25 luku

Samuelin kuolema ja hautaus. Naabal ja Abigail. Daavidin vaimot

1. Ja Samuel kuoli, ja koko Israel kokoontui pitämään hänen valittajaisiaan, ja he hautasivat hänet hänen kotipaikkaansa Raamaan. Ja Daavid nousi ja meni Paaranin erämaahan.

1. Ja Samuel kuoli, ja koko Israel kokoontui murehtimaan häntä ja hautasi hänen omaan huoneeseensa Ramaan. Mutta David nousi ja meni alas Paranin korpeen.

1. JA Samuel cuoli ja coco Israel cocounsi murhettiman händä ja hautais hänen oman huoneseens Ramahn. Mutta Dawid hangidzi ja matcusti Paranin corpeen.

1 And Samuel died. And all Israel gathered themselves together and lamented him and buried him in his house at Ramah. And David arose and went down to the wilderness of Paran.

1. And Samuel died; and all the Israelites were gathered together, and lamented him, and buried him in his house at Ramah. And David arose, and went down to the wilderness of Paran.

1. Und Samuel starb; und das ganze Israel versammelte sich und trug Leid um ihn, und sie begruben ihn in seinem Hause zu Rama. David aber machte sich auf und zog hinab in die Wüste Pharan.

1. Y MURIÓ Samuel, y juntóse todo Israel, y endecháronle, y sepultáronle en su casa en Rama. Y David se levantó, y se fué al desierto de Farán.

1 И умер Самуил; и собрались все Израильтяне, и плакали по нем, ипогребли его в доме его, в Раме. Давид встал и сошел к пустыне Фаран.

2. Ja Maaonissa oli mies, jolla oli karjataloutensa Karmelissa, ja se mies oli hyvin rikas: hänellä oli kolmetuhatta lammasta ja tuhat vuohta. Ja hän oli keritsemässä lampaitansa Karmelissa.

2. Ja yksi mies asui Maonissa, jolla myös oli tekemistä Karmelissa, ja se mies oli sangen rikas, ja hänellä oli kolmetuhatta lammasta ja tuhannen vuohta; ja hän keritsi lampaitansa Karmelissa.

2. Ja yxi mies asui Maonis jolla myös oli tekemist Carmelis ja se mies oli sangen ricas ja hänellä oli colmetuhatta lammasta ja tuhannen wohta. Ja hän keridzi lambaitans Carmelis.

2 And there was a man in Maon whose possessions were in Carmel. And the man was very great (in goods) and he had three thousand sheep and a thousand goats. And he was shearing his sheep in Carmel.

2. And there was a man in Maon, whose possessions were in Carmel; and the man was very great, and he had three thousand sheep, and a thousand goats: and he was shearing his sheep in Carmel.

2. Und es war ein Mann zu Maon und sein Wesen zu Karmel; und der Mann war sehr großen Vermögens und hatte dreitausend Schafe und tausend Ziegen. Und es begab sich eben, daß er seine Schafe schor zu Karmel.

2. Y en Maón había un hombre que tenía su hacienda en el Carmelo, el cual era muy rico: que tenía tres mil ovejas, y mil cabras. Y aconteció, que este trasquilaba sus ovejas en el Carmelo.

2 Был некто в Маоне, а имение его на Кармиле, человек очень богатый; у него было тритысячи овец и тысяча коз; и был он при стрижке овец своих на Кармиле.

3. Miehen nimi oli Naabal, ja hänen vaimonsa nimi oli Abigail. Vaimo oli hyvin ymmärtäväinen ja vartaloltaan kaunis, mutta mies oli tyly ja menoissaan raaka; hän oli kaalebilainen.

3. Ja miehen nimi oli Nabal, ja hänen emäntänsä nimi Abigail; ja se oli toimellinen vaimo ja kaunis kasvoilta, mutta mies oli sangen kova ja paha töissänsä, ja hän oli Kalebin sukua.

3. Ja hänen nimens oli Nabal ja hänen emändäns nimi oli Abigail ja hän oli toimellinen waimo ja caunis caswoilda mutta mies oli sangen cowa ja paha töisäns ja hän oli Calebista.

3 Now the name of the man was Nabal and the name of his wife Abigail. And the woman was of good understanding and of a beautiful countenance, but the man was cruel and evil in his practices and he was of the house of Caleb.

3. Now the name of the man was Nabal; and the name of his wife Abigail: and she was a woman of good understanding, and of a beautiful countenance: but the man was churlish and evil in his doings; and he was of the house of Caleb.

3. Und er hieß Nabal; sein Weib aber hieß Abigail und war ein Weib von guter Vernunft und schön von Angesicht; der Mann aber war hart und boshaft in seinem Tun und war einer von Kaleb.

3. El nombre de aquel varón era Nabal: y el nombre de su mujer, Abigail: Y era aquella mujer de buen entendimiento, y de buena gracia; mas el hombre era duro, y de malos hechos: y era del linaje de Caleb.

3 Имя человека того – Навал, а имя жены его – Авигея; эта женщина была весьма умная и красивая лицем, а он – человек жестокий и злой нравом; он был из рода Халева.

4. Ja kun Daavid kuuli erämaassa, että Naabal keritsi lampaitansa,

4. Ja kuin David kuuli korvessa Nabalin keritsevän lampaitansa,

4. JA cosca Dawid corwes cuuli Nabalin keridzewän lambaitans:

4 And David heard in the wilderness that Nabal was shearing his sheep.

4. And David heard in the wilderness that Nabal did shear his sheep.

4. Da nun David in der Wüste hörte, daß Nabal seine Schafe schor,

4. Y David oyó en el desierto, que Nabal trasquilaba sus ovejas.

4 И услышал Давид в пустыне, что Навал стрижет овец своих.

5. lähetti hän sinne kymmenen nuorta miestä, ja Daavid sanoi nuorille miehille: Menkää Karmeliin, ja kun tulette Naabalin luo, niin tervehtikää häntä minun nimessäni

5. Lähetti hän kymmenen nuorukaista ja sanoi heille: menkäät Karmeliin, ja kuin te tulette Nabalin tykö, niin tervehtikäät häntä minun puolestani ystävällisesti,

5. Lähetti hän kymmenen nuorucaista ja sanoi heille: mengät Carmelijn ja cosca te tulet Nabalin tygö nijn terwettäkät händä minun puolestan ystäwälisest.

5 And David sent ten young men and David said to the young men, You* get up to Carmel and go to Nabal and greet him in my name.

5. And David sent out ten young men, and David said unto the young men, Get you up to Carmel, and go to Nabal, and greet him in my name:

5. sandte er aus zehn Jünglinge und sprach zu ihnen: Gehet hinauf gen Karmel; und wenn ihr zu Nabal kommt, so grüßet ihn von mir freundlich

5. Y envió David diez criados, y díjoles: Subíd al Carmelo, y veníd a Nabal, y demandádle en mi nombre de paz.

5 И послал Давид десять отроков, и сказал Давид отрокам: взойдите на Кармил и пойдите к Навалу, и приветствуйте его от моегоимени,

6. ja sanokaa sille eläjälle: 'Sinä elät rauhassa; rauhassa elää myös sinun perheesi ja kaikki, mitä sinulla on.

6. Ja sanokaat: terve! rauha olkoon sinulle, ja rauha huoneelles, ja kaikille mitä sinulle on, olkoon rauha!

6. Ja sanocat: terwe rauha olcon sinulle ja sinun huonelles ja caikille cuin sinulla on.

6 And thus you* will say to him who lives (in prosperity), Peace be to you and peace be to your house and peace be to all that you have.

6. And thus shall ye say to him that liveth in prosperity, Peace be both to thee, and peace be to thine house, and peace be unto all that thou hast.

6. und sprecht: Glück zu! Friede sei mit dir und deinem Hause und mit allem, was du hast!

6. Y decídle así: Que vivas, y hayas paz, y tu familia haya paz; y todo lo que a tí pertenece haya paz.

6 и скажите так: „мир тебе, мир дому твоему, мир всему твоему;

7. Minä olen nyt kuullut, että sinulla on lammasten keritsiäiset. Sinun paimenesi ovat olleet meidän läheisyydessämme; me emme ole heitä loukanneet, eikä heiltä ole mitään hävinnyt koko sinä aikana, minkä ovat olleet Karmelissa.

7. Minä olen nyt saanut kuulla, että sinulla on lammasten keritsiät: katso, paimenet jotka sinulla on, olivat meidän tykönämme, ja emme heitä häväisseet, ja ei heiltä mitään puuttunut niinkauvan kuin he olivat Karmelissa.

7. Minä olen saanut cuulla että sinulla on lammasten keridziät cadzo paimenet cuin sinulla on olit meidän tykönäm ja en me heitä ikänäns häwäisnet ja ei heildä mitän puuttunut nijncauwan cuin he olit Carmelis.

7 And now I have heard that you have shearers. Your shepherds have now been with us and we did them no hurt, neither was there anything missing to them all the while they were in Carmel.

7. And now I have heard that thou hast shearers: now thy shepherds which were with us, we hurt them not, neither was there ought missing unto them, all the while they were in Carmel.

7. Ich habe gehört, daß du Schafscherer hast. Nun, deine Hirten, die du hast, sind mit uns gewesen; wir haben sie nicht verhöhnt, und hat ihnen nichts gefehlt an der Zahl, solange sie zu Karmel gewesen sind

7. Ahora he entendido que tienes trasquiladores. Ahora, los pastores que tienes han estado con nosotros, a los cuales nunca hicimos fuerza, ni les faltó cosa en todo el tiempo que han estado en el Carmelo.

7 ныне я услышал, что у тебя стригут овец . Вот, пастухи твои были с нами, и мы не обижали их, и ничего у них не пропало во все время их пребывания на Кармиле;

8. Kysy nuorilta miehiltäsi, niin he sanovat sen sinulle. Saakoot siis nämä miehet armon sinun silmiesi edessä, sillä mehän olemme tulleet juhlapäivänä. Anna sentähden palvelijoillesi ja pojallesi Daavidille sitä, mitä sinulla on käsillä.'

8. Kysy palvelioiltas, he sanovat sinulle. Niin anna siis nuorukaisten löytää armo sinun kasvois edessä, sillä me olemme tulleet hyvään aikaan: anna siis palvelioilles ja pojalles Davidille, mitä sinun kätes löytää!

8. Kysy palwelioilles he sanowat sinulle nijn anna sijs nuorucaisten löytä armo sinun caswos edes sillä me olem tullet hywän aican sinun tygös anna sinun palwelioilles ja sinun pojalles Dawidille mitä sinun kätes löytä.

8 Ask your young men and they will tell you. Therefore let the young men find favor in your eyes, for we come in a good day. I beseech you, give whatever comes to your hand to your servants and to your son David.

8. Ask thy young men, and they will shew thee. Wherefore let the young men find favour in thine eyes: for we come in a good day: give, I pray thee, whatsoever cometh to thine hand unto thy servants, and to thy son David.

8. frage deine Jünglinge darum, die werden dir's sagen, und laß die Jünglinge Gnade finden vor deinen Augen; denn wir sind auf einen guten Tag gekommen. Gib deinen Knechten und deinem Sohn David, was deine Hand findet.

8. Pregunta a tus criados, que ellos te lo dirán. Hallen por tanto estos criados gracia en tus ojos, pues que venimos en buen día: ruégote que des lo que tuvieres a mano a tus siervos, y a tu hijo David.

8 спроси слуг твоих, и они скажут тебе; итак да найдут отроки благоволение в глазах твоих, ибо в добрый день пришли мы; дай же рабам твоим и сыну твоему Давиду, что найдет рука твоя".

9. Kun Daavidin miehet tulivat sinne, puhuivat he Daavidin nimessä Naabalille tämän kaiken ja jäivät hiljaa odottamaan.

9. Kuin Davidin palveliat sinne tulivat ja puhuivat kaikki nämät sanat Nabalille Davidin puolesta, niin he vaikenivat.

9. Cosca Dawidin nuorucaiset sinne tulit ja caicki nämät sanat puhuit Dawidin puolest Nabalille nijn he waickenit.

9 And when David's young men came, they spoke to Nabal according to all those words in the name of David and ceased.

9. And when David's young men came, they spake to Nabal according to all those words in the name of David, and ceased.

9. Und da die Jünglinge Davids hinkamen und in Davids Namen alle diese Worte mit Nabal geredet hatten, hörten sie auf.

9. Y como llegaron los criados de David, dijeron a Nabal todas estas palabras en nombre de David; y callaron.

9 И пошли люди Давидовы, и сказали Навалу от имени Давида все эти слова, и умолкли.

10. Mutta Naabal vastasi Daavidin palvelijoille ja sanoi: Kuka Daavid on, kuka on Iisain poika? Tätä nykyä on paljon orjia, jotka karkaavat isäntäinsä luota.

10. Mutta Nabal vastasi Davidin palvelioita ja sanoi: kuka on David? ja kuka on Isain poika? Nyt on monta palveliaa, jotka jättävät isäntänsä.

10. Mutta Nabal wastais Dawidin palwelioita ja sanoi: cuca on se Dawid? ja cuca on se Isain poica? nyt on monda palweliat jotca jättäwät heidän Isändäns.

10 And Nabal answered David's servants and said, Who is David? And who is the son of Jesse? There are many servants now-a-days who break away every man from his master.

10. And Nabal answered David's servants, and said, Who is David? and who is the son of Jesse? there be many servants now a days that break away every man from his master.

10. Aber Nabal antwortete den Knechten Davids und sprach: Wer ist David? und wer ist der Sohn Isais? Es werden jetzt der Knechte viel, die sich von ihren Herren reißen.

10. Y Nabal respondió a los criados de David, y dijo: ¿Quién es David? ¿Y quién es el hijo de Isaí? Muchos siervos hay hoy, que se huyen de sus señores.

10 И Навал, отвечал слугам Давидовым, и сказал: кто такой Давид, икто такой сын Иессеев? ныне стало много рабов, бегающих от господ своих;

11. Ottaisinko minä ruokani ja juomani ja teuraani, jotka olen teurastanut keritsiäisiini, ja antaisin ne miehille, jotka ovat kotoisin ties mistä?

11. Pitääkö minun ottaman leipäni, veteni ja teuraani, jonka minä keritsiöilleni olen teurastanut, ja antaman miehille, joita en minä tiedä, kusta he tulleet ovat?

11. Pitäkö minun ottaman leipäni weteni ja teurani jonga minä keridziälleni olen teurastanut ja andaman Canssalle jota en minä tiedä custa he tullet owat?

11 Shall I then take my bread and my water and my flesh that I have killed for my shearers and give it to men of whom I do not know from where they are?

11. Shall I then take my bread, and my water, and my flesh that I have killed for my shearers, and give it unto men, whom I know not whence they be?

11. Sollte ich mein Brot, Wasser und Fleisch nehmen, das ich für meine Scherer geschlachtet habe, und den Leuten geben, die ich nicht kenne, wo sie her sind?

11. ¿Qué tome yo ahora mi pan, mi agua, y mi víctima que he aparejado para mis trasquiladores, y que la dé a hombres que no sé de donde son?

11 неужели мне взять хлебы мои и воду мою, и мясо, приготовленное мною для стригущих овец у меня, и отдать людям, о которых не знаю, откуда они?

12. Niin Daavidin miehet kääntyivät ja menivät pois, ja tultuaan takaisin he kertoivat hänelle tämän kaiken.

12. Niin Davidin palveliat palasivat tiellensä, ja tultuansa taas Davidin tykö sanoivat he hänelle kaikki nämät sanat.

12. Nijn Dawidin nuorucaiset palaisit tietäns ja tulduans Dawidin tygö sanoit he hänelle caicki nämät sanat.

12 So David's young men turned on their way and went back and came and told him according to all these words.

12. So David's young men turned their way, and went again, and came and told him all those sayings.

12. Da kehrten sich die Jünglinge Davids wieder auf ihren Weg; und da sie wieder zu ihm kamen, sagten sie ihm solches alles.

12. Y tornándose los criados de David, volviéronse por su camino. Y viniendo dijeron a David todas estas palabras.

12 И пошли назад люди Давида своим путем и возвратились, и пришли и пересказали ему все слова сии.

13. Niin Daavid sanoi miehillensä: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Ja jokainen sitoi miekkansa vyölleen; ja Daavid itsekin sitoi miekkansa vyölleen. Ja noin neljäsataa miestä lähti seuraamaan Daavidia, mutta kaksisataa jäi kuormaston luo.

13. Niin sanoi David miehillensä: vyöttäkään kukin miekkansa vyöllensä. Niin vyötti jokainen miekkansa vyöllensä, ja David vyötti myös miekkansa vyöllensä; ja läksi Davidin kanssa liki neljäsataa miestä, mutta kaksisataa jäi kaluin tykö.

13. Nijn sanoi Dawid miehillens: wyöttäkän cukin mieckans wyöllens. Nijn wyötti jocainen mieckans wyöllens. Ja Dawid wyötti myös mieckans wyöllens ja läxi hänen cansans neljä sata miestä mutta caxi sata jäi calun tygö.

13 And David said to his men, Gird you* on every man his sword. And they girded on every man his sword and David also girded on his sword. And there went up after David about four hundred men and two hundred abode by the baggage.

13. And David said unto his men, Gird ye on every man his sword. And they girded on every man his sword; and David also girded on his sword: and there went up after David about four hundred men; and two hundred abode by the stuff.

13. Da sprach David zu seinen Männern: Gürte ein jeglicher sein Schwert um sich und David gürtete sein Schwert auch um sich, und zogen hinauf bei vierhundert Mann; aber zweihundert blieben bei dem Geräte.

13. Entónces David dijo a sus hombres: Ciñase cada uno su espada. Y ciñóse cada uno su espada: también David ciñó su espada; y subieron tras David como cuatrocientos hombres; y dejaron doscientos con el bagaje.

13 Тогда Давид сказал людям своим: опояшьтесь каждый мечом своим. И всеопоясались мечами своими, опоясался и сам Давид своим мечом, и пошли за Давидом около четырехсот человек, а двести остались при обозе.

14. Mutta eräs nuori mies toi sanan Abigailille, Naabalin vaimolle, ja sanoi: Katso, Daavid on lähettänyt sanansaattajia erämaasta tervehtimään meidän isäntäämme, mutta hän vain haukkui heitä.

14. Mutta yksi palvelioista ilmoitti Abigailille, Nabalin emännälle, sanoen: katso, David on lähettänyt sanansaattajat korvesta siunaamaan isäntäämme, mutta hän tiuskui heitä.

14. MUtta yxi palwelioist ilmoitti Abigailille Nabalin emännälle sanoden: cadzo Dawid on lähettänyt corwest siunaman meidän Isändäm mutta hän tiuscui heitä.

14 But one of the young men told Abigail, Nabal's wife, saying, Behold, David sent messengers out of the wilderness to salute our master and he railed at them.

14. But one of the young men told Abigail, Nabal's wife, saying, Behold, David sent messengers out of the wilderness to salute our master; and he railed on them.

14. Aber der Abigail, Nabals Weib, sagte an der Jünglinge einer und sprach: Siehe, David hat Boten gesandt aus der Wüste, unsern Herrn zu grüßen; er aber schnaubte sie an.

14. Y uno de los criados dió aviso a Abigail mujer de Nabal, diciendo: He aquí, David ha enviado mensajeros del desierto que saludasen a nuestro amo; y él los ha reprendido.

14 Авигею же, жену Навала, известил один из слуг, сказав: вот, Давид присылал из пустыни послов приветствовать нашего господина, но он обошелся с ними грубо;

15. Ne miehet ovat kuitenkin olleet meille varsin hyviä: he eivät loukanneet meitä, eikä meiltä mitään hävinnyt koko sinä aikana, minkä kuljeskelimme heidän läheisyydessään ollessamme kedolla.

15. Ja ne miehet olivat meille aivan hyvät ja ei meitä pahoin puhutelleet, ja ei meiltä mitään puuttunut niinkauvan kuin me vaelsimme heidän tykönänsä kedolla ollessamme.

15. Ja ne miehet olit meille sangen tarpelliset ja ei meitä pahoin puhutellet ja ei meildä mitän puuttunut nijncauwan cuin me waelsim heidän tykönäns kedolla ollesam.

15 But the men were very good to us and we were not hurt, neither did we miss anything as long as we went with them when we were in the fields.

15. But the men were very good unto us, and we were not hurt, neither missed we any thing, as long as we were conversant with them, when we were in the fields:

15. Und sie sind uns doch sehr nützliche Leute gewesen und haben uns nicht verhöhnt, und hat uns nichts gefehlt an der Zahl, solange wir bei ihnen gewandelt haben, wenn wir auf dem Felde waren;

15. Y aquellos hombres nos han sido muy buenos, y nunca nos han hecho fuerza: y ninguna cosa nos ha faltado en todo el tiempo que con ellos hemos conversado, mientras hemos estado en el campo.

15 а эти люди очень добры к нам, не обижали нас, и ничего не пропалоу нас во все время, когда мы ходили с ними, быв в поле;

16. He olivat muurina meidän ympärillämme yöllä ja päivällä koko sen ajan, minkä oleskelimme heidän läheisyydessään paimentaessamme lampaita.

16. Mutta he ovat olleet meidän turvamme yötä ja päivää, niinkauvan kuin me kaitsimme lampaitamme heidän tykönänsä.

16. Mutta he owat ollet meidän turwam yötä ja päiwä nijncauwan cuin me caidzim lambaitam heidän tykönäns.

16 They were a wall to us both by night and by day all the while we were with them keeping the sheep.

16. They were a wall unto us both by night and day, all the while we were with them keeping the sheep.

16. sondern sie sind unsre Mauern gewesen Tag und Nacht, solange wir die Schafe bei ihnen gehütet haben.

16. Nos han sido por muro de día y de noche, todos los dias que hemos apacentado las ovejas con ellos.

16 они были для нас оградою и днем и ночью во все время, когда мы пасли стада вблизиих;

17. Niin ajattele nyt sinä ja katso, mitä voit tehdä, sillä onnettomuus uhkaa meidän isäntäämme ja koko hänen taloansa. Hän itse on kelvoton mies, niin ettei hänelle auta puhua.

17. Niin ajattele nyt ja katso mitäs teet; sillä pahuutta on totisesti tarjona meidän isännällemme ja kaikelle hänen huoneellensa, vaan hän on tyly mies, jota ei yksikään tohdi puhutella.

17. Nijn ajattele ja cadzo mitäs teet: sillä pahutta on totisest tarjon meidän Isännällem ja hänen huonellens waan hän on tyly mies jota ei yxikän tohdi puhutella.

17 Now therefore know and consider what you will do, for evil is determined against our master and against all his house. For he is such a worthless fellow that (a man) cannot speak to him.

17. Now therefore know and consider what thou wilt do; for evil is determined against our master, and against all his household: for he is such a son of Belial, that a man cannot speak to him.

17. So merke nun und siehe, was du tust; denn es ist gewiß ein Unglück vorhanden über unsern Herrn und über sein ganzes Haus; und er ist ein heilloser Mann, dem niemand etwas sagen darf.

17. Ahora pues entiende y mira lo que has de hacer, porque el mal está del todo resuelto contra nuestro amo, y contra todo su casa, que él es un hombre tan malo, que no hay quien le pueda hablar.

17 итак подумай и посмотри, что делать; ибо неминуемо угрожает беда господину нашему и всему дому его, а он – человек злой, нельзя говорить с ним.

18. Niin Abigail otti joutuin kaksisataa leipää, kaksi leiliä viiniä, viisi lampaanpaistia, viisi sea-mittaa paahdettuja jyviä, sata rusinakakkua ja kaksisataa viikunakakkua ja pani ne aasien selkään.

18. Niin Abigail kiiruhti ja otti kaksisataa leipää, ja kaksi leiliä viinaa, ja viisi keitettyä lammasta, ja viisi vakkaista tuletettuja jauhoja, ja sata rusinarypälettä, ja kaksisataa rypälettä fikunia, ja pani aasein päälle,

18. Nijn Abigail kijrutti ja otti caxi sata leipä ja caxi leili wijna ja wijsi keitettyä lammast ja wijsi wackaista jauhoja ja sata rusina rypeletä ja caxi sata rypeletä ficunita ja pani Asin päälle.

18 Then Abigail made haste and took two hundred loaves and two jugs of wine and five sheep ready dressed and five measures of parched grain and a hundred clusters of raisins and two hundred cakes of figs and laid them on donkeys.

18. Then Abigail made haste, and took two hundred loaves, and two bottles of wine, and five sheep ready dressed, and five measures of parched corn, and an hundred clusters of raisins, and two hundred cakes of figs, and laid them on asses.

18. Da eilte Abigail und nahm zweihundert Brote und zwei Krüge Wein und fünf gekochte Schafe und fünf Scheffel Mehl und hundert Rosinenkuchen und zweihundert Feigenkuchen und lud's auf Esel

18. Entónces Abigail tomó luego doscientos panes, y dos cueros de vino, y cinco ovejas guisadas, y cinco medidas he harina tostada, y cien hilos de uvas pasadas, y doscientas masas de higos pasados, y cargólo en asnos;

18 Тогда Авигея поспешно взяла двести хлебов, и два меха с вином, и пять овец приготовленных, и пять мер сушеныхзерен, и сто связок изюму, и двести связок смокв, и навьючила на ослов,

19. Ja hän sanoi palvelijoillensa: Menkää minun edelläni, minä tulen jäljessänne. Mutta miehellensä Naabalille hän ei sitä ilmoittanut.

19. Ja sanoi palvelioillensa: menkäät minun edelläni, katso, minä tulen perässänne. Ja ei hän miehellensä Nabalille sitä ilmoittanut.

19. Ja sanoi palweliollens: mengät edellä minä tulen peräst. Ja ei hän tästä sanonut Nabalille hänen miehellens mitäkän.

19 And she said to her young men, Go on before me, behold, I come after you*. But she did not tell her husband Nabal.

19. And she said unto her servants, Go on before me; behold, I come after you. But she told not her husband Nabal.

19. und sprach zu ihren Jünglingen: Geht vor mir hin; siehe, ich will kommen hernach. Und sie sagte ihrem Mann Nabal nichts davon.

19. Y dijo a sus criados: Id delante de mí, que yo os seguiré luego. Y nada declaró a su marido Nabal.

19 и сказала слугам своим: ступайте впереди меня, вот, я пойду за вами. А мужу своему Навалу ничего не сказала.

20. Kun hän sitten ratsasti aasilla alasmäkeä vuoren suojassa, niin katso, Daavid miehinensä tuli toista mäkeä alas häntä vastaan, niin että hän joutui kohtaamaan heidät.

20. Ja kuin hän ajoi aasilla ja tuli vuoren varjoon, katso, David ja hänen väkensä tulivat vuorilta alas häntä vastaan; ja hän kohtasi heitä.

20. Ja cosca hän ajoi Asilla ja tuli wuoren warjoon cadzo Dawid ja hänen wäkens tulit wuorelda alas händä wastan nijn että hän cohtais heidän.

20 And it was so, as she rode on her donkey and came down by the covert of the mountain, that, behold, David and his men came down toward her and she met them.

20. And it was so, as she rode on the ass, that she came down by the covert of the hill, and, behold, David and his men came down against her; and she met them.

20. Und als sie nun auf dem Esel ritt und hinabzog im Dunkel des Berges, siehe, da kam David und seine Männer hinab ihr entgegen, daß sie auf sie stieß.

20. Y sentándose sobre un asno, descendió por una parte secreta del monte, y, he aquí David y los suyos que venían delante de ella, y ella los encontró.

20 Когда же она, сидя на осле, спускалась по извилинам горы, вот, навстречу ей идет Давид и люди его, и она встретилась с ними.

21. Mutta Daavid oli sanonut: Mitään saamatta minä olen suojellut kaikkea, mitä tällä miehellä oli erämaassa, niin ettei mitään ole hävinnyt kaikesta, mitä hänellä oli. Hän on palkinnut minulle hyvän pahalla.

21. Mutta David oli sanonut: minä olen turhaan tallella pitänyt kaikki, mitä hänellä oli korvessa, ja ei ole mitään puuttunut kaikista mitä hänellä oli; ja hän kostaa minun hyvät työni pahalla.

21. Mutta Dawid oli sanonut: minä olen turhan tallella pitänyt caicki cuin oli corwes ja ei ole mitän puuttunut caikista cuin hänellä oli ja hän costa minun hywät työni pahalla.

21 Now David had said, Surely in vain have I kept all that this fellow has in the wilderness so that nothing was missed of all that pertained to him and he has returned me evil for good.

21. Now David had said, Surely in vain have I kept all that this fellow hath in the wilderness, so that nothing was missed of all that pertained unto him: and he hath requited me evil for good.

21. David aber hatte geredet: Wohlan, ich habe umsonst behütet alles, was dieser hat in der Wüste, daß nichts gefehlt hat an allem, was er hat; und er bezahlt mir Gutes mit Bösem.

21. Y David había dicho: Ciertamente en vano he guardado todo lo que aquel tiene en el desierto, que nada le haya faltado de todo cuanto tiene; y él me ha dado mal pago por el bien.

21 И Давид сказал: да, напрасно я охранял в пустыне все имущество этого человека, и ничего не пропало из принадлежащего ему; он платит мне злом за добро;

22. Jumala rangaiskoon Daavidin vihamiehiä nyt ja vasta: totisesti, minä en jätä kaikesta hänen väestänsä huomenaamuksi henkiin yhtään miehenpuolta.

22. Jumala tehköön näitä Davidin vihamiehille ja vielä suurempia, jos minä jätän hänelle huomeneksi kaikista, mitä hänellä on, jonkun, joka vetensä seinään heittää.

22. Jumala tehkön näitä Dawidin wihamiehille ja wielä suurembia jos minä jätän hänelle huomenexi jongun joca seinään cuse caikista cuin hänellä on.

22 God do so to the enemies of David and more also, if I leave of all that pertains to him by the morning light so much as one who urinates on the wall {i.e. a male}.

22. So and more also do God unto the enemies of David, if I leave of all that pertain to him by the morning light any that pisseth against the wall.

22. Gott tue dies und noch mehr den Feinden Davids, wo ich diesem bis zum lichten Morgen übriglasse einen, der männlich ist, aus allem, was er hat.

22. Así haga Dios, y así añada a los enemigos de David, que no tengo de dejar de todo lo que fuere suyo de aquí a mañana meante a la pared.

22 пусть то и то сделает Бог с врагами Давида, и еще больше сделает, если до рассвета утреннего из всего, что принадлежит Навалу, я оставлю мочащегося к стене.

23. Mutta kun Abigail näki Daavidin, laskeutui hän kiiruusti aasin selästä maahan, lankesi kasvoilleen Daavidin eteen ja kumartui maahan.

23. Mutta kuin Abigail näki Davidin, kiiruhti hän ja astui nopiasti alas aasin päältä, lankesi kasvoillensa Davidin eteen ja kumarsi itsensä maahan,

23. Mutta cosca Abigail näki Dawidin kijrutti hän ja astui nopiast alas Asin pääldä langeis maahan caswoillens Dawidin eteen ja cumarsi maahan.

23 And when Abigail saw David, she hastened and alighted from her donkey and fell before David on her face and bowed herself to the ground.

23. And when Abigail saw David, she hasted, and lighted off the ass, and fell before David on her face, and bowed herself to the ground,

23. Da nun Abigail David sah, stieg sie eilend vom Esel und fiel vor David auf ihr Antlitz und beugte sich nieder zur Erde

23. Y como Abigail vió a David, descendió prestamente del asno, y postrándose delante de David sobre su rostro, inclinóse a tierra:

23 Когда Авигея увидела Давида, то поспешила сойти с осла и пала пред Давидом на лице свое и поклонилась до земли;

24. Ja kun hän oli langennut hänen jalkainsa juureen, sanoi hän: Minun on syy, herrani. Mutta salli palvelijattaresi puhua sinulle ja kuule palvelijattaresi sanoja.

24. Ja lankesi hänen jalkainsa juureen ja sanoi: Ah herrani, minun olkoon tämä paha teko! ja anna piikas puhua korvais kuullen, ja kuule piikas sanaa:

24. Ja langeis hänen jalcains juureen ja sanoi: Ah minun Herran minun olcon tämä paha teco ja anna sinun pijcas puhua sinun corwais cuulden ja cuule sinun pijcas sana.

24 And she fell at his feet and said, Upon me, my lord, upon me be the iniquity and I beseech you, let your handmaid speak in your ears and hear the words of your handmaid.

24. And fell at his feet, and said, Upon me, my lord, upon me let this iniquity be: and let thine handmaid, I pray thee, speak in thine audience, and hear the words of thine handmaid.

24. und fiel zu seinen Füßen und sprach: Ach, mein Herr, mein sei die Missetat, und laß deine Magd reden vor deinen Ohren und höre die Worte deiner Magd!

24. Y echándose a sus piés, dijo: Señor mío, en mí sea este pecado: por tanto ahora hable tu sierva en tus oidos, y oye las palabras de tu sierva.

24 и пала к ногам его и сказала: на мне грех, господин мой; позволь рабе твоей говорить в уши твои и послушай слов рабы твоей.

25. Älköön herrani välittäkö mitään tuosta kelvottomasta miehestä, Naabalista, sillä nimi on miestä myöten. Naabal on hänen nimensä, ja houkkamainen hän on. Mutta minä, sinun palvelijattaresi, en ole nähnyt niitä miehiä, jotka sinä, herrani, lähetit.

25. Älkään minun herrani asettako sydäntänsä tätä tylyä miestä Nabalia vastaan; sillä niinkuin hänen nimensä kuuluu, niin on hän: Nabal on hänen nimensä, tyhmyys on hänen kanssansa; mutta minä sinun piikas en ole nähnyt herrani palvelioita, jotka sinä olit lähettänyt.

25. Alkän minun Herran asettaco sydändäns Nabalita wastan tätä tylyä miestä: sillä nijncuin hänen nimens cuulu nijn on hän Nabal on hänen nimens tyhmyys on hänen cansans mutta minä sinun pijcas en ole nähnyt minun Herrani nuorucaisia jotcas olit lähettänyt.

25 I beseech you, do not let my lord regard this worthless fellow, even Nabal, for as his name is, so is he. Nabal is his name and senselessness is with him. But I your handmaid saw not the young men of my lord whom you sent.

25. Let not my lord, I pray thee, regard this man of Belial, even Nabal: for as his name is, so is he; Nabal is his name, and folly is with him: but I thine handmaid saw not the young men of my lord, whom thou didst send.

25. Mein Herr setze nicht sein Herz wider diesen Nabal, den heillosen Mann; denn er ist ein Narr, wie sein Name heißt, und Narrheit ist bei ihm. Ich aber, deine Magd, habe die Jünglinge meines Herrn nicht gesehen, die du gesandt hast.

25. No ponga ahora mi señor su corazón a aquel hombre impío, a Nabal; porque conforme a su nombre, así es. El se llama Nabal, y la locura está con él; porque yo tu sierva no ví a los criados de mi señor, que enviaste.

25 Пусть господин мой не обращает внимания на этого злого человека, на Навала; ибо каковоимя его, таков и он. Навал – имя его, и безумие его с ним. А я, раба твоя, не видела слуг господина моего, которых ты присылал.

26. Ja nyt, herrani, niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä itse elät, jonka Herra on estänyt joutumasta verivelan alaiseksi ja auttamasta itseäsi omalla kädelläsi: käyköön nyt sinun vihamiehillesi ja kaikille, jotka hankkivat onnettomuutta minun herralleni, niinkuin Naabalille.

26. Mutta nyt, herrani, niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinun sielus elää, niin Herra on sinun estänyt, ettet verta vuodattanut eikä sinun kätes vapahtanut sinua. Mutta nyt olkoon sinun vihamiehes niin kuin Nabal ja kaikki jotka herralleni pahaa suovat.

26. Mutta nyt minun Herran nijn totta cuin HERra elä ja nijn totta cuin sinun sielus elä nijn HERra on sinun estänyt ettes werta wuodattanut ja hän on wapahtanut sinun kätes. Mutta nyt olcon sinun wihamiehes nijncuin Nabal ja caicki cuin minun Herralleni paha suowat.

26 Now therefore, my lord, as Jehovah lives and as your soul lives, since Jehovah has withheld you from blood guiltiness and from avenging yourself with your own hand, now therefore let your enemies and those who seek evil to my lord, be as Nabal.

26. Now therefore, my lord, as the LORD liveth, and as thy soul liveth, seeing the LORD hath withholden thee from coming to shed blood, and from avenging thyself with thine own hand, now let thine enemies, and they that seek evil to my lord, be as Nabal.

26. Nun aber, mein Herr, so wahr der HERR lebt und so wahr deine Seele lebt, der HERR hat dich verhindert, daß du nicht kämst in Blutschuld und dir mit eigener Hand hilfst. So müssen nun werden wie Nabal deine Feinde und die meinem Herrn übelwollen.

26. Ahora pues, señor mío, vive Jehová, y viva tu alma, que Jehová te ha vedado, que vengas contra sangre, y que tu mano te salve. Tus enemigos pues sean como Nabal, y todos los que procuran mal contra mi señor.

26 И ныне, господин мой, жив Господь и жива душа твоя, Господь не попустит тебе идти на пролитие крови и удержит руку твою от мщения, и ныне да будут, как Навал, враги твои и злоумышляющие против господина моего.

27. Ja nyt annettakoon tämä tervehdyslahja, jonka palvelijattaresi on herralleni tuonut, niille miehille, jotka seuraavat herraani.

27. Tämä on se siunaus, jonka sinun piikas minun herralleni tuonut on, annettaa palvelioille, jotka herrani kanssa vaeltavat.

27. Tämä on se siunaus jonga sinun pijcas minun Herralleni tuonut on ja anna se nuorucaisille jotca minun Herrani cansa waeldawat.

27 And now this present which your servant has brought to my lord, let it be given to the young men who follow my lord.

27. And now this blessing which thine handmaid hath brought unto my lord, let it even be given unto the young men that follow my lord.

27. Hier ist der Segen, den deine Magd meinem Herrn hergebracht hat; den gib den Jünglingen, die unter meinem Herrn wandeln.

27. Ahora pues esta bendición que tu sierva ha traido a mi señor, dése a los criados que siguen a mi señor:

27 Вот эти дары, которые принесла раба твоя господину моему, чтобы дать их отрокам, служащим господину моему.

28. Anna palvelijattaresi rikkomus anteeksi. Sillä Herra on rakentava minun herralleni pysyväisen huoneen, koska minun herrani käy Herran sotia; eikä mitään pahaa löydetä sinussa koko elinaikanasi.

28. Anna piialles tämä rikos anteeksi. Sillä Herra tosin tekee minun herralleni vahvan huoneen; sillä koska minun herrani sotii Herran sotia, niin ei yhtäkään pahuutta ole löydetty sinun tyköäs kaikkena sinun elinaikanas.

28. Anna pijcalles tämä ricos andexi: sillä HERra teke minun Herralleni wahwan huonen sinä sodit HERran sotia ja älä yhtäkän pahutta anna löyttä sinun tyköäs caickena sinun elinaicanas.

28 I beseech you, forgive the trespass of your handmaid. For Jehovah will certainly make my lord a sure house, because my lord fights the battles of Jehovah and evil will not be found in you all your days.

28. I pray thee, forgive the trespass of thine handmaid: for the LORD will certainly make my lord a sure house; because my lord fighteth the battles of the LORD, and evil hath not been found in thee all thy days.

28. Vergib deiner Magd die Übertretung. Denn der HERR wird meinem Herrn ein beständiges Haus machen; denn du führst des HERRN Kriege; und laß kein Böses an dir gefunden werden dein Leben lang.

28. Y yo te ruego que perdones a tu sierva esta maldad; porque Jehová hará casa firme a mi señor, por cuanto mi señor hace las guerras de Jehová, y mal no se ha hallado en tí en tus dias.

28 Прости вину рабы твоей; Господь непременно устроит господину моему дом твердый, ибо войны Господа ведет господин мой, изло не найдется в тебе во всю жизнь твою.

29. Ja jos joku nousee vainoamaan sinua ja väijymään sinun henkeäsi, niin herrani henki on tallella elävien kukkarossa Herran, sinun Jumalasi, tykönä; mutta sinun vihollistesi hengen hän lingolla linkoaa pois.

29. Jos joku ihminen asettaa itsensä vainoomaan sinua ja väijyy sinun sielus jälkeen, niin olkaan herrani sielu sidottu eläväin kimppuun Herran sinun Jumalas tykönä; mutta sinun vihollistes sielu pitää lingottaman lingolla.

29. Jos jocu ihminen asetta idzens wainoman sinua ja seiso sinun sielus jälken nijn olcan minun Herrani sielu sidottu nijden eläwitten kimppuun sinun HERras Jumalas tykönä mutta sinun wiholises sielu pitä lingottaman lingolla.

29 And though men have risen up to pursue you and to seek your soul, yet the soul of my lord will be bound in the bundle of life with Jehovah your God. And the souls of your enemies, them he will sling out as from the hollow of a sling.

29. Yet a man is risen to pursue thee, and to seek thy soul: but the soul of my lord shall be bound in the bundle of life with the LORD thy God; and the souls of thine enemies, them shall he sling out, as out of the middle of a sling.

29. Und wenn sich ein Mensch erheben wird, dich zu verfolgen, und nach deiner Seele steht, so wird die Seele meines Herrn eingebunden sein im Bündlein der Lebendigen bei dem HERRN, deinem Gott; aber die Seele deiner Feinde wird geschleudert werden mit der Schleuder.

29. Aunque alguien se haya levantado a perseguirte, y buscar tu alma; mas el alma de mi señor será ligada en el haz de los que viven con Jehová Dios tuyo, el cual arrojará el alma de tus enemigos puesta en medio de la palma de la honda.

29 Если восстанет человек преследовать тебя и искать души твоей, тодуша господина моего будет завязана в узле жизни у Господа Бога твоего, а душу врагов твоих бросит Он как бы пращею.

30. Ja kun Herra tekee minun herralleni kaiken hyvän, josta hän on sinulle puhunut, ja määrää sinut Israelin ruhtinaaksi,

30. Ja kuin Herra minun herralleni kaikki nämät hyvät tekevä on, niinkuin hän sinulle sanonut on, ja käskee sinun olla Israelin ruhtinaan;

30. Cosca HERra minun Herralleni caicki nämät hywät tekewä on nijncuin hän sinulle sanonut on ja käske olla sinun Israelin Ruhtinan.

30 And it will happen, when Jehovah will have done to my lord according to all the good that he has spoken concerning you and will have appointed you prince over Israel,

30. And it shall come to pass, when the LORD shall have done to my lord according to all the good that he hath spoken concerning thee, and shall have appointed thee ruler over Israel;

30. Wenn denn der HERR all das Gute meinem Herrn tun wird, was er dir geredet hat, und gebieten, daß du ein Herzog seist über Israel,

30. Y acontecerá que cuando Jehová hiciere con mi señor conforme a todo el bien que ha hablado de tí, y te mandare que seas capitán sobre Israel,

30 И когда сделает Господь господину моему все, что говорил о тебе доброго, и поставит тебя вождем над Израилем,

31. niin ei sinua kaada eikä herrani tuntoa vaivaa se, että olisit aiheettomasti vuodattanut verta ja että herrani olisi itse auttanut itseänsä. Mutta kun Herra on tekevä hyvää minun herralleni, niin muista palvelijatartasi.

31. Niin ei pidä se oleman sinulle minun herralleni lankeemiseksi ja mielen pahennukseksi, ettet vuodattanut verta ilman syytä ja auttanut itse sinuas; ja Herra on hyvää tekevä minun herralleni, ja sinä muistat piikaas.

31. Nijn ei pidä se oleman minun Herrani sydämelle langemisexi ja pahennuxexi ettes wuodattanut werta ilman syytä ja auttanut idze sinuas ja HERra on hywä tekewä minun Herralleni ja sinä muistat sinun pijcas.

31 that this will be no grief to you, nor offense of heart to my lord, either that you have shed blood without cause, or that my lord has avenged himself. And when Jehovah will have dealt well with my lord, then remember your handmaid.

31. That this shall be no grief unto thee, nor offence of heart unto my lord, either that thou hast shed blood causeless, or that my lord hath avenged himself: but when the LORD shall have dealt well with my lord, then remember thine handmaid.

31. so wird's dem Herzen meines Herrn nicht ein Anstoß noch Ärgernis sein, daß du Blut vergossen ohne Ursache und dir selber geholfen; so wird der HERR meinem Herrn wohltun und wirst an deine Magd gedenken.

31. Entónces esto no te será, señor mío, en tropezón y escrúpulo de corazón, que hayas derramado sangre sin causa, y que haya mi señor salvádose a sí. Guárdese pues mi señor, y cuando Jehová hiciere bien a mi señor, acuérdate de tu sierva.

31 то не будет это сердцу господина моего огорчением и беспокойством, что не пролил напрасно крови и сберег себя от мщения. И Господь облагодетельствует господина моего, и вспомнишь рабу твою.

32. Niin Daavid sanoi Abigailille: Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänä päivänä lähetti sinut minua vastaan.

32. Silloin sanoi David Abigailille: kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, joka sinun tänäpänä on lähettänyt minua vastaan.

32. SIlloin sanoi Dawid Abigailille: kijtetty olcon HERra Israelin Jumala joca sinun tänäpän on lähettänyt minua wastan.

32 And David said to Abigail, Praise Jehovah, the God of Israel, who sent you this day to meet me,

32. And David said to Abigail, Blessed be the LORD God of Israel, which sent thee this day to meet me:

32. Da sprach David zu Abigail: Gelobt sei der HERR, der Gott Israels, der dich heutigestages hat mir entgegengesandt;

32. Entónces David dijo a Abigail: Bendito sea Jehová Dios de Israel, que te envió para que hoy me encontrases.

32 И сказал Давид Авигее: благословен Господь Бог Израилев, Который послал тебя ныне навстречу мне,

33. Ja siunattu olkoon sinun ymmärtäväisyytesi, ja siunattu ole sinä itse, joka tänä päivänä estit minut joutumasta verivelan alaiseksi ja auttamasta itseäni omalla kädelläni.

33. Ja siunattu olkoon sinun toimellinen puhees, ja siunattu olet sinä, joka minun tänäpänä estit verta vuodattamasta ja kostamasta omalla kädelläni.

33. Ja siunattu olcon sinun toimellinen puhes ja siunattu olet sinä joca minun tänäpän estit werta wuodattamast ja costamast omalla kädelläni.

33 and your discretion is blessed and you are blessed, who have kept me this day from blood guiltiness and from avenging myself with my own hand.

33. And blessed be thy advice, and blessed be thou, which hast kept me this day from coming to shed blood, and from avenging myself with mine own hand.

33. und gesegnet sei deine Rede, und gesegnet seist du, daß du mir heute gewehrt hast, daß ich nicht in Blutschuld gekommen bin und mir mit eigener Hand geholfen habe.

33. Y bendito sea tu razonamiento, y bendita seas tú, que me has estorbado hoy de ir a derramar sangres, y que mi mano me salvase.

33 и благословен разум твой, и благословенна ты за то, что ты теперь не допустила меняидти на пролитие крови и отмстить за себя.

34. Mutta niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, hän, joka on pidättänyt minut tekemästä sinulle pahaa: jollet sinä joutuin olisi tullut minua vastaan, niin totisesti ei Naabalin väestä olisi huomenna aamun valjetessa ollut jäljellä yhtään miehenpuolta.

34. Totisesti, niin totta kuin Herra Israelin Jumala elää, se joka minun on tänäpänä estänyt sinulle pahaa tekemästä, jollet nopiasti olisi tullut minua vastaan, niin ei olisi Nabalille jäänyt huomeneksi yhtäkään seinään vetensä heittävää.

34. Totisest nijn totta cuin HERra Israelin Jumala elä se joca minun on tänäpän estänyt sinulle paha tekemäst jolles nopiast olis tullut minua wastan nijn ei olis Nabalilla jäänyt huomenexi yhtäkän seinään cusewata.

34 For in very deed, as Jehovah, the God of Israel, lives, who has withheld me from hurting you, unless you had hastened and come to meet me, surely there had not been left to Nabal by the morning light (so much as) one who urinates on the wall {i.e. a male}.

34. For in very deed, as the LORD God of Israel liveth, which hath kept me back from hurting thee, except thou hadst hasted and come to meet me, surely there had not been left unto Nabal by the morning light any that pisseth against the wall.

34. Wahrlich, so wahr der HERR, der Gott Israels, lebt, der mich verhindert hat, daß ich nicht übel an dir täte: wärst du nicht eilend mir begegnet, so wäre dem Nabal nicht übriggeblieben bis auf diesen lichten Morgen einer, der männlich ist.

34. Porque vive Jehová Dios de Israel, que me ha defendido de hacerte mal, que si no te hubieras dado priesa a venirme al encuentro, de aquí a mañana no le quedara a Nabal meante a la pared.

34 Но, – жив Господь Бог Израилев, удержавший меня от нанесения зла тебе, – если бы ты не поспешила и не пришла навстречу мне, то до рассвета утреннего я не оставил бы Навалу мочащегося к стене.

35. Sitten Daavid otti häneltä, mitä hän oli hänelle tuonut, ja sanoi hänelle: Mene rauhassa kotiisi. Katso, minä olen kuullut sinua ja tehnyt sinulle mieliksi.

35. Niin otti David hänen kädestänsä, mitä hän oli hänelle tuonut, ja sanoi hänelle: mene rauhassa sinun huoneeses, ja katso, minä kuulin sinun äänes ja otin sinun hyväksi.

35. Nijn otti Dawid hänen kädestäns caicki mitä hän oli hänelle tuonut ja sanoi hänelle: mene rauhas sinun huonesees ja cadzo minä cuulin sinun änes ja otin sinun hywäxi.

35 So David received from her hand what she had brought him. And he said to her, Go up in peace to your house. See, I have listened to your voice and have accepted your person.

35. So David received of her hand that which she had brought him, and said unto her, Go up in peace to thine house; see, I have hearkened to thy voice, and have accepted thy person.

35. Also nahm David von ihrer Hand, was sie gebracht hatte und sprach zu ihr: Zieh mit Frieden hinauf in dein Haus; siehe, ich habe deiner Stimme gehorcht und deine Person angesehen.

35. Y recibió David de su mano lo que le había traido, y díjole: Sube en paz a tu casa, y mira que yo he oido tu voz, y tenídote respeto.

35 И принял Давид из рук ее то, что она принесла ему, и сказал ей: иди с миром в дом твой; вот, я послушался голоса твоего и почтил лице твое.

36. Kun Abigail sitten tuli Naabalin luo, oli tällä talossansa pidot, niinkuin kuninkaan pidot; ja Naabalin sydän oli iloinen, ja hän oli kovin juovuksissa. Niin hän ei kertonut Naabalille mitään, ennenkuin aamu valkeni.

36. Kuin Abigail tuli Nabalin tykö, katso, niin hänellä oli huoneessansa pito, niinkuin kuninkaallinen pito, ja Nabalin sydän oli iloinen, sillä hän oli juuri kovin juovuksissa; mutta ei hän sanonut hänelle vähää eli paljoa huomeneen asti.

36. COsca Abigail tuli Nabalin tygö cadzo nijn hän oli walmistanut atrian hänen huonesans nijncuin Cuningalisen atrian ja hänen sydämens oli iloinen: sillä hän oli juuri juoxis mutta ei hän sanonut hänelle wähä eli paljo huomenisen asti.

36 And Abigail came to Nabal, and behold, he held a feast in his house like the feast of a king. And Nabal's heart was merry within him, for he was very drunk. Therefore she told him nothing, less or more, until the morning light.

36. And Abigail came to Nabal; and, behold, he held a feast in his house, like the feast of a king; and Nabal's heart was merry within him, for he was very drunken: wherefore she told him nothing, less or more, until the morning light.

36. Da aber Abigail zu Nabal kam, siehe, da hatte er ein Mahl zugerichtet in seinem Hause wie eines Königs Mahl, und sein Herz war guter Dinge bei ihm selbst, und er war sehr trunken. Sie aber sagte ihm nichts, weder klein noch groß bis an den lichten Morgen.

36. Y Abigail se vino a Nabal; y he aquí que él tenía banquete en su casa como banquete de rey; y el corazón de Nabal estaba ya alegre en él; y estaba muy borracho; y ella no le declaró poco ni mucho, hasta que vino el día siguiente.

36 И пришла Авигея к Навалу, и вот, у него пир в доме его, как пир царский, и сердце Навала было весело; он же был очень пьян; и не сказала ему ни слова, ни большого, ни малого, до утра.

37. Mutta seuraavana aamuna, kun Naabalista humala oli haihtunut, kertoi hänen vaimonsa hänelle, mitä oli tapahtunut. Silloin hänen sydämensä kuoleutui hänen povessaan, ja hän ikäänkuin kivettyi.

37. Mutta huomeneltain, kuin Nabal oli viinasta kaljennut, sanoi hänen emäntänsä hänelle kaikki nämät; niin hänen sydämensä kuoli hänessä, että hän tuli niinkuin kivi.

37. Mutta huomeneltain cosca Nabal oli wijnast caljennut sanoi hänen emändäns hänelle caicki nämät. Silloin hänen sydämens cuoli hänes että hän oli nijncuin kiwi.

37 And it happened in the morning, when the wine had gone out of Nabal, that his wife told him these things and his heart died within him and he became as a stone.

37. But it came to pass in the morning, when the wine was gone out of Nabal, and his wife had told him these things, that his heart died within him, and he became as a stone.

37. Da es aber Morgen ward und der Wein von Nabal gekommen war, sagte ihm sein Weib solches. Da erstarb sein Herz in seinem Leibe, daß er ward wie ein Stein.

37. Y a la mañana, cuando ya el vino había salido de Nabal, su mujer le declaró los negocios; y el corazón se le murió en sí, y se volvió como una piedra.

37 Утром же, когда Навал отрезвился, жена его рассказала ему об этом,и замерло в нем сердце его, и стал он, как камень.

38. Ja noin kymmenen päivän kuluttua Herra löi Naabalia, niin että hän kuoli.

38. Ja kymmenen päivän perästä löi Herra Nabalin, että hän kuoli.

38. Ja kymmenen päiwän peräst löi HERra hänen että hän cuoli.

38 And it happened about ten days after, that Jehovah killed* Nabal, so that he died.

38. And it came to pass about ten days after, that the LORD smote Nabal, that he died.

38. Und über zehn Tage schlug ihn der HERR, daß er starb.

38. Y pasados diez dias Jehová hirió a Nabal, y murió.

38 Дней через десять поразил Господь Навала, и он умер.

39. Kun Daavid kuuli, että Naabal oli kuollut, sanoi hän: Kiitetty olkoon Herra, joka on kostanut Naabalille minun häväistykseni ja pidättänyt palvelijansa pahasta ja kääntänyt Naabalin pahuuden hänen oman päänsä päälle. Senjälkeen Daavid lähetti sanomaan Abigailille, että hän halusi ottaa hänet vaimokseen.

39. Kuin David kuuli Nabalin kuolleeksi, sanoi hän: kiitetty olkoon Herra, joka on kostanut häväistykseni Nabalille ja on varjellut palveliansa pahasta, ja Herra on kääntänyt Nabalin pahuuden hänen päänsä päälle. Ja David lähetti ja antoi puhutella Abigailia, ottaaksensa häntä emännäksensä.

39. Cosca Dawid cuuli Nabalin cuollexi sanoi hän: kijtetty olcon HERra joca on costanut minun häwäistyxeni Nabalille ja on warjellut palwelians pahasta ja HERra costi sen Nabalille hänen pääns päälle.

39 And when David heard that Nabal was dead, he said, Praise Jehovah, who has pleaded the cause of my reproach from the hand of Nabal and has kept back his servant from evil and Jehovah has returned the evil-doing of Nabal upon his own head. And David sent and spoke concerning Abigail, to take her to him as a wife.

39. And when David heard that Nabal was dead, he said, Blessed be the LORD, that hath pleaded the cause of my reproach from the hand of Nabal, and hath kept his servant from evil: for the LORD hath returned the wickedness of Nabal upon his own head. And David sent and communed with Abigail, to take her to him to wife.

39. Da das David hörte, daß Nabal tot war, sprach er: Gelobt sei der HERR, der meine Schmach gerächt hat an Nabal und seinen Knecht abgehalten hat von dem Übel; und der HERR hat dem Nabal das Übel auf seinen Kopf vergolten. Und David sandte hin und ließ mit Abigail reden, daß er sie zum Weibe nähme.

39. Y como David oyo que Nabal era muerto, dijo: Bendito sea Jehová, que juzgó la causa de mi afrenta de la mano de Nabal, y detuvo del mal a su siervo, y Jehová tornó la malicia de Nabal sobre su cabeza. Y envió David a hablar con Abigail para tomarla por su mujer.

39 И услышал Давид, что Навал умер, и сказал: благословен Господь, воздавший за посрамление, нанесенное мне Навалом, и сохранивший раба Своего от зла; Господь обратил злобу Навала на его же голову. Ипослал Давид сказать Авигее, что он берет ее себе в жену.

40. Ja kun Daavidin palvelijat tulivat Abigailin luo Karmeliin, puhuivat he hänelle ja sanoivat: Daavid lähetti meidät sinun luoksesi ottamaan sinut hänelle vaimoksi.

40. Ja kuin Davidin palveliat tulivat Abigailin tykö Karmeliin, puhuttelivat he häntä ja sanoivat: David lähetti meitä sinun tykös, että hän ottais sinun emännäksensä.

40. JA Dawid lähetti ja andoi puhutella Abigaili että hän ottais hänen emännäxens. Ja cosca Dawidin palweliat tulit Abigailin tygö Carmelijn puhuttelit he händä ja sanoit: Dawid lähetti meitä sinun tygös että hän ottais sinun emännäxens.

40 And when the servants of David came to Abigail to Carmel, they spoke to her, saying, David has sent us to you, to take you to him as a wife.

40. And when the servants of David were come to Abigail to Carmel, they spake unto her, saying, David sent us unto thee, to take thee to him to wife.

40. Und da die Knechte Davids zu Abigail kamen gen Karmel, redeten sie mit ihr und sprachen: David hat uns zu dir gesandt, daß er dich zum Weibe nehme.

40. Y los criados de David vinieron a Abigail en el Carmelo, y hablaron con ella, diciendo: David nos ha enviado a tí para tomarte por su mujer.

40 И пришли слуги Давидовы к Авигее на Кармил и сказали ей так: Давид послал нас к тебе, чтобы взять тебя ему в жену.

41. Niin hän nousi ylös, kumartui kasvoilleen maahan ja sanoi: Katso, palvelijattaresi on valmis rupeamaan orjattareksi ja pesemään herrani palvelijain jalat.

41. Hän nousi ja lankesi maahan kasvoillensa, sanoen: katso, tässä on sinun piikas palvelemaan ja pesemään herrani palveliain jalkoja.

41. Hän nousi ja langeis maahan caswoillens sanoden: cadzo täsä on sinun pijcas palweleman ja pesemän minun Herrani palweliain jalcoja.

41 And she arose and bowed herself with her face to the earth and said, Behold, your handmaid is a servant to wash the feet of the servants of my lord.

41. And she arose, and bowed herself on her face to the earth, and said, Behold, let thine handmaid be a servant to wash the feet of the servants of my lord.

41. Sie stand auf und fiel nieder auf ihr Angesicht zur Erde und sprach: Siehe, hier ist deine Magd, daß sie diene den Knechten meines Herrn und ihre Füße wasche.

41. Y ella se levantó, e inclinó su rostro a tierra, diciendo: He aquí tu sierva, para que sea sierva que lave los piés de los siervos de mi señor.

41 Она встала и поклонилась лицем до земли и сказала: вот, раба твоя готова быть служанкою, чтобы омывать ноги слуг господина моего.

42. Sitten Abigail nousi kiiruusti ylös ja istuutui aasin selkään, samoin hänen viisi palvelijatartansa, jotka olivat hänellä seuralaisina. Ja niin hän seurasi Daavidin sanansaattajia ja tuli hänen vaimoksensa.

42. Ja Abigail kiiruhti itsensä, ja valmisti hänensä, ja ajoi aasilla, ja otti viisi piikaansa kanssansa, jotka kävivät hänen jälissänsä; ja hän seurasi Davidin sanansaattajia ja tuli hänen emännäksensä.

42. Ja Abigail kijrutti idzens ja walmisti hänens ja ajoi Asilla ja otti wijsi pijca cansans jotca olit hänen allans ja seurais Dawidin sanansaattaita ja oli hänen emändäns.

42 And Abigail hastened and arose and rode upon a donkey, with five of her maidens who followed her. And she went after the messengers of David and became his wife.

42. And Abigail hasted, and arose, and rode upon an ass, with five damsels of hers that went after her; and she went after the messengers of David, and became his wife.

42. Und Abigail eilte und machte sich auf und ritt auf einem Esel, und fünf Dirnen, die unter ihr waren, und zog den Boten Davids nach und ward sein Weib.

42. Y levantándose luego Abigail, sentóse en un asno, con cinco mozas que la seguían; y siguió los mensajeros de David, y fué su mujer.

42 И собралась Авигея поспешно и села на осла, и пять служанок сопровождали ее; и пошла она за послами Давида и сделаласьего женою.

43. Daavid oli nainut myös Ahinoamin Jisreelistä, niin että he molemmat tulivat hänen vaimoikseen.

43. David otti myös Ahinoamin Jisreelistä; ja olivat ne molemmat hänen emäntänsä.

43. Dawid otti myös Ahinoamin Jesreelist ja olit molemmin hänen emändäns.

43 David also took Ahinoam of Jezreel and they became his wives, both of them.

43. David also took Ahinoam of Jezreel; and they were also both of them his wives.

43. Auch hatte David Ahinoam von Jesreel genommen; und waren beide seine Weiber.

43. También tomó David a Aquinoam de Jezrael, las cuales ámbas fueron sus mujeres.

43 И Ахиноаму из Изрееля взял Давид, и обе они были его женами.

44. Mutta Saul oli antanut tyttärensä Miikalin, Daavidin vaimon, Paltille, Laiksen pojalle, joka oli kotoisin Gallimista.

44. Mutta Saul antoi tyttärensä Mikalin, Davidin emännän, Phaltille Laiksen pojalle Gallimista.

44. Mutta Saul andoi tyttärens Michalin Dawidin emännän Phaltille Laixen pojalle Gallimist.

44 Now Saul had given Michal his daughter, David's wife, to Palti the son of Laish, who was of Gallim.

44. But Saul had given Michal his daughter, David's wife, to Phalti the son of Laish, which was of Gallim.

44. Saul aber hatte Michal seine Tochter, Davids Weib, Phalti, dem Sohn des Lais von Gallim, gegeben.

44. Porque Saul había dado a Micol su hija, la mujer de David, a Falti, hijo de Lais, que era de Gallim.

44 Саул же отдал дочь свою Мелхолу, жену Давидову, Фалтию, сыну Лаиша, что из Галлима.