9 luku

Mooseksen puheen jatkoa: Israel on niskurikansa.

1. Kuule, Israel! Sinä menet nyt Jordanin yli laskeaksesi valtasi alle kansoja, jotka ovat sinua suuremmat ja väkevämmät, ja suuria, taivaan tasalle varustettuja kaupunkeja,

1. Kuule Israel: tänäpänä sinä menet Jordanin yli, ettäs tulet omistamaan sitä kansaa, joka on sinua suurempi ja väkevämpi, suuria kaupungeita rakennetuita taivaaseen asti,

1. CUule Israel tänäpänä sinä menet Jordanin ylidze ettäs tulet omistaman sitä Canssa joca on sinua suurembi ja wäkewämbi suuria Caupungeita raketuita taiwasen asti.

1 Hear, O Israel: You are to pass over the Jordan this day, to go in to dispossess nations greater and mightier than yourself, cities great and fortified up to heaven,

1. Hear, O Israel: Thou art to pass over Jordan this day, to go in to possess nations greater and mightier than thyself, cities great and fenced up to heaven,

1. Hør, Israel! du gaar i Dag over Jordanen for at gaa ind og tage til Eje Folk, som ere Herre og stærkere end du, Stæder, som ere store og faste indtil Himmelen,

1. Hör, Israel: I dag skall du gå öfver Jordan, att du inkommer till att intaga de folk, som större och starkare äro än du; stora städer, murade upp till himmelen;

1. Kule Israel, sa lähhäd tänna ülle Jordani, et sa tulled pagganatte maad pärrima, kes suremad ja wäggewamad sind on; liñnad, mis sured ja tuggewaks tehtud taewani.

1. ‘‘Klausyk, Izraeli! Tu pereisi šiandien per Jordaną, kad nugalėtum didesnes ir stipresnes tautas už save, didelius, iki dangaus sustiprintus miestus,

1. Höre, Israel, du wirst heute über den Jordan gehen, daß du hineinkommest, einzunehmen das Land der Völker, die größer und stärker sind denn du, große Städte vermauert bis in den Himmel,

1. Écoute, Israël! Tu vas passer aujourd'hui le Jourdain, pour aller conquérir des nations plus grandes et plus fortes que toi, des villes grandes et fortifiées jusqu'au ciel,

1. OYE Israel: Tu pasas hoy el Jor- dán para entrar a heredar gentes más y más fuertes que tú, ciudades grandes y encastilladas hasta el cielo;

1 Hoor, Israel! gij zult heden over de Jordaan gaan, dat gij inkomt, om volken te erven, die groter en sterker zijn dan gij; steden, die groot en tot in den hemel gesterkt zijn;

1. Słuchaj Izraelu! ty przejdziesz dziś Jordan, abyś wszedłszy posiadł narody większe, i możniejsze, niżeś ty, miasta wielkie, i wymurowane aż pod niebo;

1. Halljad Izráel, te általmégy ma a Jordánon, hogy bemenvén, örökségül bírj náladnál nagyobb és erősebb népeket, nagy és az égig megerősített városokat;

1 Слушай, Израиль: ты теперь идешь за Иордан, чтобы пойти овладеть народами, которые больше и сильнее тебя, городами большими, с укреплениями до небес,

1. Слухай, Ізраїлю! Ти сьогоднї переходиш через Йордань, щоб увійти й запанувати над народами, що більші й потужніщі за тебе, і заняти міста великі й утверджені під саме небо,

2. anakilaisten suuren ja kookkaan kansan, jonka sinä tunnet ja josta olet kuullut sanottavan: 'Kuka kestää anakilaisten edessä?'

2. Suurta ja pitkää kansaa, Enakin poikia, jotka sinä tunnet, joista sinä myös kuullut olet sanottavan: kuka voi seisoa Enakin poikia vastaan?

2. Suurta ja corkiat Canssa Enakin lapsia jotca sinä tunnet joista sinä myös cuullut olet: Cuca woi seiso Enakin lapsia wastan?

2 a people great and tall, the sons of the Anakim, whom you know and of whom you have heard say, Who can stand before the sons of Anak?

2. A people great and tall, the children of the Anakims, whom thou knowest, and of whom thou hast heard say, Who can stand before the children of Anak!

2. et stort Folk og højt af Vækst, Anakiternes Børn, som du kender, og som du har hørt sige om: Hvo kan staa for Anaks Børns Ansigt?

2. Ett stort högt folk, Enakims barn, som du känt hafver, af hvilkom du ock hört hafver: Ho kan stå emot Enaks barn?

2. Mis üks suur ja pitk rahwas Enaki lapsed on, mis sa tunned, ja olled kuulnud: kes woib seista Enaki laste ees?

2. didelius ir augalotus žmones, Anako sūnus, kuriuos pats matei ir apie kuriuos girdėjai sakant: ‘Niekas jiems negali pasipriešinti’.

2. ein großes, hohes Volk, die Enakiter, die du kennst, von denen du auch gehört hast: Wer kann wider die Kinder Enak bestehen?

2. Un peuple grand et de haute taille, les descendants des Anakim que tu connais, et dont tu as entendu dire: Qui subsistera devant les descendants d'Anak?

2. Un pueblo grande y alto, hijos de gigantes, los cuales ya tú conoces; y has oido, ¿Quién parará delante de los hijos del gigante?

2 Een groot en lang volk, kinderen der Enakieten; die gij kent, en van welke gij gehoord hebt: Wie zou bestaan voor het aangezicht der kinderen van Enak?

2. Lud wielki i wysokiego wzrostu syny Enakowe, które ty znasz, i o którycheś słyszał, gdy mówiono: Któż się ostoi przed syny Enakowymi?

2. Nagy és szálas népet, Anák-fiakat, a kikről magad is tudod és [1†] magad is hallottad: kicsoda állhat meg Anák fiai előtt?

2 народом многочисленным и великорослым, сынами Енаковыми, о которых ты знаешь и слышал: „кто устоит против сынов Енаковых?"

2. Над народом великим і високорослим, над синами Енакіїв, що знаєш їх і чув про них: Хто встоїть проти синів Енака?

3. Niin tiedä nyt, että Herra, sinun Jumalasi, käy sinun edelläsi niinkuin kuluttava tuli; hän hävittää heidät ja nöyryyttää heidät sinun edessäsi, ja sinä karkoitat heidät ja hukutat heidät nopeasti, niinkuin Herra on sinulle puhunut.

3. Niin sinun pitää tänäpänä tietämän, että Herra sinun Jumalas käy sinun edelläs niinkuin kuluttavainen tuli; hän hukuttaa heitä, ja hän alentaa heitä sinun edessäs, ettäs ajat heitä ulos ja hukutat nopiasti, niinkuin Herra sanoi sinulle.

3. Nijn sinun pitä tänäpänä tietämän että HERra sinun Jumalas käy sinun edelläs nijncuin culuttawainen tuli hän hucutta heitä ja lyö sinun edesäs ja aja heitä ulos ja nopiast hucutta nijncuin HERra sanoi sinulle.

3 Know therefore this day, that Jehovah your God is he who goes over before you as a devouring fire. He will destroy them and he will bring them down before you. So you will drive them out and make them to perish quickly, as Jehovah has spoken to you.

3. Understand therefore this day, that the LORD thy God is he which goeth over before thee; as a consuming fire he shall destroy them, and he shall bring them down before thy face: so shalt thou drive them out, and destroy them quickly, as the LORD hath said unto thee.

3. Saa skal du vide i Dag, at Herren din Gud, han gaar frem for dit Ansigt, en fortærende Ild, han skal udslette dem, og han skal ydmyge dem for dit Ansigt; og du skal fordrive dem og ødelægge dem snarlig, saaledes som Herren har talet til dig.

3. Så skall du veta i dag, att Herren din Gud går framför dig, en förtärande eld; han varder dem förgörandes och nederläggandes för dig, och skall fördrifva dem, och omintetgöra dem snarliga, såsom Herren dig sagt hafver.

3. Ja sa pead tänna teädma, et Jehowa so Jummal se on, kes sinno ees käib, üks pöllew tulli, se kautab neid ärra ja se rudjub neid mahha so silma ette: siis aia neid ärra ja hukka neid ussinaste ärra, nenda kui Jehowa sulle räkinud.

3. Žinok, kad Viešpats, tavo Dievas, eis pirma tavęs kaip ryjanti ugnis ir sunaikins juos, ir parblokš juos prieš tave; taip tu juos išvysi ir sunaikinsi greitai, kaip tau Viešpats pažadėjo.

3. So sollst du wissen heute, daß der HERR, dein Gott, vor dir her geht, ein verzehrendes Feuer. Er wird sie vertilgen und wird sie unterwerfen vor dir her, und du wirst sie vertreiben und umbringen bald, wie dir der HERR geredet hat.

3. Sache donc aujourd'hui que l'Éternel, ton Dieu, qui passe devant toi, est un feu consumant; c'est lui qui les détruira et qui les abaissera devant toi; tu les chasseras, et tu les feras périr promptement, comme l'Éternel te l'a dit.

3. Sepas pues hoy, que Jehová tu Dios es el que pasa delante de tí, fuego consumidor, que los destruirá, y humillará delante de tí: y echarlos has, y destruirlos has luego, como Jehová te ha dicho.

3 Zo zult gij heden weten, dat de HEERE, uw God, Degene is, die voor uw aangezicht doorgaat, een verterend vuur: Die zal hen verdelgen, en Die zal hen voor uw aangezicht nederwerpen; en gij zult ze uit de bezitting verdrijven, en zult hen haastelijk te niet doen, gelijk als de HEERE tot u gesproken heeft.

3. Przetoż wiedz dzisiaj, że Pan, Bóg twój, który idzie przed tobą, jest ogieó trawiący: on je wytraci, i on je poniży przed tobą, że je wypędzisz, a wygładzisz je prędko, jakoć to obiecał Pan.

3. Tudd meg azért e mai napon, hogy az Úr, a te Istened az, a ki átmegy előtted mint emésztő [2†] tűz, ő törli el azokat, és ő alázza meg azokat te előtted; és kiűzöd, és hamar elveszted őket, a miképen az Úr megmondotta néked.

3 Знай же ныне, что Господь, Бог твой, идет пред тобою, какогнь поядающий; Он будет истреблять их и низлагать их пред тобою, и ты изгонишь их, и погубишь их скоро, как говорил тебе Господь.

3. Знай же, що Господь, Бог твій, іде поперед тебе як огонь пожераючий; він сам їх вигубить і сам їх нахилить перед тобою; і ти проженеш їх і знищиш їх чим скорше, так як тобі казав Господь.

4. Kun Herra, sinun Jumalasi, työntää heidät sinun tieltäsi, niin älä ajattele sydämessäsi näin: 'Minun vanhurskauteni tähden Herra on tuonut minut ottamaan tämän maan omakseni.' Sillä näiden kansojen jumalattomuuden tähden Herra karkoittaa heidät sinun tieltäsi.

4. Kuin Herra sinun Jumalas on heidät ajanut sinun edestäs ulos, niin älä sano sydämessäs: Herra on minun tähän tuonut omistamaan tätä maata minun vanhurskauteni tähden; sillä Herra ajaa nämät pakanat sinun edestäs ulos heidän jumalattomuutensa tähden.

4. Cosca HERra sinun Jumalas on heitä ajanut sinun edestäs ulos nijn älä sano sydämesäs: HERra on minun tähän tuonut omistaman tätä maata minun wanhurscaudeni tähden waicka HERra nämät pacanat aja sinun edestäs ulos heidän jumalattomudens tähden.

4 Do not speak in your heart, after Jehovah your God has thrust them out from before you, saying, For my righteousness Jehovah has brought me in to possess this land. But because of the wickedness of these nations Jehovah drives them out from before you.

4. Speak not thou in thine heart, after that the LORD thy God hath cast them out from before thee, saying, For my righteousness the LORD hath brought me in to possess this land: but for the wickedness of these nations the LORD doth drive them out from before thee.

4. Naar Herren din Gud har udstødt dem fra dit Ansigt, da skal du ikke sige i dit Hjerte: For min Retfærdigheds Skyld har Herren ført mig ind at eje dette Land; thi for disse Hedningers Ugudeligheds Skyld fordriver Herren dem for dit Ansigt.

4. Då nu Herren din Gud dem utdrifvit hafver för dig, så säg icke i dino hjerta: Herren hafver mig här infört, till att intaga detta landet för mina rättfärdighets skull; ändock Herren fördrifver Hedningarna för dig, för deras ogudaktighets skull.

4. Ärra ütle ommas süddames; kui Jehowa so Jummal neid saab so eest ärralükkanud, ärra mötle: minno öigusse pärrast on Jehowa mind saatnud seddasinnast maad pärrima; et kül nende rahwa öälusse pärrast Jehowa neid so eest ärraaiab.

4. Kai Viešpats, tavo Dievas, juos išvarys nuo tavęs, nesakyk savo širdyje: ‘Viešpats mane įvedė dėl mano teisumo ir leido paveldėti šitą žemę’. Dėl šitų tautų piktadarysčių Viešpats išvaro jas nuo tavęs.

4. Wenn nun der HERR, dein Gott, sie ausgestoßen hat vor dir her, so sprich nicht in deinem Herzen: Der HERR hat mich hereingeführt, dies Land einzunehmen, um meiner Gerechtigkeit willen, so doch der HERR diese Heiden vertreibt vor dir her um ihres gottlosen Wesens willen.

4. Ne dis point en ton cœur, quand l'Éternel ton Dieu les aura chassés devant toi: C'est à cause de ma justice que l'Éternel m'a amené pour posséder ce pays; car c'est à cause de l'impiété de ces nations que l'Éternel va les déposséder devant toi.

4. No digas en tu corazón, cuando Jehová tu Dios los echare de delante de tu presencia, diciendo: Por mi justicia me ha metido Jehová a heredar esta tierra; que por la impiedad de estas gentes Jehová las echa de delante de tí.

4 Wanneer hen nu de HEERE, uw God, voor uw aangezicht zal hebben uitgestoten, zo spreek niet in uw hart, zeggende: De HEERE heeft mij om mijn gerechtigheid ingebracht, om dit land te erven; want, om de goddeloosheid dezer volken, verdrijft hen de HEERE voor uw aangezicht uit de bezitting.

4. Nie mówże w sercu swem, gdy je wypędzi Pan, Bóg twój, przed tobą, powiadając: Dla sprawiedliwości mojej wprowadził mię Pan, abym posiadł tę ziemię; ale dla niezbożności narodów onych Pan wygnał je przed twarzą twoją.

4. Mikor azért kiűzi az Úr, a te Istened azokat te előled, ne szólj a te szívedben, mondván: Az én [3†] igazságomért hozott be engem az Úr, hogy örökségül bírjam ezt a földet; holott e népeket az ő [4†] istentelenségökért űzi ki te előled az Úr;

4 Когда будет изгонять их Господь, Бог твой, от лицатвоего, не говори в сердце твоем, что за праведность мою привел меня Господь овладеть сею землею, и что за нечестие народов сих Господь изгоняет их от лица твоего;

4. Як випре їх Господь Бог твїй, перед тобою, не мовляй: За праведність мою привів мене Господь, Бог мій, опанувати сю землю, і за беззаконство сих народів Господь вигубив їх передо мною.

5. Et sinä vanhurskautesi ja oikeamielisyytesi tähden pääse ottamaan heidän maatansa omaksesi, vaan näiden kansojen jumalattomuuden tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi ja täyttääksensä, mitä Herra valalla vannoen on luvannut sinun isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

5. Et sinä tule omistamaan heidän maatansa vanhurskautes eli sydämes vakuuden tähden; vaan Herra sinun Jumalas ajaa pakanat ulos heidän jumalattomuutensa tähden, että Herra vahvistais sanansa, jonka Herra sinun isilles Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannoi.

5. Sillä et sinä tule omistaman heidän maatans sinun wanhurscaudes eli sydämes wacuuden tähden waan HErra sinun Jumalas aja pacanat ulos heidän jumalattomudens tähden että HERra täytäis sanans jonga HERra sinun Isilles Abrahamille Isaachille ja Jacobille wannoi.

5 Not for your righteousness, or for the uprightness of your heart, do you go in to possess their land, but for the wickedness of these nations Jehovah your God drives them out from before you and that he may establish the word which Jehovah swore to your fathers, to Abraham, to Isaac and to Jacob.

5. Not for thy righteousness, or for the uprightness of thine heart, dost thou go to possess their land: but for the wickedness of these nations the LORD thy God doth drive them out from before thee, and that he may perform the word which the LORD sware unto thy fathers, Abraham, Isaac, and Jacob.

5. Ikke for din Retfærdighed eller for dit Hjertes Oprigtighed kommer du ind for at eje deres Land, men for disse Hedningers Ugudeligheds Skyld fordriver Herren din Gud dem for dit Ansigt og for at stadfæste det Ord, som Herren svor dine Fædre, Abraham, Isak og Jakob.

5. Ty du kommer icke in i landet till att besitta det, för dina rättfärdighet, eller för dins hjertas fromhets skull; utan Herren din Gud fördrifver dessa Hedningarna för deras ogudaktighets skull, på det han skall fullkomna det ord, som Herren dina fäder, Abraham, Isaac och Jacob, svorit hafver.

5. Ei mitte so öigusse pärrast egga so süddame waggadusse pärrast olled sa tulnud nende maad pärrima: agga nende rahwa öälusse pärrast aiab Jehowa so Jummal neid so eest ärra, et ta töeks teeb sedda sanna, mis Jehowa wandunud so wannemattele Abraamile, Isaakile ja Jakobile.

5. Ne dėl tavo teisumo ir širdies dorumo įeisi jų žemę paveldėti; jie yra išvaromi dėl jų pikto elgesio, kad Viešpats įvykdytų, ką su priesaika pažadėjo tavo tėvams: Abraomui, Izaokui ir Jokūbui.

5. Denn du kommst nicht herein, ihr Land einzunehmen, um deiner Gerechtigkeit und deines aufrichtigen Herzens willen; sondern der HERR, dein Gott, vertreibt diese Heiden um ihres gottlosen Wesens willen, daß er das Wort halte, das der HERR geschworen hat deinen Vätern Abraham, Isaak und Jakob.

5. Ce n'est point à cause de ta justice, ni de la droiture de ton cœur, que tu entres dans leur pays pour le posséder; mais c'est à cause de l'impiété de ces nations que l'Éternel ton Dieu va les déposséder devant toi, et afin de réaliser la parole que l'Éternel a jurée à tes pères, Abraham, Isaac et Jacob.

5. No por tu justicia, ni por la rectitud de tu corazón entras a heredar la tierra de ellos: mas por la impiedad de estas gentes Jehová tu Dios las echa de delante de tí, y por confirmar la palabra que Jehová juró a tus padres Abraham, Isaac, y Jacob.

5 Niet om uw gerechtigheid, noch om de oprechtheid uws harten, komt gij er henen in, om hun land te erven; maar om de goddeloosheid dezer volken, verdrijft hen de HEERE, uw God, voor uw aangezicht uit de bezitting: en om het woord te bevestigen, dat de HEERE, uw God, aan uw vaderen, Abraham, Izak en Jakob, gezworen heeft.

5. Nie dla sprawiedliwości twojej, ani dla prostości serca twego ty wnijdziesz, abyś posiadł ziemię ich; ale dla niezbożności narodów tych Pan, Bóg twój, wypędza ich przed twarzą twoją, i aby utwierdził Pan słowo, które przysiągł ojcom twoim Abrahamowi, Izaakowi, i Jakóbowi.

5. Nem a te igazságodért, sem a te szívednek igaz voltáért mégy te be az ő földük bírására; hanem az Úr, a te Istened e népeknek istentelenségéért űzi ki őket előled, hogy megerősítse az ígéretet, a mely felől megesküdt az Úr [5†] a te atyáidnak: Ábrahámnak, Izsáknak és Jákóbnak.

5 не за праведность твою и не за правоту сердца твоего идешь ты наследовать землю их, но за нечестие народов сих Господь, Бог твой, изгоняет их от лица твоего, и дабы исполнить слово, которым клялся Господь отцам твоим Аврааму, Исааку и Иакову;

5. Не за праведність твою і не за правоту серця твого ти увіходиш сюди, щоб зайняти землю їх, а за беззаконність сих народів Господь, Бог твій, проганяє їх перед тобою та щоб справдити слово, що ним клявся Господь батькам твоїм, Авраамові, Ізаакові і Яковові.

6. Tiedä siis, ettei Herra, sinun Jumalasi, sinun vanhurskautesi tähden anna sinulle tätä hyvää maata omaksesi; sillä sinä olet niskurikansa.

6. Niin tiedä nyt, ettei Herra sinun Jumalas anna sinulle tätä hyvää maata, omistaakses sitä sinun vanhurskautes tähden; sillä sinä olet niskurikansa.

6. Nijn tiedä nyt ettei HERra sinun Jumalas anna sinulle tätä hywä maata omistaxes sinun wanhurscaudes tähden: sillä sinä olet niscuri Canssa.

6 Know therefore, that Jehovah your God does not give you this good land to possess it for your righteousness, for you are a stiff-necked people.

6. Understand therefore, that the LORD thy God giveth thee not this good land to possess it for thy righteousness; for thou art a stiffnecked people.

6. Saa skal I du vide, at Herren din Gud ikke for din Retfærdigheds Skyld giver dig dette gode Land til Eje; thi du er et haardnakket Folk?

6. Så vet nu, att Herren din Gud icke gifver dig detta goda landet till att intaga för dina rättfärdighets skull; efter du äst ett halsstyft folk.

6. Ja sa pead teädma, et Jehowa so Jum̃al sulle mitte so öigusse pärrast ei anna seddasinnast head maad, sedda pärrida, sest sa olled üks kangekaelne rahwas.

6. Suprask, kad ne dėl tavo teisumo Viešpats, tavo Dievas, duos tau paveldėti šitą žemę, nes tu esi kietasprandė tauta.

6. So wisse nun, daß der HERR, dein Gott, dir nicht um deiner Gerechtigkeit willen dies gute Land gibt einzunehmen, sintemal du ein halsstarriges Volk bist.

6. Sache donc que ce n'est point pour ta justice que l'Éternel ton Dieu te donne ce bon pays pour le posséder; car tu es un peuple de cou roide.

6. Por tanto sepas que no por tu justicia Jehová tu Dios te da esta buena tierra, que la heredes: que pueblo duro de cerviz eres tú.

6 Weet dan, dat u de HEERE, uw God, niet om uw gerechtigheid, ditzelve goede land geeft, om dat te erven; want gij zijt een hardnekkig volk.

6. Wiedzże tedy, że nie dla sprawiedliwości twojej, Pan, Bóg twój, daje tobie tę wyborną ziemię, abyś ją posiadł, gdyżeś ty lud twardego karku.

6. Tudd meg azért, hogy az Úr, a te Istened nem a te igazságodért adja néked ezt a jó földet birtokul, [6†] mert kemény nyakú nép vagy te!

6 посему знай, что не за праведность твою Господь, Бог твой, дает тебе овладеть сею доброю землею, ибо ты народ жестоковыйный.

6. Так знай же, що Господь, Бог твій, дає тобі сю гарну землю на оселю не за твою праведність; бо запеклий ти народ.

7. Muista äläkä unhota, kuinka sinä erämaassa vihoitit Herran, sinun Jumalasi. Siitä päivästä alkaen, jona sinä lähdit Egyptin maasta, aina siihen saakka, kun te tulitte tähän paikkaan, te olette niskoitelleet Herraa vastaan.

7. Muista ja älä unhota, kuinka sinä Herran sinun Jumalas vihoitit korvessa: siitä päivästä kuin sinä läksit Egyptin maalta, siihenasti kuin te tulleet olette tähän paikkaan, olette te olleet Herralle vastahakoiset.

7. Muista ja älä unhota cuinga sinä sinun HERras Jumalas wihoitit corwes sijtä päiwästä cuin sinä läxit Egyptin maalda sijhenasti cuin te tullet oletta tähän paickaan te oletta ollet HERralle wastahacoiset.

7 Remember, do not you forget how you provoked Jehovah your God to wrath in the wilderness. From the day that you went forth out of the land of Egypt, until you* came to this place, you* have been rebellious against Jehovah.

7. Remember, and forget not, how thou provokedst the LORD thy God to wrath in the wilderness: from the day that thou didst depart out of the land of Egypt, until ye came unto this place, ye have been rebellious against the LORD.

7. Kom i Hu, glem ikke, at du fortørnede Herren din Gud i Ørken; fra den Dag, du udgik af Ægyptens Land, indtil I ere komne til dette Sted, have I været genstridige imod Herren.

7. Kom ihåg, och förgät icke, huru du Herran din Gud förtörnade i öknene; ifrå den dag att du drog utur Egypti land, tilldess I komne ären till detta rum, hafven I varit Herranom ohörsamme.

7. Tulleta omma mele, ärra unnusta mitte ärra, kuida sa Jehowat omma Jummalat olled körbes wägga wihhastand; sest päwast, kui sa Egiptusse maalt wäljatullid, senni kui teie seie kohta saite, ollete teie wastapanniad olnud Jehowa wasto.

7. Atsimink ir neužmiršk, kaip sukėlei Viešpaties, savo Dievo, pyktį dykumoje. Nuo tos dienos, kai išėjai iš Egipto, iki atėjai į šią vietą, tu maištavai prieš Viešpatį.

7. Gedenke, und vergiß nicht, wie du den HERRN, deinen Gott, erzürntest in der Wüste. Von dem Tage an, da du aus Ägyptenland zogst, bis ihr gekommen seid an diesen Ort, seid ihr ungehorsam gewesen dem HERRN.

7. Souviens-toi, n'oublie pas que tu as fort irrité l'Éternel ton Dieu dans le désert; depuis le jour où tu es sorti du pays d'Égypte, jusqu'à votre arrivée en ce lieu, vous avez été rebelles contre l'Éternel.

7. Acuérdate, no te olvides que has provocado a ira a Jehová tu Dios en el desierto: desde el día que saliste de la tierra de Egipto hasta que entrastes en este lugar habéis sido rebeldes a Jehová.

7 Gedenk, vergeet niet, dat gij den HEERE, uw God, in de woestijn, zeer vertoornd hebt; van dien dag af, dat gij uit Egypteland uitgegaan zijt, totdat gij kwaamt aan deze plaats, zijt gijlieden wederspannig geweest tegen den HEERE.

7. Pamiętaj, a nie zapominaj, żeś do gniewu pobudzał Pana, Boga twego, na puszczy; od onego dnia, jakoś wyszedł z ziemi Egipskiej, ażeście przyszli na to miejsce, odpornymiście byli Panu.

7. Emlékezzél meg róla, és el ne felejtsed [7†] azokat, a mikkel haragra indítottad az Urat, a te Istenedet a pusztában! A naptól fogva, a melyen kijöttél Égyiptom földéből, mind addig, míglen e helyre jutottatok, az Úr ellen tusakodtatok vala.

7 Помни, не забудь, сколько ты раздражал Господа, Бога твоего, впустыне: с самого того дня, как вышел ты из земли Египетской, и до самого прихода вашего на место сие вы противились Господу.

7. Памятай, не забувай, як прогнївляв єси Господа, Бога твого, в степу! З того дня, як вийшов єси з Египту, аж до вашого приходу на се врочище, ви упираєтесь проти Господа.

8. Myöskin Hoorebilla te vihoititte Herran, ja Herra vihastui teihin, niin että hän aikoi tuhota teidät.

8. Sillä Horebissa te vihoititte Herran, ja Herra vihastui teille, niin että hän tahtoi teidät hukuttaa.

8. Sillä Horebis te myös wihoititte HERran nijn että hän tahdoi wihasans teidän hucutta.

8 Also in Horeb you* provoked Jehovah to wrath and Jehovah was angry with you* to destroy you*.

8. Also in Horeb ye provoked the LORD to wrath, so that the LORD was angry with you to have destroyed you.

8. Og I fortørnede Herren ved Horeb, og Herren blev vred paa eder, saa at han vilde have ødelagt eder.

8. Förty i Horeb förtörnaden I Herran, så att Herren för vredes skull ville förgöra eder;

8. Ja Orebis ollete teie wägga Jehowat wihhastand, ja Jehowa sai wihhaseks teie peäle, et ta teid piddi ärrakautama.

8. Ir prie Horebo Jį įpykinai taip, kad Jis užsirūstinęs norėjo tave sunaikinti.

8. Denn am Horeb erzürntet ihr den HERRN also, daß er vor Zorn euch vertilgen wollte,

8. Vous avez aussi irrité l'Éternel en Horeb; et l'Éternel se mit en colère contre vous, pour vous détruire.

8. Y en Horeb provocastes a ira a Jehová, y Jehová se enojó contra vosotros para destruiros.

8 Want aan Horeb vertoorndet gij den HEERE zeer, dat Hij Zich tegen u vertoornde, om u te verdelgen.

8. Także i przy górze Horeb pobudziliście do gniewu Pana, i rozgniewał się Pan na was, aby was wygładził.

8. Már a Hóreben haragra indítátok az Urat, és annyira megharaguvék reátok az Úr, hogy el [8†] akara veszteni titeket.

8 И при Хориве вы раздражали Господа, и прогневался на вас Господь, так что хотел истребить вас,

8. І під Горебом прогнївили ви Господа; і розлютився Господь на вас так, що хотїв був вигубити вас.

9. Kun minä olin noussut vuorelle vastaanottamaan kivitaulut, sen liiton taulut, jonka Herra oli tehnyt teidän kanssanne, olin minä vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta.

9. Kuin minä vuorelle astuin ottamaan kivisiä tauluja vastaan, liiton tauluja, jonka Herra teki teidän kanssanne, ja minä olin vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, ja en syönyt leipää, enkä juonut vettä,

9. Cosca minä wuorelle astuin ottaman kiwisiä tauluja wastan lijton tauluja cuin HERra teki teidän cansan: Ja minä olin wuorella neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä ja en syönyt leipä engä juonut wettä.

9 When I had gone up onto the mountain to receive the tablets of stone, even the tablets of the covenant which Jehovah made with you*, then I abode on the mountain forty days and forty nights. I neither ate bread nor drank water.

9. When I was gone up into the mount to receive the tables of stone, even the tables of the covenant which the LORD made with you, then I abode in the mount forty days and forty nights, I neither did eat bread nor drink water:

9. Da jeg. var opgangen paa Bjerget at modtage Stentavlerne, den Pagts Tavler, hvilken Herren havde sluttet med eder, da blev jeg paa Bjerget fyrretyve Dage og fyrretyve Nætter, jeg aad ikke Brød og drak ikke Vand;

9. Då jag gången var på berget, till att anamma de stentaflor, förbundsens taflor, som Herren gjorde med eder, och jag blef på bergena fyratio dagar, och fyratio nätter, och åt intet bröd och drack intet vatten.

9. Kui ma ülles mäe peäle läksin wötma need kiwwi-lauad, need seädusse lauad, mis Jehowa teiega teinud, ja ma jäin mäe peäle nellikümmend päwa ja nellikümmend ööd, ei sönud ma mitte leiba egga jonud ma wet.

9. Aš užlipau ant kalno paimti akmeninių plokščių, plokščių sandoros, kurią Viešpats su jumis padarė, ir pasilikau ten keturiasdešimt parų, nevalgiau duonos ir negėriau vandens.

9. da ich auf den Berg gegangen war, die steinernen Tafeln zu empfangen, die Tafeln des Bundes, den der HERR mit euch machte, und ich vierzig Tage und vierzig Nächte auf dem Berge blieb und kein Brot aß und kein Wasser trank

9. Quand je montai sur la montagne, pour prendre les tables de pierre, les tables de l'alliance que l'Éternel a traitée avec vous, je demeurai sur la montagne quarante jours et quarante nuits, sans manger de pain, ni boire d'eau;

9. Cuando yo subí al monte para recibir las tablas de piedra, las tablas del concierto que Jehová hizo con vosotros, y estuve en el monte cuarenta dias y cuarenta noches; no comí pan, ni bebí agua:

9 Als ik op den berg geklommen was, om te ontvangen de stenen tafelen, de tafelen des verbonds, dat de HEERE met ulieden gemaakt had, toen bleef ik veertig dagen en veertig nachten op den berg, at geen brood, en dronk geen water.

9. Gdym wstąpił na górę, abym wziął tablice kamienne, tablice przymierza, które uczynił Pan z wami, i trwałem na górze czterdzieści dni, i czterdzieści nocy, chleba nie jedząc, ani wody pijąc:

9. Mikor felmegyek vala a hegyre, hogy átvegyem a kőtáblákat, a szövetségnek tábláit, a melyet az Úr kötött vala veletek, és a [9†] hegyen maradtam vala negyven nap és negyven éjjel: kenyeret nem ettem, sem vizet nem ittam vala.

9 когда я взошел на гору, чтобы принять скрижали каменные, скрижализавета, который поставил Господь с вами, и пробыл на горе сорок днейи сорок ночей, хлеба не ел и воды не пил,

9. Як вийшов я на гору, щоб приняти камяні таблицї, таблицї завіту, що вчинив його Господь із вами, то пробував я на горі сорок день і сорок ночей, хлїба не їв я і води не пив,

10. Ja Herra antoi minulle ne kaksi kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella, ja niissä oli kaikki ne sanat, jotka Herra oli puhunut teille vuorelta, tulen keskeltä, silloin kun seurakunta oli koolla.

10. Ja Herra antoi minulle kaksi kivistä taulua, kirjoitettu Jumalan sormella, ja niissä olivat kaikki sanat, jotka Herra teille tulesta vuorella puhui, kokouksen päivänä,

10. Ja HERra andoi minulle caxi kiwistä taulua kirjoitetut Jumalan sormella. Ja nijsä olit caicki sanat cuin HERra teille tulesta wuorella puhui cocouxen päiwänä.

10 And Jehovah delivered to me the two tablets of stone written with the finger of God. And on them (was) according to all the words, which Jehovah spoke with you* in the mountain out of the midst of the fire in the day of the assembly.

10. And the LORD delivered unto me two tables of stone written with the finger of God; and on them was written according to all the words, which the LORD spake with you in the mount out of the midst of the fire in the day of the assembly.

10. og Herren gav mig de to Stentavler, skrevne med Guds Finger, og paa dem alle de Ord, som Herren talede med eder paa Bjerget midt ud af Ilden paa Forsamlingens Dag.

10. Och Herren fick mig de två stentaflorna, beskrefna med Guds finger, och derutinnan all ord, som Herren med eder utur elden på berget talat hade, på församlingenes dag.

10. Ja Jehowa andis mo kätte need kaks kiwwi-lauda, mis Jummala sörmega kirjotud, ja nende peäl ollid keik need sannad, mis Jehowa olli teiega räkinud mäe peäl kesk tulle seest koggodusse päwal.

10. Viešpats įteikė man dvi akmenines plokštes, ant kurių buvo Dievo pirštu įrašyti žodžiai, kuriuos Jis kalbėjo iš ugnies tautos susirinkimui.

10. und mir der HERR die zwei steinernen Tafeln gab, mit dem Finger Gottes beschrieben, und darauf alle Worte, die der HERR mit euch aus dem Feuer auf dem Berge geredet hatte am Tage der Versammlung.

10. Et l'Éternel me donna les deux tables de pierre, écrites du doigt de Dieu, et sur lesquelles étaient toutes les paroles que l'Éternel avait prononcées, lorsqu'il parlait avec vous sur la montagne, du milieu du feu, au jour de l'assemblée.

10. Y Jehová me dió las dos tablas de piedra escritas con el dedo de Dios; y en ellas conforme a todas las palabras que Jehová os habló en el monte de en medio del fuego el día de la congregación.

10 En de HEERE gaf mij de twee stenen tafelen, met Gods vinger beschreven; en op dezelve, naar al de woorden, die de HEERE op den berg, uit het midden des vuurs, ten dage der verzameling, met ulieden gesproken had.

10. Tedy mi dał Pan dwie tablice kamienne, napisane palcem Bożym, na których te wszystkie słowa były, które mówił Pan do was na górze z pośrodku ognia, w dzieó zgromadzenia waszego.

10. Akkor átadá nékem az Úr a két kőtáblát, a melyek az Isten [10†] ujjával valának beírva, és rajtok valának mind amaz ígék, a melyeket mondott vala az Úr néktek a [11†] hegyen a tűz közepéből, a gyülekezésnek napján.

10 и дал мне Господь две скрижали каменные, написанные перстом Божиим, а на них все слова, которые изрек вам Господь на горе из среды огняв день собрания.

10. І дав менї Господь дві камяні таблицї, писані пальцем Божим; а на їх були написані всї ті слова, якими розмовляв з вами Господь на горі ізсеред поломя, в день соборний.

11. Ja niiden neljänkymmenen päivän ja neljänkymmenen yön kuluttua Herra antoi minulle ne kaksi kivitaulua, liitontaulut.

11. Ja tapahtui neljänkymmenen päivän ja neljänkymmenen yön perästä, että Herra antoi minulle kaksi kivistä liiton taulua,

11. Ja nijden neljänkymmenen päiwän ja neljänkymmenen yön perästä andoi HERra minulle caxi kiwistä lijton taulua.

11 And it happened, at the end of forty days and forty nights, that Jehovah gave me the two tablets of stone, even the tablets of the covenant.

11. And it came to pass at the end of forty days and forty nights, that the LORD gave me the two tables of stone, even the tables of the covenant.

11. Og det skete, der de fyrretyve Dage og fyrretyve Nætter havde Ende, da gav Herren mig to Stentavler, Pagtens Tavler.

11. Och efter de fyratio dagar och fyratio nätter fick mig Herren de två förbundsens stentaflor.

11. Ja se sündis pärrast nellikümmend päwa ja nellikümmend ööd, et Jehowa mo kätte andis neid kaks kiwwi-lauda, need seädusse lauad.

11. Praėjus keturiasdešimčiai parų, Viešpats davė man dvi akmenines sandoros plokštes

11. Und nach den vierzig Tagen und vierzig Nächten gab mir der HERR die zwei steinernen Tafeln des Bundes

11. Et il arriva qu'au bout de quarante jours et quarante nuits, l'Éternel me donna les deux tables de pierre, les tables de l'alliance.

11. Y fué que al cabo de los cuarenta dias, y cuarenta noches, Jehová me dió las dos tablas de piedra, las tablas del concierto.

11 Zo geschiedde het, ten einde van veertig dagen en veertig nachten, als mij de HEERE de twee stenen tafelen, de tafelen des verbonds, gaf,

11. A gdy wyszło czterdzieści dni, i czterdzieści nocy, dał mi Pan one dwie tablice kamienne, tablice przymierza;

11. És mikor a negyven nap és negyven éj elmultával átadá az Úr [12†] nékem a két kőtáblát, a szövetségnek tábláit;

11 По окончании же сорока дней и сорока ночей дал мне Господь две скрижали каменные, скрижали завета,

11. Тодї, як скіньчилось сорок днїв і сорок ночей, дав Господь менї дві камяні таблицї, таблицї завіту.

12. Ja Herra sanoi minulle: 'Nouse ja astu nopeasti täältä alas, sillä sinun kansasi, jonka sinä veit pois Egyptistä, on turmion tehnyt. Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota minä käskin heidän vaeltaa; he tekivät itselleen valetun kuvan.'

12. Ja Herra sanoi minulle: nouse ja mene nopiasti täältä alas; sillä sinun kansas, jonkas Egyptistä olet johdattanut ulos, on turmellut itsensä, he ovat pikaisesti tieltä menneet pois, jonka minä käskin heille, ja ovat tehneet heillensä valetun kuvan.

12. Ja sanoi HERra minulle nouse ja mene nopiast tääldä alas: sillä sinun Canssas jongas Egyptist johdattanut olet owat turmellet idzens ja owat nopiast sildä tieldä mennet pois jonga minä käskin heille ja owat tehnet heillens waletun cuwan.

12 And Jehovah said to me, Arise, get down quickly from here, for your people that you have brought forth out of Egypt have corrupted themselves. They have quickly turned aside out of the way which I commanded them. They have made them a molten image.

12. And the LORD said unto me, Arise, get thee down quickly from hence; for thy people which thou hast brought forth out of Egypt have corrupted themselves; they are quickly turned aside out of the way which I commanded them; they have made them a molten image.

12. Og Herren sagde til mig: Gør dig rede, gak hastigen ned herfra; thi dit Folk, som du udførte af Ægypten, har handlet fordærveligt; de ere hastigen afvegne fra den Vej, som jeg bød dem, de have gjort sig et støbt Billede.

12. Och Herren sade till mig: Statt upp, gack snart ned hädan; ty ditt folk, som du utfört hafver af Egypten, hafver förderfvat det; de äro snarliga trädde ifrå den vägen, som jag hafver budit dem; de hafva gjort sig ett gjutet beläte.

12. Ja Jehowa ütles mo wasto: Touse ülles, minne ussinaste siit mahha, sest so rahwas mis sa Egiptussest wäljatonud, on pahhaste teinud; nemmad on äkkitselt ärralahkund se tee peält, mis ma neid käsksin, nemmad on ennestele ühhe wallatud kuio teinud.

12. ir tarė: ‘Eik skubiai iš čia, nes tauta, kurią išvedei iš Egipto, pasileido; jie greitai nukrypo nuo kelio, kurį jiems nurodžiau ir pasidirbdino stabą.

12. und sprach zu mir: Mache dich auf, gehe eilend hinab von hinnen; denn dein Volk, das du aus Ägypten geführt hast, hat's verderbt. Sie sind schnell getreten von dem Wege, den ich ihnen geboten habe: sie haben sich ein gegossenes Bild gemacht.

12. Puis l'Éternel me dit: Lève-toi, hâte-toi de descendre d'ici; car ton peuple, que tu as fait sortir d'Égypte, s'est corrompu; ils se sont bientôt détournés de la voie que je leur avais prescrite; ils se sont fait une image de fonte.

12. Y díjome Jehová: Levántate, desciende presto de aquí, que tu pueblo que sacaste de Egipto ha corrompido, presto se han apartado del camino, que yo les mandé; hánse hecho un vaciadizo.

12 Dat de HEERE tot mij zeide: Sta op, ga haastelijk af van hier; want uw volk, dat gij uit Egypte hebt uitgevoerd, heeft het verdorven; zij zijn haastelijk afgeweken van den weg, dien Ik hun geboden had; zij hebben zich een gegoten beeld gemaakt.

12. I rzekł Pan do mnie: Wstaó, znijdź stąd rychło; albowiem się popsował lud twój, któryś wywiódł z Egiptu; odstąpili prędko z drogi, którąm im rozkazał, i uczynili sobie litego bałwana.

12. Akkor monda az Úr nékem: [13†] Kelj fel, hamar menj innen alá; mert elvetemedett a te néped, a kit kihoztál Égyiptomból; hamar eltértek az útról, a melyet parancsoltam vala nékik, öntött bálványt készítettek magoknak.

12 и сказал мне Господь: встань, пойди скорее отсюда, ибо развратился народ твой, который ты вывел из Египта; скоро уклонились они от пути, который Я заповедал им; они сделали себе литый истукан.

12. І рече до мене Господь: Устань, спустись чим скорше звідсї! Бо нарід твій, що вивів єси з Египту, зледачів, швидко вони покинули дорогу, що я заповідав їм, зробили собі вилиту постать.

13. Ja Herra puhui minulle sanoen: 'Minä olen nähnyt, että tämä kansa on niskurikansa.

13. Ja Herra puhui minulle, sanoen: minä näin tämän kansan , ja katso, se on niskurikansa.

13. Ja HErra puhui minulle sanoden: minä näen että tämä Canssa on niscuri Canssa.

13 Furthermore Jehovah spoke to me, saying, I have seen this people, and behold, it is a stubborn people.

13. Furthermore the LORD spake unto me, saying, I have seen this people, and, behold, it is a stiffnecked people:

13. Og Herren sagde til mig: Jeg har set dette Folk, og se, det er et haardnakket Folk.

13. Och Herren sade till mig: Jag ser, att detta folket är ett halsstyft folk.

13. Ja Jehowa räkis mo wasto ja ütles: Ma ollen sesinnatse rahwa näinud, ja wata temma on üks kangekaelne rahwas.

13. Matau, kad šita tauta kietasprandė;

13. Und der HERR sprach zu mir: Ich sehe, daß dies Volk ein halsstarriges Volk ist.

13. L'Éternel me parla aussi, en disant: J'ai regardé ce peuple, et voici, c'est un peuple de cou roide;

13. Y hablóme Jehová, diciendo: Yo he visto este pueblo, y, he aquí, él es pueblo duro de cerviz:

13 Voorts sprak de HEERE tot mij, zeggende: Ik heb dit volk aangemerkt, en zie, het is een hardnekkig volk.

13. I rzekł Pan do mnie, mówiąc: Widziałem ten lud, a oto, lud twardego karku jest.

13. Ismét szóla nékem az Úr, mondván: Láttam e népet, és bizony kemény nyakú [14†] nép ez!

13 И сказал мне Господь: вижу Я народ сей, вот он народ жестоковыйный;

13. І промовив до мене Господь: Бачив я нарід сей, та ось він упертий нарід.

14. Anna minun olla, minä tuhoan heidät ja pyyhin pois heidän nimensä taivaan alta. Mutta sinusta minä teen väkevämmän ja lukuisamman kansan, kuin se on.'

14. Salli, että minä hukutan heidät, ja pyyhin heidän nimensä taivaan alta: ja minä tahdon sinun tehdä väkevämmäksi ja suuremmaksi kansaksi kuin tämä on.

14. Salli että minä hucutan heidän ja pyhin heidän nimens taiwan alda minä tahdon sinun tehdä wäkewämmäxi ja suuremmaxi Canssaxi cuin tämä on.

14 Let me alone, that I may destroy them and blot out their name from under heaven and I will make of you a nation mightier and greater than they.

14. Let me alone, that I may destroy them, and blot out their name from under heaven: and I will make of thee a nation mightier and greater than they.

14. Lad af fra mig, og jeg vil ødelægge dem og udslette deres Navn fra at være under Himmelen; og jeg vil gøre dig til et stærkere og større Folk end dette.

14. Låt mig betämma, att jag förgör dem, och utskrapar deras namn under himmelen. Jag vill göra ett starkare och mägtigare folk af dig, än detta är.

14. Seisa must rahho, siis tahhan ma neid ärrakautada, ja nende nimme ärrakustutada taewa alt, ja tahhan sind tehha wäggewamaks ja paljuks rahwaks, ennam kui nemmad on.

14. leisk man ją sunaikinti ir išdildyti jos vardą iš po dangaus; iš tavęs padarysiu galingesnę ir didesnę tautą kaip šita’.

14. Laß ab von mir, daß ich sie vertilge und ihren Namen austilge unter dem Himmel; ich will aus dir ein stärkeres uns größeres Volk machen, denn dieses ist.

14. Laisse-moi, et je les détruirai, et j'effacerai leur nom de dessous les cieux; mais je te ferai devenir une nation plus puissante et plus grande que celle-ci.

14. Déjame que los destruya, y raiga su nombre de debajo del cielo, que yo te pondré sobre gente fuerte y mucha más que él.

14 Laat van Mij af, dat Ik hen verdelge, en hun naam van onder den hemel uitdoe; en Ik zal u tot een machtiger en meerder volk maken, dan dit is.

14. Puść mię a wytracę je, i wygładzę imię ich pod niebem, a ciebie uczynię w naród możniejszy, i większy niźli ten.

14. Hagyj [15†] békét nékem, hadd pusztítsam el őket, és töröljem el az ő nevöket az ég alól, és teszlek téged ennél nagyobb és erősebb néppé!

14 не удерживай Меня, и Я истреблю их, и изглажу имя их из поднебесной, а от тебя произведу народ, который будет сильнее и многочисленнее их.

14. Ійди від мене геть, я вигублю їх і зітру імя їх спід небес, і зроблю тебе людом більшим і потужніщим за них.

15. Silloin minä käännyin ja astuin alas vuorelta, vuoren palaessa tulena; ja minulla oli käsissäni ne kaksi liitontaulua.

15. Ja kuin minä käännyin ja astuin vuorelta alas, joka tulesta paloi, ja pidin kaksi liiton taulua molemmissa käsissäni;

15. Ja cuin minä käänsin minuni ja astuin wuorelda alas joca tulesta paloi ja pidin caxi lijton taulua molemmisa käsisäni.

15 So I turned and came down from the mountain and the mountain was burning with fire. And the two tablets of the covenant were in my two hands.

15. So I turned and came down from the mount, and the mount burned with fire: and the two tables of the covenant were in my two hands.

15. Og jeg vendte mig og gik ned ad Bjerget, og Bjerget brændte med Ild, og jeg havde de to Pagtens Tavler i begge mine Hænder.

15. Och som jag omvände mig, och gick ned af berget, som brann i eld, och hade de två förbundsens taflor i båda mina händer;

15. Siis ma pöörsin taggasi ja läksin mäe peält mahha, (agga se mäggi pölles tulle sees,) ja kaks seädusse lauda ollid mo kahhe käe peäl.

15. Aš leidausi žemyn nuo kalno, kuris degė ugnimi, laikydamas abiejose rankose dvi sandoros plokštes,

15. Und als ich mich wandte und von dem Berge ging, der mit Feuer brannte, und die zwei Tafeln des Bundes auf meinen Händen hatte,

15. Je retournai donc et je descendis de la montagne (or, la montagne était tout en feu), ayant les deux tables de l'alliance dans mes deux mains.

15. Y volví, y descendí del monte, y el monte ardía en fuego, con las tablas del concierto en mis dos manos.

15 Toen keerde ik mij, en ging van den berg af; de berg nu brandde van vuur, en de twee tafelen des verbonds waren op beide mijn handen.

15. Tedym się obrócił, i zstąpiłem z góry, (a góra ona pałała ogniem), dwie tablice przymierza niosąc w obu rękach moich.

15. Megfordulék azért, és alájövék a hegyről, a hegy pedig tűzzel ég vala, és a szövetségnek két táblája az én két kezemben vala.

15 Я обратился и пошел с горы, гора же горела огнем; две скрижали завета были в обеих руках моих;

15. І я повернувся та й спустивсь із гори, а гора палала поломєм, і на обох руках в мене дві камяні завітні таблицї.

16. Ja niin minä näin, että te olitte rikkoneet Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan: olitte tehneet itsellenne valetun vasikankuvan, pian poikenneet siltä tieltä, jota Herra oli käskenyt teidän vaeltaa.

16. Niin näin minä, ja katso, te olitte tehneet syntiä Herraa teidän Jumalaanne vastaan: te olitte tehneet teille valetun vasikan, ja nopiasti menitte pois siltä tieltä, jonka Herra käski teille.

16. Nijn näin minä ja cadzo nijn te olitta tehnet syndiä HERra teidän Jumalatan wastan että te teitte waletun wasican ja nopiast menitte pois sildä tieldä jonga HERra käski teille.

16 And I looked, and behold, you* had sinned against Jehovah your* God. You* had made you* a molten calf. You* had turned aside quickly out of the way which Jehovah had commanded you*.

16. And I looked, and, behold, ye had sinned against the LORD your God, and had made you a molten calf: ye had turned aside quickly out of the way which the LORD had commanded you.

16. Og jeg saa, og se, I havde syndet imod Herren eders Gud, I havde gjort eder en støbt Kalv, I vare hastigen afvegne fra den Vej, som Herren havde budet eder.

16. Då såg jag, och si, då haden I syndat emot Herran edar Gud, så att I haden gjort en gjuten kalf, och voren snarliga trädde ifrå den vägen, den Herren eder budit hade.

16. Ja ma näggin ja wata, teie ollite Jehowa omma Jummala wasto patto teinud, teie ollite ennestele teinud ühhe wallatud wassika, teie ollite äkkitselt ärralahkund se te peält, mis Jehowa teid käsknud.

16. ir pamačiau, kad nusidėjote Viešpačiui, savo Dievui, nusiliedinote veršį ir nuklydote nuo kelio, kurį Jis jums nurodė.

16. da sah ich, und siehe, da hattet ihr euch an dem HERRN, eurem Gott, versündigt, daß ihr euch ein gegossenes Kalb gemacht hattet und schnell von dem Wege getreten wart, den euch der HERR geboten hatte.

16. Alors je regardai, et voici, vous aviez péché contre l'Éternel votre Dieu, vous vous étiez fait un veau de fonte, vous vous étiez bientôt détournés de la voie que l'Éternel vous avait prescrite.

16. Y miré, y, he aquí, habíais pecado contra Jehová vuestro Dios: os habíais hecho un becerro de vaciadizo; apartándoos presto del camino que Jehová os había mandado.

16 En ik zag toe, en ziet, gij hadt tegen den HEERE, uw God, gezondigd; gij hadt u een gegoten kalf gemaakt; gij waart haastelijk afgeweken van den weg, dien u de HEERE geboden had.

16. A gdym ujrzał, iżeście zgrzeszyli przeciw Panu, Bogu waszemu, uczyniwszy sobie cielca litego i odstąpiliście byli prędko z drogi, którą wam rozkazał Pan:

16. És mikor látám, hogy ímé vétkeztetek vala az Úr ellen, a ti Istenetek ellen; öntött borjút csináltatok vala magatoknak; hamar letértetek vala az útról, a melyet az Úr parancsolt vala néktek:

16 и видел я, что вы согрешили против Господа, Бога вашего, сделалисебе литого тельца, скоро уклонились от пути, которого держаться заповедал вамГосподь;

16. І глянув я, та й бачу, ви согрішили проти Господа, Бога вашого; ви зробили собі вилитого бичка; швидко ви звернули з дороги, що її заповідав вам Господь.

17. Silloin minä tartuin molempiin tauluihin ja heitin ne käsistäni ja murskasin ne teidän silmienne edessä.

17. Niin otin minä ne molemmat taulut ja heitin molemmista käsistäni, ja löin ne rikki teidän silmäinne edessä,

17. Nijn otin minä ne molemmat taulut ja heitin minun molemmista käsistäni ja löin ne ricki teidän silmäin edes.

17 And I took hold of the two tablets and cast them out of my two hands and broke them before your* eyes.

17. And I took the two tables, and cast them out of my two hands, and brake them before your eyes.

17. Da tog jeg fat paa begge Tavlerne og kastede dem ud af begge mine Hænder, og jeg sønderbrød dem for eders Øjne.

17. Så tog jag båda taflorna, och kastade dem bort utu båda händerna, och slog dem sönder för edor ögon;

17. Ja ma hakkasin neist kahhest lauast kinni ja wiskasin neid ommast kahhest käest mahha, ja murdsin neid katke teie silma ees.

17. Aš trenkiau abi plokštes į žemę ir jas sudaužiau jums matant,

17. Da faßte ich beide Tafeln und warf sie aus meinen Händen und zerbrach sie vor euren Augen

17. Alors je saisis les deux tables, et je les jetai de mes mains, et je les rompis devant vos yeux.

17. Entónces tomé las dos tablas, y arrojélas de mis dos manos, y quebrélas delante de vuestros ojos.

17 Toen vatte ik de twee tafelen, en wierp ze heen uit beide mijn handen, en brak ze voor uw ogen.

17. Tedy wziąwszy ja one dwie tablice, porzuciłem je z obu rąk moich, a stłukłem je przed oczyma waszemi.

17. Akkor megragadám a két táblát, és elhajítám a két kezemből, [16†] és összetörém azokat a ti szemeitek láttára.

17 и взял я обе скрижали, и бросил их из обеих рук своих, и разбил их пред глазами вашими.

17. І вхопив я обидві таблицї, та й кинув їх обома руками моїми і розбив їх перед очима вашими.

18. Ja minä heittäydyin Herran eteen ja olin, niinkuin edelliselläkin kerralla, neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta, kaiken sen synnin tähden, jota te olitte tehneet, kun teitte sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoititte hänet.

18. Ja lankesin maahan Herran eteen, Niinkuin ennenkin, niinä neljänäkymmenenä päivänä ja neljänäkymmenenä yönä, ja en syönyt leipää, enkä juonut vettä, kaikkein teidän synteinne tähden, jotka te tehneet olitte, että te teitte pahaa Herran edessä ja vihoititte hänen.

18. Ja langeisin maahan HERran eteen nijncuin ennengin nijnä neljänäkymmenenä päiwänä ja neljänäkymmenenä yönä ja en syönyt leipä engä juonut wettä caickein teidän syndein tähden cuin te tehnet olitta sijnä että te teitte sencaltaista pahutta HERran edes ja wihoititte hänen.

18 And I fell down before Jehovah, as at the first, forty days and forty nights. I neither ate bread nor drank water, because of all your* sin which you* sinned, in doing what was evil in the sight of Jehovah, to provoke him to anger.

18. And I fell down before the LORD, as at the first, forty days and forty nights: I did neither eat bread, nor drink water, because of all your sins which ye sinned, in doing wickedly in the sight of the LORD, to provoke him to anger.

18. Og jeg faldt ned for Herrens Ansigt som første Gang, fyrretyve Dage og fyrretyve Nætter, jeg aad ikke Brød og drak ikke Vand, for alle eders Synders Skyld, som I syndede med, da I gjorde det onde for Herrens Øjne til at opirre ham

18. Och föll ned för Herran, såsom tillförene, i fyratio dagar, och fyratio nätter; och åt intet bröd, och drack intet vatten, för alla edra synders skull, som I gjort haden; i det I sådant ondt gjorden för Herranom, till att förtörna honom.

18. Ja ma heitsin ennast Jehowa ette mahha, nenda kui enne nellikümmend päwa ja nellikümmend ööd, leiba ei sönud ma mitte egga jonud ma wet, keige teie patto pärrast mis teie ollite teinud, et teie sedda kurja Jehowa silma ees tehhes tedda ärritasite.

18. puoliau ant žemės prieš Viešpatį ir, kaip pirma, keturiasdešimt parų nevalgiau duonos ir negėriau vandens dėl jūsų nuodėmių, kuriomis nusidėjote, piktai pasielgdami Viešpaties akivaizdoje ir sukeldami Jo pyktį,

18. und fiel nieder vor dem HERRN, wie zuerst, vierzig Tage und vierzig Nächte, und aß kein Brot und trank kein Wasser um all eurer Sünden willen, die ihr getan hattet, da ihr solches Übel tatet vor dem HERRN, ihn zu erzürnen.

18. Puis je me prosternai devant l'Éternel comme auparavant, quarante jours et quarante nuits, sans manger de pain ni boire d'eau, à cause de tout le péché que vous aviez commis en faisant ce qui est mal aux yeux de l'Éternel, pour l'irriter;

18. Y echéme delante de Jehová, como ántes, cuarenta dias y cuarenta noches: no comí pan, ni bebí agua, a causa de todo vuestro pecado que habíais pecado haciendo mal en ojos de Jehová enojándole:

18 En ik wierp mij neder voor het aangezicht des HEEREN, als in het eerst, veertig dagen en veertig nachten; ik at geen brood, en dronk geen water; om al uw zonde, die gij hadt gezondigd, doende dat kwaad is in des HEEREN ogen, om Hem tot toorn te verwekken.

18. Potem upadłem przed Panem jako i pierwej, przez czterdzieści dni i czterdzieści nocy, chlebam nie jadł, i wodym nie pił dla waszych wszystkich grzechów, któremiście zgrzeszyli, czyniąc złość przed oczyma Paóskiemi, i draźniąc go.

18. És leborulék [17†] az Úr előtt, mint annakelőtte, negyven nap és negyven éjjel, kenyeret nem ettem és vizet sem ittam; minden ti bűnötökért, a melyeket elkövettetek vala, azt cselekedvén, a mi gonosz az Úr előtt, hogy ingereljétek őt.

18 И повергшись пред Господом, молился я, как прежде, сорок дней и сорок ночей, хлеба не ел и воды не пил, за все грехи ваши, которыми вы согрешили, сделав зло в очах Господа и раздражив Его;

18. І припав я до землї перед Господом сорок день і сорок ночей, як перше, хлїба не ївши й води не пивши, за всї гріхи ваші, якими ви согрішили, витворюючи ледаче перед очима Господа, чим ви дразнили його.

19. Sillä minä pelkäsin sitä vihaa ja kiivautta teitä vastaan, joka oli vallannut Herran, niin että hän aikoi tuhota teidät. Ja Herra kuuli minua vielä silläkin kertaa.

19. Sillä minä pelkäsin sitä vihaa ja hirmuisuutta, jolla Herra teidän päällenne vihastunut oli, niin että hän tahtoi hukuttaa teidät: ja Herra kuuli minun rukoukseni vielä silläkin erällä.

19. Sillä minä pelkäisin sitä wiha ja hirmuisutta jolla HERra teidän päällen wihastunut oli nijn että hän tahdoi hucutta teidän. Ja HERra cuuli minun rucouxeni wielä silläkin haawa.

19 For I was afraid of the anger and hot displeasure with which Jehovah was angry against you* to destroy you*. But Jehovah listened to me that time also.

19. For I was afraid of the anger and hot displeasure, wherewith the LORD was wroth against you to destroy you. But the LORD hearkened unto me at that time also.

19. Thi jeg gruede for den brændende Vrede, med hvilken Herren var vred paa eder til at ødelægge eder; men Herren hørte mig ogsaa den Gang.

19. Ty jag fruktade för den vrede och grymhet, der Herren på eder med förtörnad var, så att han ville förgöra eder. Och Herren hörde mig än i den gången.

19. Sest ma kartsin se wihha ja se tullise wihha eest, et Jehowa teie peäle olli wägga kurjaks sanud, et ta teid piddi ärrakautama: ja Jehowa wöttis mind kuulda ka sedda puhko.

19. nes bijojau Jo rūstybės, kuria užsidegęs norėjo jus sunaikinti. Viešpats išklausė mane dar ir tą kartą.

19. Denn ich fürchtete mich vor dem Zorn und Grimm, mit dem der HERR über euch erzürnt war, daß er euch vertilgen wollte. Aber der HERR erhörte mich auch damals.

19. Car je craignais la colère et la fureur dont l'Éternel était enflammé contre vous pour vous détruire; et l'Éternel m'exauça encore cette fois.

19. Porque temí a causa del furor y de la ira, con que Jehová estaba enojado contra vosotros para destruiros: y Jehová me oyó también esta vez.

19 Want ik vreesde vanwege den toorn en de grimmigheid waarmede de HEERE zeer op ulieden vertoornd was, om u te verdelgen; doch de HEERE verhoorde mij ook op dat maal.

19. Bom się bał onej popędliwości i gniewu, którym się był zapalił Pan przeciwko wam, aby was wytracił; i wysłuchał mię Pan i tym razem.

19. Mert félek vala a haragtól és búsulástól, a melylyel ti reátok úgy megharagudt vala az Úr, hogy el akart vala pusztítani titeket. És meghallgata az Úr engem akkor is.

19 ибо я страшился гнева и ярости, которыми Господь прогневался на вас и хотелпогубить вас. И послушал меня Господь и на сей раз.

19. Бо лякався я гнїва і лютостї, якою закипів Господь на вас, так що хотїв погубити вас. Та послухав Господь мене й сим разом.

20. Myöskin Aaroniin Herra vihastui niin suuresti, että hän aikoi tuhota hänet, ja minä rukoilin silloin myöskin Aaronin puolesta.

20. Herra oli myös suuresti vihainen Aaronin päälle, niin että hän tahtoi hänen hukuttaa; vaan minä rukoilin silloin Aaroninkin edestä.

20. HERRA oli myös suurest wihainen Aaronin päälle nijn että hän tahdoi hänen hucutta waan minä rucoilin silloin Aaroningin edestä.

20 And Jehovah was very angry with Aaron to destroy him. And I prayed for Aaron also at the same time.

20. And the LORD was very angry with Aaron to have destroyed him: and I prayed for Aaron also the same time.

20. Men Herren blev ogsaa saare vred paa Aron, saa at han vilde ødelægge ham; men jeg bad og for Aron paa den samme Tid.

20. Var ock Herren storliga vred på Aaron, så att han ville förgöra honom; men jag bad ock för Aaron på samma tiden.

20. Ja Aaroni peäle sai Jehowa wägga wihhaseks, et ta tedda piddi ärrakautama, ja ma pallusin ka Aaroni eest sel aial.

20. Jis buvo labai užsirūstinęs ant Aarono ir norėjo jį nužudyti. Aš meldžiausi ir už Aaroną.

20. Auch war der HERR sehr zornig über Aaron, also daß er ihn vertilgen wollte; aber ich bat auch für Aaron zur selbigen Zeit.

20. L'Éternel fut aussi fort irrité contre Aaron, voulant le faire périr; mais je priai aussi pour Aaron en ce temps-là.

20. Contra Aarón también se enojó Jehová en gran manera para destruirle; y yo oré entónces también por Aarón.

20 Ook vertoornde Zich de HEERE zeer tegen Aaron, om hem te verdelgen; doch ik bad ook ter zelver tijd voor Aaron.

20. Na Aarona też rozgniewał się był Pan bardzo, chcąc go zatracić; tedym się też za Aaronem modlił tegoż czasu.

20. Áronra is igen megharagudt vala az Úr, és el akará őt is pusztítani; de ugyanakkor imádkozám Áronért is.

20 И на Аарона весьма прогневался Господь и хотел погубить его; но я молился и за Аарона в то время.

20. І на Арона вельми гнївавса Господь, так що хотїв був згубити його, та благав я тодї й за Арона.

21. Sitten minä otin teidän tekemänne syntikuvatuksen, vasikan, ja poltin sen tulessa, löin sen palasiksi ja rouhensin sen hienoksi, aivan kuin tuhaksi, ja sen tuhan minä heitin puroon, joka juoksi vuorelta.

21. Mutta teidän syntinne, vasikan, jonka te tehneet olitte, otin minä ja poltin tulessa, ja löin sen rikki ja survoin hyvästi, siihenasti että se mureni tomuksi, ja heitin tomun ojaan, joka siitä vuoresta vuosi.

21. Mutta teidän syndin sen wasican cuin te tehnet olitta otin minä ja poldin tules ja löin hänen ricki ja surwoin hänen sijhenasti että se tuhwaxi tuli ja heitin sen tuhwan sijhen ojaan joca sijtä wuoresta wuosi.

21 And I took your* sin, the calf which you* had made and burnt it with fire and stamped it, grinding it very small, until it was as fine as dust. And I cast the dust of it into the brook that descended out of the mountain.

21. And I took your sin, the calf which ye had made, and burnt it with fire, and stamped it, and ground it very small, even until it was as small as dust: and I cast the dust thereof into the brook that descended out of the mount.

21. Men eders Synd, den Kalv, som I havde gjort, tog jeg og opbrændte den med Ild og stødte den og malede den godt, indtil den blev til fint Støv, og jeg kastede dens Støv i Bækken, som flyder ned ad Bjerget.

21. Men edor synd, kalfven som I gjort haden, tog jag och brände upp i elde, och slog sönder honom, och sönderstötte, tilldess han vardt stoft; och kastade stoftet i bäcken, som flyter utaf bergena.

21. Ja teie patto, sedda wassikast, mis teie ollite teinud, wötsin minna ja pölletasin sedda ärra tullega, ja örusin peneks ja jahwatasin sedda hästi, senni kui ta peneks sai kui pörm, ja ma wiskasin ta pörmo jökke, mis mäelt mahha joseb.

21. Jūsų nuodėmę, veršį, kurį jūs buvote pasidarę, nutvėręs sudeginau ir, sutrupinęs į gabalėlius, visai sutrynęs į dulkes, įmečiau į upelį, tekantį nuo kalno.

21. Aber eure Sünde, das Kalb, das ihr gemacht hattet, nahm ich und zerschmelzte es mit Feuer und zerschlug es und zermalmte es, bis es Staub ward und warf den Staub in den Bach, der vom Berge fließt.

21. Puis je pris votre péché, le veau que vous aviez fait, et je le brûlai au feu, et je le mis en pièces et le moulus jusqu'à ce qu'il fût réduit en poudre; et j'en jetai la poudre au torrent qui descendait de la montagne.

21. Y tomé a vuestro pecado que habíais hecho, es a saber, el becerro; y quemélo en el fuego, y desmenucélo moliéndolo bien, hasta que fué molido en polvo; y eché el polvo de él en el arroyo que descendía del monte.

21 Maar uw zonde, het kalf, dat gij hadt gemaakt, nam ik, en verbrandde het met vuur, en stampte het, malende het wel, totdat het verdund werd tot stof; en zijn stof wierp ik in de beek, die van den berg afvliet.

21. A grzech wasz, któryście byli uczynili, to jest cielca, porwałem, i spaliłem go ogniem, i skruszyłem go, tłukąc dobrze, aż się w proch obrócił, i wrzuciłem proch jego w potok, który płynął z onej góry.

21. A ti bűnötöket pedig, a borjút, a melyet készítettetek, [18†] megragadám, és megégetém azt tűzzel; és összetörém azt, jól megőrölvén, mígnem porrá morzsolódék, azután bevetém annak porát a patakba, a mely a hegyről foly vala alá.

21 Грех же ваш, который вы сделали, – тельца я взял, сожег его в огне, разбил его и всего истер до того, что он стал мелок, как прах, и я бросил прах сей в поток, текущий с горы.

21. А бичка, гріх ваш, що ви зробили, взяв я і спалив його огнем, і розбивши в грудки, розмолов їх аж порохом стали: і викинув я сей порох до потока, що із гори збігав.

22. Tabeerassa, Massassa ja Kibrot-Hattavassa te vielä vihoititte Herran.

22. Niin myös Tabeerassa, ja Massassa, ja Himohaudoillas te vihoititte Herran.

22. NIin myös te wihoititte HERran Thabeeras ja Massas ja himohaudoilla.

22 And at Taberah and at Massah and at Kibroth-hattaavah, you* provoked Jehovah to wrath.

22. And at Taberah, and at Massah, and at Kibrothhattaavah, ye provoked the LORD to wrath.

22. Desligeste gjorde I Herren vred i Tabeera og i Massa og i Kibroth-Hattaava.

22. Sammalunda förtörnaden I ock Herran i Thabeera, och i Massa, och vid de Lustgrifter.

22. Ja Taberas ja Massas ¤ ja Kibrottaawas ¤¤ wihhastasite teie wägga Jehowat.

22. Jūs užrūstinote Viešpatį taip pat Taberoje, Masoje ir Kibrot Taavoje.

22. So erzürntet ihr den HERRN auch zu Thabeera und zu Massa und bei den Lustgräbern.

22. Vous avez aussi fort irrité l'Éternel à Thabeéra, à Massa et à Kibroth-Hatthaava.

22. Y en Tabera, y en Massa, y en Kibrot-hattaava enojasteis también a Jehová.

22 Ook vertoorndet gij den HEERE zeer te Thab-era en te Massa, en te Kibroth-thaava.

22. Potem w Tabera i w Massa, w Kibrot Hataawa pobudziliście do gniewu Pana.

22. És Thaberában, [19†] Massában, [20†] és Kibrot-Taavában [21†] is haragra indítátok az Urat.

22 И в Тавере, в Массе и в Киброт-Гаттааве вы раздражили Господа.

22. Так само розгнївили ви Господа при Табері й при Массі і при Киброт-Гаттааві.

23. Ja kun Herra tahtoi lähettää teidät Kaades-Barneasta ja sanoi: 'Menkää ja ottakaa omaksenne se maa, jonka minä teille annan', niin te niskoittelitte Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan ettekä uskoneet häneen ettekä kuulleet hänen ääntänsä.

23. Ja kuin Herra lähetti teidät KadesBarneasta, ja sanoi: menkäät ja omistakaat maa, jonka minä annoin teille, niin te olitte Herran teidän Jumalanne suulle vastahakoiset, ja ette uskoneet häntä, ette myös olleet kuuliaiset hänen äänellensä.

23. Ja cosca hän lähetti teidän Cades Barneast ja sanoi: mengät ja omistacat maa jonga minä annoin teille nijn te olitte HERran teidän Jumalan suulle wastahacoiset ja ette usconet hänen päällens ette myös ollet cuuliaiset hänen änellens.

23 And when Jehovah sent you* from Kadesh-barnea, saying, Go up and possess the land which I have given you*, then you* rebelled against the commandment of Jehovah your* God and you* did not believe him, nor listen to his voice.

23. Likewise when the LORD sent you from Kadeshbarnea, saying, Go up and possess the land which I have given you; then ye rebelled against the commandment of the LORD your God, and ye believed him not, nor hearkened to his voice.

23. Og da Herren sendte eder fra Kades-Barnea og sagde: Gaar op og indtager Landet, som jeg har givet eder, da vare I genstridige mod Herren eders Guds Mund og troede ikke paa ham og hørte ikke paa hans Røst.

23. Och då Herren sände eder ifrå KadesBarnea, och sade: Går ditupp, och tager landet in, som jag eder gifvit hafver; voren I Herrans edars Guds mun ohörsamme, och trodden icke på honom, och lydden icke hans röst;

23. Ja kui Jehowa teid läkkitas Kadesbarneast ja ütles: minge ülles ja pärrige se Ma, mis ma teile annud: siis pannite teie Jehowa omma Jummala su-sanna wasto, ja ei usknud tedda mitte egga wötnud ta sanna kuulda.

23. Kai Jis iš Kadeš Barnėjos jus pasiuntė, sakydamas: ‘Eikite, užimkite ir paveldėkite žemę, kurią jums daviau’, jūs paniekinote Viešpaties, savo Dievo, įsakymą, netikėjote ir nenorėjote Jo klausyti.

23. Und da er euch aus Kades-Barnea sandte und sprach: Gehet hinauf und nehmet das Land ein, das ich euch gegeben habe! wart ihr ungehorsam dem Mund des HERRN, eures Gottes, und glaubtet an ihn nicht und gehorchtet seiner Stimme nicht.

23. Et quand l'Éternel vous envoya de Kadès-Barnéa, en disant: Montez, et prenez possession du pays que je vous ai donné; vous vous rebellâtes contre le commandement de l'Éternel votre Dieu, et vous ne le crûtes point, et vous n'obéîtes point à sa voix.

23. Y cuando Jehová os envió desde Cádes-barne, diciendo: Subíd, y herédad la tierra, que yo os dí, también fuisteis rebeldes al dicho de Jehová vuestro Dios, y no lo cresiteis, ni obedecisteis a su voz.

23 Voorts als de HEERE ulieden zond uit Kades-barnea, zeggende: Gaat op en erft dat land, dat Ik u gegeven heb; zo waart gij den mond des HEEREN, uws Gods, wederspannig, en geloofdet Hem niet, en waart Zijn stem niet gehoorzaam.

23. A gdy was Pan wysłał z Kades Barne, mówiąc: Idźcie, a posiądźcie tę ziemię, którąm wam dał, odporniście byli słowu Pana, Boga waszego, aniście mu wierzyli, aniście usłuchali głosu jego,

23. És mikor az Úr elküldött vala titeket Kádes-Barneából, mondván: Menjetek [22†] fel, és bírjátok örökségül a földet, a melyet néktek adtam: akkor is tusakodtatok vala az Úrnak, a ti Isteneteknek beszéde ellen, nem hittetek néki, és nem hallgattatok az ő szavára.

23 И когда посылал вас Господь из Кадес-Варни, говоря: пойдите, овладейте землею, которую Я даю вам, – то вы воспротивились повелению Господа Бога вашего, и не поверили Ему, и не послушали гласа Его.

23. І як вас послав Господь із Кадес-Барне кажучи: Ідїть в гори і займіть землю, що я дав вам, так встали ви проти слова Господа, Бога вашого, і не поняли віри йому і не послухали голосу його.

24. Te olette niskoitelleet Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan aina siitä päivästä alkaen, jona minä opin teidät tuntemaan.

24. Te olette olleet Herralle tottelemattomat, siitä päivästä kuin minä teidän tuntenut olen.

24. Sillä te oletta ollet HERralle tottelemattomat sijtä päiwästä cuin minä teidän tundenut olen.

24 You* have been rebellious against Jehovah from the day that I knew you*.

24. Ye have been rebellious against the LORD from the day that I knew you.

24. I have været genstridige mod Herren, saa længe som jeg har kendt eder.

24. Ty I hafven varit Herranom ohörsamme, så länge som jag eder känt hafver.

24. Teie ollete wastopanniad olnud Jehowa wasto, sest päwast kui ma teid tunnud.

24. Kiek jus pažįstu, visada maištavote prieš Viešpatį.

24. Denn ihr seid ungehorsam dem HERRN gewesen, solange ich euch gekannt habe.

24. Vous avez été rebelles à l'Éternel, depuis le jour que je vous connais.

24. Rebeldes habéis sido a Jehová desde el día que yo os conozco.

24 Wederspannig zijt gij geweest tegen den HEERE, van den dag af, dat ik u gekend heb.

24. Owa odporniście byli Panu od dnia tego, jakom was poznał.

24. Tusakodók voltatok az Úr ellen, a mióta ismerlek titeket.

24 Вы были непокорны Господу с того самого дня, как я стал знать вас.

24. Противились ви Господеві з того дня, від коли я зазнав вас.

25. Silloin minä heittäydyin Herran eteen ja olin siinä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä; sillä Herra oli sanonut aikovansa tuhota teidät.

25. Niin minä lankesin maahan Herran eteen, neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kuin minä siinä makasin; sillä Herra sanoi, että hän tahtoi hukuttaa teidät.

25. Nijn minä langeisin maahan HERran eteen neljäkymmendä päiwä ja neljäkymmendä yötä cuin minä sijnä macaisin: sillä HERra sanoi että hän tahdoi hucutta teidän.

25 So I fell down before Jehovah the forty days and forty nights that I fell down, because Jehovah had said he would destroy you*.

25. Thus I fell down before the LORD forty days and forty nights, as I fell down at the first; because the LORD had said he would destroy you.

25. Da faldt jeg ned for Herrens Ansigt de fyrretyve Dage og de fyrretyve Nætter, i hvilke jeg faldt ned; thi Herren havde sagt, at han vilde ødelægge eder.

25. Då föll jag neder för Herran fyratio dagar, och fyratio nätter, som jag der låg; ty Herren sade, att han ville förgöra eder.

25. Ja ma heitsin ennast Jehowa ette mahha need nellikümmend päwa ja need nellikümmend ööd, kui ma ennast mahha heitsin: sest Jehowa olli öölnud, et ta teid piddi ärrakautama.

25. Aš kniūbsčias meldžiau Viešpatį keturiasdešimt parų, maldavau ir prašiau nesunaikinti jūsų, kaip buvo grasinęs.

25. Also fiel ich nieder vor dem HERRN die vierzig Tage und vierzig Nächte, die ich dalag; denn der HERR sprach, er wollte euch vertilgen.

25. Je me prosternai donc devant l'Éternel les quarante jours et les quarante nuits, durant lesquels je me prosternai, parce que l'Éternel avait dit qu'il vous détruirait;

25. Y postréme delante de Jehová cuarenta dias y cuarenta noches, que estuve echado, porque Jehová dijo, que os había de destruir.

25 En ik wierp mij neder voor des HEEREN aangezicht, die veertig dagen en veertig nachten, in welke ik mij nederwierp, dewijl de HEERE gezegd had, dat Hij u verdelgen zou.

25. Dla tego upadłszy przed Panem, czterdzieści dni i czterdzieści nocy leżałem; bo już był Pan rzekł, że was wytracić miał.

25. És leborulék az Úr előtt [23†] azon a negyven napon és negyven éjjel, a melyeken leborultam vala; mert azt mondotta vala az Úr, hogy elveszt titeket.

25 И повергшись пред Господом, умолял я сорок дней и сорок ночей, вкоторые я молился, ибо Господь хотел погубить вас;

25. І припав я ниць перед Господом, благав я сорок день і сорок ночей на колїнках; казав бо Господь, що хоче погубити вас.

26. Ja minä rukoilin Herraa ja sanoin: Herra, Herra, älä tuhoa kansaasi ja perintöosaasi, jonka sinä suuruudessasi vapahdit ja jonka sinä veit pois Egyptistä väkevällä kädellä.

26. Ja minä rukoilin Herraa, sanoen: Herra, Herra, älä hukuta kansaas ja perikuntaas, jonka suurella voimallas pelastanut ja väkevällä kädelläs Egyptistä olet johdattanut ulos,

26. Waan minä rucoilin HERra sanoden: HERRA HERra älä hucuta sinun Canssas ja pericundas jongas suurella woimallas pelastanut ja wäkewällä kädelläs Egyptist johdattanut olet.

26 And I prayed to Jehovah and said, O lord Jehovah, destroy not your people and your inheritance, that you have redeemed through your greatness, that you have brought forth out of Egypt with a mighty hand.

26. I prayed therefore unto the LORD, and said, O Lord GOD, destroy not thy people and thine inheritance, which thou hast redeemed through thy greatness, which thou hast brought forth out of Egypt with a mighty hand.

26. Og jeg bad til Herren og sagde: Herre, Herre ! ødelæg ikke dit Folk og din Arv, som du genløste med din store Kraft, og som du udførte af Ægypten med en stærk Haand.

26. Men jag bad Herran, och sade: Herre, Herre, förderfva icke ditt folk och din arfvedel, hvilket du genom dina stora magt förlossat, och med mägtiga hand utur Egypten fört hafver.

26. Ja ma pallusin Jehowa ja ütlesin: ISsand Jehowa! ärra rikku mitte ärra omma rahwast ja omma pärris-ossa, mis sa olled lunnastand omma surussega, mis sa wäljatonud Egiptussest tuggewa käega.

26. Aš meldžiausi sakydamas: ‘Viešpatie Dieve! Nesunaikink paveldėjimo ir savo tautos, kurią atpirkai savo didybe ir išvedei iš Egipto galinga ranka.

26. Ich aber bat den HERRN und sprach: HERR HERR, verderbe dein Volk und dein Erbteil nicht, das du durch deine große Kraft erlöst und mit mächtiger Hand aus Ägypten geführt hast!

26. Et je priai l'Éternel, et je dis: Seigneur Éternel, ne détruis pas ton peuple et ton héritage, que tu as racheté par ta grandeur, que tu as retiré d'Égypte à main forte.

26. Y yo oré a Jehová, diciendo: Señor Jehová, no destruyas tu pueblo, y tu heredad que has redimido con tu grandeza, al cual sacaste de Egipto con mano fuerte.

26 En ik bad tot den HEERE, en zeide: Heere, HEERE, verderf Uw volk en Uw erfdeel niet, dat Gij door Uw grootheid verlost hebt; dat Gij uit Egypte door een sterke hand hebt uitgevoerd.

26. I modliłem się Panu, i rzekłem: Panie Boże, nie zatracajże ludu twego, i dziedzictwa twego, któreś odkupił wielmożnością twoją, któreś wywiódł z Egiptu ręką możną.

26. Akkor imádkozám az Úrhoz, és mondék: Uram, Isten! ne rontsd meg a te népedet, és a te örökségedet, a kit a te nagyságoddal szabadítottál meg, [24†] a kit erős kézzel hoztál ki Égyiptomból.

26 и молился я Господу и сказал: Владыка Господи, не погубляй народа Твоего и удела Твоего, который Ты избавил величием крепости Твоей, который вывелТы из Египта рукою сильною.

26. І моливсь я перед Господом словами: Добродїю мій, Господе! Не побивай люду твого й наслїддя твого, що визволив єси їх потугою твоєю, що вивів їх сильною рукою з Египту.

27. Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia, älä katso tämän kansan uppiniskaisuutta, jumalattomuutta ja syntiä,

27. Muista palvelioitas Abrahamia, Isaakia ja Jakobia: älä katso tämän kansan kovuutta, jumalattomuutta ja syntiä,

27. Muista sinun palwelias Abrahamin Isaachin ja Jacobin päälle älä cadzo tämän Canssan cowuden jumalattomuden ja synnin puoleen.

27 Remember your servants, Abraham, Isaac and Jacob. Do not look to the stubbornness of this people, nor to their profaneness, nor to their sin,

27. Remember thy servants, Abraham, Isaac, and Jacob; look not unto the stubbornness of this people, nor to their wickedness, nor to their sin:

27. Kom dine Tjenere, Abraham, Isak og Jakob i Hu, vend dit Ansigt til dette Folks Haardhed og til dets Ugudelighed og til dets Synd,

27. Kom ihåg dina tjenare Abraham, Isaac och Jacob; se icke på detta folkets hårdhet, och detta folkets ogudaktighet och synd;

27. Mötle omma sullaste Abraami, Isaaki ja Jakobi peäle, ärra wata mitte selle rahwa kangusse peäle egga ta öälusse peäle, egga ta patto peäle:

27. Atsimink savo tarnus Abraomą, Izaoką ir Jokūbą, nežiūrėk šitos tautos užsispyrimo, piktadarysčių ir nuodėmių,

27. Gedenke an deine Knechte Abraham, Isaak und Jakob! Sieh nicht an die Härtigkeit und das gottlose Wesen und Sünde dieses Volks,

27. Souviens-toi de tes serviteurs Abraham, Isaac et Jacob; ne regarde point à la dureté de ce peuple, ni à sa méchanceté, ni à son péché;

27. Acuérdate de tus siervos Abraham, Isaac, y Jacob: no mires a la dureza de este pueblo, y a su impiedad, y a su pecado:

27 Gedenk aan Uw knechten, Abraham, Izak en Jakob; zie niet op de hardigheid dezes volks, noch op zijn goddeloosheid, noch op zijn zonde;

27. Wspomnij na służebniki twoje, Abrahama, Izaaka, i Jakóba; nie patrz na zatwardziałość ludu tego, i na niezbożność jego, ani na grzech jego,

27. Emlékezzél meg a te szolgáidról: Ábrahámról, Izsákról és Jákóbról; ne nézzed e népnek keménységét, istentelenségét és bűnét!

27 вспомни рабов Твоих, Авраама, Исаака и Иакова; не смотри на ожесточение народа сего и на нечестие его и на грехи его,

27. Спогадай слугів твоїх, Авраама, Ізаака й Якова; не вважай на закаменїле серце люду сього, на беззаконня його й на гріх його;

28. ettei sanottaisi siinä maassa, josta sinä veit meidät pois: 'Koska Herra ei kyennyt viemään heitä siihen maahan, jonka hän oli heille luvannut, ja koska hän vihasi heitä, vei hän heidät täältä pois surmatakseen heidät erämaassa.'

28. Ettei sen maan asuvaiset, jostas meidät johdattanut olet, sanoisi: sentähden, ettei Herra voinut heitä viedä siihen maahan, jonka hän heille luvannut oli, ja että hän on vihannut heitä, johdatti hän heidät ulos, tappaaksensa heitä korvessa.

28. Ettei sen maan asuwaiset jostas meidän johdottanut olet sanois: Ei HErra woinut heitä wiedä sijhen maahan jonga hän heille luwannut oli ja on sentähden heidän johdattanut että hän wihais heitä ja tappais heidän corwes.

28 lest the land from where you brought us out say, Because Jehovah was not able to bring them into the land which he promised to them and because he hated them, he has brought them out to kill them in the wilderness.

28. Lest the land whence thou broughtest us out say, Because the LORD was not able to bring them into the land which he promised them, and because he hated them, he hath brought them out to slay them in the wilderness.

28. at Indbyggerne i det Land, af hvilket du udførte os, ikke skulle sige: Fordi Herren ikke kunde føre dem ind i det Land, som han havde tilsagt dem, og fordi han hadede dem, førte han dem ud at slaa dem ihjel i Ørken.

28. Att det landet, der du oss utfört hafver, icke skall säga: Herren kunde icke föra dem uti det land, som han dem lofvat hade, och hafver fördenskull fört dem derut, att han var vred på dem, att han skulle dräpa dem i öknene.

28. Et ei ütle se Ma rahwas, kust sa meid wäljatonud: sepärrast et Jehowa ei woind mitte neid wia senna male, mis ta neile räkinud, ja et ta neid wihkas, on ta neid waljawinud, et ta neid pidi körbe surmama.

28. kad krašto, iš kurio mus išvedei, gyventojai nesakytų: ‘Kadangi Viešpats negalėjo jų įvesti į pažadėtąją žemę ir kadangi Jis jų nekenčia, Jis išvedė juos pražudyti dykumoje’.

28. daß nicht das Land sage, daraus du uns geführt hast: Der HERR konnte sie nicht ins Land bringen, das er ihnen verheißen hatte, und hat sie darum ausgeführt, daß er ihnen gram war, daß er sie tötete in der Wüste!

28. De peur que les habitants du pays d'où tu nous as fait sortir, ne disent: Parce que l'Éternel ne pouvait pas les faire entrer au pays dont il leur avait parlé, et parce qu'il les haïssait, il les a fait sortir pour les faire mourir dans le désert.

28. Porque no digan los de la tierra de donde nos sacaste: Porque no pudo Jehová meterlos en la tierra que les había dicho, o porque los aborrecía, los sacó para matarlos en el desierto.

28 Opdat het land, van waar Gij ons hebt uitgevoerd, niet zegge: Omdat ze de HEERE niet kon brengen in het land, waarvan Hij hun gesproken had, en omdat Hij hen haatte, heeft Hij ze uitgevoerd, om hen te doden in de woestijn.

28. By snać nie rzekli obywatele ziemi tej, z którejś nas wywiódł: Przeto że nie mógł Pan wprowadzić ich do ziemi, którą im obiecał, albo iż je miał w nienawiści, wywiódł je, aby je pobił na puszczy.

28. Hogy ne mondja a föld [25†] népe, a honnét kihoztál minket: mivelhogy az Úr nem vihette be őket a földre, a melyet igért volt nékik, és mivelhogy gyűlölte őket, azért hozta ki őket, hogy megölje őket a pusztában.

28 дабы живущие в той земле, откуда Ты вывел нас, не сказали: „Господь не мог ввести их в землю, которую обещал им, и, ненавидя их, вывел Он их, чтоб умертвить их в пустыне".

28. Щоб в землї, що з неї вивів єси нас, не сказали: Господь не здолїв провести їх у землю, що про неї казав їм; і зненавидїв тому й вивів їх, щоб погибли смертю у степу.

29. Ovathan he sinun kansasi ja perintöosasi, jonka sinä veit sieltä pois suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi.

29. Sillä he ovat sinun kansas ja perimykses, jonka suurella voimallas ja ojennetulla käsivarrellas johdattanut olet.

29. Sillä he owat sinun Canssas ja perimyxes jongas suurella woimallas ja ojetulla käsiwarrellas johdattanut olet.

29 Yet they are your people and your inheritance, which you brought out by your great power and by your outstretched arm.

29. Yet they are thy people and thine inheritance, which thou broughtest out by thy mighty power and by thy stretched out arm.

29. Thi de ere dit Folk og din Arv, og du udførte dem med din store Kraft og med din udrakte Arm.

29. Förty de äro ditt folk, och din arfvedel, som du med dine stora magt, och med din uträckta arm, utfört hafver.

29. Ja nemmad on so rahwas ja so pärris-ossa, mis sa omma sure rammoga ja om̃a wälja sirrutud käewarrega olled wäljatonud.

29. Tačiau jie yra Tavo paveldėjimas ir Tavo tauta, kurią išvedei iš Egipto savo galia ir savo ištiesta ranka’ ‘‘.

29. Denn sie sind dein Volk und dein Erbteil, das du mit deinen großen Kräften und mit deinem ausgerecktem Arm hast ausgeführt.

29. Cependant ils sont ton peuple et ton héritage, que tu as retiré d'Égypte par ta grande puissance et ton bras étendu.

29. Y ellos son tu pueblo, y tu heredad, que sacaste con tu gran fortaleza, y con tu brazo extendido.

29 Zij zijn toch Uw volk, en Uw erfdeel, dat Gij door Uw grote kracht, en door Uw uitgestrekten arm hebt uitgevoerd!

29. Albowiem oni są ludem twoim, i dziedzictwem twojem, któreś wywiódł w mocy twojej wielkiej, i w ramieniu twojem wyciągnionem.

29. Pedig ők a te néped és a te örökséged, a melyet kihoztál a te nagy erőddel, és a te kinyujtott karoddal!

29 А они Твой народ и Твой удел, который Ты вывел из земли Египетской силою Твоею великою и мышцею Твоею высокою.

29. Все ж бо таки вони люди і наслїддє твоє, що ти вивів твоєю великою потугою і простягненою рукою.