20 luku

Sotalakeja.

1. Jos lähdet sotaan vihollistasi vastaan ja näet hevosia ja sotavaunuja ja sotajoukon, joka on sinua suurempi, niin älä pelkää heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, hän, joka johdatti sinut Egyptin maasta.

1. Koskas menet sotaan vihollisias vastaan, ja näet hevoset ja vaunut, ja kansan joka on suurempi sinua, niin älä pelkää heitä; sillä Herra sinun Jumalas, joka sinun johdatti ulos Egyptin maalta, on sinun kanssas.

1. COscas menet sotaan sinun wiholisias wastan ja näet hewoiset ja waunut ja Canssan cuin on suurembi sinua nijn älä pelkä heitä: sillä HERra sinun Jumalas joca sinun johdatti Egyptin maalda on sinun cansas.

1 When you go forth to battle against your enemies and see horses and chariots, (and) a people more than you, you will not be afraid of them, for Jehovah your God is with you, who brought you up out of the land of Egypt.

1. When thou goest out to battle against thine enemies, and seest horses, and chariots, and a people more than thou, be not afraid of them: for the LORD thy God is with thee, which brought thee up out of the land of Egypt.

1. Naar du uddrager til Krig imod din Fjende, og du ser Heste og Vogne, ja Folk, flere end du, da skal du ikke frygte for dem; thi Herren din Gud er med dig, han som førte dig op af Ægyptens Land

1. När du drager till örlig emot dina fiendar, och får se hästar och vagnar, dess folks som är större än du, så frukta dig intet för dem; ty Herren din Gud, som dig utur Egypti land fört hafver, han är med dig.

1. Kui sa sötta wäljalähhäd omma waenlaste wasto, ja nääd hobbosid ja söawankrid ja rahwast, mis eñam on kui sinna, siis ei pea sa nende eest mitte kartma: sest Jehowa so Jummal on sinnoga, kes sind Egiptusse maalt wäljatonud.

1. ‘‘Jei eisi į karą su savo priešais ir pamatysi raitelius, kovos vežimus, gausesnę kariuomenę negu tavoji, nebijok jų, nes Viešpats, tavo Dievas, kuris išvedė tave iš Egipto žemės, yra su tavimi.

1. Wenn du in einen Krieg ziehst wider deine Feinde und siehst Rosse und Wagen eines Volks, das größer ist als du, so fürchte dich nicht vor ihnen; denn der HER, dein Gott, der dich aus Ägyptenland geführt hat, ist mit dir.

1. Quand tu iras à la guerre contre tes ennemis, et que tu verras des chevaux et des chars, un peuple plus nombreux que toi, ne les crains point; car l'Éternel ton Dieu qui t'a fait monter hors du pays d'Égypte est avec toi.

1. CUANDO salieres a la guerra contra tus enemigos, y vieres caballos y carros, pueblo más grande que tú, no hayas temor de ellos, que Jehová tu Dios es contigo, que te sacó de tierra de Egipto.

1 Wanneer gij zult uittrekken tot den strijd tegen uw vijanden, en zult zien paarden en wagenen, een volk, meerder dan gij, zo zult gij voor hen niet vrezen; want de HEERE, uw God, is met u, Die u uit Egypteland heeft opgevoerd.

1. Gdy się ruszysz na wojnę przeciw nieprzyjaciołom twoim, a obaczysz konie, i wozy, i lud większy nad cię, nie bój się ich; bo Pan, Bóg twój, z tobą jest, który cię wywiódł z ziemi Egipskiej.

1. Mikor hadba mégy ellenséged ellen, és látsz lovakat, szekereket, náladnál nagyobb számú népet: ne félj tőlök, mert veled van az Úr, a te Istened, a ki felhozott téged Égyiptom földéről.

1 Когда ты выйдешь на войну против врага твоего и увидишь коней иколесницы и народа более, нежели у тебя, то не бойся их, ибо с тобою Господь Бог твой, Который вывел тебя из земли Египетской.

1. Як виходиш на війну проти ворогів і бачиш конї й колесницї, і люд лїчбою більший за тебе, не бійся їх; бо з тобою Господь, Бог твій, що вивів тебе з Египецької землї.

2. Kun olette ryhtymässä taisteluun, astukoon pappi esiin puhumaan kansalle

2. Ja kuin te lähestytte sotaa, niin astukaan pappi edes ja puhukaan kansalle,

2. Ja cosca te lähestytte sota nijn astucan edes Pappi ja puhucan Canssalle/

2 And it will be, when you* draw near to the battle, that the priest will approach and speak to the people,

2. And it shall be, when ye are come nigh unto the battle, that the priest shall approach and speak unto the people,

2. Og det skal ske, naar I nærme eder Striden, da skal Præsten gaa; frem og tale til Folket.

2. När I nu kommen till strids, så skall Presten träda fram, och tala med folkena,

2. Nenda peab se ollema: kui teie pea lähhäte taplema, siis peab preester liggi tullema ja rahwa wasto räkima,

2. Prieš einant į mūšį, kunigas turi ateiti ir kalbėti žmonėms:

2. Wenn ihr nun hinzukommt zum Streit, so soll der Priester herzutreten und mit dem Volk reden

2. Et quand vous vous approcherez pour combattre, le sacrificateur s'avancera, et parlera au peuple.

2. Y será que cuando os acercareis para pelear, el sacerdote se llegará, y hablará al pueblo:

2 En het zal geschieden, als gijlieden tot den strijd nadert, zo zal de priester toetreden, en tot het volk spreken.

2. A gdy się przybliżać będziecie ku potykaniu, wystąpi kapłan, i przemówi do ludu.

2. És mikor az ütközethez készültök, álljon elő a pap, és szóljon a népnek;

2 Когда же приступаете к сражению, тогда пусть подойдет священник, и говорит народу,

2. Як же маєте вже ставати до бою, так нехай виступить сьвященник і промовить до люду,

3. ja sanokoon heille: 'Kuule, Israel! Te ryhdytte nyt taisteluun vihollisianne vastaan. Älkää arkailko, älkää peljätkö älkääkä hätääntykö, älkää säikähtykö heitä;

3. Ja sanokaan heille: kuule Israel, te menette tänäpänä sotaan vihollisianne vastaan: älkään sydämenne pehmetkö, älkäät peljätkö, älkäät vavisko, älkäät myös hämmästykö heidän edessänsä.

3. Ja sanocan heille: cuule Israel te menette tänäpänä sotaan teidän wiholisian wastan älkän teidän sydämmen pehmitkä älkät peljätkö älkät wapisco älkät myös hämmästykö heidän edesäns.

3 and will say to them, Hear, O Israel, you* draw near this day to battle against your* enemies. Do not let your* heart faint. Do not fear, nor tremble, neither be you* frightened at them.

3. And shall say unto them, Hear, O Israel, ye approach this day unto battle against your enemies: let not your hearts faint, fear not, and do not tremble, neither be ye terrified because of them;

3. Og han skal sige til dem: Hør, Israel! I nærme eder i Dag til Striden imod eders Fjender, lader eders Hjerte ikke blive modløst, frygter ikke og forfærdes ikke og gruer ikke for deres Ansigt!

3. Och säga till dem: Israel, hör härtill; I gån i dag i stridena emot edra fiendar. Edart hjerta vare icke blödigt; frukter eder intet, bäfver intet, och grufver eder intet för dem;

3. Ja neile ütlema: kule Israel, teie lähhäte tänna pea taplema omma waenlaste wasto, ärgo sago teie südda mitte arraks, ärge kartke ja ärge wärrisege ja ärge hirmuge mitte nende eest.

3. ‘Klausyk, Izraeli! Šiandien jūs einate kariauti su savo priešais. Tenepasilpsta jūsų širdys, nenusigąskite, nebijokite ir nepabūkite jų,

3. und zu ihnen sprechen: Israel, höre zu! Ihr geht heute in den Streit wider eure Feinde; euer Herz verzage nicht, fürchtet euch nicht und erschreckt nicht und laßt euch nicht grauen vor ihnen;

3. Et il leur dira: Écoute, Israël! Vous marchez aujourd'hui pour combattre vos ennemis; que votre cœur ne défaille point, ne craignez point, ne soyez point effrayés, et n'ayez point peur d'eux;

3. Y decirles ha: Oye Israel: Vosotros os juntáis hoy en batalla contra vuestros enemigos: no se enternezca vuestro corazón, no temáis, no os apresuréis, y no os quebrantéis delante de ellos:

3 En tot hen zeggen: Hoort, Israel! gijlieden zijt heden na aan den strijd tegen uw vijanden; uw hart worde niet week, vreest niet, en beeft niet, en verschrikt niet voor hun aangezicht.

3. A rzecze do nich: Słuchaj Izraelu, wy dziś staczacie bitwę z nieprzyjacioły waszymi; niechajże nie słabieje serce wasze, nie bójcie się i nie trwożcie sobą, ani się ich lękajcie;

3. És ezt mondja nékik: Hallgasd meg Izráel! Ti ma készültök megütközni ellenségeitekkel: A ti szívetek meg ne lágyuljon, ne féljetek, és meg ne rettenjetek, se meg ne rémüljetek előttök;

3 и скажет ему: слушай, Израиль! вы сегодня вступаете в сражение сврагами вашими, да не ослабеет сердце ваше, не бойтесь, не смущайтесь ине ужасайтесь их,

3. Кажучи до них: Слухай Ізраїлю! Ви йдете тепер до бою з вашими ворогами; нехай не млїє ваше серце, не лякайтесь і не полохайтесь і не жахайтесь перед ними.

4. sillä Herra, teidän Jumalanne, käy teidän kanssanne, sotii teidän puolestanne vihollisianne vastaan ja antaa teille voiton.'

4. Sillä Herra teidän Jumalanne käy kanssanne, sotimaan edestänne vihollisianne vastaan, ja auttaa teitä.

4. Sillä HERra teidän Jumalan käy teidän cansan sotiman teidän edestän teidän wiholisian wastan ja autta teitä.

4 For Jehovah your* God is he who goes with you*, to fight for you* against your* enemies, to save you*.

4. For the LORD your God is he that goeth with you, to fight for you against your enemies, to save you.

4. Thi Herren eders Gud er den som gaar med eder, at stride for eder imod eders Fjender for at frelse eder

4. Ty Herren edar Gud går med eder, att han skall strida för eder mot edra fiendar, och hjelpa eder.

4. Sest Jehowa teie Jummal käib teiega, et ta teie eest waenlastega tapleb, et ta teid ärrapeästab.

4. nes Viešpats, jūsų Dievas, eina su jumis kovoti už jus su jūsų priešais ir išgelbėti jus’.

4. denn der HERR, euer Gott, geht mit euch, daß er für euch streite mit euren Feinden, euch zu helfen.

4. Car l'Éternel votre Dieu est celui qui marche avec vous, afin de combattre pour vous contre vos ennemis, afin de vous délivrer.

4. Que Jehová vuestro Dios anda con vosotros para pelear por vosotros contra vuestros enemigos para salvaros.

4 Want het is de HEERE, uw God, Die met u gaat, om voor u te strijden tegen uw vijanden, om u te verlossen.

4. Albowiem Pan, Bóg wasz, idzie z wami, aby walczył za was z nieprzyjacioły waszymi, a iżby was wybawił.

4. Mert az Úr, a ti Istenetek veletek megy, hogy harczoljon érettetek a ti ellenségeitekkel, hogy megtartson titeket.

4 ибо Господь Бог ваш идет с вами, чтобы сразиться за вас с врагамивашими и спасти вас.

4. Бо Господь, Бог ваш, іде з вами за вас битись із ворогами вашими, щоб спасти вас.

5. Ja päällysmiehet puhukoot kansalle ja sanokoot: 'Joka on rakentanut uuden talon, mutta ei vielä ole sitä vihkinyt, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen vihkisi sitä.

5. Vaan sodan päämiehet puhutelkaan kansaa ja sanokaan: joka uuden huoneen on rakentanut, ja ei siinä vielä ruvennut asumaan, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja joku toinen omistais sen.

5. WAan sodan päämiehet puhutelcan Canssa ja sanocan: joca uden huonen on rakendanut ja ei sijhen wielä ruwennut asuman hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän cuolis sodas ja jocu toinen omistais sen.

5 And the officers will speak to the people, saying, What man is there who has built a new house and has not dedicated it? Let him go and return to his house, lest he die in the battle and another man dedicate it.

5. And the officers shall speak unto the people, saying, What man is there that hath built a new house, and hath not dedicated it? let him go and return to his house, lest he die in the battle, and another man dedicate it.

5. Men Fogederne skulle tale til Folket og sige: Er der en Mand som har bygget et nyt Hus og ikke indviet det, han gaa hen og vende tilbage til sit Hus, at han ikke skal dø i Krigen, og en anden Mand skal indvie det.

5. Men ämbetsmännerna skola tala med folket, och säga: Hvilken som ett nytt hus byggt hafver, och hafver icke ännu vigt det, han gånge sina färde, och blifve hemma; på det han icke skall blifva död i stridene, och en annar viger det.

5. Ja üllewatajad peawad rahwa wasto räkima ja ütlema: kes on se mees, kes ühhe ue hone üllesehhitanud, ja polle weel läinud siñna sisse ellama, se mingo ja pöörgo taggasi omma koio, et ta ei surre, ja et üks teine mees ei lähhä senna sisse ellama.

5. Vyresnieji kalbės žmonėms: ‘Kas pasistatė naujus namus ir jų dar nepašventė, tegrįžta į savo namus, kad nežūtų mūšyje ir kad kitas jų nepašvęstų.

5. Aber die Amtleute sollen mit dem Volk reden und sagen: Welcher ein neues Haus gebaut hat und hat's noch nicht eingeweiht, der gehe hin und bleibe in seinem Hause, auf daß er nicht sterbe im Krieg und ein anderer weihe es ein.

5. Alors les officiers parleront au peuple, en disant: Qui est-ce qui a bâti une maison neuve, et ne l'a point inaugurée? qu'il s'en aille et retourne en sa maison, de peur qu'il ne meure dans la bataille, et qu'un autre ne l'inaugure.

5. Y los alcaldes hablarán al pueblo, diciendo: ¿Quién ha edificado casa nueva, y no la ha estrenado? Vaya, y vuélvase a su casa, porque quizá no muera en la batalla, y otro alguno la estrene.

5 Dan zullen de ambtlieden tot het volk spreken, zeggende: Wie is de man, die een nieuw huis heeft gebouwd, en het niet heeft ingewijd? Die ga henen en kere weder naar zijn huis; opdat hij niet misschien sterve in den strijd, en iemand anders dat inwijde.

5. Także mówić będą hetmani do ludu, i rzeką: Jeźliż kto jest, co zbudował dom nowy, a w nim nie począł mieszkać, niech idzie, a wróci się do domu swego, by snać nie zginął w bitwie, a kto inny począłby w nim mieszkać.

5. Az előljárók pedig szóljanak a népnek, mondván: Kicsoda az olyan férfi, a ki új házat épített, de még fel nem avatta azt? Menjen el, és térjen vissza az ő házába, hogy meg ne haljon a harczban, és más valaki avassa fel azt.

5 Надзиратели же пусть объявят народу, говоря: кто построил новый дом и не обновил его, тот пусть идет и возвратитсяв дом свой, дабы не умер на сражении, и другой не обновил его;

5. А старшина говорити ме до людей: Хто збудував нову домівку та й не посьвятів її, нехай іде та й вернеться в домівку свою; щоб не вмер на війнї а хто иншій не посьвятив її.

6. Joka on istuttanut viinitarhan, mutta ei vielä ole korjannut sen ensi hedelmää, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen korjaisi sen ensi hedelmää.

6. Ja se joka istutti viinamäen, ja ei vielä sitä tehnyt yhteiseksi, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa ja toinen tekis sen yhteiseksi.

6. Se cuin istutti wijnapuita ja ei wielä nijtä tehnyt yhteisexi hän palaitcan tacaperin ja pysykän cotonans ettei hän cuolis sodas ja toinen tekis sen yhteisexi.

6 And what man is there who has planted a vineyard and has not used the fruit of it? Let him go and return to his house, lest he die in the battle and another man use the fruit of it.

6. And what man is he that hath planted a vineyard, and hath not yet eaten of it? let him also go and return unto his house, lest he die in the battle, and another man eat of it.

6. Og er der en Mand, som har plantet; en Vingaard og ikke nydt Frugten af den, han gaa hen og vende tilbage til sit Hus, at han ikke skal dø i Krigen, og en anden Mand skal nyde den første Frugt af den.

6. Hvilken som hafver plantat en vingård, och hafver icke ännu gjort honom menligan, han gånge sina färde, och blifve hemma; på det han icke blifver död i stridene, och en annan gör honom menligan.

6. Ja kes on se mees, kes ühhe winamäe istutand, ja polle weel ta wiljast kasso sanud, se mingo ja pöörgo jälle taggasi omma koio, et ta sötta ei surre, ja et üks teine mees ei sa temmast kasso.

6. Kas pasodino vynuogyną ir jo vaisių dar nevalgė, tegrįžta į savo namus, kad nežūtų mūšyje ir kitas jų nevalgytų.

6. Welcher einen Weinberg gepflanzt hat und hat seine Früchte noch nicht genossen, der gehe hin und bleibe daheim, daß er nicht im Kriege sterbe und ein anderer genieße seine Früchte.

6. Et qui est-ce qui a planté une vigne, et n'en a point cueilli les premiers fruits? qu'il s'en aille et retourne en sa maison, de peur qu'il ne meure dans la bataille, et qu'un autre n'en cueille les premiers fruits.

6. Y ¿quién ha plantado viña, y no la ha profanado? Vaya, y vuélvase a su casa, porque quizá no muera en la batalla y otro alguno la profane.

6 En wie is de man, die een wijngaard geplant heeft, en deszelfs vrucht niet heeft genoten? Die ga henen en kere weder naar zijn huis, opdat hij niet misschien in den strijd sterve en iemand anders die geniete.

6. Albo jeźli kto jest, co nasadził winnicę, a nie używał owocu z niej, niech idzie, a wróci się do domu swego, by snać nie zginął w bitwie, a kto inny używałby z niej.

6. És kicsoda olyan férfi, a ki szőlőt ültetett és nem vette el annak hasznát? Menjen el, és térjen vissza az ő házába, hogy meg ne haljon a harczban, és más valaki vegye el annak hasznát.

6 и кто насадил виноградник и не пользовался им, тот пусть идет ивозвратится в дом свой, дабы не умер на сражении, и другой не воспользовался им;

6. І хто насадив виноградник, та ще не користався ним, нехай іде і вернеться в домівку свою, щоб не вмер на війнї, а хто инший користувався.

7. Joka on kihlannut naisen, mutta ei vielä ole ottanut häntä vaimoksensa, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen ottaisi hänen morsiantaan vaimoksensa.'

7. Jos joku on hänellensä vaimon kihlannut, ja ei ottanut häntä tykönsä, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja toinen nais häntä.

7. Jos jocu on hänellens waimon kihlannut ja ei tuonut händä cotians hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän cuolis sodas ja toinen nais hänen.

7 And what man is there who has betrothed a wife and has not taken her? Let him go and return to his house, lest he die in the battle and another man take her.

7. And what man is there that hath betrothed a wife, and hath not taken her? let him go and return unto his house, lest he die in the battle, and another man take her.

7. Og er der en Mand, som har trolovet sig en Hustru og ikke har taget hende til Ægte, han gaa hen og vende tilbage til sit Hus, at han ikke skal dø i Krigen, og en anden Mand skal tage hende.

7. Hvilken sig en hustru trolofvat hafver, och hafver icke ännu hemtat henne hem, den gånge sina färde, och blifve hemma; att han icke dör i stridene, och en annar hemtar henne hem.

7. Ja kes on se mees, kes naese on kihlanud, ja polle tedda ennesele wötnud, se mingo ja pöörgo taggasi omma koio, et ta sötta ei surre, ja et üks teine mees tedda ennesele ei wötta.

7. Kas susižadėjo ir dar nevedęs paliko sužadėtinę, tegrįžta į savo namus, kad nežūtų mūšyje ir kitas jos nevestų’.

7. Welcher ein Weib sich verlobt hat und hat sie noch nicht heimgeholt, der gehe hin und bleibe daheim, daß er nicht im Kriege sterbe und ein anderer hole sie heim.

7. Et qui est-ce qui a fiancé une femme, et ne l'a point épousée? qu'il s'en aille, et retourne en sa maison, de peur qu'il ne meure dans la bataille, et qu'un autre ne l'épouse.

7. Y ¿quién se ha desposado con mujer, y no la ha tomado? Vaya, y vuélvase a su casa, porque quizá no muera en la batalla y algún otro la tome.

7 En wie is de man, die een vrouw ondertrouwd heeft, en haar niet tot zich heeft genomen? Die ga henen en kere weder naar zijn huis; opdat hij niet misschien in dien strijd sterve, en een ander man haar neme.

7. Albo jeźli kto jest, co ma poślubioną żonę, a jeszcze jej nie pojął, niech idzie, a wróci się do domu swego, by snać nie zginął w bitwie, a kto inny nie pojął jej.

7. És kicsoda olyan férfi, a ki feleséget [1†] jegyzett el magának, de még el nem vette? Menjen el, és térjen vissza házába, hogy meg ne haljon a harczban, és más valaki vegye azt el.

7 и кто обручился с женою и не взял ее, тот пусть идет и возвратится в дом свой, дабы не умер на сражении, и другой не взял ее.

7. І хто засватав женьщину, та й ще не взяв її, нехай іде й вернеться в домівку свою; щоб не вмер на війнї, а хто инший взяв її.

8. Vielä puhukoot päällysmiehet kansalle ja sanokoot: 'Joka pelkää ja arkailee, menköön ja palatkoon kotiinsa, etteivät hänen veljensäkin menettäisi rohkeuttaan niinkuin hän.'

8. Ja sodan päämiehet vielä puhukaan kansalle ja sanokaan: joka pelkuri on ja vapisevaisella sydämellä, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän saattaisi veljeinsä sydämiä pelkuriksi, niinkuin hänen sydämensä on.

8. Ja sodan päämiehet wielä puhucan Canssalle ja sanocan: joca pelcuri on ja wapisewaisella sydämmellä hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän saatais hänen weljeins sydämmitä pelcurixi nijncuin hänen sydämmens on.

8 And the officers will speak further to the people and they will say, What man is there who is fearful and faint-hearted? Let him go and return to his house, lest his brother's heart melt as his heart.

8. And the officers shall speak further unto the people, and they shall say, What man is there that is fearful and fainthearted? let him go and return unto his house, lest his brethren's heart faint as well as his heart.

8. Og Fogederne skulle blive ved at tale til Folket og sige: Er der en Mand, om er frygtagtig og blødhjertet, han gaa hen og vende tilbage til sit Hus, at han ikke skal gøre sine Brødres Hjerte mistrøstigt, som hans eget Hjerte er.

8. Och ämbetsmännerna skola ytterligare tala med folket, och säga: Hvilken som rädder är, och förskräckt hjerta hafver, han gånge sina färde, och blifve hemma; på det han ock icke skall göra sina bröders hjerta förskräckt, såsom hans hjerta är.

8. Ja need üllewatajad peawad weel rahwa wasto räkima ja ütlema: kes on se mees, kes kardab ja arra süddamega on, se mingo ja pöörgo jälle taggasi omma koio, et temma wendade südda ärra ei sulla, nenda kui temma südda.

8. Ir dar vyresnieji sakys: ‘Ar yra bailių ir nedrąsių? Grįžkite į savo namus, kad jūsų baimė nepersiduotų jūsų broliams’.

8. Und die Amtleute sollen weiter mit dem Volk reden und sprechen: Welcher sich fürchtet und ein verzagtes Herz hat, der gehe hin und bleibe daheim, auf daß er nicht auch seiner Brüder Herz feige mache, wie sein Herz ist.

8. Et les officiers continueront à parler au peuple, et diront: Qui est-ce qui est craintif et lâche? qu'il s'en aille et retourne en sa maison, de peur que le cœur de ses frères ne se fonde comme le sien.

8. Y tornarán los alcaldes a hablar al pueblo, y dirán: ¿Quién es hombre medroso, y tierno de corazón? Vaya, y vuélvase a su casa, y no deslía el corazón de sus hermanos, como su corazón.

8 Daarna zullen de ambtlieden voortvaren te spreken tot het volk, en zeggen: Wie is de man, die vreesachtig en week van hart is? Die ga henen en kere weder naar zijn huis; opdat het hart zijner broederen niet smelte, gelijk zijn hart.

8. Nadto hetmani mówić będą do ludu, i rzeką: Jeźli kto jest bojaźliwy, a lękliwego serca, niech idzie, a wróci się do domu swego, aby nie psował serca braci swej, jako jest zepsowane serce jego.

8. Még tovább is szóljanak az előljárók a néphez, és ezt mondják: Kicsoda olyan férfi, [2†] a ki félénk és lágy szívű? Menjen el, és térjen vissza az ő házába, hogy az ő atyjafiainak szíve úgy meg ne olvadjon, mint az ő szíve.

8 И еще объявят надзиратели народу, и скажут: кто боязлив и малодушен, тот пусть идет и возвратится в дом свой, дабы онне сделал робкими сердца братьев его, как его сердце.

8. І промовить ще старшина до людей так: Хто лякається і млїє серцем, нехай іде й вернеться в домівку свою, щоб не хляло серце в його браття так як у його.

9. Ja kun päällysmiehet ovat tämän kaiken kansalle puhuneet, asettakoot he osastopäälliköt väen johtoon.

9. Ja sittekuin sodan päämiehet lopettaneet ovat kansalle puheensa, niin he asettakaan sotajoukon ylimmäiset ensimäiseksi kansan sekaan.

9. Ja sijttecuin sodan päämiehet puhunet owat Canssalle heidän puhens nijn he asettacan sotajoucon ylimmäiset ensimäisixi Canssan secaan.

9 And it will be, when the officers have made an end of speaking to the people, that they will appoint captains of armies at the head of the people.

9. And it shall be, when the officers have made an end of speaking unto the people, that they shall make captains of the armies to lead the people.

9. Og det skal ske, naar Fogederne have endt at tale til Folket, da skulle de beskikke Hærførere i Spidsen for Folket.

9. Och när ämbetsmännerna uttalat hafva med folkena, så skola de skicka höfvitsmännerna för folket främst i spetsen.

9. Nenda peab se ollema: kui need üllewatajad sawad rahwa wasto räkinud, siis peawad nemmad söawäe pealikkud seädma rahwa ette.

9. Kai vyresnieji baigs kalbėti, paskirs kariuomenei vadus, kurie ves žmones.

9. Und wenn die Amtleute ausgeredet haben mit dem Volk, so sollen sie die Hauptleute vor das Volk an die Spitze stellen.

9. Et dès que les officiers auront achevé de parler au peuple, ils établiront les chefs des troupes à la tête du peuple.

9. Y será, que cuando los alcaldes acabaren de hablar al pueblo, entónces los capitanes de los ejércitos mandarán delante del pueblo.

9 En het zal geschieden, als die ambtlieden geeindigd zullen hebben te spreken tot het volk, zo zullen zij oversten der heiren aan de spits des volks bestellen.

9. A gdy przestaną hetmani mówić do ludu, tedy postawią rotmistrze wojsk przed ludem.

9. És mikor elvégzik az előljárók beszédöket a néphez, állítsanak seregvezéreket a nép élére.

9 Когда надзиратели скажут все это народу, тогда должно поставить военных начальников в вожди народу.

9. І як скіньчить старшина промовляти до людей, так поставлять отамання над людьми.

10. Kun lähestyt jotakin kaupunkia sotiaksesi sitä vastaan, tarjoa sille ensin rauhaa.

10. Kuin mene jonkun kaupungin eteen, sotimaan sitä vastaan, niin taritse heille rauhaa.

10. COscas menet jongun Caupungin eteen sotiman händä wastan nijn taridze heille ensin rauha.

10 When you draw near to a city to fight against it, then proclaim peace to it.

10. When thou comest nigh unto a city to fight against it, then proclaim peace unto it.

10. Naar du nærmer dig til en Stad; til at stride imod den, da skal du; tilbyde den Fred.

10. När du drager för en stad, till att bestrida honom, så skall du först bjuda dem frid till.

10. Kui sa tulled ühhe liñna liggi selle wasto söddima, siis pead sa temmale rahho pakkuma.

10. Priartėjęs prie miesto, pirma pasiūlyk jam taiką.

10. Wenn du vor eine Stadt ziehst, sie zu bestreiten, so sollst du ihr den Frieden anbieten.

10. Quand tu t'approcheras d'une ville pour l'attaquer, tu lui offriras la paix.

10. Cuando te acercares a la ciudad para combatirla, pregonarle has paz.

10 Wanneer gij nadert tot een stad om tegen haar te strijden, zo zult gij haar den vrede toeroepen.

10. Gdy przyciągniesz do jakiego miasta, abyś go dobywał, poczęstujesz je pokojem.

10. Mikor valamely város alá mégy, hogy azt megostromold, békességgel kínáld meg azt.

10 Когда подойдешь к городу, чтобы завоевать его, предложи ему мир;

10. Як наближуєшся до міста, щоб воювати його, то предложи йому мир.

11. Ja jos se suostuu tarjoamaasi rauhaan ja avaa sinulle porttinsa, suorittakoon kaikki siellä oleva kansa sinulle työveroa ja palvelkoon sinua.

11. Ja jos he sinua rauhallisesti vastaavat ja avaavat etees, niin olkaan kaikki kansa joka siinä on, sinulle verollinen ja palvelkaan sinua.

11. Ja jos he sinua rauhallisest wastawat ja awawat sinun etees nijn olcan caicki Canssa cuin sijnä on sinulle werollinen ja alemmainen.

11 And it will be, if it makes to you an answer of peace and opens to you, then it will be, that all the people that are found in it will become forced-labor to you and will serve you.

11. And it shall be, if it make thee answer of peace, and open unto thee, then it shall be, that all the people that is found therein shall be tributaries unto thee, and they shall serve thee.

11. Og det skal ske, om den svarer dig fredelig og lader op for dig, da skal alt det Folk, som findes i den, være dig skatskyldigt og tjene dig.

11. Svara de dig fridliga, och låta upp för dig, så skall allt det folk, som derinne är, vara dig skattskyldigt och underdånigt;

11. Kui se sünnib, et ta rahho so käest wasto wöttab ja teeb sulle wärrawad lahti: siis peab keik rahwas, mis seält seest leitakse, sulle makso maksma ja sinno allamaks sama.

11. Jei ją priims ir atidarys vartus, visi miesto žmonės tau tarnaus ir mokės duoklę.

11. Antwortet sie dir friedlich und tut dir auf, so soll das Volk, das darin gefunden wird dir zinsbar und untertan sein.

11. Et si elle te fait une réponse de paix et t'ouvre ses portes, tout le peuple qui s'y trouvera te sera tributaire et te servira.

11. Y será, que si te respondiere: Paz, y te abriere, todo el pueblo que en ella fuere hallado te serán tributarios, y te servirán.

11 En het zal geschieden, indien zij u vrede zal antwoorden, en u opendoen, zo zal al het volk, dat daarin gevonden wordt, u cijnsbaar zijn, en u dienen.

11. A jeźliże pokój ofiarowany przyjmie, i otworzyć bramy, tedy wszystek lud znaleziony w niem będzie hołdował i służył.

11. És ha békességgel felel néked, és kaput nyit, akkor az egész nép, a mely találtatik abban, adófizetőd legyen, és szolgáljon néked.

11 если он согласится на мир с тобою и отворит тебе ворота , то весь народ, который найдется в нем, будет платить тебе дань и служить тебе;

11. І як приймуть вони мир та й відчинять тобі, то ввесь люд його, що там буде, стане твоїм підданим і служити ме тобі.

12. Mutta jos se ei tee rauhaa sinun kanssasi, vaan valmistautuu taistelemaan sinua vastaan, niin piiritä sitä.

12. Vaan jos ei he tee rauhaa sinun kanssas, vaan sotivat sinua vastaan, niin ahdista heitä.

12. Waan jos ei he tee rauha sinun cansas waan sotiwat sinua wastan nijn saarra heitä.

12 And if it will make no peace with you, but will make war against you, then you will besiege it.

12. And if it will make no peace with thee, but will make war against thee, then thou shalt besiege it:

12. Men dersom den ikke vil gøre Fred med dig, men føre Krig imod dig, da skal du belejre den.

12. Men vilja de icke fridliga handla med dig, och vilja örliga med dig, så belägg dem.

12. Agga kui ta sinnoga rahho ei te, waid wöttab so wasto söddida: siis pead sa kui waenlane siñna peäle hakkama.

12. Jei jie nenorės taikos ir pradės kovą, apsupk jį.

12. Will sie aber nicht friedlich mit dir handeln und will mit dir kriegen, so belagere sie.

12. Que si elle ne traite pas avec toi, mais qu'elle te fasse la guerre, alors tu l'assiégeras;

12. Mas sino hiciere paz contigo, e hiciere contigo guerra, y la cercares,

12 Doch zo zij geen vrede met u zal maken, maar krijg tegen u voeren, zo zult gij haar belegeren.

12. Ale jeźli nie uczyni pokoju z tobą, lecz podniesie przeciw tobie wojnę, oblężesz je.

12. Ha pedig nem köt békességet veled, hanem harczra kél veled, akkor zárd azt körül;

12 если же он не согласится на мир с тобою и будет вести с тобою войну, то осади его,

12. А коли не схоче місто миритись з тобою, та воювати ме з тобою, так обляжеш його.

13. Ja jos Herra, sinun Jumalasi, antaa sen sinun käsiisi, niin surmaa kaikki sen miesväki miekan terällä.

13. Ja kuin Herra sinun Jumalas antaa heidät sinun käsiis, niin lyö kuoliaaksi kaikki miehenpuoli miekan terällä.

13. Ja cosca HERra sinun Jumalas anda heidän sinun käsijs nijn lyö cuoliaxi caicki miehenpuolet miecan terällä.

13 And when Jehovah your God delivers it into your hand, you will kill* every male of it with the edge of the sword,

13. And when the LORD thy God hath delivered it into thine hands, thou shalt smite every male thereof with the edge of the sword:

13. Og Herren din Gud skal give den i din Haand, og du skal slaa alt Mandkøn i den med skarpe Sværd.

13. Och när Herren din Gud gifver dem dig i händer, så skall du slå allt mankön, som derinne är, med svärdsegg;

13. Ja kui Jehowa so Jummal sedda so kätte annab, siis pead sa keik ta meesterahwast moöga terraga mahhalöma.

13. Kai Viešpats, tavo Dievas, atiduos jį į tavo rankas, išžudyk kardu visus jame esančius vyrus.

13. Und wenn sie der HERR, dein Gott, dir in die Hand gibt, so sollst du alles, was männlich darin ist, mit des Schwertes Schärfe schlagen.

13. Et l'Éternel ton Dieu la livrera entre tes mains, et tu en feras passer tous les mâles au fil de l'épée.

13. Y Jehová tu Dios la diere en tu mano, entónces herirás a todo varón suyo a filo de espada.

13 En de HEERE, uw God, zal haar in uw hand geven; en gij zult alles, wat mannelijk daarin is, slaan met de scherpte des zwaards;

13. A gdy je da Pan, Bóg twój, w rękę twoję, tedy zabijesz w niem każdego mężczyznę ostrzem miecza.

13. És ha az Úr, a te Istened kezedbe adja azt: [3†] vágj le abban minden fineműt fegyver élével;

13 и когда Господь Бог твой предаст его в руки твои, порази в нем весь мужеский пол острием меча;

13. Як же віддасть його Господь, Бог твій, в руки тобі, так повбиваєш увесь музький пол його гострим мечом.

14. Mutta naiset, lapset ja karja ja kaikki, mitä kaupungissa on, kaikki, mitä sieltä on saatavana saalista, ryöstä itsellesi, ja nauti vihollisiltasi saatu saalis, minkä Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

14. Mutta vaimot, lapset ja eläimet, ja kaikki ne jotka kaupungissa ovat, ja kaikki saalis ota itselles, ja syö vihollistes saalista, kuin Herra sinun Jumalas antaa sinulle.

14. Paidzi waimoja lapsia ja eläimitä ja caicki ne cuin Caupungis owat ja caicki saalis jacacat teidän keskenän ja syökät wiholisten jaosta cuin HERra sinun Jumalas annoi sinulle.

14 but the women and the little ones and the cattle and all that is in the city, even all the spoil of it, you will take for a prey to yourself. And you will eat the spoil of your enemies, which Jehovah your God has given you.

14. But the women, and the little ones, and the cattle, and all that is in the city, even all the spoil thereof, shalt thou take unto thyself; and thou shalt eat the spoil of thine enemies, which the LORD thy God hath given thee.

14. Kun Kvinderne og de smaa Børn og Kvæget og alt det, som er i Staden, alt Byttet deraf maa du røve for dig, og du skal nyde dine Fjenders Bytte, som Herren din Gud har givet dig.

14. Utan qvinnfolk, barn och boskap, och allt det i staden är, och allt rofvet skall du byta emellan dig, och skall äta af dina fiendars byte, som Herren din Gud dig gifvit hafver.

14. Agga naesterahwast ja wäetimad lapsed ja lojuksed ja keik, mis seäl liñnas on, keik temma saki woid sa ennesele risuda ja süa omma waenlaste sagist, mis Jehowa so Jummal sulle annab.

14. Moteris, vaikus, galvijus ir visa, kas yra mieste, pasilaikyk. Naudokis grobiu, kurį Viešpats, tavo Dievas, tau davė.

14. Allein die Weiber, die Kinder und das Vieh und alles, was in der Stadt ist, und allen Raub sollst du unter dich austeilen und sollst essen von der Ausbeute deiner Feinde, die dir der HERR, dein Gott, gegeben hat.

14. Seulement, tu prendras pour toi les femmes, les petits enfants, le bétail et tout ce qui sera dans la ville, tout son butin. Et tu mangeras le butin de tes ennemis, que l'Éternel ton Dieu t'aura donné.

14. Solamente las mujeres y los niños, y los animales, y todo lo que hubiere en la ciudad, todos sus despojos, tomarás para tí: y comerás del despojo de tus enemigos, los cuales Jehová tu Dios te entregó.

14 Behalve de vrouwen, en de kinderkens, en de beesten, en al wat in de stad zijn zal, al haar buit zult gij voor u roven; en gij zult eten den buit uwer vijanden, dien u de HEERE, uw God, gegeven heeft.

14. Tylko niewiasty, i dziatki, i bydła, i wszystko, co będzie w mieście, wszystek łup jego obrócisz sobie w korzyść, i będziesz jadł łupy nieprzyjaciół twoich, które da Pan, Bóg twój, tobie.

14. De az asszonyokat, a kis gyermekeket, a barmokat és mind azt, a mi lesz a városban, az egész zsákmányolni valót magadnak prédáljad; és fogyaszd el [4†] a te ellenségeidtől való zsákmányt, a kiket kezedbe ad néked az Úr, a te Istened.

14 только жен и детей и скот и все, что в городе, всю добычу его возьми себе и пользуйся добычею врагов твоих, которых предал тебе Господь Бог твой;

14. Тільки жіноцтво їх та дїти і скотину і все, що в містї буде, всю здобич забереш для себе; і їсти меш здобичу ворожу, що віддав тобі в руки Господь, Бог твій.

15. Tee näin kaikille niille kaupungeille, jotka ovat sinusta hyvin kaukana, jotka eivät ole näiden kansojen kaupunkeja.

15. Ja tee niin jokaiselle kaupungille, joka sinusta aivan kaukana on, ja ei ole näiden kansain kaupunkia.

15. Ja tee nijn jocaidzelle Caupungille cuin sinusta caucana owat ja ei ole tämän Canssan Caupungeista.

15 Thus you will do to all the cities which are very far off from you, which are not of the cities of these nations.

15. Thus shalt thou do unto all the cities which are very far off from thee, which are not of the cities of these nations.

15. Saaledes skal du gøre mod alle Stæderne, som ere saare langt fra dig, og som ikke ere af disse Hedningers Stæder.

15. Alltså skall du göra med alla städer, som fast långt ifrå dig ligga, och icke äro af desso folks städer.

15. Nenda pead sa teggema keige liñnadele, mis wägga kaugel sust ärra on, mis ei olle nendesinnaste pagganatte liñnade seast.

15. Taip daryk su visais miestais, kurie toli nuo tavęs ir nėra iš šių tautų miestų.

15. Also sollst du allen Städten tun, die sehr ferne von dir liegen und nicht von den Städten dieser Völker hier sind.

15. Tu en feras ainsi à toutes les villes qui sont fort éloignées de toi, qui ne sont point des villes de ces nations-ci.

15. Así harás a todas las ciudades que estuvieren muy léjos de tí, que no fueren de las ciudades de estas gentes.

15 Alzo zult gij aan alle steden doen, die zeer verre van u zijn, die niet zijn van de steden dezer volken.

15. Tak uczynisz wszystkim miastom, daleko odległym od ciebie, które nie są z miast tych narodów.

15. Így cselekedjél mindazokkal a városokkal, a melyek igen messze esnek tőled, a melyek nem e [5†] nemzetek városai közül valók.

15 так поступай со всеми городами, которые от тебя весьма далеко, которые не из числа городов народов сих.

15. Так будеш робити з усїма містами, що дуже далеко від тебе, що не належать до міст сїх тутешнїх народів.

16. Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon,

16. Mutta näiden kansain kaupungeissa, jotka Herra sinun Jumalas sinulle perimiseksi antaa, älä jätä elämään yhtäkään henkeä;

16. Mutta tämän Canssan Caupungeista cuin HERra sinun Jumalas sinulle perimisexi anda älä jätä elämän yhtäkän henge.

16 But of the cities of these peoples, that Jehovah your God gives you for an inheritance, you will save alive nothing that breathes,

16. But of the cities of these people, which the LORD thy God doth give thee for an inheritance, thou shalt save alive nothing that breatheth:

16. Kun i disse Folks Stæder, som Herren din Gud giver dig til Arv, skal du ikke lade leve noget, som drager Aande.

16. Men i desso folks städer, som Herren din Gud dig till arf gifva skall, skall du intet låta lefva det som anda hafver;

16. Agga sellesinnatse rahwa liñnade sisse, mis Jehowa so Jummal sulle pärris-ossaks annab, ei pea sa ühteainust hinge ellusse jätma.

16. Tuose miestuose, kurie tau duoti paveldėti, nepalik nieko gyvo, kas kvėpuoja.

16. Aber in den Städten dieser Völker, die dir der HERR, dein Gott, zum Erbe geben wird, sollst du nichts leben lassen, was Odem hat,

16. Mais dans les villes de ces peuples que l'Éternel ton Dieu te donne en héritage, tu ne laisseras vivre rien de ce qui respire;

16. Solamente de las ciudades de estos pueblos que Jehová tu Dios te da por heredad, ninguna persona dejarás a vida:

16 Maar van de steden dezer volken, die u de HEERE, uw God, ten erve geeft, zult gij niets laten leven, dat adem heeft.

16. Ale z miast narodów tych, które Pan, Bóg twój, podawa tobie w dziedzictwo, żadnej duszy żywić nie będziesz.

16. De e népek [6†] városaiban, a melyeket örökségül ad néked az Úr, a te Istened, ne hagyj élni csak egy lelket is;

16 А в городах сих народов, которых Господь Бог твой дает тебе во владение, не оставляй в живых ни одной души,

16. В містах же сїх народів, що дає їх Господь, Бог твій, тобі в наслїддє, не зіставиш нїчого живим, що дише;

17. vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt,

17. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin Hetiläiset, Amorilaiset, Kanaanealaiset, Pheresiläiset, Heviläiset ja Jebusilaiset, niinkuin Herran sinun Jumalas sinulle on käskenyt,

17. Mutta kiro ne peräti cuin owat: Hetherit Amorrerit Cananerit Phereserit Hewerit ja Jebuserit nijncuin HERra sinun Jumalas sinulle on käskenyt.

17 but you will utterly destroy them — the Hittite and the Amorite, the Canaanite and the Perizzite, the Hivite and the Jebusite — as Jehovah your God has commanded you,

17. But thou shalt utterly destroy them; namely, the Hittites, and the Amorites, the Canaanites, and the Perizzites, the Hivites, and the Jebusites; as the LORD thy God hath commanded thee:

17. Thi du skal bandlyse dem, nemlig Hethiterne og Amoriterne, Kananiterne og Feresiterne, Heviterne og Jebusiterne, som Herren din Gud har budet dig,

17. Utan skall gifva det tillspillo, nämliga de Hetheer, Amoreer, Cananeer, Phereseer, Heveer och Jebuseer, såsom Herren din Gud dig budit hafver;

17. Sest sa pead öiete sutumaks ärrakautama Itti- ja Emori-, Kanaani- ja Perissi-, Iwwi- ja Jebusi-rahwast, nenda kui Jehowa so Jummal sind on käsknud.

17. Visiškai išnaikink hetitus, amoritus, kanaaniečius, perizus, hivus ir jebusiečius, kaip Viešpats Dievas tau įsakė,

17. sondern sollst sie verbannen, nämlich die Hethiter, Amoriter, Kanaaniter, Pheresiter, Heviter und Jebusiter, wie dir der HERR, dein Gott, geboten hat,

17. Car tu ne manqueras point de les vouer à l'interdit: les Héthiens, les Amoréens, les Cananéens, les Phéréziens, les Héviens, les Jébusiens, comme l'Éternel ton Dieu te l'a commandé,

17. Mas destruyendo los destruirás, al Jetteo, y al Amorreo, y al Cananeo, y al Ferezeo, y al Heveo, y al Jebuseo: como Jehová tu Dios te ha mandado.

17 Maar gij zult ze ganselijk verbannen: de Hethieten, en de Amorieten, en de Kanaanieten, en de Ferezieten, de Hevieten, en de Jebusieten, gelijk als u de HEERE, uw God, geboden heeft;

17. Lecz do szczętu wytracisz je, Hetejczyka, Amorejczyka, Chananejczyka, i Ferezejczyka, Hewejczyka, i Jebuzejczyka, jakoć rozkazał Pan, Bóg twój;

17. Hanem mindenestől veszítsd el őket: a Khittheust, az Emoreust, a Kananeust, a Perizeust, a Khivveust és a Jebuzeust, a mint megparancsolta néked az Úr, a te Istened;

17 но предай их заклятию: Хеттеев и Аморреев, и Хананеев, и Ферезеев, и Евеев, и Иевусеев, как повелел тебе Господь Бог твой,

17. А мусиш прогнати їх: Гетіїв і Аморіїв, Канааніїв і Ферезіїв, Гевіїв і Євузіїв, як заповідав тобі Господь, Бог твій;

18. etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.

18. Ettei he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistuksia, joita he tekivät jumalillensa, ettette myös tekisi syntiä Herraa teidän Jumalaanne vastaan.

18. Ettei hän opetais teidän tekemän caickia nijtä cauhistuxia cuin he teit heidän jumalillens ettet te myös tekis syndiä HERra teidän Jumalatan wastan.

18 that they not teach you* to do after all their abominations, which they have done to their gods, so you* would sin against Jehovah your* God.

18. That they teach you not to do after all their abominations, which they have done unto their gods; so should ye sin against the LORD your God.

18. paa det at de ikke skulle lære eder at gøre efter alle deres Vederstyggeligheder, som de have gjort for deres Guder, og I skulle synde mod Herren eders Gud

18. På det att de icke skola lära eder göra all den styggelse, som de göra deras gudar, och I synden emot Herran edar Gud.

18. Sepärrast et nemmad teid ei öppeta teggema keik omma hirmust tööd möda, mis nemmad teinud omma jummalattele, ja teie wöttate patto tehha Jehowa omma Jummala wasto.

18. kad jie neišmokytų jūsų daryti tų bjaurysčių, kurias jie patys darė savo dievams, ir jūs nenusidėtumėte Viešpačiui, savo Dievui.

18. auf daß sie euch nicht lehren tun alle die Greuel, die sie ihren Göttern tun, und ihr euch versündigt an dem HERR, eurem Gott.

18. Afin qu'ils ne vous apprennent pas à imiter toutes les abominations qu'ils ont pratiquées envers leurs dieux, et que vous ne péchiez pas contre l'Éternel votre Dieu.

18. Porque no os enseñen a hacer según todas sus abominaciones, que ellos hacen a sus dioses, y pequéis contra Jehová vuestro Dios.

18 Opdat zij ulieden niet leren te doen naar al hun gruwelen, die zij hun goden gedaan hebben, en gij zondigt tegen den HEERE, uw God.

18. Przeto żeby nie uczyli was czynić według wszystkich obrzydliwości swoich, które czynili bogom swym, i zgrzeszylibyście przeciw Panu, Bogu waszemu.

18. Azért, hogy meg ne tanítsanak titeket az ő mindenféle útálatosságaik szerint [7†] cselekedni, a melyeket ők cselekesznek az ő isteneiknek, és hogy ne vétkezzetek az Úr ellen, a ti [8†] Istenetek ellen.

18 дабы они не научили вас делать такие же мерзости, какие они делали для богов своих, и дабы вы не грешили пред Господом Богом вашим.

18. Щоб вони не навчили вас чинити усї гидоти їх, які вони чинили божищам своїм, і ви не почали грішити перед Господом, Богом вашим.

19. Jos joudut kauan piirittämään kaupunkia ja sotimaan sitä vastaan valloittaaksesi sen, niin älä hävitä sen puita äläkä heiluta kirvestäsi niitä vastaan. Niiden hedelmiä saat nauttia, mutta älä hakkaa niitä maahan, sillä eivät kedon puut ole ihmisiä joutuakseen sinun piiritettäviksesi.

19. Jos sinä kauvan olet jonkun kaupungin edessä, jota vastaan sinä sodit omistaakses sitä, niin älä hävitä sen puita, älä myös kirveellä raiskaa niitä; sillä sinä saat niistä syödä, sentähden älä hakkaa niitä maahan; sillä ihmisellä on metsäpuitakin, tulemaan varustukseksi sinun etees.

19. JOs sinä cauwan olet jongun Caupungin edes jota wastan sinä sodit omistaxes sitä nijn älä häwitä puita älä myös kirwellä raisca heitä: sillä sinä saat nijstä syödä sentähden älä hacka heitä maahan tehdäxes nijstä scantzi sillä maan puu on ihmisen elatus.

19 When you will besiege a city a long time, in making war against it to take it, you will not destroy the trees of it by wielding an axe against them, for you may eat of them. And you will not cut them down, for is the tree of the field a man, that it should be besieged by you?

19. When thou shalt besiege a city a long time, in making war against it to take it, thou shalt not destroy the trees thereof by forcing an axe against them: for thou mayest eat of them, and thou shalt not cut them down (for the tree of the field is man's life) to employ them in the siege:

19. Naar du belejrer en Stad mange Dage og strider imod den for at indtage den, da skal du ikke ødelægge dens Træer ved at hugge ned paa dem med Øksen, thi du skal; æde af dem og ikke afhugge dem thi mon Markens Træer ere Mennesker, som af dig skulle belejres?

19. Om du måste länge ligga för en stad, emot hvilken du strider, till att intagan, så skall du icke förderfva trän, så att du låter yxena komma på dem; förty du kan äta deraf, derföre skall du icke afhugga dem. Är det dock ett trä på markene, och icke menniska, och kan icke komma i bålverk emot dig.

19. Kui sa mitto päwa ühhe liñna al olled temma wasto söddimas, et sa sedda woiksid ärrawötta: siis ei pea sa mitte ta puid ärrarikkuma, et sa kirwest nende kallale wiid, sest sinna woid sest süa, sepärrast ärra raiu neid mitte mahha; sest oh innimenne, wäljal on puud, mis so ette sündiwad kantsiks.

19. Ilgą laiką laikydamas apsuptą miestą ir prieš jį kariaudamas, neišnaikink medžių, bet valgyk jų vaisius; juk medis­ne žmogus, kad prieš jį kariautum.

19. Wenn du vor einer Stadt lange Zeit liegen mußt, wider die du streitest, sie zu erobern, so sollst die Bäume nicht verderben, daß du mit Äxten dran fährst; denn du kannst davon essen, darum sollst du sie nicht ausrotten. Ist's doch Holz auf dem Felde und nicht ein Mensch, daß es vor dir ein Bollwerk sein könnte.

19. Quand tu assiégeras une ville pendant longtemps, en l'attaquant pour la prendre, tu ne détruiras point ses arbres à coups de cognée, car tu pourras en manger le fruit; tu ne les couperas donc point; car l'arbre des champs est-il un homme, pour être assiégé par toi?

19. Cuando pusieres cerco a alguna ciudad peleando contra ella muchos dias para tomarla, no destruirás su arboleda metiendo en ella hacha, porque de ella comerás: y no la talarás, que no es hombre el árbol del campo, que venga contra tí en el cerco.

19 Wanneer gij een stad vele dagen zult belegeren, strijdende tegen haar, om die in te nemen, zo zult gij haar geboomte niet verderven, de bijl daaraan drijvende; want gij zult daarvan eten; daarom zult gij dat niet afhouwen (want het geboomte van het veld is des mensen spijze), opdat het voor uw aangezicht kome tot een bolwerk.

19. Gdy oblężesz jakie miasto, a przez wiele dni dobywać go będziesz, abyś je wziął, nie psuj drzewa jego, wycinając je siekierą, bo z niego jeść będziesz; przetoż go nie wycinaj, (bo azaż są ludźmi drzewa polne?) abyś ich używał do oblężenia.

19. Mikor valamely várost hosszabb ideig tartasz körülzárva, hadakozván az ellen, hogy bevegyed azt: ki ne veszítsd annak egy élőfáját sem, fejszével vágván azt; hanem egyél arról, és azt magát ki ne irtsad; mert ember-é a mezőnek fája, hogy ostrom alá jusson miattad?

19 Если долгое время будешь держать в осаде какой-нибудь город, чтобы завоевать его и взять его, то не порти дерев его, от которых можно питаться, и не опустошай окрестностей, ибо дерево на поле не человек, чтобы могло уйти от тебя в укрепление;

19. Як стояти меш облогом коло міста, довший час воюючи з ним, щоб заняти його, то не будеш нищити дерева його сокирами, бо можеш харчуватись плодом його, і не будеш рубати їх, бо хиба польове дерево яка людина, щоб ти облягав його?

20. Ainoastaan ne puut, joista tiedät, että niissä ei ole mitään syötävää, saat hävittää ja hakata maahan, rakentaaksesi niistä varustuksia sinun kanssasi sotivaa kaupunkia vastaan, kunnes se kukistuu.

20. Vaan ne puut, joista tiedät, ettei ne ole syötäviä, hävitä ja hakkaa maahan, ja rakenna varustus kaupunkia vastaan, jonka kanssa sinä sodit, siksi kuin sinä voitat sen.

20. Waan puut joista ei syödä häwitä ja hacka maahan ja tee nijstä puista Caupungin eteen scantzi jonga cansa sinä sodit nijncauwan cuins woitat hänen.

20 Only the trees of which you know that they are not trees for food, you will destroy and cut them down. And you will build ramparts against the city that makes war with you, until it falls.

20. Only the trees which thou knowest that they be not trees for meat, thou shalt destroy and cut them down; and thou shalt build bulwarks against the city that maketh war with thee, until it be subdued.

20. Kun de Træer, som du ved om at det ikke er Frugttræer, dem maa du ødelægge og afhugge, at du kan bygge Bolvælk imod Staden, som fører Krig imod dig, indtil den falder.

20. Men de trä, som du vetst att man icke äter deraf, dem skall du förderfva och afhugga, och gör bålverk emot staden som med dig örligar, tilldess du honom öfvermägtig varder.

20. Agga puud, mis sa tead, et neist puist ei sa süa, neid woid sa rikkuda ja mahharaiuda ja kantsi üllesehhitada se liñna wasto, mis so wasto wöttab söddida, kunni temma müür mahhatulleb.

20. Tik medžius, kurie neneša vaisiaus, tinkančio valgymui, gali kirsti ir pasidaryti iš jų sustiprinimus apgulčiai, kol miestas bus paimtas’‘.

20. Welches aber Bäume sind, von denen du weißt, daß man nicht davon ißt, die sollst du verderben und ausrotten und Bollwerk daraus bauen wider die Stadt, die mit dir kriegt, bis du ihrer mächtig werdest.

20. Tu détruiras et tu couperas seulement les arbres que tu connaîtras n'être point des arbres fruitiers; et tu en bâtiras des forts contre la ville qui te fait la guerre, jusqu'à ce qu'elle succombe.

20. Mas el árbol que supieres que no es árbol para comer, destruirlo has y talarlo has, y edificarás baluarte contra la ciudad que pelea contigo, hasta sojuzgarla.

20 Maar het geboomte, hetwelk gij kennen zult, dat het geen geboomte ter spijze is, dat zult gij verderven en afhouwen; en gij zult een bolwerk bouwen tegen deze stad, dewelke tegen u krijg voert, totdat zij ten onderga.

20. Tylko drzewa, które obaczysz, że owocu nie rodzą, te psować będziesz i wycinać: i budować będziesz baszty przeciwko onemu miastu, które z tobą walczy, póki go nie opanujesz.

20. Csak a mely fáról tudod, hogy nem gyümölcstermő, azt veszítsd el és irtsd ki, és abból építs erősséget az ellen a város ellen, a mely te ellened hadakozik, mind addig, a míg leomlik az.

20 только те дерева, о которых ты знаешь, что они ничего не приносят в пищу, можешь портить и рубить, и строить укрепление против города, которыйведет с тобою войну, доколе не покоришь его.

20. Тільки деревину, про яку знаєш, що вона не для поживи, таку можна тобі нищити і рубати; і можеш робити з неї облягові бойницї проти міста, що з тобою воює, поки не піддасться.