19 luku

Joonatan lepyttää isänsä. Daavid on jälleen hengenvaarassa ja pakenee Miikalin avulla Samuelin luo. Saul hurmoksessa.

1. Ja Saul puhui pojallensa Joonatanille ja kaikille palvelijoillensa, että Daavid olisi surmattava. Mutta Saulin poika Joonatan oli suuresti mieltynyt Daavidiin.

1. Ja Saul puhui pojallensa Jonatanille ja kaikille palvelioillensa, että he tappaisivat Davidin; mutta Jonatan Saulin poika rakasti suuresti Davidia.

1. JA Saul puhui hänen pojallens Jonathanille ja caikille palwelioillens että he tappaisit Dawidin mutta Jonathan Saulin poica racasti sangen Dawidi.

1 And Saul spoke to Jonathan his son and to all his servants, that they should kill David. But Jonathan, Saul's son, delighted much in David.

1. And Saul spake to Jonathan his son, and to all his servants, that they should kill David.

1. Saul aber redete mit seinem Sohn Jonathan und mit allen seinen Knechten, daß sie David sollten töten. Aber Jonathan, Sauls Sohn, hatte David sehr lieb

1. Y HABLÓ Saul a Jonatán su hijo, y a todos sus criados, para que matasen a David: mas Jonatán hijo de Saul amaba a David en gran manera:

1 И говорил Саул Ионафану, сыну своему, и всем слугам своим, чтобы умертвить Давида; но Ионафан, сын Саула, очень любил Давида.

2. Sentähden Joonatan ilmaisi sen Daavidille ja sanoi: Minun isäni Saul koettaa saada sinut surmatuksi. Ole siis varuillasi huomenaamuna, kätkeydy ja pysy piilossa.

2. Ja Jonatan ilmoitti Davidille ja sanoi: minun isäni Saul pyytää sinua tappaa: varjele siis itses huomenna, mene lymyyn ja kätke itses.

2. Ja Jonathan ilmoitti Dawidille ja sanoi: minun Isän Saul pyytä sinua tappa warjele sijs idzes huomena mene lymyyn ja kätke idzes.

2 And Jonathan told David, saying, Saul my father seeks to kill you. Now therefore, I beseech you, take heed to yourself in the morning and abide in a secret place and hide yourself.

2. But Jonathan Saul's son delighted much in David: and Jonathan told David, saying, Saul my father seeketh to kill thee: now therefore, I pray thee, take heed to thyself until the morning, and abide in a secret place, and hide thyself:

2. und verkündigte es ihm und sprach: Mein Vater Saul trachtet darnach, daß er dich töte. Nun, so bewahre dich morgen und bleib verborgen und verstecke dich.

2. El cual dió aviso a David, diciendo: Saul mi padre procura matarte: por tanto mira ahora por tí con tiempo, y estáte en secreto, y escóndete.

2 И известил Ионафан Давида, говоря: отец мой Саул ищет умертвить тебя; итак берегись завтра; скройся и будь в потаенном месте;

3. Mutta minä menen ja asetun isäni viereen kedolle, sinne, missä sinä olet, ja puhun sinusta isälleni; ja jos jotakin huomaan, niin minä ilmaisen sen sinulle.

3. Ja minä menen ulos isäni kanssa ja seison hänen ohessansa kedolla, jossa sinä olet, ja minä puhun sinusta isäni kanssa: ja mitä minä näen, ne minä ilmoitan sinulle.

3. Minä menen minun Isäni cansa ja seison hänen ohesans kedolla josa sinä olet ja puhun sinusta Isäni cansa ja mitä minä näen ne caicki minä ilmoitan sinulle.

3 And I will go out and stand beside my father in the field where you are and I will speak with my father of you and if I see anything, I will tell you.

3. And I will go out and stand beside my father in the field where thou art, and I will commune with my father of thee; and what I see, that I will tell thee.

3. Ich will aber herausgehen und neben meinem Vater stehen auf dem Felde, da du bist, und von dir mit meinem Vater reden; und was ich sehe, will ich dir kundtun.

3. Y yo saldré y estaré junto a mi padre en el campo, donde estuvieres: y yo hablaré de tí a mi padre, y hacerte he saber lo que viere.

3 а я выйду и стану подле отца моего на поле, где ты будешь, и поговорю о тебе отцу моему, и что увижу, расскажу тебе.

4. Niin Joonatan puhui hyvää Daavidista isällensä Saulille ja sanoi hänelle: Älköön kuningas rikkoko palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole rikkonut sinua vastaan, vaan hänen työnsä ovat olleet sinulle suureksi hyödyksi.

4. Ja Jonatan puhui parhain päin Davidista isällensä Saulille ja sanoi hänelle: älköön kuningas syntiä tehkö palveliaansa Davidia vastaan; sillä ei hän ole mitään rikkonut sinua vastaan, hänen työnsä ovat sinulle juuri tarpeelliset.

4. JA Jonathan puhui parhain päin Dawidist hänen Isällens Saulille ja sanoi hänelle: älkön Cuningas syndiä tehkö palweliatans Dawidit wastan: sillä ei hän ole mitäkän rickonut sinua wastan ja hänen työns owat sinulle juuri tarpelliset.

4 And Jonathan spoke good of David to Saul his father and said to him, Do not let the king sin against his servant, against David, because he has not sinned against you and because his works have been very good toward you.

4. And Jonathan spake good of David unto Saul his father, and said unto him, Let not the king sin against his servant, against David; because he hath not sinned against thee, and because his works have been to thee-ward very good:

4. Und Jonathan redete das Beste von David mit seinem Vater Saul und sprach zu ihm: Es versündige sich der König nicht an seinem Knecht David; denn er hat keine Sünde wider dich getan, und sein Tun ist dir sehr nütze,

4. Y Jonatán habló bien de David a Saul su padre, y díjole: No peque el rey contra su siervo David, pues que ninguna cosa ha cometido contra tí; ántes sus obras te han sido muy buenas.

4 И говорил Ионафан доброе о Давиде Саулу, отцу своему, и сказал ему: да не грешит царь против раба своего Давида, ибо он ничем не согрешил против тебя, и дела его весьма полезны для тебя;

5. Hänhän pani henkensä kämmenelleen ja surmasi sen filistealaisen, ja niin Herra antoi suuren voiton koko Israelille; sinä olet itse nähnyt sen ja iloinnut. Miksi siis rikkoisit viatonta verta vastaan surmaamalla Daavidin syyttömästi?

5. Ja hän on pannut henkensä käteensä ja löi Philistealaisen; ja Herra teki suuren autuuden koko Israelille, sen sinä näit ja ihastuit: miksis siis tahdot syntiä tehdä viatointa verta vastaan, surmatakses Davidia ilman syytä?

5. Ja hän on pannut hengens käteens ja löi Philisterin ja HERra teki suuren autuuden coco Israelille sens näit ja ihastuit mixis sijs tahdot syndiä tehdä wiatoinda werta wastan surmataxes Dawidit ilman syytä?

5 For he put his life in his hand and killed* the Philistine and Jehovah worked a great victory for all Israel. You saw it and rejoiced. Why then will you sin against innocent blood, to kill David without a cause?

5. For he did put his life in his hand, and slew the Philistine, and the LORD wrought a great salvation for all Israel: thou sawest it, and didst rejoice: wherefore then wilt thou sin against innocent blood, to slay David without a cause?

5. und er hat sein Leben in seine Hand gesetzt und schlug den Philister, und der HERR tat ein großes Heil dem ganzen Israel. Das hast du gesehen und dich des gefreut. Warum willst du dich denn an unschuldigem Blut versündigen, daß du David ohne Ursache tötest?

5. Porque el puso su alma en su palma, e hirió al Filisteo, e hizo Jehová una gran salud a todo Israel. Tú lo viste, y te holgaste: ¿por qué pues pecarás contra la sangre inocente matando a David sin causa?

5 он подвергал опасности душу свою, чтобы поразить Филистимлянина, и Господь соделал великое спасение всему Израилю; ты видел это и радовался; для чего же ты хочешь согрешить против невинной крови и умертвить Давида безпричины?

6. Saul kuuli Joonatanin ääntä; ja Saul vannoi: Niin totta kuin Herra elää, häntä ei surmata.

6. Niin Saul kuuli Jonatanin äänen ja vannoi: niin totta kuin Herra elää, ei hänen pidä kuoleman.

6. Nijn Saul cuuli Jonathanin änen ja wannoi: nijn totta cuin HERra elä ei hänen pidä cuoleman.

6 And Saul listened to the voice of Jonathan. And Saul swore, As Jehovah lives, he will not be put to death.

6. And Saul hearkened unto the voice of Jonathan: and Saul sware, As the LORD liveth, he shall not be slain.

6. Da gehorchte Saul der Stimme Jonathans und schwur: So wahr der HERR lebt, er soll nicht sterben!

6. Y oyendo Saul la voz de Jonatán, juró: Vive Jehová, que no morirá.

6 И послушал Саул голоса Ионафана и поклялся Саул: жив Господь, Давид не умрет.

7. Niin Joonatan kutsui Daavidin, ja Joonatan ilmoitti hänelle kaiken tämän. Ja sitten Joonatan vei Daavidin Saulin tykö, ja hän palveli häntä niinkuin ennenkin.

7. Niin Jonatan kutsui Davidin ja sanoi hänelle kaikki nämät sanat ja saatti hänen Saulin eteen, ja hän oli hänen edessänsä niinkuin ennenkin.

7. Nijn Jonathan cudzui Dawidin ja sanoi hänelle caicki nämät sanat ja saatti hänen Saulin eteen oleman hänen edesäns nijncuin ennengin.

7 And Jonathan called David and Jonathan showed him all those things. And Jonathan brought David to Saul and he was in his presence as formerly.

7. And Jonathan called David, and Jonathan shewed him all those things. And Jonathan brought David to Saul, and he was in his presence, as in times past.

7. Da rief Jonathan David und sagte ihm alle diese Worte und brachte ihn zu Saul, daß er zu ihm war wie zuvor.

7. Y llamando Jonatán a David, declaróle todas estas palabras: y metió a David a Saul, el cual estuvo delante de él como ántes.

7 И позвал Ионафан Давида, и пересказал ему Ионафан все слова сии,и привел Ионафан Давида к Саулу, и он был при нем, как вчера и третьегодня.

8. Kun sitten sota alkoi uudestaan, lähti Daavid taistelemaan filistealaisia vastaan ja tuotti heille suuren tappion, niin että he pakenivat hänen edestään.

8. Niin nousi taas sota, ja David meni ja soti Philistealaisia vastaan, löi heitä suurella surmalla; ja Philistealaiset pakenivat häntä.

8. NIjn nousi taas sota ja Dawid meni ja sodei Philisterejä wastan ja teki suuren tapon että caicki Philisterit pakenit händä.

8 And there was war again. And David went out and fought with the Philistines and killed them with a great slaughter and they fled before him.

8. And there was war again: and David went out, and fought with the Philistines, and slew them with a great slaughter; and they fled from him.

8. Es erhob sich aber wieder ein Streit, und David zog aus und stritt wider die Philister und tat eine große Schlacht, daß sie vor ihm flohen.

8. Y tornó a hacerse guerra: y salió David, y peleó contra los Filisteos, e hiriólos con grande estrago, y huyeron delante de él.

8 Опять началась война, и вышел Давид, и воевал с Филистимлянами, и нанес им великое поражение, и они побежали от него.

9. Mutta Herran lähettämä paha henki tuli Sauliin, kun hän istui kotonaan keihäs kädessä ja Daavid soitteli.

9. Ja paha henki tuli Herralta Saulin päälle, ja hän istui huoneessansa, ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä, ja David soitti kädellänsä.

9. Ja HERran paha hengi tuli Saulin päälle ja hän istui huonesans ja keihäs oli hänen kädesäns ja Dawid soitti kädelläns.

9 And an evil spirit from Jehovah was upon Saul as he sat in his house with his spear in his hand and David was playing with his hand.

9. And the evil spirit from the LORD was upon Saul, as he sat in his house with his javelin in his hand: and David played with his hand.

9. Aber der böse Geist vom HERRN kam über Saul, und er saß in seinem Hause und hatte einen Spieß in seiner Hand; David aber spielte auf den Saiten mit der Hand.

9. Y el espíritu malo de Jehová fué sobre Saul; y estando sentado en su casa tenía una lanza a mano: y David estaba tañendo con su mano.

9 И злой дух от Бога напал на Саула, и он сидел в доме своем, и копье его было в руке его, а Давид играл рукою своею на струнах.

10. Niin Saul koetti keihästää Daavidin seinään; mutta hän väisti Saulia, ja tämä iski keihään seinään. Daavid pakeni ja pelastui sinä yönä.

10. Mutta Saul pyysi pistää Davidia keihäällä seinää vasten, mutta hän vältti Saulia ja keihäs kävi seinään; ja David pakeni ja pääsi sinä yönä pakoon.

10. Mutta Saul pyyti pistä Dawidi keihällä seinä wasten mutta hän wältti Sauli että keihäs käwi seinään ja Dawid pakeni ja pääsi sinä yönä.

10 And Saul sought to kill* David even to the wall with the spear, but he slipped away out of Saul's presence and he killed* the spear into the wall. And David fled and escaped that night.

10. And Saul sought to smite David even to the wall with the javelin; but he slipped away out of Saul's presence, and he smote the javelin into the wall: and David fled, and escaped that night.

10. Und Saul trachtete, David mit dem Spieß an die Wand zu spießen. Er aber riß sich von Saul, und der Spieß fuhr in die Wand. David aber floh und entrann dieselbe Nacht.

10. Y Saul procuró de enclavar a David con la lanza en la pared; mas él se apartó de delante de Saul, el cual hirió con la lanza en la pared, y David huyó y se escapó aquella noche.

10 И хотел Саул пригвоздить Давида копьем к стене, но Давид отскочил от Саула, и копье вонзилось в стену; Давид же убежал и спасся в ту ночь.

11. Niin Saul lähetti miehiä Daavidin kotiin vartioimaan häntä ja surmaamaan hänet aamulla. Mutta Daavidin vaimo Miikal ilmaisi sen hänelle ja sanoi: Jollet tänä yönä pelasta henkeäsi, niin sinä huomenna olet surman oma.

11. Ja Saul lähetti sanansaattajat Davidin huoneesen, että heidän piti ottaman hänestä vaarin ja tappaman hänen huomeneltain. Mutta Mikal Davidin emäntä ilmoitti sen hänelle ja sanoi: jollet tänä yönä pelasta henkeäs, niin sinä huomenna tapetaan.

11. JA Saul lähetti sanoman Dawidin huoneseen että heidän piti ottaman hänest waarin ja tappaman hänen huomeneltain. Mutta Michal Dawidin emändä ilmoitti sen hänelle ja sanoi: jolletcas tänä yönä henges päästä nijns huomeneltain tapetan.

11 And Saul sent messengers to David's house, to watch him and to kill him in the morning. And Michal, David's wife, told him, saying, If you do not save your life tonight, tomorrow you will be slain.

11. Saul also sent messengers unto David's house, to watch him, and to slay him in the morning: and Michal David's wife told him, saying, If thou save not thy life to night, to morrow thou shalt be slain.

11. Saul sandte aber Boten zu Davids Haus, daß sie ihn verwahrten und töteten am Morgen. Das verkündigte dem David sein Weib Michal und sprach: Wirst du nicht diese Nacht deine Seele erretten, so mußt du morgen sterben.

11. Y Saul envió mensajeros a casa de David, para que le guardasen, y le matasen a la mañana: mas Micol su mujer lo descubrió a David, diciendo: Si no escapares tu vida esta noche, mañana serás muerto.

11 И послал Саул слуг в дом к Давиду, чтобы стеречь его и убить его до утра. И сказала Давиду Мелхола, жена его: если ты не спасешь души твоей в эту ночь, то завтра будешь убит.

12. Ja Miikal laski Daavidin alas ikkunasta; ja hän lähti pakoon ja pelastui.

12. Niin Mikal laski Davidin alas akkunan lävitse; ja hän meni, pakeni ja pääsi.

12. Nijn Michal laski hänen ackunan läpidze ja hän meni pakeni ja pääsi.

12 So Michal let David down through the window and he went and fled and escaped.

12. So Michal let David down through a window: and he went, and fled, and escaped.

12. Da ließ ihn Michal durchs Fenster hernieder, daß er hinging, entfloh und entrann.

12. Y Micol descolgó a David por una ventana; y él se fué, y huyó, y se escapó.

12 И спустила Мелхола Давида из окна, и он пошел, и убежал и спасся.

13. Sitten Miikal otti kotijumalan ja asetti sen vuoteeseen, ja levitettyään vuohenkarvoista tehdyn kärpäsverkon sen pään yli hän peitti sen vaatteella.

13. Ja Mikal otti kuvan ja pani vuoteesen, ja pani vuohen nahan hänelle päänalaiseksi ja peitti vaatteella.

13. Ja Michal otti cuwan asetti sen wuoteseen ja pani wuohen nahan hänelle päänalaisexi ja peitti waattella.

13 And Michal took the household-idol and laid it in the bed and put a pillow of goats' (hair) at the head of it and covered it with the clothes.

13. And Michal took an image, and laid it in the bed, and put a pillow of goats' hair for his bolster, and covered it with a cloth.

13. Und Michal nahm ein Götzenbild und legte es ins Bett und legte ein Ziegenfell zu seinen Häupten und deckte es mit Kleidern zu.

13. Y Micol tomó una estatua, y púsola sobre la cama, y le puso por cabecera una almohada de pelos de cabra, y cubrióla con una ropa.

13 Мелхола же взяла статую и положила на постель, а в изголовье ееположила козью кожу, и покрыла одеждою.

14. Ja kun Saul lähetti miehiä ottamaan Daavidia, sanoi hän: Hän on sairas.

14. Silloin lähetti Saul sanansaattajat ottamaan kiinni Davidia; mutta hän sanoi: hän on sairas.

14. Silloin lähetti Saul sanansaattajat tuoman Dawidi mutta hän sanoi: hän on sairas.

14 And when Saul sent messengers to take David, she said, He is sick.

14. And when Saul sent messengers to take David, she said, He is sick.

14. Da sandte Saul Boten, daß sie David holten. Sie aber sprach: Er ist krank.

14. Y cuando Saul envió mensajeros que tomasen a David, ella respondió: Está enfermo.

14 И послал Саул слуг, чтобы взять Давида; но Мелхола сказала: он болен.

15. Niin Saul lähetti miehiä katsomaan Daavidia, sanoen: Tuokaa hänet vuoteessa tänne minun luokseni surmattavaksi.

15. Niin lähetti Saul sanansaattajat katsomaan Davidia ja sanoi: kantakaat häntä tänne minun tyköni vuoteinensa, surmattaa.

15. Nijn lähetti Saul sanansaattajat cadzoman Dawidit ja sanoi: candacat händä tänne minun tygöni wuoteinens surmatta.

15 And Saul sent the messengers to see David, saying, Bring him up to me in the bed, that I may kill him.

15. And Saul sent the messengers again to see David, saying, Bring him up to me in the bed, that I may slay him.

15. Saul aber sandte Boten, nach David zu sehen, und sprach: Bringt ihn herauf zu mir mit dem Bett, daß er getötet werde!

15. Y tornó Saul a enviar mensajeros para que viesen a David, diciendo: Traédmele en la cama para que le mate.

15 И послал Саул слуг, чтобы осмотреть Давида, говоря: принесите его ко мне на постели, чтоб убить его.

16. Mutta kun miehet tulivat sisälle, niin katso, vuoteessa olikin kotijumala, vuohenkarvoista tehty kärpäsverkko pään päällä.

16. Kuin sanansaattajat tulivat, katso, kuva makasi vuoteessa ja vuohen nahka pään alla.

16. Cosca sanansaattajat tulit cadzo cuwa macais wuotees ja wuohen nahca pään alla.

16 And when the messengers came in, behold, the household-idol was in the bed, with the pillow of goats' (hair) at the head of it.

16. And when the messengers were come in, behold, there was an image in the bed, with a pillow of goats' hair for his bolster.

16. Da nun die Boten kamen, siehe, da lag das Bild im Bett und ein Ziegenfell zu seinen Häupten.

16. Y como los mensajeros entraron, he aquí la estatua que estaba en la cama, y una almohada de pelos de cabra por cabecera.

16 И пришли слуги, и вот, на постели статуя, а в изголовье ее козья кожа.

17. Niin Saul sanoi Miikalille: Miksi sinä olet minut näin pettänyt ja olet päästänyt minun vihamieheni pelastumaan? Miikal vastasi Saulille: Hän sanoi minulle: 'Päästä minut, muutoin minä surmaan sinut'.

17. Niin Saul sanoi Mikalille: miksis olet minun niin pettänyt ja päästänyt viholliseni, että hän vältti minun käteni? Mikal sanoi Saulille: hän sanoi minulle: päästä minua taikka minä tapan sinun.

17. Nijn Saul sanoi Michalille: mixis olet minun pettänyt ja päästänyt minun wiholiseni että hän wältti minun käteni? Michal sanoi Saulille: hän sanoi minulle päästä minua eli minä tapan sinun.

17 And Saul said to Michal, Why have you deceived me thus and let my enemy go, so that he has escaped? And Michal answered Saul, He said to me, Let me go. Why should I kill you?

17. And Saul said unto Michal, Why hast thou deceived me so, and sent away mine enemy, that he is escaped? And Michal answered Saul, He said unto me, Let me go; why should I kill thee?

17. Da sprach Saul zu Michal: Warum hast du mich betrogen und meinen Feind gelassen, daß er entrönne? Michal sprach zu Saul: Er sprach zu mir: Laß mich gehen, oder ich töte dich!

17. Entónces Saul dijo a Micol: ¿Por qué me has así engañado, y has dejado escapar a mi enemigo? Y Micol respondió a Saul: Porque él me dijo: Déjame ir, si no yo te mataré.

17 Тогда Саул сказал Мелхоле: для чего ты так обманула меня и отпустила врага моего, чтоб он убежал? И сказала Мелхола Саулу: он сказал мне: отпусти меня, иначе я убью тебя.

18. Kun Daavid oli paennut ja pelastunut, meni hän Samuelin luo Raamaan ja kertoi hänelle kaikki, mitä Saul oli hänelle tehnyt. Ja hän ja Samuel menivät Naajotiin ja jäivät sinne.

18. Ja David pakeni ja pääsi, ja tuli Samuelin tykö, joka oli Ramassa, ja ilmoitti hänelle kaikki, mitä Saul oli hänelle tehnyt; ja hän meni Samuelin kanssa ja oleskeli Najotissa.

18. JA Dawid pakeni ja pääsi ja tuli Samuelin tygö joca oli Ramathas ja ilmoitti caicki mitä Saul oli hänelle tehnyt ja hän meni Samuelin cansa ja oleskeli Najothis.

18 Now David fled and escaped and came to Samuel to Ramah and told him all that Saul had done to him. And he and Samuel went and dwelt in Naioth.

18. So David fled, and escaped, and came to Samuel to Ramah, and told him all that Saul had done to him. And he and Samuel went and dwelt in Naioth.

18. David aber entfloh und entrann und kam zu Samuel nach Rama und sagte ihm an alles, was ihm Saul getan hatte. Und er ging hin mit Samuel, und sie blieben zu Najoth.

18. Y huyó David, y escapóse, y vino a Samuel en Rama, y díjole todo lo que Saul había hecho con él, y fuése él y Samuel, y moraron en Najot.

18 И убежал Давид и спасся, и пришел к Самуилу в Раму и рассказал ему все, что делал с ним Саул. И пошел он с Самуилом, и остановились они в Навафе.

19. Ja Saulille ilmoitettiin: Katso, Daavid on Raaman Naajotissa.

19. Ja se ilmoitettiin Saulille, sanoen: katso, David on Raman Najotissa.

19. Ja se ilmoitettin Saulille: cadzos Dawid on Ramahn Najothis.

19 And it was told Saul, saying, Behold, David is at Naioth in Ramah.

19. And it was told Saul, saying, Behold, David is at Naioth in Ramah.

19. Und es ward Saul angesagt: Siehe, David ist zu Najoth in Rama.

19. Y fué dado aviso a Saul, diciendo: He aquí que David está en Najot en Rama.

19 И донесли Саулу, говоря: вот, Давид в Навафе, в Раме.

20. Niin Saul lähetti miehiä ottamaan Daavidia. Mutta kun he näkivät profeettain joukon hurmoksissa ja Samuelin seisovan johtamassa heitä, tuli Jumalan henki Saulin miehiin, niin että hekin joutuivat hurmoksiin.

20. Niin Saul lähetti sanansaattajat tuomaan Davidia; ja he näkivät prophetain kokouksen propheteeraavan ja Samuelin seisovan, asetetun heidän päällensä. Niin Jumalan henki tuli Saulin sanansaattajain päälle, että ne myös propheteerasivat.

20. Nijn Saul lähetti sanansaattajat tuoman Dawidi ja he näit Prophetain cocouxen propheterawan ja Samuel oli heidän päällecadzojans. Nijn Jumalan Hengi tuli Saulin sanansaattaitten päälle että ne myös propheteraisit.

20 And Saul sent messengers to take David. And when they saw the company of the prophets prophesying and Samuel standing as head over them, the Spirit of God came upon the messengers of Saul and they also prophesied.

20. And Saul sent messengers to take David: and when they saw the company of the prophets prophesying, and Samuel standing as appointed over them, the Spirit of God was upon the messengers of Saul, and they also prophesied.

20. Da sandte Saul Boten, daß sie David holten; und sie sahen den Chor der Propheten weissagen, und Samuel war ihr Vorsteher. Da kam der Geist Gottes auf die Boten Sauls, daß auch sie weissagten.

20. Y envió Saul mensajeros que trajesen a David, los cuales vieron una compañía de profetas que profetizaban, y a Samuel que estaba, y les presidia. Y fué el Espíritu de Dios sobre los mensajeros de Saul, y ellos también profetizaron.

20 И послал Саул слуг взять Давида, и когда увидели они сонм пророков пророчествующих и Самуила, начальствующего над ними, то Дух Божий сошел на слуг Саула, и они стали пророчествовать.

21. Kun se ilmoitettiin Saulille, lähetti hän toiset miehet; mutta hekin joutuivat hurmoksiin. Ja Saul lähetti vielä kolmannet miehet, mutta hekin joutuivat hurmoksiin.

21. Kuin se ilmoitettiin Saulille, lähetti hän toiset sanansaattajat, ne myös propheteerasivat; ja hän lähetti vielä kolmannet sanansaattajat, jotka myös propheteerasivat.

21. Cosca se Saulille ilmoitettin lähetti hän toiset sanansaattajat ne myös propheteraisit ja hän lähetti colmannet sanansaattajat jotca myös propheteraisit.

21 And when it was told Saul, he sent other messengers and they also prophesied. And Saul sent messengers again the third time and they also prophesied.

21. And when it was told Saul, he sent other messengers, and they prophesied likewise. And Saul sent messengers again the third time, and they prophesied also.

21. Da das Saul ward angesagt, sandte er andere Boten; die weissagten auch. Da sandte er die dritten Boten; die weissagten auch.

21. Y fué hecho saber a Saul, y él envió a otros mensajeros, los cuales también profetizaron: y Saul volvió a enviar otros terceros mensajeros, y ellos también profetizaron.

21 Донесли об этом Саулу, и он послал других слуг, но и эти стали пророчествовать. Потом послал Саул третьих слуг, и этистали пророчествовать.

22. Silloin hän itse lähti Raamaan. Ja kun hän tuli sen suuren vesisäiliön luo, joka on Seekussa, kysyi hän: Missä ovat Samuel ja Daavid? Hänelle vastattiin: He ovat Raaman Naajotissa.

22. Niin meni hän itse viimein Ramaan, ja kuin hän tuli sen suuren kaivon tykö, joka on Sekossa, kysyi hän ja sanoi: kussa on Samuel ja David? niin sanottiin hänelle: katso, he ovat Raman Najotissa.

22. Nijn meni hän wijmein idze Ramathaan ja cosca hän tuli sen suuren caiwon tygö joca on Secus kysyi hän ja sanoi: cusa on Samuel ja Dawid? nijn sanottin hänelle: cadzos he owat Ramahn Najothis.

22 Then he also went to Ramah and came to the great well that is in Secu. And he asked and said, Where are Samuel and David? And one said, Behold, they are at Naioth in Ramah.

22. Then went he also to Ramah, and came to a great well that is in Sechu: and he asked and said, Where are Samuel and David? And one said, Behold, they be at Naioth in Ramah.

22. Da ging er selbst auch gen Rama. Und da er kam zum großen Brunnen, der zu Seku ist, fragte er und sprach: Wo ist Samuel und David? Da ward ihm gesagt: Siehe, zu Najoth in Rama.

22. Entónces él vino a Rama; y llegando al pozo grande que está en Soco, preguntó, diciendo: ¿Donde están Samuel y David? Y le fué respondidó: He aquí, están en Najot en Rama.

22 Саул сам пошел в Раму, и дошел до большого источника, что в Сефе,и спросил, говоря: где Самуил и Давид? И сказали: вот, в Навафе, в Раме.

23. Mutta kun hän oli menossa sinne, Raaman Naajotiin, tuli Jumalan henki häneenkin, niin että hän kulki hurmoksissa, kunnes tuli Raaman Naajotiin.

23. Ja hän meni Raman Najotiin; ja Jumalan henki tuli hänenkin päällensä, ja hän käyskenteli ja propheteerasi siihenasti kuin hän tuli Raman Najotiin.

23. Ja hän meni Ramahn Najothijn ja Jumalan Hengi tuli myös hänen päällens ja hän propheterais sijhenasti cuin hän tuli Ramahn Najothijn.

23 And he went there to Naioth in Ramah and the Spirit of God came upon him also and he went on and prophesied until he came to Naioth in Ramah.

23. And he went thither to Naioth in Ramah: and the Spirit of God was upon him also, and he went on, and prophesied, until he came to Naioth in Ramah.

23. Und er ging dahin gen Najoth in Rama. Und der Geist Gottes kam auch auf ihn, und er ging einher und weissagte, bis er kam gen Najoth in Rama.

23. Y vino allí a Najot en Rama, y fué también sobre él el Espíritu de Dios, e iba profetizando hasta que llegó a Najot en Rama.

23 И пошел он туда в Наваф в Раме, и на него сошел Дух Божий, и он шел и пророчествовал, доколе не пришел в Наваф в Раме.

24. Silloin hänkin riisui vaatteensa ja joutui hurmoksiin Samuelin edessä; ja hän kaatui maahan ja makasi alastonna koko sen päivän ja koko sen yön. Sentähden on tapana sanoa: Onko Saulkin profeettain joukossa?

24. Niin hänkin riisui vaatteensa ja proheteerasi Samuelin edessä, ja lankesi alasti maahan koko sen päivän ja koko yön, sentähden sanotaan: onko Saulkin prophetain seassa?

24. Nijn hän myös rijsui waattens ja propheterais Samuelin edes ja langeis alasti maahan coco sen päiwän ja coco yön sentähden sanotan: ongost Saulikin Prophetain seas?

24 And he also stripped off his clothes and he also prophesied before Samuel and lay down naked all that day and all that night. Therefore they say, Is Saul also among the prophets?

24. And he stripped off his clothes also, and prophesied before Samuel in like manner, and lay down naked all that day and all that night. Wherefore they say, Is Saul also among the prophets?

24. Und er zog auch seine Kleider aus und weissagte auch vor Samuel und fiel bloß nieder den ganzen Tag und die ganze Nacht. Daher spricht man: Ist Saul auch unter den Propheten?

24. Y él también se desnudó sus vestidos, y profetizó él también delante de Samuel, y cayó desnudo todo aquel día, y toda aquella noche. De aquí se dijo: ¿También Saul entre los profetas?

24 И снял и он одежды свои, и пророчествовал пред Самуилом, и весьдень тот и всю ту ночь лежал неодетый; поэтому говорят: „неужели и Саул во пророках?"