10 luku

Jeesus sanoo olevansa lammastarhan ovi 1 – 10 ja hyvä paimen 11 – 18; tämän tähden syntyy erimielisyyttä juutalaisten kesken 19 – 21; hän todistaa olevansa Jumalan Poika, josta syystä juutalaiset yrittävät kivittää hänet 22 – 39; menee Jordanin tuolle puolelle, ja siellä monet uskovat häneen 40 – 42.

1 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.

1 Totisesti, totisesti sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, hän on varas ja ryöväri.

1. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.

1. TOtisest totisest sanon minä teille: joca ei owesta mene lammashuonesen waan mualda hän on waras ja ryöwäri.

1. TOtisest totisest sanon mine teille/ Joca ei siselmene ouen cautta Lammas honesen/ waan mwalda siselastu/ se ombi Wargas ia Röueri. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka ei sisälmene owen kautta lammashuoneeseen/ waan muualta sisällr astuu/ se ompi waras ja ryöwäri.)

1. Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὁ μὴ εἰσερχόμενος διὰ τῆς θύρας εἰς τὴν αὐλὴν τῶν προβάτων, ἀλλὰ ἀναβαίνων ἀλλαχόθεν, ἐκεῖνος κλέπτης ἐστὶ καὶ λῃστής·

1. αμην αμην λεγω υμιν ο μη εισερχομενος δια της θυρας εις την αυλην των προβατων αλλα αναβαινων αλλαχοθεν εκεινος κλεπτης εστιν και ληστης 1. amen amen lego υmin o me eiserchomenos dia tes thυras eis ten aυlen ton proβaton alla anaβainon allachothen ekeinos kleptes estin kai lestes

1 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, He who does not enter in through the door into the sheep’s pen, but goes-up elsewhere, that (man) is a thief and a robber.

1. Verily, verily, I say unto you, He that entereth not by the door into the sheepfold, but climbeth up some other way, the same is a thief and a robber.

1. Sandelig, sandelig siger jeg Eder: hvo som ikke gaaer ind ad Døren i Faarestien, men stiger andensteds over, han er en Tyv og en Røver.

1. Sannerliga, sannerliga säger jag eder: Hvilken icke går in genom dörrena i fårahuset, utan stiger annorstäds in, han är en tjuf, och en röfvare.

1. Töest, töest minna ütlen teile: Kes ei lähhä uksest sisse lammaste lauta, waid astub maiast sisse, se on warras ja röwel.

1. ‘‘Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: kas neįeina pro vartus į avių gardą, bet įlipa pro kur kitur, tas vagis ir plėšikas.

1. Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Wer nicht zur Tür eingeht in den Schafstall, sondern steigt anderswo hinein, der ist ein Dieb und ein Mörder.

1. En vérité, en vérité je vous le dis, celui qui n'entre pas par la porte dans la bergerie des brebis, mais qui y pénètre par un autre endroit, est un larron et un brigand.

1. DE cierto, de cierto os digo, que el que no entra por la puerta en el aprisco de las ovejas, mas sube por otra parte, el tal ladrón es y robador.

1 Voorwaar, voorwaar zeg Ik ulieden: Die niet ingaat door de deur in den stal der schapen, maar van elders inklimt, die is een dief en moordenaar.

1. Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam: Kto nie wchodzi drzwiami do owczarni, ale wchodzi inędy, ten jest złodziej i zbójca;

1. Bizony, bizony mondom néktek: A ki nem az ajtón megy be a juhok aklába, hanem másunnan hág be, tolvaj az és rabló.

1 Истинно, истинно говорю вам: кто не дверью входит во двор овчий, но перелазит инде, тот вор и разбойник;

1. Істино, істино глаголю вам: Хто не ввіходить дверима в кошару, а перелазить де инде, той злодїй і розбійник.

2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.

2 Mutta joka menee ovesta sisälle, hän on lammasten paimen.

2. Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:

2. Mutta joca owesta mene hän on lammasten paimen. Sillen owen wartia awaja ja lambat cuulewat hänen änens.

2. Mutta ioca ouen lepitze siselmene/ se ombi Lammasten paimen. Sillen Ouenwartia auapi/ Ja Lambat cwleuat henen änens. (Mutta joka owen läwitse sisälle menee/ se ompi lammasten paimen. Sillen owenwartija awaapi/ Ja lampaat kuulewat hänen äänensä.)

2. ὁ δὲ εἰσερχόμενος διὰ τῆς θύρας ποιμήν ἐστι τῶν προβάτων.

2. ο δε εισερχομενος δια της θυρας ποιμην εστιν των προβατων 2. o de eiserchomenos dia tes thυras poimen estin ton proβaton

2 But he who enters in through the door is the shepherd of the sheep.

2. But he that entereth in by the door is the shepherd of the sheep.

2. Men den, som gaaer ind ad Døren, er Faarenes Hyrde.

2. Men hvilken som går in genom dörrena, han är herden till fåren.

2. Agga kes uksest sisselähhäb, se on lammaste karjane.

2. O kas pro vartus įeina, tas avių ganytojas.

2. Der aber zur Tür hineingeht, der ist ein Hirte der Schafe.

2. Mais celui qui entre par la porte est le berger des brebis.

2. Mas el que entra por la puerta, el pastor de las ovejas es.

2 Maar die door de deur ingaat, is een herder der schapen.

2. Lecz kto wchodzi drzwiami, pasterzem jest owiec.

2. A ki pedig az ajtón megy be, a juhok pásztora az.

2 а входящий дверью есть пастырь овцам.

2. Хто ж увіходить дверима, той пастир вівцям.

3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.

3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntänsä. Ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie ne ulos.

3. Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.

3. Ja omia lambaitans cudzu hän nimeldäns ja wie heidän ulos.

3. Ja omat Lambans cutzu hen nimeldens/ ia uloswiepi heijet. (Ja omat lampaat kutsuu hän nimeltänsä/ ja ulos wiepi heidät.)

3. τούτῳ ὁ θυρωρὸς ἀνοίγει, καὶ τὰ πρόβατα τῆς φωνῆς αὐτοῦ ἀκούει, καὶ τὰ ἴδια πρόβατα καλεῖ κατ’ ὄνομα καὶ ἐξάγει αὐτά.

3. τουτω ο θυρωρος ανοιγει και τα προβατα της φωνης αυτου ακουει και τα ιδια προβατα καλει κατ ονομα και εξαγει αυτα 3. toυto o thυroros anoigei kai ta proβata tes fones aυtoυ akoυei kai ta idia proβata kalei kat onoma kai eksagei aυta

3 The doorkeeper opens to him, and the sheep hear his voice and he calls his own sheep by name and leads them out.

3. To him the porter openeth; and the sheep hear his voice: and he calleth his own sheep by name, and leadeth them out.

3. For denne lader Dørvogteren op og Faarene høre hans Røst; og han kalder sine egne Faar ved Navn og fører dem ud.

3. För honom låter dörravården upp, och fåren höra hans röst; och sin egen får kallar han vid namn, och leder dem ut.

3. Sellele teeb uksehoidia lahti, ja need lambad kuulwad temma heäle, ja temma kutsub om̃ad lambad nimme pärrast, ja wiib neid wälja.

3. Jam sargas atidaro, ir avys klauso jo balso. Jis šaukia savąsias avis vardais ir jas išveda.

3. Dem tut der Türhüter auf, und die Schafe hören seine Stimme; und er ruft seine Schafe mit Namen und führt sie aus.

3. Le portier lui ouvre, et les brebis entendent sa voix; il appelle ses propres brebis par leur nom, et il les mène dehors.

3. A éste abre el portero, y las ovejas oyen su voz; y a sus ovejas llama por nombre, y las saca.

3 Dezen doet de deurwachter open, en de schapen horen zijn stem; en hij roept zijn schapen bij name, en leidt ze uit.

3. Temu odźwierny otwiera i owce słuchają głosu jego, a on swoich własnych owiec z imienia woła i wywodzi je.

3. Ennek az ajtónálló ajtót nyit; és a juhok hallgatnak annak szavára; és a maga juhait nevökön szólítja, és kivezeti őket.

3 Ему придверник отворяет, и овцы слушаются голоса его, и он зовет своих овец по имени и выводит их.

3. Тому воротар одчиняє, і вівцї голосу його слухають, і свої вівцї кличе по імени, і виводить їх.

4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.

4 Laskettuaan *omat lampaansa* ulos hän käy niitten edellä ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.

4. Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.

4. Ja cuin hän omat lambans ulospäästä käy hän heidän edelläns ja lambat seurawat händä: sillä he tundewat hänen änens.

4. Ja quin hen omat Lambans vloslaske/ nin hen heiden edhellens mene/ Ja lambat seurauat hende/ Sille ette he tundeuat henen änens. (Ja kuin hän omat lampaansa ulos laskee/ niin hän heidän edellänsä menee/ Ja lampaat seuraawat häntä/ Sillä että he tuntewat hänen äänensä.)

4. καὶ ὅταν τὰ ἴδια πρόβατα ἐκβάλῃ, ἔμπροσθεν αὐτῶν πορεύεται, καὶ τὰ πρόβατα αὐτῷ ἀκολουθεῖ, ὅτι οἴδασι τὴν φωνὴν αὐτοῦ·

4. και οταν τα ιδια προβατα εκβαλη εμπροσθεν αυτων πορευεται και τα προβατα αυτω ακολουθει οτι οιδασιν την φωνην αυτου 4. kai otan ta idia proβata ekβale emprosthen aυton poreυetai kai ta proβata aυto akoloυthei oti oidasin ten fonen aυtoυ

4 And whenever he cast forth his own sheep, he travels before them and the sheep follow him, because they know his voice.

4. And when he putteth forth his own sheep, he goeth before them, and the sheep follow him: for they know his voice.

4. Og naar han har udladt sine egne Faar, gaar han foran dem: og Faarene følge ham, fordi de kjende hans Røst.

4. Och när han hafver släppt sin egen får ut, går han för dem, och fåren följa honom efter; ty de känna hans röst.

4. Ja kui ta ommad lambad saab wäljaaianud, siis käib temma nende eel, ja need lambad käiwad temma järrel, sest nemmad tundwad temma heält.

4. Išsivaręs savąsias avis, jis eina priešakyje, o avys paskui jį seka, nes pažįsta jo balsą.

4. Und wenn er seine Schafe hat ausgelassen, geht er vor ihnen hin, und die Schafe folgen ihm nach; denn sie kennen seine Stimme.

4. Et quand il a mené dehors ses propres brebis, il marche devant elles, et les brebis le suivent, parce qu'elles connaissent sa voix.

4. Y como ha sacado fuera sus ovejas, va delante de ellas; y las ovejas le siguen; porque conocen su voz.

4 En wanneer hij zijn schapen uitgedreven heeft, zo gaat hij voor hen heen; en de schapen volgen hem, overmits zij zijn stem kennen.

4. A gdy wypuści owce swoje, idzie przed niemi, a owce idą za nim; bo znają głos jego.

4. És mikor kiereszti az ő juhait, előttök megy; és a juhok követik őt, mert ismerik az ő hangját.

4 И когда выведет своих овец, идет перед ними; а овцы за ним идут, потому что знают голос его.

4. І як вижене вівцї свої, ійде поперед них, а вівцї ійдуть слїдом за ним, бо знають голос його.

5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."

5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."

5. Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.

5. Mutta ei he muucalaista seura waan pakenewat händä: sillä ei he tunne muucalaisen ändä:

5. Mutta eiuet he mwcalaista seura/ waan pakeneuat henelde/ Sille ettei he tunne ninen mwcalaisten ändä. (Mutta eiwät he muukalaista seuraa/ waan pakenewat häneltä/ Sillä ettei he tunne niiden muukalaisten ääntä.)

5. ἀλλοτρίῳ δὲ οὐ μὴ ἀκολουθήσωσιν, ἀλλὰ φεύξονται ἀπ’ αὐτοῦ, ὅτι οὐκ οἴδασι τῶν ἀλλοτρίων τὴν φωνήν.

5. αλλοτριω δε ου μη ακολουθησωσιν αλλα φευξονται απ αυτου οτι ουκ οιδασιν των αλλοτριων την φωνην 5. allotrio de oυ me akoloυthesosin alla feυksontai ap aυtoυ oti oυk oidasin ton allotrion ten fonen

5 But they should never follow another man, but will be fleeing from him, because they do not know the voice of others.

5. And a stranger will they not follow, but will flee from him: for they know not the voice of strangers.

5. Men en Fremmed følge de ikke, men flye fra ham, fordi de kjende ikke den Fremmedes Røst.

5. Men den främmande följa de icke, utan fly ifrå honom; ty de känna icke deras röst, som främmande äro.

5. Agga woöra järrel ei käi nemmad mitte, waid pöggenewad temma eest, sest nemmad ei tunne woöraste heält mitte.

5. O paskui svetimą jos neseks, bet nuo jo bėgs, nes nepažįsta svetimųjų balso’‘.

5. Einem Fremden aber folgen sie nicht nach, sondern fliehen von ihm; denn sie kennen der Fremden Stimme nicht.

5. Mais elles ne suivront point un étranger; au contraire, elles le fuiront, parce qu'elles ne connaissent point la voix des étrangers.

5. Mas al extraño no seguirán, ántes huirán de él; porque no conocen la voz de los extraños.

5 Maar een vreemde zullen zij geenszins volgen, maar zullen van hem vlieden; overmits zij de stem des vreemden niet kennen.

5. Ale za cudzym nie idą, lecz uciekają od niego; bo nie znają głosu obcych.

5. Idegent pedig nem követnek, hanem elfutnak attól: mert nem ismerik az idegenek hangját.

5 За чужим же не идут, но бегут от него, потому что не знают чужого голоса.

5. За чужим же не пійдуть, а втїкати муть од него, бо не знають голосу чужих.

6 Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.

6 Tämän kuvauksen Jeesus esitti heille mutta he eivät ymmärtäneet mitä se oli, mitä Hän puhui heille.

6. Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.

6. Tämän tapauxen sanoi Jesus heille mutta ei he sitä ymmärtänet cuin hän heille sanoi.

6. Temen Tapauxen sanoi Iesus heille/ Mutta eiuet he ymmertenet mike se oli/ quin hen sanoi heille. (Tämän tapauksen sanoi Jesus heille/ Mutta eiwät he ymmärtäneet mikä se oli/ kuin hän sanoi heille.)

6. Ταύτην τὴν παροιμίαν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· ἐκεῖνοι δὲ οὐκ ἔγνωσαν τίνα ἦν ἃ ἐλάλει αὐτοῖς.

6. ταυτην την παροιμιαν ειπεν αυτοις ο ιησους εκεινοι δε ουκ εγνωσαν τινα ην α ελαλει αυτοις 6. taυten ten paroimian eipen aυtois o iesoυs ekeinoi de oυk egnosan tina en a elalei aυtois

6 (Jesus was speaking this metaphor to them, but those (men) did not know what it was that he was speaking to them.)

6. This parable spake Jesus unto them: but they understood not what things they were which he spake unto them.

6. Denne Lignelse sagde Jesus til dem; men de forstode ikke, hvad det var, som han talede til dem.

6. Denna liknelsen sade Jesus till dem; men de förstodo icke hvad det var, som han sade dem.

6. Se tähhendamisse-sanna ütles Jesus neile; agga nemmad ei moistnud mitte, mis se piddi ollema, mis temma neile räkis.

6. Jėzus pasakė jiems tą palyginimą, bet jie nesuprato, ką tai reiškia.

6. Diesen Spruch sagte Jesus zu ihnen; sie verstanden aber nicht, was es war, das er zu ihnen sagte.

6. Jésus leur dit cette similitude, mais ils ne comprirent point de quoi il leur parlait.

6. Esta parábola les dijo Jesús; mas ellos no entendieron qué era lo que les decía.

6 Deze gelijkenis zeide Jezus tot hen; maar zij verstonden niet, wat het was, dat Hij tot hen sprak.

6. Tę im przypowieść Jezus powiedział; lecz oni nie zrozumieli tego, co im mówił.

6. Ezt a példázatot mondá nékik Jézus; de ők nem értették, mi az, a mit szól vala nékik.

6 Сию притчу сказал им Иисус; но они не поняли, что такое Он говорил им.

6. Сю приповість сказав їм Ісус, вони ж не зрозуміли, що се було, про що глаголав їм.

7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.

7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: Minä olen lammasten ovi.

7. Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.

7. Nijn Jesus sanoi taas heille: totisest totisest sanon minä teille: minä olen lammasten owi.

7. Nin sanoi Iesus taas heille/ Totisest totisest sanon mine teille/ Mine ole' se Lammasten Oui. (Niin sanoi Jesus taas heille/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Minä olen se lammasten owi.)

7. Εἶπεν οὖν πάλιν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἐγώ εἰμι ἡ θύρα τῶν προβάτων.

7. ειπεν ουν παλιν αυτοις ο ιησους αμην αμην λεγω υμιν οτι εγω ειμι η θυρα των προβατων 7. eipen oυn palin aυtois o iesoυs amen amen lego υmin oti ego eimi e thυra ton proβaton

7 Therefore Jesus said again to them, Assuredly, assuredly, I am saying to you°, I am the door of the sheep.

7. Then said Jesus unto them again, Verily, verily, I say unto you, I am the door of the sheep.

7. Derfor sagde Jesus atter til dem: sandelig, sandelig siger jeg Eder: jeg er Faarenes Dør.

7. Åter sade Jesus till dem: Sannerliga, sannerliga säger jag eder: Jag är dörren för fåren.

7. Sepärrast ütles Jesus jälle nende wasto: Töest, töest minna ütlen teile: Minna ollen lammaste uks.

7. Tuomet Jėzus kalbėjo jiems toliau: ‘‘Iš tiesų, iš tiesų sakau jums: Aš­avių vartai.

7. Da sprach Jesus wieder zu ihnen: Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Ich bin die Tür zu den Schafen.

7. Jésus donc leur dit encore: En vérité, en vérité je vous dis, que je suis la porte des brebis.

7. Volvióles pues Jesús a decir: De cierto, de cierto os digo, que yo soy la puerta de las ovejas.

7 Jezus dan zeide wederom tot hen: Voorwaar, voorwaar zeg Ik u: Ik ben de Deur der schapen.

7. Rzekł im tedy zasię Jezus: Zaprawdę, zaprawdę powiadam wam, iżem ja jest drzwiami owiec.

7. Újra monda azért nékik Jézus: Bizony, bizony mondom néktek, hogy én vagyok a juhoknak ajtaja.

7 Итак, опять Иисус сказал им: истинно, истинно говорю вам, что Я дверь овцам.

7. Тодї знов рече їм Ісус: Істино, істино глаголю вам: Що я двері вівцям.

8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.

8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryövärejä. Mutta lampaat eivät ole heitä kuunnelleet.

8. Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.

8. Caicki jotca minun edelläni owat ollet owat warcat ja ryöwärit ja ei lambat cuullet heitä.

8. Caicki iotca minun edhellen ouat tulleet/ ne ouat Warcat ia Röuerit/ waan ei Lambat cwlleet heite. (Kaikki jotka minun edelläni owat tulleet/ ne owat warkaat ja ryöwärit/ waan ei lampaat kuulleet heitä.)

8. πάντες ὅσοι ἦλθον πρὸ ἐμοῦ, κλέπται εἰσὶ καὶ λῃσταί· ἀλλ’ οὐκ ἤκουσαν αὐτῶν τὰ πρόβατα.

8. παντες οσοι προ εμου ηλθον κλεπται εισιν και λησται αλλ ουκ ηκουσαν αυτων τα προβατα 8. pantes osoi pro emoυ elthon kleptai eisin kai lestai all oυk ekoυsan aυton ta proβata

8 All things, as many things as came (before) are thieves and robbers, but the sheep did not hear them.

8. All that ever came before me are thieves and robbers: but the sheep did not hear them.

8. Alle de, som ere komne før mig, ere Tyve og Røvere; men Faarene hørte dem ikke.

8. Alle de som för mig komne äro, de äro tjufvar och röfvare; men fåren hörde dem intet.

8. Keik, kes enne mind on tulnud, need on wargad ja rööwlid; agga lambad ei olle neid mitte kuulnud.

8. Visi, kurie pirma manęs atėjo, buvo vagys ir plėšikai, todėl avys jų neklausė.

8. Alle, die vor mir gekommen sind, die sind Diebe und Mörder; aber die Schafe haben ihnen nicht gehorcht.

8. Tous ceux qui sont venus avant moi sont des larrons et des brigands, mais les brebis ne les ont point écoutés.

8. Todos los que ántes de mí vinieron, ladrones son y robadores, mas no los oyeron las ovejas.

8 Allen, zovelen als er voor Mij zijn gekomen, zijn dieven en moordenaars; maar de schapen hebben hen niet gehoord.

8. Wszyscy, ile ich przede mną przyszło, złodzieje są i zbójcy; ale ich nie słuchały owce.

8. Mindazok, a kik előttem jöttek, tolvajok és rablók: de nem hallgattak rájok a juhok.

8 Все, сколько их ни приходило предо Мною, суть воры и разбойники; но овцы не послушали их.

8. Всї, скільки прийшло їх перше мене, злодїї і розбійники; тільки ж не послухали їх вівцї.

9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

9 Minä olen ovi. Jos joku minun kauttani menee sisälle, hän pelastuu ja hän käy sisälle ja käy ulos ja löytää laitumen.

9. Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.

9. Minä olen owi joca minun cauttani sisällemene hän tule wapaxi ja mene sisälle ja ulos ja löytä laituimen.

9. Mine olen Oui/ Se ioca minun cauttan siselmenepi/ henen pite wapaxi tuleman/ Ja siselmenepi ia vlosmenepi/ ia leute Laitumen. (Minä olen owi/ Se joka minun kauttan sisälle meneepi/ hänen pitää wapaaksi tuleman/ Ja sisälle meneepi ja ulos meneepi/ ja löytää laitumen.)

9. ἐγώ εἰμι ἡ θύρα· δι’ ἐμοῦ ἐάν τις εἰσέλθῃ, σωθήσεται, καὶ εἰσελεύσεται καὶ ἐξελεύσεται, καὶ νομὴν εὑρήσει.

9. εγω ειμι η θυρα δι εμου εαν τις εισελθη σωθησεται και εισελευσεται και εξελευσεται και νομην ευρησει 9. ego eimi e thυra di emoυ ean tis eiselthe sothesetai kai eiseleυsetai kai ekseleυsetai kai nomen eυresei

9 I am the door; if anyone enters through me, he will be saved and will enter and will go out and will find pasture.

9. I am the door: by me if any man enter in, he shall be saved, and shall go in and out, and find pasture.

9. Jeg er Døren; dersom Nogen gaaer ind ved mig, han skal frelses; og han skal gaae ind og gaae ud og finde Føde.

9. Jag är dörren; hvilken som ingår igenom mig, han skall blifva salig; och skall ingå och utgå, och finna bet.

9. Minna ollen se uks, kui kegi minno läbbi sisselähhäb, se peab önsaks sama, ja peab sisse- ja wäljaminnema ja sömist leidma.

9. Aš esu vartai. Jei kas įeis per mane, bus išgelbėtas. Jis įeis ir išeis ir ganyklą sau ras.

9. Ich bin die Tür; so jemand durch mich eingeht, der wird selig werden und wird ein und aus gehen und Weide finden.

9. Je suis la porte; si quelqu'un entre par moi, il sera sauvé; il entrera et sortira, et trouvera de la pâture.

9. Yo soy la puerta: el que por mí entrare, será salvo; y entrará, y saldrá, y hallará pastos.

9 Ik ben de Deur; indien iemand door Mij ingaat, die zal behouden worden; en hij zal ingaan en uitgaan, en weide vinden.

9. Jamci jest drzwiami; jeźli kto przez mię wnijdzie, zbawiony będzie, a wnijdzie i wynijdzie, a pastwisko znajdzie.

9. Én vagyok az ajtó: ha valaki én rajtam megy be, megtartatik és bejár és kijár majd, és legelőt talál.

9 Я есмь дверь: кто войдет Мною, тот спасется, и войдет, и выйдет, и пажить найдет.

9. Я - двері: мною коли хто ввійде, спасеть ся, і входити ме, й виходити ме, і знайде пашу.

10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, jotta heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

10. Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.

10. Ei waras tule muuta cuin warastaman ja tappaman ja cadottaman: waan minä tulin että heillä pitä elämä oleman ja yldäkyllä oleman.

10. Ei Wargas tule mwtoin quin wargastaman/ ia tappaman/ ia cadhottaman. Mine tulin senpäle/ ette heille pite Eleme oleman/ ia yldekylle oleman. (Ei waras tulle muutoin kuin warastamaan/ ja tappamaan/ ja kadottamaan. Minä tulin sen päälle/ että heillä pitää elämä oleman/ ja yltäkyllä olemaan.)

10. ὁ κλέπτης οὐκ ἔρχεται εἰ μὴ ἵνα κλέψῃ καὶ θύσῃ καὶ ἀπολέσῃ· ἐγὼ ἦλθον ἵνα ζωὴν ἔχωσι καὶ περισσὸν ἔχωσιν.

10. ο κλεπτης ουκ ερχεται ει μη ινα κλεψη και θυση και απολεση εγω ηλθον ινα ζωην εχωσιν και περισσον εχωσιν 10. o kleptes oυk erchetai ei me ina klepse kai thυse kai apolese ego elthon ina zoen echosin kai perisson echosin

10 The thief does not come, except that* he may steal, and may sacrifice and may destroy (you). I came in order that they may have life and may have (it) even-more.

10. The thief cometh not, but for to steal, and to kill, and to destroy: I am come that they might have life, and that they might have it more abundantly.

10. Tyven kommer ikke, uden for at stjæle og myrde og fordærve; jeg er kommen, at de skulle have Liv og have overflødigt.

10. Tjufven kommer icke, utan till att stjäla, slagta och förgöra; jag är kommen, på det de skola hafva lif, och öfvernog hafva.

10. Warras ei tulle mu pärrast, kui warrastama, ja tapma, ja hukkama; minna ollen tulnud, et neil peab ello ja keik rohkeste ollema.)

10. Vagis ateina tik vogti, žudyti ir naikinti. Aš atėjau, kad jie turėtų gyvenimą,­kad apsčiai jo turėtų.

10. Ein Dieb kommt nur, daß er stehle, würge und umbringe.

10. Le larron ne vient que pour dérober, tuer et détruire; mais moi, je suis venu, pour que mes brebis aient la vie, et qu'elles soient dans l'abondance.

10. El ladrón no viene sino para hurtar, y matar, y destruir: yo he venido para que tengan vida, y para que la tengan en grande abundancia.

10 De dief komt niet, dan opdat hij stele, en slachte, en verderve; Ik ben gekomen, opdat zij het leven hebben, en overvloed hebben.

10. Złodziej nie przychodzi, jedno żeby kradł, a zabijał i tracił; jam przyszedł, aby żywot miały, i obficie miały.

10. A tolvaj nem egyébért jő, hanem hogy lopjon és öljön és pusztítson; én azért jöttem, hogy életök legyen, és bővölködjenek.

10 Вор приходит только для того, чтобы украсть, убить и погубить. Я пришел для того, чтобы имели жизнь и имели с избытком.

10. Злодїй не приходить, як тільки щоб украсти, і вбити, й погубити. Я прийшов, щоб життє мали, й надто мали.

11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten puolesta.

11. Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

11. MInä olen hywä paimen hywä paimen anda hengens lammasten edest.

11. Mine olen se hyue Paimen. Yxi hyue Paimen anda hengens Lammasten edest. (Minä olen se hywä paimen. Yksi hywä paimen antaa henkensä lammasten edestä.)

11. ἐγώ εἰμι ὁ ποιμὴν ὁ καλός. ὁ ποιμὴν ὁ καλὸς τὴν ψυχὴν αὐτοῦ τίθησιν ὑπὲρ τῶν προβάτων·

11. εγω ειμι ο ποιμην ο καλος ο ποιμην ο καλος την ψυχην αυτου τιθησιν υπερ των προβατων 11. ego eimi o poimen o kalos o poimen o kalos ten psυchen aυtoυ tithesin υper ton proβaton

11 I am the good shepherd. The good shepherd lays down his life on behalf of the sheep.

11. I am the good shepherd: the good shepherd giveth his life for the sheep.

11. Jeg er den gode Hyrde; den gode Hyrde sætter sit Liv til for Faarene.

11. Jag är den gode herden; den gode herden låter sitt lif för fåren.

11. Minna ollen se hea karjane, se hea karjane jättab omma ello lammaste eest.

11. Aš esu gerasis ganytojas. Geras ganytojas už avis guldo savo gyvybę.

11. Ich bin gekommen, daß sie das Leben und volle Genüge haben sollen.

11. Je suis le bon berger; le bon berger donne sa vie pour ses brebis.

11. Yo soy el buen pastor: el buen pastor su alma da por las ovejas.

11 Ik ben de goede Herder; de goede herder stelt zijn leven voor de schapen.

11. Jam jest on dobry pasterz; dobry pasterz duszę swoję kładzie za owce.

11. Én vagyok a jó [1†] pásztor: a jó pásztor [2†] életét adja a juhokért.

11 Я есмь пастырь добрый: пастырь добрый полагает жизнь свою за овец.

11. Я пастир добрий: пастир добрий душу свою кладе за вівцї.

12 Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.

12 Mutta kun palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, näkee suden tulevan, hän jättää lampaat ja pakenee. Mutta susi ryöstää *ne ja hajoittaa lampaat.

12. Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.

12. Mutta palcollinen joca ei ole paimen eikä lambat ole hänen omans cosca hän näke suden tulewan nijn hän jättä lambat ja pakene ja susi raatele ja haasca lambat.

12. Mutta Palcolinen/ ia ioca ei ole Paimen/ ionga ei ole Lambaat omat/ näke Sudhen tuleuan/ ia iette Lambaat/ ia pakene/ ia Susi ratele ia haaska Lambaat. (Mutta palkollinen/ ja joka ei ole paimen/ jonka ei ole lampaat omat/ näkee suden tulewan/ ja jättää lampaat/ ja pakenee/ ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.)

12. ὁ μισθωτὸς δὲ καὶ οὐκ ὢν ποιμήν, οὗ οὐκ εἰσὶ τὰ πρόβατα ἴδια, θεωρεῖ τὸν λύκον ἐρχόμενον καὶ ἀφίησι τὰ πρόβατα καὶ φεύγει· καὶ ὁ λύκος ἁρπάζει αὐτὰ καὶ σκορπίζει τὰ πρόβατα.

12. ο μισθωτος δε και ουκ ων ποιμην ου ουκ εισιν τα προβατα ιδια θεωρει τον λυκον ερχομενον και αφιησιν τα προβατα και φευγει και ο λυκος αρπαζει αυτα και σκορπιζει τα προβατα 12. o misthotos de kai oυk on poimen oυ oυk eisin ta proβata idia theorei ton lυkon erchomenon kai afiesin ta proβata kai feυgei kai o lυkos arpazei aυta kai skorpizei ta proβata

12 But the hired-servant and not being (the) shepherd, whose sheep are not his own, views the wolf coming and leaves the sheep and flees and the wolf seizes them and scatters the sheep.

12. But he that is an hireling, and not the shepherd, whose own the sheep are not, seeth the wolf coming, and leaveth the sheep, and fleeth: and the wolf catcheth them, and scattereth the sheep.

12. Men Leiesvenden og den, som ikke er Hyrde, hvilken Faarene ikke høre til, seer Ulven komme og forlader Faarene og flyer; og Ulven røver dem og adspreder Faarene.

12. Men den som lejder är, och icke är herden, hvilkom fåren icke tillhöra, ser ulfven komma, och öfvergifver fåren, och flyr; och ulfven bortrycker och förskingrar fåren.

12. Agga se palgaliñe, kes ei olle karjane, kelle om̃ad need lambad ei olle, nääb hunti tullewad, ja jättab lambad mahha ja pöggeneb; ja hunt wottab neid kinni, ja pillab need lambad laiale.

12. O samdinys, ne ganytojas, kuriam avys ne savos, pamatęs sėlinantį vilką, palieka avis ir pabėga, o vilkas griebia jas ir išsklaido.

12. Ich bin der gute Hirte. Der gute Hirte läßt sein Leben für seine Schafe. Der Mietling aber, der nicht Hirte ist, des die Schafe nicht eigen sind, sieht den Wolf kommen und verläßt die Schafe und flieht; und der Wolf erhascht und zerstreut die Schafe.

12. Mais le mercenaire, qui n'est point le berger, et à qui les brebis n'appartiennent point, voit venir le loup, et abandonne les brebis et s'enfuit; et le loup ravit les brebis et les disperse.

12. Mas el asalariado, y que no es el pastor, cuyas no son proprias las ovejas, ve al lobo que viene, y deja las ovejas, y huye; y el lobo arrebata, y dispersa las ovejas.

12 Maar de huurling, en die geen herder is, wien de schapen niet eigen zijn, ziet den wolf komen, en verlaat de schapen, en vliedt; en de wolf grijpt ze, en verstrooit de schapen.

12. Lecz najemnik i ten, który nie jest pasterzem, którego nie są owce własne, widząc wilka przychodzącego, opuszcza owce i ucieka, a wilk porywa i rozprasza owce.

12. A béres pedig és a ki nem pásztor, a kinek a juhok nem tulajdonai, látja a farkast jőni, és elhagyja a juhokat, és elfut: és a farkas elragadozza azokat, és elszéleszti a juhokat.

12 А наемник, не пастырь, которому овцы не свои, видит приходящего волка, и оставляет овец, и бежит; и волк расхищает овец, и разгоняет их.

12. Наймит же й хто не пастир, що не його вівцї, бачить вовка йдучого, та й кидає вівцї, та й утїкає; а вовк хапа їх, і розсипає вівцї.

13 Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.

13 Palkkalainen* pakenee, koska hän on palkattu eikä välitä lampaista.

13. Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.

13. Mutta palcollinen pakene: Sillä hän on palcollinen eikä tottele lambaista.

13. Mutta se Palcolinen pakene/ sille ette hen ombi palcollinen/ ia ei tottele Lambaista. (Mutta se palkollinen pakenee/ sillä että hän ompi palkollinen/ ja ei tottele lampaista.)

13. ὁ δὲ μισθωτὸς φεύγει, ὅτι μισθωτός ἐστι καὶ οὐ μέλει αὐτῷ περὶ τῶν προβάτων.

13. ο δε μισθωτος φευγει οτι μισθωτος εστιν και ου μελει αυτω περι των προβατων 13. o de misthotos feυgei oti misthotos estin kai oυ melei aυto peri ton proβaton

13 Now the hired-servant flees because he is a hired-servant and he himself does not care concerning the sheep.

13. The hireling fleeth, because he is an hireling, and careth not for the sheep.

13. Men Leisvenden flyer, fordi han er Leiesvend og har ikke Omsorg for Faarene.

13. Men den lejde flyr; ty han är lejd, och värdar intet om fåren.

13. Agga palgalinne pöggeneb, sest et tem̃a on palgalinne, ja temma ei holi lam̃astest mitte.

13. Samdinys pabėga, nes jis samdinys, jam avys nerūpi.

13. Der Mietling aber flieht; denn er ist ein Mietling und achtet der Schafe nicht.

13. Le mercenaire s'enfuit, parce qu'il est mercenaire, et qu'il ne se soucie point des brebis.

13. Así que el asalariado huye, porque es asalariado, y no tiene cuidado de las ovejas.

13 En de huurling vliedt, overmits hij een huurling is, en heeft geen zorg voor de schapen.

13. A najemnik ucieka, iż jest najemnik i nie ma pieczy o owcach.

13. A béres pedig azért fut el, mert béres, és nincs gondja a juhokra.

13 А наемник бежит, потому что наемник, и нерадит об овцах.

13. Наймит же втїкає, бо він наймит, і не журить ся про вівцї.

14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,

14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani ja omani tuntevat minut,

14. Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,

14. Minä olen hywä paimen joca tunnen lambani ja minä tutan myös lambaildani.

14. Mine olen se Hyue Paimen/ ia tunnen minun Lambaani/ ia mine tutan minun Lambaildani. (Minä olen se hywä paimen/ ja tunnen minun lampaani/ ja minä tutan minun lampailtani.)

14. ἐγώ εἰμι ὁ ποιμὴν ὁ καλός, καὶ γινώσκω τὰ ἐμὰ καὶ γινώσκομαι ὑπὸ τῶν ἐμῶν,

14. εγω ειμι ο ποιμην ο καλος και γινωσκω τα εμα και γινωσκομαι υπο των εμων 14. ego eimi o poimen o kalos kai ginosko ta ema kai ginoskomai υpo ton emon

14 I am the good shepherd, and I know my own and I am known by my own,

14. I am the good shepherd, and know my sheep, and am known of mine.

14. Jeg er den gode Hyrde, og jeg kjender Mine og kjendes af Mine,

14. Jag är den gode herden, och känner min får, och min känna mig;

14. Minna ollen se hea karjane, ja tunnen ommad, ja minno ommad tundwad mind.

14. Aš esu gerasis ganytojas: Aš pažįstu savąsias, ir manosios pažįsta mane.

14. Ich bin der gute Hirte und erkenne die Meinen und bin bekannt den Meinen,

14. Je suis le bon berger, et je connais mes brebis, et je suis connu d'elles,

14. Yo soy el buen pastor; y conozco mis ovejas, y las mías me conocen,

14 Ik ben de goede Herder; en Ik ken de Mijnen, en worde van de Mijnen gekend.

14. Jam jest on pasterz dobry i znam moje, a moje mię też znają.

14. Én vagyok a jó pásztor; és ismerem [3†] az enyéimet, és engem is ismernek az enyéim,

14 Я есмь пастырь добрый; и знаю Моих, и Мои знают Меня.

14. Я пастир добрий, і знаю моїх, і знають мене мої.

15 niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.

15 niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän. Ja minä annan henkeni lammasten puolesta.

15. Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.

15. Nijncuin Isä minun tunde nijn tunnen minä myös Isän ja minä panen hengeni lammasten edestä.

15. Quin Ise minun tunde/ nin mine mös tunnen Isen/ Ja mine panen hengeni Lammasten edheste. (Kuin Isä minun tuntee/ niin minä myös tunnen Isän/ Ja minä panen henkeni lammasten edestä.)

15. καθὼς γινώσκει με ὁ πατὴρ κἀγὼ γινώσκω τὸν πατέρα, καὶ τὴν ψυχήν μου τίθημι ὑπὲρ τῶν προβάτων.

15. καθως γινωσκει με ο πατηρ καγω γινωσκω τον πατερα και την ψυχην μου τιθημι υπερ των προβατων 15. kathos ginoskei me o pater kago ginosko ton patera kai ten psυchen moυ tithemi υper ton proβaton

15 just-as the Father knows me and I know the Father, and I lay (down) my life on behalf of the sheep.

15. As the Father knoweth me, even so know I the Father: and I lay down my life for the sheep.

15. (ligesom Faderen kjender mig, kjender jeg og Faderen); og jeg sætter mit Liv til for Faarene.

15. Såsom Fadren känner mig; och jag känner Fadren; och jag låter mitt lif för fåren.

15. Nenda kui mind Issa tunneb, ja minna tunnen sedda Issa, ja jättan omma ello lammaste eest.

15. Kaip mane pažįsta Tėvas, taip ir Aš pažįstu Tėvą ir už avis guldau savo gyvybę.

15. wie mich mein Vater kennt und ich kenne den Vater. Und ich lasse mein Leben für die Schafe.

15. Comme mon Père me connaît, et que je connais mon Père; et je donne ma vie pour mes brebis.

15. Como el Padre me conoce a mí, y yo conozco al Padre; y pongo mi vida por las ovejas.

15 Gelijkerwijs de Vader Mij kent, alzo ken Ik ook den Vader; en Ik stel Mijn leven voor de schapen.

15. Jako mię zna Ojciec i ja znam Ojca, i duszę moję kładę za owce.

15. A miként ismer engem az Atya, és én is ismerem az [4†] Atyát; és életemet adom a juhokért.

15 Как Отец знает Меня, так и Я знаю Отца; и жизнь Мою полагаю за овец.

15. Яко ж знає мене Отець, так і я знаю Отця, і душу мою кладу за вівцї.

16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät kuulu tähän lammastarhaan. Niitäkin minun tulee johdattaa. Ja ne kuuntelevat ääntäni ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

16. Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.

16. Ja minulla on myös muita lambaita jotca ei ole tästä lammashuonesta: ne tahdon minä myös tänne saatta ja he saawat cuulla minun äneni. Ja nijn pitä oleman yxi lammashuone ja yxi paimen.

16. Ja ombi mös minulla muita Lambaita iotca ei ole teste Lammas honesta. Ja ne samat pite minun mös te'ne saattaman/ ia heidhen pite cwleman minun äneni. Ja olema' pite yxi Lammas hone ia yxi Paimen. (Ja ompi myös minulla muita lampaita jotka ei ole tästä lammashuoneesta. Ja ne samat pitää minun myös tänne saattaman/ ja heidän pitää kuuleman minun ääneni. Ja oleman pitää yksi lammashuone ja yksi paimen.)

16. καὶ ἄλλα πρόβατα ἔχω, ἃ οὐκ ἔστιν ἐκ τῆς αὐλῆς ταύτης· κἀκεῖνά με δεῖ ἀγαγεῖν, καὶ τῆς φωνῆς μου ἀκούσουσι, καὶ γενήσεται μία ποίμνη, εἷς ποιμήν.

16. και αλλα προβατα εχω α ουκ εστιν εκ της αυλης ταυτης κακεινα με δει αγαγειν και της φωνης μου ακουσουσιν και γενησεται μια ποιμνη εις ποιμην 16. kai alla proβata echo a oυk estin ek tes aυles taυtes kakeina me dei agagein kai tes fones moυ akoυsoυsin kai genesetai mia poimne eis poimen

16 And I have other sheep, which are not out of this pen; it is also essential for me to lead those and they will be hearing my voice and there will become one flock, one shepherd.

16. And other sheep I have, which are not of this fold: them also I must bring, and they shall hear my voice; and there shall be one fold, and one shepherd.

16. Og jeg har andre Faar, som ikke ere af denne Sti, dem bør det mig og at føre did, og de skulle høre min Røst; og der skal blive een Hjord, een Hyrde.

16. Jag hafver ock annor får, som icke äro af detta fårahuset; dem måste jag ock draga härtill, och de skola höra min röst; och det skall varda ett fårahus och en herde.

16. Ja minnul on weel teised lambad, need ei olle mitte sestsinnatsest laudast, ja neid pean miña ka seie toma, ja nemmad kuulwad minno heäle, ja peab üks karri ja üks karjane ollema.)

16. Ir kitų avių turiu, kurios ne iš šios avidės; ir jas man reikia atvesti; jos girdės mano balsą, ir bus viena kaimenė, vienas ganytojas.

16. Und ich habe noch andere Schafe, die sind nicht aus diesem Stalle; und dieselben muß ich herführen, und sie werden meine Stimme hören, und wird eine Herde und ein Hirte werden.

16. Et j'ai d'autres brebis qui ne sont pas de cette bergerie; il faut aussi que je les amène; et elles entendront ma voix, et il y aura un seul troupeau et un seul berger.

16. También tengo otras ovejas que no son de este redil: aquellas también he de traer, y oirán mi voz; y habrá un rebaño, y un pastor.

16 Ik heb nog andere schapen, die van dezen stal niet zijn; deze moet Ik ook toebrengen; en zij zullen Mijn stem horen; en het zal worden een kudde, en een Herder.

16. A mam i drugie owce, które nie są z tej owczarni, i teć muszę przywieść; i głosu mego słuchać będą, a będzie jedna owczarnia i jeden pasterz.

16. Más juhaim [5†] is vannak nékem, a melyek nem ebből az akolból valók: azokat is elő kell hoznom, és hallgatnak majd az én szómra; és lészen egy akol és egy pásztor.

16 Есть у Меня и другие овцы, которые не сего двора, и тех надлежит Мне привести: и они услышат голос Мой, и будет одно стадо и один Пастырь.

16. І инші вівцї маю, що не сієї кошари; і тих я мушу привести, й голос мій почують, і буде одно стадо, й один пастир.

17 Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.

17 Sen vuoksi Isä rakastaa minua, koska annan henkeni, jotta sen jälleen ottaisin.

17. Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.

17. Isä racasta minua että minä panen hengeni ja sen jällens otan.

17. Senteden Ise minua racasta ette mine panen Hengeni/ ia sen iellens otan. (Sentähden Isä minua rakastaa että minä panen henkeni/ ja sen jällens otan.)

17. διὰ τοῦτό με ὁ πατὴρ ἀγαπᾷ, ὅτι ἐγὼ τίθημι τὴν ψυχήν μου, ἵνα πάλιν λάβω αὐτήν.

17. δια τουτο ο πατηρ με αγαπα οτι εγω τιθημι την ψυχην μου ινα παλιν λαβω αυτην 17. dia toυto o pater me agapa oti ego tithemi ten psυchen moυ ina palin laβo aυten

17 Because of this, the Father loves* me, because I lay down my life, in order that I may again take (it).

17. Therefore doth my Father love me, because I lay down my life, that I might take it again.

17. Derfor elsker Faderen mig, fordi jeg sætter mit Liv til, at jeg skal tage det igjen.

17. Fördenskull älskar Fadren mig, att jag låter mitt lif, på det jag skall åter tagat igen.

17. Sepärrast armastab mind Issa, et minna jättan omma ello, et ma sedda jälle wottan.

17. Todėl Tėvas myli mane, kad Aš guldau savo gyvybę, jog ir vėl ją pasiimčiau.

17. Darum liebt mich mein Vater, daß ich mein Leben lasse, auf daß ich's wiedernehme.

17. Voici pourquoi mon Père m'aime; c'est que je donne ma vie, pour la reprendre.

17. Por eso me ama el Padre mío, porque yo pongo mi vida, para volverla a tomar.

17 Daarom heeft mij de Vader lief, overmits Ik Mijn leven afleg, opdat Ik hetzelve wederom neme.

17. Dlatego mię miłuje Ojciec, iż ja kładę duszę moję, abym ją zasię wziął.

17. Azért szeret engem az Atya, mert én leteszem az én életemet, [6†] hogy újra felvegyem azt.

17 Потому любит Меня Отец, что Я отдаю жизнь Мою, чтобы опять принять ее.

17. За те Отець мене любить, що я кладу душу мою, щоб знов прийняти її.

18 Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."

18 Ei kukaan ota sitä minulta, vaan minä annan sen vapaaehtoisesti*. Minulla on valta antaa se ja minulla on valta ottaa se jälleen. Sen käskyn olen saanut Isältäni."

18. Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.

18. Ei ota kengän sitä minulda waan minä panen sen idze tahdostani. Minulla on woima sitä panna ja minulla on woima sitä taas otta: ja minä sain sen käskyn Isäldäni.

18. Ei kengen minulta site ota/ wan mine sen panen itze minuldani. Minulla on woima site panna ia minulla on woima site iellense otta. Sen käskyn mine sain Iseldeni. (Ei kenkään minulta sitä ota/ waan minä sen panen itse minultani. Minulla on woima sitä panna ja minulla on woima sitä jällens ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.)

18. οὐδεὶς αἴρει αὐτὴν ἀπ’ ἐμοῦ, ἀλλ’ ἐγὼ τίθημι αὐτὴν ἀπ’ ἐμαυτοῦ· ἐξουσίαν ἔχω θεῖναι αὐτήν, καὶ ἐξουσίαν ἔχω πάλιν λαβεῖν αὐτήν· ταύτην τὴν ἐντολὴν ἔλαβον παρὰ τοῦ πατρός μου.

18. ουδεις αιρει αυτην απ εμου αλλ εγω τιθημι αυτην απ εμαυτου εξουσιαν εχω θειναι αυτην και εξουσιαν εχω παλιν λαβειν αυτην ταυτην την εντολην ελαβον παρα του πατρος μου 18. oυdeis airei aυten ap emoυ all ego tithemi aυten ap emaυtoυ eksoυsian echo theinai aυten kai eksoυsian echo palin laβein aυten taυten ten entolen elaβon para toυ patros moυ

18 No one takes it away from me, but I lay it down out of myself. I have authority to lay it down and I have authority to take it (up) again. I received this commandment from my Father.

18. No man taketh it from me, but I lay it down of myself. I have power to lay it down, and I have power to take it again. This commandment have I received of my Father.

18. Ingen tager det fra mig, men jeg sætter det til af mig selv. Jeg har Magt at sætte det til og har Magt at tage det igjen. Denne Bud annammede jeg af min Fader.

18. Ingen tager det af mig; men jag låter det af mig sjelf; jag hafver magt att låta det, och jag hafver magt taga det igen. Detta budet fick jag af minom Fader.

18. Ükski ei wotta sedda minnust, waid ma jättan sedda isseennesest; minnul on melewald sedda anda, ja melewald sedda jälle wotta; sedda kässosanna ollen minna omma Issalt sanud.

18. Niekas neatima jos iš manęs, bet Aš pats ją atiduodu. Aš turiu galią ją atiduoti ir turiu galią vėl ją pasiimti; tokį įsakymą gavau iš savo Tėvo’‘.

18. Niemand nimmt es von mir, sondern ich lasse es von mir selber. Ich habe Macht, es zu lassen, und habe Macht, es wiederzunehmen. Solch Gebot habe ich empfangen von meinem Vater.

18. Personne ne me l'ôte, mais je la donne de moi-même; j'ai le pouvoir de la quitter, et le pouvoir de la reprendre; j'ai reçu cet ordre de mon Père.

18. Nadie la quita de mí, mas yo la pongo de mí mismo; porque tengo poder para ponerla, y tengo poder para volverla a tomar. Este mandamiento recibí de mi Padre.

18 Niemand neemt hetzelve van Mij, maar Ik leg het van Mijzelven af; Ik heb macht hetzelve af te leggen, en heb macht hetzelve wederom te nemen. Dit gebod heb Ik van Mijn Vader ontvangen.

18. Żaden jej nie bierze ode mnie, ale ja kładę ją sam od siebie; mam moc położyć ją i mam moc zasię wziąć ją. Toć rozkazanie wziąłem od Ojca mego.

18. Senki sem veszi azt el én tőlem, hanem én teszem le azt én magamtól. Van hatalmam letenni azt, és van hatalmam ismét felvenni azt. Ezt a parancsolatot vettem az én Atyámtól.

18 Никто не отнимает ее у Меня, но Я Сам отдаю ее. Имею власть отдать ее и власть имею опять принять ее. Сию заповедь получил Я от Отца Моего.

18. Нїхто не бере її від мене, а я кладу її від себе. Маю власть положити її, і маю власть знов прийняти її. Сю заповідь прийняв я від Отця мого.

19 Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden.

19 Niin syntyi taas erimielisyyttä juutalaisten kesken näitten sanojen vuoksi.

19. Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.

19. Nijn Judalaiset rupeisit taas rijtelemän keskenäns näiden puhetten tähden:

19. Taas sis rita nousi Judasten keskene neinen puheten täden. (Taas siis riita nousi judasten keskenään näiden puheitten tähden.)

19. Σχίσμα οὖν πάλιν ἐγένετο ἐν τοῖς Ἰουδαίοις διὰ τοὺς λόγους τούτους.

19. σχισμα ουν παλιν εγενετο εν τοις ιουδαιοις δια τους λογους τουτους 19. schisma oυn palin egeneto en tois ioυdaiois dia toυs logoυs toυtoυs

19 Therefore, a split again happened among the Jews because of these words.

19. There was a division therefore again among the Jews for these sayings.

19. Da blev der atter Splid iblandt Jøderne over disse Ord.

19. Då vardt åter en tvedrägt ibland Judarna, för detta talets skull.

19. Siis tousis ta riid Juda-rahwa seas nende sannade pärrast.

19. Tarp žydų vėl kilo nesutarimas dėl šitų žodžių.

19. Da ward abermals eine Zwietracht unter den Juden über diese Worte.

19. Alors il y eut de nouveau une division entre les Juifs, à cause de ce discours.

19. Y volvió a haber disensión entre los Judíos por estas palabras.

19 Er werd dan wederom tweedracht onder de Joden, om dezer woorden wil.

19. Tedy się stało znowu rozerwanie między Żydami dla tych słów.

19. Újra hasonlás [7†] lőn a zsidók között e beszédek miatt.

19 От этих слов опять произошла между Иудеями распря.

19. Постала тодї знов незгода між Жидами за слова сї.

20 Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?"

20 Useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja ja Hän on järjiltään. Mitä te Häntä kuuntelette?"

20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?

20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on Perkele ja hän on mieletöin mitä te händä cuuldeletta?

20. Nin Moni heiste sanoi/ Henelle ombi Perkele/ ia hen hullluttele/ mite te hende cwldelette? (Niin moni heistä sanoi/ Hänella ompi perkele/ ja hän hulluttelee/ mitä te häntä kuuntelette?)

20. ἔλεγον δὲ πολλοὶ ἐξ αὐτῶν· Δαιμόνιον ἔχει καὶ μαίνεται· τί αὐτοῦ ἀκούετε;

20. ελεγον δε πολλοι εξ αυτων δαιμονιον εχει και μαινεται τι αυτου ακουετε 20. elegon de polloi eks aυton daimonion echei kai mainetai ti aυtoυ akoυete

20 And many out of them were saying, He has a demon and is insane; why are you° listening (to) him?

20. And many of them said, He hath a devil, and is mad; why hear ye him?

20. Mange af dem sagde: han har Djævelen og raser, hvi høre I ham?

20. Månge af dem sade: Han hafver djefvulen, och är ursinnig; hvi hören I honom?

20. Agga paljo nende seast ütlesid: Tem̃al on kurri waim, ja tem̃a jamsib; mis teie tedda kulete?

20. Daugelis iš jų sakė: ‘‘Jis turi demoną ir šėlsta. Kodėl Jo klausote?’‘

20. Viele unter ihnen sprachen: Er hat den Teufel und ist unsinnig; was höret ihr ihm zu?

20. Et plusieurs d'entre eux disaient: Il a un démon, et il est hors de sens; pourquoi l'écoutez-vous?

20. Y muchos de ellos decían: Demonio tiene, y está loco: ¿para qué le oís?

20 En velen van hen zeiden: Hij heeft den duivel, en is uitzinnig; wat hoort gij Hem?

20. I mówiło ich wiele z nich: Dyjabelstwo ma i szaleje; czemuż go słuchacie?

20. És sokan mondják vala közülök: Ördög [8†] van benne és bolondozik, mit hallgattok reá?

20 Многие из них говорили: Он одержим бесом и безумствует; что слушаете Его?

20. Казали ж многі з них: Біса має і божеволїє; чого ви Його слухаєте?

21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"

21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja. Eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"

21. Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?

21. Mutta muutamat sanoit: ei ne ole rijwatun puhet woico Perkele sokiain silmät awata?

21. Mwtamat sanoit/ Neme sanat eiuet ole Perkeellisen. Woico Perkel Sokein silmet auaita? (Muutamat sanoit/ Nämä sanat eiwät ole perkeleellisen. Woiko perkele sokein silmät awata?)

21. ἄλλοι ἔλεγον· Ταῦτα τὰ ῥήματα οὐκ ἔστι δαιμονιζομένου· μὴ δαιμόνιον δύναται τυφλῶν ὀφθαλμοὺς ἀνοῖγειν;

21. αλλοι ελεγον ταυτα τα ρηματα ουκ εστιν δαιμονιζομενου μη δαιμονιον δυναται τυφλων οφθαλμους ανοιγειν 21. alloi elegon taυta ta remata oυk estin daimonizomenoυ me daimonion dυnatai tυflon ofthalmoυs anoigein

21 Others were saying, These are not the words of one being demon-possessed. A demon is not able to open the eyes of the blind, is it? {Joh 10:22-42; Jerusalem and beyond Jordan; no parallel.}

21. Others said, These are not the words of him that hath a devil. Can a devil open the eyes of the blind?

21. Andre sagde: disse ere ikke Ord af en Besat; mon en Djævel kan aabne de Blindes Øine?

21. Somlige sade: Sådana ord äro icke dens mans, som djefvulen hafver; icke kan djefvulen öppna de blindas ögon.

21. Teised ütlesid: Need ei olle mitte nisuggused sannad, kui selle, kes kurjast waimust on waewatud; kas kurri waim woib pimmedatte silmad lahti tehha?

21. Kiti tvirtino: ‘‘Tai ne demono apsėstojo kalbos. Argi gali demonas atverti neregiui akis?!’‘

21. Die andern sprachen: Das sind nicht Worte eines Besessenen; kann der Teufel auch der Blinden Augen auftun?

21. D'autres disaient: Ces paroles ne sont pas d'un démoniaque. Un démon peut-il ouvrir les yeux des aveugles?

21. Decían otros: Estas palabras no son de endemoniado: ¿puede el demonio abrir los ojos de los ciegos?

21 Anderen zeiden: Dit zijn geen woorden eens bezetenen; kan ook de duivel der blinden ogen openen?

21. Drudzy mówili: Te słowa nie są dyjabelstwo mającego; izali dyjabeł może ślepych oczy otwierać?

21. Mások mondának: Ezek nem ördöngősnek beszédei. Vajjon az ördög megnyithatja-é a vakok szemeit?

21 Другие говорили: это слова не бесноватого; может ли бес отверзать очи слепым?

21. Инші казали: Се слова не біснуватого. Хиба біс може слїпим очі відкривати?

22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.

22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa. ja oli talvi.

22. Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,

22. Ja Jerusalemis oli Kirckomessu talwella.

22. Nin tapachtui Jerusalemis Kirkomessu/ ia talui oli/ (Niin tapahtui Jerusalemissa kirkkomessu/ ja talwi oli/)

22. Ἐγένετο δὲ τὰ ἐγκαίνια ἐν τοῖς Ἱεροσολύμοις, καὶ χειμὼν ἦν·

22. εγενετο δε τα εγκαινια εν τοις ιεροσολυμοις και χειμων ην 22. egeneto de ta egkainia en tois ierosolυmois kai cheimon en

22 Now it happened (to be) Hanukkah in Jerusalem and it was winter,

22. And it was at Jerusalem the feast of the dedication, and it was winter.

22. Men Indvielsens Fest indtraf i Jerusalem, og det var Vinter.

22. Så vardt då i Jerusalem kyrkomessa; och det var vinter.

22. Agga siis peti kirriko-päwa Jerusalem̃as, ja talwe olli.

22. Jeruzalėje buvo Šventyklos pašventinimo šventė. Buvo žiema.

22. Es ward aber Kirchweihe zu Jerusalem und war Winter.

22. Or, on célébrait à Jérusalem la fête de la Dédicace, et c'était l'hiver.

22. Y hacíase la fiesta de la dedicación en Jerusalem, y era invierno.

22 En het was het feest der vernieuwing des tempels te Jeruzalem; en het was winter.

22. A było w Jeruzalemie poświęcanie kościoła, a zima była.

22. Lőn pedig Jeruzsálemben a templomszentelés ünnepe: és tél vala;

22 Настал же тогда в Иерусалиме праздник обновления, и была зима.

22. Були ж поновини в Єрусалимі, і зима була.

23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

23 Jeesus käveli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

23. Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.

23. Ja Jesus käweli Templis Salomonin esihuones.

23. Ja Iesus keui Templis Salomonin Esihones. (Ja Jesus käwi templissä Salomonin esihuoneessa.)

23. καὶ περιεπάτει ὁ Ἰησοῦς ἐν τῷ ἱερῷ ἐν τῇ στοᾷ τοῦ Σολομῶντος.

23. και περιεπατει ο ιησους εν τω ιερω εν τη στοα του σολομωντος 23. kai periepatei o iesoυs en to iero en te stoa toυ solomontos

23 and Jesus was walking in the temple in Solomon’s porch.

23. And Jesus walked in the temple in Solomon's porch.

23. Og Jesus gik omkring i Templet, udi Salomos Buegang.

23. Och Jesus gick i templena, i Salomos förhus.

23. Ja Jesus köndis pühhas koias Salomoni wölwitud hones.

23. Jėzus vaikščiojo šventykloje, po Saliamono stoginę.

23. Und Jesus wandelte im Tempel in der Halle Salomos.

23. Comme Jésus se promenait dans le temple, au portique de Salomon,

23. Y Jesús andaba en el templo por el pórtico de Salomón.

23 En Jezus wandelde in den tempel, in het voorhof van Salomo.

23. I przechadzał się Jezus w kościele, w przysionku Salomonowym.

23. És Jézus a templomban, a Salamon tornáczában jár vala.

23 И ходил Иисус в храме, в притворе Соломоновом.

23. І ходив Ісус по церкві у Соломоновім ходнику.

24 Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan."

24 Niin juutalaiset ympäröivät Hänet ja sanoivat Hänelle: "Kuinka kauan jännität mieltämme? Jos olet Kristus, sano se meille suoraan."

24. Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.

24. Nijn Judalaiset pijritit hänen ja sanoit hänelle: cuinga cauwan sinä juonittelet meitä? Jos sinä olet Christus nijn sano meille selkiäst.

24. Nin Juttat hene' ymberinspijritit ia sanoit henelle/ Quin caua' sine ionittelet meiden cansa? Jos sine olet Christ9 nin sanos meille selkiest? (Niin juuttaat hänen ympärins piiritit ja sanoit hänelle/ Kuin kauan sinä juonittelet meidän kanssa? Jos sinä oet Kristus niin sanos meille selkeästi?)

24. ἐκύκλωσαν οὖν αὐτὸν οἱ Ἰουδαῖοι καὶ ἔλεγον αὐτῷ· Ἕως πότε τὴν ψυχὴν ἡμῶν αἴρεις; εἰ σὺ εἶ ὁ Χριστός, εἰπὲ ἡμῖν παρρησίᾳ.

24. εκυκλωσαν ουν αυτον οι ιουδαιοι και ελεγον αυτω εως ποτε την ψυχην ημων αιρεις ει συ ει ο χριστος ειπε ημιν παρρησια 24. ekυklosan oυn aυton oi ioυdaioi kai elegon aυto eos pote ten psυchen emon aireis ei sυ ei o christos eipe emin parresia

24 Therefore the Jews surrounded him and were saying to him, Until when, are you lifting (this question from) our souls: tell us frankly, if you are the Christ?

24. Then came the Jews round about him, and said unto him, How long dost thou make us to doubt? If thou be the Christ, tell us plainly.

24. Da omringe Jøderne ham og sagde til ham: hvor længe holder du vor Sjæl i Forventning? dersom du er Christus, da siig os det frit!

24. Då kringhvärfde Judarna honom, och sade till honom: Huru länge förhalar du med oss? Säg oss fri, om du äst Christus.

24. Siis tullid Juda-rahwas temma ümber, ja ütlesid temma wasto: Kauaks jättad sa meie hinge kahhe wahhele? olled sa Kristus, siis ütle meile sedda julgeste.

24. Ten Jį apstojo žydai ir ėmė klausinėti: ‘‘Kaip ilgai laikysi mus abejonėse? Jeigu esi Kristus, pasakyk mums atvirai!’‘

24. Da umringten ihn die Juden und sprachen zu ihm: Wie lange hältst du unsere Seele auf? Bist du Christus, so sage es uns frei heraus.

24. Les Juifs s'assemblèrent donc autour de lui, et lui dirent: Jusqu'à quand nous tiendras-tu l'esprit en suspens? Si tu es le Christ, dis-le-nous franchement.

24. Y rodeáronle los Judíos, y le dijeron: ¿Hasta cuándo traes suspensa nuestra alma? Si tú eres el Cristo, dínoslo abiertamente.

24 De Joden dan omringden Hem, en zeiden tot Hem: Hoe lang houdt Gij onze ziel op? Indien Gij de Christus zijt, zeg het ons vrijuit.

24. Tedy go obstąpili Żydowie i rzekli mu: Dokądże dusze nasze na rzeczy trzymasz? Jeźliżeś ty jest Chrystus, powiedz nam jawnie.

24. Körülvevék azért őt a zsidók, és mondának néki: Meddig tartasz még bizonytalanságban bennünket? Ha te vagy a Krisztus, mondd meg nékünk nyilván!

24 Тут Иудеи обступили Его и говорили Ему: долго ли Тебе держать нас в недоумении? если Ты Христос, скажи нам прямо.

24. Обступили тодї Його Жиди, й казали Йому: Доки нас морочити меш? Коли Ти Христос, скажи нам явно.

25 Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.

25 Jeesus vastasi heille: "Olen teille sanonut, mutta te ette usko. Ne teot, jotka teen Isäni nimessä, ne todistaa minusta.

25. Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.

25. Jesus wastais heitä: minä olen sen teille sanonut ja et te usco ne työt cuin minä teen Isäni nimeen todistawat minusta.

25. Iesus wastasi heite/ Mine olen sen sanonut teille ia ette te wsko site. Ne töödh iotca mine teen Iseni Nimeen/ ne minusta todistoxen candauat/ (Niin Jesus wastasi heitä/ Minä olen sen sanonut teille ja ette te usko sitä. Ne työt jotka minä teen Isäni nimeen/ ne minusta todistuksen kantawat/)

25. ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Εἶπον ὑμῖν, καὶ οὐ πιστεύετε· τὰ ἔργα ἃ ἐγὼ ποιῶ ἐν τῷ ὀνόματι τοῦ πατρός μου, ταῦτα μαρτυρεῖ περὶ ἐμοῦ·

25. απεκριθη αυτοις ο ιησους ειπον υμιν και ου πιστευετε τα εργα α εγω ποιω εν τω ονοματι του πατρος μου ταυτα μαρτυρει περι εμου 25. apekrithe aυtois o iesoυs eipon υmin kai oυ pisteυete ta erga a ego poio en to onomati toυ patros moυ taυta martυrei peri emoυ

25 Jesus answered them, I spoke to you° and you° do not believe. The works which I am doing in my Father’s name, these are testifying concerning me.

25. Jesus answered them, I told you, and ye believed not: the works that I do in my Father's name, they bear witness of me.

25. Jesus svarede dem: jeg har sagt Eder det, og I troe ikke; de Gjerninger, som jeg gjør i min Faders Navn, disse vidne om mig.

25. Jesus svarade dem: Jag hafver sagt eder det, och I tron det icke; gerningarna, som jag gör i mins Faders Namn, de bära vittne om mig.

25. Jesus kostis neile: Minna ollen teile jo üttelnud, ja teie ei ussu mitte; need teud, mis minna teen omma Issa nimmel, needsinnatsed tunnistawad minnust.

25. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Aš jums sakiau, bet jūs netikite. Darbai, kuriuos darau savo Tėvo vardu, liudija apie mane.

25. Jesus antwortete ihnen: Ich habe es euch gesagt, und ihr glaubet nicht. Die Werke, die ich tue in meines Vaters Namen, die zeugen von mir.

25. Jésus leur répondit: Je vous l'ai dit, et vous ne le croyez pas; les ouvres que je fais au nom de mon Père rendent témoignage de moi.

25. Respondióles Jesús: Os lo he dicho, y no lo creisteis: las obras que yo hago en nombre de mi Padre, estas dan testimonio de mí.

25 Jezus antwoordde hun: Ik heb het u gezegd, en gij gelooft het niet. De werken, die Ik doe in den Naam Mijns Vaders, die getuigen van Mij.

25. Odpowiedział im Jezus: Powiedziałem wam, a nie wierzycie; sprawy, które ja czynię w imieniu Ojca mego, te o mnie świadczą.

25. Felele nékik Jézus: Megmondtam néktek, és nem hiszitek: a cselekedetek, [9†] a melyeket én cselekszem az én Atyám nevében, azok tesznek bizonyságot rólam.

25 Иисус отвечал им: Я сказал вам, и не верите; дела, которые творю Я во имя Отца Моего,они свидетельствуют о Мне.

25. Відказав їм Ісус: Я казав вам, та й не віруєте. Дїла, що я роблю в імя Отця мого, сї сьвідкують про мене.

26 Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani (niin kuin olen teille sanonut).

26 Mutta te ette usko, sillä ette ole minun lampaita* (niin kuin olen teille sanonut).

26. Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.

26. Mutta et te usco sillä et te ole minun lambaistani nijncuin minä jo teille sanoin.

26. Mutta ette te wsko/ Sille ettei te ole minun Lambaistan/ ninquin mine sanoin teille/ (Mutta ette te usko/ Sillä ettei te ole minun lampaistani/ niinkuin minä sanon teille/)

26. ἀλλ’ ὑμεῖς οὐ πιστεύετε· οὐ γάρ ἐστε ἐκ τῶν προβάτων τῶν ἐμῶν, καθὼς εἶπον ὑμῖν.

26. αλλ υμεις ου πιστευετε ου γαρ εστε εκ των προβατων των εμων καθως ειπον υμιν 26. all υmeis oυ pisteυete oυ gar este ek ton proβaton ton emon kathos eipon υmin

26 But you° do not believe, for* you° are not from my sheep just-as I said to you°.

26. But ye believe not, because ye are not of my sheep, as I said unto you.

26. Men I troe ikke; thi I ere ikke af mine Faar, som jeg sagde Eder.

26. Men I tron det icke; ty I ären icke af min får, såsom jag sade eder.

26. Agga teie ei ussu mitte; sest teie ei olle mitte minno lammastest, nenda kui ma teile ollen üttelnud.

26. Bet jūs netikite, nes jūs­ne iš manųjų avių, kaip jums ir sakiau.

26. Aber ihr glaubet nicht; denn ihr seid von meinen Schafen nicht, wie ich euch gesagt habe.

26. Mais vous ne croyez pas, parce que vous n'êtes point de mes brebis, comme je vous l'ai dit.

26. Mas vosotros no creeis, porque no sois de mis ovejas, como os he dicho.

26 Maar gijlieden gelooft niet; want gij zijt niet van Mijn schapen, gelijk Ik u gezegd heb.

26. Ale wy nie wierzycie; bo nie jesteście z owiec moich, jakom wam powiedział.

26. De ti nem hisztek, mert ti nem az én juhaim közül vagytok. A mint megmondtam néktek:

26 Но вы не верите, ибо вы не из овец Моих, как Я сказал вам.

26. Та ви не віруєте, бо ви не з овець моїх, як я казав вам.

27 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.

27 Minun lampaani kuuntelevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne ja ne seuraavat minua.

27. Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:

27. Minun lambani cuulewat minun äneni ja minä tunnen heidän he seurawat minua

27. Minun Lambani cwleuat minun äneni/ ia mine tunnen heijet/ Ja he seurauat minua/ (Minun lampaani kuulewat minun ääneni/ ja minä tunnen heidät/ Ja he seuraawat minua/)

27. τὰ πρόβατα τὰ ἐμὰ τῆς φωνῆς μου ἀκούει, κἀγὼ γινώσκω αὐτά, καὶ ἀκολουθοῦσί μοι,

27. τα προβατα τα εμα της φωνης μου ακουει καγω γινωσκω αυτα και ακολουθουσιν μοι 27. ta proβata ta ema tes fones moυ akoυei kago ginosko aυta kai akoloυthoυsin moi

27 My sheep hear my voice and I know them and they are following me,

27. My sheep hear my voice, and I know them, and they follow me:

27. Mine Faar høre min Røst, og jeg kjender dem, og de følge mig.

27. Min får höra mina röst, och jag känner dem, och de följa mig;

27. Minno lambad kuulwad minno heäle, ja minna tunnen neid, ja nemmad käiwad minno järrel.

27. Manosios avys girdi mano balsą; Aš jas pažįstu, ir jos seka paskui mane.

27. Denn meine Schafe hören meine Stimme, und ich kenne sie; und sie folgen mir,

27. Mes brebis entendent ma voix, et je les connais, et elles me suivent.

27. Mis ovejas oyen mi voz, y yo las conozco, y ellas me siguen;

27 Mijn schapen horen Mijn stem, en Ik ken dezelve, en zij volgen Mij.

27. Owce moje głosu mego słuchają, a ja je znam i idą za mną;

27. Az én juhaim hallják az én szómat, és én ismerem őket, [10†] és követnek engem:

27 Овцы Мои слушаются голоса Моего, и Я знаю их; и они идут за Мною.

27. Вівцї мої голосу мого слухають, і я знаю їх, і вони йдуть слїдом за мною.

28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

28 Ja minä annan heille iäisen elämän eivätkä he ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

28. Ja minä annan heille ijankaikkisen elämän, ja ei heidän pidä hukkuman ijankaikkisesti, eikä pidä yhdenkään repäisemän heitä minun kädestäni.

28. Ja minä annan heille ijancaickisen elämän ei he hucu ijancaickisest eikä yxikän repele heitä minun kädestäni.

28. Ja mine annan heille ijancaikisen elemen/ eike he hucku ijancaikisesta/ Eike mös yxiken heite repele minun kädhesteni. (Ja minä annan heille iankaikkisen elämän/ eikä he huku iankaikkisesti/ Eikä myös yksikään heitä repäise minun kädestäni.)

28. κἀγὼ ζωὴν αἰώνιον δίδωμι αὐτοῖς, καὶ οὐ μὴ ἀπόλωνται εἰς τὸν αἰῶνα, καὶ οὐχ ἁρπάσει τις αὐτὰ ἐκ τῆς χειρός μου.

28. καγω ζωην αιωνιον διδωμι αυτοις και ου μη απολωνται εις τον αιωνα και ουχ αρπασει τις αυτα εκ της χειρος μου 28. kago zoen aionion didomi aυtois kai oυ me apolontai eis ton aiona kai oυch arpasei tis aυta ek tes cheiros moυ

28 and I give to them everlasting life, and they should never perish forever and not anyone will be seizing them from my hand.

28. And I give unto them eternal life; and they shall never perish, neither shall any man pluck them out of my hand.

28. Og jeg giver dem et evigt Liv, og de skulle ingenlunde fortabes, og Ingen skal rive dem af min Haand.

28. Och jag gifver dem evinnerligit lif, och de skola icke förgås evinnerliga; ingen skall heller rycka dem utu mine hand.

28. Ja minna annan neile iggawest ello, ja nemmad ei sa ellades hukka, ja ükski ei kissu neid minno käest.

28. Aš duodu joms amžinąjį gyvenimą; jos nepražus per amžius, ir niekas jų neišplėš iš mano rankos.

28. und ich gebe ihnen das ewige Leben; und sie werden nimmermehr umkommen, und niemand wird sie mir aus meiner Hand reißen.

28. Je leur donne la vie éternelle, elles ne périront jamais, et nul ne les ravira de ma main.

28. Y yo les doy vida eterna, y para siempre no perecerán, y nadie las arrebatará de mi mano.

28 En Ik geef hun het eeuwige leven; en zij zullen niet verloren gaan in der eeuwigheid, en niemand zal dezelve uit Mijn hand rukken.

28. A ja żywot wieczny daję im i nie zginą na wieki, ani ich żaden wydrze z ręki mojej.

28. És én örök életet adok nékik; és soha örökké el nem vesznek, [11†] és senki ki nem ragadja [12†] őket az én kezemből.

28 И Я даю им жизнь вечную, и не погибнут вовек; и никто не похитит их из руки Моей.

28. І я життє вічнє даю їм; і не погинуть до віку, й не вихопить їх нїхто з рук моїх.

29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.

29 Isäni, joka on heidät minulle antanut on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä Isäni kädestä.

29. Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.

29. Minun Isän joca ne minulle andoi on caickein suurin ja ei kengän taida heitä rewäistä minun Isäni kädestä.

29. Minun Isen ioca ne minulle annoi/ hen on caikia swrin/ ia eikengen woi heite reueist minun Iseni kädhest. (Minun Isän joka ne minulle antoi/ hän on kaikkia suurin/ ja ei kenkään woi heitä rewäistä minun Isäni kädestä.)

29. ὁ πατήρ μου, ὃς δέδωκέ μοι, μεῖζων πάντων ἐστί, καὶ οὐδεὶς δύναται ἁρπάζειν ἐκ τῆς χειρὸς τοῦ πατρός μου.

29. ο πατηρ μου ος δεδωκεν μοι μειζων παντων εστιν και ουδεις δυναται αρπαζειν εκ της χειρος του πατρος μου 29. o pater moυ os dedoken moi meizon panton estin kai oυdeis dυnatai arpazein ek tes cheiros toυ patros moυ

29 My Father, who has given (them) to me, he is greater (than) all, and no one is able to seize (them) out of my Father’s hand.

29. My Father, which gave them me, is greater than all; and no man is able to pluck them out of my Father's hand.

29. Min Fader, som har givet mig dem, er større end Alle; og Ingen kan rive dem af min Faders Haand.

29. Min Fader, som mig dem gifvit hafver, är store än alle; och ingen kan rycka dem utaf mins Faders hand.

29. Minno Issa, kes neid mulle on annud, on surem kui keik ; ja ükski ei woi neid minno Issa käest kiskuda.

29. Mano Tėvas, kuris man jas davė, yra aukščiau už viską, ir niekas negali jų išplėšti iš mano Tėvo rankos.

29. Der Vater, der sie mir gegeben hat, ist größer denn alles; und niemand kann sie aus meines Vaters Hand reißen.

29. Mon Père, qui me les a données, est plus grand que tous; et personne ne peut les ravir de la main de mon Père.

29. Mi Padre que me las dió, mayor que todos es; y nadie las puede arrebatar de la mano de mi Padre.

29 Mijn Vader, die ze Mij gegeven heeft, is meerder dan allen; en niemand kan ze rukken uit de hand Mijns Vaders.

29. Ojciec mój, który mi je dał, większy jest nad wszystkie, a żaden nie może ich wydrzeć z ręki Ojca mego.

29. Az én Atyám, a ki azokat adta nékem, nagyobb mindeneknél; és senki sem ragadhatja ki azokat az én Atyámnak kezéből.

29 Отец Мой, Который дал Мне их, больше всех; и никто не может похитить их из руки Отца Моего.

29. Отець мій, що дав менї, більший усїх, і нїхто не здолїє вихопити їх із рук Отця мого.

30 Minä ja Isä olemme yhtä."

30 Minä ja Isä olemme yhtä."

30. Minä ja Isä olemme yhtä.

30. Minä ja Isä olemma yhtä.

30. Mine ia Ise olema ychte. (Minä ja Isä olemme yhtä.)

30. ἐγὼ καὶ ὁ πατὴρ ἕν ἐσμεν.

30. εγω και ο πατηρ εν εσμεν 30. ego kai o pater en esmen

30 I and the Father are one.

30. I and my Father are one.

30. Jeg og Faderen, vi ere eet.

30. Jag och Fadren ärom ett.

30. Minna ja se Issa olleme üks.

30. Aš ir Tėvas esame viena’‘.

30. Ich und der Vater sind eins.

30. Moi et le Père, nous sommes un.

30. Yo y mi Padre somos uno.

30 Ik en de Vader zijn een.

30. Ja i Ojciec jedno jesteśmy.

30. Én és az Atya [13†] egy vagyunk.

30 Я и Отец – одно.

30. Я і Отець одно.

31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.

31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääkseen Hänet.

31. Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.

31. Nijn Judalaiset poimit taas kiwiä händä kiwittäxens.

31. Nin Juttat taas poimit Kiui/ hende kiuitexens. (Niin juuttaat taas poimit kiwiä/ häntä kiwittääksensä.)

31. Ἐβάστασαν οὖν πάλιν λίθους οἱ Ἰουδαῖοι ἵνα λιθάσωσιν αὐτόν.

31. εβαστασαν ουν παλιν λιθους οι ιουδαιοι ινα λιθασωσιν αυτον 31. eβastasan oυn palin lithoυs oi ioυdaioi ina lithasosin aυton

31 Therefore the Jews bore stones again in order that they might stone him.

31. Then the Jews took up stones again to stone him.

31. Da toge Jøderne atter Stene op for at stene ham.

31. Då togo åter Judarna stenar, till att stena honom.

31. Siis töstsid Juda-rahwas jälle kiwwa ülles, et nemmad tedda piddid nendega wiskama.

31. Tada žydai vėl stvėrėsi akmenų, norėdami Jį užmėtyti.

31. Da hoben die Juden abermals Steine auf, daß sie ihn steinigten.

31. Alors les Juifs prirent de nouveau des pierres pour le lapider.

31. Entónces volvieron a tomar piedras los Judíos, para apedrearle.

31 De Joden dan namen wederom stenen op, om Hem te stenigen.

31. Porwali tedy znowu kamienie Żydowie, aby go ukamionowali.

31. Ismét köveket [14†] ragadának azért a zsidók, hogy megkövezzék őt.

31 Тут опять Иудеи схватили каменья, чтобы побить Его.

31. Брали тодї знов каміннє Жиди, щоб каменувати Його.

32 Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?"

32 Jeesus vastasi heille: "Olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isältäni*. Mikä niistä on sellainen, jonka vuoksi minut kivitätte?"

32. Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?

32. Mutta Jesus wastais heitä: minä osotin teille Isäldäni monda hywä työtä cuidenga tähden nijstä te sijs tahdotta minua kiwittä?

32. Wastasi Iesus heite/ Monda hyue töte mine osotin teille minun Iseldeni/ Quinenga tedhen sis nijste töiste te tadhot minua kiuitte? (Wastasi Jesus heitä/ Monta hywää työtä minä osoitin teille minun Isältäni/ Kuinenka tähden siis niistä töistä te tahdot minua kiwittää.)

32. ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Πολλὰ ἔργα καλὰ ἔδειξα ὑμῖν ἐκ τοῦ πατρός μου, διὰ ποῖον αὐτῶν ἔργον λιθάζετέ με;

32. απεκριθη αυτοις ο ιησους πολλα καλα εργα εδειξα υμιν εκ του πατρος μου δια ποιον αυτων εργον λιθαζετε με 32. apekrithe aυtois o iesoυs polla kala erga edeiksa υmin ek toυ patros moυ dia poion aυton ergon lithazete me

32 Jesus answered them, I showed you° many good works from my Father, because of what work from those do you° stone me?

32. Jesus answered them, Many good works have I shewed you from my Father; for which of those works do ye stone me

32. Jesus svarede dem: mange gode Gjerninger viste jeg Eder fra min Fader: for hvilken af disse Gjerninger stene I mig?

32. Jesus svarade dem: Jag hafver många goda gerningar bevist eder af minom Fader; för hvilka af dem stenen I mig?

32. Jesus kostis neile: Paljo häid teggusid ollen ma teile näitnud miño Issast; missugguse teo pärrast nende seast wiskate teie mind kiwwidega?

32. O Jėzus paklausė jų: ‘‘Daug gerų darbų esu jums parodęs iš savo Tėvo. Už kurį gi darbą užmėtysite mane akmenimis?’‘

32. Jesus antwortete ihnen: Viel gute Werke habe ich euch erzeigt von meinem Vater; um welches Werk unter ihnen steinigt ihr mich?

32. Et Jésus leur dit: J'ai fait devant vous plusieurs bonnes ouvres de la part de mon Père; pour laquelle me lapidez-vous?

32. Respondióles Jesús: Muchas buenas obras os he mostrado de mi Padre, ¿por cuál obra de ellas me apedreáis?

32 Jezus antwoordde hun: Ik heb u vele treffelijke werken getoond van Mijn Vader; om welk werk van die stenigt gij Mij?

32. Odpowiedział im Jezus: Wiele dobrych uczynków ukazałem wam od Ojca mego, dla któregoż z tych uczynków kamionujecie mię?

32. Felele nékik Jézus: Sok jó dolgot mutattam néktek az én Atyámtól; azok közül melyik dologért köveztek meg engem?

32 Иисус отвечал им: много добрых дел показал Я вам от Отца Моего; за которое из них хотите побить Меня камнями?

32. Озвавсь до них Ісус: Багато добрих дїл явив я від Отця мого. За которе з тих дїл каменуєте мене?

33 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi".

33 Juutalaiset vastasivat Hänelle (sanoen): "Hyvän teon vuoksi emme sinua kivitä, vaan rienauksen vuoksi, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."

33. Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.

33. Judalaiset wastaisit händä sanoden: en me sinua hywän työn tähden kiwitä waan pilcan tähden: ja että sinä joca ihminen olet teet idzes Jumalaxi.

33. Wastasit hende Juttat/ sanoden/ Emme me sinua kiuite hyuen töön tedhen/ waan pilcan tedhen/ ia ette sine/ ioca Inhimine' olet/ teet itzes Jumalaxi. (Wastasit häntä juuttaat/ sanoen/ Emme me sinua kiwitä hywän työn tähden/ waan pilkan tähden/ ja että sinä/ joka ihminen olet/ teet itsesi jumalaksi.)

33. ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι λέγοντες· Περὶ καλοῦ ἔργου οὐ λιθάζομέν σε, ἀλλὰ περὶ βλασφημίας, καὶ ὅτι σὺ ἄνθρωπος ὢν ποιεῖς σεαυτὸν Θεόν.

33. απεκριθησαν αυτω οι ιουδαιοι λεγοντες περι καλου εργου ου λιθαζομεν σε αλλα περι βλασφημιας και οτι συ ανθρωπος ων ποιεις σεαυτον θεον 33. apekrithesan aυto oi ioυdaioi legontes peri kaloυ ergoυ oυ lithazomen se alla peri βlasfemias kai oti sυ anthropos on poieis seaυton theon

33 The Jews answered him, saying, We do not stone you concerning a good work, but concerning blasphemy, and because you being a man, are making* yourself God.

33. The Jews answered him, saying, For a good work we stone thee not; but for blasphemy; and because that thou, being a man, makest thyself God.

33. Jøderne svarede ham og sagde: for en god Gjerning stene vi dig ikke, men for Gudsbespottelse, og fordi du, som er et Menneske, gjør dig selv til Gud.

33. Judarna svarade honom, och sade: För god gernings skull stene vi dig icke, utan för hädelsens skull; och att du, som äst en menniska, gör dig sjelf till Gud.

33. Juda-rahwas kostsid tem̃ale ja ütlesid: Hea teo pärrast ei wiska meie sind mitte kiwwidega, waid Jummala teotamisse pärrast, ja et siña, kes sa innimenne olled, isseennast Jum̃alaks teed.

33. Žydai Jam atsakė: ‘‘Ne už gerą darbą užmėtysime Tave akmenimis, bet už piktžodžiavimą ir kad Tu, būdamas žmogus, dediesi Dievu’‘.

33. Die Juden antworteten ihm und sprachen: Um des guten Werks willen steinigen wir dich nicht, sondern um der Gotteslästerung willen und daß du ein Mensch bist und machst dich selbst zu Gott.

33. Les Juifs lui répondirent: Ce n'est point pour une bonne ouvre que nous te lapidons, mais pour un blasphème, et parce qu'étant homme, tu te fais Dieu.

33. Respondiéronle los Judíos, diciendo: Por la buena obra no te apedreamos, sino por la blasfemia; y porque tú, siendo hombre, te haces Dios.

33 De Joden antwoordden Hem, zeggende: Wij stenigen U niet over enig goed werk, maar over gods lastering, en omdat Gij, een Mens zijnde, Uzelven God maakt.

33. Odpowiedzieli mu Żydowie, mówiąc: Dla dobrego uczynku nie kamionujemy cię, ale dla bluźnierstwa, to jest, że ty będąc człowiekiem, czynisz się sam Bogiem.

33. Felelének néki a zsidók, mondván: Jó dologért nem kövezünk meg téged, hanem káromlásért, tudniillik, hogy te ember létedre Istenné [15†] teszed magadat.

33 Иудеи сказали Ему в ответ: не за доброе дело хотим побить Тебя камнями, но за богохульство и за то, что Ты, будучи человек, делаешь Себя Богом.

33. Відказали йому Жиди, говорячи: За добре дїло не каменуємо Тебе, а за хулу, і що Ти, чоловіком бувши, робиш себе Богом.

34 Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?

34 Jeesus vastasi heille: "Eikö laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: Te olette jumalia'?

34. Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?

34. Jesus wastais heitä: eikö teidän Laisanne ole kirjoitettu?

34. Wastasi heite Iesus. Eikö teiden Laisan ole kirioitettu/ Mine sanoin/ Te oletta Jumalat? (Wastasi heitä Jesus. Eikö teidän laissan ole kirjoitettu/ Minä sanoin/ Te olette Jumalat?)

34. ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Οὐκ ἔστι γεγραμμένον ἐν τῷ νόμῳ ὑμῶν, ἐγὼ εἶπα, θεοί ἐστε;

34. απεκριθη αυτοις ο ιησους ουκ εστιν γεγραμμενον εν τω νομω υμων εγω ειπα θεοι εστε 34. apekrithe aυtois o iesoυs oυk estin gegrammenon en to nomo υmon ego eipa theoi este

34 Jesus answered them, Has it not been written in your° law, (that) I said, You° are gods? {Psa 82:6?}

34. Jesus answered them, Is it not written in your law, I said, Ye are gods

34. Jesus svarede dem: er der ikke skrevet i Eders Lov: jeg har sagt: I ere Guder?

34. Jesus svarade dem: Är icke skrifvet i edor lag: Jag sade, I ären gudar?

34. Jesus kostis neile: Eks teie kässusse ei olle kirjotud: Minna ollen üttelnud, teie ollete jummalad?

34. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Argi jūsų Įstatyme nėra parašyta: ‘Aš tariau: jūs esat dievai’?

34. Jesus antwortete ihnen: Steht nicht geschrieben in eurem Gesetz: "Ich habe gesagt: Ihr seid Götter"?

34. Jésus leur répondit: N'est-il pas écrit dans votre loi: J'ai dit: Vous êtes des dieux.

34. Respondióles Jesús: ¿No está escrito en vuestra ley: Yo dije: Dioses sois?

34 Jezus antwoordde hun: Is er niet geschreven in uw wet: Ik heb gezegd, gij zijt goden?

34. Odpowiedział im Jezus: Izali nie jest napisano w zakonie waszym: Jam rzekł: Bogowie jesteście?

34. Felele nékik Jézus: Nincs-é megírva a ti törvényetekben: Én mondám: Istenek [16†] vagytok?

34 Иисус отвечал им: не написано ли в законе вашем: Я сказал: вы боги?

34. Озвавсь до них Ісус: Хиба не написано в законї вашому: Я сказав, ви боги?

35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin —

35 Jos Hän sanoi jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei saata kumoutua —

35. Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:

35. Minä sanoin: te oletta jumalat. Jos hän ne cudzui jumalixi joille Jumalan sana tapahdui ja ei Kirjoitus ole cuitengan ricottu?

35. Jos hen ne cutzui Jumalaxi/ ioille Jumalan sana tapactui/ ia ei se Kirioitus taidha quitengan rikottu olla/ (Jos hän ne kutsui jumalaksi/ joille Jumalan sana tapahtui/ ja ei se kirjoitus taida kuitenkaan rikottu olla/)

35. εἰ ἐκείνους εἶπε θεοὺς, πρὸς οὓς ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ ἐγένετο, καὶ οὐ δύναται λυθῆναι ἡ γραφή,

35. ει εκεινους ειπεν θεους προς ους ο λογος του θεου εγενετο και ου δυναται λυθηναι η γραφη 35. ei ekeinoυs eipen theoυs pros oυs o logos toυ theoυ egeneto kai oυ dυnatai lυthenai e grafe

35 If he called those (men) gods, to whom the word of God came* (and the Scripture is not able to be torn-down),

35. If he called them gods, unto whom the word of God came, and the scripture cannot be broken;

35. Dersom han kalder dem Guder til hvilke Guds ord skete, (og Skriften kan ikke rokkes);

35. Hafver han nu kallat dem gudar, till hvilka Guds ord skedde; och Skriften kan icke varda omintet;

35. Kui temma neid jummalaiks hüab kellele Jummala sanna ööldi, ja se kirri ei woi walleks jäda;

35. Jeigu Jis vadina dievais tuos, kuriems skirtas Dievo žodis (o Raštas negali būti panaikintas),

35. So er die Götter nennt, zu welchen das Wort geschah, und die Schrift kann doch nicht gebrochen werden,

35. Que si elle a appelé dieux ceux à qui la parole de Dieu était adressée (et l'Écriture ne peut être rejetée),

35. Si llamó dioses a aquellos, a los cuales vino la palabra de Dios, y la Escritura no puede ser quebrantada,

35 Indien de wet die goden genaamd heeft, tot welke het woord Gods geschied is, en de Schrift niet kan gebroken worden;

35. Jeźliżeć one nazwał bogami, do których się stało słowo Boże, a nie może być Pismo skażone;

35. Ha azokat isteneknek mondá, a kikhez az Isten beszéde lőn (és az írás fel nem bontható),

35 Если Он назвал богами тех, к которым было слово Божие, и не может нарушиться Писание, –

35. Коли тих назвав богами, до кого слово Боже було, та й не може поламатись писаннє, -

36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?

36 sanotteko te Hänestä, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä rienaat, koska sanoin: 'Olen Jumalan Poika'?

36. Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.

36. Ja te sanotte hänelle: jonga Isä on pyhittänyt ja lähettänyt mailmaan: sinä pilckat Jumalata että minä sanoin: minä olen Jumalan Poica.

36. Ja te sijttekin sanotta henelle ionga Ise ombi pyhittenyt ia lehettenyt Mailman/ Sine pilcat Jumalata/ Senteden ette mine sanoin/ Mine olen Jumalan Poica? (Ja te sittenkin sanotte hänelle jonka Isä ompi pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan/ Sinä pilkkaat Jumalata/ Sentähden että minä sanoin/ Minä olen Jumalan Poika?)

36. ὃν ὁ πατὴρ ἡγίασε καὶ ἀπέστειλεν εἰς τὸν κόσμον, ὑμεῖς λέγετε ὅτι βλασφημεῖς, ὅτι εἶπον, υἱὸς τοῦ Θεοῦ εἰμι;

36. ον ο πατηρ ηγιασεν και απεστειλεν εις τον κοσμον υμεις λεγετε οτι βλασφημεις οτι ειπον υιος του θεου ειμι 36. on o pater egiasen kai apesteilen eis ton kosmon υmeis legete oti βlasfemeis oti eipon υios toυ theoυ eimi

36 do you° say of him, whom the Father made holy and sent into the world, You blaspheme, because I said, I am (the) Son of God?

36. Say ye of him, whom the Father hath sanctified, and sent into the world, Thou blasphemest; because I said, I am the Son of God?

36. sige I da til den, hvem Faderen har helliget og sendt til Verden: du bespotter Gud, fordi jeg sagde: jeg er Guds Søn?

36. Och I sägen dock till honom, som Fadren helgat hafver, och sändt i verldena: Du häder Gud; derföre, att jag säger: Jag är Guds Son?

36. Kas teie siis ütlete sellele, kedda Issa on pühhitsenud, ja ma-ilma sisse läkkitanud: Siña teotad Jummalat? sest et ma ollen üttelnud: Minna ollen Jummala Poeg.

36. kaip tad jūs galite sakyti Tam, kurį Tėvas pašventino ir pasiuntė į pasaulį: ‘Tu piktžodžiauji’, kai Jis pasakė: ‘Aš esu Dievo Sūnus!’?

36. sprecht ihr denn zu dem, den der Vater geheiligt und in die Welt gesandt hat: "Du lästerst Gott", darum daß ich sage: Ich bin Gottes Sohn?

36. Dites-vous que je blasphème, moi que le Père a sanctifié et qu'il a envoyé dans le monde, parce que j'ai dit: Je suis le Fils de Dieu?

36. ¿A mí que el Padre santificó, y envió al mundo, vosotros decís: Tú blasfemas; porque dije: Soy el Hijo de Dios?

36 Zegt gijlieden tot Mij, Dien de Vader geheiligd en in de wereld gezonden heeft: Gij lastert God; omdat Ik gezegd heb: Ik ben Gods Zoon?

36. A mnie, którego Ojciec poświęcił i posłał na świat, wy mówicie: Bluźnisz, żem rzekł: Jestem Synem Bożym?

36. Arról mondjátok-é ti, a kit az Atya megszentelt és elküldött e világra: Káromlást szólsz; mivelhogy azt mondám: Az Isten Fia vagyok?!

36 Тому ли, Которого Отец освятил и послал в мир, вы говорите: богохульствуешь, потому что Я сказал: Я Сын Божий?

36. то як же про Того, кого Отець осьвятив і післав у сьвіт, ви кажете: Що хулиш, бо сказав: Я Син Божий?

37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.

37 Ellen tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.

37. Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.

37. Ellen minä tee minun Isäni töitä nijn älkät minua uscoco:

37. Ellei mine tee minun Iseni töite/ nin elke vsko minua/ (Ellei minä tee minun Isäni töitä/ niin älkää uskoko minua/)

37. εἰ οὐ ποιῶ τὰ ἔργα τοῦ πατρός μου, μὴ πιστεύετέ μοι·

37. ει ου ποιω τα εργα του πατρος μου μη πιστευετε μοι 37. ei oυ poio ta erga toυ patros moυ me pisteυete moi

37 If I am not doing the works of my Father, (then) do° not believe in me.

37. If I do not the works of my Father, believe me not.

37. Dersom jeg ikke gjør min Faders Gjerninger, troer mig ikke.

37. Gör jag icke mins Faders gerningar, så tror mig intet.

37. Kui minna omma Issa teggusid ei te, siis ärge uskuge mind;

37. Jei Aš nedarau savo Tėvo darbų,­ netikėkite manimi!

37. Tue ich nicht die Werke meines Vaters, so glaubet mir nicht;

37. Si je ne fais pas les ouvres de mon Père, ne me croyez point.

37. Si no hago obras de mi Padre, no me creais.

37 Indien Ik niet doe de werken Mijns Vaders, zo gelooft Mij niet;

37. Jeźliż nie czynię spraw Ojca mego, nie wierzcież mi.

37. Ha az én Atyám dolgait nem cselekszem, ne higyjetek nékem;

37 Если Я не творю дел Отца Моего, не верьте Мне;

37. Коли я не роблю дїл Отця мого, не йміть віри менї.

38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."

38 Mutta jos teen, niin vaikka ette usko minua, uskokaa teot, jotta tietäisitte ja uskoisitte* että Isä on minussa ja minä Hänessä."

38. Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.

38. Mutta jos minä nijtä teen ja jos et te minua usco nijn uscocat ne työt että te tundisit ja uscoisit Isän olewan minus ja minun hänes.

38. Mutta ios mine ne teen ios ei te minua vsko/ nin vskocat ne tööt/ Senpäle ette teiden pite tundeman ia Uskoman/ ette Ise ombi minus/ Ja mine henes. (Mutta jos minä ne teen jos ei te minua usko/ niin uskokaat ne työt/ Senpäälle että teidän pitää tunteman ja uskoman/ että Isä ompi minussa/ Ja minä hänessä.)

38. εἰ δὲ ποιῶ, κἂν ἐμοὶ μὴ πιστεύητε, τοῖς ἔργοις πιστεύσατε, ἵνα γνῶτε καὶ πιστεύσητε, ὅτι ἐν ἐμοὶ ὁ πατὴρ κἀγὼ ἐν αὐτῷ.

38. ει δε ποιω καν εμοι μη πιστευητε τοις εργοις πιστευσατε ινα γνωτε και πιστευσητε οτι εν εμοι ο πατηρ καγω εν αυτω 38. ei de poio kan emoi me pisteυete tois ergois pisteυsate ina gnote kai pisteυsete oti en emoi o pater kago en aυto

38 But if I am doing them, even if you° do° not believe in me, believe° in the works; in order that you° may know and may believe that the Father is in me and I in him.

38. But if I do, though ye believe not me, believe the works: that ye may know, and believe, that the Father is in me, and I in him.

38. Men dersom jeg gjør dem, om I end ikke ville troe mig, da troer Gjerningerne, paa det I kunne kjende og troe, at Faderen er i mig, og jeg i ham.

38. Men gör jag dem, tror då gerningomen, om I icke viljen tro mig; på det I skolen förstå, och tro, att Fadren är i mig, och jag i honom.

38. Agga kui minna neid teen, siis uskuge need teud, kui teie mind ei ussu, et teie moistate ja ussute, et Issa minno sees, ja minna temma sees ollen.

38. O jeigu darau ir manimi netikite,­tikėkite darbais, kad pažintumėte ir patikėtumėte, jog Tėvas manyje ir Aš Jame’‘.

38. tue ich sie aber, glaubet doch den Werken, wollt ihr mir nicht glauben, auf daß ihr erkennet und glaubet, daß der Vater in mir ist und ich in ihm.

38. Mais si je les fais, et quand même vous ne me croiriez point, croyez à mes ouvres, afin que vous connaissiez, et que vous croyiez que le Père est en moi, et que je suis en lui.

38. Mas si las hago, aunque a mí no creais, creéd a las obras, para que conozcáis y creais, que el Padre es en mí, y yo en él.

38 Maar indien Ik ze doe, en zo gij Mij niet gelooft, zo gelooft de werken; opdat gij moogt bekennen en geloven, dat de Vader in Mij is, en Ik in Hem.

38. A jeźliż czynię, chociażbyście mnie nie wierzyli, wierzcież uczynkom, abyście poznali i wierzyli, żeć Ojciec jest we mnie, a ja w nim.

38. Ha pedig azokat cselekszem, ha nékem nem hisztek is, higyjetek a cselekedeteknek: [17†] hogy megtudjátok és elhigyjétek, hogy az Atya én bennem van, [18†] és én ő benne vagyok.

38 а если творю, то, когда не верите Мне, верьте делам Моим, чтобы узнать и поверить, что Отец во Мне и Я в Нем.

38. Коли ж роблю, а ви менї не віруєте, то дїлам віруйте, щоб ви знали й вірували, що в менї Отець, і я в Йому.

39 Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä.

39 Niin he tahtoivat taas ottaa Hänet kiinni, mutta Hän lähti pois heidän käsistään.

39. Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,

39. Nijn he edzeit taas händä kijnniottaxens mutta hän läxi heidän tyköns:

39. Nin he taas etzit hende kijniotta/ ia hen poislexi heiden käsistens/ (Niin he taas etsit häntä kiinni ottaa/ ja hän pois läksi heidän käsistänsä/)

39. Ἐζήτουν οὖν πάλιν πιάσαι αὐτὸν· καὶ ἐξῆλθεν ἐκ τῆς χειρὸς αὐτῶν.

39. εζητουν ουν παλιν αυτον πιασαι και εξηλθεν εκ της χειρος αυτων 39. ezetoυn oυn palin aυton piasai kai ekselthen ek tes cheiros aυton

39 Therefore they were again seeking to arrest him and he went forth out of their hand.

39. Therefore they sought again to take him: but he escaped out of their hand,

39. Derfor søgte de atter at gribe ham; men han undkom af deres Haand.

39. Åter foro de efter att gripa honom; och han gick utu deras händer.

39. Siis otsisid nemmad ta tedda kinniwotta; ja temma läks nende käest ärra.

39. Tuomet jie vėl norėjo Jį suimti, bet Jis ištrūko jiems iš rankų.

39. Sie suchten abermals ihn zu greifen; aber er entging ihnen aus ihren Händen

39. Ils cherchaient donc encore à se saisir de lui; mais il échappa de leurs mains.

39. Y procuraban otra vez prenderle; mas él se salió de sus manos,

39 Zij zochten dan wederom Hem te grijpen, en Hij ontging uit hun hand.

39. Tedy zasię szukali, jakoby go pojmać; ale uszedł z rąk ich.

39. Ismét meg akarák azért őt fogni; de kiméne az ő kezökből.

39 Тогда опять искали схватить Его; но Он уклонился от рук их,

39. Шукали тодї знов Його схопити, та вхиливсь од рук їх,

40 Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.

40 Ja Hän meni jälleen Jordanin tuolle puolen siihen paikkaan jossa Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.

40. Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.

40. Ja meni jällens toiselle puolelle Jordani siJohen josa Johannes ensin casti ja jäi sinne.

40. ia poismeni iellens toiselle polen Jordanin sihen sijan/ iossa Johannes oli ensin castanut/ ia ieij sinne. (ja pois meni jällens toiselle puolen Jordanin siihen sijaan/ jossa Johannes oli ensin kastanut/ ja jäi sinne.)

40. Καὶ ἀπῆλθε πάλιν πέραν τοῦ Ἰορδάνου, εἰς τὸν τόπον ὅπου ἦν Ἰωάννης τὸ πρῶτον βαπτίζων, καὶ ἔμεινεν ἐκεῖ.

40. και απηλθεν παλιν περαν του ιορδανου εις τον τοπον οπου ην ιωαννης το πρωτον βαπτιζων και εμεινεν εκει 40. kai apelthen palin peran toυ iordanoυ eis ton topon opoυ en ioannes to proton βaptizon kai emeinen ekei

40 And he went away again beyond-that (area) of the Jordan into the place where John was first immersing*, and he remained there.

40. And went away again beyond Jordan into the place where John at first baptized; and there he abode.

40. Og han drog atter bort paa hiin Side Jordan til det Sted, hvor Johannes først døbte, og blev der.

40. Och drog åter bort på hinsidon Jordan, till det rummet der Johannes hade först döpt; och blef der.

40. Ja temma läks jälle teile pole Jordani senna paika, kus Joannes esmalt olli ristimas, ja jäi senna.

40. Jėzus vėl pasitraukė anapus Jordano, kur pirma Jonas krikštijo, ir apsistojo ten.

40. und zog hin wieder jenseit des Jordans an den Ort, da Johannes zuvor getauft hatte, und blieb allda.

40. Et il s'en alla de nouveau au-delà du Jourdain, au lieu où Jean avait d'abord baptisé, et il y demeura.

40. Y volvióse tras el Jordan, a aquel lugar donde primero había estado bautizando Juan, y se estuvo allí.

40 En Hij ging wederom over de Jordaan, tot de plaats, waar Johannes eerst doopte; en Hij bleef aldaar.

40. I odszedł zasię za Jordan na ono miejsce, gdzie przedtem Jan chrzcił, i tamże mieszkał.

40. És újra elméne túl a Jordánon, arra a [19†] helyre, a hol János először keresztelt vala; és ott marada.

40 и пошел опять за Иордан, на то место, где прежде крестил Иоанн, и остался там.

40. та й пійшов ізнов на той бік у те місце, де Йоан перше хрестив, та й пробував там.

41 Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta".

41 Monet tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: "Johannes tosin ei tehnyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki mitä Johannes sanoi tästä, oli totta."

41. Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.

41. Ja monda tuli hänen tygöns ja sanoi: ei Johannes yhtäkän ihmettä tehnyt:

41. Ja monda tulit henen tygens ia sanoit/ Ei tosin tehnyt Johannes ychteken Merki/ (Ja monta tulit hänen tykönsä ja sanoit/ Ei tosin tehnyt Johannes yhtäkään merkkiä/)

41. καὶ πολλοὶ ἦλθον πρὸς αὐτὸν καὶ ἔλεγον ὅτι Ἰωάννης μὲν σημεῖον ἐποίησεν οὐδέν, πάντα δὲ ὅσα εἶπεν Ἰωάννης περὶ τούτου, ἀληθῆ ἦν.

41. και πολλοι ηλθον προς αυτον και ελεγον οτι ιωαννης μεν σημειον εποιησεν ουδεν παντα δε οσα ειπεν ιωαννης περι τουτου αληθη ην 41. kai polloi elthon pros aυton kai elegon oti ioannes men semeion epoiesen oυden panta de osa eipen ioannes peri toυtoυ alethe en

41 And many came to him and they were saying, John indeed did no sign, but all things, as many things as John spoke concerning this one were true.

41. And many resorted unto him, and said, John did no miracle: but all things that John spake of this man were true.

41. Og Mange kom til ham og sagde: Johannes gjorde vel intet Tegn: men Alt, hvad Johannes sagde om denne, var sandt.

41. Och månge kommo till honom, och sade: Johannes gjorde intet tecken; men allt det Johannes om denna sagt hafver, är sant.

41. Ja paljo tullid temma jure, ja ütlesid: Joannes ei teinud kül ühtegi immetähte; agga keik, mis Joannes sestsiñatsest on üttelnud, se on tössi.

41. Daugelis atėjo pas Jį ir kalbėjo: ‘‘Jonas nepadarė nė vieno ženklo, bet ką jis sakė apie šį žmogų, yra teisybė’‘.

41. Und viele kamen zu ihm und sprachen: Johannes tat kein Zeichen; aber alles, was Johannes von diesem gesagt hat, das ist wahr.

41. Et il vint à lui beaucoup de personnes qui disaient: Jean, il est vrai, n'a fait aucun miracle; mais tout ce que Jean a dit de cet homme-ci est vrai.

41. Y muchos venían a él, y decían: Juan a la verdad ningún milagro hizo; mas todo lo que Juan dijo de éste, era verdad.

41 En velen kwamen tot Hem, en zeiden: Johannes deed wel geen teken; maar alles, wat Johannes van Dezen zeide, was waar.

41. A wiele ich do niego przychodziło i mówili: Janci wprawdzie żadnego cudu nie uczynił; wszakże wszystko, cokolwiek Jan o tym powiedział, prawdziwe było.

41. És sokan menének ő hozzá és mondják vala, hogy: János nem tett ugyan semmi csodát; de mindaz, a mit János e felől mondott, igaz vala.

41 Многие пришли к Нему и говорили, что Иоанн не сотворил никакого чуда, но все, что сказал Иоанн о Нем, было истинно.

41. І многі приходили до Него, й казали: Що Йоан нїякої ознаки не зробив, усе ж, що Йоан казав про сього чоловіка, правда була.

42 Ja monet siellä uskoivat häneen.

42 Ja monet siellä uskoivat Häneen.

42. Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.

42. Mutta caicki cuin Johannes tästä sanoi ne owat todet. Ja monda uscoi siellä hänen päällens.

42. Mutta quitengi caiki/ mite Johannes ombi teste sanonut/ ne ouat todhet. Ja monda sielle vskoit henen pälens. (Mutta kuitenkin kaikki/ mitä Johannes ompi tästä sanonut/ ne owat todet. Ja monta siellä uskoit hänen päällensä.)

42. καὶ πολλοὶ ἐπίστευσαν εἰς αὐτὸν ἐκεῖ.

42. και επιστευσαν πολλοι εκει εις αυτον 42. kai episteυsan polloi ekei eis aυton

42 And many believed in him there.

42. And many believed on him there.

42. Og Mange der troede paa ham.

42. Och trodde månge der på honom,

42. Ja seäl usksid paljo temma sisse.

42. Ir daugelis tenai Jį įtikėjo.

42. Und glaubten allda viele an ihn.

42. Et plusieurs crurent en lui en ce lieu-là.

42. Y muchos creyeron allí en él.

42 En velen geloofden aldaar in Hem.

42. I wiele ich tam uwierzyło weó.

42. És sokan hivének ott ő benne.

42 И многие там уверовали в Него.

42. І увірували там многі в Него.