníd, y coméd. Y ninguno de los discípulos le osaba preguntar: ¿Tú, quién eres? sabiendo que era el Señor.

12 Jezus zeide tot hen: Komt herwaarts, houdt het middagmaal. En niemand van de discipelen durfde Hem vragen: Wie zijt Gij? wetende, dat het de Heere was.

12. Rzekł im Jezus: Pójdźcie, obiadujcie. I żaden z uczniów nie śmiał go pytać: Ty ktoś jest? wiedząc, że jest Pan.

12. Monda nékik Jézus: Jertek, ebédeljetek. A tanítványok közül pedig senki sem meri vala tőle megkérdezni: Ki vagy te? Mivelhogy tudják vala, hogy az Úr ő.

12 Иисус говорит им: придите, обедайте. Из учеников же никто не смел спросить Его: кто Ты?, зная, что это Господь.

12. Рече їм Ісус: Ідїть обідайте. Нїхто ж не важив ся з учеників спитати Його: Хто Ти єси? знаючи, що се Господь.

13 Niin Jeesus meni ja otti leivän ja antoi heille, ja samoin kalan.

13 Niin Jeesus meni ja otti leivän ja antoi heille, ja samoin kalan.

13. Niin Jesus tuli, otti leivän ja antoi heille, niin myös kalan.

13. Nijn Jesus tuli otti leiwän ja andoi heille nijn myös calan.

13. Nin Iesus tuli ia otti Leiuen ia andoi heille. Ja samalmoto mös Calan. (Niin Jesus tuli ja otti leiwän ja antoi heille. Ja samalla muotoa myös kalan.)

13. ἔρχεται οὖν ὁ Ἰησοῦς καὶ λαμβάνει τὸν ἄρτον καὶ δίδωσιν αὐτοῖς καὶ τὸ ὀψάριον ὁμοίως.

13. ερχεται ουν ο ιησους και λαμβανει τον αρτον και διδωσιν αυτοις και το οψαριον ομοιως 13. erchetai oυn o iesoυs kai lamβanei ton arton kai didosin aυtois kai to opsarion omoios

13 Therefore Jesus comes and takes the bread and gives (it) to them and the little-fish likewise.

13. Jesus then cometh, and taketh bread, and giveth them, and fish likewise.

13. Da kom Jesus og tog Brødet og gav dem det, ligeledes og Fisken.

13. Då kom Jesus, och tog brödet och gaf dem; och fisken sammaledes.

13. Siis tulli Jesus ja wottis leiba, ja andis neile, ja sedda kallokest selsammal kombel.

13. Jėzus priėjo, paėmė duonos ir davė jiems, taip pat ir žuvies.

13. Da kommt Jesus und nimmt das Brot und gibt es ihnen, desgleichen auch die Fische.

13. Jésus donc s'approcha, et prit du pain, et leur en donna, ainsi que du poisson.

13. Entónces viene Jesús, y toma el pan, y dáles, y asimismo del pez.

13 Jezus dan kwam, en nam het brood, en gaf het hun, en den vis desgelijks.

13. Tedy przyszedł Jezus i wziął on chleb, i dał im, także i rybę.

13. Oda méne azért Jézus, és vevé a kenyeret és adá nékik, és hasonlóképen a halat is.

13 Иисус приходит, берет хлеб и дает им, также и рыбу.

13. Приходить тодї Ісус і бере хлїб, та й дає їм, і риби так само.

14 Tämä oli jo kolmas kerta, jolloin Jeesus noustuaan kuolleista ilmestyi opetuslapsillensa.

14 Tämä oli jo kolmas kerta, jolloin Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.

14. Tämä on kolmas kerta, kuin Jesus opetuslapsillensa ilmestyi, sitte kuin hän oli noussut ylös kuolleista.

14. Tämä on colmas kerta cuin Jesus Opetuslapsillens ilmestyi sijtte cuin hän oli ylösnosnut cuolleista.

14. Teme ombi nyt se colmas kerta ette Iesus ilmestui henen Opetuslapsillens/ sijtte quin hen ylesnosnut oli coolleista. (Tämä ompi nyt se kolmas kerta että Jesus ilmestyi hänen opetuslapsillensa/ sitten kuin hän ylösnoussut oli kuolleista.)

14. Τοῦτο ἤδη τρίτον ἐφανερώθη ὁ Ἰησοῦς τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ἐγερθεὶς ἐκ νεκρῶν.

14. τουτο ηδη τριτον εφανερωθη ο ιησους τοις μαθηταις αυτου εγερθεις εκ νεκρων 14. toυto ede triton efanerothe o iesoυs tois mathetais aυtoυ egertheis ek nekron

14 This is already the third-time that Jesus was manifested to his disciples, (after) having been raised from the dead.

14. This is now the third time that Jesus shewed himself to his disciples, after that he was risen from the dead.

14. Dette var nu den tredie Gang, at Jesus aabenbarede sig for sine Disciple, efterat han var opstanden fra de Døde.

14. Detta var nu tredje reson att Jesus uppenbarades sinom Lärjungom, sedan han var uppstånden ifrå de döda.

14. Jubba se olli kolmas kord, et Jesus ennast näitis omma jüngrittele, kui temma olli surnust üllestousnud.

14. Tai jau trečią kartą pasirodė savo mokiniams Jėzus, prisikėlęs iš numirusių.

14. Das ist nun das drittemal, daß Jesus offenbart war seinen Jüngern, nachdem er von den Toten auferstanden war.

14. C'était déjà la troisième fois que Jésus se faisait voir à ses disciples, après être ressuscité des morts.

14. Esta era ya la tercera vez que Jesús se manifestó a sus discípulos, habiendo resucitado de entre los muertos.

14 Dit was nu de derde maal, dat Jezus Zijn discipelen geopenbaard is, nadat Hij van de doden opgewekt was.

14. A toć już trzeci raz ukazał się Jezus uczniom swoim po zmartwychwstaniu.

14. Ezzel már harmadszor jelent meg Jézus az ő tanítványainak, minekutána feltámadt a halálból.

14 Это уже в третий раз явился Иисус ученикам Своим по воскресении Своем из мертвых.

14. Се вже втретє явивсь Ісус ученикам своїм, уставши з мертвих.

15 Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani".

15 Kun he olivat einehtineet, sanoi Jeesus Simon Pietarille: ”Simon Joonaan* poika, rakastatko minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: ”Kyllä, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki karitsojani"

15. Kuin he siis syöneet olivat, sanoi Jesus Simon Pietarille: Simon Jonan poika! rakastatkos minua enempi kuin nämät? Hän sanoi: jaa, Herra, sinä tiedät, että minä sinua rakastan. Hän sanoi hänelle: ruoki minun karitsoitani.

15. COsca he syönet olit sanoi Jesus Simon Petarille: Simon Joannis racastackos minua enämbi cuin nämät? Hän sanoi: Ja Herra sinä tiedät että minä sinua racastan. Hän sanoi hänelle: ruoki minun caridzojani.

15. Coska he ny olit söneet/ sanoi Iesus Simon Petarille. Simon Joannis/ Racastacos minua enämin quin nämet? Hen sanoi henelle. Ja HErra/ sine tiedhet ette mine Racastan sinua. Sanoi hen henelle/ Roki minun Caritzoitan. (Koska he nyt olit syöneet/ sanoi Jesus Simon Petarille. Simon Jonannis/ Rakastatkos minua enemmin kuin nämät? Hän sanoi hänelle. Ja Herra/ sinä tiedät että minä rakastan sinua. Sanoi hän hänelle/ Ruoki minun karitsoitani.)

15. Ὅτε οὖν ἠρίστησαν, λέγει τῷ Σίμωνι Πέτρῳ ὁ Ἰησοῦς· Σίμων Ἰωνᾶ, ἀγαπᾷς με πλέον τούτων; λέγει αὐτῷ· Ναί, Κύριε, σὺ οἶδας ὅτι φιλῶ σε. λέγει αὐτῷ· Βόσκε τὰ ἀρνία μου.

15. οτε ουν ηριστησαν λεγει τω σιμωνι πετρω ο ιησους σιμων ιωνα αγαπας με πλειον τουτων λεγει αυτω ναι κυριε συ οιδας οτι φιλω σε λεγει αυτω βοσκε τα αρνια μου 15. ote oυn eristesan legei to simoni petro o iesoυs simon iona agapas me pleion toυton legei aυto nai kυrie sυ oidas oti filo se legei aυto βoske ta arnia moυ

15 Therefore when they had a meal, Jesus says to Simon Peter, Simon, (son) of Jonah, do you {F} love* me more-than these? He says to him, Yes, Lord; you know that I {F} love you. He says to him, Feed my lambs.

15. So when they had dined, Jesus saith to Simon Peter, Simon, son of Jonas, lovest thou me more than these He saith unto him, Yea, Lord; thou knowest that I love thee. He saith unto him, Feed my lambs.

15. Efter at de da havde gjort maaltid, siger Jesus til Simon Peter: Simon, Jonas' Søn, elsker du mig mere end disse? han siger til ham: ja, Herre, du veed, at jeg elsker dig. Jesus siger til ham: vogt mine Lam.

15. Då de nu hade ätit, sade Jesus till Simon Petrum: Simon Jona, älskar du mig mer än desse? Han sade till honom: Ja, Herre, du vetst, att jag älskar dig. Sade han till honom: Föd min lamb.

15. Agga kui nemmad said lounat sönud, ütleb Jesus Simona Peetrusse wasto: Simon Jona poeg! armastad sinna mind ennam kui needsinnatsed? temma ütleb tem̃ale: Jah, Issand, sinna tead, et minna sind armastan; temma ütleb temmale: Olle mo tallekeste karjane.

15. Papusryčiavus Jėzus paklausė Simoną Petrą: ‘‘Simonai, Jonos sūnau, ar myli mane labiau už šituos?’‘ Jis atsakė: ‘‘Taip, Viešpatie, Tu žinai, kad Tave myliu’‘. Jėzus jam tarė: ‘‘Ganyk mano avinėlius’‘.

15. Da sie nun das Mahl gehalten hatten, spricht Jesus zu Simon Petrus: Simon Jona, hast du mich lieber, denn mich diese haben? Er spricht zu ihm: Ja, HERR, du weißt, daß ich dich liebhabe. Spricht er zu ihm: Weide meine Lämmer!

15. Après qu'ils eurent dîné, Jésus dit à Simon Pierre: Simon, fils de Jona, m'aimes-tu plus que ceux-ci?Pierre répondit: Oui, Seigneur, tu sais que je t'aime. Jésus lui dit: Pais mes agneaux.

15. Pues como hubieron comido, Jesús dijo a Simón Pedro: ¿Simón, hijo de Jonás, me amas más que estos? Dícele: Si, Señor: tú sabes que te amo. Dícele: Apacienta mis corderos.

15 Toen zij dan het middagmaal gehouden hadden, zeide Jezus tot Simon Petrus: Simon, zoon van Jonas, hebt gij Mij liever dan dezen? Hij zeide tot Hem: Ja, Heere! Gij weet, dat ik U liefheb. Hij zeide tot hem: Weid Mijn lammeren.

15. A gdy obiad odprawili, rzekł Jezus Szymonowi Piotrowi: Szymonie Jonaszowy, miłujesz mię więcej niżeli ci? Rzekł mu: Tak jest, Panie! ty wiesz, że cię miłuję. Rzekł mu: Paśże baranki moje.

15. Mikor aztán megebédelének, monda Jézus Simon Péternek: Simon, Jónának fia: jobban szeretsz-é engem ezeknél? Monda néki: Igen, Uram; te tudod, hogy szeretlek téged! Monda néki: Legeltesd az én bárányaimat!

15 Когда же они обедали, Иисус говорит Симону Петру:Симон Ионин! любишь ли ты Меня больше, нежели они? Петр говорит Ему: так, Господи! Ты знаешь, что я люблю Тебя. Иисусговорит ему: паси агнцев Моих.

15. Як же обідали, рече Ісус Симонові Петру: Симоне Йонин, чи любиш мене більш, нїж сї: Каже Йому: Так, Господи; Ти знаєш, що я люблю Тебе. Рече йому: Паси ягнята мої.

16 Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani".

16 Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Joonaan* poika, rakastatko minua?" Hän vastasi Hänelle: "Kyllä, Herra, tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi hänelle: "Kaitse lampaitani."

16. Ja sanoi taas toisen kerran hänelle: Simon Jonan poika! rakastatkos minua? Hän vastasi: jaa, Herra, sinä tiedät, että minä sinua rakastan. Sanoi hän hänelle: kaitse minun lampaitani.

16. Ja sanoi taas hänelle: Simon Joannis racastackos minua? Hän wastais: Ja Herra sinä tiedät että minä sinua racastan. Sanoi hän hänelle: ruoki minun lambaitani.

16. Sanoi hen taas henelle iellens/ Simon Joannis/ Racastacos minua? Hen sanoi henelle/ Ja HErra/ sine tiedhet ette mine Racastan sinua. Sanoi hen henelle Roki minun Lambaitan. (Sanoi hän taas hänelle jällens/ Simon Joannis/ Rakastatkos minua? Hän sanoi hänelle/ Ja Herra/ sinä tiedät että minä rakastan sinua. Sanoi hän hänelle Ruoki minun lampaitani.)

16. λέγει αὐτῷ πάλιν δεύτερον· Σίμων Ἰωνᾶ, ἀγαπᾷς με; λέγει αὐτῷ· Ναί, Κύριε, σὺ οἶδας ὅτι φιλῶ σε. λέγει αὐτῷ· Ποίμαινε τὰ πρόβατά μου.

16. λεγει αυτω παλιν δευτερον σιμων ιωνα αγαπας με λεγει αυτω ναι κυριε συ οιδας οτι φιλω σε λεγει αυτω ποιμαινε τα προβατα μου 16. legei aυto palin deυteron simon iona agapas me legei aυto nai kυrie sυ oidas oti filo se legei aυto poimaine ta proβata moυ

16 He says to him again a second-time, Simon, (son) of Jonah, do you {F} love* me? He says to him, Yes, Lord; you know that I {F} love you. He says to him, Shepherd my sheep.

16. He saith to him again the second time, Simon, son of Jonas, lovest thou me He saith unto him, Yea, Lord; thou knowest that I love thee. He saith unto him, Feed my sheep.

16. Han siger atter anden Gang til ham: Simon, Jonas' Søn, elsker du mig? Han siger til ham: ja, Herre! du veed, at jeg elsker dig. Jesus siger til ham: vær Hyrde for mine Faar.

16. Åter sade han till honom: Simon Jona, älskar du mig? Han sade till honom: Ja, Herre, du vetst, att jag älskar dig. Sade han till honom: Föd min får.

16. Temma ütleb tem̃ale jälle teistkorda: Simon Jona poeg! armastad sinna mind? temma ütleb temmale: Jah, Issand, siña tead, et minna sind armastan; tem̃a ütleb temmale: Hoia mo lambad kui karjane.

16. Ir antrą kartą Jėzus paklausė: ‘‘Simonai, Jonos sūnau, ar myli mane?’‘ Tas atsiliepė: ‘‘Taip, Viešpatie, Tu žinai, kad Tave myliu’‘. Jėzus jam pasakė: ‘‘Ganyk mano avis’‘.

16. Spricht er wider zum andernmal zu ihm: Simon Jona, hast du mich lieb? Er spricht zu ihm: Ja, HERR, du weißt, daß ich dich liebhabe. Spricht Jesus zu ihm: Weide meine Schafe!

16. Il lui dit une seconde fois: Simon, fils de Jona, m'aimes-tu?Pierre lui répondit: Oui, Seigneur, tu sais que je t'aime. Jésus lui dit: Pais mes brebis.

16. Vuélvele a decir la segunda vez: ¿Simón, hijo de Jonás, me amas? Respóndele: Si, Señor: tú sabes que te amo. Dícele: Apacienta mis ovejas.

16 Hij zeide wederom tot hem ten tweeden maal: Simon, zoon van Jonas, hebt gij Mij lief? Hij zeide tot Hem: Ja, Heere, gij weet, dat ik U liefheb. Hij zeide tot hem: Hoed Mijn schapen.

16. Rzekł mu zasię po wtóre: Szymonie Jonaszowy! miłujesz mię? Rzekł mu: Tak jest, Panie! ty wiesz, że cię miłuję. Rzekł mu: Paśże owce moje.

16. Monda néki ismét másodszor is: Simon, Jónának fia, szeretsz-é engem? Monda néki: Igen, Uram; te tudod, hogy én szeretlek téged. Monda néki: Őrizd az én juhaimat!

16 Еще говорит ему в другой раз: Симон Ионин! любишь ли ты Меня? Петр говорит Ему: так, Господи! Ты знаешь, что я люблю Тебя. Иисус говорит ему: паси овец Моих.

16. Рече йому знов удруге: Симоне Йонин, чи любиш мене? Каже Йому: Так, Господи, Ти знаєш, що я люблю Тебе. Рече йому: Паси вівцї мої.

17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko minä sinulle rakas?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että olet minulle rakas". Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani.

17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Joonaan* poika, olenko sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi, kun Hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Olenko sinulle rakas?" ja vastasi Hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki lampaitani,

17. Hän sanoi kolmannen kerran hänelle: Simon Jonan poika! rakastatkos minua? Pietari tuli murheelliseksi, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: rakastatkos minua? ja sanoi hänelle: Herra, sinä tiedät kaikki: sinä tiedät, että minä rakastan sinua. Jesus sanoi hänelle: ruoki minun lampaitani.

17. Ja Jesus sanoi colmannen kerran hänelle: Simon Joannis racastackos minua? Petari tuli murhellisexi että hän colmannen kerran kysyi hänelle: racastackos minua: ja sanoi hänelle: Herra sinä tiedät caicki sinä tiedät myös että minä racastan sinua. Jesus sanoi hänelle: ruoki minun lambaitani.

17. Sanoi hen henelle Colmanen kerdhan. Simon Joannis/ Racastacos minua? Petari tuli murehesans/ ette hen colmanen kerdhan henelle sanoi/ Racastacos minua/ ia sanoi henelle/ HErra/ sine caiki tiedhet/ sine tiedhet ette mine Racastan sinua. Sanoi Iesus henelle/ Roki minun Lambaitan. (Sanoi hän hänelle kolmannen kerran. Simon Joannis/ Rakastatkos minua? Petari tuli murheessansa/ että hän kolmannen kerran hänelle sanoi/ Rakastatkos minua/ ja sanoi hänelle/ Herra/ sinä kaikki tiedät/ sinä tiedät että minä rakastan sinua. Sanoi Jesus hänelle/ Ruoki minun lampaitani.)

17. λέγει αὐτῷ τὸ τρίτον· Σίμων Ἰωνᾶ, φιλεῖς με; ἐλυπήθη ὁ Πέτρος ὅτι εἶπεν αὐτῷ τὸ τρίτον, φιλεῖς με, καὶ εἶπεν αὐτῷ· Κύριε, σὺ πάντα οἶδας, σὺ γινώσκεις ὅτι φιλῶ σε. λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Βόσκε τὰ πρόβατά μου.

17. λεγει αυτω το τριτον σιμων ιωνα φιλεις με ελυπηθη ο πετρος οτι ειπεν αυτω το τριτον φιλεις με και ειπεν αυτω κυριε συ παντα οιδας συ γινωσκεις οτι φιλω σε λεγει αυτω ο ιησους βοσκε τα προβατα μου 17. legei aυto to triton simon iona fileis me elυpethe o petros oti eipen aυto to triton fileis me kai eipen aυto kυrie sυ panta oidas sυ ginoskeis oti filo se legei aυto o iesoυs βoske ta proβata moυ

17 He says to him the third-time, Simon, (son) of Jonah, Do you {F} love me? Peter was sorrowful because he said to him the third-time, Do you {F} love me (like a friend)? And he said to him, Lord, you know all things; you know that I {F} love you (like a friend). Jesus says to him, Feed my sheep.

17. He saith unto him the third time, Simon, son of Jonas, lovest thou me Peter was grieved because he said unto him the third time, Lovest thou me And he said unto him, Lord, thou knowest all things; thou knowest that I love thee. Jesus saith unto him, Feed my sheep.

17. Han siger for tredie Gang til ham: Simon, Jonas' Søn, elsker du mig? Peter blev bedrøvet, fordi han sagde den tredie Gang til ham: elsker du mig? og han sagde til ham: Herre! du veed, alle Ting, du veed, at jeg elsker dig. Jesus siger til ham: vogt mine Faar.

17. Sade han till honom tredje reson: Simon Jona, älskar du mig? Petrus vardt bedröfvad, att han sade tredje reson till honom: Älskar du mig? och sade till honom: Herre, du vetst all ting; du vetst, att jag älskar dig. Sade Jesus till honom: Föd min får.

17. Kolmatkorda ütleb temma temmale: Simon Jona poeg! armastad sinna mind? Peetrus sai kurwaks, et ta temmale kolmatkorda olli üttelnud: Armastad sinna mind? ja ütles temmale: Issand, sa tead keik, sinna tunned, et ma sind armastan. Jesus ütleb temmale: Olle mo lammaste karjane.

17. Jėzus paklausė trečią kartą: ‘‘Simonai, Jonos sūnau, ar myli mane?’‘ Petras nuliūdo, kad Jis trečią kartą klausia: ‘‘Ar myli mane?’‘, ir atsakė: ‘‘Viešpatie, Tu viską žinai. Tu žinai, kad Tave myliu’‘. Jėzus jam tarė: ‘‘Ganyk mano avis.

17. Spricht er zum drittenmal zu ihm: Simon Jona, hast du mich lieb? Petrus ward traurig, daß er zum drittenmal zu ihm sagte: Hast du mich lieb? und sprach zu ihm: HERR, du weißt alle Dinge, du weißt, daß ich dich liebhabe. Spricht Jesus zu ihm: Weide meine Schafe!

17. Il lui dit pour la troisième fois: Simon, fils de Jona, m'aimes-tu?Pierre fut attristé de ce qu'il lui avait dit pour la troisième fois: M'aimes-tu?Et il lui dit: Seigneur, tu connais toutes choses, tu sais que je t'aime. Jésus lui dit: Pais mes brebis.

17. Dícele la tercera vez: ¿Simón, hijo de Jonás, me amas? Entristecióse Pedro de que le dijese la tercera vez. ¿Me amas? Y le dice: Señor, tú sabes todas las cosas: tú sabes que te amo. Dícele Jesús: Apacienta mis ovejas.

17 Hij zeide tot hem ten derden maal: Simon, zoon van Jonas, hebt gij Mij lief? Petrus werd bedroefd, omdat Hij ten derden maal tot hem zeide: Hebt gij Mij lief, en zeide tot Hem: Heere! Gij weet alle dingen, Gij weet, dat ik U liefheb. Jezus zeide tot hem: Weid Mijn schapen.

17. Rzekł mu po trzecie: Szymonie Jonaszowy! miłujesz mię? I zasmucił się Piotr, że mu po trzecie rzekł: Miłujesz mię? I odpowiedział mu: Panie! ty wszystko wiesz, ty znasz, że cię miłuję. Rzekł mu Jezus: Paśże owce moje.

17. Monda néki harmadszor is: Simon, Jónának fia, szeretsz-é engem? Megszomorodék Péter, hogy harmadszor is mondotta vala néki: Szeretsz-é engem? És monda néki: Uram, te mindent tudsz; te tudod, hogy én szeretlek téged. Monda néki Jézus: Legeltesd az én juhaimat!

17 Говорит ему в третий раз: Симон Ионин! любишь ли ты Меня? Петр опечалился, что в третий раз спросил его: любишь ли Меня? и сказал Ему: Господи! Ты все знаешь; Ты знаешь, что я люблю Тебя. Иисус говорит ему: паси овец Моих.

17. Рече йому втретє: Симоне Йонин, чи любиш мене? Засмутив ся Петр, що сказав йому втретє: Чи любиш мене? й каже Йому: Господи, Ти все знаєш; Ти знаєш, що люблю Тебе. Рече йому Ісус: Паси вівцї мої.

18 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo."

18 Totisesti, totisesti sanon sinulle: kun olit nuorempi, vyötit itsesi ja kuljit minne tahdoit; mutta kun tulet vanhaksi, ojennat kätesi* ja toinen vyöttää sinut ja vie [sinut], minne et tahdo."

18. Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: kuin sinä olit nuori, niin sinä vyötit itses ja menit, kuhunkas tahdoit; mutta kuin vanhenet, niin sinä ojennat kätes, ja toinen vyöttää sinun, ja vie, kuhunka et sinä tahdo.

18. Totisest totisest sanon minä sinulle: cosca sinä olit nuori nijn sinä wyötit idzes ja menit cuhungas tahdoit: mutta coscas wanhenet nijn sinä ojennat kätes ja toinen wyöttä sinun ja wie sinun cuhunga et sinä tahdo.

18. Totisest totisest sano' Mine sinulle/ Coska sine olit Noori/ nin sine itzes wötit/ ia keuit cuhungas tactolit/ Mutta coskas wanhanet/ nin sine wlosoijenat kädes/ ia toine' sinu' wöttepi/ ia wiepi cuhunga et sine tadho. (Totisesti totisesti sanon minä sinulle/ Koska sinä olit nuori/ niin sinä itsesi wyötit/ ja käwit kuhunkas tahtoilit/ Mutta koskas wanhenet/ niin sinä ulos ojennat kätesi/ ja toinen sinun wyöttääpi/ ja wiepi kuhunka et sinä tahdo.)

18. ἀμὴν ἀμὴν λέγω σοι, ὅτε ἦς νεώτερος, ἐζώννυες σεαυτὸν καὶ περιεπάτεις ὅπου ἤθελες· ὅταν δὲ γηράσῃς, ἐκτενεῖς τὰς χεῖράς σου, καὶ ἄλλος σε ζώσει, καὶ οἴσει ὅπου οὐ θέλεις.

18. αμην αμην λεγω σοι οτε ης νεωτερος εζωννυες σεαυτον και περιεπατεις οπου ηθελες οταν δε γηρασης εκτενεις τας χειρας σου και αλλος σε ζωσει και οισει οπου ου θελεις 18. amen amen lego soi ote es neoteros ezonnυes seaυton kai periepateis opoυ etheles otan de gerases ekteneis tas cheiras soυ kai allos se zosei kai oisei opoυ oυ theleis

18 Assuredly, assuredly, I am saying to you, When you were younger, you were girding yourself and were walking where you were wishing to go. But whenever you are elderly, you will stretch out your hands and another will gird you and will be carrying you where you do not wish.

18. Verily, verily, I say unto thee, When thou wast young, thou girdedst thyself, and walkedst whither thou wouldest: but when thou shalt be old, thou shalt stretch forth thy hands, and another shall gird thee, and carry thee whither thou wouldest not.

18. Sandelig, sandelig siger jeg dig: der du var yngre, bandt du op om dig selv og gik, hvor du vilde; men naar du bliver gammel, skal du udrække dine Hænder, og en Anden skal binde op om dig og føre dig derhen, hvor du ikke vil.

18. Sannerliga, sannerliga säger jag dig: När du vast ung, omgjordade du dig sjelf, och gick hvart du ville; men då du varder gammal, skall du uträcka dina händer, och en annar skall omgjorda dig, och leda dig dit du icke vill.

18. Töest, töest minna ütlen sinnule: Kui sinna norem ollid, siis pannid sa isse omma wö wöle, ja köndisid, kuhho sa tahtsid; agga kui sinna saad wannaks sanud, siis pead sa ommad käed wäljasirrutama, ja üks teine panneb wö so ümber, ja wiib sind, kuhho sa ei tahha.

18. Iš tiesų, iš tiesų sakau tau: kai buvai jaunas, pats susijuosdavai ir vaikščiojai, kur norėjai. O pasenęs tu ištiesi rankas, ir kitas tave perjuos ir ves, kur tu nenori’‘.

18. Wahrlich, wahrlich ich sage dir: Da du jünger warst, gürtetest du dich selbst und wandeltest, wohin du wolltest; wenn du aber alt wirst, wirst du deine Hände ausstrecken, und ein anderer wird dich gürten und führen, wohin du nicht willst.

18. En vérité, en vérité je te le dis; lorsque tu étais plus jeune, tu te ceignais toi-même, et tu allais où tu voulais; mais lorsque tu seras vieux, tu étendras tes mains, et un autre te ceindra, et te mènera où tu ne voudrais pas.

18. De cierto, de cierto te digo, que cuando eras más mozo, te ceñías, e ibas donde querías; mas cuando ya fueres viejo, extenderás tus manos, y ceñirte ha otro, y te llevará donde no querrías.

18 Voorwaar, voorwaar, zeg Ik u: Toen gij jonger waart, gorddet gij uzelven, en wandeldet, alwaar gij wildet; maar wanneer gij zult oud geworden zijn, zo zult gij uw handen uitstrekken, en een ander zal u gorden, en brengen, waar gij niet wilt.

18. Zaprawdę, zaprawdę powiadam tobie: Gdyś był młodszym, opasywałeś się i chodziłeś, kędyś chciał; lecz gdy się zestarzejesz, wyciągniesz ręce twoje, a inny cię opasze i poprowadzi, gdzie byś nie chciał.

18. Bizony, bizony mondom néked, a mikor ifjabb valál, felövezéd magadat, és oda mégy vala, a hova akarád; mikor pedig megöregszel, kinyújtod a te kezedet és más övez fel téged, és oda [2†] visz, a hová nem akarod.

18 Истинно, истинно говорю тебе: когда ты был молод, топрепоясывался сам и ходил, куда хотел; а когда состаришься, то прострешь руки твои, и другой препояшет тебя, и поведет, куда не хочешь.

18. Істино, істино глаголю тобі: Як був єси молодий, то підперізував ся сам, і ходив єси куди хотїв; як же зістарієш ся, то простягнеш руки твої, і инший тебе підпереже, й поведе, куди не схочеш.

19 Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua".

19 Mutta tämän Hän sanoi antaen tietää, millaisella kuolemalla Pietari* oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan Hän lausui hänelle: "Seuraa minua."

19. Mutta sen hän sanoi, antain tietää, millä kuolemalla hänen piti kunnioittaman Jumalaa. Ja kuin hän sen sanonut oli, sanoi hän hänelle: seuraa minua.

19. Mutta sen hän sanoi andain tietä millä cuolemalla hänen piti cunnioidzeman Jumalata.

19. Mutta sen hen sanoi/ merkiten mille Colemalla henen piti Jumalata cunnioitzeman. (Mutta sen hän sanoi/ merkiten millä kuolemalla hänen piti Jumalata kunnioitseman.)

19. τοῦτο δὲ εἶπε σημαίνων ποίῳ θανάτῳ δοξάσει τὸν Θεόν. καὶ τοῦτο εἰπὼν λέγει αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι.

19. τουτο δε ειπεν σημαινων ποιω θανατω δοξασει τον θεον και τουτο ειπων λεγει αυτω ακολουθει μοι 19. toυto de eipen semainon poio thanato doksasei ton theon kai toυto eipon legei aυto akoloυthei moi

19 Now he spoke this signifying by what (sort of) death he should glorify God. And having said this, he says to him, Follow me.

19. This spake he, signifying by what death he should glorify God. And when he had spoken this, he saith unto him, Follow me.

19. Men dette sagde han for at betegne, med hvad Død han skulde herliggjøre Gud. Og der han havde dette sagt, siger han til ham: følg mig.

19. Men det sade han, gifvandes tillkänna med hvad död han skulle prisa Gud. Och då han hade detta sagt, sade han till honom: Följ mig.

19. Agga sedda ütles tem̃a tähhendades, missugguse surmaga tem̃a piddi Jum̃alat auustama ; Ja kui ta sedda sai räkinud, ütleb temma temmale: Käi minno järrel.

19. Jis tai pasakė, nurodydamas, kokia mirtimi Petras pašlovinsiąs Dievą. Tai pasakęs, dar pridūrė: ‘‘Sek paskui mane!’‘

19. Das sagte er aber, zu deuten, mit welchem Tode er Gott preisen würde. Und da er das gesagt, spricht er zu ihm: Folge mir nach!

19. Or, il dit cela pour marquer par quelle mort Pierre glorifierait Dieu. Et après avoir ainsi parlé, il lui dit: Suis-moi.

19. Y esto dijo, dando a entender con que muerte había de glorificar a Dios. Y dicho esto, dícele: Sígueme.

19 En dit zeide Hij, betekenende, met hoedanigen dood hij God verheerlijken zou. En dit gesproken hebbende, zeide Hij tot hem: Volg Mij.

19. A to powiedział, dając znać, jaką śmiercią miał uwielbić Boga. A to powiedziawszy, rzekł mu: Pójdź za mną.

19. Ezt pedig azért mondá, hogy jelentse, milyen halállal dicsőíti majd meg az Istent. És ezt mondván, szóla néki: Kövess engem!

19 Сказал же это, давая разуметь, какою смертью Петр прославит Бога. И, сказав сие, говорит ему: иди за Мною.

19. Се ж промовив, означуючи, якою смертю прославить Бога. І, сказавши се, рече йому: Йди слїдом за мною.

20 Niin Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka on sinun kavaltajasi?"

20 Mutta Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös ehtoollisella oli nojannut Hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka se on, joka sinut kavaltaa?"

20. Pietari käänsi itsensä, ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jesus rakasti, joka myös oli Jesuksen rinnoilla ehtoollisessa maannut, ja sanonut: Herra, kuka se on, joka sinun pettää?

20. JA cuin hän sen sanonut oli sanoi hän hänelle: seura minua. Nijn Petari käänsi idzens ja näki sen Opetuslapsen seurawan jota Jesus racasti ja oli Jesuxen rinnoilla Ehtolises maannut: ja oli sanonut: Herra cuca se on joca sinun pettä?

20. Ja quin hen site sanonut oli/ sanoi hen henelle/ Seura minua. Nin Petari kiensijn ymberins/ ia neki sen Opetuslapsen seuraua'/ iota Iesus Racasti/ ioca mös Iesusen Rinnoilla Eectolises maannut oli/ ia oli sanonut/ HERRA/ cuca se on ioca sinun pette? (Ja kuin hän sitä sanonut oli/ sanoi hän hänelle/ Seuraa minua. Niin Petari käänsin ympärinsä/ ja näki sen opetuslapsen seuraawan/ jota Jesus rakasti/ jota myös Jesuksen rinnolla ehtoollisessa maannut oli/ ja oli sanonut/ HERRA/ kuka se on joka sinun pettää?)

20. ἐπιστραφεὶς δὲ ὁ Πέτρος βλέπει τὸν μαθητὴν ὃν ἠγάπα ὁ Ἰησοῦς ἀκολουθοῦντα, ὃς καὶ ἀνέπεσεν ἐν τῷ δείπνῳ ἐπὶ τὸ στῆθος αὐτοῦ καὶ εἶπε· Κύριε, τίς ἐστιν ὁ παραδιδούς σε;

20. επιστραφεις δε ο πετρος βλεπει τον μαθητην ον ηγαπα ο ιησους ακολουθουντα ος και ανεπεσεν εν τω δειπνω επι το στηθος αυτου και ειπεν κυριε τις εστιν ο παραδιδους σε 20. epistrafeis de o petros βlepei ton matheten on egapa o iesoυs akoloυthoυnta os kai anepesen en to deipno epi to stethos aυtoυ kai eipen kυrie tis estin o paradidoυs se

20 But Peter, turning again, sees the disciple whom Jesus loved* following; who also leaned-back upon his chest at the supper and who (had) said, Lord, who is he who is giving you up?

20. Then Peter, turning about, seeth the disciple whom Jesus loved following; which also leaned on his breast at supper, and said, Lord, which is he that betrayeth thee?

20. Men Peter vendte sig og saae den Disciple følge, som Jesus elskede, som og laae op til hans Bryst i Nadveren og havde sagt: Herre! hvo er den, som forrader dig?

20. Petrus vände sig om, och såg den Lärjungan följa, som Jesus älskade; hvilken ock i Nattvarden låg intill hans bröst, och sade: Herre, hvilken är den dig förråder?

20. Agga Peetrus pöris ennast ümber, ja näggi sedda jüngrit, kedda Jesus armastas, järrel käiwad, (kes ka olli öhto-sömaaial ennast Jesusse rinna peäle lasknud ja üttelnud: Issand, kes se on, kes sind ärraannab?)

20. Petras atsisukęs pamatė iš paskos einantį mokinį, kurį Jėzus mylėjo, kuris vakarienės metu buvo prisiglaudęs prie Jėzaus krūtinės ir klausė: ‘‘Viešpatie, kas Tave išduos?’‘

20. Petrus aber wandte sich um und sah den Jünger folgen, welchen Jesus liebhatte, der auch an seiner Brust beim Abendessen gelegen war und gesagt hatte: HERR, wer ist's, der dich verrät?

20. Et Pierre s'étant retourné, vit venir après lui le disciple que Jésus aimait, celui qui, pendant le souper, s'était penché sur le sein de Jésus, et lui avait dit: Seigneur, qui est celui qui te trahit?

20. Entónces volviéndose Pedro, ve a aquel discípulo al cual amaba Jesús que seguía, el que también se había recostado sobre su pecho en la cena, y le había dicho: ¿Señor, quién es el que te ha de entregar?

20 En Petrus, zich omkerende, zag den discipel volgen, welken Jezus liefhad, die ook in het avondmaal op Zijn borst gevallen was, en gezegd had: Heere! wie is het, die U verraden zal?

20. A Piotr obróciwszy się, ujrzał onego ucznia, którego miłował Jezus, pozad idącego, który się też był położył przy wieczerzy na piersiach jego, i rzekł był: Panie! któryż jest ten, co cię wyda?

20. Péter pedig megfordulván, látja, hogy követi az a tanítvány, a kit szeret vala Jézus, a ki nyugodott is ama vacsora közben az ő kebelén [3†] és mondá: Uram! ki az, a ki elárul téged?

20 Петр же, обратившись, видит идущего за ним ученика,которого любил Иисус и который на вечери, приклонившись к груди Его, сказал: Господи! кто предаст Тебя?

20. І обернувшись Петр, бачить ученика, котрого любив Ісус, слїдом ідучого, що й на вечері пригорнувсь до грудей Його, і питав: Господи, хто се, що зрадить Тебе?

21 Kun Pietari hänet näki, sanoi hän Jeesukselle: "Herra, kuinka sitten tämän käy?"

21 Hänet nähdessään Pietari sanoi Jeesukselle: "Herra, entä kuinka tämä?"

21. Kuin siis Pietari hänen näki, sanoi hän Jesukselle: Herra, mitästä tämä?

21. Cosca Petari hänen näki sanoi hän Jesuxelle: Herra mitästä tämän?

21. Coska sis Petari temen neki/ sanoi hen Iesuselle/ HERRA/ ende sis temen? (Koska siis Petari tämän näki/ sanoi hän Jesukselle/ HERRA/ entä siis tämän?)

21. τοῦτον ἰδὼν ὁ Πέτρος λέγει τῷ Ἰησοῦ· Κύριε, οὗτος δὲ τί;

21. τουτον ιδων ο πετρος λεγει τω ιησου κυριε ουτος δε τι 21. toυton idon o petros legei to iesoυ kυrie oυtos de ti

21 Peter having seen this one says to Jesus, Lord and what (about) this one?

21. Peter seeing him saith to Jesus, Lord, and what shall this man do?

21. Der Peter saae denne, siger han til Jesus: Herre! men hvad skal denne?

21. Då Petrus såg honom, sade han till Jesum: Herre, hvad skall då denne?

21. Kui Peetrus tedda näggi, ütles temma Jesusse wasto: Issand, agga mis sesinnane peab kannatama?

21. Pamatęs jį, Petras tarė Jėzui: ‘‘Viešpatie, o kas bus šitam?’‘

21. Da Petrus diesen sah, spricht er zu Jesus: HERR, was soll aber dieser?

21. Pierre donc l'ayant vu, dit à Jésus: Seigneur, et celui-ci, que lui arrivera-t-il?

21. Así que, como Pedro vió a éste, dice a Jesús: ¿Señor, y qué será de éste?

21 Als Petrus dezen zag, zeide hij tot Jezus: Heere, maar wat zal deze?

21. Tego ujrzawszy Piotr, rzekł Jezusowi: Panie! a ten co?

21. Ezt látván Péter, monda Jézusnak: Uram, ez pedig mint lészen?

21 Его увидев, Петр говорит Иисусу: Господи! а он что?

21. Сього побачивши Петр, каже Ісусові: Господи, сей же що?

22 Jeesus sanoi hänelle: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua."

22 Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahtoisin hänen jäävän kunnes tulen, mitä se sinulle kuuluu? Seuraa sinä minua."

22. Jesus sanoi hänelle: jos minä tahtoisin hänen siihenasti olevan kuin minä tulen, mitä sinun siihen tulee? Seuraa sinä minua.

22. Jesus sanoi hänelle: jos minä tahdoisin hänen siJohenasti olewan cuin minä tulen mitä sinun siJohen tule? seura sinä minua.

22. Iesus sanoi henelle/ Jos mine tadhoisin/ ette hen pysyis sihenasti quin mine tulen/ mite sinu' sihen tule? Seura sine minua. (Jesus sanoi hänelle/ Jos minä tahtoisin/ että hän pysyisi siihen asti kuin minä tulen/ mitä sinun siihen tulee? Seuraa sinä minua.)

22. λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἐὰν αὐτὸν θέλω μένειν ἕως ἔρχομαι, τί πρὸς σέ; σύ ἀκολούθει μοι.

22. λεγει αυτω ο ιησους εαν αυτον θελω μενειν εως ερχομαι τι προς σε συ ακολουθει μοι 22. legei aυto o iesoυs ean aυton thelo menein eos erchomai ti pros se sυ akoloυthei moi

22 Jesus says to him, If I will (for) him to abide until I come, what (is that) to you? You, follow me!

22. Jesus saith unto him, If I will that he tarry till I come, what is that to thee follow thou me.

22. Jesus siger til ham: dersom jeg vil, at han skal blive, indtil jeg kommer, hvad angaaer det dig? følg du mig.

22. Sade Jesus till honom: Om jag ville att han skulle blifva, tilldess jag kommer, hvad kommer det dig vid? Följ du mig.

22. Jesus ütleb temmale: Kui minna tahhan, et ta peab jäma, kunni ma tullen, mis sinna sest holid? käi sinna minno järrel.

22. Jėzus atsakė: ‘‘Jei Aš noriu, kad jis pasiliktų, kol ateisiu, kas gi tau? Tu sek paskui mane!’‘

22. Jesus spricht zu ihm: So ich will, daß er bleibe, bis ich komme, was geht es dich an? Folge du mir nach!

22. Jésus lui dit: Si je veux qu'il demeure jusqu'à ce que je vienne, que t'importe? Toi, suis-moi.

22. Dícele Jesús: Si quiero que él quede hasta que yo venga, ¿qué se te da a tí? Sígueme tú.

22 Jezus zeide tot hem: Indien Ik wil, dat hij blijve, totdat Ik kome, wat gaat het u aan? Volg gij Mij.

22. Rzekł mu Jezus: Jeźlibym chciał, żeby on został, aż przyjdę, co tobie do tego? Ty pójdź za mną.

22. Monda néki Jézus: Ha akarom, hogy ő megmaradjon, a míg eljövök, mi közöd hozzá? Te kövess engem!

22 Иисус говорит ему: если Я хочу, чтобы он пребыл, пока приду, что тебе до того ? ты иди за Мною.

22. Рече йому Ісус: Коли схочу, щоб він пробував, доки прийду, що тобі до того? ти йди за мною.

23 Niin semmoinen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole; mutta ei Jeesus sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: "Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee?"

23 Niin veljien kesken levisi sellainen* puhe, ettei se opetuslapsi kuole. Mutta Jeesus ei sanonut hänelle, ettei hän kuole vaan: "Jos tahtoisin hänen jäävän kunnes tulen, mitä se sinulle kuuluu?"

23. Niin veljesten seassa kävi ulos se puhe, ettei sen opetuslapsen pitänyt kuoleman. Mutta ei Jesus hänelle sanonut: ei hän kuole, vaan: jos minä tahdon hänen siihenasti olevan kuin minä tulen, mitä sinun siihen tulee?

23. Nijn weljesten seas luultin ettei sen Opetuslapsen pitänyt cuoleman. Mutta ei Jesus hänelle sanonut: ei hän cuole: waan jos minä tahdon hänen siJohenasti olewan cuin minä tulen mitä sinun siJohen tule?

23. Nin teme puhe wloslexi Weliesten seas/ Ei teme Opetuslapsi coole. Ja ei sanonut Iesus henelle/ Ei hen coole/ Waan ios mine tadhon ette hen pysyis sihenasti ette mine tulen/ mite sinun sihen tule? (Niin tämä puhe ulosläksi weljesten seassa/ Ei tämä opetuslapsi kuole. Ja ei sanonut Jesus hänelle/ Ei hän kuole/ Waan jos minä tahdon että hän pysyisi siihen asti että minä tulen/ mitä sinun siihen tulee?)

23. ἐξῆλθεν οὖν ὁ λόγος οὗτος εἰς τοὺς ἀδελφοὺς ὅτι ὁ μαθητὴς ἐκεῖνος οὐκ ἀποθνήσκει· καὶ οὐκ εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς ὅτι οὐκ ἀποθνήσκει, ἀλλ’ Ἐὰν αὐτὸν θέλω μένειν ἕως ἔρχομαι, τί πρὸς σέ;

23. εξηλθεν ουν ο λογος ουτος εις τους αδελφους οτι ο μαθητης εκεινος ουκ αποθνησκει και ουκ ειπεν αυτω ο ιησους οτι ουκ αποθνησκει αλλ εαν αυτον θελω μενειν εως ερχομαι τι προς σε 23. ekselthen oυn o logos oυtos eis toυs adelfoυs oti o mathetes ekeinos oυk apothneskei kai oυk eipen aυto o iesoυs oti oυk apothneskei all ean aυton thelo menein eos erchomai ti pros se

23 Therefore, this speech went forth to the brethren, that, that disciple does not die. And (yet) Jesus did not say to him that he does not die, but, If I will that he remains until I come, what (is that) to you?

23. Then went this saying abroad among the brethren, that that disciple should not die: yet Jesus said not unto him, He shall not die; but, If I will that he tarry till I come, what is that to thee

23. Derover kom dette Sagn ud iblandt Brødrene: denne Discipel døer ikke; endog Jesus ikke sagde til ham: han døer ikke, men: om jeg vil, at han skal blive, indtil jeg kommer, hvad angaaer det dig?

23. Då gick ett tal ut ibland bröderna: Denne Lärjungen dör icke. Och Jesus sade icke till honom: Han dör icke; utan, om jag ville, att han skulle blifva tilldess jag kommer, hvad kommer det dig vid?

23. Siis tousis könne wendade seas, et sesinnane jünger ei piddand surrema; agga Jesus ei olnud mitte temmale üttelnud, et ta ei piddand surrema, waid, kui minna tahhan, et ta peab jäma, kunni ma tullen: mis sinna sest holid?

23. Todėl pasklido šis žodis tarp brolių, jog tas mokinys nemirsiąs. Bet Jėzus nesakė, kad Jis nemirs, tik: ‘‘Jei noriu, kad jis pasiliktų, kol ateisiu, kas gi tau?’‘

23. Da ging eine Rede aus unter den Brüdern: Dieser Jünger stirbt nicht. Und Jesus sprach nicht zu ihm: "Er stirbt nicht", sondern: "So ich will, daß er bleibe, bis ich komme, was geht es dich an?"

23. Le bruit se répandit donc parmi les frères, que ce disciple ne mourrait point. Cependant Jésus ne lui avait pas dit: Il ne mourra point; mais: Si je veux qu'il demeure jusqu'à ce que je vienne, que t'importe?

23. Salió pues este dicho entre los hermanos, que aquel discípulo no había de morir; mas Jesús no le dijo: No morirá; sino: Si quiero que él quede hasta que yo venga, ¿qué se te da a tí?

23 Dit woord dan ging uit onder de broederen, dat deze discipel niet zou sterven. En Jezus had tot hem niet gezegd, dat hij niet sterven zou, maar: Indien Ik wil, dat hij blijve, totdat Ik kome, wat gaat het u aan?

23. I wyszła ta powieść między braci, żeby on uczeó umrzeć nie miał. Lecz mu nie rzekł Jezus, iż nie miał umrzeć; ale: Jeźli chcę, aby został aż przyjdę, cóż tobie do tego?

23. Kiméne azért e beszéd az atyafiak közé, hogy az a tanítvány nem hal meg: pedig Jézus nem mondta néki, hogy nem hal meg; hanem: Ha akarom, hogy ez megmaradjon, a míg eljövök, mi közöd hozzá?

23 И пронеслось это слово между братиями, что ученик тот не умрет. Но Иисус не сказал ему, что не умрет, но: если Я хочу, чтобы он пребыл, пока приду, что тебе до того ?

23. І пійшло слово се між братів, що ученик той не вмре, та не сказав йому Ісус, що не вмре; а: Коли схочу, щоб він пробував, доки прийду, що тобі до того?

24 Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.

24 Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut. Ja tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.

24. Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämät kirjoittanut, ja me tiedämme hänen todistuksensa todeksi.

24. Tämä Opetuslapsi todista näistä ja on nämät kirjoittanut ja me tiedämme hänen todistuxens todexi.

24. Teme on se Opetuslapsi ioca neiste todhista/ ia ombi nämet kirioittanut/ Ja me tiedhem/ ette henen Todhistuxens on tosi. (Tämä on se opetuslapsi joka näistä todistaa/ ja ompi nämät kirjoittanut/ Ja me tiedämme/ että hänen todistuksensa on tosi.)

24. Οὗτός ἐστιν ὁ μαθητὴς ὁ μαρτυρῶν περὶ τούτων καὶ γράψας ταῦτα, καὶ οἴδαμεν ὅτι ἀληθὴς ἐστιν ἡ μαρτυρία αὐτοῦ.

24. ουτος εστιν ο μαθητης ο μαρτυρων περι τουτων και γραψας ταυτα και οιδαμεν οτι αληθης εστιν η μαρτυρια αυτου 24. oυtos estin o mathetes o martυron peri toυton kai grapsas taυta kai oidamen oti alethes estin e martυria aυtoυ

24 This is the disciple who is testifying concerning these things and wrote these things and we know that his testimony is true.

24. This is the disciple which testifieth of these things, and wrote these things: and we know that his testimony is true.

24. Denne er den Discipel, som vidner om disse Ting og har skrevet dette; og vi vide, at hans Vidnesbyrd er sandt.

24. Denne är den Lärjungen, som vittnar härom, och den detta skrifvit hafver; och vi vete, att hans vittnesbörd är sant.

24. Sesinnane on se jünger, kes neistsinnatsist asjust tunnistab, ja sedda on ülleskirjotanud, ja meie teame, et temma tunnistus on tössi.)

24. Tai ir yra tas mokinys, kuris liudija apie tuos dalykus ir juos aprašė, ir mes žinome, kad jo liudijimas tikras.

24. Dies ist der Jünger, der von diesen Dingen zeugt und dies geschrieben hat; und wir wissen, daß sein Zeugnis wahrhaftig ist.

24. C'est ce disciple qui rend témoignage de ces choses, et qui les a écrites; et nous savons que son témoignage est véritable.

24. Este es el discípulo que da testimonio de estas cosas, y escribió estas cosas; y sabemos que su testimonio es verdadero.

24 Deze is de discipel, die van deze dingen getuigt, en deze dingen geschreven heeft; en wij weten, dat zijn getuigenis waarachtig is.

24. Tenci jest on uczeó, który świadczy o tem, i to napisał; a wiemy, że prawdziwe jest świadectwo jego.

24. Ez az a tanítvány, a ki bizonyságot tesz ezekről, és a ki megírta ezeket, és tudjuk, hogy az ő bizonyságtétele igaz.

24 Сей ученик и свидетельствует о сем, и написал сие; и знаем, что истинно свидетельство его.

24. Се той ученик, що сьвідкує про се, і писав се; і знаємо, що правдиве сьвідкуваннє його.

25 On paljon muutakin, mitä Jeesus teki; ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin. luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.

25 On paljon muutakin, (kaikki) mitä Jeesus teki. Jos ne kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät kirjoitettavat kirjat mahtuisi maailmaan sellaisenaan. (Aamen.)

25. On myös paljon muuta, mitä Jesus teki, jos ne erinänsä kirjoitettaisiin, en minä luulisi koko maailman käsittävän niitä kirjoja, joita pitäis kirjoitettaman. Amen.

25. On myös monda muuta cuin Jesus teki: jos ne nyt caicki kirjoitettaisin en minä luulis coco mailman wetäwän nijtä Kirjoja cuin pidäis kirjoitettaman.

25. Ouat mös mo'da mwta/ iotca Iesus teki/ Cutka/ ios ne iocaitzet kirioitetaisin/ em mine lwle/ ette coko Mailma wedhäis ne Kiriat/ iotca pideis Kirioitettaman. (Owat myös monta muuta/ jotka Jesus teki/ Kutka/ jos ne jokaiset kirjoitettaisiin/ en minä luule/ että koko maailmaan wetäisi ne kirjat/ jotka pitäisi kirjoitettaman.)

25. ἔστι δὲ καὶ ἄλλα πολλὰ ὅσα ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς, ἅτινα ἐὰν γράφηται καθ’ ἕν, οὐδὲ αὐτὸν οἶμαι τὸν κόσμον χωρῆσαι τὰ γραφόμενα βιβλία. Ἀμήν.

25. εστιν δε και αλλα πολλα οσα εποιησεν ο ιησους ατινα εαν γραφηται καθ εν ουδε αυτον οιμαι τον κοσμον χωρησαι τα γραφομενα βιβλια αμην 25. estin de kai alla polla osa epoiesen o iesoυs atina ean grafetai kath en oυde aυton oimai ton kosmon choresai ta grafomena βiβlia amen

25 Now there are also many other things (testifying to) how-much Jesus did, which if they are written one by one, I assume that not even the world itself (could) make* room for the written books. Amen. {Footnotes: Joh 21:7, or: was half dressed. Compare: Joh 13:14, Isa 20:2, Mic 1:8.Joh 21:15, 16, 17 ‘Love*’ means ‘all giving love.’ ‘Love’ means ‘a love of a friend.’ The Greeks defined the various kinds of love by different words.}{NOTES: You should read the 'Definitions' Section and other non-bible sections.}

25. And there are also many other things which Jesus did, the which, if they should be written every one, I suppose that even the world itself could not contain the books that should be written. Amen.

25. Men der er og mange andre Ting, som Jesus har gjort, hvilke, dersom de skulde skrives stykkevis, mener jeg, at ikke end Verden selv kunde rumme de Bøger, som skulde skrives. Amen

25. Äro ock mång annor ting, som Jesus gjorde, hvilka, om de det ena med det andra skrefvos, tror jag att verlden skulle icke kunna begripa de böcker, som skrifvas skulle. Amen.

25. Agga weel paljo muid asjo on, mis Jesus on teinud, kui need keik isseärranis saaksid ülleskirjotud, siis arwan minna, et ka ma-ilm isse ei jouaks need kirjotud ramatud kätte sada. AMEN

25. Yra dar daug kitų dalykų, kuriuos Jėzus padarė. Jeigu juos visus atskirai aprašytume, manau, kad visas pasaulis nesutalpintų knygų, kurios būtų parašytos. Amen.

25. Es sind auch viele andere Dinge, die Jesus getan hat; so sie aber sollten eins nach dem andern geschrieben werden, achte ich, die Welt würde die Bücher nicht fassen, die zu schreiben wären.

25. Il y a encore beaucoup d'autres choses que Jésus a faites, et si elles étaient écrites en détail, je ne pense pas que le monde même pût contenir les livres qu'on en écrirait. Amen.

25. Y hay también otras muchas cosas que hizo Jesús, que si se escribiesen cada una por sí, ni aun en el mundo pienso que cabrían los libros que se habrían de escribir. Amén.

25 En er zijn nog vele andere dingen, die Jezus gedaan heeft, welke, zo zij elk bijzonder geschreven wierden, ik acht, dat ook de wereld zelve de geschrevene boeken niet zou bevatten. Amen.

25. Jest też jeszcze i innych wiele rzeczy, które czynił Jezus; które gdyby miały być wszystkie z osobna spisane, tuszę, iż i sam świat nie mógłby ogarnąć ksiąg, które by napisane były. Amen.

25. De van sok [4†] egyéb is, a miket Jézus cselekedett vala, a melyek, ha egyenként megiratnának, azt vélem, hogy maga a világ sem foghatná be a könyveket, a melyeket írnának. Ámen.

25 Многое и другое сотворил Иисус; но, если бы писать отом подробно, то, думаю, и самому миру не вместить бынаписанных книг. Аминь.

25. Єсть же й иншого багато, що зробив Ісус, що, коли б писати з'осїбна, то думаю, що й сам сьвіт не помістив би писаних книг. Амінь.