20 luku

Maria Magdaleena, Pietari ja Johannes käyvät Jeesuksen haudalla 1 – 10 Ylösnoussut Jeesus ilmestyy Maria Magdaleenalle 11 – 18 sekä opetuslapsilleen Tuomaan poissa ollessa 19 – 23 ja Tuomaan läsnä ollessa 24 – 29 Tämän evankeliumikirjan tarkoitus 30, 31.

1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.

1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois hautakammion suulla.

1. Mutta ensimmäisenä päivänä viikossa tuli Maria Magdalena varhain, kuin vielä pimiä oli, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudalta.

1. MUtta ensimäisnä päiwänä wijcos tuli Maria Magdalena warahin wielä pimeis haudalle ja näki kiwen poisotetuxi haudalda.

1. Mutta ychten Sabbathin peiuen/ tuli Maria Magdalena warhan/ coska wiele pimie oli/ Haudhalle/ ia neki Kiuen poisotetu' haudhalda. (Mutta yhtenä Sabbathin päiwän/ tuli Maria Magdalene warhain/ koska wielä pimeä oli/ haudalle/ ja näki kiwen pois otettu haudalta.)

1. Τῇ δὲ μιᾷ τῶν σαββάτων Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ ἔρχεται πρωῒ σκοτίας ἔτι οὔσης εἰς τὸ μνημεῖον, καὶ βλέπει τὸν λίθον ἠρμένον ἐκ τοῦ μνημείου.

1. τη δε μια των σαββατων μαρια η μαγδαληνη ερχεται πρωι σκοτιας ετι ουσης εις το μνημειον και βλεπει τον λιθον ηρμενον εκ του μνημειου 1. te de mia ton saββaton maria e magdalene erchetai proi skotias eti oυses eis to mnemeion kai βlepei ton lithon ermenon ek toυ mnemeioυ

1 {Mar 16:1-8 & Mat 28:1-8 & Luk 24:1-8, 12 & Joh 20:1-10 Dawn and very early Sun.} Now on the first (day) of the week Mary the Magdalene comes in the morning, (while) being still dark, to the tomb and sees the stone has been lifted away from the tomb.

1. The first day of the week cometh Mary Magdalene early, when it was yet dark, unto the sepulchre, and seeth the stone taken away from the sepulchre.

1. Men paa den første Dag i Ugen kom Maria Magdalene aarle, der det var endnu mørkt, til Graven og saae, at Stenen var borttagen fra Graven.

1. På den ena Sabbathen kom Maria Magdalena om morgonen, då ännu mörkt var, till grafvena, och såg stenen vara borto af grafvene.

1. Agga essimessel näddala päwal tulli Maria Mahdalena warra, kui alles pimme olli, haua jure, ja nääb, et se kiwwi haua eest olli ärrawoetud.

1. Pirmąją savaitės dieną, labai anksti, dar neišaušus, Marija Magdalietė atėjo prie kapo ir pamatė, kad akmuo nuo kapo nuristas.

1. Am ersten Tag der Woche kommt Maria Magdalena früh, da es noch finster war, zum Grabe und sieht, daß der Stein vom Grabe hinweg war.

1. Le premier jour de la semaine, Marie de Magdala vint le matin au sépulcre, comme il faisait encore obscur; et elle vit la pierre ôtée du sépulcre.

1. Y EL primer día de la semana, María Magdalena vino de mañana, siendo aun oscuro, al sepulcro, y vió la piedra quitada del sepulcro.

1 En op den eersten dag der week ging Maria Magdalena vroeg, als het nog duister was, naar het graf; en zag den steen van het graf weggenomen.

1. A pierwszego dnia po sabacie Maryja Magdalena przyszła rano do grobu, gdy jeszcze było ciemno, i ujrzała kamieó odwalony od grobu.

1. A hétnek első napján pedig jó reggel, a mikor még sötétes vala, oda [1†]méne Mária Magdaléna a sírhoz, és látá, hogy elvétetett a kő a sírról.

1 В первый же день недели Мария Магдалина приходит ко гробу рано, когда было еще темно, и видит, что камень отвален от гроба.

1. Первого ж дня тижня приходить Мария Магдалина вранцї, як ще було темно, до гробу, і бачить, що каменя одвалено від гробу.

2 Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet".

2 Niin hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä mihin ovat Hänet panneet."

2. Niin hän juoksi ja tuli Simon Pietarin tykö ja sen opetuslapsen tykö, jota Jesus rakasti, ja sanoi heille: he ovat Herran ottaneet pois haudasta, ja emme tiedä, kuhunka he hänen panivat.

2. Nijn hän juoxi Simon Petarin ja sen Opetuslapsen tygö jota Jesus racasti ja sanoi heille: he owat Herran poisottanet haudasta ja en me tiedä cuhunga he hänen panit.

2. Nin hen iooxi/ ia tuli Simon Petarin tyge/ ia sen toisen Opetuslapsen tyge iota Iesus racasti/ ia sanoi heille/ He ouat poisottanet HErran haudast/ ia emme me tiedhä cuhunga he henen panit. (Niin hän juoksi/ ja tuli Simon Petarin tykö/ ja sen toisen opetuslapsen tykö jota Jesus rakasta/ ja sanoi heille/ He owat pois ottaneet Herran haudasta/ ja emme me tiedä kuhunka he hänen panit.)

2. τρέχει οὖν καὶ ἔρχεται πρὸς Σίμωνα Πέτρον καὶ πρὸς τὸν ἄλλον μαθητὴν ὃν ἐφίλει ὁ Ἰησοῦς, καὶ λέγει αὐτοῖς· Ἦραν τὸν Κύριον ἐκ τοῦ μνημείου, καὶ οὐκ οἴδαμεν ποῦ ἔθηκαν αὐτόν.

2. τρεχει ουν και ερχεται προς σιμωνα πετρον και προς τον αλλον μαθητην ον εφιλει ο ιησους και λεγει αυτοις ηραν τον κυριον εκ του μνημειου και ουκ οιδαμεν που εθηκαν αυτον 2. trechei oυn kai erchetai pros simona petron kai pros ton allon matheten on efilei o iesoυs kai legei aυtois eran ton kυrion ek toυ mnemeioυ kai oυk oidamen poυ ethekan aυton

2 Therefore she runs and comes to Simon Peter, and to the other disciple whom Jesus loved, and says to them, They took away the Lord from the tomb and we do not know where they placed him.

2. Then she runneth, and cometh to Simon Peter, and to the other disciple, whom Jesus loved, and saith unto them, They have taken away the Lord out of the sepulchre, and we know not where they have laid him.

2. Da løb hun og kom til Simon Peter og til den anden Discipel, hvilken Jesus elskede, og sagde til dem: de have borttaget Herren af Graven, og vi vide ikke, hvor de have lagt ham.

2. Då lopp hon, och kom till Simon Petrum, och till den andra Lärjungan, som Jesus älskade, och sade till dem: De hafva tagit Herran bort utaf grafvene, och vi vete icke hvart de hafva lagt honom.

2. Siis jookseb temma ja tulleb Simona Peetrusse, ja se teise jüngri jure, kedda Jesus armastas, ja ütleb neile: Nemmad on Issandat haua seest ärrawotnud, ja meie ei tea, kuhho nemmad tedda on pannud.

2. Ji nubėgo pas Simoną Petrą ir kitą mokinį, kurį Jėzus mylėjo, ir pranešė jiems: ‘‘Paėmė Viešpatį iš kapo, ir nežinome, kur Jį padėjo’‘.

2. Da läuft sie und kommt zu Simon Petrus und zu dem andern Jünger, welchen Jesus liebhatte, und spricht zu ihnen: Sie haben den HERRN weggenommen aus dem Grabe, und wir wissen nicht, wo sie ihn hin gelegt haben.

2. Elle courut donc et vint vers Simon Pierre, et vers l'autre disciple que Jésus aimait; et elle leur dit: On a enlevé du sépulcre le Seigneur, et nous ne savons où on l'a mis.

2. Entónces corrió, y vino a Simón Pedro, y al otro discípulo, al cual amaba Jesús, y les dice: Han llevado al Señor del sepulcro, y no sabemos donde le han puesto.

2 Zij liep dan, en kwam tot Simon Petrus en tot den anderen discipel, welken Jezus liefhad, en zeide tot hen: Zij hebben den Heere weggenomen uit het graf, en wij weten niet, waar zij Hem gelegd hebben.

2. I bieżała, a przyszła do Szymona Piotra i do onego drugiego ucznia, którego miłował Jezus, i rzekła im: Wzięli Pana z grobu, a nie wiemy, gdzie go położyli.

2. Futa azért és méne Simon Péterhez és ama másik tanítványhoz, a kit Jézus szeret vala, és monda nékik: Elvitték az Urat a sírból, és nem tudjuk, hová tették őt.

2 Итак, бежит и приходит к Симону Петру и к другому ученику, которого любил Иисус, и говорит им: унесли Господа из гроба, и не знаем, где положили Его.

2. Біжить тодї, і приходить до Симона Петра та другого ученика, котрого любив Ісус, і каже їм: Узято Господа з гробу, і не знаємо, де положено Його.

3 Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle.

3 Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle.

3. Niin Pietari meni ulos ja toinen opetuslapsi, ja tulivat haudalle.

3. NIjn Petari ja se toinen Opetuslapsi menit haudalle.

3. Nin Petari ia se toinen Opetuslapsi wlosmeni/ ia tulit Haudhan tyge. (Niin Petari ja se toinen opetuslapsi ulos meni/ ja tulit haudan tykö.)

3. ἐξῆλθεν οὖν ὁ Πέτρος καὶ ὁ ἄλλος μαθητής καὶ ἤρχοντο εἰς τὸ μνημεῖον.

3. εξηλθεν ουν ο πετρος και ο αλλος μαθητης και ηρχοντο εις το μνημειον 3. ekselthen oυn o petros kai o allos mathetes kai erchonto eis to mnemeion

3 Therefore Peter went forth, and the other disciple, and they were going toward the tomb.

3. Peter therefore went forth, and that other disciple, and came to the sepulchre.

3. Da gik Peter og den anden Discipel ud, og de kom til Graven.

3. Då gick Petrus ut, och den andre Lärjungen, och kommo till grafvena.

3. Siis läks Peetrus wälja ja se teine jünger, ja tullid haua jure.

3. Petras ir tas kitas mokinys nuskubėjo prie kapo.

3. Da ging Petrus und der andere Jünger hinaus zum Grabe.

3. Alors Pierre sortit avec l'autre disciple, et ils allèrent au sépulcre.

3. Salió pues Pedro, y el otro discípulo, y vinieron al sepulcro.

3 Petrus dan ging uit, en de andere discipel, en zij kwamen tot het graf.

3. Tedy wyszedł Piotr i on drugi uczeó, a szli do grobu.

3. Kiméne azért [2†] Péter és a másik tanítvány, és menének a sírhoz.

3 Тотчас вышел Петр и другой ученик, и пошли ко гробу.

3. Вийшов тодї Петр і другий ученик, і прийшли до гробу.

4 Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle.

4 Molemmat juoksivat yhdessä, mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle.

4. Mutta he juoksivat kahden ynnä, ja toinen opetuslapsi juoksi edellä nopeammin kuin Pietari, ja tuli ensin haudalle.

4. Mutta ne caxi juoxit ynnä ja se toinen Opetuslapsi juoxi nopemmin cuin Petari ja tuli edellä haudalle.

4. Mutta ne Caxi ynne ioxit/ ia se toinen Opetuslapsi edhelleioxi nopiama' quin Petari/ ia tuli edhelle Haudhan tyge. (Mutta ne kaksi ynnä juoksit/ ja se toinen opetuslapsi edellä juoksi nopeammin kuin Petari/ ja tuli edellä haudan tykö.)

4. ἔτρεχον δὲ οἱ δύο ὁμοῦ· καὶ ὁ ἄλλος μαθητὴς προέδραμε τάχιον τοῦ Πέτρου καὶ ἦλθε πρῶτος εἰς τὸ μνημεῖον,

4. ετρεχον δε οι δυο ομου και ο αλλος μαθητης προεδραμεν ταχιον του πετρου και ηλθεν πρωτος εις το μνημειον 4. etrechon de oi dυo omoυ kai o allos mathetes proedramen tachion toυ petroυ kai elthen protos eis to mnemeion

4 Now the two were running in unison and the other disciple ran quickly ahead of Peter and came to the tomb first;

4. So they ran both together: and the other disciple did outrun Peter, and came first to the sepulchre.

4. Men de Tvende løb tilsammen, og den anden Discipel løb foran, fastere end Peter, og kom først til Graven.

4. Både lupo de tillika; och den andre Lärjungen lopp före, snarare än Petrus, och kom först till grafvena.

4. Agga need mollemad jooksid ühtlaste, ja se teine jünger jooksis ele ussinaminne kui Peetrus, ja tulli enne haua jure.

4. Bėgo abu kartu, bet tasai kitas mokinys pralenkė Petrą ir pirmas pasiekė kapą.

4. Es liefen aber die zwei miteinander, und der andere Jünger lief zuvor, schneller denn Petrus, und kam am ersten zum Grabe,

4. Et ils couraient tous deux ensemble; mais cet autre disciple courut plus vite que Pierre, et arriva le premier au sépulcre.

4. Y corrían los dos juntos; mas el otro discípulo corrió más presto que Pedro, y vino primero al sepulcro.

4 En deze twee liepen tegelijk; en de andere discipel liep vooruit, sneller dan Petrus, en kwam eerst tot het graf.

4. I bieżeli obaj społem; ale on drugi uczeó wyścignął Piotra i pierwej przyszedł do grobu.

4. Együtt futnak vala pedig mindketten: de ama másik tanítvány hamar megelőzé Pétert, és előbb juta a sírhoz;

4 Они побежали оба вместе; но другой ученик бежал скорее Петра, и пришел ко гробу первый.

4. Бігли ж обидва разом, та другий ученик побіг скоріщ Петра, і прийшов первий до гробу.

5 Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle.

5 Kumartuessaan katsomaan, hän näki käärinliinain olevan siellä, mutta ei mennyt sisälle.

5. Ja kuin hän itsensä kumarsi, näki hän liinaiset pantuna, mutta ei hän kuitenkaan mennyt sisälle.

5. Ja cuin hän siJohen curkisti näki hän siellä käärilijnat mutta ei hän cuitengan mennyt sisälle.

5. Ja quin he' sisellekurkisti/ neki hen kärilinat panduna/ Ei hen quitengan siselleme'nyt. (Ja kuin he sisälle kurkisti/ näki hän käärinliinat pantuna/ Ei hän kuitenkaan sisälle mennyt.)

5. καὶ παρακύψας βλέπει κείμενα τὰ ὀθόνια, οὐ μέντοι εἰσῆλθεν.

5. και παρακυψας βλεπει κειμενα τα οθονια ου μεντοι εισηλθεν 5. kai parakυpsas βlepei keimena ta othonia oυ mentoi eiselthen

5 and having peered (inside) and he sees the linen-strips laying; nevertheless he did not enter in.

5. And he stooping down, and looking in, saw the linen clothes lying; yet went he not in.

5. Og da han kigede ind, saae han Lindklæderne ligge, men gik dog ikke ind.

5. Och när han lutade sig ned, fick han se lakanen lagd; dock gick han icke in.

5. Ja tem̃a nääb kummarkülle need surno-linnad seäl ollewad, agga tem̃a ei läinud mitte sisse.

5. Pasilenkęs jis pamatė numestas drobules, tačiau į vidų nėjo.

5. guckt hinein und sieht die Leinen gelegt; er ging aber nicht hinein.

5. Et s'étant baissé, il vit les bandelettes qui étaient à terre; mais il n'entra point.

5. Y abajándose a mirar, vió los lienzos puestos; mas no entró.

5 En als hij nederbukte, zag hij de doeken liggen; nochtans ging hij er niet in.

5. A nachyliwszy się, ujrzał leżące prześcieradła; wszakże tam nie wszedł.

5. És lehajolván, látá, hogy ott vannak a lepedők; mindazáltal nem megy vala be.

5 И, наклонившись, увидел лежащие пелены; но не вошел во гроб .

5. І нахилившись, бачить, що лежить полотно, та не ввійшов.

6 Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä

6 Niin Simon Pietari tuli seuraten häntä ja meni sisälle hautakammioon ja näki käärinliinain olevan siellä

6. Niin Simon Pietari tuli seuraten häntä, ja meni hautaan, ja näki kääriliinat pantuna.

6. Nijn Simon Petari tuli hänen jäljesäns ja meni hautaan ja näki käärilijnat panduna:

6. Nin tuli sijtte Simon Petrus henen ielkins/ ia meni Haudhan siselle/ ia näki Kärilinat panduna/ (Niin tuli sitten Simon Petrus hänen jälkeensä/ ja meni haudan sisälle/ ja näki käärinliinat pantuna/)

6. ἔρχεται οὖν Σίμων Πέτρος ἀκολουθῶν αὐτῷ, καὶ εἰσῆλθεν εἰς τὸ μνημεῖον καὶ θεωρεῖ τὰ ὀθόνια κείμενα,

6. ερχεται ουν σιμων πετρος ακολουθων αυτω και εισηλθεν εις το μνημειον και θεωρει τα οθονια κειμενα 6. erchetai oυn simon petros akoloυthon aυto kai eiselthen eis to mnemeion kai theorei ta othonia keimena

6 Therefore Simon Peter comes, following him and entered into the tomb, and he views the linen-strips laying,

6. Then cometh Simon Peter following him, and went into the sepulchre, and seeth the linen clothes lie,

6. Da kom Simon Peter, som fulgte ham, og gik ind i Graven og saae Lindklæderne ligge,

6. Så kom då Simon Petrus efter honom, och gick in i grafvena, och såg lakanen lagd;

6. Siis tulleb Simon Peetrus, kes temma järrel käis, ja läks haua sisse, ja nääb need surno-linnad maas ollewad,

6. Netrukus iš paskos atbėgo ir Simonas Petras. Jis įėjo į rūsį ir pamatė numestas drobules

6. Da kam Simon Petrus ihm nach und ging hinein in das Grab und sieht die Leinen gelegt,

6. Mais Simon Pierre, qui le suivait, étant arrivé, entra dans le sépulcre, et vit les bandelettes qui étaient à terre,

6. Vino pues Simón Pedro siguiéndole, y entró en el sepulcro, y vió los lienzos puestos,

6 Simon Petrus dan kwam en volgde hem, en ging in het graf, en zag de doeken liggen.

6. Przyszedł też i Szymon Piotr, idąc za nim, i wszedł w grób, i ujrzał prześcieradła leżące,

6. Megjöve azután Simon Péter is nyomban utána, és beméne a sírba: és látá, hogy a lepedők ott vannak.

6 Вслед за ним приходит Симон Петр, и входит во гроб, и видит одни пелены лежащие,

6. Приходить тодї Симон Петр слїдом за ним, і ввійшов у гріб, і видить, що лежить полотно,

7 ja hikiliinan, joka oli ollut hänen päässään, ei pantuna yhteen käärinliinojen kanssa, vaan toiseen paikkaan erikseen kokoonkäärittynä.

7 ja hikiliinan, joka oli ollut Hänen päässään, olevan toisessa* paikassa erikseen kokoon käärittynä, eikä yhdessä käärinliinain kanssa.

7. Ja hikiliinan, joka hänen päänsä päällä oli ollut, ei kääriliinan kanssa, vaan erinänsä käärittynä yhteen paikkaan.

7. Ja sen hikilijnan joca hänen pääns päällä oli ollut ei käärilijnan cansa waan erinäns käärittynä yhten paickan.

7. ia sen Hikilinan/ ioca henen Päens päle oli ollut/ ei Kärilinan cansan Pa'duna/ waan erinens kärittynä ychten paickan. (ja sen hikiliinan/ joka hänen päänsä päällä oli ollut/ ei käärinliinan kanssa pantuna/ waan erinänsä käärittynä yhteen paikkaan.)

7. καὶ τὸ σουδάριον, ὃ ἦν ἐπὶ τῆς κεφαλῆς αὐτοῦ, οὐ μετὰ τῶν ὀθονίων κείμενον, ἀλλὰ χωρὶς ἐντετυλιγμένον εἰς ἕνα τόπον.

7. και το σουδαριον ο ην επι της κεφαλης αυτου ου μετα των οθονιων κειμενον αλλα χωρις εντετυλιγμενον εις ενα τοπον 7. kai to soυdarion o en epi tes kefales aυtoυ oυ meta ton othonion keimenon alla choris entetυligmenon eis ena topon

7 and the handkerchief which was upon his head, was not laying with the linen-strips, but has been entwined in one separate place.

7. And the napkin, that was about his head, not lying with the linen clothes, but wrapped together in a place by itself.

7. og Svededugen, som havde paa sit Hoved, ikke liggende hos Lindklæderne, men sammensvøbt paa et Sted for sig selv.

7. Och svetteduken, som hade varit om hans hufvud, icke lagd när lakanen, utan afsides i ett rum tillhopasvept.

7. Ja et se higgi-rättik, mis temma Pea peäl olli, mitte ep olnud surno-linnadega maas, waid issepäines mässitud ühte paika.

7. ir skarą, buvusią ant Jėzaus galvos, ne su drobulėmis paliktą, bet suvyniotą ir atskirai padėtą.

7. und das Schweißtuch, das Jesus um das Haupt gebunden war, nicht zu den Leinen gelegt, sondern beiseits, zusammengewickelt, an einen besonderen Ort.

7. Et le suaire qu'on lui avait mis sur la tête, lequel n'était pas avec les autres linges; mais plié dans un endroit à part.

7. Y el sudario que había estado sobre su cabeza, no puesto con los lienzos, sino a parte en un lugar envuelto.

7 En den zweetdoek, die op Zijn hoofd geweest was, zag hij niet bij de doeken liggen, maar in het bijzonder in een andere plaats samengerold.

7. I chustkę, która była na głowie jego, nie z prześcieradłami położoną, ale z osobna na jednem miejscu zwiniętą.

7. És a keszkenő, a mely az ő fején volt, nem együtt van a lepedőkkel, hanem külön összegöngyölítve egy helyen.

7 и плат, который был на главе Его, не с пеленами лежащий, но особо свитый на другом месте.

7. а хустка, що була на голові Його, не з полотном лежала, а осторонь звита, на одному місцї.

8 Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi.

8 Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi.

8. Niin meni myös toinen opetuslapsi sisälle, joka ensin haudalle tullut oli, ja näki sen ja uskoi.

8. Nijn meni myös toinen Opetuslapsi sisälle joca edellä haudalle tullut oli ja näki sen ja uscoi:

8. Nin sisellemeni mös se toinen Opetuslapsi/ ioca edhelle tullut oli Haudhalle/ ia neki sen ia vskoi. (Niin sisälle meni myös se toinen opetuslapsi/ joka edellä tullut oli haudalle/ ja näki sen ja uskoi.)

8. τότε οὖν εἰσῆλθε καὶ ὁ ἄλλος μαθητὴς ὁ ἐλθὼν πρῶτος εἰς τὸ μνημεῖον, καὶ εἶδε καὶ ἐπίστευσεν·

8. τοτε ουν εισηλθεν και ο αλλος μαθητης ο ελθων πρωτος εις το μνημειον και ειδεν και επιστευσεν 8. tote oυn eiselthen kai o allos mathetes o elthon protos eis to mnemeion kai eiden kai episteυsen

8 Therefore, the other disciple also entered in then, who came first to the tomb, and he saw and believed.

8. Then went in also that other disciple, which came first to the sepulchre, and he saw, and believed.

8. Nu gik da og den anden Discipel, som var kommen først til Graven ind og saae og troede.

8. Då gick ock den andre Lärjungen in, som förr var kommen till grafvena, och såg det, och troddet.

8. Siis läks nüüd ka se teine jünger sisse, kes enne olli tulnud haua sisse, ja näggi, ja uskus.

8. Tada įėjo ir kitas mokinys, kuris pirmas buvo atbėgęs prie kapo. Jis pamatė ir įtikėjo.

8. Da ging auch der andere Jünger hinein, der am ersten zum Grabe kam, und er sah und glaubte es.

8. L'autre disciple, qui était arrivé le premier au sépulcre, entra aussi, et il vit, et il crut.

8. Entónces entró también aquel otro discípulo, que había venido primero al sepulcro; y vió, y creyó.

8 Toen ging dan ook de andere discipel er in, die eerst tot het graf gekomen was, en zag het, en geloofde.

8. Potem wszedł i on drugi uczeó, który był pierwej przyszedł do grobu, i ujrzał, a uwierzył.

8. Akkor aztán beméne a másik tanítvány is, a ki először jutott a sírhoz, és lát és hisz vala.

8 Тогда вошел и другой ученик, прежде пришедший ко гробу, и увидел, и уверовал.

8. Тодї ж увійшов і другий ученик, що прийшов первий до гробу, і видів, і вірував.

9 Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva.

9 Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamatusta*, että Hänen piti nousta kuolleista.

9. Sillä ei he vielä Raamattua ymmärtäneet, että hän oli nouseva kuolleista.

9. Sillä ei he wielä Ramattua ymmärtänet että hän oli ylösnousewa cuolleista.

9. Sille eiuet he wiele Ramattu ymmertenet/ ette hene' piti ylesnousema' Cooleista. (Sillä eiwät he wielä Raamattua ymmärtäneet/ että hänen piti ylösnouseman kuolleista.)

9. οὐδέπω γὰρ ᾔδεισαν τὴν γραφὴν ὅτι δεῖ αὐτὸν ἐκ νεκρῶν ἀναστῆναι.

9. ουδεπω γαρ ηδεισαν την γραφην οτι δει αυτον εκ νεκρων αναστηναι 9. oυdepo gar edeisan ten grafen oti dei aυton ek nekron anastenai

9 (For* they did not yet know the Scripture, that it is essential for him to rise* up from the dead.)

9. For as yet they knew not the scripture, that he must rise again from the dead.

9. Thi de forstode ikke endnu Skriften, at det burde ham at opstaae fra de Døde.

9. Ty de förstodo icke än då Skriftena, att han skulle uppstå ifrå de döda.

9. Sest nemmad ei moistnud weel mitte sedda kirja, et temma piddi surnust üllestousma.

9. Mat jie dar nebuvo supratę Rašto, kad Jis turėsiąs prisikelti iš numirusių.

9. Denn sie wußten die Schrift noch nicht, daß er von den Toten auferstehen müßte.

9. Car ils n'avaient pas encore compris l'Écriture, portant qu'il fallait que Jésus ressuscitât des morts.

9. Porque aun no sabían la Escritura, que era menester que él resucitase de entre los muertos.

9 Want zij wisten nog de Schrift niet, dat Hij van de doden moest opstaan.

9. Albowiem jeszcze nie rozumieli Pisma, iż miał zmartwychwstać.

9. Mert nem tudják vala még az [3†] írást, hogy fel kell támadnia a halálból.

9 Ибо они еще не знали из Писания, что Ему надлежало воскреснуть из мертвых.

9. Ще бо не знали писання, що має Він з мертвих воскреснути.

10 Niin opetuslapset menivät takaisin kotiinsa.

10 Niin opetuslapset palasivat kotiinsa.

10. Niin ne opetuslapset menivät taas yhteen.

10. Nijn ne Opetuslapset menit taas cocon.

10. Nin taas ne Opetuslapsett menit iellens cokoon. (Niin taas ne opetuslapset menit jällens kokoon.)

10. ἀπῆλθον οὖν πάλιν πρὸς ἑαυτοὺς οἱ μαθηταί.

10. απηλθον ουν παλιν προς εαυτους οι μαθηται 10. apelthon oυn palin pros eaυtoυs oi mathetai

10 Therefore the disciples went away again to themselves. {Mar 16:9-11 & Mat 28:9-10 & Luk 24:9-11 & Joh 20:11-18.}

10. Then the disciples went away again unto their own home.

10. Da gik Disciplene atter hen til Deres.

10. Och Lärjungarna gingo åter tillhopa igen.

10. Siis läksid need jüngrid jälle ommade jure.

10. Paskui mokiniai vėl sugrįžo namo.

10. Da gingen die Jünger wieder heim.

10. Et les disciples retournèrent chez eux.

10. Así que volvieron los discípulos a los suyos.

10 De discipelen dan gingen wederom naar huis.

10. I odeszli zaś oni uczniowie do domu.

10. Visszamenének azért a tanítványok az övéikhez.

10 Итак ученики опять возвратились к себе.

10. Пійшли ж тодї ученики знов до себе.

11 Mutta Maria seisoi haudan edessä ulkopuolella ja itki. Kun hän näin itki, kurkisti hän hautaan

11 Mutta Maria seisoi hautakammion luona ulkopuolella ja itki. Näin itkien hän kurkisti hautakammioon

11. Mutta Maria seisoi ulkona haudan edessa ja itki. Ja kuin hän niin itki, kumarsi hän itsensä hautaan.

11. MUtta Maria seisoi ulcona haudan edes ja itki. Ja cosca hän nijn itki curkisti hän hautaan:

11. Mutta Maria Haudhan edes seisoi wlcona idkein. Coska hen sis idki/ nin hen kurckisti Haudhan siselle/ (Mutta Maria haudan edessä seisoi ulkona itkein. Koska hän siis itki/ niin hän kurkisti haudan sisälle/)

11. Μαρία δὲ εἱστήκει πρὸς τῷ μνημείῳ κλαίουσα ἔξω.

11. μαρια δε ειστηκει προς το μνημειον κλαιουσα εξω ως ουν εκλαιεν παρεκυψεν εις το μνημειον 11. maria de eistekei pros to mnemeion klaioυsa ekso os oυn eklaien parekυpsen eis to mnemeion

11 But Mary stood outside before the tomb, weeping. Therefore as she was weeping, she peered into the tomb;

11. But Mary stood without at the sepulchre weeping: and as she wept, she stooped down, and looked into the sepulchre,

11. Men Maria stod udenfor ved Graven og græd; og som hun græd, kigede hun ind i Graven,

11. Men Maria stod och gret utanför grafvene. Vid hon nu så gret, lutade hon sig in i grafvena;

11. Agga Maria seisis haua jures wäljas ja nuttis; kui ta nüüd nuttis, watis temma kummarkülle haua sisse,

11. O Marija stovėjo lauke prie kapo ir verkė. Verkdama ji pasilenkė, pažvelgė į kapo vidų

11. Maria aber stand vor dem Grabe und weinte draußen. Als sie nun weinte, guckte sie ins Grab

11. Cependant Marie se tenait dehors, près du sépulcre, en pleurant; et comme elle pleurait, elle se baissa dans le sépulcre,

11. Empero María estaba fuera llorando junto al sepulcro; y estando llorando abajóse a mirar en el sepulcro.

11 En Maria stond buiten bij het graf, wenende. Als zij dan weende, bukte zij in het graf;

11. Ale Maryja stała u grobu, na dworze płacząc; a gdy płakała, nachyliła się w grób.

11. Mária pedig künn áll vala a sírnál sírva. A míg azonban siránkozék, behajol vala a [4†] sírba;

11 А Мария стояла у гроба и плакала. И, когда плакала, наклонилась во гроб,

11. Мария ж стояла перед гробом, плачучи, знадвору; як же плакала, нахилилась у гріб,

12 ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut.

12 ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä missä Jeesuksen ruumis oli maannut.

12. Ja näki kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa istuvan, yhden pään puolessa ja toisen jalkain puolessa, siinä missä Jesuksen ruumis pantu oli.

12. Ja näki caxi Engelitä walkeisa waatteisa istuwan yxi pään ja toinen jalcain puoles johon he Jesuxen ruumin pannet olit.

12. ia neki caxi Engelite Walkeis waatteis jstuan/ Se yxi päen poles/ ia se toine' Jalcain poles/ cuhunga he Iesusen Rumin pa'neet olit. (ja nekin kaksi enkeliä walkeissa waatteissa istuwan/ Se yksi pään puolessa/ ja se toinen jalkain puolessa/ kuhunka he Jesuksen ruumiin panneet olit.)

12. ὡς οὖν ἔκλαιε, παρέκυψεν εἰς τὸ μνημεῖον καὶ θεωρεῖ δύο ἀγγέλους ἐν λευκοῖς καθεζομένους ἕνα πρὸς τῇ κεφαλῇ καὶ ἕνα πρὸς τοῖς ποσίν, ὅπου ἔκειτο τὸ σῶμα τοῦ Ἰησοῦ.

12. και θεωρει δυο αγγελους εν λευκοις καθεζομενους ενα προς τη κεφαλη και ενα προς τοις ποσιν οπου εκειτο το σωμα του ιησου 12. kai theorei dυo aggeloυs en leυkois kathezomenoυs ena pros te kefale kai ena pros tois posin opoυ ekeito to soma toυ iesoυ

12 and she views two messengers in white sitting, one toward the head and one toward the feet, where the body of Jesus was laying.

12. And seeth two angels in white sitting, the one at the head, and the other at the feet, where the body of Jesus had lain.

12. og hun saae to Engle sidde i hvide Klæder, een ved Hovedet og een ved Fødderne, hvor Jesu Legeme havde ligget.

12. Och fick se två Änglar i hvit kläder, sittande, den ene vid hufvudet, och den andre vid fötterna, der de hade lagt Jesu lekamen.

12. Ja nääb kaks inglit walge riettega istwad, teist Pea ja teist jalge otsas, kus Jesusse ihho olli magganud.

12. ir pamatė du angelus baltais drabužiais sėdinčius­vieną galvūgalyje, kitą kojų vietoje­ten, kur būta Jėzaus kūno.

12. und sieht zwei Engel in weißen Kleidern sitzen, einen zu den Häupten und eine zu den Füßen, da sie den Leichnam hin gelegt hatten.

12. Et elle vit deux anges vêtus de blanc, assis l'un à la tête, et l'autre aux pieds, au lieu où le corps de Jésus avait été couché.

12. Y vió dos ángeles en ropas blancas que estaban sentados, el uno a la cabecera, y el otro a los piés, donde el cuerpo de Jesús había sido puesto.

12 En zag twee engelen in witte klederen zitten, een aan het hoofd, en een aan de voeten, waar het lichaam van Jezus gelegen had.

12. I ujrzała dwóch Aniołów w bieli siedzących, jednego u głowy, a drugiego u nóg, tam gdzie było położone ciało Jezusowe.

12. És láta két angyalt fehér ruhában ülni, egyiket fejtől, másikat lábtól, a hol a Jézus teste feküdt vala.

12 и видит двух Ангелов, в белом одеянии сидящих, одного у главы и другого у ног, где лежало тело Иисуса.

12. і видить двох ангелів у білому сидячих, один у головах, а один у ногах, де лежало тїло Ісусове.

13 Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet".

13 Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, miksi itket?" Hän sanoi heille: "Koska ovat ottaneet pois Herrani, enkä tiedä mihin ovat Hänet panneet."

13. Ne sanoivat hänelle: vaimo, mitäs itket? Hän sanoi heille: he ovat minun Herrani ottaneet pois, ja en tiedä, kuhunka he hänen ovat panneet.

13. Ne sanoit hänelle: waimo mitäs itket? Hän sanoi: he owat minun Herrani poisottanet engä tiedä cuhunga he hänen owat pannet.

13. Sanoit he henelle/ Waimo/ mites idket? Hen sanoi heille/ He ouat minun HERRAN poisottanet/ engä tiedhä cuhunga he panit henen. (Sanoit he hänelle/ Waimo/ mitäs itket? Hän sanoi heille/ He owat minun HERRAN pois ottaneet/ enkä tiedä kuhunka he panit hänen.)

13. καὶ λέγουσιν αὐτῇ ἐκεῖνοι· Γύναι, τί κλαίεις; λέγει αὐτοῖς· Ὅτι ἦραν τὸν Κύριόν μου, καὶ οὐκ οἶδα ποῦ ἔθηκαν αὐτόν.

13. και λεγουσιν αυτη εκεινοι γυναι τι κλαιεις λεγει αυτοις οτι ηραν τον κυριον μου και ουκ οιδα που εθηκαν αυτον 13. kai legoυsin aυte ekeinoi gυnai ti klaieis legei aυtois oti eran ton kυrion moυ kai oυk oida poυ ethekan aυton

13 And those (men) say to her, Woman, why are you weeping? She says to them, They took my Lord and I do not know where they placed him.

13. And they say unto her, Woman, why weepest thou? She saith unto them, Because they have taken away my Lord, and I know not where they have laid him.

13. Og de sagde til hende: Kvinde! hvi græder du? Hun sagde til dem: fordi de have taget min Herre bort, og jeg ved ikke, hvor de have lagt ham.

13. De sade till henne: Qvinna, hvad gråter du? Sade hon till dem: De hafva tagit bort min Herra; och jag vet icke hvart de hafva lagt honom.

13. Ja nem̃ad ütlewad temmale: Naene, mis sa nuttad? temma ütleb neile: Nem̃ad on miño Issandat ärrawinud, ja minna ei tea, kuhho nemmad tedda on pannud.

13. Jie paklausė ją: ‘‘Moterie, ko verki?’‘ Ji atsakė: ‘‘Paėmė mano Viešpatį ir nežinau, kur Jį padėjo’‘.

13. Und diese sprachen zu ihr: Weib, was weinest du? Sie spricht zu ihnen: Sie haben meinen HERRN weggenommen, und ich weiß nicht, wo sie ihn hin gelegt haben.

13. Et ils lui dirent: Femme, pourquoi pleures-tu? Elle leur dit: Parce qu'on a enlevé mon Seigneur, et je ne sais où on l'a mis.

13. Y le dijeron: ¿Mujer, por qué lloras? Ella les dice: Porque han llevado a mi Señor, y no sé donde le han puesto.

13 En die zeiden tot haar: Vrouw! wat weent gij? Zij zeide tot hen: Omdat zij mijn Heere weggenomen hebben, en ik weet niet, waar zij Hem gelegd hebben.

13. Którzy jej rzekli: Niewiasto! czemu płaczesz? Rzekła im: Iż wzięli Pana mego, a nie wiem, gdzie go położyli.

13. És mondának azok néki: Asszony mit sírsz? Monda nékik: Mert elvitték az én Uramat, és nem tudom, hova tették őt.

13 И они говорят ей: жена! что ты плачешь? Говорит им: унесли Господа моего, и не знаю, где положили Его.

13. І кажуть вони їй: Жено, чого плачеш? Каже їм: Бо взято Господа мого, й не знаю, де положено Його.

14 Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.

14 Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tuntenut, että se oli Jeesus.

14. Ja kuin hän nämät sanonut oli, käänsi hän itsensä taapäin, ja näki Jesuksen seisovan, eikä tietänyt, että se oli Jesus.

14. COsca hän nämät sanonut oli käänsi hän idzens ja näki Jesuxen seisowan eikä tiennyt että se oli Jesus.

14. Coska hen nemet oli sanonut/ kiensi hen itzens tacaperin/ ia neki Iesusen seisouan/ ia ei tienyt ette se oli Iesus. (Koska hän nämät oli sanonut/ käänsi hän itsens takaperin/ ja näki Jesuksen seisowan/ ja ei tiennyt että se oli Jesus.)

14. καὶ ταῦτα εἰποῦσα ἐστράφη εἰς τὰ ὀπίσω, καὶ θεωρεῖ τὸν Ἰησοῦν ἑστῶτα, καὶ οὐκ ᾔδει ὅτι Ἰησοῦς ἐστι.

14. και ταυτα ειπουσα εστραφη εις τα οπισω και θεωρει τον ιησουν εστωτα και ουκ ηδει οτι ο ιησους εστιν 14. kai taυta eipoυsa estrafe eis ta opiso kai theorei ton iesoυn estota kai oυk edei oti o iesoυs estin

14 And having said these things, she was turned toward the behind (side of her) and views Jesus standing and did not know that it was Jesus.

14. And when she had thus said, she turned herself back, and saw Jesus standing, and knew not that it was Jesus.

14. Og der hun det havde sagt, vendte hun sig tilbage og saae Jesus staae der, og hun vidste ikke, at det var Jesus.

14. När hon detta sade, vände hon sig tillbaka, och fick se Jesum ståndandes; och visste icke att det var Jesus.

14. Ja kui ta sedda sai üttelnud, pöris temma ennast ümber, ja nääb Jesust seiswad, ja ei teädnud, et se Jesus olli.

14. Tai tarusi, ji atsisuko ir pamatė stovintį Jėzų, bet nepažino, kad tai Jėzus.

14. Und als sie das sagte, wandte sie sich zurück und sieht Jesus stehen und weiß nicht, daß es Jesus ist.

14. Et ayant dit cela, elle se retourna, et vit Jésus debout; mais elle ne savait point que c'était Jésus.

14. Y como hubo dicho esto, volvió atrás, y vió a Jesús que estaba en pié; mas no sabía que era Jesús.

14 En als zij dit gezegd had, keerde zij zich achterwaarts, en zag Jezus staan, en zij wist niet, dat het Jezus was.

14. A to rzekłszy, obróciła się nazad i ujrzała Jezusa stojącego; lecz nie wiedziała, iż Jezus był.

14. És mikor ezeket mondotta, hátra fordula, és látá [5†] Jézust ott állani, és nem tudja vala, hogy Jézus az.

14 Сказав сие, обратилась назад и увидела Иисуса стоящего; но не узнала, что это Иисус.

14. І, промовивши се, обернулась назад, і видить Ісуса стоячого, та й не знала, що се Ісус.

15 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, mitä itket? Ketä etsit?" Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet".

15 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, miksi itket? Ketä etsit?" Tämä luuli, että Hän on puutarhuri, ja sanoi Hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut Hänet pois, niin sano minulle, mihin olet pannut Hänet, niin minä otan Hänet."

15. Sanoi Jesus hänelle: vaimo, mitäs itket? ketäs etsit? Mutta hän luuli sen yrttitarhan haltiaksi, ja sanoi hänelle: Herra, jos sinä hänen kannoit pois, niin sano minulle, kuhunkas hänen panit, ja minä tahdon hänen ottaa.

15. Sanoi Jesus hänelle: Waimo mitäs itket? ketäs edzit? mutta hän luuli sen krydimaan haldiaxi ja sanoi hänelle: Herra jos sinä hänen poiscannoit nijn sano minulle cuhungas hänen panit ja minä menen hänen ottaman.

15. Sanoi Iesus henelle/ Waimo/ mites idket? Ketes etzit? Hen Lwli sen oleuan Yrttitarhanhaltijan/ ia sanoi hen henelle/ HERRA/ ios sine henen poiscannoit/ nin sanos minulle cuhungas henen panit/ ia mine henen otan. (Sanoi Jesus hänelle/ Waimo/ mitäs itket? Ketäs itket? Hän luuli sen olewan yrttitarhan haltijan/ ja sanoi hän hänelle/ HERRA/ jos sinä hänen pois kannoit/ niin sanos minulle kuhunkas hänen panit/ ja minä hänen otan.)

15. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Γύναι, τί κλαίεις; τίνα ζητεῖς; ἐκείνη δοκοῦσα ὅτι ὁ κηπουρός ἐστι, λέγει αὐτῷ· Κύριε, εἰ σὺ ἐβάστασας αὐτόν, εἰπέ μοι ποῦ ἔθηκας αὐτόν, κἀγὼ αὐτὸν ἀρῶ.

15. λεγει αυτη ο ιησους γυναι τι κλαιεις τινα ζητεις εκεινη δοκουσα οτι ο κηπουρος εστιν λεγει αυτω κυριε ει συ εβαστασας αυτον ειπε μοι που αυτον εθηκας καγω αυτον αρω 15. legei aυte o iesoυs gυnai ti klaieis tina zeteis ekeine dokoυsa oti o kepoυros estin legei aυto kυrie ei sυ eβastasas aυton eipe moi poυ aυton ethekas kago aυton aro

15 Jesus says to her, Woman, why are you weeping? Whom are you seeking? That (woman), thinking that it is the gardener, says to him, Lord, if you bore him (away) from here, tell me where you placed him and I will take him.

15. Jesus saith unto her, Woman, why weepest thou whom seekest thou She, supposing him to be the gardener, saith unto him, Sir, if thou have borne him hence, tell me where thou hast laid him, and I will take him away.

15. Jesus siger til hende: Kvinde! hvi græder du? hvem leder du efter? Hun meente, det var Urtegaardsmanden, og siger til ham: Herre! dersom du har baaret ham bort, da siig mig, hvor du har lagt ham, saa vil jeg tage ham.

15. Sade Jesus till henne: Qvinna, hvad gråter du? Hvem söker du? Hon mente, att det hade varit örtagårdsmästaren, och sade till honom: Herre, hafver du burit honom bort; säg mig hvart du hafver lagt honom, och jag vill tågan.

15. Jesus ütleb temmale: Naene, mis sa nuttad? kedda sa otsid? Temma mötles, et se piddi kärner ollema, ja ütles temmale: Issand, kui sinna olled tedda ärrakannud, siis ütle mulle, kuhho sa tedda olled pannud, ja ma tahhan tedda ärrawotta.

15. Jėzus jai tarė: ‘‘Moterie, ko verki? Ko ieškai?’‘ Ji, manydama, jog tai sodininkas, atsakė: ‘‘Gerbiamasis, jei tamsta Jį išnešei, pasakyk man, kur Jį padėjai. Aš Jį pasiimsiu’‘.

15. Spricht er zu ihr: Weib, was weinest du? Wen suchest du? Sie meint es sei der Gärtner, und spricht zu ihm: Herr, hast du ihn weggetragen, so sage mir, wo hast du ihn hin gelegt, so will ich ihn holen.

15. Jésus lui dit: Femme, pourquoi pleures-tu? Qui cherches-tu?Elle, croyant que c'était le jardinier, lui dit: Seigneur, si tu l'as emporté, dis-moi où tu l'as mis, et je le prendrai.

15. Dícele Jesús: ¿Mujer, por qué lloras? ¿á quién buscas? Ella, pensando que era el hortelano, le dice: Señor, si tú le has llevado, díme donde le has puesto, y yo le llevaré.

15 Jezus zeide tot haar: Vrouw, wat weent gij? Wien zoekt gij? Zij, menende, dat het de hovenier was, zeide tot Hem: Heere, zo gij Hem weg gedragen hebt, zeg mij, waar gij Hem gelegd hebt, en ik zal Hem wegnemen.

15. Rzekł jej Jezus: Niewiasto! czemu płaczesz? kogo szukasz? A ona mniemając, że był ogrodnik, rzekła mu: Panie! jeźliś go ty wziął, powiedz mi, gdzieś go położył, a ja go wezmę.

15. Monda néki Jézus: Asszony, mit sírsz? kit keressz? Az pedig azt gondolván, hogy a kertész az, monda néki: Uram, ha te vitted el őt, mondd meg nékem, hová tetted őt, és én elviszem őt.

15 Иисус говорит ей: жена! что ты плачешь? кого ищешь? Она, думая, что это садовник, говорит Ему: господин! если ты вынес Его, скажи мне, где ты положил Его, и я возьму Его.

15. Рече їй Ісус: Жено, чого плачеш? кого шукаєш? Вона, думаючи, що се садівник, каже Йому: Добродїю, коли ти винїс Його, скажи менї, де Його положив, і я Його візьму.

16 Jeesus sanoi hänelle: "Maria!" Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja.

16 Jeesus sanoi hänelle: "Maria." Tämä kääntyi ja sanoi Hänelle [hepreaksi]: "Rabbi!" se on, 'opettaja'.

16. Jesus sanoi hänelle: Maria! niin hän käänsi itsensä ja sanoi hänelle: Rabboni, se on: Mestari.

16. Jesus sanoi hänelle: Maria: nijn hän käänsi ja sanoi hänelle: Rabboni se on Mestari.

16. IESUs sanoi henelle/ Maria. Nin hen kiensijn/ ia sanoi henelle/ Rabuni/ se on sanottu/ Mestari. (Jesus sanoi hänelle/ Maria. Niin hän kääntyi/ ja sanoi hänelle/ Rabbuni/ se on sanottu/ Mestari.)

16. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Μαρία. στραφεῖσα ἐκείνη λέγει αὐτῷ· Ραββουνί, ὃ λέγεται, διδάσκαλε.

16. λεγει αυτη ο ιησους μαρια στραφεισα εκεινη λεγει αυτω ραββουνι ο λεγεται διδασκαλε 16. legei aυte o iesoυs maria strafeisa ekeine legei aυto raββoυni o legetai didaskale

16 Jesus says to her, Mary. That (woman) having turned (around), says to him, Rabboni; which is saying: Teacher.

16. Jesus saith unto her, Mary. She turned herself, and saith unto him, Rabboni; which is to say, Master.

16. Jesus siger til hende: Maria! Da vendte hun sig og siger til ham: Rabbuni! hvilket betyder: Mester.

16. Jesus sade till henne: Maria. Då vände hon sig om, och sade till honom: Rabbuni, det är, Mästar.

16. Jesus ütles temmale: Maria; temma pöris ennast ümber, ja ütleb temmale: Rabbuni, se on: Öppetaja.

16. Jėzus jai sako: ‘‘Marija!’‘ Ji atsigręžė ir sušuko: ‘‘Rabuni!’‘ (Tai reiškia: ‘‘Mokytojau’‘).

16. Spricht Jesus zu ihr: Maria! Da wandte sie sich um und spricht zu ihm: Rabbuni (das heißt: Meister)!

16. Jésus lui dit: Marie!Et elle, s'étant retournée, lui dit: Rabbouni! c'est-à-dire, mon Maître!

16. Dícele Jesús: María. Volviéndose ella, dícele: Rabboni, que quiere decir, Maestro.

16 Jezus zeide tot haar: Maria! Zij, zich omkerende, zeide tot Hem: Rabbouni, hetwelk is gezegd, Meester.

16. Rzekł jej Jezus: Maryjo! Która obróciwszy się, rzekła mu: Rabbuni! co się wykłada: Nauczycielu!

16. Monda néki Jézus: Mária! Az megfordulván, monda néki: Rabbóni! a mi azt teszi: Mester!

16 Иисус говорит ей: Мария! Она, обратившись, говорит Ему: Раввуни! – что значит: Учитель!

16. Рече їй Ісус: Мариє. Обернувшись вона, каже Йому: Равуні, чи то б сказати: Учителю.

17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö".

17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä koske minuun, sillä en ole vielä noussut Isäni luo, vaan mene veljieni luo ja sano heille, että nousen minun Isäni luo ja teidän Isänne luo ja Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo."

17. Jesus sanoi hänelle: älä minuun rupee; sillä en minä ole vielä mennyt ylös minun Isäni tykö, vaan mene minun veljeini tykö ja sano heille: minä menen ylös minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.

17. Jesus sanoi hänelle: älä minuun rupe: sillä en minä ole wielä mennyt minun Isäni tygö. Waan mene minun weljeini tygö ja sano heille: Minä menen ylös minun Isäni tygö ja teidän Isänne tygö ja minun Jumalani tygö ja teidän Jumalanne tygö.

17. Sanoi Iesus henelle/ Ele minuhun Rupe/ sille em mine wiele ole * Ylesastunut minu' Iseni tyge. Waan mene minun Welieini tyge ia sano heille/ Mine ylesastun minun Iseni tyge/ ia teiden Isene tyge/ Ja Minu' Jumalani tyge/ ia teiden Jumalan tyge. (Sanoi Jesus hänelle/ Älä minuun rupea/ sillä en minä wielä ole ylös astunut minun Isäni tykö. Waan mene minun weljieni tykö ja sanoi heille/ Minä ylös astun minun Isäni tykö/ ja teidän Isänne tykö/ Ja minun Jumalani tykö/ ja teidän Jumalanne tykö.)

17. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Μή μου ἅπτου· οὔπω γὰρ ἀναβέβηκα πρὸς τὸν πατέρα μου· πορεύου δὲ πρὸς τοὺς ἀδελφούς μου καὶ εἰπὲ αὐτοῖς· ἀναβαίνω πρὸς τὸν πατέρα μου καὶ πατέρα ὑμῶν, καὶ Θεόν μου καὶ Θεὸν ὑμῶν.

17. λεγει αυτη ο ιησους μη μου απτου ουπω γαρ αναβεβηκα προς τον πατερα μου πορευου δε προς τους αδελφους μου και ειπε αυτοις αναβαινω προς τον πατερα μου και πατερα υμων και θεον μου και θεον υμων 17. legei aυte o iesoυs me moυ aptoυ oυpo gar anaβeβeka pros ton patera moυ poreυoυ de pros toυs adelfoυs moυ kai eipe aυtois anaβaino pros ton patera moυ kai patera υmon kai theon moυ kai theon υmon

17 Jesus says to her, Do not be touching me; for* I have not yet ascended to my Father, but travel to my brethren and say to them, I am ascending to my Father and your° Father and my God and your° God.

17. Jesus saith unto her, Touch me not; for I am not yet ascended to my Father: but go to my brethren, and say unto them, I ascend unto my Father, and your Father; and to my God, and your God.

17. Jesus siger til hende: rør ikke ved mig, thi jeg er ikke endnu opfaren til min Fader; men gak til mine Brødre og siig dem: jeg farer op til min Fader og Eders Fader og til min Gud og Eders Gud.

17. Sade Jesus till henne: Kom icke vid mig; ty jag är icke ännu uppfaren till min Fader; men gack till mina bröder, och säg dem: Jag far upp till min Fader, och edar Fader; och till min Gud, och edar Gud.

17. Jesus ütles temmale: Ärra putu minnusse, sest ma polle weel üllestousnud omma Issa jure; agga minne mo wendade jure ja ütle neile: Minna lähhän ülles omma Issa ja teie Issa jure, ja omma Jummala ja teie Jummala jure.

17. Jėzus jai tarė: ‘‘Neliesk manęs! Aš dar neįžengiau pas savo Tėvą. Eik pas mano brolius ir pasakyk jiems: ‘Aš žengiu pas savo Tėvą ir jūsų Tėvą, pas savo Dievą ir jūsų Dievą’ ‘‘.

17. Spricht Jesus zu ihr: Rühre mich nicht an! denn ich bin noch nicht aufgefahren zu meinem Vater. Gehe aber hin zu meinen Brüdern und sage ihnen: Ich fahre auf zu meinem Vater und zu eurem Vater, zu meinem Gott und zu eurem Gott.

17. Jésus lui dit: Ne me touche point, car je ne suis pas encore monté vers mon Père; mais va vers mes frères, et dis-leur que je monte vers mon Père et votre Père, vers mon Dieu et votre Dieu.

17. Dícele Jesús: No me toques; porque aun no he subido a mi Padre; mas vé a mis hermanos, y díles: Subo a mi Padre, y a vuestro Padre, a mi Dios, y a vuestro Dios.

17 Jezus zeide tot haar: Raak Mij niet aan, want Ik ben nog niet opgevaren tot Mijn Vader; maar ga heen tot Mijn broeders, en zeg hun: Ik vare op tot Mijn Vader en uw Vader, en tot Mijn God en uw God.

17. Rzekł jej Jezus: Nie dotykaj się mnie, bom jeszcze nie wstąpił do Ojca mego; ale idź do braci moich, a powiedz im: Wstępuję do Ojca mego i Ojca waszego, i do Boga mego i Boga waszego.

17. Monda néki Jézus: Ne illess engem; mert nem mentem még fel az én Atyámhoz; hanem menj az én atyámfiaihoz [6†] és mondd nékik: Felmegyek az én Atyámhoz és a ti Atyátokhoz, és az én Istenemhez, és a ti Istenetekhez.

17 Иисус говорит ей: не прикасайся ко Мне, ибо Я еще не восшел к Отцу Моему; а иди к братьям Моим и скажи им: восхожу к ОтцуМоему и Отцу вашему, и к Богу Моему и Богу вашему.

17. Рече їй Ісус: Не приторкайсь до мене; ще бо не зійшов до Отця мого, а йди до братів моїх, та скажи їм: Я схожу до Отця мого й Отця вашого, й Бога мого й Бога вашого.

18 Maria Magdaleena meni ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.

18 Maria Magdaleena meni ja kertoi opetuslapsille, että hän on nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.

18. Maria Magdalena tuli ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran, ja että hän näitä hänelle sanoi.

18. Nijn Maria Magdalena meni ja ilmoitti Opetuslapsille sanoden: minä olen Herran nähnyt ja näitä hän minulle puhui.

18. Maria Magdalena tuli ia ilmoitti Opetuslapsille/ Mine olen HERRAN nehnyt/ ia neite hen minulle sanoi. (Maria Magdalena tuli ja ilmoitti opetuslapsille/ Minä olen HERRAN nähnyt/ ja näitä hän minulle sanoi.)

18. ἔρχεται Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ ἀπαγγέλλουσα τοῖς μαθηταῖς ὅτι ἑώρακε τὸν Κύριον, καὶ ταῦτα εἶπεν αὐτῇ.

18. ερχεται μαρια η μαγδαληνη απαγγελλουσα τοις μαθηταις οτι εωρακεν τον κυριον και ταυτα ειπεν αυτη 18. erchetai maria e magdalene apaggelloυsa tois mathetais oti eoraken ton kυrion kai taυta eipen aυte

18 Mary the Magdalene comes, reporting to the disciples, that she has seen the Lord, and (that) he (had) said these things to her. {Mar 16:14 & Luk 24:36-43 & Joh 20:19-25 Sun. Evening.}

18. Mary Magdalene came and told the disciples that she had seen the Lord, and that he had spoken these things unto her.

18. Men Maria Magdalene kommer og forkynder Disciplene, at hun havde seet Herren, og at han havde sagt hende dette.

18. Maria Magdalena kom, och bådade Lärjungomen, att hon hade sett Herran, och att han hade sagt henne detta.

18. Maria Mahdalena tulleb ja kulutab jüngrittele, et ta olli Issandat näinud, ja et ta temma sedda olli üttelnud.

18. Marija Magdalietė nuėjo ir pranešė mokiniams, kad mačiusi Viešpatį ir ką Jis jai sakęs.

18. Maria Magdalena kommt und verkündigt den Jüngern: Ich habe den HERRN gesehen, und solches hat er zu mir gesagt.

18. Et Marie de Magdala vint annoncer aux disciples qu'elle avait vu le Seigneur, et qu'il lui avait dit cela.

18. Vino María Magdalena dando las nuevas a los discípulos: Que había visto al Señor, y que le dijo estas cosas.

18 Maria Magdalena ging en boodschapte den discipelen, dat zij den Heere gezien had, en dat Hij haar dit gezegd had.

18. Tedy przyszła Maryja Magdalena, oznajmując uczniom, że widziała Pana, a że jej to powiedział.

18. Elméne [7†] Mária Magdaléna, hirdetvén a tanítványoknak, hogy látta az Urat, és hogy ezeket mondotta néki.

18 Мария Магдалина идет и возвещает ученикам, что видела Господа и что Он это сказал ей.

18. Приходить Мария Магдалина, звіщаючи ученикам, що бачила Господа, й що Він се промовив їй.

19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

19 Kun nyt oli ilta sinä päivänä, viikon ensimmäisenä, ja ovet juutalaispelon vuoksi olivat lukittuina siellä, missä opetuslapset olivat koolla, Jeesus tuli ja seisoi keskellä ja sanoi heille: "Rauha teille!"

19. Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!

19. MUtta sen Sabbathin ehtona cosca owet olit jo suljetut josa Opetuslapset cogos olit Judalaisten pelgon tähden tuli Jesus ja seisoi heidän keskelläns ja sanoi: Rauha olcon teille.

19. Mutta sen sama' Sabbathin Echtona/ Coska Jo Ouet olit sulietudh/ cussa Opetuslapset olit coghotudh Judasten pelghon tedhen/ tuli Iesus/ ia seisoi heiden keskellens/ ia sanoi heill/ Rauha olko' teille. (Mutta sen saman Sabbathin ehtoona/ Koska jo owet olit suljetut/ kussa opetuslapset olit kokoontuneet judasten pelon tähden/ tuli Jesus/ ja seisoi heidän keskellänsä/ ja sanoi heille/ Rauha olkoon teille.)

19. Οὔσης οὖν ὀψίας τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ τῇ μιᾷ σαββάτων, καὶ τῶν θυρῶν κεκλεισμένων ὅπου ἦσαν οἱ μαθηταὶ συνηγμένοι διὰ τὸν φόβον τῶν Ἰουδαίων, ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς καὶ ἔστη εἰς τὸ μέσον, καὶ λέγει αὐτοῖς· Εἰρήνη ὑμῖν.

19. ουσης ουν οψιας τη ημερα εκεινη τη μια των σαββατων και των θυρων κεκλεισμενων οπου ησαν οι μαθηται συνηγμενοι δια τον φοβον των ιουδαιων ηλθεν ο ιησους και εστη εις το μεσον και λεγει αυτοις ειρηνη υμιν 19. oυses oυn opsias te emera ekeine te mia ton saββaton kai ton thυron kekleismenon opoυ esan oi mathetai sυnegmenoi dia ton foβon ton ioυdaion elthen o iesoυs kai este eis to meson kai legei aυtois eirene υmin

19 Therefore being evening on that day, the first (day) of the week, and (after) the doors had been locked where the disciples were gathered because of fear of the Jews, Jesus came and stood in the middle, and says to them, Peace to you°.

19. Then the same day at evening, being the first day of the week, when the doors were shut where the disciples were assembled for fear of the Jews, came Jesus and stood in the midst, and saith unto them, Peace be unto you.

19. Men om Aftnen paa den samme Dag, som var den første i Ugen, da Dørene vare lukte, hvor Disciplene vare forsamlede, af Frygt for Jøderne, kom Jesus og stod midt iblandt dem og sagde til dem: Fred være med Eder!

19. Men om aftonen, på den samma Sabbathen, då dörrarna voro lyckta, der Lärjungarna voro församlade, för Judarnas rädslos skull, kom Jesus, och stod midt ibland dem, och sade till dem: Frid vare eder.

19. Kui nüüd öhto-aeg olli selsammal essimessel näddala päwal, ja uksed lukkus ollid seäl, kus jüngrid ühheskous ollid kartusse pärrast Juda-rahwa eest, siis tulli Jesus ja seisis kesk nende wahhel, ja ütles neile: Rahho olgo teile!

19. Tos pirmosios savaitės dienos vakare, durims, kur buvo susirinkę mokiniai, dėl žydų baimės esant užrakintoms, atėjo Jėzus, atsistojo viduryje ir tarė: ‘‘Ramybė jums!’‘

19. Am Abend aber desselben ersten Tages der Woche, da die Jünger versammelt und die Türen verschlossen waren aus Furcht vor den Juden, kam Jesus und trat mitten ein und spricht zu ihnen: Friede sei mit euch!

19. Le soir de ce jour, qui était le premier de la semaine, les portes du lieu où les disciples étaient assemblés étant fermées, par crainte des Juifs, Jésus vint, et se présenta au milieu d'eux et leur dit: La paix soit avec vous!

19. Y como fué tarde aquel mismo día, el primero de la semana, y las puertas estaban cerradas, donde los discípulos estaban juntos por miedo de los Judíos, vino Jesús; y púsose en medio, y les dijo: Paz a vosotros.

19 Als het dan avond was, op denzelven eersten dag der week, en als de deuren gesloten waren, waar de discipelen vergaderd waren om de vreze der Joden, kwam Jezus en stond in het midden, en zeide tot hen: Vrede zij ulieden!

19. A gdy był wieczór dnia onego pierwszego po sabacie, a drzwi były zamknięte, gdzie byli uczniowie zgromadzeni dla bojaźni żydowskiej, przyszedł Jezus i stanął w pośrodku nich, i rzekł im: Pokój wam!

19. Mikor azért estve vala, azon a napon, a hétnek első napján, és mikor az ajtók zárva valának, a hol egybegyűltek vala a tanítványok, a zsidóktól való félelem miatt, eljöve [8†] Jézus és megálla a középen, és monda nékik: Békesség néktek!

19 В тот же первый день недели вечером, когда двери дома , где собирались ученики Его, были заперты из опасения от Иудеев, пришел Иисус, и стал посреди, и говорит им: мир вам!

19. Як же був вечір дня того, первого на тижнї, як двері були замкнені, де зібрались ученики задля страху перед Жидами, прийшов Ісус та й став посерединї, і рече їм: Упокій вам.

20 Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

20 Tämän sanottuaan, Hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.

20. Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.

20. Ja cuin hän sen sanonut oli osotti hän heille kätens ja kylkens: nijn Opetuslapset ihastuit että he näit Herran.

20. Ja quin hen sen sanonut oli/ nin hen osotti heille Kädhens ia Kylkens. Nin Opetuslapset jhastuit/ ette he HERRAN neit/ (Ja kuin hän sen sanonut oli/ niin hän osoittti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuit/ että he HERRAN näit/)

20. καὶ τοῦτο εἰπὼν ἔδειξεν αὐτοῖς τὰς χεῖρας καὶ τὴν πλευρὰν αὐτοῦ. ἐχάρησαν οὖν οἱ μαθηταὶ ἰδόντες τὸν Κύριον.

20. και τουτο ειπων εδειξεν αυτοις τας χειρας και την πλευραν αυτου εχαρησαν ουν οι μαθηται ιδοντες τον κυριον 20. kai toυto eipon edeiksen aυtois tas cheiras kai ten pleυran aυtoυ echaresan oυn oi mathetai idontes ton kυrion

20 And having said this, he showed to them the hands and his ribs. Therefore the disciples rejoiced, having seen the Lord.

20. And when he had so said, he shewed unto them his hands and his side. Then were the disciples glad, when they saw the Lord.

20. Og der han det sagde, viste han dem sine Hænder og sin Side. Da bleve Disciplene glade, at de saae Herren.

20. Och när han hade detta sagt, lät han dem se händerna, och sina sido. Då vordo Lärjungarna glade, att de sågo Herran.

20. Ja kui ta sedda sai üttelnud, näitis temma neile ommad käed ja külje, siis said need jüngrid röömsaks, kui nemmad Issandat näggid;

20. Tai pasakęs, Jis parodė jiems rankas ir šoną. Mokiniai nudžiugo, išvydę Viešpatį.

20. Und als er das gesagt hatte, zeigte er ihnen die Hände und seine Seite. Da wurden die Jünger froh, daß sie den HERRN sahen.

20. Et quand il eut dit cela, il leur montra ses mains et son côté. Les disciples donc, voyant le Seigneur, eurent une grande joie.

20. Y como hubo dicho esto, mostróles las manos y el costado: entónces los discípulos se regocijaron, viendo al Señor.

20 En dit gezegd hebbende, toonde Hij hun Zijn handen en Zijn zijde. De discipelen dan werden verblijd, als zij den Heere zagen.

20. A to rzekłszy pokazał im ręce i bok swój; a uradowali się uczniowie, ujrzawszy Pana.

20. És ezt mondván, megmutatá nékik a kezeit és az oldalát. Örvendezének azért a tanítványok, hogy látják vala az Urat.

20 Сказав это, Он показал им руки и ноги и ребра Свои. Ученики обрадовались, увидев Господа.

20. І, се промовивши, показав їм свої руки, і бік свій. Зрадїли тодї ученики, побачивши Господа.

21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."

21 Silloin Jeesus sanoi taas heille: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, minäkin lähetän teidät."

21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.

21. Ja Jesus taas sanoi: Rauha olcon teille: nijncuin Isä minun lähetti nijn minä myös lähetän teidän.

21. Nin Iesus taas sanoi heille/ Rauha olkon teille. Ninquin Ise minun lehetti/ Nin mine mös lehetten teiden/ (Niin Jesus taas sanoi heille/ Rauha olkoon teille. Niinkuin Isä minun lähetti/ Niin minä myös lähetän teidän/)

21. εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς πάλιν· Εἰρήνη ὑμῖν. καθὼς ἀπέσταλκέ με ὁ πατήρ, κἀγὼ πέμπω ὑμᾶς.

21. ειπεν ουν αυτοις ο ιησους παλιν ειρηνη υμιν καθως απεσταλκεν με ο πατηρ καγω πεμπω υμας 21. eipen oυn aυtois o iesoυs palin eirene υmin kathos apestalken me o pater kago pempo υmas

21 Therefore Jesus said to them again, Peace to you°; just-as the Father has sent me; I am also sending you°.

21. Then said Jesus to them again, Peace be unto you: as my Father hath sent me, even so send I you.

21. Da sagde Jesus atter til dem: Fred være med Eder! ligesom Faderen har udsendt mig, saa sender og jeg Eder.

21. Då sade Jesus åter till dem: Frid vare eder; såsom Fadren hafver mig sändt, så sänder ock jag eder.

21. Siis ütles Jesus neile jälle: Rahho olgo teile! nenda kui Issa mind on läkkitanud, nenda läkkitan minna teid ka.

21. Jėzus vėl tarė: ‘‘Ramybė jums! Kaip mane siuntė Tėvas, taip ir Aš jus siunčiu’‘.

21. Da sprach Jesus abermals zu ihnen: Friede sei mit euch! Gleichwie mich der Vater gesandt hat, so sende ich euch.

21. Il leur dit de nouveau: La paix soit avec vous! Comme mon Père m'a envoyé, je vous envoie aussi.

21. Entónces díceles otra vez: Paz a vosotros: como me envió mi Padre, así también yo os envio.

21 Jezus dan zeide wederom tot hen: Vrede zij ulieden, gelijkerwijs Mij de Vader gezonden heeft, zende Ik ook ulieden.

21. Rzekł im zasię Jezus: Pokój wam; jako mię posłał Ojciec, tak i ja was posyłam.

21. Ismét monda azért nékik Jézus: Békesség néktek! A miként [9†] engem küldött vala az Atya, én is akképen küldelek titeket.

21 Иисус же сказал им вторично: мир вам! как послал Меня Отец, так и Я посылаю вас.

21. Рече ж їм Ісус ізнов: Упокій вам. Яко ж післав мене Отець, і я посилаю вас.

22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

22 Tämän sanottuaan Hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.

22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:

22. Ja cuin hän nämät sanonut oli puhalsi hän heidän päällens ja sanoi heille:

22. Ja quin hen nemet sanonut oli/ puhalsi hen heiden pälens/ Ja sanoi heille/ (Ja kuin hän nämät sanonut oli/ puhalsi hän heidän päällensä/ Ja sanoi heille/)

22. καὶ τοῦτο εἰπὼν ἐνεφύσησε καὶ λέγει αὐτοῖς· Λάβετε Πνεῦμα ἅγιον·

22. και τουτο ειπων ενεφυσησεν και λεγει αυτοις λαβετε πνευμα αγιον 22. kai toυto eipon enefυsesen kai legei aυtois laβete pneυma agion

22 And (after) having said this, he infused (them) and says to them, Receive° (the) Holy Spirit.

22. And when he had said this, he breathed on them, and saith unto them, Receive ye the Holy Ghost:

22. Og der han dette sagde, aandede han paa dem og siger til dem: annammer den Hellig Aand!

22. När han detta sagt hade, blåste han på dem, och sade till dem: Tager den Helga Anda;

22. Ja kui ta sedda sai üttelnud, puhhus temma nende peäle, ja ütles neile: Wotke pühha Waimo.

22. Tai pasakęs, Jis kvėpė į juos ir tarė: ‘‘Priimkite Šventąją Dvasią.

22. Und da er das gesagt hatte, blies er sie an und spricht zu ihnen: Nehmet hin den Heiligen Geist!

22. Et quand il eut dit cela, il souffla sur eux et leur dit: Recevez le Saint-Esprit.

22. Y como hubo dicho esto, sopló sobre ellos, y les dijo: Recibíd el Espíritu Santo.

22 En als Hij dit gezegd had, blies Hij op hen, en zeide tot hen: Ontvangt den Heiligen Geest.

22. A to rzekłszy tchnął na nie i rzekł im: Weźmijcie Ducha Świętego.

22. És mikor ezt mondta, rájuk lehelle, és monda nékik: Vegyetek Szent Lelket:

22 Сказав это, дунул, и говорит им: примите Духа Святаго.

22. І, се промовивши, дихнув, і рече їм: Прийміть Духа сьвятого.

23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

23 Joitten synnit te annatte anteeksi, niille ne *ovat anteeksi annetut*; joitten synnit te pysytätte, niille ne ovat pysytetyt."

23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.

23. Ottacat Pyhä Hengi joille te synnit andexi annatte nijlle ne andexi annetan: ja joille te ne pidätte nijlle ne owat pidetyt.

23. Ottaca se Pyhe Hengi/ Joillen te synnit andexia'natt/ nijlle ne Andexiannetan. Ja ioillen te ne Pidhette/ nijllen ouat ne pidhetyt. (Ottakaa se Pyhä Henki/ Joillen te synnit anteeksi annatte/ niille ne anteeksi annetaan. Ja joillen te ne pidätte/ niillen owat ne pidetyt.)

23. ἄν τινων ἀφῆτε τὰς ἁμαρτίας, ἀφίενται αὐτοῖς, ἄν τινων κρατῆτε, κεκράτηνται.

23. αν τινων αφητε τας αμαρτιας αφιενται αυτοις αν τινων κρατητε κεκρατηνται 23. an tinon afete tas amartias afientai aυtois an tinon kratete kekratentai

23 If you° forgive the sins of any, they are forgiven to them; if you° hold-fast anyone’s (sins, those sins) have been held-fast. {Mat 16:19, 18:18}

23. Whose soever sins ye remit, they are remitted unto them; and whose soever sins ye retain, they are retained.

23. Hvem I forlade Syndere, dem ere de forladne, og hvem I beholde dem, ere de beholdne.

23. Hvilkom I förlåten synderna, dem förlåtas de; och hvilkom I behållen dem, dem äro de behållna.

23. Kellele teie ial pattud andeks annate, neile on need andeks antud: kellele teie ial pattud kinnitate, neile on need kinnitud.

23. Kam atleisite nuodėmes, tiems jos bus atleistos, o kam sulaikysite,­sulaikytos’‘.

23. Welchen ihr die Sünden erlasset, denen sind sie erlassen; und welchen ihr sie behaltet, denen sind sie behalten.

23. Ceux à qui vous pardonnerez les péchés, ils leur seront pardonnés; et ceux à qui vous les retiendrez, ils leur seront retenus.

23. A los que perdonareis los pecados, les son perdonados; y a los que los retuviereis, les son retenidos.

23 Zo gij iemands zonden vergeeft, dien worden zij vergeven; zo gij iemands zonden houdt, dien zijn zij gehouden.

23. Którymkolwiek grzechy odpuścicie, są im odpuszczone, a którymkolwiek zatrzymacie, są zatrzymane.

23. A kiknek bűneit megbocsátjátok, megbocsáttatnak azoknak; a kikéit megtartjátok, megtartatnak. [10†]

23 Кому простите грехи, тому простятся; на ком оставите, на том останутся.

23. Кому відпустите гріхи, відпустять ся їм; кому задержите, задержять ся.

24 Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssansa, kun Jeesus tuli.

24 Mutta Tuomas* jota sanottiin Didymukseksi*, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssaan, kun Jeesus tuli.

24. Mutta Toomas, yksi kahdestatoistakymmenestä, joka kaksoiseksi kutsutaan, ei ollut heidän kanssansa, kuin Jesus tuli.

24. Mutta Thomas yxi cahdestatoistakymmenest joca caxoisexi cudzutan ei ollut heidän cansans cosca Jesus tuli.

24. Mutta Thomas yxi nijste Cadhesttoistakymenest/ ioca cutzutan Caxoinen ei ollut heiden cansans/ coska Iesus tuli. (Mutta Thomas yksi niistä kahdestatoista kymmenestä/ joka kutsutaan kaksoinen ei ollut heidän kanssansa/ koska Jesus tuli.)

24. Θωμᾶς δὲ εἷς ἐκ τῶν δώδεκα ὁ λεγόμενος Δίδυμος, οὐκ ἦν μετ’ αὐτῶν ὅτε ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς.

24. θωμας δε εις εκ των δωδεκα ο λεγομενος διδυμος ουκ ην μετ αυτων οτε ηλθεν ο ιησους 24. thomas de eis ek ton dodeka o legomenos didυmos oυk en met aυton ote elthen o iesoυs

24 But Thomas, one out of the twelve, who is called* Didymus {twin} , was not with them when Jesus came.

24. But Thomas, one of the twelve, called Didymus, was not with them when Jesus came.

24. Men Thomas, een af de Tolv, hvilket betyder Tvilling, var ikke med dem, der Jesus kom.

24. Men Thomas, en af de tolf, hvilken kallas Tvilling, var icke med dem, när Jesus kom.

24. Agga Tomas üks neist kahhestteistkümnest, kedda nimmetakse kaksikkuks, ei olnud mitte nendega, kui Jesus tulnud.

24. Vieno iš dvylikos­Tomo, vadinamo Dvyniu,­nebuvo su jais, kai Jėzus atėjo.

24. Thomas aber, der Zwölf einer, der da heißt Zwilling, war nicht bei ihnen, da Jesus kam.

24. Or, Thomas, l'un des douze, appelé Didyme, n'était pas avec eux lorsque Jésus vint.

24. Empero Tomás uno de los doce, que se llamaba Didimo, no estaba con ellos cuando Jesús vino.

24 En Thomas, een van de twaalven, gezegd Didymus, was met hen niet, toen Jezus daar kwam.

24. A Tomasz, jeden ze dwunastu, którego zowią Dydymus, nie był z nimi, gdy był przyszedł Jezus.

24. Tamás pedig, egy a tizenkettő közül, a kit Kettősnek hívtak, nem vala ő velök, a mikor eljött vala Jézus.

24 Фома же, один из двенадцати, называемый Близнец, небыл тут с ними, когда приходил Иисус.

24. Тома ж, один з дванайцяти, на прізвище Близняк, не був з ними, як прийшов Ісус.

25 Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Me näimme Herran". Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko".

25 Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Olemme nähneet Herran." Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe Hänen käsissään naulain jälkeä ja pistä sormeani naulain jälkeen* ja pistä kättäni Hänen kylkeensä, en totisesti usko."

25. Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: me näimme Herran. Mutta hän sanoi heille: ellen minä näe hänen käsissänsä naulan reikää, ja pistä sormeani naulain siaan, ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko.

25. Nijn muut Opetuslapset sanoit hänelle: me näimme Herran. Mutta hän sanoi heille: ellen minä näe hänen käsisäns naulain reike ja pistä sormeani naulain siaan ja pane kättäni hänen kylkeens en minä usco.

25. Nin sanoit ne mwdh Opetuslapset henelle/ Me neim HERRan. Mutta hen sanoi heille/ Ellei mine näe henen Käsisens Naulain reiki/ ia piste minun Sormeni Naulain sijaan/ ia laske minun Käteni henen Kylkeens/ em mine vsko. (Niin sanoit ne muut opetuslapset hänelle/ Me näimme HERRAN. Mutta hän sanoi heille/ Ellei minä näe hänen käsissänsä naulan reikiä/ ja pistä minun sormeni naulain sijaan/ ja laske minun käteni hänen kylkeensä/ en minä usko.)

25. ἔλεγον οὖν αὐτῷ οἱ ἄλλοι μαθηταί· Ἑωράκαμεν τὸν Κύριον. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἐὰν μὴ ἴδω ἐν ταῖς χερσὶν αὐτοῦ τὸν τύπον τῶν ἥλων, καὶ βάλω τὸν δάκτυλόν μου εἰς τὸν τύπον τῶν ἥλων, καὶ βάλω τὴν χεῖρά μου εἰς τὴν πλευρὰν αὐτοῦ, οὐ μὴ πιστεύσω.

25. ελεγον ουν αυτω οι αλλοι μαθηται εωρακαμεν τον κυριον ο δε ειπεν αυτοις εαν μη ιδω εν ταις χερσιν αυτου τον τυπον των ηλων και βαλω τον δακτυλον μου εις τον τυπον των ηλων και βαλω την χειρα μου εις την πλευραν αυτου ου μη πιστευσω 25. elegon oυn aυto oi alloi mathetai eorakamen ton kυrion o de eipen aυtois ean me ido en tais chersin aυtoυ ton tυpon ton elon kai βalo ton daktυlon moυ eis ton tυpon ton elon kai βalo ten cheira moυ eis ten pleυran aυtoυ oυ me pisteυso

25 Therefore, the other disciples said to him, We have seen the Lord. But he said to them, If I do not see the pattern of the nails in his hands and may put my finger into the pattern of the nails and may put my hand into his ribs, I will never believe. {Joh 20:26-31 & 1Co 15:5 Sun. after resurrection.}

25. The other disciples therefore said unto him, We have seen the Lord. But he said unto them, Except I shall see in his hands the print of the nails, and put my finger into the print of the nails, and thrust my hand into his side, I will not believe.

25. Derfor sagde de andre Disciple til ham: vi have seet Herren, men Han sagde til dem: uden jeg faaer seet Naglegabet i hans Hænder og stikker min finger i Naglegabet og stikker min Haand i hans Side, vil jeg ingenlunde troe.

25. Då sade de andre Lärjungarna till honom: Vi sågom Herran. Sade han till dem: Utan jag ser hålen efter spikarna i hans händer, och stinger mitt finger i hålen efter spikarna, och stinger min hand i hans sido, tror jag det icke.

25. Siis ütlesid need teised jüngrid temmale: Meie olleme Issandat näinud; agga temma ütles neile: Ei ma ussu mitte, kui minna ei nä temma kätte sees naelte asset, ja ei panne omma sörme naelte asseme sisse, ja ei panne omma kät temma külje sisse.

25. Tad kiti mokiniai jam kalbėjo: ‘‘Mes matėme Viešpatį!’‘ O jis atsakė: ‘‘Jeigu aš nepamatysiu Jo rankose vinių dūrio ir neįleisiu piršto į vinių vietą, ir jeigu ranka nepaliesiu Jo šono­netikėsiu’‘.

25. Da sagten die andern Jünger zu ihm: Wir haben den HERRN gesehen. Er aber sprach zu ihnen: Es sei denn, daß ich in seinen Händen sehe die Nägelmale und lege meinen Finger in die Nägelmale und lege meine Hand in seine Seite, will ich's nicht glauben.

25. Les autres disciples lui dirent donc: Nous avons vu le Seigneur. Mais il leur dit: Si je ne vois la marque des clous dans ses mains, et si je ne mets mon doigt dans la marque des clous, et si je ne mets ma main dans son côté, je ne le croirai point.

25. Dijéronle pues los otros discípulos: Al Señor hemos visto. Y él les dijo: Si no viere en sus manos la señal de los clavos, y metiere mi dedo en el lugar de los clavos, y metiere mi mano en su costado, no creeré.

25 De andere discipelen dan zeiden tot hem: Wij hebben den Heere gezien. Doch hij zeide tot hen: Indien ik in Zijn handen niet zie het teken der nagelen, en mijn vinger steke in het teken der nagelen, en steke mijn hand in Zijn zijde, ik zal geenszins geloven.

25. I rzekli mu drudzy uczniowie: Widzieliśmy Pana. Ale im on rzekł: Jeźli nie ujrzę w ręku jego znaków gwoździ, a nie włożę palca mego w znaki gwoździ, a nie włożę ręki mojej w bok jego, nie uwierzę.

25. Mondának azért néki a többi tanítványok: Láttuk az Urat. Ő pedig monda nékik: Ha nem látom az ő kezein a szegek helyeit, és be nem bocsátom ujjaimat a szegek helyébe, és az én kezemet be nem bocsátom az ő oldalába, semmiképen el nem hiszem.

25 Другие ученики сказали ему: мы видели Господа. Но онсказал им: если не увижу на руках Его ран от гвоздей, и не вложу перста моего в раны от гвоздей, ине вложу руки моей в ребра Его, не поверю.

25. Сказали йому другі ученики: Ми видїли Господа. Він же сказав їм: Коли не побачу на руках Його рани од гвіздя, і не вложу руки моєї в бік Його, не пійму віри.

26 Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"

26 Kahdeksan päivän kuluttua Hänen opetuslapsensa olivat jälleen sisällä ja Tuomas heidän kanssaan. Jeesus tuli ovien ollessa lukittuina ja seisoi keskellä ja sanoi: "Rauha teille."

26. Ja kahdeksan päivän perästä olivat opetuslapset taas sisällä, ja Toomas heidän kanssansa. Niin Jesus tuli, kuin ovet suljetut olivat, ja seisoi heidän keskellänsä, ja sanoi: rauha olkoon teille!

26. JA cahdexan päiwän perästä olit Opetuslapset taas siellä ja Thomas heidän cansans. Nijn Jesus tuli cuin owet suljetut olit ja seisoi heidän keskelläns ja sanoi: Rauha olcon teille.

26. Ja Cadexan peiuen perest/ taas olit henen Opetuslapsensa sielle/ ia Thomas heidhen cansans. Tuli Iesus quin ouet sulietut olit/ ia seisoi keskelle heidhen seasans ia sanoi/ Rauha olkon teille. (Ja kahden päiwän perästä/ taas olit hänen opetuslapsensa siellä/ ja Thomas heidän kanssansa. Tuli Jesus kuin owet suljetut olit/ ja seisoi keskellä heidän seassansa ja sanoi/ Rauha olkoon teille.)

26. Καὶ μεθ’ ἡμέρας ὀκτὼ πάλιν ἦσαν ἔσω οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ καὶ Θωμᾶς μετ’ αὐτῶν. ἔρχεται ὁ Ἰησοῦς τῶν θυρῶν κεκλεισμένων, καὶ ἔστη εἰς τὸ μέσον καὶ εἶπεν· Εἰρήνη ὑμῖν.

26. και μεθ ημερας οκτω παλιν ησαν εσω οι μαθηται αυτου και θωμας μετ αυτων ερχεται ο ιησους των θυρων κεκλεισμενων και εστη εις το μεσον και ειπεν ειρηνη υμιν 26. kai meth emeras okto palin esan eso oi mathetai aυtoυ kai thomas met aυton erchetai o iesoυs ton thυron kekleismenon kai este eis to meson kai eipen eirene υmin

26 And after eight days his disciples were inside again and Thomas with them. Jesus comes, the doors having been locked and stood in the middle and said, Peace to you°.

26. And after eight days again his disciples were within, and Thomas with them: then came Jesus, the doors being shut, and stood in the midst, and said, Peace be unto you.

26. Og efter otte Dage vare atter hans Disciple inde, og Thomas med dem. Jesus kom, der Dørene var lukte, og stod midt iblandt dem og sagde: Fred være med Eder!

26. Och åtta dagar derefter voro åter hans Lärjungar inne, och Thomas med dem; då kom Jesus, vid dörrarna voro lyckta, och stod midt ibland dem, och sade: Frid vare eder.

26. Ja kahheksa päwa pärrast ollid need jüngrid jälle seälsam̃as, ja Tomas nendega; siis tulleb Jesus, kui uksed lukkus ollid, ja seisis kesk nende wahhel, ja ütles: Rahho olgo teile!

26. Po aštuonių dienų Jo mokiniai vėl buvo kambaryje, ir Tomas su jais. Jėzus atėjo, durims esant užrakintoms, atsistojo viduryje ir prabilo: ‘‘Ramybė jums!’‘

26. Und über acht Tage waren abermals seine Jünger drinnen und Thomas mit ihnen. Kommt Jesus, da die Türen verschlossen waren, und tritt mitten ein und spricht: Friede sei mit euch!

26. Huit jours après, ses disciples étaient de nouveau dans la maison, et Thomas était avec eux. Jésus vint, les portes étant fermées, et se tint au milieu d'eux et dit: La paix soit avec vous!

26. Y ocho dias después estaban otra vez sus discípulos dentro, y con ellos Tomás: entónces vino Jesús cerradas las puertas, y púsose en medio, y dijo: Paz a vosotros.

26 En na acht dagen waren Zijn discipelen wederom binnen, en Thomas met hen; en Jezus kwam, als de deuren gesloten waren, en stond in het midden, en zeide: Vrede zij ulieden!

26. A po ośmiu dniach byli zasię uczniowie jego w domu, i Tomasz z nimi. I przyszedł Jezus, gdy były drzwi zamknięte, a stanął w pośrodku nich, i rzekł: Pokój wam!

26. És nyolcz nap múlva ismét benn valának az ő tanítványai, Tamás is ő velök. Noha az ajtó zárva vala, beméne Jézus, és megálla a középen és monda: Békesség néktek!

26 После восьми дней опять были в домеученики Его, и Фома с ними. Пришел Иисус, когда двери были заперты, стал посреди них и сказал: мир вам!

26. А по восьми днях знов були в серединї ученики Його, й Тома з ними. Приходить Ісус, як двері були замкнені, і став посерединї, і рече: Впокій вам.

27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen".

27 Sitten Hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen."

27. Sitte sanoi hän Toomaalle: pistä sormes tänne, ja katso minun käsiäni, ja ojenna tänne kätes, ja pistä minun kylkeeni, ja älä ole epäuskoinen, vaan uskovainen.

27. Sijtte sanoi hän Thomaxelle: pistä sormes tänne ja cadzo minun käsiäni: ja ojenna tänne kätes ja pistä minun kylkeeni ja älä ole epäuscoinen waan uscowainen.

27. Sijtte hen sanoi Thomaselle/ Piste sinun sormes tenne/ ia catzo minun Käsieni/ Ja oienna tenne sinun Kätes/ ia piste minun Kylkeni/ ia ele ole Epeuskoinen waan vskolinen. (Sitten hän sanoi Thomakselle/ Pistä sinun sormes tänne/ ja katso minun käsiäni/ Ja ojenna tänne sinun kätesi/ ja pistä minun kylkeeni/ ja älä ole epäuskoinen waan uskollinen.)

27. εἶτα λέγει τῷ Θωμᾷ· Φέρε τὸν δάκτυλόν σου ὧδε καὶ ἴδε τὰς χεῖράς μου, καὶ φέρε τὴν χεῖρά σου καὶ βάλε εἰς τὴν πλευράν μου, καὶ μὴ γίνου ἄπιστος, ἀλλὰ πιστός.

27. ειτα λεγει τω θωμα φερε τον δακτυλον σου ωδε και ιδε τας χειρας μου και φερε την χειρα σου και βαλε εις την πλευραν μου και μη γινου απιστος αλλα πιστος 27. eita legei to thoma fere ton daktυlon soυ ode kai ide tas cheiras moυ kai fere ten cheira soυ kai βale eis ten pleυran moυ kai me ginoυ apistos alla pistos

27 Thereafter he says to Thomas, Bring your finger here and behold the hands, and bring your hand (here) and put it into my ribs and do not become unbelieving, but (become) believing.

27. Then saith he to Thomas, Reach hither thy finger, and behold my hands; and reach hither thy hand, and thrust it into my side: and be not faithless, but believing.

27. Derefter siger han til Thomas: ræk din Finger hid, og see mine Hænder, og ræk din Haandhid, og stik den i min Side, og vær ikke vantro, men troende.

27. Sedan sade han till Thomas: Räck hit ditt finger, och ge mina händer, och räck hit dina hand, och stick henne i mina sido; och var icke tvifvelaktig, utan trogen.

27. Pärrast ütleb temma Tomale: Pista omma sörme seie, ja wata minno käed, ja anna omma kät seie, ja panne minno külje sisse, ja ärra olle uskmatta, waid usklik.

27. Paskui kreipėsi į Tomą: ‘‘Įleisk čia pirštą ir pažiūrėk į mano rankas. Pakelk ranką ir paliesk mano šoną; nebūk netikintis­būk tikintis’‘.

27. Darnach spricht er zu Thomas: Reiche deinen Finger her und siehe meine Hände, und reiche dein Hand her und lege sie in meine Seite, und sei nicht ungläubig, sondern gläubig!

27. Puis il dit à Thomas: Mets ici ton doigt, et regarde mes mains; avance aussi ta main, et la mets dans mon côté, et ne sois pas incrédule, mais croyant.

27. Luego dice a Tomás: Mete tu dedo aquí, y vé mis manos; y dá acá tu mano, y métela en mi costado, y no seas incrédulo, sino fiel.

27 Daarna zeide Hij tot Thomas: Breng uw vinger hier, en zie Mijn handen, en breng uw hand, en steek ze in Mijn zijde; en zijt niet ongelovig, maar gelovig.

27. Potem rzekł Tomaszowi: Włóż sam palec twój, a oglądaj ręce moje i ściągnij rękę twoję, i włóż ją w bok mój, a nie bądź niewiernym, ale wiernym.

27. Azután monda Tamásnak: Hozd ide a te ujjadat és nézd meg az én kezeimet; és hozd ide a te kezedet, és bocsássad az én oldalamba: és ne légy hitetlen, hanem hívő.

27 Потом говорит Фоме: подай перст твой сюда и посмотри руки Мои; подай руку твою и вложи в ребра Мои; и не будь неверующим, но верующим.

27. Опісля рече до Томи: Подай палець твій сюди, й подивись на руки мої, і подай руку твою, і вложи в бік мій, та й не будь невірний, а вірний.

28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"

28 Tuomas vastasi ja sanoi Hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"

28. Toomas vastasi ja sanoi hänelle: minun Herrani ja minun Jumalani!

28. Thomas wastais ja sanoi hänelle: minun Herran ja minun Jumalan.

28. Thomas wastasi ia sanoi henelle/ Minun HERRAN ia minun Jumalan. (Thomas wastasi ja sanoi hänelle/ Minun HERRANI ja minun Jumalani.)

28. καὶ ἀπεκρίθη Θωμᾶς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ὁ Κύριός μου καὶ ὁ Θεός μου.

28. και απεκριθη ο θωμας και ειπεν αυτω ο κυριος μου και ο θεος μου 28. kai apekrithe o thomas kai eipen aυto o kυrios moυ kai o theos moυ

28 And Thomas answered and said to him, My Lord and my God!

28. And Thomas answered and said unto him, My Lord and my God.

28. Og Thomas svarede og sagde til ham: min Herre og min Gud!

28. Thomas svarade, och sade till honom: Min Herre, och min Gud.

28. Ja Tomas wastas ja ütles temmale: Minno Issand, ja minno Jummal!

28. Tomas atsakė Jam: ‘‘Mano Viešpats ir mano Dievas!’‘

28. Thomas antwortete und sprach zu ihm: Mein HERR und mein Gott!

28. Thomas répondit et lui dit: Mon Seigneur et mon Dieu!

28. Entónces Tomás respondió, y le dijo: Señor mío, y Dios mío.

28 En Thomas antwoordde en zeide tot Hem: Mijn Heere en mijn God!

28. Tedy odpowiedział Tomasz i rzekł mu: Panie mój, i Boże mój!

28. És felele Tamás és monda néki: Én Uram és én Istenem!

28 Фома сказал Ему в ответ: Господь мой и Бог мой!

28. І озвавшись Тома, каже Йому: Господь мій і Бог мій.

29 Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit (, Tuomas), sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"

29 Jeesus sanoi hänelle: "Koska minut näit(, Tuomas), sinä uskoit. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat."

29. Jesus sanoi hänelle: ettäs näit minun, Toomas, niin sinä uskoit: autuaat ovat ne, jotka ei näe, ja kuitenkin uskovat.

29. Jesus sanoi hänelle: ettäs näit minun Thomas nijn sinä uscoit: autuat owat ne jotca ei näe ja cuitengin uscowat.

29. Iesus sanoi henelle/ Ettes neit minun Thomas/ nin sine wskoit. Autuat ouat ne iotca ei nehnet/ ia vskoit. (Jesus sanoi hänelle/ Ettäs näit minun Thomas/ niin sinä uskoit. Autuaat owat ne jotka ei nähneet/ ja uskoit.)

29. λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ὅτι ἑώρακάς με, πεπίστευκας· μακάριοι οἱ μὴ ἰδόντες καὶ πιστεύσαντες.

29. λεγει αυτω ο ιησους οτι εωρακας με θωμα πεπιστευκας μακαριοι οι μη ιδοντες και πιστευσαντες 29. legei aυto o iesoυs oti eorakas me thoma pepisteυkas makarioi oi me idontes kai pisteυsantes

29 Jesus says to him, Because you have seen me, you have believed(, but) the fortunate ones did not see and (yet have) believed.

29. Jesus saith unto him, Thomas, because thou hast seen me, thou hast believed: blessed are they that have not seen, and yet have believed.

29. Jesus siger til ham: efterdi du har seet mig, Thomas! har du troet; salige ere du, som ikke have seet, og dog troet.

29. Jesus sade till honom: Efter du såg mig, Thoma, tror du; salige äro de som icke se, och dock tro.

29. Jesus ütles temmale: Tomas, sa olled usknud, sest et mind olled näinud; önsad on need, kes ei nä ja siiski uskwad.

29. Jėzus jam tarė: ‘‘Tomai, tu įtikėjai, nes mane pamatei. Palaiminti, kurie tiki nematę!’‘

29. Spricht Jesus zu ihm: Dieweil du mich gesehen hast, Thomas, glaubest du. Selig sind, die nicht sehen und doch glauben!

29. Jésus lui dit: Parce que tu m'as vu, Thomas, tu as cru. Heureux ceux qui n'ont pas vu, et qui ont cru!

29. Dícele Jesús: Porque me has visto, oh Tomás, creiste: bienaventurados los que no vieron, y sin embargo creyeron.

29 Jezus zeide tot hem: Omdat gij Mij gezien hebt, Thomas, zo hebt gij geloofd; zalig zijn zij, die niet zullen gezien hebben, en nochtans zullen geloofd hebben.

29. Rzekł mu Jezus: Żeś mię ujrzał, Tomaszu, uwierzyłeś; błogosławieni którzy nie widzieli, a uwierzyli.

29. Monda néki Jézus: Mivelhogy láttál engem, Tamás, hittél: boldogok, a kik nem látnak [11†] és hisznek.

29 Иисус говорит ему: ты поверил, потому что увидел Меня; блаженны невидевшие и уверовавшие.

29. Рече йому Ісус: Що видїв єси мене, Томо, увірував єси; блаженні, що не видїли, та й вірували.

30 Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden;

30 Jeesus teki opetuslastensa nähden paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan.

30. Niin teki myös Jesus monta muuta merkkiä opetuslastensa nähden, jotka ei tässä kirjassa ole kirjoitetut.

30. Teki myös Jesus monda muuta merckiä Opetuslastens nähden jotca ei täsä Kirjas ole kirjoitetut.

30. Teki mös Iesus tosin monda mwta merki henen Opetuslastens nähden iotca ei ole kirioitetut tesse Kirias. (Teki myös Jesus tosin monta muuta merkkiä hänen opetuslastensa nähden jotka ei ole kirjoitetut tässä kirjassa.)

30. Πολλὰ μὲν οὖν καὶ ἄλλα σημεῖα ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς ἐνώπιον τῶν μαθητῶν αὐτοῦ, ἃ οὐκ ἔστι γεγραμμένα ἐν τῷ βιβλίῳ τούτῳ·

30. πολλα μεν ουν και αλλα σημεια εποιησεν ο ιησους ενωπιον των μαθητων αυτου α ουκ εστιν γεγραμμενα εν τω βιβλιω τουτω 30. polla men oυn kai alla semeia epoiesen o iesoυs enopion ton matheton aυtoυ a oυk estin gegrammena en to βiβlio toυto

30 Therefore, Jesus indeed did many other signs also in the sight of his disciples, which are not written in this book;

30. And many other signs truly did Jesus in the presence of his disciples, which are not written in this book:

30. Desuden har Jesus og gjort mange andre Tegn for sine Disciples Aasyn, som ikke ere skrevne i denne Bog.

30. Gjorde ock Jesus mång annor tecken, i sina Lärjungars åsyn, som i denna bokene icke äro skrifne.

30. Agga Jesus on kül muid paljo immetähtä teinud omma jüngritte ees, mis ep olle ülleskirjotud sesinnatse ramato sisse;

30. Savo mokinių akivaizdoje Jėzus padarė ir daug kitų ženklų, kurie nesurašyti šitoje knygoje.

30. Auch viele andere Zeichen tat Jesus vor seinen Jüngern, die nicht geschrieben sind in diesem Buch.

30. Jésus fit encore en présence de ses disciples plusieurs autres miracles, qui ne sont pas écrits dans ce livre.

30. Y también muchas otras señales por cierto hizo Jesús en presencia de sus discípulos, que no están escritas en este libro.

30 Jezus dan heeft nog wel vele andere tekenen in de tegenwoordigheid Zijner discipelen gedaan, die niet zijn geschreven in dit boek;

30. Wieleć i innych cudów uczynił Jezus przed oczyma uczniów swoich, które nie są napisane w tych księgach.

30. Sok más jelt is mívelt ugyan [12†] Jézus az ő tanítványai előtt, a melyek nincsenek megírva ebben a könyvben;

30 Много сотворил Иисус пред учениками Своими и другихчудес, о которых не писано в книге сей.

30. Багато ж инших ознак робив Ісус перед учениками своїми, що не написані в книзї сїй.

31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

31 Mutta nämä ovat kirjoitetut, jotta uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja jotta teillä *uskon perusteella* olisi elämä Hänen nimessään.

31. Mutta nämät ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että te saisitte elämän uskon kautta hänen nimeensä.

31. Mutta nämät owat kirjoitetut että te uscoisitta että Jesus on Christus Jumalan Poica: ja että te saatte elämän uscon cautta hänen Nimeens.

31. Mutta neme ouat kirioitetut/ senpäle ette te vskoisitta/ ette Iesus ombi Christus se Jumalan Poica/ Ja ette te Elemen saatta vskon cautta henen nimeens. (Mutta nämä owat kirjoitetut/ senpäälle että te uskoisitte/ että Jesus ompi Kristus se Jumalan Poika/ Ja että te elämän saatte uskon kautta hänen nimeensä.)

31. ταῦτα δὲ γέγραπται ἵνα πιστεύσητε ὅτι Ἰησοῦς ἐστιν ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ, καὶ ἵνα πιστεύοντες ζωὴν ἔχητε ἐν τῷ ὀνόματι αὐτοῦ.

31. ταυτα δε γεγραπται ινα πιστευσητε οτι ο ιησους εστιν ο χριστος ο υιος του θεου και ινα πιστευοντες ζωην εχητε εν τω ονοματι αυτου 31. taυta de gegraptai ina pisteυsete oti o iesoυs estin o christos o υios toυ theoυ kai ina pisteυontes zoen echete en to onomati aυtoυ

31 but these have been written, in order that you° may believe that Jesus is the Christ, the Son of God, and in order that (in) believing you° may have life in his name.

31. But these are written, that ye might believe that Jesus is the Christ, the Son of God; and that believing ye might have life through his name.

31. Men dette er skrevet, at i skulle troe, at Jesus er den Christus, den Guds Søn, og at I, som troe, skulle have Livet i hans Navn.

31. Men dessa äro skrifne, på det I tro skolen, att Jesus är Christus, Guds Son; och att I, genom trona, skolen hafva lif i hans Namn.

31. Agga needsinnatsed on kirjotud, et teie peate uskma, et JESUS KRISTUS Jummala Poeg, ja et teie peate uskma ja ello sama temma nimme sees.)

31. O šitie yra surašyti, kad tikėtumėte, jog Jėzus yra Kristus, Dievo Sūnus, ir kad tikėdami turėtumėte gyvenimą per Jo vardą.

31. Diese aber sind geschrieben, daß ihr glaubet, Jesus sei Christus, der Sohn Gottes, und daß ihr durch den Glauben das Leben habet in seinem Namen.

31. Et ces choses ont été écrites, afin que vous croyiez que Jésus est le Christ, le Fils de Dieu, et qu'en croyant vous ayez la vie par son nom.

31. Estas empero están escritas, para que creais que Jesús es el Cristo, el Hijo de Dios; y para que creyendo, tengáis vida en su nombre.

31 Maar deze zijn geschreven, opdat gij gelooft, dat Jezus is de Christus, de Zone Gods; en opdat gij, gelovende, het leven hebt in Zijn Naam.

31. Ale te są napisane, abyście wy wierzyli, że Jezus jest Chrystus, Syn Boży, a żebyście wierząc żywot mieli w imieniu jego.

31. Ezek pedig azért irattak meg, hogy higyjétek, hogy Jézus a Krisztus, az Istennek Fia, és hogy ezt hívén, életetek legyen az ő nevében.

31 Сие же написано, дабы вы уверовали, что Иисус есть Христос, Сын Божий, и, веруя, имели жизнь во имя Его.

31. Се ж написано, щоб ви вірували, що Ісус єсть Христос, Син Божий, і щоб, віруючи, життє мали в імя Його.