11 luku

Jeesus herättää Lasaruksen kuolleista 1 – 44, ja sen tähden ylipapit ja fariseukset, noudattaen Kaifaan neuvoa, päättävät tappaa Jeesuksen 45 – 53, mutta hän väistyy Efraim nimiseen kaupunkiin 54 – 57.

1 Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.

1 Eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.

1. Niin mies sairasti, nimeltä Latsarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä.

1. NIjn yxi mies sairasti nimeldä Lazarus Bethaniasta Marian ja hänen sisarens Marthan Caupungista.

1. NIn sairasti yxi Mies/ Lazarus nimelde Bethaniasta/ Marian ia henen Sisarens Marthan Caupungista. (Niin sairasti yksi mies/ Lasarus nimeltä Bethaniasta/ Marian ja häne sisarensa Marthan kaupungista.)

1. Ἦν δέ τις ἀσθενῶν Λάζαρος ἀπὸ Βηθανίας, ἐκ τῆς κώμης Μαρίας καὶ Μάρθας τῆς ἀδελφῆς αὐτῆς.

1. ην δε τις ασθενων λαζαρος απο βηθανιας εκ της κωμης μαριας και μαρθας της αδελφης αυτης 1. en de tis asthenon lazaros apo βethanias ek tes komes marias kai marthas tes adelfes aυtes

1 {Joh 11:1-46; Peraea to Bethany, Jan. 30 AD; no parallel.} Now a certain one was sick, Lazarus from Bethany, from the village of Mary and her sister Martha.

1. Now a certain man was sick, named Lazarus, of Bethany, the town of Mary and her sister Martha.

1. Men der laae En syg, Lazarus af Bethania, af den By, hvor Maria og Martha, hendes Søstre, vare.

1. Och låg en man krank, benämnd Lazarus, af Bethanien, af Marie och hennes systers Marthe by.

1. Agga seäl olli üks haige, Laatsarus nimmi, Petaniast, Maria ja temma öe Marta allewist.

1. Buvo vienas ligonis, Lozorius iš Betanijos kaimo, kur gyveno Marija ir jos sesuo Morta.

1. Es lag aber einer krank mit Namen Lazarus, von Bethanien, in dem Flecken Marias und ihrer Schwester Martha.

1. Il y avait un homme malade, Lazare de Béthanie, bourg de Marie et de Marthe sa sœur.

1. ESTABA entónces enfermo un hombre llamado Lázaro, de Betania, la aldea de María y de Marta su hermana.

1 En er was een zeker man krank, genaamd Lazarus, van Bethanie, uit het vlek van Maria en haar zuster Martha.

1. A był niektóry chory Łazarz z Betanii, z miasteczka Maryi i Marty, siostry jej.

1. Vala pedig egy beteg, Lázár, Bethániából, Máriának [1†] és az ő testvérének, Márthának falujából.

1 Был болен некто Лазарь из Вифании, из селения, где жили Мария и Марфа, сестра ее.

1. Був же один, що нездужав, Лазар з села Мариї та Марти, сестри її.

2 Ja tämä Maria oli se, joka hajuvoiteella voiteli Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa; ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä.

2 Mutta Maria oli se, joka voiteli Herran voiteluöljyllä ja pyyhki hiuksillaan Hänen jalkansa. Ja hänen veljensä Lasarus sairasti.

2. Mutta Maria oli se, joka voiteli Herran voiteella ja hänen jalkansa hiuksillansa kuivaksi, jonka veli Latsarus sairasti.

2. Mutta Maria oli Herran woitella woidellut ja jalat hiuxillans cuiwannut jonga weli Lazarus sairasti.

2. Mutta Maria oli se/ ioca oli HERRAN woitella woidhellut/ ia henen Jalcans hiuxillans quiuannut/ Jonga weli Lazarus sairasti. (Mutta Maria oli se/ joka oli HERRAN woiteella woidellut/ ja hänen jalkansa hiuksillansa kuiwannut/ Jonka weli Lazarus sairasti.)

2. ἦν δὲ Μαριὰμ ἡ ἀλείψασα τὸν Κύριον μύρῳ καὶ ἐκμάξασα τοὺς πόδας αὐτοῦ ταῖς θριξὶν αὐτῆς, ἧς ὁ ἀδελφὸς Λάζαρος ἠσθένει.

2. ην δε μαρια η αλειψασα τον κυριον μυρω και εκμαξασα τους ποδας αυτου ταις θριξιν αυτης ης ο αδελφος λαζαρος ησθενει 2. en de maria e aleipsasa ton kυrion mυro kai ekmaksasa toυs podas aυtoυ tais thriksin aυtes es o adelfos lazaros esthenei

2 Now it was (this) Mary who anointed the Lord with perfume and wiped his feet with her hair, whose brother Lazarus was sick.

2. It was that Mary which anointed the Lord with ointment, and wiped his feet with her hair, whose brother Lazarus was sick.)

2. (Men Maria var den, som salvede Herren med Salve og tørrede hans Fødder med sit Haar; hendes Broder Lazarus var syg).

2. Och var Maria den som smorde Herran med smörjelse, och torkade hans fötter med sitt hår; hvilkens broder, Lazarus, låg sjuk.

2. (Agga Maria olli se , kes Issandat kalli salwiga olli woidnud, ja temma jallad omma juustega kuiwatanud; kelle wend Laatsarus haige olli.)

2. Marija buvo ta pati moteris, kuri patepė Viešpatį kvepalais ir nušluostė savo plaukais Jo kojas. Jos brolis Lozorius sirgo.

2. (Maria aber war, die den HERRN gesalbt hat mit Salbe und seine Füße getrocknet mit ihrem Haar; deren Bruder, Lazarus, war krank.)

2. (Marie était celle qui oignit le Seigneur de parfum, et qui essuya ses pieds avec ses cheveux; et Lazare, son frère, était malade.)

2. (Era María la que ungió al Señor con ungüento, y limpió sus piés con sus cabellos, cuyo hermano Lázaro estaba enfermo.)

2 (Maria nu was degene, die den Heere gezalfd heeft met zalf, en Zijn voeten afgedroogd heeft met haar haren; welker broeder Lazarus krank was.)

2. (A to była ona Maryja, która pomazała Pana maścią, i ucierała nogi jego włosami swojemi, której brat Łazarz chorował.)

2. Az a Mária volt pedig az, a kinek a testvére Lázár beteg vala, a ki megkente [2†] vala az Urat kenettel és a hajával törlé meg annak lábait.

2 Мария же, которой брат Лазарь был болен, была та , которая помазала Господа миром и отерла ноги Его волосами своими.

2. Була ж се Мария, що намастила Господа миром і обтерла ноги Його волоссєм своїм, котрої брат Лазар нездужав.

3 Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa".

3 Niin sisaret lähettivät sanomaan Jeesukselle*: "Herra, katso, hän, joka on sinulle rakas. sairastaa."

3. Niin hänen sisarensa lähettivät hänen tykönsä, ja sanoivat: Herra, katso, se sairastaa, jotas rakastat.

3. Nijn hänen sisarens lähetit hänen tygöns ja sanoit: Herra cadzo se sairasta jotas racastat.

3. Nin lehetit henen Sisarens henen tygens ia sanoit/ HERRA/ Catzo se sairasta iotas racastat. (Niin lähetit hänen sisarensa hänen tykönsä ja sanoit/ HERRA/ Katso se sairastaa jotas rakastat.)

3. ἀπέστειλαν οὖν αἱ ἀδελφαὶ πρὸς αὐτὸν λέγουσαι· Κύριε, ἴδε ὃν φιλεῖς ἀσθενεῖ.

3. απεστειλαν ουν αι αδελφαι προς αυτον λεγουσαι κυριε ιδε ον φιλεις ασθενει 3. apesteilan oυn ai adelfai pros aυton legoυsai kυrie ide on fileis asthenei

3 Therefore the sisters sent to him, saying, Lord, behold, he whom you love is sick.

3. Therefore his sisters sent unto him, saying, Lord, behold, he whom thou lovest is sick.

3. Da sendte de Søstre til ham og lode ham sige: Herre! see, den, du elsker, er syg.

3. Så sände hans syster till honom, och sade: Herre, si, den du kär hafver, ligger sjuk.

3. Siis läkkitasid temma öed temma jure, ja ütlesid: Issand, wata, kedda sinna armastad, se on haige.

3. Todėl seserys nusiuntė Jam žinią: ‘‘Viešpatie! Tas, kurį Tu myli, serga!’‘

3. Da sandten seine Schwestern zu ihm und ließen ihm sagen: HERR, siehe, den du liebhast, der liegt krank.

3. Ses sœurs donc envoyèrent dire à Jésus: Seigneur, celui que tu aimes est malade.

3. Enviaron pues sus hermanas a él, diciendo: Señor, he aquí, el que amas está enfermo.

3 Zijn zusters dan zonden tot Hem, zeggende: Heere, zie, dien Gij liefhebt, is krank.

3. Posłały tedy siostry do niego, mówiąc: Panie! oto ten, którego miłujesz, choruje.

3. Küldének azért a testvérek ő hozzá, mondván: Uram, ímé, a kit szeretsz, beteg.

3 Сестры послали сказать Ему: Господи! вот, кого Ты любишь, болен.

3. Післали тодї сестри до Него, кажучи: Господи, ось той, що Ти любиш, нездужає.

4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi".

4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Tämä sairaus ei ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, jotta Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi."

4. Kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän: ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kunnioittettaisiin.

4. Cosca Jesus sen cuuli sanoi hän: ei tämä tauti ole cuolemaan waan Jumalan cunniaxi että Jumalan Poica sen cautta cunnioitetaisin.

4. Coska Iesus sen cwli sanoi hen/ Teme tauti ei ole colemahan/ waan Jumalan cunniaxi/ ette Jumalan Poica pite sen cautta cunnioitettaman. (Koska Jesus sen kuuli sanoi hän/ Tämä tauti ei ole kuolemahan/ waan Jumalan kunniaksi/ että Jumalan Poika pitää sen kautta kunnioitettaman.)

4. ἀκούσας δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Αὕτη ἡ ἀσθένεια οὐκ ἔστι πρὸς θάνατον, ἀλλ’ ὑπὲρ τῆς δόξης τοῦ Θεοῦ, ἵνα δοξασθῇ ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ δι’ αὐτῆς.

4. ακουσας δε ο ιησους ειπεν αυτη η ασθενεια ουκ εστιν προς θανατον αλλ υπερ της δοξης του θεου ινα δοξασθη ο υιος του θεου δι αυτης 4. akoυsas de o iesoυs eipen aυte e astheneia oυk estin pros thanaton all υper tes dokses toυ theoυ ina doksasthe o υios toυ theoυ di aυtes

4 But having heard it, Jesus said, This sickness is not to death, but on behalf of the glory of God, in order that the Son of God may be glorified through it.

4. When Jesus heard that, he said, This sickness is not unto death, but for the glory of God, that the Son of God might be glorified thereby.

4. Men der Jesus det hørte, sagde han: denne Sygdom er ikke til Døden, men til Guds Ære, at Guds Søn skal æres ved den.

4. När Jesus det hörde, sade han: Denne sjukdomen är icke till döds, utan till Guds äro; att Guds Son skall deraf ärad varda.

4. Agga kui Jesus sedda kulis, ütles temma: Sesinnane haigus ei olle surmaks, waid Jummala auuks, et Jummala Poega se läbbi peab auustadama.

4. Tai išgirdęs, Jėzus tarė: ‘‘Šita liga ne mirčiai, bet Dievo šlovei, kad per ją būtų pašlovintas Dievo Sūnus’‘.

4. Da Jesus das hörte, sprach er: Die Krankheit ist nicht zum Tode, sondern zur Ehre Gottes, daß der Sohn Gottes dadurch geehrt werde.

4. Jésus, ayant entendu cela, dit: Cette maladie n'est point à la mort, mais elle est pour la gloire de Dieu, afin que le Fils de Dieu en soit glorifié.

4. Y oyéndolo Jesús, dijo: Esta enfermedad no es para muerte, sino por gloria de Dios, para que el Hijo de Dios sea glorificado por ella.

4 En Jezus, dat horende, zeide: Deze krankheid is niet tot den dood, maar ter heerlijkheid Gods; opdat de Zone Gods door dezelve verheerlijkt worde.

4. A usłyszawszy to Jezus, rzekł: Ta choroba nie jest na śmierć, ale dla chwały Bożej, aby był uwielbiony Syn Boży przez nią.

4. Jézus pedig, a mikor ezt hallotta, monda: Ez a betegség nem halálos, hanem az Isten dicsőségére való, hogy dicsőíttessék általa az Istennek Fia.

4 Иисус, услышав то , сказал: эта болезнь не ксмерти, но к славе Божией, да прославится через нее Сын Божий.

4. Почувши Ісус, рече: Ся болїсть не на смерть, а про славу Божу, щоб прославивсь Син Божий через неї.

5 Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.

5 Ja Jeesus rakasti* Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.

5. Mutta Jesus rakasti Marttaa, ha hänen sisartansa, ja Latsarusta.

5. Mutta Jesus racasti Martha ja hänen sisartans ja Lazarusta.

5. Mutta Iesus Racasti Martha/ ia henen Sisartans/ ia Lazarusta. (Mutta Jesus rakasti Marthaa/ ja hänen sisartansa/ ja Lazarusta.)

5. ἠγάπα δὲ ὁ Ἰησοῦς τὴν Μάρθαν καὶ τὴν ἀδελφὴν αὐτῆς καὶ τὸν Λάζαρον.

5. ηγαπα δε ο ιησους την μαρθαν και την αδελφην αυτης και τον λαζαρον 5. egapa de o iesoυs ten marthan kai ten adelfen aυtes kai ton lazaron

5 Now Jesus loved* Martha and her sister and Lazarus.

5. Now Jesus loved Martha, and her sister, and Lazarus.

5. Men Jesus elskede Martha og hendes Søster og Lazarus.

5. Och hade Jesus Martham, och hennes syster, och Lazarum kär.

5. Agga Jesus armastas Marta ja temma ödde, ja Laatsarust.

5. Jėzus mylėjo Mortą, jos seserį ir Lozorių.

5. Jesus aber hatte Martha lieb und ihre Schwester und Lazarus.

5. Or, Jésus aimait Marthe, et sa sœur, et Lazare.

5. Y amaba Jesús a Marta, y a su hermana, y a Lázaro.

5 Jezus nu had Martha, en haar zuster, en Lazarus lief.

5. A Jezus umiłował Martę i siostrę jej, i Łazarza.

5. Szereti vala pedig Jézus Márthát és annak nőtestvérét, és Lázárt.

5 Иисус же любил Марфу и сестру ее и Лазаря.

5. Любив же Ісус Марту, й сестру її, і Лазаря.

6 Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää;

6 Kun Hän siis kuuli hänen sairastavan Hän viipyi vielä kaksi päivää siinä paikassa, missä oli.

6. Kuin hän siis kuuli hänen sairastavan, niin hän viipyi siinä paikassa kaksi päivää.

6. Cosca hän cuuli hänen sairastawan wijwyi hän sijnä paicas caxi päiwä.

6. Ette hen nyt cwli henen sairastauan/ wiuyi hen samas sijas caxi peiue. (Että hän nyt kuuli hänen sairastawan/ wiipyi hän samassa sijassa kaksi päiwää.)

6. ὡς οὖν ἤκουσεν ὅτι ἀσθενεῖ, τότε μὲν ἔμεινεν ἐν ᾧ ἦν τόπῳ δύο ἡμέρας·

6. ως ουν ηκουσεν οτι ασθενει τοτε μεν εμεινεν εν ω ην τοπω δυο ημερας 6. os oυn ekoυsen oti asthenei tote men emeinen en o en topo dυo emeras

6 Therefore, as he heard that he was sick, then indeed, he remained in the place in which he was for two days.

6. When he had heard therefore that he was sick, he abode two days still in the same place where he was.

6. Der han nu hørte, at han var syg, blev han dog to Dage paa det Sted, hvor han var.

6. När han då hörde, att han var sjuk, blef han der i samma rummet två dagar.

6. Kui ta nüüd kulis, tedda haige ollewad, siis jäi tem̃a weel kaks päwa senna paika, kus ta olli.

6. Taigi išgirdęs, kad tasai serga, Jis dar dvi dienas užtruko ten, kur buvo.

6. Als er nun hörte, daß er krank war, blieb er zwei Tage an dem Ort, da er war.

6. Néanmoins, quand il eut appris qu'il était malade, il demeura deux jours dans ce lieu où il était.

6. Como oyó, pues, que estaba enfermo, entónces a la verdad se quedó dos dias en aquel lugar donde estaba.

6 Als Hij dan gehoord had, dat hij krank was, toen bleef Hij nog twee dagen in de plaats, waar Hij was.

6. A gdy usłyszał, iż choruje, tedy został przez dwa dni na onemże miejscu, gdzie był.

6. Mikor azért meghallá, hogy beteg, akkor két napig marada azon a helyen, a hol vala.

6 Когда же услышал, что он болен, то пробыл два дня на том месте, где находился.

6. Як же почув, що нездужає, тодї зоставсь у тому місцї, де був, ще два днї.

7 mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: "Menkäämme taas Juudeaan".

7 Niitten kuluttua Hän sitten sanoi opetuslapsille*: "Menkäämme jälleen Juudeaan."

7. Sitte sanoi hän opetuslapsillensa: menkäämme jälleen Juudeaan.

7. Sijtte sanoi hän Opetuslapsillens: mengämme jällens Judeaan. Sanoit hänelle Opetuslapset: äsken edzeit Judalaiset sinua kiwittäxens ja sinä menet taas sinne.

7. Sijtte senielken sanoi hen Opetuslapsille's/ Mengem iellens Judean. Sanoit henelle Opetuslapset/ Rabbi/ esken etzit Juttat sinua kiuitexens/ ia taas sine menet sinne? (Sitten sen jälkeen sanoi hän opetuslapsillensa/ Menkäämme jällens Judeaan. Sanoit hänelle opetuslapset/ Rabbi/ äsken etsit juuttaat sinua kiwittääksensä/ ja taas sinä menet sinne?)

7. ἔπειτα μετὰ τοῦτο λέγει τοῖς μαθηταῖς· Ἄγωμεν εἰς τὴν Ἰουδαίαν πάλιν.

7. επειτα μετα τουτο λεγει τοις μαθηταις αγωμεν εις την ιουδαιαν παλιν 7. epeita meta toυto legei tois mathetais agomen eis ten ioυdaian palin

7 Thereafter, after this (time), he says to the disciples, We should proceed into Judea again.

7. Then after that saith he to his disciples, Let us go into Judaea again.

7. Siden efter sagde han til Disciplene: lader os drage til Judæa igjen.

7. Derefter sade han till Lärjungarna: Låt oss åter gå in i Judeen.

7. Pärrast sedda ütles temma jüngrittele: Läkki jälle ärra Juda-male.

7. Po to pasakė mokiniams: ‘‘Eikime vėl į Judėją!’‘

7. Darnach spricht er zu seinen Jüngern: Laßt uns wieder nach Judäa ziehen!

7. Puis il dit à ses disciples: Retournons en Judée.

7. Luego después de esto dijo a sus discípulos: Vamos a Judea otra vez.

7 Daarna zeide Hij verder tot de discipelen: Laat ons wederom naar Judea gaan.

7. Lecz potem rzekł do uczniów swoich: Idźmy zasię do Judzkiej ziemi.

7. Ez után aztán monda tanítványainak: Menjünk ismét Júdeába.

7 После этого сказал ученикам: пойдем опять в Иудею.

7. Після того ж рече ученикам: Ходїм знов у Юдею.

8 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"

8 Opetuslapset sanoivat Hänelle: "Rabbi, juutalaiset yrittivät juuri kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"

8. Sanoivat hänelle opetuslapset: Rabbi, äsken etsivät Juudalaiset sinua kivittääksensä, ja sinä menet taas sinne.

8. Wastais Jesus: eikö caxitoistakymmendä ole päiwän hetke?

8. Wastasi Iesus/ Eikö caxitoistakymende ole peiuen hetke? (Wastasi Jesus/ Eikö kaksitoista kymmentä ole päiwän hetkeä?)

8. λέγουσιν αὐτῷ οἱ μαθηταί· Ραββί, νῦν ἐζήτουν σε λιθάσαι οἱ Ἰουδαῖοι, καὶ πάλιν ὑπάγεις ἐκεῖ;

8. λεγουσιν αυτω οι μαθηται ραββι νυν εζητουν σε λιθασαι οι ιουδαιοι και παλιν υπαγεις εκει 8. legoυsin aυto oi mathetai raββi nυn ezetoυn se lithasai oi ioυdaioi kai palin υpageis ekei

8 The disciples say to him, Rabbi, the Jews (just) now were seeking to stone you, and you are going (back) there again?

8. His disciples say unto him, Master, the Jews of late sought to stone thee; and goest thou thither again?

8. Disciplene sagde til ham: Mester! nyligen søgte Jøderne at stene dig, og du drager atter derhen?

8. Lärjungarna sade till honom: Rabbi, nu ville Judarna stena dig; och åter går du dit?

8. Need jüngrid ütlesid temmale: Öppetaja, hilja otsisid sind Juda-rahwas kiwwidega wissata, ja sinna lähhäd jälle senna?

8. Mokiniai Jam atsakė: ‘‘Rabi, ką tik žydai kėsinosi užmėtyti Tave akmenimis, o Tu vėl ten eini?’‘

8. Seine Jünger sprachen zu ihm: Meister, jenes Mal wollten die Juden dich steinigen, und du willst wieder dahin ziehen?

8. Les disciples lui dirent: Maître, les Juifs cherchaient naguère à te lapider, et tu retournes de nouveau chez eux!

8. Dícenle sus discípulos: Rabbi, ahora poco procuraban los Judíos apedrearte, ¿y vas otra vez allá?

8 De discipelen zeiden tot Hem: Rabbi! de Joden hebben U nu onlangs gezocht te stenigen, en gaat Gij wederom derwaarts?

8. Rzekli mu uczniowie: Mistrzu! teraz szukali Żydowie, jakoby cię ukamionowali, a zasię tam idziesz?

8. Mondának néki a tanítványok: Mester, most akarnak vala téged megkövezni a [3†] Júdabeliek, és újra oda mégy?

8 Ученики сказали Ему: Равви! давно ли Иудеи искали побить Тебя камнями, и Ты опять идешь туда?

8. Кажуть Йому ученики: Рави, тепер шукали Тебе Жиди каменувати, й знов ійдеш туди!

9 Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.

9 Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista tuntia? Jos joku vaeltaa päivällä, hän ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.

9. Vastasi Jesus: eikö kaksitoistakymmentä ole päivän hetkeä? Jos joku päivällä vaeltaa, ei hän loukkaa itsiänsä; sillä hän näkee tämän maailman valkeuden.

9. Joca päiwällä waelda ei hän loucka idziäns: sillä hän näke tämän mailman walkeuden.

9. Joca peiuelle waelda/ ei hen loucka/ sille ette hen näkepi temen Mailman Walkiudhen. (Joka päiwällä waeltaa/ ei hän loukkaa/ sillä että hän näkeepi tämän maailman walkeuden.)

9. ἀπεκρίθη Ἰησοῦς· Οὐχὶ δώδεκά εἰσιν ὧραι τῆς ἡμέρας; ἐάν τις περιπατῇ ἐν τῇ ἡμέρᾳ, οὐ προσκόπτει, ὅτι τὸ φῶς τοῦ κόσμου τούτου βλέπει·

9. απεκριθη ο ιησους ουχι δωδεκα εισιν ωραι της ημερας εαν τις περιπατη εν τη ημερα ου προσκοπτει οτι το φως του κοσμου τουτου βλεπει 9. apekrithe o iesoυs oυchi dodeka eisin orai tes emeras ean tis peripate en te emera oυ proskoptei oti to fos toυ kosmoυ toυtoυ βlepei

9 Jesus answered, Are there not twelve hours in the day? If anyone walks in the day, he is not stumbling, because he sees the light of this world.

9. Jesus answered, Are there not twelve hours in the day If any man walk in the day, he stumbleth not, because he seeth the light of this world.

9. Jesus svarede: ere der ikke tolv Timer om dagen? Vandrer Nogen om Dagen, da støder han ikke an; thi han seer denne Verdens Lys.

9. Jesus svarade: Äro icke tolf timmar om dagen? Hvilken som vandrar om dagen, han stöter sig icke; ty han ser denna verldenes ljus.

9. Jesus kostis: Eks kaksteistkümmend tundi ei olle päwal? kui kegi päwa aial könnib, ei touka temma ennast mitte, sest et ta nääb selle ma-ilma walget.

9. Jėzus tarė: ‘‘Argi ne dvylika valandų turi diena? Kas vaikščioja dieną, tas nesuklumpa, nes mato šio pasaulio šviesą.

9. Jesus antwortete: Sind nicht des Tages zwölf Stunden? Wer des Tages wandelt, der stößt sich nicht; denn er sieht das Licht dieser Welt.

9. Jésus répondit: N'y a-t-il pas douze heures au jour? Si quelqu'un marche pendant le jour, il ne bronche point, parce qu'il voit la lumière de ce monde.

9. Respondió Jesús: ¿No tiene el día doce horas? El que anduviere de día, no tropieza, porque ve la luz de este mundo.

9 Jezus antwoordde: Zijn er niet twaalf uren in den dag? Indien iemand in den dag wandelt, zo stoot hij zich niet, overmits hij het licht dezer wereld ziet;

9. Odpowiedział Jezus: Azaż nie dwanaście jest godzin dnia? Jeźli kto chodzi we dnie, nie obrazi się; bo widzi światłość tego świata.

9. Felele Jézus: Avagy nem tizenkét órája van-é a napnak? Ha valaki nappal jár, nem botlik meg, mert látja e világnak világosságát.

9 Иисус отвечал: не двенадцать ли часов во дне? кто ходит днем, тот не спотыкается, потому что видит свет мира сего;

9. Відказав Ісус: Хиба не дванайцять годин у днї? Коли хто ходить у день, не спотикаєть ся, бо сьвітло сьвіта сього бачить.

10 Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."

10 Mutta jos joku vaeltaa yöllä, hän loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."

10. Mutta jos joku yöllä vaeltaa, hän loukkaa itsensä; sillä ei valkeus ole hänessä.

10. Mutta joca yöllä waelda hän loucka idzens: sillä ei walkeus ole hänes.

10. Mutta ioca ölle waelda se louckapi/ sille ettei Walkius ole henes. (Mutta joka yöllä waeltaa se loukkaapi/ sillä ettei walkeus ole hänessä.)

10. ἐὰν δέ τις περιπατῇ ἐν τῇ νυκτί, προσκόπτει, ὅτι τὸ φῶς οὐκ ἔστιν ἐν αὐτῷ.

10. εαν δε τις περιπατη εν τη νυκτι προσκοπτει οτι το φως ουκ εστιν εν αυτω 10. ean de tis peripate en te nυkti proskoptei oti to fos oυk estin en aυto

10 But if anyone walks in the night, he stumbles, because the light is not in him.

10. But if a man walk in the night, he stumbleth, because there is no light in him.

10. Men vandrer Nogen om Natten da støder han an; thi Lyset er ikke i ham.

10. Men den som vandrar om nattena, han stöter sig; ty ljuset är icke i honom.

10. Agga kui kegi ösel könnib, se toukab ennast, sest temma sees ei olle walgust.

10. O kas vaikščioja naktį, suklumpa, nes jame nėra šviesos’‘.

10. Wer aber des Nachts wandelt, der stößt sich; denn es ist kein Licht in ihm.

10. Mais s'il marche pendant la nuit, il bronche, parce qu'il n'a point de lumière.

10. Mas el que anduviere de noche, tropieza, porque no hay luz en él.

10 Maar indien iemand in den nacht wandelt, zo stoot hij zich, overmits het licht in hem niet is.

10. A jeźli kto chodzi w nocy, obrazi się; bo w nim światła nie masz.

10. De a ki éjjel jár, megbotlik, mert nincsen abban világosság.

10 а кто ходит ночью, спотыкается, потому что нет света с ним.

10. Коли ж хто ходить поночі, спотикаєть ся, бо нема сьвітла в йому.

11 Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".

11 Tämän Hän puhui ja sanoi sitten heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet."

11. Näitä hän puhui, ja sanoi sitte heille: ystävämme Latsarus makaa, mutta minä menen häntä unesta herättämään.

11. Näitä hän puhui ja sanoi sijtte heille: meidän ystäwäm Lazarus maca mutta minä menen händä unest herättämän.

11. Neite hen puhui/ ia sijtte sanoi heille/ Meiden Ysteue Lazarus macapi/ mutta mine menen hende wnest Hereyttemen. (Näitä hän puhui/ ja sitten hän sanoi heille/ Meidän ystäwä Lazarus makaapi/ mutta minä menen häntä unest aherättämään.)

11. ταῦτα εἶπε, καὶ μετὰ τοῦτο λέγει αὐτοῖς· Λάζαρος ὁ φίλος ἡμῶν κεκοίμηται· ἀλλὰ πορεύομαι ἵνα ἐξυπνήσω αὐτόν·

11. ταυτα ειπεν και μετα τουτο λεγει αυτοις λαζαρος ο φιλος ημων κεκοιμηται αλλα πορευομαι ινα εξυπνισω αυτον 11. taυta eipen kai meta toυto legei aυtois lazaros o filos emon kekoimetai alla poreυomai ina eksυpniso aυton

11 He spoke these things and he says to them after this, Our friend Lazarus has fallen-asleep, but I am traveling in order that I may wake him.

11. These things said he: and after that he saith unto them, Our friend Lazarus sleepeth; but I go, that I may awake him out of sleep.

11. Dette talede ham, og derefter siger han til dem: Lazarus, vor Ven, er sovet ind; men jeg gaaer hen for at opvække ham af Søvne.

11. Detta talade han; och sedan sade han till dem: Lazarus, vår vän, sofver; men jag går att uppväcka honom af sömnen.

11. Sedda räkis temma, ja pärrast sedda ütles temma neile: Laatsarus meie söbber maggab, agga ma lähhän tedda unnest üllesärratama.

11. Tai pasakęs, pridūrė: ‘‘Mūsų bičiulis Lozorius užmigo, bet Aš einu jo pažadinti’‘.

11. Solches sagte er, und darnach spricht er zu ihnen: Lazarus, unser Freund, schläft; aber ich gehe hin, daß ich ihn auferwecke.

11. Il parla ainsi, et après il leur dit: Lazare notre ami dort; mais je vais l'éveiller.

11. Dicho esto, díceles después: Lázaro nuestro amigo duerme; mas voy a despertarle del sueño.

11 Dit sprak Hij; en daarna zeide Hij tot hen: Lazarus, onze vriend, slaapt; maar Ik ga heen, om hem uit den slaap op te wekken.

11. To powiedziawszy, potem rzekł do nich: Łazarz, przyjaciel nasz, śpi; ale idę, abym go ze snu obudził.

11. Ezeket mondá; és ezután monda nékik: Lázár, a mi barátunk, elaludt; de elmegyek, hogy felköltsem őt.

11 Сказав это, говорит им потом: Лазарь, друг наш, уснул; но Я иду разбудить его.

11. Се промовив, і після того рече їм: Лазар, друг наш, заснув; та я пійду, щоб розбудити його.

12 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi".

12 Niin Hänen opetuslapsensa sanoivat: "Herra, jos hän nukkuu, hän paranee."

12. Niin sanoivat hänen opetuslapsensa: Herra, jos hän makaa, kyllä hän paranee.

12. Nijn sanoit hänen Opetuslapsens: Herra jos hän maca kyllä hän parane.

12. Nin sanoit henen Opetuslapsens/ HERRA/ ios he' maca/ kylle he' parane. (Niin sanoit hänen opetuslapsensa/ HERRA/ jos hän makaa/ kyllä hän paranee.)

12. εἶπον οὖν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ· Κύριε, εἰ κεκοίμηται, σωθήσεται.

12. ειπον ουν οι μαθηται αυτου κυριε ει κεκοιμηται σωθησεται 12. eipon oυn oi mathetai aυtoυ kυrie ei kekoimetai sothesetai

12 Therefore the disciples said to him, Lord, if he has fallen-asleep, he will be cured.

12. Then said his disciples, Lord, if he sleep, he shall do well.

12. Da sagde hans Disciple: Herre! sover han, da bliver han karsk.

12. Då sade hans Lärjungar: Herre, sofver han, så varder det bättre med honom.

12. Siis ütlesid tem̃a jüngrid: Issand, maggab temma, siis saab ta terweks.

12. Jo mokiniai atsiliepė: ‘‘Viešpatie, jeigu jis miega, pasveiks’‘.

12. Da sprachen seine Jünger: HERR, schläft er, so wird's besser mit ihm.

12. Ses disciples lui dirent: Seigneur, s'il dort, il sera guéri.

12. Dijéronle entónces sus discípulos: Señor, si duerme, bueno estará.

12 Zijn discipelen dan zeiden: Heere, indien hij slaapt, zo zal hij gezond worden.

12. Tedy rzekli uczniowie jego: Panie! jeźliże śpi, będzie zdrów.

12. Mondának azért az ő tanítványai: Uram, ha elaludt, meggyógyul.

12 Ученики Его сказали: Господи! если уснул, то выздоровеет.

12. Казали тодї ученики Його: Господи, коли заснув, то й одужає.

13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa nukkumisesta.

13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan, he taas luulivat Hänen puhuvan unessa nukkumisesta.

13. Mutta Jesus sanoi hänen kuolemastansa; vaan he luulivat hänen sanovan unen makaamisesta.

13. Mutta Jesus sanoi hänen cuolemastans waan he luulit hänen sanowan ruumillisest unest.

13. Mutta Jes9 sanoi hene' colemasta's Waan he lwlit henen sanouan Rumillisest vnest. (Mutta Jesus sanoi hänen kuolemastansa. Waan he luulit hänen sanowan ruumiillisesta unesta.)

13. εἰρήκει δὲ ὁ Ἰησοῦς περὶ τοῦ θανάτου αὐτοῦ· ἐκεῖνοι δὲ ἔδοξαν ὅτι περὶ τῆς κοιμήσεως τοῦ ὕπνου λέγει.

13. ειρηκει δε ο ιησους περι του θανατου αυτου εκεινοι δε εδοξαν οτι περι της κοιμησεως του υπνου λεγει 13. eirekei de o iesoυs peri toυ thanatoυ aυtoυ ekeinoi de edoksan oti peri tes koimeseos toυ υpnoυ legei

13 (Now Jesus had spoken concerning his death, but those (men) thought that he is speaking concerning the restfulness of sleep.)

13. Howbeit Jesus spake of his death: but they thought that he had spoken of taking of rest in sleep.

13. Men Jesus talede om hans Død; de derimod meente, at han talede om den naturlige Søvn.

13. Men Jesus talade om hans död; och de mente, att han hade talat om lekamlig sömn.

13. Agga Jesus räkis temma surmast; agga nemmad mötlesid, et temma unne maggamissest piddi räkima.

13. Tačiau Jėzus kalbėjo apie jo mirtį, o jie manė, kad Jis kalba apie poilsio miegą.

13. Jesus aber sagte von seinem Tode; sie meinten aber, er redete vom leiblichen Schlaf.

13. Or, Jésus avait parlé de la mort de Lazare; mais ils crurent qu'il parlait du repos du sommeil.

13. Mas esto decía Jesús de la muerte de él; y ellos pensaron que hablaba de dormir de sueño.

13 Doch Jezus had gesproken van zijn dood; maar zij meenden, dat Hij sprak van de rust des slaaps.

13. Ale Jezus mówił o śmierci jego; lecz oni mniemali, iż o zaśnięciu snem mówił.

13. Pedig Jézus annak haláláról beszélt; de ők azt hitték, hogy álomnak alvásáról szól.

13 Иисус говорил о смерти его, а они думали, что Он говорит о сне обыкновенном.

13. Говорив же Ісус про смерть його; вони ж думали, що про спочинок сонний каже.

14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,

14 Sen vuoksi Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,

14. Niin Jesus sanoi heille selkiästi: Latsarus on kuollut.

14. Nijn Jesus sanoi heille selkiäst: Lazarus on cuollut.

14. Nin sanoi Iesus heille selkesti/ Lazarus ombi coollut/ (Niin sanoi Jesus heille selkeästi/ Lazarus ompi kuollut/)

14. τότε οὖν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς παρρησίᾳ· Λάζαρος ἀπέθανε,

14. τοτε ουν ειπεν αυτοις ο ιησους παρρησια λαζαρος απεθανεν 14. tote oυn eipen aυtois o iesoυs parresia lazaros apethanen

14 Therefore, then Jesus spoke to them frankly, Lazarus is dead.

14. Then said Jesus unto them plainly, Lazarus is dead.

14. Derefter sagde da Jesus dem reent ud: Lazarus er død!

14. Så sade då Jesus uppenbarliga: Lazarus är död.

14. Siis ütles Jesus neile julgeste: Laatsarus on ärrasurnud,

14. Pagaliau Jėzus atvirai jiems pasakė: ‘‘Lozorius mirė.

14. Da sagte es ihnen Jesus frei heraus: Lazarus ist gestorben;

14. Alors Jésus leur dit ouvertement: Lazare est mort.

14. Entónces pues Jesús les dijo claramente: Lázaro es muerto;

14 Toen zeide dan Jezus tot hen vrijuit: Lazarus is gestorven.

14. Tedy im rzekł Jezus jawnie: Łazarz umarł.

14. Ekkor azért nyilván monda nékik Jézus: Lázár megholt.

14 Тогда Иисус сказал им прямо: Лазарь умер;

14. Тодї ж рече їм Ісус явно: Лазар умер.

15 ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä".

15 ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte. Mutta menkäämme hänen luokseen."

15. Ja minä iloitsen teidän tähtenne, etten minä siellä ollut, että te uskoisitte. Mutta menkäämme hänen tykönsä.

15. Ja minä iloidzen teidän tähtenne etten minä siellä ollut että te uscoitte:

15. Ja mine iloitzen teiden tehden/ ettei mine sielle ollut/ ette teiden pideis wskoma'/ waan mengem henen tygens. (Ja minä iloitsen teidän tähden/ ettei minä siellä ollut/ että teidän pitäisi uskomaan/ waan menkäämme hänen tykönsä.)

15. καὶ χαίρω δι’ ὑμᾶς, ἵνα πιστεύσητε, ὅτι οὐκ ἤμην ἐκεῖ· ἀλλ’ ἄγωμεν πρὸς αὐτόν.

15. και χαιρω δι υμας ινα πιστευσητε οτι ουκ ημην εκει αλλ αγωμεν προς αυτον 15. kai chairo di υmas ina pisteυsete oti oυk emen ekei all agomen pros aυton

15 And I rejoice because of you° that I myself was not there, in order that you° may believe; but we should proceed to him.

15. And I am glad for your sakes that I was not there, to the intent ye may believe; nevertheless let us go unto him.

15. Og jeg er glad for Eders Skyld, at jeg ikke var der, paa det I skulle troe: men lader os gaa til ham!

15. Och jag gläds för edra skull, att jag icke var der, på det I tro skolen; men låter oss gå till honom.

15. Ja minna ollen römus teie pärrast, et ma seäl ei olle olnud, (et teie wottaksite uskuda;) agga läkki ärra temma jure.

15. Ir Aš džiaugiuosi, kad ten nebuvau,­dėl jūsų, kad tikėtumėte. Tad eikime pas jį’‘.

15. und ich bin froh um euretwillen, daß ich nicht dagewesen bin, auf daß ihr glaubt. Aber laßt uns zu ihm ziehen!

15. Et je me réjouis à cause de vous, de ce que je n'étais pas là, afin que vous croyiez; mais allons vers lui.

15. Y huélgome por vosotros, que yo no haya estado allí, porque creais; mas vamos a él.

15 En Ik ben blijde om uwentwil, dat Ik daar niet geweest ben, opdat gij geloven moogt; doch laat ons tot hem gaan.

15. I raduję się dla was, (abyście wierzyli), żem tam nie był; ale pójdziemy do niego.

15. És örülök, hogy nem voltam ott, ti érettetek, hogy higyjetek. De menjünk el ő hozzá!

15 и радуюсь за вас, что Меня не было там, дабы вы уверовали; но пойдем к нему.

15. І я радуюсь задля вас, що не був там, щоб ви увірували. Та ходїмо до него.

16 Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa".

16 Silloin Tuomas jota kutsuttiin Didymukseksi*, sanoi muille opetuslapsille: "Menkäämme mekin, kuollaksemme Hänen kanssaan."

16. Niin sanoi Toomas, joka kutsutaan kaksoiseksi, muille opetuslapsille: käykäämme myös me, että me kuolisimme hänen kanssansa.

16. Mutta mengämme hänen tygöns. Nijn sanoi Thomas joca cudzutan caxoisexi Opetuslapsille: mengäm me myös cuoleman hänen cansans.

16. Nin sanoi Tomas/ ioca cutzutan Caxoinen Opetuslapsille/ Mengem mös me coleman henen cansans. (Niin sanoi Tuomas/ joka kutsutaan kaksoinen opetuslapsille/ Menkäämme myös me kuolemaan hänen kanssansa.)

16. εἶπεν οὖν Θωμᾶς ὁ λεγόμενος Δίδυμος τοῖς συμμαθηταῖς· Ἄγωμεν καὶ ἡμεῖς ἵνα ἀποθάνωμεν μετ’ αὐτοῦ.

16. ειπεν ουν θωμας ο λεγομενος διδυμος τοις συμμαθηταις αγωμεν και ημεις ινα αποθανωμεν μετ αυτου 16. eipen oυn thomas o legomenos didυmos tois sυmmathetais agomen kai emeis ina apothanomen met aυtoυ

16 Therefore Thomas, who is called Didymus, said to his fellow disciples, We should also proceed, in order that we may die with him.

16. Then said Thomas, which is called Didymus, unto his fellowdisciples, Let us also go, that we may die with him.

16. Da sagde Thomas (hvilket betyder Tvilling) til sine Meddisciple: lader os ogsaa gaae, at vi kunne døe med ham.

16. Då sade Thomas, som kallas Tvilling, till Lärjungarna: Låt ock oss gå, att vi må dö med honom.

16. Siis ütles Tomas, kedda hütakse kaksikkuks, nende wasto kes ka jüngrid: Läkki meie ka ärra, et meie temmaga surreme.

16. Tuomet Tomas, vadinamas Dvyniu, tarė kitiems mokiniams: ‘‘Eikime ir mes numirti su Juo!’‘

16. Da sprach Thomas, der genannt ist Zwilling, zu den Jüngern: Laßt uns mitziehen, daß wir mit ihm sterben!

16. Thomas, appelé Didyme (le Jumeau), dit aux autres disciples: Allons, nous aussi, afin de mourir avec lui.

16. Dijo entónces Tomás, el que se llama Dídimo, a sus condiscípulos: Vamos también nosotros, para que muramos con él.

16 Thomas dan, genaamd Didymus, zeide tot zijn medediscipelen: Laat ons ook gaan, opdat wij met Hem sterven.

16. Rzekł zatem Tomasz, którego zwano Dydymus, spółuczniom: Pójdźmy i my, abyśmy z nim pomarli.

16. Monda azért Tamás, a ki Kettősnek mondatik, az ő tanítványtársainak: Menjünk el mi is, hogy meghaljunk vele.

16 Тогда Фома, иначе называемый Близнец, сказал ученикам: пойдем и мы умрем с ним.

16. Рече тодї Тома, на прізвище близняк, товаришам ученикам: Ходїмо й ми, щоб умерти з Ним.

17 Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.

17 Niin Jeesus tuli ja sai tietää hänen jo neljä päivää olleen haudassa.

17. niin Jesus tuli ja löysi hänen jo neljä päivää maanneen haudassa.

17. NIjn Jesus tuli ja löysi hänen jo neljä päiwä maannen haudas.

17. Nin tuli Iesus ia leusi henen io nelie peiue maneexi Haudhas. (Niin tuli Jesus ja löysi hänen jo neljä päiwäää maanneeksi haudassa.)

17. Ἐλθὼν οὖν ὁ Ἰησοῦς εὗρεν αὐτὸν τέσσαρας ἡμέρας ἤδη ἔχοντα ἐν τῷ μνημείῳ.

17. ελθων ουν ο ιησους ευρεν αυτον τεσσαρας ημερας ηδη εχοντα εν τω μνημειω 17. elthon oυn o iesoυs eυren aυton tessaras emeras ede echonta en to mnemeio

17 Therefore, Jesus went and found that he had been in the tomb (for) four days already.

17. Then when Jesus came, he found that he had lain in the grave four days already.

17. Da Jesus kom, fandt han ham liggende i Graven allerede fire Dage.

17. Då kom Jesus, och fann honom redo hafva legat fyra dygn i grafvene.

17. Ja kui Jesus tulli, leidis temma, et ta jo nelli päwa olli haudas olnud.

17. Atėjęs Jėzus rado Lozorių jau keturias dienas išgulėjusį kape.

17. Da kam Jesus und fand ihn, daß er schon vier Tage im Grabe gelegen hatte.

17. Jésus, étant arrivé, trouva Lazare dans le sépulcre déjà depuis quatre jours.

17. Vino pues Jesús, y hallólo, que había cuatro dias que estaba en el sepulcro.

17 Jezus dan, gekomen zijnde, vond, dat hij nu vier dagen in het graf geweest was.

17. Przyszedłszy tedy Jezus, znalazł go już cztery dni w grobie leżącego.

17. Elmenvén azért Jézus, úgy találá, hogy az már négy napja vala sírban.

17 Иисус, придя, нашел, что он уже четыре дня в гробе.

17. Прийшовши тодї Ісус, застав його, що він чотирі днї вже у гробі.

18 Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.

18 Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.

18. Mutta Betania oli läsnä Jerusalemia, lähes viisitoitakymmentä vakomittaa.

18. Mutta Bethania oli läsnä Jerusalemita lähes wijsitoistakymmendä wacomitta.

18. Mutta Bethania oli leszne Jerusalemita/ lehes wijsitoistakymme'de Wacomitta. (Mutta Bethania oli läsnä Jerusalemia/ lähes wiisitoista kymmentä wakomittaa.)

18. ἦν δὲ ἡ Βηθανία ἐγγὺς τῶν Ἱεροσολύμων ὡς ἀπὸ σταδίων δεκαπέντε.

18. ην δε η βηθανια εγγυς των ιεροσολυμων ως απο σταδιων δεκαπεντε 18. en de e βethania eggυs ton ierosolυmon os apo stadion dekapente

18 Now Bethany was near to Jerusalem, approximately fifteen furlongs away from (it);

18. Now Bethany was nigh unto Jerusalem, about fifteen furlongs off:

18. (Men Bethania var nær ved Jerusalem, omtrent femten Stadier derfra).

18. Och var Bethanien icke långt ifrå Jerusalem, vid femton stadier vägs.

18. Agga Jerusalemma liggi olli Petania, liggi wiisteistkümmend waggo maad.

18. O Betanija buvo arti Jeruzalės, maždaug penkiolika stadijų atstu.

18. Bethanien aber war nahe bei Jerusalem, bei fünfzehn Feld Weges;

18. Or, Béthanie était environ à quinze stades de Jérusalem.

18. Betania estaba cerca de Jerusalem como quince estadios.

18 (Bethanie nu was nabij Jeruzalem, omtrent vijftien stadien van daar.)

18. (A była Betania blisko Jeruzalemu, jakoby na piętnaście stajan.)

18. Bethánia pedig közel vala Jeruzsálemhez, mintegy tizenöt futamatnyira;

18 Вифания же была близ Иерусалима, стадиях в пятнадцати;

18. Була ж Витания поблизу Єрусалиму, гоней на пятьдесять.

19 Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.

19 Useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luo lohduttamaan heitä, heidän veljensä kuoleman vuoksi.

19. Ja monta Juudalaisista oli tullut Martan ja Marian tykö, lohduttamaan heitä heidän veljensä tähden.

19. Ja monda Judalaista oli tullut Martha ja Maria lohduttaman heidän weljens tähden.

19. Ja monda Juttaista olit tulleet Marthan ia Marian tyge/ lohduttaman heite/ heiden Weliestens. (Ja monta juuttaista oli tulleet Marthan ja Marian tykö/ lohduttamaan heitä/ heidän weljestänsä.)

19. καὶ πολλοὶ ἐκ τῶν Ἰουδαίων ἐληλύθεισαν πρὸς τὰς περὶ Μάρθαν καὶ Μαρίαν ἵνα παραμυθήσωνται αὐτὰς περὶ τοῦ ἀδελφοῦ αὐτῶν.

19. και πολλοι εκ των ιουδαιων εληλυθεισαν προς τας περι μαρθαν και μαριαν ινα παραμυθησωνται αυτας περι του αδελφου αυτων 19. kai polloi ek ton ioυdaion elelυtheisan pros tas peri marthan kai marian ina paramυthesontai aυtas peri toυ adelfoυ aυton

19 and many from the Jews had come to those around Martha and Mary, in order that they may console them concerning their brother.

19. And many of the Jews came to Martha and Mary, to comfort them concerning their brother.

19. Og mange Jøder vare komne til Martha og Maria for at trøste dem over deres Broder.

19. Och månge af Judarna voro komne till Martha och Maria, att de skulle hugsvala dem öfver deras broder.

19. Ja paljo Juda-rahwast ollid tulnud nende rahwa jure, kes Marta ja Maria ümber ollid, neid trööstima nende wenna pärrast.

19. Daug žydų buvo atėję pas Mortą ir Mariją paguosti jų dėl brolio.

19. und viele Juden waren zu Martha und Maria gekommen, sie zu trösten über ihren Bruder.

19. Et plusieurs Juifs étaient venus auprès de Marthe et de Marie, pour les consoler au sujet de leur frère.

19. Y muchos de los Judíos habían venido a Marta y a María, para consolarlas de su hermano.

19 En velen uit de Joden waren gekomen tot Martha en Maria, opdat zij haar vertroosten zouden over haar broeder.

19. A przyszło było wiele Żydów do Marty i Maryi, aby je cieszyli po bracie ich.

19. És a zsidók közül sokan mentek vala Márthához és Máriához, hogy vigasztalják őket az ő testvérök felől.

19 и многие из Иудеев пришли к Марфе и Марии утешать их в печали о брате их.

19. І багато Жидів поприходило до Марти та Мариї, щоб розважати їх по братові їх.

20 Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.

20 Kuullessaan, että Jeesus oli tulossa Martta meni Häntä vastaan. Mutta Maria istui kotona.

20. Kuin Martta kuuli Jesuksen tulevan, juoksi hän häntä vastaa; mutta Maria istui kotona.

20. Cosca Martha cuuli Jesuxen tulewan juoxi hän händä wastan: mutta Maria jäi cotia istuman.

20. Coska Martha nyt cwli Iesusen tuleuan/ ioxi hen wastan hende. Mutta Maria ieij cotia istuman. (Koska Martha nyt kuuli Jesuksen tulewan/ juoksi hän wastaan häntä. Mutta Maria jäi kotia istumaan.)

20. ἡ οὖν Μάρθα ὡς ἤκουσεν ὅτι ὁ Ἰησοῦς ἔρχεται, ὑπήντησεν αὐτῷ· Μαρία δὲ ἐν τῷ οἴκῳ ἐκαθέζετο.

20. η ουν μαρθα ως ηκουσεν οτι ο ιησους ερχεται υπηντησεν αυτω μαρια δε εν τω οικω εκαθεζετο 20. e oυn martha os ekoυsen oti o iesoυs erchetai υpentesen aυto maria de en to oiko ekathezeto

20 Therefore Martha, as she heard that Jesus is coming, met with him, but Mary was still sitting in the house.

20. Then Martha, as soon as she heard that Jesus was coming, went and met him: but Mary sat still in the house.

20. Da Martha nu hørte, at Jesus kom, gik hun ud ham i møde; men Maria blev siddende i Huset.

20. När Martha hörde att Jesus kom, lopp hon emot honom; men Maria satt hemma.

20. Kui nüüd Marta olli kuulnud, et Jesus tulli, läks ta tem̃a wasto; agga Maria jäi koio.

20. Morta, išgirdusi ateinant Jėzų, išėjo Jo pasitikti. Marija sėdėjo namie.

20. Als Martha nun hörte, daß Jesus kommt, geht sie ihm entgegen; Maria aber blieb daheim sitzen.

20. Quand donc Marthe eut appris que Jésus venait, elle alla au-devant de lui; mais Marie demeurait assise à la maison.

20. Entónces Marta, como oyó que Jesús venía, le salió a recibir; mas María estaba sentada en casa.

20 Martha dan, als zij hoorde, dat Jezus kwam, ging Hem tegemoet; doch Maria bleef in huis zitten.

20. Marta tedy, gdy usłyszała, że Jezus idzie, bieżała przeciwko niemu; ale Maryja w domu siedziała.

20. Mártha azért, a mint hallja vala, hogy Jézus jő, elébe méne; Mária pedig otthon ül vala.

20 Марфа, услышав, что идет Иисус, пошла навстречу Ему; Мария же сидела дома.

20. Марта ж, як почула, що Ісус прийшов, вибігла назустріч Йому; Мария ж сидїла в хатї.

21 Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.

21 Niin Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.

21. Niin Martta sanoi Jesukselle: Herra, jos sinä olisit täällä ollut, niin ei minun veljeni olisi kuollut.

21. Nijn Martha sanoi Jesuxelle: Herra jos sinä olisit täällä ollut nijn ei minun weljen olis cuollut.

21. Nin sanoi Martha Iesusel/ HERRA/ ios sine olisit ollut tesse/ ei minun Welien olisi coollut. (Niin sanoi Martha Jesukselle/ HERRA/ jos sinä olisit ollut tässä/ ei minun weljeni olisi kuollut.)

21. εἶπεν οὖν ἡ Μάρθα πρὸς τὸν Ἰησοῦν· Κύριε, εἰ ἦς ὧδε, ὁ ἀδελφός μου οὐκ ἂν ἐτεθνήκει.

21. ειπεν ουν η μαρθα προς τον ιησουν κυριε ει ης ωδε ο αδελφος μου ουκ αν ετεθνηκει 21. eipen oυn e martha pros ton iesoυn kυrie ei es ode o adelfos moυ oυk an etethnekei

21 Therefore Martha said to Jesus, Lord, if you were here, my brother would have not died.

21. Then said Martha unto Jesus, Lord, if thou hadst been here, my brother had not died.

21. Da sagde Martha til Jesus: Herre! havde du været her, da var min Broder ikke død.

21. Då sade Martha till Jesum: Herre, hade du varit här, hade min broder icke blifvit död.

21. Siis ütles Marta Jesusse wasto: Issand, olleksid sinna siin olnud, minno wend ei olleks mitte surnud.

21. Morta tarė Jėzui: ‘‘Viešpatie, jei būtum čia buvęs, mano brolis nebūtų miręs.

21. Da sprach Martha zu Jesus: HERR, wärest du hier gewesen, mein Bruder wäre nicht gestorben!

21. Et Marthe dit à Jésus: Seigneur, si tu eusses été ici, mon frère ne serait pas mort;

21. Entónces Marta dijo a Jesús: Señor, si hubieras estado aquí, mi hermano no hubiera muerto.

21 Zo zeide Martha dan tot Jezus: Heere, waart Gij hier geweest, zo ware mijn broeder niet gestorven;

21. I rzekła Marta do Jezusa: Panie! byś tu był, nie umarłby był brat mój.

21. Monda azért Mártha Jézusnak: Uram, ha itt lettél volna, nem halt volna meg a testvérem.

21 Тогда Марфа сказала Иисусу: Господи! если бы Ты былздесь, не умер бы брат мой.

21. Каже тодї Марта до Ісуса: Господи, коли б був єси тут, брат мій не вмер би.

22 Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot."

22 Mutta tiedän nytkin, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä Jumalalta anot."

22. Mutta minä tiedän vielä, että kaikki, mitä sinä anot Jumalalta, ne Jumala sinulle antaa.

22. Mutta minä tiedän wielä että caicki mitä sinä anot Jumalalda ne Jumala sinulle anda.

22. Mutta wiele nyt mine tieden ette caiki mite sine anot Jumalalda/ sen Jumala sinulle andapi. (Mutta wielä nyt minä tiedän että kaikki mitä sinä anot Jumalalta/ sen Jumala sinulle antaapi.)

22. ἀλλὰ καὶ νῦν οἶδα ὅτι ὅσα ἂν αἰτήσῃ τὸν Θεὸν, δώσει σοι ὁ Θεός.

22. αλλα και νυν οιδα οτι οσα αν αιτηση τον θεον δωσει σοι ο θεος 22. alla kai nυn oida oti osa an aitese ton theon dosei soi o theos

22 But even now I know that, as many things as you may ask (of) God, God will be giving to you.

22. But I know, that even now, whatsoever thou wilt ask of God, God will give it thee.

22. Men ogsaa nu veed jeg, at hvadsomhelst du beder af Gud, vil Gud give dig.

22. Men jag vet ännu, att allt det du bedes af Gudi, det varder Gud gifvandes dig.

22. Agga nüüdki tean minna, et, Jummal sulle annab, mis sinna ial Jummala käest pallud.

22. Bet ir dabar žinau: ko tik prašysi Dievo, Dievas Tau duos’‘.

22. Aber ich weiß auch noch, daß, was du bittest von Gott, das wird dir Gott geben.

22. Mais je sais que, maintenant même, tout ce que tu demanderas à Dieu, Dieu te l'accordera.

22. Mas sé que también ahora, todo lo que pidieres a Dios, te lo dará Dios.

22 Maar ook nu weet ik, dat alles, wat Gij van God begeren zult, God U het geven zal.

22. Ale i teraz wiem, że o cokolwiek byś prosił Boga, da ci to Bóg.

22. De most is tudom, hogy a mit csak kérsz az Istentől, megadja néked az Isten.

22 Но и теперь знаю, что чего Ты попросишь у Бога, даст Тебе Бог.

22. Тільки ж і тепер знаю, що, чого попросиш у Бога, дасть Тобі Бог.

23 Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös".

23 Jeesus sanoi hänelle: "Veljesi on nouseva ylös."

23. Jesus sanoi hänelle: sinun veljes on nouseva ylös.

23. Jesus sanoi hänelle: sinun weljes on ylösnousewa.

23. Iesus sanoi henelle/ Sinun Welies pite ylesnouseman. (Jesus sanoi hänelle/ Sinun weljesi pitää ylösnouseman.)

23. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Ἀναστήσεται ὁ ἀδελφός σου.

23. λεγει αυτη ο ιησους αναστησεται ο αδελφος σου 23. legei aυte o iesoυs anastesetai o adelfos soυ

23 Jesus says to her, Your brother will rise* up (again).

23. Jesus saith unto her, Thy brother shall rise again.

23. Jesus sagde til hende: din Broder skal opstaae.

23. Sade Jesus till henne: Din broder skall stå upp igen.

23. Jesus ütles temma wasto: Sinno wend peab üllestousma.

23. Jėzus jai pasakė: ‘‘Tavo brolis prisikels!’‘

23. Jesus spricht zu ihr: Dein Bruder soll auferstehen.

23. Jésus lui dit: Ton frère ressuscitera.

23. Dícele Jesús: Resucitará tu hermano.

23 Jezus zeide tot haar: Uw broeder zal wederopstaan.

23. Rzekł jej Jezus: Wstanieć brat twój.

23. Monda néki Jézus: Feltámad a te testvéred.

23 Иисус говорит ей: воскреснет брат твой.

23. Рече їй Ісус: Воскресне брат твій.

24 Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä".

24 Martta sanoi Hänelle: "Tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä."

24. Martta sanoi hänelle: minä tiedän hänen nousevan ylösnousemisessa viimeisenä päivänä.

24. Martha sanoi hänelle: minä tiedän hänen nousewan ylösnousemises wijmeisnä päiwä.

24. Martha sanoi henelle/ Mine kylle tiedhen ette hen ylesnouse sijnä ylesnousemises Wimeiszne peiuenä. (Martha sanoi hänelle/ Minä kyllä tiedän että hän ylös nousee siinä ylösnousemisessa wiimeisenä päiwänä.)

24. λέγει αὐτῷ Μάρθα· Οἶδα ὅτι ἀναστήσεται ἐν τῇ ἀναστάσει ἐν τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ.

24. λεγει αυτω μαρθα οιδα οτι αναστησεται εν τη αναστασει εν τη εσχατη ημερα 24. legei aυto martha oida oti anastesetai en te anastasei en te eschate emera

24 Martha says to him, I know that he will rise* up in the resurrection on the last day.

24. Martha saith unto him, I know that he shall rise again in the resurrection at the last day.

24. Martha siger til ham: jeg veed, at han skal opstaae i Opstandelsen paa den yderste Dag.

24. Sade Martha till honom: Jag vet, att han skall uppstå i uppståndelsen, på yttersta dagen.

24. Marta ütles tem̃ale: Ma tean, et ta peab üllestousma üllestousmisses wiimsel päwal.

24. Morta atsiliepė: ‘‘Aš žinau, jog jis prisikels prisikėlime, paskutinę dieną’‘.

24. Martha spricht zu ihm: Ich weiß wohl, daß er auferstehen wird in der Auferstehung am Jüngsten Tage.

24. Marthe lui répondit: Je sais qu'il ressuscitera à la résurrection, au dernier jour.

24. Marta le dice: Yo sé que resucitará en la resurrección en el día postrero.

24 Martha zeide tot Hem: Ik weet, dat hij opstaan zal in de opstanding ten laatsten dage.

24. Rzekła mu Marta: Wiem, iż wstanie przy zmartwychwstaniu w on ostateczny dzieó.

24. Monda néki Mártha: Tudom, hogy feltámad a feltámadáskor [4†] az utolsó napon.

24 Марфа сказала Ему: знаю, что воскреснет в воскресение, в последний день.

24. Каже Марта до Него: Я знаю, що воскресне у воскресенню останнього дня.

25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.

25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, hän elää vaikka olisi kuollut.

25. Sanoi Jesus hänelle: minä olen ylösnousemus ja elämä: joka uskoo minun päälleni, hän elää, ehkä hän olis kuollut.

25. Sanoi Jesus hänelle: Minä olen ylösnousemus ja elämä joca usco minun päälleni hän elä ehkä hän olis cuollut.

25. Sanoi Iesus henelle/ Mine olen ylesnousemus/ ia Eleme/ Joca vsko Minun pälen/ henen pite elemen/ ehke hen olis coollut. (Sanoi Jesus hänelle/ Minä olen ylösnousemus/ ja elämä/ Joka uskoo minun päälleni/ hänen pitää elämän/ ehkä hän olisi kuollut.)

25. εἶπεν αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Ἐγώ εἰμι ἡ ἀνάστασις καὶ ἡ ζωή.

25. ειπεν αυτη ο ιησους εγω ειμι η αναστασις και η ζωη ο πιστευων εις εμε καν αποθανη ζησεται 25. eipen aυte o iesoυs ego eimi e anastasis kai e zoe o pisteυon eis eme kan apothane zesetai

25 Jesus said to her, I am the resurrection and the life. He who believes in me, even if he dies, he will be living;

25. Jesus said unto her, I am the resurrection, and the life: he that believeth in me, though he were dead, yet shall he live:

25. Jesus sagde til hende: jeg er Opstandelsen og Livet; hvo som troer paa mig, om han end døer, skal han dog leve.

25. Sade Jesus till henne: Jag är uppståndelsen och lifvet; hvilken som tror på mig, han skall lefva, om han än död blefve;

25. Jesus ütles temmale: Miña ollen üllestousminne ja ello; kes minno sisse ussub, se peab ellama, ehk temma kül surreb?

25. Jėzus jai tarė: ‘‘Aš esu prisikėlimas ir gyvenimas. Kas tiki mane, nors ir mirtų, bus gyvas.

25. Jesus spricht zu ihr: Ich bin die Auferstehung und das Leben. Wer an mich glaubt, der wird leben, ob er gleich stürbe;

25. Jésus lui dit: Je suis la résurrection et la vie; celui qui croit en moi vivra, quand même il serait mort.

25. Dícele Jesús: Yo soy la resurrección, y la vida: el que cree en mí, aunque esté muerto, vivirá;

25 Jezus zeide tot haar: Ik ben de Opstanding en het Leven; die in Mij gelooft zal leven, al ware hij ook gestorven;

25. I rzekł jej Jezus: Jam jest zmartwychwstanie i żywot; kto w mię wierzy, choćby też umarł, żyć będzie.

25. Monda néki Jézus: Én vagyok a feltámadás és az élet: a ki hisz én bennem, ha meghal is, él;

25 Иисус сказал ей: Я есмь воскресение и жизнь; верующий в Меня, если и умрет, оживет.

25. Рече їй Ісус: Я воскресеннє і життє. Хто вірує в мене, коли й умре, жити ме.

26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

26 Eikä yksikään joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

26. Ja jokainen, joka elää ja uskoo minun päälleni, ei hänen pidä kuoleman ijankaikkisesti: uskotkos sen?

26. Ja joca elä ja usco minun päälleni ei hänen pidä cuoleman ijancaickisest uscotcos sen?

26. Ja iocainen quin elepi/ ia Usko minun päleni/ ei pide coleman ijancaikisesta/ Wskokos sen? (Ja jokainen kuin elääpi/ ja uskoo minun päälleni/ ei pidä kuoleman iankaikkisesti/ Uskotkos sen?)

26. ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ, κἂν ἀποθάνῃ, ζήσεται· καὶ πᾶς ὁ ζῶν καὶ πιστεύων εἰς ἐμὲ οὐ μὴ ἀποθάνῃ εἰς τὸν αἰῶνα. πιστεύεις τοῦτο;

26. και πας ο ζων και πιστευων εις εμε ου μη αποθανη εις τον αιωνα πιστευεις τουτο 26. kai pas o zon kai pisteυon eis eme oυ me apothane eis ton aiona pisteυeis toυto

26 and everyone who is living and believes in me should never die– forever. Do you believe this?

26. And whosoever liveth and believeth in me shall never die. Believest thou this?

26. Og hver den, som lever og troer paa mig, skal ikke døde evindeligen. Troer du dette?

26. Och hvar och en som lefver, och tror på mig, han skall icke dö evinnerliga; tror du det?

26. Ja iggaüks, kes ellab ja ussub minno sisse, se ei pea mitte iggaweste ärrasurrema; kas sinna sedda ussud?

26. Ir kiekvienas, kuris gyvena ir tiki mane, nemirs per amžius. Ar tai tiki?’‘

26. und wer da lebet und glaubet an mich, der wird nimmermehr sterben. Glaubst du das?

26. Et quiconque vit et croit en moi, ne mourra jamais. Crois-tu cela?

26. Y todo aquel que vive, y cree en mi no morirá eternamente. ¿Crees esto?

26 En een iegelijk, die leeft, en in Mij gelooft, zal niet sterven in der eeuwigheid. Gelooft gij dat?

26. A wszelki, który żyje, a wierzy w mię, nie umrze na wieki. Wierzyszże temu?

26. És a ki csak él és hisz én bennem, soha meg nem hal. Hiszed-é ezt?

26 И всякий, живущий и верующий в Меня, не умрет вовек. Веришь ли сему?

26. І всякий, хто живе й вірує в мене, не вмре по вік. Чи віруєш сьому?

27 Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan".

27 Hän sanoi Hänelle: "Uskon, Herra. Uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, joka oli maailmaan tuleva."

27. Hän sanoi hänelle: jaa Herra, minä uskon sinun Kristukseksi, Jumalan Pojaksi, joka tuleva oli maailmaan.

27. Hän sanoi hänelle: ja Herra minä uscon sinun Christuxexi Jumalan Pojaxi joca tulewa oli mailmaan.

27. Sanoi hen henelle/ Ja HERRA/ Mine Uskon ette sine olet Christus se Jumalan Poica/ ioca oli tuleua Mailman. (Sanoi hän hänelle/ Ja HERRA/ Minä uskon että sinä olet Kristus se Jumalan Poika/ joka oli tulewa maailmaan.)

27. λέγει αὐτῷ· Ναί, Κύριε, ἐγὼ πεπίστευκα ὅτι σὺ εἶ ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ ὁ εἰς τὸν κόσμον ἐρχόμενος.

27. λεγει αυτω ναι κυριε εγω πεπιστευκα οτι συ ει ο χριστος ο υιος του θεου ο εις τον κοσμον ερχομενος 27. legei aυto nai kυrie ego pepisteυka oti sυ ei o christos o υios toυ theoυ o eis ton kosmon erchomenos

27 She says to him, Yes, Lord. I have believed that you are the Christ, the Son of God, he who comes into the world.

27. She saith unto him, Yea, Lord: I believe that thou art the Christ, the Son of God, which should come into the world.

27. Hun siger til ham: ja Herre! jeg har troet, at du er Christus, den Guds Søn, den, som kommer til Verden.

27. Sade hon till honom: Ja, Herre, jag tror, att du äst Christus, Guds Son, som komma skulle i verldena.

27. Temma ütles tem̃a wasto: Jah, Issand, ma ollen usknud, et siña olled Kristus se Jummala Poeg, kes ma-ilma sisse piddi tullema.

27. Ji atsakė: ‘‘Taip, Viešpatie! Aš tikiu, jog Tu esi Kristus, Dievo Sūnus, kuris turi ateiti į šį pasaulį’‘.

27. Sie spricht zu ihm: HERR, ja, ich glaube, daß du bist Christus, der Sohn Gottes, der in die Welt gekommen ist.

27. Elle lui dit: Oui, Seigneur, je crois que tu es le Christ, le Fils de Dieu, qui devait venir dans le monde.

27. Ella le dice: Sí, Señor, yo he creido que tú eres el Cristo, el Hijo de Dios, que había de venir al mundo.

27 Zij zeide tot Hem: Ja, Heere; ik heb geloofd, dat Gij zijt de Christus, de Zone Gods, Die in de wereld komen zou.

27. Rzekła mu: I owszem Panie! Jam uwierzyła, żeś ty jest Chrystus, Syn Boży, który miał przyjść na świat.

27. Monda néki: Igen Uram, én hiszem, hogy te vagy a Krisztus, [5†] az Istennek Fia, a ki e világra jövendő vala.

27 Она говорит Ему: так, Господи! я верую, что Ты Христос, Сын Божий, грядущий в мир.

27. Каже Йому: Так, Господи, я увірувала, що Ти єси Христос, Син Божий, грядущий на сьвіт.

28 Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua".

28 Tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua."

28. Ja kuin hän näitä sanonut oli, meni hän pois ja kutsui sisarensa Marian salaa, sanoen: Mestari on tullut ja kutsuu sinua.

28. JA cuin hän näitä sanonut oli meni hän pois ja cudzui sisarens Marian sala sanoden: Mestari on tullut ja cudzu sinua.

28. Ja quin hen neite sanonut oli/ meni hen pois/ ia cutzui Sisarens Marian sala sanoden/ Mestari ombi tullut/ ia cutzu sinua. (Ja kuin hän näitä sanonut oli/ meni hän pois/ ja kutsui sisarensa Marian salaa sanoen/ Mestari ompi tullut/ ja kutsuu sinua.)

28. καὶ ταῦτα εἰποῦσα ἀπῆλθε καὶ ἐφώνησε Μαρίαν τὴν ἀδελφὴν αὐτῆς λάθρᾳ εἰποῦσα· Ὁ διδάσκαλος πάρεστι καὶ φωνεῖ σε.

28. και ταυτα ειπουσα απηλθεν και εφωνησεν μαριαν την αδελφην αυτης λαθρα ειπουσα ο διδασκαλος παρεστιν και φωνει σε 28. kai taυta eipoυsa apelthen kai efonesen marian ten adelfen aυtes lathra eipoυsa o didaskalos parestin kai fonei se

28 And having said these things, she went away and secretly summoned Mary her sister, and said, The Teacher is here and is summoning you.

28. And when she had so said, she went her way, and called Mary her sister secretly, saying, The Master is come, and calleth for thee.

28. Og der hun dette havde sagt, gik hun bort og kaldte hemmeligen sin Søster Maria og sagde: Mesteren er her og kalder ad dig.

28. Och när hon detta hade sagt, gick hon bort, och kallade Maria, sina syster, lönliga, och sade: Mästaren är kommen, och kallar dig.

28. Ja kui ta sedda sai üttelnud, läks temma ärra, ja kutsus omma ödde Maria sallaja, ja ütles: Öppetaja on siin ja kutsub sind.

28. Tai pasakiusi, ji nuėjo ir slapčiomis pašaukė savo seserį Mariją, jai pranešdama: ‘‘Mokytojas atėjo ir šaukia tave’‘.

28. Und da sie das gesagt hatte, ging sie hin und rief ihre Schwester Maria heimlich und sprach: Der Meister ist da und ruft dich.

28. Quand elle eut dit cela, elle s'en alla et appela Marie, sa sœur, en secret, et lui dit: Le Maître est ici, et il t'appelle.

28. Y esto dicho, se fué, y llamó en secreto a María su hermana, diciendo: El Maestro está aquí, y te llama.

28 En dit gezegd hebbende, ging zij heen, en riep Maria, haar zuster, heimelijk, zeggende: De Meester is daar, en Hij roept u.

28. A to rzekłszy szła i potajemnie zawołała Maryję, siostrę swoję, mówiąc: jest tu nauczyciel, i woła cię.

28. És a mint ezeket mondotta vala, elméne, és titkon szólítá az ő testvérét Máriát, mondván: A Mester itt van és hív téged.

28 Сказав это, пошла и позвала тайно Марию, сестру свою, говоря: Учитель здесь и зовет тебя.

28. І, се промовивши, пійшла та й покликала Марию, сестру свою, нишком, кажучи: Учитель прийшов, і кличе тебе.

29 Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa.

29 Kun Maria sen kuuli, hän nousi nopeasti ja meni Hänen luokseen.

29. Kuin hän sen kuuli, nousi hän kohta ja tuli hänen tykösä.

29. Cosca hän sen cuuli nousi hän cohta ja tuli hänen tygöns:

29. Quin hen sen cwli/ nousi hen cocta yles/ ia tuli henen tygens/ (Kuin hän sen kuuli/ nousi hän kohta ylös/ ja tuli hänen tykönsä/)

29. ἐκείνη ὡς ἤκουσεν, ἐγείρεται ταχὺ καὶ ἔρχεται πρὸς αὐτόν.

29. εκεινη ως ηκουσεν εγειρεται ταχυ και ερχεται προς αυτον 29. ekeine os ekoυsen egeiretai tachυ kai erchetai pros aυton

29 As that (woman) heard (it), she arose quickly and comes to him.

29. As soon as she heard that, she arose quickly, and came unto him.

29. Der hun det hørte, reiste hun sig strax og kom til ham.

29. När hon det hörde, stod hon straxt upp, och kom till honom.

29. Kui temma sedda kulis, tousis ta seddamaid ülles, ja tulli temma jure.

29. Išgirdusi ši greitai pakilo ir nuėjo pas Jį.

29. Dieselbe, als sie das hörte, stand sie eilend auf und kam zu ihm.

29. Celle-ci, l'ayant entendu, se leva promptement, et vint vers lui.

29. Ella, como lo oyó, se levanta prestamente, y viene a él.

29 Deze, als zij dat hoorde, stond haastelijk op, en ging tot Hem.

29. Ona skoro usłyszała, wnet wstała i szła do niego.

29. Mihelyt ez hallá, felkele hamar és hozzá méne.

29 Она, как скоро услышала, поспешно встала и пошла к Нему.

29. Вона ж, як почула, встає хутко, і йде до Него.

30 Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut.

30 Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli Hänet kohdannut.

30. (Sillä ei Jesus ollut vielä kylään tullut, vaan oli siinä paikassa, jossa Martta oli hänen kohdannut.)

30. Sillä ei Jesus ollut wielä kylään tullut waan oli sijnä paicas josa Martha oli hänen cohdannut.

30. Sille ettei Iesus ollut wiele silloin Kylen tullut waan oli samas paicas cussa Martha oli henen cohdhanut. (Sillä ettei Jesus ollut wielä silloin kylään tullut waan oli samassa paikassa kussa Martha oli hänen kohdannut.)

30. οὔπω δὲ ἐληλύθει ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν κώμην, ἀλλ’ ἦν ἐν τῷ τόπῳ ὅπου ὑπήντησεν αὐτῷ ἡ Μάρθα.

30. ουπω δε εληλυθει ο ιησους εις την κωμην αλλ ην εν τω τοπω οπου υπηντησεν αυτω η μαρθα 30. oυpo de elelυthei o iesoυs eis ten komen all en en to topo opoυ υpentesen aυto e martha

30 (Now Jesus had not yet come into the village, but was in the place where Martha met with him.)

30. Now Jesus was not yet come into the town, but was in that place where Martha met him.

30. (Men Jesus var ikke endnu kommen til Byen, men var paa det Sted, hvor Martha mødte ham.)

30. Ty Jesus var icke än då kommen in i byn; utan var på samma rum, der Martha hade kommit emot honom.

30. (Sest Jesus ep olnud weel mitte allewisse tulnud, waid olli weel seäl paikas, kus Marta temma wasto olli tulnud.

30. Jėzus dar nebuvo įėjęs į kaimą, bet tebebuvo toje vietoje, kur Jį pasitiko Morta.

30. (Denn Jesus war noch nicht in den Flecken gekommen, sondern war noch an dem Ort, da ihm Martha war entgegengekommen.)

30. Or, Jésus n'était pas encore entré dans le bourg, mais il était dans le lieu où Marthe était venue au-devant de lui.

30. (Porque aun no había llegado Jesús a la aldea, mas estaba en aquel lugar donde Marta le había salido a recibir.)

30 (Jezus nu was nog in het vlek niet gekomen, maar was in de plaats, waar Hem Martha tegemoet gekomen was.)

30. (A Jezus jeszcze był nie przyszedł do miasteczka, ale był na temże miejscu, gdzie Marta była wyszła przeciwko niemu.)

30. Jézus pedig nem ment vala még be a faluba, hanem azon a helyen vala, a hová Mártha elébe ment vala.

30 Иисус еще не входил в селение, но был на том месте, где встретила Его Марфа.

30. Ще ж не прийшов у село Ісус, а був на місцї, де зустріла Його Марта.

31 Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä.

31 Kun nyt ne juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja menevän ulos, he seurasivat häntä sanoen: ”Hän menee haudalle itkemään siellä.”

31. Kuin siis Juudalaiset, jotka hänen kanssansa huoneessa olivat lohduttamassa häntä, näkivät Marian nousevan ja menevän ulos, seurasivat he häntä, sanoen: hän menee haudalle itkemään.

31. Cosca Judalaiset jotca hänen cansans huones olit lohduttamas händä näit Marian nopiast nousewan ja ulosmenewän seuraisit he händä sanoden: hän mene haudalle itkemän.

31. Coska nyt Juttat/ iotca henen cansans olit Honessa ia lohdhutit hende/ näit ette Maria nopiast ylesnousi/ ia wlosmeni/ he seurasit hande sanoden/ Hen menepi Haudhan tyge idkemen. (Koska nyt juuttaat/ jotka hänen kanssansa olit huoneessa ja lohdutit häntä/ näit että Maria nopeasti ylös nousi/ ja ulos meni/ he seurasit häntä sanoen/ Hän meneepi haudan tykö itkemään.)

31. οἱ οὖν Ἰουδαῖοι οἱ ὄντες μετ’ αὐτῆς ἐν τῇ οἰκίᾳ καὶ παραμυθούμενοι αὐτήν, ἰδόντες τὴν Μαρίαν ὅτι ταχέως ἀνέστη καὶ ἐξῆλθεν, ἠκολούθησαν αὐτῇ, λέγοντες ὅτι ὑπάγει εἰς τὸ μνημεῖον ἵνα κλαύσῃ ἐκεῖ.

31. οι ουν ιουδαιοι οι οντες μετ αυτης εν τη οικια και παραμυθουμενοι αυτην ιδοντες την μαριαν οτι ταχεως ανεστη και εξηλθεν ηκολουθησαν αυτη λεγοντες οτι υπαγει εις το μνημειον ινα κλαυση εκει 31. oi oυn ioυdaioi oi ontes met aυtes en te oikia kai paramυthoυmenoi aυten idontes ten marian oti tacheos aneste kai ekselthen ekoloυthesan aυte legontes oti υpagei eis to mnemeion ina klaυse ekei

31 Therefore the Jews who are with her in the house and consoling her, (after) they saw Mary, that she stood up quickly and went out, they followed her, saying, She is going to the tomb in order that she may weep there.

31. The Jews then which were with her in the house, and comforted her, when they saw Mary, that she rose up hastily and went out, followed her, saying, She goeth unto the grave to weep there.

31. Da nu Jøderne, som var hos hende i Huset og trøstede hende, saae, at Maria stod hastelig op og gik ud, fulgte de hende og sagde: hun gaaer bort til Graven for at græde der.

31. Då nu Judarna, som med henne voro i huset, och hugsvalade henne, sågo Maria, att hon stod hasteliga upp och gick ut, följde de henne, och sade: Hon går till grafvena, att hon skall gråta der.

31. Kui nüüd need Juda-rahwas, kes temma jures seäl koias ollid ja tedda trööstisid, näggid, et Maria äkkitselt üllestousis ja wälja läks; käisid nemmad temma järrel, ja ütlesid: Temma lähhäb haua jure, seäl nutma.

31. Kai žydai, buvę su ja namuose ir ją guodę, pamatė ją skubiai keliantis ir išeinant, nusekė paskui, sakydami: ‘‘Ji eina prie kapo’‘.

31. Die Juden, die bei ihr im Haus waren und sie trösteten, da sie sahen Maria, daß sie eilend aufstand und hinausging, folgten sie ihr nach und sprachen: Sie geht hin zum Grabe, daß sie daselbst weine.

31. Alors les Juifs qui étaient avec Marie dans la maison, et qui la consolaient, voyant qu'elle s'était levée promptement, et qu'elle était sortie, la suivirent, en disant: Elle va au sépulcre, pour y pleurer.

31. Entónces los Judíos que estaban en casa con ella, y la consolaban, como vieron que María se había levantado prestamente, y había salido, la siguieron, diciendo: Va al sepulcro a llorar allí.

31 De Joden dan, die met haar in het huis waren, en haar vertroostten, ziende Maria, dat zij haastelijk opstond en uitging, volgden haar, zeggende: Zij gaat naar het graf, opdat zij aldaar wene.

31. Żydowie tedy, którzy z nią byli w domu, a cieszyli ją, ujrzawszy Maryję, iż prędko wstała i wyszła, szli za nią, mówiąc: Idzie do grobu, aby tam płakała.

31. A zsidók azért, a kik ő vele otthon valának és vigasztalák őt, látván, hogy Mária hamar felkél és kimegy vala, utána menének, ezt mondván: A sírhoz megy, hogy ott sírjon.

31 Иудеи, которые были с нею в доме и утешали ее, видя, что Мария поспешно встала и вышла, пошли за нею, полагая, что она пошла на гроб - плакать там.

31. Тодї Жиди, що були з нею в хатї та розважали її, побачивши Марию, що хутко встала та вийшла, пійшли за нею, кажучи: Що йде до гробу, щоб плакати там.

32 Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut".

32 Kun Maria siis saapui sinne, missä Jeesus oli ja näki Hänet, hän heittäytyi Hänen jalkainsa juureen ja sanoi Hänelle: "Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut."

32. Kuin Maria sinne tuli, kussa Jesus oli, ja näki hänen, lankesi hän hänen jalkainsa juureen ja sanoi hänelle: Herra, jos olisit täällä ollut, ei olisi minun veljeni kuollut.

32. Cosca Maria sinne tuli cusa Jesus oli ja näki hänen langeis hän hänen jalcains juureen ja sanoi hänelle: Herra jos sinä olisit täällä ollut ei olis minun weljen cuollut.

32. Coska Maria sinne tuli cussa Iesus oli/ ia näki henen/ ia langesi henen Jalcains iureen/ ia sanoi henelle/ HERRA/ ios olisit sine telle ollut/ ei olisi minun Welien coollut. (Koska Maria sinne tuli kussa Jesus oli/ ja näki hänen/ ja lankesi hänen jalkainsa juureen/ ja sanoi hänelle/ HERRA/ jos olisit sinä täällä ollut/ ei olisi minun weljeni kuollut.)

32. ἡ οὖν Μαρία ὡς ἦλθεν ὅπου ἦν Ἰησοῦς, ἰδοῦσα αὐτὸν ἔπεσεν αὐτοῦ εἰς τοὺς πόδας λέγουσα αὐτῷ· Κύριε, εἰ ἦς ὧδε, οὐκ ἄν ἀπέθανέ μου ὁ ἀδελφός.

32. η ουν μαρια ως ηλθεν οπου ην ο ιησους ιδουσα αυτον επεσεν εις τους ποδας αυτου λεγουσα αυτω κυριε ει ης ωδε ουκ αν απεθανεν μου ο αδελφος 32. e oυn maria os elthen opoυ en o iesoυs idoυsa aυton epesen eis toυs podas aυtoυ legoυsa aυto kυrie ei es ode oυk an apethanen moυ o adelfos

32 Therefore Mary, as she came where Jesus was and saw him, fell (down) at his feet there*, saying to him, Lord, if you had been here, my brother would have not died.

32. Then when Mary was come where Jesus was, and saw him, she fell down at his feet, saying unto him, Lord, if thou hadst been here, my brother had not died.

32. Der Maria da kom derhen, hvor Jesus var, og saae ham, faldt hun ned for hans Fødder og sagde til ham: Herre! havde du været her, da var min Broder ikke død.

32. Då Maria kom dit som Jesus var, och såg honom, föll hon till hans fötter, och sade till honom: Herre, hade du varit här, vore min broder icke död.

32. Kui nüüd Maria senna tulli, kus Jesus olli, ja tedda näggi, heitis temma jalgade ette mahha, ja ütles temma wasto: Issand, olleksid sinna siin olnud, minno wend ei olleks mitte ärrasurnud.

32. Marija, atėjusi ten, kur buvo Jėzus, ir Jį pamačiusi, puolė Jam po kojų, sakydama: ‘‘Viešpatie, jei būtum čia buvęs, mano brolis nebūtų miręs’‘.

32. Als nun Maria kam, da Jesus war, und sah ihn, fiel sie zu seinen Füßen und sprach zu ihm: HERR, wärest du hier gewesen, mein Bruder wäre nicht gestorben!

32. Dès que Marie fut arrivée au lieu où était Jésus, et qu'elle le vit, elle se jeta à ses pieds et lui dit: Seigneur, si tu eusses été ici, mon frère ne serait pas mort.

32. Mas María, como vino donde estaba Jesús, viéndole, derribóse a sus piés, diciéndole: Señor, si hubieras estado aquí, no hubiera muerto mi hermano.

32 Maria dan, als zij kwam, waar Jezus was, en Hem zag, viel aan Zijn voeten, zeggende tot Hem: Heere, indien Gij hier geweest waart, zo ware mijn broeder niet gestorven.

32. Ale Maryja, gdy tam przyszła, gdzie był Jezus, ujrzawszy go, przypadła do nóg jego i rzekła: Panie! byś tu był, nie umarłby był brat mój.

32. Mária azért, a mint oda ére, a hol Jézus vala, meglátván őt, az ő lábaihoz esék, mondván néki: Uram, ha itt voltál volna, nem halt volna meg az én testvérem.

32 Мария же, придя туда, где был Иисус, и увидев Его, пала к ногам Его и сказала Ему: Господи!если бы Ты был здесь, не умер бы брат мой.

32. Мария ж, як прийшла, де був Ісус, і побачила Його, то впала в ноги Йому, кажучи до Него: Господи, коли б був єси тут, не вмер би брат мій.

33 Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi;

33 Nähdessään hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleitten juutalaisten itkevän, Jeesus järkyttyi hengessään ja joutui liikutuksen valtaan.

33. Kuin Jesus näki hänen itkevän ja Juudalaiset, jotka hänen kanssansa tulleet olivat, itkevän, kauhistui hän hengessä ja tuli sangen murheelliseksi,

33. Cosca Jesus näki hänen itkewän ja Judalaiset jotca hänen cansans tullet olit itkewäiset haikiutti hän idzens Hengens ja oli surullinen idzelläns ja sanoi: cuhunga te hänen panitte?

33. Coska sis Iesus näki henen idkeuen/ ia Juttat iotca henen cansans tullet olit/ idkeueiset/ Haikiutti hen He'gese/ ia surgeutti itzens ia sanoi/ Cuhunga te henen panitte? (Koska siis Jesus näki hänen itkewän/ ja juuttaat jotka hänen kanssansa tulleet olit/ itkewäiset/ Haikeutti hän henkensä/ ja surkeutti itsensä ja sanoi/ Kuhunka te hänen panitte?)

33. Ἰησοῦς οὖν ὡς εἶδεν αὐτὴν κλαίουσαν καὶ τοὺς συνελθόντας αὐτῇ Ἰουδαίους κλαίοντας, ἐνεβριμήσατο τῷ πνεύματι καὶ ἐτάραξεν ἑαυτόν,

33. ιησους ουν ως ειδεν αυτην κλαιουσαν και τους συνελθοντας αυτη ιουδαιους κλαιοντας ενεβριμησατο τω πνευματι και εταραξεν εαυτον 33. iesoυs oυn os eiden aυten klaioυsan kai toυs sυnelthontas aυte ioυdaioυs klaiontas eneβrimesato to pneυmati kai etaraksen eaυton

33 Therefore, as Jesus saw her weeping, and the Jews (also) weeping who came together with her, he sighed in the spirit and (was) disturbed,

33. When Jesus therefore saw her weeping, and the Jews also weeping which came with her, he groaned in the spirit, and was troubled,

33. Der Jesus da saae hende græde, og saae Jøderne græde, som kom med hende, rørtes han i Aanden og blev heftig bevæget og sagde:

33. När Jesus såg henne gråta, och Judarna, som voro komne med henne, ock gråta, förbittrade han sig i Andanom, och bedröfvades i sig sjelf;

33. Kui nüüd Jesus tedda näggi nutwad, ja neid Juda-rahwast ka nutwad, kes temmaga ollid tulnud, siis kihwatas temma südda waimus, ja temma meel sai seggaseks,

33. Jėzus, pamatęs ją ir kartu atėjusius žydus verkiančius, sudejavo dvasioje ir susijaudinęs

33. Als Jesus sie sah weinen und die Juden auch weinen, die mit ihr kamen, ergrimmte er im Geist und betrübte sich selbst

33. Quand Jésus vit qu'elle pleurait, et que les Juifs venus avec elle pleuraient aussi, il frémit en son esprit, et fut ému;

33. Jesús entónces como la vió llorando, y a los Judíos que habían venido juntamente con ella llorando, gimió en espíritu, y se turbó,

33 Jezus dan, als Hij haar zag wenen, en de Joden, die met haar kwamen, ook wenen, werd zeer bewogen in den geest, en ontroerde Zichzelven;

33. Jezus tedy, gdy ją ujrzał płaczącą, i Żydy, którzy byli z nią przyszli, płaczące, rozrzewnił się w duchu i zafrasował się,

33. Jézus azért, a mint látja vala, hogy az sír és sírnak a vele jött zsidók is, elbúsula lelkében és igen megrendüle.

33 Иисус, когда увидел ее плачущую и пришедших с нею Иудеев плачущих, Сам восскорбел духом и возмутился

33. Ісус же, як побачив її, що плаче, і прийшовших з нею Жидів, що плачуть, засмутив ся духом, і зворушив ся,

34 ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso".

34 Ja Hän sanoi: "Mihin panitte hänet'?" He sanoivat Hänelle: "Herra, tule ja katso."

34. Ja sanoi: kuhunka te hänen panitte? He sanoivat hänelle: Herra, tule ja katso.

34. He sanoit hänelle: Herra tule ja cadzo.

34. He sanoit henelle/ HERRA/ tule ia catzo. (He sanoi hänelle/ HERRA/ tule ja katso.)

34. καὶ εἶπε· Ποῦ τεθείκατε αὐτόν;

34. και ειπεν που τεθεικατε αυτον λεγουσιν αυτω κυριε ερχου και ιδε 34. kai eipen poυ tetheikate aυton legoυsin aυto kυrie erchoυ kai ide

34 and said, Where have you° placed him? They say to him, Lord, come and behold.

34. And said, Where have ye laid him They said unto him, Lord, come and see.

34. hvor have I lagt ham? De sagde til ham: Herre! kom og see.

34. Och sade: Hvar laden I honom? Sade de till honom: Herre, kom och se.

34. Ja ütles: Kuhho ollete teie sedda pañud? Nemmad ütlesid tem̃ale: Issand, tulle ja wata.

34. paklausė: ‘‘Kur jį paguldėte?’‘ Jie atsakė: ‘‘Viešpatie, eik ir pažiūrėk’‘.

34. und sprach: Wo habt ihr ihn hingelegt? Sie sprachen zu ihm: HERR, komm und sieh es!

34. Et il dit: Où l'avez-vous mis?Ils lui répondirent: Seigneur, viens et vois.

34. Y dijo: ¿Dónde le pusisteis? Dícenle: Señor, ven, y lo verás.

34 En zeide: Waar hebt gij hem gelegd? Zij zeiden tot Hem: Heere, kom en zie het.

34. I rzekł: Gdzieście go położyli? Rzekli mu: Panie! pójdź, a oglądaj.

34. És monda: Hová helyeztétek őt? Mondának néki: Uram, jer és lásd meg!

34 и сказал: где вы положили его? Говорят Ему: Господи! пойди и посмотри.

34. і рече: Де положили його? Кажуть Йому: Господи, йди та подивись.

35 Ja Jeesus itki.

35 Jeesus itki.

35. Ja Jesus itki.

35. Ja Jesus itki.

35. Ja Iesus idki. (Ja Jesus itki.)

35. λέγουσιν αὐτῷ· Κύριε, ἔρχου καὶ ἴδε. ἐδάκρυσεν ὁ Ἰησοῦς.

35. εδακρυσεν ο ιησους 35. edakrυsen o iesoυs

35 Jesus shed-tears.

35. Jesus wept.

35. Jesus græd.

35. Och Jesus gret.

35. Ning Jesus nuttis.

35. Jėzus pravirko.

35. Und Jesus gingen die Augen über.

35. Et Jésus pleura.

35. Jesús lloraba.

35 Jezus weende.

35. I zapłakał Jezus.

35. Könnyekre fakadt Jézus.

35 Иисус прослезился.

35. І заплакав Ісус.

36 Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"

36 Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli Hänelle!"

36. Niin sanoivat Juudalaiset: katso, kuinka hän rakasti häntä.

36. Nijn sanoit Judalaiset: cadzo cuinga hän racasti händä.

36. Nin sanoit Juttat/ Catzo/ quinga hen Racasti hende. (Niin sanoit juuttaat/ Katso/ kuinka hän rakasti häntä.)

36. ἔλεγον οὖν οἱ Ἰουδαῖοι· Ἴδε πῶς ἐφίλει αὐτόν·

36. ελεγον ουν οι ιουδαιοι ιδε πως εφιλει αυτον 36. elegon oυn oi ioυdaioi ide pos efilei aυton

36 Therefore the Jews were saying, Behold how he loved him!

36. Then said the Jews, Behold how he loved him!

36. Da sagde Jøderne: se, hvor han elskede ham!

36. Då sade Judarna: Si, huru kär hade han honom!

36. Siis ütlesid need Juda-rahwas: Wata, kuida temma tedda on armastanud.

36. Tada žydai ėmė kalbėti: ‘‘Štai kaip Jis jį mylėjo!’‘

36. Da sprachen die Juden: Siehe, wie hat er ihn so liebgehabt!

36. Sur cela les Juifs disaient: Voyez comme il l'aimait.

36. Dijeron entónces los Judíos: ¡He aquí como le amaba!

36 De Joden dan zeiden: Ziet, hoe lief Hij hem had!

36. Tedy rzekli Żydowie: Wej! jakoć go miłował.

36. Mondának azért a zsidók: Ímé, mennyire szerette őt!

36 Тогда Иудеи говорили: смотри, как Он любил его.

36. Казали тодї Жиди: Ось як Він любив його!

37 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"

37 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö Hän, joka avasi sokean silmät, voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"

37. Mutta muutamat heistä sanoivat: eikö tämä, joka sokian silmät avasi, tainnut tehdä, ettei tämäkään kuollut olisi?

37. Mutta muutamat heistä sanoit: eikö tämä joca sokian silmät awais tainnut tehdä ettei tämäkän cuollut olis?

37. Mutta mutomat heiste sanoit/ Eikö teme tainut/ ioca sen Sokian Silmet auasi/ tehdä/ ettei temeken coollut olisi? (Mutta muutamat heistä sanoit/ Eikö tämä tainnut/ joka sen sokean silmät awasi/ tehdä/ ettei tämäkään kuollut olisi?)

37. τινὲς δὲ ἐξ αὐτῶν εἶπον· Οὐκ ἐδύνατο οὗτος, ὁ ἀνοίξας τοὺς ὀφθαλμοὺς τοῦ τυφλοῦ, ποιῆσαι ἵνα καὶ οὗτος μὴ ἀποθάνῃ;

37. τινες δε εξ αυτων ειπον ουκ ηδυνατο ουτος ο ανοιξας τους οφθαλμους του τυφλου ποιησαι ινα και ουτος μη αποθανη 37. tines de eks aυton eipon oυk edυnato oυtos o anoiksas toυs ofthalmoυs toυ tυfloυ poiesai ina kai oυtos me apothane

37 But some out of them said, Was this one, who opened the eyes of the blind (man), not able to do (something) in order that this one might not (have) even died?

37. And some of them said, Could not this man, which opened the eyes of the blind, have caused that even this man should not have died?

37. Men nogle af dem sagde: kunde ikke han, som aabnede den Blindes Øine, have gjort, at og denne ikke var død?

37. Men somlige af dem sade: Kunde icke han, som öppnade dens blindas ögon, hafva så gjort, att denne icke blifvit död?

37. Agga monningad nende seast ütlesid: Eks sesinnane, kes selle pimmeda silmad on lahti teinud, ei woinud tehha, et ka sesinnane ep olleks surnud?

37. O kiti sakė: ‘‘Argi Tas, kuris atvėrė neregiui akis, negalėjo padaryti, kad šitas nemirtų?’‘

37. Etliche aber unter ihnen sprachen: Konnte, der den Blinden die Augen aufgetan hat, nicht verschaffen, daß auch dieser nicht stürbe?

37. Mais quelques-uns d'entre eux disaient: Lui qui a ouvert les yeux de l'aveugle, ne pouvait-il pas faire aussi que cet homme ne mourût pas?

37. Y algunos de ellos dijeron: ¿No podía éste, que abrió los ojos del ciego, hacer que éste no muriera?

37 En sommigen uit hen zeiden: Kon Hij, Die de ogen des blinden geopend heeft, niet maken, dat ook deze niet gestorven ware?

37. A niektórzy z nich mówili: Nie mógłże ten, który otworzył oczy ślepego, uczynić, żeby ten był nie umarł?

37. Némelyek pedig mondának közülök: Nem megtehette volna-é ez, a ki a vaknak szemét felnyitotta, hogy ez ne haljon meg?

37 А некоторые из них сказали: не мог ли Сей, отверзший очи слепому, сделать, чтобы и этот не умер?

37. Деякі ж з них казали: Чи не міг Сей, що відкрив очі слїпому, зробити, щоб і він не вмер?

38 Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi.

38 Niin Jeesus jälleen sisimmässään järkyttyneenä meni haudalle. Se oli luola, ja sen suulla oli kivi.

38. Niin Jesus kauhistui taas itsessänsä, ja tuli haudan tykö. Mutta siinä oli kuoppa, ja kivi sen päälle pantu.

38. Nijn Jesus haikiutti taas idzens ja tuli haudan tygö josa oli cuoppa ja kiwi sen päälle pandu.

38. Iesus sis taas haikiutti itzesens/ ia tuli Haudhan tyge. Nin se oli yxi Cropi/ ia kiui sen päle pandu. (Jesus siis taas haikiutti itsessänsä/ ja tuli haudan tykö. Niin se oli yksi kropi (kuoppa)/ ja kiwi sen päälle pantu.)

38. Ἰησοῦς οὖν, πάλιν ἐμβριμώμενος ἐν ἑαυτῷ, ἔρχεται εἰς τὸ μνημεῖον· ἦν δὲ σπήλαιον, καὶ λίθος ἐπέκειτο ἐπ’ αὐτῷ.

38. ιησους ουν παλιν εμβριμωμενος εν εαυτω ερχεται εις το μνημειον ην δε σπηλαιον και λιθος επεκειτο επ αυτω 38. iesoυs oυn palin emβrimomenos en eaυto erchetai eis to mnemeion en de spelaion kai lithos epekeito ep aυto

38 Therefore Jesus again, sighing in himself, comes to the tomb. Now it was a cave and a stone was laying upon it.

38. Jesus therefore again groaning in himself cometh to the grave. It was a cave, and a stone lay upon it.

38. Da rørtes Jesus atter inderlig, og kom til Graven. Men det var en Hule, og en Steen laae derfor.

38. Då förbittrades åter Jesus i sig sjelf, och kom till grafvena. Och det var en kula; och en sten lagd deruppå.

38. Siis kihwatas Jesusse südda ta temma sees, ja temma tulli haua jure; agga seäl olli auk, ja kiwwi siñna peäle pandud.

38. Ir vėl dejuodamas Jėzus atėjo prie kapo. Tai buvo ola, užrista akmeniu.

38. Da ergrimmte Jesus abermals in sich selbst und kam zum Grabe. Es war aber eine Kluft, und ein Stein daraufgelegt.

38. Alors Jésus, frémissant de nouveau en lui-même, vint au sépulcre; c'était une grotte, et on avait mis une pierre dessus.

38. Y Jesús, gimiendo otra vez en sí mismo, vino al sepulcro, que era una cueva, la cual tenía una piedra puesta encima.

38 Jezus dan wederom in Zichzelven zeer bewogen zijnde, kwam tot het graf; en het was een spelonk, en een steen was daarop gelegd.

38. Ale Jezus zasię rozrzewniwszy się sam w sobie, przyszedł do grobu; a była jaskinia, a kamieó był położony na niej.

38. Jézus pedig újra felindulva magában, oda megy vala a sírhoz. Az pedig egy üreg vala, és kő feküvék rajta.

38 Иисус же, опять скорбя внутренно, приходит ко гробу. То была пещера, и камень лежал на ней.

38. Тодї Ісус, зітхнувши знов у собі, пійшов до гробу. Була ж печера, й камінь лежав на нїй.

39 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää".

39 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois." Martta, kuolleen sisar, sanoi Hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on neljättä päivää kuolleena."

39. Jesus sanoi: ottakaat kivi pois. Sanoi hänelle Martta, sen sisar, joka kuollut oli: Herra, jo hän haisee, sillä hän on neljä päivää kuolleena ollut.

39. Jesus sanoi: ottacat kiwi pois. Sanoi Martha hänelle sen sisar joca cuollut oli: Herra jo hän haise: sillä hän on neljä päiwä cuolluna ollut.

39. Sanoi Iesus/ Ottaca kiui pois. Sanoi henelle Martha/ sen Sisar quin coollut oli/ HERRA/ io hen haisepi/ Sille ette hen ombi nelie peiue coolut. (Sanoi Jesus/ Ottakaa kiwi pois. Sanoi hänelle Martha/ sen sisar kuin kuollut oli/ HERRA/ jo hän haiseepi/ Sillä että hän ompi neljä päiwää kuollut.)

39. λέγει ὁ Ἰησοῦς· Ἄρατε τὸν λίθον. λέγει αὐτῷ ἡ ἀδελφὴ τοῦ τεθνηκότος Μάρθα· Κύριε, ἤδη ὄζει· τεταρταῖος γάρ ἐστι.

39. λεγει ο ιησους αρατε τον λιθον λεγει αυτω η αδελφη του τεθνηκοτος μαρθα κυριε ηδη οζει τεταρταιος γαρ εστιν 39. legei o iesoυs arate ton lithon legei aυto e adelfe toυ tethnekotos martha kυrie ede ozei tetartaios gar estin

39 Jesus says, Lift° up the stone. Martha, the sister to the one who has died, says to him, Lord, already (the body) stinks (from decay); for* it is four days (old).

39. Jesus said, Take ye away the stone. Martha, the sister of him that was dead, saith unto him, Lord, by this time he stinketh: for he hath been dead four days.

39. Jesus sagde: tager Stenen bort. Martha, den Dødes Søster, siger til ham: Herre! han stinker allerede; thi han har ligget fire Dage.

39. Sade Jesus: Tager bort stenen. Sade till honom Martha, hans syster som död var: Herre, han luktar redo; ty han hafver varit död i fyra dygn.

39. Jesus ütles: Töstke se kiwwi ärra; siis ütles Marta selle surno ödde temma wasto: Issand, temma haiseb jo, sest temma on jo nelli päwa haudas olnud.

39. Jėzus tarė: ‘‘Nuriskite akmenį!’‘ Mirusiojo sesuo Morta įspėjo: ‘‘Viešpatie, jis jau dvokia, nes jau keturios dienos, kai jis miręs’‘.

39. Jesus sprach: Hebt den Stein ab! Spricht zu ihm Martha, die Schwester des Verstorbenen: HERR, er stinkt schon; denn er ist vier Tage gelegen.

39. Jésus dit: Otez la pierre.Marthe, sœur du mort, lui dit: Seigneur, il sent déjà mauvais, car il est là depuis quatre jours.

39. Dice Jesús: Quitád la piedra. Marta, la hermana del que había sido muerto, le dice: Señor, hiede ya; que es muerto de cuatro dias.

39 Jezus zeide: Neemt den steen weg. Martha, de zuster des gestorvenen, zeide tot Hem: Heere, hij riekt nu al, want hij heeft vier dagen aldaar gelegen.

39. I rzekł Jezus: Odejmijcie ten kamieó. Rzekła mu Marta, siostra onego umarłego: Panie! jużci cuchnie; bo już cztery dni w grobie.

39. Monda Jézus: Vegyétek el a követ. Monda néki a megholtnak nőtestvére, Mártha: Uram, immár szaga van, hiszen negyednapos.

39 Иисус говорит: отнимите камень. Сестра умершего, Марфа, говорит Ему: Господи! уже смердит; ибо четыре дня, как он во гробе.

39. Рече Ісус: Зніміть каменя. Каже Йому сестра умершого Марта: Господи, уже смердить; чотири бо днї йому.

40 Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?"

40 Jeesus sanoi hänelle: "Enkö sanonut sinulle, että jos uskoisit, näkisit Jumalan kirkkauden?"

40. Jesus sanoi hänelle: enkö minä sinulle sanonut: jos sinä uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kunnian.

40. Jesus sanoi hänelle: engö minä sinulle sanonut: jos sinä uscoisit nijn sinä näkisit Jumalan cunnian.

40. Sanoi Iesus henelle/ Engö mine sanonut sinulle/ Ette ios sine vskoisit/ nin sine näkisit Jumalan cunnian? (Sanoi Jesus hänelle/ Enkö minä sanonut sinulle/ Että jos sinä uskoisit/ niin sinä näkisit Jumalan kunnian?)

40. λέγει αὐτῇ ὁ Ἰησοῦς· Οὐκ εἶπόν σοι ὅτι ἐὰν πιστεύσῃς, ὄψει τὴν δόξαν τοῦ Θεοῦ;

40. λεγει αυτη ο ιησους ουκ ειπον σοι οτι εαν πιστευσης οψει την δοξαν του θεου 40. legei aυte o iesoυs oυk eipon soi oti ean pisteυses opsei ten doksan toυ theoυ

40 Jesus says to her, Did I not say to you, that, if you believed, you will be seeing the glory of God?

40. Jesus saith unto her, Said I not unto thee, that, if thou wouldest believe, thou shouldest see the glory of God

40. Jesus sagde til hende: sagde jeg ikke, at dersom du kunde troe, skulde du see Guds Herlighed?

40. Jesus sade till henne: Sade jag icke dig, att, om du trodde, skulle du få se Guds härlighet?

40. Jesus ütles temmale: Eks minna olle sulle üttelnud: kui sa ussuksid, saaksid sinna Jummala au nähha?

40. Jėzus jai tarė: ‘‘Argi nesakiau tau, kad jei tikėsi, pamatysi Dievo šlovę?!’‘

40. Jesus spricht zu ihr: Habe ich dir nicht gesagt, so du glauben würdest, du würdest die Herrlichkeit Gottes sehen?

40. Jésus lui répondit: Ne t'ai-je pas dit, que si tu crois, tu verras la gloire de Dieu?

40. Jesús le dice: ¿No te he dicho que si creyeres, verás la gloria de Dios?

40 Jezus zeide tot haar: Heb Ik u niet gezegd, dat, zo gij gelooft, gij de heerlijkheid Gods zien zult?

40. Powiedział jej Jezus: Azażem ci nie rzekł, iż jeźli uwierzysz, oglądasz chwałę Bożą?

40. Monda néki Jézus: Nem mondtam-é néked, hogy ha hiszel, meglátod majd az Istennek dicsőségét?

40 Иисус говорит ей: не сказал ли Я тебе, что, если будешь веровать, увидишь славу Божию?

40. Рече їй Ісус: Чи не казав я тобі, що, коли вірувати меш, побачиш славу Божу?

41 Niin he ottivat kiven pois (siitä mihin kuollut oli pantu). Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.

41 Niin he ottivat pois kiven (siitä mihin kuollut oli pantu). Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, kiitän sinua, että olet minua kuullut.

41. Ja he ottivat kiven pois sialtansa, johon kuollut pantu oli. Niin Jesus nosti silmänsä ylös ja sanoi: Isä, minä kiitän sinua, ettäs minua kuulit.

41. Ja he otit kiwen pois sialdans johon cuollut pandu oli.

41. Nin he poisotit kiuen sijaldans cussa se coolut oli pandu. Ja Iesus ylesnosti Silmens ia sanoi/ Ise/ mine kijten sinua/ ettes minun cwlit/ (Niin he pois otit kiwen sijastansa kussa se kuollut oli pantu. Ja Jesus ylösnostit silmänsä ja sanoi/ Isä/ minä kiitän sinua/ että minun kuulit/)

41. ἦραν οὖν τὸν λίθον οὗ ἦν ὁ τεθνηκὼς κείμενος. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἦρε τοὺς ὀφθαλμοὺς ἄνω καὶ εἶπε· Πάτερ, εὐχαριστῶ σοι ὅτι ἤκουσάς μου.

41. ηραν ουν τον λιθον ου ην ο τεθνηκως κειμενος ο δε ιησους ηρεν τους οφθαλμους ανω και ειπεν πατερ ευχαριστω σοι οτι ηκουσας μου 41. eran oυn ton lithon oυ en o tethnekos keimenos o de iesoυs eren toυs ofthalmoυs ano kai eipen pater eυcharisto soi oti ekoυsas moυ

41 Therefore they lifted the stone where the one who died was laying. Now Jesus lifted (his) eyes upward and said, Father, I am giving-thanks to you because you heard me.

41. Then they took away the stone from the place where the dead was laid. And Jesus lifted up his eyes, and said, Father, I thank thee that thou hast heard me.

41. Da toge de Stenen bort, hvor den Døde var lagt. Men Jesus opløftede sine Øine og sagde: Fader! jeg takker dig, at du har hørt mig.

41. Då togo de stenen bort af rummet, der den döde lagder var. Och Jesus hof upp sin ögon, och sade: Fader, jag tackar dig, att du hafver hört mig.

41. Siis töstsid nemmad se kiwwi ärra, kus al se surnud olli; agga Jesus töstis ommad silmad ülles, ja ütles: Minna tännan sind, Issa, et sa mind olled kuulnud;

41. Jie nurito akmenį nuo ten, kur gulėjo numirėlis. Jėzus pakėlė akis aukštyn ir prabilo: ‘‘Tėve, dėkoju Tau, kad mane išgirdai.

41. Da hoben sie den Stein ab, da der Verstorbene lag. Jesus aber hob seine Augen empor und sprach: Vater, ich danke dir, daß du mich erhört hast.

41. Ils ôtèrent donc la pierre du lieu où le mort était couché. Et Jésus, élevant les yeux au ciel, dit: Père, je te rends grâces de ce que tu m'as exaucé.

41. Entónces quitaron la piedra de donde el muerto había sido puesto; y Jesús, alzando los ojos arriba, dijo: Padre, gracias te doy porque me has oido.

41 Zij namen dan den steen weg, waar de gestorvene lag. En Jezus hief de ogen opwaarts, en zeide: Vader, Ik dank U, dat Gij Mij gehoord hebt.

41. Odjęli tedy kamieó, gdzie był umarły położony. A Jezus podniósłszy oczy swe w górę, rzekł: Ojcze! dziękuję tobie, żeś mię wysłuchał.

41. Elvevék azért a követ onnan, a hol a megholt feküszik vala. Jézus pedig felemelé szemeit az égre, és monda: Atyám, hálát adok néked, hogy meghallgattál engem.

41 Итак отняли камень от пещеры , где лежал умерший. Иисус же возвел очи к небу и сказал: Отче! благодарю Тебя, что Ты услышал Меня.

41. Зняли тодї каменя, де положено мерця. Ісус же звів очі вгору, і рече: Отче, дякую Тобі, що почув єси мене.

42 Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."

42 Tiesin, että minua aina kuulet, mutta kansan vuoksi, joka seisoo ympärillä sanoin tämän, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut."

42. Mutta minä tiedän myös, ettäs aina minua kuulet; vaan kansan tähden, joka tässä ympäri seisoo, sanon minä, että he uskoisivat sinun minun lähettäneeksi.

42. Ja Jesus nosti silmäns ylös ja sanoi: Isä minä kijtän sinua ettäs minua cuulit: Ja tiedän myös ettäs aina minua cuulet waan Canssan tähden joca täsä ymbäri seiso sanon minä että he uscoisit sinun minua lähettänexi.

42. Mine mös tieden/ ettes aina minun cwlet/ Waan Canssan tehden/ quin tesse ymberille seiso sano' mine tetä/ ette he vskoisit Sinun minua lehetteneexi. (Minä myös tiedän/ ettäs aina minun kuulet/ Waan kansan tähden/ kuin tässä ympärillä seisoo sanon minä tätä/ että he uskoisit Sinun minua lähettäneeksi.)

42. ἐγὼ δὲ ᾔδειν ὅτι πάντοτέ μου ἀκούεις· ἀλλὰ διὰ τὸν ὄχλον τὸν περιεστῶτα εἶπον, ἵνα πιστεύσωσιν ὅτι σύ με ἀπέστειλας.

42. εγω δε ηδειν οτι παντοτε μου ακουεις αλλα δια τον οχλον τον περιεστωτα ειπον ινα πιστευσωσιν οτι συ με απεστειλας 42. ego de edein oti pantote moυ akoυeis alla dia ton ochlon ton periestota eipon ina pisteυsosin oti sυ me apesteilas

42 And I knew that you always hear me, but because of the crowd who is standing around I said (it), in order that they may believe that you sent me.

42. And I knew that thou hearest me always: but because of the people which stand by I said it, that they may believe that thou hast sent me.

42. Dog, jeg vidste, at du altid hører mig; men for Folkets Skyld, som staaer omkring, sagde jeg det, at de skulle troe, at du har udsendt mig.

42. Dock vet jag, att du hörer mig alltid; men för folkets skull, som här omkring står, säger jag det, på det de tro skola, att du mig sändt hafver.

42. Agga minna teädsin, et sa mind ikka kuled; agga se rahwa pärrast, mis siin ümber seisab, rägin minna, et nemmad uskwad, et sinna mind olled läkkitanud.

42. Aš žinojau, kad visada mane girdi. Tačiau tai sakau dėl čia esančiųjų, kad jie tikėtų, jog Tu esi mane siuntęs’‘.

42. Doch ich weiß, daß du mich allezeit hörst; aber um des Volkes willen, das umhersteht, sage ich's, daß sie glauben, du habest mich gesandt.

42. Je savais que tu m'exauces toujours, mais je l'ai dit à cause de ce peuple, qui est autour de moi, afin qu'il croie que tu m'as envoyé.

42. Y yo sabía que siempre me oyes; mas por causa del pueblo que está al rededor lo dije, para que crean que tú me has enviado.

42 Doch Ik wist, dat Gij Mij altijd hoort; maar om der schare wil, die rondom staat, heb Ik dit gezegd, opdat zij zouden geloven, dat Gij Mij gezonden hebt.

42. A jamci wiedział, że mię zawsze wysłuchiwasz; alem to rzekł dla ludu wokoło stojącego, aby wierzyli, żeś ty mię posłał.

42. Tudtam is én, hogy te mindenkor meghallgatsz engem; csak a körülálló sokaságért mondtam, hogy elhigyjék, hogy te küldtél engem.

42 Я и знал, что Ты всегда услышишь Меня; но сказал сие для народа, здесь стоящего, чтобы поверили, что Ты послал Меня.

42. Я ж знав, що всякого часу мене чуєш, тільки задля народу, що навколо стоїть, сказав, щоб увірували, що Ти мене післав.

43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"

43 Sen sanottuaan Hän huusi kovalla äänellä: "Lasarus, tule ulos!"

43. Ja kuin hän nämät sanonut oli, huusi hän suurella äänellä: Latsarus, tule ulos.

43. Ja cuin hän tämän puhunut oli huusi hän corkialla änellä: Lazare tule ulos.

43. Ja quin hen neite sanonut oli/ hwsi hen corkealla änelle/ Lazare tule vlos. (Ja kuin hän näitä sanonut oli/ huusi hän korkealla äänellä/ Lazarus tule ulos.)

43. καὶ ταῦτα εἰπὼν φωνῇ μεγάλῃ ἐκραύγασε· Λάζαρε, δεῦρο ἔξω.

43. και ταυτα ειπων φωνη μεγαλη εκραυγασεν λαζαρε δευρο εξω 43. kai taυta eipon fone megale ekraυgasen lazare deυro ekso

43 And having said these things, he cried-out with a loud voice, Lazarus, come-here! (Come) outside!

43. And when he thus had spoken, he cried with a loud voice, Lazarus, come forth.

43. Og der han havde sagt dette, raabte han med høi Røst: Lazarus, kom hid ud!

43. Och då han det sagt hade, ropade han med höga röst: Lazare, kom ut.

43. Ja kui ta sedda sai üttelnud, kissendas temma sure heälega: # Laatsarus, tulle wälja.

43. Tai pasakęs, Jis galingu balsu sušuko: ‘‘Lozoriau, išeik!’‘

43. Da er das gesagt hatte, rief er mit lauter Stimme: Lazarus, komm heraus!

43. Quand il eut dit cela, il cria à haute voix: Lazare, viens dehors!

43. Y habiendo dicho estas cosas, clamó a gran voz: Lázaro, ven fuera.

43 En als Hij dit gezegd had, riep Hij met grote stemme: Lazarus, kom uit!

43. A to rzekłszy, zawołał głosem wielkim: Łazarzu! wynijdź sam!

43. És mikor ezeket mondá, fenszóval kiálta: Lázár, jőjj ki!

43 Сказав это, Он воззвал громким голосом: Лазарь! иди вон.

43. І, се промовивши, покликнув голосом великим: Лазаре, вийди!

44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä".

44 Kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."

44. Ja se kuollut tuli ulos sidottuna käsistä ja jaloista kääriliinalla, ja hänen kasvonsa olivat sidotut ympäri hikiliinalla. Jesus sanoi heille: päästäkäät häntä ja antakaat hänen mennä.

44. Ja se cuollut tuli ulos sidottuna käsist ja jalgoist käärilijnalla ja hänen caswons oli peitetty hikilijnalla.

44. Ja se Coollut wlostuli/ sidhottuna käsist ia Jalgoist Kärilinalla. Ja henen Caswons oli peitetty Hikilinalla. (Ja se kuollut ulos tuli/ sidottuna käsistä ja jaloista käärinliinalla. Ja hänen kaswonsa oli peitetty hikiliinalla.)

44. καὶ ἐξῆλθεν ὁ τεθνηκὼς δεδεμένος τοὺς πόδας καὶ τὰς χεῖρας κειρίαις καὶ ἡ ὄψις αὐτοῦ σουδαρίῳ περιεδέδετο. λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Λύσατε αὐτὸν καὶ ἄφετε ὑπάγειν.

44. και εξηλθεν ο τεθνηκως δεδεμενος τους ποδας και τας χειρας κειριαις και η οψις αυτου σουδαριω περιεδεδετο λεγει αυτοις ο ιησους λυσατε αυτον και αφετε υπαγειν 44. kai ekselthen o tethnekos dedemenos toυs podas kai tas cheiras keiriais kai e opsis aυtoυ soυdario periededeto legei aυtois o iesoυs lυsate aυton kai afete υpagein

44 And he came out, the one who had died, having been bound hand and foot with burial wrappings, and his vision had been bound around with a handkerchief. Jesus says to them, Loose° him and allow° (him) to go away.

44. And he that was dead came forth, bound hand and foot with graveclothes: and his face was bound about with a napkin. Jesus saith unto them, Loose him, and let him go.

44. Og den Døde kom ud, bunden med Jordeklæder om Fødder og Hænder, og hans Ansigt var ombundet med en Svededug. Jesus sagde til dem: løser ham og lader ham gaae.

44. Och han, som död var, kom ut, bunden om händer och fötter med svepekläde; och hans ansigte var förtäckt med en svetteduk. Jesus sade till dem: Löser honom, och låter honom gå.

44. Ja se surnud tulli wälja jalgust ja kässist surno mähkmettega mähhitud, ja temma silmad ollid higgirättikoga ümbermässitud. Jesus ütles neile: Peästke tedda lahti, ja laske tedda miñna.

44. Ir numirėlis išėjo. Jo rankos ir kojos buvo apvyniotos laidojimo aprišalais, veidas aprištas drobule. Jėzus jiems liepė: ‘‘Atvyniokite jį ir leiskite jam eiti’‘.

44. Und der Verstorbene kam heraus, gebunden mit Grabtüchern an Füßen und Händen und sein Angesicht verhüllt mit dem Schweißtuch. Jesus spricht zu ihnen: Löset ihn auf und lasset ihn gehen!

44. Et le mort sortit, les mains et les pieds liés de bandes, et le visage enveloppé d'un linge. Jésus leur dit: Déliez-le, et le laissez aller.

44. Entónces el que había sido muerto, salió, atadas las manos y los piés con vendas; y su rostro estaba envuelto en un sudario. Díceles Jesús: Desatádle, y dejádle ir.

44 En de gestorvene kwam uit, gebonden aan handen en voeten met grafdoeken, en zijn aangezicht was omwonden met een zweetdoek. Jezus zeide tot hen: Ontbindt hem, en laat hem heengaan.

44. I wyszedł ten, który był umarł, mając związane ręce i nogi chustkami, a twarz jego była chustką obwiązana. Rzekł im Jezus: Rozwiążcie go, a niechaj odejdzie.

44. És kijöve a megholt, lábain és kezein kötelékekkel megkötözve, és az orczája kendővel vala leborítva. Monda nékik Jézus: Oldozzátok meg őt, és hagyjátok menni.

44 И вышел умерший, обвитый по рукам и ногам погребальными пеленами, и лице его обвязано было платком. Иисус говорит им: развяжите его, пусть идет.

44. І вийшов мрець з завязаними в полотно ногами й руками, й лице його хусткою було завязане. Рече їм Ісус: Розвяжіть його й пустїть, нехай іде.

45 Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.

45 Niin monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat Häneen.

45. Niin monta Juudalaista, jotka olivat Marian tykö tulleet, ja näkivät mitä Jesus teki, uskoivat hänen päällensä.

45. Jesus sanoi heille: päästäkät händä ja sallicat hänen mennä. Nijn monda Judalaist jotca olit Marian tygö tullet ja näit Jesuxen työt uscoit hänen päällens.

45. Iesus sanoi heille/ Pästeke hende/ ia sallicat menemen. Mo'da sis Juttaist/ iotca olit Marian tyge tulleet/ ia näit ne quin Iesus teki/ vskoit henen pälens. (Jesus sanoi heille/ Päästäkää häntä/ ja sallikaat menemään. Monta siis juuttaist/ jotka olit Marian tykö tulleet/ ja näit kuin Jesus teki/ uskoit hänen päällensä.)

45. Πολλοὶ οὖν ἐκ τῶν Ἰουδαίων, οἱ ἐλθόντες πρὸς τὴν Μαρίαν καὶ θεασάμενοι ἃ ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς, ἐπίστευσαν εἰς αὐτόν.

45. πολλοι ουν εκ των ιουδαιων οι ελθοντες προς την μαριαν και θεασαμενοι α εποιησεν ο ιησους επιστευσαν εις αυτον 45. polloi oυn ek ton ioυdaion oi elthontes pros ten marian kai theasamenoi a epoiesen o iesoυs episteυsan eis aυton

45 Therefore many out of the Jews, who came to Mary and saw what Jesus did, believed in him.

45. Then many of the Jews which came to Mary, and had seen the things which Jesus did, believed on him.

45. Derfor troede mange paa ham af de Jøder, som vare komne til Maria og have seet de Ting, som Jesus havde gjort.

45. Då trodde månge af Judarna på honom, som komne voro till Maria, och sågo det Jesus gjorde.

45. Siis usksid temma sisse paljo Juda-rahwast, kes Maria jure ollid tulnud ja näinud, mis Jesus olli teinud.

45. Daugelis žydų, kurie buvo atėję pas Mariją ir matė, ką Jėzus padarė, įtikėjo Jį.

45. Viele nun der Juden, die zu Maria gekommen waren und sahen, was Jesus tat, glaubten an ihn.

45. Plusieurs donc d'entre les Juifs qui étaient venus voir Marie, et qui avaient vu ce que Jésus avait fait, crurent en lui.

45. Entónces muchos de los Judíos que habían venido a María, y habían visto lo que había hecho Jesús, creyeron en él.

45 Velen dan uit de Joden, die tot Maria gekomen waren, en aanschouwd hadden, hetgeen Jezus gedaan had, geloofden in Hem.

45. Wiele tedy z Żydów, którzy byli przyszli do Maryi, a widzieli to, co uczynił Jezus, uwierzyło weó.

45. Sokan hivének azért ő benne ama zsidók közül, a kik Máriához mentek vala, és láták, a miket cselekedett vala.

45 Тогда многие из Иудеев, пришедших к Марии и видевших, что сотворил Иисус, уверовали в Него.

45. Тодї многі з Жидів, що поприходили до Мариї, і видїли, що зробив Ісус, увірували в Него.

46 Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.

46 Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja kertoivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.

46. Mutta muutamat heistä menivät Pharisealaisten tykö ja ilmoittivat heille, mitä Jesus oli tehnyt.

46. Mutta muutamat heistä menit Phariseusten tygö ja ilmoitit heille mitä Jesus oli tehnyt.

46. Mutta monicadhat heiste menit Phariseusten tyge/ ia sanoit heille mite Iesus oli tehnyt. (Mutta monikahdat heistä menit phariseusten tykö/ ja sanoit heille mitä Jesus oli tehnyt.)

46. τινὲς δὲ ἐξ αὐτῶν ἀπῆλθον πρὸς τοὺς Φαρισαίους καὶ εἶπον αὐτοῖς ἃ ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς.

46. τινες δε εξ αυτων απηλθον προς τους φαρισαιους και ειπον αυτοις α εποιησεν ο ιησους 46. tines de eks aυton apelthon pros toυs farisaioυs kai eipon aυtois a epoiesen o iesoυs

46 But some out of them went away to the Pharisees and told them the things which Jesus did. {Joh 11:47-54; Jerusalem and Ephraim in Judea; no parallel.}

46. But some of them went their ways to the Pharisees, and told them what things Jesus had done.

46. Men nogle af dem gik hen til Pharisæerne og sagde dem, hvad Jesus havde gjort.

46. Men somlige gingo bort till de Phariseer, och sade dem hvad Jesus hade gjort.

46. Agga monningad neist läksid ärra Wariseride jure, ja ütlesid neile, mis Jesus olli teinud.

46. Bet kai kurie nuėjo pas fariziejus ir pranešė jiems, ką Jėzus padaręs.

46. Etliche aber von ihnen gingen hin zu den Pharisäern und sagten ihnen, was Jesus getan hatte.

46. Mais quelques-uns d'entre eux s'en allèrent vers les pharisiens, et leur rapportèrent ce que Jésus avait fait.

46. Mas algunos de ellos fueron a los Fariseos, y les dijeron lo que Jesús había hecho.

46 Maar sommigen van hen gingen tot de Farizeen, en zeiden tot hen, hetgeen Jezus gedaan had.

46. Niektórzy też z nich odeszli do Faryzeuszów i powiedzieli im, co uczynił Jezus.

46. De némelyek azok közül elmenének a farizeusokhoz, és elbeszélék nékik, a miket Jézus cselekedett vala.

46 А некоторые из них пошли к фарисеям и сказали им, что сделал Иисус.

46. Деякі ж з них пійшли до Фарисеїв, та й сказали їм, що зробив Ісус.

47 Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?

47 ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä teemme? Sillä tämä mies tekee paljon tunnustekoja.

47. Niin ylimmäiset papit ja Pharisealaiset kokosivat neuvon, ja sanoivat: mitä me teemme? sillä tämä ihminen tekee monta ihmiettä.

47. NIjn ylimmäiset Papit ja Phariseuxet cocoisit Neuwon ja sanoit: mitä me teemmä? sillä tämä ihminen teke monda ihmettä.

47. Nin cokosit ne ylimeiset Papit ia Phariseuset ydhen Neuuon ia sanoit/ Mite me teem? Sille Teme Inhiminen teke monda Mercki/ (Niin kokosit ne ylimmäiset papit ja phariseukset yhden neuwon ja sanoit/ Mitä me teemme? Sillä tämä ihminen tekee monta merkkiä/)

47. συνήγαγον οὖν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι συνέδριον καὶ ἔλεγον· Τί ποιοῦμεν, ὅτι οὗτος ὁ ἄνθρωπος πολλὰ σημεῖα ποιεῖ;

47. συνηγαγον ουν οι αρχιερεις και οι φαρισαιοι συνεδριον και ελεγον τι ποιουμεν οτι ουτος ο ανθρωπος πολλα σημεια ποιει 47. sυnegagon oυn oi archiereis kai oi farisaioi sυnedrion kai elegon ti poioυmen oti oυtos o anthropos polla semeia poiei

47 Therefore, the high-priests and the Pharisees gathered together a council and were saying, What are we doing because this man is doing many signs?

47. Then gathered the chief priests and the Pharisees a council, and said, What do we? for this man doeth many miracles.

47. Derfor forsamlede de Ypperstepræster og Pharisæerne Raadet og sagde: hvad gjøre vi? thi dette Menneske gjør mange Tegn.

47. Då församlade de öfverste Presterna och Phariseerna ett Råd, och sade: Hvad göre vi? Ty denne mannen gör mång tecken.

47. Siis koggusid üllemad preestrid ja Wariserid suurt kohhut kokko, ja ütlesid: Mis peame meie teggema? Sest sesinnane innimenne teeb paljo immetähtä.

47. Tada aukštieji kunigai ir fariziejai sušaukė sinedrioną ir svarstė: ‘‘Ką darysime? Šitas žmogus daro daug ženklų.

47. Da versammelten die Hohenpriester und die Pharisäer einen Rat und sprachen: Was tun wir? Dieser Mensch tut viele Zeichen.

47. Alors les principaux sacrificateurs et les pharisiens assemblèrent le sanhédrin, et dirent: Que ferons-nous? car cet homme fait beaucoup de miracles.

47. Entónces los príncipes de los sacerdotes, y los Fariseos juntaron concilio, y decían: ¿Qué hacemos? porque este hombre hace muchos milagros.

47 De overpriesters dan en de Farizeen vergaderden den raad, en zeiden: Wat zullen wij doen? want deze Mens doet vele tekenen.

47. Tedy się zebrali przedniejsi kapłani i Faryzeuszowie w radę, i mówili: Cóż uczynimy? Albowiem ten człowiek wiele cudów czyni.

47. Egybegyűjték azért a papifejedelmek és a farizeusok a főtanácsot, és mondának: Mit [6†] cselekedjünk? mert ez az ember sok csodát mível.

47 Тогда первосвященники и фарисеи собрали совет и говорили: что нам делать? Этот Человек много чудес творит.

47. Зібрали тодї архиєреї та Фарисеї раду, і казали: Що нам чинити? бо сей чоловік багато робить ознак.

48 Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."

48 Jos annamme Hänen näin olla, kaikki uskovat Häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."

48. Jos me sallimme hänen niin olla, niin kaikki uskovat hänen päällensä, ja Roomalaiset tulevat ja ottavat pois sekä meidän maamme että kansamme.