Propheta Hosea
VII. Lucu.
Tes se kymmenen Israelin Sucukunnan Waldakunnan Jumalattomus
ensin vlosmalatan/ ioca Canssan Jumalasta poisweti/ sihen cullaisen
wasican palueluxen/ ionga Kuningas Jeroboam asetti. Ja ette he tapoit
ne Prophetat/ iotca site laitoit. Mingeteden he mös nin rangastettin/
ettei yxiken woinut heite autta.
7:1 COska mine Israelin autta tadhon/ nin esken leuten Ephraimin
Epeusko/ ia Samarian Pahuus/ nin ette he site änemen Epeiumalutta
piteuet.
Koska minä Israelin auttaa tahdon/ niin äsken löydetään Ephraimin
epäusko/ ja Samarian pahuus/ niin että he sitä enemmin epäjumaluutta
pitäwät.
7:2 Sille waicka he keskenens Warasten/ ia vlcona Röueriten cansa/
rangaistut ouat/ euet he quitengan merkitze/ ette mine sen cautta/
caiken heiden Pahudhens päle warin pidhen. Mutta mine kylle näen
heiden menons/ ionga he iocapaicas piteuet.
Sillä waikka he keskenänsä warasten/ ja ulkona ryöwärien kanssa/
rangaistut owat/ eiwät he kuitenkaan merkitse/ että minä sen kautta/
kaiken heidän pahuutensa päälle waarin pidän. Mutta minä kyllä näen
heidän menonsa/ jonka he joka paikassa pitäwät.
7:3 He ilahuttauat Kuningan Epeiumaludhens cautta/ ia heiden
Walheisans Pämiehet/ ia ouat caiki tynni Hoorintekiet.
He ilahduttawat kuninkaan epäjumaluutensa kautta/ ja heidän
walheissansa päämiehet/ ja owat kaikki tyynni huorintekijät.
7:4 Ninquin yxi Pätzi/ ionga Leipoia lämmitte/ coska hen on sotkenut/
ia andapi taikinan pänens hapata/ ia ylesnosta.
Niinkuin yksi pätsi/ jonka leipoja lämmittää/ koska hän on sotkenut/ ja
antaapi taikinan hapata/ ja ylösnostaa.
7:5 Tenepene ombi meiden Kuningan Juhla ( ma he sanouat ) nin
lämbieuet sijtte ne Pämiehet/ ninquin Winasta/ nin hen cutzutta ne
