12 luku

Jeesus voidellaan Betaniassa 1 – 8 Ylipapit päättävät tappaa Lasaruksenkin, koska useat hänen tähtensä uskoivat Jeesukseen 9 – 11 Jeesus ratsastaa Jerusalemiin 12 – 19, jossa muutamat kreikkalaiset haluavat häntä nähdä 20 – 22; puhuu kirkastumisestaan ja kuolemansa tarpeellisuudesta ja kehoittaa uskomaan valkeuteen 23 – 36 Juutalaiset hylkäävät epäuskossa Kristuksen 37 – 43; hänen sanansa on tuomitseva ylenkatsojat 44 – 50.

1 Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista.

1 Niin Jeesus kuusi päivää ennen pääsiäistä tuli Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän (joka oli kuollut mutta), jonka Jeesus* oli herättänyt kuolleista.

1. Kuusi päivää enne pääsiäistä tuli Jesus Betaniaan, jossa Latsarus oli, joka kuollut oli, jonka hän kuolleista herätti.

1. CUutta päiwä ennen Pääsiäistä tuli Jesus Bethaniaan josa Lazarus oli cuollut jonga hän cuolluista herätti.

1. CWtta sis peiue ennen Päsieist/ tuli Iesus Bethanian/ cussa Lazarus oli coollut/ ionga hen coolluista ylesheräytti. (Kuutta siis päiwää ennen Pääsiäistä/ tuli Jesus Bethaniaan/ kussa Lazarus oli kuollut/ jonka hän kuolleista ylösheräytti.)

1. Ὁ οὖν Ἰησοῦς πρὸ ἓξ ἡμερῶν τοῦ πάσχα ἦλθεν εἰς Βηθανίαν, ὅπου ἦν Λάζαρος ὁ τεθνηκώς, ὃν ἤγειρεν ἐκ νεκρῶν.

1. ο ουν ιησους προ εξ ημερων του πασχα ηλθεν εις βηθανιαν οπου ην λαζαρος ο τεθνηκως ον ηγειρεν εκ νεκρων 1. o oυn iesoυs pro eks emeron toυ pascha elthen eis βethanian opoυ en lazaros o tethnekos on egeiren ek nekron

1 {The week of Jesus’ crucifixion. Mar 11:1-11 & Mat 21:1-12, 14-17 & Luk 19:29-44 & Joh 12:12-19 Bethany to Jerusalem and back Sun. April 2, 30 AD.} Therefore, Jesus came to Bethany six days before the Passover, where Lazarus was, who had died, whom he raised from the dead. {Mar 14:10-11 & Mat 26:14-16 & Luk 22:3-6 & Joh 12:2-8.}

1. Then Jesus six days before the passover came to Bethany, where Lazarus was which had been dead, whom he raised from the dead.

1. Men sex Dage før Paaske kom Jesus til Bethania, hvor Lazarus var, der havde været død, og hvem han havde opreist fra de Døde.

1. Sex dagar för Påska kom Jesus till Bethanien, der Lazarus hade varit död, den han uppväckte ifrå de döda.

1. Agga kuus päwa enne Pasa-pühha tulli Jesus Petania, kus Laatsarus olli, kes surnud olli olnud, kedda temma surnust olli üllesärratanud.

1. Šešioms dienoms belikus iki Paschos, Jėzus atėjo į Betaniją, kur gyveno jo prikeltasis iš numirusių Lozorius.

1. Sechs Tage vor Ostern kam Jesus gen Bethanien, da Lazarus war, der Verstorbene, welchen Jesus auferweckt hatte von den Toten.

1. Six jours avant la Pâque, Jésus vint à Béthanie, où était Lazare qui avait été mort, et qu'il avait ressuscité.

1. JESÚS pues seis dias ántes de la páscua vino a Betania, donde estaba Lázaro el que había muerto, al cual Jesús había resucitado de entre los muertos.

1 Jezus dan kwam zes dagen voor het pascha te Bethanie, daar Lazarus was, die gestorven was geweest, welken Hij opgewekt had uit de doden.

1. Tedy Jezus szóstego dnia przed wielkanocą przyszedł do Betanii, kędy był Łazarz, który był umarł, którego wzbudził od umarłych.

1. Jézus azért hat nappal a husvét előtt méne Bethániába, a [1†] hol a megholt Lázár vala, a kit feltámasztott a halálból.

1 За шесть дней до Пасхи пришел Иисус в Вифанию, где был Лазарь умерший, которого Он воскресил из мертвых.

1. Тодї Ісус, шестого дня перед пасхою, прийшов у Витанию, де був Лазар, що був умер, котрого воскресив із мертвих.

2 Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan.

2 Niin he valmistivat Hänelle siellä aterian ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka aterioivat Hänen kanssaan.

2. Niin he valmistivat hänelle siellä ehtoollisen, ja Martta palveli; mutta Latsarus oli yksi niistä, jotka hänen kanssansa atrioitsivat.

2. Ja he walmistit hänelle siellä ehtolisen ja Martha palweli mutta Lazarus oli yxi nijstä cuin hänen cansans atrioidzi.

2. Sielle he teit henelle Echtolisen/ ia Martha palueli/ Mutta Lazarus oli yxi nijste/ iotca henen ca'sans atrioitzit. (Siellä he teit hänelle ehtoollisen/ ja Martha palweli/ Mutta Lazarus oli yksi niistä/ jotka hänen kanssansa aterioitsit.)

2. ἐποίησαν οὖν αὐτῷ δεῖπνον ἐκεῖ, καὶ ἡ Μάρθα διηκόνει· ὁ δὲ Λάζαρος εἷς ἦν ἐκ τῶν ἀνακειμένων σὺν αὐτῷ.

2. εποιησαν ουν αυτω δειπνον εκει και η μαρθα διηκονει ο δε λαζαρος εις ην των συνανακειμενων αυτω 2. epoiesan oυn aυto deipnon ekei kai e martha diekonei o de lazaros eis en ton sυnanakeimenon aυto

2 Therefore they made* him a supper there and Martha was serving, but Lazarus was one of those who reclined (at the meal) together with him.

2. There they made him a supper; and Martha served: but Lazarus was one of them that sat at the table with him.

2. Da gjorde de ham der en Nadvere, og Martha opvartede; men Lazarus var een af dem, som sadde tilbords med ham.

2. Der gjorde de honom en nattvard; och Martha tjente, men Lazarus var en af dem som med honom vid bord såto.

2. Siis teggid nemmad seäl temmale öhto-sömaaia, ja Martal olli seäl jures teggemist; agga Laatsarus olli üks neist, kes tem̃aga laudas istsid.

2. Ten iškėlė Jam vaišes. Morta patarnavo, o Lozorius kartu su kitais sėdėjo prie stalo su Jėzumi.

2. Daselbst machten sie ihm ein Abendmahl, und Martha diente; Lazarus aber war deren einer, die mit ihm zu Tische saßen.

2. On lui fit là un souper, et Marthe servait, et Lazare était un de ceux qui étaient à table avec lui.

2. E hiciéronle allí una cena, y Marta servía; mas Lázaro era uno de los que estaban sentados a la mesa juntamente con él.

2 Zij bereidden Hem dan aldaar een avondmaal, en Martha diende; en Lazarus was een van degenen, die met Hem aanzaten.

2. Tamże mu sprawili wieczerzę, a Marta posługiwała, a Łazarz był jednym z onych, którzy z nim społem u stołu siedzieli.

2. Vacsorát készítének azért ott néki, és Mártha szolgál vala fel; Lázár pedig egy vala azok közül, a kik együtt ülnek vala ő vele.

2 Там приготовили Ему вечерю, и Марфа служила, и Лазарь был одним из возлежавших с Ним.

2. Зробили тодї Йому вечерю там, і Марта послугувала, Лазар же був один із тих, що сидїли за столом.

3 Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

3 Silloin Maria otti naulan oikeaa kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne* hiuksillaan, ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

3. Niin Maria otti naulan turmelematointa ja kallista nardusvoidetta, ja voiteli Jesuksen jala, ja kuivasi hänen jalkansa hiuksillansa. Ja huone täytettiin voiteen hajusta.

3. Nijn Maria otti naulan woidetta callist ja turmelematoinda Nardust ja woiteli Jesuxen jalat ja cuiwais hänen jalcans hiuxillans. Ja huone täytettin woiten hajusta.

3. Nin otti Maria ydhen Marcan Woidhett callist turmelematoind Nardusta/ ia woiteli Iesusen Jalghat/ ia quiuasi hiuxilla's hene' Jalcans. Mutta se Hone teutettin Woitein Haijusta. (Niin otti Maria yhden markan woidet kallista turmelematointa nardusta/ ja woiteli Jesuksen jalat/ ja kuiwasi hiuksillansa hänen jalkansa. Mutta se huone täytettiin woiteen hajusta.)

3. ἡ οὖν Μαρία, λαβοῦσα λίτραν μύρου νάρδου πιστικῆς πολυτίμου, ἤλειψε τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ καὶ ἐξέμαξε ταῖς θριξὶν αὐτῆς τοὺς πόδας αὐτοῦ· ἡ δὲ οἰκία ἐπληρώθη ἐκ τῆς ὀσμῆς τοῦ μύρου.

3. η ουν μαρια λαβουσα λιτραν μυρου ναρδου πιστικης πολυτιμου ηλειψεν τους ποδας του ιησου και εξεμαξεν ταις θριξιν αυτης τους ποδας αυτου η δε οικια επληρωθη εκ της οσμης του μυρου 3. e oυn maria laβoυsa litran mυroυ nardoυ pistikes polυtimoυ eleipsen toυs podas toυ iesoυ kai eksemaksen tais thriksin aυtes toυs podas aυtoυ e de oikia eplerothe ek tes osmes toυ mυroυ

3 Therefore, Mary took a pound of perfume of precious undiluted nard, and anointed the feet of Jesus and wiped his feet with her hair and the house was filled from the aroma of the perfume.

3. Then took Mary a pound of ointment of spikenard, very costly, and anointed the feet of Jesus, and wiped his feet with her hair: and the house was filled with the odour of the ointment.

3. Da tog Maria et Pund af uforfalsket meget kostelig Nardus-Salve og salvede Jesu Fødder og tørrede hans Fødder med sit Haar; men Huset blev fuldt af Salvens Lugt.

3. Då tog Maria ett pund smörjelse, af kosteligit oförfalskadt nardus, och smorde Jesu fötter, och torkade hans fötter med sitt hår; och huset uppfylldes med lukt af smörjelsen.

3. Siis wottis Maria ühhe naela selget ja wägga kallist nardi salwi, ja woidis Jesusse jallad, ja kuiwatas temma jallad omma juustega: agga se kodda sai täis salwi haiso.

3. Paėmusi svarą labai brangaus tepalo iš gryno nardo, Marija patepė Jėzui kojas ir nušluostė jas savo plaukais. Namuose pasklido tepalo kvapas.

3. Da nahm Maria ein Pfund Salbe von ungefälschter, köstlicher Narde und salbte die Füße Jesu und trocknete mit ihrem Haar seine Füße; das Haus aber ward voll vom Geruch der Salbe.

3. Alors Marie ayant pris une livre de parfum de nard pur, d'un grand prix, en oignit les pieds de Jésus, et les essuya avec ses cheveux; et la maison fut remplie de l'odeur du parfum.

3. Entónces María tomó una libra de ungüento de nardo puro de mucho precio, y ungió los piés de Jesús, y limpió sus piés con sus cabellos; y la casa se llenó del olor del ungüento.

3 Maria dan, genomen hebbende een pond zalf van onvervalsten, zeer kostelijken nardus, heeft de voeten van Jezus gezalfd, en met haar haren Zijn voeten afgedroogd; en het huis werd vervuld van den reuk der zalf.

3. A Maryja wziąwszy funt maści szpikanardowej bardzo drogiej, namaściła nogi Jezusowe, i utarła włosami swojemi nogi jego, i napełniony był on dom wonnością onej maści.

3. Mária azért elővévén egy font igazi, drága nárdusból való kenetet, megkené a Jézus lábait, és megtörlé annak lábait a saját hajával; a ház pedig megtelék a kenet illatával.

3 Мария же, взяв фунт нардового чистого драгоценного мира, помазала ноги Иисуса и отерла волосами своими ноги Его; и дом наполнился благоуханием от мира.

3. Мария ж, узявши литру мира нардового, правдивого, предорогого, намастила ноги Ісусу, та й обтерла волоссєм своїм ноги Його; господа ж повна була духу від мира.

4 Silloin sanoi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka oli hänet kavaltava:

4 Silloin sanoi yksi Hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot (Simonin poika), joka oli Hänet kavaltava:

4. Niin sanoi yksi hänen opetuslapsistansa, Juudas Simonin poika Iskariot, joka hänen sitte petti:

4. Nijn sanoi yxi hänen Opetuslapsistans Judas Simonin poica Ischariotes joca hänen sijtte petti:

4. Nin sanoi sis yxi henen Opetuslapsistans/ Judas Simonin poica Ischariotes/ ioca henen sijtte petti/ (Niin sanoi siis yksi hänen opetuslapsistansa/ Judas Simonin poika Ischariotes/ jonka hänen sitten petti/)

4. λέγει οὖν εἷς ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ, Ἰούδας Σίμωνος Ἰσκαριώτης, ὁ μέλλων αὐτὸν παραδιδόναι·

4. λεγει ουν εις εκ των μαθητων αυτου ιουδας σιμωνος ισκαριωτης ο μελλων αυτον παραδιδοναι 4. legei oυn eis ek ton matheton aυtoυ ioυdas simonos iskariotes o mellon aυton paradidonai

4 Therefore Judas Iscariot, Simon’s (son), one out of his disciples, who is about to give him up, says,

4. Then saith one of his disciples, Judas Iscariot, Simon's son, which should betray him,

4. Da sagde een af hans Disciple, Judas, Simons Søn, Ischariotes, som siden forraadte ham:

4. Då sade en af hans Lärjungar, Judas Simons Ischarioth, som honom förråda skulle:

4. Siis ütles üks temma jüngrittest, Judas Simona poeg Iskariot, kes tedda pärrast ärraandis:

4. Vienas iš Jo mokinių, Simono sūnus Judas Iskarijotas, kuris turėjo Jį išduoti, pasakė:

4. Da sprach seiner Jünger einer, Judas, Simons Sohn, Ischariot, der ihn hernach verriet:

4. Alors Judas l'Iscariote, fils de Simon, l'un de ses disciples, celui qui devait le trahir, dit:

4. Entónces dijo uno de sus discípulos, Júdas Iscariote, hijo de Simón, el que le había de entregar;

4 Zo zeide dan een van Zijn discipelen, namelijk Judas, Simons zoon, Iskariot, die Hem verraden zou:

4. Tedy rzekł jeden z uczniów jego, Judasz, syn Szymona, Iszkaryjot, który go miał wydać:

4. Monda azért egy az ő tanítványai közül, Iskáriótes Júdás, Simonnak fia, a ki őt elárulandó vala:

4 Тогда один из учеников Его, Иуда Симонов Искариот, который хотел предать Его, сказал:

4. Каже тодї один з учеників Його, Юда Симонів Іскариоцький, що мав Його зрадити.

5 Miksi ei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?

5 ”Miksei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?”

5. Miksi et tätä voidetta myyty kolmeensataan pennikiin, ja annettu vaivaisille?

5. Mixei tätä woidetta myyty colmeen sataan penningihin ja annettu waiwaisten?

5. Mixei teme Woidhe myyty colmen satan pe'ningin/ ia annettu waiwasten? (Miksei tämä woide myyty kolmeen sataan penninkiin/ ja annettu waiwasten?)

5. Διατί τοῦτο τὸ μύρον οὐκ ἐπράθη τριακοσίων δηναρίων καὶ ἐδόθη πτωχοῖς;

5. δια τι τουτο το μυρον ουκ επραθη τριακοσιων δηναριων και εδοθη πτωχοις 5. dia ti toυto to mυron oυk eprathe triakosion denarion kai edothe ptochois

5 Why was this perfume not sold* for three hundred denarii and given to the poor?

5. Why was not this ointment sold for three hundred pence, and given to the poor?

5. hvorfor blev denne Salve ikke solgt for tre hundrede Penninge og givet til Fattige?

5. Hvi vardt icke denna smörjelsen såld för trehundrade penningar, och gifvet fattigom?

5. Mispärrast ei olle se salw mitte ärramüdud kolme saa tenari-rahha eest, ja waestele antud?

5. ‘‘Kodėl to tepalo neparduoda už tris šimtus denarų ir neatiduoda vargšams?’‘

5. Warum ist diese Salbe nicht verkauft um dreihundert Groschen und den Armen gegeben?

5. Pourquoi n'a-t-on pas vendu ce parfum trois cents deniers, pour les donner aux pauvres?

5. ¿Por qué no se ha vendido este ungüento por trescientos denarios, y se dió a los pobres?

5 Waarom is deze zalf niet verkocht voor driehonderd penningen, en den armen gegeven?

5. Przeczże tej maści nie sprzedano za trzysta groszy, a nie dano ubogim?

5. Miért nem adták el ezt a kenetet háromszáz dénáron, és miért nem adták a szegényeknek?

5 Для чего бы не продать это миро за триста динариев и не раздать нищим?

5. Чому мира сього не продано за триста денариїв та не роздано вбогим?

6 Mutta tätä hän ei sanonut sentähden, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan sentähden, että hän oli varas ja että hän rahakukkaron hoitajana otti itselleen, mitä siihen oli pantu.

6 Mutta tätä hän ei sanonut sen vuoksi, että piti huolta köyhistä, vaan koska hän oli varas, ja kukkaro oli hänellä ja hän anasti, mitä siihen oli pantu.

6. Mutta hän sanoi sen, ei että hän murhetta piti vaivaisista, vaan että hän oli varas, ja hänellä oli kukkaro, jossa hän sen kantoi, mikä siihen pantu oli.

6. Ei hän sitä sanonut waiwaisten tähden mutta hän oli waras ja hänellä oli cuckaro josa hän sen candoi cuin annettin.

6. Ei hen site sanonut/ ette hen Waiwaisit totteli/ waan ette hen oli Warghas/ ia henelle oli Cuckaro/ ia ca'noi sen/ quin annetin. (Ei hän sitä sanonut/ että hän waiwaisia totteli/ waan että hän oli waras/ ja hänellä oli kukkaro/ ja kantoi sen/ kuin annettiin.)

6. εἶπε δὲ τοῦτο οὐχ ὅτι περὶ τῶν πτωχῶν ἔμελεν αὐτῷ, ἀλλ’ ὅτι κλέπτης ἦν, καὶ τὸ γλωσσόκομον εἶχε καὶ τὰ βαλλόμενα ἐβάσταζεν.

6. ειπεν δε τουτο ουχ οτι περι των πτωχων εμελεν αυτω {VAR1: αλλ } {VAR2: αλλα } οτι κλεπτης ην και το γλωσσοκομον ειχεν και τα βαλλομενα εβασταζεν 6. eipen de toυto oυch oti peri ton ptochon emelen aυto {VAR1: all } {VAR2: alla } oti kleptes en kai to glossokomon eichen kai ta βallomena eβastazen

6 Now this he said, not because he was caring concerning the poor, but because he was a thief and had the box and was bearing what was put (in it).

6. This he said, not that he cared for the poor; but because he was a thief, and had the bag, and bare what was put therein.

6. Men dette sagde han ikke, fordi han havde Omsorg for de Fattige, men fordi han var en Tyv og havde Pungen og bar, hvad der blev lagt deri.

6. Det sade han, icke att honom vårdade något om de fattiga; utan förty han var en tjuf, och hade pungen, och bar det gifvet vardt.

6. Agga sedda ütles temma, ei mitte et ta waeste pärrast murret kandis, waid et ta warras olli, ja temma käes kukkur olli, ja kandis, mis sisse pandi.

6. Jis taip sakė ne todėl, kad jam būtų rūpėję vargšai, bet kad pats buvo vagis ir, turėdamas kasą, grobstė įplaukas.

6. Das sagte er aber nicht, daß er nach den Armen fragte; sondern er war ein Dieb und hatte den Beutel und trug, was gegeben ward.

6. Il disait cela, non qu'il se souciât des pauvres, mais parce qu'il était larron, et qu'ayant la bourse, il portait ce qu'on y mettait.

6. Esto dijo, no por el cuidado que él tenía de los pobres; mas porque era ladrón; y tenía la bolsa, y traía lo que se echaba en ella.

6 En dit zeide hij, niet omdat hij bezorgd was voor de armen, maar omdat hij een dief was, en de beurs had, en droeg hetgeen gegeven werd.

6. A to mówił, nie iżby miał pieczą o ubogich, ale iż był złodziejem, i mieszek miał, a cokolwiek włożono, nosił.

6. Ezt pedig nem azért mondá, mintha néki a szegényekre volna gondja, hanem mivelhogy tolvaj vala, és nála vala [2†] az erszény, és amit abba tesznek vala, elcsené.

6 Сказал же он это не потому, чтобы заботился о нищих, но потому что был вор. Он имел при себе денежный ящик и носил, что туда опускали.

6. Сказав же се не того, що про вбогих дбав, а що злодїй був, і скриньку мав, і, що вкидано, носив.

7 Niin Jeesus sanoi: "Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän minun hautaamispäiväni varalle.

7 Niin Jeesus sanoi: "Anna hänen olla. Hän on säilyttänyt* sen hautaamispäivääni varten.

7. Niin Jesus sanoi: anna hänen olla, hän on sen kätkenyt minun hautaamiseni päiväksi.

7. Nijn Jesus sanoi: salli hänen olla hän on sen kätkenyt minun hautamiseni päiwäxi:

7. Nin sanoi Iesus/ Salli henen olla/ hen ombi sen ketkenyt minun hautamiseni peiuexi/ (Niin sanoi Jesus/ Salli hänen olla/ hän ompi sen kätkenyt minun hautaamiseni päiwäksi/)

7. εἶπεν οὖν ὁ Ἰησοῦς· Ἄφες αὐτήν, εἰς τὴν ἡμέραν τοῦ ἐνταφιασμοῦ μου τετήρηκεν αὐτό.

7. ειπεν ουν ο ιησους αφες αυτην εις την ημεραν του ενταφιασμου μου τετηρηκεν αυτο 7. eipen oυn o iesoυs afes aυten eis ten emeran toυ entafiasmoυ moυ tetereken aυto

7 Therefore Jesus said, Allow her, she has kept it *for the day of my burial.

7. Then said Jesus, Let her alone: against the day of my burying hath she kept this.

7. Da sagde Jesus: lad hende i Fred; til min Begravelsesdag har hun bevaret den.

7. Då sade Jesus: Låt henne blifva; hon hafver det bevarat till mins begrafvelses dag,

7. Siis ütles Jesus: Jätta tedda rahhule, sedda on temma hoidnud minno mattukse päwaks;

7. O Jėzus tarė: ‘‘Palik ją ramybėje. Ji tai laikė mano laidotuvių dienai.

7. Da sprach Jesus: Laß sie in Frieden! Solches hat sie behalten zum Tage meines Begräbnisses.

7. Jésus lui dit donc: Laisse-la faire; elle a gardé ce parfum pour le jour de ma sépulture.

7. Entónces Jesús dijo: Déjala: para el día de mi sepultura ha guardado esto.

7 Jezus dan zeide: Laat af van haar; zij heeft dit bewaard tegen den dag Mijner begrafenis.

7. Tedy rzekł Jezus: Zaniechaj jej; na dzieó pogrzebu mego to chowała.

7. Monda azért Jézus: Hagyj békét néki; az én temetésem idejére tartogatta ő ezt.

7 Иисус же сказал: оставьте ее; она сберегла это на день погребения Моего.

7. Рече тодї Ісус: Остав її; на день похорону мого приховала се.

8 Sillä köyhät teillä aina on keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina."

8 Sillä köyhät teillä on aina keskellänne, mutta minua teillä ei ole aina."

8. Sillä teidän kykönänne ovat aina vaivaiset, mutta en minä aina teillä ole.

8. Sillä teidän cansan on aina waiwaiset mutta en minä aina teillä ole.

8. Sille ette teille ombi aina waiwaset cansan/ waan em mine ole aina teille. (Sillä että teillä ompi aina waiwaiset kanssan/ waan en minä ole aina teillä.)

8. τοὺς πτωχοὺς γὰρ πάντοτε ἔχετε μεθ’ ἑαυτῶν, ἐμὲ δὲ οὐ πάντοτε ἔχετε.

8. τους πτωχους γαρ παντοτε εχετε μεθ εαυτων εμε δε ου παντοτε εχετε 8. toυs ptochoυs gar pantote echete meth eaυton eme de oυ pantote echete

8 For* the poor you° always have among yourselves, but you° do not always have me.

8. For the poor always ye have with you; but me ye have not always.

8. Thi Fattige have I altid hos Eder; men mig have I ikke altid

8. Ty I hafven alltid fattiga när eder; men mig hafven I icke alltid.

8. Sest naesed on ikka teie jures, agga mind ep olle teil mitte ikka.

8. Vargšų jūs visada turėsite su savimi, o mane ne visuomet turėsite’‘.

8. Denn Arme habt ihr allezeit bei euch; mich aber habt ihr nicht allezeit.

8. Car vous aurez toujours des pauvres avec vous; mais vous ne m'aurez pas toujours.

8. Porque a los pobres siempre los tenéis con vosotros, mas a mí no siempre me tenéis.

8 Want de armen hebt gijlieden altijd met u, maar Mij hebt gij niet altijd.

8. Albowiem ubogie zawsze z sobą macie, ale mnie nie zawsze mieć będziecie.

8. Mert szegények mindenkor [3†] vannak veletek, én pedig nem mindenkor vagyok.

8 Ибо нищих всегда имеете с собою, а Меня не всегда.

8. Вбогих бо маєте всякого часу з собою, мене ж не всякого часу маєте.

9 Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että hän oli siellä; ja he menivät sinne, ei ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myöskin nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista.

9 Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että Hän oli siellä. Ja he tulivat, eivät ainoastaan Jeesuksen vuoksi, vaan myös nähdäkseen Lasaruksen, jonka Hän oli herättänyt kuolleista.

9. Niin paljo kansaa Juudalaisista ymmärsi hänen siellä olevan, ja tulivat sinne, ei ainoastaan Jesuksen tähden, vaan että he olisivat myös Latsaruksen nähneet, jonka hän oli kuolleista herättänyt.

9. NIjn paljo Canssa Judalaisist ymmärsi hänen siellä olewan ja menit sinne ei ainoastans Jesuxen tähden waan että he olisit myös Lazaruxen nähnet jonga hän oli cuolluista herättänyt.

9. Nin palio canssa Juttaist ymmersit ette hen sielle oli/ ia tulit sinne/ ei waiwoin Iesusen tedhen/ waan ette he olisit mös Lazarusen nähnet/ ionga hen oli ylesheräyttenyt coolleista. (Niin paljon kansaa juuttaista ymmärsit että hän siellä oli/ ja tulit sinne/ ei waiwoin Jesuksen tähden/ waan että he olisit myös Lazaruksen nähneet/ jonka hän oli ylösheräyttänyt kuolleista.)

9. Ἔγνω οὖν ὄχλος πολὺς ἐκ τῶν Ἰουδαίων ὅτι ἐκεῖ ἐστι, καὶ ἦλθον οὐ διὰ τὸν Ἰησοῦν μόνον, ἀλλ’ ἵνα καὶ τὸν Λάζαρον ἴδωσιν ὃν ἤγειρεν ἐκ νεκρῶν.

9. εγνω ουν οχλος πολυς εκ των ιουδαιων οτι εκει εστιν και ηλθον ου δια τον ιησουν μονον αλλ ινα και τον λαζαρον ιδωσιν ον ηγειρεν εκ νεκρων 9. egno oυn ochlos polυs ek ton ioυdaion oti ekei estin kai elthon oυ dia ton iesoυn monon all ina kai ton lazaron idosin on egeiren ek nekron

9 Therefore, a large crowd out of the Jews knew that he was there and they came, not only because of Jesus, but in order that they might also see Lazarus, whom he (had) raised from the dead.

9. Much people of the Jews therefore knew that he was there: and they came not for Jesus' sake only, but that they might see Lazarus also, whom he had raised from the dead.

9. Da fik en stor Hob af Jøderne at vide, at han var der; og de kom ikke for Jesu Skyld alene, men ogsaa for at see Lazarus, hvem han havde opreist fra de Døde.

9. Så förnam mycket folk af Judarna, att han var der; och kommo dit, icke allenast för Jesu skull, utan ock att de skulle se Lazarum, den han uppväckt hade ifrå de döda.

9. Siis said paljo Juda-rahwa seast teäda, et temma seäl olli, ja ei tulnud mitte ükspäinis Jesusse pärrast senna, waid et nemmad ka Laatsarust woiksid nähha sada , kedda temma olli surnust üllesärratanud.

9. Daug žydų sužinojo Jėzų ten esant ir atėjo ne tik dėl Jėzaus, bet taip pat pamatyti Lozoriaus, kurį Jis prikėlė iš numirusių.

9. Da erfuhr viel Volks der Juden, daß er daselbst war; und sie kamen nicht um Jesu willen allein, sondern daß sie auch Lazarus sähen, welchen er von den Toten auferweckt hatte.

9. Alors une grande multitude de Juifs, ayant su que Jésus était là, y vinrent, non seulement à cause de Jésus, mais aussi pour voir Lazare, qu'il avait ressuscité des morts.

9. Entónces una gran multitud de los Judíos entendió que él estaba allí; y vinieron no solamente por causa de Jesús, sino también por ver a Lázaro al cual había resucitado de entre los muertos.

9 Een grote schare dan der Joden verstond, dat Hij aldaar was; en zij kwamen, niet alleen om Jezus' wil, maar opdat zij ook Lazarus zouden zien, dien Hij uit de doden opgewekt had.

9. Dowiedział się tedy lud wielki z Żydów, iż tam był, i przyszli nie tylko dla Jezusa, ale też aby Łazarza widzieli, którego był wzbudził od umarłych.

9. A zsidók közül azért nagy sokaság értesült vala arról, hogy ő ott van: és oda menének nemcsak Jézusért, hanem hogy Lázárt is lássák, a kit feltámasztott a [4†] halálból.

9 Многие из Иудеев узнали, что Он там, и пришли не только для Иисуса, но чтобы видеть и Лазаря, которого Он воскресил из мертвых.

9. Довідалось же багато народу з Жидів, що Він там, і поприходили не задля Ісуса одного, а щоб і Лазаря побачити, котрого воскресив із мертвих.

10 Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin,

10 Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin,

10. Mutta ylimmäiset papit pitivät neuvoa myös Latsarusta tappaaksensa;

10. Nijn ylimmäiset Papit pidit neuwo Lazarusta tappaxens:

10. Nin ne ylimeiset Papit pidhit neuuo Lazarusta tappaxens. (Niin ne ylimmäiset papit piti neuwo Lazarusta tappaaksensa.)

10. ἐβουλεύσαντο δὲ οἱ ἀρχιερεῖς ἵνα καὶ τὸν Λάζαρον ἀποκτείνωσιν,

10. εβουλευσαντο δε οι αρχιερεις ινα και τον λαζαρον αποκτεινωσιν 10. eβoυleυsanto de oi archiereis ina kai ton lazaron apokteinosin

10 But the high-priests planned in order that they might also kill Lazarus;

10. But the chief priests consulted that they might put Lazarus also to death;

10. Men de Ypperstepræster raadsloge om ogsaa at ihjelslaae Lazarus;

10. Då rådslogo de öfverste Presterna, att de ock skulle dräpa Lazarum;

10. Agga üllemad preestrid piddasid nou, et nemmad Laatsarust ka woiksid ärratappa;

10. O aukštieji kunigai nusprendė nužudyti ir Lozorių,

10. Aber die Hohenpriester trachteten darnach, daß sie auch Lazarus töteten;

10. Et les principaux sacrificateurs délibérèrent de faire aussi mourir Lazare,

10. Empero consultaron los príncipes de los sacerdotes, para matar también a Lázaro;

10 En de overpriesters beraadslaagden, dat zij ook Lazarus doden zouden.

10. I radzili się przedniejsi kapłani, żeby i Łazarza zabili.

10. A papifejedelmek pedig tanácskozának, hogy Lázárt is megöljék;

10 Первосвященники же положили убить и Лазаря,

10. Нарадили ся ж архиєреї, щоб і Лазаря вбити;

11 koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät sinne ja uskoivat Jeesukseen.

11 koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät ja uskoivat Jeesukseen.

11. Sillä monta Juudalaisista meni sinne hänen tähtensä, ja uskoi Jesuksen päälle.

11. Sillä monda Judalaista meni sinne hänen tähtens ja uscoi Jesuxen päälle.

11. Sille ette monda Juttaista menit sinne henen tectens/ ia wskoit Iesusen päle. (Sillä että monta juuttaista menit sinne hänen tähtensä/ ja uskoit Jesuksen päälle.)

11. ὅτι πολλοὶ δι’ αὐτὸν ὑπῆγον τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐπίστευον εἰς τὸν Ἰησοῦν.

11. οτι πολλοι δι αυτον υπηγον των ιουδαιων και επιστευον εις τον ιησουν 11. oti polloi di aυton υpegon ton ioυdaion kai episteυon eis ton iesoυn

11 that because of him many of the Jews were going away and believing in Jesus.

11. Because that by reason of him many of the Jews went away, and believed on Jesus.

11. thi for hans Skyld gik mange af Jøderne hen og troede paa Jesus.

11. Ty månge af Judarna gingo bort för hans skull, och trodde på Jesum.

11. Sest temma pärrast läks paljo Juda-rahwast senna, ja usksid Jesusse sisse.

11. nes daugybė žydų per jį pasitraukė nuo jų ir įtikėjo Jėzų.

11. denn um seinetwillen gingen viele Juden hin und glaubten an Jesus.

11. Parce que plusieurs Juifs, à cause de lui, s'en allaient et croyaient en Jésus.

11. Porque muchos de los Judíos iban y creían en Jesús por causa de él.

11 Want velen van de Joden gingen heen om zijnentwil, en geloofden in Jezus.

11. Bo wiele z Żydów dla niego odstępowali i wierzyli w Jezusa.

11. Mivelhogy a zsidók közül sokan ő miatta menének oda és hivének a Jézusban.

11 потому что ради него многие из Иудеев приходили и веровали в Иисуса.

11. бо многі через него приходили від Жидів, та й увірували в Ісуса.

12 Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,

12 Kun suuri kansanjoukko, joka oli tullut juhlille, seuraavana päivänä kuuli, että Jeesus tulee Jerusalemiin,

12. Toisena päivänä, kuin paljon kansaa, joka juhlalle tullut oli, kuuli Jesuksen tulleen Jerusalemiin,

12. TOisna päiwänä cosca Canssa jota paljo juhlalle tullut oli cuuli Jesuxen tullen Jerusalemijn:

12. Toisna peiuen palio Canssa quin Juhlalle tullet olit/ cwlit ette Iesus oli tullut Jerusalemin/ (Toisna päiwän paljon kansaa kuin juhlalle tulleet olit/ kuulit että Jesus oli tullut Jerusalemiin/)

12. Τῇ ἐπαύριον ὁ ὄχλος πολὺς ὁ ἐλθὼν εἰς τὴν ἑορτήν, ἀκούσαντες ὅτι ἔρχεται Ἰησοῦς εἰς Ἱεροσόλυμα,

12. τη επαυριον οχλος πολυς ο ελθων εις την εορτην ακουσαντες οτι ερχεται ο ιησους εις ιεροσολυμα 12. te epaυrion ochlos polυs o elthon eis ten eorten akoυsantes oti erchetai o iesoυs eis ierosolυma

12 A large crowd came to the feast on the next-day, having heard that Jesus is coming into Jerusalem,

12. On the next day much people that were come to the feast, when they heard that Jesus was coming to Jerusalem,

12. Den anden Dag, da den store Mængde, som var kommen til Høitiden, hørte, at Jesus kom til Jerusalem,

12. Dagen derefter, när folket, som då mycket kommet var till högtidsdagen, hörde att Jesus kom till Jerusalem;

12. Teisel päwal, kui paljo rahwast, mis olli Pühhiks tulnud, kulis, et Jesus Jerusalemma piddi tullema;

12. Kitą dieną gausi minia, susirinkusi į šventę, sužinojo, kad Jėzus ateinąs į Jeruzalę.

12. Des andern Tages, da viel Volks, das aufs Fest gekommen war, hörte, daß Jesus käme gen Jerusalem,

12. Le lendemain, une grande troupe qui était venue pour la fête, apprenant que Jésus venait à Jérusalem,

12. El siguiente día una gran multitud de gente que había venido a la fiesta, como oyeron que Jesús venía a Jerusalem,

12 Des anderen daags, een grote schare, die tot het feest gekomen was, horende, dat Jezus naar Jeruzalem kwam,

12. Nazajutrz wielki lud, który był przyszedł na święto, usłyszawszy, iż Jezus idzie do Jeruzalemu,

12. Másnap a nagy sokaság, a mely az ünnepre jött vala, hallván, hogy Jézus Jeruzsálembe jő,

12 На другой день множество народа, пришедшего на праздник, услышав, что Иисус идет в Иерусалим,

12. Назавтра багато народу, поприходивши на сьвято, почувши, що Ісус ійде в Єрусалим,

13 ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!"

13 he ottivat palmujen oksia ja menivät Häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!"

13. Ottivat he palmu-oksia, menivät häntä vastaan ja huusivat: Hosianna! siunattu on se, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!

13. Otit he palmuoxia menit händä wastan ja huusit: Hosianna siunattu on se joca tule Herran nimeen Israelin Cuningas.

13. otit he Palmun oxi ia menit hende wastan ia hwsit/ Hosianna Hyuestisiugnattu se/ ioca tulepi HERRAN nimeen/ Israelin Kuningas. (otit he palmun oksia ja menit häntä wastaan ja huusit/ Hosianna hywästi siunattu se/ joka tuleepi HERRAN nimeen/ Israelin kuningas.)

13. ἔλαβον τὰ βαΐα τῶν φοινίκων καὶ ἐξῆλθον εἰς ὑπάντησιν αὐτῷ, καὶ ἐκραύγαζον· Ὡσαννά· εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος ἐν ὀνόματι Κυρίου, ὁ βασιλεὺς τοῦ Ἰσραήλ.

13. ελαβον τα βαια των φοινικων και εξηλθον εις υπαντησιν αυτω και εκραζον ωσαννα ευλογημενος ο ερχομενος εν ονοματι κυριου ο βασιλευς του ισραηλ 13. elaβon ta βaia ton foinikon kai ekselthon eis υpantesin aυto kai ekrazon osanna eυlogemenos o erchomenos en onomati kυrioυ o βasileυs toυ israel

13 (and) they took the limbs of the palm trees and went forth to a meeting with him and was crying out, Hosanna. He who is coming in the name of the Lord has been blessed, the King of Israel!

13. Took branches of palm trees, and went forth to meet him, and cried, Hosanna: Blessed is the King of Israel that cometh in the name of the Lord.

13. toge de Palmegrene, og gik ud imod ham og raabte: Hosanna! velsignet være den, som kommer i Herrens Navn, den Israels konge!

13. Togo de palmqvistar, och gingo ut emot honom, och ropade: Hosianna! Välsignad han, som kommer i Herrans Namn, Israels Konung.

13. Wotsid nemmad palmi-pude okse, ja läksid wälja temma wasto, ja kissendasid: Hosanna, kidetud olgo se, kes tulleb Issanda nimmel, se Israeli Kunningas.

13. Žmonės pasiėmė palmių šakų ir išėjo Jo pasitikti, šaukdami: ‘‘Osana! Palaimintas Tas, kuris ateina Viešpaties vardu­Izraelio karalius!’‘

13. nahmen sie Palmenzweige und gingen hinaus ihm entgegen und schrieen: Hosianna! Gelobt sei, der da kommt in dem Namen des HERRN, der König von Israel!

13. Prit des rameaux de palmiers, et sortit au-devant de lui, en criant: Hosanna! béni soit le roi d'Israël, qui vient au nom du Seigneur!

13. Tomaron ramos de palmas, y saliéronle a recibir, y clamaban: Hosanna: Bendito el que viene en el nombre del Señor, el Rey de Israel.

13 Namen de takken van palmbomen, en gingen uit Hem tegemoet, en riepen: Hosanna! Gezegend is Hij, Die komt in den Naam des Heeren, Hij, Die is de Koning Israels!

13. Nabrali gałązek palmowych i wyszli naprzeciwko niemu i wołali: Hosanna! błogosławiony, który idzie w imieniu Paóskiem, król Izraelski!

13. Pálmaágakat vőn, és kiméne elébe, és kiált vala: Hozsánna: [5†] Áldott, a ki jő az Úrnak nevében, az Izráelnek ama királya!

13 взяли пальмовые ветви, вышли навстречу Ему и восклицали: осанна! благословен грядущий во имя Господне, Царь Израилев!

13. побрали віттє пальмове, та й вийшли назустріч Йому, покликуючи: Осанна! благословен грядущий в імя Господнє, Цар Ізраїлїв!

14 Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:

14 Saatuaan nuoren aasin Jeesus istuutui sen selkään, niin kuin on kirjoitettu:

14. Mutta Jesus sai yhden aasin ja istui sen päälle, niinkuin kirjoitettu on:

14. Mutta Jesus sai yhden Asintamman ja istui sen päälle nijncuin kirjoitettu on:

14. Mutta Iesus sai ydhen Asintamma' jstui sen päle/ ninquin kirioitettu ombi/ (Mutta Jesus sai yhden aasintamman istui sen päälle/ niinkuin kirjoitettu ompi/)

14. εὑρὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς ὀνάριον ἐκάθισεν ἐπ’ αὐτό, καθώς ἐστι γεγραμμένον·

14. ευρων δε ο ιησους οναριον εκαθισεν επ αυτο καθως εστιν γεγραμμενον 14. eυron de o iesoυs onarion ekathisen ep aυto kathos estin gegrammenon

14 Now Jesus, having found a young-donkey, sat upon it; as it has been written,

14. And Jesus, when he had found a young ass, sat thereon; as it is written,

14. Men Jesus fandt en Asenindes Føl og satte sig derpaa, som der er skrevet:

14. Och fick Jesus ena åsninno, och satte sig deruppå; såsom skrifvet är:

14. Agga Jesus leidis ühhe eesli, ja istus temma selga, nenda kui kirjotud on:

14. Jėzus, radęs asiliuką, užsėdo ant jo, kaip parašyta:

14. Jesus aber fand ein Eselein und ritt darauf; wie denn geschrieben steht:

14. Et Jésus ayant trouvé un ânon, y monta dessus, selon qu'il est écrit:

14. Y halló Jesús un asnillo, y se sentó sobre él, como está escrito:

14 En Jezus vond een jongen ezel, en zat daarop, gelijk geschreven is:

14. A dostawszy Jezus oślęcia, wsiadł na nie, jako jest napisane:

14. Találván pedig Jézus egy szamarat, felüle arra, a mint meg van írva:

14 Иисус же, найдя молодого осла, сел на него, как написано:

14. Знайшовши ж Ісус осля, сїв на него, як написано:

15 Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä.

15 ”Älä pelkää, tytär Siion. Katso, kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä.”

15. Älä pelkää, Sionin tytär! katso, sinun Kuninkaas tulee ja istuu aasin varsan päällä.

15. Zionin tytär älä pelkä cadzo sinun Cuningas tule ja istu Asin warsan päällä.

15. Ele pelke Syonin tyter/ catzo sinun Kuningas tule/ istudhen Asin warsan päle. (Älä pelkää Sionin tytär/ katso sinun kuningas tulee/ istuen aasin warsan päällä.)

15. Μὴ φοβοῦ, θύγατερ Σιών· ἰδοὺ ὁ βασιλεύς σου ἔρχεται καθήμενος ἐπὶ πῶλον ὄνου.

15. μη φοβου θυγατερ σιων ιδου ο βασιλευς σου ερχεται καθημενος επι πωλον ονου 15. me foβoυ thυgater sion idoυ o βasileυs soυ erchetai kathemenos epi polon onoυ

15 ‘Do not fear, daughter of Zion. Behold, your King is coming, sitting upon a donkey’s young-donkey.’ {Isa 40:9, 62:11, Zec 9:9}

15. Fear not, daughter of Sion: behold, thy King cometh, sitting on an ass's colt.

15. frygt ikke, Zions Datter! see, din Konge kommer ridende paa en Asenindes Føl.

15. Räds icke, du dotter Zion; si, din Konung kommer, sittandes på en åsninnos fåla.

15. Ärra karda mitte Sioni tüttar, wata, sinno Kunningas tulleb, ja istub emma-eesli sällo selgas.

15. ‘‘Nebijok, Siono dukra: štai atvyksta tavo karalius, sėdėdamas ant asilaičio!’‘

15. Fürchte dich nicht du Tochter Zion! Siehe, dein König kommt, reitend auf einem Eselsfüllen.

15. Ne crains point, fille de Sion; voici, ton roi vient, monté sur le poulain d'une ânesse.

15. No temas, oh hija de Sión, he aquí, tu Rey viene asentado sobre un pollino de una asna.

15 Vrees niet, gij dochter Sions, zie, uw Koning komt, zittende op het veulen ener ezelin.

15. Nie bój się, córko Syoóska! oto król twój idzie, siedząc na oślęciu.

15. Ne félj Sionnak leánya: Ímé [6†] a te királyod jő, szamárnak vemhén ülve.

15 Не бойся, дщерь Сионова! се, Царь твой грядет, сидя на молодом осле.

15. Не лякайсь, дочко Сионська! ось твій Цар іде, сидячи на молодому ослї.

16 Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet.

16 Tätä Hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet. Mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli Hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän Hänelle tehneet.

16. Mutta ei hänen opetuslapsensa näitä ensinti ymmärtäneet; vaan sittekuin Jesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että nämät ovat hänestä kirjoitetut, ja että he näitä hänelle tehneet olivat.

16. Mutta ei hänen Opetuslapsens näitä ensist ymmärtänet waan sijttecuin Jesus oli kircastettu nijn he muistit että nämät olit hänestä kirjoitetut ja että he näitä hänelle tehnet olit.

16. Mutta euet henen Opetuslapsens neite ensist ymmerteneet/ waan sijtequin Iesus oli kircastettu/ silloin he muistit ette nämet olit henest kirioitetut ia ette he neite henelle technet olit. (Mutta eiwät hänen opetuslapsensa näitä ensisti ymmärtäneet/ waan sitten kuin Jesus oli kirkastettu/ silloin he muistit että nämät olit hänestä kirjoitetut ja että he näitä hänelle tehneet olit.)

16. Ταῦτα δὲ οὐκ ἔγνωσαν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ τὸ πρῶτον, ἀλλ’ ὅτε ἐδοξάσθη ὁ Ἰησοῦς, τότε ἐμνήσθησαν ὅτι ταῦτα ἦν ἐπ’ αὐτῷ γεγραμμένα, καὶ ταῦτα ἐποίησαν αὐτῷ.

16. ταυτα δε ουκ εγνωσαν οι μαθηται αυτου το πρωτον αλλ οτε εδοξασθη ο ιησους τοτε εμνησθησαν οτι ταυτα ην επ αυτω γεγραμμενα και ταυτα εποιησαν αυτω 16. taυta de oυk egnosan oi mathetai aυtoυ to proton all ote edoksasthe o iesoυs tote emnesthesan oti taυta en ep aυto gegrammena kai taυta epoiesan aυto

16 (But his disciples did not know these things (at) first, but when Jesus was glorified, then they were reminded that these things had been written on (the basis of) him and (that) they (had) done these things to him.)

16. These things understood not his disciples at the first: but when Jesus was glorified, then remembered they that these things were written of him, and that they had done these things unto him.

16. Men dette forstode hans Disciple ikke først; men der Jesus var herliggjort, da kom de ihu, at dette var skrevet om ham, og at de havde gjort dette for ham.

16. Detta förstodo hans Lärjungar icke med det första; utan då Jesus var förklarad, kommo de ihåg, att detta var skrifvet om honom, och att de hade detta gjort honom.

16. Agga sedda ei moistnud temma jüngrid mitte esmalt, waid kui Jesus olli au sisse töstetud, siis tulli nende mele, et se temmast kirjotud, ja et nemmad temmale sedda ollid teinud.

16. Iš pradžių mokiniai šito nesuprato, bet, kai Jėzus buvo pašlovintas, atsiminė, kad tai buvo apie Jį parašyta ir jie buvo Jam tai padarę.

16. Solches verstanden seine Jünger zuvor nicht; sondern da Jesus verklärt ward, da dachten sie daran, daß solches von ihm geschrieben war und sie solches ihm getan hatten.

16. Ses disciples ne comprirent pas cela d'abord; mais quand Jésus fut glorifié, alors ils se souvinrent que ces choses avaient été écrites de lui, et qu'elles lui étaient arrivées.

16. Mas estas cosas no las entendieron sus discípulos al principio: empero cuando Jesús fué glorificado, entónces se acordaron que estas cosas estaban escritas de él, y que le hicieron estas cosas.

16 Doch dit verstonden Zijn discipelen in het eerst niet; maar als Jezus verheerlijkt was, toen werden zij indachtig, dat dit van Hem geschreven was, en dat zij Hem dit gedaan hadden.

16. Ale tego z przodku nie zrozumieli uczniowie jego, ale gdy był Jezus uwielbiony, tedy wspomnieli, iż to było o nim napisane, a że mu to uczynili.

16. Ezeket pedig nem értették eleinte az ő tanítványai: hanem mikor megdicsőítteték Jézus, akkor emlékezének vissza, hogy ezek ő felőle vannak megírva, és hogy ezeket mívelték ő vele.

16 Ученики Его сперва не поняли этого; но когда прославился Иисус, тогда вспомнили, что так было о Нем написано, и это сделали Ему.

16. Сього ж не зрозуміли ученики Його спершу; тільки, як прославивсь Ісус, тодї згадали, що се про Него писано, й що се зробили Йому.

17 Niin kansa, joka oli ollut hänen kanssansa, kun hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä.

17 Niin kansa, joka oli Hänen kanssaan, *todisti, että Hän oli kutsunut Lasaruksen ulos haudasta ja herättänyt hänet kuolleista.*

17. Mutta se kansa todisti, joka hänen kanssansa oli, että hän Latsaruksen haudasta kutsui ja kuolleista herätti.

17. Se Canssa myös ylisti händä cuin hänen silloin cansans oli cosca hän Lazaruxen haudast cudzui ja cuolluista herätti.

17. Se Canssa/ quin oli henen mötens/ coska hen Lazarusen cutzui Haudhast/ ia ylesheräytti henen coolleista/ ylisti sen Töön. (Se kansa/ kuin oli hänen myötänsä/ koska hän Lazaruksen kutsui haudasta/ ja ylösheräytti hänen kuolleista/ ylisti sen työn.)

17. Ἐμαρτύρει οὖν ὁ ὄχλος ὁ ὢν μετ’ αὐτοῦ ὅτε τὸν Λάζαρον ἐφώνησεν ἐκ τοῦ μνημείου καὶ ἤγειρεν αὐτὸν ἐκ νεκρῶν.

17. εμαρτυρει ουν ο οχλος ο ων μετ αυτου οτε τον λαζαρον εφωνησεν εκ του μνημειου και ηγειρεν αυτον εκ νεκρων 17. emartυrei oυn o ochlos o on met aυtoυ ote ton lazaron efonesen ek toυ mnemeioυ kai egeiren aυton ek nekron

17 Therefore, the crowd who was with him was witnessing when he summoned Lazarus out of the tomb and raised him up from the dead.

17. The people therefore that was with him when he called Lazarus out of his grave, and raised him from the dead, bare record.

17. Men den Mængde, som havde været med ham, vidende, at han havde kaldt Lazarus af Graven, og opreist ham fra de Døde.

17. Vittnade ock folket om honom, som med honom varit hade, när han kallade Lazarum utaf grafvene, och väckte honom upp ifrå de döda.

17. Agga se rahwas, mis temma jures olli, tunnistas, et temma Laatsarust olli hauast wälja hüüdnud, ja tedda surnust üllesärratanud.

17. Taigi dabar liudijo minia, buvusi su Juo, kai Jis pašaukė Lozorių iš kapo ir prikėlė iš numirusių.

17. Das Volk aber, das mit ihm war, da er Lazarus aus dem Grabe rief und von den Toten auferweckte, rühmte die Tat.

17. Et la troupe qui était avec lui quand il avait appelé Lazare du sépulcre, et qu'il l'avait ressuscité des morts, lui rendait témoignage.

17. La gente, pues, que estaba con él, cuando llamó a Lázaro del sepulcro, y le resucitó de entre los muertos, daba testimonio.

17 De schare dan, die met Hem was, getuigde dat Hij Lazarus uit het graf geroepen, en hem uit de doden opgewekt had.

17. Świadczył tedy lud, który z nim był, iż Łazarza zawołał z grobu i wzbudził go od umarłych.

17. A sokaság azért, a mely ő vele vala, mikor kihívta Lázárt a koporsóból és feltámasztotta őt a halálból, bizonyságot tőn.

17 Народ, бывший с Ним прежде, свидетельствовал, что Он вызвал из гроба Лазаря и воскресил его из мертвых.

17. Сьвідкував же народ, що був із Ним, як Лазаря викликав із гробу й воскресив Його з мертвих.

18 Sentähden kansa menikin häntä vastaan, koska he kuulivat, että hän oli tehnyt sen tunnusteon.

18 Sen vuoksi kansa menikin Häntä vastaan, koska he kuulivat, että Hän oli tehnyt tämän tunnusteon.

18. Sentähden myös kansa meni häntä vastaan, että he kuulivat hänen sen ihmeen tehneeksi.

18. Sentähden Canssa meni myös händä wastan että he cuulit hänen ihmen tehnexi.

18. Senteden mös Canssa meni henen wastans ette he cwlit henen sen Merckin tehneexi. (Sentähden myös kansa meni hänen wastaansa että he kuulit hänen sen merkin tehneeksi.)

18. διὰ τοῦτο καὶ ὑπήντησεν αὐτῷ ὁ ὄχλος, ὅτι ἤκουσαν τοῦτο αὐτὸν πεποιηκέναι τὸ σημεῖον.

18. δια τουτο και υπηντησεν αυτω ο οχλος οτι ηκουσεν τουτο αυτον πεποιηκεναι το σημειον 18. dia toυto kai υpentesen aυto o ochlos oti ekoυsen toυto aυton pepoiekenai to semeion

18 The crowd also went and met him because of this thing, because it heard that he had done this sign.

18. For this cause the people also met him, for that they heard that he had done this miracle.

18. Derfor gik og Folket ham imøde, fordi det havde hørt, at han havde gjort dette Tegn.

18. Fördenskull kom ock folket emot honom, att de hörde, han hade gjort det tecknet.

18. Sepärrast läks ka rahwas temma wasto, kui nemmad kuulsid, et temma sedda immetähte olli teinud.

18. Žmonės todėl ir išėjo Jo pasitikti, kad buvo girdėję Jį padarius tą ženklą.

18. Darum ging ihm auch das Volk entgegen, da sie hörten, er hätte solches Zeichen getan.

18. Et c'est aussi parce que le peuple avait appris qu'il avait fait ce miracle, qu'il était allé au-devant de lui.

18. Por lo cual también había venido la gente a recibirle; porque habían oido que él había hecho este milagro.

18 Daarom ging ook de schare Hem tegemoet, overmits zij gehoord had, dat Hij dat teken gedaan had.

18. Dlatego też wyszedł przeciwko niemu lud, że słyszał, iż on ten cud uczynił.

18. Azért is méne ő elébe a sokaság, mivel hallá, hogy ezt a csodát mívelte vala.

18 Потому и встретил Его народ, ибо слышал, что Он сотворил это чудо.

18. Тим і зустрів Його народ, бо чув, що Він зробив сю ознаку.

19 Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään".

19 Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Näette ettette saa mitään aikaan. Katso, maailma on mennyt Hänen perässään."

19. Niin Pharisealaiset sanoivat keskenänsä: te näette, ettette mitään aikoihin saa; katso, koko maailma juoksee hänen perässänsä.

19. Nijn Phariseuxet sanoit keskenäns: te näette ettet te mitän toimita cadzo coco mailma juoxe hänen tygöns.

19. Nin sanoit ne Phariseuset keskenens/ Te näet/ ettei te miten toimita/ catzo/ coko Mailma ioxepi henen ielkins. (Niin sanoit ne phariseukset keskenänsä/ Te näette/ ettei te mitään toimita/ katso/ koko maailma juokseepi hänen jälkeensä.)

19. οἱ οὖν Φαρισαῖοι εἶπον πρὸς ἑαυτούς· Θεωρεῖτε ὅτι οὐκ ὠφελεῖτε οὐδέν; ἴδε ὁ κόσμος ὀπίσω αὐτοῦ ἀπῆλθεν.

19. οι ουν φαρισαιοι ειπον προς εαυτους θεωρειτε οτι ουκ ωφελειτε ουδεν ιδε ο κοσμος οπισω αυτου απηλθεν 19. oi oυn farisaioi eipon pros eaυtoυs theoreite oti oυk ofeleite oυden ide o kosmos opiso aυtoυ apelthen

19 Therefore the Pharisees said to themselves, You are viewing that you° profit nothing. Behold, the world (has) gone after him. {Joh 12:20-50In the Temple, Tues.; no parallel.}

19. The Pharisees therefore said among themselves, Perceive ye how ye prevail nothing? behold, the world is gone after him.

19. Da sagde Pharisæerne til hverandre: I see, at I udrette slet intet; see, al Verden gaaer efter ham.

19. Då sade Phariseerna emellan sig: I sen, att I intet kunnen skaffa; si, hela verlden löper efter honom.

19. Agga Wariserid rääksid issekeskes: Eks teie nä, et teie ei woi middagi tehha; wata, keik ma-ilm jookseb temma järrele.

19. O fariziejai kalbėjo vieni kitiems: ‘‘Žiūrėkite, jūs nieko negalite padaryti. Štai visas pasaulis nuėjo paskui Jį!’‘

19. Die Pharisäer aber sprachen untereinander: Ihr sehet, daß ihr nichts ausrichtet; siehe, alle Welt läuft ihm nach!

19. Les pharisiens dirent donc entre eux: Vous voyez que vous ne gagnez rien; voilà que tout le monde court après lui.

19. Mas los Fariseos dijeron entre sí: ¿Veis que nada aprovecháis? he aquí, que el mundo se va en pos de él.

19 De Farizeen dan zeiden onder elkander: Ziet gij wel, dat gij gans niet vordert? Ziet, de gehele wereld gaat Hem na.

19. Tedy mówili Faryzeuszowie między sobą: Widzicie, że nic nie sprawicie; oto świat za nim poszedł.

19. Mondának azért a farizeusok egymás között: Látjátok-é, hogy semmit sem értek? Ímé, mind e világ ő utána megy.

19 Фарисеи же говорили между собою: видите ли, что не успеваете ничего? весь мир идет за Ним.

19. Фарисеї ж казали між собою: Бачите, що не вдїєте нїчого? ось увесь сьвіт за Ним пійшов!

20 Ja oli muutamia kreikkalaisia niiden joukosta, jotka tulivat ylös juhlaan rukoilemaan.

20 Oli muutamia kreikkalaisia niitten joukossa, jotka tulivat ylös juhlille palvomaan.

20. Mutta muutamat Grekiläiset olivat niistä, jotka menivät ylös juhlana rukoilemaan.

20. OLit myös muutamat Grekiläiset jotca olit mennet Juhlana rucoileman.

20. Olit mös monicadhat Grekit heiste/ iotca olit ylesmennet Juhlana Rucoleman. (Olit myös monikahdat krekit heistä/ jotka olit ylös menneet juhlana rukoilemaan.)

20. Ἦσαν δέ τινες Ἕλληνες ἐκ τῶν ἀναβαινόντων ἵνα προσκυνήσωσιν ἐν τῇ ἑορτῇ.

20. ησαν δε τινες ελληνες εκ των αναβαινοντων ινα προσκυνησωσιν εν τη εορτη 20. esan de tines ellenes ek ton anaβainonton ina proskυnesosin en te eorte

20 Now there were some Greeks from them, coming-up, in order that they might worship at the feast;

20. And there were certain Greeks among them that came up to worship at the feast:

20. Men der var nogle Græker af dem, som vare gangen op for at tilbede paa Høitiden.

20. Voro ock någre Greker, af dem som uppfarne voro, att tillbedja i högtidene;

20. Agga monningad Kreka-mehhed ollid nende seast, kes ollid tulnud Pühhiks Jummalat kummardama:

20. Tarp atėjusių per šventes pagarbinti buvo ir graikų.

20. Es waren aber etliche Griechen unter denen, die hinaufgekommen waren, daß sie anbeten auf dem Fest.

20. Or, il y avait quelques Grecs parmi ceux qui étaient montés pour adorer pendant la fête.

20. Y había ciertos Griegos de los que habían subido a adorar en la fiesta.

20 En er waren sommige Grieken uit degenen, die opgekomen waren, opdat zij op het feest zouden aanbidden;

20. A byli niektórzy Grekowie z tych, którzy przychodzili do Jeruzalemu, żeby się modlili w święto.

20. Néhány görög is vala azok között, a kik felmenének, hogy imádkozzanak az ünnepen:

20 Из пришедших на поклонение в праздник были некоторые Еллины.

20. Були ж деякі Геленяне між тими, що поприходили, щоб поклонитись у сьвято.

21 Nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen".

21 Niin nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, haluamme nähdä Jeesuksen."

21. Niin he menivät Philippuksen tykö, joka oli Galilean Betsaidasta, ja rukoilivat häntä, sanoen: herra, me tahdomme nähdä Jesusta.

21. Ne menit Philippuxen tygö joca oli Bethsaidast Galileast ja rucoilit händä sanoden: Herra me tahdomme nähdä Jesusta.

21. Ne sis menit Philippusen tyge/ ioca oli Bethsaidast Galilean maalda/ ia Rucolit hende sanoden/ HERRA/ me tadhom nähdä Iesusta. (Ne siis menit Philippuksen tykö/ joka oli Bethsaidasta Galilean maalta/ ja rukoilit häntä sanoen/ HERRA/ me tahdomme nähdä Jesusta.)

21. οὗτοι οὖν προσῆλθον Φιλίππῳ τῷ ἀπὸ Βηθσαϊδὰ τῆς Γαλιλαίας, καὶ ἠρώτων αὐτὸν λέγοντες· Κύριε, θέλομεν τὸν Ἰησοῦν ἰδεῖν.

21. ουτοι ουν προσηλθον φιλιππω τω απο βηθσαιδα της γαλιλαιας και ηρωτων αυτον λεγοντες κυριε θελομεν τον ιησουν ιδειν 21. oυtoi oυn proselthon filippo to apo βethsaida tes galilaias kai eroton aυton legontes kυrie thelomen ton iesoυn idein

21 therefore these came to Philip, the one from Bethsaida of Galilee and asked him, saying, Lord, we wish to see Jesus.

21. The same came therefore to Philip, which was of Bethsaida of Galilee, and desired him, saying, Sir, we would see Jesus.

21. Disse gik nu til Philippus, som var fra Bethsaida i Galilæa, og bade ham og sagde: Herre! vi ønske at see Jesus.

21. De gingo till Philippum, som var af Bethsaida i Galileen, och bådo honom, sägande: Herre, vi vilje se Jesum.

21. Needsinnatsed tullid nüüd Wilippusse jure, kes olli Petsaidast Kalilea-ma liñnast, ja pallusid tedda ja ütlesid: Issand, meie tahhame Jesust nähha.

21. Jie priėjo prie Pilypo, kilusio iš Galilėjos miesto Betsaidos, ir paprašė: ‘‘Gerbiamasis, mes norėtume pamatyti Jėzų’‘.

21. Die traten zu Philippus, der von Bethsaida aus Galiläa war, baten ihn und sprachen: Herr, wir wollten Jesum gerne sehen.

21. Ils vinrent vers Philippe, qui était de Bethsaïda en Galilée; et le priant, ils lui dirent: Seigneur, nous voudrions voir Jésus.

21. Estos, pues, se llegaron a Felipe, que era de Betsaida de Galilea, y le rogaron, diciendo: Señor, querríamos ver a Jesús.

21 Dezen dan gingen tot Filippus, die van Bethsaida in Galilea was, en baden hem, zeggende: Heere, wij wilden Jezus wel zien.

21. Ci tedy przyszli do Filipa, który był z Betsaidy Galilejskiej, i prosili go, mówiąc: Panie, chcemy Jezusa widzieć.

21. Ezek azért a galileai Bethsaidából való [7†] Filephez menének, és kérék őt, mondván: Uram, látni akarjuk a Jézust.

21 Они подошли к Филиппу, который был из Вифсаиды Галилейской, и просили его, говоря: господин! нам хочется видеть Иисуса.

21. Сї ж приступили до Филипа, що був з Витсаїди Галилейської, кажучи: Добродїю, хочемо Ісуса видїти.

22 Filippus meni ja sanoi sen Andreaalle; Andreas ja Filippus menivät ja sanoivat Jeesukselle.

22 Filippus meni ja sanoi Andreaalle, ja Andreas ja Filippus [menivät ja] sanoivat (taas) Jeesukselle.

22. Philippus meni ja sanoi sen Andreakselle, ja Andreas taas ja Philippus sanoivat sen Jesukselle.

22. Philippus meni ja sanoi sen Andreaxelle: ja Andreas taas ja Philippus sanoit sen Jesuxelle.

22. Philippus tuli ia sanoi sen Andreaselle. Taas Andreas ia Philippus sanoit sen Iesuselle. (Philippus tuli ja sanoi sen Andrealle. Taas Andreas ja Philippus sanoit sen Jesukselle.)

22. ἔρχεται Φίλιππος καὶ λέγει τῷ Ἀνδρέᾳ, καὶ πάλιν Ἀνδρέας καὶ Φίλιππος καὶ λέγουσι τῷ Ἰησοῦ·

22. ερχεται φιλιππος και λεγει τω ανδρεα και παλιν ανδρεας και φιλιππος λεγουσιν τω ιησου 22. erchetai filippos kai legei to andrea kai palin andreas kai filippos legoυsin to iesoυ

22 Philip comes and speaks to Andrew, and Andrew and Philip speak again to Jesus.

22. Philip cometh and telleth Andrew: and again Andrew and Philip tell Jesus.

22. Philippus kommer og siger Andreas det, og Andreas og Philippus sige atter Jesus det.

22. Philippus kom, och sade det för Andreas; Andreas och Philippus sade det åter till Jesum.

22. Wilippus tulleb ja ütleb sedda Andreale, ja Andreas ja Wilippus ütlesid jälle Jesussele.

22. Pilypas nuėjo ir pasakė Andriejui. Paskui Andriejus ir Pilypas pranešė Jėzui.

22. Philippus kommt und sagt es Andreas, und Philippus und Andreas sagten's weiter Jesus.

22. Philippe vint et le dit à André, et André et Philippe le dirent à Jésus;

22. Vino Felipe, y lo dijo a Andrés: Y otra vez Andrés, y Felipe, lo dicen a Jesús.

22 Filippus kwam en zeide het Andreas; en Andreas en Filippus wederom zeiden het Jezus.

22. Przyszedł Filip i powiedział Andrzejowi, a Andrzej zasię i Filip powiedzieli Jezusowi.

22. Megy vala Filep és szóla Andrásnak, és viszont András és Filep szóla Jézusnak.

22 Филипп идет и говорит о том Андрею; и потом Андрей и Филипп сказывают о том Иисусу.

22. Приходить Филип і каже Андреєві, а знов Андрей та Филип кажуть Ісусові.

23 Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan.

23 Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan.

23. Mutta Jesus vastasi heitä ja sanoi: aika on tullut, että Ihmisen Poika pitää kirkastettaman.

23. Nijn Jesus wastais heitä ja sanoi: aica on tullut että ihmisen Poica pitä kircastettaman.

23. Nin Iesus wastasi heite ia sanoi/ Se aica on tullut/ ette Inhimisen Poica pite kircastettaman. (Niin Jesus wastasi heitä ja sanoi/ Se aika on tullut/ että Ihmisen Poika pitää kirkastettaman.)

23. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀπεκρίνατο αὐτοῖς λέγων· Ἐλήλυθεν ἡ ὥρα ἵνα δοξασθῇ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου.

23. ο δε ιησους απεκρινατο αυτοις λεγων εληλυθεν η ωρα ινα δοξασθη ο υιος του ανθρωπου 23. o de iesoυs apekrinato aυtois legon elelυthen e ora ina doksasthe o υios toυ anthropoυ

23 But Jesus answered them, saying, The hour has come, that* the Son of Man should be glorified.

23. And Jesus answered them, saying, The hour is come, that the Son of man should be glorified.

23. Men Jesus svarede dem og sagde: Timen er kommen, at Menneskens Søn skal herliggjøres.

23. Jesus svarade dem, sägandes: Tiden är kommen, att menniskones Son skall varda förklarad.

23. Agga Jesus kostis neile ja ütles: Se tund on tulnud, et innimesse Poega peab au sisse töstetama.

23. O Jėzus jiems tarė: ‘‘Atėjo valanda, kad būtų pašlovintas Žmogaus Sūnus.

23. Jesus aber antwortete ihnen und sprach: Die Zeit ist gekommen, daß des Menschen Sohn verklärt werde.

23. Et Jésus leur répondit: L'heure est venue que le Fils de l'homme doit être glorifié.

23. Y Jesús les respondió, diciendo: La hora viene en que el Hijo del hombre ha de ser glorificado.

23 Maar Jezus antwoordde hun, zeggende: De ure is gekomen, dat de Zoon des mensen zal verheerlijkt worden.

23. A Jezus odpowiedział im, mówiąc: Przyszła godzina, aby był uwielbiony Syn człowieczy.

23. Jézus pedig felele nékik, mondván: Eljött [8†] az óra, hogy megdicsőíttessék az embernek Fia.

23 Иисус же сказал им в ответ: пришел час прославиться Сыну Человеческому.

23. Ісус же відказав їм, говорячи: Прийшла година, щоб прославив ся Син чоловічий.

24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.

24 Totisesti, totisesti sanon teille: Jollei vehnän jyvä putoa maahan ja kuole, se jää yksin; mutta jos se kuolee, se tuottaa paljon hedelmää.

24. Totisesti, totisesti sanon minä teille: ellei maahan pudonnut nisun jyvä kuole, niin se jää yksinänsä; mutta jos se kuolee, niin se tuo paljon hedelmää.

24. Totisest totisest sanon minä teille: ellei maahan heitetty nisun jywä cuole nijn se jää yxinäns: mutta jos hän cuole nijn hän tuo paljo hedelmätä.

24. Totisest totisest sanon mine teille/ Ellei Nisun iyue mahan heitetty/ coole/ nin se iepi yxinens. Waan ios hen coole/ nin hen palio Hedhelme canda. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ellei nisun jywä maahan heitetty/ kuole/ niin se jääpi yksinänsä. Waan jos hän kuolee/ niin hän paljon hedelmää kantaa.)

24. ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐὰν μὴ ὁ κόκκος τοῦ σίτου πεσὼν εἰς τὴν γῆν ἀποθάνῃ, αὐτὸς μόνος μένει· ἐὰν δὲ ἀποθάνῃ, πολὺν καρπὸν φέρει.

24. αμην αμην λεγω υμιν εαν μη ο κοκκος του σιτου πεσων εις την γην αποθανη αυτος μονος μενει εαν δε αποθανη πολυν καρπον φερει 24. amen amen lego υmin ean me o kokkos toυ sitoυ peson eis ten gen apothane aυtos monos menei ean de apothane polυn karpon ferei

24 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, If a kernel of the grain did not fall into the soil and died, it remains alone, but if it dies, it is bringing forth much fruit.

24. Verily, verily, I say unto you, Except a corn of wheat fall into the ground and die, it abideth alone: but if it die, it bringeth forth much fruit.

24. Sandelig, sandelig siger jeg Eder: uden Hvedekornet falder i Jorden og døer, bliver det ene; men dersom det døer, bærer det megen Frugt.

24. Sannerliga, sannerliga säger jag eder: Utan hvetekornet, som faller i jordena, varder dödt, så blifver det allena; men varder det dödt, så bär det mycken frukt.

24. Töest, töest minna ütlen teile: Kui nisso-iwwa Ma sisse ei lange, ja ärra ei surre, siis jääb temma üksi; agga kui ta surreb, siis kannab temma paljo wilja:

24. Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: jei kviečio grūdas nekris į žemę ir nenumirs, jis pasiliks vienas, o jei numirs, jis duos gausių vaisių.

24. Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Es sei denn, daß das Weizenkorn in die Erde falle und ersterbe, so bleibt's allein; wo es aber erstirbt, so bringt es viele Früchte.

24. En vérité, en vérité je vous le dis: Si le grain de froment ne meurt après qu'on l'a jeté dans la terre, il demeure seul; mais s'il meurt, il porte beaucoup de fruit.

24. De cierto, de cierto os digo, que si el grano de trigo que cae en la tierra, no muriere, él solo queda; mas si muriere, mucho fruto lleva.

24 Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: Indien het tarwegraan in de aarde niet valt, en sterft, zo blijft hetzelve alleen; maar indien het sterft, zo brengt het veel vrucht voort.

24. Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam: Jeźliby ziarno pszeniczne wpadłszy do ziemi, nie obumarło, ono samo zostaje; lecz jeźliby obumarło, wielki pożytek przynosi.

24. Bizony, bizony mondom néktek: Ha a földbe esett gabonamag el nem hal, csak egymaga marad; ha pedig elhal, sok gyümölcsöt terem.

24 Истинно, истинно говорю вам: если пшеничное зерно, пав в землю, не умрет, то останется одно; а если умрет, то принесет много плода.

24. Істино, істино глаголю вам: Коли зерно пшеничне, впавши на землю, не вмре, то одно зостаєть ся; коли ж умре, то багато овощу приносить.

25 Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.

25 Joka rakastaa elämäänsä, menettää sen. Mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iäiseen elämään.

25. Joka rakastaa henkeänsä, hän kadottaa sen; mutta joka tässä maailmassa vihaa henkeänsä, hän tuottaa sen ijankaikkiseen elämään.

25. Joca racasta hengens nijn hän cadotta sen: mutta joca täsä mailmas wiha hengens nijn hän tuotta sen ijancaickiseen elämään.

25. Joca Hengens Racasta/ he' sen cadhottapi. Ja ioca Hengens wihapi tesse Mailmas/ hen sen ketkepi ijancaikisen Elemen. (Joka henkeensä rakastaa/ hän sen kadottaapi. Ja joka henkeensä wihaapi tässä maailmassa/ hän sen kätkeepi iankaikkiseen elämään.)

25. ὁ φιλῶν τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἀπολέσει αὐτήν, καὶ ὁ μισῶν τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἐν τῷ κόσμῳ τούτῳ, εἰς ζωὴν αἰώνιον φυλάξει αὐτήν.

25. ο φιλων την ψυχην αυτου απολεσει αυτην και ο μισων την ψυχην αυτου εν τω κοσμω τουτω εις ζωην αιωνιον φυλαξει αυτην 25. o filon ten psυchen aυtoυ apolesei aυten kai o mison ten psυchen aυtoυ en to kosmo toυto eis zoen aionion fυlaksei aυten

25 He who loves his life will be losing (it), and he who hates his life in this world will be keeping (it) to everlasting life.

25. He that loveth his life shall lose it; and he that hateth his life in this world shall keep it unto life eternal.

25. Hvo som elsker sit Liv, skal miste det; og hvo som hader sit Liv i denne Verden, skal bevare det til et evigt Liv.

25. Hvilken som älskar sitt lif, han skall mista det; och hvilken som hatar sitt lif i denna verldene, han skall behålla det till evinnerligit lif.

25. # Kes omma ello armastab, se kautab sedda, ja kes omma ello wihkab siin ma-ilmas, se hoiab sedda iggawesseks elluks.

25. Kas myli savo gyvybę, ją praras, o kas nekenčia savo gyvybės šiame pasaulyje, išsaugos ją amžinajam gyvenimui.

25. Wer sein Leben liebhat, der wird's verlieren; und wer sein Leben auf dieser Welt haßt, der wird's erhalten zum ewigen Leben.

25. Celui qui aime sa vie la perdra; et celui qui hait sa vie en ce monde la conservera pour la vie éternelle.

25. El que ama su vida, la perderá; y el que aborrece su vida en este mundo, para vida eterna la guardará.

25 Die zijn leven liefheeft, zal hetzelve verliezen; en die zijn leven haat in deze wereld, zal hetzelve bewaren tot het eeuwige leven.

25. Kto miłuje duszę swoję, utraci ją, a kto nienawidzi duszy swojej na tym świecie, ku wiecznemu żywotowi strzeże jej.

25. A ki szereti a maga életét, [9†] elveszti azt; és a ki gyűlöli a maga életét e világon, örök életre tartja meg azt.

25 Любящий душу свою погубит ее; а ненавидящий душу свою в мире сем сохранит ее в жизнь вечную.

25. Хто любить душу свою, погубить її; а хто ненавидить душу свою в сьвітї сьому, на вічнє життє збереже її.

26 Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.

26 Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua, ja missä minä olen, siellä on myös palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.

26. Jos joku minua palvelee, hän seuratkaan minua: ja kussa minä olen, siellä pitää myös minun palveliani oleman: ja jos joku minua palvelee, häntä on Isä kunnioittava.

26. Joca minua palwele hän seuratcan minua: ja cusa minä olen siellä pitä myös minun palweliani oleman. Ja joca minua palwele händä on minun Isän cunnioidzewa.

26. Joca minua paluele se seuratkan minua/ Ja cussa mine olen/ sielle pite mös minun Paluelian oleman. Ja ioca minua paluelepi/ site minun Isen pite cunnioitzeman. (Joka minua palwelee se seuratkaan minua/ Ja kussa minä olen/ siellä pitää myös minun palwelijani oleman. Ja joka minua palwleepi/ sitä minun Isän pitää kunnioitseman.)

26. ἐὰν ἐμοί διακονῇ τις, ἐμοὶ ἀκολουθείτω, καὶ ὅπου εἰμὶ ἐγὼ, ἐκεῖ καὶ ὁ διάκονος ὁ ἐμὸς ἔσται· καὶ ἐάν τις ἐμοὶ διακονῇ, τιμήσει αὐτὸν ὁ πατήρ.

26. εαν εμοι διακονη τις εμοι ακολουθειτω και οπου ειμι εγω εκει και ο διακονος ο εμος εσται και εαν τις εμοι διακονη τιμησει αυτον ο πατηρ 26. ean emoi diakone tis emoi akoloυtheito kai opoυ eimi ego ekei kai o diakonos o emos estai kai ean tis emoi diakone timesei aυton o pater

26 If anyone serves me, let him follow me, and where I am, my servant will also be there. And if anyone serves me, the Father will be honoring him.

26. If any man serve me, let him follow me; and where I am, there shall also my servant be: if any man serve me, him will my Father honour.

26. Om Nogen tjener mig, han følge mig, og hvor jeg er, der skal og min Tjener være; og om Nogen tjener mig, ham skal Faderen ære.

26. Den mig tjenar, han följe mig; och hvar jag är, der skall ock min tjenare vara. Hvilken mig tjenar, honom skall min Fader ära.

26. Kui kegi mind tenib, se käigo minno järrel, ja kussa minna ollen, seäl peab minno tener ka ollema ; ja kes mind tenib, sedda tahhab minno Issa auustada.)

26. Kas man tarnauja, tegul seka paskui mane; ir kur Aš esu, ten bus ir mano tarnas. Kas man tarnauja, tą pagerbs mano Tėvas.

26. Wer mir dienen will, der folge mir nach; und wo ich bin, da soll mein Diener auch sein. Und wer mir dienen wird, den wird mein Vater ehren.

26. Si quelqu'un me sert, qu'il me suive; et où je serai, là sera aussi mon serviteur; et si quelqu'un me sert, le Père l'honorera.

26. Si alguno me sirve, sígame; y donde yo estuviere, allí también estará mi servidor. Si alguno me sirviere, mi Padre le honrará.

26 Zo iemand Mij dient, die volge Mij; en waar Ik ben, aldaar zal ook Mijn dienaar zijn. En zo iemand Mij dient, de Vader zal hem eren.

26. Jeźli mnie kto służy, niechże mię naśladuje, a gdziem ja jest, tam i sługa mój będzie; a jeźli mnie kto służyć będzie, uczci go Ojciec mój.

26. A ki nékem szolgál, engem kövessen; és a hol én vagyok, [10†] ott lesz az én szolgám is: és a ki nékem szolgál, megbecsüli azt az Atya.

26 Кто Мне служит, Мне да последует; и где Я, там и слуга Мой будет. И кто Мне служит, того почтит Отец Мой.

26. Коли менї служить хто, нехай іде слїдом за мною; і де я, там і слуга мій буде. І коли хто менї служить, пошанує його Отець.

27 Nyt minun sieluni on järkytetty; ja mitä pitäisi minun sanoman? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin: sitä varten minä olen tähän hetkeen tullut.

27 Nyt sieluni on järkyttynyt, ja mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin sen vuoksi olen tähän hetkeen tullut.

27. Nyt on minun sieluni suuresti murheissansa, ja mitä minun pitää sanoman? Isä, vapahda minun tästä hetkestä: kuitenkin olen minä sentähden tähän hetkeen tullut.

27. Nyt on minun sielun murehisans. Ja mitä minun pitä sanoman? Isä auta minua tästä hetkestä: cuitengin olen minä sentähden tähän hetkeen tullut. Isä kircasta sinun nimes.

27. Nyt ombi minun Sielun murehisans. Ja mite minun pite sanoman? Ise auta minua teste hetkeste. Quitengin mine ole' senteden tullut tehen hetkeen. Ise kirkasta sinun Nimes. (Nyt ompi minun sielun murheessansa. Ja mitä minun pitää sanoman? Isä auta minua tästä hetkestä. Kuitenkin minä olen sentähden tullut tähän hetkeen. Isä kirkasta sinun nimesi.)

27. Νῦν ἡ ψυχή μου τετάρακται, καὶ τί εἴπω; Πάτερ, σῶσόν με ἐκ τῆς ὥρας ταύτης. ἀλλὰ διὰ τοῦτο ἦλθον εἰς τὴν ὥραν ταύτην.

27. νυν η ψυχη μου τεταρακται και τι ειπω πατερ σωσον με εκ της ωρας ταυτης αλλα δια τουτο ηλθον εις την ωραν ταυτην 27. nυn e psυche moυ tetaraktai kai ti eipo pater soson me ek tes oras taυtes alla dia toυto elthon eis ten oran taυten

27 Now my soul has been disturbed, and what should I say? Father, save me from this hour? But I came to this hour because of this.

27. Now is my soul troubled; and what shall I say? Father, save me from this hour: but for this cause came I unto this hour.

27. Nu er min Sjæl forfærdet; og hvad skal jeg sige? Dog derfor er jeg kommen til denne Time.

27. Nu är min själ bedröfvad; och hvad skall jag säga? Fader, hjelp mig utu denna stundene. Dock är jag fördenskull kommen till denna stundena.

27. Nüüd on minno hing seggane; ja mis pean ma ütlema? Issa, peästa mind sest tunnist! agga sepärrast ollen minna se tunni sisse tulnud.

27. Dabar mano siela sukrėsta. Ir ką Aš pasakysiu: ‘Tėve, gelbėk mane nuo šios valandos!’? Bet juk tam Aš ir atėjau į šią valandą.

27. Jetzt ist meine Seele betrübt. Und was soll ich sagen? Vater, hilf mir aus dieser Stunde! Doch darum bin ich in die Welt gekommen.

27. Maintenant mon âme est troublée; et que dirai-je? Père, délivre-moi de cette heure! mais c'est pour cela que je suis venu à cette heure.

27. Ahora es turbada mi alma; ¿y qué dire? Padre, sálvame de esta hora; mas por esto he venido a esta hora.

27 Nu is Mijn ziel ontroerd; en wat zal Ik zeggen? Vader, verlos Mij uit deze ure! Maar hierom ben Ik in deze ure gekomen.

27. Terazci dusza moja zatrwożona jest; i cóż rzekę? Ojcze! zachowaj mię od tej godziny; alemci dlatego przyszedł na tę godzinę.

27. Most az én lelkem háborog; és mit mondjak? Atyám, ments meg engem ettől az órától. De azért jutottam ez órára.

27 Душа Моя теперь возмутилась; и что Мне сказать? Отче! избавь Меня от часа сего! Но на сей час Я и пришел.

27. Тепер же душа моя стрівожилась, і що менї казати? Отче, спаси мене від години сієї; тільки ж для сього прийшов я на годину сю.

28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".

28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olenkin sen kirkastanut ja olen vielä kirkastava."

28. Isä, kirkasta sinun nimes. Niin ääni tuli taivaasta ja sanoi: minä olen sen kirkastanut, ja tahdon vielä nyt kirkastaa.

28. Nijn äni tuli Taiwast ja sanoi: minä olen sen kircastanut ja tahdon wielä nyt kircasta.

28. Nin tuli äni Taiuast/ ia sanoi/ Mine olen sen kircastanut/ ia tadon wiele nyt kircasta. (Niin tuli ääni taiwaasta/ ja sanoi/ Minä olen sen kirkastanut/ ja tahdon wielä nyt kirkastaa.)

28. πάτερ, δόξασόν σου τὸ ὄνομα. ἦλθεν οὖν φωνὴ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ· Καὶ ἐδόξασα καὶ πάλιν δοξάσω.

28. πατερ δοξασον σου το ονομα ηλθεν ουν φωνη εκ του ουρανου και εδοξασα και παλιν δοξασω 28. pater doksason soυ to onoma elthen oυn fone ek toυ oυranoυ kai edoksasa kai palin doksaso

28 Father, glorify your name. Therefore, a voice came from heaven, (saying), I both glorified it and will be glorifying it again.

28. Father, glorify thy name. Then came there a voice from heaven, saying, I have both glorified it, and will glorify it again.

28. Fader, herliggjør dit Navn! Da kom en Røst af Himmelen: baade har jeg herliggjort og vil atter herliggjøre det.

28. Fader, förklara ditt Namn. Då kom en röst af himmelen, och sade: Jag hafver det förklarat, och skall ännu förklarat.

28. Issa, auusta omma nimmi. Siis tulli heäl taewast: Jubba minna ollen sedda auustanud, ja tahhan jälle auustada;

28. Tėve, pašlovink savo vardą!’‘ Tada iš dangaus pasigirdo balsas: ‘‘Aš jį pašlovinau ir dar pašlovinsiu!’‘

28. Vater verkläre deinen Namen! Da kam eine Stimme vom Himmel: Ich habe ihn verklärt und will ihn abermals verklären.

28. Père, glorifie ton nom.Alors il vint une voix du ciel, qui dit: Et je l'ai glorifié, et je le glorifierai encore.

28. Padre, glorifica tu nombre. Entónces vino una voz del cielo, diciendo: Ya lo he glorificado, y lo glorificaré otra vez.

28 Vader, verheerlijk Uw Naam. Er kwam dan een stem uit den hemel, zeggende: En Ik heb Hem verheerlijkt, en Ik zal Hem wederom verheerlijken.

28. Ojcze! uwielbij imię twoje. Przyszedł tedy głos z nieba: Uwielbiłem i jeszcze uwielbię.

28. Atyám, dicsőítsd meg a te nevedet! Szózat jöve azért az égből: Meg is dicsőítettem, és újra megdicsőítem.

28 Отче! прославь имя Твое. Тогда пришел с неба глас: и прославил и еще прославлю.

28. Отче, прослав імя Твоє! Зійшов тодї голос із неба: І прославив, і знов прославлю.

29 Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jylisseen. Toiset sanoivat: "Häntä puhutteli enkeli".

29 Niin kansa joka seisoi ja kuuli, sanoi ukkosen jyrisseen. Toiset sanoivat: "Enkeli puhutteli Häntä."

29. Niin kansa, joka läsnä seisoi ja sen kuuli, sanoi pitkäisen jylisseen. Muut sanoivat: enkeli puhutteli häntä.

29. Nijn Canssa sanoi joca läsnä seisoi ja sen cuuli: pitkäinen paucku. Waan ne muut sanoit: Engeli puhutteli händä.

29. Nin sanoi se Canssa/ quin lesse seisoi ia cwli/ Pitkenen paucku. Ne mwdh sanoit/ Engeli hende puhutteli. (Niin sanoi se kansa/ kuin läsnä seisoi ja kuuli/ Pitkäinen paukkui. Ne muut sanoit/ Enkeli häntä puhutteli.)

29. ὁ οὖν ὄχλος ὁ ἑστὼς καὶ ἀκούσας ἔλεγε βροντὴν γεγονέναι· ἄλλοι ἔλεγον· Ἄγγελος αὐτῷ λελάληκεν.

29. ο ουν οχλος ο εστως και ακουσας ελεγεν βροντην γεγονεναι αλλοι ελεγον αγγελος αυτω λελαληκεν 29. o oυn ochlos o estos kai akoυsas elegen βronten gegonenai alloi elegon aggelos aυto lelaleken

29 Therefore, the crowd standing (there) and heard it, was saying, Thunder has happened. Others said, A messenger has spoken to him.

29. The people therefore, that stood by, and heard it, said that it thundered: others said, An angel spake to him.

29. Da sagde Folket, som stod og hørte det, at det havde tordnet; Andre sagde: en Engel talede til ham.

29. Folket, som stod och hörde det, sade: Det var en tordön. Somlige sade: En Ängel talade med honom.

29. Agga se rahwas, mis seäl seisis ja sedda kulis, ütles: Pitkne on mürristanud; agga teised ütlesid: Üks ingel on temmaga räkinud.

29. Aplink stovinti minia, tai išgirdusi, sakė griaustinį sugriaudus. Kai kurie tvirtino: ‘‘Angelas Jam kalbėjo’‘.

29. Da sprach das Volk, das dabeistand und zuhörte: Es donnerte. Die andern sprachen: Es redete ein Engel mit ihm.

29. Et la foule qui était là, et qui avait entendu, disait que c'était le tonnerre; d'autres disaient: Un ange lui a parlé.

29. El pueblo, pues, que estaba presente, y la había oido, decía que había sido un trueno: otros decían: Un ángel le ha hablado.

29 De schare dan, die daar stond, en dit hoorde, zeide, dat er een donderslag geschied was. Anderen zeiden: Een engel heeft tot Hem gesproken.

29. A lud ten, który stał i słyszał, mówił: Zagrzmiało; a drudzy mówili: Anioł do niego mówił.

29. A sokaság azért, a mely ott állt és hallotta vala, azt mondá, hogy mennydörgött; mások mondának: Angyal szólt néki.

29 Народ, стоявший и слышавший то , говорил: это гром; а другие говорили: Ангел говорил Ему.

29. Народ же, що стояв і чув, казав, що грім загремів. Инші казали: Ангел Йому говорив.

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.

30. Jesus vastasi ja sanoi: ei tämä ääni tullut minun, vaan teidän tähtenne.

30. Jesus wastais ja sanoi: ei tämä äni tullut minun waan teidän tähten.

30. Iesus wastasi/ ia sanoi/ Ei teme äni tullut minun tecteni/ waan teiden tedhen. (Jesus wastasi/ ja sanoi/ Ei tämä ääni tullut minun tähteni/ waan teidän tähdeni.)

30. ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν· Οὐ δι’ ἐμὲ αὕτη ἡ φωνὴ γέγονεν, ἀλλὰ δι’ ὑμᾶς.

30. απεκριθη ο ιησους και ειπεν ου δι εμε αυτη η φωνη γεγονεν αλλα δι υμας 30. apekrithe o iesoυs kai eipen oυ di eme aυte e fone gegonen alla di υmas

30 Jesus answered and said, This voice has not happened because of me, but because of you°.

30. Jesus answered and said, This voice came not because of me, but for your sakes.

30. Jesus svarede og sagde: denne Røst skete ikke for min Skyld, men for Eders Skyld.

30. Svarade Jesus, och sade: Denna rösten kom icke för mina skull, utan för edra skull.

30. Jesus kostis ja ütles: Se heäl ep olle mitte minno pärrast sündinud, waid teie pärrast.

30. O Jėzus atsakė: ‘‘Ne dėl manęs, o dėl jūsų pasigirdo šitas balsas.

30. Jesus antwortete und sprach: Diese Stimme ist nicht um meinetwillen geschehen, sondern um euretwillen.

30. Jésus prit la parole et dit: Cette voix n'est pas pour moi, mais pour vous.

30. Respondió Jesús, y dijo: No ha venido esta voz por mi causa, sino por causa de vosotros.

30 Jezus antwoordde en zeide: Niet om Mijnentwil is deze stem geschied, maar om uwentwil.

30. Odpowiedział Jezus i rzekł: Nie dla mnie się ten głos stał, ale dla was.

30. Felele Jézus és monda: Nem én érettem lőn e szó, hanem ti érettetek.

30 Иисус на это сказал: не для Меня был глас сей, но для народа.

30. Озвавсь Ісус і рече: Сей голос роздавсь не ради мене, а ради вас.

31 Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos.

31 Nyt on tämän maailman tuomio. Nyt tämän maailman ruhtinas heitetään ulos.

31. Nyt tämä maailma tuomitaan: nyt tämän maailman päämies pitää heittämän ulos.

31. Nyt tämä mailma duomitan: ja tämän mailman Päämies pitä heitettämän ulos.

31. Nyt Domio kieupi temen Mailman ylitze. Nyt temen Mailman Pämies pite wlosheitettemen/ (Nyt tuomio käypi tämän maailman ylitse. Nyt tämän maailman päämies pitää ulos heitettämän/)

31. νῦν κρίσις ἐστὶ τοῦ κόσμου τούτου, νῦν ὁ ἄρχων τοῦ κόσμου τούτου ἐκβληθήσεται ἔξω·

31. νυν κρισις εστιν του κοσμου τουτου νυν ο αρχων του κοσμου τουτου εκβληθησεται εξω 31. nυn krisis estin toυ kosmoυ toυtoυ nυn o archon toυ kosmoυ toυtoυ ekβlethesetai ekso

31 Now is the judgment of this world. Now the ruler of this world will be cast outside.

31. Now is the judgment of this world: now shall the prince of this world be cast out.

31. Nu gaar der Dom over denne Verden, nu skal denne Verdens Fyrste udstødes.

31. Nu går domen öfver denna verldena; nu skall denna verldenes Förste utkastas.

31. Nüüd käib kohhus ülle sesinnatse ma-ilma, nüüd lükkatakse sesinnatse ma-ilma würst wälja.

31. Dabar teisiamas šitas pasaulis. Dabar šio pasaulio kunigaikštis bus išmestas laukan.

31. Jetzt geht das Gericht über die Welt; nun wird der Fürst dieser Welt ausgestoßen werden.

31. Maintenant se fait le jugement de ce monde; maintenant le prince de ce monde sera jeté dehors.

31. Ahora es el juicio de este mundo: ahora el príncipe de este mundo será echado fuera.

31 Nu is het oordeel dezer wereld; nu zal de overste dezer wereld buiten geworpen worden.

31. Teraz jest sąd świata tego, teraz książę świata tego precz wyrzucony będzie.

31. Most van e világ kárhoztatása; most vettetik ki e világ fejedelme:

31 Ныне суд миру сему; ныне князь мира сего изгнан будет вон.

31. Тепер суд сьвіту сьому: тепер князь сьвіту сього проженеть ся геть.

32 Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni."

32 Ja kun minut korotetaan maasta, vedän kaikki luokseni."

32. Ja kuin minä maasta nostetaan ylös, niin minä vedän kaikki minun tyköni.

32. Ja jos minä maasta ylönostetan nijn minä wedän caicki minun tygöni.

32. Ja ios mine maasta ylesnostetan/ nin mine wedhän caiki minun tykeni. (Ja jos minä maasta ylös nostetaan/ niin minä wedän kaikki minun tyköni.)

32. κἀγὼ ἐὰν ὑψωθῶ ἐκ τῆς γῆς, πάντας ἑλκύσω πρὸς ἐμαυτόν.

32. καγω εαν υψωθω εκ της γης παντας ελκυσω προς εμαυτον 32. kago ean υpsotho ek tes ges pantas elkυso pros emaυton

32 And if I am exalted out of the earth, I will be attracting all (peoples) to myself.

32. And I, if I be lifted up from the earth, will draw all men unto me.

32. Og jeg, naar jeg bliver ophøiet fra Jorden, vil jeg drage Alle til mig.

32. Och om jag varder upphöjd ifrå jordene, skall jag draga alla till mig.

32. Ja minna tahhan, kui mind maast üllestöstetakse, keik ennese pole tommata.

32. O Aš, kai būsiu pakeltas nuo žemės, visus patrauksiu prie savęs’‘.

32. Und ich, wenn ich erhöht werde von der Erde, so will ich sie alle zu mir ziehen.

32. Et moi, quand j'aurai été élevé de la terre, j'attirerai tous les hommes à moi.

32. Y yo, si fuere levantado de la tierra, a todos atraeré a mí mismo.

32 En Ik, zo wanneer Ik van de aarde zal verhoogd zijn, zal hen allen tot Mij trekken.

32. A ja jeźli będę podwyższony od ziemi, pociągnę wszystkich do siebie.

32. És én, ha felemeltetem e [11†] földről, mindeneket magamhoz vonszok.

32 И когда Я вознесен буду от земли, всех привлеку к Себе.

32. І я, як буду піднятий від землї, всїх притягну до себе.

33 Mutta sen hän sanoi antaen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla hän oli kuoleva.

33 Mutta tämän Hän sanoi antaen tietää, millaisella kuolemalla Hän oli kuoleva.

33. (Mutta sen hän sanoi, muistuttain millä kuolemalla hänen piti kuoleman.)

33. Mutta sen hän sanoi muistuttain millä cuolemalla hänen piti cuoleman.

33. Mutta sen hen sanoi merckiten mille coolemalla henen piti cooleman. (Mutta sen hän sanoi merkiten millä kuolemalla hänen pitää kuoleman.)

33. τοῦτο δὲ ἔλεγεν σημαίνων ποίῳ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνήσκειν.

33. τουτο δε ελεγεν σημαινων ποιω θανατω ημελλεν αποθνησκειν 33. toυto de elegen semainon poio thanato emellen apothneskein

33 (But he said this, signifying by what (sort of) death he was about to die.)

33. This he said, signifying what death he should die.

33. (Men han sagde dette, for at betegne, hvad Død han skulle døe.)

33. Men det sade han, till att beteckna med hvad död han dö skulle.

33. (Agga sedda ütles temma, tähhendades, mis surma temma piddi surrema.)

33. Jis tai pasakė, nurodydamas, kokia mirtimi Jam reikės mirti.

33. (Das sagte er aber, zu deuten, welches Todes er sterben würde.)

33. Or, il disait cela pour marquer de quelle mort il devait mourir.

33. Y esto decía dando a entender de qué muerte había de morir.

33 (En dit zeide Hij, betekenende, hoedanigen dood Hij sterven zou.)

33. (A mówił to, oznajmując, jaką śmiercią miał umrzeć.)

33. Ezt pedig azért mondá, hogy megjelentse, milyen halállal kell meghalnia.

33 Сие говорил Он, давая разуметь, какоюсмертью Он умрет.

33. Се ж глаголав, означуючи, якою смертю має вмерти.

34 Kansa vastasi hänelle: "Me olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iankaikkisesti; kuinka sinä sitten sanot, että Ihmisen Poika pitää ylennettämän? Kuka on se Ihmisen Poika?"

34 Kansa vastasi Hänelle: "Olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iäti*, mutta kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika on korotettava? Kuka on tämä Ihmisen Poika?"

34. Niin kansa vastasi häntä ja sanoi: me olemme laista kuulleet Kristuksen pysyvän ijankaikkisesti: ja kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika pitää nostettaman ylös? Kuka on se Ihmisen Poika?

34. Nijn Canssa wastais händä ja sanoi: me olemma Laista cuullet Christuxen pysywän ijancaickisest ja cuinga sinä sanot: ihmisen Poica pitä ylösnostettaman?

34. Nin Ca'ssa wastasi hende/ Me olema Laista cwlleet/ ette Christus ijancaikisesta pysy/ ia quinga sis sine sanot/ Se Inhimisen Poica pite ylesnostettaman? Cuca se Inhimisen Poica on? (Niin kansa wastasi häntä/ Me olemme laista kuulleet/ että Kristus iankaikkisesti pysyy/ ja kuinka siis sinä sanot/ Se Ihmisen Poika pitää ylös nostettaman? Kuka se Ihmisen Poika on?)

34. ἀπεκρίθη αὐτῷ ὁ ὄχλος· Ἡμεῖς ἠκούσαμεν ἐκ τοῦ νόμου ὅτι ὁ Χριστὸς μένει εἰς τὸν αἰῶνα, καὶ πῶς σὺ λέγεις, δεῖ ὑψωθῆναι τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου; τίς ἐστιν οὗτος ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου;

34. απεκριθη αυτω ο οχλος ημεις ηκουσαμεν εκ του νομου οτι ο χριστος μενει εις τον αιωνα και πως συ λεγεις οτι δει υψωθηναι τον υιον του ανθρωπου τις εστιν ουτος ο υιος του ανθρωπου 34. apekrithe aυto o ochlos emeis ekoυsamen ek toυ nomoυ oti o christos menei eis ton aiona kai pos sυ legeis oti dei υpsothenai ton υion toυ anthropoυ tis estin oυtos o υios toυ anthropoυ

34 The crowd answered him, We heard out of the law that the Christ remains forever and how do you say, It is essential (for) the Son of Man to be exalted? Who is this Son of Man?

34. The people answered him, We have heard out of the law that Christ abideth for ever: and how sayest thou, The Son of man must be lifted up? who is this Son of man?

34. Folket svarede ham: vi have hørt af Loven, at Christus bliver evindeligen, og hvorledes siger du, at det bør Menneskens Søn at ophøies? hvo er denne Menneskens Søn?

34. Svarade honom folket: Vi hafva hört af lagen, att Christus blifver evinnerliga; huru säger då du, menniskones Son måste upphöjas? Ho är denne menniskones Son?

34. Siis wastas rahwas temmale: Meie olleme kuulnud kässo-öppetussest, et Kristus jääb iggaweste ; kuida ütled siis sinna, et innimesse Poega peab üllendatama? kes on se innimesse Poeg?

34. O žmonės Jam sakė: ‘‘Mes girdėjome iš Įstatymo, kad Kristus pasilieka per amžius. Kodėl Tu sakai, kad Žmogaus Sūnus turės būti iškeltas aukštyn? Kas gi tas Žmogaus Sūnus?’‘

34. Da antwortete ihm das Volk: Wir haben gehört im Gesetz, daß Christus ewiglich bleibe; und wie sagst du denn: "Des Menschen Sohn muß erhöht werden"? Wer ist dieser Menschensohn?

34. Le peuple lui répondit: Nous avons appris par la loi que le Christ doit demeurer éternellement; comment donc dis-tu qu'il faut que le Fils de l'homme soit élevé? Qui est ce Fils de l'homme?

34. Respondióle la gente: Nosotros hemos oido de la ley, que el Cristo permanece para siempre: ¿cómo pues dices tú: El Hijo del hombre ha de ser levantado? ¿Quién es este Hijo del hombre?

34 De schare antwoordde Hem: Wij hebben uit de wet gehoord, dat de Christus blijft in der eeuwigheid; en hoe zegt Gij, dat de Zoon des mensen moet verhoogd worden? Wie is deze Zoon des mensen?

34. Odpowiedział mu on lud: Myśmy słyszeli z zakonu, iż Chrystus trwa na wieki; a jakoż ty mówisz, że musi być podwyższony Syn człowieczy? i któryż to jest Syn człowieczy?

34. Felele néki a sokaság: Mi azt hallottuk a törvényből, hogy a Krisztus örökké megmarad: [12†] hogyan mondod hát te, hogy az ember Fiának fel kell emeltetnie? Kicsoda ez az ember Fia?

34 Народ отвечал Ему: мы слышали из закона, что Христос пребывает вовек; как же Ты говоришь,что должно вознесену быть Сыну Человеческому? кто Этот Сын Человеческий?

34. Озвавсь до Него народ: Ми чули з закону, що Христос пробуває по вік; як же Ти кажеш, що треба угору піднятись Синові чоловічому? Хто се Син чоловічий?

35 Niin Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, se ei tiedä, mihin hän menee.

35 Niin Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valo on keskellänne. Vaeltakaa niin kauan kuin teillä on valo, jottei pimeä saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, ei tiedä minne menee.

35. Niin Jesus sanoi heille: valkeus on vielä vähän aikaa teidän kanssanne, vaeltakaat niinkauvan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys teitä käsittäisi. Joka pimeydessä vaeltaa, ei hän tiedä, kuhunka hän menee.

35. Cuca ihmisen Poica se on? Jesus sanoi heille: Walkeus on wielä wähän aica teidän cansan waeldacat nijncauwan cuin teillä Walkeus on ettei pimeys teitä käsitäis.

35. Nin sanoi Iesus heille/ Wiele wehe' aica Walkeus ombi teiden cansan/ Waeltacat nincauuan quin teille Walkeus on/ ettei Pimeys teite käsiteisi. (Niin sanoi Jesus heille/ Wielä wähän aikaa walkeus ompi teidän kanssan/ Waeltakaa niin kauan kuin teillä walkeus on/ ettei pimeys teitä käsittäisi.)

35. εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἔτι μικρὸν χρόνον τὸ φῶς μεθ’ ὑμῶν ἐστι· περιπατεῖτε ἕως τὸ φῶς ἔχετε, ἵνα μὴ σκοτία ὑμᾶς καταλάβῃ· καὶ ὁ περιπατῶν ἐν τῇ σκοτίᾳ οὐκ οἶδεν ποῦ ὑπάγει.

35. ειπεν ουν αυτοις ο ιησους ετι μικρον χρονον το φως μεθ υμων εστιν περιπατειτε εως το φως εχετε ινα μη σκοτια υμας καταλαβη και ο περιπατων εν τη σκοτια ουκ οιδεν που υπαγει 35. eipen oυn aυtois o iesoυs eti mikron chronon to fos meth υmon estin peripateite eos to fos echete ina me skotia υmas katalaβe kai o peripaton en te skotia oυk oiden poυ υpagei

35 Therefore Jesus said to them, The light is still with you° (for) a little time. Walk° while you° have the light, in order that darkness might not overtake you° and he who is walking in the darkness does not know where he is going.

35. Then Jesus said unto them, Yet a little while is the light with you. Walk while ye have the light, lest darkness come upon you: for he that walketh in darkness knoweth not whither he goeth.

35. Da sagde Jesus til dem: Lyset er endnu en liden Tid hos Eder. Vandrer, den Stund I have Lyset, at Mørket ikke skal overfalde Eder! Og hvo som vandrer i Mørket, veed ikke, hvor han gaaer hen.

35. Då sade Jesus till dem: Än är Ljuset med eder till en kort tid; vandrer medan I hafven Ljuset, att mörkret begriper eder icke. Hvilken som vandrar i mörkret, han vet icke hvart han går.

35. Siis ütles Jesus neile: Walgus on weel ürrikesse aia teie jures, köndige senni, kui teil se walgus on, et pimmedus teid kinni ei wotta, ja kes pimmedusses könnib, se ei tea, kuhho temma lähhäb.

35. Jėzus jiems tarė: ‘‘Dar trumpą laiką šviesa bus su jumis. Vaikščiokite, kol turite šviesą, kad neužkluptų jūsų tamsa. Kas vaikščioja tamsoje, tas nežino, kur eina.

35. Da sprach Jesus zu ihnen: Es ist das Licht noch eine kleine Zeit bei euch. Wandelt, dieweil ihr das Licht habt, daß euch die Finsternis nicht überfalle. Wer in der Finsternis wandelt, der weiß nicht, wo er hingeht.

35. Jésus leur dit: La lumière est encore avec vous pour un peu de temps; marchez pendant que vous avez la lumière, de peur que les ténèbres ne vous surprennent; car celui qui marche dans les ténèbres ne sait où il va.

35. Entónces Jesús les dijo: Aun por un poco estará la luz entre vosotros: andád entre tanto que tenéis la luz, no sea que os alcancen las tinieblas; porque el que anda en tinieblas, no sabe donde va.

35 Jezus dan zeide tot hen: Nog een kleinen tijd is het Licht bij ulieden; wandelt, terwijl gij het Licht hebt, opdat de duisternis u niet bevange. En die in de duisternis wandelt, weet niet, waar hij heengaat.

35. Tedy im rzekł Jezus: Jeszcze do małego czasu jest z wami światłość; chodźcież tedy, póki światłość macie, żeby was ciemność nie ogarnęła; bo kto w ciemności chodzi, nie wie, kędy idzie.

35. Monda azért nékik Jézus: Még egy kevés ideig veletek van a [13†] világosság. Járjatok, a míg világosságotok van, hogy sötétség ne lepjen meg titeket: és a ki a sötétségben jár, nem tudja, [14†] hová megy.

35 Тогда Иисус сказал им: еще на малое время свет есть с вами; ходите, пока есть свет, чтобыне объяла вас тьма: а ходящий во тьме не знает, куда идет.

35. Рече ж їм Ісус: Ще малий час сьвітло з вами. Ходїть, доки сьвітло маєте, щоб темрява вас не захопила; а хто ходить у темряві, не знає, куди йде.

36 Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte." Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä.

36 Niin kauan kuin teillä valo on, uskokaa valoon, jotta tulisitte valon lapsiksi." Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä.

36. Uskokaat valkeuden päälle, niinkauvan kuin teillä valkeus on, että te tulisitte valkeuden lapsiksi. Näitä puhui Jesus ja meni pois, ja lymyi heitä.

36. Joca pimeydes waelda ei hän tiedä cuhunga hän mene. Uscocat Walkeuden päälle nijncauwan cuin teillä Walkeus on että te olisit Walkeuden lapset.

36. Joca pimies waelda/ ei hen tiedhe cuhunga hen mene. Wskocat Walkeuden päle/ nincauuan quin walkeus teille onopi/ Senpäle/ ette te madhaisit olla walkeuden Lapset. (Joka pimeäs waeltaa/ ei hän tiedä kuhunka hän mene. Uskokaat walkeuden päälle/ niin kauan kuin walkeus teillä ompi/ Sen päälle/ että te mahtaisit olla walkeuden lapset.)

36. ἕως τὸ φῶς ἔχετε, πιστεύετε εἰς τὸ φῶς ἵνα υἱοὶ φωτὸς γένησθε. Ταῦτα ἐλάλησεν Ἰησοῦς, καὶ ἀπελθὼν ἐκρύβη ἀπ’ αὐτῶν.

36. εως το φως εχετε πιστευετε εις το φως ινα υιοι φωτος γενησθε ταυτα ελαλησεν ο ιησους και απελθων εκρυβη απ αυτων 36. eos to fos echete pisteυete eis to fos ina υioi fotos genesthe taυta elalesen o iesoυs kai apelthon ekrυβe ap aυton

36 While you° have the light, believe° in the light, in order that you° might become sons of light. Jesus spoke these things and he went away and hid (himself) from them.

36. While ye have light, believe in the light, that ye may be the children of light. These things spake Jesus, and departed, and did hide himself from them.

36. Medens I have Lyset, troer paa Lyset, at I kunne blive Lysets Børn. Dette talede Jesus og gik bort og skjulte sig for dem.

36. Medan I hafven Ljuset, tror på Ljuset, att I mågen blifva Ljusens barn. Detta sade Jesus; och gick bort, och dolde sig för dem.

36. Uskuge se walgusse sisse, senni kui teil se walgus on, et teie walgusse lapsiks sate. Sedda räkis Jesus, ja läks ja pettis ennast nende eest ärra.

36. Kol turite šviesą, tikėkite ją, kad taptumėte šviesos vaikais’‘. Tai pasakęs, Jėzus pasišalino ir pasislėpė nuo jų.

36. Glaubet an das Licht, dieweil ihr es habt, auf daß ihr des Lichtes Kinder seid.

36. Pendant que vous avez la lumière, croyez en la lumière, afin que vous soyez des enfants de lumière.Jésus dit ces choses, puis il s'en alla et se cacha d'eux.

36. Entre tanto que tenéis luz, creéd en la luz, para que seais hijos de luz. Estas cosas habló Jesús, y se fué, y se escondió de ellos.

36 Terwijl gij het Licht hebt, gelooft in het Licht, opdat gij kinderen des Lichts moogt zijn. Deze dingen sprak Jezus; en weggaande verborg Hij Zich van hen.

36. Póki światłość macie, wierzcie w światłość, abyście byli synami światłości. To powiedział Jezus, a odszedłszy schronił się od nich.

36. Míg a világosságotok megvan, higyjetek a világosságban, hogy a világosság fiai legyetek. Ezeket mondá Jézus, és elmenvén, elrejtőzködék előlük.

36 Доколе свет с вами, веруйте в свет, да будете сынами света. Сказав это, Иисус отошел и скрылся от них.

36. Доки сьвітло маєте, віруйте в сьвітло, щоб синами сьвітла стали ся. Се промовив Ісус, і пійшовши, заховавсь од них.

37 Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen,

37 Vaikka Hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, he eivät uskoneet Häneen,

37. Ja vaikka hän teki monta ihmettä heidän nähtensä, ei he kuitenkaan uskoneet hänen päällensä,

37. NÄitä puhui Jesus ja poismeni ja lymyi heildä.

37. Neite puhui Iesus ia poismeni/ ia lymyi heiden edestens. (Näitä puhui Jesus ja pois meni/ ja lymysi heidän edestänsä.)

37. Τοσαῦτα δὲ αὐτοῦ σημεῖα πεποιηκότος ἔμπροσθεν αὐτῶν οὐκ ἐπίστευον εἰς αὐτόν,

37. τοσαυτα δε αυτου σημεια πεποιηκοτος εμπροσθεν αυτων ουκ επιστευον εις αυτον 37. tosaυta de aυtoυ semeia pepoiekotos emprosthen aυton oυk episteυon eis aυton

37 But (though) he had done so-many signs before them, yet they did not believe in him,

37. But though he had done so many miracles before them, yet they believed not on him:

37. Men alligevel han have gjort saa mange Tegn for deres Øine, troede de dog ikke paa ham,

37. Och ändock han gjorde så mång tecken för dem, likväl trodde de intet på honom;

37. Ja et temma kül nisuggused immetähhed olli teinud nende nähhes, ei usknud nem̃ad siiski temma sisse;

37. Nors Jis jų akivaizdoje padarė tiek daug ženklų, jie Juo netikėjo,­

37. Solches redete Jesus und ging weg und verbarg sich vor ihnen. Und ob er wohl solche Zeichen vor ihnen getan hatte, glaubten sie doch nicht an ihn,

37. Et bien qu'il eût fait tant de miracles devant eux, ils ne crurent point en lui.

37. Empero aunque había hecho delante de ellos tantos milagros, no creían en él;

37 En hoewel Hij zovele tekenen voor hen gedaan had, nochtans geloofden zij in Hem niet;

37. A choć tak wiele cudów uczynił przed nimi, przecię nie uwierzyli weó,

37. És noha ő ennyi jelt tett vala előttük, mégsem hivének ő benne:

37 Столько чудес сотворил Он пред ними, и они не веровали в Него,

37. Хоч стільки ознак зробив перед ними, не увірували в Него,

38 että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana, jonka hän on sanonut: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?"

38 jotta toteutuisi profeetta Jesajan sana jonka hän sanoi: "Herra, kuka on uskonut saarnaamme ja kenelle Herran käsivarsi on ilmoitettu?"

38. Että Jesaias prophetan puhe täytettäisiin, jonka hän sanoi: Herra, kuka uskoi meidän saarnamme? ja kenelle on Herran käsivarsi ilmoitettu?

38. Ja waicka hän teki monda ihmettä heidän nähtens ei he cuitengan usconet hänen päällens.

38. Ja waicka hen teki nin monda Mercki heiden edesens/ eiuet he quitenga wskoneet henen pälens/ (Ja waikka hän teki niin monta merkkiä heidän edessänsä/ eiwät he kuitenkaan uskoneet hänen päällensä/)

38. ἵνα ὁ λόγος Ἡσαΐου τοῦ προφήτου πληρωθῇ ὃν εἶπε· Κύριε, τίς ἐπίστευσε τῇ ἀκοῇ ἡμῶν; καὶ ὁ βραχίων Κυρίου τίνι ἀπεκαλύφθη;

38. ινα ο λογος ησαιου του προφητου πληρωθη ον ειπεν κυριε τις επιστευσεν τη ακοη ημων και ο βραχιων κυριου τινι απεκαλυφθη 38. ina o logos esaioυ toυ profetoυ plerothe on eipen kυrie tis episteυsen te akoe emon kai o βrachion kυrioυ tini apekalυfthe

38 in order that the word of Isaiah the prophet might be fulfilled, which he spoke, ‘Lord, who believed our report? And to whom was the arm of the Lord revealed?’ {Isa 53:1}

38. That the saying of Esaias the prophet might be fulfilled, which he spake, Lord, who hath believed our report? and to whom hath the arm of the Lord been revealed?

38. at Esaias den Prophets Tale skulde fuldkommes, som han har sagt: Herre! hvo troede det, han hørte af os, og for hvem er Herrens Arm aabenbaret?

38. Att det talet skulle fullkomnas, som Esaias Propheten sagt hade: Herre, ho tror vår predikan; och hvem är Herrans arm uppenbarad?

38. Et prohweti Jesaia sanna piddi töeks sama, mis temma ütleb: Issand, kes on meie kulutamist usknud, ja kennele on Issanda kässi-wars ilmutud?

38. kad išsipildytų pranašo Izaijo žodžiai: ‘‘Viešpatie, kas patikėjo mūsų skelbimu ir kam buvo apreikšta Viešpaties rankos galybė?’‘

38. auf daß erfüllet werde der Spruch des Propheten Jesaja, den er sagte: "HERR, wer glaubt unserm Predigen? Und wem ist der Arm des HERRN offenbart?"

38. Afin que la parole qu'Ésaïe le prophète avait dite fût accomplie: Seigneur, qui a cru à notre prédication, et à qui le bras du Seigneur a-t-il été révélé?

38. Para que se cumpliese el dicho que dijo el profeta Isaías: ¿Señor, quién ha creido a nuestro dicho? ¿y el brazo del Señor, a quién ha sido revelado?

38 Opdat het woord van Jesaja, den profeet, vervuld werd, dat hij gesproken heeft: Heere, wie heeft onze prediking geloofd, en wien is de arm des Heeren geopenbaard?

38. Aby się wypełniło słowo Izajasza proroka, które powiedział: Panie! i któż uwierzył kazaniu naszemu, a ramię Paóskie komuż jest objawione?

38. Hogy beteljesedjék az Ésaiás [15†] próféta beszéde, a melyet monda: Uram, ki hitt a mi tanításunknak? és az Úr karja kinek jelentetett meg?

38 да сбудется слово Исаии пророка: Господи! кто поверил слышанному от нас? и кому открылась мышца Господня?

38. щоб слово Ісаїї пророка справдилось, котрий промовив: Господи, хто вірував тому, що чув од нас? і рамя Господнє кому відкрилось?

39 Sentähden he eivät voineet uskoa, koska Esaias on vielä sanonut:

39 Sen vuoksi he eivät voineet uskoa, koska Jesaja vielä sanoi:

39. Sentähden ei he tainneet uskoa, sillä Jesaias on taas sanonut:

39. Että se puhe täytetäisin cuin Esaias Propheta sanoi: Herra cuca usco meidän saarnam? ja kenelle on Herran käsiwarsi ilmoitettu?

39. Ette se Puhe pideis teutettemen/ ionga Esaias Propheta sanoi/ HERra Cuca vskoi meidhe' sarnan/ ia kelle o'bi HERran Käsiwarsi ilmoitettu? (Että se puhe pitäisi täytettämän/ jonka Esaias propheta sanoi/ Herra kuka uskoo meidän saarnan/ ja kelle ompi Herran käsiwarsi ilmoitettu?)

39. διὰ τοῦτο οὐκ ἠδύναντο πιστεύειν, ὅτι πάλιν εἶπεν Ἡσαΐας·

39. δια τουτο ουκ ηδυναντο πιστευειν οτι παλιν ειπεν ησαιας 39. dia toυto oυk edυnanto pisteυein oti palin eipen esaias

39 Because of this, they were not able to believe, because Isaiah said again,

39. Therefore they could not believe, because that Esaias said again,

39. Derfor kunde de ikke troe; thi Esaias siger atter:

39. Derföre kunde de icke tro; ty Esaias hafver åter sagt:

39. Sepärrast ei woinud nemmad uskuda, sest Jesaia ütleb ta:

39. Jie neįstengė tikėti, nes vėl, anot Izaijo:

39. Darum konnten sie nicht glauben, denn Jesaja sagte abermals:

39. Aussi ne pouvaient-ils croire, parce qu'Ésaïe a dit encore:

39. Por esto no podían creer, porque otra vez dijo Isaías:

39 Daarom konden zij niet geloven, dewijl Jesaja wederom gezegd heeft:

39. Dlatego uwierzyć nie mogli, iż jeszcze powiedział Izajasz:

39. Azért nem hihetnek vala, mert ismét monda Ésaiás:

39 Потому не могли они веровать, что, как еще сказал Исаия,

39. Тим не змогли вірувати, що знов глаголе Ісаїя:

40 ”Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

40 ”Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, jotteivät he näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi, enkä minä heitä parantaisi."

40. Hän sokaisi heidän silmänsä, ja paadutti heidän sydämensä, ettei he näkisi silmillä, eikä ymmärtäisi sydämellä, ja kääntäisi itsiänsä, ja minä parantaisin heitä.

40. Sentähden ei he tainnet usco sillä Esaias on taas sanonut: hän on sogaisnut heidän silmäns ja heidän sydämens paaduttanut ettei heidän pidä näkemän silmilläns eikä sydämelläns ymmärtämän ja heitäns palauttaman että minä heitä parannaisin.

40. Senteden eiuet he tainet vsko/ Sille ette Esaias o'bi taas sanonut. Hen o'bi szoaissut heiden Silmense/ ia heiden Sydhemens padhuttanut/ ettei heiden pide näkemen Silmillens/ eikä Sydhemellens ymmertemen/ ia heitens palauttaman/ ia mine heite para'naisin. (Sen tähden eiwät he tainneet uskoa/ Sillä että Esaias ompi taas sanonut. Hän ompi sokaissut heidän silmänsä/ ja heidän sydämens paaduttanut/ ettei heidän pidä näkemään silmilläns/ eikä sydämellänsä ymmärtämään/ ja heitäns palauttamaan/ ja minä heitä parantaisin.)

40. Τετύφλωκεν αὐτῶν τοὺς ὀφθαλμοὺς καὶ πεπώρωκεν αὐτῶν τὴν καρδίαν, ἵνα μὴ ἴδωσι τοῖς ὀφθαλμοῖς καὶ νοήσωσι τῇ καρδίᾳ καὶ ἐπιστραφῶσι, καὶ ἰάσομαι αὐτούς.

40. τετυφλωκεν αυτων τους οφθαλμους και πεπωρωκεν αυτων την καρδιαν ινα μη ιδωσιν τοις οφθαλμοις και νοησωσιν τη καρδια και επιστραφωσιν και ιασωμαι αυτους 40. tetυfloken aυton toυs ofthalmoυs kai peporoken aυton ten kardian ina me idosin tois ofthalmois kai noesosin te kardia kai epistrafosin kai iasomai aυtoυs

40 ‘He has blinded their eyes and he has hardened their heart; in order that they should not see with their eyes and should perceive with their heart and should turn and (that*) I might heal them.’ {Isa 6:9, 10}

40. He hath blinded their eyes, and hardened their heart; that they should not see with their eyes, nor understand with their heart, and be converted, and I should heal them.

40. han har forblindet deres Øine, og forhærdet deres Hjerter, at de ikke skulde see med Øinene og forstaae med Hjertet og omvende sig, og jeg maatte helbrede dem.

40. Han hafver förblindat deras ögon, och förhärdat deras hjerta; att de icke skola se med ögonen, och icke förstå med hjertat, och omvända sig, att jag måtte hela dem.

40. Temma on nende silmad söggedaks teinud ja nende süddamed kowwaks, et nemmad silmadega ei nä, ja süddamega ei moista, ja ümber ei pöra, et minna neid ei sa parrandada.

40. ‘‘Jis apakino jų akis ir sukietino jų širdį, kad nematytų akimis ir nesuvoktų širdimi, ir neatsiverstų, ir Aš jų nepagydyčiau’‘.

40. Er hat ihre Augen verblendet und ihr Herz verstockt, daß sie mit den Augen nicht sehen noch mit dem Herzen vernehmen und sich bekehren und ich ihnen hülfe.

40. Il a aveuglé leurs yeux, et endurci leur cœur, de peur qu'ils ne voient des yeux, qu'ils ne comprennent du cœur, qu'ils ne se convertissent, et que je ne les guérisse.

40. Cegó los ojos de ellos, y endureció su corazón; porque no vean de los ojos, ni entiendan de corazón, y se conviertan, y yo los sane.

40 Hij heeft hun ogen verblind, en hun hart verhard; opdat zij met de ogen niet zien, en met het hart niet verstaan, en zij bekeerd worden, en Ik hen geneze.

40. Zaślepił oczy ich, i zatwardził serce ich, aby oczyma nie widzieli i sercem nie zrozumieli, i nie nawrócili się, abym je uzdrowił.

40. Megvakította [16†] az ő szemeiket, és megkeményítette az ő szívöket; hogy szemeikkel ne lássanak és szívökkel ne értsenek, és meg ne térjenek, és meg ne gyógyítsam őket.

40 народ сей ослепил глаза свои и окаменил сердце свое,да не видят глазами, и не уразумеют сердцем, и не обратятся, чтобы Я исцелил их.

40. Заслїпив очі їх і закаменив серце їх, щоб не бачили очима, нї розуміли серцем, і не обернулись, і я не сцїлив їх.

41 Tämän Esaias sanoi, kun hän näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä.

41 Tämän Jesaja sanoi kun näki Hänen kirkkautensa ja puhui Hänestä.

41. Nämät sanoi Jesaias, koska hän näki hänen kunniansa ja puhui hänestä.

41. Nämät sanoi Esaias cosca hän näki hänen cunnians ja puhui hänestä.

41. Nämet sanoi Esaias/ coska hen näki henen Cunnians/ ia puhui henest. (Nämät sanoi Esaias/ koska hän näki hänen kunniansa/ ja puhui hänestä.)

41. ταῦτα εἶπεν Ἡσαΐας ὅτε εἶδεν τὴν δόξαν αὐτοῦ καὶ ἐλάλησε περὶ αὐτοῦ.

41. ταυτα ειπεν ησαιας οτε ειδεν την δοξαν αυτου και ελαλησεν περι αυτου 41. taυta eipen esaias ote eiden ten doksan aυtoυ kai elalesen peri aυtoυ

41 Isaiah said these things, when he saw his glory, and he spoke concerning him.

41. These things said Esaias, when he saw his glory, and spake of him.

41. Dette sagde Esaias, der han saae hans Herlighed og talede om ham.

41. Detta sade Esaias, när han såg hans härlighet, och talade om honom.

41. Sedda ütles Jesaia, kui temma selle Jesusse au näggi ja temmast räkis.

41. Izaijas tai pasakė, regėdamas Jo šlovę ir kalbėdamas apie Jį.

41. Solches sagte Jesaja, da er seine Herrlichkeit sah und redete von ihm.

41. Ésaïe dit ces choses, lorsqu'il vit sa gloire, et qu'il parla de lui.

41. Estas cosas dijo Isaías, cuando vió su gloria, y habló de él.

41 Dit zeide Jesaja, toen hij Zijn heerlijkheid zag, en van Hem sprak.

41. To powiedział Izajasz, gdy widział chwałę jego, i mówił o nim.

41. Ezeket mondá Ésaiás, a mikor látá az [17†] ő dicsőségét; és beszéle ő felőle.

41 Сие сказал Исаия, когда видел славу Его и говорил о Нем.

41. Се промовив Ісаїя, як видїв славу Його й глаголав про Него.

42 Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

42 Kuitenkin myös monet hallitusmiehistä uskoivat Häneen, mutta fariseusten vuoksi eivät tunnustaneet, jotteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

42. Kuitenkin monta myös ylimmäisistä uskoivat hänen päällensä; vaan ei he Pharisealaisten tähden sitä tunnustaneet, ettei he olisi pannaan kuulutettu.

42. Cuitengin monda ylimmäisist uscoit hänen päällens waan ei he Phariseusten tähden sitä tunnustanet ettei he olis Pannan cuulutetut:

42. Quitengin monda mös nijste Ylimeisist vskoit henen pälens/ waan ninen Phariseusten tedhe' eiuet he site tunnustaneet/ ettei he olisi Pannan culutetudh. (Kuitenkin monta myös niistä ylimmäisistä uskoit hänen päällensä/ waan niiden phariseusten tähden eiwät he sitä tunnustaneet/ ettei he olisi pannaan kuulutetut.)

42. ὅμως μέντοι καὶ ἐκ τῶν ἀρχόντων πολλοὶ ἐπίστευσαν εἰς αὐτόν, ἀλλὰ διὰ τοὺς Φαρισαίους οὐχ ὡμολόγουν, ἵνα μὴ ἀποσυνάγωγοι γένωνται·

42. ομως μεντοι και εκ των αρχοντων πολλοι επιστευσαν εις αυτον αλλα δια τους φαρισαιους ουχ ωμολογουν ινα μη αποσυναγωγοι γενωνται 42. omos mentoi kai ek ton archonton polloi episteυsan eis aυton alla dia toυs farisaioυs oυch omologoυn ina me aposυnagogoi genontai

42 Nevertheless even many out of the rulers also believed in him, but they were not confessing (it) because of the Pharisees, in order that they might not become expelled from the synagogue;

42. Nevertheless among the chief rulers also many believed on him; but because of the Pharisees they did not confess him, lest they should be put out of the synagogue:

42. Dog alligevel troede mange ogsaa af de Øverste paa ham; men for Pharisæernes Skyld bekjendte de det ikke, at de ikke skulde blive udelukte af Synagogen;

42. Dock likväl trodde ock månge af de öfversta på honom; men de bekände det icke, för de Phariseers skull, att de icke skulle utkastas af Synagogon.

42. Siiski usksid ka paljo neist üllemist temma sisse; agga Wariseride pärrast ei tunnistanud nemmad sedda mitte ülles, et neid ei piddand koggodussest wäljalükkatama.

42. Vis dėlto daugelis įtikėjo Jėzų net iš vyresnybės, tačiau dėl fariziejų Jo neišpažino, kad nebūtų pašalinti iš sinagogos,

42. Doch auch der Obersten glaubten viele an ihn; aber um der Pharisäer willen bekannten sie's nicht, daß sie nicht in den Bann getan würden.

42. Cependant plusieurs, des principaux même, crurent en lui; mais ils ne le confessaient point, à cause des pharisiens, de peur d'être chassés de la synagogue.

42. Con todo eso aun de los príncipes muchos creyeron en él; mas por causa de los Fariseos no le confesaban, por no ser echados de la sinagoga.

42 Nochtans geloofden ook zelfs velen uit de oversten in Hem; maar om der Farizeen wil beleden zij het niet; opdat zij uit de synagoge niet zouden geworpen worden.

42. Wszakże jednak i z książąt wiele ich weó uwierzyło; ale dla Faryzeuszów nie wyznali, aby z bóżnicy nie byli wyłączeni.

42. Mindazáltal a főemberek [18†] közül is sokan hivének ő benne: de a farizeusok miatt nem vallák be, hogy ki ne rekesztessenek a gyülekezetből:

42 Впрочем и из начальников многие уверовали в Него; но ради фарисеев не исповедывали, чтобы не быть отлученными от синагоги,

42. Однако ж з князїв многі увірували в Него, та задля Фарисеїв не визнавали, щоб не вилучено їх із школи.

43 Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.

43 Sillä he rakastivat enemmän ihmiskunniaa kuin Jumalan kunniaa.

43. Sillä he rakastivat enemmin ihmisten kunniaa, kuin Jumalan kunniaa.

43. Sillä he racastit enämmin ihmisten cunniata cuin Jumalan cunniata.

43. Sille he Racastit enämin Inhimisten Cunniata/ quin Jumalan Cunniata. (Sillä he rakastit enemmin ihmisten kunniaa/ kuin Jumalan kunniaa.)

43. ἠγάπησαν γὰρ τὴν δόξαν τῶν ἀνθρώπων μᾶλλον ἤπερ τὴν δόξαν τοῦ Θεοῦ.

43. ηγαπησαν γαρ την δοξαν των ανθρωπων μαλλον ηπερ την δοξαν του θεου 43. egapesan gar ten doksan ton anthropon mallon eper ten doksan toυ theoυ

43 for* they loved* the glory from men rather than the glory from God.

43. For they loved the praise of men more than the praise of God.

43. thi de elskede Menneskens Ære mere end Guds Ære.

43. Ty de höllo mer af menniskors pris, än af Guds pris.

43. Sest nemmad armastasid innimeste au ennam, kui Jummala au.

43. nes žmonių šlovę jie brangino labiau už Dievo šlovę.

43. Denn sie hatten lieber die Ehre bei den Menschen als die Ehre bei Gott.

43. Car ils aimèrent plus la gloire qui vient des hommes, que la gloire de Dieu.

43. Porque amaban más la gloria de los hombres que la gloria de Dios.

43 Want zij hadden de eer der mensen lief, meer dan de eer van God.

43. Bo umiłowali chwałę ludzką więcej, niż chwałę Bożą.

43. Mert inkább szerették az emberek dicséretét, mintsem az [19†] Istennek dicséretét.

43 ибо возлюбили больше славу человеческую, нежели славу Божию.

43. Любили бо славу чоловічу більш, нїж славу Божу.

44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt.

44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan Häneen, joka on minut lähettänyt.

44. Mutta Jesus huusi ja sanoi: joka uskoo minun päälleni, ei se usko minun päälleni, vaan sen päälle, joka minun lähetti.

44. MUtta Jesus huusi ja sanoi: joca usco minun päälleni ei se usco minun päälleni waan sen päälle joca minun lähetti.

44. Mutta Iesus Hwsi ia sanoi/ Joca Usko minun päleni/ ei se Usko minun päleni/ waan sen päle/ ioca minun lehetti. (Mutta Jesus huusi ja sanoi/ Joka uskoo minin päälleni/ ei se usko minun päälleni/ waan sen päälle/ joka minun lähetti.)

44. Ἰησοῦς δὲ ἔκραξε καὶ εἶπεν· Ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ οὐ πιστεύει εἰς ἐμὲ, ἀλλ’ εἰς τὸν πέμψαντά με,

44. ιησους δε εκραξεν και ειπεν ο πιστευων εις εμε ου πιστευει εις εμε αλλ εις τον πεμψαντα με 44. iesoυs de ekraksen kai eipen o pisteυon eis eme oυ pisteυei eis eme all eis ton pempsanta me

44 Now Jesus cried out and said, He who believes in me, does not believe in me, but in the one who sent me.

44. Jesus cried and said, He that believeth on me, believeth not on me, but on him that sent me.

44. Men Jesus raabte og sagde: hvo som troer paa mig, troer ikke paa mig, men paa den, som mig har udsendt.

44. Då ropade Jesus, och sade: Den som tror på mig, han tror icke på mig, utan på honom som mig sändt hafver.

44. Agga Jesus kissendas ja ütles: Kes minno sisse ussub, se ei ussu mitte minno sisse, waid selle sisse, kes mind on läkkitanud.

44. O Jėzus šaukė: ‘‘Kas mane tiki, tiki ne mane, bet Tą, kuris mane siuntė.

44. Jesus aber rief und sprach: Wer an mich glaubt, der glaubt nicht an mich, sondern an den, der mich gesandt hat.

44. Or, Jésus s'écria et dit: Celui qui croit en moi, ne croit pas en moi, mais en celui qui m'a envoyé.

44. Mas Jesús clamó, y dijo: El que cree en mí, no cree en mí, sino en aquel que me envió.

44 En Jezus riep, en zeide: Die in Mij gelooft, gelooft in Mij niet, maar in Dengene, Die Mij gezonden heeft.

44. I wołał Jezus, a mówił: Kto wierzy w mię, nie w mię wierzy, ale w onego, który mię posłał.

44. Jézus pedig kiálta és monda: A ki hisz én bennem, nem én bennem hisz, hanem abban, a ki elküldött engem.

44 Иисус же возгласил и сказал: верующий в Меня не в Меня верует, но в Пославшего Меня.

44. Ісус же покликнув, і рече: Хто вірує в мене, не в мене вірує, а в Пославшого мене.

45 Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt.

45 Ja joka näkee minut, näkee Hänet, joka on minut lähettänyt.

45. Ja joka minun näkee, hän näkee sen, joka minun lähetti.

45. Ja joca minun näke hän näke sen joca minun lähetti.

45. Ja ioca minun näke/ hen näke sen/ ioca minun lehetti. (Ja joka minun näkee/ hän näkee sen/ joka minun lähetti.)

45. καὶ ὁ θεωρῶν ἐμὲ θεωρεῖ τὸν πέμψαντά με.

45. και ο θεωρων εμε θεωρει τον πεμψαντα με 45. kai o theoron eme theorei ton pempsanta me

45 And he who views me views the one who sent me.

45. And he that seeth me seeth him that sent me.

45. Og hvo som seer mig, seer den, som mig har udsendt.

45. Och den mig ser, han ser honom som mig sändt hafver.

45. Ja kes mind nääb, se nääb sedda, kes mind on läkkitanud.

45. Ir kas mane mato, mato Tą, kuris mane siuntė.

45. Und wer mich sieht, der sieht den, der mich gesandt hat.

45. Et celui qui me voit, voit celui qui m'a envoyé.

45. Y el que me ve, ve al que me envió.

45 En die Mij ziet, die ziet Dengene, Die Mij gezonden heeft.

45. I kto mię widzi, widzi onego, który mię posłał.

45. És a ki engem lát, [20†] azt látja, a ki küldött engem.

45 И видящий Меня видит Пославшего Меня.

45. І хто видить мене, видить Пославшого мене.

46 Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

46 Olen tullut valoksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeään.

46. Minä tulin valkeudeksi maailmaan, että jokainen, joka uskoo minun päälleni, ei pidä pimeissä oleman.

46. Minä tulin mailmaan Walkeudexi että jocainen joca usco minun päälleni ei pidä pimeis oleman.

46. Mine tulin Mailmaan ydhexi Walkeudhexi/ ette Jocainen quin Minun päleni Usko/ ei pide Pimeis oleman. (Minä tulin maailmaan yhdeksi walkeudeksi/ että jokainen kuin minun päälleni uskoo/ ei pidä pimeässä olemaan.)

46. ἐγὼ φῶς εἰς τὸν κόσμον ἐλήλυθα, ἵνα πᾶς ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ ἐν τῇ σκοτίᾳ μὴ μείνῃ.

46. εγω φως εις τον κοσμον εληλυθα ινα πας ο πιστευων εις εμε εν τη σκοτια μη μεινη 46. ego fos eis ton kosmon elelυtha ina pas o pisteυon eis eme en te skotia me meine

46 I have come (like) a light into the world, in order that everyone who believes in me may not remain in the darkness.

46. I am come a light into the world, that whosoever believeth on me should not abide in darkness.

46. Jeg er kommen et Lys til Verden, at hver den, som troer paa mig, ikke skal blive i Mørket.

46. Jag är kommen i verldena för ett Ljus, att hvar och en, som tror på mig, skall icke blifva i mörkret.

46. Minna se walgus ollen ma-ilma tulnud, et ükski, kes minno sisse ussub, pimmedusse sisse ei pea jäma:

46. Aš atėjau į pasaulį kaip šviesa, kad visi, kurie mane tiki, neliktų tamsoje.

46. Ich bin gekommen in die Welt ein Licht, auf daß, wer an mich glaubt, nicht in der Finsternis bleibe.

46. Je suis venu dans le monde, moi qui suis la lumière, afin que quiconque croit en moi ne demeure point dans les ténèbres.

46. Yo la luz he venido al mundo, para que todo aquel que cree en mí, no permanezca en tinieblas.

46 Ik ben een Licht, in de wereld gekomen, opdat een iegelijk, die in Mij gelooft, in de duisternis niet blijve.

46. Ja światłość przyszedłem na świat, aby żaden, kto wierzy w mię, w ciemnościach nie został.

46. Én világosságul [21†] jöttem e világra, hogy senki ne maradjon a sötétségben, a ki én bennem hisz.

46 Я свет пришел в мир, чтобы всякий верующий в Меня не оставался во тьме.

46. Я сьвітлом у сьвіт прийшов, щоб усякий, хто вірує в мене, в темряві не пробував.

47 Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.

47 Jos joku kuulee minun sanani eikä usko*, niin minä en häntä tuomitse, sillä en ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.

47. Mutta jos joku minun sanani kuulee, ja ei usko, en minä häntä tuomitse; sillä en minä tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan vapahtamaan.

47. Ja joca minun sanani cuule ja ei usco en minä händä duomidze: sillä en minä tullut mailma duomidzeman waan wapahtaman.

47. Ja ioca minun Sanani cwle/ ia ei vsko/ em mine hende Domitze/ Sille etten mine tullut Mailma Domitzeman/ waan mailma wapactama'. (Ja joka minun sanaani kuulee/ ja ei usko/ en minä häntä tuomitse/ Sillä etten minä tullut maailmaa tuomitsemaan/ waan maailmaa wapahtaman.)

47. καὶ ἐάν τίς μου ἀκούσῃ τῶν ῥημάτων καὶ μὴ πιστεύσῃ, ἐγὼ οὐ κρίνω αὐτόν· οὐ γὰρ ἦλθον ἵνα κρίνω τὸν κόσμον, ἀλλ’ ἵνα σώσω τὸν κόσμον.

47. και εαν τις μου ακουση των ρηματων και μη πιστευση εγω ου κρινω αυτον ου γαρ ηλθον ινα κρινω τον κοσμον αλλ ινα σωσω τον κοσμον 47. kai ean tis moυ akoυse ton rematon kai me pisteυse ego oυ krino aυton oυ gar elthon ina krino ton kosmon all ina soso ton kosmon

47 And if anyone hears and does not believe my declarations, I do not judge him; for* I did not come in order that I may judge the world, but in order that I may save the world.

47. And if any man hear my words, and believe not, I judge him not: for I came not to judge the world, but to save the world.

47. Og om Nogen hører mine Ord, og troer ikke, han dømmer jeg ikke; thi jeg er ikke kommen for at dømme Verden, men for at frelse Verden.

47. Och hvilken som hörer min ord, och icke tror, icke dömer jag honom; ty jag är icke kommen till att döma verldena; utan att jag skall frälsa verldena.

47. Ja kui kegi minno sannad kuleb, ja ei ussu, selle peäle ei moista minna mitte kohhut; sest minna ei olle tulnud, et ma ma-ilma peäle kohhut moistan, waid et minna ma-ilma woiksin önsaks tehha.

47. Jei kas klausosi mano žodžių ir netiki, Aš jo neteisiu, nes atėjau ne teisti pasaulio, bet gelbėti pasaulį.

47. Und wer meine Worte hört, und glaubt nicht, den werde ich nicht richten; denn ich bin nicht gekommen, daß ich die Welt richte, sondern daß ich die Welt selig mache.

47. Et si quelqu'un entend mes paroles et ne croit pas, je ne le juge point, car je ne suis pas venu pour juger le monde, mais pour sauver le monde.

47. Y el que oyere mis palabras, y no creyere, yo no le juzgo; porque no he venido a juzgar al mundo, mas a salvar al mundo.

47 En indien iemand Mijn woorden gehoord, en niet geloofd zal hebben, Ik oordeel hem niet; want Ik ben niet gekomen, opdat Ik de wereld oordele, maar opdat Ik de wereld zalig make.

47. A jeźliby kto słuchał słów moich, a nie uwierzyłby, jać go nie sądzę; bom nie przyszedł, ażebym sądził świat, ale ażebym zbawił świat.

47. És ha valaki hallja az én beszédeimet és nem hisz, én nem kárhoztatom azt: mert nem azért jöttem, hogy kárhoztassam a [22†] világot, hanem hogy megtartsam a világot.

47 И если кто услышит Мои слова и неповерит, Я не сужу его, ибо Я пришел не судить мир, но спасти мир.

47. І коли хто слухає слова мої, та й не вірує, я не суджу його; бо я прийшов, не щоб судити сьвіт, а щоб спасти сьвіт.

48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

48 Joka halveksii minua eikä ota vastaan sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.

48. Joka minun katsoo ylön, ja ei ota vastaan minun sanojani, hänellä on se, joka hänen tuomitsee: se puhe, jonka minä puhuin, pitää hänen tuomitseman viimeisenä päivänä.