Se toinen P. Paualin Epistola Corintherin tyge.
edesse kelpa.
Sillä että Jumala hän manaapi meidän kauttamme. Niin me rukoilemme
siis Kristuksen puolesta että te sowitte Jumalan kanssa. Sillä että hän
ompi sen/ joka ei mitään synnistä tiennyt/ Meidän tähden synniksi
tehnyt/ Sen päälle että me tulisimme hänessä siksi wanhurskaudeksi
joka Jumalan edessä kelpaa.
* Ylenangarat) se on/ Jos me wiele couasta heiden cansans meneme/
nin me quitengin sijnä paluelema Jumalata Jos me taas hilian meneme
heiden cansa/ Nin me sen teem heille palueluxexi ia Mielennouteexi/
Jotca ouat caiki oikein ia Hyuesti tehdhyt. * Souitta) Tesse hen
yleskorghotta sen ylenpaltisen Jumalan Laupiuden meiden cochtan ettes
näet/ quinga Apostoli asetta Christusen/ quin ei waan hen itze/ mutta
mös itze Ise Jumala/ Euangelium sarnan cautta/ caikein neurimeste
souindo pyytä meilde. O ihmelinen Jumalan Rackaus/ meiden cochtan/
haleus/ achkerus ia palawus.
VI. Lucu
6:1 NIn me nyt teite maname quin Cansa auttaiat ettei te Jumalan Armo
huckan otaisi/
Niin me nyt teitä manaamme kuin kanssaauttajat ettei te Jumalan armo
hukkaan ottaisi/
6:2 Sille ette hen sanopi/ Mine olen otolisella aiala sinua cuullut/ ia
olen sinua Terueydhen päiuene auttanut. Catzo/ Nyt on se otolinen
aica/ Catzo nyt on Terueydhen Päiue.
Sillä että hän sanoopi/ Minä olen otollisella ajalla sinua kuullut/ ja olen
sinua terweyden päiwänä auttanut. Katso/ Nyt on se otollinen aika/
Katso nyt on terweyden päiwä.
6:3 Elkem me kenengen ioskussa Pahenosta andaco/ Senpäle ettei
meiden Wirca pidheisi laitettaman/
Älkäämme me kenenkään jossa kussa pahennusta antako/ Sen päälle
