3 luku

Jeesus puhuu Nikodeemuksen kanssa uudesti – syntymisestä ja uskosta 1 – 21, ja vaikuttaa Juudean maaseudulla 22 Johannes Kastaja todistaa vielä Kristuksesta 23 – 36.

1 Mutta oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.

1 Oli fariseusten joukkoon kuuluva mies nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.

1. Niin oli yksi mies Pharisealaisista, Nikodemus nimeltä, Juudalaisten ylimmäinen.

1. NIin oli yxi mies Phariseuxist Nicodemus nimeldä Judalaisten ylimmäinen.

1. NIn oli yxi mies Phariseusist/ Nicodemus nimelde/ yxi Judasten Ylimeinen/ (Niin oli yksi mies phariseuksista/ Nicodemus nimeltä/ yksi judasten ylimmäinen/)

1. Ἦν δὲ ἄνθρωπος ἐκ τῶν Φαρισαίων, Νικόδημος ὄνομα αὐτῷ, ἄρχων τῶν Ἰουδαίων·

1. ην δε ανθρωπος εκ των φαρισαιων νικοδημος ονομα αυτω αρχων των ιουδαιων 1. en de anthropos ek ton farisaion nikodemos onoma aυto archon ton ioυdaion

1 {Joh 3:1-21; no parallel.} Now there was a man from the Pharisees, his name (was) Nicodemus, a ruler of the Jews.

1. There was a man of the Pharisees, named Nicodemus, a ruler of the Jews:

1. Men der var en Mand af Pharisæerne, han hedte Nicodemus, en Øverste iblandt Jøderne.

1. Och var en man af de Phariseer, som het Nicodemus, en öfverste ibland Judarna.

1. Agga üks innimenne olli Wariseride seast, Nikodemus nimmi, Juda-rahwa üllem:

1. Buvo vienas fariziejus, vardu Nikodemas, žydų vyresnysis.

1. Es war aber ein Mensch unter den Pharisäern mit Namen Nikodemus, ein Oberster unter den Juden.

1. Or il y avait un homme, d'entre les pharisiens, nommé Nicodème, l'un des principaux Juifs.

1. Y HABÍA un hombre de los Fariseos que se llamaba Nicodemo, príncipe de los Judíos.

1 En er was een mens uit de Farizeen, wiens naam was Nicodemus, een overste der Joden;

1. A był niektóry człowiek z Faryzeuszów, imieniem Nikodem, książę żydowski.

1. Vala pedig a farizeusok közt egy ember, a neve Nikodémus, a zsidók főembere: [1†]

1 Между фарисеями был некто, именем Никодим, один из начальниковИудейских.

1. Був же чоловік з Фарисеїв, Никодим імя йому, князь Жидівський.

2 Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa."

2 Hän tuli Jeesuksen luo yöllä ja sanoi Hänelle: "Rabbi, tiedämme, että sinä olet tullut opettajaksi Jumalan lähettämänä, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan."

2. Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumamalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa.

2. Se tuli yöllä Jesuxen tygö ja sanoi hänelle: Mestari me tiedämme että sinä olet Jumalast opettajaxi tullut sillä ei taida kengän nijtä tunnustähtejä tehdä cuin sinä teet jollei Jumala ole hänen cansans.

2. Se tuli ölle Iesusen tyge ia sanoi henelle/ Mestari/ me tiedhem ette sine olet Opetaiaxi Jumalast tullut. Sille eikengen taidha neite Tunnustechti tedhä/ iotca sine teet/ ellei Jumala olisi henen cansans. (Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle/ Mestari/ me tiedäm että sinä olet opettajaksi Jumalasta tullut. Sillä ei kenkään taida näitä tunnustähtiä tehdä/ jotka sinä teet/ ellei Jumala olisi hänen kanssansa.)

2. οὗτος ἦλθε πρὸς αὐτὸν νυκτὸς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ραββί, οἴδαμεν ὅτι ἀπὸ Θεοῦ ἐλήλυθας διδάσκαλος· οὐδεὶς γὰρ ταῦτα τὰ σημεῖα δύναται ποιεῖν ἃ σὺ ποιεῖς, ἐὰν μὴ ᾖ ὁ Θεὸς μετ’ αὐτοῦ.

2. ουτος ηλθεν προς τον ιησουν νυκτος και ειπεν αυτω ραββι οιδαμεν οτι απο θεου εληλυθας διδασκαλος ουδεις γαρ ταυτα τα σημεια δυναται ποιειν α συ ποιεις εαν μη η ο θεος μετ αυτου 2. oυtos elthen pros ton iesoυn nυktos kai eipen aυto raββi oidamen oti apo theoυ elelυthas didaskalos oυdeis gar taυta ta semeia dυnatai poiein a sυ poieis ean me e o theos met aυtoυ

2 This one came to him by night and said to him, Rabbi, we know that you are a teacher who has come from God; for* no one is able to do these signs which you are doing, if God is not with him.

2. The same came to Jesus by night, and said unto him, Rabbi, we know that thou art a teacher come from God: for no man can do these miracles that thou doest, except God be with him.

2. Han kom til Jesus om Natten og sagde til ham: Mester! vi vide, at du er en Lærer, kommen fra Gud; thi Ingen kan gjøre de Tegn, som du gjør, uden Gud er med ham.

2. Han kom till Jesum om nattena, och sade till honom: Rabbi, vi vete att du äst kommen af Gudi för en lärare; ty ingen kan göra de tecken, som du gör, utan Gud är med honom.

2. Sesinnane tulli Jesusse jure ösel, ja ütles tem̃ale: Öppetaja, meie teame, et sa olled Jummalast tulnud öppetajaks: sest ükski ei woi neid immetähtesid tehha, mis sinna teed, kui Jummal ei olle temmaga.

2. Jis atėjo naktį pas Jėzų ir kreipėsi į Jį: ‘‘Rabi, mes žinome, kad esi mokytojas, atėjęs nuo Dievo, nes niekas negalėtų daryti tokių ženklų, kokius Tu darai, jeigu Dievas nebūtų su juo’‘.

2. Der kam zu Jesu bei der Nacht und sprach zu ihm: Meister, wir wissen, daß du bist ein Lehrer von Gott gekommen; denn niemand kann die Zeichen tun, die du tust, es sei denn Gott mit ihm.

2. Cet homme vint, de nuit, trouver Jésus et lui dit: Maître, nous savons que tu es un docteur venu de la part de Dieu; car personne ne peut faire ces miracles que tu fais, si Dieu n'est avec lui.

2. Este vino a Jesús de noche, y le dijo: Rabbi, sabemos que eres un maestro venido de Dios; porque nadie puede hacer estos milagros que tú haces, si no fuere Dios con él.

2 Deze kwam des nachts tot Jezus, en zeide tot Hem: Rabbi, wij weten, dat Gij zijt een Leraar van God gekomen; want niemand kan deze tekenen doen, die Gij doet, zo God met hem niet is.

2. Ten przyszedł do Jezusa w nocy i rzekł mu: Mistrzu! wiemy, żeś przyszedł od Boga nauczycielem; bo nikt tych cudów czynić nie może, które ty czynisz, jeźliby Bóg z nim nie był.

2. Ez jöve Jézushoz éjjel, és monda néki: Mester, tudjuk, hogy Istentől jöttél tanítóul; mert senki sem teheti e [2†] jeleket, a melyeket te teszel, hanem ha az Isten van [3†] vele.

2 Он пришел к Иисусу ночью и сказал Ему: Равви! мы знаем, что Ты учитель, пришедший от Бога; иботаких чудес, какие Ты творишь, никто не может творить, если не будет с ним Бог.

2. Сей прийшов до Ісуса в ночі, і каже Йому: Рави, знаємо, що від Бога прийшов єси учителем; нїхто бо таких ознак не може робити, як Ти робиш, коли не буде Бог з ним.

3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".

3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti sanon sinulle: ellei ihminen synny uudesti, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."

3. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku vastuudesta synny, ei hän taida Jumalanmalan valtakuntaa nähdä.

3. Jesus wastais ja sanoi hänelle: totisest totisest sanon minä sinulle: ellei jocu wastaudest synny ei hän taida Jumalan waldacunda nähdä.

3. Iesus wastasi ia sanoi henelle/ Totisesta totisesta/ mine sanon sinulle/ Ellei iocu wastudhest synny/ ei hen woi nädhä Jumala' waldakunda. (Jesus wastasi ja sanoi hänelle/ Totisesti totisesti/ minä sanon sinulle/ Ellei joku wastuudesta synny/ ei hän woi nähdä Jumalan waltakuntaa.)

3. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω σοι, ἐὰν μή τις γεννηθῇ ἄνωθεν, οὐ δύναται ἰδεῖν τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ.

3. απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτω αμην αμην λεγω σοι εαν μη τις γεννηθη ανωθεν ου δυναται ιδειν την βασιλειαν του θεου 3. apekrithe o iesoυs kai eipen aυto amen amen lego soi ean me tis gennethe anothen oυ dυnatai idein ten βasileian toυ theoυ

3 Jesus answered and said to him, Assuredly, assuredly, I am saying to you, If someone has not been born anew, he is not able to see the kingdom of God.

3. Jesus answered and said unto him, Verily, verily, I say unto thee, Except a man be born again, he cannot see the kingdom of God.

3. Jesus svarede og sagde til ham: sandelig, sandelig siger jeg dig: uden Nogen bliver født paa ny, kan han ikke see Guds Rige.

3. Jesus svarade, och sade till honom: Sannerliga, sannerliga säger jag dig: Utan en blifver född på nytt, kan han icke se Guds rike.

3. Jesus wastas ja ütles temmale: Töest, töest minna ütlen sulle, kui kegi ei sünni üllewelt, ei woi temma mitte Jummala riki nähha.

3. Jėzus jam atsakė: ‘‘Iš tiesų, iš tiesų sakau tau: jei kas negims iš naujo, negalės regėti Dievo karalystės’‘.

3. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Wahrlich, wahrlich, ich sage dir: Es sei denn, daß jemand von neuem geboren werde, so kann er das Reich Gottes nicht sehen.

3. Jésus lui répondit: En vérité, en vérité je te dis que si un homme ne naît de nouveau, il ne peut voir le royaume de Dieu.

3. Respondió Jesús, y le dijo: De cierto, de cierto te digo, que el que no naciere otra vez, no puede ver el reino de Dios.

3 Jezus antwoordde en zeide tot hem: Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: Tenzij dat iemand wederom geboren worde, hij kan het Koninkrijk Gods niet zien.

3. Odpowiedział Jezus i rzekł mu: Zaprawdę, zaprawdę powiadam ci: Jeźli się kto nie narodzi znowu, nie może widzieć królestwa Bożego.

3. Felele Jézus és monda néki: Bizony, bizony mondom néked: ha valaki újonnan [4†] nem születik, nem láthatja az Isten országát.

3 Иисус сказал ему в ответ: истинно, истинно говорю тебе, если кто не родится свыше, не может увидеть Царствия Божия.

3. Озвавсь Ісус і рече йому: Істино, істино глаголю тобі: Коли хто не народить ся звиш, не може видїти царства Божого.

4 Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"

4 Nikodeemus sanoi Hänelle: "Kuinka ihminen voi vanhana syntyä? Ei kai hän voi mennä jälleen äitinsä kohtuun ja syntyä?"

4. Nikodemus sanoi hänelle: kuinka taitaa ihminen vanhana syntyä? taitaako hän äitinsä kohtuun jälleen mennä, ja syntyä?

4. Nicodemus sanoi hänelle: cuinga taita ihminen wanhana syndy taitaco hän äitins cohtuun jällens mennä ja syndyä?

4. Sanoi henelle Nicodemus/ Quinga taita Inhiminen syndy coska hen wanha ombi. Woipico hen Eitins cochtun iellens siselmenne/ ia syndy? (Sanoi hänelle Nikodemus/ Kuinka taitaa ihminen syntyä koska hän wanha ompi. Woipiko hän äitinsä kohtuun jällens sisälle mennä/ ja syntyä?)

4. λέγει πρὸς αὐτὸν ὁ Νικόδημος· Πῶς δύναται ἄνθρωπος γεννηθῆναι γέρων ὤν; μὴ δύναται εἰς τὴν κοιλίαν τῆς μητρὸς αὐτοῦ δεύτερον εἰσελθεῖν καὶ γεννηθῆναι;

4. λεγει προς αυτον ο νικοδημος πως δυναται ανθρωπος γεννηθηναι γερων ων μη δυναται εις την κοιλιαν της μητρος αυτου δευτερον εισελθειν και γεννηθηναι 4. legei pros aυton o nikodemos pos dυnatai anthropos gennethenai geron on me dυnatai eis ten koilian tes metros aυtoυ deυteron eiselthein kai gennethenai

4 Nicodemus says to him, How is a man able to be born, being elderly? He is not able to enter into his mother’s womb a second-time and to be born (again), is he?

4. Nicodemus saith unto him, How can a man be born when he is old? can he enter the second time into his mother's womb, and be born?

4. Nicodemus siger til ham: hvorledes kan et Menneske fødes, naar han er gammel? Mon han kan anden gang komme ind i sin Moders Liv og fødes?

4. Då sade Nicodemus till honom: Huru kan en menniska födas, när hon är gammal? Icke kan hon på nytt gå in i sins moders lif, och födas?

4. Nikodemus ütles tem̃a wasto: Kuis woib innimenne sündida, kui ta wanna on? kas ta woib teistkorda omma emma ihho sisse miñna, ja sündida?

4. Nikodemas paklausė: ‘‘Bet kaip gali gimti žmogus, būdamas senas? Argi jis gali antrą kartą įeiti į savo motinos įsčias ir gimti?’‘

4. Nikodemus spricht zu ihm: Wie kann ein Mensch geboren werden wenn er alt ist? Kann er auch wiederum in seiner Mutter Leib gehen und geboren werden?

4. Nicodème lui dit: Comment un homme peut-il naître, quand il est vieux? Peut-il rentrer dans le sein de sa mère, et naître une seconde fois?

4. Dícele Nicodemo: ¿Cómo puede el hombre nacer, siendo viejo? ¿puede entrar segunda vez en el vientre de su madre, y nacer?

4 Nicodemus zeide tot Hem: Hoe kan een mens geboren worden, nu oud zijnde? Kan hij ook andermaal in zijner moeders buik ingaan, en geboren worden?

4. Rzekł do niego Nikodem: Jakoż się może człowiek narodzić, będąc stary? izali powtóre może wnijść w żywot matki swojej i narodzić się?

4. Monda néki Nikodémus: Mimódon születhetik az ember, ha vén? Vajjon bemehet-é az ő anyjának méhébe másodszor, és születhetik-é?

4 Никодим говорит Ему: как может человек родиться, будучи стар? неужели может он в другой раз войти в утробу матери своей и родиться?

4. Каже до Него Никодим: Як же може чоловік народитись, старим бувши? хиба може в утробу матери своєї знов увійти, і родитись?

5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.

5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti sanon sinulle: Ellei ihminen synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.

5. Jesus vastasi: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku synny vedestä ja Hengestä ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.

5. Jesus wastais: totisest totisest sanon minä sinulle: ellei jocu synny wedest ja Hengest ei hän taida Jumalan waldacundaan tulla.

5. Iesus wastasi/ Totisest/ totisest/ sano' mine sinulle. Ellei iocu synny wedhest ia Hengest/ nin ei hen woi Jumalan Waldakundan siseltulla. (Jesus wastasi/ Totisesti/ totisesti/ sanon minä sinulle. Ellei joku synny wedestä ja Hengestä/ niin ei hän woi Jumalan waltakuntaan sisälle tulla.)

5. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω σοι, ἐὰν μή τις γεννηθῇ ἐξ ὕδατος καὶ Πνεύματος, οὐ δύναται εἰσελθεῖν εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ.

5. απεκριθη ο ιησους αμην αμην λεγω σοι εαν μη τις γεννηθη εξ υδατος και πνευματος ου δυναται εισελθειν εις την βασιλειαν του θεου 5. apekrithe o iesoυs amen amen lego soi ean me tis gennethe eks υdatos kai pneυmatos oυ dυnatai eiselthein eis ten βasileian toυ theoυ

5 Jesus answered, Assuredly, assuredly, I am saying to you, If someone has not been born out of water and (the) Spirit, he is not able to enter into the kingdom of God!

5. Jesus answered, Verily, verily, I say unto thee, Except a man be born of water and of the Spirit, he cannot enter into the kingdom of God.

5. Jesus svarede: sandelig, sandelig siger jeg dig: uden nogen bliver født af Vand og Aand, kan han ikke indkomme i Guds Rige.

5. Svarade Jesus: Sannerliga, sannerliga säger jag dig: Utan en varder född af vatten och Andanom, kan han icke ingå i Guds rike.

5. Jesus wastas: Töest, töest minna ütles sulle, kui kegi ei sünni weest ja Waimust, siis ei woi temma mitte Jum̃ala rigi sisse sada.

5. Jėzus atsakė: ‘‘Iš tiesų, iš tiesų sakau tau: jei kas negims iš vandens ir Dvasios, negalės įeiti į Dievo karalystę.

5. Jesus antwortete: Wahrlich, wahrlich ich sage dir: Es sei denn daß jemand geboren werde aus Wasser und Geist, so kann er nicht in das Reich Gottes kommen.

5. Jésus répondit: En vérité, en vérité je te dis, que si un homme ne naît d'eau et d'esprit, il ne peut entrer dans le royaume de Dieu.

5. Respondió Jesús: De cierto, de cierto te digo, que el que no renaciere de agua y del Espíritu, no puede entrar en el reino de Dios.

5 Jezus antwoordde: Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: Zo iemand niet geboren wordt uit water en Geest, hij kan in het Koninkrijk Gods niet ingaan.

5. Odpowiedział Jezus: Zaprawdę, zaprawdę powiadam ci: Jeźliby się kto nie narodził z wody i z Ducha, nie może wnijść do królestwa Bożego.

5. Felele Jézus: Bizony, bizony mondom néked: Ha valaki nem születik víztől és Lélektől, nem mehet be az Isten országába.

5 Иисус отвечал: истинно, истинно говорю тебе, если кто не родится от воды и Духа, не можетвойти в Царствие Божие.

5. Озвавсь Ісус: Істино, істино глаголю тобі: Коли хто не родить ся од води й Духа, не може ввійти в царство Боже.

6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

6 Mikä lihasta on syntynyt on liha, ja mikä Hengestä on syntynyt on henki.

6. Mitä lihasta syntynyt on, se on liha, ja mitä Hengestä syntynyt on se on henki.

6. Mitä lihast syndynyt on se on liha: ja mitä Hengest syndynyt on se on Hengi.

6. Mite Lihast syndynyt on/ se ombi Liha. Ja mite Hengest syndynyt on/ se ombi Hengi. (Mitä lihasta syntynyt on/ se ompi liha. Ja mitä Hengestä syntynyt on/ se ompi Henki.)

6. τὸ γεγεννημένον ἐκ τῆς σαρκὸς σάρξ ἐστιν, καὶ τὸ γεγεννημένον ἐκ τοῦ Πνεύματος πνεῦμά ἐστι.

6. το γεγεννημενον εκ της σαρκος σαρξ εστιν και το γεγεννημενον εκ του πνευματος πνευμα εστιν 6. to gegennemenon ek tes sarkos sarks estin kai to gegennemenon ek toυ pneυmatos pneυma estin

6 What has been born out of the flesh is flesh, and what has been born out of (the) Spirit is spirit.

6. That which is born of the flesh is flesh; and that which is born of the Spirit is spirit.

6. Hvad som født er af Kjødet, er Kjød; og hvad som er født af Aanden, er Aand.

6. Det som är födt af kött, det är kött; och det som är födt af Andanom, det är Ande.

6. Mis lihhast sündinud, se on lihha, ja mis Waimust sündinud, se on waim.

6. Kas gimė iš kūno, yra kūnas, o kas gimė iš Dvasios, yra dvasia.

6. Was vom Fleisch geboren wird, das ist Fleisch; und was vom Geist geboren wird, das ist Geist.

6. Ce qui est né de la chair est chair, et ce qui est né de l'esprit est esprit.

6. Lo que es nacido de la carne, carne es; y lo que es nacido del Espíritu, espíritu es.

6 Hetgeen uit het vlees geboren is, dat is vlees; en hetgeen uit den Geest geboren is, dat is geest.

6. Co się narodziło z ciała, ciało jest, a co się narodziło z Ducha, duch jest.

6. A mi testtől született, test az; és a mi Lélektől született, lélek az.

6 Рожденное от плоти есть плоть, а рожденное от Духа есть дух.

6. Роджене від тїла - тїло, а роджене від Духа - дух.

7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.

7 Älä ihmettele, että sanoin sinulle: Teidän täytyy syntyä uudesti*.

7. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän pitää uudesta syntymän.

7. Älä ihmettele että minä sanoin sinulle: teidän pitä udest syndymän.

7. Ele ihmettele/ ette mine sanoin sinulle/ ette teiden pite wdesta syndyme'. (Älä ihmettele/ että minä sanoin sinulle/ että teidän pitää wedestä syntymän.)

7. μὴ θαυμάσῃς ὅτι εἶπόν σοι, δεῖ ὑμᾶς γεννηθῆναι ἄνωθεν.

7. μη θαυμασης οτι ειπον σοι δει υμας γεννηθηναι ανωθεν 7. me thaυmases oti eipon soi dei υmas gennethenai anothen

7 Do not marvel that I said to you, It is essential for you° to be born anew.

7. Marvel not that I said unto thee, Ye must be born again.

7. Forundre dig ikke, at jeg sagde til dig: det bør Eder at fødes paa ny.

7. Förundra icke, att jag sade dig, att I måsten födas på nytt.

7. Ärra panne immeks, et ma sulle ollen üttelnud: Teie peate üllewelt sündima.

7. Nesistebėk, jog pasakiau tau: jums būtina gimti iš naujo.

7. Laß dich's nicht wundern, daß ich dir gesagt habe: Ihr müsset von neuem geboren werden.

7. Ne t'étonne point de ce que je t'ai dit: Il faut que vous naissiez de nouveau.

7. No te maravilles de que te dije: Necesario os es nacer otra vez.

7 Verwonder u niet, dat Ik u gezegd heb: Gijlieden moet wederom geboren worden.

7. Nie dziwuj się, żem ci powiedział: Musicie się znowu narodzić.

7. Ne csodáld, hogy azt mondám néked: Szükség néktek újonnan születnetek.

7 Не удивляйся тому, что Я сказал тебе: должно вам родиться свыше.

7. Не дивуй ся, що глаголав тобі: Мусите ви народити ся звиш.

8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt."

8 Tuuli* puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Niin on jokainen, joka on Hengestä syntynyt."

8. Tuuli puhaltaa, kussa hän tahtoo, ja sinä kuulet hänen humunsa, ja et tiedä, kusta hän tulee taikka kuhunka hän menee: näin on jokainen, joka Hengestä syntynyt on.

8. Tuuli puhalda cusa hän tahto ja sinä cuulet hänen humuns ja et tiedä custa hän tule taicka cuhunga hän mene: näin on jocainen cuin Hengest syndynyt on.

8. Twli puhalta cussa hen tacto/ ia sine cwlet hene' hwmuns/ Ja et sine tiedä custa hen tule/ taicka cuhu'ga hen menepi. Nein on iocaine'/ quin He'gest syndynyt on. (Tuuli puhaltaa kussa hän tahtoo/ ja sinä kuulet hänen humunsa/ Ja et sinä tiedä kusta hän tulee/ taikka kuhunka hän meneepi. Näin on jokainen/ kuin Hengestä syntynyt on.)

8. τὸ πνεῦμα ὅπου θέλει πνεῖ, καὶ τὴν φωνὴν αὐτοῦ ἀκούεις, ἀλλ’ οὐκ οἶδας πόθεν ἔρχεται καὶ ποῦ ὑπάγει· οὕτως ἐστὶ πᾶς ὁ γεγεννημένος ἐκ τοῦ Πνεύματος.

8. το πνευμα οπου θελει πνει και την φωνην αυτου ακουεις αλλ ουκ οιδας ποθεν ερχεται και που υπαγει ουτως εστιν πας ο γεγεννημενος εκ του πνευματος 8. to pneυma opoυ thelei pnei kai ten fonen aυtoυ akoυeis all oυk oidas pothen erchetai kai poυ υpagei oυtos estin pas o gegennemenos ek toυ pneυmatos

8 The Spirit is blowing where he wills and you hear his voice, but do not know from where he is coming and where he is going, so is everyone who has been born from the Spirit.

8. The wind bloweth where it listeth, and thou hearest the sound thereof, but canst not tell whence it cometh, and whither it goeth: so is every one that is born of the Spirit.

8. Veiret blæser, hvorhen det vil, og du hører dets Susen, men du veed ikke hvorfra detkommer, og hvor det farer hen; saaledes er det med hver, som er født af Aanden.

8. Vädret blås hvart det vill, och du hörer dess röst; och du vetst icke hvadan det kommer, eller hvart det fart alltså är hvar och en, som af Andanom född är.

8. Tuul puhhub, kuhho ta tahhab, ja sinna kuled temma heäle, agga sinna ei tea mitte, kust ta tulleb, ja kuhho ta lähhäb: nenda on iggaüks, kes Waimust on sündinud.

8. Vėjas pučia, kur nori; jo ošimą girdi, bet nežinai, iš kur ateina ir kurlink nueina. Taip yra su kiekvienu, kuris gimė iš Dvasios’‘.

8. Der Wind bläst, wo er will, und du hörst sein Sausen wohl; aber du weißt nicht, woher er kommt und wohin er fährt. Also ist ein jeglicher, der aus dem Geist geboren ist.

8. Le vent souffle où il veut; et tu en entends le bruit; mais tu ne sais ni d'où il vient, ni où il va. Il en est de même de tout homme qui est né de l'esprit.

8. El viento de donde quiere sopla; y oyes su sonido, mas ni sabes de donde viene, ni donde vaya: así es todo aquel que es nacido del Espíritu.

8 De wind blaast, waarheen hij wil, en gij hoort zijn geluid; maar gij weet niet, van waar hij komt, en waar hij heen gaat; alzo is een iegelijk, die uit den Geest geboren is.

8. Wiatr, gdzie chce, wieje i głos jego słyszysz, ale nie wiesz, skąd przychodzi i dokąd idzie; takżeć jest każdy, który się narodził z Ducha.

8. A szél fú, a hová akar, és annak zúgását hallod, de nem tudod [5†] honnan jő és hová megy: így van mindenki, a ki Lélektől született.

8 Дух дышит, где хочет, и голос его слышишь, а не знаешь, откуда приходит и куда уходит: так бывает со всяким, рожденным от Духа.

8. Дух, де хоче, дише, й голос його чуєш, та не знаєш, звідкіля виходить, і куди йде; так усякий народжений од Духа.

9 Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?"

9 Nikodeemus vastasi ja sanoi Hänelle: "Miten tämä voi tapahtua?"

9. Vastasi Nikodemus ja sanoi hänelle: kuinka ne taitavat tapahtua?

9. Nicodemus sanoi hänelle: cuinga se taita tapahtua?

9. Nicodemus wastasi/ ia sanoi henelle/ Quinga se taita tulla? (Nikodemus wastasi/ ja sanoi hänelle/ Kuinka se taitaa tulla?)

9. ἀπεκρίθη Νικόδημος καὶ εἶπεν αὐτῷ· Πῶς δύναται ταῦτα γενέσθαι;

9. απεκριθη νικοδημος και ειπεν αυτω πως δυναται ταυτα γενεσθαι 9. apekrithe nikodemos kai eipen aυto pos dυnatai taυta genesthai

9 Nicodemus answered and said to him, How are these things able to happen?

9. Nicodemus answered and said unto him, How can these things be?

9. Nicodemus svarede og sagde til ham: hvorledes kan dette skee?

9. Nicodemus svarade, och sade till honom: Huru kan detta ske?

9. Nikodemus wastas ja ütles temmale: Kuida se woib sündida?

9. Nikodemas atsiliepė: ‘‘Kaip tai gali būti?’‘

9. Nikodemus antwortete und sprach zu ihm: Wie mag solches zugehen?

9. Nicodème lui dit: Comment ces choses se peuvent-elles faire?

9. Respondió Nicodemo, y le dijo: ¿ Cómo puede ser esto?

9 Nicodemus antwoordde en zeide tot Hem: Hoe kunnen deze dingen geschieden?

9. Odpowiedział Nikodem i rzekł mu: Jakoż to być może?

9. Felele Nikodémus és monda néki: Mimódon lehetnek ezek?

9 Никодим сказал Ему в ответ: как это может быть?

9. Озвавсь Никодим і каже Йому: Як може се статись:

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja, etkä tätä tiedä!

10. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: sinä olet mestari Israelissa, ja et näitä tiedä!

10. Jesus wastais ja sanoi hänelle: oletcos Mestari Israelis ja et näitä tiedä?

10. Iesus wastasi/ ia sanoi henelle/ Oleco sine se Mestari Israelis/ ia et neite tiedhe? (Jesus wastasi/ ja sanoi hänelle/ Oletko sinä se mestari Israelissa/ ja et näitä tiedä?)

10. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Σὺ εἶ ὁ διδάσκαλος τοῦ Ἰσραὴλ καὶ ταῦτα οὐ γινώσκεις;

10. απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτω συ ει ο διδασκαλος του ισραηλ και ταυτα ου γινωσκεις 10. apekrithe o iesoυs kai eipen aυto sυ ei o didaskalos toυ israel kai taυta oυ ginoskeis

10 Jesus answered and said to him, Are you the teacher of Israel and do not know these things?

10. Jesus answered and said unto him, Art thou a master of Israel, and knowest not these things

10. Jesus svarede og sagde til ham: er du en Israels Lærer og veed ikke dette?

10. Jesus svarade, och sade till honom: Äst du en mästare i Israel, och vetst icke detta?

10. Jesus wastas ja ütles temmale: Olled siña Israeli öppetaja, ja ei moista sedda mitte?

10. Jėzus jam atsakė: ‘‘Tu esi Izraelio mokytojas ir šito nesupranti?

10. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Bist du ein Meister in Israel und weißt das nicht?

10. Jésus lui répondit: Tu es le docteur d'Israël, et tu ne sais pas ces choses?

10. Respondió Jesús, y le dijo: ¿Tú eres un maestro de Israel, y no sabes esto?

10 Jezus antwoordde en zeide tot hem: Zijt gij een leraar van Israel, en weet gij deze dingen niet?

10. Odpowiedział Jezus i rzekł mu: Tyś jest nauczycielem w Izraelu, a tego nie wiesz?

10. Felele Jézus és monda néki: Te Izráel tanítója vagy, és nem tudod ezeket?

10 Иисус отвечал и сказал ему: ты - учитель Израилев, и этого ли не знаешь?

10. Відказав Ісус і рече йому: Ти єси учитель Ізраїлїв, і сього не знаєш?

11 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme.

11 Totisesti, totisesti sanon sinulle: Me puhumme, mitä tiedämme ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan todistustamme.

11. Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: me puhumme, mitä me tiedämme, ja todistamme, mitä me näemme, ja ette ota vastaan meidän todistustamme.

11. Totisest totisest sanon minä sinulle: me puhumme mitä me tiedämme ja todistamme mitä me näimmä ja et te ota wastan meidän todistustam.

11. Totisest/ totisest/ sano' mine sinulle Me puhume/ mite me tiedhe'/ ia todistam/ mite me neim/ ia ette te wasta' ota meiden todistusta. (Totisesti/ totisesti/ sanon minä sinulle. Me puhumme/ mitä me tiedän/ ja todistamme/ mitä me näimme/ ja ette te wastaan ota meidän todistusta.)

11. ἀμὴν ἀμὴν λέγω σοι ὅτι ὃ οἴδαμεν λαλοῦμεν καὶ ὃ ἑωράκαμεν μαρτυροῦμεν, καὶ τὴν μαρτυρίαν ἡμῶν οὐ λαμβάνετε.

11. αμην αμην λεγω σοι οτι ο οιδαμεν λαλουμεν και ο εωρακαμεν μαρτυρουμεν και την μαρτυριαν ημων ου λαμβανετε 11. amen amen lego soi oti o oidamen laloυmen kai o eorakamen martυroυmen kai ten martυrian emon oυ lamβanete

11 Assuredly, assuredly, I am saying to you, We speak what we know, and testify from what we have seen, and you° do not receive our testimony.

11. Verily, verily, I say unto thee, We speak that we do know, and testify that we have seen; and ye receive not our witness.

11. Sandelig, sandelig siger jeg dig: vi tale det, vi vide, og vidne det, vi have seet; og I annamme ikke vort Vidnesbyrd.

11. Sannerliga, sannerliga säger jag dig: Vi tale det vi vete, och det vi hafve sett, det vittne vi; och vårt vittnesbörd anammen I icke.

11. Töest, töest minna ütlen sulle: Meie rägime, mis meie teame, ja tunnistame, mis meie olleme näinud, ja teie ei wotta meie tunnistust mitte wasto.

11. Iš tiesų, iš tiesų sakau tau: mes kalbame, ką žinome, ir liudijame, ką matėme, o jūs nepriimate mūsų liudijimo.

11. Wahrlich, wahrlich ich sage dir: Wir reden, was wir wissen, und zeugen, was wir gesehen haben; und ihr nehmt unser Zeugnis nicht an.

11. En vérité, en vérité je te dis, que nous disons ce que nous savons, et que nous rendons témoignage de ce que nous avons vu; mais vous ne recevez point notre témoignage.

11. De cierto, de cierto te digo, que lo que sabemos hablamos; y lo que hemos visto, testificamos, y no recibís nuestro testimonio.

11 Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: Wij spreken, wat Wij weten, en getuigen, wat Wij gezien hebben; en gijlieden neemt Onze getuigenis niet aan.

11. Zaprawdę, zaprawdę powiadam ci, iż co wiemy, mówimy, a cośmy widzieli, świadczymy: ale świadectwa naszego nie przyjmujecie.

11. Bizony, bizony mondom néked, a mit tudunk, azt mondjuk, és a mit látunk, arról teszünk [6†] bizonyságot; és a mi bizonyságtételünket el nem fogadjátok.

11 Истинно, истинно говорю тебе: мы говорим о том, чтознаем, и свидетельствуем о том, что видели, а вы свидетельства Нашего не принимаете.

11. Істино, істино глаголю тобі: Що те, що знаємо, говоримо, й що бачили, сьвідкуємо; а сьвідкування нашого не приймаєте.

12 Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

12 Jos ette usko, kun puhun teille maallisista, kuinka uskotte, jos puhun teille taivaallisista.

12. Jos minä maallisia teille sanoin, ja ette usko: kuinka te uskoisitte, jos minä taivaallisia teille sanoisin?

12. Jos minä maalisia teille sanoin ja et te usco cuinga te uscoisitta jos minä taiwallisia teille sanoisin?

12. Jos mine malisia teille sanoin/ ia ette te wskonuat/ quinga te wskoisitt/ ios mine teille Taiualisi sanoisin? (Jos minä maallisia teille sanoin/ ja ette te uskoneet/ kuinka te uskoisit/ jos minä teille taiwaallisia sanoisin?)

12. εἰ τὰ ἐπίγεια εἶπον ὑμῖν καὶ οὐ πιστεύετε, πῶς ἐὰν εἴπω ὑμῖν τὰ ἐπουράνια πιστεύσετε;

12. ει τα επιγεια ειπον υμιν και ου πιστευετε πως εαν ειπω υμιν τα επουρανια πιστευσετε 12. ei ta epigeia eipon υmin kai oυ pisteυete pos ean eipo υmin ta epoυrania pisteυsete

12 If I tell you° the earthly things and you° do not believe, how will you° believe if I tell you° the heavenly things?

12. If I have told you earthly things, and ye believe not, how shall ye believe, if I tell you of heavenly things?

12. Dersom jeg siger Eder de jordiske Ting, og I ikke troe, hvorledes skulde I troe, om jeg sagde Eder de himmelske?

12. Tron I icke, när jag säger eder om jordisk ting; huru skolen I då tro, om jag säger eder om himmelsk ting?

12. Kui minna teile rägin neist asjust, mis Ma peäl on, ja teie ei ussu mitte: kuida wottaksite teie uskuda, kui ma teile rägiksin neist asjust, mis üllewel taewas on?

12. Jei netikite man kalbant apie žemiškuosius dalykus, tai kaipgi tikėsite, jei kalbėsiu jums apie dangiškuosius?

12. Glaubet ihr nicht, wenn ich euch von irdischen Dingen sage, wie würdet ihr glauben, wenn ich euch von himmlischen Dingen sagen würde?

12. Si je vous ai parlé des choses terrestres, et que vous ne croyiez point, comment croirez-vous, si je vous parle des choses célestes?

12. Si os he dicho cosas terrenales, y no creeis: ¿cómo creeréis, si os dijere cosas celestiales?

12 Indien Ik ulieden de aardse dingen gezegd heb, en gij niet gelooft, hoe zult gij geloven, indien Ik ulieden de hemelse zou zeggen?

12. Jeźliż gdym wam ziemskie rzeczy powiadał, a nie wierzycie, jakoż, będęli wam powiadał niebieskie, uwierzycie?

12. Ha a földiekről szóltam néktek és nem hisztek, mimódon hisztek, ha a mennyeiekről szólok néktek?

12 Если Я сказал вам о земном, и вы не верите, – как поверите, если буду говорить вам о небесном?

12. Коли про земне глаголав вам, і не віруєте, - як же, коли скажу вам про небесне, увіруєте?

13 Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

13 Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi Hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

13. Ei astu kenkään ylös taivaasen, vaan joka taivaasta astui alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

13. Ei astu kengän ylös Taiwasen waan joca Taiwast alas astui ihmisen Poica joca on Taiwas.

13. Ja eikengen ylesastu Taiuasen/ waan se/ ioca taiuaast alasastui/ inhimisen Poica/ ioca ombi Taiuahas. (Ja eikenkään ylös astu taiwaaseen/ waan se/ joka taiwaasta alas astui/ Ihmisen Poika/ joka ompi taiwahassa.)

13. καὶ οὐδεὶς ἀναβέβηκεν εἰς τὸν οὐρανὸν εἰ μὴ ὁ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καταβάς, ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ὁ ὤν ἐν τῷ οὐρανῷ.

13. και ουδεις αναβεβηκεν εις τον ουρανον ει μη ο εκ του ουρανου καταβας ο υιος του ανθρωπου ο ων εν τω ουρανω 13. kai oυdeis anaβeβeken eis ton oυranon ei me o ek toυ oυranoυ kataβas o υios toυ anthropoυ o on en to oυrano

13 And no one has ascended into heaven, except he who descended from heaven, (that is), the Son of Man, who is in heaven.

13. And no man hath ascended up to heaven, but he that came down from heaven, even the Son of man which is in heaven.

13. Og Ingen farer op til Himmelen, uden den, som foer ned af Himmelen, Menneskens Søn, som er i Himmelen.

13. Och ingen far upp i himmelen, utan den som for neder af himmelen, menniskones Son, som är i himmelen.

13. Sest ükski ei olle taewa läinud, kui agga se, kes taewast mahhatulnud, se innimesse Poeg, kes taewas on.

13. Niekas nėra pakilęs į dangų, kaip tik Tas, kuris nužengė iš dangaus,­Žmogaus Sūnus, esantis danguje.

13. Und niemand fährt gen Himmel, denn der vom Himmel herniedergekommen ist, nämlich des Menschen Sohn, der im Himmel ist.

13. Or personne n'est monté au ciel, que celui qui est descendu du ciel, savoir, le Fils de l'homme qui est dans le ciel.

13. Y nadie subió al cielo, sino el que descendió del cielo, es a saber, el Hijo del hombre, que está en el cielo.

13 En niemand is opgevaren in den hemel, dan Die uit den hemel nedergekomen is, namelijk de Zoon des mensen, Die in den hemel is.

13. A nikt nie wstąpił do nieba, tylko ten, który zstąpił z nieba, Syn człowieczy, który jest w niebie.

13. És senki sem ment fel a mennybe, hanemha az, a ki a [7†] mennyből szállott alá, az embernek Fia, a ki a mennyben van.

13 Никто не восходил на небо, как только сшедший с небес Сын Человеческий, сущий на небесах.

13. І нїхто не зійшов на небо, тільки хто з неба зійшов, Син чоловічий, що на небі.

14 Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,

14 Niin kuin Mooses korotti käärmeen autiomaassa, niin on Ihmisen Poika korotettava,

14. Ja niinkuin Moses ylensi kärmeen korvessa, niin myös Ihmisen Poika pitää ylennettämän.

14. Ja nijncuin Moses ylönsi kärmen corwes:

14. Ja ninquin Moses ylensi Kärmen coruesa/ (Ja niinkuin Moses ylensi käärmeen korwessa/)

14. καὶ καθὼς Μωϋσῆς ὕψωσε τὸν ὄφιν ἐν τῇ ἐρήμῳ, οὕτως ὑψωθῆναι δεῖ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου,

14. και καθως μωσης υψωσεν τον οφιν εν τη ερημω ουτως υψωθηναι δει τον υιον του ανθρωπου 14. kai kathos moses υpsosen ton ofin en te eremo oυtos υpsothenai dei ton υion toυ anthropoυ

14 And just-as Moses who exalted the serpent in the wilderness, so it is essential (for) the Son of Man to also be exalted;

14. And as Moses lifted up the serpent in the wilderness, even so must the Son of man be lifted up:

14. Og ligesom Moses ophøiede Slangen i Ørken, saa bør det Menneskens Søn at ophøies,

14. Och såsom Moses upphöjde ormen i öknene, alltså måste ock menniskones Son varda upphöjd;

14. Ja nenda kui Moses ühhe ussi on körbes üllendanud, nenda peab se innimesse Poeg üllendatama,

14. Kaip Mozė dykumoje iškėlė gyvatę, taip turi būti iškeltas Žmogaus Sūnus,

14. Und wie Mose in der Wüste eine Schlange erhöht hat, also muß des Menschen Sohn erhöht werden,

14. Et comme Moïse éleva le serpent dans le désert, de même il faut que le Fils de l'homme soit élevé,

14. Y como Moisés levantó la serpiente en el desierto, así es necesario que el Hijo del hombre sea levantado:

14 En gelijk Mozes de slang in de woestijn verhoogd heeft, alzo moet de Zoon des mensen verhoogd worden;

14. A jako Mojżesz węża na puszczy wywyższył, tak musi być wywyższony Syn człowieczy.

14. És a miképen felemelte Mózes a kígyót [8†] a pusztában, akképen kell az ember Fiának [9†] felemeltetnie.

14 И как Моисей вознес змию в пустыне, так должно вознесену быть Сыну Человеческому,

14. І, як Мойсей підняв угору гадюку в пустинї, так мусить бути піднятий і Син чоловічий,

15 että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.

15 jottei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iäinen elämä.

15. Että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.

15. Nijn myös ihmisen Poica yletän Että jocainen cuin usco hänen päällens ei pidä huckuman mutta ijancaickisen elämän saaman.

15. Nin pite mös Inhimisen Poica ylettemen/ Sempäle/ ette Caiki/ iotca henen pällens wskouat/ ei pide huckuman/ Mutta ijancaikisen Elemen szaman. (Niin pitää myös Ihmisen Poika ylettämän/ Sen päälle/ että kaikki/ jotka hänen päällensä uskowat/ ei pidä hukkuman/ Mutta iankaikkisen elämän saaman.)

15. ἵνα πᾶς ὁ πιστεύων εἰς αὐτὸν μὴ ἀπόληται ἀλλ’ ἔχῃ ζωὴν αἰώνιον.

15. ινα πας ο πιστευων εις αυτον μη αποληται αλλ εχη ζωην αιωνιον 15. ina pas o pisteυon eis aυton me apoletai all eche zoen aionion

15 in order that everyone who believes in him might not perish but may have everlasting life.

15. That whosoever believeth in him should not perish, but have eternal life.

15. paa det at hver den, som troer paa ham, ikke skal fortabes, men have et evigt liv.

15. På det att hvar och en, som tror på honom, skall icke förgås, utan få evinnerligit lif.

15. Ei ükski, kes temma sisse ussub, ei pea hukka sama, waid, et temmal iggawenne ello peab ollema.)

15. kad kiekvienas, kuris Jį tiki, nepražūtų, bet turėtų amžinąjį gyvenimą’‘.

15. auf das alle, die an ihn glauben, nicht verloren werden, sondern das ewige Leben haben.

15. Afin que quiconque croit en lui ne périsse point, mais qu'il ait la vie éternelle.

15. Para que todo aquel que en él creyere, no se pierda, mas tenga vida eterna.

15 Opdat een iegelijk, die in Hem gelooft, niet verderve, maar het eeuwige leven hebbe.

15. Aby każdy, kto weó wierzy, nie zginął, ale miał żywot wieczny.

15. Hogy valaki hiszen ő benne, el ne veszszen, hanem örök [10†] élete legyen.

15 дабы всякий, верующий в Него, не погиб, но имел жизнь вечную.

15. щоб кожний віруючий в Него не погиб, а мав життє вічнє.

16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iäinen elämä.

16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.

16. SIllä nijn on Jumala mailma racastanut että hän andoi hänen ainoan Poicans että jocainen cuin usco hänen päällens ei pidä huckuman mutta ijancaickisen elämän saaman.

16. Sille Nein on Jumala Mailma racastanut/ ette he' andoi hene' ainoan Poicans/ Sempälle/ ette Jocaine' quin wsko hene' päle's ei pide huckuma'/ mutta ijancaikise' Eleme' szama'. (Sillä näin on Jumala maailmaa rakastanut/ että hän antoi hänen ainoan Poikansa/ Sen päälle/ että jokainen kuin uskoo hänen päällensä ei pidä hukkuman/ mutta iankaikkisen elämän saaman.)

16. Οὕτω γὰρ ἠγάπησεν ὁ Θεὸς τὸν κόσμον, ὥστε τὸν υἱὸν αὐτοῦ τὸν μονογενῆ ἔδωκεν, ἵνα πᾶς ὁ πιστεύων εἰς αὐτὸν μὴ ἀπόληται ἀλλ’ ἔχῃ ζωὴν αἰώνιον.

16. ουτως γαρ ηγαπησεν ο θεος τον κοσμον ωστε τον υιον αυτου τον μονογενη εδωκεν ινα πας ο πιστευων εις αυτον μη αποληται αλλ εχη ζωην αιωνιον 16. oυtos gar egapesen o theos ton kosmon oste ton υion aυtoυ ton monogene edoken ina pas o pisteυon eis aυton me apoletai all eche zoen aionion

16 For* thus God loved* the world, that he gave his only begotten Son, in order that everyone who believes in him might not perish, but may have everlasting life.

16. For God so loved the world, that he gave his only begotten Son, that whosoever believeth in him should not perish, but have everlasting life.

16. Thi saa har Gud elsket Verden, at han har givet sin Søn den eenbaarne, at hver den, som troer paa ham, ikke skal fortabes, men have et evigt Liv.

16. Ty så älskade Gud verldena, att han utgaf sin enda Son, på det att hvar och en, som tror på honom, skall icke förgås, utan få evinnerligit lif.

16. Sest nenda on Jummal ma-ilma armastanud, et temma omma ainosündinud Poia on annud, et ükski, kes temma sisse ussub, ei pea hukka sama, waid, et iggawenne ello temmal peab ollema.

16. Nes Dievas taip pamilo pasaulį, jog atidavė savo viengimį Sūnų, kad kiekvienas, kuris Jį tiki, nepražūtų, bet turėtų amžinąjį gyvenimą.

16. Also hat Gott die Welt geliebt, daß er seinen eingeborenen Sohn gab, auf daß alle, die an ihn glauben, nicht verloren werden, sondern das ewige Leben haben.

16. Car Dieu a tant aimé le monde, qu'il a donné son Fils unique, afin que quiconque croit en lui ne périsse point, mais qu'il ait la vie éternelle.

16. Porque de tal manera amó Dios al mundo, que haya dado a su Hijo unigénito; para que todo aquel que en él creyere, no se pierda, mas tenga vida eterna.

16 Want alzo lief heeft God de wereld gehad, dat Hij Zijn eniggeboren Zoon gegeven heeft, opdat een iegelijk die in Hem gelooft, niet verderve, maar het eeuwige leven hebbe.

16. Albowiem tak Bóg umiłował świat, że Syna swego jednorodzonego dał, aby każdy, kto weó wierzy, nie zginął, ale miał żywot wieczny.

16. Mert úgy szerette Isten e világot, hogy az ő egyszülött Fiát adta, [11†] hogy valaki hiszen ő benne, el ne vesszen, hanem örök élete legyen.

16 Ибо так возлюбил Бог мир, что отдал Сына Своего Единородного, дабы всякий верующий в Него, не погиб, но имел жизнь вечную.

16. Так бо полюбив Бог сьвіт, що Сина свого єдинородного дав, щоб кожен, віруючий в Него, не погиб, а мав життє вічнє.

17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.

17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan jotta maailma Hänen kauttaan pelastuisi.

17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan, tuomitsemaan maailmaa, mutta että maailma pitää hänen kauttansa vapahdettaman.

17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poicans mailmaan duomidzeman mailma mutta että mailma piti hänen cauttans wapadettaman.

17. Sille/ ettei Jumala lehettenyt Poica's Mailma'/ ette hene' piti domitzeman mailma/ Muta ette Mailma piti henen cauttans wapadettaman. (Sillä/ ettei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan/ että hänen piti tuomitseman maailmaa/ Mutta että maailma piti hänen kauttansa wapahdettaman.)

17. οὐ γὰρ ἀπέστειλεν ὁ Θεὸς τὸν υἱὸν αὐτοῦ εἰς τὸν κόσμον ἵνα κρίνῃ τὸν κόσμον, ἀλλ’ ἵνα σωθῇ ὁ κόσμος δι’ αὐτοῦ.

17. ου γαρ απεστειλεν ο θεος τον υιον αυτου εις τον κοσμον ινα κρινη τον κοσμον αλλ ινα σωθη ο κοσμος δι αυτου 17. oυ gar apesteilen o theos ton υion aυtoυ eis ton kosmon ina krine ton kosmon all ina sothe o kosmos di aυtoυ

17 For* God did not send the Son into the world in order that he might judge the world, but in order that the world might be saved through him.

17. For God sent not his Son into the world to condemn the world; but that the world through him might be saved.

17. Thi Gud har ikke sendt sin Søn til Verden, at han skal dømme Verden, men at Verden skal blive salig ved ham.

17. Ty icke hafver Gud sändt sin Son i verldena, att han skall döma verldena; utan på det att verlden skall varda salig genom honom.

17. Sest Jummal ep olle omma Poega mitte läkkitanud ma-ilma, et temma ma-ilma piddi hukkamoistma, waid, et ma-ilm temma läbbi piddi önsaks sama.

17. Dievas gi nesiuntė savo Sūnaus į pasaulį, kad Jis pasaulį pasmerktų, bet kad pasaulis per Jį būtų išgelbėtas.

17. Denn Gott hat seinen Sohn nicht gesandt in die Welt, daß er die Welt richte, sondern daß die Welt durch ihn selig werde.

17. Car Dieu n'a point envoyé son Fils dans le monde, pour condamner le monde, mais afin que le monde soit sauvé par lui.

17. Porque no envió Dios a su Hijo al mundo, para que condene al mundo; sino para que el mundo sea salvo por él.

17 Want God heeft Zijn Zoon niet gezonden in de wereld, opdat Hij de wereld veroordelen zou, maar opdat de wereld door Hem zou behouden worden.

17. Boć nie posłał Bóg Syna swego na świat, aby sądził świat, ale aby świat był zbawiony przezeó.

17. Mert nem azért küldte az Isten az ő Fiát a világra, hogy kárhoztassa a [12†] világot, hanem hogy megtartassék a világ általa.

17 Ибо не послал Бог Сына Своего в мир, чтобы судить мир, но чтобы мир спасен был чрез Него.

17. Бо не післав Бог Сина свого на сьвіт, щоб осудив сьвіт, а щоб спас ся Ним сьвіт.

18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.

18 Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita. Mutta joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen.

18. Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle.

18. Joca hänen päällens usco ei händä duomita mutta joca ei usco jo se on duomittu: sillä ei hän usconut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle.

18. Joca henen pälens wsko/ ei hen domita/ Mutta ioca ei wsko/ io se domittu on/ Sille ettei hen wskonut Jumalan ainocaisen Poian nimen päle. (Joka hänen päällensä uskoo/ ei hän tuomita/ Mutta joka ei usko/ jo se tuomittu on/ Sillä ettei hän uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimen päälle.)

18. ὁ πιστεύων εἰς αὐτὸν οὐ κρίνεται· ὁ δὲ μὴ πιστεύων ἤδη κέκριται, ὅτι μὴ πεπίστευκεν εἰς τὸ ὄνομα τοῦ μονογενοῦς υἱοῦ τοῦ Θεοῦ.

18. ο πιστευων εις αυτον ου κρινεται ο δε μη πιστευων ηδη κεκριται οτι μη πεπιστευκεν εις το ονομα του μονογενους υιου του θεου 18. o pisteυon eis aυton oυ krinetai o de me pisteυon ede kekritai oti me pepisteυken eis to onoma toυ monogenoυs υioυ toυ theoυ

18 He who believes in him is not judged. He who does not believe has been judged already, because he has not believed in the name of the only begotten Son of God.

18. He that believeth on him is not condemned: but he that believeth not is condemned already, because he hath not believed in the name of the only begotten Son of God.

18. Hvo som troer paa ham, dømmes ikke; men hvo som ikke troer, er allerede dømt, fordi han ikke troet paa Guds eenbaarne Søns Navn.

18. Hvilken som tror på honom, han varder icke dömd; men hvilken som icke tror, han är redo dömd, efter det han icke trodde i Guds enda Sons Namn.

18. Kes temma sisse ussub, tedda ei moisteta mitte hukka ; agga, kes ei ussu mitte, jubba se on hukkamoistetud, sest temma ep olle usknud Jummala ainosündinud Poia nimme sisse.

18. Kas Jį tiki, tas neteisiamas, o kas netiki, jau yra pasmerktas už tai, kad netiki viengimio Dievo Sūnaus vardo.

18. Wer an ihn glaubt, der wird nicht gerichtet; wer aber nicht glaubt, der ist schon gerichtet, denn er glaubt nicht an den Namen des eingeborenen Sohnes Gottes.

18. Celui qui croit en lui n'est point condamné, mais celui qui ne croit point est déjà condamné, parce qu'il n'a pas cru au nom du Fils unique de Dieu.

18. El que en él cree, no es condenado; mas el que no cree, ya es condenado; porque no creyó en el nombre del unigénito Hijo de Dios.

18 Die in Hem gelooft, wordt niet veroordeeld, maar die niet gelooft, is alrede veroordeeld, dewijl hij niet heeft geloofd in den Naam des eniggeboren Zoons van God.

18. Kto wierzy weó, nie będzie osądzony; ale kto nie wierzy, już jest osądzony, iż nie uwierzył w imię jednorodzonego Syna Bożego.

18. A ki hiszen [13†] ő benne, el nem kárhozik; a ki pedig nem hisz, immár elkárhozott, mivelhogy nem hitt az Isten egyszülött Fiának nevében.

18 Верующий в Него не судится, а неверующий уже осужден, потому что не уверовал во имяЕдинородного Сына Божия.

18. Хто вірує в Него, не осудить ся; хто ж не вірує, уже осуджений; бо не вірував у ймя єдинородного Сина Божого.

19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.

19 Ja tämä on tuomio, että valo on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmän pimeää kuin valoa, sillä heidän tekonsa olivat pahat.

19. Mutta tämä on tuomio: että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta; sillä heidän työnsä olivat pahat.

19. Mutta tämä on duomio: Walkeus tuli mailmaan ja ihmiset racastit enämmin pimeyttä cuin Walkeutta: sillä heidän työns olit pahat.

19. Mutta teme ombi Domio/ Ette Walkeus tuli Mailman ia Inhimiset racastit enämin Pimeytte/ quin Walkiutta. Sille ette heiden Tööns olit pahat. (Mutta tämä ompi tuomio/ Että walkeus tuli maailmaan ja ihmiset rakastit enemmän pimeyttä/ kuin walkeutta. Sillä että heidän työnsä olit pahat.)

19. αὕτη δέ ἐστιν ἡ κρίσις, ὅτι τὸ φῶς ἐλήλυθεν εἰς τὸν κόσμον καὶ ἠγάπησαν οἱ ἄνθρωποι μᾶλλον τὸ σκότος ἢ τὸ φῶς, ἦν γὰρ πονηρὰ αὐτῶν τὰ ἔργα.

19. αυτη δε εστιν η κρισις οτι το φως εληλυθεν εις τον κοσμον και ηγαπησαν οι ανθρωποι μαλλον το σκοτος η το φως ην γαρ πονηρα αυτων τα εργα 19. aυte de estin e krisis oti to fos elelυthen eis ton kosmon kai egapesan oi anthropoi mallon to skotos e to fos en gar ponera aυton ta erga

19 Now this is the judgment, that the light has come into the world and men loved* the darkness rather than the light; for* their works were evil.

19. And this is the condemnation, that light is come into the world, and men loved darkness rather than light, because their deeds were evil.

19. Men denne er Dommen, at Lyset er kommet til Verden, og Menneskene elskede mere Mørket end Lyset; thi deres Gjerninger vare onde.

19. Men detta är domen, att Ljuset är kommet i verldena, och menniskorna älskade mer mörkret än Ljuset; ty deras gerningar voro onda.

19. Agga se on se hukkamoistminne, et Walgus on tulnud ma-ilma sisse, ja innimessed armastasid pimmedust ennam kui sedda Walgust; sest nende teud ollid kurjad.

19. O teismo nuosprendis yra toks: šviesa atėjo į pasaulį, bet žmonės labiau pamilo tamsą nei šviesą, nes jų darbai buvo pikti.

19. Das ist aber das Gericht, daß das Licht in die Welt gekommen ist, und die Menschen liebten die Finsternis mehr als das Licht; denn ihre Werke waren böse.

19. Et la cause de cette condamnation, c'est que la lumière est venue dans le monde, et que les hommes ont mieux aimé les ténèbres que la lumière, parce que leurs œuvres étaient mauvaises.

19. Y esta es la condenación, que la luz vino al mundo, y los hombres amaron más las tinieblas que la luz; porque sus obras eran malas.

19 En dit is het oordeel, dat het licht in de wereld gekomen is, en de mensen hebben de duisternis liever gehad dan het licht; want hun werken waren boos.

19. A tenci jest sąd, że światłość przyszła na świat, lecz ludzie bardziej umiłowali ciemność niż światłość; bo były złe uczynki ich.

19. Ez pedig a kárhoztatás, hogy a világosság [14†] e világra jött, és az emberek inkább szerették a sötétséget, mint a világosságot; mert az ő cselekedeteik gonoszak valának.

19 Суд же состоит в том, что свет пришел в мир; но люди более возлюбили тьму, нежели свет, потому что дела их были злы;

19. Сей же єсть суд, що сьвітло прийшло на сьвіт, а полюбили люде темряву більше нїж сьвітло; були бо лихі їх учинки.

20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.

20 Sillä jokainen, joka tekee pahaa, vihaa valoa eikä tule valoon, jotteivät hänen tekonsa paljastuisi.

20. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, se vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen töitänsä pitäisi laitettaman.

20. Sillä jocainen joca paha teke hän wiha Walkeutta eikä tule Walkeuten ettei hänen töitäns pidäis laitettaman.

20. Sille ette iocainen/ quin paha tekepi/ se wihapi Walkiutta/ eike tule Walkiuten/ Senpäle/ ettei henen Tööns pideisi laitettaman. (Sillä että jokainen/ kuin pahaa tekeepi/ se wihaapi walkeutta/ eikä tule walkeuteen/ Sen päälle/ ettei hänen työnsä pitäisi laitettaman.)

20. πᾶς γὰρ ὁ φαῦλα πράσσων μισεῖ τὸ φῶς καὶ οὐκ ἔρχεται πρὸς τὸ φῶς, ἵνα μὴ ἐλεγχθῇ τὰ ἔργα αὐτοῦ·

20. πας γαρ ο φαυλα πρασσων μισει το φως και ουκ ερχεται προς το φως ινα μη ελεγχθη τα εργα αυτου 20. pas gar o faυla prasson misei to fos kai oυk erchetai pros to fos ina me elegchthe ta erga aυtoυ

20 For* everyone who is practicing evil, hates the light, and is not coming to the light, in order that his works should not convict (him).

20. For every one that doeth evil hateth the light, neither cometh to the light, lest his deeds should be reproved.

20. Thi hver, som gjør Ondt, hader Lyset og kommer ikke til Lyset, at hans Gjerninger ikke skulle overbevises ham.

20. Ty hvar och en, som illa gör, hatar ljuset, och kommer icke till ljuset, att hans gerningar skola icke varda straffade;

20. Sest iggaüks, kes kurja teeb, wihkab sedda Walgust, ja ei tulle Walgusse jure, et temma teggusid ei pea laidetama.

20. Kiekvienas, kuris daro bloga, neapkenčia šviesos ir neina į šviesą, kad jo darbai nebūtų atskleisti.

20. Wer arges tut, der haßt das Licht und kommt nicht an das Licht, auf daß seine Werke nicht gestraft werden.

20. Car quiconque fait le mal hait la lumière, et ne vient point à la lumière, de peur que ses ouvres ne soient reprises.

20. Porque todo aquel que hace lo malo, aborrece la luz, y no viene a la luz, porque sus obras no sean redargüidas.

20 Want een iegelijk, die kwaad doet, haat het licht, en komt tot het licht niet, opdat zijn werken niet bestraft worden.

20. Każdy bowiem, kto źle czyni, nienawidzi światłości i nie idzie na światłość, aby nie były zganione uczynki jego.

20. Mert minden, a ki hamisan cselekszik, gyűlöli a [15†] világosságot és nem megy a világosságra, hogy az ő cselekedetei fel ne fedessenek;

20 ибо всякий, делающий злое, ненавидит свет и не идет к свету, чтобы не обличились дела его,потому что они злы,

20. Кожен бо, хто чинить лихе, ненавидить сьвітло, й не йде до сьвітла, щоб не зганено вчинків його.

21 Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."

21 Mutta joka tekee totuuden, tulee valoon, jotta hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.”

21. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen työnsä nähtäisiin; sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.

21. Mutta joca totuuden teke hän tule Walkeuten että hänen työns nähdäisin: sillä ne owat Jumalas tehdyt.

21. Mutta ioca Totudhen tekepi/ se tulepi Walkiudhen tyge/ ette henen Tööns piteis näkymen/ Sille ette he Jumalas tehdhyt ouat. (Mutta joka totuuden tekeepi/ se tuleepi walkeuden tykö/ että hänen työnsä pitäisi näkymän/ Sillä että he Jumalassa tehdyt owat.)

21. ὁ δὲ ποιῶν τὴν ἀλήθειαν ἔρχεται πρὸς τὸ φῶς, ἵνα φανερωθῇ αὐτοῦ τὰ ἔργα, ὅτι ἐν Θεῷ ἐστιν εἰργασμένα.

21. ο δε ποιων την αληθειαν ερχεται προς το φως ινα φανερωθη αυτου τα εργα οτι εν θεω εστιν ειργασμενα 21. o de poion ten aletheian erchetai pros to fos ina fanerothe aυtoυ ta erga oti en theo estin eirgasmena

21 But he who practices the truth comes to the light, in order that his works should be manifest, that they have been worked in God. {Joh 3:22-36 Judea and Aenon; no parallel.}

21. But he that doeth truth cometh to the light, that his deeds may be made manifest, that they are wrought in God.

21. Men hvo som øver Sandhed, kommer til Lyset, at hans Gjerninger maae blive aabenbarede; thi de ere gjorte i Gud.

21. Men den som gör sanningena, han kommer till ljuset, att hans gerningar skola varda uppenbara; ty de äro gjorda i Gudi.

21. Agga, kes töt teeb, se tulleb Walgusse jure, et temma teud woiksid awwalikkuks sada, sest nemmad on Jummala sees tehtud.)

21. O kas vykdo tiesą, tas eina į šviesą, kad pasirodytų, jog jo darbai atlikti Dieve.

21. Wer aber die Wahrheit tut, der kommt an das Licht, daß seine Werke offenbar werden; denn sie sind in Gott getan.

21. Mais celui qui agit selon la vérité vient à la lumière, afin que ses ouvres soient manifestées, parce qu'elles sont faites en Dieu.

21. Mas el que obra verdad, viene a la luz, para que sus obras sean hechas manifiestas, porque son hechas en Dios.

21 Maar die de waarheid doet, komt tot het licht, opdat zijn werken openbaar worden, dat zij in God gedaan zijn.

21. Lecz kto czyni prawdę, przychodzi do światłości, aby były jawne uczynki jego, iż w Bogu są uczynione.

21. A ki pedig az igazságot cselekszi, az a világosságra megy, hogy az ő [16†] cselekedetei nyilvánvalókká legyenek, hogy Isten szerint való cselekedetek.

21 а поступающий по правде идет к свету, дабы явны были дела его, потому что они вБоге соделаны.

21. Хто ж робить правду, йде до сьвітла, щоб виявились його вчинки, бо в Бозї роблені.

22 Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.

22 Tämän jälkeen Jeesus ja Hänen opetuslapsensa menivät Juudean maaseudulle*, ja siellä Hän oleskeli heidän kanssaan ja kastoi.

22. Sitte tuli Jesus ja hänen opetuslapsensa Juudean maahan, ja asui siellä heidän kanssansa, ja kasti.

22. SIitte tuli Jesus ja hänen Opetuslapsens Judean ja asui siellä heidän cansans ja casti.

22. Senielken tuli Iesus/ ia henen Opetuslapsens Judean maalle/ ia asui sielle heiden cansans/ ia castoi. (Sen jälkeen tuli Jesus/ ja hänen opetuslapsensa Judean maalle/ ja asui siellä heidän kanssansa/ ja kastoi.)

22. Μετὰ ταῦτα ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς καὶ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ εἰς τὴν Ἰουδαίαν γῆν, καὶ ἐκεῖ διέτριβεν μετ’ αὐτῶν καὶ ἐβάπτιζεν.

22. μετα ταυτα ηλθεν ο ιησους και οι μαθηται αυτου εις την ιουδαιαν γην και εκει διετριβεν μετ αυτων και εβαπτιζεν 22. meta taυta elthen o iesoυs kai oi mathetai aυtoυ eis ten ioυdaian gen kai ekei dietriβen met aυton kai eβaptizen

22 After these things, Jesus and his disciples came into the land of (the) Jews, and he was staying with them and was immersing* there.

22. After these things came Jesus and his disciples into the land of Judaea; and there he tarried with them, and baptized.

22. Derefter kom Jesus og hans Disciple til Judæas Land, og han opholdt sig der med dem og døbte.

22. Derefter kom Jesus och hans Lärjungar i Judiska landet, och vistades der med dem, och döpte.

22. Pärrast sedda tulli Jesus ja temma jüngrid Juda-male: ja siñna wibis temma nendega ja ristis.

22. Paskui Jėzus su savo mokiniais atėjo į Judėjos kraštą ir, ten su jais būdamas, krikštijo.

22. Darnach kam Jesus und seine Jünger in das jüdische Land und hatte daselbst sein Wesen mit ihnen und taufte.

22. Après cela, Jésus s'en alla avec ses disciples sur le territoire de Judée, et il y demeura avec eux, et il y baptisait.

22. Pasado esto, vino Jesús y sus discípulos a una tierra de Judea; y estaba allí con ellos, y bautizaba.

22 Na dezen kwam Jezus en Zijn discipelen in het land van Judea, en onthield Zich aldaar met hen, en doopte.

22. Potem przyszedł Jezus i uczniowie jego do Judzkiej ziemi, i tam przemieszkiwał z nimi i chrzcił.

22. Ezután elméne Jézus az ő tanítványaival a Júdea földére; és ott időzék velök, és keresztele.

22 После сего пришел Иисус с учениками Своими в землю Иудейскую и там жил с ними и крестил.

22. Після сього пійшов Ісус і ученики Його в Юдейську землю; і там пробував з ними, й хрестив.

23 Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.

23 Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä. Ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.

23. Mutta Johannes kasti myös Enonissa läsnä Salimia, sillä siellä oli palto vettä; ja he tulivat ja kastettiin.

23. Ja Johannes casti wielä myös Enonis läsnä Salimi: sillä siellä oli paljo wettä ja he tulit ja annoit idzens casta:

23. Mutta Johannes mös castoi/ wiele Enonis/ leszna Salim/ sille ette sielle oli palio wesi. Ja he tulit/ ia annoit casta itzens/ (Mutta Johannes myös kastoi/ wielä Enonissa/ läsnä Salim/ sillä että siellä oli paljon wesi. Ja he tulit/ ja annoit kastaa itsensä/)

23. ἦν δὲ καὶ Ἰωάννης βαπτίζων ἐν Αἰνὼν ἐγγὺς τοῦ Σαλείμ, ὅτι ὕδατα πολλὰ ἦν ἐκεῖ, καὶ παρεγίνοντο καὶ ἐβαπτίζοντο·

23. ην δε και ιωαννης βαπτιζων εν αινων εγγυς του σαλειμ οτι υδατα πολλα ην εκει και παρεγινοντο και εβαπτιζοντο 23. en de kai ioannes βaptizon en ainon eggυs toυ saleim oti υdata polla en ekei kai pareginonto kai eβaptizonto

23 Now John was also immersing* in Aenon near to Salem, because many (bodies of) water were there, and they were coming* and were being immersed*.

23. And John also was baptizing in Aenon near to Salim, because there was much water there: and they came, and were baptized.

23. Men ogsaa Johannes døbte i Ænon, nær ved Salem, fordi der var meget Vand; og de kom derhen og bleve døbte.

23. Döpte ock desslikes Johannes i Enon, hardt vid Salim; ty der var mycket vatten, och de kommo, och läto döpa sig.

23. Agga Joannes ristis ka Ainonis liggi Salimi, et seäl paljo wet olli, ja siñna tullid rahwas, ja neid ristiti,

23. Taip pat ir Jonas krikštijo Enone, netoli Salimo, nes ten buvo daug vandens ir žmonės ten ateidavo ir buvo krikštijami.

23. Johannes aber taufte auch noch zu Enon, nahe bei Salim, denn es war viel Wasser daselbst; und sie kamen dahin und ließen sich taufen.

23. Et Jean baptisait aussi à Énon, près de Salim, parce qu'il y avait là beaucoup d'eau, et on y allait pour être baptisé.

23. Y bautizaba también Juan en Enón junto a Salim, porque había allí muchas aguas; y venían, y eran bautizados.

23 En Johannes doopte ook in Enon bij Salim, dewijl aldaar vele wateren waren; en zij kwamen daar, en werden gedoopt.

23. Chrzcił też i Jan w Enon, blisko Salim; bo tam było wiele wód, a ludzie przychodzili i chrzcili się.

23. János pedig szintén keresztel vala Énonban, Sálemhez közel, mert ott sok volt a víz. És oda járulának és [17†] megkeresztelkedének.

23 А Иоанн также крестил в Еноне, близ Салима, потому что там было много воды; и приходили туда и крестились,

23. Хрестив же й Йоан у Єнонї поблизу Салима, бо води було там багато; й приходили, й хрестились.

24 Sillä Johannesta ei vielä oltu heitetty vankeuteen.

24 Sillä Johannesta ei ollut vielä heitetty vankilaan.

24. Sillä ei Johannes ollut vielä silloin vankiuteen heitetty.

24. Sillä ei Johannes ollut wielä silloin fangiuten heitetty.

24. Sille ettei Johannes wiele silloin ollut Fangiuxen heitettu. (Sillä ettei Johannes wielä silloin ollut wankeukseen heitetty.)

24. οὔπω γὰρ ἦν βεβλημένος εἰς τὴν φυλακὴν ὁ Ἰωάννης.

24. ουπω γαρ ην βεβλημενος εις την φυλακην ο ιωαννης 24. oυpo gar en βeβlemenos eis ten fυlaken o ioannes

24 For* John was not yet cast into prison.

24. For John was not yet cast into prison.

24. Thi Johannes var ikke endnu kastet i Fængsel.

24. Ty Johannes var icke än då kastad i häktelse.

24. Sest Joannes es olle weel mitte wangitorni heidetud.

24. Tada Jonas dar nebuvo įmestas į kalėjimą.

24. Denn Johannes war noch nicht ins Gefängnis gelegt.

24. Car Jean n'avait pas encore été mis en prison.

24. Porque aun Juan no había sido puesto en la cárcel.

24 Want Johannes was nog niet in de gevangenis geworpen.

24. Bo jeszcze Jan nie był podany do więzienia.

24. Mert János még nem vetteték [18†] a tömlöczbe.

24 ибо Иоанн еще не был заключен в темницу.

24. Ще бо не вкинуто в темницю Йоана.

25 Niin Johanneksen opetuslapset rupesivat väittelemään erään juutalaisen kanssa puhdistuksesta.

25 Niin syntyi väittely puhdistuksesta joittenkin Johanneksen opetuslasten ja juutalaisten* välille.

25. Niin tuli kysymys Johanneksen opetuslasten ja Juudalaisten välillä puhdistuksesta.

25. NIin tuli kysymys Johannexen Opetuslasten ja Judalaisten wälillä puhdistuxest.

25. Nin nousi yxi kysymys Johannesen Opetuslasten ia Judasten keskenä Puhdistuxest. (Niin nousi yksi kysymys Johanneksen opetuslasten ja judasten kesken puhdistuksesta.)

25. Ἐγένετο οὖν ζήτησις ἐκ τῶν μαθητῶν Ἰωάννου μετὰ Ἰουδαίου περὶ καθαρισμοῦ.

25. εγενετο ουν ζητησις εκ των μαθητων ιωαννου μετα ιουδαιων περι καθαρισμου 25. egeneto oυn zetesis ek ton matheton ioannoυ meta ioυdaion peri katharismoυ

25 Therefore there happened (to be) a debate from John’s disciples with a Jew concerning the cleansing.

25. Then there arose a question between some of John's disciples and the Jews about purifying.

25. Da opkom der en Tvist imellem Johannes' Disciple og Jøderne om Renselsen.

25. Då kom upp ett spörsmål ibland Johannis lärjungar, samt med Judarna, om reningen;

25. Siis hakkasid Joannesse jüngrid Juda-meestega küssitellema puhhastamisse pärrast.

25. Tarp Jono mokinių ir vieno žydo kilo ginčas dėl apsivalymo.

25. Da erhob sich eine Frage unter den Jüngern des Johannes mit den Juden über die Reinigung.

25. Or, il y eut une dispute entre les disciples de Jean et les Juifs, touchant la purification.

25. Y hubo una cuestión entre algunos de los discípulos de Juan y los Judíos acerca de la purificación.

25 Er rees dan een vraag van enigen uit de discipelen van Johannes met de Joden over de reiniging.

25. Wszczęła się tedy gadka między uczniami Janowymi i między Żydami o oczyszczaniu.

25. Vetekedés támada azért a János tanítványai és a judeaiak között a mosakodás felől.

25 Тогда у Иоанновых учеников произошел спор с Иудеямиоб очищении.

25. Постало ж змаганнє в учеників Йоанових з Жидами про очищеннє.

26 Ja he tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: "Rabbi, se, joka oli sinun kanssasi Jordanin tuolla puolella ja josta sinä olet todistanut, katso, hän kastaa, ja kaikki menevät hänen tykönsä".

26 Ja he tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: "Rabbi, se joka oli kanssasi Jordanin tuolla puolen ja josta olet todistanut, katso, Hän kastaa ja kaikki menevät Hänen luokseen."

26. Ja he tulivat Johanneksen tykö ja sanoivat hänelle: opettaja, se joka sinun kanssas oli toisella puolella Jordania, josta sinä todistit, katso, hän kastaa, ja jokainen menee hänen tykönsä.

26. Ja he tulit Johannexen tygö ja sanoit hänelle: Opettaja se joca sinun cansas oli toisella puolella Jordani josta sinä todistit cadzo hän casta ja jocainen mene hänen tygöns.

26. Ja he tulit Johannesen tyge/ ia sanoit henelle/ Mestari/ ioca sinun cansans oli toiselpolen Jordanin/ iosta sine todhistit/ Catzo/ se castapi/ ia iocainen tule henen tygens. (Ja he tulit Johanneksen tykö/ ja sanoit hänelle/ Mestari/ joka sinun kanssansi oli toisella puolen Jordanin/ josta sinä todistit/ Katso/ se kastaapi/ ja jokainen tulee hänen tykönsä.)

26. καὶ ἦλθον πρὸς τὸν Ἰωάννην καὶ εἶπον αὐτῷ· Ραββί, ὃς ἦν μετὰ σοῦ πέραν τοῦ Ἰορδάνου, ᾧ σὺ μεμαρτύρηκας, ἴδε οὗτος βαπτίζει καὶ πάντες ἔρχονται πρὸς αὐτόν.

26. και ηλθον προς τον ιωαννην και ειπον αυτω ραββι ος ην μετα σου περαν του ιορδανου ω συ μεμαρτυρηκας ιδε ουτος βαπτιζει και παντες ερχονται προς αυτον 26. kai elthon pros ton ioannen kai eipon aυto raββi os en meta soυ peran toυ iordanoυ o sυ memartυrekas ide oυtos βaptizei kai pantes erchontai pros aυton

26 And they came to John and said to him, Rabbi, he who was with you beyond-that (area) of the Jordan, to whom you have testified, behold, this one is immersing* and all men are going to him.

26. And they came unto John, and said unto him, Rabbi, he that was with thee beyond Jordan, to whom thou barest witness, behold, the same baptizeth, and all men come to him.

26. Og de kom til Johannes og sagde til ham: Mester! den, som var hos dig paa hiin Side Jorden, hvilken du gav Vidnesbyrd, see, han døber, og alle komme til ham.

26. Och kommo till Johannem, och sade till honom: Rabbi, den som var när dig på hinsidon Jordan, den du vittnade om, si, han döper, och alle komma till honom.

26. Ja tullid Joannesse jure, ja ütlesid temmale: Öppetaja, kes sinnoga olli teile pool Jordani , kellele sinna tunnistust andsid, wata, sesinnane ristib, ja keik tullewad temma jure.

26. Tad jie atėjo pas Joną ir pranešė: ‘‘Rabi, Tas kuris buvo su tavimi anapus Jordano, apie kurį tu paliudijai,­štai Jis krikštija, ir visi eina pas Jį’‘.

26. Und sie kamen zu Johannes und sprachen zu ihm: Meister, der bei dir war jenseit des Jordans, von dem du zeugtest, siehe, der tauft, und jedermann kommt zu ihm.

26. Et ils vinrent à Jean, et lui dirent: Maître, celui qui était avec toi au-delà du Jourdain, à qui tu as rendu témoignage, le voilà qui baptise, et tous vont à lui.

26. Y vinieron a Juan, y le dijeron: Rabbi, el que estaba contigo de la otra parte del Jordan, del cual tú diste testimonio, he aquí, bautiza, y todos vienen a él.

26 En zij kwamen tot Johannes, en zeiden tot hem: Rabbi, Die met u was over de Jordaan, Welken gij getuigenis gaaft, zie, Die doopt, en zij komen allen tot Hem.

26. I przyszli do Jana i rzekli mu: Mistrzu! ten, który był z tobą za Jordanem, któremuś ty dał świadectwo, ten oto chrzci, a wszyscy idą do niego.

26. És menének Jánoshoz és mondának néki: Mester! A ki veled vala a Jordánon túl, a kiről te [19†] bizonyságot tettél, ímé az keresztel, és hozzá megy mindenki.

26 И пришли к Иоанну и сказали ему: равви! Тот, Который был с тобою при Иордане и о Котором ты свидетельствовал, вот Он крестит, и все идут к Нему.

26. І прийшли вони до Йоана, й казали йому: Рави, той що був з тобою за Йорданом, котрому сьвідкував єси, ось сей хрестить і всї йдуть до Него.

27 Johannes vastasi ja sanoi: "Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta.

27 Johannes vastasi ja sanoi: "Ihminen ei voi ottaa mitään, ellei sitä ole hänelle annettu taivaasta.

27. Johannes vastasi ja sanoi: ei ihminen taida mitään ottaa, ellei hänelle anneta taivaasta.

27. Johannes wastais ja sanoi: ei ihminen taida mitän otta ellei hänelle anneta Taiwahast.

27. Johannes wastasi/ ia sanoi/ Ei woi Inhiminen mite otta ellei se anneta henelle Taiuahast. (Johannes wastasi/ ja sanoi/ Ei woi ihminen mitään ottaa ellei se anneta hänelle taiwahasta.)

27. ἀπεκρίθη Ἰωάννης καὶ εἶπεν· Οὐ δύναται ἄνθρωπος λαμβάνειν οὐδὲν ἐὰν μὴ ᾖ δεδομένον αὐτῷ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ.

27. απεκριθη ιωαννης και ειπεν ου δυναται ανθρωπος λαμβανειν ουδεν εαν μη η δεδομενον αυτω εκ του ουρανου 27. apekrithe ioannes kai eipen oυ dυnatai anthropos lamβanein oυden ean me e dedomenon aυto ek toυ oυranoυ

27 John answered and said, A man is able to receive nothing, if it is not given to him from heaven.

27. John answered and said, A man can receive nothing, except it be given him from heaven.

27. Johannes svarede og sagde: et Menneske kan slet intet tage, uden det bliver givet ham af Himmelen.

27. Johannes svarade, och sade: Menniskan kan intet taga, utan det varder henne gifvet af himmelen.

27. Joannes wastas ja ütles: Innimenne ei woi ei middagi wotta, kui se ep olle temmale antud taewast.

27. Jonas atsakė: ‘‘Žmogus nieko negali pasiimti, jeigu jam neduota iš dangaus.

27. Johannes antwortete und sprach: Ein Mensch kann nichts nehmen, es werde ihm denn gegeben vom Himmel.

27. Jean répondit: Personne ne peut rien s'attribuer, si cela ne lui a été donné du ciel.

27. Respondió Juan, y dijo: No puede el hombre recibir algo si no le fuere dado del cielo.

27 Johannes antwoordde en zeide: Een mens kan geen ding aannemen, zo het hem uit den hemel niet gegeven zij.

27. Odpowiedział Jan i rzekł: Nie może nic wziąć człowiek, jeźliby mu nie było dane z nieba.

27. Felele János és monda: Az ember semmit sem vehet, [20†] hanem ha a mennyből adatott néki.

27 Иоанн сказал в ответ: не может человек ничего принимать на себя , если не будет дано ему с неба.

27. Озвавсь Йоан і рече: Не може чоловік прийняти нїчого, коли не буде дано йому з неба.

28 Te olette itse minun todistajani, että minä sanoin: en minä ole Kristus, vaan minä olen hänen edellänsä lähetetty.

28 Te itse todistatte minulle, että sanoin: ’En ole Kristus, vaan minut on lähetetty Hänen edellään.’

28. Te olette itse minun todistajani, että minä olen sanonut: en minä ole Kristus, vaan minä olen hänen edellänsä lähetetty.

28. Te oletta idze minun todistajani että minä olen sanonut: en minä ole Christus waan minä olen hänen edellens lähetetty.

28. Itze te oletta minun Todhistaiani/ ette mine sanonut olen/ Em mine ole Christus/ wan mine olen henen edhellens lehetettu. (Itse te olette minun todistajani/ että minä sanonut olen/ En minä ole Kristus/ waan minä olen hänen edellänsä lähetetty.)

28. αὐτοὶ ὑμεῖς μοι μαρτυρεῖτε ὅτι εἶπον· οὐκ εἰμὶ ἐγὼ ὁ Χριστός, ἀλλ’ ὅτι Ἀπεσταλμένος εἰμὶ ἔμπροσθεν ἐκείνου.

28. αυτοι υμεις μοι μαρτυρειτε οτι ειπον ουκ ειμι εγω ο χριστος αλλ οτι απεσταλμενος ειμι εμπροσθεν εκεινου 28. aυtoi υmeis moi martυreite oti eipon oυk eimi ego o christos all oti apestalmenos eimi emprosthen ekeinoυ

28 You° yourselves testify, that I said, I am not the Christ, but, that I have been sent before that one.

28. Ye yourselves bear me witness, that I said, I am not the Christ, but that I am sent before him.

28. I ere selv mine Vidner, at jeg sagde: jeg er ikke den Christus, men at jeg er udsendt for ham.

28. I ären sjelfve min vittne, att jag sade: Icke är jag Christus; utan jag är sänd för honom.

28. Teie issi ollete minno tunnistajad, et ma ollen üttelnud: Minna ei olle mitte Kristus, waid et ma ollen temma ele läkkitud.

28. Jūs patys galite man paliudyti, jog sakiau: aš ne Kristus! Aš siųstas būti tik Jo pirmtaku.

28. Ihr selbst seid meine Zeugen, daß ich gesagt habe, ich sei nicht Christus, sondern vor ihm her gesandt.

28. Vous m'êtes vous-mêmes témoins que j'ai dit: Ce n'est pas moi qui suis le Christ, mais j'ai été envoyé devant lui.

28. Vosotros mismos me sois testigos que dije: Yo no soy el Cristo; mas soy enviado delante de él.

28 Gijzelven zijt mijn getuigen, dat ik gezegd heb: Ik ben de Christus niet; maar dat ik voor Hem heen uitgezonden ben.

28. Wy sami jesteście mi świadkami, żem powiedział: Nie jestem ja Chrystus, ale żem posłany przed nim.

28. Ti magatok vagytok a bizonyságaim, hogy megmondtam: Nem vagyok én a [21†] Krisztus, hanem hogy ő [22†] előtte küldettem el.

28 Вы сами мне свидетели в том, что я сказал: не я Христос, но я послан пред Ним.

28. Самі ви менї сьвідкуєте, що я казав: Я не Христос, а що я посланий перед Ним.

29 Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi.

29 Jolla on morsian se on ylkä. Mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä iloni on nyt tullut täydelliseksi.

29. Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuultelee häntä, se iloittaa itsiänsä yljän äänestä sangen suuresti; sentähden on tämä minun iloni täytetty.

29. Jolla on morsian nijn hän on ylkä mutta yljän ystäwä seiso ja cuuldele händä ja iloitta idzens yljän änestä sangen suurest tämä minun iloni on nyt täytetty.

29. Jolla ombi Morsian/ se on Ylke/ Mutta Ylghien ysteue seisopi/ ia cwldele hende/ ia itzens sangen iloitta Ylghie' änestä. Se sama sis minun ilon o'bi nyt teutetty/ (Jolla ompi morsian/ se on Ylkä/ Mutta Yljän ystäwä seisoopi/ ja kuuntelee häntä/ ja itsensä sangen iloittaa Yljän äänestä. Se sama siis minun ilon ompi nyt täytetty/)

29. ὁ ἔχων τὴν νύμφην νυμφίος ἐστίν· ὁ δὲ φίλος τοῦ νυμφίου, ὁ ἑστηκὼς καὶ ἀκούων αὐτοῦ, χαρᾷ χαίρει διὰ τὴν φωνὴν τοῦ νυμφίου. αὕτη οὖν ἡ χαρὰ ἡ ἐμὴ πεπλήρωται.

29. ο εχων την νυμφην νυμφιος εστιν ο δε φιλος του νυμφιου ο εστηκως και ακουων αυτου χαρα χαιρει δια την φωνην του νυμφιου αυτη ουν η χαρα η εμη πεπληρωται 29. o echon ten nυmfen nυmfios estin o de filos toυ nυmfioυ o estekos kai akoυon aυtoυ chara chairei dia ten fonen toυ nυmfioυ aυte oυn e chara e eme peplerotai

29 He who has the bride is the bridegroom, but the friend of the bridegroom, who is standing and hearing him, rejoices with joy because of the bridegroom’s voice. Therefore (in) this, my joy has been fulfilled.

29. He that hath the bride is the bridegroom: but the friend of the bridegroom, which standeth and heareth him, rejoiceth greatly because of the bridegroom's voice: this my joy therefore is fulfilled.

29. Den, som har Bruden, er Brudgommen; men Brudgommens Ven, som staaer og hører ham, glæder sig meget over Brudgommens Røst. Denne min Glæde er fuldkommen.

29. Den som brudena hafver, han är brudgummen; men brudgummens vän, som står och hörer honom, han fröjdar sig af brudgummens röst; denna min fröjd är nu fullbordad.

29. Kellel pruut on, se on peigmees; agga peigmehhe söbber seisab, ja kuleb tedda, ja on wägga römus peigmehhe heäle pärrast; sesinnane mo rööm on nüüd täis sanud.

29. Kas turi sužadėtinę, tas sužadėtinis, o sužadėtinio bičiulis, kuris šalia stovi ir jį girdi, džiaugte džiaugiasi jaunikio balsu. Todėl šiam mano džiaugsmui jau nieko netrūksta.

29. Wer die Braut hat, der ist der Bräutigam; der Freund aber des Bräutigams steht und hört ihm zu und freut sich hoch über des Bräutigams Stimme. Diese meine Freude ist nun erfüllt.

29. Celui qui a l'épouse est l'époux; mais l'ami de l'époux, qui est présent et qui l'écoute, est ravi de joie d'entendre la voix de l'époux; et cette joie, qui est la mienne, est parfaite.

29. El que tiene la esposa, es el esposo; mas el amigo del esposo, que está en pié y le oye, se goza grandemente de la voz del esposo. Así, pues, éste mi gozo es cumplido.

29 Die de bruid heeft, is de bruidegom, maar de vriend des bruidegoms, die staat en hem hoort, verblijdt zich met blijdschap om de stem des bruidegoms. Zo is dan deze mijn blijdschap vervuld geworden.

29. Kto ma oblubienicę, ten jest oblubieniec, a przyjaciel oblubieóca, który stoi, a słucha go, weseli się weselem dla głosu oblubieócowego; przetoż to wesele moje wypełnione jest.

29. A kinek jegyese van, vőlegény az; a vőlegény barátja pedig, a ki ott áll és hallja őt, örvendezve örül a vőlegény szavának. Ez az én örömem immár betelt.

29 Имеющий невесту есть жених, а друг жениха, стоящий и внимающий ему, радостью радуется, слыша голос жениха. Сия-то радость моя исполнилась.

29. Хто має заручену, той жених; а друг жениха, стоячи й слухаючи його, радощами радуєть ся голосу жениха; ся оце радість моя сповнилась.

30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.

30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.

30. Hänen tulee kasvaa, mutta minun pitää vähenemän.

30. Hänen tule caswa mutta minun pitä wähenemän.

30. Henen tule caswa/ mutta minu' pite wäheneme'. (Hänen tulee kaswaa/ mutta minun pitää wähenemän.)

30. ἐκεῖνον δεῖ αὐξάνειν, ἐμὲ δὲ ἐλαττοῦσθαι.

30. εκεινον δει αυξανειν εμε δε ελαττουσθαι 30. ekeinon dei aυksanein eme de elattoυsthai

30 It is essential (for) that to grow, but (for) me to be diminished.

30. He must increase, but I must decrease.

30. Ham bør at voxe, men mig at forringes.

30. Honom bör växa till, och mig bör förminskas.

30. Temma peab kaswama, agga minna pean wähhenema.

30. Jis turi augti, o aš­mažėti’‘.

30. Er muß wachsen, ich aber muß abnehmen.

30. Il faut qu'il croisse, et que je diminue.

30. A él conviene crecer; mas a mí descrecer.

30 Hij moet wassen, maar ik minder worden.

30. On musi rość, a mnie musi ubywać.

30. Annak növekednie kell, nékem pedig alább szállanom.

30 Ему должно расти, а мне умаляться.

30. Той мусить рости, я ж малїти.

31 Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien.

31 Joka tulee ylhäältä, on kaikkein suurin. Joka on lähtöisin maasta, on maasta ja puhuu maasta. Joka tulee taivaasta, on kaikkein suurin.

31. Joka ylhäältä tulee, se on kaikkein päällä, ja joka maasta on, se on maasta ja puhuu maasta. Joka taivaasta tulee, hän on kaikkein ylin.

31. Joca ylhäldä tule se on caickein päällä ja joca maasta on se on maasta ja puhu maasta.

31. Joca ylhelde tule/ se ombi caikein päle. Joca maasta ombi/ se on maasta/ Ja maasta se puhupi. (Joka ylhäältä tulee/ se ompi kaikkein päälle. Joka maasta ompi/ se on maasta/ Ja maasta se puhuupi.)

31. Ὁ ἄνωθεν ἐρχόμενος ἐπάνω πάντων ἐστίν. ὁ ὢν ἐκ τῆς γῆς ἐκ τῆς γῆς ἐστιν καὶ ἐκ τῆς γῆς λαλεῖ· ὁ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ ἐρχόμενος ἐπάνω πάντων ἐστί,

31. ο ανωθεν ερχομενος επανω παντων εστιν ο ων εκ της γης εκ της γης εστιν και εκ της γης λαλει ο εκ του ουρανου ερχομενος επανω παντων εστιν 31. o anothen erchomenos epano panton estin o on ek tes ges ek tes ges estin kai ek tes ges lalei o ek toυ oυranoυ erchomenos epano panton estin

31 He who is coming from above is over all. He who is from the earth is from the earth and speaks from the earth. He who is coming from heaven is over all.

31. He that cometh from above is above all: he that is of the earth is earthly, and speaketh of the earth: he that cometh from heaven is above all.

31. Den, som kommer ovenfra, er over Alle; den, som er af Jorden, er af Jorden og taler af Jorden; den, som kommer af Himmelen, er over Alle.

31. Den som ofvanefter kommer, han är öfver alla; den af jordene är, han är af jord, och af jordene talar han; den af himmelen kommer, han är öfver alla.

31. Kes üllewelt tulleb, se on ülle keikide: kes maast on, se on maast, ja rägib sest maast; kes taewast tulleb, se on ülle keikide,

31. Kas iš aukštybių ateina, Tas už visus viršesnis, o kas iš žemės,­ žemiškas yra ir žemiškai kalba. Kas iš dangaus ateina, Tas už visus viršesnis.

31. Der von obenher kommt, ist über alle. Wer von der Erde ist, der ist von der Erde und redet von der Erde. Der vom Himmel kommt, der ist über alle

31. Celui qui vient d'en haut est au-dessus de tous; celui qui vient de la terre est de la terre et parle de la terre; celui qui est venu du ciel est au-dessus de tous.

31. El que de arriba viene, sobre todos es: el que es de la tierra, terreno es, y cosas terrenas habla: el que viene del cielo, sobre todos es.

31 Die van boven komt, is boven allen; die uit de aarde is voortgekomen, die is uit de aarde, en spreekt uit de aarde. Die uit den hemel komt, is boven allen.

31. Kto z góry przyszedł, nade wszystkie jest; kto z ziemi jest, ziemski jest i ziemskie rzeczy mówi; ten, który z nieba przyszedł, nade wszystkie jest.

31. A ki felülről [23†] jött, feljebb való mindenkinél. A ki a földről való, földi az és földieket szól; a ki a mennyből [24†] jött, feljebb való mindenkinél.

31 Приходящий свыше и есть выше всех; а сущий от земли земной и есть и говорит, как сущий от земли; Приходящий с небес есть выше всех,

31. Хто звиш гряде, той над усїма; хто від землї, той від землї, і від землї говорить; хто з неба гряде, той над усїма.

32 Ja mitä hän on nähnyt ja kuullut, sitä hän todistaa; ja hänen todistustansa ei kukaan ota vastaan.

32 Mitä Hän on nähnyt ja kuullut, siitä Hän todistaa eikä kukaan ota vastaan hänen todistustaan.

32. Ja mitä hän nähnyt ja kuullut on, sen hän todistaa, ja ei kenkään ota vastaan hänen todistustansa.

32. Joca Taiwasta tule hän on caickein ylin ja todista mitä hän nähnyt ja cuullut on ja ei kengän ota hänen todistustans.

32. Joca Taiuast tule/ hen on caikein ylitze/ Ja todista mite hen nähnyt ia cwllut on. Ja eikenge' ota hene' Todhistustans. (Joka taiwaasta tulee/ hän on kaikkein ylitse/ Ja todistaa mitä hän nähnyt ja kuullut on. Ja ei kenkään ota hänen todistustansa.)

32. καὶ ὃ ἑώρακεν καὶ ἤκουσεν, τοῦτο μαρτυρεῖ, καὶ τὴν μαρτυρίαν αὐτοῦ οὐδεὶς λαμβάνει.

32. και ο εωρακεν και ηκουσεν τουτο μαρτυρει και την μαρτυριαν αυτου ουδεις λαμβανει 32. kai o eoraken kai ekoυsen toυto martυrei kai ten martυrian aυtoυ oυdeis lamβanei

32 And what he has seen and heard, he is testifying of this, and no one receives his testimony.

32. And what he hath seen and heard, that he testifieth; and no man receiveth his testimony.

32. Og det, som han har seet og hørt, vidner han; og Ingen annammer hans Vidnesbyrd.

32. Och det han hafver sett och hört, det vittnar han; och hans vittnesbörd anammar ingen.

32. Ja tunnistab sedda, mis temma on näinud ja kuulnud, ja ükski ei wotta temma tunnistust wasto.

32. Jis liudija, ką matė ir girdėjo, tik niekas Jo liudijimo nepriima.

32. und zeugt, was er gesehen und gehört hat; und sein Zeugnis nimmt niemand an.

32. Et il rend témoignage de ce qu'il a vu et entendu; mais personne ne reçoit son témoignage.

32. Y lo que vió y oyó, esto testifica; y nadie recibe su testimonio.

32 En hetgeen Hij gezien en gehoord heeft, dat getuigt Hij; en Zijn getuigenis neemt niemand aan.

32. A co widział i słyszał, to świadczy, ale świadectwa jego żaden nie przyjmuje.

32. És arról tesz bizonyságot, a mit látott és hallott; [25†] és az ő bizonyságtételét senki sem fogadja be.

32 и что Он видел и слышал, о том и свидетельствует; и никто не принимает свидетельства Его.

32. І що бачив і чув, про те й сьвідкує; і сьвідкування Його нїхто не приймає.

33 Joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totinen.

33 Joka ottaa vastaan Hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totuullinen.

33. Joka hänen todistuksensa otti vastaan, se päätti Jumalan olevan totisen.

33. Mutta joca hänen todistuxens otti hän päätti Jumalan olewan totisen.

33. Mutta ioca hene' Todhistuxens otti/ se * insiglasi/ ette Jumala ombi totinen. (Mutta joka hänen todistuksensa otti/ se insiglasi/ että Jumala ompi totinen.)

33. ὁ λαβὼν αὐτοῦ τὴν μαρτυρίαν ἐσφράγισεν ὅτι ὁ Θεὸς ἀληθής ἐστιν.

33. ο λαβων αυτου την μαρτυριαν εσφραγισεν οτι ο θεος αληθης εστιν 33. o laβon aυtoυ ten martυrian esfragisen oti o theos alethes estin

33 He who received his testimony sealed (this): that God is true.

33. He that hath received his testimony hath set to his seal that God is true.

33. Den, som annammer hans Vidnesbyrd, besegler, at Gud er sanddru.

33. Den som anammar hans vittnesbörd, han hafver beseglat, att Gud är sannfärdig.

33. Kes temma tunnistust wastowottab, se kinnitab, et Jummal tössine on.

33. O kas Jo liudijimą priima, tas pripažįsta, jog Dievas teisus,

33. Wer es aber annimmt, der besiegelt's, daß Gott wahrhaftig sei.

33. Celui qui a reçu son témoignage a scellé que Dieu est véritable.

33. El que recibe su testimonio, éste selló, que Dios es verdadero;

33 Die Zijn getuigenis aangenomen heeft, die heeft verzegeld, dat God waarachtig is.

33. Kto przyjmuje świadectwo jego, ten zapieczętował, że Bóg jest prawdziwy.

33. A ki az ő bizonyságtételét [26†] befogadja, az megpecsételte, hogy az [27†] Isten igaz.

33 Принявший Его свидетельство сим запечатлел, что Бог истинен,

33. Хто прийняв сьвідкуваннє Його, той ствердив, що Бог правдивий.

34 Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.

34 Sillä Hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja. Jumala ei näet anna Henkeä mitalla.

34. Sillä jonka Jumala lähetti, se puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.

34. Sillä se jonga Jumala lähetti hän puhu Jumalan sanoja: sillä ei Jumala anna Henge mitalla.

34. Sille ette se/ ionga Jumala lehetti/ se puhupi Jumalan sanoia. Sille ettei Jumala anna Henge * mitan cansa. (Sillä että se/ jonka Jumala lähetti/ se puhuupi Jumalan sanoja. Sillä ettei Jumala anna Henkeä mitan kanssa.)

34. ὃν γὰρ ἀπέστειλεν ὁ Θεὸς, τὰ ῥήματα τοῦ Θεοῦ λαλεῖ· οὐ γὰρ ἐκ μέτρου δίδωσιν ὁ Θεὸς τὸ Πνεῦμα.

34. ον γαρ απεστειλεν ο θεος τα ρηματα του θεου λαλει ου γαρ εκ μετρου διδωσιν ο θεος το πνευμα 34. on gar apesteilen o theos ta remata toυ theoυ lalei oυ gar ek metroυ didosin o theos to pneυma

34 For* he whom God sent speaks the words of God; for* God does not give the Spirit from measure.

34. For he whom God hath sent speaketh the words of God: for God giveth not the Spirit by measure unto him.

34. Thi den, som Gud udsendte, taler Guds Ord; thi Gud giver ham Aanden over al Maade.

34. Ty den Gud sändt hafver, han talar Guds ord; ty Gud gifver icke Andan efter mått.

34. Sest, kedda Jummal on läkkitanud, se rägib Jummala sanna: sest Jummal ei anna Waimo moödo järrele.

34. juk ką Dievas yra siuntęs, Tas kalba Dievo žodžius, nes Dievas teikia Dvasią be saiko.

34. Denn welchen Gott gesandt hat, der redet Gottes Worte; denn Gott gibt den Geist nicht nach dem Maß.

34. Car celui que Dieu a envoyé dit les paroles de Dieu, parce que Dieu ne lui donne pas l'Esprit par mesure.

34. Porque el que Dios envió, las palabras de Dios habla; porque no le da Dios el Espíritu por medida.

34 Want Dien God gezonden heeft, Die spreekt de woorden Gods; want God geeft Hem den Geest niet met mate.

34. Albowiem ten, którego Bóg posłał, słowo Boże mówi; boć mu nie pod miarą daje Bóg Ducha.

34. Mert a kit az Isten küldött, az Isten beszédeit szólja; mivelhogy az Isten nem mérték szerint adja a Lelket.

34 ибо Тот, Которого послал Бог, говорит слова Божии;ибо не мерою дает Бог Духа.

34. Кого бо післав Бог, той слова Божі говорить; бо не мірою дає Бог Духа.

35 Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä.

35 Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki Hänen käteensä.

35. Isä rakastaa Poikaa, ja antoi kaikki hänen käteensä.

35. Isä racasta Poica ja andoi caicki hänen kätens.

35. Ise rakasta Poica/ ia caiki annoi henen käteens. (Isä rakastaa Poikaa/ ja kaikki antoi hänen käteensä.)

35. ὁ πατὴρ ἀγαπᾷ τὸν υἱόν, καὶ πάντα δέδωκεν ἐν τῇ χειρὶ αὐτοῦ.

35. ο πατηρ αγαπα τον υιον και παντα δεδωκεν εν τη χειρι αυτου 35. o pater agapa ton υion kai panta dedoken en te cheiri aυtoυ

35 The Father loves* the Son, and has given all things in(to) his hand.

35. The Father loveth the Son, and hath given all things into his hand.

35. Faderen elsker Sønnen og har givet alle Ting i hans Haand.

35. Fadren älskar Sonen, och allt hafver han gifvit honom i händer.

35. Issa armastab Poega, ja on keik temma kätte annud.

35. Tėvas myli Sūnų ir visa yra atidavęs į Jo rankas.

35. Der Vater hat den Sohn lieb und hat ihm alles in seine Hand gegeben.

35. Le Père aime le Fils et a mis toutes choses en sa main.

35. El Padre ama al Hijo, y todas las cosas dió en su mano.

35 De Vader heeft den Zoon lief, en heeft alle dingen in Zijn hand gegeven.

35. Ojciec miłuje Syna, i wszystko dał w ręce jego.

35. Az Atya szereti a Fiút, és az ő kezébe adott [28†] mindent.

35 Отец любит Сына и все дал в рукуЕго.

35. Отець любить Сина, і все дав у руки Йому.

36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."

36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iäinen elämä; mutta joka ei tottele Poikaa, ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällään."

36. Joka uskoo Pojan päälle, hänellä on ijankaikkinen elämä; mutta joka ei usko Pojan päälle, ei hänen pidä elämää näkemän, mutta Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.

36. Joca usco Pojan päälle hänellä on ijancaickinen elämä mutta joca ei usco Pojan päälle ei hänen pidä elämätä näkemän mutta Jumalan wiha pysy hänen päälläns.

36. Joca vsko Poian päle sille ombi ijancaikine' Eleme. Mutta ioca ei vsko Poian päle/ ei henen pide Elemete näkemen/ Mutta Jumalan wiha pysypi henen pälens. (Joka uskoo Pojan päälle sillä ompi iankaikkinen elämä. Mutta joka ei usko Pojan päälle/ ei hänen pidä elämätä näkemän/ Mutta Jumalan wiha pysyypi hänen päällensä.)

36. ὁ πιστεύων εἰς τὸν υἱὸν ἔχει ζωὴν αἰώνιον· ὁ δὲ ἀπειθῶν τῷ υἱῷ οὐκ ὄψεται ζωήν, ἀλλ’ ἡ ὀργὴ τοῦ Θεοῦ μένει ἐπ’ αὐτόν.

36. ο πιστευων εις τον υιον εχει ζωην αιωνιον ο δε απειθων τω υιω ουκ οψεται ζωην αλλ η οργη του θεου μενει επ αυτον 36. o pisteυon eis ton υion echei zoen aionion o de apeithon to υio oυk opsetai zoen all e orge toυ theoυ menei ep aυton

36 He who believes in the Son has everlasting life, but he who is disobedient to the Son will not be seeing life, but the wrath of God is remaining upon him.

36. He that believeth on the Son hath everlasting life: and he that believeth not the Son shall not see life; but the wrath of God abideth on him.

36. Hvo som troer paa Sønnen, har et evigt Liv; men hvo som ikke troer Sønnen, skal ikke see Livet, men Guds Vrede bliver over ham.

36. Hvilken som tror Sonenom, han hafver evinnerligit lif; men den som icke tror Sonenom, han skall icke få se lifvet; utan Guds vrede blifver öfver honom.

36. Kes ussub Poia sisse, sel on iggawenne ello; agga, kes ei ussu Poia sanna, se ei pea sedda ello näggema, waid Jummala wihha jääb temma peäle.

36. Kas tiki Sūnų, turi amžinąjį gyvenimą, o kas netiki Sūnumi­gyvenimo nematys: ant jo pasilieka Dievo rūstybė.

36. Wer an den Sohn glaubt, der hat das ewige Leben. Wer dem Sohn nicht glaubt, der wird das Leben nicht sehen, sondern der Zorn Gottes bleibt über ihm.

36. Celui qui croit au Fils a la vie éternelle; mais celui qui désobéit au Fils ne verra point la vie, mais la colère de Dieu demeure sur lui.

36. El que cree en el Hijo, tiene vida eterna; mas el que al Hijo es incrédulo, no verá la vida; sino que la ira de Dios queda sobre él.

36 Die in den Zoon gelooft, die heeft het eeuwige leven; maar die den Zoon ongehoorzaam is, die zal het leven niet zien, maar de toorn Gods blijft op hem.

36. Kto wierzy w Syna, ma żywot wieczny; ale kto nie wierzy Synowi, nie ogląda żywota, lecz gniew Boży zostaje nad nim.

36. A ki hisz [29†] a Fiúban, örök élete van; a ki pedig nem enged a Fiúnak, nem lát életet, hanem az Isten haragja marad rajta.

36 Верующий в Сына имеет жизнь вечную, а не верующий в Сына не увидит жизни, но гнев Божий пребывает на нем.

36. Хто вірує в Сина, той має вічне життє; а хто не вірує Синові, не бачити ме життя, а гнїв Божий пробуває на йому.