1 luku

Mooses puhuu kansalle erämaavaelluksen tapahtumista.

1. Nämä ovat ne sanat, jotka Mooses puhui kaikelle Israelille, tuolla puolella Jordanin, erämaassa, Aromaassa, vastapäätä Suufia, Paaranin, Toofelin, Laabanin, Haserotin ja Dii-Saahabin välillä.

1. Nämät ovat ne sanat, mitkä Moses puhui koko Israelille, tällä puolella Jordania korvessa, sillä kedolla Punaisen meren kohdalla, Paranin,ja Tophelin, ja Labanin, ja Hatserotin ja Disahabin vaiheella,

1. NÄmät owat ne sanat cuin Moses puhui coco Israelille tuolla puolen Jordanin corwes sillä kedolla punaisen meren cohdalla Paranin Tophelin Labanin Hazerothin ja Disahabin waihel.

1 These are the words which Moses spoke to all Israel beyond the Jordan in the wilderness, in the Arabah opposite Suph, between Paran and Tophel and Laban and Hazeroth and Di-zahab.

1. These be the words which Moses spake unto all Israel on this side Jordan in the wilderness, in the plain over against the Red sea, between Paran, and Tophel, and Laban, and Hazeroth, and Dizahab.

1. Disse ere de Ord, som Mose har talet til al Israel paa hin Side Jordan, i Ørken paa den slette Mark over for Suf, imellem, Paran og imellem Tofel og Laban og Hazeroth og Di-Sahab,

1. Desse äro de ord, som Mose talade till hela Israel på hinsidon Jordan i öknene, på den markene emot röda hafvet, emellan Paran och Tophel, Laban, Hazeroth och Disahab;

1. Need on need sannad, mis Moses keige Israeli wasto räkis siin pool Jordani körbes laggeda peäl, Suwa kohhal, Parani wahhel ja Toweli ja Labani ja Atseroti ja Tisabi wahhel.

1. Mozė kalbėjo izraelitams šioje Jordano pusėje, dykumoje, tarp Parano, Tofelio, Labano, Haceroto ir Di Zahabo miestų.

1. Das sind die Worte die Mose redete zum ganzen Israel jenseit des Jordans in der Wüste, auf dem Gefilde gegen das Schilfmeer, zwischen Pharan und Tophel, Laban Hazeroth und Disahab.

1. Ce sont ici les paroles que Moïse dit à tout Israël, au delà du Jourdain, au désert, dans la campagne, vis-à-vis de Suph, entre Paran et Tophel, et Laban, et Hatséroth, et Di-Zahab.

1. ESTAS son las palabras que habló Moisés a todo Israel de esta parte del Jordán en el desierto, en el llano, delante del mar Bermejo, entre Parán, y Tofel, y Labán, y Jaserot, y Dizahab.

1 Dit zijn de woorden, die Mozes tot gans Israel gesproken heeft, aan deze zijde van de Jordaan, in de woestijn, op het vlakke veld tegenover Suf, tussen Paran en tussen Tofel, en Laban, en Hazeroth, en Dizahab.

1. Teć są słowa, które mówił Mojżesz do wszystkiego Izraela przed Jordanem na puszczy, na równinie przeciw morzu czerwonemu, między Faran, i między Tofel, i Laban, i Haserot, i Dyzahab.

1. Ezek az igék, a melyeket szólott Mózes az egész Izráelnek, a Jordánon túl a pusztában, a mezőségen, a Veres tenger ellenében, Párán és Tófel, és Lábán és Haczéróth, és Dizaháb között.

1 Сии суть слова, которые говорил Моисей всем Израильтянам за Иорданом в пустыне на равнине против Суфа, между Фараном и Тофелом, и Лаваном, и Асирофом, и Дизагавом,

1. Се слова, що промовляв Мойсей до всього Ізраїля по сїм боцї Йорданї, в степу, на поділлї, проти Червоного моря, між Параном і Тофельом і Лабаном і Газеротом і Ди-Сагабом.

2. Hoorebista on yksitoista päivänmatkaa, Seirin vuoriston tietä, Kaades-Barneaan.

2. Yksitoistakymmentä päiväkuntaa Horebista, sitä tietä Seirin vuoren kautta niin KadesBarneaan asti.

2. Yxitoistakymmendä päiwäcunda Horebist sitä tietä Seirin wuoren cautta nijn Cades Barnean asti.

2 It is eleven days (journey) from Horeb by the way of Mount Seir to Kadesh-barnea.

2. (There are eleven days' journey from Horeb by the way of mount Seir unto Kadeshbarnea.)

2. elleve Dages Rejse fra Horeb til Seirs Bjerge, indtil Kades-Barnea.

2. Ellofva dagsresor ifrå Horeb, den vägen om Seirs berg intill KadesBarnea.

2. Üksteistkümmend päwa Orebist Seiri mäe tee peäl Kadesbarneast sadik.

2. Nuo Horebo per Seyro kalnus iki Kadeš Barnėjos yra vienuolikos dienų kelias.

2. Elf Tagereisen von Horeb, durch den Weg des Gebirges Seir, bis gen Kades-Barnea.

2. Il y a onze journées depuis l'Horeb, par le chemin de la montagne de Séir, jusqu'à Kadès-Barnéa.

2. Once jornadas hay desde Horeb camino del monte de Seir hasta Cades-barne.

2 Elf dag reizen zijn het van Horeb, door den weg van het gebergte Seir, tot aan Kades-barnea.

2. A jest jedenaście dni drogi od Horebu przez górę Seir aż do Kades Barne.

2. Tizenegy napi járóföldön Hórebtől fogva, [1†] a Szeir hegyének [2†] menve, Kádes-Barneáig.

2 в расстоянии одиннадцати дней пути от Хорива, по дороге от горы Сеир к Кадес-Варни.

2. Одинайцять день ходи від Гореба, по дорозї від Сеїр-гори до Кадес-Барнеї.

3. Neljäntenäkymmenentenä vuotena, yhdennessätoista kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, Mooses puhui israelilaisille kaiken, mitä Herra oli käskenyt hänen heille puhua.

3. Ja tapahtui neljäntenäkymmenentenä vuonna, ensimäisenä päivänä, ensimäisellä kuukaudella toistakymmentä, että Moses puhui Israelin lapsille kaikki, mitä Herra hänen käski heille puhua.

3. Ja se tapahtui neljändenäkymmendenä wuonna ensimäisnä päiwänä yhdellä toistakymmenellä Cuucaudella nijn puhui Moses Israelin lapsille caicki cuin HERra hänen käski heille puhua.

3 And it happened in the fortieth year, in the eleventh month, on the first day of the month, that Moses spoke to the sons of Israel, according to all that Jehovah had given him in commandment to them,

3. And it came to pass in the fortieth year, in the eleventh month, on the first day of the month, that Moses spake unto the children of Israel, according unto all that the LORD had given him in commandment unto them;

3. Og det skete i det fyrretyvende Aar, i den ellevte Maaned, pa den første Dag i Maaneden, da talede Mose til Israels Børn, efter alt det som Herren havde budet ham til dem,

3. Och det skedde i fyrationde årena, på första dagen i den ellofte månadenom; då talade Mose med Israels barn, allt det Herren honom till dem budit hade;

3. Ja se sündis neljakümnemal aastal, essimessel ühheteistkümnema ku päwal, et Moses räkis Israeli laste wasto keik, nenda kui Jehowa tedda olli käsknud nende wasto räkida.

3. Keturiasdešimtaisiais metais, vienuolikto mėnesio pirmą dieną Mozė kalbėjo izraelitams viską, ką jam Viešpats dėl jų buvo įsakęs.

3. Und es geschah im vierzigsten Jahr, am ersten Tage des elften Monats, da redete Mose mit den Kindern Israel alles, wie ihm der HERR an sie geboten hatte,

3. Or, en la quarantième année, au premier jour du onzième mois, Moïse dit aux enfants d'Israël tout ce que l'Éternel lui avait commandé de leur dire;

3. Y fué, que a los cuarenta años, en el mes undécimo, al primero del mes, Moisés habló a los hijos de Israel conforme a todas las cosas que Jehová le había mandado acerca de ellos:

3 En het is geschied in het veertigste jaar, in de elfde maand, op den eersten der maand, dat Mozes sprak tot de kinderen Israels, naar alles wat hem de HEERE aan hen bevolen had;

3. I stało się czterdziestego roku, jedenastego miesiąca, pierwszego dnia tegoż miesiąca, że opowiedział Mojżesz synom Izraelskim to wszystko, co mu był rozkazał Pan do nich.

3. Lőn pedig a negyvenedik esztendőben, a tizenegyedik hónapban, a hónapnak első napján, szóla Mózes az Izráel fiainak mind a szerint, a mint parancsolt vala az Úr néki azok felől.

3 Сорокового года, одиннадцатого месяца, в первый день месяца говорил Моисей сынам Израилевым все, что заповедал ему Господь о них.

3. І сталося в сороковому роцї, в одинайцятому місяцї, на первий день місяця, що промовляв Мойсей до синів Ізраїля усе, що Господь заповідав йому про них.

4. Tämä tapahtui sen jälkeen, kuin hän oli voittanut Siihonin, amorilaisten kuninkaan, joka asui Hesbonissa, ja Oogin, Baasanin kuninkaan, joka asui Astarotissa, Edrein luona.

4. Sittekuin hän oli lyönyt Sihonin Amorilaisten kuninkaan, joka Hesbonissa asui, niin myös Ogin, Basanin kuninkaan, joka Astarotissa Edreissä asui,

4. Sijttecuin he olit lyönet Sihonin Amorrerein Cuningan joca Hesbonis asui nijn myös Oggin Basanin Cuningan joca Astarothis ja Edreis asui.

4 after he had struck Sihon the King of the Amorites, who dwelt in Heshbon and Og the King of Bashan, who dwelt in Ashtaroth, at Edrei.

4. After he had slain Sihon the king of the Amorites, which dwelt in Heshbon, and Og the king of Bashan, which dwelt at Astaroth in Edrei:

4. efter at han havde slaaet Sihon, Amoriternes Konge, som boede i Hesbon, og; Og, Kongen af Basan, som boede i Astharoth ved Edrei.

4. Sedan att han hade slagit Sihon, de Amoreers Konung, som i Hesbon bodde; dertill Og, Konungen i Basan, som i Astaroth och i Edrei bodde.

4. Pärrast sedda kui ta Sihoni Emori kunningast olli mahhalönud, kes Esbonis ellas, ja sedda Pasani kunningast Ogi, kes Astarotis ellas Edreis.

4. Nugalėjęs amoritų karalių Sihoną, gyvenusį Hešbone, ir Bašano karalių Ogą, gyvenusį Aštarote, Edrėjo mieste,

4. nachdem er Sihon, den König der Amoriter, geschlagen hatte, der zu Hesbon wohnte, dazu Og, den König von Basan, der zu Astharoth und zu Edrei wohnte.

4. Après qu'il eut défait Sihon, roi des Amoréens, qui habitait à Hesbon, et Og, roi de Bassan, qui habitait à Ashtaroth et à Édréi.

4. Después que hirió a Sejón rey de los Amorreos, que habitaba en Jesebón, y a Og rey de Basán, que habitaba en Astarot en Edrai,

4 Nadat hij geslagen had Sihon, den koning der Amorieten, die te Hesbon woonde, en Og, den koning van Bazan, welke woonde in Astharoth, te Edrei.

4. Gdy poraził Sehona, króla Amorejskiego, który mieszkał w Hesebon, i Oga, króla Basaóskiego, który mieszkał w Astarot w Edrej.

4. Minekutána megverte vala [3†] Szihont az Emoreusok királyát, a ki lakik vala Hesbonban, és Ógot, Básánnak királyát Edreiben, a ki lakik vala Asthárótban:

4 По убиении им Сигона, царя Аморрейского, который жил в Есевоне, и Ога, царя Васанского, который жил в Аштерофе в Едреи,

4. Після того, як він побив Сигона, царя Аморійського, та Ога, царя Базанського, що жив в Астаротї і в Єдреї.

5. Tuolla puolella Jordanin, Mooabin maassa, Mooses alkoi selittää tätä lakia, sanoen:

5. Tällä puolella Jordania, Moabin maalla, rupesi Moses selittämään tätä lakia ja sanoi:

5. SIllä puolen Jordanin Moabiterein maalla rupeis Moses selittämän tätä lakia ja sanoi:

5 Beyond the Jordan, in the land of Moab, Moses began to declare this law, saying,

5. On this side Jordan, in the land of Moab, began Moses to declare this law, saying,

5. Paa hin Side Jordanen i Moabiternes Land begyndte Mose at udlægge denne Lov og sagde:

5. På hinsidon Jordan, i de Moabiters lande, begynte Mose utlägga denna lagen, och sade:

5. Siin pool Jordani Moabi maal wöttis Moses ette, sedda kässo-öppetust ärraselletada ja ütles:

5. šioje Jordano pusėje, Moabo žemėje, Mozė pradėjo aiškinti įstatymą:

5. Jenseit des Jordans, im Lande der Moabiter, fing an Mose auszulegen dies Gesetz und sprach:

5. Moïse commença à expliquer cette loi, au delà du Jourdain, dans le pays de Moab, en disant:

5. De esta parte del Jordán en tierra de Moab quiso Moisés declarar esta ley, diciendo:

5 Aan deze zijde van de Jordaan, in het land van Moab, hief Mozes aan, deze wet uit te leggen, zeggende:

5. Przed Jordanem w ziemi Moabskiej począł Mojżesz wykładać ten zakon, mówiąc:

5. A Jordánon túl, a [4†] Moáb földén, kezdé Mózes magyarázni ezt a törvényt, mondván:

5 за Иорданом, в земле Моавитской, начал Моисей изъяснять закон сей и сказал:

5. По тїм боцї Йорданї, в Моаб землї, почав Мойсей викладати закон сей, говорючи:

6. Herra, meidän Jumalamme, puhui meille Hoorebilla näin: 'Te olette jo tarpeeksi kauan olleet tämän vuoren vaiheilla;

6. Herra meidän Jumalamme puhui meille Horebissa, sanoen: te olette jo kyllä kauvan olleet tällä vuorella;

6. HERra meidän Jumalam puhui meille Horebin wuorella sanoden: te oletta jo kyllä cauwan ollet tällä wuorella.

6 Jehovah our God spoke to us in Horeb, saying, You* have dwelt long enough at this mountain.

6. The LORD our God spake unto us in Horeb, saying, Ye have dwelt long enough in this mount:

6. Herren vor Gud talede til os ved Horeb og sagde: I have længe nok været ved dette Bjerg.

6. Herren vår Gud talade med oss på Horebs berg, och sade: I hafven länge nog varit vid detta berget.

6. Jehowa meie Jummal räkis meie wasto Orebis ja ütles: Teil on kül olnud seismist sesinnatse mäe jures.

6. ‘‘Viešpats, mūsų Dievas, mums kalbėjo prie Horebo: ‘Jau užtenka jums gyventi prie šio kalno.

6. Der HERR, unser Gott, redete mit uns am Berge Horeb und sprach: Ihr seid lang genug an diesem Berge gewesen;

6. L'Éternel notre Dieu nous parla en Horeb, et nous dit: Vous avez assez demeuré dans cette montagne;

6. Jehová nuestro Dios nos habló en Horeb, diciendo: Harto habéis estado en este monte;

6 De HEERE, onze God, sprak tot ons aan Horeb, zeggende: Gij zijt lang genoeg bij dezen berg gebleven.

6. Pan, Bóg nasz, mówił do nas na górze Horeb, i rzekł: Dosycieście mieszkali na tej górze.

6. Az Úr, a mi Istenünk szólott nékünk a Hóreben, ezt mondván: Elég ideig laktatok e hegy alatt;

6 Господь, Бог наш, говорил нам в Хориве и сказал: „полно вам жить на горе сей!

6. Господь, Бог наш, промовив до нас на Горебі так:

7. kääntykää toisaalle, lähtekää liikkeelle ja menkää amorilaisten vuoristoon ja kaikkien heidän naapuriensa tykö Aromaahan, Vuoristoon, Alankomaahan, Etelämaahan ja Merenrannikolle, kanaanilaisten maahan ja Libanoniin, aina suureen virtaan, Eufrat-virtaan, saakka.

7. Kääntäkäät teitänne ja menkäät matkaan Amorilaisten vuorelle, ja kaikkein heidän läsnä asuvaistensa tykö, kedoilla, vuorella ja laaksossa, etelämaalle, ja meren satamissa, Kanaanin maalle ja Libanoniin, hamaan suuren Phratin virran tykö.

7. Käändäkät teitän ja mengät matcan Amorrerein wuorelle ja caickein heidän läsnä asuwaistens tygö kedoilla wuorella ja laxos etelän päin ja meren satamoin päin Canaan maalle ja Libanon wuorelle haman sen suuren Phratin wirran tygö.

7 Turn and take your* journey and go to the hill-country of the Amorites and to all (the places) near to it, in the Arabah, in the hill-country and in the lowland and in the South and by the sea-shore, the land of the Canaanites and Lebanon, as far as the great river, the river Euphrates.

7. Turn you, and take your journey, and go to the mount of the Amorites, and unto all the places nigh thereunto, in the plain, in the hills, and in the vale, and in the south, and by the sea side, to the land of the Canaanites, and unto Lebanon, unto the great river, the river Euphrates.

7. Vender om og rejser, og drager til Amoriternes Bjerg, og til alle deres Naboer paa den slette Mark, paa Bjergene og i Lavlandet, og i Sønden og ved Havets Strand; til Kananiternes Land og til Libanon, indtil den store Flod, den Flod Frat.

7. Vänder eder, och drager åstad, att I mån komma till de Amoreers berg, och till alla deras grannar, till mark, på berg och i dalar, söderut, och emot hafsens hamn, i Canaans lande, och till berget Libanon, allt intill den stora älfvena Phrath.

7. Kallage ja minge eddasi, ja minge Emori mäele ja keige ta liggi-rahwa jure, selle mäe laggeda peäle ja mäealluse Ma ja louna pole ja merre ranna pole, Kanaani male ja Libanoni pole, sest surest jöest sadik, se on Wratti jöggi.

7. Eikite pas amoritus į visas jų apylinkes: į lygumas, kalnuotas vietas, slėnius, pietų link ir išilgai jūros kranto, į Kanaano ir Libano žemes iki didžiosios Eufrato upės’.

7. wendet euch und ziehet hin, daß ihr zu dem Gebirge der Amoriter kommt und zu allen ihren Nachbarn im Gefilde, auf Bergen und in Gründen, gegen Mittag und gegen die Anfurt des Meers, ins Land Kanaan und zum Berge Libanon, bis an das große Wasser Euphrat.

7. Tournez-vous et partez, et allez vers la montagne des Amoréens, et dans tous les lieux circonvoisins, dans la campagne, dans la montagne, et dans la plaine, et vers le Midi, et sur la côte de la mer, au pays des Cananéens, et au Liban, jusqu'au grand fleuve, le fleuve d'Euphrate.

7. Volvéos, partíos, e id al monte del Amorreo, y a todas sus comarcas en el llano, en el monte, y en los valles, y al mediodía, y a la costa de la mar: a la tierra del Cananeo, y el Líbano hasta el gran río, el río de Éufrates.

7 Keert u, en vertrekt, en gaat in het gebergte der Amorieten, en tot al hun geburen, in het vlakke veld, op het gebergte, en in de laagte, en in het zuiden, en aan de havens der zee; het land der Kanaanieten, en den Libanon, tot aan die grote rivier, de rivier Frath.

7. Obróćcież się, a ciągnąc idźcie do góry Amorejskiej, i na wszystkie miejsca pograniczne jej, na równiny, na góry, i na doliny, i ku południowi, i ku brzegu morskiemu, ku ziemi Chananejskiej, i do Libanu, aż do wielkiej rzeki, rzeki Eufrates.

7. Forduljatok meg, és induljatok, és menjetek az Emoreusok hegyére, és annak minden szomszéd vidékére, a mezőségen, és a hegyes-völgyes földön, és dél felé, és a tengernek partján, a Kananeusok földére és a Libánusra, a nagy folyóvízig, az Eufrates folyóig.

7 обратитесь, отправьтесь в путь и пойдите на гору Аморреев и ко всем соседям их, на равнину, на гору, на низкие места и на южный край и к берегам моря, в землю Ханаанскую и к Ливану, даже дореки великой, реки Евфрата;

7. Доволї побули ви під сією горою: Обернїтесь і рушайте та й ідїть до гори Аморіїв і до всїх сусїдів їх на поділлї, по горах і по долинах і на полуднї і на березї моря, в Канаан землю і до Либану, аж до великої ріки, до ріки Евфрата.

8. Katso, minä annan maan teidän valtaanne; menkää ja ottakaa omaksenne se maa, jonka Herra teidän isillenne, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, vannotulla valalla on luvannut antaa heille ja heidän jälkeläisillensä.'

8. Katso, minä annoin teille maan, joka on teidän edessänne: menkäät ja omistakaat se maa, niinkuin Herra teidän isillenne Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannoi, antaaksensa sen heille ja heidän siemenellensä heidän jälkeensä.

8. Cadzo minä annoin teille maan joca on teidän edesän mengät ja omistacat se nijncuin HERra teidän Isillen Abrahamille Isaachille ja Jacobille wannoi andaxens sen heille ja heidän siemenellens heidän jälkens.

8 Behold, I have set the land before you*. Go in and possess the land which Jehovah swore to your* fathers, to Abraham, to Isaac and to Jacob, to give to them and to their seed after them.

8. Behold, I have set the land before you: go in and possess the land which the LORD sware unto your fathers, Abraham, Isaac, and Jacob, to give unto them and to their seed after them.

8. Se, jeg har givet det Land for eders Ansigt; kommer og indtager det Land, som Herren har tilsvoret eders Fædre, Abraham, Isak og Jakob at give dem og deres Sæd efter dem.

8. Si, jag hafver gifvit eder landet, som för eder ligger; går derin, och intager det, såsom Herren edra fäder, Abraham, Isaac och Jacob, svorit hafver, att han dem, och deras säd efter dem, det gifva ville.

8. Wata ma ollen sedda maad teie ette annud, minge ja pärrige se Ma, mis Jehowa on wandunud teie wannemille Abraamile, Isaakile ja Jakobile, sedda anda neile ja nende suggule pärrast neid.

8. Aš atvedžiau jus į žemę, kurią Viešpats prisiekė duoti jūsų tėvams Abraomui, Izaokui ir Jokūbui ir jų palikuonims. Eikite ir užimkite ją.

8. Siehe da, ich habe euch das Land, das vor euch liegt, gegeben; gehet hinein und nehmet es ein, das der HERR euren Vätern Abraham, Isaak und Jakob geschworen hat, daß er's ihnen und ihrem Samen nach ihnen geben wollte.

8. Voyez, j'ai mis devant vous le pays; entrez et possédez le pays que l'Éternel a juré de donner à vos pères, Abraham, Isaac et Jacob, et à leur postérité après eux.

8. Mirád, yo he dado la tierra en vuestra presencia, entrád y poseéd la tierra, que Jehová juró a vuestros padres Abraham, Isaac, y Jacob, que les daría a ellos y a su simiente después de ellos.

8 Ziet, Ik heb dat land gegeven voor uw aangezicht; gaat daarin, en bezit erfelijk het land, dat de HEERE aan uw vaderen, Abraham, Izak en Jakob gezworen heeft, dat Hij het hun en hun zaad na hen geven zou.

8. Oto, dałem wam tę ziemię; wnijdźcież a posiądźcie tę ziemię, o którą przysiągł Pan ojcom waszym, Abrahamowi, Izaakowi i Jakóbowi, iż im ją dać miał, i nasieniu ich po nich.

8. Ímé előtökbe adtam a földet; menjetek be, és bírjátok azt a földet, a mely felől megesküdt az Úr a ti atyáitoknak, Ábrahámnak, [5†] Izsáknak és Jákóbnak, hogy nékik adja, és ő utánok az ő magvoknak.

8 вот, Я даю вам землю сию, пойдите, возьмите в наследие землю, которую Господь с клятвою обещал дать отцам вашим, Аврааму, Исааку и Иакову, им и потомству их".

8. Дивітесь, надїлив я вам сю землю; ідїть і займіть землю, що про неї клявсь Господь батькам вашим, Авраамові, Ізаакові і Яковові, що оддасть їм і насїнню їх по них.

9. Ja minä puhuin teille silloin sanoen: 'Minä en jaksa yksin kantaa teitä.

9. Ja minä puhuin teille silloin, sanoen: en minä voi yksinäni kantaa teitä.

9. NIin minä sanoin teille silloin: en minä woi yxinäni canda teitä.

9 And I spoke to you* at that time, saying, I am not able to bear you* myself alone.

9. And I spake unto you at that time, saying, I am not able to bear you myself alone:

9. Da talede jeg til eder paa den samme Tid og sagde: Jeg kan ikke ene bære eder.

9. Då sade jag till eder på samma tiden: Jag förmår icke allena utstå med eder;

9. Ja ma räkisin teie wasto sel aial ja ütlesin: ei ma suda üksi teid kanda;

9. Aš jums anuo metu sakiau:

9. Da sprach ich zu derselben Zeit zu euch: Ich kann nicht allein ertragen;

9. Et je vous parlai en ce temps là, et je vous dis: Je ne puis vous porter, moi seul.

9. Y yo os hablé entónces, diciendo: Yo no puedo llevaros solo;

9 En ik sprak ter zelfder tijd tot u, zeggende: Ik alleen zal u niet kunnen dragen.

9. I rzekłem do was na on czas, mówiąc: Nie mogę sam nosić was.

9. És szólottam vala néktek abban az időben, ezt mondván: Nem viselhetlek egymagam [6†] titeket;

9 И я сказал вам в то время: не могу один водить вас;

9. І того часу промовив я до вас так: Не здолїю один вести вас.

10. Herra, teidän Jumalanne, on antanut teidän lisääntyä, ja katso, teidän lukunne on tänä päivänä niinkuin taivaan tähtien.

10. Sillä Herra teidän Jumalanne on lisännyt teitä, niin että te tänäpänä olette niin monta, kuin tähdet taivaassa.

10. Sillä HERra teidän Jumalan on lisännyt teitä nijn että te tänäpän oletta nijn monda cuin tähdet taiwas

10 Jehovah your* God has multiplied you*, and behold, you* are this day as the stars of heaven for a multitude.

10. The LORD your God hath multiplied you, and, behold, ye are this day as the stars of heaven for multitude.

10. Herren eders Gud har gjort eder mangfoldige, og se, I ere i Dag som Stjernerne paa Himmelen i Mangfoldighed.

10. Förty Herren edar Gud hafver förökat eder, så att I på denna dag ären såsom stjernornas tal på himmelen.

10. Jehowa teie Jummal on teid paljo teinud, ja wata teid on tännapääw kui taewa tähhed paljusse polest.

10. ‘Aš vienas neįstengiu jumis rūpintis, nes Viešpats, jūsų Dievas, jus padaugino, ir šiandien jūsų yra tiek, kiek dangaus žvaigždžių.

10. denn der HERR, euer Gott, hat euch gemehrt, daß ihr heutigestages seid wie die Menge der Sterne am Himmel.

10. L'Éternel votre Dieu vous a multipliés, et vous voici, aujourd'hui, nombreux comme les étoiles du ciel.

10. Jehová vuestro Dios os ha multiplicado, que, he aquí, sois hoy vosotros como las estrellas del cielo en multitud.

10 De HEERE, uw God, heeft u vermenigvuldigd, en ziet, gij zijt heden als de sterren des hemels in menigte.

10. Pan, Bóg wasz, rozmnożył was, a otoście dziś jako gwiazdy niebieskie w mnóstwie swojem.

10. Az Úr, a ti Istenetek megsokasított titeket elannyira, hogy oly sokan vagytok ti most, mint az [7†] égnek csillagai.

10 Господь, Бог ваш, размножил вас, и вот, вы ныне многочисленны, как звезды небесные;

10. Господь, Бог ваш, намножив вас, і нинї ви лїчбою як зорі небесні стали.

11. Lisätköön Herra, teidän isienne Jumala, teitä vielä tuhatkertaisesti ja siunatkoon teitä, niinkuin hän on teille puhunut.

11. Herra teidän isäinne Jumala lisätköön teitä vielä monta tuhatta kertaa enempi, ja siunatkoon teitä, niinkuin hän teille sanonut on.

11. (HERra teidän Isäin Jumala lisätkön teitä wielä monda tuhatta kerta enä ja siunatcon teitä nijncuin hän teille sanonut on)

11 Jehovah, the God of your* fathers, make you* a thousand times as many as you* are and bless you*, as he has promised you*!

11. (The LORD God of your fathers make you a thousand times so many more as ye are, and bless you, as he hath promised you!)

11. Herren eders Fædres Gud lægge tusinde Gange flere til eder, end I ere, og han velsigne eder, som han har sagt eder!

11. Herren edra fäders Gud göre eder ännu mång tusend mer, och välsigne eder, såsom han eder sagt hafver.

11. Jehowa teie wannematte Jummal kaswatago weel teie jure tuhhande wörra ennam, kui teie nüüd ollete, ja önnistago teid nenda kui ta teile räkinud.

11. Viešpats, jūsų tėvų Dievas, dar tūkstanteriopai tepadaugina ir tepalaimina jus, kaip Jis pažadėjo.

11. Der HERR, euer Väter Gott, mache euer noch viel tausend mehr und segne euch, wie er euch verheißen hat!

11. Que l'Éternel, le Dieu de vos pères, vous fasse croître encore mille fois autant, et qu'il vous bénisse comme il vous l'a dit.

11. Jehová Dios de vuestros padres añada sobre vosotros como sois mil veces, y os bendiga, como os ha prometido.

11 De HEERE, uwer vaderen God, doe tot u, zo als gij nu zijt, duizendmaal meer, en Hij zegene u, gelijk als Hij tot u gesproken heeft!

11. Pan, Bóg ojców waszych, niech rozmnoży was nad to, jakoście teraz, tysiąc kroć więcej; i niech was błogosławi, jako wam obiecał.

11. Az Úr, a ti atyáitoknak Istene szaporítson meg titeket ezerszerte [8†] is inkább mint most vagytok, és áldjon meg titeket, a miképen igérte néktek!

11 Господь, Бог отцов ваших, да умножит вас в тысячу крат против того, сколько вас теперь , и да благословит вас, как Он говорил вам:

11. Господь, Бог ваш, нехай прибавить до вас тисячу разів стілько, скілько вас тепер є, і нехай благословить вас, як говорив про вас!

12. Mutta kuinka minä voin yksin kantaa sitä kuormaa ja taakkaa, joka minulla on teistä ja teidän riitelemisistänne?

12. Kuinka minä yksinäni voin kantaa senkaltaisen vaivan, kuorman ja riidan teiltä?

12. Cuinga minä yxinäni woin canda sencaltaisen waiwan cuorman ja rijdan teildä.

12 How can I myself alone bear your* encumbrance and your* burden and your* strife?

12. How can I myself alone bear your cumbrance, and your burden, and your strife?

12. Hvorledes kan jeg ene bære eders Besvær og eders Byrde og eders Trætte?

12. Huru kan jag allena sådana mödo, och tunga, och trätor, draga af eder?

12. Kuida pean ma üksi kandma teie waewa ja teie koorma ja teie rio?

12. Kaip aš vienas galiu nešti jūsų naštas, vargus ir vaidus?

12. Wie kann ich allein solche Mühe und Last und Hader von euch ertragen?

12. Comment porterais-je moi seul vos peines, vos fardeaux et vos procès?

12. ¿Cómo llevaré yo solo vuestras molestias, vuestras cargas, y vuestros pleitos?

12 Hoe zoude ik alleen uw moeite, en uw last, en uw twistzaken dragen?

12. Jakoż sam znosić mam ciężką pracę około was, i brzemię wasze, i swary wasze?

12. Miképen viselhetném én egymagam a terheiteket és a ti bajaitokat és a ti [9†] pereiteket?

12 как же мне одному носить тягости ваши, бремена ваши и распри ваши?

12. Як би міг я один нести тягарі ваші і журбу вашу і сварки ваші?

13. Tuokaa tänne viisaita, ymmärtäväisiä ja tunnettuja miehiä jokaisesta sukukunnastanne, niin minä asetan heidät teidän päämiehiksenne.'

13. Valitkaat teistänne toimelliset ja ymmärtäväiset miehet, jotka teidän suvustanne tunnetut ovat, ja minä asetan heitä teidän päämiehiksenne.

13. Walitca teistän toimelliset ja ymmärtäwäiset miehet jotca teidän sugustan tutut owat ja minä asetan heitä teidän päämiehixen.

13 Take for you* wise men and understanding and known, according to your* tribes and I will make them heads over you*.

13. Take you wise men, and understanding, and known among your tribes, and I will make them rulers over you.

13. Forskaffer mig vise og forstandige og forsøgte Mænd af eders Stammer, og jeg vil sætte dem til Høvedsmænd over eder.

13. Tager utaf eder visa och förståndiga män, de som ibland edra slägter bekände äro, dem vill jag uppsätta eder för höfvitsmän.

13. Saatke ennestele targad mehhed ja moistlikkud ja tundiad omma sugguarrudest, et ma pannen teie peawannemiks.

13. Išsirinkite iš savo giminių išmintingų, sumanių ir žinomų vyrų, kad juos paskirčiau jums vadais’.

13. Schafft her weise, verständige und erfahrene Leute unter euren Stämmen, die will ich über euch zu Häuptern setzen.

13. Prenez dans vos tribus des hommes sages, intelligents et connus, et je les établirai chefs sur vous.

13. Dad de vosotros varones sabios y entendidos, y expertos, de vuestras tribus, para que yo los ponga por vuestras cabezas.

13 Neemt u wijze, en verstandige, en ervarene mannen, van uw stammen, dat ik hen tot uw hoofden stelle.

13. Obierzcie z siebie męże mądre i umiejętne a doświadczone w pokoleniach waszych, a postanowię je przełożonymi nad wami.

13. Válaszszatok magatoknak bölcs, értelmes és a ti törzseitekben ismeretes férfiakat, és én azokat előljáróitokká teszem.

13 изберите себе по коленам вашим мужей мудрых, разумных и испытанных, и я поставлю их начальниками вашими.

13. Возьміть собі людей мудрих, і що знаєте їх, по ваших поколїннях, щоб я поставив їх головами над вами.

14. Te vastasitte minulle ja sanoitte: 'Se on hyvä, mitä sinä ehdotat tehtäväksi.'

14. Niin te vastasitte minua, sanoen: se on hyvä asia, josta puhut tehdäkses.

14. Nijn te wastaisitte minulle sanoden: se on hywä asia jostas puhut tehdäxes.

14 And you* answered me and said, The thing which you have spoken is good to do.

14. And ye answered me, and said, The thing which thou hast spoken is good for us to do.

14. Da svarede I mig og sagde: Det er en god Ting, som du siger, at du vil gøre.

14. Då svaraden I mig, och saden: Det är en god ting, der du om talar, att du göra vill.

14. Ja teie wastasite mulle ja ütlesite: se on hea assi, mis sa olled käsknud tehha.

14. Tada jūs sutikote, kad taip padaryti yra gerai.

14. Da antwortetet ihr mir und spracht: Das ist ein gut Ding, davon du sagst, daß du tun willst.

14. Et vous me répondîtes, et dîtes: Il est bon de faire ce que tu as dit.

14. Y me respondisteis y dijisteis: Bueno es lo que has dicho para que se haga.

14 Toen antwoorddet gij mij, en zeidet: Dit woord is goed, dat gij gesproken hebt, om te doen.

14. Tedyście mi odpowiedzieli, i rzekliście: Dobra rzecz, którąś rozkazał uczynić.

14. És felelétek nékem, és mondátok: Jó dolog, a mit mondál, hogy míveled azt.

14 Вы отвечали мне и сказали: хорошее дело велишь ты сделать.

14. І відказали ви менї кажучи: Добре так буде, як ти вчинити кажеш.

15. Silloin minä otin teidän sukukuntienne päämiehet, jotka olivat viisaita ja tunnettuja miehiä, ja asetin heidät teidän päämiehiksenne, tuhannen-, sadan-, viidenkymmenen- ja kymmenenjohtajiksi, ja päällysmiehiksi sukukuntiinne.

15. Niin minä otin ylimmäiset teidän suvuistanne, toimmelliset ja tunnetut miehet, ja asetin teille päämiehiksi, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päälle, ja esimiehiksi sukukunnissanne.

15. Nijn otin minä ne ylimmäiset teidän sugustan toimelliset ja tutut miehet ja asetin teille päämiehixi tuhannen sadan wijdenkymmenen ja kymmenen päälle ja wircamiehixi teidän sucucunnisan.

15 So I took the heads of your* tribes, wise men and known and made them heads over you*, captains of thousands and captains of hundreds and captains of fifties and captains of tens and officers, according to your* tribes.

15. So I took the chief of your tribes, wise men, and known, and made them heads over you, captains over thousands, and captains over hundreds, and captains over fifties, and captains over tens, and officers among your tribes.

15. Saa tog jeg eders Stammers Høvedsmænd, vise og forsøgte Mænd, og satte dem til Høvedsmænd over eder: Til Øverster over Tusinder og Øverster over Hundreder og Øverster over halvtredssindstyve og Øverster over ti og til Fogeder for eders Stammer.

15. Så tog jag de yppersta af edra slägter, visa och bekända män, och satte dem öfver eder till höfvitsmän, öfver tusende, öfver hundrade, öfver femtio, öfver tio, och ämbetsmän i edra slägter;

15. Ja ma wötsin teie sugguarrudest peawannemad, targad mehhed ja tundiad, ja pannin neid peawannemiks teie ülle, pealikkuks ülle igga tuhhande ja pealikkuks ülle igga saa ja pealikkuks ülle igga wiekümne ja pealikkuks ülle igga kümne, ja üllewatajaiks teie sugguarrude ülle.

15. Aš iš jūsų giminių išmintingus bei sumanius vyrus paskyriau jums vadovauti: tūkstantininkais, šimtininkais, penkiasdešimtininkais ir dešimtininkais.

15. Da nahm ich die Häupter eurer Stämme, weise und erfahrene Männer, und setzte sie über euch zu Häuptern über tausend, über hundert, über fünfzig und über zehn, und zu Amtleuten unter euren Stämmen,

15. Alors je pris les chefs de vos tribus, des hommes sages et connus, et je les établis chefs sur vous, gouverneurs de milliers, de centaines, de cinquantaines et de dizaines, et officiers dans vos tribus.

15. Y tomé los príncipales de vuestras tribus, varones sabios y expertos, y púselos por príncipes sobre vosotros, príncipes de millares, y príncipes de cientos, y príncipes de cincuenta, y príncipes de diez, y gobernadores a vuestras tribus.

15 Zo nam ik de hoofden uwer stammen, wijze en ervarene mannen, en stelde hen tot hoofden over u, oversten van duizenden, en oversten van honderden, en oversten van vijftigen, en oversten van tienen, en ambtlieden voor uw stammen.

15. I obrałem przedniejsze z pokoleó waszych, męże mądre, i doświadczone, i postanowiłem je przełożonymi nad wami: tysiączniki, i setniki, i pięćdziesiątniki, i dziesiątniki, i rządce w pokoleniach waszych.

15. Vevém azért a ti [10†] törzseiteknek főbbjeit, a bölcs és ismeretes férfiakat, és tevém őket előljáróitokká: ezredesekké, századosokká, ötvenedesekké, tizedesekké és tiszttartókká, a ti törzseitek szerint.

15 И взял я главных из колен ваших, мужей мудрых, и испытанных, исделал их начальниками над вами, тысяченачальниками, стоначальниками, пятидесятиначальниками, десятиначальниками и надзирателями по коленам вашим.

15. І взяв я голови з поколїнь ваших, людей мудрих і знаточних, і поставив їх головами над вами, тисячниками і сотниками і пятьдесятниками і десятниками, і правителями поколїнь ваших.

16. Ja silloin minä käskin teidän tuomareitanne sanoen: 'Kuulustelkaa veljiänne ja tuomitkaa oikein, jos jollakulla on riita-asia veljensä tai luonaan asuvan muukalaisen kanssa.

16. Ja minä käskin tuomareille silloin, sanoen: kuulkaat teiden veljiänne, ja tuomitkaat oikein jokaisen miehen ja hänen veljensä vaiheella, ja hänen muukalaisensa vaiheella.

16. Ja minä käskin teidän duomareillen silloin sanoden: cuulcat teidän weljejän ja duomitca oikein jocaidzen miehen ja hänen weljens ja muucalaisten waihella.

16 And I charged your* judges at that time, saying, Hear between your* brothers and judge righteously between a man and his brother and the traveler who is with him.

16. And I charged your judges at that time, saying, Hear the causes between your brethren, and judge righteously between every man and his brother, and the stranger that is with him.

16. Og jeg bød eders Dommere paa samme Tid og sagde: Hører Sagerne imellem eders Brødre og dømmer med Retfærdighed imellem en Mand og hans Broder og imellem den fremmede hos ham.

16. Och böd edra domare på samma tid, och sade: Förhörer edra bröder, och dömer rätt emellan hvar man och hans broder, och främlingen.

16. Ja ma käsksin teie kohtomoistjad sel aial ja ütlesin: kuulge teie wendade wahhel ja moistke kohhut öiete wenna ja wenna wahhele ja woöra wahhele kes ta jures.

16. Įsakiau jūsų teisėjams: ‘Išklausykite bylas ir teisingai teiskite juos ir ateivius,

16. und gebot euren Richtern zur selben Zeit und sprach: Verhört eure Brüder und richtet recht zwischen jedermann und seinem Bruder und dem Fremdlinge.

16. Et je commandai à vos juges, en ce temps-là, en disant: Écoutez les différends qui sont entre vos frères, et jugez avec droiture entre l'homme et son frère, et l'étranger qui est avec lui;

16. Y entónces mandé a vuestros jueces, diciendo: Oid entre vuestros hermanos: juzgád justamente entre el hombre y su hermano, y entre su extranjero.

16 En ik gebood uw rechters ter zelfder tijd, zeggende: Hoort de verschillen tussen uw broederen, en richt recht tussen den man en tussen zijn broeder, en tussen deszelfs vreemdeling.

16. I rozkazałem sędziom waszym na on czas, mówiąc: Wysłuchywajcie spraw między bracią waszą, i sądźcie sprawiedliwie między mężem i między bratem jego, i między przychodniem jego.

16. És megparancsolám abban az időben a ti biráitoknak, mondván: Hallgassátok ki atyátokfiait, és ítéljetek igazságosan mindenkit, az ő atyjafiaival és jövevényeivel egyben.

16 И дал я повеление судьям вашим в то время, говоря: выслушивайте братьев ваших и судите справедливо, как брата с братом, так и пришельца его;

16. І заповідав я суддям вашим того часу так: Вислуховуйте змагання між братами вашими і судїте праведно між чоловіком і братом його, і між ним і приходнем, що в його.

17. Älkää katsoko henkilöön tuomitessanne, vaan kuulkaa pientä yhtä hyvin kuin suurtakin; älkää peljätkö ketään ihmistä, sillä tuomio on Jumalan. Mutta asia, joka on teistä liian vaikea, lykätkää minulle, kuullakseni sen.'

17. Ei teidän pidä katsoman kenenkään muotoa tuomiossa, vaan kuulkaat niin pientä, kuin suurtakin: älkäät peljätkö kenenkään muotoa; sillä tuomio on Jumalan: vaan se asia, mikä teille on raskas, antakaat tulla minun eteeni, kuullakseni sitä.

17. Ei teidän pidä cadzoman yhdengän muodon jälken duomios waan cuulcat nijn sitä piendä cuin suurtakin ja älkät peljätkö kenengän muoto: sillä duomio on Jumalan. Waan jos jocu asia on teille rascas nijn andacat minulle tiettäwäxi sitä cuullaxeni.

17 You* will not respect persons in judgment. You* will hear the small and the great alike. You* will not be afraid of the face of man, for the judgment is God's. And the case that is too hard for you* you* will bring to me and I will hear it.

17. Ye shall not respect persons in judgment; but ye shall hear the small as well as the great; ye shall not be afraid of the face of man; for the judgment is God's: and the cause that is too hard for you, bring it unto me, and I will hear it.

17. I skulle i Dommen ikke anse Personen, I skulle høre den mindste med den største, I skulle ikke frygte for nogen, thi Dommen hører Gud til; men den Sag, som bliver eder for svar, lader den komme frem til mig, saa vil jeg høre den.

17. I skolen ingen person anse i domen; utan skolen höra den litsla såsom den stora, och icke hafva försyn för någons mans person; ty domsämbetet hörer Gudi till. Om någor sak varder eder för svår, den låter komma till mig, att jag må den höra.

17. # Ei teie pea mitte luggu piddama kohtus ühhestki, ni wähhema kui sure peate teie kuulma; ei teie pea ühhegi eest kartma, sest kohhus on Jummala pärralt: ja sedda asja, mis wägga raske teile on, peate teie minno ette toma, et minna sedda saan kuulda.

17. neatsižvelkite teisme į asmenis; išklausykite mažą ir didelį, nebijokite jokio žmogaus, nes teismas yra Dievo. Jeigu jums kas būtų per sunku, praneškite man, ir aš išklausysiu’.

17. Keine Person sollt ihr im Gericht ansehen, sondern sollt den Kleinen hören wie den Großen, und vor niemandes Person euch scheuen; denn das Gerichtamt ist Gottes. Wird aber euch eine Sache zu hart sein, die lasset an mich gelangen, daß ich sie höre.

17. Vous n'aurez point égard à l'apparence de la personne, dans le jugement; vous écouterez le petit comme le grand; vous ne craindrez personne, car le jugement est à Dieu; et vous ferez venir devant moi la cause qui sera trop difficile pour vous, et je l'entendrai.

17. No tengáis respeto de personas en el juicio: así al pequeño como al grande oiréis: no habréis temor de ninguno, porque el juicio es de Dios: y la causa que os fuere dificil, llegaréis a mí, y yo la oiré.

17 Gij zult het aangezicht in het gericht niet kennen; gij zult den kleine, zowel als den grote, horen; gij zult niet vrezen voor iemands aangezicht; want het gericht is Godes; doch de zaak, die voor u te zwaar zal zijn, zult gij tot mij doen komen, en ik zal ze horen.

17. Nie miejcie względu na osoby przy sądzie; tak małego jako wielkiego wysłuchywajcie; nie bójcie się nikogo, albowiem sąd Boży jest; a jeźliby co przytrudniejszem było na was, odniesiecie do mnie, a ja tego przesłucham.

17. Ne legyetek személyválogatók [11†] az ítéletben: kicsinyt úgy, mint nagyot hallgassatok ki; ne féljetek senkitől, mert az ítélet az Istené; a mi pedig nehéznek tetszik néktek, én előmbe hozzátok, és én meghallgatom azt.

17 не различайте лиц на суде, как малого, так и великого выслушивайте: не бойтесь лица человеческого, ибо суд – дело Божие; а дело, которое для вас трудно, доводите до меня, и я выслушаю его.

17. Не вважати мете на лиця судячи; як малого, так і великого вислуховуйте, нї перед ким не бійтесь, бо суд Божий. А котра справа за важка для вас, передавайте до мене, щоб я вислухав її.

18. Ja silloin minä annoin teille käskyt kaikesta, mitä teidän oli tehtävä.

18. Ja minä käskin teitä siihen aikaan kaikista, mitä teidän tekemän piti.

18. Näin käskin minä teitä sijhen aican caikist cuin teidän tekemän piti.

18 And I commanded you* at that time all the things which you* should do.

18. And I commanded you at that time all the things which ye should do.

18. Da bød jeg eder paa samme Tid alt, hvad I skulle gøre.

18. Alltså böd jag eder på den tiden allt det I göra skullen.

18. Ja ma käsksin teid sel aial keik need asjad, mis teie piddite teggema.

18. Tuo metu aš jums įsakiau viską, ką privalote daryti.

18. Also gebot ich euch zu der Zeit alles, was ihr tun sollt.

18. Et je vous ordonnai, en ce temps-là, toutes les choses que vous deviez faire.

18. Y entónces os mandé todo lo que hubieseis de hacer.

18 Alzo gebood ik u te dier tijd alle zaken, die gij zoudt doen.

18. I przykazałem wam na on czas wszystko, coście czynić mieli.

18. És megparancsoltam néktek abban az időben mindent, a mit cselekedjetek.

18 И дал я вам в то время повеления обо всем, что надлежит вам делать.

18. І заповідав я вам того часу все, що чинити маєте.

19. Niin me lähdimme liikkeelle Hoorebilta ja kuljimme koko sen suuren ja peljättävän erämaan kautta, jonka te olette nähneet, amorilaisten vuoriston tietä, niinkuin Herra, meidän Jumalamme, oli käskenyt meitä, ja tulimme Kaades-Barneaan.

19. Niin me läksimme Horebista, ja vaelsimme kaiken sen suuren ja hirmuisen korven lävitse, jonka te nähneet olette Amorilaisten vuoren tiellä, niinkuin Herra meidän Jumalamme meille käski. Ja tulimme KadesBarneaan.

19. NIin me läxim Horebista ja waelsimme caiken se corwen läpidze (joca on suuri ja hirmuinen nijncuin te nähnet oletta) sillä tiellä Amorrerein wuoren tygö nijncuin HERra meidän Jumalan meille käskenyt oli ja tulimme CadesBarneaan.

19 And we journeyed from Horeb and went through all that great and terrible wilderness which you* saw, by the way to the hill-country of the Amorites, as Jehovah our God commanded us and we came to Kadesh-barnea.

19. And when we departed from Horeb, we went through all that great and terrible wilderness, which ye saw by the way of the mountain of the Amorites, as the LORD our God commanded us; and we came to Kadeshbarnea.

19. Saa rejste vi fra Horeb og gik igennem hele den store og forfærdelige Ørk, hvilken I saa, ad Vejen til Amoritens Bjerg, som Herren vor Gud befalede os; og vi kom til Kades-Barnea.

19. Så drogo vi ut ifrå Horeb, och vandrade genom den hela öknena, den stor och grufvelig är, såsom I sett hafven, uppå den vägen till de Amoreers berg, såsom Herren vår Gud oss budit hade; och kommo intill KadesBarnea.

19. Ja meie läksime ärra Orebist, ja käisime keik sedda suurt ja jälledat körbe läbbi, mis teie ollete näinud, Emori mäe teed, nenda kui Jehowa meie Jummal meid olli käsknud, ja meie saime Kadesbarnea.

19. Palikę Horebą, ėjome per didžiąją, baisiąją dykumą, kurią matėte, keliu per amoritų kalnus, kaip Viešpats, mūsų Dievas, buvo įsakęs. Kai atvykome į Kadeš Barnėją,

19. Da zogen wir aus von Horeb und wandelten durch die ganze Wüste, die groß und grausam ist, wie ihr gesehen habt, auf der Straße zum Gebirge der Amoriter, wie uns der HERR, unser Gott, geboten hatte, und kamen bis gen Kades-Barnea.

19. Puis, nous partîmes d'Horeb, et nous marchâmes par tout ce grand et affreux désert que vous avez vu, dans la direction de la montagne des Amoréens, ainsi que l'Éternel notre Dieu nous l'avait commandé; et nous vînmes jusqu'à Kadès-Barnéa.

19. Y partidos de Horeb, anduvimos todo este desierto grande y temeroso, que habéis visto, por el camino del monte del Amorreo, como Jehová nuestro Dios nos lo mandó: y llegamos hasta Cades-barne.

19 Toen vertogen wij van Horeb, en doorwandelden die gans grote en vreselijke woestijn, die gij gezien hebt, op den weg van het gebergte der Amorieten, gelijk de HEERE, onze God, ons geboden had; en wij kwamen tot Kades-barnea.

19. Potem ruszywszy się z Horeb przeszliśmy wszystkę onę pustynią wielką i straszną, którąście widzieli, idąc drogą ku górze Amorejskiej, jako nam był rozkazał Pan, Bóg nasz, i przyszliśmy aż do Kades Barne

19. Azután elindulánk a Hórebtől, és bejártuk ama nagy és rettenetes pusztát, a melyet láttatok, az Emoreusok hegyének menve, a miképen parancsolta volt az Úr, a mi Istenünk nékünk; és eljutánk [12†] Kádes-Barneához.

19 И отправились мы от Хорива, и шли по всей этой великой и страшной пустыне, которую вы видели, по пути к горе Аморрейской, как повелел Господь, Бог наш, и пришли в Кадес-Варни.

19. І рушили ми від Гореба та й пійшли, як заповідав нам Господь, Бог наш, усїм оцїм великим і страшним степом, що вбачали ви, та й прийшли в Кадес-Барне.

20. Silloin minä sanoin teille: 'Te olette tulleet amorilaisten vuoristoon, jonka Herra, meidän Jumalamme, meille antaa.

20. Niin sanoin minä teille: te olette tulleet Amorilaisten vuoreen asti, jonka Herra meidän Jumalamme antaa meille.

20. Nijn sanoin minä teille: te olette tullet Amorrerein wuorelle jonga HERra meidän Jumalan anda meille.

20 And I said to you*, You* have come to the hill-country of the Amorites, which Jehovah our God gives to us.

20. And I said unto you, Ye are come unto the mountain of the Amorites, which the LORD our God doth give unto us.

20. Da sagde jeg til eder: I ere komne til Amoritens Bjerg, hvilket Herren vor Gud vil give os.

20. Då sade jag till eder: I ären komne intill de Amoreers berg, det Herren vår Gud oss gifva skall.

20. Ja ma ütlesin teie wasto: teie ollete tulnud Emori mäggisest maast sadik, mis Jehowa meie Jummal meile annab.

20. jums sakiau: ‘Atėjote į amoritų kalnyną, kurį Viešpats, mūsų Dievas, mums duoda.

20. Da sprach ich zu euch: Ihr seid an das Gebirge der Amoriter gekommen, das uns der HERR, unser Gott, geben wird.

20. Alors je vous dis: Vous êtes arrivés jusqu'à la montagne des Amoréens, que l'Éternel notre Dieu nous donne.

20. Y os dije: Llegado habéis al monte del Amorreo, el cual Jehová nuestro Dios nos da.

20 Toen zeide ik tot ulieden: Gij zijt gekomen tot het gebergte der Amorieten, dat de HEERE, onze God, ons geven zal.

20. I rzekłem do was: Przyszliście aż do góry Amorejczyka, którego Pan, Bóg nasz, dawa nam.

20. És mondám néktek: Eljutottatok az Emoreusok hegyéig, a melyet az Úr, a mi Istenünk ád nékünk.

20 И сказал я вам: вы пришли к горе Аморрейской, которую Господь, Богнаш, дает нам;

20. І промовив я до вас: Дойшли ви до гір Аморіїв, що дав нам їх Господь, Бог наш.

21. Katso, Herra, sinun Jumalasi, antaa maan sinun valtaasi. Mene ja ota se omaksesi, niinkuin Herra, sinun isiesi Jumala, on sinulle puhunut; älä pelkää äläkä arkaile.'

21. Katso sitä maata sinun edessäs, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antanut on, mene, ja omista se niinkuin Herra sinun isäis Jumala sinulle sanonut on: älä pelkää, älä myös hämmästy.

21. Cadzo sitä maata sinun edesäs jonga HERra sinun Jumalas sinulle andanut on mene ja omista se sinulles nijncuin HERra sinun Isäis Jumala sinulle sanonut on älä pelkä älä myös hämmästy.

21 Behold, Jehovah your God has set the land before you. Go up, take possession, as Jehovah, the God of your fathers, has spoken to you. Do not fear, neither be dismayed.

21. Behold, the LORD thy God hath set the land before thee: go up and possess it, as the LORD God of thy fathers hath said unto thee; fear not, neither be discouraged.

21. Se, Herren din Gud har givet det Land fór dit Ansigt; drag op, indtag det, som Herren dine, Fædres Gud har sagt dig, frygt ikke og ræddes ikke.

21. Si, landet före dig, hvilket Herren din Gud dig gifvit hafver! Drag ditupp, och tag det in, såsom Herren dina fäders Gud dig sagt hafver; frukta dig intet, och grufva dig intet.

21. Wata Jehowa so Jummal on se Ma so ette annud; minne senna ülles, pärri sedda, nenda kui Jehowa so wannematte Jummal sulle räkinud: ärra karda ja ärra ehmata mitte ärra.

21. Štai Viešpaties jums pažadėtoji žemė. Eikite ir užimkite ją, nes Viešpats, jūsų tėvų Dievas, jums ją pažadėjo. Nieko nebijokite ir nenusigąskite’.

21. Siehe da das Land vor dir, das der HERR, dein Gott, dir gegeben hat; zieh hinauf und nimm's ein, wie der HERR, deiner Väter Gott, dir verheißen hat. Fürchte dich nicht und laß dir nicht grauen.

21. Vois, l'Éternel ton Dieu met devant toi le pays; monte, prends-en possession, comme l'Éternel, le Dieu de tes pères, te l'a dit; ne crains point, et ne t'effraie point.

21. Mira, Jehová tu Dios ha dado delante de tí la tierra: sube y poséela, como Jehová el Dios de tus padres te ha dicho, no temas, ni desmayes.

21 Ziet, de HEERE, uw God, heeft dat land gegeven voor uw aangezicht; trekt op, bezit het erfelijk, gelijk als de HEERE, uwer vaderen God, tot u gesproken heeft; vreest niet, en ontzet u niet.

21. Oto, podawa Pan, Bóg twój, tobie tę ziemię; idźże, a posiądź ją, jakoć powiedział Pan, Bóg ojców twoich, nie bój się ani się lękaj.

21. Ímé elődbe adta az Úr, a te Istened ezt a földet: menj fel, bírjad azt, a miképen megmondotta az Úr, a te atyáidnak Istene néked; ne félj, és meg ne rettenj!

21 вот, Господь, Бог твой, отдает тебе землю сию, иди, возьми ее во владение, как говорил тебе Господь, Боготцов твоих, не бойся и не ужасайся.

21. Глань, Господь, Бог твій, надїлив тобі сю землю; ійди, займи її, як казав тобі Господь, Бог батьків твоїх; не бійсь і не падай духом!

22. Silloin te astuitte kaikki minun eteeni ja sanoitte: 'Lähettäkäämme miehiä edellämme tutkimaan maata ja antamaan meille tietoja tiestä, jota meidän on sinne mentävä, ja kaupungeista, joihin me tulemme.'

22. Ja te tulitte kaikki minun tyköni, ja sanoitte: lähettäkäämme miehet meidän edellämme vakoomaan maata, ja meille asiaa ilmoittamaan, ja tietä, jota meidän sinne menemän pitää, ja kaupungeita, joihin meidän tuleman pitää.

22. Ja te tulitta caicki minun tygöni ja sanoitte: lähettäkäm miehet meidän edelläm wacoiman maata ja meille sana saattaman cuta tietä me sinne menem ja ne Caupungit joihinga meidän menemän pitä.

22 And you* came near to me, all of you* and said, Let us send men before us, that they may search the land for us and bring us word again of the way by which we must go up and the cities to which we will come.

22. And ye came near unto me every one of you, and said, We will send men before us, and they shall search us out the land, and bring us word again by what way we must go up, and into what cities we shall come.

22. Da kom I alle frem til mig og sagde: Lader os sende Mænd for vort Ansigt, som kunne udforske os Landet, og de skulle bringe os Svar om, ad hvilken Vej vi skulle drage op, og om de Stæder, som vi skulle komme til.

22. Så kommen I till mig alle, och saden: Låt oss sända några män framför oss, som bespeja oss landet, och säga oss igen, hvilken vägen vi skole draga derin, och de städer, der vi inkomma skole.

22. Ja teie keik tullite mo jure ja ütlesite: Läkkitagem mehhi enneste ele, et nemmad meile sedda maad läbbikatsuwad, ja meile sannumid jälle taggasi towad se tee pärrast, mis meie peame minnema, ja nende liñnade pärrast, kuhho meie peame minnema.

22. Tada jūs, priėję prie manęs, tarėte: ‘Siųskime vyrus apžiūrėti žemę ir pranešti, kuriuo keliu turime keliauti ir į kuriuos miestus eiti’.

22. Da kamt ihr alle zu mir und spracht: Laßt uns Männer vor uns hin senden, die uns das Land erkunden und uns wieder sagen, durch welchen Weg wir hineinziehen sollen und die Städte, da wir hineinkommen sollen.

22. Et vous vous approchâtes tous de moi, et vous dîtes: Envoyons devant nous des hommes qui explorent pour nous le pays et nous rendent compte du chemin par lequel nous monterons, et des villes où nous devons aller;

22. Y llegasteis a mi todos vosotros, y dijisteis: Enviemos varones delante de nosotros, que nos reconozcan la tierra, y nos tornen la respuesta; el camino por donde hemos de subir, y las ciudades a donde hemos de venir.

22 Toen naderdet gij allen tot mij, en zeidet: Laat ons mannen voor ons aangezicht heenzenden, die ons het land uitspeuren, en ons bescheid wederbrengen, wat weg wij daarin optrekken zullen, en tot wat steden wij komen zullen.

22. I przyszliście do mnie wszyscy, a mówiliście: Poślijmy męże przed sobą, którzy by nam przeszpiegowali ziemię, i dali nam pewną sprawę, którą byśmy drogą do niej wnijść mieli, i miasta, do których byśmy weszli.

22. Ti pedig mindnyájan hozzám járulátok és mondátok: Küldjünk embereket előre, hogy kémleljék meg nékünk azt a földet, és hozzanak nékünk hírt az út felől, a melyen felmenjünk, és a városok felől, a melyekbe bevonuljunk.

22 Но вы все подошли ко мне и сказали: пошлем пред собою людей, чтобони исследовали нам землю и принесли нам известие о дороге, по которой идти нам, и о городах, в которые идти нам.

22. Но всї ви приступили до мене і мовляли: Пошлемо поперед людей, щоб розгледїли нам сю землю та й дали знати, якою дорогою нам підійматись, і на які городи йти нам.

23. Tämä puhe oli minun silmissäni hyvä, ja minä otin kaksitoista miestä teidän keskuudestanne, yhden jokaisesta sukukunnasta.

23. Ja se asia kelpasi minulle: niin otin minä kaksitoistakymmentä miestä teidän seastanne, jokaisesta sukukunnasta yhden.

23. Se minulle kelpais nijn otin minä caxitoistakymmendä miestä teidän seastan jocaidzesta sucucunnasta yhden.

23 And the thing pleased me well. And I took twelve men of you*, one man for every tribe.

23. And the saying pleased me well: and I took twelve men of you, one of a tribe:

23. Og de Ord behagede mig; saa jeg tog tolv Mænd af eder, een Mand for hver Stamme.

23. Det nöjde mig väl; och tog utaf eder tolf män, utaf hvart slägtet en.

23. Ja se assi olli hea mo melest, ja ma wötsin teie seast kaksteistkümmend meest igga sugguarrust ühhe mehhe.

23. Man patiko ta šneka, todėl siunčiau iš jūsų dvylika vyrų, po vieną iš kiekvienos giminės.

23. Das gefiel mir wohl, und ich nahm aus euch zwölf Männer, von jeglichem Stamm einen.

23. Et ce discours me plut; et je pris douze hommes d'entre vous, un homme par tribu.

23. Y el dicho me pareció bien, y tomé doce varones de vosotros un varón por tribu;

23 Deze zaak nu was goed in mijn ogen; zo nam ik uit u twaalf mannen, van elken stam een man.

23. Co gdy mi się podobało, obrałem z was dwanaście mężów, po jednym mężu z każdego pokolenia.

23. És tetszék nékem ez a beszéd, és vevék közületek tizenkét férfiút, minden [13†] törzsből egyet-egyet.

23 Слово это мне понравилось, и я взял из вас двенадцать человек, по одному человеку от каждого колена.

23. І добре було по моїй думцї се дїло; і взяв я зміж вас дванайцять чоловіка, по чоловікові з поколїння.

24. Nämä lähtivät ja nousivat vuoristoon ja tulivat Rypälelaaksoon ja vakoilivat maata.

24. Ne menivät matkaansa, ja astuivat vuorelle, ja tulivat Eskolin ojaan asti, ja vakosivat sen.

24. Cosca ne menit matcaans ja waelsit mäille ja tulit Escolin wirran tygö nijn wagoit he sen.

24 And they turned and went up into the hill country and came to the valley of Eshcol and spied it out.

24. And they turned and went up into the mountain, and came unto the valley of Eshcol, and searched it out.

24. Og de vendte sig og droge op paa Bjerget og kom til Eskols Bæk, og de bespejdede det.

24. Då de samme gingo åstad, och drogo upp på berget, och kommo till den bäcken Escol, så skådade de det;

24. Ja need kallasid ja läksid senna ülles mäele ja tullid Eskoli orko, ja nemmad kulasid sedda sallaja läbbi.

24. Jie nuėjo į kalnuotas vietas ligi Eškolo slėnio, apžiūrėjo žemę,

24. Da diese weggingen und hinaufzogen auf das Gebirge und an den Bach Eskol kamen, da besahen sie es

24. Et ils se mirent en chemin, et montèrent vers la montagne, et vinrent jusqu'au torrent d'Eshcol, et explorèrent le pays.

24. Y volvieron, y subieron al monte, y vinieron hasta el arroyo de Escol, y reconocieron la tierra.

24 Die keerden zich, en togen op naar het gebergte, en kwamen tot het dal Eskol, en verspiedden datzelve.

24. Którzy odszedłszy weszli na górę, a przyszli aż do doliny Eschol, i przeszpiegowali ziemię.

24. És fordulának és felmenének a hegyre, és eljutának az Eskól völgyéig, és [14†] kikémlelék azt.

24 Они пошли, взошли на гору и дошли до долины Есхол, и обозрели ее;

24. І рушили вони і знялись на гори, та й дійшли до Єколь-долини, та й розгледїли землю.

25. Ja he ottivat mukaansa maan hedelmiä ja toivat meille ja antoivat meille tietoja ja sanoivat: 'Maa, jonka Herra, meidän Jumalamme, antaa meille, on hyvä.'

25. Ja ottivat maan hedelmästä myötänsä ja toivat meille, ja ilmoittivat meille asian, ja sanoivat: maa on hyvä, jonka Herra meidän Jumalamme meille antaa.

25. Ja otit maan hedelmäst cansans ja toit meille andaden meille wastauxen jällens ja sanoit: maa on hywä jonga HERra meidän Jumalam meille anda.

25 And they took of the fruit of the land in their hands and brought it down to us and brought us word again and said, It is a good land which Jehovah our God gives to us.

25. And they took of the fruit of the land in their hands, and brought it down unto us, and brought us word again, and said, It is a good land which the LORD our God doth give us.

25. Og de toge i deres Haand af Landets Frugt og førte ned til os, og de bragte os Svar og sagde: Det er et godt Land, som Herren vor Gud har givet os.

25. Och togo landsens frukt med sig, och båro neder till oss, och bådade oss igen, och sade: Landet är godt, som Herren vår Gud oss gifvit hafver.

25. Ja wötsid omma kätte selle Ma wiljast ja töid meie jure alla, ja töid meile sannumid jälle ja ütlesid: Hea on se Ma, mis Jehowa meie Jummal meile annab.

25. paėmė jos vaisių ir, atnešę pas mus, tarė: ‘Gera žemė, kurią Viešpats, mūsų Dievas, mums duoda’.

25. und nahmen Früchte des Landes mit sich und brachten sie herab zu uns und sagten uns wieder und sprachen: Das Land ist gut, das der HERR, unser Gott, uns gegeben hat.

25. Et ils prirent dans leurs mains du fruit du pays, et nous l'apportèrent; et ils nous rendirent compte, et dirent: Le pays que l'Éternel notre Dieu nous donne, est bon.

25. Y tomaron en sus manos del fruto de la tierra, y trajéronnoslo, y diéronnos la respuesta, y dijeron: Buena es la tierra que Jehová nuestro Dios nos da.

25 En zij namen van de vrucht des lands in hun hand, en brachten ze tot ons af, en zeiden ons bescheid weder, en zeiden: Het land, dat de HEERE, onze God, ons geven zal, is goed.

25. Nabrali też z sobą owocu onej ziemi, i przynieśli do nas, i dali nam o tem sprawę, a powiedzieli: Dobra jest ziemia, którą nam dawa Pan, Bóg nasz.

25. És vőnek kezeikbe annak a földnek gyümölcséből, és alá hozák hozzánk, és hírt hozának nékünk és mondának: Jó az a föld, a melyet az Úr, a mi Istenünk ád nékünk.

25 и взяли в руки свои плодов земли и доставили нам, и принесли нам известие и сказали: хороша земля, которую Господь, Бог наш, дает нам.

25. І набравши плодів землї, спустились вони до нас. І принесли нам вістку кажучи: Добра земля, що дає нам Господь, Бог наш.

26. Mutta te ette tahtoneet mennä sinne, vaan niskoittelitte Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan.

26. Mutta ette tahtoneet mennä sinne, vaan olitte vastahakoiset Herran teidän Jumalanne sanalle,

26. Mutta et te tahtonet mennä sinne waan olitte wastahacoiset HERRAN

26 Yet you* would not go up, but rebelled against the commandment of Jehovah your* God.

26. Notwithstanding ye would not go up, but rebelled against the commandment of the LORD your God:

26. Men I vilde ikke drage op, og I vare genstridige mod Herren eders Guds Mund.

26. Men I villen icke draga ditupp, och blefven Herrans edor Guds orde ohörsamme;

26. Agga teie ei tahtnud mitte senna üllesmiñna, ja pannite Jehowa omma Jummala su-sanna wasto.

26. Tačiau jūs nenorėjote eiti ir sukilote prieš Viešpaties įsakymą,

26. Aber ihr wolltet nicht hinaufziehen und wurdet ungehorsam dem Munde des HERRN, eures Gottes,

26. Mais vous ne voulûtes point y monter, et vous fûtes rebelles au commandement de l'Éternel votre Dieu;

26. Y no quisisteis subir, mas os rebelasteis al dicho de Jehová vuestro Dios:

26 Doch gij wildet niet optrekken; maar gij waart den mond des HEEREN uws Gods, wederspannig.

26. Aleście nie chcieli iść: leczeście byli odpornymi słowu Pana, Boga waszego.

26. De ti nem akartatok felmenni; hanem pártot ütétek [15†] az Úrnak, a ti Isteneteknek parancsa ellen.

26 Но вы не захотели идти и воспротивились повелению Господа, Бога вашего,

26. Та не хотїли ви ійти і противились слову Господа, Бога вашого.

27. Ja te napisitte teltoissanne ja sanoitte: 'Sentähden että Herra vihaa meitä, vei hän meidät pois Egyptin maasta, antaakseen meidät amorilaisten käsiin ja tuhotakseen meidät.

27. Ja napisitte majoissanne ja sanoitte: Herra on meille vihainen, ja on tuonut meitä ulos Egyptin maalta, antaaksensa meitä Amorilaisten käsiin, hukutettaa.

27. Ja napisitte teidän majoisan ja sanoitte: HERra on meille wihainen ja on tuonut Egyptin maalda andaxens meitä Amorrerein käsijn hucutetta.

27 And you* murmured in your* tents and said, Because Jehovah hated us, he has brought us forth out of the land of Egypt, to deliver us into the hand of the Amorites, to destroy us.

27. And ye murmured in your tents, and said, Because the LORD hated us, he hath brought us forth out of the land of Egypt, to deliver us into the hand of the Amorites, to destroy us.

27. Og I knurrede i eders Telte og sagde: Fordi Herren hader os, har han udført os af Ægyptens Land, for at give os i Amoriternes Haand til at ødelægge os.

27. Och knorraden i edor tjäll, och saden: Herren är oss hätsk, derföre hafver han fört oss utur Egypti land, på det han skall gifva oss i de Amoreers händer, till att förgöra oss.

27. Ja teie nurrisesite omma telkide sees ja ütlesite: Et Jehowa meid wihkab, on ta meid Egiptusse maalt ärratonud, et ta meid piddi andma Emoride kätte ja meid ärrakautama.

27. murmėdami savo palapinėse: ‘Viešpats mūsų nekenčia, todėl mus išvedė iš Egipto, kad amoritai mus sunaikintų.

27. und murrtet in euren Hütten und spracht: Der HERR ist uns gram; darum hat er uns aus Ägyptenland geführt, daß er uns in der Amoriter Hände gebe, uns zu vertilgen.

27. Et vous murmurâtes dans vos tentes, et vous dîtes: C'est parce que l'Éternel nous haïssait, qu'il nous a fait sortir du pays d'Égypte, pour nous livrer entre les mains des Amoréens, pour nous exterminer.

27. Y murmurasteis en vuestras tiendas, diciendo: Porque Jehová nos aborrecia, nos sacó de tierra de Egipto, para entregarnos en mano del Amorreo para destruirnos.

27 En gij murmureerdet in uw tenten, en zeidet: Omdat de HEERE ons haat, heeft Hij ons uit Egypteland uitgevoerd, opdat Hij ons levere in de hand der Amorieten, om ons te verdelgen.

27. I szemraliście w namieciech waszych, mówiąc: Iż nas Pan miał w nienawiści, wywiódł nas z ziemi Egipskiej, aby nas podał w ręce Amorejczyka, i wygubił nas.

27. És zúgolódátok a ti sátoraitokban, és mondátok: mivelhogy gyűlöl minket az Úr, azért hozott ki minket Égyiptom földéből, hogy adjon minket az Emoreus kezébe, és elpusztítson minket.

27 и роптали в шатрах ваших и говорили: Господь, по ненависти к нам, вывел нас из земли Египетской, чтоб отдать нас в руки Аморреев и истребить нас;

27. І стали ви бурмотїти по наметах ваших, мовляючи: Зненавидїв нас Господь і вивів нас із Египецької землї, щоб нас віддати в руки Аморіям та й вигубити нас.

28. Mihin me menemme? Veljemme ovat saattaneet meidän rohkeutemme raukeamaan, sillä he sanovat: Siellä on meitä suurempi ja kookkaampi kansa, siellä on suuria, taivaan tasalle varustettuja kaupunkeja; näimmepä siellä anakilaisiakin.'

28. Kuhunka me menemme? Meidän veljemme ovat peljättäneet meidän sydämemme, sanoen: se kansa on suurempi ja pitempi meitä, ja ne kaupungit ovat suuret ja varustetut taivaasen asti: olemme myös nähneet siellä Enakin pojat.

28. Cuhunga me menem? meidän weljem owat peljättänet meidän sydämem sanoden: se Canssa on suurembi ja corkeambi meitä ja ne Caupungit owat suuret ja wahwat ulottuwaiset taiwaseen olemma me myös nähnet siellä Enakin lapset.

28 Where are we going up? Our brothers have made our heart to melt, saying, The people are greater and taller than we. The cities are great and fortified up to heaven and moreover we have seen the sons of the Anakim there.

28. Whither shall we go up? our brethren have discouraged our heart, saying, The people is greater and taller than we; the cities are great and walled up to heaven; and moreover we have seen the sons of the Anakims there.

28. Hvorhen skulle vi drage op? Vore Brødre have mistrøstet vort Hjerte og sagt: Det Folk er større og højere end vi, Stæderne ere store og befæstede op imod Himmelen, dertil med have vi ogsaa set Anakiternes Børn der.

28. Hvad skulle vi deruppe? Våra bröder hafva förfärat vårt hjerta, och sagt: Det folket är större och högre än vi; städerna äro store och bemurade upp till himmelen; dertill hafve vi sett der Enakims barn.

28. Kuhho peame senna üllesminnema? meie wennad on meie süddant sullaks teinud ja öölnud: surem ja körgem meid on se rahwas, sured ja tuggewad on need liñnad taewani, ja meie olleme ka Enaki lapsed seäl näinud.

28. Kaipgi mes eisime? Pasiuntiniai išgąsdino mus, pranešdami, kad ta tauta gausesnė ir aukštesnė už mus, kad jų miestai dideli ir sustiprinti ligi dangaus ir kad ten jie matė ir Anako palikuonių’.

28. Wo sollen wir hinauf? Unsre Brüder haben unser Herz verzagt gemacht und gesagt, das Volk sei größer und höher denn wir; die Städte seien groß und bis an den Himmel vermauert; dazu haben wir Enakiter daselbst gesehen.

28. Où monterions-nous? Nos frères nous ont fait fondre le cœur, en nous disant: C'est un peuple plus grand et de plus haute taille que nous, ce sont des villes grandes et fortifiées jusqu'au ciel, et même nous avons vu là des descendants des Anakim.

28. ¿Dónde subimos? Nuestros hermanos han hecho desleir nuestro corazón, diciendo: Este pueblo es mayor y más alto que nosotros; las ciudades grandes y encastilladas hasta el cielo, y también vimos allí hijos de gigantes.

28 Waarheen zouden wij optrekken? Onze broeders hebben ons hart doen smelten, zeggende: Het is een volk, groter en langer dan wij; de steden zijn groot, en gesterkt tot in den hemel toe; ook hebben wij daar kinderen der Enakieten gezien.

28. Dokądże iść mamy? Bracia nasi zepsowali nam serce, mówiąc: Lud ten większy i roślejszy jest, niźli my, miasta wielkie, i wymurowane aż ku niebu, a nad to, syny olbrzymów widzieliśmy tam.

28. Hová mennénk fel mi? A mi atyánkfiai megrettenték a mi szíveinket, mondván: Az a nép nagyobb és szálasabb nálunknál; a városok nagyok és [16†] megerősíttettek az égig; még Anák fiakat is láttunk ott!

28 куда мы пойдем? братья наши расслабили сердце наше, говоря: народ тот более, и выше нас, города там большие и с укреплениями до небес, да и сынов Енаковых видели мы там.

28. Куди нам ійти? Браттє наше взяло нам одвагу сказавши: Люд більший і рослїйший від нас, міста великі і утверджені під небо, і навіть синів Енакових ми там бачили!

29. Niin minä vastasin teille: 'Älkää säikähtykö älkääkä peljätkö heitä.

29. Ja minä sanoin teille: älkäät hämmästykö, älkäät myös peljästykö heitä;

29. Ja minä sanoin teille: älkät peljästykö älkät myös hämmästykö heitä:

29 Then I said to you*, Dread not, neither be afraid of them.

29. Then I said unto you, Dread not, neither be afraid of them.

29. Da sagde jeg til eder: Lader eder ikke forfærde og frygter ej for dem!

29. Och jag sade till eder: Grufver eder icke, och frukter eder intet för dem.

29. Ja ma ütlesin teie wasto: ärge hirmuge ja ärge kartke neid mitte.

29. Aš jums sakiau: ‘Nenusigąskite jų ir nebijokite,

29. Ich sprach aber zu euch: Entsetzet euch nicht und fürchtet euch nicht vor ihnen.

29. Mais je vous dis: N'ayez point peur, et ne les craignez point.

29. Entónces yo os dije: No temáis, ni hayáis miedo de ellos:

29 Toen zeide ik tot u: Verschrikt niet, en vreest niet voor hen.

29. Alem ja mówił do was: Nie lękajcie się, ani się ich bójcie.

29. Akkor mondám néktek: Ne rettegjetek és ne féljetek azoktól;

29 И я сказал вам: не страшитесь и не бойтесь их;

29. Тодї промовив я до вас: Не лякайтесь і не бійтесь їх!

30. Herra, teidän Jumalanne, joka käy teidän edellänne, taistelee itse teidän puolestanne, aivan niinkuin hän teki teille Egyptissä teidän silmienne edessä

30. Sillä Herra teidän Jumalanne käy teidän edellänne, ja sotii teidän edestänne, niin kuin hän myös tehnyt on Egyptissä teille teidän silmäinne edessä,

30. Sillä HERra teidän Jumalan käy teidän edellän ja soti teidän edestän nijncuin hän myös tehnyt on Egyptis teille teidän silmäin edes.

30 Jehovah your* God who goes before you*, he will fight for you*, according to all that he did for you* in Egypt before your* eyes,

30. The LORD your God which goeth before you, he shall fight for you, according to all that he did for you in Egypt before your eyes;

30. Herren eders Gud, som gaar foran eders Ansigt, han skal stride for eder, ganske som han gjorde med eder i Ægypten for eders Øjne,

30. Herren edar Gud drager för eder, och han skall strida för eder, såsom han hafver gjort med eder i Egypten för edor ögon;

30. Jehowa teie Jummal, kes teie ees käib, se wöttab teie eest söddida, keik sedda möda kui ta teiega Egiptusses teinud teie silma ees,

30. nes Viešpats, jūsų Dievas, eina priekyje jūsų ir pats už jus kariaus, kaip tai darė Egipte jūsų akivaizdoje.

30. Der HERR, euer Gott, zieht vor euch hin und wird für euch streiten, wie er mit euch getan hat in Ägypten vor euren Augen

30. L'Éternel votre Dieu, qui marche devant vous, combattra lui-même pour vous, selon tout ce qu'il a fait pour vous, sous vos yeux, en Égypte,

30. Jehová vuestro Dios, el que va delante de vosotros, él peleará por vosotros, conforme a todas las cosas que hizo con vosotros en Egipto delante de vuestros ojos;

30 De HEERE, uw God, Die voor uw aangezicht wandelt, Die zal voor u strijden, naar alles, wat Hij bij u voor uw ogen gedaan heeft in Egypte.

30. Pan, Bóg wasz, który idzie przed wami, walczyć będzie za was, tak jako wam uczynił w Egipcie przed oczyma waszemi.

30. Az Úr, a ti Istenetek, a ki előttetek megy, [17†] ő hadakozik ti érettetek mind a szerint, a mint cselekedett vala veletek Égyiptomban a ti szemeitek előtt;

30 Господь, Бог ваш, идет перед вами; Он будет сражаться за вас, как Он сделал с вами в Египте, пред глазами вашими,

30. Господь, Бог ваш, що йде поперед вами, він воювати ме за вас, як се вчинив в Египецькій землї перед очима вашими.

31. ja erämaassa, jossa sinä olet nähnyt, kuinka Herra, sinun Jumalasi, on kantanut sinua, niinkuin mies kantaa poikaansa, koko sen matkan, jonka te olette kulkeneet, kunnes tulitte tähän paikkaan.'

31. Ja korvessa, jossa sinä olet nähnyt, kuinka Herra sinun Jumalas on sinun kantanut, niinkuin mies kantaa poikansa, kaikella sillä tiellä, jota te vaeltaneet olette, siihenasti kuin te tälle paikalle tulitte.

31. Ja corwes josa sinä olet nähnyt cuinga HERra sinun Jumalas on sinun candanut nijncuin Isä canda poicans caikella sillä tiellä jota te waeldanet oletta sijhenasti cuin te tälle paicalle tulitte.

31 and in the wilderness, where you have seen how that Jehovah your God bore you, as a man bears his son, in all the way that you* went, until you* came to this place.

31. And in the wilderness, where thou hast seen how that the LORD thy God bare thee, as a man doth bear his son, in all the way that ye went, until ye came into this place.

31. og i Ørken, som du har set, hvor Herren din Gud har baaret dig, ligesom en: Mand bærer sin Søn; paa hele den Vej, som I have vandret, indtil I ere komne til dette Sted.

31. Och i öknene, der du sett hafver, huru Herren din Gud dig burit hafver, såsom en man bär sin son, i allom dem väg, der I vandrat hafven, intilldess I till detta rummet komne ären.

31. Ja siin körbes, kus sa olled näinud, kuida Jehowa so Jummal sind kannud, nenda kui mees omma poia kannab, keige se tee peäl, mis teie ollete käinud, senni kui teie seie paika sanud.

31. Dykumoje patys matėte, kaip Viešpats, jūsų Dievas, nešė jus, kaip žmogus neša savo kūdikį, visą kelią, kuriuo ėjote, kol atėjote į šitą vietą’.

31. und in der Wüste, da du gesehen hast, wie dich der HERR, dein Gott, getragen hat, wie ein Mann seinen Sohn trägt, durch allen Weg, daher ihr gewandelt seid, bis ihr an diesen Ort kamt.

31. Et dans le désert; où tu as vu que l'Éternel ton Dieu t'a porté, comme un homme porte son fils, dans tout le chemin que vous avez fait, jusqu'à ce que vous soyez arrivés en ce lieu.

31. Y en el desierto, has visto que Jehová tu Dios te ha traido, como trae el hombre a su hijo, por todo el camino que habéis andado, hasta que habéis venido a este lugar.

31 En in de woestijn, waar gij gezien hebt, dat de HEERE uw God, u daarin gedragen heeft, als een man zijn zoon draagt, op al den weg, dien gij gewandeld hebt, totdat gij kwaamt aan deze plaats.

31. Także i na puszczy, gdzieś widział, jako cię nosił Pan, Bóg twój, jako nosi ojciec syna swego, w onej wszystkiej drodze, którąście szli, ażeście przyszli na to miejsce.

31. És a pusztában, a hol láttad, hogy úgy hordozott téged az Úr, a te Istened, a miképen hordozza az ember az ő fiát, mind az egész úton, a melyen jártatok, míg jutátok e helyre.

31 и в пустыне сей, где, как ты видел, Господь, Бог твой, носил тебя, как человек носит сына своего, на всем пути, которым вы проходили до пришествия вашего насие место.

31. І в степу, де бачив єси, що Господь, Бог твій, нїс тебе, як чоловік носить сина свого, по всїй дорозї, що нею йшли ви, поки дійшли до місця сього.

32. Mutta sittenkään te ette uskoneet Herraan, teidän Jumalaanne,

32. Vaan ette siitä lukua pitäneet, uskoa Herran teidän Jumalanne päälle,

32. Waan et te sijtä lucua pitänet uscoa HERran teidän Jumalan päälle.

32 Yet in this thing you* did not believe Jehovah your* God,

32. Yet in this thing ye did not believe the LORD your God,

32. Men uagtet dette Ord troede I ikke paa Herren eders Gud,

32. Men I skötten der intet om, att I måtten trott Herranom edrom Gud;

32. Ja sest asjastki ei usknud teie mitte Jehowa omma Jummala sisse:

32. Bet jūs nepatikėjote Viešpačiu, jūsų Dievu,

32. Aber das gilt nichts bei euch, daß ihr an den HERRN, euren Gott, hättet geglaubt,

32. Mais malgré cela vous n'eûtes point foi en l'Éternel votre Dieu,

32. Y aun con esto no habéis creido en Jehová vuestro Dios.

32 Maar door dit woord geloofdet gij niet aan den HEERE, uw God.

32. Lecz ani tak uwierzyliście Panu, Bogu waszemu.

32. Mindazáltal nem hivétek az Úrnak, a ti Isteneteknek.

32 Но и при этом вы не верили Господу, Богу вашему,

32. Та не вірували ви Господеві, Богу вашому,

33. joka kävi teidän edellänne tiellä katsoakseen teille leiripaikat: yöllä tulessa, valaistakseen teille tien, jota teidän oli kuljettava, ja päivällä pilvessä.

33. Joka kävi tiellä teidän edellänne, tiedustamaan leirin paikkaa, yöllä tulessa, osoittaen teille tietä jota te kävitte, ja päivällä pilvessä.

33. Joca käwi teidän edellän osottaman leirin paicka yöllä tulesa osottaden teille tietä cuin te käwitte ja päiwällä pilwes.

33 who went before you* in the way, to seek out a place for you* to pitch your* tents in, in fire by night, to show you* by what way you* should go and in the cloud by day.

33. Who went in the way before you, to search you out a place to pitch your tents in, in fire by night, to shew you by what way ye should go, and in a cloud by day.

33. han, som gik for eders Ansigt paa Vejen at opsøge for eder Stedet, hvor I skulde lejre eder, i en Ild om Natten, for at vise eder Vejen, som I skulde gaa paa, og i en Sky om Dagen.

33. Den för eder gick, till att visa eder de rum, der I eder lägra skullen, om nattena i eld, att han skulle visa eder vägen, den I gå skullen, och om dagen i molnskyn.

33. Kes teie ees käinud tee peäl teile asset katsumas, kus teie piddite leri ülleslöma, öse tulle sees teile sedda teed näitmas, kus peäl teie piddite käima, ja päwal pilwe sees.

33. kuris ėjo pirma jūsų keliu ir nurodydavo vietą, kur ištiesti palapines; naktį rodydavo kelią ugnimi, o dieną­debesies stulpu.

33. der vor euch her ging, euch die Stätte zu weisen, wo ihr euch lagern solltet, des Nachts im Feuer, daß er euch den Weg zeigte, darin ihr gehen solltet, und des Tages in der Wolke.

33. Qui marchait devant vous par le chemin afin de chercher un lieu pour votre camp, la nuit dans la colonne de feu, pour vous montrer le chemin où vous deviez marcher, et le jour, dans la nuée.

33. El cual iba delante de vosotros por el camino, para reconoceros el lugar donde habíais de asentar el campo, con fuego de noche, para mostraros el camino por donde anduvieseis: y con nube de día.

33 Die voor uw aangezicht op den weg wandelde, om u de plaats uit te zien, waar gij zoudt legeren; des nachts in het vuur, opdat Hij u den weg wees, waarin gij zoudt gaan, en des daags in de wolk.

33. Który chodził przed wami w drodze, przepatrując wam miejsce do stanowienia obozu, w nocy w ogniu, aby wam ukazał drogę którą byście iść mieli, we dnie zaś w obłoku.

33. A ki [18†] előttetek jár vala az úton, hogy helyet szemeljen ki néktek, a hol táborozzatok, éjjel tűzben, hogy megmutassa néktek az útat, a melyen járjatok, és felhőben nappal.

33 Который шел перед вами путем – искать вам места, где остановиться вам, ночью в огне, чтобы указывать вам дорогу, по которой идти, а днем в облаке.

33. Що йшов поперед вами в дорозї, щоб вишукати вам місце, де можна вам отаборитись; поночі в поломї, щоб бачити вам дорогу, що нею йшли ви, а за дня у хмарі.

34. Kun Herra kuuli teidän puheenne, vihastui hän ja vannoi sanoen:

34. Koska Herra kuuli teidän huutonne, vihastui hän ja vannoi, sanoen:

34. Cosca HERra cuuli teidän huuton wihastui hän ja wannoi sanoden:

34 And Jehovah heard the voice of your* words and was angry and swore, saying,

34. And the LORD heard the voice of your words, and was wroth, and sware, saying,

34. Der Herren hørte eders Ords Røst, da blev han vred og svor og sagde:

34. Då nu Herren hörde edart rop, vardt han vred, och svor, och sade:

34. Kui Jehowa teie sannade heäle kulis, siis wihhastas ta wägga ja wandus ja ütles:

34. Viešpats girdėjo jūsų kalbas ir užsirūstinęs prisiekė:

34. Als aber der HERR euer Geschrei hörte, ward er zornig und schwur und sprach:

34. Alors l'Éternel entendit la voix de vos paroles, et se courrouça, et jura, en disant:

34. Y oyó Jehová la voz de vuestras palabras, y enojóse, y juró, diciendo:

34 Als nu de HEERE de stem uwer woorden hoorde, zo werd Hij zeer toornig, en zwoer, zeggende:

34. I usłyszał Pan głos słów waszych, a rozgniewał się bardzo, i przysiągł, mówiąc:

34. Meghallá pedig az Úr beszédetek szavát, és megharaguvék, és megesküvék, [19†] mondván:

34 И Господь услышал слова ваши, и разгневался, и поклялся, говоря:

34. І почув Господь голос ваших розмов, і запалав гнївом, і поклявся словами:

35. Totisesti, ei kukaan näistä miehistä, tästä pahasta sukupolvesta, saa nähdä sitä hyvää maata, jonka minä valalla vannoen olen luvannut antaa teidän isillenne,

35. Ei yksikään tästä pahasta sukukunnasta pidä näkemän sitä hyvää maata, jonka minä olen vannonut, antaakseni teidän isillänne,

35. Ei yxikän tästä pahasta sucucunnasta pidä näkemän sitä hywä maata josta minä olen wannonut andaxeni heidän Isillens.

35 Surely there will not one of these men of this evil generation see the good land, which I swore to give to your* fathers,

35. Surely there shall not one of these men of this evil generation see that good land, which I sware to give unto your fathers,

35. Der skal ingen af disse Mænd, af denne onde Slægt, se det gode Land, som jeg svor at ville give eders Fædre,

35. Ingen af detta onda slägtet skall få se det goda landet, som jag svorit hafver att gifva deras fäder;

35. Ei pea ükski neist mehhist, sest pahha pölwe rahwast sama nähha sedda head maad, mis ma ollen wandunud teie wannemattele anda.

35. ‘Nė vienas iš šitos piktos kartos neišvys gerosios žemės, kurią su priesaika pažadėjau jūsų tėvams,

35. Es soll keiner dieses bösen Geschlechts das gute Land sehen, das ich ihren Vätern zu geben geschworen habe;

35. Aucun des hommes de cette méchante génération ne verra ce bon pays que j'ai juré de donner à vos pères,

35. No verá hombre de estos, esta mala generación, la buena tierra, que juré que había de dar a vuestros padres:

35 Zo iemand van deze mannen, van dit kwade geslacht, zal zien dat goede land, hetwelk Ik gezworen heb uw vaderen te zullen geven!

35. Zaiste żaden z ludu tego narodu złego, nie ogląda onej ziemi dobrej, którąm przysiągł dać ojcom waszym;

35. E gonosz nemzetségből való emberek közül egy sem látja meg azt a jó földet, a mely felől megesküdtem, hogy a ti atyáitoknak adom;

35 никто из людей сих, из сего злого рода, не увидит доброй земли,которую Я клялся дать отцам вашим;

35. Не бачити ме нїхто з сїх людей, із сього злого кодла тієї доброї землї, що я клявся дати батькам вашим,

36. ei kukaan, paitsi Kaaleb, Jefunnen poika; hän saa sen nähdä, ja hänelle ja hänen lapsillensa minä annan sen maan, johon hän on astunut, sentähden että hän on uskollisesti seurannut Herraa.'

36. Paitsi Kalebia Jephunnen poikaa, hän näkee sen, hänelle minä annan sen maan, jonka päälle hän astunut on, ja myös hänen lapsillensa, että hän uskollisesti seurasi Herraa.

36. Paidzi Calebi Jephunnen poica hän näke sen hänelle minä annan sen maan jonga päällä hän astunut on ja myös hänen lapsillens että hän uscollisest seurais HERra.

36 except Caleb the son of Jephunneh. He will see it and I will give to him the land that he has trodden upon and to his sons, because he has entirely followed Jehovah.

36. Save Caleb the son of Jephunneh; he shall see it, and to him will I give the land that he hath trodden upon, and to his children, because he hath wholly followed the LORD.

36. uden Kaleb Jefunne Søn; han skal se det, og ham og hans Børn vil jeg give det Land, som han har traadt paa, fordi han har fuldkommeligen efterfulgt Herren.

36. Förutan Caleb, Jephunne son, han skall se det; honom vill jag gifva det landet, der han på stigit hafver, och hans barnom; derföre att han hafver troliga efterföljt Herran.

36. Ei muud kui Kaleb Jewunne poeg, se peab sedda nähha sama, ja sellele tahhan ma se Ma anda, kus ta käinud, ja temma lastele; sepärrast et ta täieste Jehowa järrel käinud.

36. išskyrus Jefunės sūnų Kalebą; jis ją matys; Aš duosiu jam ir jo vaikams žemę, kurioje jis vaikščiojo, nes jis sekė mane iki galo’.

36. außer Kaleb, dem Sohn Jephunnes, der soll es sehen, und ihm will ich geben das Land, darauf er getreten ist, und seinen Kindern, darum daß er treulich dem HERRN gefolgt ist.

36. Excepté Caleb, fils de Jephunné. Lui, il le verra; et je lui donnerai, à lui et à ses enfants, le pays sur lequel il a marché, parce qu'il a pleinement suivi l'Éternel.

36. Sino fuere Caleb hijo de Jefone, él la verá, y yo le daré la tierra que holló, a él y a sus hijos, porque cumplió en pos de Jehová.

36 Behalve Kaleb, de zoon van Jefunne; die zal het zien, en aan hem zal Ik het land geven, waarop hij getreden heeft, en aan zijn kinderen; omdat hij volhard heeft den HEERE te volgen.

36. Oprócz Kaleba, syna Jefunowego, ten ją ogląda, i temu dam ziemię, którą deptał, i synom jego, przeto że cale szedł za Panem.

36. Kivéve Kálebet, [20†] a Jefunné fiát; ő meglátja azt, és ő néki adom azt a földet, a melyet tapodott, és az ő fiainak, mert tökéletességgel követte az Urat.

36 только Халев, сын Иефонниин, увидит ее; ему дам Я землю, по которой он проходил, и сынам его, за то, что он повиновался Господу.

36. Окрім Калеба Єфуненка! Він бачити ме її, і дам йому і синам його землю, по котрій ступав, він бо зовсїм йшов слїдом за Господом.

37. Myöskin minuun Herra vihastui teidän tähtenne ja sanoi: 'Et sinäkään sinne pääse.

37. Ja Herra vihastui myös minulle teidän tähtenne, et sinäkään sinne tule;

37. Ja HERra wihastui myös minulle teidän tähten ja sanoi: et sinäkän sinne tule.

37 Also Jehovah was angry with me for your* sakes, saying, You also will not go in there.

37. Also the LORD was angry with me for your sakes, saying, Thou also shalt not go in thither.

37. Herren blev endog vred pa, mig for eders Skyld, og sagde: Du skal ikke heller komme derind.

37. Och vardt Herren vred på mig för edra skull, och sade: Du skall icke heller komma derin.

37. Ka minno peäle sai Jehowa wihhaseks teie pärrast ja ütles: Ei sinnagi pea siñna sama.

37. Viešpats užsirūstino ir ant manęs dėl jūsų ir tarė: ‘Ir tu neįeisi į ją,

37. Auch ward der HERR über mich zornig um euretwillen und sprach: Du sollst auch nicht hineinkommen.

37. L'Éternel se mit même en colère contre moi à cause de vous, en disant: Toi non plus, tu n'y entreras pas.

37. Y también contra mí se airó Jehová por vosotros, diciendo: Tampoco tú entrarás allá.

37 Ook vertoornde zich de HEERE op mij om uwentwil, zeggende: Gij zult daar ook niet inkomen.

37. Także i na mię rozgniewał się Pan dla was, mówiąc: I ty tam nie wnijdziesz.

37. Még én reám is megharaguvék az Úr miattatok, mondván: [21†] Te sem mégy oda be!

37 И на меня прогневался Господь за вас, говоря: и ты не войдешь туда;

37. І на мене теж розгнївивсь Господь кажучи:

38. Joosua, Nuunin poika, joka sinua palvelee, hän pääsee sinne; vahvista häntä, sillä hän on jakava maan Israelille perinnöksi.

38. Vaan Josua Nunin poika, sinun palvelias, hän tulee sinne: vahvista häntä; sillä hänen pitää asettaman Israelin perimykseensä.

38. Waan Josua Nunin poica sinun palwelias hän tule wahwista händä: sillä hänen pitä jacaman Israelin perimyxen.

38 Joshua the son of Nun, who stands before you, he will go in there. Encourage him, for he will cause Israel to inherit it.

38. But Joshua the son of Nun, which standeth before thee, he shall go in thither: encourage him: for he shall cause Israel to inherit it.

38. Josva, Nuns Søn, som staar for dit Ansigt, han skal komme derhen; styrk ham, thi han skal dele det til Arv iblandt Israel.

38. Men Josua, Nuns son, som din tjenare är, han skall komma derin; styrk honom; ty han skall utskifta Israel arfvet.

38. Josua Nuni poeg, kes so ees seisnud, se peab senna sama; kinnita tedda, sest temma peab Israelile sedda pärris-ossaks andma.

38. bet tavo tarnas Jozuė įeis; jį padrąsink, nes jis padalys žemę izraelitams.

38. Aber Josua, der Sohn Nuns, der dein Diener ist, der soll hineinkommen. Denselben stärke; denn er soll Israel das Erbe austeilen.

38. Josué, fils de Nun, qui te sert, y entrera; encourage-le, car c'est lui qui mettra Israël en possession de ce pays;

38. Josué hijo de Nun, que está delante de tí, él entrará allá; esfuérzale, porque él la hará heredar a Israel.

38 Jozua, de zoon van Nun, die voor uw aangezicht staat, die zal daarin komen; sterk denzelven, want hij zal het Israel doen erven.

38. Jozue, syn Nunów, któryć służy, ten tam wnijdzie, tegoż utwierdzaj; bo ją on w dziedzictwo poda Izraelowi.

38. Józsué, a [22†] Nún fia, a ki áll te előtted, ő megy be oda; azért biztassad őt, mert ő [23†] osztja el az örökséget Izráelnek.

38 Иисус, сын Навин, который при тебе, он войдет туда; его утверди,ибо он введет Израиля во владение ею;

38. І ти не прийдеш туди! Йозей Нуненко, що стоїть перед тобою, він прийде туди; утверди його, він бо має віддати її в наслїддє Ізрайлеві.

39. Ja teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä tiedä, mikä on hyvä, mikä paha, ne pääsevät sinne; heille minä annan maan, ja he ottavat sen omaksensa.

39. Ja teidän lapsenne, jotka te sanoitte saaliiksi tulevan, ja teidän poikanne, jotka ei tänäpänä tiedä hyvää eli pahaa, he tulevat sinne, ja minä annan sen heille, ja heidän pitää sen omistaman.

39. Ja teidän lapsen jotca te sanoitte saalixi tulewan ja teidän poican jotca ei tänäpänä tiedä hywä eli paha he sinne tulewat ja minä annan sen heildä omistetta.

39 Moreover your* little ones, who you* said would be a prey and your* sons, who this day have no knowledge of good or evil, they will go in there and I will give it to them and they will possess it.

39. Moreover your little ones, which ye said should be a prey, and your children, which in that day had no knowledge between good and evil, they shall go in thither, and unto them will I give it, and they shall possess it.

39. Og eders smaa Børn, om hvilke I sagde: De skulle blive til Rov, og eders Sønner, som ikke paa denne Dag forstaa godt eller ondt, de skulle komme derind, og jeg vil give dem det, og de skulle arve det.

39. Och edor barn, om hvilka I saden: De skola blifva till ett rof; och edra söner, som på denna dag hvarken veta godt eller ondt; de skola komma derin, dem skall jag gifva det, och de skola taga det in.

39. Ja teie wäetimad lapsed, kedda teie ütlesite risutawaks sawad, ja teie lapsed, mis ei tea tänna head egga kurja, need peawad senna tullema, ja neile tahhan ma sedda anda, et nemmad sedda pärriwad.

39. Jūsų kūdikiai, apie kuriuos sakėte, kad jie taps grobiu, ir jūsų sūnūs, kurie šiandien dar nežino skirtumo tarp gero ir pikto, įeis į ją; jiems Aš duosiu žemę, ir jie ją užims.

39. Und eure Kinder, davon ihr sagtet, sie würden ein Raub werden, und eure Söhne, die heutigestages weder Gutes noch Böses verstehen, die sollen hineinkommen; denselben will ich's geben, und sie sollen's einnehmen.

39. Et vos petits enfants, dont vous avez dit qu'ils y seraient une proie, et vos fils, qui aujourd'hui ne savent ce que c'est que le bien ou le mal, ce sont eux qui y entreront, et je leur donnerai ce pays, et ils le posséderont;

39. Y vuestros chiquitos, de los cuales dijisteis, serán por presa; y vuestros hijos, que no saben hoy bueno ni malo, ellos entrarán allá, y a ellos la daré, y ellos la heredarán.

39 En uw kinderkens, waarvan gij zeidet: Zij zullen tot een roof zijn; en uw kinderen, die heden noch goed noch kwaad weten, die zullen daarin komen, en dien zal Ik het geven, en die zullen het erfelijk bezitten.

39. Dziatki też wasze, o którycheście mówili, że będą podane na łup, także synowi wasi, którzy dziś nie wiedzą dobrego ani złego, ci tam wnijdą i onym ją dam, a oni ją dziedzicznie posiędą;

39. És a ti kicsinyeitek, a kikről szólátok hogy [24†] prédául lesznek, és a ti fiaitok, a kik nem tudnak most sem jót, sem gonoszt, azok mennek be oda, mert nékik adom azt, és ők bírják azt.

39 дети ваши, о которых вы говорили, что они достанутся в добычу врагам , и сыновья ваши, которые не знают ныне ни добра ни зла, они войдут туда, им дам ее, и они овладеют ею;

39. А дїточки ваші, що про них ви казали: на здобич будуть вони, і сини ваші, що тепер не розберуть ще добра від зла, вони прийдуть туди, і їм дам її, і вони запанують над нею.

40. Mutta te kääntykää takaisin ja lähtekää liikkeelle erämaahan, Kaislameren tietä.'

40. Vaan palatkaat te ja menkäät korpeen, Punaisen meren tietä.

40. Waan teitin palaitcat ja mengät corpeen sitä tietä punaisen meren päin.

40 But as for you*, turn and take your* journey into the wilderness by the way to the Red Sea.

40. But as for you, turn you, and take your journey into the wilderness by the way of the Red sea.

40. Men I, vender eder og rejser til Ørken ad Vejen til det røde Hav.

40. Men vänder I om, och drager åt öknena, den vägen åt röda hafvet.

40. Ja teie pöörge ennast ja minge eddasi körwe pole körkiatte merre teed.

40. Jūs gi grįžkite į dykumą, Raudonosios jūros link’.

40. Ihr aber wendet euch und ziehet nach der Wüste den Weg zum Schilfmeer.

40. Mais vous, retournez-vous-en, et partez pour le désert dans la direction de la mer Rouge.

40. Y vosotros volvéos, y partíos al desierto camino del mar Bermejo.

40 Gij daarentegen, keert u, en reist naar de woestijn, den weg van de Schelfzee.

40. Ale wy obróciwszy się, idźcie na puszczą, drogą ku morzu czerwonemu.

40. Ti pedig forduljatok vissza, és induljatok a pusztába, a Veres tenger felé.

40 а вы обратитесь и отправьтесь в пустыню по дороге к Чермному морю.

40. Ви ж повернїтесь і рушайте в степ, в дорогу Червоного моря!